Kaupungit ja cityt

Kau­pun­git ovat teol­li­suus­mais­sa muo­dos­tu­neet alun perin ympä­röi­vän maa­seu­dun kaup­pa­pai­koik­si ja käsi­työ­läis­ten ja hal­lin­non tyyssijoiksi.

Nii­tä seu­ra­si­vat teol­li­suus­kau­pun­git, jot­ka veti­vät väkeä maa­seu­dul­ta tehtaisiin.

Teol­li­suus­kau­pun­kien aika jäi lyhyek­si. Väki on vähen­ty­nyt nopeas­ti teh­das­sa­leis­sa auto­maa­tion ja glo­ba­li­saa­tion vuok­si. Moni teol­li­suus­kau­pun­ki on jou­tu­nut ahdinkoon.

Osa, mut­ta vain osa teol­li­suus­kau­pun­geis­ta on kehit­ty­nyt luo­vien alo­jen kes­kuk­sik­si, cityik­si. Nämä ovat yleen­sä yliopistokaupunkeja.

Teol­li­suus­kau­pun­gin ei tar­vin­nut menes­tyäk­seen olla suu­ri, mut­ta cityt pyr­ki­vät kas­va­maan rajat­ta, kos­ka luo­vat alat hyö­ty­vät mer­kit­tä­väs­ti kasau­tu­mi­se­duis­ta. Sik­si vain osa teol­li­suus­kau­pun­geis­ta voi kehit­tyä cityiksi.

Suo­mes­sa tämä pudo­tus­pe­li on pit­käl­ti jo käy­ty. Aka­tee­mi­sen lop­pu­tut­kin­non suo­rit­ta­neis­ta nuo­ris­ta aikui­sis­ta lähes puo­let asuu Hel­sin­gin seu­dul­la ja lopuis­ta puo­let Tam­pe­reen, Turun, Oulun ja Jyväs­ky­län seu­duil­la. Vain nel­jäs­osa asuu koko muus­sa Suo­mes­sa ja heis­tä­kin huo­mat­ta­va osa on opet­ta­jia ja lääkäreitä.

Sijain­nin suh­teen ei ole pal­jon vaih­toeh­to­ja, jos on perus­ta­mas­sa yri­tys­tä kor­kean osaa­mi­sen alalle.

Suo­mes­sa on vain yksi sana kau­pun­gil­le, kun englan­ti­lai­sil­la on kak­si, city ja town. Kun jol­la­kin asial­le ei ole sanaa, sitä ei osa­ta myös­kään ajatella.

Menes­ty­vät yli­opis­to­kau­pun­git, cityt, ovat kehi­tyk­sel­tään aivan eri­lai­sia kau­pun­ke­ja kuin muut kau­pun­git, joi­ta viral­lis­ta ter­miä odo­tel­les­sa kut­sun pel­kik­si kau­pun­geik­si ero­tuk­sek­si cityistä.

Suo­mes­sa pitäi­si olla kah­den­lais­ta kau­pun­ki­po­li­tiik­kaa, city-poli­tiik­kaa ja kau­pun­ki­po­li­tiik­kaa, kos­ka näi­den kah­den kau­pun­ki­tyy­pin menes­tys­te­ki­jät ovat aivan erilaiset.

Uuden luo­mi­nen kes­kit­tyy suu­rel­ta osal­ta cityi­hin kaik­kial­la maa­il­mas­sa, eikä täl­le voi mitään.

Hel­sin­gin seu­dun yli­voi­ma yli­opis­to­kau­pun­kien sar­jas­sa uhkaa suis­taa Suo­men yhden cityn maak­si. Tämä oli­si monin tavoin onne­ton­ta ja mer­kit­si­si, että osaa­jien Suo­mi tavoit­tai­si huo­nos­ti lahjakkuusreservit.

Tämän vält­tä­mi­sek­si pitäi­si on tuet­ta­va city-poli­tii­kal­la nii­tä ja vain nii­tä kau­pun­ke­ja, joi­den on mah­dol­lis­ta haas­taa Hel­sin­ki osaa­mis­kes­kit­ty­mä­nä. Näi­tä ei ole monta.

Jos tuem­me kaik­kia kau­pun­ke­ja, emme tue niis­tä mitään, ja jos yri­täm­me heit­tää kapu­loi­ta Hel­sin­gin rat­tai­siin, tuem­me Tuk­hol­maa ja Tallinnaa.

Sei­nä­jo­ki vii­toit­taa tie­tä taval­lis­ten kau­pun­kien menestykselle

Suu­rin osa ihmi­sis­tä ei saa elan­to­aan uuden luo­mi­ses­ta, vaan sovel­taa jo kehi­tet­tyä. Niin­pä taval­li­set­kin kau­pun­git voi­vat menes­tyä. Sei­nä­jo­ki on menes­ty­nyt todel­la hyvin, kos­ka se on kes­kit­ty­nyt mahdolliseen.

Kou­vo­la on saa­nut pahas­ti sii­peen­sä teol­li­suu­den raken­ne­muu­tok­ses­sa. Kau­pun­ki­mai­se­na asui­nym­pä­ris­tö­nä se kui­ten­kin on onnis­tu­nut. Kou­vo­la ei voi­si kuin epä­on­nis­tua, jos se läh­ti­si hake­maan uut­ta nousua kor­kean osaa­mi­sen kes­kuk­se­na. Sei­nä­joen mal­li on sil­le pal­jon realistisempi.

Yli­opis­to­kau­pun­git eivät kil­pai­le maa­seu­dun vaan pie­nem­pien kau­pun­kien kanssa.

Vaik­ka uut­ta luo­vien alo­jen työ­pai­kat kes­kit­ty­vät muu­ta­maan yli­opis­to­kau­pun­kiin cityyn, mui­den toi­min­to­jen ei tar­vit­se sitä teh­dä. Kau­pun­ki­po­li­tii­kan ydin­ky­sy­mys on, miten taval­li­sia töi­tä saa­daan pysy­mään taval­li­sis­sa kau­pun­geis­sa. Oli­si talou­del­li­ses­ti­kin val­ta­va tap­pio jät­tää pien­ten kau­pun­kien infra ja asun­not vajaakäytölle.

Asu­mis­tu­kea pie­ni­palk­kai­sil­le vai parem­pia palkkoja?

Asu­mis­tu­kea on syy­tet­ty Hel­sin­gin kas­vun tuke­mi­ses­ta. Jos asu­mis­tu­ki lak­kau­tet­tai­siin, ensim­mäi­si­nä pois Hel­sin­gis­tä jou­tui­si­vat sai­raat ja pit­kä­ai­kais­työt­tö­mät, joi­den asun­not vapau­tui­si­vat maa­kun­nis­ta töi­hin muut­ta­vil­le. Se kiih­dyt­täi­si Hel­sin­gin menes­tys­tä, mut­ta tätä tus­kin kukaan haluaa.

Pie­ni­palk­kais­ten palk­ko­ja oli­si pak­ko korot­taa Hel­sin­gis­sä, jos hei­dän asu­mis­taan ei tuet­tai­si asu­mis­tuel­la. Kau­pun­ki ei tuli­si toi­meen ilman perus­hoi­ta­jia tai kau­pan kas­so­ja. Hei­dän työn­te­ko­aan Hel­sin­gis­sä muu Suo­mi tukee.

Asian­tun­ti­ja-amma­teis­sa Hel­sin­gis­sä mak­se­taan sel­väs­ti muu­ta maa­ta kor­keam­pia palk­ko­ja, mut­ta duu­na­riam­ma­teis­sa työ­eh­to­so­pi­mus­ten Hel­sin­ki-lisät eivät rii­tä alkuun­kaan kom­pen­soi­maan asu­mi­sen kalleutta.

Alu­eel­li­set palk­kae­rot kan­nus­tai­si­vat sijoit­ta­maan taval­li­sia työ­paik­ko­ja taval­li­siin kau­pun­kei­hin, sil­loin kun tämä on mah­dol­lis­ta. Samal­la val­tio sääs­täi­si asu­mis­tu­ki­me­nois­sa. Tämä oli­si mui­den kau­pun­kien etu, mut­ta kes­ki­tu­loi­set hel­sin­ki­läi­set jou­tui­si­vat mak­sa­maan pal­ve­luis­taan enemmän.

Kes­kus­taa ei pidä jät­tää vain rik­kail­le perijöille

Vii­me aikoi­na koko maas­sa kes­kus­ta-asu­mi­sen suo­sio on kas­va­nut suh­tees­sa kau­pun­gin ulko­puo­lel­la ole­viin oma­ko­ti­ta­loi­hin ja lähiöi­hin. Halu­taan käyt­tää urbaa­ne­ja pal­ve­lui­ta, osal­lis­tua tapah­tu­miin ja teh­dä kaik­kea urbaa­nin elä­män mahdollistamaa.

Yhdys­val­lois­sa nuo­ret luo­vien alo­jen työn­te­ki­jät ovat alka­neet siir­tyä uudes­taan kau­pun­kien ulko­puo­lel­le – ei kos­ka kes­kus­ta-asu­mi­sen suo­sio oli­si las­ke­nut, vaan kos­ka sii­tä on tul­lut niin suo­sit­tua, että vain rik­kaim­mil­la on sii­hen mah­dol­li­suus. Kau­pun­gin luo­vuus näi­vet­tyy, ellei luo­vil­la nuo­ril­la ole varaa asua kes­kus­tois­sa. Lon­toon suo­sio kult­ti­kau­pun­ki­na kar­kot­taa luo­vaa luok­kaa pois kau­pun­gis­ta, mikä lopul­ta kään­tyy tap­piok­si koko kau­pun­gil­le. Näin voi käy­dä Hel­sin­gis­sä­kin. Ratik­ka­kau­pun­kia pitäi­si raken­taa pal­jon lisää ja nopeasti.

Kes­kus­ta­mai­sen asu­mi­sen suo­sion kas­vu on mah­dol­li­suus kes­ki­suu­ril­le kau­pun­geil­le. Pal­jon suu­rem­pi osa kuo­pio­lai­sis­ta pys­tyy asu­maan kes­kus­tan kävel­tä­väs­sä kau­pun­gis­sa kuin pää­kau­pun­ki­seu­dun asuk­kais­ta ja eten­kin pal­jon halvemmalla.

Urbaa­nin elä­män kan­nal­ta kes­kus­tan elin­voi­mai­suus on aivan olen­nais­ta.  Sitä ei kan­na­ta näi­vet­tää kaa­voit­ta­mal­la auto­mar­ket­te­ja kes­kus­tan ulkopuolelle.

***

Kir­joi­tus on jul­kais­tu hie­man lyhyem­mäs­sä muo­dos­sa Suo­men Kuva­leh­des­sä Näkökulma-artikkelina

 

83 vastausta artikkeliin “Kaupungit ja cityt”

  1. Osmo on jäl­leen oikeil­la jäl­jil­lä. Tam­pe­reen, Turun ja ehkä Oulun oli­si voi­nut toki mai­ni­ta nimel­tä­kin. Sei­nä­jo­kea pidän poh­ja­lais­ten epä­on­nis­tu­mi­sen sym­bo­li­na. Poh­jan­maal­le mah­tuu yksi veto­voi­mai­nen kau­pun­ki, eikä se ole Kok­ko­la tai Sei­nä­jo­ki. Poh­ja­lai­set jaka­vat vähiä voi­ma­va­ro­jaan ja Tam­pe­re sekä Oulu kiit­tä­vät, kos­ka Vaa­sas­ta ei syn­ny kilpailijaa.

    Hel­sin­gis­sä asu­mi­sen kor­keal­le hin­nal­le on syyn­sä. Hel­sin­gis­sä se on sotien jäl­keen har­joi­tet­tu kel­vo­ton kaa­voi­tus­po­li­tii­kal­la yhdis­tet­ty­nä asu­mi­sen sään­te­lyyn ja tuke­mi­seen. City tar­vit­see tii­vis­tä raken­ta­mis­ta ja toi­mi­vat markkinat.

  2. Ihan hyvää point­tia täs­sä tavoi­tel­laan. Suu­ret yli­opis­to­kau­pun­git ovat avai­na­se­mas­sa kau­pun­kien väli­sess­sä kil­pai­lu­ky­vys­sä. Täs­sä mie­les­sä Suo­men kan­nat­tai­si sat­sa­ta kaik­ki Helsinkiin.

    Tilan­ne­han voi taas jos­kus muut­tua mut­ta täl­lä het­kel­lä eläm­me omi­tuis­ta väli­vai­het­ta kun maa­kun­tien pape­ri- ja teräs­teh­taat tuot­ta­vat vien­tieu­rot, mut­ta kukaan ei enää näy­tä halua­van inves­toi­da näi­hin lai­tok­siin vaan nämä alat hii­pu­vat. Ja täs­tä syys­tä kun Tuk­hol­mas­sa seu­raa uusi työ­paik­ko­ja niin erit­täin suu­ri osa on kau­pan , ter­vey­den ja IT alan työ­paik­ko­ja jot­ka ovat kaik­ki Tuk­hol­mas­sa. Tuk­hol­ma on siis Hel­sin­gin kil­pai­li­ja. Ja täs­sä Hel­sin­ki on pit­käl­lä takamatkalla.

  3. No niin, nämä aja­tuk­set minä­kin voin alle­kir­joit­taa. Tai no, tuo urba­nis­mi osuus ei oikein iske. Sii­nä kun­nal­li­sa­lan kehit­tä­mis­sää­tiön kyse­lys­sä vain 40% nyt ker­ros­ta­loa­sun­nos­sa asu­vis­ta piti sitä par­haa­na asu­mis­muo­to­na. Ihmi­sil­le pitäi­si tar­jo­ta sel­lais­ta asu­mis­ta, jota he halua­vat. Se ei tar­koi­ta pelk­kää tiivistämistä.

    Van­hois­ta teol­li­suus­paik­ka­kun­nis­ta Kou­vo­la yrit­tää nous­ta Kii­nan tava­ra­ju­na­lii­ken­teen kes­kus­pai­kak­si. Sii­nä on poten­ti­aa­lia, jos Venä­jä ris­kiä­kin. Kajaa­nis­ta on kovaa vauh­tia tulos­sa pelia­lan kes­kit­ty­mä. Hel­sin­gin seu­tu­kun­nas­sa Loh­ja ja Kark­ki­la pitäi­si saa­da kas­vuun, omal­ta osal­taan vähen­tä­mään Hel­sin­gin painetta

  4. Muo­toi­li­sin asian ehkä niin, että menes­tys kor­re­loi joten­kin kom­mu­ni­kaa­tio­kyn­nyk­sen mata­luu­den kans­sa. Kai­kis­sa asiois­sa tämä ehkä ei ole kriit­tis­tä, mut­ta monis­sa kyllä.

