Kaupunkiympäristölautakunnan lista 26.9.2017

(Esi­tys­lis­taan täs­tä)

Her­ne­saa­ren osayleiskaava

Tämä oli kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nas­sa 19.1.2017 ja on nyt tul­lut lausun­noil­ta. Yhtään muu­tos­ta sii­hen ei ehdoteta.

Kaa­va on monen vai­heen jäl­keen hiou­tu­nut var­sin hyväk­si. Sii­nä välis­sä asu­kas­lu­ku­kin on nous­sut 2 500 asuk­kaal­la. Alu­eel­la toi­mii tois­tai­sek­si Her­ne­saa­ren telak­ka, jon­ka ole­mas­sao­loa en ymmär­rä lain­kaan, kos­ka lai­vo­jen teke­mi­nen oli­si Rau­mal­la 20 % halvempaa.

Tän­ne on suun­ni­tel­tu tol­kut­to­man pal­jon pysä­köin­tiä. Sii­nä välis­sä val­tuus­to on päät­tä­nyt (päät­tää kes­ki­viik­ko­na, mut­ta täs­tä ei ole ehdo­tet­tu muu­tos­ta, joten se on oikeas­taan jo val­mis) siir­tyä mark­ki­naeh­toi­seen pysä­köin­ti­po­li­tiik­kaan. Sitä on nou­da­tet­ta­va tääl­lä­kin, mikä ole­tet­ta­vas­ti vähen­tää paik­ko­jen mää­rää mer­kit­tä­väs­ti, kos­ka tääl­lä ne ovat eri­tyi­sen kal­lii­ta. Tämä on kui­ten­kin ase­ma­kaa­va­ky­sy­mys samoin kuin se, antai­si­ko väl­jem­pi pysä­köin­ti­po­li­tiik­ka mah­dol­li­suuk­sia nos­taa tehok­kuuk­sia vie­lä vähän.

Itäi­sen saa­ris­ton tar­kis­tet­tu asemakaavaehdotus

Tätä on teh­ty käsit­tä­mät­tö­män kau­an. Oli­si­ko niin, että kaa­va-alue vain on lii­an suu­ri. Minua har­mit­taa se, ettei saa­ris­to avau­du kun­nol­la mat­kai­lul­la ja kai­kil­le hel­sin­ki­läi­sil­le, vaan yksi­tyi­nen huvi­la­käyt­tö on pää­osas­sa. Ely-kes­kus haluai­si suo­jel­la tämän pie­nen pii­rin reser­vaat­ti­na muil­ta ihmi­sil­tä ikään kuin jon­kin kau­ka­na asu­tuk­ses­ta ole­van ulko­saa­ris­ton. En nyt kui­ten­kaan ryh­dy ret­te­löi­mään täs­tä täs­sä vai­hees­sa. Pro­jek­tia saa­ris­ton otta­mi­ses­ta aktii­vi­sem­paan käyt­töön ei voi teh­dä kaa­va edel­lä. Kaa­va on teh­tä­vä pro­jek­ti edellä.

Liik­ka­lan­ku­jan asemakaavaehdotus

Itä­väy­län var­rel­la pie­ni täy­den­nys­kaa­va, 100 asu­kas­ta. Toi­mi­ti­la­kaa­vaa muu­te­taan asuntokaavaksi.

Kata­ja­no­kan Skyw­heel saa lisä­ai­kaa vuo­den 2023 lop­puun saakka

Koko han­ke tun­tuu kovin onnet­to­mal­ta. Har­voi maa­il­man­pyö­räs­sä näkee asiak­kai­ta, mut­ta kai nii­tä on, kun toi­min­taa halu­taan jatkaa.

Ton­tin myy­mi­nen Jätkäsaaressa

Tont­ti sään­te­le­mät­tö­mäl­le vuokra-.asuntotuotannolle. Kun asu­mi­sen hin­ta on sään­te­le­mä­tön­tä, pitäi­si ton­tin vara­ta tarjouskilpailun/huutokaupan kaut­ta. Tämä myy­dään vain ”käy­pään hin­taan”, joka on täs­sä tapauk­ses­sa 1150 €/k‑m2. En tosin tie­dä, miten ton­tin varaa­mi­ses­ta on mui­nai­sen kiin­teis­tö­lau­ta­kun­nan aika­na päätetty.

Asun­not on säi­ly­tet­tä­vä vuo­kra-asun­toi­na kym­me­nen vuotta.

Myl­ly­pu­ros­ta tont­ti Verkkokauppa.com:lle

Verk­ko­kaup­pa suun­nit­te­lee 1,2 heh­taa­rin myy­mä­lää Myl­ly­pu­roon aivan Met­ro­po­lia-kam­puk­sen vie­reen. Myl­ly­pu­ro on kovas­sa nosteessa.

Alu­een varaa­mi­ses­ta kyl­py­lä­ho­tel­lil­le Jätkäsaareen 

Kyl­py­lä­ho­tel­li tuli­si aivan laut­ta­ter­mi­naa­liin kiin­ni, alu­eel­le, joka on osit­tain vie­lä vet­tä. (Taas osoit­tau­tui, ettei van­ha sanon­ta pidä paik­kaan­sa, jon­ka mukaan maa­ta ei kan­na­ta myy­dä, kos­ka sen val­mis­ta­mi­nen on lope­tet­tu. Tätä vas­ta valmistetaan)

Tämä on meil­lä b‑asiana, eli sii­tä ei ole erik­seen esit­te­lyä eikä val­mis­te­li­ja ole kokouk­ses­sa. Jos­sa­kin toi­ses­sa kun­nas­sa alu­een varaa­mi­nen 110 mil­joo­nan euron kyl­py­lä­ho­tel­lil­le oli­si vuo­den tär­kein päätös.

Lausun­to Uuden­maan ELY-kes­kuk­sen tie­pi­don ja lii­ken­teen suunnitelmasta.

Pöy­däl­tä.

Kovin ovat eri­ta­so­liit­ty­mä­pai­not­tei­sia tämä Hel­sin­gin toiveet.

 

 

 

 

51 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 26.9.2017”

  1. Verk­ko­kaup­pa Myl­ly­pu­roon lisää hal­li­tuk­sel­le pai­nei­ta. Tämä­hän ei ole ainoas­taan lii­ken­ne­ky­sy­mys, vaan myös maan­käyt­tö­ky­sy­mys, sil­lä nykyi­nen ramp­pi­jär­jes­te­ly vie sel­väs­ti enem­män tilaa kuin hal­li­tuk­sen rahoi­tus­ta odot­ta­va eri­ta­so­liit­ty­mä. Nykyi­nen rat­kai­su on myös kaa­van vas­tai­nen, ja Met­ro­po­lian raken­teil­la ole­va kam­pus­han on jo kom­pro­mis­si, joka oli­si voi­tu suun­ni­tel­la parem­min jos liit­ty­mä oli­si jo raken­net­tu. Sama kes­kin­ker­tai­nen kom­pro­mis­si­rat­kai­su tulee tapah­tu­maan Verk­ko­kau­pan kans­sa jos liit­ty­mää ei saa­da sitä ennen rakennettua.

    Kysyi­sin myös, että pitäi­si­kö täs­sä muut­taa jo tois­ta­kym­men­tä vuot­ta van­haa kaa­vaa ja lisä­tä asu­mis­ta täl­le Verk­ko­kau­pan varausa­lu­eel­le, Alakiventien/Myllypurontien var­teen met­ro­ra­dan ja Verk­ko­kau­pan pääl­le? Kan­si raken­ne­taan joka tapauk­ses­sa, ja tämä on kui­ten­kin yksi Myl­ly­pu­ron par­hais­ta pai­kois­ta. Kaa­voi­tus ja sen tavoit­teet ovat muut­tu­neet yli 10 vuo­den takai­ses­ta. Tähän sai­si hel­pos­ti 10 000–20 000kem2 esi­mer­kik­si opiskelija-asuntoja.

  2. Sitä on nou­da­tet­ta­va tääl­lä­kin, mikä ole­tet­ta­vas­ti vähen­tää paik­ko­jen mää­rää mer­kit­tä­väs­ti, kos­ka tääl­lä ne ovat eri­tyi­sen kal­lii­ta. Tämä on kui­ten­kin ase­ma­kaa­va­ky­sy­mys samoin kuin se, antai­si­ko väl­jem­pi pysä­köin­ti­po­li­tiik­ka mah­dol­li­suuk­sia nos­taa tehok­kuuk­sia vie­lä vähän. 

    Siis het­ki­nen, nyt kun siis auto­paik­ka­po­li­tiik­ka saa­tiin sel­lai­sek­si kuin halusit (tai siis uskal­sit ehdot­taa) niin täl­lä saat­taa ehkä olla jotain pien­tä vai­ku­tus­ta johon­kin, kun aiem­min se on ollut saa­ta­nas­ta ja aina ollut syy nume­ro yksi ihan kaik­keen ikä­vään. Ei niin pien­tä asi­aa eikö sii­tä oli­si voi­nut vänistä. 

