Kaupunkiympäristölautakunta 3.10.2017

Itäisen saaris­ton asemakaava

Toisen ker­ran pöy­dälle. Tähän kohdis­tuu aivan mah­dot­tomasti painei­ta. Toivoisi ihmis­ten ymmärtävän, että kaupungilla on muitakin tapo­ja säädel­lä omis­ta­mansa maan käyt­tämistä kuin asemakaava.

Raken­nus­lain kansalais­ten vaikut­tamis­mah­dol­lisuuk­sia koske­vat pykälät toimi­vat vähän myös itseään vas­taan. On suuri este muis­tusten huomioon ottamiselle, että jos näin tehdään, koko kaa­va pitää lait­taa uud­estaan näyt­teille ja siihen menee taas pitkä aika ja kaik­ki alkaa alusta.

Kulosaaren ostarin kaava

Yksimielis­es­ti läpi. Lau­takun­nas­sa oli painei­ta toisaal­ta jät­tää van­has­ta ostarista jokin maamerk­ki ja toisaal­ta rak­en­taa selvästi korkeam­paa, mut­ta vas­tae­hdo­tuk­sia ei tehty.

Käskyn­halti­jantien kaava

Läpi kiitoksin. Urputin ratikkakaistan puut­tumis­es­ta Nor­rtäl­jen­tieltä, mut­ta liiken­nesu­un­nit­teli­jat sanoi­vat, ettei olisi saatu mitenkään mah­tu­maan. No olisi tietysti, mut­ta pui­ta olisi kyl­lä joudut­tu kaata­maan – tai jät­tää istut­ta­mat­ta, en enää muista miten se oli.

 

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 3.10.2017

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Itäisen saaris­ton asemakaava

Tähän ikuisu­us­pro­jek­ti­in sisäl­tyy yhä mah­dot­tomasti painei­ta. Luon­non­suo­jeli­jat halu­a­vat tehtävän­sä mukaises­ti suo­jel­la saaris­ton luon­toa, nykyiset mökkiläiset halu­a­vat alueen varat­tavak­si itselleen ja muut pidet­täväk­si ulkop­uolel­la. Ely-keskus tukee sekä mökkiläisiä että luon­non­suo­jeli­joi­ta. Jotkut taas halu­aisi­vat ava­ta saaris­toa kaikille helsinkiläisille ja matkail­i­joille. Luen kaupun­gin vas­ta hyväksyt­tyä strate­giaa niin, että se pain­ot­taa tätä kol­mat­ta tavoitetta.

Kulosaaren ostari nurin, tilalle uusi ja sen päälle asuntoja

Tämän lin­jan val­it­si edelli­nen kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta viimeis­inä töinään. Min­un on myön­net­tävä, että nykyisessä ostaris­sa on tyyliä, joten ymmär­rän suo­je­lu­tavoit­teiu­ta, mut­ta narul­la ei voi työn­tää. Näitä van­ho­ja ostare­i­ta ei saa taloudel­lis­es­ti toimiviksi, joten suo­jelu tarkoit­taisi rapistumista.

Pää­timme sil­loin, että ostarin saa purkaa. Tarpeelli­nen määrä liiketi­laa tulee uuden raken­nuk­sen alaosaan ja päälle asun­to­ja. Uusia iloisia kulosaare­laisia tulee täl­lä kaaval­la 170.

Lausun­tok­ier­ros ei aiheut­tanut kaavaan muu­tok­sia. Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­nan lista 3.10.2017”

Pohdintoja korkeakoulujen sisäänotosta

Juu­tu­in Twit­ter-väit­te­lyyn yliopis­to­jen pääsykokeista huo­mautet­tuani, että on epälo­ogista väit­tää, että Helsin­gin eli­it­tilukioiden lau­datur-hir­mut val­taisi­vat aloi­tu­s­paikat, jos sisäänot­to perus­tu­isi yliop­pi­laskir­joituk­si­in eikä pääsykokeisi­in. Ei heitä yksinker­tais­es­ti riitä ja vaikka­pa oikik­seen nämä kyl­lä pää­si­sivät halutes­saan nytkin, mut­ta eivät kaik­ki halua.

Keskustelus­sa sinkosi niin paljon väit­teitä, ettei niitä voin­ut kom­men­toi­da 140 merkin vas­tauk­sil­la. Sik­si teen yhteenve­don esite­ty­istä väitteistä.

Lähtöko­htani on se, että on sinän­sä tärkeätä vali­ta korkeak­oului­hin niitä, joil­la on parhaat edel­ly­tyk­set men­estyä opin­nois­sa. On esitet­ty sel­l­ais­takin, että opiske­li­jat pitäisi vali­ta ”demokraat­tisem­min” niin, että huono­jakin men­estyjiä valit­taisi­in, mut­ta tähän en oikein löy­dä perusteita.

