Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 10.5.2016

16 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 10.5.2016”

1. Tuo kaupunkien sisäl­lä tapah­tu­va vapaa kil­pailu lin­ja-autoli­iken­teessä on vähän kinkki­nen. Kuitenkin lisäk­si tulee mieleen pari asiaa.

   Ensin­näkin ruuhkali­ikenne ei vält­tämät­tä ole HSL:lle mitenkään tuot­toisaa. Siinä joudu­taan lyhyt­tä piikkiä varten osta­maan kokon­aisia busse­ja, joi­ta ei sit­ten muul­loin voi käyt­tää (usein toki käytetään sit­ten van­ho­ja busse­ja tähän). Lisäk­si siihen saate­taan joutua epäop­ti­maalis­es­ti palkkaa­maan lisäkul­jet­ta­jia. Pitäisi siis tietää, kuin­ka paljon HSL ylipäätään voi tehdä ruuh­ka-aikaan katet­ta ja kuin­ka paljon siitä oikeasti syn­tyy lin­joil­ta, jot­ka ovat melko tasais­es­ti kuor­mitet­tu­ja koko päivän. (Toki yksi­ty­isiä voivat kiin­nos­taa nekin lin­jat, samas­ta syystä.)

   Toisaal­ta HSL:llä on täl­lä het­kel­lä aika täy­delli­nen lip­pukartel­li, hyvässä mielessä. Yksi­tyi­nen liiken­nöit­si­jä ei saisi mitään verkos­to­hyö­tyjä, vaan jou­tu­isi myymään lip­pua, jol­la voi käytän­nössä matkus­taa vain vai­h­dot­ta. Jos tarvit­set reit­il­läsi joka tapauk­ses­sa HSL:n lip­pua, ei sin­un kan­na­ta ostaa lip­pua yksi­tyisen reit­ille ollenkaan. En tiedä mikä vai­h­dol­lis­ten matko­jen osu­us HSL:n matkus­tuk­ses­ta keskimäärin on, mut­ta toden­näköis­es­ti sen ver­ran korkea, että yksi­tyi­nen menet­täisi lip­putu­lo­ja reip­paasti sik­si. Vaik­ka tekni­nen yhteen­sopivu­us ilmeis­es­ti velvoitet­taisi­in, se ei tarkoi­ta vai­h­to-oikeu­den myöntämistä.

   Toisaal­ta myös raideli­iken­teen kanssa on todel­la vaikea kil­pail­la. Suurim­mat mas­sat kulke­vat asemil­ta asemille, mut­ta juuri niitä on vaikea saa­da vai­h­ta­maan bus­si­in, jos se metro tai junakin on siinä tar­jol­la. Ja liiken­nöin­ti keskus­tas­sa bus­sil­la on hidas­ta eli kallista.

   Yksi poten­ti­aali voi hyvinkin olla ter­mi­naal­ibus­sit, jos­sa on mah­dol­lista myy­dä point-to-point-yhteyt­tä melko kalli­il­la hin­nal­la. Kun meil­lä jo Finnair-bus­sikin on ja toisaal­ta Län­sisa­ta­maan kul­kee jo ysi, jon­ka pulssi­maisen ylikuor­mi­tuk­sen purkami­nen voisi olla kaikille hyödyl­listä, en heti näe suur­takaan pelkoa lop­ul­ta, että HSL edes menet­täisi tuloja.

   HSL:n tuloista toki käsit­tääk­seni aika merkit­tävä osa muo­dos­tuu ker­tal­ipuista, vaik­ka ne muo­dosta­vatkin matkus­ta­jamääristä muis­taak­seni jotain kym­menisen pros­ent­tia. Syvem­pi tietämys ker­tal­ip­ul­la matkus­tavien matkus­tuskäyt­täy­tymis­es­tä toki aut­taisi tekemään parem­pia johtopäätök­siä. Kausilipuista tuskin lähtisi yhtään tulo­ja tämän takia, arvolipuis­takin melko vähän varmasti.

   Vastaa

2. Lisät­täköön edel­liseen, että mah­dol­lises­sa kil­pailu­ti­lanteessa HSL voisi ehkä vas­ta­ta melko tehokkaasti otta­mal­la käyt­tön edulliset, noin 2 ker­tal­ipun hin­taiset päiväliput. Se lisäisi tuo­ta ven­dor lock-inia, joka HSL:llä on kausilip­pu­jen omis­ta­ji­in, myös ker­tal­ip­pu­jen käyttäjiin.

