Mikä deflaatiossa on vaarallista?

Sil­mii­ni osui jos­tain leh­des­tä pel­ko, että öljyn hin­nan­las­ku joh­tai­si lamaan, kos­ka se alen­taa hin­ta­ta­soa ja deflaa­tio on tun­ne­tus­ti paha asia. Aja­tus on aivan hölmö.

Deflaa­tio on paha asia, ja ilmiön jon­kin­lai­nen mit­ta­ri on hin­ta­ta­so. Mut­ta niin kuin kaik­ki mit­ta­rit, hin­tain­dek­si mit­taa vähän eri asi­aa kuin ilmiö­tä nimel­tä deflaa­tio. Samas­ta syys­tä hin­to­jen nousu, joka joh­tuu arvon­li­sä­ve­ron koro­tuk­ses­ta, ei ole inflaa­tio­ta sii­nä mie­les­sä, mitä tar­koi­tam­me inflaa­tiol­la: hin­to­jen ja pal­ko­jen nousu­kier­ret­tä. Jos hyvä vil­ja­sa­to alen­taa ruu­an hin­taa, se ei kui­ten­kaan ole lamaan joh­ta­vaa deflaatiokierrettä.

Toki öljyn hin­nan koro­tus voi tuot­taa häi­riöi­tä talou­teen, kun öljyn­tuo­tan­nos­sa muka­na ole­via yri­tyk­siä menee nurin. Napa­jää­ti­kön alta öljyn poraa­mi­nen ei juu­ri nyt ole mikään hyvä bis­nes. Tämä on kui­ten­kin eri asia kuin se, mis­tä deflaa­tion vaa­rois­sa on kyse.

Mitä vikaa sii­nä deflaa­tios­sa on? Ylei­nen vas­taus on, että jos kulut­ta­jat odot­ta­vat hin­to­jen las­ke­van, he lyk­kää­vät ostok­si­aan ja kysyn­tä hii­puu. Tämä ei voi olla se jut­tu. Jos oli­si, kän­ny­köi­den ja kame­roi­den myyn­ti oli­si ollut lamas­sa vuo­sia, kos­ka joka pit­kään samal­la rahal­la on saa­nut parem­paa kuin edel­li­se­nä vuotena.

Deflaa­tion olois­sa ei kan­na­ta inves­toi­da tuo­tan­toon, kos­ka inves­toin­nin raha­mää­räi­nen tuot­to pie­ne­nee. Oikeas­taan kyse on sii­tä, että deflaa­tion olois­sa reaa­li­kor­ko pyr­kii nouse­maan, kos­ka nimel­lis­ko­rot eivät voi las­kea alle nol­lan, mikä hei­ken­tää inves­toin­tien kan­nat­ta­vuut­ta. Asun­to­lai­nan otta­mi­nen­kin on vähän huo­no asia, kos­ka velan reaa­liar­vo kas­vaa ehkä jopa nopeam­min kuin vel­kaa pys­tyy lyhentämään.

Jos deflaa­tion ongel­ma on lii­an kor­keas­sa reaa­li­ko­ros­sa, sil­loin nol­la ei ole mikään rat­kai­se­va raja. Deflaa­tioon liit­ty­vät ongel­mat alka­vat jo, kun inflaa­tio lähes­tyy nol­laa. Koh­tuul­li­ses­sa inflaa­tios­sa on se hyvä puo­li, että reaa­li­ko­rot voi­vat men­nä mii­nuk­sel­la, mikä jou­dut­taa kum­mas­ti investointeja.

EKP:n kah­den pro­sen­tin inflaa­tio­ta­voi­te on lii­an mata­la. Kol­me tai nel­jä pro­sent­tia oli­si parempi.

113 vastausta artikkeliin “Mikä deflaatiossa on vaarallista?”

  1. Samaa miel­tä — län­si­mai­den kes­kus­pan­kit voi­si­vat oikein hyvin nos­taa inflaa­tio­ta­voit­teen­sa kor­keam­mak­si, jol­loin nol­la­kor­ko­ra­jaan putoa­mi­sen ris­ki oli­si pienempi.

    Vali­tet­ta­vas­ti se kor­keam­pi inflaa­tio­ta­voi­te ei auta, ellei ole ole­mas­sa lail­li­sia kons­te­ja ja poliit­tis­ta tah­toa toteut­taa sel­lais­ta kes­kus­pank­ki­po­li­tiik­kaa, että se inflaa­tio­ta­voi­te saa­vu­te­taan. Ei näy­tä sil­tä — kaik­ki EKP-toi­met oli­si­vat joko yhteis­vas­tuul­lis­ta­mis­ta, val­tioi­den rahoit­ta­mis­ta, rik­koi­si­vat two- ja six pac­kit tai oli­si­vat tul­kit­ta­vis­sa valuuttainterventioksi.

