Yhteisvaluutta tarvitsee alueellisia tulonsiirtoja?

Olen ollut vähän pidät­ty­väi­nen kir­joit­ta­maan euron tule­vai­suu­des­ta, kos­ka hal­li­tus­puo­luei­den kan­san­edus­ta­jien pitäi­si pitää spe­ku­laa­tioi­den koh­tee­na ole­vis­sa asiois­sa mata­laa pro­fii­lia. En ole enää hal­li­tus­puo­lu­een kan­san­edus­ta­ja enkä koh­ta edes kan­san­edus­ta­ja, joten euro tus­kin romah­taa blo­gi­kir­joi­tuk­se­ni joh­dos­ta. Var­sin­kin, kun Hel­sin­gin Sano­mis­sa kir­joi­tet­tiin samas­ta asias­ta tänään.

Miel­tä­ni on häi­rin­nyt havain­to, jon­ka mukaan jokai­sen val­tion sisäl­le on syn­ty­nyt omat kehi­ty­sa­lu­een­sa, jois­ta väes­tö muut­taa kas­vu­kes­kuk­siin. Kai­kis­sa mais­sa on koet­tu jär­ke­väk­si toi­min­nak­si har­joit­taa alu­eel­li­sia tulon­siir­to­ja, joil­la rik­kaat alu­eet tuke­vat köyhiä.

Vas­taa­via ero­ja ei Euroo­pas­sa ole ollut val­tioi­den välil­lä. Toi­set maat ovat rik­kaam­pia kuin toi­set, mut­ta sel­lais­ta maa­ta ei löy­dy, jos­sa yli puo­let asuk­kais­ta oli­si siir­ty­nyt mui­den mai­den kas­vu­kes­kuk­siin. Tai siis ei ole esiin­ty­nyt sataan vuo­teen. Pikem­min­kin erot ovat supis­tu­neet, mis­tä hyvä­nä esi­merk­ki­nä on ollut köy­hän Suo­men nouse­mi­nen vapaa­kau­pan ansios­ta vau­rau­den mai­den jouk­koon (aina­kin vähäk­si aikaa).

Mik­si meka­nis­mi, joka toi­mii val­tioi­den sisäl­lä, ei toi­mi nii­den välil­lä? Yksi seli­tys tähän ovat mai­den väli­set palk­kae­rot ja kel­lu­vat valuu­tat. On pal­jon sie­det­tä­väm­pää, että mai­den välil­lä on kak­sin­ker­tai­sia palk­kae­ro­ja, jos niil­lä on myös oma (kel­lu­va) valuut­ta, jon­ka ansio­ta suu­rin osa hin­nois­ta on vas­taa­vas­ti hal­vem­pia. Tämä meka­nis­mi siir­tää tuo­tan­toa rik­kais­ta mais­ta köy­hiin, mut­ta se ei siir­rä tuo­tan­toa ruuh­ka-Suo­mes­ta kehi­ty­sa­lueil­le, kos­ka vas­taa­via palk­ka- ja hin­tae­ro­ja ei ole.

Olen täs­tä kir­joit­ta­nut pari ker­taa aiem­min­kin. (Kel­lu­va kor­pi­taa­le­ri ja Alu­eel­li­set palk­kae­rot maa­kun­tien etu?) Alu­eel­li­set palk­kae­rot voi­si­vat aut­taa val­tioi­den sisäl­lä, mut­ta hyö­dyk­keet tup­pai­si­vat pai­kal­li­sia pal­ve­lu­ja lukuun otta­mat­ta olla saman­hin­tai­sia, kos­ka on sama raha. Sik­si kaik­kial­la on pää­dyt­ty mie­luum­min alu­eel­li­sia ero­ja tasoit­ta­viin tulon­siir­toi­hin kuin suu­res­sa mää­rin alu­eel­li­siin palk­kae­roi­hin. Tosin onhan meil­lä alu­eel­li­sia palk­kae­ro­ja Suo­mes­sa­kin. Työ­eh­to­so­pi­muk­set ovat yleen­sä val­ta­kun­nal­li­sia (jos­kin niis­sä­kin on kal­liin pai­kan lisiä), mut­ta kas­vu­kes­kuk­sis­sa mak­se­taan sopi­muk­sen pääl­le. Mai­den väli­set palk­kae­rot ovat kui­ten­kin olen­nai­ses­ti suurempia.

Yhteis­va­luut­ta toi­mi aluk­si hyvin, mut­ta nyt sii­nä on näh­tä­vis­sä saman­lai­sia ongel­mia kuin on mai­den sisäl­lä. Toi­miak­seen se vaa­ti­si alu­eel­li­sia tulon­siir­to­ja, mut­ta nii­hin ei ole val­miuk­sia. Suo­mes­sa nii­tä vas­tus­ta­vat äänek­käim­min samat poliit­ti­set tahot, jot­ka vaa­ti­vat Suo­men sisäl­le voi­ma­kas­ta aluepolitiikkaa.

Koko Suo­mi on (ymmär­tääk­se­ni) alue­po­li­tiik­kan­sa ansios­ta vah­vem­pi kuin oli­si, jos Itä- ja Poh­jois-Suo­mi oli­si jätet­ty tule­maan toi­meen oman onnen­sa varas­sa. Mil­lä logii­kal­la tämä ei päti­si koko Eurooppaan?

Hel­sin­gin sano­mis­sa Tuo­mas Mali­nen Hel­sin­gin yli­opis­tos­ta julis­ti: tulon­siir­tou­nio­ni tai yhteis­va­luu­tan loppu.

Huo­mat­ta­koon kui­ten­kin, ettei­vät alu­eel­li­set tulon­siir­rot ole pois­ta­neet muut­to­lii­ket­tä kas­vu­kes­kuk­siin, kor­kein­taan hidas­ta­neet sitä. Onko Euroo­pal­la joka tapauk­ses­sa edes­sään saman­lai­sen kehi­tys kuin Yhdys­val­lois­sa, jos­sa toi­set osa­val­tiot tyh­je­ne­vät ja toi­set kukois­ta­vat? Jos joi­den­kin mai­den tyh­je­ne­mis­tä asuk­kais­ta pide­tään paha­na asia­na, oma valuut­ta ja kel­lu­vat valuut­ta­kurs­sit toi­mi­vat koh­tuul­li­sen hyvin, mut­ta nii­hin liit­tyy omat, talou­den tehok­kuut­ta hei­ken­tä­vät ongelmansa.

125 vastausta artikkeliin “Yhteisvaluutta tarvitsee alueellisia tulonsiirtoja?”

  1. Eikö tulon­siir­tou­nio­ni oli­si legi­tii­mein­tä ja tehok­kain­ta hoi­taa euroo­pan­laa­jui­sen vero­tuk­sen kaut­ta? Meil­lä­hän on toki nyt­kin EU-tulon­siir­to­po­li­tiik­kaa: kohee­sio­ra­has­tot ovat mel­koi­nen apparaatti.

  2. EUs­sa on jo nyt mas­sii­vi­set tulon­siir­rot, lii­an suu­ret. Tulon­siir­to-unio­nia voi oikeas­taan aja­tel­la vain sil­loin, kun tulon­siir­to-tar­vet­ta ei ole. Esi­mer­kik­si Poh­jo­la voi­si sovel­tua täl­lai­sek­si alu­eek­si, Bal­tian maat ovat jo lii­kaa jäljessä. 

    Kreik­kaa ei oli­si kos­kaan pitä­nyt pääs­tää euroon.

  3. Talou­den kas­vu­teo­riois­sa rahal­la on pie­ni osa, mut­ta talou­den tasa­pai­not­tu­mi­nen on help­po näh­dä rahan kaut­ta so. tuo­tan­to kas­vaa, seu­raa työ­voi­ma­pu­la, pal­kat nousee, tuot­teet kal­lis­tu­vat, vien­ti vähe­nee, tasa­pai­no palau­tuu. Län­si- Sak­sa haa­li turk­ki­lai­sia, Ruot­si suo­ma­lai­sia, mut­ta toi­sen maa­il­man­so­dan talou­del­li­set kai­ut eivät tois­tu­ne. Kas­vu­teo­rias­ta ymmär­tää myös sen, että on parem­pi tuot­taa sak­sa­lai­nen auto ja vaih­taa se Krei­kas­sa poi­mit­tui­hin oliiveihin.
    Euro oli hyvä asia, mut­ta polii­ti­kot pila­si­vat sen. Toi­saal­ta voi­daan kysyä, onko jär­ke­vää pal­ka­ta alko­ho­lis­te­ja Alkon sii­voo­jik­si? Ete­lä ‑Euroo­pan polii­ti­kot näki­vät hal­van vel­kaan­tu­mi­sen kehi­tyk­sen merkkinä(hankkeet), yhteis­kun­ta­rau­han ylläpitäjänä(etuuksien säi­lyt­tä­mi­nen) ja ään­ten ostona(ojarumpupolitiikka). Suo­mi hakee sijaan­sa samas­sa viitekehyksessä.
    Jos ja kun kes­kus­ta voit­taa vaa­lit, niin Suo­mes­sa näh­dään pal­jon rahaa nie­le­vä alue­po­liit­ti­nen kuo­lin­kam­pai­lu, jos­sa vero­ra­hal­la hidas­te­taan keskittymistä.

  4. Osmo: “Koko Suo­mi on (ymmär­tääk­se­ni) alue­po­li­tiik­kan­sa ansios­ta vah­vem­pi kuin oli­si, jos Itä- ja Poh­jois-Suo­mi oli­si jätet­ty tule­maan toi­meen oman onnen­sa varas­sa. Mil­lä logii­kal­la tämä ei päti­si koko Eurooppaan?”

    Sil­lä logii­kal­la, että se ei päte­nyt Suomessakaan.

    Peri­fe­rian autioi­tu­mi­nen ei joh­du valuu­tas­ta, vaan elin­kei­no­ra­ken­teen muut­tu­mi­ses­ta. Vai kuvit­te­lee­ko joku, että tulon­siir­roil­la saa­tai­siin maa­ta­lou­teen lisää työ­paik­ko­ja? Tämä yhte­nä esimerkkinä.

    Voi olla, että todel­la mas­sii­vi­sil­la tuil­la saa­tai­siin jokin mää­rä yri­tyk­siä siir­tä­mään työ­paik­ko­ja Kii­nas­ta takai­sin, mut­ta mitä jär­keä sii­nä oli­si? Var­sin­kin kun Kii­nas­ta jo palau­tuu tuo­tan­toa, mut­ta ei suin­kaan periferiaan.

  5. EU:ssa on jo tulon­siir­to­me­ka­nis­me­ja ihan riit­tä­väs­ti. Ongel­ma on vero­po­li­tii­kan heterogeenisuus. 

    On mai­ta, jois­sa ei ole toi­mi­vaa vero­tus­ta (Kreik­ka), on toi­mi­van vero­tuk­sen mai­ta (Sak­sa) ja sit­ten on mai­ta, jois­sa mopo on karan­nut käsis­tä (Suo­mi). Vero­tus­ta yhte­näis­tä­mäl­lä saa­daan Krei­kan ja Suo­men kal­tai­sia oha­rei­ta takai­sin kes­tä­vän talous­ke­hi­tyk­sen tielle.

    Toi­vot­ta­vas­ti sitä ei kui­ten­kaan teh­dä sak­sa­lai­sen byro­kraat­ti­ses­ti. Vero­tuk­sen tulee olla kat­ta­vaa, yksin­ker­tais­ta ja mata­laa ollak­seen tehokasta.

  6. Hyvää poh­dis­ke­lua. Alue­po­li­tiik­ka voi­tai­siin hyvin kora­va­ta sil­lä, että jokai­nen maa­kun­ta sai­si pitää vero­tu­lon­sa itsel­lään, jol­loin­ka tulot tuplaantuvat. 

    Mik­si Ahve­nan­maan ALV-verot tulou­te­taan val­tiol­le. Lap­pi­kin tuli­si hyvin omil­laan toi­meen. Yhdys­val­lois­sa­kaan ei ole yleis­tä arvon­li­sä­ve­roa ja mitään alue­tu­ki­po­li­tiik­kaa ei tarvita.

  7. Arvon­li­sä­ve­ro on oikea tapa tasa­ta tasei­ta. Tava­ran vapaa liik­kum­mi­nen luo arvon­li­sä­ve­ron avaul­la varal­li­suut­ta sii­nä maas­sa, jos­sa tava­ra käy­te­tään. Pan­naan arvon­li­sä­ve­rot läjään ja ote­taan sii­tä sii­vu­ja jakoon EU:n yhtei­sel­lä kakkulapiolla.

  8. Suo­men euro on vaan niin pal­jon huo­nom­pi kuin Espan­jan euro. Ilmas­tos­ta joh­tuen tääl­lä asu­mi­nen ja ruo­ka ovat pal­jon kal­liim­pia. Tätä ei vaan ver­tai­luis­sa huomioda.

  9. Osmo:

    Koko Suo­mi on (ymmär­tääk­se­ni) alue­po­li­tiik­kan­sa ansios­ta vah­vem­pi kuin oli­si, jos Itä- ja Poh­jois-Suo­mi oli­si jätet­ty tule­maan toi­meen oman onnen­sa varas­sa. Mil­lä logii­kal­la tämä ei päti­si koko Eurooppaan?

    En nyt ota kan­taa sii­hen onko Suo­mi vah­vem­pi alue­po­li­tiik­kan­sa ansios­ta vai ei, kos­ka en tie­dä sii­hen vas­taus­ta. Tuo kysy­mys tus­kin on kui­ten­kaan rat­kai­se­va Euroo­pan tilanteessa. 

    Rat­kai­se­vaa on se, hyö­dyt­täi­si­kö Euroo­pan laa­jui­nen “alue­po­li­tiik­ka” (lue: tulon­siir­rot) jol­lain rele­van­til­la taval­la ja riit­tä­vän lyhyel­lä aika­vä­lil­lä myös nii­tä mai­ta, jot­ka toi­mi­si­vat nyky­ti­lan­tees­sa tulon­siir­to­jen tar­joa­ji­na. Ilman näi­den ehto­jen täyt­ty­mis­tä päät­tä­jil­le on vai­kea saa­da poliit­ti­sia insen­tii­ve­jä tulon­siir­tou­nio­nin raken­ta­mi­seen (en ota kan­taa tuli­si­ko sel­lais­ta rakentaa). 

    Voi­nem­me rea­lis­ti­ses­ti olet­taa, ettei Euroo­pas­ta löy­dy sel­lais­ta eri kan­sal­lis­val­tioi­den jäsen­ten välis­tä soli­daa­ri­suut­ta, joka mah­dol­lis­tai­si pidem­mäl­lä täh­täi­mel­lä vain joi­tain osa­puo­lia hyö­dyt­tä­vän avoi­men tulo­jen­siir­te­lyn. Poh­jois­maa­lai­nen tai sak­sa­lai­nen äänes­tä­jä tus­kin tun­tee sen voi­mak­kaam­paa yhteen­kuu­lu­vuut­ta roma­nia­lai­sen kans­sa kuin mitä hän tun­tee kenia­lai­sen tai kon­go­lai­sen kans­sa. Nyky­ti­lan­tees­sa lie­nee poliit­ti­ses­ti mah­dol­lis­ta saa­da läpi lähin­nä sel­lai­sia tulon­siir­to­ja, jot­ka esi­te­tään äänes­tä­jil­le eri­lai­si­na tuki­pa­kat­tei­na yms. “vält­tä­mät­tö­mi­nä” väliaikaisratkaisuina.

    Suu­rem­pi soli­daa­ri­suus vaa­ti­si pit­kän ja ras­kaan kult­tuu­ri­sen ja kie­lel­li­sen inte­graa­tio­ke­hi­tyk­sen, jol­lai­seen täl­lä het­kel­lä ei näy­tä ole­van eri­tyi­sen suur­ta tah­toa. Päin­vas­toin, vai­kut­taa sil­tä, että jäsen­maat halua­vat pitää mah­dol­li­sim­man tiu­kas­ti kiin­ni omis­ta eduis­taan. Yhtei­sen kie­len omak­su­mi­seen ei tun­nu ole­van min­kään­lai­sia pyrkimyksiä.

  10. On sii­nä se pie­ni ongel­ma, että ihmi­set vas­tus­ta­vat vii­mei­seen asti kuva­tun kal­tais­ta ban­diit­ti­po­li­tiik­kaa. Suo­ma­lai­sen näkö­kul­mas­ta sil­lä ei ole eroa kato­aa­ko klep­to­kra­tian vie­mä raha pää­mi­nis­te­rin pank­ki­ti­lil­le vai Zorbakselle.

    Minä vähän ihmet­te­len, että blo­gin­pi­tä­jä on teh­nyt pit­kän uran poli­tii­kas­sa eikä ymmär­rä ihmi­sis­tä sil­ti­kään edes perusasioita.

  11. Euro ei tule toi­mi­maan kos­kaan. Koko raha­liit­to pitää pur­kaa ja ajaa hal­li­tus­ti alsa., muu­ten se pur­kau­tuu hal­lit­se­mat­to­mas­ti. Inte­graa­tio ei toi­mi, ei aina­kaan lisää integraatiota.

  12. Taas sel­keä ja perus­tel­tu mielipide.

    Euron syn­tyä ja sii­hen liit­ty­mis­tä poh­dit­tiin moni­kan­tai­sis­sa työ­ryh­mis­sä sekä Suo­mes­sa että muu­al­la. Niis­sä oli muka­na myös tie­de­maa­il­ma. Sii­hen näh­den oli eri­kois­ta, ettei viit­tei­tä opti­maa­li­sen valuut­ta-alu­een teo­ri­aan rapor­teis­sa juu­ri näkynyt.

    Eri­kois­ta sik­si, että teo­ria on peräi­sin jo 60-luvul­ta (Mun­dell et al). Kes­kei­siä koh­tia olivat:

    - Pää­oman ja työ­voi­man (käy­tän­nös­sä­kin) vapaa liikkuminen.
    — Tulon­ta­saus­me­ka­nis­mi valuut­ta-alu­een sisällä
    — Valuut­ta-alu­een osien talous­syklien pitäi­si olla synkronissa.

    Suo­mi on opti­maa­li­nen valuut­ta-alue, Euro-alue ei.

    Mun­del­lil­le kuu­lui­si Nobel-palkinto!

    1. Opti­maa­li­sen valuut­ta-alu­een ongel­mat osat­tiin ottaa huo­mioon, mut­ta ongel­mat, joi­hin Euro on tör­män­nyt, ovat aivan muu­ta. Jos opti­maa­li­sen valuut­ta-alu­een edel­ly­tys oli­si sama tulo- ja kehi­tys­ta­so,. Espoo ja Nur­mes eivät voi­si kuu­lua samaan valuutta-alueeseen.

  13. Rol­le:
    EUs­sa on jo nyt mas­sii­vi­set tulon­siir­rot, lii­an suu­ret. Tulon­siir­to-unio­nia voi oikeas­taan aja­tel­la vain sil­loin, kun tulon­siir­to-tar­vet­ta ei ole. Esi­mer­kik­si Poh­jo­la voi­si sovel­tua täl­lai­sek­si alu­eek­si, Bal­tian maat ovat jo lii­kaa jäljessä. 

    Kreik­kaa ei oli­si kos­kaan pitä­nyt pääs­tää euroon.

    Maa­il­man­pan­kin tilas­to Googlen esit­tä­mä­nä gra­fiik­ka­na poh­jois­mai­den ja Viron BKT:sta asu­kas­ta kohden.
    http://goo.gl/6L9Ucy

    Kai huo­maat, että Nor­ja on mei­tä mel­kein saman ver­ran karus­sa kuin Viro on mei­tä peräs­sä? Eli sinul­le kel­paa unio­ni mis­sä olet itse saa­ma­puo­lel­la. Kuin­ka yllättävää…

    Minus­ta tulon­siir­tou­nio­ni EU-tasol­la­kin oli­si / on ihan hyvä asia. Mak­san ihan mie­lel­lä­ni Espan­jan ja Krei­kan perus­kou­lu­jen pyö­ri­tys­tä, kun­han sit­ten mak­su­pa­nok­sen vas­ti­neek­si mei­kä­läi­nen men­ta­li­teet­ti teke­mi­seen siir­tyy edes osit­tain etelään.

    Mut­ta har­val­la riit­tää soli­daa­ri­suut­ta samas­sa mitas­sa, sil­lä ylei­nen reto­riik­ka on enem­män mallia:
    “Itse ovat asian­sa sös­si­neet, kärsiköön!”