   Vastaa

3. Onko sel­l­aista riskiä, että jos HSL-alueen joukkoli­ikenne avau­tuu vapaalle kil­pailulle, ja se osoit­tau­tuu esim. alueen joukkoli­iken­teen kat­tavu­udelle ja hin­noit­telulle haitallisek­si, ei van­haan sys­teemi­in enää saisi pala­ta edes eri­laisel­la hal­li­tus­po­h­jal­la (esim. EU:n kil­pailusäädösten takia)?

   Vastaa

4. Elmo Allén:

   Toisaal­ta myös raideli­iken­teen kanssa on todel­la vaikea kil­pail­la. Suurim­mat mas­sat kulke­vat asemil­ta asemille, mut­ta juuri niitä on vaikea saa­da vai­h­ta­maan bus­si­in, jos se metro tai junakin on siinä tarjolla.

   Täl­laisia bus­sil­in­jo­ja ei tul­la var­mas­tikaan perus­ta­maan ain­ut­takaan, vaan suo­ria yhteyk­siä keskus­taan sel­l­aisil­ta alueil­ta Etelä-Espoos­sa, jot­ka eivät ole län­simetron asemien vier­essä (kaik­ki täl­laiset bus­sil­in­jat lopete­taan), yhteyk­siä muualle kan­takaupunki­in kuin metron var­relle (täl­laiset bus­sil­in­jat lopete­taan yhtä luku­unot­ta­mat­ta, Tapi­o­las­ta) ja samal­la jokin noista jälkim­mäi­sistä bus­sil­in­joista voisi tar­jo­ta yhtey­den Kuu­sisaares­ta keskus­taan, (bus­si Kuu­sisaares­ta keskus­taan lopete­taan), vaik­ka liikenne Kuu­sisaares­ta keskus­taan ei sel­l­aise­naan ole kan­nat­tavaa. Jos esimerkik­si yksi­tyi­nen liiken­nöit­si­jä ottaisi kohteek­seen Kiven­lah­den ja tar­joaisi sieltä suo­ran bussin keskus­taan ja bussin Meilah­den kaut­ta keskus­taan matkus­ta­jia saat­taisi riit­tää hyvin. Suurim­mat mas­sat kulke­vat asemien välil­lä, mut­ta verkos­to on sen ver­ran har­va, että suh­teel­lisen suuria mas­so­ja kul­kee myös busseilla.

   Vastaa

5. Liiken­nekaari lausun­to-ehdo­tus kuu­lostaa nyt kovasti siltä, että on tehy tyh­mä investoin­ti län­simetroon, ja nyt yritetään kaik­ki pakot­taa sen käyt­täjik­si ham­paat irvessä.

   HSLn tehtävä ei ole han­kaloit­taa ihmis­ten liikku­mista vaan tar­jo­ta palvelui­ta joi­ta nämä halu­a­vat. Jos palvelu on suo­ra bus­si Kamp­pi­in, pitää HSLn se hyväksyä!

   Vastaa

6. Ennenkun län­simetro on edes alka­nut liiken­nöidä, on sitä turha ruve­ta arvostele­maan. Jotkut aina jak­sa­vat kuvitel­la että ennen oli aina parem­pi, kun oli suo­rat bus­sit ja kul­jet­ta­ja soit­ti Sat­u­maa-tan­goa ratios­ta ja oli sitä ja tätä. Jos tule­vaisu­udessa kaik­ki eteläisen Espoon nykyiset ja tule­vat asukkaat pitäisi kul­jet­taa bus­seil­la Kamp­pi­in niin bus­sit jonot­taisi­vat ter­mi­naali­in pääsyä Laut­tasaa­res­sa asti eikä mikään bus­si pysy­isi aikataulussaan.

   Vastaa

7. Pohjo­lat­alon liepeil­lä ei ole yhtään taloa, jol­la voi olla minkään­laista suo­jelullista arvoa. Alue on kaiken lisäk­si aivan liian löy­hästi kaavoitet­tu, jot­ta sinne koskaan syn­ty­isi kaupunki­maisia palveluita.

