Asunto-ohjelma kaupunkisuunnittelulautakunnassa

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta antoi lausun­non asumisen ja maankäytön ohjel­mas­ta. Tämä ei siis ole päätös. Muutkin lau­takun­nat ovat anta­neet lausun­to­ja. On sovit­tu, että ryh­mien väliset varsi­naiset neu­vot­te­lut käy­dään kaupung­in­hal­li­tus­vai­heessa. Nyt siis vas­ta vähän verryteltiin.

Lau­takun­ta hyväksyi seu­raa­vat muutokset:

Soin­in­vaara Osmo + Moisio Elina
16 a/Lisäys:
Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan mielestä asun­to­tuotan­to­tavoitet­ta tulisi edelleen nos­taa Helsinki­in kohdis­tuneen suuren asun­tokysyn­nän sekä asun­to­jen hin­to­jen ja vuokrien kohoamisen vuok­si. Vuo­den 2019 asun­to­tuotan­non tason tulisi olla vähin­tään 7 000 asun­toa. Vaik­ka tuotan­non väl­itön nos­t­a­mi­nen on mah­do­ton­ta, toimet tule­van asun­to­tuotan­non nopeut­tamisek­si tulisi käyn­nistää pikaises­ti. Suurem­pi kaa­vatuotan­to edel­lyt­tää kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton voimavaro­jen lisäämistä, jot­ta voidaan säi­lyt­tää kaavoituk­sen korkea laatu.

Demareil­la oli samaa tarkoit­ta­va mut­ta vähän eri taval­la muo­toil­tu ehdo­tus.  Min­un ehdo­tuk­seni voit­ti demarien ehdo­tuk­sen. Itse asia hyväksyt­ti­in yksimielisesti.

Tuotan­to­tavoit­teen nos­t­a­mi­nen on vähän niko­tut­tanut virkamiehiä, mut­ta niin paljon on asun­top­u­las­ta tul­lut jku­raa päälle – ja aiheesta – että jotain oli tehtävä. Jat­ka lukemista “Asun­to-ohjel­ma kaupunkisuunnittelulautakunnassa”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.5.2016

Lausun­to asunto-ohjelmasta

Tässä tapah­tui sen ver­ran paljon, että teen tästä eril­lisen raportin.

Kalasa­ta­man verkkosaaren pohjoisosan asemakaava

Tässä keskustelti­in vasem­mis­toli­iton But­t­lerin aloit­teesta vene­sa­ta­mas­ta ja siitä, häir­it­seekö se Natu­ra-alueen lin­nus­toa. Kaa­va päästet­ti­in lausun­noille, joiden aikana tästäkin on mah­dol­lista lausua. Viras­ton mukaan lin­nus­toa suo­jel­laan sil­lä, että vesiskoot­ter­it on kiel­let­ty ja moot­toriveneil­lä on nopeusra­joi­tus. Mis­tä vielä saisi rajoituk­sia nou­dat­tavia veneilijöitä?

Pohjo­la-talon asuntokaava

Näin saati­in taas tuhat uut­ta Munkkivuore­laista. Kysyin määräyk­ses­tä rak­len­taa talot kauem­mas tiestä, jos ensim­mäisessä ker­rokses­sa on asun­to­ja. Tämä ei muo­dos­ta kiel­teistä ennakko­ta­paus­ta bule­vardeille, kos­ka niis­sä ei ole tarkoi­tus olla asun­to­ja ensim­mäisessä ker­rokses­sa, kuten arvelinkin. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 10.5.2016”

Miksi asuntoja pitää rakentaa lisää nimenomaan Helsinkiin

Oheises­sa taulukos­sa on van­ho­jen ker­rostaloa­sun­to­jen neliöhin­nat vuon­na 2015 ja 2010. On van­has­taan tun­net­tu asia, että asun­not ovat kalli­impia Helsin­gin kan­takaupungis­sa kuin muual­la pääkaupunkiseudul­la muus­ta maas­ta puhumattakaan.

Yleisen käsi­tyk­sen mukaan asun­to­jen hin­nat pääkaupunkiseudul­la ovat nousseet sietämät­tömästi ja tämä estää muut­tamista työn perässä Helsin­gin seudulle. Oheinen taulukko ei tue tätä tulkintaa.

 

asuntojen hinnat 2015
Hin­nat keski­hin­to­ja €/m2. Muu­tos ja suh­teelli­nen muu­tos prosentteja.