    Oikeas­ti apu joka aut­tai­si eni­ten oli­si ete­län jul­ki­sen sek­to­rin refor­maa­tio, kor­rup­tion kit­ken­tä. Ei juus­to­höy­lä ja kit­sas­tel­len jael­lut pank­ki­tuet. Tosin, eivät­pä poh­joi­sen­kaan jul­ki­set sek­to­rit ongel­mat­to­mia ole…

  14. Hel­sin­ki­läi­sil­lä on soli­daa­ri­suut­ta syr­jä­suo­ma­lai­sia koh­taan ja jotain halua yllä­pi­tää syr­jä-Suo­mea, mut­ta ei vält­tä­mät­tä vas­taa­via int­res­se­jä kaik­kia Euroo­pan mai­ta koh­taan. Tämä on ehkä kiusal­lis­ta euro­fe­de­ra­lis­ti­ses­ta näkö­kul­mas­ta, mut­ta jos se jäte­tään huo­miot­ta, inte­graa­tio ja tulon­siir­to­po­li­tiik­ka kar­kaa­vat kes­tä­mät­tö­män pit­käl­le ja koko pro­jek­ti vaarantuu.

  15. EU:n sisäis­ten tulon­siir­to­jen sum­ma on koh­tuul­li­sen pie­ni suh­tees­sa tuo­tan­non arvoon. Lisäk­si iso osa rahois­ta on tie­tyn elin­kei­non tuke­mis­ta eikä aluesiirtoja.

  16. Tär­keä aihe ja hyvä kir­joi­tus. Toi­vot­ta­vas­ti joku komis­sios­sa ja EU-par­la­men­tis­sa­kin poh­tii asi­aa, eikä vain val­mis­tau­du seu­raa­viin vaaleihin.

    Suo­mi on itse asias­sa ollut jo kau­an hyvin­voin­nin siir­tou­nio­nis­sa. Maa­il­man kaup­paa on tar­koi­tuk­sel­la vapau­tet­tu, jot­ta tava­rat liik­kui­si­vat vapaas­ti. Suo­mi on täs­tä aluk­si hyö­ty­nyt ja kas­vat­ta­nut elin­ta­soa ja hyvin­voin­tia. No nyt kun kol­mas maa­il­ma on tul­lut teol­li­seen tuo­tan­toon ja kaup­paan mukaan, niin meil­tä on työt siir­ty­neet muu­al­le. Samal­la läh­ti hyvin­voin­tia iso pala.

    En usko tulon­siir­tou­nio­niin pät­kää­kään. Ajau­dun poh­ti­maan sitä mitä hyö­tyä Suo­mel­le oikeas­ti on EU:sta ja euros­ta, ja oli­sim­me­ko nii­den hyö­ty­jen vas­ta­pai­nok­si val­mii­ta elät­tä­mään Ete­lä-Euroo­pan köy­hiä mai­ta. Kyse­ly­tut­ki­muk­sis­sa suo­ma­lai­set ovat yhte­nä kes­kei­se­nä ja jopa rat­kai­se­va­na etu­na pitä­neet sitä, että mat­kus­ta­mis­ta var­ten ei tar­vit­se vaih­taa valuut­taa! Siis kes­ki­mää­räi­nen sääs­tö ehkä 10 euroa/vuosi/kansalainen. Tämän edun säi­lyt­tä­mi­sek­si monet ovat kan­nat­ta­neet esim. Krei­kan, Por­tu­ga­lin ym. pelas­tus­pa­ket­te­ja sekä EKP:n tase­vai­ku­tuk­sia, joi­den sum­ma Suo­mel­le on kym­me­niä mil­jar­de­ja. Siis 10 euron edun säi­lyt­tä­mi­sek­si olem­me otta­neet ris­kiä noin 10.000 euroa per kär­sä. Jok­seen­kin järjetöntä.

    Jos tulon­siir­tou­nio­nis­ta ker­rot­tai­siin kan­sa­lai­sil­le sen oikea sisäl­tö ja mer­ki­tys, niin se ei sai­si kan­na­tus­ta. Mitä me sii­tä hyötyisimme?

    Täs­sä­kin pätee sanon­ta: anna mie­hel­le kala niin ruo­kit hänet päi­väk­si. Ope­ta kalas­ta­maan, niin ruo­kit loppuelämäksi.

    Sosi­aa­li­de­mo­kraat­ti­nen “hyvin“vointivaltio tulon­siir­toi­neen yhdis­tet­ty­nä saa­vu­tet­tu­ja etu­ja puo­lus­ta­vaan ay-liik­kee­seen ei toi­mi Suo­mes­sa eikä se toi­mi­si Euroo­pan tasol­la­kaan. On ymmär­ret­tä­vä, että maa­il­ma ympä­ril­läm­me on pysy­väs­ti muut­tu­nut osit­tain omien pää­tök­siem­me ansios­ta (esim. maa­il­man­kau­pan vapaut­ta­mi­nen) eikä van­hoil­la raken­teil­la sii­nä pär­jä­tä. Tulon­siir­tou­nio­ni oli­si askel taak­se­päin, ei eteenpäin.

  17. Sanot, että rik­kaat alu­eet tuke­vat köy­hiä. Miten mit­taat rik­kau­den? Met­sät eivät ole pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Met­sä­teol­li­suus ei ole pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Maa­ta­lous­a­lu­eet eivät ole pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Kai­vok­set eivät ole pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Kalas­tus­ve­det eivät ole pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Loman­viet­toa­lu­eet eivät ole pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Rik­kaan pää­kau­pun­ki­seu­dun suu­rin elin­kei­no lie­nee hal­lin­to. Onhan se rik­kaus sekin, ja päin­vas­tai­sis­ta puheis­ta huo­li­mat­ta se on vuo­si vuo­del­ta kes­kit­ty­nyt enem­män pää­kau­pun­ki­seu­dul­le. Kun ns. rik­kaus siis on kes­kit­ty­nyt ja köy­hyys hajau­tu­nut, onko kyse vain vää­ris­tä arvo­tuk­sis­ta. Onko hal­lin­to todel­la niin pal­jon arvok­kaam­paa kuin kon­kreet­ti­nen työ, että ei voi­si mak­saa enem­män suo­raan alku­tuo­tan­nos­ta eikä kei­no­te­koi­si­na tuki­na? Sama ongel­ma­han on kehi­tys­mai­den kans­sa, kehi­tys­a­pu on mitä­tön ja teho­ton kom­pen­saa­tio sii­tä, että siir­to­ma­tyy­liin edel­leen ryös­te­tään rik­kau­det pilkkahintaan?

  18. Opti­maa­li­nen valuut­ta-alue on se alue jon­ka sisäl­lä ihmis­ten väli­nen soli­daa­ri­suus mah­dol­lis­taa tulon­siir­rot. Suo­mi­kin alkaa pik­ku­hil­jaa muut­tua lii­an suu­rek­si ollak­seen yksi valuut­ta-alue. Alue­po­li­tii­kas­ta ollaan luo­vut­tu tasai­ses­ti vii­mei­sen 30 vuo­den ajan.

  19. Sitä että Krei­kan, Por­tu­ga­lin ym aut­ta­mi­nen mer­kit­see meil­le pk-seu­dun asuk­kail­le samaa asi­aa kuin Kai­nuun tai Lapin aut­ta­mis­ta ei ole auen­nut muu­ta­mal­le minun läh­ji­pii­ris­sä elä­väl­le kovan lin­jan EU-vas­tus­ta­jal­le. Mut­ta he taas eivät tie­ten­kään asu pk-seudulla.
    Ei aukea myös sekään että jos me autam­me mui­ta, aute­taan mei­tä­kin mie­lum­min jos tar­vit­sem­me apua joskus.

  20. Jou­ko Tuo­mis­to:
    Rik­kaan pää­kau­pun­ki­seu­dun suu­rin elin­kei­no lie­nee hallinto. 

    Noh, meil­lä pk-seu­dul­la aina­kin ker­ran oli Nokia nimi­nen yri­tys jon­ka tär­keim­mät, siis lop­pu­tuot­tei­den arvoa nos­ta­vaa suun­nit­te­lu­työ­tä teke­vät osas­tot, oli­vat Kei­la­nie­mies­sä ja muu­ta­mas­sa muus­saa pai­kas­sa pk-seudulla.

    Tai­de­taan muu­ten met­sät­rak­to­rei­ta ja monia mui­ta maa­seu­dun ihmis­ten tär­keik­si koke­mia lait­tei­ta suun­ni­tel­la myös tääl­lä kehä­kol­mo­sen tuntumassa. 

    Hal­lin­to taas ei oli­si niin arvos­tet­tua ellei sitä teki­si pää­asias­sa nai­set. Ilman nai­sia nimit­täin ei syn­ny uut­ta elä­mää. Sii­nä mie­les­sä val­lit­see epä­ta­sa­pai­no, kun poh­joi­sen nai­set valu­vat ete­lään teke­mään hal­lin­to­työ­tä. Mut­ta jos kaik­ki Hel­sin­gin hal­lin­to­työt haja­si­joi­tet­tai­siin, niin ei ole takei­ta että kyseis­tä työ­tä teke­vät nai­set jäi­si­vät synnyinsijoilleen. 

    Oli­si­ko sisäi­nen pas­si ja rajoi­tet­tu muut­to-oikeus rat­kai­su? Ja yli­opis­to-opis­ke­li­joil­le pakol­li­sek­si met­sä tai maa­ta­lous­työt kesäksi?

  21. Opti­maa­li­sen valuut­ta-alu­een kri­tee­rien mukaan Espool­le onko opti­maa­li­sin Tal­lin­na. Turul­le ja Tor­niol­le on Tuk­hol­ma ja Haa­pa­ran­ta. Samaa työs­sä­käyn­tia­luet­ta ym.

  22. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Opti­maa­li­sen valuut­ta-alu­een ongel­mat osat­tiin ottaa huo­mioon, mut­ta ongel­mat, joi­hin Euro on tör­män­nyt, ovat aivan muu­ta. Jos opti­maa­li­sen valuut­ta-alu­een edel­ly­tys oli­si sama tulo- ja kehi­tys­ta­so,. Espoo ja Nur­mes eivät voi­si kuu­lua samaan valuutta-alueeseen.

    MIkä vika Nur­mek­ses­sa on? Nur­mes tuot­taa Espool­le opis­ke­li­joi­ta ja ottaa pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta takai­sin muu­ta­mia kou­lu­tet­tu­ja hen­ki­löi­tä, ja kuun­te­lee Hel­sin­gin kes­kus­hal­lin­non ääntä.

  23. Jou­ko Tuo­mis­to:
    Rik­kaan pää­kau­pun­ki­seu­dun suu­rin elin­kei­no lie­nee hal­lin­to. Onhan se rik­kaus sekin, ja päin­vas­tai­sis­ta puheis­ta huo­li­mat­ta se on vuo­si vuo­del­ta kes­kit­ty­nyt enem­män pääkaupunkiseudulle. 

    Tämä nyt menee kai alku­pe­räi­sen aiheen ulko­puo­lel­le, mut­ta suo­sit­te­len tutus­tu­maan tähän artikkeliin:
    http://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/helsingin-tyopaikkamaaran-muutos

    Suu­rin ja voi­mak­kaim­min kas­va­va elin­kei­no Hel­sin­gis­sä on ter­veys- ja sosi­aa­li­pal­ve­lut, joka 2013 työl­lis­ti noin 55000 hlöä. Seu­raa­va­na tulee kaup­pa ja myös kas­va­va “amma­til­li­nen, tie­teel­li­nen ja tek­ni­nen toi­min­ta”, joka pitää sisäl­lään mm. ark­ki­teh­ti- ja insi­nöö­ri­pal­ve­lut, tie­teel­li­sen tut­ki­muk­sen ja mainosalan.

    Voi­mak­kaim­min supis­tu­va ala Hel­sin­gis­sä on jul­ki­nen hal­lin­to, jos­ta on vuo­des­ta 2008 vuo­teen 2013 hävin­nyt 6000 työpaikkaa.

  24. Eipä tuo­ta valuut­ta-alu­een väl­tä­mät­tö­myyk­siä ole huo­mioi­tu kuin aivan yei­sel­lä tasolla .

    Har­va on meit­ti­nyt käy­tän­nös­sä miten se toimisi.
    Espoon ja Nur­mek­sen tapuk­ses­sa se vie­lä toimii.
    Nur­mek­ses­ta kun muu­te­taan Espoo­seen ta aina­kin muu­ta­maan kehit­ty­vään paik­kaan ja toi­saal­ta Espoon palk­ka­ta­so on kor­keam­pi kuin Nurmeksessa.

    Mut­ta kun kai­kis­ta mais­ta pitäi­si ihmis­ten ryn­nä­tä Sak­saan niin kyn­nys onkin korkeampi.
    Ja kun Sak­san näen­näi­se­ti kor­kea työl­li­syy­sas­te on saa­vu­tet­tu tem­pu­tuk­sel­la niin todel­lis­ta tilaa työ­voi­man liik­ku­vuu­del­le ei ole.

    Niin­pä euroa-alue on pää­ty­nyt umpikujaan

    Yksi rat­kai­su on lisä­tä epä­sym­met­ris­ten häi­riöi­den pois­ta­mi­sek­si tukioh­jel­ma, mut­ta kun EU:lla ei ole suur­ta bud­jet­tia, mis­tä teh­dä jotain niin tyh­jäl­lä lom­pa­kol­la ei saa oikein mitään aikaiseksi

  25. Jou­ko Tuo­mis­to: Sanot, että rik­kaat alu­eet tuke­vat köy­hiä. Miten mit­taat rik­kau­den? Met­sät eivät ole pääkaupunkiseudulla.

    Suo­men met­sät muut­tui­vat arvok­kaik­si vas­ta, kun nii­tä voi­tiin voi­tol­li­ses­ti myy­dä jon­ne­kin muu­al­le, sitä ennen ne kan­nat­ti polt­taa ter­vak­si tai kas­kek­si, tai vaik­ka syö­dä pet­tu­na. Syr­jä­seu­dun rik­kau­det ovat rik­kauk­sia, kos­ka on joku ei-syr­jä­seu­tu, joka on val­mis mak­sa­maan niis­tä. Toki se ei-syr­jä­seu­tu voi Suo­men maa­kun­tien näkö­kul­mas­ta olla jokin kau­kai­sem­pi­kin kuin pää­kau­pun­ki­seu­tu. His­to­rial­li­ses­ti Hel­sin­gin vaih­toeh­to on ollut Mos­ko­va, että sii­tä vaan neu­vot­te­le­maan Vla­di-sedän kanssa.

  26. Eero Kär­ki:Oikeas­ti apu joka aut­tai­si eni­ten oli­si ete­län jul­ki­sen sek­to­rin refor­maa­tio, kor­rup­tion kit­ken­tä. Ei juus­to­höy­lä ja kit­sas­tel­len jael­lut pankkituet.

    Miten­kä tämä apu sin­ne tar­jot­tai­siin? Vie­täi­siin­kö se sak­sa­lai­sil­la pans­sa­reil­la 40-luvun malliin? 

    Tukea on jaet­tu juu­ri­kin kit­sas­tel­len sik­si, että saa­tai­siin nii­tä refor­me­ja aikaan. Jos sin­ne vain lai­te­taan piik­ki auki niin kreik­ka­lai­set polii­ti­kot eivät teki­si yhtään mitään ja sitä rahoit­ta­mis­ta pitäi­si jat­kaa maa­il­man tap­piin saakka. 

    Johan sen huo­maa tääl­lä suo­mes­sa­kin kuin­ka help­poa ikä­vien pää­tös­ten teko on. Jos jos­tai ulko­mail­ta tuli­si vas­tik­kee­ton­ta rahaa, niin ei tääl­lä­kään tapah­tui­si kyl­lä yhtään mitään.

  27. Jou­ko Tuo­mis­to:
    Sanot, että rik­kaat alu­eet tuke­vat köy­hiä. Miten mit­taat rik­kau­den? Met­sät eivät ole pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Met­sä­teol­li­suus ei ole pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Maa­ta­lous­a­lu­eet eivät ole pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Kai­vok­set eivät ole pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Kalas­tus­ve­det eivät ole pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Loman­viet­toa­lu­eet eivät ole pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Rik­kaan pää­kau­pun­ki­seu­dun suu­rin elin­kei­no lie­nee hallinto.

    Minä olen tain­nut kuul­la jos­kus aikai­sem­min­kin tämän vir­ren täs­sä blo­gis­sa (ja muuallakin).

    Tämä­hän menee seuraavasti:
    1: pks ei tuo­ta mitään, muu Suo­mi elät­tää sitä!
    2: kyl­lä­hän se tuot­taa [kai­vaa tilastoja]
    1: Eikä tuo le mitään tuot­ta­mis­ta, se on vain muul­ta Suo­mel­ta kupat­tu­ja verorahoja!
    2: val­tio kyl­lä kerää pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta enem­män vero­ja mitä se siel­lä, nok­kaa koh­den las­ket­tu­na ero on todel­la [kai­vaa lisää tilastoja]
    1: no sehän on vain ihan oikein että pks niin rikaa­na mak­saa perä­ky­lien menot!

    Näin se argu­ment­ti kään­tyy pää­lael­leen sii­tä, että pks vie lei­vän muun Suo­men suus­ta sii­hen, että on ihan oikein että pks niin rik­kaa­na ja tuot­ta­va­na mak­saa kepu­lan­dian menot.

    (muu Suo­mi = kepu­lan­dia, elik­kä muut pait­si kasvukeskukset)

  28. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Opti­maa­li­sen valuut­ta-alu­een ongel­mat osat­tiin ottaa huo­mioon, mut­ta ongel­mat, joi­hin Euro on tör­män­nyt, ovat aivan muu­ta. Jos opti­maa­li­sen valuut­ta-alu­een edel­ly­tys oli­si sama tulo- ja kehi­tys­ta­so,. Espoo ja Nur­mes eivät voi­si kuu­lua samaan valuutta-alueeseen.

    Tar­ken­nan vie­lä edel­lis­tä kysy­mys­tä­ni. Miten jokin Hel­sin­gin kes­kus­taa vähä­tu­loi­sem­pien asuk­kai­den lähiö voi kuu­lua samaan valuut­ta-alu­ee­seen kes­kus­tan kans­sa, ja Nur­mes ei voi?

  29. Sepi: Maa­il­man­pan­kin tilas­to Googlen esit­tä­mä­nä gra­fiik­ka­na poh­jois­mai­den ja Viron BKT:sta asu­kas­ta kohden.
    http://goo.gl/6L9Ucy

    Oikeas­ti apu joka aut­tai­si eni­ten oli­si ete­län jul­ki­sen sek­to­rin refor­maa­tio, kor­rup­tion kit­ken­tä. Ei juus­to­höy­lä ja kit­sas­tel­len jael­lut pank­ki­tuet. Tosin, eivät­pä poh­joi­sen­kaan jul­ki­set sek­to­rit ongel­mat­to­mia ole…

    Et sit­ten ole yhtään tutus­tu­nut sii­hen, mitä ns. troik­ka edel­lyt­tää Krei­kal­ta?! Juu­ri­kin tuo­ta raken­teel­lis­ta muu­tos­ta. Ongel­ma vain on sama kuin Suo­mes­sa, lii­an moni on menet­tä­mäs­sä saa­vu­te­tut etunsa.

    Mil­läs Sepi refor­moit Krei­kan jul­ki­sen sek­to­rin, jos siel­lä ei ole sii­hen apua? Ainoa kei­no on lopul­ta lopet­taa Krei­kan teko­hen­gi­tys, jol­loin pak­ko pakot­taa uudis­tuk­siin. Kun rahan­tu­lo lop­puu, pitää muuttua.

  30. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Opti­maa­li­sen valuut­ta-alu­een ongel­mat osat­tiin ottaa huo­mioon, mut­ta ongel­mat, joi­hin Euro on tör­män­nyt, ovat aivan muu­ta. Jos opti­maa­li­sen valuut­ta-alu­een edel­ly­tys oli­si sama tulo- ja kehi­tys­ta­so,. Espoo ja Nur­mes eivät voi­si kuu­lua samaan valuutta-alueeseen. 

    Opti­maa­lis­ta valuut­ta-aluet­ta ei ole olemassa.

    Kysy­mys­hän on mit­tayk­si­kös­tä, oli­si mel­ko absur­dia kysyä, mikä oli­si opti­maa­li­nen met­ri­jär­jes­tel­män alue.

  31. Vesa:

    snip’
    Sosi­aa­li­de­mo­kraat­ti­nen “hyvin”vointivaltio tulon­siir­toi­neen yhdis­tet­ty­nä saa­vu­tet­tu­ja etu­ja puo­lus­ta­vaan ay-liik­kee­seen ei toi­mi Suo­mes­sa eikä se toi­mi­si Euroo­pan tasollakaan.
    ‘snip’

    Ei toi­mi Suo­mes­sa, mut­ta toi­mii Ruot­sis­sa, Tans­kas­sa ja Norjassa.

