Kaupungit ovat teollisuusmaissa muodostuneet alun perin ympäröivän maaseudun kauppapaikoiksi ja käsityöläisten ja hallinnon tyyssijoiksi.
Niitä seurasivat teollisuuskaupungit, jotka vetivät väkeä maaseudulta tehtaisiin.
Teollisuuskaupunkien aika jäi lyhyeksi. Väki on vähentynyt nopeasti tehdassaleissa automaation ja globalisaation vuoksi. Moni teollisuuskaupunki on joutunut ahdinkoon.
Osa, mutta vain osa teollisuuskaupungeista on kehittynyt luovien alojen keskuksiksi, cityiksi. Nämä ovat yleensä yliopistokaupunkeja.
Teollisuuskaupungin ei tarvinnut menestyäkseen olla suuri, mutta cityt pyrkivät kasvamaan rajatta, koska luovat alat hyötyvät merkittävästi kasautumiseduista. Siksi vain osa teollisuuskaupungeista voi kehittyä cityiksi.
Suomessa tämä pudotuspeli on pitkälti jo käyty. Akateemisen loppututkinnon suorittaneista nuorista aikuisista lähes puolet asuu Helsingin seudulla ja lopuista puolet Tampereen, Turun, Oulun ja Jyväskylän seuduilla. Vain neljäsosa asuu koko muussa Suomessa ja heistäkin huomattava osa on opettajia ja lääkäreitä.
Sijainnin suhteen ei ole paljon vaihtoehtoja, jos on perustamassa yritystä korkean osaamisen alalle.
Suomessa on vain yksi sana kaupungille, kun englantilaisilla on kaksi, city ja town. Kun jollakin asialle ei ole sanaa, sitä ei osata myöskään ajatella.
Menestyvät yliopistokaupungit, cityt, ovat kehitykseltään aivan erilaisia kaupunkeja kuin muut kaupungit, joita virallista termiä odotellessa kutsun pelkiksi kaupungeiksi erotukseksi cityistä.
Suomessa pitäisi olla kahdenlaista kaupunkipolitiikkaa, city-politiikkaa ja kaupunkipolitiikkaa, koska näiden kahden kaupunkityypin menestystekijät ovat aivan erilaiset.
Uuden luominen keskittyy suurelta osalta cityihin kaikkialla maailmassa, eikä tälle voi mitään.
Helsingin seudun ylivoima yliopistokaupunkien sarjassa uhkaa suistaa Suomen yhden cityn maaksi. Tämä olisi monin tavoin onnetonta ja merkitsisi, että osaajien Suomi tavoittaisi huonosti lahjakkuusreservit.
Tämän välttämiseksi pitäisi on tuettava city-politiikalla niitä ja vain niitä kaupunkeja, joiden on mahdollista haastaa Helsinki osaamiskeskittymänä. Näitä ei ole monta.
Jos tuemme kaikkia kaupunkeja, emme tue niistä mitään, ja jos yritämme heittää kapuloita Helsingin rattaisiin, tuemme Tukholmaa ja Tallinnaa.
Seinäjoki viitoittaa tietä tavallisten kaupunkien menestykselle
Suurin osa ihmisistä ei saa elantoaan uuden luomisesta, vaan soveltaa jo kehitettyä. Niinpä tavallisetkin kaupungit voivat menestyä. Seinäjoki on menestynyt todella hyvin, koska se on keskittynyt mahdolliseen.
Kouvola on saanut pahasti siipeensä teollisuuden rakennemuutoksessa. Kaupunkimaisena asuinympäristönä se kuitenkin on onnistunut. Kouvola ei voisi kuin epäonnistua, jos se lähtisi hakemaan uutta nousua korkean osaamisen keskuksena. Seinäjoen malli on sille paljon realistisempi.
Yliopistokaupungit eivät kilpaile maaseudun vaan pienempien kaupunkien kanssa.
Vaikka uutta luovien alojen työpaikat keskittyvät muutamaan yliopistokaupunkiin cityyn, muiden toimintojen ei tarvitse sitä tehdä. Kaupunkipolitiikan ydinkysymys on, miten tavallisia töitä saadaan pysymään tavallisissa kaupungeissa. Olisi taloudellisestikin valtava tappio jättää pienten kaupunkien infra ja asunnot vajaakäytölle.
Asumistukea pienipalkkaisille vai parempia palkkoja?
Asumistukea on syytetty Helsingin kasvun tukemisesta. Jos asumistuki lakkautettaisiin, ensimmäisinä pois Helsingistä joutuisivat sairaat ja pitkäaikaistyöttömät, joiden asunnot vapautuisivat maakunnista töihin muuttaville. Se kiihdyttäisi Helsingin menestystä, mutta tätä tuskin kukaan haluaa.
Pienipalkkaisten palkkoja olisi pakko korottaa Helsingissä, jos heidän asumistaan ei tuettaisi asumistuella. Kaupunki ei tulisi toimeen ilman perushoitajia tai kaupan kassoja. Heidän työntekoaan Helsingissä muu Suomi tukee.
Asiantuntija-ammateissa Helsingissä maksetaan selvästi muuta maata korkeampia palkkoja, mutta duunariammateissa työehtosopimusten Helsinki-lisät eivät riitä alkuunkaan kompensoimaan asumisen kalleutta.
Alueelliset palkkaerot kannustaisivat sijoittamaan tavallisia työpaikkoja tavallisiin kaupunkeihin, silloin kun tämä on mahdollista. Samalla valtio säästäisi asumistukimenoissa. Tämä olisi muiden kaupunkien etu, mutta keskituloiset helsinkiläiset joutuisivat maksamaan palveluistaan enemmän.
Keskustaa ei pidä jättää vain rikkaille perijöille
Viime aikoina koko maassa keskusta-asumisen suosio on kasvanut suhteessa kaupungin ulkopuolella oleviin omakotitaloihin ja lähiöihin. Halutaan käyttää urbaaneja palveluita, osallistua tapahtumiin ja tehdä kaikkea urbaanin elämän mahdollistamaa.
Yhdysvalloissa nuoret luovien alojen työntekijät ovat alkaneet siirtyä uudestaan kaupunkien ulkopuolelle – ei koska keskusta-asumisen suosio olisi laskenut, vaan koska siitä on tullut niin suosittua, että vain rikkaimmilla on siihen mahdollisuus. Kaupungin luovuus näivettyy, ellei luovilla nuorilla ole varaa asua keskustoissa. Lontoon suosio kulttikaupunkina karkottaa luovaa luokkaa pois kaupungista, mikä lopulta kääntyy tappioksi koko kaupungille. Näin voi käydä Helsingissäkin. Ratikkakaupunkia pitäisi rakentaa paljon lisää ja nopeasti.
Keskustamaisen asumisen suosion kasvu on mahdollisuus keskisuurille kaupungeille. Paljon suurempi osa kuopiolaisista pystyy asumaan keskustan käveltävässä kaupungissa kuin pääkaupunkiseudun asukkaista ja etenkin paljon halvemmalla.
Urbaanin elämän kannalta keskustan elinvoimaisuus on aivan olennaista. Sitä ei kannata näivettää kaavoittamalla automarketteja keskustan ulkopuolelle.
***
Kirjoitus on julkaistu hieman lyhyemmässä muodossa Suomen Kuvalehdessä Näkökulma-artikkelina
Osmo on jälleen oikeilla jäljillä. Tampereen, Turun ja ehkä Oulun olisi voinut toki mainita nimeltäkin. Seinäjokea pidän pohjalaisten epäonnistumisen symbolina. Pohjanmaalle mahtuu yksi vetovoimainen kaupunki, eikä se ole Kokkola tai Seinäjoki. Pohjalaiset jakavat vähiä voimavarojaan ja Tampere sekä Oulu kiittävät, koska Vaasasta ei synny kilpailijaa.