Kan­nat­taa kat­soa oikean­puoleis­in­ta saraket­ta Suh­teelli­nen muu­tos. Siinä olen defla­toin­ut asun­to­jen hin­to­jen muu­tok­sen vuodes­ta 2010 vuo­teen 2015 käyt­täen asun­to­jen hin­to­jen keskimääräistä nousua koko maas­sa. Koko maan hin­nois­sa ovat sil­loin tietysti mukana myös pääkaupunkiseudun hin­nat, mut­ta jos olisin käyt­tänyt muun maan hin­to­ja, niitä painaisi­vat taas muut­to­tap­pioaluei­den nol­laa läh­estyvät hin­nat. Jat­ka lukemista “Mik­si asun­to­ja pitää rak­en­taa lisää nimeno­maan Helsinkiin”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 10.5.2016

Lausun­to AM-ohjelmasta

Pöy­dältä. En tiedä, mitä muu­tok­sia kokoomus halu­aisi tähän esittää.

Lausun­toa voisi lyhen­tää olen­nais­es­ti pois­ta­mal­la siitä osat, jois­sa ei lausu­ta mitään vaan seloste­taan, mitä ohjel­mas­sa san­o­taan. Mietin tässä, jak­saisiko siihen urakkaan ryhtyä.

Kalasa­ta­man Verkkosaaren pohjoisosan asemakaava

Tämä lie­nee kun­nos­sa. Taas 3600 uut­ta helsinkiläistä saa asunnon.

Pohjolan talon kaa­va Munkkivuoressa

Pohjolan talosta tehdään pääosin asun­to­ja mut­ta merkit­tävä osa raken­nuskan­nas­ta suo­jel­laan. Noin 900 uut­ta asukas­ta. Tätä on puitu lau­takun­nas­sa kak­si ker­taa. Nyt lausun­tok­ier­roksen jäl­keen tehdään hienosäätöä. Huomio­ta kiin­nit­ti uusi kaavamääräys:

Ohjeel­lisil­la ton­teil­la 5 ja 6 saa olla liiken­nealuei­den suun­taan avau­tu­via ensim­mäisen ker­roksen asun­to­ja vain, jos raken­nus sijait­see vähin­tään 10 metrin etäisyy­del­lä ton­tin rajasta.”

Kan­nat­taa olla tarkkana, ettei tee kaupunkibule­var­di­en kannal­ta han­kalia ennakko­ta­pauk­sia. Mut­ta hyvä, ei kai bule­vardeil­la ole tarkoi­tus ola ensim­mäisessä ker­rokses­sa asun­to­ja. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 10.5.2016”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 3.5.2016

Lausun­to AM-ohjelmasta

Pan­ti­in pöy­dälle, Kokoomus halu­aa vielä vähän viila­ta lausun­toa. Minus­takin se vaatii korjausta.

Verkkosaaren pohjoisosan asemakaava

Vasem­mis­toli­it­to pyysi pöy­dälle. Mysti­nen vaa­timus keskite­tys­tä jäähdy­tyk­ses­tä selvisi. Kyse on siitä, että Her­man­nin ranta­tien var­rel­la ei ikkunoi­ta voi ava­ta ilman liiken­teen tuot­ta­man saas­teon­gel­man takia.  Sik­si on varaudut­ta­va koneel­liseen jäähdy­tyk­seen. Me voimme lait­taa kaavoihin ener­gialu­okkamääräyk­siä. Huoneis­toko­htainen jäähdy­tys, jos­sa hukkaläm­pö menee harakoille, on melkoista ener­gian haaskaus­ta ver­rat­tuna vai­h­toe­htoon, jos­sa jäähdyt­tämäl­lä tehdään hyötyläm­pöä. Helen tekee siitä kaukoläm­pöä, joku toinen voi yrit­tää tehdä taloko­htais­es­ti läm­mintä käyt­tövet­tä. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 3.5.2016”

Mitä ideaa on sosiaalisessa sekoittamisessa?

Moni blogikom­men­toi­ja on ihme­tel­lyt, mik­si Helsin­ki varaa Jätkäsaares­ta ARA-tont­te­ja ”eli­it­tiköy­hille” ja mik­si arvotaan onnekkai­ta osta­maan ali­hin­noitel­tu­ja Hitas-asuntoja.