    Ennenn­kuin huo­not sään­nöt ollaan val­mii­ta päi­vit­tä­mään, täs­tä ei tule yhtään mitään. Lopul­ta valin­ta on tulon­siir­to­liit­to­val­tio tai kan­sal­lis­ten valuut­to­jen välil­lä — ihan kuten popu­lis­ti­lei­ri (tai eko­no­mis­tit, jot­ka osa­si­vat varoit­taa euros­ta jo 70-luvul­la) tie­si kertoa.

    Monet ovat huo­man­neet euron kevääl­lä 2014 alka­neen hei­ken­ty­mi­sen dol­la­riin näh­ty­nä, ja olet­ta­vat, että tämä euron deval­voi­tu­mi­nen joten­kin hel­pot­taa tilan­net­ta. Mm. Ris­to EJ kir­joit­ti asias­ta juu­ri blogitöräyksen. 

    Nämä tahot eivät ole huo­man­neet, että euro ei ole ulko­maan­kaup­pa­ta­sa­pai­no­te­tul­la vaih­to­kurs­sil­la deval­voi­tu­nut juu­ri ollenkaan.

  2. Deflaa­tion olois­sa ei kan­na­ta inves­toi­da tuo­tan­toon, kos­ka inves­toin­nin raha­mää­räi­nen tuot­to pienenee”
    Kän­ny­kät ja monet muut tuot­teet osoit­ta­vat, että tuo­tan­non tehos­tu­mi­sen ansios­ta laa­tu voi paran­tua ja hin­ta las­kea saman­ai­kai­ses­ti. Ongel­ma­na on juu­ri se, että tuot­to mita­taan raha­mää­räi­ses­ti. Jos vähem­mäl­lä rahal­la saa ensi vuon­na enem­män, nimel­li­ses­ti nega­tii­vi­nen­kin tuot­to voi paran­taa elin­ta­soa. Nega­tii­vi­set korot voi­vat hyvin olla nor­maa­li käy­tän­tö tulevaisuudessa.

  3. Kovaa puhet­ta.

    Perin­tei­ses­ti kui­ten­kin “vah­van mar­kan” mie­het (ja nyt­tem­min nai­set) vie­vät äänet vaaleissa.

    Jos nyt lon­kal­ta ammu­taan, niin itse pidän 2% inflaa­tio­ta ihan hyvä­nä. Sii­hen pitäi­si vaan pyr­kiä sän­til­li­sem­min ampu­mal­la pai­no­ko­ne­ty­kil­lä kovem­min panok­sin jos inflaa­tio puto­aa sel­keäs­ti sen alle. Val­tioi­den ali­jää­miä voi­si hyvin rahoit­taa EKP:n sete­li­ko­nees­ta vaik­ka­pa pää­omien suhteessa.

    Suo­mi voi­si rahoi­tuk­sel­la pis­tää pys­tyyn sen hir­vit­tä­vän kal­liin kan­sa­lais­pal­kan johon ei muu­ten rii­tä rahat…

  4. Ei voi sään­tö­jen­sä puit­teis­sa. Tosin aina­han voi­daan tees­ken­nel­lä, että ei ole mitä­töi­ty. Kreik­ka voi aina emit­toi­da 100vee vel­ka­kir­jan, jon­ka EKP hyväk­syy pan­tik­si jat­ku­vas­ti rul­laa­vaa lyhy­tai­kais­ta luot­to­li­miit­tiä vas­taan. Käy­tän­nös­sä sama asia. Krei­kan velas­ta about 2/3 on jo nyt teeskentelyssä. 

    Poliit­ti­ses­ti nyt on menos­sa type­rä tees­ken­te­ly­vai­he — kaik­ki tie­tä­vät, että joko lopus­sa kes­kus­pank­ki­ra­hoi­te­taan tai defaul­ta­taan ja euroa­lue hajo­aa, mut­ta pää­tös on lii­an kipeä poliit­ti­ses­ti. Sik­si valin­taa ei saa­da tehtyä.

  5. Itse tyk­kään myös aja­tel­la että deflaa­tio vetää naa­mio­peit­teen — tai sen pitäi­si vetää — pois erään sem­moi­sen käsi­tyk­sen pääl­tä jon­ka äidit opet­ta­vat vii­saa­na talou­den­pi­to­na lap­sil­leen, ja joka pätee­kin per­he­mit­ta­kaa­van talou­des­sa mut­ta ei päde kan­san­ta­lou­des­sa: että raha on säi­löt­tyä työ­tä jon­ka voi syö­dä myöhemmin.

  6. Vii­me vuo­si­kym­me­nel­lä ei osat­tu oikeal­la taval­la ottaa huo­mioon ulko­mail­ta tule­vien hal­po­jen tuot­tei­den vai­ku­tus­ta inflaa­tioon. Uskot­tiin hin­ta­ta­so­mit­ta­ria ja kuvi­tel­tiin, ettei inflaa­tio ole lii­an suu­ri. Osak­si tämän seu­rauk­se­na pidet­tiin kor­ko­ta­soa lii­an mata­la­na lii­an pit­kään. Tämä osal­taan joh­ti lopul­ta kuplan syn­ty­mi­seen ja puhkeamiseen.