Helsingissä asumisen korkealle hinnalle on syynsä. Helsingissä se on sotien jälkeen harjoitettu kelvoton kaavoituspolitiikalla yhdistettynä asumisen sääntelyyn ja tukemiseen. City tarvitsee tiivistä rakentamista ja toimivat markkinat.
Ihan hyvää pointtia tässä tavoitellaan. Suuret yliopistokaupungit ovat avainasemassa kaupunkien välisesssä kilpailukyvyssä. Tässä mielessä Suomen kannattaisi satsata kaikki Helsinkiin.
Tilannehan voi taas joskus muuttua mutta tällä hetkellä elämme omituista välivaihetta kun maakuntien paperi- ja terästehtaat tuottavat vientieurot, mutta kukaan ei enää näytä haluavan investoida näihin laitoksiin vaan nämä alat hiipuvat. Ja tästä syystä kun Tukholmassa seuraa uusi työpaikkoja niin erittäin suuri osa on kaupan , terveyden ja IT alan työpaikkoja jotka ovat kaikki Tukholmassa. Tukholma on siis Helsingin kilpailija. Ja tässä Helsinki on pitkällä takamatkalla.
No niin, nämä ajatukset minäkin voin allekirjoittaa. Tai no, tuo urbanismi osuus ei oikein iske. Siinä kunnallisalan kehittämissäätiön kyselyssä vain 40% nyt kerrostaloasunnossa asuvista piti sitä parhaana asumismuotona. Ihmisille pitäisi tarjota sellaista asumista, jota he haluavat. Se ei tarkoita pelkkää tiivistämistä.
Vanhoista teollisuuspaikkakunnista Kouvola yrittää nousta Kiinan tavarajunaliikenteen keskuspaikaksi. Siinä on potentiaalia, jos Venäjä riskiäkin. Kajaanista on kovaa vauhtia tulossa pelialan keskittymä. Helsingin seutukunnassa Lohja ja Karkkila pitäisi saada kasvuun, omalta osaltaan vähentämään Helsingin painetta
Muotoilisin asian ehkä niin, että menestys korreloi jotenkin kommunikaatiokynnyksen mataluuden kanssa. Kaikissa asioissa tämä ehkä ei ole kriittistä, mutta monissa kyllä.
Siis, mitä helpompi on vaihtaa tietoa erilaisten ihmisten kanssa, sitä parempi. Tämä liittyy fyysiseen ympäristöön siten, että etenkin aivan lähietäisyydellä, eli kävellen, tai muuten nopeasti saavutettavissa olevan juttuseuran määrä on jonkinlainen indikaattori ympäristön hyvyydelle tässä mielessä. Ja, on suotavaa että löytyy toisaalta ns. oman alan hyviä asiantuntijoita mutta myös erilaisia ihmisiä, joilta saa uusia näkökulmia.
Edelleen, mitä paremmin asioista uskalletaan keskustella ja olla myös eri mieltä rakentavassa hengessä, sitä kestävämpiä tuloksia on odotettavissa. Tämä puolestaan liittyy yleiseen ilmapiiriin, sen avoimuuteen ja suvaitsevaisuuteen. Millaisissa paikoissa tämä on parhaimmillaan, siitä en ole lainkaan varma.
Lienevätkö nämä sitten niitä kasautumisetujen syitä, mene ja tiedä. Sinänsä toisinaan hieman ja vähän enemmänkin epäilen kasautumisetua, koska kaupunkiseudun venyminen laajaksi ei välttämättä paranna kommunikaatiomahdollisuuksia, pikemminkin päinvastoin.
Ei Pohjanmaan kaupunkien tarvitse kilpailla muiden suomalaisten kaupunkien kanssa. Kaikilla niillä on omat vahvuutensa ja kaikki ne pärjäävät. Siis Vaasa, Seinäjoki, Kokkola ja Pietarsaari.
”Asumistukea on syytetty Helsingin kasvun tukemisesta. Jos asumistuki lakkautettaisiin, ensimmäisinä pois Helsingistä joutuisivat sairaat ja pitkäaikaistyöttömät, joiden asunnot vapautuisivat maakunnista töihin muuttaville. Se kiihdyttäisi Helsingin menestystä, mutta tätä tuskin kukaan haluaa.”
Minä haluan.
Maaseudun, ml. pienemmät maaseutukaupungit, rooli muotoutuu tulevaisuudessa entistä enemmän alkutuotannon ja perusteollisuuden tuottajaksi. Paikallisesti myös turismi voi olla merkittävä osa. Toinen asia sitten onkin, millä aikataululla taloutemme muuttuu jälkiteolliseksi. Kuten joku jo aiemmin totesi, on vientimme yhä valtaosin maaseutuvetoista raskasta teollisuutta.
Tiedän että tämä on todellinen lillukanvarsi, mutta tarkasti ottaen Englannissa suuret kaupungit eivät ole cityjä ja pienet towneja. Siellä taajama on city, mikäli siellä sijaitsee katedraali, ja town, jos ei. Tämän seurauksena Engalnnissa on muutaman sadan asukkaan cityjä ja satojen tuhansien ihmisten towneja. Yhdysvalloissa jako toimii paremmin koon mukaan.
Tämö on idioottimaisin tapa tehdä politiikkaa, mitä voi kuvitella. Kas kun et tee kyselytutkimusta siitä, että moniko haluaisi voittaa lotossa ja aloita poliittista kampanjaa lottoarvontojen lisäämiseksi, jotta useampi saa mitä haluaa.
Ylivoimaisesti paras tapa ratkaista asumispreferenssit on antaa ihmisten ihan itse ostaa ja maksaa asumisensa. Kyllä he osaavat itse valita omien resurssiensa puitteissa itselleen parhaat asumismuodot. Kaikki muu tekeminen johtaa huonompiin asumistuloksiin.
Joo, kaikki haluavat valtavan talon, hiljaiset naapurit, hyvät yheydet ja täydelliset palvelut. Mutta sitten kun taloudelliset realiteetit otetaan huomioon käykin ilmi, että oikeasti jotkut asiat ovat tärkeämpiä kuin toiset. Mikään taho ei ole parempi kuin ihminen itse päättämään, että mikä hänelle on tärkeintä asunnon valinnassa.
Ja vastaavasti markkinat pitäisi valjasaa vastaamaan siihen kysyntään.
Pientalokin voi olla ekologisesti tiiviisti rakennetussa ympäristössä. Omakotiasuminen ei välttämättä tarkoita isoa tonttia, kahta autoa ja huonoja palveluita.
Elämä ei suju aina keskusjohdon ja koulutettujen suunnittelijoiden määräämällä tavalla. Tärkeintä omakotitaloissa on elämänhallinta, omasta talosta ja omasta lähiympäristöstä pidetään parempaa huolta ja samalla voidaan itse paremmin.
Jospa annetaan ihmisten valita itse. Pientaloja, tiivistä pientaloa, ratikkakaupunkia ja katsotaan mikä menee kaupaksi.
Mitä tämä ”tarjoaminen” käytännössä tarkoittaisi? Mitä pitäisi tarjota, kenelle ja missä? Kenen toimesta ja kenen kustannuksella?
Kunpa kyselyssä olisi ollut täydentävä kysymys: jos et nyt asu niinkuin haluaisit, mistä se johtuu? Mikä estää näitä 60 prosenttia muuttamasta omakotitaloon maassa, jossa tontteja saa ilmaiseksi ja valmiita taloja monesta maakunnasta pilkkahintaan? Jos vastaus on, että työpaikat ovat kaupungissa ja palkka ei riitä talon ostamiseen kaupungista, niin mikä tämän ristiriidan ratkaisisi? Onko tosiaan yhteiskunnan tehtävä tarjota jokaiselle unelmien omakotitalo kalliilla paikalla? Mihin ne uudet talot mahtuvat ja mistä rahoitus revitään?