    Tsik tsik

  3. Her­ne­saa­reen on tulos­sa run­saas­ti venei­lyyn liit­ty­viä toi­min­to­ja, mis­sä auto­ja tar­vi­taan tavan­omais­ta enem­män. Kuvis­sa näky­vän vene­sa­ta­man lisäk­si kai myös NJK:n pur­si­seu­ra Koi­vusaa­res­ta sekä suun­ni­tel­tu kan­sain­vä­li­sen tason kil­pa­pur­jeh­dus­kes­kus. Älkää nyt vaan sös­si­kö tätä koko kau­pun­ki­ku­van kan­nal­ta­kin tär­keä­tä toi­min­toa pilal­le mini­moi­mal­la auto­paik­ko­jen mää­rä ja mak­si­moi­mal­la pysä­köin­nin hinta.

    1. Pur­si­seu­rat saa­vat raken­taa auto­paik­ko­ja niin pal­jon kuin halua­vat. Ne mak­sa­vat niin pal­jon kuin ne mak­sa­vat. Kau­pun­ki ei osal­lis­tu pysä­köin­nin ope­roin­tiin. Tuol­la alu­eel­la pysä­köin­nin jär­jes­tä­mi­nen on kallista.

  4. Kata­ja­no­kan maa­il­man­pyö­rän vuo­kra­so­pi­mus­ta piden­net­tiin kol­mel­la vuo­del­la jo ennen­kuin koko lai­tet­ta oli saa­tu edes raken­net­tua, ja nyt aikaa ollaan siis piden­tä­mäs­sä jo vuo­teen 2023 saakka.

    Vas­taa­vas­ti allas­hö­kö­tyk­sel­le sovit­tiin ensin 8 vuo­den ’tila­päi­nen’ vuo­kra­so­pi­mus ja ennen kuin mus­te sopi­muk­ses­sa oli hädin tus­kin kui­vu­nut, vuo­kra­so­pi­mus­ta on nyt jo piden­net­ty 15 vuoteen. 

    Kysees­sä on siis tie­toi­nen har­hau­tus pan­na täl­lai­set hank­keet tila­päis­ni­mik­keel­lä ja jol­lain lau­ta­kun­ta­pää­tök­sil­lä alkuun, ja sen jäl­keen teh­dä niis­tä enem­män ja vähem­män pysyviä.

    Kenen man­daa­til­la Hel­sin­gin kes­kei­nen van­ha­kau­pun­ki alis­te­taan täl­lai­sel­le mark­ki­na­mei­nin­gil­le ja muu­te­taan vähin äänin jon­kin­lai­sek­si huvi­puis­tok­si ja ravin­to­la­pa­rak­kien keskittymäksi?

    1. Tois­tai­sek­si paras käyt­tö noil­le ran­ta­ton­teil­le on ollut pysä­köin­ti­kent­tä. Minus­ta Allas on alu­een parem­paa käyttöä

  5. Kaa­va on monen vai­heen jäl­keen hiou­tu­nut var­sin hyväk­si. Sii­nä välis­sä asu­kas­lu­ku­kin on nous­sut 2500 asuk­kaal­la. Alu­eel­la toi­mii tois­tai­sek­si Her­ne­saa­ren telak­ka, jon­ka ole­mas­sao­loa en ymmär­rä lain­kaan, kos­ka lai­vo­jen teke­mi­nen oli­si Rau­mal­la 20 % hal­vem­paa.” herät­ti vie­lä täl­lä het­kel­lä Puna­vuo­res­sa asu­va­na muu­ta­man kysymyksen.
    1. Kuin­ka pal­jon asukkaita/asuntoja Her­ne­saa­reen on kaa­vail­tu? Mikä on asun­to­jen jako omis­tusa­sun­not/A­SO-asun­not/­kun­nal­li­set jne. vuokra-asunnot?
    2. Mil­lai­set uudet lii­ken­ne­jär­jes­te­lyt Her­ne­saa­ren uusi asu­ja­mis­to vaa­tii? Kai­ke­ti oman auton omistaminen/käyttö teh­dään heil­le vai­keak­si, eikö?
    3. Mil­lä perus­teel­la lai­van­ra­ken­nus on Rau­mal­la 20% edul­li­sem­paa kuin nykyi­sel­lä Her­ne­saa­ren telakkaalueella?
    4. Kuin­ka mon­ta työ­paik­kaa tule­va asun­to­ra­ken­ta­mi­nen hävit­tää nykyi­sel­tä Her­ne­saa­ren alueelta?

    1. 1) Her­ne­saa­reen ole­te­taan tule­van 6 900 asu­kas­ta. Jol­lei muu­ta pää­te­tä, asun­nois­ta 20 % on Araa, 45 % kovaa rahaa ja 35 % sil­tä väliltä.
      2) Her­ne­saa­reen tulee ratik­ka telak­ka­ran­taa pit­kin. Auto­jen kan­nal­ta se on aika­moi­nen pus­sin­pe­rä. Jos kaik­ki läh­ti­si­vät aamul­la autol­la töi­hin, pit­kään sei­soi­si­vat jonos­sa. Ratikk­ka kul­kee omal­la kais­tal­laan, joten se pää­see ruuh­kan ohi. Tus­kin autoa pal­jon käy­te­tään, ollaan­han Helsingissä.
      3) Tie­to sii­tä, että lai­vo­jen raken­ta­mi­nen on Rau­mal­la 20 % hal­vem­paa, on peräi­sin alan sisältä.Telakalle oli­si eduk­si, että ton­til­le tuli­si rai­teet. Lai­van­ra­ken­nus­ta pal­ve­le­va ali­hank­ki­joi­den eko­sys­tee­mi on länsirannikolla.
      4) Tyopaik­ka­mää­rä ei sel­viä yleis­kaa­vas­ta. Nykyi­siä työ­paik­ko­ja menee ja uusia tulee. Jos­tain minul­le tun­te­mat­to­mas­ta syys­tä val­tion mie­les­tä tuon alu­een paras­ta käyt­töä on vil­jan varas­toin­ti. (KUULEEKO TARKASTUSVALIOKUNTA?)

  6. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    4) Tyopaik­ka­mää­rä ei sel­viä yleis­kaa­vas­ta. Nykyi­siä työ­paik­ko­ja menee ja uusia tulee. Jos­tain minul­le tun­te­mat­to­mas­ta syys­tä val­tion mie­les­tä tuon alu­een paras­ta käyt­tö­lä on vil­jan varas­toin­ti. (KUULEEKO TARKASTUSVALIOKUNTA?) 

    Val­tiol­la ei ole tulos­palk­kaus­ta, joten fik­suin­ta on pitää sta­tus quo 😉

  7. Osmo, onko sinul­la kos­kaan ollut venet­tä? Tuli vain mie­leen, kun pidät avoi­mien saa­rien mää­rää kovin pienenä.

    Luon­non­suo­je­lun kan­nal­ta oleel­li­sin­ta on saa­da mah­dol­li­sim­man moni saa­ris­ta pysy­mään sul­jet­tui­na ja Puo­lus­tus­voi­mien var­tioi­mi­na. Vaik­ka Puo­lis­tus­voi­mat ei juu­ri nyt tar­vit­se saa­ria sen­so­rien tai asei­den ryh­mit­tä­mi­seen, on luon­non­suo­je­lun kan­nal­ta toi­vot­ta­vaa, ettei saa­ris­ta luo­vu­ta. Emme­kä me nyt tie­dä, mit­kä ovat tar­peet kym­me­nen vuo­den päästä.

    Telak­ka­toi­min­nan siir­tä­mi­nen Var­si­nais-Suo­meen ei ole yksin­ker­tais­ta. Meriklus­te­rin siir­toa Tur­kuun yri­tet­tiin vuo­si­tu­han­nen vaih­tees­sa, mut­ta vain Meri­voi­mien esi­kun­ta on nyt Turus­sa. LVM:n vir­ka­mie­het torp­pa­si­vat siir­ton­sa orga­ni­saa­tio­pu­li­vei­vauk­sel­la, joka oli ihan omaa luok­kaan­sa. Lyhyes­ti, jot­ta siir­to onnistuisi:
    LVM:n meren­kul­kuo­sat ja sii­tä irro­tet­tu val­tion yhtiöt siir­re­tään Turkuun
    — Turus­sa aloi­te­taan DI kou­lu­tus, joka käsit­tää mm. lai­van­ra­ken­nuk­sen ja
    — alan kes­keis­ten yri­tys­ten siir­ty­mis­tä Tur­kuun tuetaan.