Jos jaamme tämän nai­ivisti yksilö­ta­son ongel­mak­si, siinä ei olekaan mitään järkeä. Sitä varten on Lot­to, että voidaan arpoa köy­hien kesku­ud­es­ta osa parem­paan ase­maan. Jos halu­amme käyt­tää tietyn rahamäärän pien­i­t­u­lois­t­en asum­isolo­suhtei­den paran­tamiseen, se tulee käyt­tää kaikkien samas­sa ase­mas­sa ole­vien kesken tasais­es­ti esimerkik­si kohen­ta­mal­la sosi­aalis­es­ti leimau­tunei­ta lähiöitä.

Edelleen, jos olemme arponeet muu­ta­man pien­i­t­u­loisen asumaan Jätkäsaa­reen, kan­nat­taisi kysyä, ottaisiko tämä rahan mielu­um­min (verot­tomasti) käteisenä, jos vas­taavasti jou­tu­isi muut­ta­maan taval­liseen lähiöön. Toden­näköis­es­ti useim­mat ottaisi­vat edun rahana, kos­ka olisi­han se mon­ta sataa euroa kuus­sa, mikä vaikut­taa paljon pienis­sä tuloissa.

Täl­lä logi­ikalla sosi­aalises­sa sekoit­tamises­sa ei ole päätä eikä hän­tää. Peruste­lut tule­vatkin muualta.

Jos kukin hakeu­tu­isi asumaan oman mak­sukykyn­sä mukaiselle alueelle, eri sosi­aalilu­okat asu­isi­vat omil­la alueil­laan eivätkä edes näk­isi toisi­aan. Tästä seu­raisi kansan voimakas jakau­tu­mi­nen, mis­tä ei hyvä seu­raisi. Ne maat, jot­ka ovat näin menetelleet, mak­sa­vat siitä sosi­aalisen luot­ta­muk­sen häviämisenä raskaasti. Jo Ruot­sis­sa on todel­la ongel­mallisia asuinaluei­ta. Jat­ka lukemista “Mitä ideaa on sosi­aalises­sa sekoittamisessa?”

Rooma – Firenze jälkipuintia (1)

Moni pyysi min­ul­ta fak­tapo­h­jaista tietoa matkas­tani. Tämän aiheen yleisö ei ole kovin iso, mut­ta kir­joi­tan silti.

Fil­lari ja lentokone

Pyörän voi ottaa joko mukaan lentokoneeseen tai vuokra­ta paikan päältä. Vuokraami­nen kan­nat­taa tehdä netis­sä valmi­ik­si, jot­ta pystyy val­it­se­maan laadukkaan vuokraa­mon. Suurin osa pyörävuokraamoista kun vuokraa ”mar­ket­ti­fil­lare­i­ta”. Nyky­isin saa jo aika hyviä fil­lare­i­ta. Moni ottaa koti­maas­ta mukaan polkimet ja sat­u­lan. Polkimia en ihan ymmär­rä, kos­ka lukkopolkimet ovat stan­dard­ika­maa, mut­ta sat­u­la kan­nat­taa ottaa, jos halu­aa istua seu­raa­vanakin päivänä.

Itse päädyin otta­maan mukaan oman fil­lar­in, kos­ka oma on aina oma ja kos­ka halusin fil­lari­in ohjaus­tanko­laukun ja sat­u­lanalus­laukun. Jälkim­mäisen olisin saanut tietysti otta­mal­la mukaan sat­u­lan, mut­ta edel­lis­es­tä olin vähän epä­var­ma. Fil­lari laukkuineen kuvassa.

P1000652

Finnair ottaa fil­lar­ista törkeästi 75 euroa suun­taansa. Se pitää paka­ta kovaan laukku­un (älkää mis­sään tapauk­ses­sa lait­tako sitä pehmeään laukku­un, hajoaa liki var­masti!). Minä lainasin laukun tut­taval­tani. Jat­ka lukemista “Rooma – Firen­ze jälkipuin­tia (1)”

Tuhotaanko keskuspuisto?

On tul­lut paljon pöyristyneitä yhtey­de­not­to­ja siitä, että Helsin­gin yleiskaa­va tuhoaa keskus­puis­ton. Van­ha ystäväni Mat­ti Arpo­nen on kavere­i­neen men­nyt merk­it­semään teip­il­lä yleiskaa­van rajauk­set maas­toon. Näkymä on järkyt­tänyt monia.

Pyöräilin kat­so­maan näitä teippe­jä, mut­ta ne oli valitet­tavasti pois­tet­tu. Näin ei olisi pitänyt tehdä. Jois­takin riekaleista kuitenkin näki, miten teip­it oli vedet­ty. Niistä sai asi­as­ta aivan väärän käsi­tyk­sen. Ihan näin hul­lu­ja ei kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sakaan olla.