Joo, Sinivihreällä on kyllä pointtia, koska muualla on huono itseään elätellä ja kaikki eivät tunkualueella omikseen mahdu (vaikka itse kyllä sellaisessa asunkin ja vieläpä kanta-zadin välittömässä läheisyydessä lällällää). Mutta heikoista signaaleista päätellen se kammoamanne Nurmijärvi-ilmiökin on kuulemma alkanut taas nostaa ujosti rumaa epäsikiön päätään…
Niin ja mistäs sä Osmo muuten tiedät, etteivätkö ne jenkkihipsterit muuta nykyään sinne suburbiaan ihan siksi, että mukulaa kun tulee ja pahin bilevaihde menee downshiftille, niin ne omikset nyt vaan KIINNOSTAA jopa niinsanottua tiedostavaistoakin?
Tätä kannatan lämpimästi!!! Annetaan ihmisten valita, eikä yritetä tuputtaa. Helsingin rooli tässä kilpailussa on se kaupunki.
Yksi valinnan vapautta Suomessa raskaasti rajoittava tekijä on liikenteen verotus. Joukkoliikenteen tukeminenkaan ei ole ihan ongelmatonta. Joukkoliikenne on kaupunkimaisen asumisen liikennemuoto. Suomesta puuttuu se kaupunki lukuunottamatta Helsingin kantakaupunkia ja muutamaa korttelia Turussa sekä Tampereella.
Suomessa käytännössä tarkoittaa, muutamia vanhoja omakotialueita ja puutalokaupunkeja lukuunottamatta. Tiivismatalaa ei osata suunnitella, tai systeemi ei anna tuottaa. Sinänsä arkkitehtuurin puolesta onnistuneita kokeiluja on, mutta sijainti yleensä väärä, joko pieni lämpäre kaukana mistään tai sitten malli Kalasatama – townhouseja kerrostalokorttelissa niin, että takapiha on kuusikerroksisen naapurin ikkunoinen alla.
Hyvä uutinen tietysti on se, että tiivismatala ei ole rakettitiedettä ja systeemejä ja sääntöjä voi muuttaa. Mallia ulkomailta.
nuoremmissa amerikkalaisissa libertaareissa on osalla ideologiana minimalismi eli menojen ja työn minimointi eli oikeastaan juuri se mistä Soikku kirjoitti kirjassaa vauraus ja aika. Minimalismiin kuuluu myös se, että ei osta asuntoa kasvukeskuksesta keskustasta, koska kiinteistöverot kohoavat jatkuvasti. NY:n, NJ:n, Kalifornian jne. keskustoissa asuminen on niin kallista, että monelle se ei ole vaivan arvoista.
Ehkä meillä on nuoremmissa ikäpolvissa ja meneillään vauraus- ja aika- teorian käytäntöönpano. Nuoriso panostaa vapaa-aikaan eikä töihin. Töitä taas pitäisi olla että voi asua keskustassa. Monelle tuo vaihtokauppa ei ole hyvä.
Lähitulevaisuudessa ihmisten fyysinen sijainti ei ole tärkeää.
Kaikki tietää videopuhelut, mutta jo nykytekniikalla pystytään luomaan yksiyhteen hologrammi ihmisestä katsojan eteen, jolla on hololens-lasit. Ainoastaan fyysinen kosketus ja hajut puuttuu. Tekniikka yleistyy nopeasti, koska sitä hyödyntävät yritykset saavat huomattavan taloudellisen edun.
Antero,
Minkä voi tehdä paikasta riippuamatta missä päin Suomen hyvänsä, voi tehdä missä päin maailmaa hyvänsä.
Ei mun havainnon mukaan. Olen oleskellut paikoissa on City of Laguna Niguel ja Dana Point City. Asukkaita molemmissa samaa luokkaa kuin vaikka Salossa. Ei yliopistoa, ei kerrostaloja. Ainostaan hyvin toimiva talous. Jännä että tälläiset yksinkertaistetut analyysit aina perustuu siihen että poimii esimerkit sieltä mistä ne osuu omaan preferenssiin. Toki ne yliopistot on kohtuu matkan päässä kalifornialaisittain
Positiivisten ja negatiivisten oikeuksien tasapainottaminen kuuluu yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, pelkkä positiivisten oikeuksien vaatiminen edunvalvontaan.
Kantakaupungissa asuvalla on negatiivinen oikeus elää vailla liikenteen aiheuttamaa epäviihtyisyyttä siinä missä nurmijärveläisellä positiivinen oikeus tuoda autonsa keskelle kantakaupunkia.
Olen viime aikoina käyttänyt merkillisen paljon aikaa hymistelemällä täydelliselle muutokselle työn ja yhteiskuntien tulevaisuuttaa ennustavien tutkijoiden keskuudessa. Jokainen varmasti muistaa, miten meille kerrottiin yli vuosikymmen kehittyvän viestintäteknologian mahdollisuuksista. Etätyöt, etäkonferenssit ja älykkäät viestintäteknologiat olivat muuttamassa työelämäämme enemmän kuin höyrykone ja usein jopa lentomatkustamisen povattiin kuolevan: ihmisten ei enää tarvitse matkustaa; kaikki hoituu etänä.
180:n asteen käännös on ollut jotakuinkin täydellinen. Nyt puhutaan fyysisesti pakatuista osaamisklustereista ja poikkitieteellisistä urbaaneista keskittymistä. Jännä kyllä, en ole nähnyt yhdenkään tulevaisuustutkijan myöntäneen, että meni aika pahasti reisille ne ennusteet vanhasta maatalosta johdetusta it-firmasta 🙂
En voi välttyä vaikutelmalta, että nämä puheet jälkiteollisesta suurkaupunkien dominoimasta tietoyhteiskunnasta ovat hieman samanlaisia. Tai ehkä parempi analogia olisi kutsua näitä akateemiseksi versioksi klassisesta ”parin vuosikymmenen päästä saamme ravintomme ja tietomme syömällä pillereitä” -aivotuhnusta. Selvää on, että loppupelimme on tietoyhteiskunta urbaaneissa kaupungeissa automaation huolehtiessa alkutuotannosta ja lähes kaikesta jalostuksesta.
Sen sijaan aikataulu on nähdäkseni usein vedetty linjalla ”tosi optimistinen VR:läinen”. Yhteiskuntamme ei ole muuttunut palvelutaloudeksi vaan elämme viennistä. Toki palveluiden osuus kasvaa. Viennistämme palvelut ovat alle kolmannes ja palvelutase on alijäämäinen. Välttyäksemme rahavuodolta rajojen ulkopuolelle, on tällä hetkellä konepajoilla, kemian tehtailla ja kauranyhtämöillä käärittävä hiat ja tehtävä ne ulkomaille myytävät tuotteet, jotka pitävät urbaanit keskittymät jokapäiväisessä sushissaan.
En missään nimessä halua kuulostaa jäärältä tyyliin ”Suomi on aina elänyt metisistä ja tulee elämään”, mutta tällä hetkellä yhteiskuntamme ei yksinkertaisesti ole urbaanien keskittymien dominoiva. Niissä voi epäilemättä elää hyvää, stimuloivaa ja rikasta elämää, mutta kolme neljästä suomalaisesta ei näin tee. Enkä usko, että viestikapulan vaihto tapahtuu aivan lähiaikoina. Yksi supersolu ei siihen riitä, tarvittaisiin kokonainen superorganism.