    Lisäk­si tulee tut­kia, puut­tuu­ko Turun yli­opis­tol­ta jotain sel­lai­sia tut­ki­musa­lo­ja, jot­ka ovat vält­tä­mät­tö­miä meriklus­te­ril­le. Myös Turun yhteyk­sien, lähin­nä len­to­yh­teyk­sien Euroop­paan ja junayh­teyk­sien Hel­sin­ki-Van­taal­le tulee olla kun­nos­sa. Hyvä että Osmo ottaa tämän meriklus­te­ria­ja­tuk­sen esil­le, kos­ka sii­nä on jär­keä mones­sa mielessä.

  8. Kii­tos vastauksesta.
    pak­ko hie­man kommentoida.
    1. sisäl­tää­kö tuo 6900 asu­kas­ta mai­nit­se­ma­si “nous­sut 2500 asuk­kaal­la”. Mie­les­tä­ni tuo 6900 mai­nit­tiin jo aiem­min kun on puhut­tu Her­ne­saa­ren asuttamisesta?
    lai­naus: 2) Her­ne­saa­reen tulee ratik­ka telak­ka­ran­taa pit­kin. Auto­jen kan­nal­ta se on aika­moi­nen pus­sin­pe­rä. Josd kaik­ki läh­ti­si­vät aamul­la autol­la töi­hin, pit­kään sei­soi­si­vat jonos­sa. Ratikk­ka kul­kee omal­la kais­tal­laan, joten se pää­see ruuh­kan ohi. Tus­kin autoa pal­jon käy­te­tään, ollaan­han Helsingissä.
    kom­ment­ti: Siis, että noin 7000 ihmi­sen kul­ke­mi­nen on yhden ratik­ka­lin­jan varas­sa? Tus­kin nyt kaik­ki alu­eel­la asu­vat läh­tee yhtä­ai­kaa aamul­la omal­la autol­la töi­hin, vaik­ka Hel­sin­gis­sä asu­vat­kin. Tuo totea­mus oli aika­moi­nen rima­na­li­tus, anteek­si vaan Osmo. Mut­ta miten nuo Her­ne­sa­ren tuhan­net työs­sä­käy­vät pää­see suju­vas­ti työ­pai­koil­leen esim. Pasi­laan, Itä­kes­kuk­seen jne. jos käy­tös­sä on vain yksi rai­tio­lin­ja? Vai onko tar­koi­tus, että tule­vat Her­ne­sa­re­lai­set eivät liem­min pois­tu koti­kul­mil­tan edes työn perässä?
    3. Hel­sin­gis­sä oli aikoi­naan toi­mi­va ran­ta­rau­ta­tie. Nykyi­sin se val­tao­sin pol­ku­pyö­rä­baa­naa. Jos tuo rau­ta­tie oli­si säi­ly­te­ty edes osin, ei oli­si nykyi­siä ruuh­kia esim. Kata­ja­no­kan ja Jät­kä­saa­ren laut­ta­sa­ta­miin. Ai niin, mut­ta ne kai­ke­ti siir­ret­tään­kin tule­vai­suu­des­sa Vuo­saa­reen, samoin kuin kesäi­sin Hel­sin­gis­sä vie­rai­le­vat risteilyalukset.
    4. Her­ne­saa­res­sa lie­nee pal­jon mui­ta­kin työ­paik­ko­ja kuin mai­nit­se­ma­si Val­tion Víl­ja­va­ras­to. Joka sekin on käsit­täk­se­ni lope­tet­tu jo aikaa sit­ten. Toi­sal­ta eikö Hel­sin­gin kau­pun­ki, eikä suo­men val­tio pää­tä sii­tä mihin Her­ne­saa­ren aluet­ta käytettään?

  9. Voi­si­ko Her­ne­saa­ren ete­lä­kär­keen (joka on myös kan­ta­kau­pun­gin ete­lä­kär­ki) suun­ni­tel­la jon­kin­lais­ta meri- & saa­ris­to­hen­kis­tä raken­nus­ta jos­ta avau­tui­si näky­mät meren, saa­ris­ton ja kau­pun­gin ylle?

    Nyt täl­lai­sia näky­mä­paik­ko­ja on Hel­sin­gis­sä vain Hotel­li Tor­ni ja Hotel­li Cla­rion. Oli­si mah­ta­vaa jos pai­kas­sa jos­sa Hel­sin­ki sym­boo­li­ses­ti koh­taa meren oli­si *jul­ki­nen* raken­nus jos­sa asuk­kaat ja turis­tit voi­si­vat naut­tia Hel­sin­gin merellisyydestä.

    Voi­si olla esim. meri­museo, saa­ris­to­kes­kus, tie­de­kes­kus tai Hel­sin­gin ja Tal­lin­nan ystävyysrakennus.

  10. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Auto­pai­kois­ta ja lopul­liis­ta tnt­ti­te­hok­kuuk­sis­ta pää­te­tään ase­ma­kaa­vo­jen yhteydessä.

    Joko täs­sä vai­hees­sa lyö­dään Her­ne­saa­ren talo­jen ker­ros­lu­ku­mää­rä kiin­ni? Asuin­ta­loi­hin vähin­tään 10 ker­ros­ta kun auto­pai­kat­kaan eivät enää ole rajoit­tee­na. Ja pie­niä yksiöi­tä (15–20 m²) run­saas­ti sanoo Vaat­to­vaa­ra mitä tahan­sa. Niil­le on taa­tus­ti kysyn­tää ja asuk­kaat tyytyväisiä.

  11. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tois­tai­sek­si paras käyt­tö noil­le ran­ta­ton­teil­le on ollut pysä­köin­ti­kent­tä. Minus­ta Allas on alu­een parem­paa käyttöä

    Niin… sehän oli­si ollut aivan saa­ta­nas­ta, että kysei­sel­le pai­kal­le oli­si annet­tu nor­ja­lai­sel­le mil­jar­döö­ril­le lupa raken­taa vau-ark­ki­teh­tuu­ria edus­ta­va design hotel­li. Kyl­lä­hän lähes tyh­jä­nä ja ras­kaas­sa vel­ka­las­tis­sa pyö­ri­vä maa­il­man­pyö­rä (yhdis­tet­ty­nä uima­lan lau­ta­hök­ke­liin) on Sta­din­gra­dil­le huo­mat­ta­vas­ti parem­paa businessta…

  12. OS: “Alu­eel­la toi­mii tois­tai­sek­si Her­ne­saa­ren telak­ka, jon­ka ole­mas­sao­loa en ymmär­rä lain­kaan, kos­ka lai­vo­jen teke­mi­nen oli­si Rau­mal­la 20 % halvempaa.”

    Eikös tuo seli­ty yksin­ker­tai­ses­ti sil­lä, että telak­ka sijait­see vuo­kra­ton­til­la ja sopi­museh­dot vel­voit­ta­vat(?) vuo­kra­lai­sen luo­vut­ta­maan ton­tin vapaa­na kai­kis­ta raken­teis­ta ja sii­vot­tu­na vuo­si­sa­tai­sen telak­ka­toi­mi­nan muras­ta? Oli­ko vie­lä niin, että vuo­kra­lai­nen saa har­joit­taa telak­ka­toi­min­taa kysei­sel­lä maa-alal­la vaik­ka hamaan maa­il­man lop­puun asti?

    Näin ollen lie­nee aika sel­vää, ettei telak­ka­toi­min­ta lopu Her­ne­saa­res­ta muu­ten kuin telak­kayh­tiön kon­kurs­sin kaut­ta. Kun taus­tal­ta löy­tyy nyky­ään Venä­jän val­tion mas­sit, niin jotain 20% hin­tae­roa voi­daan moi­ses­sa mität­tö­mäs­sä pai­kas­sa kär­siä vaik­ka loput­to­miin — tai sit­ten koko pas­ka voi­daan lykä­tä Sta­din­gra­din syliin kaik­ki­ne tör­kyi­ne + kau­pan pääl­le sot­kui­nen kan­sain­vä­li­nen kon­kurs­si­pe­sä, jon­ka set­vi­mi­seen palaa aikaa kuin met­ron rakentamiseen.

  13. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    2) Her­ne­saa­reen tulee ratik­ka telak­ka­ran­taa pit­kin. Auto­jen kan­nal­ta se on aika­moi­nen pus­sin­pe­rä. Josd kaik­ki läh­ti­si­vät aamul­la autol­la töi­hin, pit­kään sei­soi­si­vat jonos­sa. Ratikk­ka kul­kee omal­la kais­tal­laan, joten se pää­see ruuh­kan ohi. Tus­kin autoa pal­jon käy­te­tään, ollaan­han Helsingissä.