    Siis, mitä hel­pom­pi on vaih­taa tie­toa eri­lais­ten ihmis­ten kans­sa, sitä parem­pi. Tämä liit­tyy fyy­si­seen ympä­ris­töön siten, että eten­kin aivan lähie­täi­syy­del­lä, eli kävel­len, tai muu­ten nopeas­ti saa­vu­tet­ta­vis­sa ole­van jut­tuseu­ran mää­rä on jon­kin­lai­nen indi­kaat­to­ri ympä­ris­tön hyvyy­del­le täs­sä mie­les­sä. Ja, on suo­ta­vaa että löy­tyy toi­saal­ta ns. oman alan hyviä asian­tun­ti­joi­ta mut­ta myös eri­lai­sia ihmi­siä, joil­ta saa uusia näkökulmia.

    Edel­leen, mitä parem­min asiois­ta uskal­le­taan kes­kus­tel­la ja olla myös eri miel­tä raken­ta­vas­sa hen­ges­sä, sitä kes­tä­väm­piä tulok­sia on odo­tet­ta­vis­sa. Tämä puo­les­taan liit­tyy ylei­seen ilma­pii­riin, sen avoi­muu­teen ja suvait­se­vai­suu­teen. Mil­lai­sis­sa pai­kois­sa tämä on par­haim­mil­laan, sii­tä en ole lain­kaan varma.

    Lie­ne­vät­kö nämä sit­ten nii­tä kasau­tu­mi­se­tu­jen syi­tä, mene ja tie­dä. Sinän­sä toi­si­naan hie­man ja vähän enem­män­kin epäi­len kasau­tu­mi­se­tua, kos­ka kau­pun­ki­seu­dun veny­mi­nen laa­jak­si ei vält­tä­mät­tä paran­na kom­mu­ni­kaa­tio­mah­dol­li­suuk­sia, pikem­min­kin päinvastoin.

  5. Kal­le:
    Poh­jan­maal­le mah­tuu yksi veto­voi­mai­nen kau­pun­ki, eikä se ole Kok­ko­la tai Sei­nä­jo­ki. Poh­ja­lai­set jaka­vat vähiä voi­ma­va­ro­jaan ja Tam­pe­re sekä Oulu kiit­tä­vät, kos­ka Vaa­sas­ta ei syn­ny kilpailijaa.

    Ei Poh­jan­maan kau­pun­kien tar­vit­se kil­pail­la mui­den suo­ma­lais­ten kau­pun­kien kans­sa. Kai­kil­la niil­lä on omat vah­vuu­ten­sa ja kaik­ki ne pär­jää­vät. Siis Vaa­sa, Sei­nä­jo­ki, Kok­ko­la ja Pietarsaari.

  6. Asu­mis­tu­kea on syy­tet­ty Hel­sin­gin kas­vun tuke­mi­ses­ta. Jos asu­mis­tu­ki lak­kau­tet­tai­siin, ensim­mäi­si­nä pois Hel­sin­gis­tä jou­tui­si­vat sai­raat ja pit­kä­ai­kais­työt­tö­mät, joi­den asun­not vapau­tui­si­vat maa­kun­nis­ta töi­hin muut­ta­vil­le. Se kiih­dyt­täi­si Hel­sin­gin menes­tys­tä, mut­ta tätä tus­kin kukaan haluaa.”
    Minä haluan.

  7. Maa­seu­dun, ml. pie­nem­mät maa­seu­tu­kau­pun­git, roo­li muo­tou­tuu tule­vai­suu­des­sa entis­tä enem­män alku­tuo­tan­non ja perus­teol­li­suu­den tuot­ta­jak­si. Pai­kal­li­ses­ti myös turis­mi voi olla mer­kit­tä­vä osa. Toi­nen asia sit­ten onkin, mil­lä aika­tau­lul­la talou­tem­me muut­tuu jäl­ki­teol­li­sek­si. Kuten joku jo aiem­min tote­si, on vien­tim­me yhä val­tao­sin maa­seu­tu­ve­tois­ta ras­kas­ta teollisuutta.

    Tie­dän että tämä on todel­li­nen lil­lu­kan­var­si, mut­ta tar­kas­ti ottaen Englan­nis­sa suu­ret kau­pun­git eivät ole city­jä ja pie­net tow­ne­ja. Siel­lä taa­ja­ma on city, mikä­li siel­lä sijait­see kate­draa­li, ja town, jos ei. Tämän seu­rauk­se­na Engaln­nis­sa on muu­ta­man sadan asuk­kaan city­jä ja sato­jen tuhan­sien ihmis­ten tow­ne­ja. Yhdys­val­lois­sa jako toi­mii parem­min koon mukaan.

  8. JY:
    No niin, nämä aja­tuk­set minä­kin voin alle­kir­joit­taa. Tai no, tuo urba­nis­mi osuus ei oikein iske. Sii­nä kun­nal­li­sa­lan kehit­tä­mis­sää­tiön kyse­lys­sä vain 40% nyt ker­ros­ta­loa­sun­nos­sa asu­vis­ta piti sitä par­haa­na asu­mis­muo­to­na. Ihmi­sil­le pitäi­si tar­jo­ta sel­lais­ta asu­mis­ta, jota he halua­vat. Se ei tar­koi­ta pelk­kää tiivistämistä.

    Tämö on idioot­ti­mai­sin tapa teh­dä poli­tiik­kaa, mitä voi kuvi­tel­la. Kas kun et tee kyse­ly­tut­ki­mus­ta sii­tä, että moni­ko haluai­si voit­taa lotos­sa ja aloi­ta poliit­tis­ta kam­pan­jaa lot­toar­von­to­jen lisää­mi­sek­si, jot­ta useam­pi saa mitä haluaa.

    Yli­voi­mai­ses­ti paras tapa rat­kais­ta asu­mispre­fe­rens­sit on antaa ihmis­ten ihan itse ostaa ja mak­saa asu­mi­sen­sa. Kyl­lä he osaa­vat itse vali­ta omien resurs­sien­sa puit­teis­sa itsel­leen par­haat asu­mis­muo­dot. Kaik­ki muu teke­mi­nen joh­taa huo­nom­piin asumistuloksiin.

    Joo, kaik­ki halua­vat val­ta­van talon, hil­jai­set naa­pu­rit, hyvät yhey­det ja täy­del­li­set pal­ve­lut. Mut­ta sit­ten kun talou­del­li­set rea­li­tee­tit ote­taan huo­mioon käy­kin ilmi, että oikeas­ti jot­kut asiat ovat tär­keäm­piä kuin toi­set. Mikään taho ei ole parem­pi kuin ihmi­nen itse päät­tä­mään, että mikä hänel­le on tär­kein­tä asun­non valinnassa.

    Ja vas­taa­vas­ti mark­ki­nat pitäi­si val­ja­saa vas­taa­maan sii­hen kysyntään.

  9. Pien­ta­lo­kin voi olla eko­lo­gi­ses­ti tii­viis­ti raken­ne­tus­sa ympä­ris­tös­sä. Oma­ko­tia­su­mi­nen ei vält­tä­mät­tä tar­koi­ta isoa tont­tia, kah­ta autoa ja huo­no­ja palveluita. 

    Elä­mä ei suju aina kes­kus­joh­don ja kou­lu­tet­tu­jen suun­nit­te­li­joi­den mää­rää­mäl­lä taval­la. Tär­kein­tä oma­ko­ti­ta­lois­sa on elä­män­hal­lin­ta, omas­ta talos­ta ja omas­ta lähiym­pä­ris­tös­tä pide­tään parem­paa huol­ta ja samal­la voi­daan itse paremmin.

    1. Jos­pa anne­taan ihmis­ten vali­ta itse. Pien­ta­lo­ja, tii­vis­tä pien­ta­loa, ratik­ka­kau­pun­kia ja kat­so­taan mikä menee kaupaksi.

  10. JY:
    No niin, nämä aja­tuk­set minä­kin voin alle­kir­joit­taa. Tai no, tuo urba­nis­mi osuus ei oikein iske. Sii­nä kun­nal­li­sa­lan kehit­tä­mis­sää­tiön kyse­lys­sä vain 40% nyt ker­ros­ta­loa­sun­nos­sa asu­vis­ta piti sitä par­haa­na asu­mis­muo­to­na. Ihmi­sil­le pitäi­si tar­jo­ta sel­lais­ta asu­mis­ta, jota he halua­vat. Se ei tar­koi­ta pelk­kää tiivistämistä.

    Mitä tämä “tar­joa­mi­nen” käy­tän­nös­sä tar­koit­tai­si? Mitä pitäi­si tar­jo­ta, kenel­le ja mis­sä? Kenen toi­mes­ta ja kenen kustannuksella?

    Kun­pa kyse­lys­sä oli­si ollut täy­den­tä­vä kysy­mys: jos et nyt asu niin­kuin haluai­sit, mis­tä se joh­tuu? Mikä estää näi­tä 60 pro­sent­tia muut­ta­mas­ta oma­ko­ti­ta­loon maas­sa, jos­sa tont­te­ja saa ilmai­sek­si ja val­mii­ta talo­ja mones­ta maa­kun­nas­ta pilk­ka­hin­taan? Jos vas­taus on, että työ­pai­kat ovat kau­pun­gis­sa ja palk­ka ei rii­tä talon osta­mi­seen kau­pun­gis­ta, niin mikä tämän ris­ti­rii­dan rat­kai­si­si? Onko tosi­aan yhteis­kun­nan teh­tä­vä tar­jo­ta jokai­sel­le unel­mien oma­ko­ti­ta­lo kal­liil­la pai­kal­la? Mihin ne uudet talot mah­tu­vat ja mis­tä rahoi­tus revitään?

  11. Joo, Sini­vih­reäl­lä on kyl­lä point­tia, kos­ka muu­al­la on huo­no itse­ään elä­tel­lä ja kaik­ki eivät tun­kua­lu­eel­la omik­seen mah­du (vaik­ka itse kyl­lä sel­lai­ses­sa asun­kin ja vie­lä­pä kan­ta-zadin välit­tö­mäs­sä lähei­syy­des­sä läl­läl­lää). Mut­ta hei­kois­ta sig­naa­leis­ta pää­tel­len se kam­moa­man­ne Nur­mi­jär­vi-ilmiö­kin on kuu­lem­ma alka­nut taas nos­taa ujos­ti rumaa epä­si­kiön päätään… 

    Niin ja mis­täs sä Osmo muu­ten tie­dät, ettei­vät­kö ne jenk­ki­hips­te­rit muu­ta nyky­ään sin­ne subur­bi­aan ihan sik­si, että muku­laa kun tulee ja pahin bile­vaih­de menee downs­hif­til­le, niin ne omik­set nyt vaan KIINNOSTAA jopa niin­sa­not­tua tiedostavaistoakin?

  12. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos­pa anne­taan ihmis­ten vali­ta itse. Pien­ta­lo­ja, tii­vis­tä pien­ta­loa, ratik­ka­kau­pun­kia ja kat­so­taan mikä menee kaupaksi.

    Tätä kan­na­tan läm­pi­mäs­ti!!! Anne­taan ihmis­ten vali­ta, eikä yri­te­tä tuput­taa. Hel­sin­gin roo­li täs­sä kil­pai­lus­sa on se kaupunki. 

    Yksi valin­nan vapaut­ta Suo­mes­sa ras­kaas­ti rajoit­ta­va teki­jä on lii­ken­teen vero­tus. Jouk­ko­lii­ken­teen tuke­mi­nen­kaan ei ole ihan ongel­ma­ton­ta. Jouk­ko­lii­ken­ne on kau­pun­ki­mai­sen asu­mi­sen lii­ken­ne­muo­to. Suo­mes­ta puut­tuu se kau­pun­ki lukuu­not­ta­mat­ta Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­kia ja muu­ta­maa kort­te­lia Turus­sa sekä Tampereella.

  13. PRNDL: Pien­ta­lo­kin voi olla eko­lo­gi­ses­ti tii­viis­ti raken­ne­tus­sa ympä­ris­tös­sä. Oma­ko­tia­su­mi­nen ei vält­tä­mät­tä tar­koi­ta isoa tont­tia, kah­ta autoa ja huo­no­ja palveluita. 

    Suo­mes­sa käy­tän­nös­sä tar­koit­taa, muu­ta­mia van­ho­ja oma­ko­tia­luei­ta ja puu­ta­lo­kau­pun­ke­ja lukuu­not­ta­mat­ta. Tii­vis­ma­ta­laa ei osa­ta suun­ni­tel­la, tai sys­tee­mi ei anna tuot­taa. Sinän­sä ark­ki­teh­tuu­rin puo­les­ta onnis­tu­nei­ta kokei­lu­ja on, mut­ta sijain­ti yleen­sä vää­rä, joko pie­ni läm­pä­re kau­ka­na mis­tään tai sit­ten mal­li Kala­sa­ta­ma — town­house­ja ker­ros­ta­lo­kort­te­lis­sa niin, että taka­pi­ha on kuusi­ker­rok­si­sen naa­pu­rin ikku­noi­nen alla.

    Hyvä uuti­nen tie­tys­ti on se, että tii­vis­ma­ta­la ei ole raket­ti­tie­det­tä ja sys­tee­me­jä ja sään­tö­jä voi muut­taa. Mal­lia ulkomailta.

  14. Mau­rizio:
    Joo, Sini­vih­reäl­lä on kyl­lä point­tia, kos­ka muu­al­la on huo­no itse­ään elä­tel­lä ja kaik­ki eivät tun­kua­lu­eel­la omik­seen mah­du (vaik­ka itse kyl­lä sel­lai­ses­sa asun­kin ja vie­lä­pä kan­ta-zadin välit­tö­mäs­sä lähei­syy­des­sä läl­läl­lää). Mut­ta hei­kois­ta sig­naa­leis­ta pää­tel­len se kam­moa­man­ne Nur­mi­jär­vi-ilmiö­kin on kuu­lem­ma alka­nut taas nos­taa ujos­ti rumaa epä­si­kiön päätään… 

    Niin ja mis­täs sä Osmo muu­ten tie­dät, ettei­vät­kö ne jenk­ki­hips­te­rit muu­ta nyky­ään sin­ne subur­bi­aan ihan sik­si, että muku­laa kun tulee ja pahin bile­vaih­de menee downs­hif­til­le, niin ne omik­set nyt vaan KIINNOSTAA jopa niin­sa­not­tua tiedostavaistoakin?

    nuo­rem­mis­sa ame­rik­ka­lai­sis­sa liber­taa­reis­sa on osal­la ideo­lo­gia­na mini­ma­lis­mi eli meno­jen ja työn mini­moin­ti eli oikeas­taan juu­ri se mis­tä Soik­ku kir­joit­ti kir­jas­saa vau­raus ja aika. Mini­ma­lis­miin kuu­luu myös se, että ei osta asun­toa kas­vu­kes­kuk­ses­ta kes­kus­tas­ta, kos­ka kiin­teis­tö­ve­rot kohoa­vat jat­ku­vas­ti. NY:n, NJ:n, Kali­for­nian jne. kes­kus­tois­sa asu­mi­nen on niin kal­lis­ta, että monel­le se ei ole vai­van arvoista.

