Rooma – Firanze, loppumatka

Kartta 7

Tiis­taina aamupäiväl­lä poljin Firen­zeen, etsin hotellin van­has­ta kaupungista, kat­selin vähän kaupunkia ja tein muu­ta­man kymme­nen kilo­metrin lenkin ilman pakkauk­sia Firen­zen länsipuolella.

Liikenne Firen­zen ympäristön teil­lä oli ruuhkaista. Olen tot­tunut aja­maan auto­jen joukos­sa. Ohi ajav­ista autoista ei ole juuri hait­taa  — väistämi­nen­hän kuu­luu niille, mut­ta matel­e­va tai seiso­va auto­jono on ikävä. Yritin men­nä oikeal­ta ohi, mut­ta siinä piti olla kovin varovainen ja ajaa siis aika hitaasti.

Muut pyöräil­i­jät ohit­ti­vat auto­jonot vasem­mal­ta puolelta men­nen selkeästi vas­taan tule­vien kaistalle. Vas­taan tule­vat väis­tivät kiltisti mitään protestoimat­ta. Yritin samaa, mut­ta kyl­lä vähän hirvit­ti – eri­tyis­es­ti, kn auto­jono yhtäkkiä lähti liik­keelle ja olin sen vääräl­lä puolel­la. Jat­ka lukemista “Rooma – Firanze, loppumatka”

Suomi nousuun kaupungistumisella!

Juha Sip­ilän mukaan Suomen taloudel­la ei olisi hätäpäivää, jos työl­lisyysas­teemme saataisi­in nouse­maan nykyis­es­tä 68 pros­en­tista 72 prosenttiin.

Kaupungis­tuneel­la Uudel­la­maal­la tähän on päästy. Tämä ei johdu siitä, että Uudel­la­maal­la on paljon aka­teemis­es­ti koulutet­tu­ja, joiden työl­lisyys on hyvä koko maas­sa, sil­lä koulu­tus­ta­son vakioin­ti ei san­ot­tavasti pudo­ta Uuden­maan hyvää työl­lisyyt­tä muuhun maa­han näh­den. Työl­lisyysaste on Uudel­la­maal­la muu­ta maa­ta korkeampi eri­tyis­es­ti vähän koulutet­tu­jen kesku­udessa. Maa­han­muut­ta­jat ovat mukana näis­sä luvuissa.

Toinen talout­tamme koske­va väite on, että täl­lä tulota­sol­la Suo­mi men­estyy globaalis­sa kil­pailus­sa vain inno­vaa­tioiden ja korkean osaamisen avul­la. Kaikkial­la maail­mas­sa inno­vati­ivi­su­u­teen perus­tu­va talous taas men­estyy lähin­nä vain kaupungeis­sa. Sik­si ympäri maail­maa suuret kaupun­git kasvavat.

Val­tion­talouden kannal­ta kaupungis­tu­mi­nen on todel­la kan­nat­tavaa. Vuon­na 2014 Uuden­maan kaupunki­mai­sis­sa kun­nis­sa asui 26,7 % Suomen tulon­saa­jista. He tien­asi­vat 30,7 % kaik­ista ansio­tu­loista ja mak­soi­vat 44,1 % kaik­ista val­tion tuloveroista. Jat­ka lukemista “Suo­mi nousu­un kaupungistumisella!”

Vuokramarkkinat aivan sekaisin

Pääkaupunkiseudul­la asun­to­jen hin­nat ja vuokrat ovat nousseet sietämät­tömästi. Tämä ehkäisee työn perässä muut­tamista ja han­kaloit­taa Suomen muutenkin vaikeaa tilannetta.

Asun­to­jen hin­nat ovat nousseet suh­teessa koko maa­han oikeas­t­aan vain Helsin­gin kan­takaupungis­sa ja sen läheisyy­dessä. Kehyskun­nis­sa ne ovat jopa laske­neet suh­teessa koko maan hin­toi­hin.  Helsin­gin seudul­ta saa asun­non kohtu­uhin­taan, jos ei ole krant­tu sijain­nin suhteen.

