Kaupunkiympäristölautakunta 3.10.2017

Itäisen saaris­ton asemakaava

Toisen ker­ran pöy­dälle. Tähän kohdis­tuu aivan mah­dot­tomasti painei­ta. Toivoisi ihmis­ten ymmärtävän, että kaupungilla on muitakin tapo­ja säädel­lä omis­ta­mansa maan käyt­tämistä kuin asemakaava.

Raken­nus­lain kansalais­ten vaikut­tamis­mah­dol­lisuuk­sia koske­vat pykälät toimi­vat vähän myös itseään vas­taan. On suuri este muis­tusten huomioon ottamiselle, että jos näin tehdään, koko kaa­va pitää lait­taa uud­estaan näyt­teille ja siihen menee taas pitkä aika ja kaik­ki alkaa alusta.

Kulosaaren ostarin kaava

Yksimielis­es­ti läpi. Lau­takun­nas­sa oli painei­ta toisaal­ta jät­tää van­has­ta ostarista jokin maamerk­ki ja toisaal­ta rak­en­taa selvästi korkeam­paa, mut­ta vas­tae­hdo­tuk­sia ei tehty.

Käskyn­halti­jantien kaava

Läpi kiitoksin. Urputin ratikkakaistan puut­tumis­es­ta Nor­rtäl­jen­tieltä, mut­ta liiken­nesu­un­nit­teli­jat sanoi­vat, ettei olisi saatu mitenkään mah­tu­maan. No olisi tietysti, mut­ta pui­ta olisi kyl­lä joudut­tu kaata­maan – tai jät­tää istut­ta­mat­ta, en enää muista miten se oli.

 

9 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunta 3.10.2017”

  1. Katupu­ut ovat pyhiä. Helsin­ki lie Euroopan ja maail­man met­säisin pääkaupun­ki, ainakin lentokoneesta katsottuna. 

    Raidelin­ja on juuri niin häir­iöherkkä kuin sen heikoiten toteutet­tu koh­ta on. Ja tuo Nor­rtäl­jen­tie on ain­oa paik­ka, mis­sä kisko­jen vierel­lä on myös kadun­var­sipysäköin­tiä. Mitoi­tus on tietysti paljon väl­jem­pi kuin vaikka­pa Liisankadul­la, mut­ta silti ratkaisu on aika käsittämätön.

  2. “Urputin ratikkakaistan puut­tumis­es­ta Nor­rtäl­jen­tieltä, mut­ta liiken­nesu­un­nit­teli­jat sanoi­vat, ettei olisi saatu mitenkään mahtumaan.”

    Kiitos kun edes urputit. Mut­ta täy­tyy sanoa että tot­ta kai olisi saatu mah­tu­maan, jos olisi halut­tu. Kyse on siitä mitä kadulle halu­taan lait­taa. Puut/parkkipaikat olisi tosi­aan pitänyt pois­taa, pyöräkai­stat aset­taa yksisu­un­taisik­si sekä jalka­käytävä kapeak­si. Tai sit­ten olisi saatu vähän tilaa, jos olisi tehty jär­jeste­ly, jos­sa oma kaista on vain pohjoiseen men­nessä ennen Käskyn­halti­jan tien risteystä ja etelään men­täessä ennen Mäk­i­tor­pan tien risteystä.

    Tämä sama on nähty viimek­si Nor­den­sjöldinkadul­la. Pitäisi jotenkin saa­da käytän­nök­si että aina jos ratik­ka joudu­taan lait­ta­maan autoli­iken­teen kanssa samalle kaistalle, pitäisi asi­as­ta tehdä erik­seen selvi­tys vai­h­toe­htoi­neen ja lau­takun­nan pitäisi äänestää selkeästi, että onko tärkeäm­pää puut/parkkipaikat vai laadukas ratikkaliikenne.

  3. “No olisi tietysti, mut­ta pui­ta olisi kyl­lä joudut­tu kaata­maan – tai jät­tää istut­ta­mat­ta, en enää muista miten se oli.”

    Mitähän se mak­saa yksi raitio­vaunuvuoro lisää jok­er­ille, jotain puo­likkaan ja kokon­aisen miljoo­nan väli­in per vuosi? 

    Eihän tämä nimeno­mainen Oulunkylän puiden suojelu/istuttaminen väistämät­tä tarkoi­ta, että lin­jalle tarvi­taan vuoro lisää, mut­ta kun eri aluei­den ase­makaava­su­un­nit­teli­jat tekevät sekä Helsingis­sä ja Espoos­sa omat kom­pro­missin­sa jok­eri­ratikan kulun suh­teen, niin hel­posti päädytään tilanteeseen, ettei yksi lisävuoro edes riitä. Ja sen lisäk­si, että vuoro­ja tarvi­taan lisää, ollaan nopeasti tilanteessa, että jok­eri on vain yksi vuoroaan ruuhkas­sa odot­ta­va helsinkiläi­nen raitio­vaunulin­ja lisää, ei paljon main­os­tet­tu pikaratik­ka. Vaikut­taa sit­ten käyt­täjämääri­in ja ihan kaikkeen.

    Todel­la paskaa suun­nit­telua ja todel­la vetelää päätök­sen­tekoa lautakunnalta. 

    Tässä kylässä ei kyl­lä mitään osa­ta tehdä kun­nol­la, ei varsinkaan joukkoliikennettä.

  4. Ei ratikan peli ole vielä menetetty

    Tot­takai olisi parem­pi, jos ratikalle olisi saatu mah­dutet­tua oma kaista. Mut­ta jotain voidaan vielä tehdä:

    Molem­pi­in päi­hin jok­erival­ot (punav­ilkku), jot­ka ratikan aikana varmis­ta­vat, että Nor­rtäl­jen­tien liikenne pääsee estet­tä purkau­tu­maan Käskyn­halti­jantien / Oulunkylän­tie liikenneympyrästä. 