Oikei­den opiske­li­joiden val­in­ta on niin tärkeätä, että se saa vähän mak­saakin – joko rahaa tai opiske­li­joiden aikaa. Niin­pä, jos voitaisi­in osoit­taa, että pääsykokei­den validi­teet­ti on selvästi parem­pi, kan­nat­taisin pääsykokei­ta, mut­ta tästä ei ole kukaan esit­tänyt mitään näyttöä.

Tämä vielä julkaise­ma­ton tutkimus osoit­taa – niin tutk­i­jat ainakin  väit­tävät – että yliop­pi­las­tutk­in­to ennus­taa opin­nois­sa men­estymistä parem­min kuin pääsyko­keet. Kun tutkimus ensi kuus­sa julka­istaan, tiedämme tästäkin enemmän.

Jos tuo väite pääsykokei­den kehnoud­es­ta pitää paikkansa, asian pitäisi olla selvä. Jos koe­jär­jeste­ly on kallis, vie opiske­li­joiden aikaa kohtu­ut­tomasti, johtaa tilanteeseen, jos­sa pääsee sisään vas­ta muu­ta­man vuo­den jäl­keen, ja kaiken tämän rum­ban jäl­keen testi on huonom­pi kuin yliop­pi­laskir­joi­tus, en näe jär­jeste­lyis­sä jär­jen hiven­täkään. Jat­ka lukemista “Pohd­in­to­ja korkeak­oulu­jen sisäänotosta”

Sairauksien hoidon paraneminen törmää talouteen

Uutiset lääketi­eteestä lupaa­vat hoit­o­m­ah­dol­lisuuk­sien paranevan merkit­tävästi. On tulos­sa geen­it­er­api­aa perin­nöl­lis­ten sairauk­sien hoita­miseen ja yksilöl­lis­es­ti räätälöi­tyjä syöpälääkkeitä ja vaik­ka mitä ihmeel­listä. Se kaik­ki lupaa pidem­pää ja ter­veem­pää elämää.

Har­mi vain, että tämä kaik­ki maksaa.

Sanoo val­tio­varain­min­is­ter­iö mitä hyvän­sä, ter­vey­destä kan­nat­taa mak­saa enem­män, kun­han saa myös enem­män ter­veyt­tä. Paljon turhempaankin moni rahaansa käyttää.

Kaik­ki uusi ja parem­pi ei lisää kus­tan­nuk­sia. Alzheimer-lääke voi olla hyvin kallis ja alen­taa silti hoidon kokonaiskustannuksia.

Rajansa on sil­läkin, paljonko paljon ter­vey­destä kan­nat­taa mak­saa. Niin paljon on kehit­teil­lä kalli­ita hoito­ja, että jos ne kaik­ki otet­taisi­in täysimääräis­es­ti käyt­töön, voisimme käyt­tää koko kansan­tu­lon ter­vey­den­huoltoon. Jat­ka lukemista “Sairauk­sien hoidon parane­m­i­nen tör­mää talouteen”

Kaupungit ja cityt

Kaupun­git ovat teol­lisu­us­mais­sa muo­dos­tuneet alun perin ympäröivän maaseudun kaup­pa­paikoik­si ja käsi­työläis­ten ja hallinnon tyyssijoiksi.

Niitä seura­si­vat teol­lisu­uskaupun­git, jot­ka vetivät väkeä maaseudul­ta tehtaisiin.

Teol­lisu­uskaupunkien aika jäi lyhyek­si. Väki on vähen­tynyt nopeasti tehdas­saleis­sa automaa­tion ja glob­al­isaa­tion vuok­si. Moni teol­lisu­uskaupun­ki on joutunut ahdinkoon.

Osa, mut­ta vain osa teol­lisu­uskaupungeista on kehit­tynyt luovien alo­jen keskuk­sik­si, cityik­si. Nämä ovat yleen­sä yliopistokaupunkeja.

Teol­lisu­uskaupun­gin ei tarvin­nut men­estyäk­seen olla suuri, mut­ta cityt pyrkivät kas­va­maan rajat­ta, kos­ka luo­vat alat hyö­tyvät merkit­tävästi kasautu­mise­duista. Sik­si vain osa teol­lisu­uskaupungeista voi kehit­tyä cityiksi.