    Toi­mi huo­nos­ti por­va­ri­hal­li­tuk­sen aika­na Ruot­sis­sa — ja toi­mii huo­nos­ti uus­li­be­ra­lis­ti­sen por­va­ri­he­ge­mo­nian aika­na Suomessa.

  32. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Opti­maa­li­sen valuut­ta-alu­een ongel­mat osat­tiin ottaa huo­mioon, mut­ta ongel­mat, joi­hin Euro on tör­män­nyt, ovat aivan muu­ta. Jos opti­maa­li­sen valuut­ta-alu­een edel­ly­tys oli­si sama tulo- ja kehi­tys­ta­so,. Espoo ja Nur­mes eivät voi­si kuu­lua samaan valuutta-alueeseen.

    Tar­koi­tin mai­den talouk­sien ajal­lis­ta synk­ro­ni­suut­ta, en kehi­tys­ta­so­jen yhdenmukaisuutta.

    Muis­tan ehkä vää­rin, mut­ta meil­lä aina­kin jul­ki­suu­des­sa kes­ki­tyt­tiin juu­ri tuon ajal­li­sen epä­synk­ro­ni­suu­den aiheut­ta­miin ongel­miin, t.s. että jos yksi osa euro-alu­ees­ta on taan­tu­mas­sa ja toi­nen yli­kuu­men­tu­nees­sa tilas­sa, oikea­ta kes­kus­pank­ki­po­li­tiik­kaa ei ole.

    Mai­den rajat ylit­tä­vät tulon­ta­saus­me­ka­nis­mit nime­no­maan kiel­let­tiin Euroo­pan vakaus- ja kas­vuso­pi­muk­ses­sa. Jos Mun­del­lin et al teo­ria täl­löin huo­mioi­tiin, euro-alu­ees­ta teh­tiin tie­ten­tah­toen epä­op­ti­maa­li­nen valuutta-alue.

  33. Yhteis­va­luut­ta tar­vit­see alu­eel­li­sia tulonsiirtoja?

    Mik­si ihmees­sä tar­vit­si­si? Esi­tit­kö jo jon­kun perus­teen tälle?

    Yksi osa­syy nykyi­seen lamaan lie­nee uuden yhteis­va­luut­ta­ko­kei­lun tuo­mat ongel­mat, mut­ta ongel­maan löy­tyy kyl­lä mui­ta­kin kor­jaus­liik­kei­tä kuin tulon­siir­rot tai yhteis­va­luu­tan pur­ka­mi­nen. Ja toi­saal­ta tulon­siir­rot eivät vält­tä­mät­tä eli­mi­noi yhteis­va­luu­tan ongel­mia. Aja­tus sii­tä, että tulon­siir­rot oli­si­vat oikea ja toi­mi­va kor­jaus­ta­pa näyt­tää minus­ta aika hataralta.

    P.S. Jot­kut kehi­tys­maat ovat käyt­tä­neet dol­la­ria valuut­ta­naan, käsit­tääk­se­ni ihan toi­mi­vas­ti, ilman tulonsiirtoja.

  34. Mun­del­lin val­tioi­den väli­nen talou­den syklien väli­nen epä­ta­sa­pai­no euro­ta­lou­des­sa aja­tel­tiin kor­jat­ta­van poliit­ti­sel­la yhteis­työl­lä (ha, ha). Mone­ta­ris­tit esit­ti­vät jo seit­se­män­kym­men­tä­lu­vul­la huo­mat­ta­vas­ti jär­ke­väm­piä ohjei­ta talou­den­pi­dol­le raha­po­li­tii­kan avul­la. Neu­vos­to­liit­to kaa­tui suk­ka­housui­hin so. kulu­tus­ta­va­roi­den puut­tee­seen. Euro kaa­tuu reaalipolitiikan(-ajattelun) puuttumiseen.

  35. Mik­si koko ajan puhu­taan vain jos­tain tie­tys­tä euro­mää­räs­tä jon­ka Suo­mi on jou­tu­nut maksamaan/takaamaan/whatever jol­le­kin maal­le esim Kreikalle?

    Juu­ri kukaan ei puhu sii­tä kuin­ka pal­jon euroa­lue on menet­tä­nyt talous­kas­vua vuo­den 2008 jäl­keen. Suo­men osal­ta mene­tys las­ke­taan var­maan kym­me­nis­sä mil­jar­deis­sa. Jos EU:n finans­si- ja raha­po­li­tiik­ka oli­si ollut edes vähän jär­ke­vää niin talous kas­vai­si eikä kukaan muis­tai­si muu­ta­man sadan mil­joo­nan Kreikka-vastuita.

    1. Suo­mi menet­tää euro­krii­sin takia kan­san­tu­losa noin kol­me mil­jar­dia kuu­kau­des­sa. Mene­tyk­set jo pal­jon yli sata miljardia

  36. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Opti­maa­li­sen valuut­ta-alu­een ongel­mat osat­tiin ottaa huomioon 

    Siis niin kuin miten muka? Työ­voi­man liik­ku­vuu­del­la on kui­ten­kin kie­lel­li­siä ja kult­tuu­ril­li­sia rajoi­tuk­sia (ja sil­tä osin kuin se liik­kuu, niin vähän nostalgisemmin/kansallismielisemmin ajat­te­le­vat ihmi­set eivät ehkä pidä bal­tian tyh­je­ne­mi­ses­tä väes­tös­tä), meil­lä ei ole nii­tä tulon­siir­to­ja lähes­kään sen ver­taa kuin esi­mer­kik­si USA:ssa (kuten tote­sit­kin) mut­ta sil­ti kui­ten­kin samal­la (Sak­sal­le mitoi­te­tul­la) raha­po­li­tii­kal­la ohja­taan Espan­jaa ja Sak­saa. Ensin­mai­ni­tus­sa talous ensin yli­kuu­me­ni, ja sit­ten syök­syi lamaan, jon­ka pituus alkaa näyt­tä­mään tätä menoa vuo­si­kym­me­nien mittaiselta. 

    (tai no, en oikein jak­sa uskoa euron kes­tä­vyy­teen, vaik­ka yllät­tä­vän sie­to­ky­kyi­siä talous­kur­juu­den suh­teen ihmi­set tois­tai­sek­si ovat olleet)

  37. Jot­ta kes­kus­te­lu tulon­siir­tou­nio­nis­ta oli­si jär­jel­lis­tä, pitäi­si ensin päät­tää, mitä tulon­siir­rot olisivat.

    Pit­kään EU on tuke­nut infra­hank­kei­ta. Ne ovat osoit­tau­tu­neet aika ongel­mal­li­sik­si: moot­to­ri­tei­tä ja len­to­kent­tiä ilman kun­non hyö­ty­ar­vioi­ta. Infra­hank­keet ovat hyvin kor­rup­tio­alt­tii­ta, niin Suo­mes­sa kuin ulko­mail­la: tilai­suus polii­ti­koil­le jakaa rahaa kave­rien fir­moil­le ja sopi­vil­le maanomistajille.

    Mikä oli­si jär­ke­vää tukea? Pitäi­si­kö työt­tö­myys­va­kuu­tus siir­tää EU-tasol­le kuten USA:ssa liit­to­val­tion tasol­la? Haas­teel­lis­ta mm. tulo­ta­so­jen ero­jen vuok­si ja estäi­si käy­tän­nös­sä esi­mer­kik­si perus­tu­loon siirtymisen.

    Entä kou­lu­tuk­sen tuke­mi­nen? Miten tukea kou­lu­tus­ta ilman että sekin tuki siir­tyy kou­lu­jen raken­ta­mi­sen tuek­si ja mah­dol­li­ses­ti aiheut­taa samo­ja ongel­mia kuin infra­tuet yleensä?

  38. Suo­mi on vähän onne­ton oman valuu­tan hal­ti­jak­si, mitään mah­dol­li­suut­ta kes­tää kei­not­te­lua ei oli­si ole­mas­sa. Asun­to­lai­nat aina­kin sidot­tai­siin euroon tai Sveit­sin frangiin.

    Yhteis­va­luut­ta tai aiem­mat hopea­kan­nat ovat tuo­neet vakaut­ta. Sodan jäl­kei­nen inflaa­tio-deval­voin­ti-kier­re oli iso pää­oma­siir­to teol­li­suu­del­le ja niil­le joil­la omai­suut­ta, se toi­mi sääntelytaloudessa.

    Venä­jä näyt­tää esi­mer­kin 50%:n deval­vaa­tion vaikutuksista.

    Suo­men ongel­ma on, että tääl­lä EU:n tulon­siir­rot hukat­tiin lill­kan­var­siin eikä saa­tu oikein mitää aikaan. No, jouk­ko han­ke­pro­jek­ti­pääl­li­ki­tä, joi­den palk­kauk­seen tuet sit­ten menivätkin.

    Jos alue­ke­hit­sy­ra­hat oisi käy­tet­ty vain rata- ja tieverkkoon?

    USA ver­tai­luis­sa kan­nat­taa muis­taa, että siel­lä­kin osa­val­tioil­la on var­sin eri­lai­set verot. Myös kun­nal­lis­ve­rot vaihtelevat.

  39. Talous­tie­tei­li­jän vasa­ra on hie­man robus­ti työ­ka­lu sii­hen sosio­lo­gi­seen ruu­viin, että tulon­siir­tou­nio­ni edel­lyt­täi­si myös yhteen­kuu­lu­vai­suu­den­tun­net­ta, yhteis­tä identiteettiä.

    Meil­lä on yhteis­va­luu­tas­sa nyt valu­vi­ka, se on valuut­ta vail­la val­tio­ta. Sen kor­jaa­mi­sek­si ollaan luo­mas­sa raken­net­ta, jon­ka valu­vi­ka on pal­jon suu­rem­pi: val­tio vail­la kansaa.

    Voim­me kopioi­da fede­raa­li­sia ins­ti­tuu­tio­ra­ken­tei­ta Yhdys­val­lois­ta, mut­ta meil­tä puut­tuu yhtei­nen kie­li, joka oli­si edel­ly­tyk­se­nä yhtei­sel­le, Euroo­pan laa­jui­sel­le poliit­ti­sel­le jul­ki­suu­del­le ja kan­sa­lai­syh­teis­kun­nal­le. Ilman nii­tä EU on ylhääl­tä alas ‑hal­lin­to­mam­mut­ti eikä mikään demo­kra­tia, joi­den tär­keim­piin peri­aat­tei­siin kuu­luu orga­ni­soi­tu­mi­nen alhaal­ta ylös.

  40. Suo­men vai­ku­tus­val­ta Euroo­pas­sa on pie­ni, jol­lei olematon. 

    Jos kehi­tys­kul­ku Euroo­pan sisäl­lä alkaa muis­tut­ta­maan Yhdys­val­to­ja, kuten se itse asias­sa on muis­tut­ta­nut talous­krii­sin puh­kea­mi­ses­ta alkaen, on uskal­let­ta­va kes­kus­tel­la myös euroon kuu­lu­mi­sen hyö­dyis­tä ihan koko kan­san näkö­kul­mas­ta, ei vain eliitin.

  41. Ei oikeas­taan tar­vi­ta var­si­nai­sia tulon­SIIR­TO­JA vaan tulon­LI­SÄYK­SIÄ niis­sä mais­sa jois­sa kulu­tus­ky­syn­tä on lii­an heik­koa työl­lis­tä­mään “kaik­kia”. Täl­lä het­kel­lä se kos­kee ihan jokais­ta EMU-maata.

    Näis­sä tulon­siir­to­hö­pö­tyk­sis­sä ei käy­tän­nös­sä kos­kaan tar­kas­tel­la asi­aa raha­vir­to­jen näkö­kul­mas­ta. Raha­vir­rat kul­ke­vat todel­li­suu­des­sa siten, että val­tio kulut­taa ENSIN ja verot­taa vas­ta sen jäl­keen. Eihän muu­ten oli­si kier­ros­sa mitään mitä verot­taa! Veroil­la siis kerä­tään pois yli­mää­räi­nen val­tion kulut­ta­ma raha jot­ta tule­val­la val­tion kulut­ta­mal­la rahal­la oli­si myös kysyn­tää. Ja vero­tus huo­leh­tii samal­la sii­tä, että rahal­la on arvo.

    Yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la raha­vir­rat syn­ty­vät vela­no­tos­ta (rahaa luo­daan) ja lop­pu­vat vel­ko­jen mak­suun (raha katoaa).

    Toi­sin sanoen vero­tuk­sel­la ei kos­kaan rahoi­te­ta yhtään mitään vaan sil­lä yllä­pi­de­tään jat­kos­sa kulu­tet­ta­van rahan arvoa ja kysyntää.

    EMU:n alu­eel­la tuli­si ottaa käyt­töön taval­la tai toi­sel­la EKP:n rahoit­ta­ma jär­jes­tel­mä, jol­la kai­kil­le alueil­le luo­daan perus­tu­lon, inves­toin­tien tms. kaut­ta riit­tä­vä kysyn­tä työl­lis­tä­mään pai­kal­li­sia pal­ve­lui­ta. Samal­la toki vero­jär­jes­tel­mät var­sin­kin Itä- ja Ete­lä-Euroo­pas­sa tulee pis­tää kuntoon.

    Euron tär­kein ongel­ma on siis se, että suve­ree­nien val­tioi­den vapaa kulu­tus­mah­dol­li­suus on vie­ty. Sii­hen asti kun­nes tämä kor­ja­taan, euroa­lue tulee ole­maan inves­toin­ti- ja kysyntälamassa.

  42. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suo­mi menet­tää euro­krii­sin takia kan­san­tu­losa noin kol­me mil­jar­dia kuu­kau­des­sa. Mene­tyk­set jo pal­jon yli sata miljardia 

    Ja mikä­hän se meka­nis­mi on?
    Kun kan­san­tu­lo lie­nee noin 130 mil­jar­dia, ilmei­ses­ti se siis lähes­tyy jo nollaa.

    1. Suo­men brut­to­kan­san­tuo­te on 200 mrd €. Olem­me menet­tä­neet enem­män kuin koko­naan seit­se­män vuo­den talou­del­li­sen kas­vun eli BKT on jää­nyt jäl­keen noin 36 mrd euroa vuo­des­sa eli 3 mrd/kk

  43. R.Silfverberg: Noh, meil­lä pk-seu­dul­la aina­kin ker­ran oli Nokia nimi­nen yri­tys jon­ka tär­keim­mät, siis lop­pu­tuot­tei­den arvoa nos­ta­vaa suun­nit­te­lu­työ­tä teke­vät osas­tot, oli­vat Kei­la­nie­mies­sä ja muu­ta­mas­sa muus­saa pai­kas­sa pk-seudulla.

    Eivät muu­ten olleet. Kei­la­nie­mes­sä oli lähin­nä hal­lin­toa ja ylin­tä pää­tök­sen­te­koa, mat­ka­pu­he­lin­ten suun­nit­te­lu teh­tiin Salos­sa, Oulus­sa, Tam­pe­reel­la ja ulko­mail­la. Nokia Network­sin tuo­te­suun­nit­te­lua teh­tiin ja teh­dään myös Pitä­jän­mäel­lä, mut­ta suu­rin osa sii­tä­kin tapah­tuu Hel­sin­gin seu­dun ulkopuolella.

  44. Sehän juu­ri _on_ fiat-rahan ainoa oikeu­tus. Sil­lä voi mak­saa vero­ja, ja vain sillä.

  45. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suo­mi menet­tää euro­krii­sin takia kan­san­tu­losa noin kol­me mil­jar­dia kuu­kau­des­sa. Mene­tyk­set jo pal­jon yli sata miljardia

    Ja Stub­bin hal­li­tus on jo käsit­tääk­se­ni ilmoit­ta­nut, että ei aio teh­dä asial­le toi­mi­kau­ten­sa lop­pu­puo­lel­la mitään. Onko­han yhdel­lä­kään puo­lu­eel­la tai edes polii­tio­kol­la tähän tilan­tee­seen jotain edes puo­lik­si toi­mi­vaa kor­jaus­suun­ni­tel­maa? Perus­suo­ma­lai­set eivät ehdo­ta euroe­roa, joten se ei kai ole viral­li­nen lää­ke. Ehkä kukaan ei ehdo­ta alu­eel­lis­ten tulon­siir­to­jen aloit­ta­mis­ta täs­mä­lääk­keek­si. Tai velan kas­vat­ta­mis­ta enti­ses­tään jat­ku­van kulu­tus­ky­syn­nän takaa­mi­sek­si. Ei tai­da olla mui­ta ohjei­ta kuin ajel­la Hel­sin­gis­sä Audeil­la edes­ta­kai­sin ja Brys­se­liin len­to­ko­neel­la edes­ta­kai­sin, ja selit­tää vakuut­ta­vas­ti televisiossa. 🙂

    Hei­tän tähän jotain raken­ta­vaa­kin. Yksin­ker­tai­nen ana­lyy­si ker­too, että nyky­la­ma ero­aa lukui­sis­ta aiem­mis­ta sii­nä, että nyt meil­lä on käy­tös­sä kiin­teä euro. Oleel­li­sin ero mark­ka-aikaan on se, että mar­kas­sa oli­sim­me jo devalvoineet/devalvoituneet ajat sit­ten. Mik­si­pä emme yrit­täi­si mat­kia tuo­ta stra­te­gi­aa? Perus­on­gel­ma on se, että yhteis­va­luu­tas­sa olles­sa lähin deval­voi­tu­mis­ta muis­tut­ta­va toi­men­pi­de on palk­ka-ale, ja se mais­tuu polii­tik­ko­jen suus­sa aika kar­vaal­ta. Lisäk­si kan­sa­lai­sil­la ja yri­tyk­sil­lä on euro­vel­kaa, eikä enim­mäk­seen mark­ka­vel­kaa, joten pitää olla vähän aiem­paa varo­vai­sem­pi. Mut­ta sil­ti, eikö oli­si jo aika lait­taa suu säk­kiä myö­ten, las­kea koko kan­san pal­kat mark­ki­noi­den mää­rää­mäl­le kil­pai­lu­ky­kyi­sel­le tasol­le, ja lopet­taa unel­moi­ti sii­tä, että nousu­kausi tulee ja pelas­taa (tai Kii­nan veto hii­puu), ja Suo­men tuot­teet käy­vät taas hyvin kau­pak­si ilman deval­vaa­tio­ta­kin? Nyky­me­nol­la fir­mo­ja kuih­tuu tai ajau­tuu vapaa­eh­toi­seen palk­ka-aleen yksi ker­ral­laan, kun­nes jos­kus hamas­sa tule­vai­suu­des­sa suu­rin osa on men­nyt tuos­ta man­ke­lis­ta läpi. Ja val­tio ottaa koko tuon ajan lisää vel­kaa leve­ään elä­mään niil­le, joi­ta nuo vai­keu­det eivät vie­lä kos­ke­ta (ml. polii­ti­kot itse).

  46. Tapio:
    Euron syn­tyä ja sii­hen liit­ty­mis­tä poh­dit­tiin moni­kan­tai­sis­sa työ­ryh­mis­sä sekä Suo­mes­sa että muu­al­la. Niis­sä oli muka­na myös tie­de­maa­il­ma. Sii­hen näh­den oli eri­kois­ta, ettei viit­tei­tä opti­maa­li­sen valuut­ta-alu­een teo­ri­aan rapor­teis­sa juu­ri näkynyt.

    Eri­kois­ta sik­si, että teo­ria on peräi­sin jo 60-luvul­ta (Mun­dell et al). Kes­kei­siä koh­tia olivat:

    – Pää­oman ja työ­voi­man (käy­tän­nös­sä­kin) vapaa liikkuminen.
    – Tulon­ta­saus­me­ka­nis­mi valuut­ta-alu­een sisällä
    – Valuut­ta-alu­een osien talous­syklien pitäi­si olla synkronissa.

    Suo­mi on opti­maa­li­nen valuut­ta-alue, Euro-alue ei.

    Mun­del­lil­le kuu­lui­si Nobel-palkinto!

    Mun­dell sai Ruot­sin Pan­kin myön­tä­män talous­tie­teen Nobel pal­kin­non vuon­na 1999.

    Opti­maa­li­sen valuut­ta-alu­een teo­ria on pal­jon laa­jem­pi kan­san­ta­lous­tie­teel­li­nen näke­mys valuut­taan kuin Etlan tai pank­kie­ko­no­mis­tien talou­den para­met­rei­hin, tran­sak­tioi­hin ymv. rajoit­tu­va näkemys.