    Ehkä meil­lä on nuo­rem­mis­sa ikä­pol­vis­sa ja meneil­lään vau­raus- ja aika- teo­rian käy­tän­töön­pa­no. Nuo­ri­so panos­taa vapaa-aikaan eikä töi­hin. Töi­tä taas pitäi­si olla että voi asua kes­kus­tas­sa. Monel­le tuo vaih­to­kaup­pa ei ole hyvä.

  15. Lähi­tu­le­vai­suu­des­sa ihmis­ten fyy­si­nen sijain­ti ei ole tärkeää.
    Kaik­ki tie­tää video­pu­he­lut, mut­ta jo nyky­tek­nii­kal­la pys­ty­tään luo­maan yksiyh­teen holo­gram­mi ihmi­ses­tä kat­so­jan eteen, jol­la on holo­lens-lasit. Ainoas­taan fyy­si­nen kos­ke­tus ja hajut puut­tuu. Tek­niik­ka yleis­tyy nopeas­ti, kos­ka sitä hyö­dyn­tä­vät yri­tyk­set saa­vat huo­mat­ta­van talou­del­li­sen edun.

    1. Ante­ro,
      Min­kä voi teh­dä pai­kas­ta riip­pua­mat­ta mis­sä päin Suo­men hyvän­sä, voi teh­dä mis­sä päin maa­il­maa hyvänsä.

  16. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos­pa anne­taan ihmis­ten vali­ta itse. Pien­ta­lo­ja, tii­vis­tä pien­ta­loa, ratik­ka­kau­pun­kia ja kat­so­taan mikä menee kaupaksi.

    Yhteis­kun­ta ohjaa valit­se­maan tii­vis­tä asu­mis­ta tue­tun jouk­ko­lii­ken­teen var­rel­ta. Jos haluat asua väl­jäs­ti oma­ko­ti­ta­los­sa, sinun odo­te­taan mak­sa­van run­saat hait­ta­ve­rot sekä kiin­teis­tö­ve­ron että var­sin­kin auto­ve­ron muo­dos­sa. Tule­vai­suu­des­sa omal­la autol­la liik­ku­mis­ta yri­te­tään verot­taa entis­tä moni­nai­sim­min (ruuh­ka­mak­sut ruuh­kien ulko­puo­lel­la, km-poh­joi­nen vero, säh­kö­au­to­jen käyt­tö­voi­ma­ve­ro). Tämä ei pal­ve­le ihmis­ten aitoa vapaa­ta valintaoikeutta. 

  17. Yhdys­val­lois­sa jako toi­mii parem­min koon mukaan.

    Ei mun havain­non mukaan. Olen oles­kel­lut pai­kois­sa on City of Lagu­na Niguel ja Dana Point City. Asuk­kai­ta molem­mis­sa samaa luok­kaa kuin vaik­ka Salos­sa. Ei yli­opis­toa, ei ker­ros­ta­lo­ja. Ainos­taan hyvin toi­mi­va talous. Jän­nä että täl­läi­set yksin­ker­tais­te­tut ana­lyy­sit aina perus­tuu sii­hen että poi­mii esi­mer­kit siel­tä mis­tä ne osuu omaan pre­fe­rens­siin. Toki ne yli­opis­tot on koh­tuu mat­kan pääs­sä kalifornialaisittain

  18. E39&e61: Tämä ei pal­ve­le ihmis­ten aitoa vapaa­ta valintaoikeutta.

    Posi­tii­vis­ten ja nega­tii­vis­ten oikeuk­sien tasa­pai­not­ta­mi­nen kuu­luu yhteis­kun­nal­li­seen pää­tök­sen­te­koon, pelk­kä posi­tii­vis­ten oikeuk­sien vaa­ti­mi­nen edunvalvontaan.

    Kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­val­la on nega­tii­vi­nen oikeus elää vail­la lii­ken­teen aiheut­ta­maa epä­viih­tyi­syyt­tä sii­nä mis­sä nur­mi­jär­ve­läi­sel­lä posi­tii­vi­nen oikeus tuo­da auton­sa kes­kel­le kantakaupunkia.

  19. Olen vii­me aikoi­na käyt­tä­nyt mer­kil­li­sen pal­jon aikaa hymis­te­le­mäl­lä täy­del­li­sel­le muu­tok­sel­le työn ja yhteis­kun­tien tule­vai­suut­taa ennus­ta­vien tut­ki­joi­den kes­kuu­des­sa. Jokai­nen var­mas­ti muis­taa, miten meil­le ker­rot­tiin yli vuo­si­kym­men kehit­ty­vän vies­tin­tä­tek­no­lo­gian mah­dol­li­suuk­sis­ta. Etä­työt, etä­kon­fe­rens­sit ja älyk­käät vies­tin­tä­tek­no­lo­giat oli­vat muut­ta­mas­sa työ­elä­määm­me enem­män kuin höy­ry­ko­ne ja usein jopa len­to­mat­kus­ta­mi­sen povat­tiin kuo­le­van: ihmis­ten ei enää tar­vit­se mat­kus­taa; kaik­ki hoi­tuu etänä.

    180:n asteen kään­nös on ollut jota­kuin­kin täy­del­li­nen. Nyt puhu­taan fyy­si­ses­ti paka­tuis­ta osaa­misklus­te­reis­ta ja poik­ki­tie­teel­li­sis­tä urbaa­neis­ta kes­kit­ty­mis­tä. Jän­nä kyl­lä, en ole näh­nyt yhden­kään tule­vai­suus­tut­ki­jan myön­tä­neen, että meni aika pahas­ti rei­sil­le ne ennus­teet van­has­ta maa­ta­los­ta joh­de­tus­ta it-firmasta 🙂 

    En voi vält­tyä vai­ku­tel­mal­ta, että nämä puheet jäl­ki­teol­li­ses­ta suur­kau­pun­kien domi­noi­mas­ta tie­to­yh­teis­kun­nas­ta ovat hie­man saman­lai­sia. Tai ehkä parem­pi ana­lo­gia oli­si kut­sua näi­tä aka­tee­mi­sek­si ver­siok­si klas­si­ses­ta “parin vuo­si­kym­me­nen pääs­tä saam­me ravin­tom­me ja tie­tom­me syö­mäl­lä pil­le­rei­tä” ‑aivo­tuh­nus­ta. Sel­vää on, että lop­pu­pe­lim­me on tie­to­yh­teis­kun­ta urbaa­neis­sa kau­pun­geis­sa auto­maa­tion huo­leh­ties­sa alku­tuo­tan­nos­ta ja lähes kai­kes­ta jalostuksesta. 

    Sen sijaan aika­tau­lu on näh­däk­se­ni usein vedet­ty lin­jal­la “tosi opti­mis­ti­nen VR:läinen”. Yhteis­kun­tam­me ei ole muut­tu­nut pal­ve­lu­ta­lou­dek­si vaan eläm­me vien­nis­tä. Toki pal­ve­lui­den osuus kas­vaa. Vien­nis­täm­me pal­ve­lut ovat alle kol­man­nes ja pal­ve­lu­ta­se on ali­jää­mäi­nen. Vält­tyäk­sem­me raha­vuo­dol­ta rajo­jen ulko­puo­lel­le, on täl­lä het­kel­lä kone­pa­joil­la, kemian teh­tail­la ja kau­ra­nyh­tä­möil­lä kää­rit­tä­vä hiat ja teh­tä­vä ne ulko­mail­le myy­tä­vät tuot­teet, jot­ka pitä­vät urbaa­nit kes­kit­ty­mät joka­päi­väi­ses­sä sushissaan. 

    En mis­sään nimes­sä halua kuu­los­taa jää­räl­tä tyy­liin “Suo­mi on aina elä­nyt meti­sis­tä ja tulee elä­mään”, mut­ta täl­lä het­kel­lä yhteis­kun­tam­me ei yksin­ker­tai­ses­ti ole urbaa­nien kes­kit­ty­mien domi­noi­va. Niis­sä voi epäi­le­mät­tä elää hyvää, sti­mu­loi­vaa ja rikas­ta elä­mää, mut­ta kol­me nel­jäs­tä suo­ma­lai­ses­ta ei näin tee. Enkä usko, että vies­ti­ka­pu­lan vaih­to tapah­tuu aivan lähiai­koi­na. Yksi super­so­lu ei sii­hen rii­tä, tar­vit­tai­siin koko­nai­nen superorganism.

  20. Sini­vih­reä: Mitä tämä “tar­joa­mi­nen” käy­tän­nös­sä tar­koit­tai­si? Mitä pitäi­si tar­jo­ta, kenel­le ja mis­sä? Kenen toi­mes­ta ja kenen kustannuksella?

    Kun­pa kyse­lys­sä oli­si ollut täy­den­tä­vä kysy­mys: jos et nyt asu niin­kuin haluai­sit, mis­tä se joh­tuu? Mikä estää näi­tä 60 pro­sent­tia muut­ta­mas­ta oma­ko­ti­ta­loon maas­sa, jos­sa tont­te­ja saa ilmai­sek­si ja val­mii­ta talo­ja mones­ta maa­kun­nas­ta pilk­ka­hin­taan? Jos vas­taus on, että työ­pai­kat ovat kau­pun­gis­sa ja palk­ka ei rii­tä talon osta­mi­seen kau­pun­gis­ta, niin mikä tämän ris­ti­rii­dan rat­kai­si­si? Onko tosi­aan yhteis­kun­nan teh­tä­vä tar­jo­ta jokai­sel­le unel­mien oma­ko­ti­ta­lo kal­liil­la pai­kal­la? Mihin ne uudet talot mah­tu­vat ja mis­tä rahoi­tus revitään?

    Maa­il­man toi­mi­vim­man kau­pun­gin” luu­li­si ole­van kiin­nos­tu­nut miten sen asuk­kaat halua­vat asua. Jos vaih­toeh­doik­si anne­taan vain 20 m² kani­kop­pi ker­ros­ta­los­ta tai muut­to Nur­mi­jär­vel­le, niin ei se kovin asu­kas­läh­töis­tä ole. Nyky­ään on tar­jol­la 20 m² oma­ko­ti­ta­lo­ja­kin, mut­ta mihin nii­tä saa Hel­sin­gis­sä raken­taa? Kaik­ki kyse­ly­tut­ki­muk­set osoit­ta­vat, että kukaan ei halua asua 20 m² yksiös­sä. Tai ehkä Mikael Jung­ner on poikkeus.

  21. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Antero,
    Min­kä voi teh­dä pai­kas­ta riip­pua­mat­ta mis­sä päin Suo­men hyvän­sä, voi teh­dä mis­sä päin maa­il­maa hyvänsä.

    Tek­niik­ka kehit­tyy ja se ote­taan käyt­töön, kos­ka se vähen­tää kus­tan­nuk­sia. Näin aina­kin yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la, kun­nat ja val­tio ovat täs­sä­kin jäl­ki­ju­nas­sa. Suo­mes­sa teh­dään pal­jon töi­tä, joi­ta voi­si teh­dä mis­sä päin maa­il­maa hyvän­sä, mut­ta ei teh­dä kos­ka se ei näen­näi­ses­tä hal­puu­des­taan huo­li­mat­ta kan­na­ta. Kun­tien ja val­tion töi­tä ei edes haluta/voi siir­tää ulkomaille.

  22. xyzzy: Ei mun havain­non mukaan. Olen oles­kel­lut pai­kois­sa on City of Lagu­na Niguel ja Dana Point City. Asuk­kai­ta molem­mis­sa samaa luok­kaa kuin vaik­ka Salos­sa. Ei yli­opis­toa, ei ker­ros­ta­lo­ja. Ainos­taan hyvin toi­mi­va talous. Jän­nä että täl­läi­set yksin­ker­tais­te­tut ana­lyy­sit aina perus­tuu sii­hen että poi­mii esi­mer­kit siel­tä mis­tä ne osuu omaan pre­fe­rens­siin. Toki ne yli­opis­tot on koh­tuu mat­kan pääs­sä kalifornialaisittain

    Oli­si­ko­han syy­nä hyvin toi­mi­vaan talou­teen se että kysei­set alu­eet ovat osa Los Angles-Long Beach-San­ta Ana met­ro­po­lia­luet­ta, asuk­kai­ta 18 mil­joo­naa ja huip­pu­yli­opis­to­ja useita.

  23. JY: “Maa­il­man toi­mi­vim­man kau­pun­gin” luu­li­si ole­van kiin­nos­tu­nut miten sen asuk­kaat halua­vat asua. Jos vaih­toeh­doik­si anne­taan vain 20 m² kani­kop­pi ker­ros­ta­los­ta tai muut­to Nur­mi­jär­vel­le, niin ei se kovin asu­kas­läh­töis­tä ole. Nyky­ään on tar­jol­la 20 m² oma­ko­ti­ta­lo­ja­kin, mut­ta mihin nii­tä saa Hel­sin­gis­sä raken­taa? Kaik­ki kyse­ly­tut­ki­muk­set osoit­ta­vat, että kukaan ei halua asua 20 m² yksiös­sä. Tai ehkä Mikael Jung­ner on poikkeus.

    Esi­mer­kik­si inter­ne­tis­sä aikaan­sa pal­jon viet­tä­vä sink­ku ei toden­nä­köi­ses­ti asun­nol­taan tar­vit­se juu­ri mitään muu­ta kuin pöy­dän tie­to­ko­neel­le ja sohvan/sängyn. Loput ajat ollaan kaupungilla.

    Opis­ke­li­joil­le 20 m^2 on luk­sus­ta ver­rat­tu­na vuo­si­kym­me­nien takai­seen soluasumiseen.

    Myös van­hem­mis­sa suku­pol­vis­sa on hei­tä, joil­le tava­ran pal­jou­den vähen­tä­mi­nen tuo hen­kis­tä hel­po­tus­ta. Moni tah­too oma­ko­ti­ta­lon jäl­keen vain oman sopen, jos­ta mat­kus­tel­la pit­kin maa­il­maa. Oma­ko­ti­ta­lon tyh­jät huo­neet ovat ankei­ta, kun lap­set läh­te­vät maailmalle.

    Pen­de­löi­jä voi­si vaih­taa juna­mat­kat vii­kot­tai­seen asu­mi­seen työ­paik­ka­kun­nal­la, jol­loin 20 m^3 yksiö oli­si hal­vem­pi kuin 30 m^3 yksiö. Tämä on vaih­toeh­to, joka oli minul­la mie­les­sä, mut­ta ei tar­vin­nut­kaan ryh­tyä pen­de­löin­tiin ylipäätään.

    Ker­ros­ta­lois­ta pitäi­si raken­taa modu­laa­ri­sia siten, että asun­not oli­si­vat modu­lei­ta, joi­den kokoon­pa­no­ja voi­si muut­taa tar­peen mukaan. Näin per­heel­li­sil­le voi­daan jär­jes­tää lisä­ti­laa ja las­ten muut­taes­sa pois lisä­ti­las­ta voi­daan luo­pua. Asun­not oli­si­vat omia sul­jet­tu­ja modu­lei­taan, jot­ka vain nos­tet­tai­siin talon sivul­le ja työn­net­täi­siin pai­koil­leen. Kol­meu­lot­teis­ta tet­ris­tä moder­nil­la neukkukuutiolla.

