Rooma – Firanze, loppumatka

Kartta 7

Tiis­taina aamupäiväl­lä poljin Firen­zeen, etsin hotellin van­has­ta kaupungista, kat­selin vähän kaupunkia ja tein muu­ta­man kymme­nen kilo­metrin lenkin ilman pakkauk­sia Firen­zen länsipuolella.

Liikenne Firen­zen ympäristön teil­lä oli ruuhkaista. Olen tot­tunut aja­maan auto­jen joukos­sa. Ohi ajav­ista autoista ei ole juuri hait­taa  — väistämi­nen­hän kuu­luu niille, mut­ta matel­e­va tai seiso­va auto­jono on ikävä. Yritin men­nä oikeal­ta ohi, mut­ta siinä piti olla kovin varovainen ja ajaa siis aika hitaasti.

Muut pyöräil­i­jät ohit­ti­vat auto­jonot vasem­mal­ta puolelta men­nen selkeästi vas­taan tule­vien kaistalle. Vas­taan tule­vat väis­tivät kiltisti mitään protestoimat­ta. Yritin samaa, mut­ta kyl­lä vähän hirvit­ti – eri­tyis­es­ti, kn auto­jono yhtäkkiä lähti liik­keelle ja olin sen vääräl­lä puolella.

Takaisin Firen­zeen löysin oikein hyvän reitin, jos­sa näitä ruuhkaon­gelmia ei ollut.

Pippurimylly
Pip­purimyl­ly

Aamul­la kävelin vielä van­has­sa kaupungis­sa. Uffizin gal­le­ri­aan en ehtinyt, kos­ka jonot oli­vat pitkät. Olen sen joskus aiem­min kyl­lä läpi kol­un­nut, mut­ta siitä on aikaa.

Uffizin gaklleria oli vahvasti vartioitu. Pelätään ilmeisesti terrori-iskua kulttuuriasrteita vastaan.
Uffizin gal­le­ria oli vah­vasti var­tioitu. Pelätään ilmeis­es­ti ter­rori-iskua kult­tuuri­aartei­ta vastaan.
P1010041
Se pakolli­nen kuva Firenzestä

Yhden­toista mais­sa pyörä junaan. Fil­lari otet­ti­in vain hitaisi­in juni­in, jot­ka vas­ta­si­vat mei­dän taa­ja­ma­ju­nia. Luoti­ju­naan pyörän saisi, jos sen pakkaisi pehmeään pyörälaukku­un, sel­l­aiseen, johon se menee aika pie­neen tilaan.

Otin lento­kent­tähotellin netistä. Hotel­loidut­tuani kiersin 40 kilo­metrin lenkin lentoase­man maas­tossa rantaelämää ihme­tellen.  Täysin lät­tänä maas­to oli melkoinen kon­trasti kumpuileville reit­eil­leni. Kevyt­tä, mut­ta tylsää.

Aamul­la poljin kuu­den kilo­metrin matkan ken­tälle. Reit­tiä ei ollut suun­nitel­tu suo­ranais­es­ti pyöräiltäväk­si, mut­ta jous­ta­van ital­ialaisen liiken­nekult­tuurin vuok­si pääsin ken­tälle hel­posti. (Tulin jostain liit­tymästä vasem­malle puolelle tietä, jos­sa oli neljä kaistaa samaan suun­taan. Ital­ias­sa kaistan vai­h­ta­jal­la on etu­a­jo-oikeus, minkä turvin pääsin hel­posti oma­lle puolel­leni tien oikeaan laitaan. Ei olisi ollut Suomes­sa yhtä helppoa!)

Lunas­tin kul­je­tus­laukun säi­ly­tyk­ses­tä ja pakkasin pyörän.  Helsin­gin ken­täl­lä havaitsin, että kul­je­tus­laukun vetokah­va oli saanut siipeen­sä. Nolo jut­tu, lainalaukku!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.