Vuokris­sa aluei­den erot ovat pienem­mät kuin hin­nois­sa. Kan­nat­taa ostaa asun­to­ja halvoista kaupungi­nosista ja pan­na ne vuokralle. Näin myös tehdään. Joidenkin arvioiden mukaan puo­let valmis­tu­vista asun­noista pää­tyy sijoi­tusasun­noik­si. Jat­ka lukemista “Vuokra­markki­nat aivan sekaisin”

Rooma – Firenze 6. päivä

Kartta 6

(Kuvat kas­va­vat klikkaamalla.)

Arvioin, että Firen­zeen on noin 120 kilo­metriä. Tallinnas­ta ajaa Pär­nu­un (130 km) ongelmit­ta päivässä pakkaustenkin kanssa, mut­ta tääl­lä Ital­ias­sa kilo­metrit ovat sen ver­ran pidem­piä, joten päätin, etten lähde yrit­tämäänkään. Halusin myös vali­ta maise­mare­itin nopean reitin sijas­ta. Jat­ka lukemista “Rooma – Firen­ze 6. päivä”

Yritykset maksakoot oman työterveyslääkärinsä suoraan itse

Osana sote-uud­is­tus­ta on puhut­tu siitäkin, että nykyi­nen vapaae­htoinen työter­veyshuolto – työter­veyshuoltona annet­tu sairaan­hoito eli suomek­si työter­veyslääkärin  vas­taan­ot­to – lopetettaisiin.

Ei sitä tietenkään voi kieltämäl­lä lopet­taa. Kukaan ei voi kieltää yri­tyk­siä palkkaa­mas­ta lääkäre­itä. Kysymys on siitä, tue­taanko niitä Kela-kor­vauk­sil­la. Jat­ka lukemista “Yri­tyk­set mak­sakoot oman työter­veyslääkärin­sä suo­raan itse”

Rooma – Firenze 5. päivä

Kartta 5(Kuvat suurenevat klikkaa­mal­la niitä)

Nyt piti kään­tyä takaisin, jot­ta ehtisin lentokoneeseeni. Palu­umatkan suun­nit­telua vaikeut­ti se, että reit­ti­ni Roomas­ta tänne oli jok­seenkin opti­maa­li­nen, joten palu­umat­ka olisi huonom­pi. Päätin men­nä Välimeren rantaa myötäilevää reit­tiä, mut­ta sitä taival ja sit­ten valitet­tavasti navakkaa vastatuulta.

Matkaan siis vain. Ensin lasku laak­soon ja sit­ten toista reunaa ylös. Jalat eivät todel­la pitäneet pitkästä ylämäestä eilisen urakan jälkeen.

P1010011
Tästä lähdet­ti­in. Vuoret odot­ti­vat laak­son toisel­la puolella.

Kun oli nous­sut noin 150 metriä Piazzeen, pysähdyin miet­timään, onko tämä oikeasti hauskaa. Lop­pumat­ka tulisi ole­maan tylsä.

Päätin vai­h­taa suun­taa. Ajan Firen­zeen ja tulen junal­la takaisin. Mieliala nousi heti, kun olin tämän päätök­sen ymmärtänyt tehdä. Jat­ka lukemista “Rooma – Firen­ze 5. päivä”

Rooma — Firenze 4. päivä

Kartte 4(Kuvat suurenevat klikkaamalla.)

Nos­tal­gi­sista syistä olin ajatel­lut ajaa Cor­ton­aan Toscanas­sa. Sinne oli yli sata kilo­me­tre­jä, mut­ta maas­to näyt­ti helpol­ta. Orvi­eton jäl­keen oli nousu yli veden­jaka­jan ja lopus­sa parin sadan metrin nousu itse Cor­ton­aan. Jos Sur­face olisi toimin­ut kun­nol­la, en olisi tehnyt näin karkeaa arvion­tivirhet­tä. Jat­ka lukemista “Rooma — Firen­ze 4. päivä”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 26.4.2016

Lausun­to AM-ohjelmasta

Palau­timme lausun­non AM-ohjel­mas­ta (asum­i­nen ja maankäyt­tö) odot­ta­maan val­tion ja kun­tien MAL-neu­vot­telu­jen tulosta. (MAL = maankäyt­tö, asum­i­nen ja liikenne) Nois­sa neu­vot­teluis­sa vahvis­tui val­tion osal­lis­tu­mi­nen raide-jok­eri-han­kkeeseen. Helsin­gin asun­to­tuotan­to­tavoitet­ta nos­tet­ti­in vähän, mut­ta aivan liian vähän, noin 6 000 asun­toon vuodessa.