    Sil­loin Nor­rtäl­jen­tien autoli­ikenne ei pääse hidas­ta­maan ratikkaa — luku­unot­ta­mat­ta niitä auto­ja, jot­ka jostain syys­tä töpeksivät matkalla. Niihin puree kyl­lä ratikan voimakas äänimerkki…

  5. Jos jokin kaa­va laite­taan uudelleen näytille, ei jo ole­mas­sa ole­va pohjus­tus mene hukkaan. Jatko­jalostamises­sa aikaisem­pi taus­tatyö auttaa.

    Olen­naista on, että kehitämme kaupunkia ja myös vaikka­pa saaris­toa niin, että ratkaisut ovat pitkän päälle hyviä ja toimivia.

    Itäisen saaris­ton luon­toar­vot ovat vankat. Saaris­to on merkit­tävä esimerkik­si lin­nus­tolle. Lin­tu­jen kannal­ta tärkeää on tur­va­ta pesin­nän onnistuminen.

  6. Mik­si ihmeessä kaupun­ki halu­aa rak­en­taa edelleen mer­en­täytöil­lä yhä ump­inaisem­mak­si suuren osan Vask­i­lahtea Laut­tasaaren länsipuolella? 

    Joku planime­tria, tai mui­ta tarvit­tavia välineitä käyt­tämään pää­sevä voisi määrit­tää pin­ta-aloista a) ennen ja b) tuor­eim­man suun­nitel­man mukaan, mon­tako pros­ent­tia tuo (ja jo aiem­min tehty)
    mer­en­täyt­tö metroase­man luona tekevät yhteensä? 

    Lahtea reunus­ta­van Sotka­tien reunal­ta on jo kaadet­tu pui­ta ja meren­puoleiseen jalka­käytävään ja tiehen on lisäk­si maalat­tu nähdäk­seni täyt­töi­hin liit­tyviä merk­in­töjä. Tuol­laiset merkin­nät indikoi­vat yleen­sä piakkoin alka­via merentäyttötöitä …

    Mitä sanoo Osmo ja mitä sanovat Vihreät? 

    Eikö mer­en­täyt­töjä pitänytkään välttää?

    (Lähde: Ase­makaaval­u­on­nos 31.1.2017:
    31. kaupungi­nosa, Lauttasaari
    Koivusaari
    Kort­telit 31150–31162, osa kort­telei­ta 31163 ja 31164
    Katu‑, puisto‑, liikenne- ja vesialueet
    Asemakaava
    Kort­teli 31067 tont­ti 10
    Katu‑, puis­to- ja venesatama-alueet
    Vesialue
    Ase­makaa­van muutos
    (Muo­dos­tu­vat uudet kort­telit osa kort­telei­ta 31163 ja 31164
    sekä kort­telit 31165–31176)

  7. Kysymys:
    Mik­si ihmeessä kaupun­ki halu­aa rak­en­taa edelleen­mer­en­täytöil­lä yhä umpinaisemmaksi…

    Mil­lä luulet pysäyt­tävän perustele­maan Laut­tasaaren toisen metroase­man? Kart­taa kat­soes­sa voin olla var­ma, että myöhem­min täyt­töjä tulee myös Keilaniemeen ja mah­dol­lis­es­ti Laut­tasaaren luoteispuolelle.

  8. Kalle: Mil­lä luulet pysäyt­tävän perustele­maan Laut­tasaaren toisen metroase­man? Kart­taa kat­soes­sa voin olla var­ma, että myöhem­min täyt­töjä tulee myös Keilaniemeen ja mah­dol­lis­es­ti Laut­tasaaren luoteispuolelle.

    Riip­puu siitä, mitä tavoitel­laan. Saadaanko sitä metroa edes tänä vuon­na käyttöön?

    Rantaa ruop­paa­va kaivinkone, tai soravuori, ei ole mikään maise­man kau­nis­tus. (Edelli­nen nähty tänään iltapäivän sadesäässä, Sotka­tien vier­essä.) Vihreätkin ovat osavas­tu­us­sa siitä vahin­gos­ta, mitä ran­nan ruovikolle ja puille on tuol­la nyt tehty. Mitä aikoo Anni kevääl­lä ker­toa paikalle palaav­ille vesilin­nuille, jot­ka ovat tuos­sa mon­et vuodet jo pesineet?

    Mitä muuten tiedät tur­is­mista ja kivoista paikalli­sista tutustumiskohteista?

    Jos ei ole paikallis­ten edel­ly­tys­ten tajua, eikä muu­ta löy­dä, kan­nat­taisi lukea vaikka­pa jokin luo­vaa tur­is­min suun­nit­telua tai pur­je­hdus­ta käsit­televä teos.

  9. Kysymys:

    Vihreätkin ovat osavas­tu­us­sa siitä vahin­gos­ta, mitä ran­nan ruovikolle ja puille on tuol­la nyt tehty. Mitä aikoo Anni kevääl­lä ker­toa paikalle palaav­ille vesilin­nuille, jot­ka ovat tuos­sa mon­et vuodet pesineet?

    Ei tai­da Anni uskaltaa tuo­hon mitään vastata.

    Lin­tu­parat! Minkä järky­tyk­sen ne sil­loin tule­vat kokemaan! 

    Mitäköhän Anni sanoisi siitä, jos jonkin vähän pitem­män pois­saolon jäl­keen oman kotin­sa paikalla olisi yllät­täen vain asfaltil­la päällystet­ty, pöytävuoren kaltainen soravuori?

    Osmol­lakaan ei tai­da olla tähän mitään lisäämistä?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.