    1990 luvul­la ruot­sa­lai­set tut­ki­jat havait­si­vat, että Suo­mi ja Ruot­si ovat lähes täy­del­li­nen valuut­ta-alue kes­ke­nään yhtei­siä työ­mark­ki­noi­ta myö­ten. Nor­ja ja Tans­ka­kin jäi­vät jälkeen.

    Suo­mi meni euroon poli­tiik­ka edel­lä ja ideo­lo­gia edel­lä edel­leen men­nään, vaik­ka hin­ta oli­si poh­jois­mai­nen hyvinvointimme.

  47. ano­nil­li: Suo­men met­sät muut­tui­vat arvok­kaik­si vas­ta, kun nii­tä voi­tiin voi­tol­li­ses­ti myy­dä jon­ne­kin muu­al­le, sitä ennen ne kan­nat­ti polt­taa ter­vak­si tai kas­kek­si, tai vaik­ka syö­dä pettuna. 

    Jot­kut väit­tä­vät, että met­sil­lä on edel­leen arvoa veden­kier­ron, ilmas­ton, biosfää­rin ja sitä kaut­ta elä­män yllä­pi­tä­mi­sen kan­nal­ta. En osaa sanoa, onko mei­dän vai met­sän ongel­ma, jos met­sä­ala on arvok­kaam­pi park­ki­paik­ka­na kuin yhteishyvänä.

  48. Rai­mo K: Opti­maa­lis­ta valuut­ta-aluet­ta ei ole olemassa.
    Kysy­mys­hän on mit­tayk­si­kös­tä, oli­si mel­ko absur­dia kysyä, mikä oli­si opti­maa­li­nen met­ri­jär­jes­tel­män alue. 

    Unoh­dat, että kysy­myk­sel­lä on kon­teks­ti. Opti­maa­li­nen met­ri­jär­jes­tel­män alue riip­puu käyt­tö­alu­ees­ta. Jos käyt­tö­alu­eet kai­paa­vat nano­luok­kaa ja AU-luok­kaa, niil­le ei saman­ai­kai­ses­ti oikein löy­dy opti­maa­lis­ta aluet­ta. Kyse on tästä.

    Opti­maa­li­nen alue on sel­lai­nen, mis­sä eri paik­ko­jen opti­mit eivät ole jat­ku­vas­ti täy­sin eri koh­dis­sa, kos­ka sii­nä tilan­tees­sa kul­la­kin het­kel­lä koko­nai­suu­den opti­min (valuut­ta­kurs­sit, korot, jne.) muut­ta­mi­nen ei koko­nai­suu­te­na tuo juu­ri mitään etua. Opti­maa­li­sel­la alu­eel­la koko­nai­sop­ti­mia (korot, kurs­sit) voi­daan muut­taa niin että paran­ne­taan kaik­kien tilan­net­ta ja mak­si­moi­daan koko­nais­hyö­ty. Todel­li­suu­des­sa mukaan tulee tie­tys­ti myös se, ettei hajau­te­ta lii­kaa: valuut­ta­jär­jes­tel­mis­sä esi­mer­kik­si, ettei valuu­tan pie­nuus tee sii­tä lii­an epä­va­kaa­ta, mit­ta-alu­ees­sa taas vaik­ka­pa se, ettei­vät lähei­ses­ti toi­siin­sa liit­ty­vät ja kes­ke­nään pal­jon teke­mi­sis­sä ole­vat käyt­tö­alat käy­tä toi­sis­taan eroa­vaa mit­ta-aluet­ta, vaik­ka se oli­si­kin hie­man kömpelöä.

  49. Kal­le:
    EU:ssa on jo tulon­siir­to­me­ka­nis­me­ja ihan riit­tä­väs­ti. Ongel­ma on vero­po­li­tii­kan heterogeenisuus. 

    On mai­ta, jois­sa ei ole toi­mi­vaa vero­tus­ta (Kreik­ka), on toi­mi­van vero­tuk­sen mai­ta (Sak­sa) ja sit­ten on mai­ta, jois­sa mopo on karan­nut käsis­tä (Suo­mi). Vero­tus­ta yhte­näis­tä­mäl­lä saa­daan Krei­kan ja Suo­men kal­tai­sia oha­rei­ta takai­sin kes­tä­vän talous­ke­hi­tyk­sen tielle.

    Toi­vot­ta­vas­ti sitä ei kui­ten­kaan teh­dä sak­sa­lai­sen byro­kraat­ti­ses­ti. Vero­tuk­sen tulee olla kat­ta­vaa, yksin­ker­tais­ta ja mata­laa ollak­seen tehokasta.

    Osut­pa täs­sä asian yti­meen tai aina­kin lähel­le sitä. Tulon­siir­tou­nio­ni vei­si mei­dät ilman vero­tuk­sen ja vero­mo­raa­lin yhte­näis­tä­mis­tä vei­si mei­dät ojas­ta allik­koon. Se pal­kit­si­si tehot­tu­muu­des­ta ja kor­rup­tios­ta ja ran­kai­si­si tehk­kuu­des­ta ja tiu­kas­ta veromoraalista. 

    Samaa piir­ret­tä on muu­ten näky­nyt tääl­lä suloi­ses­sa Suo­mes­sam­me­kin eri­lais­ten alu­eel­lis­ten tulon­siir­to­jen tuloksena.

  50. erk­ki:
    Suo­men euro on vaan niin pal­jon huo­nom­pi kuin Espan­jan euro. Ilmas­tos­ta joh­tuen tääl­lä asu­mi­nen ja ruo­ka ovat pal­jon kal­liim­pia. Tätä ei vaan ver­tai­luis­sa huomioda.

    Hyvä havain­to. Osto­voi­ma­pa­ri­teet­ti­ver­tai­lu­jen perus­teel­la Suo­men Euro on suun­nil­leen 70 senttiä.

  51. Eero Kär­ki: Neu­vos­to­liit­to kaa­tui suk­ka­housui­hin so. kulu­tus­ta­va­roi­den puutteeseen.

    Neu­vos­to­liit­to kaa­tui öljyn mata­laan hintaan.

  52. erk­ki:
    Suo­men euro on vaan niin pal­jon huo­nom­pi kuin Espan­jan euro. Ilmas­tos­ta joh­tuen tääl­lä asu­mi­nen ja ruo­ka ovat pal­jon kal­liim­pia. Tätä ei vaan ver­tai­luis­sa huomioda.

    Hyvä havain­to. Osto­voi­ma­pa­ri­teet­ti­ver­tai­lu­jen perus­teel­la Suo­men Euro on suun­nil­leen 70 senttiä. 

    Jou­ko Tuo­mis­to:
    Sanot, että rik­kaat alu­eet tuke­vat köy­hiä. Miten mit­taat rik­kau­den? Met­sät eivät ole pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Met­sä­teol­li­suus ei ole pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Maa­ta­lous­a­lu­eet eivät ole pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Kai­vok­set eivät ole pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Kalas­tus­ve­det eivät ole pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Loman­viet­toa­lu­eet eivät ole pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Rik­kaan pää­kau­pun­ki­seu­dun suu­rin elin­kei­no lie­nee hal­lin­to. Onhan se rik­kaus sekin, ja päin­vas­tai­sis­ta puheis­ta huo­li­mat­ta se on vuo­si vuo­del­ta kes­kit­ty­nyt enem­män pää­kau­pun­ki­seu­dul­le. Kun ns. rik­kaus siis on kes­kit­ty­nyt ja köy­hyys hajau­tu­nut, onko kyse vain vää­ris­tä arvo­tuk­sis­ta. Onko hal­lin­to todel­la niin pal­jon arvok­kaam­paa kuin kon­kreet­ti­nen työ, että ei voi­si mak­saa enem­män suo­raan alku­tuo­tan­nos­ta eikä kei­no­te­koi­si­na tuki­na? Sama ongel­ma­han on kehi­tys­mai­den kans­sa, kehi­tys­a­pu on mitä­tön ja teho­ton kom­pen­saa­tio sii­tä, että siir­to­ma­tyy­liin edel­leen ryös­te­tään rik­kau­det pilkkahintaan?

    Tämä näke­mys pää­kau­pun­ki­seu­dus­ta oli esi­tet­ty sil­lä var­muu­del­la, jon­ka täy­del­li­nen asian­tun­te­mat­to­muus antaa. Pie­ni tutus­tu­mi­nen seu­dun elin­kei­no­ra­ken­tee­seen oli­si ker­to­nut, että jul­ki­sen hal­lin­non työ­paik­ko­jen osuus on pää­kau­pun­ki­seu­dul­la maan kes­kiar­voa vas­taa­va. Suu­rim­mat elin­kei­no­ryh­mät ovat tuk­ku- ja vähit­täis­kaup­pa, teol­li­suus, infor­maa­tio ja vies­tin­tä, tut­ki­mus­toi­min­ta sekä kul­je­tus ja varastointi.

  53. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suo­mi menet­tää euro­krii­sin takia kan­san­tu­losa noin kol­me mil­jar­dia kuu­kau­des­sa. Mene­tyk­set jo pal­jon yli sata miljardia

    Aivan. Kes­kus­te­lu euro­krii­sis­tä on koko ajan ollut vää­ril­lä rai­teil­la: puhu­taan pie­nis­tä takaus­sum­mis­ta tai vela­no­tos­ta kun suu­ri mör­kö on nol­la­kas­vu ja työt­tö­myys. Euroop­pa tar­vit­see kas­vua jota näis­sä olois­sa saa­daan aikaan aktii­vi­sel­la finans­si- ja raha­po­li­tii­kal­la. Kuka takoi­si tämän sak­sa­lais­ten (ja myös suo­ma­lais­ten) polii­tik­ko­jen päähän? 

    On sel­vää että esi­mer­kik­si Alexan­der Stubb ei tajua tätä tosia­si­aa ollen­kaan. Hän saat­taa itse asias­sa jopa olla his­to­rian huo­noi­ten talout­ta ymmär­tä­vä pääministerimme.

  54. Rai­mo K: uus­li­be­raa­li porvarihegemonia

    On meil­lä ollut hir­veän uus­li­pi­raa­li hal­li­tus­kausi kun sen aika­na on koro­tet­tu mil­jar­di­tol­kul­la vero­ja sekä ihan ensim­mäi­sek­si hei­tet­tiin 100 mil­joo­naa työttömyysturvaan! 

    Jos tämä on suo­ma­lais­ta uus­li­be­ra­lis­mia niin min­kä­hän­lais­ta mah­taa­kaan olla sit­ten suo­ma­lai­nen vasem­mis­to­lai­nen poli­tiik­ka? Toden­nä­köi­ses­ti sen rin­nal­la alkaa Lenin-setä­kin vai­kut­ta­maan uudis­tus­hen­ki­sel­tä markkinamieheltä 😉

  55. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suo­men brut­to­kan­san­tuo­te on 200 mrd €. Olem­me menet­tä­neet enem­män kuin koko­naan seit­se­män vuo­den talou­del­li­sen kas­vun eli BKT on jää­nyt jäl­keen noin 36 mrd euroa vuo­des­sa eli 3 mrd/kk

    Aikai­sem­min puhuit kan­san­tu­los­ta, mikä ei ole sama asia.

    Ja sinän­sä on käsit­teel­li­ses­ti vää­rin puhua jokin menet­tä­mi­ses­tä, kun sitä ei ole ollutkaan.
    Ja euro­krii­sin ase­mes­ta oli­si oikein puhua vel­ka­krii­sis­tä, sil­lä sii­tä­hän on kysymys.

  56. Sylt­ty: On meil­lä ollut hir­veän uus­li­pi­raa­li hal­li­tus­kausi kun sen aika­na on koro­tet­tu mil­jar­di­tol­kul­la vero­ja sekä ihan ensim­mäi­sek­si hei­tet­tiin 100 mil­joo­naa työttömyysturvaan! 

    Jos tämä on suo­ma­lais­ta uus­li­be­ra­lis­mia niin min­kä­hän­lais­ta mah­taa­kaan olla sit­ten suo­ma­lai­nen vasem­mis­to­lai­nen poli­tiik­ka? Toden­nä­köi­ses­ti sen rin­nal­la alkaa Lenin-setä­kin vai­kut­ta­maan uudis­tus­hen­ki­sel­tä markkinamieheltä 🙂 

    Oli­si­han sitä kiva kat­soa! Mut­ta mil­loin meil­lä vii­mek­si on ollut vasem­mis­toe­nem­mis­tö? 1966.

    Sosia­li­de­mo­kraat­tis­ta poli­tiik­kaa taas voi kat­soa Ruot­sis­ta, siis ennen por­va­ri­hal­li­tus­ta, ja aina se vaan on pär­jän­nyt parem­min kuin Suo­mi. Ikä­vä kyllä.

    Eikä Lenin-sedän NEP ollut huo­no aja­tus sekään, aina­kin ver­rat­tu­na sii­hen, mitä sen jäl­keen tuli.

  57. Andy: Aivan. Kes­kus­te­lu euro­krii­sis­tä on koko ajan ollut vää­ril­lä rai­teil­la: puhu­taan pie­nis­tä takaus­sum­mis­ta tai vela­no­tos­ta kun suu­ri mör­kö on nol­la­kas­vu ja työt­tö­myys. Euroop­pa tar­vit­see kas­vua jota näis­sä olois­sa saa­daan aikaan aktii­vi­sel­la finans­si- ja raha­po­li­tii­kal­la. Kuka takoi­si tämän sak­sa­lais­ten (ja myös suo­ma­lais­ten) polii­tik­ko­jen päähän?
    ‘snip’

    Eipä tai­da saa­da — narul­la ei voi työn­tää, se on näh­ty ja nän­dään koko ajan Suomessa.
    Kun reaa­li­kor­ko on nega­tii­vi­nen, hal­vem­mal­la ei rahaa voi saa­da eli kovin­kaan aktii­vi­sem­mak­si ei finans­si­po­li­tik­ka voi mennä.

    Tut­ki­mus­ta ja tuo­te­ke­hi­tys­tä nyt tar­vi­taan, että saa­daan kau­pak­si mene­viä tuot­tei­ta — mut­ta fir­mat jaka­vat vaan osin­ko­ja — ja pyy­tä­vät lisää rahaa.

  58. Vihe­rins­si: Neu­vos­to­liit­to kaa­tui öljyn mata­laan hintaan. 

    Tai Gor­bat­so­vin rait­tius­liik­kee­seen… onhan nii­tä seli­tyk­siä. Öljyn hin­nal­la oli ja on toki vai­ku­tus­ta, kun muu­ta myy­tä­vää ei ole — mut­ta mik­si ei ole?

  59. pseu­do­nyy­mi:
    ‘snip’
    Opti­maa­li­nen alue on sel­lai­nen, mis­sä eri paik­ko­jen opti­mit eivät ole jat­ku­vas­ti täy­sin eri koh­dis­sa, kos­ka sii­nä tilan­tees­sa kul­la­kin het­kel­lä koko­nai­suu­den opti­min (valuut­ta­kurs­sit, korot, jne.) muut­ta­mi­nen ei koko­nai­suu­te­na tuo juu­ri mitään etua. Opti­maa­li­sel­la alu­eel­la koko­nai­sop­ti­mia (korot, kurs­sit) voi­daan muut­taa niin että paran­ne­taan kaik­kien tilan­net­ta ja mak­si­moi­daan kokonaishyöty.
    ‘snip’

    Jos tuo pitää paik­kan­sa, niin opti­maa­li­set alu­eet ovat tosi pie­niä, suun­nil­leen muu­ta­mia kort­te­lei­ta homo­gee­ni­sel­la asuntoalueella 😉

    Valuut­ta on mit­tayk­sik­kö, kuten met­ri­kin — sano­koot talous­teo­ree­ti­kot mitä tahan­sa, kun ne eri paik­ko­jen opti­mit ovat jat­ku­vas­ti täy­sin eri kohdissa.

  60. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suo­men brut­to­kan­san­tuo­te on 200 mrd €. Olem­me menet­tä­neet enem­män kuin koko­naan seit­se­män vuo­den talou­del­li­sen kas­vun eli BKT on jää­nyt jäl­keen noin 36 mrd euroa vuo­des­sa eli 3 mrd/kk

    Tuo ei kyl­lä ole mikään perus­te tulon­siir­to-unio­nil­le. Käy­tän­nös­sä tulon­siir­rot rahoi­tet­tai­siin veron­ko­ro­tuk­sil­la Suo­mes­sa, ennem­min tai myö­hem­min, ja se on myrk­kyä talous­kas­vul­le. Ei ongel­ma ole lii­an pie­net tulon­siir­rot, vaan pos­ke­ton työ­tä­te­ke­vän kan­san vero­ku­ri­tus. Jokai­nen veroeu­ro on pois reaalitaloudesta.

  61. OS: “Koko Suo­mi on (ymmär­tääk­se­ni) alue­po­li­tiik­kan­sa ansios­ta vah­vem­pi kuin oli­si, jos Itä- ja Poh­jois-Suo­mi oli­si jätet­ty tule­maan toi­meen oman onnen­sa varas­sa. Mil­lä logii­kal­la tämä ei päti­si koko Eurooppaan?”

    Niin, tai mik­sei saman tien koko maailmaan? 🙂

    Minul­la on hie­man sel­lai­nen kuti­na, että kuvion toi­mi­mi­nen edel­lyt­tää mel­kois­ta annos­ta kol­lek­tii­vis­ta luot­ta­mus­ta. Onnek­sem­me meil­lä on Suo­mes­sa sel­lais­ta riit­tä­nyt, mut­ta esi­merk­ke­jä puut­tu­van luot­ta­muk­sen rapis­tut­ta­vas­ta vai­ku­tuk­ses­ta on maa­il­mal­la (ja jopa Euroo­pas­sa) pil­vin pimein.

    Mut­ta ehkä­pä vih­rei­den ideo­lo­gian mukaan moi­sen luot­ta­muk­sen syn­ty on luon­non laki, kun­han vain ale­taan tulo­ja kun­nol­la siirtämään?

  62. Olem­me menet­tä­neet var­mas­ti kym­me­niä mil­jar­de­ja, mut­ta mik­si? Yleen­sä jul­ki­sil­ta inves­toin­neil­ta vaa­di­taan tark­ko­ja kus­tan­nus-hyö­ty­las­kel­mia, jois­ta sit­ten voi kes­kus­tel­la, kuten län­si­met­ros­ta aikoi­naan laa­dit­tiin. Tosin ne tai­si­vat olla var­sin optimistisia. 

    Euro on Suo­men itse­näi­syy­den ajan suu­rin inves­toin­ti, ehkä sota­vuo­sia lukuu­not­ta­mat­ta. En ole näh­nyt yhtä­kään las­kel­maa euron hyö­dyis­tä ja hai­tois­ta. Kun nykyi­ses­tä tuki­pa­ket­ti­lin­jas­ta kes­kus­tel­tiin 2010, ei esi­tet­ty mitään las­kel­mia. Miksi?

  63. Mut­ta tuo BKT taso­han lie­nee tavoi­tel­tu! Etkös sinä Osmo ja muu­ta­mat muut­kin täh­den­tä­nyt lep­pois­ta­mis­ta kym­men­kun­ta vuot­ta sit­ten. Joten­kin niin että ’pro­sent­tiyk­sik­kö vähem­män talous­kas­vua on pari-kol­me loma­päi­vää lisää joka vuo­si’. No nyt pari­sa­taa­tu­hat­ta on lep­pois­ta­nut tai lep­pois­tet­tu niin että loma­päi­viä on koko ajan. 

    Mikä on kan­ta­si lep­pois­ta­mi­seen nyt? Oli­si­ko Rans­kan (jo hylä­tys­tä) 36 tun­nin työ­vii­kos­ta tasoit­ta­maan lep­pois­tus­ta. Vai ken­ties kansalaispalkasta?

  64. Mar­ko Hami­lo:
    Talous­tie­tei­li­jän vasa­ra on hie­man robus­ti työ­ka­lu sii­hen sosio­lo­gi­seen ruu­viin, että tulon­siir­tou­nio­ni edel­lyt­täi­si myös yhteen­kuu­lu­vai­suu­den­tun­net­ta, yhteis­tä identiteettiä.

    Meil­lä on yhteis­va­luu­tas­sa nyt valu­vi­ka, se on valuut­ta vail­la val­tio­ta. Sen kor­jaa­mi­sek­si ollaan luo­mas­sa raken­net­ta, jon­ka valu­vi­ka on pal­jon suu­rem­pi: val­tio vail­la kansaa.