  24. Etä­työn arvioin­nis­sa aina aliar­vioi­daan ihmis­ten väli­sen suo­ran kom­mu­ni­kaa­tion mer­ki­tys. Kun kom­mu­ni­kaa­tio tapah­tuu tek­no­lo­gian välil­lä jää suu­ri osa kom­mu­ni­kaa­tios­ta toteu­tu­mat­ta. Ja sil­lä on iso merkitys.

  25. Hel­sin­ki poi­mii rusi­noi­ta pul­las­ta; halu­aa hyö­tyä vapaas­ti city-ase­man­sa ja mark­ki­na­voi­mien tuot­ta­mas­ta menes­tyk­ses­tä mut­ta sen muka­naan tuo­mat hai­tat kuten kal­liit vuo­kran­sa se halu­aa mak­sat­taa koko yhteiskunnalla.
    Ympä­ris­tö­kun­tia tukah­du­te­taan ostos­kes­kus­ten kiel­tä­mi­sel­lä ja koko maa­ta autoi­lun ryöstöverotuksella.

  26. JY: “Maa­il­man toi­mi­vim­man kau­pun­gin” luu­li­si ole­van kiin­nos­tu­nut miten sen asuk­kaat halua­vat asua. Jos vaih­toeh­doik­si anne­taan vain 20 m² kani­kop­pi ker­ros­ta­los­ta tai muut­to Nur­mi­jär­vel­le, niin ei se kovin asu­kas­läh­töis­tä ole. Nyky­ään on tar­jol­la 20 m² oma­ko­ti­ta­lo­ja­kin, mut­ta mihin nii­tä saa Hel­sin­gis­sä raken­taa? Kaik­ki kyse­ly­tut­ki­muk­set osoit­ta­vat, että kukaan ei halua asua 20 m² yksiös­sä. Tai ehkä Mikael Jung­ner on poikkeus.

    Et sit­ten viit­si­nyt vas­ta­ta yhteen­kään esit­tä­mää­ni kysy­myk­seen, vaan jat­koit jou­to­pu­het­ta haluis­ta ja toi­veis­ta. Niin­kuin Mau­rizio on ker­to­nut, Hel­sin­gis­tä voi ostaa oma­ko­ti­ta­lon kun­han mak­su­ky­kyä riit­tää. Jos ei rii­tä, niin kenen vika se on ja kenen pitäi­si se kor­ja­ta? Mini­mök­ke­jä on ymmär­tääk­se­ni tar­koi­tus käyt­tää van­ho­jen pien­ta­loa­luei­den täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­ses­sa, mikä voi olla OK idea; 20 m² eril­lis­ta­lo­jen raken­ta­mi­nen omil­le ton­teil­le oli­si jär­kyt­tä­vän teho­ton­ta raken­nus­maan haas­kaa­mis­ta. Hel­sin­gis­sä lie­nee kym­me­niä­tu­han­sia opis­ke­li­joi­ta ja mui­ta nuo­ria, jot­ka hyvin mie­lel­lään asui­si­vat 20 m² yksiös­sä ver­rat­tu­na nykyi­siin mahdollisuuksiinsa.

    Oli­si hie­noa, jos vir­tu­aa­li­tek­niik­ka mah­dol­lis­tai­si etäe­lä­män niin ettei kenen­kään tar­vit­si­si muut­taa Hel­sin­kiin “vas­toin tah­to­aan”. Sit­ten ei myös­kään tar­vit­si­si itkeä kur­jaa koh­ta­lo­aan mie­li­pi­de­pals­toil­la eikä vaa­tia Hel­sin­kiä muut­tu­maan Nurmijärveksi.

  27. Jot­tei totuus unoh­tui­si, niin Suo­mes­sa ei ole “city­jä” eikä “tow­ne­ja” vaan kaik­ki kun­nat ovat kun­tia. Kau­pun­gik­si saa nimit­tää mitä tahan­sa kun­taa eikä nimi­tyk­sel­lä ole enää mitään mer­ki­tys­tä muu­ta kuin muu­ta­mi­nen arkaa­is­ten lakien kuol­lei­na kir­jai­mi­na. Englan­nin­kie­lis­ten mai­den pai­kal­lis­hal­lin­non syn­ty­mi­ses­tä on pal­jon mie­len­kiin­tois­ta fak­ta­tie­toa, mut­ta ei pidä unoh­taa sitä tosia­si­aa, että angloa­me­ri­ka­lai­nen tie­toi­suus on nous­sut Suo­mes­sa vas­ta Lapin sodan jäl­keen. Sitä ennen kaik­ki vai­kut­teet ja mal­lit ovat tul­leet Ruot­sis­ta, Venä­jäl­tä tai Sak­sas­ta. Näi­hin lukeu­tuu mm. yli­opis­to­lai­tos ja paikallishallintomalli. 

    Mitään omia city­ony­li­opis­to­ja­luo­van­luo­kan­kek­sin­tö-fan­t­asioi­ta ei pitäi­si kehi­tel­lä, kos­ka sel­lai­nen on vas­toin totuutta.

  28. Osmo:

    Asu­mis­tu­kea on syy­tet­ty Hel­sin­gin kas­vun tuke­mi­ses­ta. Jos asu­mis­tu­ki lak­kau­tet­tai­siin, ensim­mäi­si­nä pois Hel­sin­gis­tä jou­tui­si­vat sai­raat ja pit­kä­ai­kais­työt­tö­mät, joi­den asun­not vapau­tui­si­vat maa­kun­nis­ta töi­hin muut­ta­vil­le. Se kiih­dyt­täi­si Hel­sin­gin menes­tys­tä, mut­ta tätä tus­kin kukaan haluaa. 

    Mikä argu­ment­ti täs­sä on taus­tal­la? Ts. mik­si ole­tat että useim­mat haluai­si­vat tukea pit­kä­ai­kais­työt­tö­mien asu­mis­ta kan­ta­kau­pun­gis­sa tai yli­pään­sä hyvien lii­ken­neyh­teyk­sien pääs­sä työ­pai­kois­ta? Olet­tai­sin että huo­mat­ta­vas­ti jär­ke­väm­pää ja koko­nais­hyö­tyä edis­tä­väm­pää oli­si suun­na­ta tuet esi­mer­kik­si niil­le pie­ni­tu­loi­sil­le, joi­den työ­pa­nos­ta joka tapauk­ses­sa tar­vi­taan cityn alueella.

  29. JY: Kaik­ki kyse­ly­tut­ki­muk­set osoit­ta­vat, että kukaan ei halua asua 20 m² yksiös­sä. Tai ehkä Mikael Jung­ner on poikkeus.

    20 neliön asun­to­jen tar­joa­mi­nen rat­kai­suk­si on tosi­aan tyhmää.

    Rat­kai­su on kaa­voit­taa ihan hel­ve­tis­ti lisää asun­to­ja hyvien jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien var­rel­le. Tii­vis­tä kort­te­li­ra­ken­net­ta ja hyvää käve­ly-ympä­ris­töä. Pysä­köin­ti­paik­ko­ja vain mark­ki­naeh­toi­ses­ti kes­ki­tet­tyi­hin pysä­köin­ti­ta­loi­hin, jot­ta raken­ta­mi­sen mää­rä ei rii­pu pysä­köin­ti­paik­ko­jen mää­räs­tä kuten nyt.

    Raken­nus­kus­tan­nus­ten puo­les­ta on täy­sin mah­dol­lis­ta tar­jo­ta uusia ker­ros­ta­loa­sun­to­ja alle kol­mel­la ton­nil­la neliö — maa­kun­nis­ta näi­tä saa jo nyt. Sil­lä hin­nal­la ei tar­vit­se tyy­tyä miniyk­si­öön, vaan voi asua väljemminkin.

  30. Rogue:
    Osmo:

    Mikä argu­ment­ti täs­sä on taus­tal­la? Ts. mik­si ole­tat että useim­mat haluai­si­vat tukea pit­kä­ai­kais­työt­tö­mien asu­mis­ta kan­ta­kau­pun­gis­sa tai yli­pään­sä hyvien lii­ken­neyh­teyk­sien pääs­sä työ­pai­kois­ta? Olet­tai­sin että huo­mat­ta­vas­ti jär­ke­väm­pää ja koko­nais­hyö­tyä edis­tä­väm­pää oli­si suun­na­ta tuet esi­mer­kik­si niil­le pie­ni­tu­loi­sil­le, joi­den työ­pa­nos­ta joka tapauk­ses­sa tar­vi­taan cityn alueella.

    Joo, minä­kin kysee­na­lais­tan Osmon pro­vo­kaa­tion eli yksi­mie­li­syy­den tai edes enem­mis­tön tuen ole­mas­sao­lon nykyi­sel­le erit­täin kal­liil­le Hel­sin­gin har­joit­ta­mal­le asun­to­po­li­tii­kal­le. Lii­an pal­jon poruk­kaa asuu suu­ren osan tai jopa kaik­ki asu­mis­kus­tan­nuk­set (ja muut elin­kus­tan­nuk­set) vero­va­rois­ta mak­set­tu­na Hel­sin­gin kal­liil­la alueil­la. Tämä on vasem­mis­ton tah­to­maa, todel­lis­ta vero­va­ro­jen väärinkäyttöä. 

    Muis­taak­se­ni Osmo­kin on esit­tä­nyt aja­tuk­sen sii­tä, että vaik­ka­pa työ­tön ottai­si kal­liin kes­kus­ta-asun­non sijaan mie­luum­min hal­vem­man asun­non kes­kus­tan ulko­puo­lel­ta ja vuo­krae­ro­tuk­sen raha­na kouraan.

    Olen myös sitä miel­tä, että Hekan vuo­kra­kämp­piä ei pidä raken­taa uusiin merel­li­siin kau­pun­gi­no­siin (Jät­kä­saa­ri, Kala­sa­ta­ma jne). Niis­sä huka­taan aivan val­ta­vas­ti jul­ki­sia varo­ja sel­lai­siin tar­pei­siin, joi­ta näi­hin edul­li­siin vuo­kra­kämp­piin tule­vil­la ei edes ole. Asun­to­mark­ki­nan mark­ki­naeh­toi­sel­le toi­min­nal­le pitää antaa enem­män tilaa.

  31. spot­tu: Posi­tii­vis­ten ja nega­tii­vis­ten oikeuk­sien tasa­pai­not­ta­mi­nen kuu­luu yhteis­kun­nal­li­seen pää­tök­sen­te­koon, pelk­kä posi­tii­vis­ten oikeuk­sien vaa­ti­mi­nen edunvalvontaan.

    Kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­val­la on nega­tii­vi­nen oikeus elää vail­la lii­ken­teen aiheut­ta­maa epä­viih­tyi­syyt­tä sii­nä mis­sä nur­mi­jär­ve­läi­sel­lä posi­tii­vi­nen oikeus tuo­da auton­sa kes­kel­le kantakaupunkia.

    En halua auto­ja kan­ta­kau­pun­kiin. Hel­sin­gin kes­kus­ta voi olla auto­ton. Aina­kin Sipoo­lai­set, Por­voo­lai­set ja Espoo­lai­set voi­si­vat vaih­taa met­roon. Poh­joi­ses­ta tai­taa olla haas­ta­vam­paa kun len­to­kent­tä­met­roa ei tul­lut. Vaa­tii toki lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti­paik­ko­jen lisäystä.

  32. E39&e61: En halua auto­ja kan­ta­kau­pun­kiin. Hel­sin­gin kes­kus­ta voi olla auto­ton. Aina­kin Sipoo­lai­set, Por­voo­lai­set ja Espoo­lai­set voi­si­vat vaih­taa met­roon. Poh­joi­ses­ta tai­taa olla haas­ta­vam­paa kun len­to­kent­tä­met­roa ei tul­lut. Vaa­tii toki lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti­paik­ko­jen lisäystä.

    Lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti on ehkä tyh­min mah­dol­li­nen idea koskaan. 

    Jot­ta lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti toi­mi­si, sen tulee olla aivan par­hai­den mah­dol­lis­ten jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien välit­tö­mäs­sä lähei­syy­des­sä, ja riit­tä­vän hal­paa jot­ta työ­mat­ka­lai­set raas­ki­si­vat jät­tää auton­sa park­kiin. Käy­tän­nön toteu­tus on siis avo­kent­tä met­ro- tai rau­ta­tie­a­se­man naapurissa.

    Ongel­ma on siis sii­nä, että sen avo­ken­tän pai­kal­le voi­si yhtä hyvin raken­taa kah­dek­san­ker­rok­si­sen asuin­ta­lon kivi­jal­ka­myy­mä­läl­lä ilman yhtään pysä­köin­ti­paik­kaa, jol­loin jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jiä oli­si monin­ker­tai­nen mää­rä pelk­kään lii­tyn­tä­park­kiin verrattuna.

    Ainoa tapa jol­la lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti voi toi­mia jär­ke­väs­ti on lait­taa sisään­tu­lo­teil­le niin kor­keat tie­tul­lit, että autoi­li­jan kan­nat­taa mak­saa mie­luum­min mark­ki­na­hin­ta pysä­köin­ti­luo­las­ta tul­li­ra­jan ulko­puo­lel­la kuin ajaa kes­kus­taan asti.

  33. JY: Ei Poh­jan­maan kau­pun­kien tar­vit­se kil­pail­la mui­den suo­ma­lais­ten kau­pun­kien kans­sa. Kai­kil­la niil­lä on omat vah­vuu­ten­sa ja kaik­ki ne pär­jää­vät. Siis Vaa­sa, Sei­nä­jo­ki, Kok­ko­la ja Pietarsaari.

    Ne kaik­ki nel­jä pär­jää­vät vain sil­lä edel­ly­tyk­sel­lä, että alu­eel­la on yksi val­ta­kun­nal­li­nen vetu­ri. Nyt poh­ja­lai­set jaka­vat resurs­se­ja, eikä yksi­kään kau­pun­geis­ta ole val­ta­kun­nal­li­ses­ti kiinnostava.

  34. ark­ki­teh­ti: Lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti on ehkä tyh­min mah­dol­li­nen idea koskaan. 

    Näin on. Lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti kas­vat­taa mat­ko­jen pituut­ta, hii­li­ja­lan­jäl­keä yms. Sil­lä yri­te­tään kor­ja­ta jo teh­tyä vir­het­tä (hajau­tu­nut yhdys­kun­ta­ra­ken­ne) ja vain pahen­ne­taan sitä.

  35. Sini­vih­reä:
    Oli­si hie­noa, jos vir­tu­aa­li­tek­niik­ka mah­dol­lis­tai­si etäe­lä­män niin ettei kenen­kään tar­vit­si­si muut­taa Hel­sin­kiin “vas­toin tah­to­aan”. Sit­ten ei myös­kään tar­vit­si­si itkeä kur­jaa koh­ta­lo­aan mie­li­pi­de­pals­toil­la eikä vaa­tia Hel­sin­kiä muut­tu­maan Nurmijärveksi. 