    Jot­ta Her­ne- ja Jät­kän­saa­ren raken­ta­mi­ses­sa — ja niis­sä ole­vas­sa sata­ma­toi­min­nas­sa — oli­si jotain jär­kä, niin vähim­mäis­vaa­ti­mus oli­si tun­ne­li Län­si­väy­läl­le. Parem­pi oli­si jos noi­hin liit­tyi­si vie­lä laa­ja kes­kus­ta­tun­ne­li ja toi­mi­va “kehä nolla”.

    …mut­ta voit­te­han te sil­lä itäi­ses­sä sata­ma­kau­pun­gis­sa pus­kea pää­tä sei­nään kun­nes pää hal­ke­aa. Ikä­vää­hän se on tie­tys­ti mei­dän mui­den­kin kan­nal­ta, kun kan­san­ta­lou­den kas­vu moi­sen vuok­si kom­pu­roi, mut­ta henk.koht. sitä voi aina läh­teä kas­vat­ta­maan jon­kun jär­ke­väm­män maan kansantaloutta.

  14. Liik­ka­lan­ku­jan kaa­va­suun­ni­tel­maan kuu­luu 40-luvun fun­kis­ker­ros­ta­lon pur­ka­mi­nen. Raken­nus sinän­sä on ark­ki­teh­tuu­ril­taan vaa­ti­ma­ton, mut­ta itä-Hel­sin­gis­sä har­vi­nai­nen muis­tu­ma maa­lais­kun­nan ajan esi­kau­pun­ki­ra­ken­ta­mi­ses­ta. Tilal­le on tulos­sa park­ki­kent­tää itä­väy­län var­teen ja genee­ris­tä lähiö­ker­ros­ta­loa. Kivi­jal­ka­lii­ke­ti­loi­neen tuo van­ha ker­ros­ta­lo on pal­jon lähem­pä­nä uuden yleis­kaa­van urbaa­nia hen­keä ja suun­ni­tel­mia muut­taa Itä­väy­lä kau­pun­ki­bu­le­var­dik­si. KSV on kui­ten­kin sivuut­ta­nut kau­pun­gin­museon lausun­non, jon­ka mukaan talon pur­ka­mi­nen köyh­dyt­täi­si ympä­ris­töä ja hävit­täi­si van­him­man his­to­rial­li­sen ker­ros­tu­man ympä­ris­tös­tään. Eikö itäi­sen Hel­sin­gin raken­net­tu ympä­ris­tö ole jo ennes­tään ihan tar­peek­si köyhää?

    Kaa­va-ark­ki­teh­ti­nä oli­si suo­jel­lut raken­nuk­sen ja mää­rän­nyt uudet talot raken­net­ta­vik­si tuon van­han talon fun­ki­sark­ki­teh­tuu­rin hen­ges­sä, kaduk­si muu­tet­ta­van Itä­väy­län var­teen eikä park­ki­kent­tien taak­se. Vas­taa­van raken­nuk­sen pur­ka­mi­sen suun­nit­te­lu kan­ta­kau­pun­gin val­veu­tu­neil­la alueil­la oli­si syn­nyt­tä­nyt kan­san­liik­keen, itä-Hel­sin­gis­sä täl­lai­nen kau­pun­gin his­to­rian mur­jo­mi­nen ei lii­ku­ta ketään.

    Olen­ko ainoa jon­ka mie­les­tä kaa­va pitäi­si palaut­taa val­mis­tel­ta­vak­si siten että tuo van­ha raken­nus säi­ly­te­tään? Vai pol­kee­ko täl­lai­nen rat­kai­su pahas­ti talon omis­ta­jien etuja?

  15. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tois­tai­sek­si paras käyt­tö noil­le ran­ta­ton­teil­le on ollut pysä­köin­ti­kent­tä. Minus­ta Allas on alu­een parem­paa käyttöä

    Nykyis­ten lau­ta­hök­ke­lien pai­kal­le oli­si voi­nut istut­taa ran­ta­puis­ton, jon­ne oli­si joku mata­la pavil­jon­ki­mai­nen laa­du­kas ravin­to­la­kin mahtunut. 

    Altaan pai­kal­la­han oli ennen myös van­ha sata­ma­va­ras­to, jos­ta oli­si voi­nut 30 vuo­den tila­päis­lu­val­la teh­dä jon­kin­lai­sen tapah­tu­ma­kes­kuk­sen. Kau­pun­gil­la­han oli kama­la kii­re pur­kaa varas­to park­ki­pai­kak­si, kun sin­ne oltiin hotel­lia puuhaamassa.

  16. ksee: Jot­ta Her­ne- ja Jät­kän­saa­ren raken­ta­mi­ses­sa – ja niis­sä ole­vas­sa sata­ma­toi­min­nas­sa – oli­si jotain jär­kä, niin vähim­mäis­vaa­ti­mus oli­si tun­ne­li Län­si­väy­läl­le. Parem­pi oli­si jos noi­hin liit­tyi­si vie­lä laa­ja kes­kus­ta­tun­ne­li ja toi­mi­va “kehä nolla”.

    …mut­ta voit­te­han te sil­lä itäi­ses­sä sata­ma­kau­pun­gis­sa pus­kea pää­tä sei­nään kun­nes pää hal­ke­aa. Ikä­vää­hän se on tie­tys­ti mei­dän mui­den­kin kan­nal­ta, kun kan­san­ta­lou­den kas­vu moi­sen vuok­si kom­pu­roi, mut­ta henk.koht. sitä voi aina läh­teä kas­vat­ta­maan jon­kun jär­ke­väm­män maan kansantaloutta.

    Kan­san­ta­lous kom­pu­roi vain jos auto­ja yri­te­tään väki­sin tun­kea paik­koi­hin, joi­hin ne eivät sovi. Eli esi­mer­kik­si Her­ne- tai Jät­kä­saa­reen. Pysä­köin­ti­pai­kat ja lii­ken­ne­rat­kai­sut muo­dos­tu­vat jär­jet­tö­män hin­tai­sik­si, kun pitää raken­taa täyt­tö­maa­han meren­pin­nan ala­puo­lel­la ole­via luolia.

    Pal­jon vii­saam­paa oli­si raken­taa autoi­li­joil­le asun­not sin­ne, min­ne autoi­luin­fran raken­ta­mi­nen on hal­vem­paa, esi­mer­kik­si jon­ne­kin kehä 1:n ulko­puo­lel­le. Kyl­lä kan­ta­kau­pun­gin asui­na­lueis­ta saa­daan kaa­va­ta­lou­del­li­ses­ti yhtä kan­nat­ta­via vaik­ka nii­den asuk­kaik­si pitäi­si vali­koi­da vain aut­tot­ta liik­ku­via ihmi­siä, ja kan­san­ta­lous kiit­tää kun rahaa ei tun­ge­ta itsei­sar­vol­taan arvot­to­miin hukkaputkiin.

  17. Jos kokoo­muk­sen var­je­le­mas­ta pysä­köin­ti­nor­mis­ta tosi­aan pääs­tään eroon ja jos sen seu­rauk­set kon­kre­ti­soi­tu­vat jo Her­ne­saa­res­sa, saa­daan sen­tään yksi ran­ta-alue pelas­tet­tua. Jät­kä­saa­ri ja Kala­sa­ta­ma sekä myös Pasi­la tuhan­si­ne park­ki­paik­koi­neen on vali­tet­ta­vas­ti jo mene­tet­ty. Sen sijaan tule­vai­suu­den suur­hank­keil­le, esi­mer­kik­si Mal­mil­la, tämä tar­jo­aa hui­keat mah­dol­li­suu­det. Ja on pää­tök­se­nä vuo­si­kym­me­nen mer­kit­tä­vim­piä. Val­ta­va tulp­pa asuin­ra­ken­ta­mi­ses­sa saa­daan lopul­ta­kin avat­tua. Kii­tos yksin, vain ja ainoas­taan Hel­sin­gin Vih­rei­den ja Osmo Soininvaaran.

    Kovin ovat eri­ta­so­liit­ty­mä­pai­not­tei­sia tänä Hel­sin­gin toiveet.”

    Kuka on men­nyt toi­vo­maan eri­ta­so­liit­ty­miä? Kau­pun­gis­sa, jon­ka stra­te­gias­sa liik­ku­mis­muo­dot on lis­tat­tu jär­jes­tyk­ses­sä käve­ly, pyö­räi­ly, jouk­ko­lii­ken­ne, yksityisautoilu.

    Kyl­lä toi­vee­na, tai suo­ras­taan vaa­ti­muk­se­na, tulee olla val­tion tei­den kevyen lii­ken­teen ja jouk­ko­lii­ken­teen infran lait­ta­mi­nen asial­li­seen kun­toon. Ei mak­sa mitään eri­ta­so­liit­ty­miin verrattuna.

    Veik­ko Rin­ne:
    Her­ne­saa­reen on tulos­sa run­saas­ti venei­lyyn liit­ty­viä toi­min­to­ja, mis­sä auto­ja tar­vi­taan tavan­omais­ta enemmän. 