    Voim­me kopioi­da fede­raa­li­sia ins­ti­tuu­tio­ra­ken­tei­ta Yhdys­val­lois­ta, mut­ta meil­tä puut­tuu yhtei­nen kie­li, joka oli­si edel­ly­tyk­se­nä yhtei­sel­le, Euroo­pan laa­jui­sel­le poliit­ti­sel­le jul­ki­suu­del­le ja kan­sa­lai­syh­teis­kun­nal­le. Ilman nii­tä EU on ylhääl­tä alas ‑hal­lin­to­mam­mut­ti eikä mikään demo­kra­tia, joi­den tär­keim­piin peri­aat­tei­siin kuu­luu orga­ni­soi­tu­mi­nen alhaal­ta ylös.

    Lisä­tään vie­lä sekin, että kun ei ole yhteis­tä kiel­tä, ei ole myös­kään yhtei­siä työ­mark­ki­noi­ta. Sik­si­pä Ibe­rian nie­mi­maa ja Ete­lä-Ame­rik­ka muo­dos­ta­vat pal­jon yhte­näi­sem­män työ­mark­ki­na-alu­een, kuin Ibe­rian nie­mi­maa ja muu Eurooppa.

  65. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suo­men brut­to­kan­san­tuo­te on 200 mrd €. Olem­me menet­tä­neet enem­män kuin koko­naan seit­se­män vuo­den talou­del­li­sen kas­vun eli BKT on jää­nyt jäl­keen noin 36 mrd euroa vuo­des­sa eli 3 mrd/kk

    Tot­ta. BKT on edel­leen alle v 2007…2008 tason, tuot­ta­vuus on jämäh­tä­nyt v 2007 tasol­le ja työi­käi­nen väki vähen­ty­nyt 2009…2010 jälkeen. 

    Euro­krii­siä on tur­ha syyt­tää kai­kes­ta, kyl­lä meil­lä on ollut ikio­ma roo­lim­me täs­sä kehityksessä.

  66. Mar­ko, mikä ongel­ma näis­sä aiem­mis­sa euroop­pa­lai­sis­sa yhteis­va­luu­tois­sa sit­ten ollut? Nii­den koh­ta­lok­si on tul­lut sota ja sodan rahoit­ta­mi­nen (voit­ta­jil­la) koval­la inflaatiolla.

    valuu­ta ilman val­tio­ta” on juu­ri runol­lis­ta höpe­reh­ti­mis­tä, jos­sa ei ole asi­aa. “täy­del­li­nen valuut­ta Ruot­sin kans­sa” niin huh,huh… kyl­mää kyy­tiä oli­si ollut.

    Onnek­si euro lähes­tyy 1 usd arvoa, jol­loin emme enää mak­sa USA:n sotia maa­il­mal­la ja kii­tos, kii­tos, kii­tos Kreik­ka — emme jou­tu­neet ihan kaik­kea mak­sa­maan täl­lä ker­taa. Euron yliar­vos­tus ja Olli Reh­nin type­rä talous­po­li­tiik­ka oli lamaut­ta­va ydistelmä. 

    Kovan mar­kan puo­lus­ta­mi­nen 91 oli ylväs teko, mut­ta sil­tä puut­tui usko­ta­vuus eivät­kä suu­ry­rit­tä­jät sii­hen usko­neet. Euroon uskovat.

    Jos ei ole inflaa­tio­ta näkö­pii­ris­sä­kään, lie­nee varaa elvyt­tää — kuten EKP nnyt vii­mein­kin tekee.

  67. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suo­men brut­to­kan­san­tuo­te on 200 mrd €. Olem­me menet­tä­neet enem­män kuin koko­naan seit­se­män vuo­den talou­del­li­sen kas­vun eli BKT on jää­nyt jäl­keen noin 36 mrd euroa vuo­des­sa eli 3 mrd/kk

    Hm! Voin taas olla vää­räs­sä, mut­ta jos noi­ta BKT-tren­de­jä ja toteu­tu­mia arvioi sil­mä­mää­räi­ses­ti, Suo­men BKT:n pitäi­si olla nyt n 240 mrd €, kun se todel­li­suu­des­sa on n. 190 mrd €. Eli olem­me jää­neet jäl­keen vuo­des­sa 7 mrd €, eli noin 600 M€/kk.

    Pal­jon sekin!

    1. Tapio. Jos tren­din mukai­u­nen BKT oli­si 240 ja todel­li­nen 190, sil­loin olem­me jäl­jel­lä 50 mrd euroa ja sen siis mene­täm­me jokai­nen vuo­si. Sekoi­tat tason ja sen vuo­tui­sen kasvun.

  68. Pasi Pulk­ki­nen:
    Opti­maa­li­nen valuut­ta-alue on se alue jon­ka sisäl­lä ihmis­ten väli­nen soli­daa­ri­suus mah­dol­lis­taa tulonsiirrot… 

    Mitä ihmeen teke­mis­tä tulon­siir­roil­la on valuu­tan kans­sa? Tulon­siir­rot ovat sekä osoi­tus kil­pai­lun toi­mi­mat­to­muu­des­ta että ongel­ma sinänsä.

  69. Tois­to tai­taa olla vah­vim­pia pro­pa­gan­dan kei­no­ja, niin käy­te­tään sitä. Ote­taan Mark­ka takai­sin euron rin­nal­le tili­va­luut­ta­na niin, että Suo­men Pan­kin madaat­ti Mar­kal­le on täys­työl­li­syys. Saa­daan vah­van Euron ja jous­ta­van Mar­kan hyvät puo­let. Syö­dään ja sääs­te­tään kakku.

  70. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suo­men brut­to­kan­san­tuo­te on 200 mrd €. Olem­me menet­tä­neet enem­män kuin koko­naan seit­se­män vuo­den talou­del­li­sen kas­vun eli BKT on jää­nyt jäl­keen noin 36 mrd euroa vuo­des­sa eli 3 mrd/kk

    Kaik­ki täs­tä ei VARMASTI ole kiin­ni raha- ja talous­po­liit­ti­sis­ta pää­tök­sis­tä ja mekanismeista.

    Öljyn hin­nan kohoa­mi­nen 150 taa­laan bar­re­lil­ta lau­kai­si finans­si­krii­sin, ja se hinn­an­nousu joh­tui vii­me kädes­sä öljyn tuo­tan­toin­ves­toin­tien inhe­ren­teis­tä vii­veis­tä yhdis­tet­ty­nä kulu­tuk­sen epäe­las­ti­suu­teen eri­tyi­ses­ti öljyn­vie­jä­mais­sa ja Aasian kas­va­vis­sa talouk­sis­sa. Ehkä parem­mas­sa maa­il­mas­sa me (öljyn net­to­tuo­ja­maat) oli­sim­me kes­tä­neet vie­lä kor­keam­man öljyn hin­nan. Hin­ta koho­si juu­ri niin kor­keal­le kuin oli tar­peen maa­il­man­ta­lou­den aja­mi­sek­si taantumaan.

    Sama pro­ses­si tulee tois­tu­maan. Van­ho­jen teol­li­suus­mai­den yhteis­kun­nat on viri­tet­ty niin vah­vas­ti hal­van öljyn (ja yli­pää­tään hal­van fos­sii­li­sen ener­gian) varaan, että talous­kas­vu tys­sää joka ker­ta sii­hen, että ener­gia­re­surs­sien hin­nat kohoa­vat lii­an korkealle.

    Busi­ness As Usual ei voi jat­kua. Yhteis­kun­tam­me on pak­ko kon­fi­gu­roi­da taval­la tai toi­sel­la käyt­tä­mään vähem­män fos­sii­lis­ta ener­gi­aa. Mut­ta kos­ka maa­il­man­ta­lous ei kes­tä niin kor­kea­ta fos­sii­lie­ner­gian hin­taa, että tämä uudel­leen­kon­fi­gu­roin­ti tuli­si päi­vän­polt­ta­vak­si kysy­myk­sek­si, se ei kos­kaan tapah­du. Jokai­nen sykli vain pakot­taa kar­si­maan hyvin­voin­nis­tam­me; raken­tei­den muut­ta­mi­seen ei ole varaa.

  71. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tapio. Jos tren­din mukai­u­nen BKT oli­si 240 ja todel­li­nen 190, sil­loin olem­me jäl­jel­lä 50 mrd euroa ja sen siis mene­täm­me jokai­nen vuo­si. Sekoi­tat tason ja sen vuo­tui­sen kasvun.

    Joo, pitää olla eron aikain­te­graa­li. Olem­me siis menet­tä­neet 7 vuo­des­sa jo n. 175 mrd, yksin vii­me vuon­na 50 mrd. 

    Huh!

  72. Polii­ti­kot pitäi­si oikeas­ti saa­da puhu­maan edus­kun­ta­vaa­lien yhtey­des­sä sii­tä kuin­ka pal­jon Euroo­pan kuris­tus­po­li­tiik­ka on alen­ta­nut talous­kas­vua ja kuin­ka kau­an Suo­mi aikoo kes­tää tätä. Minä aina­kin kat­son USA:ta, Bri­tan­ni­aa ja jopa Japa­nia kateel­li­se­na hie­man parem­man poli­tii­kan aikaan saa­mas­ta kas­vus­ta. Itse olen tähän asti ollut euro­myön­tei­nen ja yhteis­va­luut­ta oli var­mas­ti Suo­mel­le hyvä asia vii­me vuo­siin asti mut­ta sak­sa­lais­ten jat­ku­va hul­luus on kyl­lä nyt muut­ta­nut mieleni. 

    Ja älkää viit­si­kö puhua mis­tään sisäi­ses­tä deval­vaa­tios­ta tai palk­ka-ales­ta rat­kai­su­na. Se joh­taa vain tuhoi­saan deflaa­tion ja sääs­tä­mi­sen kier­tee­seen enkä oikein uskal­la aja­tel­la mitä sii­tä seu­rai­si. Ehkä parin mene­te­tyn vuo­si­kym­me­nen pääs­tä se sit­ten joh­tai­si Suo­men kil­pai­lu­ky­vyn nousuun.

  73. tcrown:
    Tois­to tai­taa olla vah­vim­pia pro­pa­gan­dan kei­no­ja, niin käy­te­tään sitä. Ote­taan Mark­ka takai­sin euron rin­nal­le tili­va­luut­ta­na niin, että Suo­men Pan­kin madaat­ti Mar­kal­le on täys­työl­li­syys. Saa­daan vah­van Euron ja jous­ta­van Mar­kan hyvät puo­let. Syö­dään ja sääs­te­tään kakku. 

    Tämä joten­kin kuu­los­taa “funk­tio­naa­li­sen rahoi­tuk­sen” folio­pi­po­po­ru­kan jutuil­ta. Mar­kan sijaan 2‑valuutan nimek­si voi­si ottaa suo­raan pengö.

  74. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tapio. Jos tren­din mukai­u­nen BKT oli­si 240 ja todel­li­nen 190, sil­loin olem­me jäl­jel­lä 50 mrd euroa ja sen siis mene­täm­me jokai­nen vuo­si. Sekoi­tat tason ja sen vuo­tui­sen kasvun.

    + 500 000 työ­elä­mäs­tä pudon­nut­ta ja köy­hyy­teen ja osto­voi­man ulko­puo­lel­le aje­tut eläkeläiset.

    Joka nel­jäs nuo­ri jou­tuu kou­lun­pen­kil­tä kor­tis­toon, jos­sa hei­dän kou­lu­tuk­sen­sa van­hen­tuu. Samoin van­hen­tuu monen muun­kin, kun ei ole työ­paik­kaa, jos­sa pysyä nopean kehi­tyk­sen muka­na. Tämän hin­taa yhteis­kun­nal­le on mittaamaaton.

  75. cete­rum cen­seo: Hyvä havain­to. Osto­voi­ma­pa­ri­teet­ti­ver­tai­lu­jen perus­teel­la Suo­men Euro on suun­nil­leen 70 senttiä. 

    Tämä näke­mys pää­kau­pun­ki­seu­dus­ta oli esi­tet­ty sil­lä var­muu­del­la, jon­ka täy­del­li­nen asian­tun­te­mat­to­muus antaa. Pie­ni tutus­tu­mi­nen seu­dun elin­kei­no­ra­ken­tee­seen oli­si ker­to­nut, että jul­ki­sen hal­lin­non työ­paik­ko­jen osuus on pää­kau­pun­ki­seu­dul­la maan kes­kiar­voa vas­taa­va. Suu­rim­mat elin­kei­no­ryh­mät ovat tuk­ku- ja vähit­täis­kaup­pa, teol­li­suus, infor­maa­tio ja vies­tin­tä, tut­ki­mus­toi­min­ta sekä kul­je­tus ja varastointi.

    Yo kos­kee pää­kau­pun­ki­seu­tua, ei Hel­sin­kiä. Kyl­lä Hel­sin­gis­sä hal­lin­to on yli­ko­ros­tu­nut ja mai­nit­tu tut­ki­mus­toi­min­ta­kin on pää­osin val­tion­hal­lin­toa. Sin­ne ovat kes­kit­ty­neet monet val­tion sek­to­ri­tut­ki­mus­lai­tok­set. Samoin monien teol­li­suus­yri­tys­ten pää­kont­to­rit, joi­den kaut­ta las­ku­tus kul­kee. Itse teol­li­suus­lai­tok­set sijait­se­vat sit­ten muu­al­la Suo­mes­sa. Kuin­ka moni puun­ja­los­tus­teol­li­suu­den lai­tok­sis­ta tai kemian teol­li­suu­des­ta on Hel­sin­gis­sä. Samoin Hel­sin­gis­sä on suur­ten lii­ke­pank­kien pää­kont­to­rit. Yo antaa vää­rän kuvan elinkeinorakenteesta.

  76. Tulon­siir­tou­nio­nia ei voi muo­dos­taa, ellei­vät lait ja val­von­ta ole samo­ja kai­kil­le maille. 

    Suo­mes­sa viran­omai­set pakot­ta­vat yri­tyk­siä lopet­ta­maan toi­min­tan­sa mil­loin min­kä­kin teko­syyn nojal­la, esim. että kah­vio ei saa myy­dä itse lei­vot­tua pul­laa, tai koti­lei­po­mon pitää lopet­taa kun ei ole kol­mea hanaa lei­von­ta­ti­lois­sa, jne. jne. Van­hem­pie­ni mai­don­tuo­tan­to­ti­la piti aikoi­naan EU sää­dös­ten mukaan lopet­taa sik­si, ettei leh­mien lan­ta­ka­sa ollut direk­tii­vien mukai­nen, oli­si pitä­nyt raken­taa sii­hen kai­van­to ja beto­ni­reu­nuk­set yms. muu­ta inves­toi­tia joi­ta ei oltu tar­vit­tu 40 vuo­teen ennen EU jäsenyyttä.

    Tai että leik­ki­kent­tiä ei saa raken­taa kylä­läi­set tal­koil­la, kos­ka tur­va­mää­räyk­set ovat niin tiu­kat. Kui­ten­kin Tuk­hol­ma on täyn­nä tal­koil­la raken­net­tu­ja per­soo­nal­li­sia leik­ki­kent­tiä. Ita­lias­sa pie­net per­he­ti­lat ja ravit­se­mus­liik­keet toi­mi­vat kuin aina ennen­kin, vir­ka­mie­het suh­tau­tu­vat EU direk­tii­vei­hin lähin­nä suo­si­tuk­si­na ja kat­so­vat kaik­kea läpi sor­mien. Kuit­te­ja ja vero­ja­kin mak­se­taan vähän sinnepäin.

    Tai että Sak­sa voi myy­dä huo­let­ta asei­ta ympä­ri Sau­di-Ara­bi­aa, Qata­ria ja Israe­lia, mut­ta suo­men Sako har­kit­see val­mis­tuk­sen siir­toa Ita­li­aan, kos­ka Suo­men hal­li­tus ei anna lupaa myy­dä asei­ta Suo­mes­ta, mut­ta toi­ses­sa EU maas­sa val­mis­tet­tu­jen asei­den myyn­ti ei oli­si mikään ongelma.

    Tai Rik­ki­di­rek­tii­vi jne jne jne…

    Vas­tus­tan edel­leen täy­sin kaik­kea liit­to­val­tio­ke­hi­tys­tä, ja tulon­siir­tou­nio­nia. En näe sii­nä mitään hyvää Suo­men kan­nal­ta nykyi­sis­sä puitteissa.

  77. Tapio: Joo, pitää olla eron aikain­te­graa­li. Olem­me siis menet­tä­neet 7 vuo­des­sa jo n. 175 mrd, yksin vii­me vuon­na 50 mrd. 

    Eikös ilmas­ton­muu­tok­sen estä­mi­sen hin­ta­lap­pu ollut arvioi­tu nime­no­maan muu­ta­man vuo­den glo­baa­lin talous­kas­vun suuruiseksi?
    Onpa hie­noa, ettei tämä raha men­nyt sii­hen käyt­töön. Tämä kun oli niin pal­jon tärkeämpää.

  78. Count­ry­boy: Yo kos­kee pää­kau­pun­ki­seu­tua, ei Hel­sin­kiä. Kyl­lä Hel­sin­gis­sä hal­lin­to on yli­ko­ros­tu­nut ja mai­nit­tu tut­ki­mus­toi­min­ta­kin on pää­osin val­tion­hal­lin­toa. Sin­ne ovat kes­kit­ty­neet monet val­tion sek­to­ri­tut­ki­mus­lai­tok­set. Samoin monien teol­li­suus­yri­tys­ten pää­kont­to­rit, joi­den kaut­ta las­ku­tus kul­kee. Itse teol­li­suus­lai­tok­set sijait­se­vat sit­ten muu­al­la Suo­mes­sa. Kuin­ka moni puun­ja­los­tus­teol­li­suu­den lai­tok­sis­ta tai kemian teol­li­suu­des­ta on Hel­sin­gis­sä. Samoin Hel­sin­gis­sä on suur­ten lii­ke­pank­kien pää­kont­to­rit. Yo antaa vää­rän kuvan elinkeinorakenteesta.

    Ei anna vää­rää kuvaa.
    Elin­kei­not eivät seu­raa kun­tien rajo­ja joten voi­ta­neen hyväk­syä että kun elin­kei­nois­ta puhu­taan, niin “Hel­sin­ki” on yhtä kuin Hel­sin­ki + Espoo + Van­taa. Onhan ainoa len­to­kent­tä jos­ta len­tää vuo­ro­ko­nei­ta­kin Van­taal­la. Osa val­tion­hal­lin­nos­ta­kin on Van­taal­la, joi­den­kin iso­jen val­tio­nyh­tiöi­den pää­kont­to­rit ovat Espoos­sa ja Van­tal­la, Espoos­sa on maan joh­ta­va tek­nil­li­nen yli­opis­to, VTT ym ym, mut­ta Hel­sin­gis­sä on maan joh­ta­va sai­raa­la. Nämä ovat aikoi­naan usei­ta kym­me­miä vuo­sia sit­ten kal­liil­la raken­net­tu­ja lai­tok­sia joi­ta ei noin vaan siirrellä. 

    Viras­to­jen ja myös val­tio­nyh­tiöi­den pää­kont­to­rei­den haja­si­joit­ta­mis­ta maa­kun­tiin on yri­tet­ty mut­ta ei aina onnis­tut­tu kos­ka hen­ki­lö­kun­ta vas­tus­taa. Minul­le ja muil­le pk-seu­dun asuk­kail­le oli­si yhden­te­ke­vää toi­mi­vat­ko maa­ta­lou­teen ja met­sä­ta­lou­teen liit­ty­vä yli­opis­to-ope­tus ja tut­ki­mus tääl­lä vai vaik­ka Sei­nä­joel­la tai Yli­vies­kas­sa, mut­ta kysy samaa hen­ki­lö­kun­nal­ta ja opiskelijoilta.

  79. Myön­nän, etten luke­nut yllä kir­joi­tet­tu­ja kom­ment­te­ja kau­hean tark­kaan. Kom­men­toin aja­tus­ta tulon­siir­tou­nio­nis­ta ylei­sem­mäl­lä tasolla.

    Fede­ra­lis­mil­la ei tar­koi­te­ta oikeas­ti sitä, että meil­lä pitäi­si olla jokin vah­va liit­to­val­tio joka mää­rää kai­kes­ta. Fede­ra­lis­mi tar­koit­taa sitä, että val­taa on eri tasoil­la sen ver­ran kuin on tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta. Tämä kos­kee niin vero­tus­ta, tulon­siir­to­ja, kuin palveluitakin. 