   Vastaa

8. R.Silfverberg:
   Ennenkun län­simetro on edes alka­nut liiken­nöidä, on sitä turha ruve­ta arvostelemaan… 

   Ennen kuin Län­simetron päätöstä tehti­in, tiedet­ti­in ettei se tule koskaan ole­maan kan­nat­ta­va. Ehkä yllät­täv­in­tä on, miten härskisti kus­tan­nusarvio on pelat­tu alakanttiin.

   Vastaa

9. R.Silfverberg:
   Ennenkun län­simetro on edes alka­nut liiken­nöidä, on sitä turha ruve­ta arvostele­maan. Jotkut aina jak­sa­vat kuvitel­la että ennen oli aina parem­pi, kun oli suo­rat bus­sit ja kul­jet­ta­ja soit­ti Sat­u­maa-tan­goa ratios­ta ja oli sitä ja tätä. Jos tule­vaisu­udessa kaik­ki eteläisen Espoon nykyiset ja tule­vat asukkaat pitäisi kul­jet­taa bus­seil­la Kamp­pi­in niin bus­sit jonot­taisi­vat ter­mi­naali­in pääsyä Laut­tasaa­res­sa asti eikä mikään bus­si pysy­isi aikataulussaan. 

   Saman­lainen pros­es­si oli aikoinaan itämetron kanssa. Metro oli kallis ja turha ja asukkaat nuri­si­vat suorien bus­sil­in­jo­jen pois­toa. Vuosien mit­taan itä-Helsin­ki on kuitenkin pikku hil­jaa aset­tunut metron ympärille ja sen käyt­täjä­tyy­tyväisyys hakkaa bus­sit men­nen tullen. Metro on ilmeis­es­ti myös mak­sanut itsen­sä takaisin monin ker­roin. Kaik­ki tämä siitäkin huoli­mat­ta että metro oli suun­nitel­tu monel­lakin tapaa aika kököksi. 

   Etelä-Espookin toden­näköis­es­ti pikku hil­jaa organ­isoituu uudelleen siten että suo­raa ja nopeaa joukkoli­iken­ney­hteyt­tä Helsinki­in kaipaa­vat sijoit­tuvat metroasemien tun­tu­maan, kun taas muille kel­paa asun­not muuallakin. 

   Ker­mankuor­in­tal­in­joil­la saat­taisi olla käyt­täjiä ennen län­simetron jatkon valmis­tu­mista. Sen jäl­keen on vaikea uskoa, että espoolaisil­ta piantaloalueil­ta riit­tää asi­akkai­ta bus­sil­in­joille, jois­taa ei ole vai­h­to-oikeut­ta HSL:n liiken­nevä­lineisi­in. Itse en oikein pysty kehit­telemään sel­l­aista liiken­nöin­tilogi­ikkaa, joka tuol­laisille lin­joille toimisi. Nyky­isiäkin HSL:n Kamp­pi­in kulke­via suo­ria lin­jo­ja kul­kee ruuh­ka-aikana muu­ta­ma tun­nis­sa tuol­laisil­la alueil­la. Ratkaisuk­si afrikkalaistyyp­pinen pikkubussi?

   Viik­istäkin keskus­taan kul­je­taan yleen­sä yhtey­del­lä 79+metro vaik­ka suo­ra lin­ja 68 Rauta­tien­to­rillekin on ole­mas­sa. Syynä on ilmeis­es­ti vai­h­toy­htey­den tiheämpi vuoroväli ver­rat­tuna suo­raan lin­jaan. Mat­ka-aika molem­mil­la on kutakuinkin sama.

   Vastaa

10. R.Silfverberg:
    Ennenkun län­simetro on edes alka­nut liiken­nöidä, on sitä turha ruve­ta arvostele­maan. Jotkut aina jak­sa­vat kuvitel­la että ennen oli aina parem­pi, kun oli suo­rat bus­sit ja kul­jet­ta­ja soit­ti Sat­u­maa-tan­goa ratios­ta ja oli sitä ja tätä. Jos tule­vaisu­udessa kaik­ki eteläisen Espoon nykyiset ja tule­vat asukkaat pitäisi kul­jet­taa bus­seil­la Kamp­pi­in niin bus­sit jonot­taisi­vat ter­mi­naali­in pääsyä Laut­tasaa­res­sa asti eikä mikään bus­si pysy­isi aikataulussaan.