”Maailman toimivimman kaupungin” luulisi olevan kiinnostunut miten sen asukkaat haluavat asua. Jos vaihtoehdoiksi annetaan vain 20m2 kanikoppi kerrostalosta tai muutto Nurmijärvelle, niin ei se kovin asukaslähtöistä ole. Nykyään on tarjolla 20m2 omakotitalojakin, mutta mihin niitä saa Helsingissä rakentaa? Kaikki kyselytutkimukset osoittavat, että kukaan ei halua asua 20m2 yksiössä. Tai ehkä Mikael Jungner on poikkeus.
Tekniikka kehittyy ja se otetaan käyttöön, koska se vähentää kustannuksia. Näin ainakin yksityisellä puolella, kunnat ja valtio ovat tässäkin jälkijunassa. Suomessa tehdään paljon töitä, joita voisi tehdä missä päin maailmaa hyvänsä, mutta ei tehdä koska se ei näennäisestä halpuudestaan huolimatta kannata. Kuntien ja valtion töitä ei edes haluta/voi siirtää ulkomaille.
Olisikohan syynä hyvin toimivaan talouteen se että kyseiset alueet ovat osa Los Angles-Long Beach-Santa Ana metropolialuetta, asukkaita 18 miljoonaa ja huippuyliopistoja useita.
Esimerkiksi internetissä aikaansa paljon viettävä sinkku ei todennäköisesti asunnoltaan tarvitse juuri mitään muuta kuin pöydän tietokoneelle ja sohvan/sängyn. Loput ajat ollaan kaupungilla.
Opiskelijoille 20 m^2 on luksusta verrattuna vuosikymmenien takaiseen soluasumiseen.
Myös vanhemmissa sukupolvissa on heitä, joille tavaran paljouden vähentäminen tuo henkistä helpotusta. Moni tahtoo omakotitalon jälkeen vain oman sopen, josta matkustella pitkin maailmaa. Omakotitalon tyhjät huoneet ovat ankeita, kun lapset lähtevät maailmalle.
Pendelöijä voisi vaihtaa junamatkat viikottaiseen asumiseen työpaikkakunnalla, jolloin 20 m^3 yksiö olisi halvempi kuin 30 m^3 yksiö. Tämä on vaihtoehto, joka oli minulla mielessä, mutta ei tarvinnutkaan ryhtyä pendelöintiin ylipäätään.
Kerrostaloista pitäisi rakentaa modulaarisia siten, että asunnot olisivat moduleita, joiden kokoonpanoja voisi muuttaa tarpeen mukaan. Näin perheellisille voidaan järjestää lisätilaa ja lasten muuttaessa pois lisätilasta voidaan luopua. Asunnot olisivat omia suljettuja moduleitaan, jotka vain nostettaisiin talon sivulle ja työnnettäisiin paikoilleen. Kolmeulotteista tetristä modernilla neukkukuutiolla.
Etätyön arvioinnissa aina aliarvioidaan ihmisten välisen suoran kommunikaation merkitys. Kun kommunikaatio tapahtuu teknologian välillä jää suuri osa kommunikaatiosta toteutumatta. Ja sillä on iso merkitys.
Helsinki poimii rusinoita pullasta; haluaa hyötyä vapaasti city-asemansa ja markkinavoimien tuottamasta menestyksestä mutta sen mukanaan tuomat haitat kuten kalliit vuokransa se haluaa maksattaa koko yhteiskunnalla.
Ympäristökuntia tukahdutetaan ostoskeskusten kieltämisellä ja koko maata autoilun ryöstöverotuksella.
Et sitten viitsinyt vastata yhteenkään esittämääni kysymykseen, vaan jatkoit joutopuhetta haluista ja toiveista. Niinkuin Maurizio on kertonut, Helsingistä voi ostaa omakotitalon kunhan maksukykyä riittää. Jos ei riitä, niin kenen vika se on ja kenen pitäisi se korjata? Minimökkejä on ymmärtääkseni tarkoitus käyttää vanhojen pientaloalueiden täydennysrakentamisessa, mikä voi olla OK idea; 20 m2 erillistalojen rakentaminen omille tonteille olisi järkyttävän tehotonta rakennusmaan haaskaamista. Helsingissä lienee kymmeniätuhansia opiskelijoita ja muita nuoria, jotka hyvin mielellään asuisivat 20 m2 yksiössä verrattuna nykyisiin mahdollisuuksiinsa.
Olisi hienoa, jos virtuaalitekniikka mahdollistaisi etäelämän niin ettei kenenkään tarvitsisi muuttaa Helsinkiin ”vastoin tahtoaan”. Sitten ei myöskään tarvitsisi itkeä kurjaa kohtaloaan mielipidepalstoilla eikä vaatia Helsinkiä muuttumaan Nurmijärveksi.
Jottei totuus unohtuisi, niin Suomessa ei ole ”cityjä” eikä ”towneja” vaan kaikki kunnat ovat kuntia. Kaupungiksi saa nimittää mitä tahansa kuntaa eikä nimityksellä ole enää mitään merkitystä muuta kuin muutaminen arkaaisten lakien kuolleina kirjaimina. Englanninkielisten maiden paikallishallinnon syntymisestä on paljon mielenkiintoista faktatietoa, mutta ei pidä unohtaa sitä tosiasiaa, että angloamerikalainen tietoisuus on noussut Suomessa vasta Lapin sodan jälkeen. Sitä ennen kaikki vaikutteet ja mallit ovat tulleet Ruotsista, Venäjältä tai Saksasta. Näihin lukeutuu mm. yliopistolaitos ja paikallishallintomalli.
Mitään omia cityonyliopistojaluovanluokankeksintö-fantasioita ei pitäisi kehitellä, koska sellainen on vastoin totuutta.
Osmo:
Mikä argumentti tässä on taustalla? Ts. miksi oletat että useimmat haluaisivat tukea pitkäaikaistyöttömien asumista kantakaupungissa tai ylipäänsä hyvien liikenneyhteyksien päässä työpaikoista? Olettaisin että huomattavasti järkevämpää ja kokonaishyötyä edistävämpää olisi suunnata tuet esimerkiksi niille pienituloisille, joiden työpanosta joka tapauksessa tarvitaan cityn alueella.
20 neliön asuntojen tarjoaminen ratkaisuksi on tosiaan tyhmää.
Ratkaisu on kaavoittaa ihan helvetisti lisää asuntoja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Tiivistä korttelirakennetta ja hyvää kävely-ympäristöä. Pysäköintipaikkoja vain markkinaehtoisesti keskitettyihin pysäköintitaloihin, jotta rakentamisen määrä ei riipu pysäköintipaikkojen määrästä kuten nyt.
Rakennuskustannusten puolesta on täysin mahdollista tarjota uusia kerrostaloasuntoja alle kolmella tonnilla neliö – maakunnista näitä saa jo nyt. Sillä hinnalla ei tarvitse tyytyä miniyksiöön, vaan voi asua väljemminkin.
Joo, minäkin kyseenalaistan Osmon provokaation eli yksimielisyyden tai edes enemmistön tuen olemassaolon nykyiselle erittäin kalliille Helsingin harjoittamalle asuntopolitiikalle. Liian paljon porukkaa asuu suuren osan tai jopa kaikki asumiskustannukset (ja muut elinkustannukset) verovaroista maksettuna Helsingin kalliilla alueilla. Tämä on vasemmiston tahtomaa, todellista verovarojen väärinkäyttöä.
Muistaakseni Osmokin on esittänyt ajatuksen siitä, että vaikkapa työtön ottaisi kalliin keskusta-asunnon sijaan mieluummin halvemman asunnon keskustan ulkopuolelta ja vuokraerotuksen rahana kouraan.
Olen myös sitä mieltä, että Hekan vuokrakämppiä ei pidä rakentaa uusiin merellisiin kaupunginosiin (Jätkäsaari, Kalasatama jne). Niissä hukataan aivan valtavasti julkisia varoja sellaisiin tarpeisiin, joita näihin edullisiin vuokrakämppiin tulevilla ei edes ole. Asuntomarkkinan markkinaehtoiselle toiminnalle pitää antaa enemmän tilaa.