    Kar­keas­tiot­taen, jos valuut­tau­nio­ni aiheut­taa kit­kaa jos­sa­kin osas­sa talout­ta, niin tämän kit­kan ja vain tämän kor­jaa­mi­nen tuli­si hoi­taa yhteis­vas­tuul­li­sel­la tulon­siir­rol­la, sii­nä suh­tees­sa kun toi­saal­ta valuut­tau­nio­ni tuot­taa hyö­ty­jä. Tämä ei esi­mer­kik­si tar­koit­tai­si, että mak­suo­suuk­sien pitäi­si olla suo­raan riip­pu­via BKT:sta, vaik­ka tämä koh­tuul­li­nen proxy olisikin. 

    Sen­si­jaan esi­mer­kik­si pitäi­si ymmär­tää, että jos hel­pos­ti vero­tet­ta­vaa tuo­tan­toa siir­tyy kil­pai­lu­ky­kyi­sem­pään maa­han valuut­tau­nio­nin myö­tä, niin tämän pitäi­si olla Kal­dor-Hicks- tehok­kuus­pa­ran­nus, jos­sa siis voit­ta­ja jää voi­tol­le vie­lä sen jäl­keen kun on kom­pen­soi­nut hai­tan häviä­jäl­le. Eli jos rans­ka­lai­nen teh­das siir­tää tuo­tan­ton­sa Sak­saan, niin syn­ty­neen kit­ka­työt­tö­myy­den työt­tö­myys­kor­vauk­set tuli­si peri­aat­tees­sa pys­tyä mak­sa­maan sak­sa­lais­ten lisään­ty­neil­lä vero­tu­loil­la ja vie­lä siten että sak­san val­tio jää vie­lä voitolle. 

    Tämä ei kui­ten­kaan onnis­tu suo­raan, kos­ka taus­tal­la on esi­mer­kik­si myös vero­kil­pai­lu. Vasem­mal­la pahek­su­taan vero­kil­pai­lua osin juu­ri täs­tä syys­tä (Tämä on se ratio­naa­li­nen osuus kri­ti­soi­da), mut­ta mie­les­tä­ni tämä on tosia­sias­sa epä­ter­ve lähes­ty­mis­ta­pa. Vero itses­sään on kit­kan aiheut­ta­ja, eli jos valuut­tau­nio­nin vuok­si vero­kil­pai­lu pakot­taa las­ke­maan vero­ja, niin sen teo­rias­sa pitäi­si olla tehok­kuus­pa­ran­nus, joka voi­daan kom­pen­soi­da. Jne jne.

    Kil­pai­lu verois­ta näh­dään — mie­les­tä­ni vää­rin — nol­la- tai nega­tii­vis­sum­mai­se­na kil­pai­lu­na joka halu­taan suit­sia. Joil­tain osin näin voi toki olla, esi­mer­kik­si jos puhu­taan ympä­ris­tö­nor­meis­ta ja sen­sel­lai­sis­ta, on toki mah­dol­lis­ta että tulee jon­kin­lai­nen race to the bot­tom, mut­ta sii­nä­kin olen­nais­ta pitäi­si olla se, että pää­te­tään kus­ta­kin asias­ta sil­lä foo­ru­mil­la jos­sa pää­tök­sen teke­mi­nen on tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta. Joku pääs­tö­kaup­pa tai maa­ta­lous­tu­kiai­set eivät vali­tet­ta­vas­ti ole tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sia EU-tasol­la pää­tet­tä­väk­si. Pääs­tö­kau­pal­le EU on lii­an pie­ni alue ja maa­ta­lou­den hal­lin­taan se on pikem­min­kin lii­an suuri. 

    Sum­ma sum­ma­rum, EU:n bud­je­tis­sa pitäi­si “tulon­siir­to­jen” toi­mia sil­lä taval­la, että rahaa kerä­tään siel­tä mis­sä EU tuo hyö­ty­jä ja rahaa anne­taan sin­ne, mis­sä hait­to­ja on, sii­nä suh­tees­sa kuin hai­tat ja hyö­dyt jakau­tu­vat. Muu on tuh­laa­mis­ta ja sekoilua.

  80. TL:
    Tulon­siir­tou­nio­nia ei voi muo­dos­taa, ellei­vät lait ja val­von­ta ole samo­ja kai­kil­le maille. 

    Tämä on tot­ta. jos Kreik­ka ja Espan­ja suos­tui­si­vat saman­lai­seen alko­ho­li­lain­sää­dän­töö ja poli­tiik­kaan kuin Suo­mi niin suo­ma­lais­ten myö­tä­mie­li­syys aut­ta­mi­seen ehkä paranisi.

  81. TL: Tulon­siir­tou­nio­nia ei voi muo­dos­taa, ellei­vät lait ja val­von­ta ole samo­ja kai­kil­le maille.

    Ja liit­tyen siis yllä­ole­vaan, en ole kos­kaan usko­nut että eri euroo­pan maat, lii­an eri­lai­set kult­tuu­rit, kyke­ni­si­vät yhtei­seen talouspolitiikkaan.

    Minä näen Suo­men glo­baa­lis­sa talous/voimapolitiikan rämei­kös­sä kel­lu­va­nan pik­ku lin­nun­pe­sä­nä, jon­ka täy­tyy pitää tiu­kas­ti yhtä, vaa­lia omaa kult­tuu­ri­aan ja olla ystä­väl­li­nen naa­pu­ril­le. Minul­la riit­tää talou­del­lis­ta soli­daa­ri­suut­ta tasan suo­ma­lai­sil­le, ja jos­sain mää­rin ruot­sa­lai­sil­le, viro­lai­sil­le ja itä­ra­jan taka­na vähem­mis­töil­le. En näe että muun­lai­seen soli­daa­ri­suu­teen oli­si pit­kän täh­täi­men talou­del­li­sia rea­li­teet­te­ja. Jon­kun mie­les­tä tuol­lai­nen on rasis­mia, minus­ta se on lähin­nä seu­raus talou­del­li­sis­ta rea­li­tee­teis­tä ja tilas­tol­li­sis­ta faktoista.

    Jos tääl­lä ale­taan ideo­lo­gi­sis­ta syis­tä likaa­maan omaa pesää, jaka­maan munia muu­al­le ja kut­su­taan lii­kaa käen­poi­kia kylään, Suo­men pik­ku lin­tu­ko­dol­le käy äkkiä huo­nos­ti, ja siir­rym­me pik­ku­hil­jaa enem­män amerikkalais/eurooppalaiseen yövar­ti­ja­val­tion suuntaan.

    Vasem­mis­to on sokea, jos ei näe tuo­ta kehi­tys­tä oman nai­vin ideo­lo­gian­sa seurauksena.

  82. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Opti­maa­li­sen valuut­ta-alu­een ongel­mat osat­tiin ottaa huo­mioon, mut­ta ongel­mat, joi­hin Euro on tör­män­nyt, ovat aivan muu­ta. Jos opti­maa­li­sen valuut­ta-alu­een edel­ly­tys oli­si sama tulo- ja kehi­tys­ta­so,. Espoo ja Nur­mes eivät voi­si kuu­lua samaan valuutta-alueeseen.

    Ei. Opti­maa­li­sen valuut­ta-alu­een ongel­mat sivuu­tet­tiin täy­sin, kos­ka euro halut­tiin lait­taa pys­tyyn niis­tä ongel­mis­ta huo­li­mat­ta. Sik­si kehi­tet­tiin kak­si teo­ri­aa — Mon­net’n liit­to­val­tio­ke­hi­tys­tä krii­sien kaut­ta, ja toi­saal­ta valuut­ta-alu­een opti­mis­tu­mis­ta ajan kanssa. 

    Molem­mat meni­vät aivan met­sään. Lisäk­si ongel­mien varal­ta ei ollut mitään peli­sään­tö­jä, ja sik­si­kin euro­krii­sin hoi­to on men­nyt päin sei­niä ja Suo­mel­le erit­täin epä­rei­lul­la tavalla.

  83. Koko Suo­mi on (ymmär­tääk­se­ni) alue­po­li­tiik­kan­sa ansios­ta vah­vem­pi kuin oli­si, jos Itä- ja Poh­jois-Suo­mi oli­si jätet­ty tule­maan toi­meen oman onnen­sa varas­sa. Mil­lä logii­kal­la tämä ei päti­si koko Eurooppaan?”

    Perus­te­le nyt ihmees­sä täm­möis­tä väit­tä­mää. Minun käsit­tääk­se­ni tulon­siir­toa­lue­po­li­tiik­ka ei toi­mi Suo­mes­sa, Euroo­pas­sa eikä mis­sään muu­al­la­kaan. Tätä jäl­kim­mäis­tä on help­po perus­tel­la, ja olen niin mon­ta ker­taa teh­nyt­kin. Tulon­siir­to­jen hyö­dyl­li­syyt­tä pitäi­si perus­tel­la, kos­ka ne ovat se kei­no­te­koi­nen ilmiö. Ote­taan väki­val­loin toi­sil­ta ja anne­taan toisille.

  84. Soi­nin­vaa­ra:
    “Vas­taa­via ero­ja ei Euroo­pas­sa ole ollut val­tioi­den välil­lä. Toi­set maat ovat rik­kaam­pia kuin toi­set, mut­ta sel­lais­ta maa­ta ei löy­dy, jos­sa yli puo­let asuk­kais­ta oli­si siir­ty­nyt mui­den mai­den kas­vu­kes­kuk­siin. Tai siis ei ole esiin­ty­nyt sataan vuo­teen. Pikem­min­kin erot ovat supis­tu­neet, mis­tä hyvä­nä esi­merk­ki­nä on ollut köy­hän Suo­men nouse­mi­nen vapaa­kau­pan ansios­ta vau­rau­den mai­den jouk­koon (aina­kin vähäk­si aikaa).”

    Lon­too oli­si esi­merk­ki kau­pun­gis­ta, jon­ka asu­kas­kun­nas­ta yli puo­let on siir­ty­nyt sin­ne muis­ta mais­ta, tai on muis­ta mais­ta suht tuo­rees­sa his­to­rias­sa muut­ta­nei­den jälkeläisiä.

    Mut­ta val­tio­ta­sol­la ei var­maan puol­ta maa­ta ole mis­tään tyh­jen­ty­nyt. Asia joh­tuu jo sii­tä, että maa­ta­so on mit­ta­kaa­val­taan pal­jon isom­pi kuin kun­ta­ta­so. Sekä kie­li- ja kulttuurimuureista.

    Maa­ta­soil­le ei myös­kään ole muo­dos­tet­tu saman­lais­ta val­tion aset­ta­maa voi­ma­kas­ta kan­nus­tin­ta muut­ta­mi­seen (ja estei­tä uudis­ra­ken­ta­mi­seen, jol­lai­sia on har­vem­min asu­tuil­le alueil­le Maan­käyt­tö- ja raken­nus­la­kiin luo­tu) kuin mitä ns. “kas­vu­kes­kus­ten” kas­vat­ta­mi­sek­si on Suo­mes­sa­kin monien mui­den mai­den alue­po­li­tiik­kaa mukail­len luo­tu. Kas­vu­kes­kuk­set ovat pit­käl­ti samo­ja seu­tu­ja Suo­mes­sa kuin mihin val­tion tut­ki­mus- ja yli­opis­to­ra­hoi­tus­mil­joo­nat suu­rim­mil­ta osin kohdistuvat.

  85. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suo­men brut­to­kan­san­tuo­te on 200 mrd €. Olem­me menet­tä­neet enem­män kuin koko­naan seit­se­män vuo­den talou­del­li­sen kas­vun eli BKT on jää­nyt jäl­keen noin 36 mrd euroa vuo­des­sa eli 3 mrd/kk

    Tart­tis­ko­han teh­dä jotain vero­tuk­sel­le? Hyvä alku on perin­tö- ja ener­gia­ve­ro­jen pois­to. Täy­tyy olla roh­keut­ta teh­dä lop­pu talous­kas­vua leik­kaa­vis­ta verois­ta, jot­ta on myö­hem­min jotain taas jakaa.

    1. Perin­tö- ja ener­gia­ve­ro­jen pois­to edel­lyt­täi­si erit­täin kovaa työn vero­tuk­sen korot­ta­mis­ta. Tämä­kö edis­täi­si kas­vua. Perin­tö­ve­ron vai­ku­tuk­set kas­vuun ja talou­del­li­seen akti­vi­teet­tiin ovat moni­se­lit­tei­set. Kun saa asun­non perin­tö­nä, voi vähen­tää työn­te­koa. Perin­tö lais­kis­taa sii­nä mis­sä sosiaaliturvakin.

  86. Evert The Neve­Rest: + 500 000 työ­elä­mäs­tä pudon­nut­ta ja köy­hyy­teen ja osto­voi­man ulko­puo­lel­le aje­tut eläkeläiset.

    Joka nel­jäs nuo­ri jou­tuu kou­lun­pen­kil­tä kor­tis­toon, jos­sa hei­dän kou­lu­tuk­sen­sa van­hen­tuu. Samoin van­hen­tuu monen muun­kin, kun ei ole työ­paik­kaa, jos­sa pysyä nopean kehi­tyk­sen muka­na. Tämän hin­taa yhteis­kun­nal­le on mittaamaaton.

    Itse asias­sa on ihme, ettei hyvin­voin­ti­val­tio ole vie­lä romahtanut. 

    En todel­la­kaan tajun­nut tuon BKT-tren­din ja toteu­tu­man kumu­la­tii­vi­sen eron (siis eron aikain­te­graa­lin) suu­ruut­ta. Palk­kam­me­han ovat nous­seet ja etum­me elä­ke­läi­siä lukuu­not­ta­mat­ta kehit­ty­neet vii­me vuo­siin asti tuon tren­din, ei toteu­tu­man mukaisesti.

    Työn tuot­ta­vuus kas­voi 90-luvun puo­li­vä­lis­tä vuo­teen 2007 asti jopa his­to­rial­li­sen nopeas­ti ja pal­kat seu­ra­si­vat peräs­tä. Ne jat­koi­vat kas­vu­aan tren­din­omai­ses­ti myös BKT:n, täs­sä tapauk­ses­sa tuot­ta­vuu­den, pysäh­ty­mi­sen jälkeen. 

    Pitäi­si­kö­hän työ­eh­to­so­pi­muk­sis­sa olla jon­kin­lai­nen toteu­tu­nee­seen tuot­ta­vuu­teen sidot­tu tuottavuuspalkkio-osa?

  87. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Perin­tö- ja ener­gia­ve­ro­jen pois­to edel­lyt­täi­si erit­täin kovaa työn vero­tuk­sen korottamista… 

    Mik­si muka? Kaik­ki pis­te­ve­rot ovat todel­li­sel­ta tuo­tol­taan kysee­na­lai­sia. Ne lähin­nä leik­kaa­vat kas­vua (mitä siis nyt hae­taan) ja aiheut­ta­vat häi­riöi­tä mark­ki­noil­le. Ei vero­tus ole mitään nol­la­sum­ma­pe­liä! Pal­jon­ko työ­paik­ko­ja syn­tyy pois­ta­mal­la alkoholivero?

    On myös mui­ta kei­no­ja nos­taa talous­kas­vua. Bri­tit las­ki­vat juu­ri, pal­jon­ko 5 mph nopeus­ra­joi­tus­ten nos­to lisää tuot­ta­vuut­ta. Onko Suo­mes­sa tie­toa, mitä tar­peet­to­mien tal­vi­no­peus­ra­joi­tus­ten pois­to vai­kut­taa talous­kas­vuun? Entä moot­to­ri­tei­den nopeus­ra­joi­tuk­sen nos­to 180 km/h:iin?

    Mitä vai­kut­taa esteet­tö­myys­hump­pa raken­ta­mi­ses­sa? Pal­jon­ko tur­hia neliöi­tä teh­dään vuo­sit­tain raken­nuk­siin, kun kai­kial­la pitää olla inva­ves­sa mitoi­tus? Sehän jo tie­de­tään tut­ki­muk­sis­ta, että inva­ves­sat ovat vaa­ral­li­sia van­huk­sil­le, kos­ka he eivät saa kiin­ni sei­näs­tä hor­jah­taes­saan. Tie­dät­kö, mon­ta­ko van­hus­ta kuo­lee tämän takia tur­haan vuosittain?

    Se on ilmei­se­ti tot­ta, ettei Suo­mes­sa ole kel­lään mnkään­lais­ta käsi­tys­tä, miten eri verot ja rajoi­tuk­set vai­kut­ta­vat talou­teen. Tik­ka aikoi­naan kai­ke­ti ymmär­si jotain vero­tuk­ses­ta, mut­ta hän­kin oli aja­tus­maa­il­mal­taan vasem­mis­to­lai­nen. Sen jäl­keen on ollut vähän hiljaisempaa.

    En usko suo­ma­lai­siin sää­dös­tal­koi­siin. Lii­an moni polii­tik­ko rakas­taa tur­hia, kal­lii­ta ja jopa vaa­ral­li­sia säädöksiä. 🙁

  88. Ilmei­ses­ti täy­tyy esit­tää joku­nen kysymys.

    Van­hem­mat ihmi­set (kuten minä) muis­ta­vat vie­lä 90-luvun alun. Tuol­loin, siis mark­ka-aika­na, pan­kit tuput­ti­vat rahaa ihmi­sil­le kai­kin kei­noin. Kun joku sit­ten lai­na­si tuo­ta rahaa niin pal­jon, että ei sel­vin­nyt vel­voit­teis­taan, täs­sä esiin­ty­väl­lä logii­kal­la syy oli siis Suo­men markka?

    Nyt olem­me euros­sa, pan­kit eivät samal­la taval­la tyr­ky­tä rahaa, se teh­tä­vä on siir­ty­nyt pika­vip­pi­fir­moil­le. Kun joku sit­ten lai­naa rahaa niin pal­jon, että ei sel­viä vel­voit­teis­taan, täs­sä esiin­ty­väl­lä logii­kal­la syy on siis euro, kos­ka Suo­men mark­kaa ei ole?

    Jos nyt annam­me tuol­le velal­li­sel­le nimen Kreik­ka ja syy on siis euron, nyt tar­vi­taan siis tulonsiirtoja?

    Ja huo­mat­ta­koon, että Kreik­ka menet­te­li samal­la taval­la myös drak­ma-aika­na, mut­ta kun sitä ei ole, syyl­li­nen on euro — ja valu­vi­ka on euros­sa, ei Kreikassa.

    Ja euron lisäk­si mer­kit­tä­vä syyl­li­nen on esim. Sak­sa, kun sil­lä on rahaa, mitä lainata?

  89. Kal­le: Tart­tis­ko­han teh­dä jotain vero­tuk­sel­le? Hyvä alku on perin­tö- ja ener­gia­ve­ro­jen pois­to. Täy­tyy olla roh­keut­ta teh­dä lop­pu talous­kas­vua leik­kaa­vis­ta verois­ta, jot­ta on myö­hem­min jotain taas jakaa.

    Ehdo­tat sit­ten pois­tet­ta­vak­si noi­ta vähi­ten hai­tal­li­sia vero­ja… Kom­ment­ti­si on vää­rän otsi­kon alla, aihe käsi­tel­ty jo aiemmin.

  90. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Perin­tö- ja ener­gia­ve­ro­jen pois­to edel­lyt­täi­si erit­täin kovaa työn vero­tuk­sen korot­ta­mis­ta. Tämä­kö edis­täi­si kas­vua. Perin­tö­ve­ron vai­ku­tuk­set kas­vuun ja talou­del­li­seen akti­vi­teet­tiin ovat moni­se­lit­tei­set. Kun saa asun­non perin­tö­nä, voi vähen­tää työn­te­koa. Perin­tö lais­kis­taa sii­nä mis­sä sosiaaliturvakin. 

    Perin­to- ja ener­gia­ve­ro­ja pal­jon fik­sum­paa on alen­taa työn vero­tus­ta. Hal­li­tus­ti vaik­ka 10 vuo­den aika­na tasai­sel­la tah­dil­la puo­li­tet­tai­siin. Ohjel­maan voi kyt­keä 10 vuo­den palk­ka­rat­kai­sut, eli palk­ko­ja voi joka vuo­si vähän las­kea net­to­pal­kan ja osto­voi­man säi­lyes­sä. Täl­läi­sel­la vakaal­la ohjel­mal­la ja ope­raa­tiol­la saa­daan taa­tus­ti työ­paik­ko­ja. Tosin edus­kun­nan ja työ­mark­ki­na­jär­jes­töt voi lomaut­taa 10 vuodeksi.

    Joten­kin pitäi­si saa­da estet­tyä palk­ko­jen alen­tu­mi­sen valu­mi­nen suo­raan yrit­tä­jien tas­kui­hin. Yhtei­sö­ve­ron koro­tus? Osin­ko­ve­ro­tuk­sen kiristys?