Suomes­sa tämä pudo­tus­peli on pitkälti jo käy­ty. Aka­teemisen lop­pututkin­non suorit­taneista nuorista aikui­sista läh­es puo­let asuu Helsin­gin seudul­la ja lopuista puo­let Tam­pereen, Turun, Oulun ja Jyväskylän seuduil­la. Vain neljä­sosa asuu koko muus­sa Suomes­sa ja heistäkin huo­mat­ta­va osa on opet­ta­jia ja lääkäre­itä. Jat­ka lukemista “Kaupun­git ja cityt”

Sähkölle kulutusjoustoa kiinteistöjen lämmittämisestä

Huoli sähkön riit­tävyy­destä kylmänä ja tyy­nenä talvipäivänä huolestut­taa ener­gia-alaa. Kun sähkön keskimääräi­nen hin­ta las­kee, van­ho­ja voimaloi­ta sul­je­taan eikä uusia tule tilalle. Suomes­ta on jok­seenkin kokon­aan pois­tunut lauhde­voima ja nyt pure­taan CHP-laitoksia.

Helsin­ki esimerkik­si on jo päät­tänyt sulkea Hanasaaren voimalaitok­sen ja val­tio vaatii lopet­ta­maan sähkön­tuotan­non myös Salmisaa­res­sa. Näin pois­tuu yhteen­sä 400 MW ja samaa tekevät muutkin kaupungit.

(Sinän­sä pidän näitä ehdot­to­muuk­sia aivan type­r­inä. On järkevää vähen­tää kivi­hi­ilen käyt­töä radikaal­isti, mut­ta vaa­timus, ettei kilo­wat­ti­tun­ti­akaan saa tuot­taa kivi­hi­ilel­lä mis­sään olo­suhteis­sa on aivan hölmö. Kun sähkön hin­ta nousee 1000 €/MWh, viimeiset megawatit tuote­taan huo­mat­tavasti kivi­hi­ili CHP:ta saastuttavammin.)

Ratkaisua on etsit­ty kap­a­siteet­ti­markki­noista ja kysyn­täjous­tos­ta, jol­la sähköpu­lan val­lites­sa saataisi­in kulu­tus­ta suljettua.

Minä etsisin ratkaisua aivan tois­es­ta päästä. Ilmaiselle tai hyvin hal­valle sähkölle pitäisi löy­tyä käyt­töä niin, ettei sähkön hin­ta lask­isi tolkut­toman alas ja jot­ta run­saas­ta tuuli‑, aurinko‑, vesi- ja ydin­voimas­ta saataisi­in mak­si­maa­li­nen hyö­ty. Jat­ka lukemista “Sähkölle kulu­tusjous­toa kiin­teistö­jen lämmittämisestä”

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 26.9.2017

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Her­ne­saaren osayleiskaava

Tämä oli kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa 19.1.2017 ja on nyt tul­lut lausun­noil­ta. Yhtään muu­tos­ta siihen ei ehdoteta.

Kaa­va on mon­en vai­heen jäl­keen hioutunut varsin hyväk­si. Siinä välis­sä asukaslukukin on nous­sut 2 500 asukkaal­la. Alueel­la toimii tois­taisek­si Her­ne­saaren telak­ka, jon­ka ole­mas­saoloa en ymmär­rä lainkaan, kos­ka laivo­jen tekem­i­nen olisi Rau­mal­la 20 % halvempaa.

Tänne on suun­nitel­tu tolkut­toman paljon pysäköin­tiä. Siinä välis­sä val­tu­us­to on päät­tänyt (päät­tää keskivi­ikkona, mut­ta tästä ei ole ehdotet­tu muu­tos­ta, joten se on oikeas­t­aan jo valmis) siir­tyä markki­nae­htoiseen pysäköin­tipoli­ti­ikkaan. Sitä on nou­datet­ta­va tääl­läkin, mikä oletet­tavasti vähen­tää paikko­jen määrää merkit­tävästi, kos­ka tääl­lä ne ovat eri­tyisen kalli­ita. Tämä on kuitenkin ase­makaavakysymys samoin kuin se, antaisiko väl­jem­pi pysäköin­tipoli­ti­ik­ka mah­dol­lisuuk­sia nos­taa tehokkuuk­sia vielä vähän.

Itäisen saaris­ton tark­istet­tu ase­makaavae­hdo­tus Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­nan lista 26.9.2017”

Kaupunkiympäristölautakunta 12.9.2017

En ole kir­joit­tanut edel­lis­es­tä kok­ouk­ses­ta mitään, kos­ka min­un ei pitänyt men­nä kok­ouk­seen. Osal­lis­tu­in kaupun­gin tar­joa­maan koulu­tuk­seen kaupun­gin omis­tamien yhtiöi­den hal­li­tusten jäse­nille. Kos­ka Mikko Säreläkään ei päässyt, kävin paikalla kok­ouk­sen alus­sa. Tuol­loin käsitelti­in oikaisupyyn­töä Malmin lento­ken­tän Hangaarin vuokraa­mat­ta jättämisestä.

