Kategoria: Talouspolitiikka

Mitä tehdä Kreikalle?

Eduskun­nan valiokun­nis­sa kesken ole­vista asioista ei tari­noi­da, mut­ta omista mielip­iteistään saa ker­toa. Ei liene kenellekään salaisu­us, että Kreikan lainao­hjel­mas­ta käy­dään neu­vot­telua ja jos tässä liiku­taan johonkin suun­taan. eduskun­nan suurelta valiokunnal­ta voidaan tarvi­ta päätöstä Suomen kan­nas­ta hyvinkin lyhyel­lä varoi­tusa­jal­la. Sik­si edus­ta­jamme suures­sa valiokun­nas­sa, Johan­na Sumu­vuori kyseli ryh­mältä, mil­lainen liikku­mati­la hänel­lä ryh­män puoles­ta on. Kir­joi­tan tähän oman vas­tauk­seni,  kos­ka on muutenkin pitänyt kir­joit­taa Kreikas­ta. Näin siis vastasin: 

Ei ole pelkoa, että Antti Rinne toisi esi­tyk­sen, joka olisi niin löperö, etteivät vihreät voisi sitä hyväksyä. Ei toisaal­ta ole pelkoa siitäkään, että tulisi sel­l­ainen esi­tys, joka miel­lyt­täisi min­ua, mut­ta ker­ron kan­tani silti. Minus­ta ei ole mitään järkeä pitää Kreikkaa henki­tor­eis­saan tyyli­in paras kreikkalainen on työtön kreikkalainen. Miten maa voi mak­saa velka­nsa, jos kreikkalaiset pide­tään työt­töminä? Jos joku on velkaa min­ulle, en panisi hän­tä käsir­autoi­hin ja estäisi hän­tä ansait­se­mas­ta raho­ja velan mak­su­un. Jat­ka lukemista “Mitä tehdä Kreikalle?”

Kokoomuksen hallitusohjelma (1) Työnteon kannattavuus

Kokoomuk­sen ohjel­ma on niin paljon pidem­pi kuin Keskus­tan, että en pysty käsit­telemän sitä yhtä kat­tavasti, vaan poimin siitä kiin­nos­tavimpia kohtia.

Sosi­aal­i­tur­vaa ja vero­tus­ta uud­is­te­taan siten, että työl­lä ansai­tus­ta eurosta jää pie­nil­lä tuloil­la aina vähin­tään 50 sent­tiä käteen.

Hienon tun­tu­inen tavoite, jota kan­nat­taa ihan mielel­lään. Kat­so­taan­pa mitä tämä tarkoit­taa. Toimeen­tu­lo­tu­ki takaa yksin vuokral­la asu­valle Helsingis­sä noin 1135 €/kk puh­taana käteen. Tästä noin 650 on asumiskulku­jen kor­vaamista ja 485 € toimeen­tu­lotuen peru­sosaa. Jos tästä lähde­tään, pitäisi 1500 euron kuukausi­palka­s­ta jäädä siis käteen 1885 euroa. Aika antelias malli siis. Radikaali perus­tu­lo­ma­lli? Jat­ka lukemista “Kokoomuk­sen hal­li­tu­so­hjel­ma (1) Työn­teon kannattavuus”

Aasian haaste demokratialle

Tep­po Turk­ki esit­teli tiis­taina Sitrassa raport­ti­aan ”Aasia haas­taa val­tio- ja demokra­tia käsi­tys­tämme uud­is­tu­maan”. Hän kuvaa siinä hyvin dra­maat­tis­es­ti, kuin­ka heikko arvos­tus Aasi­as­sa on van­hoil­la teol­lisu­us­mail­la, joiden hallinto Aasi­as­ta käsin näyt­tää täysin hal­vaan­tuneelta. Tepon raport­ti kan­nat­taa ehdot­tomasti lukea. Sen voi lada­ta tästä.

En ryhdy raport­tia selosta­maan, kos­ka parhaan käsi­tyk­sen siitä saa, kun lukee itse. Olin kom­men­toimas­sa Tepon esi­tys­tä Sitrassa ja kir­joi­tan tähän, mitä sanoin. Jat­ka lukemista “Aasian haaste demokratialle”

Öljynkuluttajamaille kartelli

(Kir­joi­tus on julka­istu Näkökul­ma-artikke­li­na Suomen Kuvalehdessä)

Öljyn hin­nan rom­ah­t­a­mi­nen yllät­ti ainakin min­ut. Näyt­tää se yllät­täneen öljy-yhtiötkin, jot­ka tuskail­e­vat kan­nat­ta­mat­tomik­si käynei­den investoin­tien­sa kanssa. Ylläte­tyk­si tuli myös Venäjä, joka ei ole tehnyt mitään vähen­tääk­seen riip­pu­vu­ut­taan öljytuloista.