  91. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Perin­tö- ja ener­gia­ve­ro­jen pois­to edel­lyt­täi­si erit­täin kovaa työn vero­tuk­sen korot­ta­mis­ta. Tämä­kö edis­täi­si kas­vua. Perin­tö­ve­ron vai­ku­tuk­set kas­vuun ja talou­del­li­seen akti­vi­teet­tiin ovat moni­se­lit­tei­set. Kun saa asun­non perin­tö­nä, voi vähen­tää työn­te­koa. Perin­tö lais­kis­taa sii­nä mis­sä sosiaaliturvakin.

    Tuhan tar­koit­taa, että tavis­ten toi­meen­tu­loa pitää kiris­tää, jot­ta eliit­ti voi lais­ko­tel­la enemmän ?

  92. Vesa: Perin­to- ja ener­gia­ve­ro­ja pal­jon fik­sum­paa on alen­taa työn verotusta… 

    Perin­tö- ja ener­gia­ve­ro­tuk­sen pois­ta­mi­sel­la ja osin­ko­ve­ro­tuk­sen koh­tuul­lis­ta­mi­sel­la­han saa­daan juu­ri sitä liik­ku­ma­va­raa, jol­la voi­daan työn vero­tus­ta keven­tää. Ei pidä sekoit­taa asioita.

  93. Vesa:
    Joten­kin pitäi­si saa­da estet­tyä palk­ko­jen alen­tu­mi­sen valu­mi­nen suo­raan yrit­tä­jien tas­kui­hin. Yhtei­sö­ve­ron koro­tus? Osin­ko­ve­ro­tuk­sen kiristys?

    Yhtei­sö­ve­ron kiris­tä­mi­nen oli­si mah­dol­lis­ta siten, että luo­tai­siin yri­tyk­sil­le pank­ki, johon inves­toi­mal­la rahaa voi­tai­siin se myö­hem­min nos­taa työl­lis­tä­mis­tar­koi­tus­ta var­ten. Yri­tys siis mak­sai­si rahaa tähän pank­kiin sen ver­ran mitä aikoo työl­lis­tä­mis­tar­koi­tuk­siin käyt­tää ja tämä osa yri­tyk­sen tulok­ses­ta oli­si vero­va­paa­ta niin kau­an kuin yri­tys tämän rahan tuos­sa pan­kis­sa pitää.

    Pank­ki voi­si myös mak­saa tal­le­tuk­sel­le kor­koa, jol­loin esim. pie­ny­rit­tä­jä voi­si kerä­tä pank­kiin rahaa vaik­ka 4 vuo­den ajan ja lopul­ta saa­da työl­lis­tä­mis­tä var­ten inflaa­tio­kor­jat­tua rahaa käy­tet­tä­väk­si. Val­tio voi­si täl­löin myös mah­dol­li­ses­ti antaa auto­maat­ti­ses­ti työ­voi­ma­po­liit­tis­ta tukea, mikä­li niin kat­soo, tilan­ne oli­si kai­kil­le sel­keä näin, kos­ka mitään vilun­ki­pe­liä ei voi harrastaa.

    Yksin­ker­tai­sin tämä oli­si toteut­taa siten, että jär­jes­tel­mäs­sä muka­na ole­vien yri­tys­ten pal­kan­mak­su teh­täi­siin tämän palk­ka­ti­lin kaut­ta ja verot­ta­ja huo­leh­ti­si auto­maat­ti­ses­ti enna­kon­pi­dä­tyk­set ja pal­kan­mak­sut työn­te­ki­jöil­le, mikä­li nii­tä on. Täl­löin ei oli­si mitään eril­lis­tä eri­kois­ta­paus­ta, kaik­kein yri­tys­ten kir­jan­pi­to hel­pot­tui­si ja toi­saal­ta val­tio sai­si jat­ku­vas­ti yri­tyk­sil­tä edul­lis­ta lainaa. 

    Kaik­ki yri­tyk­set tosin eivät ehkä halua olla tuos­sa elä­mää hel­pot­ta­vas­sa jär­jes­tel­mäs­sä muka­na, joten se kan­nat­tai­si ehkä aloit­taa siten, että yri­tyk­set voi­vat vapaa­eh­toi­ses­ti ilmoit­tau­tua sii­hen — siir­ty­mä voi­tai­siin teh­dä pie­nin vai­hein. Toden­nä­köi­ses­ti tuos­ta oli­si eni­ten iloa pie­nil­le yri­tyk­sil­le, jot­ka pää­si­si­vät täl­löin myös osit­tai­sen “yhtei­sö­ve­ro­va­pau­den” piiriin.

    Ehkä tämä on Suo­mes­sa uto­pi­aa, mut­ta toi­saal­ta, en näe mik­si sitä ei voi­si toteut­taa. Jo nykyi­sin on ole­mas­sa vero­ti­li, jon­ne ALV:ta ja enna­kon­pi­dä­tyk­set mak­se­taan vii­veel­lä — sin­ne mak­se­taan rahat vas­ta ilmoi­tuk­sen perus­teel­la. Mikä­li oli­si ole­mas­sa palk­ka­ti­li, yri­tyk­sen tai yrit­tä­jän ei tar­vit­si­si käsi­tel­lä erik­seen vero­kort­te­ja, tie­dus­tel­la työn­te­ki­jöi­den tili­nu­me­roi­ta yms, kir­jan­pi­tä­jän las­kea enna­kon­pi­dä­tyk­siä ja hom­ma oli­si kai­kin puo­lin helpompaa.

  94. Perin­töä­ve­roa ei ole kyl­lä mitään jär­keä pois­taa, mut­ta tämä nykyi­nen, jäl­leen ker­ran alun­pe­rin “mää­rä­ai­kai­sek­si” mää­ri­tel­ty vaki­tui­sek­si muut­tu­nut lisä­raip­pa­ve­ro mie­les­tä­ni var­sin rei­luh­kon 50% koro­tuk­sen kans­sa ylim­pään vero­luok­kaan (13% -> 19% -> 20%)tulisi rul­la­ta takai­sin sin­ne mis­tä lähdettiin. 

    Kyl­lä omas­ta mie­les­tä­ni 20% perin­nös­tä on ihan liikaa.

    Ei kai kukaan oikeas­ti ihmet­te­le, jos rap­sak­ka 50% koro­tus näkyy jo vähän nii­den käy­tök­ses­sä, jot­ka sitä koro­tet­tua veroa jou­tu­vat maksamaan?

    Kal­le toi­voo mata­lia nimel­lis­ve­ro­ja, mut­ta leve­ää vero­kan­taa, perin­tö­ve­ron täy­del­li­nen pois­to ei oikein sovi sii­hen ajatukseen. 

    Ja ei pidä ymmär­tää vää­rin, kan­na­tan kyl­lä itse­kin perin­tö­ve­ron pois­toa. Se voi­daan teh­dä heti kun pää­oma- ja palk­ka­tu­lo­ve­ro­ja on saa­tu las­ket­tua 30% nykyi­ses­tä, varain­siir­to­ve­ro on pois­tet­tu, ythei­sö­ve­roa alen­net­tu edel­leen 5%-yksikköä ja alvi tipu­tet­tu kahteenkymmeneen!

  95. Vesa:
    Joten­kin pitäi­si saa­da estet­tyä palk­ko­jen alen­tu­mi­sen valu­mi­nen suo­raan yrit­tä­jien tas­kui­hin. Yhtei­sö­ve­ron koro­tus? Osin­ko­ve­ro­tuk­sen kiristys? 

    Mei­naat, että mark­ki­noil­la ei sen ver­taa ole kil­pai­lua, ettei välis­tä­ve­tä­mi­nen joh­tai­si mark­ki­nao­suu­den kutistumiseen?

    Joil­la­kin aloil­la näin var­maan onkin (päi­vit­täis­ta­va­ra­kaup­pa…), mut­ta enim­mäk­seen en pel­käi­si työ­nan­ta­jien saa­van suh­tee­ton­ta etua, jos palk­ka­kus­tan­nuk­set pienenevät.

    Ja pitäi­si­kö näil­le vää­ris­ty­neil­le mark­ki­noil­le teh­dä jotain? Mono­po­li­lain­sää­dän­nön tiukentaminen?

  96. Kal­le: Perin­tö- ja ener­gia­ve­ro­tuk­sen pois­ta­mi­sel­la ja osin­ko­ve­ro­tuk­sen koh­tuul­lis­ta­mi­sel­la­han saa­daan juu­ri sitä liik­ku­ma­va­raa, jol­la voi­daan työn vero­tus­ta keven­tää. Ei pidä sekoit­taa asioita.

    Avaat­ko vähän aja­tuk­se­si kulkua.

  97. Kal­le: Perin­tö- ja ener­gia­ve­ro­tuk­sen pois­ta­mi­sel­la ja osin­ko­ve­ro­tuk­sen koh­tuul­lis­ta­mi­sel­la­han saa­daan juu­ri sitä liik­ku­ma­va­raa, jol­la voi­daan työn vero­tus­ta keven­tää. Ei pidä sekoit­taa asioita. 

    Siis kun alen­ne­taan vero­ker­ty­mää pois­ta­mal­la perin­tö- ja ener­gia­ve­ro­tus ja alen­ta­mal­la osin­ko­ve­ro­tus­ta saa­daan liik­ku­ma­va­raa, että voi­daan vie­lä alen­taa vero­ker­ty­mää työn vero­tuk­sen osal­ta? Verot val­tion maksettavaksi!

  98. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Perin­tö- ja ener­gia­ve­ro­jen pois­to edel­lyt­täi­si erit­täin kovaa työn vero­tuk­sen korot­ta­mis­ta. Tämä­kö edis­täi­si kas­vua. Perin­tö­ve­ron vai­ku­tuk­set kas­vuun ja talou­del­li­seen akti­vi­teet­tiin ovat moni­se­lit­tei­set. Kun saa asun­non perin­tö­nä, voi vähen­tää työn­te­koa. Perin­tö lais­kis­taa sii­nä mis­sä sosiaaliturvakin.

    Toi­vot­ta­vas­ti se muis­te­taan sit­ten unio­nin tulon­siir­rois­sa, ei sent­tiä­kään perin­tö­ve­rot­to­mil­le laiskureille.

  99. Yhtei­sö­ve­ro voi­daan pudot­taa vaik­ka nol­laan, jos samal­la pois­te­taan yritystuet

  100. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kun saa asun­non perin­tö­nä, voi vähen­tää työn­te­koa. Perin­tö lais­kis­taa sii­nä mis­sä sosiaaliturvakin. 

    Mut­ta toi­saal­ta samal­la downs­hif­taus ja töi­den jaka­mi­nen useam­mal­le teki­jäl­le on ns. Hyvä Jut­tu? Jos­kus ennen van­haan oli sel­lai­sia jut­tu­ja kuin per­he ja suku, jon­ka menes­tyk­sen eteen teh­tiin töi­tä, jot­ta jäl­ki­pol­vil­le jäi­si vähän enem­män (vaik­ka sit­ten perin­tö­nä) lei­vän pääl­le. Nyky­ään moi­nen on tie­ten­kin pois­sa muo­dis­ta, kos­ka jokai­nen on Yksilö.

    Noin muu­ten nykyi­sil­lä elin­aja­no­dot­teil­la asun­to­ja ja perin­tö­jä yleen­sä­kin tupa­taan peri­mään 50–60 v iäs­sä, joten kel­paa kai sii­nä jo leppoistaakin?

  101. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    … Kun saa asun­non perin­tö­nä, voi vähen­tää työntekoa. 

    Miten usein, tai kuin­ka monel­le esi­mer­ki­si sadas­ta, näin mah­taa käy­dä? Ei nuo asiat aina kovin yksi­se­lit­tei­siä tai­da olla. Luu­li­sin, että A:n tai B:n käyt­täy­ty­mi­nen tuol­lai­ses­sa tilan­tees­sa riip­puu pal­jol­ti asian­omai­sen asen­tees­ta, tavoit­teis­ta ja ehkä terveydestäkin! 

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Perin­tö lais­kis­taa sii­nä mis­sä sosiaaliturvakin. 

    Onko kum­man­kaan mal­lin mukai­ses­ta vaih­toeh­dos­ta teh­ty isoa ihmis­jouk­koa kos­ke­via käyt­täy­ty­mis­tie­teel­li­siä tut­ki­muk­sia, joi­den avul­la voi­tai­siin arvioi­da toden­nä­köi­syys­ja­kau­mia (perin­tö­nä tai sosi­aa­li­tur­va­na) saa­dus­ta raha­sum­mas­ta riippuen?

  102. Rai­mo K: Siis kun alen­ne­taan vero­ker­ty­mää pois­ta­mal­la perin­tö- ja ener­gia­ve­ro­tus ja alen­ta­mal­la osin­ko­ve­ro­tus­ta saa­daan liik­ku­ma­va­raa, että voi­daan vie­lä alen­taa vero­ker­ty­mää työn vero­tuk­sen osal­ta? Verot val­tion maksettavaksi!

    Kun vähen­ne­tään kas­vua rajus­ti leik­kaa­vaa vero­tus­ta, saa­daan vero­ker­ty­mää suu­rem­mak­si. Pää­oma, ener­gia ja lii­ken­ne ovat vero­tuk­sen koh­tei­na äärim­mäi­sen huo­no­ja. Alko­ho­li­ve­ro­tuk­sen vain vähen­ne­tään työ­paik­ko­ja ja Viro kiit­tää. Tasai­nen ja kat­ta­va vero­tus on lop­pu­jen lopuk­si tehok­kain­ta. En tie­dä yhtään pis­te­ve­roa, joka tuottaisi.

  103. Osto­jen suun­taus tai­taa olla paras mark­ki­na­ta­lou­del­li­nen tulonsiirto.
    Kuin­ka monet suo­ma­lai­set elä­ke­läi­set haluai­si­vat­kaan asua Kreikassa!
    Onko kukaan las­ke­nut, kuin­ka pal­jon jul­ki­sia meno­ja sääs­tyi­si, jos kaik­ki haluk­kaat elä­ke­läi­set asu­tet­tai­siin Kreik­kaan niin monek­si kuu­kau­dek­si vuo­des­sa kuin he haluavat?

  104. Vesa: Joten­kin pitäi­si saa­da estet­tyä palk­ko­jen alen­tu­mi­sen valu­mi­nen suo­raan yrit­tä­jien tas­kui­hin. Yhtei­sö­ve­ron koro­tus? Osin­ko­ve­ro­tuk­sen kiristys?

    On pal­jon yrit­tä­jiä, jois­sa lii­an kor­kea palk­ko­jen ja sivu­ku­lu­jen taso valuu yrit­tä­jien tas­kui­hin. Ai mil­lä­kö meka­nis­mil­la? No sil­lä, että yrit­tä­jä ei palk­kaa hen­ki­lös­töä teh­tä­viin, joi­hin sitä oikeas­taan tar­vit­tai­siin, vaan tekee ko. työt (puut­teel­li­ses­ti) itse ja sääs­tää hen­ki­lön pal­kan sivukuluineen. 

    Tämä on aina­kin mik­ro­y­ri­tyk­sis­sä koh­ta­lai­sen mer­kit­tä­vä kas­vun este. Kun hom­mat teh­dään kii­reel­lä, sin­ne päin ja osit­tain jää­vät koko­naan teke­mät­tä, yri­tys ei kas­va tasol­le jos­sa se voi­si pal­ka­ta taas lisää poruk­kaa. Kui­ten­kin juu­ri pie­niin yri­tyk­siin nii­tä uusia työ­paik­ko­ja syn­tyy nyky­to­del­li­suu­des­sa, jos syn­tyy lain­kaan. Suu­ret eivät saa pidet­tyä nykyis­tä­kään työn­te­ki­jä­mää­rää palkkalistoillaan.

    Yri­tys­ten toi­min­tae­del­ly­tyk­siä on pak­ko paran­taa sil­lä­kin uhal­la, että jos­sain joku saa jotain valu­tet­tua taskuusakin.

  105. Saa­ra:
    Yri­tys­ten toi­min­tae­del­ly­tyk­siä on pak­ko paran­taa sil­lä­kin uhal­la, että jos­sain joku saa jotain valu­tet­tua taskuusakin.

    Täs­tä samaa miel­tä, toi­min itse­kin yrit­tä­jä­nä. Var­maan kaik­ki kui­ten­kin osaa­vat las­kea, että jos vaik­ka palk­ko­ja alen­ta­mal­la yri­tyk­sen kulut pie­ne­ne­vät 1000 eurol­la, niin täs­tä yritykselle/yrittäjälle jää 800 euroa. Täs­sä ole­tet­tu yri­tyk­sen ole­van voi­tol­li­nen osakeyhtiö.

    Täten tar­koi­tat­ko sitä, että jos yhtei­sö­ve­roa nos­ta­mal­la esim. 20%:sta 25%:iin yrityksen/yrittäjän osuus palk­ko­jen alen­ta­mi­ses­ta putoai­si 750 euroon, niin tämä oli­si joten­kin koh­tuu­ton­ta yrit­tä­jän kannalta? 

    Toki yri­tyk­sen kai­ken kaik­ki­aan mak­sa­mien vero­jen muu­tos on rat­kai­se­va. Palk­ko­jen las­kuun pitäi­si­kin liit­tyä jon­kin­lai­nen kes­tä­vä työllistämisvelvoite.

    Hal­li­tuk­sem­me EK:n lob­baa­ma­na teke­mä yhtei­sö­ve­ron las­ku oli vir­he, kos­ka sil­lä ei juu­ri­kaan lisä­tä Suo­meen teh­tä­viä inves­toin­te­ja eikä työ­paik­ko­ja. Ensin­nä­kin suu­ri osa yri­tyk­sis­tä ei tap­piol­li­si­na edes mak­sa yhtei­sö­ve­roa. Toi­sek­si mitä alhai­sem­pi vero­kan­ta, sitä kireäm­mäk­si yri­tyk­sen kan­nat­taa kus­tan­nuk­sen­sa (esim. teh­dä hen­ki­lös­tö­vä­hen­nyk­siä) vetää, kos­ka yritys/yrittäjä saa entis­tä suu­rem­man osuu­den tulok­ses­ta. Ja kol­man­nek­si yri­tys­ten osin­gon­ja­ko tulee kas­va­maan vero­sääs­tö­jen values­sa ulos yri­tyk­sis­tä omistajille.

    Yhtei­sö­ve­ro­tus on EU:ssa har­mo­ni­soi­ta­va ja vero­kil­pai­lu lopetettava.

  106. sunimh: Mut­ta toi­saal­ta samal­la downs­hif­taus ja töi­den jaka­mi­nen useam­mal­le teki­jäl­le on ns. Hyvä Jut­tu? Jos­kus ennen van­haan oli sel­lai­sia jut­tu­ja kuin per­he ja suku, jon­ka menes­tyk­sen eteen teh­tiin töi­tä, jot­ta jäl­ki­pol­vil­le jäi­si vähän enem­män (vaik­ka sit­ten perin­tö­nä) lei­vän pääl­le. Nyky­ään moi­nen on tie­ten­kin pois­sa muo­dis­ta, kos­ka jokai­nen on Yksilö.

    Noin muu­ten nykyi­sil­lä elin­aja­no­dot­teil­la asun­to­ja ja perin­tö­jä yleen­sä­kin tupa­taan peri­mään 50–60 v iäs­sä, joten kel­paa kai sii­nä jo leppoistaakin?

    Perus­tu­lol­la loi­si­mi­nen­kin kuu­luu tähän samaan sarjaan.

  107. Vesa:

    Hal­li­tuk­sem­me EK:n lob­baa­ma­na teke­mä yhtei­sö­ve­ron las­ku oli vir­he, kos­ka sil­lä ei juu­ri­kaan lisä­tä Suo­meen teh­tä­viä inves­toin­te­ja eikä työ­paik­ko­ja. Ensin­nä­kin suu­ri osa yri­tyk­sis­tä ei tap­piol­li­si­na edes mak­sa yhtei­sö­ve­roa. Toi­sek­si mitä alhai­sem­pi vero­kan­ta, sitä kireäm­mäk­si yri­tyk­sen kan­nat­taa kus­tan­nuk­sen­sa (esim. teh­dä hen­ki­lös­tö­vä­hen­nyk­siä) vetää, kos­ka yritys/yrittäjä saa entis­tä suu­rem­man osuu­den tulok­ses­ta. Ja kol­man­nek­si yri­tys­ten osin­gon­ja­ko tulee kas­va­maan vero­sääs­tö­jen values­sa ulos yri­tyk­sis­tä omistajille.