En halua autoja kantakaupunkiin. Helsingin keskusta voi olla autoton. Ainakin Sipoolaiset, Porvoolaiset ja Espoolaiset voisivat vaihtaa metroon. Pohjoisesta taitaa olla haastavampaa kun lentokenttämetroa ei tullut. Vaatii toki liityntäpysäköintipaikkojen lisäystä.
Liityntäpysäköinti on ehkä tyhmin mahdollinen idea koskaan.
Jotta liityntäpysäköinti toimisi, sen tulee olla aivan parhaiden mahdollisten joukkoliikenneyhteyksien välittömässä läheisyydessä, ja riittävän halpaa jotta työmatkalaiset raaskisivat jättää autonsa parkkiin. Käytännön toteutus on siis avokenttä metro- tai rautatieaseman naapurissa.
Ongelma on siis siinä, että sen avokentän paikalle voisi yhtä hyvin rakentaa kahdeksankerroksisen asuintalon kivijalkamyymälällä ilman yhtään pysäköintipaikkaa, jolloin joukkoliikenteen käyttäjiä olisi moninkertainen määrä pelkkään liityntäparkkiin verrattuna.
Ainoa tapa jolla liityntäpysäköinti voi toimia järkevästi on laittaa sisääntuloteille niin korkeat tietullit, että autoilijan kannattaa maksaa mieluummin markkinahinta pysäköintiluolasta tullirajan ulkopuolella kuin ajaa keskustaan asti.
Ne kaikki neljä pärjäävät vain sillä edellytyksellä, että alueella on yksi valtakunnallinen veturi. Nyt pohjalaiset jakavat resursseja, eikä yksikään kaupungeista ole valtakunnallisesti kiinnostava.
Näin on. Liityntäpysäköinti kasvattaa matkojen pituutta, hiilijalanjälkeä yms. Sillä yritetään korjata jo tehtyä virhettä (hajautunut yhdyskuntarakenne) ja vain pahennetaan sitä.
Tulee vielä aika jolloin ihmiset kyllästyvät kaiken maailman virtuaalihömppään ja haluavat kunnon kapakoita ja iskumestoja.
Meitä on joka junaan, näköjään. Suosittuja ja tarpeellisia näyttävät olevan, olisko parempi että kaikki tunkis kehäI sisään autollaan?
Liityntäpysäköinnin onnistumisella ei ole mitään tekemistä tietullien kanssa. Helsingillä on yksi (1) kelvollinen lähiö, Grani. Kyse on kaavoituksesta.
Uudenmaan taajamat on kaavoitettu niin, että siellä missä Euroopassa on kuntakeskus, täällä on parkkipaikkoja. Kiusanteko autoilijoille ei auta. Se aiheuttaa vain toimintojen siirtymisen pois Helsingistä ja keskustan slummiutumisen.
Asun keskustassa ja haluan autoja kaupunkiin. Ensinnäkin tarvitsen itse autoa ja toiseksi maksavat asiakkaat tulevat autolla. Palvelut häviävät, kun maksavia asiakkaita kiusataan. Syy asua keskustassa häviää, kun ei ole enää palveluita.
Maailma ei ole aivan näin yksinkertainen.
Saattaapa olla niin että hiilijalanjäljen kannalta asuminen etäämmällä puutalossa hakkaa uuden betonisen kerrostalon vaikka mukaan lasketaan lisäkilometrit. Etenkin jos kerrostalossa on kaukolämpö josta valtaosa tuotetaan hiilivoimalla.
Kerrostalot eivät ole mitään energiaihmeitä: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001647744.html
Vertailulaskelma 100 m2 kerrostalo kaukolämmöllä tuottaa hiilidioksidipäästöjä 100m2*241kwh/m2*0,220kg/kwh = 5503 kg
Ok-talo maalämmöllä 100m2*190kwh*0,060kg/kwh = 1140 kg
Energiamuotojen päästökertoimet täältä:
https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/73fa2827-42d1-4fd7-a757-175aca58b441/rakennusten-lammitys.html
Autoiluun jää laskelmassa ok-asujalla reserviin 4363 kg joka 120g/km päästöllä vastaa kohtuullista 36 tuhannen kilometrin ajoa.
Laskelman saa mieluusti osoittaa vääräksi. Todellisuus ei kai ole näin julma…
En tiedä, kuinka ekologista tiivis asuminen on, mutta juuri näin. Tämän kaltaisia tontteja Suomessa on parissa paikassa muutamia. Keski-Euroopassa näitä tehdään kerralla 10 000 asukkaalle rautatiepysäkin ympärille ja yhdyskunta irrotetaan omaksi kunnakseen.
Ei myöskään pidä ehdoin tahdoin haitata niitä, jotka haluavat asua isolla tontilla. Toisaalta sellaisen ihmisen täytyy ymmärtää, ettei keskellä ei mitään ole mahdollista saada kaikkia niitä palveluita, mitä kaupungissa ja kauppalassa saa. Kunnat ovat evänneet rakennuslupia verukkeena, ettei alueelle kyetä tuottamaan palveluita. Minusta veruke on huono vitsi.
Uuden kerrostalon? Laskelmasi luvut eivät ole uudesta kerrostalosta vaan keskimääräisiä, eli painotuvat 1960-1970 luvun kerrostalojen mukaan.
Itse asun Jätkäsaaressa uudessa kerrostalossa, energiankulutus 53kWh/(m2vuosi) kaukolämpöä + sähkö 37 kWh/(m2vuosi) sisältäen kotitaloussähkön.
Lisäksi huomioi että omakotitalossa on keskimäärin henkilöä kohden huomattavasti enemmän neliöitä (löytänet tilaston).
Kerrostalossa osa tiloista on yhteistiloja, jolloin asuinpinta-alan tarve on pienempi, mutta nämä yhteistilat eivät näy kulutusluvissa jakajan puolella.
Laske uudelleen ottaen nuo huomioon, niin palataan asiaan.
Lisäksi tuossa on sähkön ominaispäästöt laskettu keskiarvon mukaan vaikka oikeastaan pitäisi käuyttää marginaalia, siis viimeistä käytössä olevaa voimalaitosta, sitä mitä sähkön kulutus pitää käynnissä. Se kaunistelee sähkölämmityksen ja lämpöpumppujen päästöjä.
Uuden kerrostalon kohdalla pitää huomioida rakennusaikainen hiilijalanjälki joka on massiivinen.
Sama toki betonirakenteisen uuden ok-talon kohdalla mutta siksi toteamus olikin että olemassaoleva uudehko puutalo voittaa uuden kerrostalon mennen tullen.
Mutta palataanpa lukuihisi. Oikein hyvä vertailukohta olettaen että lukusi ovat reaalimaailmaa eivätkä rakennuslupalaskelmasta.
Esimerkkiverrokiksi uudehko kivirakenteinen ok-talo jossa maalämpö. Sähköenergian toteutunut kulutus kaikkineen 47kWh/m2/a josta sähkön co2-arvolla 200g/kwh saadaan 9400g/m2/a versus sinun (53kWh/m2/a*220g/kwh + 37kWh/m2/a*200g/kWh) = 19060g/m2/a.
Kerrostalossa on lämmitettävää käytävää ja muuta sinänsä turhaa joita rasitteita ok-talossa ei ole.
100m2 asunnoissa eroa tulee siis näilläkin luvuilla sen verran että esimerkiksi Klaukkalasta ajaa erotuksella vuoden 200 työpäivänä töihin uudella pikkuautolla.