    Tulee vie­lä aika jol­loin ihmi­set kyl­läs­ty­vät kai­ken maa­il­man vir­tu­aa­li­hömp­pään ja halua­vat kun­non kapa­koi­ta ja iskumestoja.

  36. Vil­le: Näin on. Lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti kas­vat­taa mat­ko­jen pituut­ta, hii­li­ja­lan­jäl­keä yms. Sil­lä yri­te­tään kor­ja­ta jo teh­tyä vir­het­tä (hajau­tu­nut yhdys­kun­ta­ra­ken­ne) ja vain pahen­ne­taan sitä.

    Mei­tä on joka junaan, näkö­jään. Suo­sit­tu­ja ja tar­peel­li­sia näyt­tä­vät ole­van, olis­ko parem­pi että kaik­ki tun­kis kehäI sisään autollaan?

  37. Vil­le: Näin on. Lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti kas­vat­taa mat­ko­jen pituut­ta, hii­li­ja­lan­jäl­keä yms. Sil­lä yri­te­tään kor­ja­ta jo teh­tyä vir­het­tä (hajau­tu­nut yhdys­kun­ta­ra­ken­ne) ja vain pahen­ne­taan sitä.

    Lii­tyn­tä­py­sä­köin­nin onnis­tu­mi­sel­la ei ole mitään teke­mis­tä tie­tul­lien kans­sa. Hel­sin­gil­lä on yksi (1) kel­vol­li­nen lähiö, Gra­ni. Kyse on kaavoituksesta. 

    Uuden­maan taa­ja­mat on kaa­voi­tet­tu niin, että siel­lä mis­sä Euroo­pas­sa on kun­ta­kes­kus, tääl­lä on park­ki­paik­ko­ja. Kiusan­te­ko autoi­li­joil­le ei auta. Se aiheut­taa vain toi­min­to­jen siir­ty­mi­sen pois Hel­sin­gis­tä ja kes­kus­tan slummiutumisen. 

    E39&e61: En halua auto­ja kan­ta­kau­pun­kiin. Hel­sin­gin kes­kus­ta voi olla auto­ton. Aina­kin Sipoo­lai­set, Por­voo­lai­set ja Espoo­lai­set voi­si­vat vaih­taa met­roon. Poh­joi­ses­ta tai­taa olla haas­ta­vam­paa kun len­to­kent­tä­met­roa ei tul­lut. Vaa­tii toki lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti­paik­ko­jen lisäystä.

    Asun kes­kus­tas­sa ja haluan auto­ja kau­pun­kiin. Ensin­nä­kin tar­vit­sen itse autoa ja toi­sek­si mak­sa­vat asiak­kaat tule­vat autol­la. Pal­ve­lut häviä­vät, kun mak­sa­via asiak­kai­ta kiusa­taan. Syy asua kes­kus­tas­sa hävi­ää, kun ei ole enää palveluita.

  38. Vil­le: Näin on. Lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti kas­vat­taa mat­ko­jen pituut­ta, hii­li­ja­lan­jäl­keä yms. Sil­lä yri­te­tään kor­ja­ta jo teh­tyä vir­het­tä (hajau­tu­nut yhdys­kun­ta­ra­ken­ne) ja vain pahen­ne­taan sitä.

    Maa­il­ma ei ole aivan näin yksinkertainen. 

    Saat­taa­pa olla niin että hii­li­ja­lan­jäl­jen kan­nal­ta asu­mi­nen etääm­mäl­lä puu­ta­los­sa hak­kaa uuden beto­ni­sen ker­ros­ta­lon vaik­ka mukaan las­ke­taan lisä­ki­lo­met­rit. Eten­kin jos ker­ros­ta­los­sa on kau­ko­läm­pö jos­ta val­tao­sa tuo­te­taan hiilivoimalla. 

    Ker­ros­ta­lot eivät ole mitään ener­giaih­mei­tä: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001647744.html

    Ver­tai­lu­las­kel­ma 100 m² ker­ros­ta­lo kau­ko­läm­möl­lä tuot­taa hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä 100 m²*241kwh/m2*0,220kg/kwh = 5503 kg

    Ok-talo maa­läm­möl­lä 100 m²*190kwh*0,060kg/kwh = 1140 kg

    Ener­gia­muo­to­jen pääs­tö­ker­toi­met täältä: 

    https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/73fa2827-42d1-4fd7-a757-175aca58b441/rakennusten-lammitys.html

    Autoi­luun jää las­kel­mas­sa ok-asu­jal­la reser­viin 4363 kg joka 120g/km pääs­töl­lä vas­taa koh­tuul­lis­ta 36 tuhan­nen kilo­met­rin ajoa. 

    Las­kel­man saa mie­luus­ti osoit­taa vää­räk­si. Todel­li­suus ei kai ole näin julma…

  39. PRNDL:
    Pien­ta­lo­kin voi olla eko­lo­gi­ses­ti tii­viis­ti raken­ne­tus­sa ympä­ris­tös­sä. Oma­ko­tia­su­mi­nen ei vält­tä­mät­tä tar­koi­ta isoa tont­tia, kah­ta autoa ja huo­no­ja palveluita. 

    Elä­mä ei suju aina kes­kus­joh­don ja kou­lu­tet­tu­jen suun­nit­te­li­joi­den mää­rää­mäl­lä taval­la. Tär­kein­tä oma­ko­ti­ta­lois­sa on elä­män­hal­lin­ta, omas­ta talos­ta ja omas­ta lähiym­pä­ris­tös­tä pide­tään parem­paa huol­ta ja samal­la voi­daan itse paremmin.

    En tie­dä, kuin­ka eko­lo­gis­ta tii­vis asu­mi­nen on, mut­ta juu­ri näin. Tämän kal­tai­sia tont­te­ja Suo­mes­sa on paris­sa pai­kas­sa muu­ta­mia. Kes­ki-Euroo­pas­sa näi­tä teh­dään ker­ral­la 10 000 asuk­kaal­le rau­ta­tie­py­sä­kin ympä­ril­le ja yhdys­kun­ta irro­te­taan omak­si kunnakseen. 

    Ei myös­kään pidä ehdoin tah­doin hai­ta­ta nii­tä, jot­ka halua­vat asua isol­la ton­til­la. Toi­saal­ta sel­lai­sen ihmi­sen täy­tyy ymmär­tää, ettei kes­kel­lä ei mitään ole mah­dol­lis­ta saa­da kaik­kia nii­tä pal­ve­lui­ta, mitä kau­pun­gis­sa ja kaup­pa­las­sa saa. Kun­nat ovat evän­neet raken­nus­lu­pia veruk­kee­na, ettei alu­eel­le kye­tä tuot­ta­maan pal­ve­lui­ta. Minus­ta veru­ke on huo­no vitsi.

  40. Helsinki_hoi_ala_jata:

    Ver­tai­lu­las­kel­ma 100 m² ker­ros­ta­lo kau­ko­läm­möl­lä tuot­taa hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä 100 m²*241kwh/m2*0,220kg/kwh = 5503 kg

    Ok-talo maa­läm­möl­lä 100 m²*190kwh*0,060kg/kwh = 1140 kg

    Ener­gia­muo­to­jen pääs­tö­ker­toi­met täältä: 

    https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/73fa2827-42d1-4fd7-a757-175aca58b441/rakennusten-lammitys.html

    Autoi­luun jää las­kel­mas­sa ok-asu­jal­la reser­viin 4363 kg joka 120g/km pääs­töl­lä vas­taa koh­tuul­lis­ta 36 tuhan­nen kilo­met­rin ajoa. 

    Las­kel­man saa mie­luus­ti osoit­taa vää­räk­si. Todel­li­suus ei kai ole näin julma…

    Helsinki_hoi_ala_jata: Maa­il­ma ei ole aivan näin yksinkertainen. 

    Saat­taa­pa olla niin että hii­li­ja­lan­jäl­jen kan­nal­ta asu­mi­nen etääm­mäl­lä puu­ta­los­sa hak­kaa uuden beto­ni­sen ker­ros­ta­lon vaik­ka mukaan las­ke­taan lisä­ki­lo­met­rit. Eten­kin jos ker­ros­ta­los­sa on kau­ko­läm­pö jos­ta val­tao­sa tuo­te­taan hiilivoimalla. 

    Ker­ros­ta­lot eivät ole mitään ener­giaih­mei­tä: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001647744.html

    Ver­tai­lu­las­kel­ma 100 m² ker­ros­ta­lo kau­ko­läm­möl­lä tuot­taa hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä 100 m²*241kwh/m2*0,220kg/kwh = 5503 kg

    Ok-talo maa­läm­möl­lä 100 m²*190kwh*0,060kg/kwh = 1140 kg

    Ener­gia­muo­to­jen pääs­tö­ker­toi­met täältä: 

    https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/73fa2827-42d1-4fd7-a757-175aca58b441/rakennusten-lammitys.html

    Autoi­luun jää las­kel­mas­sa ok-asu­jal­la reser­viin 4363 kg joka 120g/km pääs­töl­lä vas­taa koh­tuul­lis­ta 36 tuhan­nen kilo­met­rin ajoa. 

    Las­kel­man saa mie­luus­ti osoit­taa vää­räk­si. Todel­li­suus ei kai ole näin julma…

    Uuden ker­ros­ta­lon? Las­kel­ma­si luvut eivät ole uudes­ta ker­ros­ta­los­ta vaan kes­ki­mää­räi­siä, eli pai­no­tu­vat 1960–1970 luvun ker­ros­ta­lo­jen mukaan.

    Itse asun Jät­kä­saa­res­sa uudes­sa ker­ros­ta­los­sa, ener­gian­ku­lu­tus 53kWh/(m2vuosi) kau­ko­läm­pöä + säh­kö 37 kWh/(m2vuosi) sisäl­täen kotitaloussähkön. 

    Lisäk­si huo­mioi että oma­ko­ti­ta­los­sa on kes­ki­mää­rin hen­ki­löä koh­den huo­mat­ta­vas­ti enem­män neliöi­tä (löy­tä­net tilaston).

    Ker­ros­ta­los­sa osa tilois­ta on yhteis­ti­lo­ja, jol­loin asuin­pin­ta-alan tar­ve on pie­nem­pi, mut­ta nämä yhteis­ti­lat eivät näy kulu­tus­lu­vis­sa jaka­jan puolella.

    Las­ke uudel­leen ottaen nuo huo­mioon, niin pala­taan asiaan.

    1. Lisäk­si tuos­sa on säh­kön omi­nais­pääs­töt las­ket­tu kes­kiar­von mukaan vaik­ka oikeas­taan pitäi­si käuyt­tää mar­gi­naa­lia, siis vii­meis­tä käy­tös­sä ole­vaa voi­ma­lai­tos­ta, sitä mitä säh­kön kulu­tus pitää käyn­nis­sä. Se kau­nis­te­lee säh­kö­läm­mi­tyk­sen ja läm­pö­pump­pu­jen päästöjä.

  41. pek­su:
    Uuden ker­ros­ta­lon? Las­kel­ma­si luvut eivät ole uudes­ta ker­ros­ta­los­ta vaan kes­ki­mää­räi­siä, eli pai­no­tu­vat 1960–1970 luvun ker­ros­ta­lo­jen mukaan.

    Itse asun Jät­kä­saa­res­sa uudes­sa ker­ros­ta­los­sa, ener­gian­ku­lu­tus 53kWh/(m2vuosi) kau­ko­läm­pöä + säh­kö 37 kWh/(m2vuosi) sisäl­täen kotitaloussähkön. 

    Lisäk­si huo­mioi että oma­ko­ti­ta­los­sa on kes­ki­mää­rin hen­ki­löä koh­den huo­mat­ta­vas­ti enem­män neliöi­tä (löy­tä­net tilaston).

    Ker­ros­ta­los­sa osa tilois­ta on yhteis­ti­lo­ja, jol­loin asuin­pin­ta-alan tar­ve on pie­nem­pi, mut­ta nämä yhteis­ti­lat eivät näy kulu­tus­lu­vis­sa jaka­jan puolella.

    Las­ke uudel­leen ottaen nuo huo­mioon, niin pala­taan asiaan.

    Uuden ker­ros­ta­lon koh­dal­la pitää huo­mioi­da raken­nusai­kai­nen hii­li­ja­lan­jäl­ki joka on massiivinen. 

    Sama toki beto­ni­ra­ken­tei­sen uuden ok-talon koh­dal­la mut­ta sik­si totea­mus oli­kin että ole­mas­sao­le­va uudeh­ko puu­ta­lo voit­taa uuden ker­ros­ta­lon men­nen tullen. 

    Mut­ta pala­taan­pa lukui­hi­si. Oikein hyvä ver­tai­lu­koh­ta olet­taen että lukusi ovat reaa­li­maa­il­maa eivät­kä rakennuslupalaskelmasta. 

    Esi­merk­ki­ver­ro­kik­si uudeh­ko kivi­ra­ken­tei­nen ok-talo jos­sa maa­läm­pö. Säh­kö­ener­gian toteu­tu­nut kulu­tus kaik­ki­neen 47kWh/m2/a jos­ta säh­kön co2-arvol­la 200g/kwh saa­daan 9400g/m2/a ver­sus sinun (53kWh/m2/a*220g/kwh + 37kWh/m2/a*200g/kWh) = 19060g/m2/a.

    Ker­ros­ta­los­sa on läm­mi­tet­tä­vää käy­tä­vää ja muu­ta sinän­sä tur­haa joi­ta rasit­tei­ta ok-talos­sa ei ole. 

    100 m² asun­nois­sa eroa tulee siis näil­lä­kin luvuil­la sen ver­ran että esi­mer­kik­si Klauk­ka­las­ta ajaa ero­tuk­sel­la vuo­den 200 työ­päi­vä­nä töi­hin uudel­la pikkuautolla.

    En puo­lus­ta Nur­mi­jär­vi-ilmiö­tä mut­ta kau­pun­kia­su­mi­sen eko­lo­gi­suus ei ole aivan niin tiuk­kaa set­tiä kuin anne­taan ymmär­tää. Ker­ros­ta­los­sa valin­to­ja ei yleen­sä voi teh­dä samal­la lail­la kuin ok-talos­sa (esi­mer­kik­si aurin­ko­pa­nee­lit kesä­kau­del­la ja varaa­va tak­ka pak­kas­huip­pu­ja tasaamaan). 

    Osmon poliit­tis-tie­teel­li­nen lähes­ty­mis­ta­pa sii­hen mikä säh­kö on ok-asu­jal­le sitä oike­aa on minul­le lii­an moni­mut­kai­nen enkä osaa ottaa kantaa. 