    Ei venei­lys­sä autoa tar­vi­ta. Siel­le ne kot­te­rot sei­so­vat sata­mien park­ki­pai­koil­la, kau­pun­gin par­hail­la meri­nä­kö­ala­pai­koil­la. Jois­sa tal­vi­sin ovat veneet pres­suil­la pei­tet­tyi­nä. Yhtä vähän jär­keä kuin Mal­min len­te­ly­ken­täs­sä tai Talin golf-kentässä.

    Alan Brid­ger:
    Siis, että noin 7000 ihmi­sen kul­ke­mi­nen on yhden ratik­ka­lin­jan varas­sa? … Mut­ta miten nuo Her­ne­sa­ren tuhan­net työs­sä­käy­vät pää­see suju­vas­ti työ­pai­koil­leen esim. Pasi­laan, Itä­kes­kuk­seen jne. jos käy­tös­sä on vain yksi raitiolinja? 

    Kan­nat­taa tutus­tua sel­lai­seen sovel­luk­seen kun Reit­tio­pas. Se ker­too, miten Her­ne­saa­res­ta pää­see esim. Pasi­laan tai Itäkeskukseen.

    Yhdel­le rai­tio­lin­jal­le 7000 asu­kas­ta ei ole mikään ongel­ma. Vas­taa­vas­ti jokai­sen Hel­sin­kiin päät­ty­vän moot­to­ri­tien lii­ken­ne voi­tai­siin hoi­taa kukin yhdel­lä pika­ra­tik­ka­lin­jal­la. Kan­ta­kau­pun­gis­sa yksi­tyi­sau­toi­lu on jo nykyi­sin­kin mar­gi­naa­li­nen liik­ku­mis­muo­to, sil­lä teh­dään alle vii­des­osa mat­kois­ta. Yli­voi­mai­nen enem­mis­tö kul­kee kävel­len, jul­ki­sil­la ja pyöräillen.

  18. Alan Brid­ger: Mut­ta miten nuo Her­ne­sa­ren tuhan­net työs­sä­käy­vät pää­see suju­vas­ti työ­pai­koil­leen esim. Pasi­laan, Itä­kes­kuk­seen jne. jos käy­tös­sä on vain yksi raitiolinja?

    Pitää ottaa käyt­töön pidem­piä rati­koi­ta: van­hoi­hin mah­tuu vähän yli 100 mat­kus­ta­jaa, mut­ta uuden­ai­kai­siin pit­kiin rati­koi­hin 200–300. Ruuh­ka­tun­nin aika­na 4–5 minuu­tin vuo­ro­vä­lil­lä kul­je­te­taan puo­let asuk­kais­ta eli kaik­ki työssäkäyvät.

  19. 3. Hel­sin­gis­sä oli aikoi­naan toi­mi­va ran­ta­rau­ta­tie. Nykyi­sin se val­tao­sin pol­ku­pyö­rä­baa­naa. Jos tuo rau­ta­tie oli­si säi­ly­te­ty edes osin, ei oli­si nykyi­siä ruuh­kia esim. Kata­ja­no­kan ja Jät­kä­saa­ren lauttasatamiin.

    Mitä ihmet­tä täs­sä kuvi­tel­laan? Rau­ta­tie­hän juu­ri aiheut­ti pahim­mat ruuh­kat, kun kaik­ki muu Län­si­sa­ta­man lii­ken­ne kat­kais­tiin monek­si minuu­tik­si odot­ta­maan tava­ra­ju­nan puk­su­tus­ta ohi.
    Hen­ki­lö­lii­ken­teen kan­nal­ta yksi­rai­tei­sel­la säh­köis­tä­mis­kel­vot­to­mal­la radal­la ei oli­si mer­ki­tys­tä, mut­ta sen säi­lyt­tä­mi­nen oli­si estä­nyt Töö­lön­lah­den peru­kan raken­ta­mi­sen nyky­mal­lil­la ja luo­nut huo­mat­ta­van estevaikutuksen/turvallisuusriskin. Ras­kaan rai­de­lii­ken­teen pin­ta­ra­dat eivät vaan sovi kaupunkiympäristöön.

  20. Sini­vih­reä: Ras­kaan rai­de­lii­ken­teen pin­ta­ra­dat eivät vaan sovi kaupunkiympäristöön.

    Näin on — kos­kee myös Hel­sin­gin itäis­tä met­roa, jos sen var­rel­le halut­tai­siin raken­taa kau­pun­ki­mais­ta ympäristöä.

  21. Komp­paan aiem­pia kom­men­toi­jia: maa­il­man­pyö­rä ja lau­ta­hök­ke­li ovat nau­ret­ta­via rumi­luk­sia arvok­kaal­la pai­kal­la. Uima­la on suo­sit­tu ja minus­ta­kin hyvä idea, mut­ta oli­ko tuo lau­ta­py­ra­mi­di todel­la paras­ta mitä sen vie­reen osat­tiin suun­ni­tel­la. Hyi hel­vet­ti! Nor­ja­lai­nen design-hotel­li oli­si todel­la­kin ollut pal­jon parem­pi valinta.

    1. Tois­tai­sek­si paras käyt­tö tuol­le alu­eel­le on ollut park­ki­kent­tä. On tämä kui­ten­kin sel­vä paran­nus. Kau­pun­gil­ta menee var­mas­ti kym­me­nen vuot­ta suun­ni­tel­la tuo­hon muu­ta käyt­töä niin, että lapio voi­si men­nä miten­kään maa­han ennen vuot­ta 2030.

  22. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tois­tai­sek­si paras käyt­tö tuol­le alu­eel­le on ollut park­ki­kent­tä. On tämä kui­ten­kin sel­vä paran­nus. Kau­pun­gil­ta menee var­mas­ti kym­me­nen vuot­ta suun­ni­tel­la tuo­hon muu­ta käyt­töä niin, että lapio voi­si men­nä miten­kään maa­han ennen vuot­ta 2030.

    Niin­pä, ja kii­ret­tä ei ole, kun sii­nä on nyt jotain… Tus­kin mitään on vireillä?

  23. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kau­pun­gil­ta menee var­mas­ti kym­me­nen vuot­ta suun­ni­tel­la tuo­hon muu­ta käyt­töä niin, että lapio voi­si men­nä miten­kään maa­han ennen vuot­ta 2030.

    Tämä on jär­kyt­tä­vää, siis tämä suun­nit­te­lun ja pää­tök­sen­teon hitaus. Ja toteu­tuk­sen vai­keus ja kal­leus (ks. Län­si­met­ro). Vain vero­va­roin on täl­lai­nen koneis­ton huo­nous mak­set­ta­vis­sa, eikä kukaan kan­na esim. talou­del­lis­ta vas­tuu­ta. Aivan jär­kyt­tä­vää resurs­sien tuh­laus­ta. Eikä mie­les­tä­ni tilan­ne ole menos­sa parem­paan vaan huo­nom­paan suun­taan. Oli­si­ko aika räjäyt­tää koneis­to ja teh­dä parempi?

    1. Ennen kuin Hel­sin­kiä syy­te­tään Län­si­met­ros­ta, kan­nat­taa mui­saa, että sitä raken­ne­taan Espoo­seen ja pro­jek­tia joh­de­taan Espoosta.

  24. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tois­tai­sek­si paras käyt­tö tuol­le alu­eel­le on ollut park­ki­kent­tä. On tämä kui­ten­kin sel­vä paran­nus. Kau­pun­gil­ta menee var­mas­ti kym­me­nen vuot­ta suun­ni­tel­la tuo­hon muu­ta käyt­töä niin, että lapio voi­si men­nä miten­kään maa­han ennen vuot­ta 2030. 

    Kau­pun­gil­ta on men­nyt jo mon­ta kym­men­tä vuot­ta suun­nit­te­luun. Ei tul­lut Armi-taloa, Gug­gen­hei­mia tai hotel­lia. Park­ki­paik­kaa on edel­leen suu­rin osa ran­nas­ta. Kun “tilapäisestä2 raken­nuk­ses­ta saa­daan toden­nä­köi­ses­ti naut­tia var­sin pit­kään, oli­si voi­nut hie­man vaa­tia enem­män ark­ki­teh­tuu­ril­ta. Var­sin­kin kadun puo­lel­ta katsottuna.

  25. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tois­tai­sek­si paras käyt­tö tuol­le alu­eel­le on ollut park­ki­kent­tä. On tämä kui­ten­kin sel­vä paran­nus. Kau­pun­gil­ta menee var­mas­ti kym­me­nen vuot­ta suun­ni­tel­la tuo­hon muu­ta käyt­töä niin, että lapio voi­si men­nä miten­kään maa­han ennen vuot­ta 2030.