En puolusta Nurmijärvi-ilmiötä mutta kaupunkiasumisen ekologisuus ei ole aivan niin tiukkaa settiä kuin annetaan ymmärtää. Kerrostalossa valintoja ei yleensä voi tehdä samalla lailla kuin ok-talossa (esimerkiksi aurinkopaneelit kesäkaudella ja varaava takka pakkashuippuja tasaamaan).
Osmon poliittis-tieteellinen lähestymistapa siihen mikä sähkö on ok-asujalle sitä oikeaa on minulle liian monimutkainen enkä osaa ottaa kantaa.
Tuulisähköllä sitten luvut kääntyvät aivan toisiksi kun ok-talon päästöt lähenevät nollaa mitä ei kaukolämmöllä saa aikaan. Mutta tuulisähköstä saa aikaan sitten oman keskustelun eikä mennä siihen…
Sähkön marginaalipäästö on kyllä nolla koska päästökauppa. Sähkölämmityksen vaihto maalämpöön ei siis vähennä yhtään päästöjä, mutta öljy- tai kaukolämmön vaihto vähentää.
Vastaavasti sähkön korvaaminen puun pienpoltolla lisää päästöjä, olisi hiilidioksidimielessä vain parempi käyttää sähköä. Tietenkin on epäsuoria vaikutuksia: jos sähköä kulutetaan paljon, päästöoikeuksien hinta nousee ja niiden vähentämisestä tulee tulevaisuudessa poliittisesti vaikeampaa.
Syltty on oikeassa tai oikeastaan olisi, jos päästöoikeuksien hinta olisi jollain järkevällä tasolla niin, että se oikeasti myös vähentää päästöjä. Nyt niitä kai jää jopa käuyttämättä. Samalla logiikalla tietysti myös kaukolämpö on päästötöntä vaikka se tehtäisiin kivihiilestä tai jopa turpeesta.
”Suurin osa ihmisistä ei saa elantoaan uuden luomisesta, vaan soveltaa jo kehitettyä. Niinpä tavallisetkin kaupungit voivat menestyä. Seinäjoki on menestynyt todella hyvin, koska se on keskittynyt mahdolliseen.”
Seinäjoki on yksi niistä kaupungeista, joka tajusi yliopistojen merkityksen. Kun valtio ei yliopistoja enää Suomeen perusta, ja Seinäjoki tajusi, että yliopistojen sijainnit määrittävät kaupunkien menestystä, se perusti Seinäjoelle oman yliopistokeskuksen, jossa on nykyään viisi yliopistoa mukana, ja maisterivaiheen tutkintokoulutusta. Seinäjoki sai ilmeisesti osin juuri sen myötä suuntansa käännettyä laskusta nousuun, ja on nykyään yksi kasvun vetureista Pohjanmaalla.
Vitsi tai ei, niin kunnalla on kaikenlaisia velvoitteita asukkaitaan kohtaan.
Tuossa on hyvä malliesimerkki, eli kunta joutuu joko ylläpitämään pikkukoulua (5 oppilasta), tai kustantamaan koulukyydit (80km/suunta).
https://yle.fi/uutiset/3-7481798
Ja kyse on vasta pelkästä lasten koulunkäynnistä, Osmo varmaan osaisi varmaan kertoa mitä kaikkea yhteiskunta voi joutua syrjäseutu-asukille.
Miten päästöoikeuksia voi jäädä käyttämättä? Niidenhän pitäisi silloin olla nollan hintaisia.
Mutta jos niitä oikeasti jää käyttämättä, sitten sähkön käytön vähentäminen vähentää päästöjä. Jos niitä ei jää käyttämättä, niin käytön vähentäminen ei vähennä päästöjä vaikka päästöoikeudet olisivat kuinka halpoja tahansa.
Jos kaukolämpö on päästökaupan parissa, niin ei sekään lisää päästöjä koska jonkun päästö on suoraan toiselta pois.
Liityntäpysäköinnin osalta hiilijalanjälkeen pitää laskea myös aseman vieressä olevan pysäköintialueen vaihtoehtoiskustannus sekä maantieinfra, joka tarvitaan autoiluunja jota ei tarvittaisi niin paljon ilman liityntäpysäköinnin aiheuttamaa matkustusalueen laajenemista. Jonkun verran hiilijalanjälkeä aiheutuu julkisen liikenteen käytöstäkin, vaikka junat käyttävätkin päästötöntä energiaa 😉
Kaikki on suhteellista. Niin myös Helsingin vetovoimaisuus.
Hesari kirjoitti tänään EU:n lääkeviraston sisäisestä selvityksestä, jossa kysyttiin viraston henkilöstön (900 henkilöä) toiveita nyt Lontoossa sijaitsevan viraston uudesta sijaintipaikasta Brexitin jälkeen. Yli 70% henkilöstöstä mieluummin jättäisi työpaikkansa kuin tulisi Helsinkiin. Helsingin vetovoima on samaa tasoa kuin Romanian Bukarestilla. Esim. Kööpenhamina sen sijaan olisi suosituimpia sijaintipaikkoja.
Olisikohan Helsingin imagossa kohentamisen varaa.
PS. En usko Brexitin toteutuvan. Vastuullisesti toimien May & Co alistavat eroneuvottelutuloksen kansanäänestykseen, jossa se hylätään ja Britannia jatkaa EU-jäsenenä.
Eroilmoitus on jo jätetty, kahden vuoden kuluttua siitä Iso-Britannia lakkaa olemasta EU-maa. Neuvoteltava sopimus ei koske sitä, lähteekö Iso-Britannia EU:sta vai ei, vaan sitä, miten lähtö toteutetaan siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän häiriötä. Kansanäänestyksellä voidaan päättää lähteä EU:sta, EU:hun liittyminen vaatii EU:n jäsenmaiden yksimielisen hyväksynnän.
VR:n junaliikenteen suorat päästöt viime vuonna olivat 85 000 CO2 tonnia, eli enemmän kuin VR:n autoliikenteellä (70 000 tonnia). VR:n tavoitteena on, että sen käyttämästä energiasta 60 % olisi uusiutuvaa. Se osuus VR:n energiasta on lähinnä vesivoimana ostettua sähköä, jonka VR olettaa ympäristötaseessaan kokonaan päästöttömäksi. Onko sähkö oikeasti täysin päästötöntä, on eri asia. Junaliikenteessä palaa öljyä paitsi dieseljunissa, myös radan varrella; junaliikenteen tarvitsemat tukirakennukset ovat yhä merkittävältä osin öljylämmitteisiä ja öljyllä käyvät myös esim. VR:n ajoneuvot ja nostokalusto, joita hyödynnetään junia lastattaessa ja purettaessa…
Eiköhän kysymys kuitenkin ole sijainnista, eikä imagosta. Sunnilleen 30% väestä irtisanoutuu kyselyn mukaan joka tapauksessa, siirtyi se virasto minne hyvänsä.
Helsinki ON Euroopan Kuopio. Realiteetit on paras tunnustaa.
Tosiaan ihan jonkin verran tulee hiilijalanjälkeä julkisesta liikenteestä…
HSL:n bussien co2 – päästöt ovat luokkaa 73g/km/matkustaja joka on paljon kun kyseessä on joukkokuljetin.
Junatkin ovat päästöttömiä vain paperilla, samoin muu raideliikenne. Todellisuus lienee luokassa 30-40 g/km/matkustaja. Helenin kivihiilivoimalasta tuotettuna julmasti enemmän.
Helsingille pitää yksinkertaisesti antaa mahdollisuus kehittyä sen tasoiseksi euroooppalaiseksi laatukaupungiksi että se houkuttelisi työikäistä väkeä muuttamaan tänne myös muualta kuin kehitysmaista ja entisestä Neuvostoliitosta. Helsinki kärsii samasta junttila-imagosta kuin koko Suomi valitettavasti.