    Jos olen oikein ymmärtänyt, niin Helsingis­sä työssä käyvien espoolaisten(n 44.000) määrä ei ole lisään­tynyt muu­ta­maan kymme­neen vuo­teen, vaik­ka Espoon väk­iluku on samaan aikaan kaksinker­tais­tunut. Mik­si luulet, että Espoon lisärak­en­tamisen myötä työ­matkalais­ten määrä tule­vaisu­udessakaan Kamp­pi­in val­tavasti kas­vaisi, kun Niemen työ­paikko­ja pikem­minkin pois­tuu asun­to­jen tieltä?

    Vastaa

11. Metron tärkein tehtävä on saa­da bus­sit pois kaupun­gin kaduil­ta ja tor­eil­ta. Siinä itämetro on onnistunut.

    Vastaa

12. Rolle:
    Liiken­nekaari lausun­to-ehdo­tus kuu­lostaa nyt kovasti siltä, että on tehy tyh­mä investoin­ti länsimetroon… 

    Päätöshän on taloudel­lis­es­ti jär­jetön, kos­ka Espoon väestöti­heys ei riitä kan­nat­tavaan raskaaseen raideli­iken­teeseen, kun rata joudu­taan rak­en­ta­maan. Kes­ki-Espoos­sa olisi kan­nat­tavaa rak­en­taa uusia itsenäisiä kun­tia ole­mas­sa ole­van radan var­teen, kuten muual­la Län­si-Euroopas­sa tehdään.

    Nyt tuo hölmön­tölväys on tehty ja siitä on otet­ta­va kaik­ki irti. Suun­nit­telus­sa on otet­ta­va huomioon, että ainakin osa asemista joudu­taan louhi­maan uudelleen. Osas­sa ollee itse asi­as­sa riit­tävä lai­turip­itu­us piilotet­tuna huoltotiloihin.

    Toinen oleelli­nen seik­ka on siir­tymi­nen nor­maali­in hier­arkiseen liiken­teeseen koko pääkaupunkiseudul­la, ei pelkästään Espoos­sa. Lin­ja-autoli­iken­teelä syötetään raideli­iken­net­tä ja kevyel­lä raideli­iken­teel­lä raskas­ta raideli­iken­net­tä. Näin­hän se kaikkial­la muual­la toimii. Eli Espoon bussien lisäk­si pitää lopet­taa hölmö Helsin­gin sisäis­ten vuoro­jen ajat­ta­mi­nen päärautatiease­malle ja spåral­in­jo­jen vetämi­nen asemille asti.

    Espoolaisille muu­tos on erit­täin hyvä. Turhien bussien pois­tut­tua Län­siväylältä, sen väl­i­tyskyky lisään­tyy puolel­la, kun bus­si kai­stat saadaan mak­savien asi­akkaiden käyttöön.

    Vastaa

13. Leena: Jos olen oikein ymmärtänyt, niin Helsingis­sä työssä käyvien espoolaisten(n 44.000) määrä ei ole lisään­tynyt muu­ta­maan kymme­neen vuo­teen, vaik­ka Espoon väk­iluku on samaan aikaan kaksinker­tais­tunut. Mik­si luulet, että Espoon lisärak­en­tamisen myötä työ­matkalais­ten määrä tule­vaisu­udessakaan Kamp­pi­in val­tavasti kas­vaisi, kun Niemen työ­paikko­ja pikem­minkin pois­tuu asun­to­jen tieltä?

    Espoon väk­il­isäys on johtunut pääosin syn­tyvyy­destä ja maa­han­muu­tos­ta. Kun nämä lapset ovat aikuisia on hei­dän päästävä johonkin töi­hin. Län­simetro ei ole tarkoitet­tu pelkästään Espoon eteläosien asukkaiden työ­matkoille Helsin­gin keskus­taan vaan myös mui­hin kohteisi­in, sen avul­la syn­tyy toimi­va vai­h­toy­hteys juni­i­in rautati­etorin metroase­mal­la, sekä tois­in­päin. Helsinkiläis­ten, jot­ka tule­vat töi­hin Espooseen, määrä on kanssa kas­va­mas­sa, samoin opislek­i­joiden mm Aal­to-Yliopis­ton ansios­ta. Lisäk­si huvi- ja vapaa-ajan liikenne muo­dostaa aika suuren osan joukkoli­iken­teen käytöstä täl­lä akselilla. 