    Kuten jo aiem­min tote­sin, maa­il­man­pyö­rän ja ravin­to­la­pa­rak­kien pai­kal­le oli­si voi­nut istu­tut­taa ran­ta­puis­ton parem­paa käyt­töä odo­tel­les­sa. Ja puut­han vaan para­ne­vat vanhetessaan. 

    Vih­reä puis­to sopi­si hyvin Kaup­pa­to­rin mai­se­maan ja sel­lai­nen pitäi­si saa­da myös vas­ta­ran­nal­le Ete­lä­sa­ta­maan. Näin Espla­na­din viher­vyö­hy­ke jat­kui­si sata­ma-altaan molem­mil­la reunoilla.

  26. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ennen kuin Hel­sin­kiä syy­te­tään Län­si­met­ros­ta, kan­nat­taa mui­saa, että sitä raken­ne­taan Espoo­seen ja pro­jek­tia joh­de­taan Espoosta.

    Joo en koh­dis­ta­nut kri­tiik­kiä eri­tyi­ses­ti Hel­sin­kiin vaik­ka epä­on­nis­tu­mi­sia siel­tä­kin löy­tyy riit­tä­väs­ti. Met­roon liit­tyen vii­mei­sim­pä­nä vaik­ka­pa sen auto­ma­ti­soin­ti. Vai­kea­ta tun­tuu isot hank­keet ole­van val­tio­ta myö­ten, aika­tau­lut pauk­kuu ja rahaa menee aivan käsit­tä­mät­tö­män pal­jon enem­män kuin piti.

    Onko­han kenel­lä­kään käsi­tys­tä sös­si­tään­kö Ruot­sis­sa ja muu­al­la Län­si-Euroo­pas­sa samal­la taval­la vai voi­si­ko jos­ta­kin saa­da oppia?

  27. vk: Onko­han kenel­lä­kään käsi­tys­tä sös­si­tään­kö Ruot­sis­sa ja muu­al­la Län­si-Euroo­pas­sa samal­la taval­la vai voi­si­ko jos­ta­kin saa­da oppia?

    No aina­kin Ber­lii­nin len­to­kent­tä on men­nyt ihan pie­leen eikä kaik­ki Rans­kan ydin­voi­ma­lai­tos­pro­jek­tit ole onnis­tu­neet juu­ri Olki­luo­toa paremmin.

  28. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ennen kuin Hel­sin­kiä syy­te­tään Län­si­met­ros­ta, kan­nat­taa muis­taa, että sitä raken­ne­taan Espoo­seen ja pro­jek­tia joh­de­taan Espoosta.

    Län­si­met­roa tosi­aan raken­ne­taan Espoo­seen. Sen takia lai­tu­rit ovat lyhyem­piä kuin Helsingissä.

  29. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ennen kuin Hel­sin­kiä syy­te­tään Län­si­met­ros­ta, kan­nat­taa mui­saa, että sitä raken­ne­taan Espoo­seen ja pro­jek­tia joh­de­taan Espoosta.

    Ruo­ho­lah­ti-Matin­ky­lä ‑met­ron YVA löy­tyy edel­leen, ihme kyl­lä, Län­si­met­ron sivuil­ta. Ns. käär­me pys­syyn YVA. Pal­jon huo­nom­paa ja tar­koi­tus­ha­kui­sem­paa on mah­do­ton­ta teh­dä. Myös Ruo­ho­lah­ti-Matin­ky­lä han­ke­suun­ni­tel­ma löy­tyy edel­leen netistä.

    Eni­veis, ensim­mäi­sil­tä sivuil­ta johto‑, ohjaus‑, ja pro­jek­ti­ryh­mien nimiä sil­mäil­les­sä mie­leen tulee kak­si asiaa: 

    1. Epä­pä­te­vyys on yli­kun­nal­lis­ta. Espoon pro­jek­ti lähin­nä näen­näi­ses­ti, sil­lä HKL:n met­ro­mie­hil­lä on ollut alus­ta saak­ka iso tontti.

    2. Kyse on kult­tuu­ris­ta, sil­lä sama sohel­lus jat­kuu, vaik­ka alku­pe­räi­set tuna­rit ovat eläk­keel­lä tai muis­sa maisemissa. 

    3. Kyse ei ole sii­tä, ettei­kö maas­sam­me oli­si päte­viä lii­ken­nea­lan ihmi­siä. Kyse on enem­män­kin sii­tä, että pii­rit ovat pie­net ja jos halu­aa, että työl­lis­tyy jat­kos­sa­kin, on parem­pi olla hil­jaa ja myö­täil­lä ison kylän kul­lois­ta­kin epä­pä­te­vää ja put­ki­kat­seis­ta joh­ta­vaa vir­ka­mies­tä, joka halu­aa tun­ne­li­ju­nan, tont­ti­kaup­paa, auto­tun­ne­lin, tai mitä nyt kul­loin­kin haluaa.

    Esi­mer­kik­si met­ro­lai­tu­rien lyhen­tä­mis­tä piti pas­ka­na idea­na aikoi­naan moni myös HKL:n sisäl­lä, mut­ta min­käs teet. Mar­gi­naa­li­set sääs­töt, val­ta­va hait­ta lii­ken­ne­jär­jes­tel­män tulevaisuudelle.

  30. vk: Met­roon liit­tyen vii­mei­sim­pä­nä vaik­ka­pa sen automatisointi. 

    Auto­ma­ti­soin­nin kans­sa isoin pel­ko oli se, että se myö­häs­tyt­tää Län­si­met­ron avaa­mis­ta vuo­si­tol­kul­la. Jopa mar­ras­kuu­hun 2017 asti.

  31. vk: Onko­han kenel­lä­kään käsi­tys­tä sös­si­tään­kö Ruotsissa

    Tuk­hol­man met­ros­sa on juu­ri sös­sit­ty yhden lin­jan kulu­noh­jaus­jär­jes­tel­mä jok­seen­kin totut­tuun tyy­liin. Tvär­ba­nal­la oli vas­taa­via ongel­mia laa­jen­nuk­sen yhteydessä.

  32. Espoo­lai­set met­roa raken­ta­mas­sa: Län­si­met­roa tosi­aan raken­ne­taan Espoo­seen. Sen takia lai­tu­rit ovat lyhyem­piä kuin Helsingissä. 

    Vie­lä­kin oli­si hyvä aika ottaa aika­li­sä ja piden­tää lai­tu­rei­ta. Lii­ken­teen alet­tua se on jo pal­jon kalliimpaa.

    1. Vie­lä­kin oli­si hyvä aika ottaa aika­li­sä ja piden­tää lai­tu­rei­ta. Lii­ken­teen alet­tua se on jo pal­jon kalliimpaa.

      Ei voi. Stan­dar­di­na on, että ase­mal­la ei voi olla kaar­ret­ta, kos­ka sil­loin lai­tu­rin ja junan väliin voi pudo­ta. Mind the gap!

  33. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ei voi. Stan­dar­di­na on, että ase­mal­la ei voi olla kaar­ret­ta, kos­ka sil­loin lai­tu­rin ja junan väliin voi pudo­ta. Mind the gap!

    Pait­si jos oli­si ne lai­tu­rio­vet, niin sil­loin loi­vat kaar­teet­kin oli­si­vat mahdollisia. 

    Onko met­ron kulun auto­ma­ti­soin­ti ihan lop­puun asti käsi­tel­ty vai onko sii­hen mah­dol­lis­ta pala­ta myö­hem­min, kui­ten­kin aika pian? Saa­tai­siin ne lyhyem­mät lai­tu­rit Espoos­sa riit­tä­mään tiheäm­män vuo­ro­vä­lin ansiosta.

    Met­ron auto­ma­ti­soin­ti­hank­kees­ta löy­tyy ker­taus­ta tässä:

    https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002886304.html

    Tari­na tai­taa vie­lä jat­kua Sie­men­sin kans­sa eri oikeus­as­teis­sa mak­sa­jan löy­tä­mi­sek­si. Han­ke on esi­merk­ki hir­veim­mäs­tä pääs­tä kun mitään val­mis­ta ei syn­ty­nyt ja rahaa on men­nyt var­maan­kin sata mil­joo­naa tai enem­män. Sie­men­sin sor­mi tai­taa osoit­taa helsinkiläispoliitikkoihin:

    https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002886303.html

  34. j‑lu: Kyse on kult­tuu­ris­ta, sil­lä sama sohel­lus jat­kuu, vaik­ka alku­pe­räi­set tuna­rit ovat eläk­keel­lä tai muis­sa maisemissa. 