Jep, näin paperilla. Se artikla 50 on Lissabonin sopimuksesta, joka jo itsessään on aiempien sopimusten muutossopimus. Lukuisia kertoja olemme nähneet, että EU on valmis rikkomaan kaikkia tekemiään sopimuksia ja säädöksiä jos tilanne niin vaatii. Ja vaikka ei oikeasti vaatisikaan (esim. budjettivajeet, ylivelkaantuminen, Schengen jne). Taustalla on ranskalainen sopimuskulttuuri, jossa sopimukset on tehty rikottaviksi. Siis lukuisia kertoja.
Sama tullaan näkemään Brexitissä ja perusteluna on se, että Britannian irtoaminen EU:sta aiheuttaisi niin suuria negatiivisia seurauksia EU:lle (ja Britannialle) JA kun Britannian kansa uudessa kansanäänestyksessä vastustaa eroa.
Uusi kansanäänestys on välttämätön jo pelkästään siksi, että 2016 kampanjassa annettiin oikeastaan pelkästään väärää tietoa eron seurauksista. Ja vasta neuvottelutuloksen selvittyä on tiedossa se mitä erosta oikeasti seuraisi.
Em. Lissabonin sopimuksen hyväksymisestäkin Irlannin kansa pakotettiin äänestämään uudestaan kun ensin tuli väärä tulos eli hylky. Eikä ollut ensimmäinen kerta.
Tarvittaessa eroneuvotteluihin voidaan ottaa lisäaikaa ja tämä saattaa hyvinkin olla tulossa ennen lopullisia ratkaisuja. Eli kaksi vuotta voi olla vaikka viisi ennen kuin pihvi on kypsä. Saattaa tietysti edellyttää lehmänkauppoja asiaan kuulumattomien asioiden osalta jotta yksimielisyys pidentämiseen unionin puolelta löytyy.
Kyllä, ankarasti samaa mieltä. Kovaa kyllä pitää juosta pysyäkseen kilpailussa edes paikallaan.
Helsingillä on kaikki mahdollisuudet kehittyä miksi haluaa. Valovoimaiset yritykset tuovat osaavaa työvoimaa maahan, kuten Nokian menestys osoitti. Ja ne yritykset tuovat osaavaa työvoimaa mihin kaupunkiin vain, ei tarvitse olla ”maailman toimivin”.
Hallituspuolue Konservatiivit on käytännössä omaksunut EU-vastaisen UKIPin linjan EU:n suuntaan. Oppositiossa oleva Työväenpuolue on valinnut linjan, jossa kansanäänestyksen tulos hyväksytään ja asia on loppuun käsitelty (ei hajoiteta omaa puoluetta, ja Brexit saa jäädä myllynkiveksi konservatiivien kaulaan). EU-myönteiset Liberaalidemokraatit saivat peräti 12 edustajaa parlamenttiin. Mayn hallitus on vähemmistöhallitus, jolla ei ole varaa menettää laitaoikeistolaistensa tukea. Kuka ja millä lihaksilla lähtee perumaan Brexitiä ja voittaa 1) puoluejohtajakisan, 2) uudet parlamenttivaalit ja 3) sen kansanäänestyksen?
Jos briteillä olisi vastuullinen johto, he eivät olisi 1) järjestäneet kansanäänestystä, 2) lähettäneet eroilmoitusta, eivätkä 3) järjestäneet ylimääräisiä vaaleja eroilmoituksen jälkeen. Näillä näytöillä en jaksa uskoa, että jostain löytyisi aikuisia, jotka tulisivat ja selvittäisivät tämän sotkun.
Tarkoitin sillä että Helsingin kulttuurielämä on lähinnä sisäänpäinlämpiävää junttikulttuuria, suomirockia ja jääkiekkoa.
Tietenkin tarvitaan menestyviä yrityksiä omasta takaa. Nokia-kuplan puhkeamisen jälkeen meillä on valitettavasti yhä tuhansia työttömiä insinöörejä.
Minua ei höiritsisi ollenkaan jos seuraava Nokia toimisi jollain muulla alalla, vaikka sitten lääketieteessä tai biologiassa tai elintarvikealalla. Saataisiin tänne naiskauneutta kanssa.
Eli kokonaisedun vuoksi lääkevirasto pitää sijoittaa jonnekin muualle kuin Helsinkiin. Kuten muutkin EU-virastot?
Karma is bitch.
Taidat elää edelleen 1980-luvulla?Suosittelen tutustumaan nykyiseen Helsingin kulttuuritarjontaan, ehkä huomaat eron eilispäivään.
Helsingin pitää kilpailla Tukholmaa, Tallinnaa ja Pietaria vastaan. Seuraavaksi suurimpien suomalaiskaupunkien pitää kilpailla toisiaan vastaan ja erityisesti pieniä kuntia vastaan.
Karttaharjoitus osoittaa, että ilmastonlämpenemisen seurauksena Suomessa olisi mahdollisuus arktiselle kaupungille. Paikka on hurja: Näätämö. Alle 10 kilometriä Jäämeren rantaan. Syväsatama taitaa olla kuitenkin Kirkkoniemessä, mutta sinne ei ole kauhean pitkä matka.
Siis Näätämössä ei ole nykyään juuri yhtään mitään, mutta tulevaisuudessa (kaukana siellä) se voi olla merkittävän kauppareitin lähellä.
Palovaaran rinteille tornia toisensa viereen ja kansainvälinen lentokenttä sinne jonnekin. Tämä jälkimmäinen onkin vähän kiperämpi temppu maasto huomioiden, mutta kiinalaisilta voisi ottaa mallia ja jyrätä jonkin tunturin matalammaksi ja siinäpä olisi hyvä maaperä lentokentälle.
Lentokoneita lentää Siperian yli paljon, mutta suuri lentokenttä kaupunkineen puuttuu tuolta.
Harmi, ettei Suomella ole enää maayhteyttä Jäämeren rantaan. Jäämerenrata hankkeen ongelma on se, että yritetään saada rahti kulkemaan Lapin läpi eteläiseen Suomeen, kun taas järkevintä olisi, että siellä Näätämön nurkilla olisi kaupunki. Sillä ei tarvitsisi olla mitään maayhteyttä muuhun Suomeen, koska Jäämeren kautta kulkevat laivat ja lentokoneet kulkevat ilmojen halki.
Neiden ja Näätämö voisivat olla yhtenäinen kaupunkialue, jonka halki Suomen ja Norjan raja kulkisi. Arktista eksotiikkaa, puhdasta ilmaa ja luontoa. Näätämöjoen rannat olisivat loistavaa ulkoilumaastoa. Eihän siellä tietenkään istuttaisi taivasalla kadun varren pikkukahvilassa lattea lipittämässä, mutta miksi näin pitäisi tehdä joka ikisessä maailman kaupungissa? Ei niin tulla tekemään avaruuden suurkaupungeissakaan, kunhan ne aikanaan syntyvät ympäri aurinkokuntaa.
Aika näyttää, mutta löisin vetoa sen puolesta, että Jäämeren rannalle syntyy miljoonakaupunki. Mutta minne? Kaikki riippuu kauppareiteistä.
Minä voisin taas lyödä vetoa sen puolesta, että ilmastonmuutos muuttaa Golf-virtaa joko merkittävästi heikentäen tai pysäyttäen sen, jolloin Suomen ilmasto muuttuu samankaltaiseksi kuin Alaska ja Kanadan vastaavat leveysasteet. Siellä on asutusta aika harvassa.
Grönlannin ”ikijäinen” eteläkärki on Helsinkiä etelämpänä.
Verrattuna muihin Euroopan metropolieihin niin Helsinki on kulttuurin ja viihteen suhteen takapajula, se oli 1980-luvulla sitä ja on yhä edelleen.
Suomeen on muuttanut länsimaalaisia lähinnä vain rakkauden perässä.