Mat­ti Arpo­nen osaa kyl­lä lukea kart­taa. Ongel­mana on yleiskaa­van esit­tämi­nen pik­se­likaa­vana. Se ei ole tarkkara­jainen, vaan perus­tuu hehtaarin (100 m x 100 m) ruu­tu­i­hin. Täl­lä halu­taan alle­vi­iva­ta yleiskaa­van yleis­lu­on­toisu­ut­ta ja sitä, että tarkat rajat vede­tään aikanaan ase­makaavo­ja tehtäessä, jol­loin paikallisi­in olo­suhteisi­in voidaan kiin­nit­tää paljon parem­min huomio­ta. Yleiskaavas­sa raken­net­tavak­si on merkit­ty jokainen pik­seli, jos­ta pienikin nurk­ka on suun­nitel­tu raken­net­tavak­si. Sik­si Arposen teip­it oli­vat aivan eri paikas­sa kuin mihin rak­en­tamisen raja on tosi­asi­as­sa tarkoitet­tu. Jat­ka lukemista “Tuho­taanko keskuspuisto?”

Hitaksen tilalle kaupungin kovan rahan vuokra-asuntoja?

Helsingis­sä osa asuin­ton­teista luovute­taan Hitas-tuotan­toon. Ton­tit ovat vuokra­tont­te­ja. Asun­not tulee myy­dä ”omakus­tan­nush­in­taan” asukkaille, mikä Helsin­gin suosi­tu­im­mil­la alueil­la tarkoit­taa huo­mat­tavaa alen­nus­ta asun­non hin­nas­sa. Tosin vuokra­tont­ti nos­taa yhtiö­vastiket­ta. Jos myy asun­non, sen joutuu myymään samal­la hin­nal­la kuin sen osti, vain indek­sil­lä kor­jat­tuna. Indeksinä on ymmärtääk­seni nyky­isin jokin asun­to­jen markki­nahin­tain­dek­si Helsingis­sä. Kokoomus on vaat­in­ut Hitas-jär­jestelmästä luop­umista, mikä tarkoit­taisi, että asun­not myytäisi­in eniten tar­joav­ille, edullisil­la paikoil­la siis rikkaille ja vain heille.

= = =

Hitas jär­jestelmää on puo­lus­tet­tu esimerkik­si näin: ”Emme voi luop­ua Hitas-jär­jestelmästä, kos­ka sil­loin esimerkik­si Jätkäsaa­res­sa kävisi niin kuin Munkkiniemessä.” Asukkaik­si tulisi yksipuolis­es­ti vain rikkaita.

Munkkiniemessä 1950-luvul­la har­joitet­tu asun­topoli­ti­ik­ka oli sen ajan mit­ta­pu­un mukaan sosi­aal­ista. Oli paljon vuokra-asun­to­ja – esimerkik­si Alvar Aal­lon suun­nit­telemat Kelan vuokra-asun­not näkyvät katuku­vas­sa vieläkin. Paljon oli omis­tus-aravaa, sen aikaista Hitas-tuotan­toa. Asun­non osto­hin­taa sään­nöstelti­in ja niin sään­nöstelti­in myös myyn­ti­hin­taa, kunnes asun­not sit­ten vapautet­ti­in sään­nöstelystä. Nämä myyti­in rikkaille alku­peräis­ten omis­ta­jien kääriessä hyvän voiton itselleen. Näin Munkkiniemestä tuli Munkkinie­mi. Jat­ka lukemista “Hitak­sen tilalle kaupun­gin kovan rahan vuokra-asuntoja?”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 3.5.2016

Lausun­to asumisen ja maankäytön ohjelmasta

Poli­it­tiset neu­vot­te­lut asun­to-ohjel­mas­ta käy­dään kaupung­in­hal­li­tus­vai­heessa. Tässä on se hyvä puoli, että lau­takun­nat voivat lausua asi­as­ta ”vapaasti”.

Kir­joi­tan tästä oman postauk­sen, jos ehdin.

Verkkosaaren pohjoisosan asemakaava

Tämä on ollut meil­lä aikaisem­min suun­nit­telu­pe­ri­aat­teina, jol­loin tosi­asi­as­sa ratkaisti­in kaa­van luonne. Nyt on siis kyse yksi­tyisko­hdista. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 3.5.2016”