    Tuu­li­säh­köl­lä sit­ten luvut kään­ty­vät aivan toi­sik­si kun ok-talon pääs­töt lähe­ne­vät nol­laa mitä ei kau­ko­läm­möl­lä saa aikaan. Mut­ta tuu­li­säh­kös­tä saa aikaan sit­ten oman kes­kus­te­lun eikä men­nä siihen…

  42. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Lisäk­si tuos­sa on säh­kön omi­nais­pääs­töt las­ket­tu kes­kiar­von mukaan vaik­ka oikeas­taan pitäi­si käuyt­tää mar­gi­naa­lia, siis vii­meis­tä käy­tös­sä ole­vaa voi­ma­lai­tos­ta, sitä mitä säh­kön kulu­tus pitää käyn­nis­sä. Se kau­nis­te­lee säh­kö­läm­mi­tyk­sen ja läm­pö­pump­pu­jen päästöjä.

    Säh­kön mar­gi­naa­li­pääs­tö on kyl­lä nol­la kos­ka pääs­tö­kaup­pa. Säh­kö­läm­mi­tyk­sen vaih­to maa­läm­pöön ei siis vähen­nä yhtään pääs­tö­jä, mut­ta öljy- tai kau­ko­läm­mön vaih­to vähentää.

    Vas­taa­vas­ti säh­kön kor­vaa­mi­nen puun pien­pol­tol­la lisää pääs­tö­jä, oli­si hii­li­diok­si­di­mie­les­sä vain parem­pi käyt­tää säh­köä. Tie­ten­kin on epä­suo­ria vai­ku­tuk­sia: jos säh­köä kulu­te­taan pal­jon, pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta nousee ja nii­den vähen­tä­mi­ses­tä tulee tule­vai­suu­des­sa poliit­ti­ses­ti vaikeampaa.

    1. Sylt­ty on oikeas­sa tai oikeas­taan oli­si, jos pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta oli­si jol­lain jär­ke­väl­lä tasol­la niin, että se oikeas­ti myös vähen­tää pääs­tö­jä. Nyt nii­tä kai jää jopa käuyt­tä­mät­tä. Samal­la logii­kal­la tie­tys­ti myös kau­ko­läm­pö on pääs­tö­tön­tä vaik­ka se teh­täi­siin kivi­hii­les­tä tai jopa turpeesta.

  43. Suu­rin osa ihmi­sis­tä ei saa elan­to­aan uuden luo­mi­ses­ta, vaan sovel­taa jo kehi­tet­tyä. Niin­pä taval­li­set­kin kau­pun­git voi­vat menes­tyä. Sei­nä­jo­ki on menes­ty­nyt todel­la hyvin, kos­ka se on kes­kit­ty­nyt mahdolliseen.”

    Sei­nä­jo­ki on yksi niis­tä kau­pun­geis­ta, joka tajusi yli­opis­to­jen mer­ki­tyk­sen. Kun val­tio ei yli­opis­to­ja enää Suo­meen perus­ta, ja Sei­nä­jo­ki tajusi, että yli­opis­to­jen sijain­nit mää­rit­tä­vät kau­pun­kien menes­tys­tä, se perus­ti Sei­nä­joel­le oman yli­opis­to­kes­kuk­sen, jos­sa on nyky­ään vii­si yli­opis­toa muka­na, ja mais­te­ri­vai­heen tut­kin­to­kou­lu­tus­ta. Sei­nä­jo­ki sai ilmei­ses­ti osin juu­ri sen myö­tä suun­tan­sa kään­net­tyä las­kus­ta nousuun, ja on nyky­ään yksi kas­vun vetu­reis­ta Pohjanmaalla.

  44. Kal­le: Kun­nat ovat evän­neet raken­nus­lu­pia veruk­kee­na, ettei alu­eel­le kye­tä tuot­ta­maan pal­ve­lui­ta. Minus­ta veru­ke on huo­no vitsi. 

    Vit­si tai ei, niin kun­nal­la on kai­ken­lai­sia vel­voit­tei­ta asuk­kai­taan kohtaan. 

    Tuos­sa on hyvä mal­lie­si­merk­ki, eli kun­ta jou­tuu joko yllä­pi­tä­mään pik­ku­kou­lua (5 oppi­las­ta), tai kus­tan­ta­maan kou­lu­kyy­dit (80km/suunta).

    https://yle.fi/uutiset/3–7481798

    Ja kyse on vas­ta pel­käs­tä las­ten kou­lun­käyn­nis­tä, Osmo var­maan osai­si var­maan ker­toa mitä kaik­kea yhteis­kun­ta voi jou­tua syrjäseutu-asukille.

  45. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sylt­ty on oikeas­sa tai oikeas­taan oli­si, jos pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta oli­si jol­lain jär­ke­väl­lä tasol­la niin, että se oikeas­ti myös vähen­tää pääs­tö­jä. Nyt nii­tä kai jää jopa käuyt­tä­mät­tä. Samal­la logii­kal­la tie­tys­ti myös kau­ko­läm­pö on pääs­tö­tön­tä vaik­ka se teh­täi­siin kivi­hii­les­tä tai jopa turpeesta.

    Miten pääs­tö­oi­keuk­sia voi jää­dä käyt­tä­mät­tä? Nii­den­hän pitäi­si sil­loin olla nol­lan hintaisia.

    Mut­ta jos nii­tä oikeas­ti jää käyt­tä­mät­tä, sit­ten säh­kön käy­tön vähen­tä­mi­nen vähen­tää pääs­tö­jä. Jos nii­tä ei jää käyt­tä­mät­tä, niin käy­tön vähen­tä­mi­nen ei vähen­nä pääs­tö­jä vaik­ka pääs­tö­oi­keu­det oli­si­vat kuin­ka hal­po­ja tahansa.

    Jos kau­ko­läm­pö on pääs­tö­kau­pan paris­sa, niin ei sekään lisää pääs­tö­jä kos­ka jon­kun pääs­tö on suo­raan toi­sel­ta pois.

  46. Helsinki_hoi_ala_jata: Maa­il­ma ei ole aivan näin yksinkertainen. 

    Saat­taa­pa olla niin että hii­li­ja­lan­jäl­jen kan­nal­ta asu­mi­nen etääm­mäl­lä puu­ta­los­sa hak­kaa uuden beto­ni­sen ker­ros­ta­lon vaik­ka mukaan las­ke­taan lisä­ki­lo­met­rit. Eten­kin jos ker­ros­ta­los­sa on kau­ko­läm­pö jos­ta val­tao­sa tuo­te­taan hiilivoimalla. 

    […]

    Autoi­luun jää las­kel­mas­sa ok-asu­jal­la reser­viin 4363 kg joka 120g/km pääs­töl­lä vas­taa koh­tuul­lis­ta 36 tuhan­nen kilo­met­rin ajoa. 

    Las­kel­man saa mie­luus­ti osoit­taa vää­räk­si. Todel­li­suus ei kai ole näin julma… 

    Lii­tyn­tä­py­sä­köin­nin osal­ta hii­li­ja­lan­jäl­keen pitää las­kea myös ase­man vie­res­sä ole­van pysä­köin­tia­lu­een vaih­toeh­tois­kus­tan­nus sekä maan­tiein­fra, joka tar­vi­taan autoi­luun­ja jota ei tar­vit­tai­si niin pal­jon ilman lii­tyn­tä­py­sä­köin­nin aiheut­ta­maa mat­kus­tusa­lu­een laa­je­ne­mis­ta. Jon­kun ver­ran hii­li­ja­lan­jäl­keä aiheu­tuu jul­ki­sen lii­ken­teen käy­tös­tä­kin, vaik­ka junat käyt­tä­vät­kin pääs­tö­tön­tä energiaa 😉

  47. Kaik­ki on suh­teel­lis­ta. Niin myös Hel­sin­gin vetovoimaisuus.

    Hesa­ri kir­joit­ti tänään EU:n lää­ke­vi­ras­ton sisäi­ses­tä sel­vi­tyk­ses­tä, jos­sa kysyt­tiin viras­ton hen­ki­lös­tön (900 hen­ki­löä) toi­vei­ta nyt Lon­toos­sa sijait­se­van viras­ton uudes­ta sijain­ti­pai­kas­ta Brexi­tin jäl­keen. Yli 70% hen­ki­lös­tös­tä mie­luum­min jät­täi­si työ­paik­kan­sa kuin tuli­si Hel­sin­kiin. Hel­sin­gin veto­voi­ma on samaa tasoa kuin Roma­nian Buka­res­til­la. Esim. Köö­pen­ha­mi­na sen sijaan oli­si suo­si­tuim­pia sijaintipaikkoja.

    Oli­si­ko­han Hel­sin­gin ima­gos­sa kohen­ta­mi­sen varaa. 

    PS. En usko Brexi­tin toteu­tu­van. Vas­tuul­li­ses­ti toi­mien May & Co alis­ta­vat ero­neu­vot­te­lu­tu­lok­sen kan­sa­nää­nes­tyk­seen, jos­sa se hylä­tään ja Bri­tan­nia jat­kaa EU-jäsenenä.

  48. vk: PS. En usko Brexi­tin toteu­tu­van. Vas­tuul­li­ses­ti toi­mien May & Co alis­ta­vat ero­neu­vot­te­lu­tu­lok­sen kan­sa­nää­nes­tyk­seen, jos­sa se hylä­tään ja Bri­tan­nia jat­kaa EU-jäsenenä.

    Eroil­moi­tus on jo jätet­ty, kah­den vuo­den kulut­tua sii­tä Iso-Bri­tan­nia lak­kaa ole­mas­ta EU-maa. Neu­vo­tel­ta­va sopi­mus ei kos­ke sitä, läh­tee­kö Iso-Bri­tan­nia EU:sta vai ei, vaan sitä, miten läh­tö toteu­te­taan siten, että sii­tä aiheu­tuu mah­dol­li­sim­man vähän häi­riö­tä. Kan­sa­nää­nes­tyk­sel­lä voi­daan päät­tää läh­teä EU:sta, EU:hun liit­ty­mi­nen vaa­tii EU:n jäsen­mai­den yksi­mie­li­sen hyväksynnän.

  49. Vil­le: Jon­kun ver­ran hii­li­ja­lan­jäl­keä aiheu­tuu jul­ki­sen lii­ken­teen käy­tös­tä­kin, vaik­ka junat käyt­tä­vät­kin pääs­tö­tön­tä energiaa 😉

    VR:n juna­lii­ken­teen suo­rat pääs­töt vii­me vuon­na oli­vat 85 000 CO2 ton­nia, eli enem­män kuin VR:n auto­lii­ken­teel­lä (70 000 ton­nia). VR:n tavoit­tee­na on, että sen käyt­tä­mäs­tä ener­gias­ta 60 % oli­si uusiu­tu­vaa. Se osuus VR:n ener­gias­ta on lähin­nä vesi­voi­ma­na ostet­tua säh­köä, jon­ka VR olet­taa ympä­ris­tö­ta­sees­saan koko­naan pääs­töt­tö­mäk­si. Onko säh­kö oikeas­ti täy­sin pääs­tö­tön­tä, on eri asia. Juna­lii­ken­tees­sä palaa öljyä pait­si die­sel­ju­nis­sa, myös radan var­rel­la; juna­lii­ken­teen tar­vit­se­mat tuki­ra­ken­nuk­set ovat yhä mer­kit­tä­väl­tä osin öljy­läm­mit­tei­siä ja öljyl­lä käy­vät myös esim. VR:n ajo­neu­vot ja nos­to­ka­lus­to, joi­ta hyö­dyn­ne­tään junia las­tat­taes­sa ja purettaessa…

  50. vk:
    ..
    Yli 70% hen­ki­lös­tös­tä mie­luum­min jät­täi­si työ­paik­kan­sa kuin tuli­si Hel­sin­kiin. Hel­sin­gin veto­voi­ma on samaa tasoa kuin Roma­nian Buka­res­til­la. Esim.Kööpenhamina sen sijaan oli­si suo­si­tuim­pia sijaintipaikkoja.

    Oli­si­ko­han Hel­sin­gin ima­gos­sa kohen­ta­mi­sen varaa. 

    Eikö­hän kysy­mys kui­ten­kin ole sijain­nis­ta, eikä ima­gos­ta. Sun­nil­leen 30% väes­tä irti­sa­nou­tuu kyse­lyn mukaan joka tapauk­ses­sa, siir­tyi se viras­to min­ne hyvänsä.

  51. Vil­le: Lii­tyn­tä­py­sä­köin­nin osal­ta hii­li­ja­lan­jäl­keen pitää las­kea myös ase­man vie­res­sä ole­van pysä­köin­tia­lu­een vaih­toeh­tois­kus­tan­nus sekä maan­tiein­fra, joka tar­vi­taan autoi­luun­ja jota ei tar­vit­tai­si niin pal­jon ilman lii­tyn­tä­py­sä­köin­nin aiheut­ta­maa mat­kus­tusa­lu­een laa­je­ne­mis­ta. Jon­kun ver­ran hii­li­ja­lan­jäl­keä aiheu­tuu jul­ki­sen lii­ken­teen käy­tös­tä­kin, vaik­ka junat käyt­tä­vät­kin pääs­tö­tön­tä energiaa 😉

    Tosi­aan ihan jon­kin ver­ran tulee hii­li­ja­lan­jäl­keä jul­ki­ses­ta liikenteestä…

    HSL:n bus­sien co2 — pääs­töt ovat luok­kaa 73g/km/matkustaja joka on pal­jon kun kysees­sä on joukkokuljetin. 

    Junat­kin ovat pääs­töt­tö­miä vain pape­ril­la, samoin muu rai­de­lii­ken­ne. Todel­li­suus lie­nee luo­kas­sa 30–40 g/km/matkustaja. Hele­nin kivi­hii­li­voi­ma­las­ta tuo­tet­tu­na jul­mas­ti enemmän.

  52. vk:
    Kaik­ki on suh­teel­lis­ta. Niin myös Hel­sin­gin vetovoimaisuus.

    Hesa­ri kir­joit­ti tänään EU:n lää­ke­vi­ras­ton sisäi­ses­tä sel­vi­tyk­ses­tä, jos­sa kysyt­tiin viras­ton hen­ki­lös­tön (900 hen­ki­löä) toi­vei­ta nyt Lon­toos­sa sijait­se­van viras­ton uudes­ta sijain­ti­pai­kas­ta Brexi­tin jäl­keen. Yli 70% hen­ki­lös­tös­tä mie­luum­min jät­täi­si työ­paik­kan­sa kuin tuli­si Hel­sin­kiin. Hel­sin­gin veto­voi­ma on samaa tasoa kuin Roma­nian Buka­res­til­la. Esim.Kööpenhamina sen sijaan oli­si suo­si­tuim­pia sijaintipaikkoja.

    Oli­si­ko­han Hel­sin­gin ima­gos­sa kohen­ta­mi­sen varaa. 