Liuskeöljy on tehnyt öljyn hin­nan­laskun mah­dol­lisek­si, mut­ta se ei tai­da olla ain­oa syy. Ehkäpä Sau­di-Ara­bi­an kaltaiset maat eivät näe pahana, että liuskeöljyltä, öljy­hiekalta ja ark­tiselta öljyltä vede­tään mat­to alta. Into kehit­tää sähköau­to­ja on myös kokenut kolauk­sen samoin kuin muutkin toimet vähen­tää öljyri­ip­pu­vu­ut­ta. Jat­ka lukemista “Öljynku­lut­ta­ja­maille kartelli”

Miten metropolikaava edistäisi asuntotuotantoa?

On aika ilmeistä, että ehdo­tus metropoli­hallinnok­si kaatuu, kos­ka aika lop­puu kesken. Sen säätämisek­si eduskun­nan pitäisi piden­tää istun­tokaut­ta nyt sovi­tus­ta 13.3. ‑takara­jas­ta, eikä käytet­tävis­sä ole remon­tin takia edes istuntosalia.

Itse sisäl­löstä. Olen kan­nat­tanut vah­vasti vah­vaa metropoli­hallintoa, jon­ka olen­naise­na osana on, että kun­nal­lisvero­jen keräämi­nen annet­taisi­in sille. Vas­ta kun rahat ovat yhteiset, syn­tyy yhteistä taho­ta ja osaop­ti­moin­ti lop­puu. Olen myös kan­nat­tanut, että maankäytöstä päät­tämi­nen ja joukkoli­ikenne annet­taisi­in metropoli­hallinnolle kokon­aisu­udessaan. Jat­ka lukemista “Miten metropo­likaa­va edis­täisi asuntotuotantoa?”

Ansioturvareformi

Olin tekemässä esi­tys­tä ansio­tur­van reformista viisi­henkisessä joukos­sa, jota voi hyvinkin kut­sua epäpy­häk­si allianssik­si. Meitä oli Eli­na Lep­omä­ki (kansane­dus­ta­ja, kok), Juhana Var­ti­ainen (VATT, yli­jo­hta­ja), Tuo­mas Pöysti (val­tion tarkas­tusvi­ras­ton pääjo­hta­ja), sosi­aalipoli­ti­ikan pro­fes­sori Heik­ki Hiil­amo ja minä. Jot­ta en ottaisi kun­ni­aa tois­t­en tekemästä työstä on heti san­ot­ta­va, että min­un osuuteni tek­sti­in jäi muiden kir­jankir­joi­tuski­irei­den vuok­si vähäiseksi.

Esi­tyk­sen voi lukea tästä.

Pääko­h­dat esi­tyk­sessämme olivat:

Työt­tömyys­vaku­u­tus pakol­lisek­si ja Kelan hallinnoimak­si. Työt­tömyys­vaku­u­tus on kum­malli­nen sekasik­iö. Se rahoite­taan 95-pros­ent­tis­es­ti kaik­il­ta palka­nsaa­jil­ta ja hei­dän työ­nan­ta­jil­taan kerä­ty­il­lä veroil­la. Työt­tömyyskas­sat mak­sa­vat ansio­tur­van menoista vaivaiset viisi pros­ent­tia, mut­ta vaku­u­tus kos­kee vain kas­san jäseniä. Muut siis mak­sa­vat, mut­ta eivät saa vaku­u­tus­tur­vaa. Tätä yritet­ti­in kau­nis­tel­la niin, että työt­tömyyskas­sat tilit­tävät val­ti­olle vaku­ut­ta­mat­toman palka­nsaa­jan osan (pitävät työ­nan­ta­jan osan), mut­ta tämä ei muu­ta asi­aa mitenkään parem­mak­si. Sehän tarkoit­taa, että vaku­ut­tam­a­ton joutuu mak­samaan palka­s­taan sel­l­aista veroa val­ti­olle, jota vaku­utet­tu ei joudu mak­samaan. Esimerkik­si Nor­jas­sa on pakolli­nen työt­tömyys­vaku­u­tus. Sairaus­vaku­u­tuk­sen liitet­ty työ­tulo­vaku­u­tus on myös pakollinen.