Osa päättäjistä elää vielä harhakäsityksessä, että Suomen merkittävimmät työpaikat ovat Kehä 3:n sisällä.
Totuus on että Kehä 3:n sisällä on suurin osa byrokratian toimistoista, lupaviranomaisista, sossu, YLE jne., Aasian/Kiinan lukuisat osien/tavaroiden/huonekalujen tuontifirmat (heikkolaatuista kaatopaikkatavaraa).
Toista on Tampereen seutu, jossa on paljon enemmän kotimaisia vientiyrityksiä, joilla omat tuotteet. Liikenneratkaisutkin ovat paljon paremmat ja sujuvat.
Jaa-a, viittaat siihen noin 5 vuotta vanhaan tulokseen Grönlannin jäätikön sulamisvesistä? Ei se ole tainnut vieläkään saada vahvistusta?
Epäily Golf-virran heikkenemisestä on hyvin vanha ja aivan vakavasti otettava realiteetti Suomessa. Aika vähän se on vaikuttanut maariskiin, mikä osoittaa, että pankkiväen yleissivistys on kapea-alaista.
Avaatko tätä hieman. Viittaatko johonkin tutkimukseen vai onko kyse ihan mutusta?
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005403143.html
Tässä yksi vastaesimerkki.
Tässä vielä toinen uutinen:
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/25-vuotias-helsingin-kaapelitehdas-on-eurooppalainen-harvinaisuus-kulttuuri-pelasti-kekkosen-ja-brezhnevin-herrahissin/6614730#gs.5FsfhSY
Tässä on muuten hassu yksityiskohta. Uudet talot eivät ole todellisuudessa kovin energia tehokkaita verrattuna keskustan vanhoihin kortteleihin. HS:ssa oli joku vuosi sitten todelliseen kulutukseen perustuvia tehokkuusvertailuja. Eräiden tahojen käyttämät VTT:n kehittämät laskentamallin ovat kauniisti sanottuna puhdasta poliittista kusetusta.
Ongelmasta tekee entistä kinkkisemmän nykyisten talojen monimutkainen ja herkkä talotekniikka. Itse en ostaisi asuntoa talosta, jossa on koneellinen ilmanvaihto. Olen nähnyt monta vähän vanhempaa kiinteistöä. Yhdessäkään ei ole ollut toimivaa koneellista ilmanvaihtoa, mutta useita toimivia painovoimaisesta sen sijaan tiedän.
Painovoimainen ilmanvaihto on surkea, kesällä tukehtuu ja talvella pakastuu.
Juuri näin, ihan käsittämätöntä että painovoimaista ilmanvaihtoa ihannoidaan jossan ”arkkitehtipiireissä” kansantaruihin perustuvilla väittämillä, fysiikan lakeja halveksien. Painovoimainen ilmanvaihto ei vain toimi, tästä on ihan tarpeeksi kokemusperäistä- sekä tutkimusnäyttöä. Talvella kenties olisi mahdollista automaatiolla säätää painovoimaisen ilmanvaihdon ilmamääriä ihmiselle terveeliseksi, mutta kesällä painovoimainen ilmanvaihto ei ole riittävä, etenkään tuulettomalla säällä.
Ilmastonmuutoksen nimenomaan ennustetaan muuttamaan arktista sellaiseksi, että Jäämeri on jäätön kesäisin, ja mikäli lämpeneminen jatkuu, niin myös talvisin se olisi hyvin kuljettavissa. Itseasiassa jo nyt monivuotisen jään pinta-ala ja tilavuus on vähentyneet.
Miten Golf-virran heikkeneminen vaikuttaa tähän?
Siis, jos ilmastonlämpeneminen lämmittää Suomen ilmastoa ja Golf-virran heikkeneminen viilentää sitä, niin eikö se tällöin päinvastoin paranna Suomen tilannetta?
Esimerkiksi metsät, Suomen vihreä kulta, on vaarassa ilmaston lämpenemisen vuoksi vain siksi, että puut eivät kykene sopeutumaan uusiin kasvitauteihin ja tuholaisiin. Jos Golf-virta heikkenee ja viilentää Suomen ilmastoa, niin tämä kehitys on hitaampaa.
Samoin jokaisen viherpiipertäjän rakastama pikkupeto Naali on vaarassa hävitä ilmaston lämpenemisen seurauksena, ja sen hidastuminen olisi päin vastoin parempi asia.
Eli avaisitko hiukan, että miten tarkalleen ottaen mielestäsi tämä Golf-virran heikkeneminen, ja sen tuoma viileneminen, on riski Suomelle ilmaston lämpenemisen aikakaudella?
Painovoimainen ilmanvaihto ei toimi ainakaan silloin, jos tulo- ja poistoilmareiät laitetaan umpeen, mitä aikoinaan harrastettiin. Painovoimaista ilmanvaihtoa käytettäessä ilmanvaihtoa tehostetaan avaamalla ikkuna (mikä koneellisessa ilmanvaihdossa on lähes kiellettyä).
Vanhoissa ja vähemmän vanhoissa taloissa kaikkein huonoin ratkaisu on koneellinen poistoilmanvaihto, joka imee rakenteista epäpuhtauksia, lasivillakuituja yms. huoneilmaan. Koneellisen ilmanvaihdon tasapainottaminenkaan ei ole ihan helppoa, talosta tulee helposti alipaineinen. Uusissa, vähäpäästöisistä materiaaleista valmistetuissa taloissa koneellinen ilmanvaihto on hyvä ratkaisu.
Oulussa rakennettiin kerrostalo, jossa oli koneellinen ilmanvaihto. Kaksi vuotta myöhemmin huomattiin, että ilmanvaihto oli kytketty väärin ja sama ilma oli kiertänyt asunnoissa koko ajan. Kukaan asukkaista ei ollut valittanut asiasta.
Aiheesta on julkaistu uusia tutkimustuloksia, joiden mukaan Golf-virran pysähtymisessä Islannin tasolla oleva kynnys merenpohjassa. Jääkausien aikaan merenpinta on niin alhaalla, että virtaus ko. kynnyksen yli on epästabiili. Nykyisellä meren pinnan tasolla Golf-virta taas olisi varsin immuuni häiriöille.
Sinänsä lienee varsin uskottava tulos, koska todisteita Golf-virran suurista muutoksista löytyy vain jääkausien ajoilta.
Ylipaine taitaa olla ainakin harvassa talossa vielä isompi ongelma, koska silloin konvektio vie kosteutta ulospäin, mikä johtaa eristeiden ja rakenteiden paikalliseen kastumiseen, kun kastepiste alittuu.
Jos markkinatalous päättää ettei virta käänny, niin ei se käänny. Vai miten se määritelmä meni..
Talon pitääkin olla hieman alipaineinen, ettei ylipaine pukkaa kosteaa sisäilmaa rakenteisiin. Se missä voi munata, on ilmanvaihdon säätäminen, talon tiivistäminen tai korvausilman hallittu sisäänjohtaminen.
Jos talo imetaan todella alipaineiseksi, korvausilma tulee mistä sattuu. Jos talon höyrynsulussa on reikiä, korvausilma tulee taas mistä sattuu eli niistä rei’istä. Pahin tilanne on liian alipaineinen talo, jossa ei ole hallittua korvausilman saantia ja höyrynsulku täynnä reikiä. Silloin kylmä korvausilma tulee nurkista.
Korvausilman saa hallitusti sisään asentamalla korvausilmaventtiilin. Sen saa jälkikäteen helpoiten vaikkapa ikkunapuitteeseen. Ikkunaan asennettava rakoventtiili maksaa halvimmillaan muutaman euron euron ja asentamiseen ei tarvita kuin pora. Kun talossa korvausilmaventtiili, korvausilma tulee sieltä eikä nurkista tai tiivisteiden raoista.