    Hel­sin­gil­le pitää yksin­ker­tai­ses­ti antaa mah­dol­li­suus kehit­tyä sen tasoi­sek­si eurooop­pa­lai­sek­si laa­tu­kau­pun­gik­si että se hou­kut­te­li­si työi­käis­tä väkeä muut­ta­maan tän­ne myös muu­al­ta kuin kehi­tys­mais­ta ja enti­ses­tä Neu­vos­to­lii­tos­ta. Hel­sin­ki kär­sii samas­ta junt­ti­la-ima­gos­ta kuin koko Suo­mi valitettavasti.

  53. ano­nil­li: Eroil­moi­tus on jo jätet­ty, kah­den vuo­den kulut­tua sii­tä Iso-Bri­tan­nia lak­kaa ole­mas­ta EU-maa. Neu­vo­tel­ta­va sopi­mus ei kos­ke sitä, läh­tee­kö Iso-Bri­tan­nia EU:sta vai ei, vaan sitä, miten läh­tö toteu­te­taan siten, että sii­tä aiheu­tuu mah­dol­li­sim­man vähän häi­riö­tä. Kan­sa­nää­nes­tyk­sel­lä voi­daan päät­tää läh­teä EU:sta, EU:hun liit­ty­mi­nen vaa­tii EU:n jäsen­mai­den yksi­mie­li­sen hyväksynnän.

    Jep, näin pape­ril­la. Se artikla 50 on Lis­sa­bo­nin sopi­muk­ses­ta, joka jo itses­sään on aiem­pien sopi­mus­ten muu­tos­so­pi­mus. Lukui­sia ker­to­ja olem­me näh­neet, että EU on val­mis rik­ko­maan kaik­kia teke­mi­ään sopi­muk­sia ja sää­dök­siä jos tilan­ne niin vaa­tii. Ja vaik­ka ei oikeas­ti vaa­ti­si­kaan (esim. bud­jet­ti­va­jeet, yli­vel­kaan­tu­mi­nen, Schen­gen jne). Taus­tal­la on rans­ka­lai­nen sopi­mus­kult­tuu­ri, jos­sa sopi­muk­set on teh­ty rikot­ta­vik­si. Siis lukui­sia kertoja. 

    Sama tul­laan näke­mään Brexi­tis­sä ja perus­te­lu­na on se, että Bri­tan­nian irtoa­mi­nen EU:sta aiheut­tai­si niin suu­ria nega­tii­vi­sia seu­rauk­sia EU:lle (ja Bri­tan­nial­le) JA kun Bri­tan­nian kan­sa uudes­sa kan­sa­nää­nes­tyk­ses­sä vas­tus­taa eroa. 

    Uusi kan­sa­nää­nes­tys on vält­tä­mä­tön jo pel­käs­tään sik­si, että 2016 kam­pan­jas­sa annet­tiin oikeas­taan pel­käs­tään vää­rää tie­toa eron seu­rauk­sis­ta. Ja vas­ta neu­vot­te­lu­tu­lok­sen sel­vit­tyä on tie­dos­sa se mitä eros­ta oikeas­ti seuraisi.

    Em. Lis­sa­bo­nin sopi­muk­sen hyväk­sy­mi­ses­tä­kin Irlan­nin kan­sa pako­tet­tiin äänes­tä­mään uudes­taan kun ensin tuli vää­rä tulos eli hyl­ky. Eikä ollut ensim­mäi­nen kerta.

    Tar­vit­taes­sa ero­neu­vot­te­lui­hin voi­daan ottaa lisä­ai­kaa ja tämä saat­taa hyvin­kin olla tulos­sa ennen lopul­li­sia rat­kai­su­ja. Eli kak­si vuot­ta voi olla vaik­ka vii­si ennen kuin pih­vi on kyp­sä. Saat­taa tie­tys­ti edel­lyt­tää leh­män­kaup­po­ja asi­aan kuu­lu­mat­to­mien asioi­den osal­ta jot­ta yksi­mie­li­syys piden­tä­mi­seen unio­nin puo­lel­ta löytyy.

  54. R.Silfverberg: Hel­sin­gil­le pitää yksin­ker­tai­ses­ti antaa mah­dol­li­suus kehit­tyä sen tasoi­sek­si eurooop­pa­lai­sek­si laa­tu­kau­pun­gik­si että se hou­kut­te­li­si työi­käis­tä väkeä muut­ta­maan tän­ne myös muu­al­ta kuin kehi­tys­mais­ta ja enti­ses­tä Neuvostoliitosta. 

    Kyl­lä, anka­ras­ti samaa miel­tä. Kovaa kyl­lä pitää juos­ta pysyäk­seen kil­pai­lus­sa edes paikallaan.

  55. R.Silfverberg: Hel­sin­gil­le pitää yksin­ker­tai­ses­ti antaa mah­dol­li­suus kehit­tyä sen tasoi­sek­si eurooop­pa­lai­sek­si laa­tu­kau­pun­gik­si että se hou­kut­te­li­si työi­käis­tä väkeä muut­ta­maan tän­ne myös muu­al­ta kuin kehi­tys­mais­ta ja enti­ses­tä Neu­vos­to­lii­tos­ta. Hel­sin­ki kär­sii samas­ta junt­ti­la-ima­gos­ta kuin koko Suo­mi valitettavasti.

    Hel­sin­gil­lä on kaik­ki mah­dol­li­suu­det kehit­tyä mik­si halu­aa. Valo­voi­mai­set yri­tyk­set tuo­vat osaa­vaa työ­voi­maa maa­han, kuten Nokian menes­tys osoit­ti. Ja ne yri­tyk­set tuo­vat osaa­vaa työ­voi­maa mihin kau­pun­kiin vain, ei tar­vit­se olla “maa­il­man toimivin”.

  56. vk: Sama tul­laan näke­mään Brexi­tis­sä ja perus­te­lu­na on se, että Bri­tan­nian irtoa­mi­nen EU:sta aiheut­tai­si niin suu­ria nega­tii­vi­sia seu­rauk­sia EU:lle (ja Bri­tan­nial­le) JA kun Bri­tan­nian kan­sa uudes­sa kan­sa­nää­nes­tyk­ses­sä vas­tus­taa eroa. 

    Hal­li­tus­puo­lue Kon­ser­va­tii­vit on käy­tän­nös­sä omak­su­nut EU-vas­tai­sen UKI­Pin lin­jan EU:n suun­taan. Oppo­si­tios­sa ole­va Työ­väen­puo­lue on valin­nut lin­jan, jos­sa kan­sa­nää­nes­tyk­sen tulos hyväk­sy­tään ja asia on lop­puun käsi­tel­ty (ei hajoi­te­ta omaa puo­luet­ta, ja Brexit saa jää­dä myl­lyn­ki­vek­si kon­ser­va­tii­vien kau­laan). EU-myön­tei­set Libe­raa­li­de­mo­kraa­tit sai­vat perä­ti 12 edus­ta­jaa par­la­ment­tiin. Mayn hal­li­tus on vähem­mis­tö­hal­li­tus, jol­la ei ole varaa menet­tää lai­ta­oi­keis­to­lais­ten­sa tukea. Kuka ja mil­lä lihak­sil­la läh­tee peru­maan Brexi­tiä ja voit­taa 1) puo­lue­joh­ta­ja­ki­san, 2) uudet par­la­ment­ti­vaa­lit ja 3) sen kansanäänestyksen?
    Jos bri­teil­lä oli­si vas­tuul­li­nen joh­to, he eivät oli­si 1) jär­jes­tä­neet kan­sa­nää­nes­tys­tä, 2) lähet­tä­neet eroil­moi­tus­ta, eivät­kä 3) jär­jes­tä­neet yli­mää­räi­siä vaa­le­ja eroil­moi­tuk­sen jäl­keen. Näil­lä näy­töil­lä en jak­sa uskoa, että jos­tain löy­tyi­si aikui­sia, jot­ka tuli­si­vat ja sel­vit­täi­si­vät tämän sotkun.

  57. JY: Hel­sin­gil­lä on kaik­ki mah­dol­li­suu­det kehit­tyä mik­si halu­aa. Valo­voi­mai­set yri­tyk­set tuo­vat osaa­vaa työ­voi­maa maa­han, kuten Nokian menes­tys osoit­ti. Ja ne yri­tyk­set tuo­vat osaa­vaa työ­voi­maa mihin kau­pun­kiin vain, ei tar­vit­se olla “maa­il­man toimivin”. 

    Tar­koi­tin sil­lä että Hel­sin­gin kult­tuu­rie­lä­mä on lähin­nä sisään­päin­läm­piä­vää junt­ti­kult­tuu­ria, suo­mi­roc­kia ja jääkiekkoa.
    Tie­ten­kin tar­vi­taan menes­ty­viä yri­tyk­siä omas­ta takaa. Nokia-kuplan puh­kea­mi­sen jäl­keen meil­lä on vali­tet­ta­vas­ti yhä tuhan­sia työt­tö­miä insinöörejä.
    Minua ei höi­rit­si­si ollen­kaan jos seu­raa­va Nokia toi­mi­si jol­lain muul­la alal­la, vaik­ka sit­ten lää­ke­tie­tees­sä tai bio­lo­gias­sa tai elin­tar­vi­kea­lal­la. Saa­tai­siin tän­ne nais­kau­neut­ta kanssa.

  58. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­ki ON Euroo­pan Kuo­pio. Rea­li­tee­tit on paras tunnustaa.

    Eli koko­nai­se­dun vuok­si lää­ke­vi­ras­to pitää sijoit­taa jon­ne­kin muu­al­le kuin Hel­sin­kiin. Kuten muut­kin EU-virastot?
    Kar­ma is bitch.

  59. R.Silfverberg: Tar­koi­tin sil­lä että Hel­sin­gin kult­tuu­rie­lä­mä on lähin­nä sisään­päin­läm­piä­vää junt­ti­kult­tuu­ria, suo­mi­roc­kia ja jääkiekkoa.

    Tai­dat elää edel­leen 1980-luvulla?Suosittelen tutus­tu­maan nykyi­seen Hel­sin­gin kult­tuu­ri­tar­jon­taan, ehkä huo­maat eron eilispäivään.

  60. Hel­sin­gin pitää kil­pail­la Tuk­hol­maa, Tal­lin­naa ja Pie­ta­ria vas­taan. Seu­raa­vak­si suu­rim­pien suo­ma­lais­kau­pun­kien pitää kil­pail­la toi­si­aan vas­taan ja eri­tyi­ses­ti pie­niä kun­tia vastaan.

    Kart­ta­har­joi­tus osoit­taa, että ilmas­ton­läm­pe­ne­mi­sen seu­rauk­se­na Suo­mes­sa oli­si mah­dol­li­suus ark­ti­sel­le kau­pun­gil­le. Paik­ka on hur­ja: Nää­tä­mö. Alle 10 kilo­met­riä Jää­me­ren ran­taan. Syvä­sa­ta­ma tai­taa olla kui­ten­kin Kirk­ko­nie­mes­sä, mut­ta sin­ne ei ole kau­hean pit­kä matka.

    Siis Nää­tä­mös­sä ei ole nyky­ään juu­ri yhtään mitään, mut­ta tule­vai­suu­des­sa (kau­ka­na siel­lä) se voi olla mer­kit­tä­vän kaup­pa­rei­tin lähellä.

    Palo­vaa­ran rin­teil­le tor­nia toi­sen­sa vie­reen ja kan­sain­vä­li­nen len­to­kent­tä sin­ne jon­ne­kin. Tämä jäl­kim­mäi­nen onkin vähän kipe­räm­pi temp­pu maas­to huo­mioi­den, mut­ta kii­na­lai­sil­ta voi­si ottaa mal­lia ja jyrä­tä jon­kin tun­tu­rin mata­lam­mak­si ja sii­nä­pä oli­si hyvä maa­pe­rä lentokentälle.

    Len­to­ko­nei­ta len­tää Sipe­rian yli pal­jon, mut­ta suu­ri len­to­kent­tä kau­pun­ki­neen puut­tuu tuolta.

    Har­mi, ettei Suo­mel­la ole enää maayh­teyt­tä Jää­me­ren ran­taan. Jää­me­ren­ra­ta hank­keen ongel­ma on se, että yri­te­tään saa­da rah­ti kul­ke­maan Lapin läpi ete­läi­seen Suo­meen, kun taas jär­ke­vin­tä oli­si, että siel­lä Nää­tä­mön nur­kil­la oli­si kau­pun­ki. Sil­lä ei tar­vit­si­si olla mitään maayh­teyt­tä muu­hun Suo­meen, kos­ka Jää­me­ren kaut­ta kul­ke­vat lai­vat ja len­to­ko­neet kul­ke­vat ilmo­jen halki.

    Nei­den ja Nää­tä­mö voi­si­vat olla yhte­näi­nen kau­pun­kia­lue, jon­ka hal­ki Suo­men ja Nor­jan raja kul­ki­si. Ark­tis­ta ekso­tiik­kaa, puh­das­ta ilmaa ja luon­toa. Nää­tä­mö­joen ran­nat oli­si­vat lois­ta­vaa ulkoi­lu­maas­toa. Eihän siel­lä tie­ten­kään istut­tai­si tai­va­sal­la kadun var­ren pik­ku­kah­vi­las­sa lat­tea lipit­tä­mäs­sä, mut­ta mik­si näin pitäi­si teh­dä joka iki­ses­sä maa­il­man kau­pun­gis­sa? Ei niin tul­la teke­mään ava­ruu­den suur­kau­pun­geis­sa­kaan, kun­han ne aika­naan syn­ty­vät ympä­ri aurinkokuntaa.

    Aika näyt­tää, mut­ta löi­sin vetoa sen puo­les­ta, että Jää­me­ren ran­nal­le syn­tyy mil­joo­na­kau­pun­ki. Mut­ta min­ne? Kaik­ki riip­puu kauppareiteistä.

  61. LK:

    Aika näyt­tää, mut­ta löi­sin vetoa sen puo­les­ta, että Jää­me­ren ran­nal­le syn­tyy mil­joo­na­kau­pun­ki. Mut­ta min­ne? Kaik­ki riip­puu kauppareiteistä.

    Minä voi­sin taas lyö­dä vetoa sen puo­les­ta, että ilmas­ton­muu­tos muut­taa Golf-vir­taa joko mer­kit­tä­väs­ti hei­ken­täen tai pysäyt­täen sen, jol­loin Suo­men ilmas­to muut­tuu saman­kal­tai­sek­si kuin Alas­ka ja Kana­dan vas­taa­vat levey­sas­teet. Siel­lä on asu­tus­ta aika harvassa.

    Grön­lan­nin “iki­jäi­nen” ete­lä­kär­ki on Hel­sin­kiä etelämpänä.

  62. pek­su: Tai­dat elää edel­leen 1980-luvulla?Suosittelen tutus­tu­maan nykyi­seen Hel­sin­gin kult­tuu­ri­tar­jon­taan, ehkä huo­maat eron eilispäivään. 

    Ver­rat­tu­na mui­hin Euroo­pan met­ro­po­liei­hin niin Hel­sin­ki on kult­tuu­rin ja viih­teen suh­teen taka­pa­ju­la, se oli 1980-luvul­la sitä ja on yhä edelleen.
    Suo­meen on muut­ta­nut län­si­maa­lai­sia lähin­nä vain rak­kau­den perässä.