Oikaisupyyn­tö Mal­mi lento­ken­tän hangaarin vuokraa­mat­ta jättämisestä

Oikaisupyyn­töa perustelti­in sil­lä, että päätös perus­tuu val­heisi­in ja lait­to­muuk­si­in. Onko­han val­i­tuk­sen tek­i­jä tul­lut ajatelleek­si, että hyväksyessään oikaisupyyn­nön lau­takun­ta jou­tu­isi yhtymään myös perustelui­hin? Vas­tae­hdo­tuk­sen tehnyt kokoomuk­sen Atte Kale­va jou­tui men­emään aika mutkalle muo­toil­lessaan vas­tae­hdo­tuk­sen niin, ettei siinä samal­la julis­te­ta virkamiehiä lain­rikko­jik­si ja vale­htelijoik­si. Se oli vähän siinä ja siinä, voiko oikaisupyyn­nön yhtey­dessä päät­tää muu­ta kuin hyväksyä tai hylätä, mut­ta emme ryhtyneet halko­maan hiuk­sia. Kale­van ehdo­tus hävisi selvin numeroin. Sitä kan­nat­ti Kale­van mukana kokoomuk­sen Sir­pa Asko-Sel­javaara ja perus­suo­ma­lais­ten Hyttinen.

Lau­takun­nalle ker­rot­ti­in, että eri­laisi­in tapah­tu­mi­in vuokraami­nen tuot­taa rahaa enem­män kuin lentokone­hal­lik­si vuokraami­nen. Lisäk­si tapah­tu­mista on ilmeistä ulkoista hyö­tyä. Edelleen ken­täl­lä jäl­jel­lä ole­vat koneet mah­tu­vat kaik­ki toiseen halliin.

Ystäväl­lisenä neu­vona kaikille oikaisupyyn­tö­jen tek­i­jöille: miet­tikää vähän perustelu­ja. Pyyn­töä ei kan­na­ta perustel­la taval­la, joka tekee siihen suos­tu­misen mahdottomaksi.

Tämän kok­ouk­sen muut asi­at menivät lis­tan mukaan. Pyöräi­ly­ohjel­man tilan­nekat­sauk­seen liitet­ti­in toivo­mus, että henkilöresursse­ja irrotet­taisi­in pyöräre­it­tien suun­nit­telu­un, sil­lä nyt on jäänyt määrära­ho­ja käyt­tämät­tä suun­nitelmien puuttuessa.

 

 

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 19.9.2017

Kaup­pakar­tanonkatu 16:n asemakaava

Tämä oli meil­lä 28.2.2017 ja on nyt tul­lut lausun­nol­ta. Olen selostanut sisältöä tarkem­min silloin.

Tämä on harv­inainen purka­van saneer­auk­sen kohde. hekan huonokun­toiset asuin­talot pan­naan murskak­si ja tilalle raken­netaan liki kaksinker­tainen määrä ker­rosneliöitä. Tässä yhtey­dessä päivähoito luop­uu yhdestä päiväkodista. Tämän takia vasem­mis­toli­it­to pyysi asian viimek­si pöy­dälle. Sinän­sä kysymys päiväko­tien tarpeesta kuu­luu toiselle lau­takun­nalle, mut­ta jos VaKa on syyt­tänyt päiväko­tien puut­teesta kaavoit­ta­jaa, sil­loin mei­dän tietysti on käsiteltävä tätäkin asiaa.

Ström­bergin­tien asemakaava

Tämä oli meil­lä 14.3.2017 ja se on nyt tul­lut lausun­noil­ta ilman suurem­pia muu­tok­sia. Toim­i­ti­lakaa­va muute­taan asuinkaavak­si, jol­loin saadaan asun­to­ja noin 250 hen­gelle. Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­nan lista 19.9.2017”

Puheenvuoroni kaupunginvaltuuston strategiakeskustelussa

Asun­to­tuotan­non määrä

Toisin kuin julkises­ta keskustelus­ta voisi luul­la, asum­i­nen ei ole kallis­tunut koko Helsin­gin seudul­la, vaan lähin­nä vain Helsin­gin ratikkakaupungis­sa. Kehyskun­nis­sa ne ovat jopa laskeneet.

Se, että ihmiset halu­a­vat nimeno­maan Helsinki­in, osoit­taa, että olemme tehneet jotain naa­purikaupunke­ja parem­min. Silti asumisen kallis­tu­mi­nen on suuri sosi­aa­li­nen vääryys.

Richard Flori­da on kir­joit­tanut, että Yhdys­val­lois­sa nuorten koulutet­tu­jen hakeu­tu­mi­nen asum­i­nen kaupunkien keskusalueille on tyre­htynyt. Paikalli­nen Nur­mi­järvi-ilmiö on taas voimis­saan. Jat­ka lukemista “Puheen­vuoroni kaupung­in­val­tu­us­ton strategiakeskustelussa”