    Peri­aat­teessa olisi riit­tänyt että metroa olisi jatket­tu vain Ruo­ho­lahdes­ta Otaniemen kaut­ta Tapi­o­laan ja syöt­töbus­sili­ikenne olisi jär­jestet­ty eri puo­lil­ta Espoo­ta Tapi­olan ja Keilaniemen asemille. Tai vai­h­toe­htois­es­ti pikaraiti­otie joka olisi voin­ut hyö­dyn­tää Helsin­gin nyky­istä itämetroa, mut­ta jot­ta se olisi ollut nopeudessa kil­pailukykyi­nen, sen olisi pitänyt ainakin Ruo­ho­lahdes­ta Laut­tasaaren asti kulkea maan alla. 

    Espoo nyt halusi joka tapauk­ses­sa rak­en­taa metron Kiven­lah­teen asti kos­ka kat­soi että radan var­rel­la on rak­en­tamis­po­ten­ti­aalia kym­me­nil­letuhan­sille asukkaille.

    Vastaa

14. R.Silfverberg:
    Ennenkun län­simetro on edes alka­nut liiken­nöidä, on sitä turha ruve­ta arvostele­maan. Jotkut aina jak­sa­vat kuvitel­la että ennen oli aina parem­pi, kun oli suo­rat bus­sit ja kul­jet­ta­ja soit­ti Sat­u­maa-tan­goa ratios­ta ja oli sitä ja tätä.

    Tuo kehit­ti ehkä kuitenkin espoolais­ten musi­ikki­makua, seu­raavalle oksalle matkalla edelleenkin käytössä ole­vista viidakko­rum­muista eteen­päin. Käyvät nykyään autoil­lansa joskus jopa Helsingis­sä kon­serteis­sakin … eivät tosin tai­da mak­saa yhdenkään Län­siväylän kaistan käytöstä. Olisi mie­lenki­in­toista nähdä, mil­lä nopeudel­la siel­lä ajet­taisi­in mak­sullisen kokeilupäivän aikana, jos mak­su perit­täisi­in aje­tun metrimäärän, nopeu­den sekä tuote­tun melun ja päästö­jen perusteella.

    Jospa oppi­si­vat edes joskus Espoos­sa ymmärtämään myös
    kadun­var­sipysäköin­nin hyödyl­lisyy­den ja katukylt­tien tarpeel­lisu­u­den (Huom! viimemaini­tut kaikissa risteyk­sis­sä kaikki­in suun­ti­in). Sieltä Espoost­a­han ne nyky­isin vielä puut­tuvat. Ajat­tel­e­vat kai edelleenkin maalai­sisän­tien tapaan: “ei näitä meil­läpäin tarvi­ta, kun ei tänne tup­pukylään kukaan koskaan poikkea.”

    Vastaa

15. R.Silfverberg:
    Ennenkun län­simetro on edes alka­nut liiken­nöidä, on sitä turha ruve­ta arvostele­maan. Jotkut aina jak­sa­vat kuvitel­la että ennen oli aina parem­pi, kun oli suo­rat bus­sit ja kul­jet­ta­ja soit­ti Sat­u­maa-tan­goa ratios­ta ja oli sitä ja tätä. Jos tule­vaisu­udessa kaik­ki eteläisen Espoon nykyiset ja tule­vat asukkaat pitäisi kul­jet­taa bus­seil­la Kamp­pi­in niin bus­sit jonot­taisi­vat ter­mi­naali­in pääsyä Laut­tasaa­res­sa asti eikä mikään bus­si pysy­isi aikataulussaan.

    Tästä tulee mieleen vai­moni met­rossa kuule­ma keskustelu muu­ta­man vuo­den takaa. Kak­si van­hempaa rou­vaa jut­teli met­ros­ta: “Kovasti minä tätä metroa aikoinaan vas­tustin, mut­ta kyl­lä tämä on hyvä.”

    Eiköhän sama keskustelu käy­dä muu­ta­man vuo­den kulut­tua jos­sakin län­simetronkin junassa.

    Vastaa

16. “Kan­nat­taa olla tarkkana, ettei tee kaupunkibule­var­di­en kannal­ta han­kalia ennakko­ta­pauk­sia. Mut­ta hyvä, ei kai bule­vardeil­la ole tarkoi­tus olla ensim­mäisessä ker­rokses­sa asuntoja.”

    Ei ole asun­to­ja ensim­mäisessä ker­rokses­sa. Ainakin havain­neku­vien mukaan ensim­mäi­nen ker­ros on varat­tu kahviloille.

    Vastaa