  63. Osa päät­tä­jis­tä elää vie­lä har­ha­kä­si­tyk­ses­sä, että Suo­men mer­kit­tä­vim­mät työ­pai­kat ovat Kehä 3:n sisällä.

    Totuus on että Kehä 3:n sisäl­lä on suu­rin osa byro­kra­tian toi­mis­tois­ta, lupa­vi­ran­omai­sis­ta, sos­su, YLE jne., Aasian/Kiinan lukui­sat osien/tavaroiden/huonekalujen tuon­ti­fir­mat (heik­ko­laa­tuis­ta kaatopaikkatavaraa).

    Tois­ta on Tam­pe­reen seu­tu, jos­sa on pal­jon enem­män koti­mai­sia vien­tiy­ri­tyk­siä, joil­la omat tuot­teet. Lii­ken­ne­rat­kai­sut­kin ovat pal­jon parem­mat ja sujuvat.

  64. vk: Minä voi­sin taas lyö­dä vetoa sen puo­les­ta, että ilmas­ton­muu­tos muut­taa Golf-vir­taa joko mer­kit­tä­väs­ti hei­ken­täen tai pysäyt­täen sen, jol­loin Suo­men ilmas­to muut­tuu saman­kal­tai­sek­si kuin Alas­ka ja Kana­dan vas­taa­vat levey­sas­teet. Siel­lä on asu­tus­ta aika harvassa.

    Grön­lan­nin “iki­jäi­nen” ete­lä­kär­ki on Hel­sin­kiä etelämpänä.

    Jaa‑a, viit­taat sii­hen noin 5 vuot­ta van­haan tulok­seen Grön­lan­nin jää­ti­kön sula­mis­ve­sis­tä? Ei se ole tain­nut vie­lä­kään saa­da vahvistusta?

    1. Epäi­ly Golf-vir­ran heik­ke­ne­mi­ses­tä on hyvin van­ha ja aivan vaka­vas­ti otet­ta­va rea­li­teet­ti Suo­mes­sa. Aika vähän se on vai­kut­ta­nut maa­ris­kiin, mikä osoit­taa, että pank­ki­väen yleis­si­vis­tys on kapea-alaista.

  65. R.Silfverberg: Ver­rat­tu­na mui­hin Euroo­pan met­ro­po­liei­hin niin Hel­sin­ki on kult­tuu­rin ja viih­teen suh­teen taka­pa­ju­la, se oli 1980-luvul­la sitä ja on yhä edelleen.

    Avaat­ko tätä hie­man. Viit­taat­ko johon­kin tut­ki­muk­seen vai onko kyse ihan mutusta?

  66. pek­su:
    Uuden ker­ros­ta­lon? Las­kel­ma­si luvut eivät ole uudes­ta ker­ros­ta­los­ta vaan kes­ki­mää­räi­siä, eli pai­no­tu­vat 1960–1970 luvun ker­ros­ta­lo­jen mukaan.

    Itse asun Jät­kä­saa­res­sa uudes­sa kerrostalossa…

    Täs­sä on muu­ten has­su yksi­tyis­koh­ta. Uudet talot eivät ole todel­li­suu­des­sa kovin ener­gia tehok­kai­ta ver­rat­tu­na kes­kus­tan van­hoi­hin kort­te­lei­hin. HS:ssa oli joku vuo­si sit­ten todel­li­seen kulu­tuk­seen perus­tu­via tehok­kuus­ver­tai­lu­ja. Eräi­den taho­jen käyt­tä­mät VTT:n kehit­tä­mät las­ken­ta­mal­lin ovat kau­niis­ti sanot­tu­na puh­das­ta poliit­tis­ta kusetusta.

    Ongel­mas­ta tekee entis­tä kink­ki­sem­män nykyis­ten talo­jen moni­mut­kai­nen ja herk­kä talo­tek­niik­ka. Itse en ostai­si asun­toa talos­ta, jos­sa on koneel­li­nen ilman­vaih­to. Olen näh­nyt mon­ta vähän van­hem­paa kiin­teis­töä. Yhdes­sä­kään ei ole ollut toi­mi­vaa koneel­lis­ta ilman­vaih­toa, mut­ta usei­ta toi­mi­via pai­no­voi­mai­ses­ta sen sijaan tiedän.

  67. Kal­le: Itse en ostai­si asun­toa talos­ta, jos­sa on koneel­li­nen ilmanvaihto. 

    Pai­no­voi­mai­nen ilman­vaih­to on sur­kea, kesäl­lä tukeh­tuu ja tal­vel­la pakastuu.

  68. Sylt­ty: Pai­no­voi­mai­nen ilman­vaih­to on sur­kea, kesäl­lä tukeh­tuu ja tal­vel­la pakastuu.

    Juu­ri näin, ihan käsit­tä­mä­tön­tä että pai­no­voi­mais­ta ilman­vaih­toa ihan­noi­daan jos­san “ark­ki­teh­ti­pii­reis­sä” kan­san­ta­rui­hin perus­tu­vil­la väit­tä­mil­lä, fysii­kan lake­ja hal­vek­sien. Pai­no­voi­mai­nen ilman­vaih­to ei vain toi­mi, täs­tä on ihan tar­peek­si koke­mus­pe­räis­tä- sekä tut­ki­mus­näyt­töä. Tal­vel­la ken­ties oli­si mah­dol­lis­ta auto­maa­tiol­la sää­tää pai­no­voi­mai­sen ilman­vaih­don ilma­mää­riä ihmi­sel­le ter­vee­li­sek­si, mut­ta kesäl­lä pai­no­voi­mai­nen ilman­vaih­to ei ole riit­tä­vä, eten­kään tuu­let­to­mal­la säällä.

  69. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Epäi­ly Golf-vir­ran heik­ke­ne­mi­ses­tä on hyvin van­ha ja aivan vaka­vas­ti otet­ta­va rea­li­teet­ti Suo­mes­sa. Aika vähän se on vai­kut­ta­nut maa­ris­kiin, mikä osoit­taa, että pank­ki­väen yleis­si­vis­tys on kapea-alaista.

    Ilmas­ton­muu­tok­sen nime­no­maan ennus­te­taan muut­ta­maan ark­tis­ta sel­lai­sek­si, että Jää­me­ri on jää­tön kesäi­sin, ja mikä­li läm­pe­ne­mi­nen jat­kuu, niin myös tal­vi­sin se oli­si hyvin kul­jet­ta­vis­sa. Itsea­sias­sa jo nyt moni­vuo­ti­sen jään pin­ta-ala ja tila­vuus on vähentyneet.

    Miten Golf-vir­ran heik­ke­ne­mi­nen vai­kut­taa tähän?

    Siis, jos ilmas­ton­läm­pe­ne­mi­nen läm­mit­tää Suo­men ilmas­toa ja Golf-vir­ran heik­ke­ne­mi­nen vii­len­tää sitä, niin eikö se täl­löin päin­vas­toin paran­na Suo­men tilannetta?

    Esi­mer­kik­si met­sät, Suo­men vih­reä kul­ta, on vaa­ras­sa ilmas­ton läm­pe­ne­mi­sen vuok­si vain sik­si, että puut eivät kyke­ne sopeu­tu­maan uusiin kas­vi­tau­tei­hin ja tuho­lai­siin. Jos Golf-vir­ta heik­ke­nee ja vii­len­tää Suo­men ilmas­toa, niin tämä kehi­tys on hitaampaa.

    Samoin jokai­sen viher­pii­per­tä­jän rakas­ta­ma pik­ku­pe­to Naa­li on vaa­ras­sa hävi­tä ilmas­ton läm­pe­ne­mi­sen seu­rauk­se­na, ja sen hidas­tu­mi­nen oli­si päin vas­toin parem­pi asia.

    Eli avai­sit­ko hiu­kan, että miten tar­kal­leen ottaen mie­les­tä­si tämä Golf-vir­ran heik­ke­ne­mi­nen, ja sen tuo­ma vii­le­ne­mi­nen, on ris­ki Suo­mel­le ilmas­ton läm­pe­ne­mi­sen aikakaudella?

  70. pek­su: Juu­ri näin, ihan käsit­tä­mä­tön­tä että pai­no­voi­mais­ta ilman­vaih­toa ihan­noi­daan jos­san “ark­ki­teh­ti­pii­reis­sä” kan­san­ta­rui­hin perus­tu­vil­la väit­tä­mil­lä, fysii­kan lake­ja hal­vek­sien. Pai­no­voi­mai­nen ilman­vaih­to ei vain toi­mi, täs­tä on ihan tar­peek­si koke­mus­pe­räis­tä- sekä tut­ki­mus­näyt­töä. Tal­vel­la ken­ties oli­si mah­dol­lis­ta auto­maa­tiol­la sää­tää pai­no­voi­mai­sen ilman­vaih­don ilma­mää­riä ihmi­sel­le ter­vee­li­sek­si, mut­ta kesäl­lä pai­no­voi­mai­nen ilman­vaih­to ei ole riit­tä­vä, eten­kään tuu­let­to­mal­la säällä. 

    Pai­no­voi­mai­nen ilman­vaih­to ei toi­mi aina­kaan sil­loin, jos tulo- ja pois­toil­ma­reiät lai­te­taan umpeen, mitä aikoi­naan har­ras­tet­tiin. Pai­no­voi­mais­ta ilman­vaih­toa käy­tet­täes­sä ilman­vaih­toa tehos­te­taan avaa­mal­la ikku­na (mikä koneel­li­ses­sa ilman­vaih­dos­sa on lähes kiellettyä).
    Van­hois­sa ja vähem­män van­hois­sa talois­sa kaik­kein huo­noin rat­kai­su on koneel­li­nen pois­toil­man­vaih­to, joka imee raken­teis­ta epä­puh­tauk­sia, lasi­vil­la­kui­tu­ja yms. huo­neil­maan. Koneel­li­sen ilman­vaih­don tasa­pai­not­ta­mi­nen­kaan ei ole ihan help­poa, talos­ta tulee hel­pos­ti ali­pai­nei­nen. Uusis­sa, vähä­pääs­töi­sis­tä mate­ri­aa­leis­ta val­mis­te­tuis­sa talois­sa koneel­li­nen ilman­vaih­to on hyvä ratkaisu.

  71. Sylt­ty: Pai­no­voi­mai­nen ilman­vaih­to on sur­kea, kesäl­lä tukeh­tuu ja tal­vel­la pakastuu. 

    Oulus­sa raken­net­tiin ker­ros­ta­lo, jos­sa oli koneel­li­nen ilman­vaih­to. Kak­si vuot­ta myö­hem­min huo­mat­tiin, että ilman­vaih­to oli kyt­ket­ty vää­rin ja sama ilma oli kier­tä­nyt asun­nois­sa koko ajan. Kukaan asuk­kais­ta ei ollut valit­ta­nut asiasta.

  72. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Epäi­ly Golf-vir­ran heik­ke­ne­mi­ses­tä on hyvin van­ha ja aivan vaka­vas­ti otet­ta­va rea­li­teet­ti Suo­mes­sa. Aika vähän se on vai­kut­ta­nut maa­ris­kiin, mikä osoit­taa, että pank­ki­väen yleis­si­vis­tys on kapea-alaista.

    Aihees­ta on jul­kais­tu uusia tut­ki­mus­tu­lok­sia, joi­den mukaan Golf-vir­ran pysäh­ty­mi­ses­sä Islan­nin tasol­la ole­va kyn­nys meren­poh­jas­sa. Jää­kausien aikaan meren­pin­ta on niin alhaal­la, että vir­taus ko. kyn­nyk­sen yli on epäs­ta­bii­li. Nykyi­sel­lä meren pin­nan tasol­la Golf-vir­ta taas oli­si var­sin immuu­ni häiriöille.

    Sinän­sä lie­nee var­sin uskot­ta­va tulos, kos­ka todis­tei­ta Golf-vir­ran suu­ris­ta muu­tok­sis­ta löy­tyy vain jää­kausien ajoilta.

  73. Vil­le: Koneel­li­sen ilman­vaih­don tasa­pai­not­ta­mi­nen­kaan ei ole ihan help­poa, talos­ta tulee hel­pos­ti alipaineinen.

    Yli­pai­ne tai­taa olla aina­kin har­vas­sa talos­sa vie­lä isom­pi ongel­ma, kos­ka sil­loin kon­vek­tio vie kos­teut­ta ulos­päin, mikä joh­taa eris­tei­den ja raken­tei­den pai­kal­li­seen kas­tu­mi­seen, kun kas­te­pis­te alittuu.

  74. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Epäi­ly Golf-vir­ran heik­ke­ne­mi­ses­tä on hyvin van­ha ja aivan vaka­vas­ti otet­ta­va rea­li­teet­ti Suo­mes­sa. Aika vähän se on vai­kut­ta­nut maa­ris­kiin, mikä osoit­taa, että pank­ki­väen yleis­si­vis­tys on kapea-alaista.

    Jos mark­ki­na­ta­lous päät­tää ettei vir­ta kään­ny, niin ei se kään­ny. Vai miten se mää­ri­tel­mä meni..

  75. Vil­le: Koneel­li­sen ilman­vaih­don tasa­pai­not­ta­mi­nen­kaan ei ole ihan help­poa, talos­ta tulee hel­pos­ti alipaineinen. 

    Talon pitää­kin olla hie­man ali­pai­nei­nen, ettei yli­pai­ne puk­kaa kos­te­aa sisäil­maa raken­tei­siin. Se mis­sä voi muna­ta, on ilman­vaih­don sää­tä­mi­nen, talon tii­vis­tä­mi­nen tai kor­vausil­man hal­lit­tu sisäänjohtaminen.

    Jos talo ime­taan todel­la ali­pai­nei­sek­si, kor­vausil­ma tulee mis­tä sat­tuu. Jos talon höy­ryn­su­lus­sa on rei­kiä, kor­vausil­ma tulee taas mis­tä sat­tuu eli niis­tä rei’is­tä. Pahin tilan­ne on lii­an ali­pai­nei­nen talo, jos­sa ei ole hal­lit­tua kor­vausil­man saan­tia ja höy­ryn­sul­ku täyn­nä rei­kiä. Sil­loin kyl­mä kor­vausil­ma tulee nurkista.

    Kor­vausil­man saa hal­li­tus­ti sisään asen­ta­mal­la kor­vausil­ma­vent­tii­lin. Sen saa jäl­ki­kä­teen hel­poi­ten vaik­ka­pa ikku­na­puit­tee­seen. Ikku­naan asen­net­ta­va rako­vent­tii­li mak­saa hal­vim­mil­laan muu­ta­man euron euron ja asen­ta­mi­seen ei tar­vi­ta kuin pora. Kun talos­sa kor­vausil­ma­vent­tii­li, kor­vausil­ma tulee siel­tä eikä nur­kis­ta tai tii­vis­tei­den raoista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.