    Län­si­met­ron edus­ta­ja esit­ti meri­se­li­tys­tään täs­sä joku päi­vä sit­ten medias­sa, että Suo­mes­sa ei ollut raken­net­tu met­roa 30 vuo­teen, tun­ne­lien tur­va­vaa­ti­muk­set muut­tui­vat hank­keen aika­na ja vai­ke­aa oli, mut­ta nyt on saa­tu kokooon poruk­ka, joka osaa raken­taa met­ron. Ensim­mäi­nen aja­tus itel­lä­ni oli, että näyt­tö­jen perus­teel­la nyt on saa­tu kokoon poruk­ka, joka ei osaa raken­taa met­roa. (Eikä Vuo­saa­ren haa­ran raken­ta­mi­ses­ta niin kau­aa ole.)

  35. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Stan­dar­di­na on, että ase­mal­la ei voi olla kaar­ret­ta, kos­ka sil­loin lai­tu­rin ja junan väliin voi pudota.

    Stan­dar­di­na siis on, että ase­mal­la ei voi olla kaar­ret­ta, kos­ka sil­loin lai­tu­rin ja junan väliin voi pudo­ta. Mui­ta stan­dar­de­ja Espoon met­ros­sa ei näy­tä olleen­kaan käy­tös­sä. Onnek­si rai­de­le­veys on kui­ten­kin sama kuin Helsingissä.

  36. vk: Pait­si jos oli­si ne lai­tu­rio­vet, niin sil­loin loi­vat kaar­teet­kin oli­si­vat mahdollisia. 

    Onko met­ron kulun auto­ma­ti­soin­ti ihan lop­puun asti käsi­tel­ty vai onko sii­hen mah­dol­lis­ta pala­ta myö­hem­min, kui­ten­kin aika pian? Saa­tai­siin ne lyhyem­mät lai­tu­rit Espoos­sa riit­tä­mään tiheäm­män vuo­ro­vä­lin ansiosta.

    Met­ron auto­ma­ti­soin­ti­hank­kees­ta löy­tyy ker­taus­ta tässä:

    https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002886304.html

    Tari­na tai­taa vie­lä jat­kua Sie­men­sin kans­sa eri oikeus­as­teis­sa mak­sa­jan löy­tä­mi­sek­si. Han­ke on esi­merk­ki hir­veim­mäs­tä pääs­tä kun mitään val­mis­ta ei syn­ty­nyt ja rahaa on men­nyt var­maan­kin sata mil­joo­naa tai enem­män. Sie­men­sin sor­mi tai­taa osoit­taa helsinkiläispoliitikkoihin:

    https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002886303.html

    Ymmär­sin että Sie­mens jo todet­tiin oikeu­des­sa syyl­li­sek­si auto­ma­ti­soin­nin sös­si­mi­seen ja mak­sa­maan kor­vauk­sia HKL:ole. Ongel­ma­han auto­ma­ti­soin­nis­sa tai­si olla tuo van­ha m100-juna­sar­ja, jon­ka pois­tues­sa auto­ma­ti­soin­tia oli tar­koi­tus yrit­tää uudel­leen. Nykyi­sil­lä vir­ka­mie­hil­lä ei tai­da olla hir­veäs­ti innos­tus­ta asi­aan, kun van­han juna­sar­jan remon­toin­tia suunnitellaan.

    Espoos­sa ei muu­ten kapa­si­teet­ti lopu kos­kaan lyhyil­lä­kään lai­tu­reil­la, kapa­si­tee­tin lisää­mi­seen ei vaa­di­ta muu­ta kuin että joka toi­nen juna jat­kaa Tapio­las­ta eteen­päin. Pul­lon­kau­la on Kulos­aa­ren sil­ta. Kruu­nusil­to­jen raken­ta­mi­sen myö­tä ja kan­ta­kau­pun­gin toi­mis­to­jen muut­tues­sa asun­noik­si en oikein usko että kapa­si­teet­ti tulee vält­tä­mät­tä vas­taan ihan heti. Mat­kus­ta­ja­vir­rat kul­ke­vat itä-Hel­sin­gis­tä jat­kos­sa enem­män uusia run­ko­lin­jo­ja pit­kin muu­al­le Hel­sin­gin seu­dul­le. Täl­lä het­kel­lä­kin met­ros­sa on ruuh­ka-aika­na mel­ko väljää.

    1. Met­ron kapa­si­teet­ti tulee vas­taan, jos raken­ne­taan 100 000 asuk­kaan asun­not Oster­sun­do­miin ja 70 000 Sipoon Sib­bes­bor­giin ja kovil­le ottaa jopa, jos Itä-Hel­sin­gin lähiöi­tä ryh­dy­tään kun­nol­la tii­vis­tä­mään. Jos­sain vai­hees­sa pää­dy­tään har­kitw­se­maan sitä, että aje­taan pit­kil­lä junil­la, mut­ta pää­dyis­sä ole­vis­ta ovis­ta ei pää­se ulos Espoos­sa. Täl­lai­sia jär­jes­te­ly­jä on olemassa. 

  37. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Met­ron kapa­si­teet­ti tulee vas­taan, jos raken­ne­taan 100 000 asuk­kaan asun­not Oster­sun­do­miin ja 70 000 Sipoon Sib­bes­bor­giin ja kovil­le ottaa jopa, jos Itä-Hel­sin­gin lähiöi­tä ryh­dy­tään kun­nol­la tii­vis­tä­mään. Jos­sain vai­hees­sa pää­dy­tään har­kit­se­maan sitä, että aje­taan pit­kil­lä junil­la, mut­ta pää­dyis­sä ole­vis­ta ovis­ta ei pää­se ulos Espoos­sa. Täl­lai­sia jär­jes­te­ly­jä on olemassa. 

    Tai sit­ten voi­tai­siin alkaa suun­ni­tel­la uut­ta met­ro­lin­jaa esim. Töö­lön, Pasi­lan, Kum­pu­lan ja Vii­kin kaut­ta; ris­teys­a­se­mat nykyi­sen lin­jan kans­sa voi­si­vat olla esim. Kam­pis­sa ja Itä­kes­kuk­ses­sa. Täl­lä lin­jal­la voi­tai­siin tar­vit­taes­sa ajaa pit­kiä­kin junia ja kapa­si­teet­ti idäs­tä kes­kus­taan tuplaan­tui­si ilman sitä­kin. Täl­löin ei tar­vit­si­si teh­dä kau­pun­ki­suun­nit­te­lua met­ron kapa­si­tee­tin (puut­tu­mi­sen) perusteella.

  38. Jokai­nen ymmär­tää, että län­si­met­ron ase­mil­le oli­si kan­nat­ta­nut lou­hia täys­mit­tai­nen lai­tu­ri­va­raus ihan riip­pu­mat­ta sii­tä, auto­ma­ti­soi­daan­ko met­ro vai ei, tai kos­ka automatisoidaan. 

    Se oli­si ollut pik­ku­ra­ha sil­loin kun tun­ne­lei­ta lou­hit­tiin. Varoi­tuk­sia ei vaan otet­tu kuu­le­viin korviin.

  39. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Met­ron kapa­si­teet­ti tulee vas­taan, jos raken­ne­taan 100 000 asuk­kaan asun­not Oster­sun­do­miin ja 70 000 Sipoon Sib­bes­bor­giin ja kovil­le ottaa jopa, jos Itä-Hel­sin­gin lähiöi­tä ryh­dy­tään kun­nol­la tiivistämään. 

    Kruu­nusil­lat on enem­män tai vähem­män pak­ko raken­taa sen vuok­si, ettei lyhen­ne­tyn met­ron kapa­si­teet­ti riit­täi­si Kruu­nu­vuo­ren raken­ta­mi­seen ilman.

    Jos­sain vai­hees­sa tulee eteen myös toi­nen met­ro­lin­ja Töö­lös­tä Pasi­lan kaut­ta itään. Tämä lai­tu­rei­den lyhen­tä­mis­pää­tös saat­taa jopa rat­kais­ta sen, että raken­ne­taan nime­no­maan Töö­lön met­ro Pisa­ran sijaan ja että Pisa­raa ei sen myö­tä rakenneta. 

    Mikä käy­tän­nös­sä tar­koit­taa sitä, että vali­taan kan­ta­kau­pun­gin tun­ne­li­ju­nis­ta huo­nom­pi, nykyi­sen kans­sa pääl­le­käi­sem­pi vaih­toeh­to ja aika suu­ri osa lähi­ju­na­mat­kus­ta­jis­ta pako­te­taan vaih­toon Pasilassa.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos­sain vai­hees­sa pää­dy­tään har­kitw­se­maan sitä, että aje­taan pit­kil­lä junil­la, mut­ta pää­dyis­sä ole­vis­ta ovis­ta ei pää­se ulos Espoos­sa. Täl­lai­sia jär­jes­te­ly­jä on olemassa. 

    Lyhyi­den junien ja lai­tu­rei­den idea oli se, että kun junas­sa on vain x mää­rä ihmi­siä, niin lai­tu­rei­den lisäk­si (hätä)poistumistiet sun muut tilat voi­daan mitoit­taa ihmis­mää­rän x mukaan. Ts. pit­kil­lä junil­la ei voi ajaa Espoo­seen, kos­ka sil­loin lai­tu­rei­den lisäk­si pois­tu­mis­tiet ja kaik­ki muu­kin infra on alimitoitettua.