    Tämän aiheen kes­kus­te­lua on käy­ty pit­kään ennen kuin Vesa kiteyt­ti ongel­miem­me ydinsyyt.

    Rat­kai­se­vaa­han on työn tuot­ta­vuus, joka voi kas­vaa vain uusien onnis­tu­nei­den inno­vaa­tioi­den avul­la. Se lie­nee ainoa tie saa­vut­taa talous­kas­vua. Mik­sei­vät yri­tyk­set sit­ten inves­toi, sen Vesa ker­too erit­täin selvästi.

  108. Kal­le: Kun vähen­ne­tään kas­vua rajus­ti leik­kaa­vaa vero­tus­ta, saa­daan vero­ker­ty­mää suu­rem­mak­si. Pää­oma, ener­gia ja lii­ken­ne ovat vero­tuk­sen koh­tei­na äärim­mäi­sen huo­no­ja. Alko­ho­li­ve­ro­tuk­sen vain vähen­ne­tään työ­paik­ko­ja ja Viro kiit­tää. Tasai­nen ja kat­ta­va vero­tus on lop­pu­jen lopuk­si tehok­kain­ta. En tie­dä yhtään pis­te­ve­roa, joka tuottaisi. 

    Aivan. On täy­sin vää­rin verot­taa työn­te­koa, asu­mis­ta ja elämistä!

  109. Yhteis­va­luu­tas­sa sopi­muk­sis­ta pide­tään kiin­ni ja Vil­pert­tiä ei palkita.
    Alu­eel­li­set tulon­siir­rot, joil­la rik­kaat alu­eet tuke­vat köy­hiä, voi­vat joh­taa myös Kata­lo­nian tapai­siin halui­hin, itsenäistymispyrkimyksiin.
    Oikeu­den­mu­kai­suu­den peri­aat­teen mukai­ses­ti hyvä­tu­loi­nen kes­ki­luok­ka kun­nos­tau­tuu veronmaksajina.
    Jos taval­li­nen ihmi­nen hank­kii tänään per­heo­mis­tusa­sun­non (100 m²) Hel­sin­gin Kala­sa­ta­mas­ta, niin sii­tä saa mak­saa 700.000 € (oma rahoi­tus 400.000 € ja talo­yh­tiön lai­na, vuo­kran­mak­sus­sa 300.000 €). Hel­sin­gis­sä mak­sat siis 2 — 2,5 ker­tai­ses­ti sen, mitä mak­sai­sit Poris­sa tai Oulussa.
    Vie­rei­ses­sä kau­pun­gin vuo­kra­ta­los­sa joku mak­saa vain muu­ta­man sata­sen asu­mis­tuen oma­vas­tuu­osa­na. Kun Hel­sin­gis­sä ei pys­ty hank­ki­maan omaa asun­toa, tulee asun­to­si­joit­ta­jat mark­ki­noil­le ja sit­ten kau­pun­gis­sa pys­ty­vät asu­maan vain tosi­rik­kaat ja asu­mis­tuen saajat.
    Jos Hel­sin­ki siir­tää 300.000 mil­joo­naa alueil­le, ja jou­tuu sik­si otta­maan vel­kaa 300.000 mil­joo­naa (inves­toin­ti­lai­na­na), niin onko se reilua.
    Epäi­len, että alu­eel­li­sis­sa tulon­siir­rois­sa on jokin raja, jol­loin on enää tur­ha odot­taa ymmär­rys­tä, suvait­se­vai­suut­ta ja sivistystä.
    Teh­dään 2 euroa, poh­joi­nen ja ete­läi­nen euro, mai­den talou­del­li­sen tilan­teen mukaan ja ilmoi­tus pan­keil­le, että ovat lii­key­ri­tyk­siä, jot­ka itse kär­si­vät tap­pion­sa ammat­ti­tai­dot­to­muu­des­taan, veron­mak­sa­jien kuk­ka­rol­le ei enää tulla.

  110. Saa­ra: Kui­ten­kin juu­ri pie­niin yri­tyk­siin nii­tä uusia työ­paik­ko­ja syn­tyy nyky­to­del­li­suu­des­sa, jos syn­tyy lain­kaan. Suu­ret eivät saa pidet­tyä nykyis­tä­kään työn­te­ki­jä­mää­rää palkkalistoillaan.

    Tuo pine­ten yri­tys­ten mää­rä kas­vu joh­taa sii­tä, että suu­ret yri­tyk­set ulkois­ta­vat toi­min­to­jaan entis­tä innokkaammin.Hyvä esi­merk­ki on telak­ka­teol­li­suus, joka on kek­sit­ty­nyt pel­käs­tään suun­nit­te­luun ja pis­tä­mään lai­va kasaan pali­kois­ta, jot­ka koku muu on valmistanut.Alihankkijoita on kym­me­niä tuhansia

    Pie­ny­rit­tä­jän ongel­ma on, että suu­rin osa uusis­ta yri­tyk­sis­tä kes­kit­tyy kah­vin tai krää­sän myyn­tiin, joten työl­lis­tä­mis­mah­dol­li­suu­det ovat vähäisiä.Jos joku palk­kaa työn­te­ki­jän niin toi­sen yri­tyk­sen on kuol­ta­va mark­ki­noi­den puut­teen vuoksi.Markkina ei elä­tä rajat­to­mas­ti yrittäjiäkään .

    Ilmei­ses­ti talous­teo­riois­sa on unoh­det­tu osto­voi­man vai­ku­tus kulu­tuk­seen ja sitä kaut­ta työpaikkoihin.Riittää, että työt­tö­miä on sato­ja tuhan­sia, se luo kasvua

  111. En ihan heti ymmär­rä mik­si perin­tö­ve­ro­tuk­ses­sa ei voi­si siir­tyä sii­hen, että kiin­teä varal­li­suus johon­kin rajaan asti ja yri­tys­ten omis­tuso­suu­det per­hey­ri­tyk­sis­sä vero­tet­tai­siin niin, että han­kin­ta­me­no-olet­ta­ma on nol­la, ja vero peri­tään jos ja kun omai­suus myydään. 

    Ja siis, minä en ihan heti tajua mik­si on huo­no asia että reaa­li­palk­ko­jen ale­ne­mi­sen hyö­ty valuu yrit­tä­jien tas­kuun. Tämä­hän on koko jutun tar­koi­tus. Nyt yrit­tä­jän ei kan­na­ta inves­toi­da ja pal­ka­ta, kos­ka tas­kuun ei valu yhtään mitään. 

    Vero­ker­ty­mäs­tä, ei se ole mikään vakio, eikä se ole myös­kään itse­tar­koi­tus. Vero­ja keven­tä­mäl­lä saa­daan usein — jos se fik­sus­ti teh­dään — pait­si meno­ja alas, myös itsea­sias­sa iso osa vero­ker­ty­mäs­tä takai­sin. Otan nyt tri­vi­aa­lin­puo­lei­se­na esi­merk­ki­nä auto­ve­ron, jon­ka koro­tuk­sen piti tuo­da lisää rahaa, mut­ta se pudot­ti­kin vero­tu­lo­ja kun hup­sis­ta vaan, ihmi­set käyt­täy­tyi­vät­kin niin­kuin on jo 400 vuot­ta tie­det­ty, eli vähen­si­vät kulu­tus­taan kun hin­nat nousivat. 

    Perin­tö­ve­ro­tuk­sen keven­tä­mi­sel­lä saa­daan peli­va­raa aina­kin sii­nä, että per­hey­ri­tys­ten kas­vu­ha­lu­ja ei tai­te­ta. Kun yri­tyk­sen perus­ta­ja on van­huusiäs­sä ja seu­raa­va pol­vi astu­mas­sa puik­koi­hin, inves­toin­nit kan­nat­taa usein pis­tää jäi­hin vero­suun­nit­te­lul­li­sis­ta syis­tä. Ei täs­sä ole mitään ihmeel­lis­tä, mut­ta kun dema­ri­lan­dias­sa näh­dään asia joten­kin niin että “kyl­lä se vau­ras­tu­mi­nen on yhtei­ses­tä potis­ta pois”, ikään kuin se jos raken­nan kel­la­riin itsel­le­ni kun­to­sa­lin oli­si jol­tain pois. Naa­pu­ril­ta nyt aina­kin kun se tulee kateelliseksi.

  112. Jyr­ki Pato­mä­ki: Rat­kai­se­vaa­han on työn tuot­ta­vuus, joka voi kas­vaa vain uusien onnis­tu­nei­den inno­vaa­tioi­den avul­la. Se lie­nee ainoa tie saa­vut­taa talous­kas­vua. Mik­sei­vät yri­tyk­set sit­ten inves­toi, sen Vesa ker­too erit­täin selvästi.

    Eli yrit­tä­jät eivät ole joko tar­peek­si ahnei­ta (ahne yrit­tä­jä­hän inves­toi aina jos näkee ansain­ta­mah­dol­li­suuk­sia), tai sit­ten he eivät näe ansain­ta­mah­dol­li­suuk­sia Suomessa.

    Suo­ma­lai­set suu­ry­ri­tyk­set ja aika monet kes­ki­suu­ret­kin yri­tyk­set inves­toi­vat jat­ku­vas­ti ulko­mail­le. Sii­tä vas­tauk­sen voi päätellä.

  113. Arvoi­tuk­sel­lis­ta on kun näis­tä vero­tus­muo­dois­ta puhutaan.
    Ahke­ra, sääs­tä­väi­nen, vaa­ti­mat­to­mas­ti elä­vä halu­aa joten­kin tur­va­ta sääs­tön­sä pan­kin tar­joa­mas­sa sijoitusrahastossa.

    Puo­len vuo­den kulut­tua sijoi­tus onkin pudon­nut 20 %. Eikös tämä ole jon­kin­lai­nen ekstra­ve­ro näi­hin lamatalkoisiin.Tietysti loh­du­tus­ta tar­jo­taan sil­lä, että pitää­kin tar­kas­tel­la usei­ta vuo­sia ja kyl­lä ne sit­ten nousee.

    Tun­tuu sil­tä, että ne,joilla ei sääs­tö­jä ole, ovat yleen­sä ehdot­ta­mas­sa elvy­tys­tä otta­mal­la rik­kail­ta. Sit­ten tar­ken­ne­taan, että rik­kai­ta ovat ne muut, en minä. 

    Jos vähää­kään ale­taan suun­ni­tel­la mark­kaan siir­ty­mis­tä ja rei­pas­ta deval­vaa­tio­ta, täy­tyy hakeu­tua jon­ne­kin muu­al­le, jos­sa eurot vie­lä kelpaavat.

  114. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kun saa asun­non perin­tö­nä, voi vähen­tää työn­te­koa. Perin­tö lais­kis­taa sii­nä mis­sä sosiaaliturvakin.

    Onko sii­tä ihan oike­aa tut­ki­mus­tie­toa, miten perin­tö­ve­ro­tus oikeas­ti vai­kut­taa työntekohaluihin? 

    Tuo kir­joit­ta­ma­si var­maan pätee, mut­ta niin pätee myös se, että jos voi siir­tää omal­la työ­pa­nok­sel­la tuo­tet­tua varal­li­suut­ta peril­li­sil­le, niin tämä voi hyvin­kin lisä­tä työ­ha­lu­ja (ihan niin kuin ansio­tu­lo­ve­ro­tuk­sen alen­ta­mi­nen­kin sii­nä mie­les­sä, että voi omal­la työ­pa­nok­sel­laan lisä­tä omaa varallisuuttaan). 

    Ennen kaik­kea perin­tö­ve­ron alen­ta­mi­sen voi­si aja­tel­la lisää­vän halua teh­dä inves­toin­te­ja kulut­ta­mi­sen sijaan. Ehkä juu­ri nyt rahan olles­sa älyt­tö­män hal­paa, täl­lä ei ole hir­vit­tä­vän suur­ta mer­ki­tys­tä, mut­ta ylei­ses­ti kyl­lä inves­toin­nit ovat se, joka saa talou­den kasvamaan.

  115. tie­de­mies:
    En ihan heti ymmär­rä mik­si perin­tö­ve­ro­tuk­ses­sa ei voi­si siir­tyä sii­hen, että kiin­teä varal­li­suus johon­kin rajaan asti ja yri­tys­ten omis­tuso­suu­det per­hey­ri­tyk­sis­sä vero­tet­tai­siin niin, että han­kin­ta­me­no-olet­ta­ma on nol­la, ja vero peri­tään jos ja kun omai­suus myydään. 

    Ei tuo nyt mene kyl­lä noin­kaan ihan oikein.

    Hen­ki­lö A ja B peri­vät kum­mat­kin saman­lai­sen mökin. Toi­sen mök­ki sijait­see 50 km pääs­sä, toi­sen 500 km pääs­sä. Kun B myy perin­tö­mök­kin­sä ja ostaa vas­taa­van tilal­le, val­tio kah­mai­see 28% välistä. 

    Tai A ja B peri­vät saman­hin­tai­sen asun­non. A:n asun­non voi syys­tä tai toi­ses­ta lait­taa hel­pos­ti vuo­kral­le (kak­sio ydin­kes­kus­tas­sa), B:n ei (okt lähiös­sä). B mak­saa taas 28% val­tiol­le luovutusvoittoveroa.

    Eli mitä ihmeen jär­keä on sii­nä että perin­tö­ve­ro­tuk­sen kat­ta­vuut­ta pie­nen­ne­tän samal­la kun itse vero­pro­sent­tia koro­te­taan ja hui­mas­ti? Luo­vu­tus­voit­to­ve­ro­han on jär­kyt­tä­vän pal­jon kor­keam­pi kuin perintövero. 

    Lisäk­si luo­vu­tus­voi­ton tapaan mak­set­ta­va perin­tö­ve­ro nol­lan han­kin­tao­let­ta­mal­la aiheut­taa luki­tus­vai­ku­tus­ta, sitä 500km pääs­sä ole­vaa mök­kiä ei sit­ten myy­dä, kun val­tion kah­mai­sun jäl­keen sil­lä rahal­la ei saa vas­taa­vaa lähempää.

    Eli mie­les­tä­ni tämä eri­tyi­ses­ti per­hey­rit­tä­jien suo­si­ma “pis­te­tään muut mak­sa­maan 3x se vero, tai itsea­sias­sa huo­jen­nus­sään­tö­jen takia noin kym­men­ker­tai­ses­ti se vero, mis­tä me juu­ri nyt itkem­me” ei kuu­los­ta miten­kään järkevältä. 

    Oikea suun­ta on las­kea perin­tö­ve­ro­tus­ta niin että nämä ongel­mat pois­tu­vat. 10% tasa­ve­ro on ihan pas­se­li eikä pitäi­si aiheut­taa ongel­mia. Jos jonkn fir­ma ei 10% tasa­ve­ros­ta sel­viä niin sil­le ei mie­les­tä­ni mah­da mitään. Täs­sä maas­sa on kaa­tu­nut aika hem­me­tin pal­jon fir­mo­ja kai­ken­lai­siin veroi­hin. Kyl­lä ne arvon­li­sä­ve­rot ovat minul­le­kin tuot­ta­neet pari­na kuu­kau­te­na ihan vas­taa­via likvi­di­teet­tion­gel­mia, mut­ta ei sen takia vero­kan­taa var­maan tiputeta…?

    Täl­lä het­kel­lä yri­tys­ten vero­koh­te­lu on ihan epä­to­del­lis­ta. Jos perii fir­man jota ei joh­da, mak­saa sen 20%, jos jat­kaa pui­kois­sa niin vero on jotain 4% tjsp. Verol­le­kin saa vuo­sia mak­suai­kaa. Kui­ten­kin niis­tä pykä­lis­tä ei ota piru­kaan sel­vää ja se lie­nee lain­laa­ti­jan tar­koi­tus. Kui­ten­kin nyky­ti­lan­ne on ihan koh­tuu­ton, kos­ka saman fir­man perin­tö­ve­ro­koh­te­lus­sa voi olla nelin-vii­sin­ker­tai­nen ero kah­den eri peri­jän välillä!

  116. Uto­pis­ti­ses­sa ide­aa­liyh­teis­kun­nas­sa asu­mi­nen kuu­lui­si ihmi­sen perus­oi­keuk­siin. Asun­non­vaih­to oli­si mah­dol­li­sim­man yksin­ker­tais­ta eten­kin työ­paik­ka­kun­nan muuttuessa.Tässä suh­tees­sa tilan­ne on jat­ku­vas­ti vain huo­non­tu­nut. Enti­si­sai­kaan oli vaik­ka­pa sai­raa­loil­la, teh­tail­la ym. omia asun­to­loi­ta vaa­ti­mat­to­mal­la varus­te­ta­sol­la. Nii­den hävit­tä­mi­seen on kyl­lä vero­tus­kin syypäänä. 

    Vero­tus on myös aja­nut lähes kai­kis­sa seu­ra­kun­nis­sa papit siir­ty­mään kal­liis­ta pap­pi­las­ta omaan asun­toon, joka yleen­sä on tar­koit­ta­nut maa­seu­dul­la oma­ko­ti­ta­lon rakentamista.

    Kau­ka­na ollaan ide­aa­li­ti­lan­tees­ta, kun hen­ki­lö vaik­ka­pa poh­jois­suo­mes­sa siir­tyy toi­sel­le paik­ka­kun­nal­le nykyi­sin tyy­pil­li­seen mää­rä­ai­kai­seen työ­suh­tee­seen. Sopi­vaa vuo­kra-asun­toa ei yksin­ker­tai­ses­ti löydy. 

    Omis­tusa­sun­to on usein myös­kin yhden asun­non loukku.Siitä ei noin vain pää­se eroon. Yllä­pi­don mak­sut juok­se­vat ja lyhy­tai­kai­sen vuo­krauk­sen kan­nat­ta­mat­to­muus on tunnettua. 

    Asun­to­po­li­tiik­kaa ei aina­kaan hel­po­ta sekään, että nykyi­sin van­han­kin talon kor­jauk­ses­sa kaik­ki on teh­tä­vä uusim­pien mää­räys­ten mukai­ses­ti mak­soi mitä maksoi.joissakin tapauk­sis­sa mää­räyk­set jopa estä­vät koko remontin.

    Ei kai ainut rat­kai­su ole raha, jos­ta useim­mil­la on pulaa.

  117. Tapio: Eli yrit­tä­jät eivät ole joko tar­peek­si ahnei­ta (ahne yrit­tä­jä­hän inves­toi aina jos näkee ansain­ta­mah­dol­li­suuk­sia), tai sit­ten he eivät näe ansain­ta­mah­dol­li­suuk­sia Suomessa. 

    Tai sit­ten yrit­tä­jät ovat niin ahnei­ta, ettei pie­nem­pi tuot­to kelpaa.

  118. Pek­ka Pes­si: Tämä joten­kin kuu­los­taa “funk­tio­naa­li­sen rahoi­tuk­sen” folio­pi­po­po­ru­kan jutuil­ta. Mar­kan sijaan 2‑valuutan nimek­si voi­si ottaa suo­raan pengö.

    Heh. Kyl­lä folio­pi­pot on pääs­sä niil­lä jot­ka pel­kää­vät funk­tio­naa­li­sen rahoi­tuk­sen joh­ta­van hype­rin­flaa­tioon, tur­mioon ja kado­tuk­seen. Se ker­too vain sii­tä että talous­o­pit enem­mis­töl­lä (ymmär­ret­tä­väs­ti toki) tule­vat mum­mon perin­nös­tä mut­ta mitään todel­li­suus­poh­jaa FIAT-rahan toi­min­ta­me­ka­nis­mien kans­sa niil­lä ei ole.

  119. Panu Hei­no­nen: Heh. Kyl­lä folio­pi­pot on pääs­sä niil­lä jot­ka pel­kää­vät funk­tio­naa­li­sen rahoi­tuk­sen joh­ta­van hype­rin­flaa­tioon, tur­mioon ja kadotukseen. 

    No tääl­lä voi päi­vit­tää talous­tie­tä­mys­tään, ja sit­ten kans­sa osa 2. Kir­joit­ta­jat (Holap­pa ja Aho­kas) ovat käsit­tääk­se­ni funk­tio­naa­li­sen rahoi­tuk­sen puo­les­ta­pu­hu­jien etu­rin­ta­mas­sa Suo­mes­sa. Hem­mot esit­tä­vät kel­muil­laan aika joh­don­mu­kai­ses­ti mitä kes­kus­pank­ki­ra­hoi­tuk­ses­ta seu­raa: se joh­taa hype­rin­flaa­tioon, kou­lu­ko­tiin ja vit­tuun. Rat­kai­su­na vii­mei­sel­lä luen­nol­la tar­jo­taan sit­ten orjuut­ta ja pak­ko­työ­tä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.