Työt­tömyys­vaku­u­tuk­sen siir­to Kelalle toisi huo­mat­tavia säästöjä hallintoku­luis­sa. Jat­ka lukemista “Ansio­tur­vare­for­mi”

EKP:n päätöksiä odoteltaessa

 

On pakko tun­nus­taa, että rahapoli­ti­ik­ka on min­ul­la eikä tun­tem­aton kansan­talousti­eteen alue. Sik­si olen ollut aika varovainen sanomaan asi­as­ta mitään. Aikaa myöten kuitenkin uskoni on hor­junut niihin, jot­ka han­skaa­vat omas­ta mielestään tämänkin alueen. Tämä havain­to on rohkaissut sanomaan tästäkin asi­as­ta jotain.

Olen jo ajat sit­ten sanonut, että EKP:n pitäisi lisätä val­tioiden finanssipoli­it­tista liikku­ma-alaa osta­mal­la jäsen­val­tioiden laina­pa­pere­i­ta pääo­ma-avaimen suh­teessa ja mitätöidä ne. Mitätöin­ti ei tietenkään ole tarpeel­lista, jos se jotain hiertää, kun­han niistä mak­se­taan kaik­ista sama korkoa. Korko kun palaa omis­ta­jille pääo­ma-avaimen suh­teessa. Ekon­o­misti ei näe tässä eroa, mut­ta juristi var­maankin näkee. Jat­ka lukemista “EKP:n päätök­siä odoteltaessa”

Yhteisvaluutta tarvitsee alueellisia tulonsiirtoja?

Olen ollut vähän pidät­tyväi­nen kir­joit­ta­maan euron tule­vaisu­ud­es­ta, kos­ka hal­li­tus­puoluei­den kansane­dus­ta­jien pitäisi pitää speku­laa­tioiden kohteena ole­vis­sa asiois­sa mata­laa profi­il­ia. En ole enää hal­li­tus­puolueen kansane­dus­ta­ja enkä koh­ta edes kansane­dus­ta­ja, joten euro tuskin rom­ah­taa blogikir­joituk­seni joh­dos­ta. Varsinkin, kun Helsin­gin Sanomis­sa kir­joitet­ti­in samas­ta asi­as­ta tänään.

Mieltäni on häirin­nyt havain­to, jon­ka mukaan jokaisen val­tion sisälle on syn­tynyt omat kehi­tysalueen­sa, joista väestö muut­taa kasvukeskuk­si­in. Kaikissa mais­sa on koet­tu järkeväk­si toimin­naksi har­joit­taa alueel­lisia tulon­si­ir­to­ja, joil­la rikkaat alueet tuke­vat köy­hiä. Jat­ka lukemista “Yhteis­val­u­ut­ta tarvit­see alueel­lisia tulonsiirtoja?”

Mikä deflaatiossa on vaarallista?

Silmi­i­ni osui jostain lehdestä pelko, että öljyn hin­nan­lasku johtaisi lamaan, kos­ka se alen­taa hin­tata­soa ja deflaa­tio on tun­netusti paha asia. Aja­tus on aivan hölmö.

Deflaa­tio on paha asia, ja ilmiön jonkin­lainen mit­tari on hin­tata­so. Mut­ta niin kuin kaik­ki mit­tar­it, hin­tain­dek­si mit­taa vähän eri asi­aa kuin ilmiötä nimeltä deflaa­tio. Samas­ta syys­tä hin­to­jen nousu, joka johtuu arvon­lisäveron koro­tuk­ses­ta, ei ole inflaa­tio­ta siinä mielessä, mitä tarkoita­mme inflaa­ti­ol­la: hin­to­jen ja palko­jen nousukier­ret­tä. Jos hyvä vil­jasato alen­taa ruuan hin­taa, se ei kuitenkaan ole lamaan johtavaa deflaatiokierrettä.

Toki öljyn hin­nan koro­tus voi tuot­taa häir­iöitä talouteen, kun öljyn­tuotan­nos­sa mukana ole­via yri­tyk­siä menee nurin. Napa­jäätikön alta öljyn poraami­nen ei juuri nyt ole mikään hyvä bisnes. Tämä on kuitenkin eri asia kuin se, mis­tä deflaa­tion vaarois­sa on kyse. Jat­ka lukemista “Mikä deflaa­tios­sa on vaarallista?”