Minä halu­aisin lausun­toon main­in­nan, että voimme nopeut­taa kaavoitus­ta, jos val­tu­us­to nos­taa asun­to­tuotan­to­tavoitet­ta suun­nitel­tua korkeam­mak­si. Kaavoituk­sen nopeut­ta­mi­nen tietysti edel­lyt­tää voimavaro­ja, siis rahaa, mut­ta se on mitätön sum­ma ver­rat­tuna asun­to­tuotan­non hin­taan. Asun­to­tuotan­toa tulisi kiihdyt­tää nimeno­maan Helsingis­sä juuri sik­si, että kysyn­tä kohdis­tuu voimakkaim­min Helsinki­in. Kat­sokaa van­ho­jen asun­to­jen markki­nahin­to­ja! Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 26.4.2016”

Rooma-Firenze, kolmas päivä

(Kuvat suurenevat klikkaamalla)

Sain yöl­lä krampin jalka­ani. Jotain olin siis matkatavarois­tani uno­htanut, mag­ne­siu­min. Sitä sai paikallis­es­ta apteek­ista, eikä kramppe­ja sen jäl­keen esiintynyt.

Aamupäivä meni avat­taes­sa Sur­facen luk­i­tus­ta Microsoft­in tuen avus­tuk­sel­la. Kiitos vain Microsoft­in Kallelle. Nyt sil­lä voi taas tehdä vält­tämät­tömiä hom­mia, mut­ta päiväkir­jan pitämiseen siitä ei oikein ollut.

Viralli­nen pyöräre­it­ti suun­tau­tui pitkäk­si matkak­si tielle, jota kumpikaan kart­ta ei tun­tenut. En ottanut sitä riskiä, varsinkin, kun nämä tiet ovat ihan hyviä fil­laroi­da. Jat­ka lukemista “Rooma-Firen­ze, kol­mas päivä”

Tarvitaan vasemmistolaista markkinaliberalismia

Yhteiskun­tapoli­ti­ikkaa pitäisi kään­tää voimakkaasti vasem­mis­to­laisen markki­nal­ib­er­al­is­min suuntaan.

Vasem­mis­to­laiseen suun­taan, kos­ka talouske­hi­tys on viemässä kohti kas­vavia tulo­ero­ja ja syr­jäy­tyvien pitkäaikaistyöt­tömien määrän kasvu­un. Sik­si poli­ti­ikkaa pitäisi kään­tää mon­ta piirua vasem­malle. Tälle päämäärälle on myös kansan ylivoimaisen enem­mistön tuki. Sen näkee esimerkik­si kysyt­täessä, pitääkö tulo­ero­ja kas­vat­taa vai pienen­tää. Melkein kaik­ki vas­taa­vat, että niitä pitää pienen­tä, jopa enem­mistö kokoomuslaisista.

Markki­nal­ib­er­al­is­min suun­taan,  kos­ka vasem­mis­ton per­in­teiset toim­intata­vat eivät toi­mi nyky­maail­mas­sa. Tämän näkee esimerkik­si siitä, miten nopeasti vasem­mis­to­hal­li­tusten kansan­su­o­sio las­kee, kun oikeis­to­laiseen poli­ti­ikkaan kyl­lästyneet kansalaiset sil­loin täl­löin nos­ta­vat johtoon demar­i­hal­li­tuk­sen. Näin on käynyt Ran­skas­sa ja Ruot­sis­sa ja osit­tain myös Suomes­sa. Vasem­mis­to­hal­li­tuk­set eivät ole pystyneet alku­unkaan pitämään mitä ovat luvan­neet, kos­ka yrit­tävät soveltaa men­neen maail­man keino­ja. Euroopas­ta ei löy­dy tältä vuosi­tuhan­nelta yhtään esimerkkiä onnis­tuneesta vasem­mis­to­lais­es­ta hal­li­tuk­ses­ta, jos Lip­posen hal­li­tuk­sia ei pide­tä vasem­mis­to­laisi­na. Jat­ka lukemista “Tarvi­taan vasem­mis­to­laista markkinaliberalismia”