    Maa­il­mal­la täl­lais­ta käy­tän­töä tosi­aan on. Mut­ta on siel­lä ase­ma­lai­tu­rei­ta kaarteessakin.

  40. j‑lu: Lyhyi­den junien ja lai­tu­rei­den idea oli se, että kun junas­sa on vain x mää­rä ihmi­siä, niin lai­tu­rei­den lisäk­si (hätä)poistumistiet sun muut tilat voi­daan mitoit­taa ihmis­mää­rän x mukaan. Ts. pit­kil­lä junil­la ei voi ajaa Espoo­seen, kos­ka sil­loin lai­tu­rei­den lisäk­si pois­tu­mis­tiet ja kaik­ki muu­kin infra on alimitoitettua.

    Maa­il­mal­la täl­lais­ta käy­tän­töä tosi­aan on. Mut­ta on siel­lä ase­ma­lai­tu­rei­ta kaarteessakin. 

    Pois­tu­mis­tei­tä voi­daan raken­taa lisää. Jos ei muu­ten, niin ensin alas­päin, radan ali ja siel­tä ulos­päin. Toki täs­tä tulee rumaa ja kal­lis­ta ark­ki­teh­tuu­ria, mut­ta min­käs teet, kun Espoos­sa äänes­tet­tiin aika­naan lii­kaa ymmär­rys­ky­vyt­tö­miä polii­tik­ko­ja valtaan.

  41. Vil­le: Tai sit­ten voi­tai­siin alkaa suun­ni­tel­la uut­ta met­ro­lin­jaa esim. Töö­lön, Pasi­lan, Kum­pu­lan ja Vii­kin kaut­ta; ris­teys­a­se­mat nykyi­sen lin­jan kans­sa voi­si­vat olla esim. Kam­pis­sa ja Itä­kes­kuk­ses­sa. Täl­lä lin­jal­la voi­tai­siin tar­vit­taes­sa ajaa pit­kiä­kin junia ja kapa­si­teet­ti idäs­tä kes­kus­taan tuplaan­tui­si ilman sitä­kin. Täl­löin ei tar­vit­si­si teh­dä kau­pun­ki­suun­nit­te­lua met­ron kapa­si­tee­tin (puut­tu­mi­sen) perusteella.

    Hal­vem­mak­si tuli­si jakaa nykyi­nen met­ro­lin­ja kan­ta­kau­pun­gis­sa kah­dek­si lin­jak­si siten että pit­kil­lä junil­la on pää­tea­se­ma pai­kas­sa X ja lyhyil­lä junil­la pai­kas­sa Y. Vaih­to lin­jo­jen välil­lä oli­si lai­tu­rin yli­tys esi­mer­kik­si Haka­nie­mes­sä, jol­loin vaih­to toi­si lisää mat­ka-aikaa mak­si­mis­saan 1–2 minuut­tia ruuhka-aikaan. 

    Jos X ja Y oli­si­vat Pasi­la, Pisa­ran raken­ta­mi­nen ei ehkä oli­si tar­peel­lis­ta esi­mer­kik­si seu­raa­van­lai­sel­la ratkaisulla:
    Itä­suun­nan pit­kät junat voi­si­vat kul­kea Haka­nie­mes­tä Kaup­pa­to­rin ja Espla­na­din kaut­ta Kamp­piin ja Töö­lön met­ron lin­jaus­ta Pasi­laan. Län­si­suun­nan lyhyet junat taas kul­ki­si­vat nykyis­tä lin­jaa Haka­nie­meen. Nämä lyhyet junat voi­si­vat vie­lä jat­kaa Haka­nie­mes­tä Teol­li­suus­ka­dul­le, jol­loin tuo uusi kes­kus­ta-alue saa tehok­kaan jul­ki­sen lii­ken­teen, joka siel­tä vie­lä puut­tuu. Lin­ja voi­si päät­tyä myös Pasi­laan, jol­loin lähi­ju­nien käyt­tä­jät sai­si­vat Pisa­raa kat­ta­vam­mat ja ennen kaik­kea nopeat vaih­to­yh­tey­det suu­rim­paan osaan kan­ta­kau­pun­kia. Nykyi­ses­sä tilan­tees­sa kau­pun­ki­ra­toi­hin teh­dyt inves­toin­nit jää­vät isol­ta osin hyö­dyn­tä­mät­tä kun vaih­to­yh­tey­det kes­kus­tas­sa ja Pasi­las­sa ovat sen ver­ran sur­keat. Pasi­la on muu­ten­kin vähän has­sus­ti irral­laan muus­ta kau­pun­ki­ra­ken­tees­ta, kun ainoa nopea yhteys kes­kus­taan vie Kai­sa­nie­men puistoon.

    Viikin/Kumpulan suun­taan on todel­la vai­kea saa­da lisä­ra­ken­ta­mis­ta sii­nä mit­ta­kaa­vas­sa, joka oikeut­tai­si met­roin­ves­toin­nin. Sama tai­taa päteä mui­hin­kin suun­tiin kan­ta­kau­pun­gin poh­jois­puo­lel­la. Noil­la suun­nil­la rat­kai­su on pikaraitiovaunu.

  42. j‑lu:
    Lyhyi­den junien ja lai­tu­rei­den idea oli se, että kun junas­sa on vain x mää­rä ihmi­siä, niin lai­tu­rei­den lisäk­si (hätä)poistumistiet sun muut tilat voi­daan mitoit­taa ihmis­mää­rän x mukaan. Ts. pit­kil­lä junil­la ei voi ajaa Espoo­seen, kos­ka sil­loin lai­tu­rei­den lisäk­si pois­tu­mis­tiet ja kaik­ki muu­kin infra on alimitoitettua. 

    En ymmär­rä logiik­kaa, jos aja­tuk­se­na kui­ten­kin kai oli, että kapasiteettia/matkustajamääriä ei täl­lä lei­kat­tu (että nii­tä junia tulee sit­ten vähän taa­jem­paan). Siis sama mää­rä mat­kus­ta­jia ruuh­ka-aikaan pois­tet­ta­va sii­nä ajas­sa, mikä nyt menee ihmis­ten pois­ta­mi­seen (mikä on kui­ten­kin pidem­pi kuin met­ro­ju­nien väli).

    (Se että seli­tys ei tun­nu loo­gi­sel­ta, ei toki tar­koi­ta met­ros­ta puhut­taes­sa, ettei se voi­si olla tosi).

  43. Ei tai­da asun­to­pu­la hel­pot­tua raken­ta­mis­mää­riä lisäämällä:

    Per­jan­tai­na Raken­nus­leh­den jul­kai­se­man Rapa­lin pää­kau­pun­ki­seu­dun talon­ra­ken­ta­mi­sen tar­jous­hin­tain­dek­sin nousu­vauh­ti on kiih­ty­nyt 2000-luvun kor­keim­mal­le tasolle.Tarjoushintaindeksin vuo­si­muu­tos oli elo­kuus­sa 10,7 %, mikä on indek­sin kor­kein mitat­tu muu­tos­lu­ke­ma sit­ten vuo­den 1998. Tam­mi-hei­nä­kuus­sa indek­si koho­si 7,9 % vuo­den­ta­kai­ses­ta. Asun­to­puo­lel­la nousua oli 8 % ja toi­mi­ti­la­ra­ken­ta­mi­ses­sa 7,6 %. Rapa­lin mukaan mal­til­li­ses­ti kal­lis­tu­neet raken­nus­ma­te­ri­aa­li­kus­tan­nuk­set eivät seli­tä tar­jous­hin­to­jen nousua, vaan seli­tys on tar­jon­ta­ka­pei­kois­sa. Raken­nusa­lan tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­ti on nyt lähes täys­käy­tös­sä eten­kin pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ja tämä näkyy ura­koi­den nouse­vi­na tar­jous­hin­toi­na. Rapa­lin mukaan raken­nus­buu­mi ja kapa­si­teet­ti­ra­joit­teet näky­vät myös pää­ura­koi­den tar­jous­ha­luk­kuu­des­sa, joka on las­ke­nut sel­väs­ti alle pit­kän aika­vä­lin keskiarvon.” 

    Eli Suo­mek­si sanot­tu­na eri­tyi­ses­ti asun­to­ra­ken­ta­mi­nen on taas kie­hah­ta­mas­sa yli. Kus­tan­nuk­set ovat lau­koil­la ja teki­jöis­tä on pulaa. Perin­tei­ses­ti edes­sä on huo­noa laa­tua kal­liil­la hinnalla.

    Mitä on teh­tä­vis­sä? Lisää työ­voi­maa Itä-Euroopasta?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.