    Nyt ollaan aivan toi­sen­lai­ses­sa tilan­tees­sa. Mut­ta todel­la­kin kan­nat­taa ottaa opik­si, ettei hin­ta­ta­so aina suo­raan oikeal­la taval­la ker­ro inflaatiosta/deflaatiosta.

    Tus­kin EKP läh­tee tam­mi­kuun kokouk­ses­saan juu­ri ennen Krei­kan vaa­le­ja osta­maan Krei­kan vel­ka­kir­jo­ja. Ei ole mitään jär­keä sii­nä, että Krei­kan annet­tai­siin jäl­leen pala­ta van­haan tuh­laus­mei­nin­kiin, jon­ka mak­sa­jik­si myös suo­ma­lai­set veron­mak­sa­jat joutuvat.

  7. Aina­kin Drag­hin mie­les­tä kor­ko voi las­kea alle nol­lan. Tätä­hän puu­hail­tiin EKP:ssä vuo­si, pari sit­ten, en kyl­lä muis­ta, las­ki­ko lopul­ta. Teo­reet­ti­ses­ti nol­la ei joka tapauk­ses­sa ole abso­luut­ti­nen raja, pikem­min psy­ko­lo­gi­nen. Toki oli­si kiva jos kor­koa sai­si, mut­ta jos­sain tilan­tees­sa mak­saa mie­lel­lään rahan tai muun arvok­kaan säi­lyt­tä­mi­ses­tä vuo­kraa (tosin mai­ni­tus­sa EKP:n suun­ni­tel­mas­sa kyse oli pikem­min verosta).

    Kän­ny­kät yms. kehit­ty­vät ja hal­pe­ne­vat, ja monet sik­si vii­vyt­tä­vät ostoa. Kän­nyk­kä­kaup­pa ei kui­ten­kaan ole lamas­sa, kos­ka riit­tä­vän monet halua­vat ostaa juu­ri nyt. Joko he halua­vat uusin­ta uut­ta tai pitä­vät muu­ten hin­ta-laa­tusuh­det­ta hyvä­nä nyt eikä koh­ta. Toi­set asiat taas, kuten vaik­ka asun­not, turis­ti­mat­kat tai mik­ro­aal­to­uu­nit, eivät pal­joa kehi­ty tai hal­pe­ne inflaa­tion olois­sa eikä nii­den ostos­sa tar­vit­se vii­vy­tel­lä. Deflaa­tios­sa kai­ken, niin kän­ny­köi­den kuin asun­to­jen, osta­mi­ses­sa kan­nat­taa odo­tel­la kau­em­min kuin inflaa­tios­sa. Kun kulut­ta­ja odot­taa kes­ki­mää­rin vaik­ka kuu­kau­den kau­em­min kai­ken osta­mi­ses­sa, se hidas­taa rahan lii­ket­tä ja siten talou­den kasvua.

  8. Hyö­dy­ke­ra­han olo­suh­teis­sa deflaa­tio on nor­mi eikä hait­taa talou­del­lis­ta toimeliaisuutta. 

    Kun tuo­tan­to kas­vaa ja hyö­dy­ke­ra­ha­kan­ta on suh­teel­li­sen vakio, niin hin­ta­ta­so ale­nee ja tätä pide­tään normaalina. 

    Tosin useim­mis­sa tapauk­sis­sa uudet hyö­dy­ke­ra­han esiin­ty­mät ovat aiheut­ta­neet hin­ta­ta­son muu­tok­siin epä­va­kaut­ta, kun mark­ki­noil­le on vir­ran­nut­kin yllät­tä­vän pal­jon rahaa ja tuo­tan­to ei ole pysy­nyt perässä.

    Esi­merk­ke­jä:
    ‑Espan­jan Ame­ri­kas­ta tuo­ma hopea 1500-luvulla
    ‑Kali­for­nian ja Alas­kan kul­tae­siin­ty­mät 1800-luvulla

  9. Ymmär­tääk­se­ni 2% tavoi­te on ase­tet­tu sik­si, kos­ka sii­hen ei kui­ten­kaan kos­kaan osu­ta. Puo­let yli tavoit­teen lip­sah­ta­va inflaa­tio on sil­loin 3% ja tuplas­ti luis­kah­ta­va 4%. 

    Jos tavoi­te on nel­jä pro­sent­tia, niin puo­let yli tavoit­teen men­nään jo kuu­des­sa ja tuplas­ti tavoit­tee­seen näh­den kah­dek­san pro­sen­tin inflaatiossa!

    Eli kor­keam­pi inflaa­tio­ta­voi­te var­mas­ti aut­tai­si lamois­sa, mut­ta pahen­tai­si sit­ten nousu­kausia ja luul­ta­vas­ti nii­den jäl­keis­tä kra­pu­laa eli taantumaa. 

    Ehkä­pä inflaa­tio­ta­voit­teen pitäi­si olla liu­ku­va? Sit­te tulee heti uskottavuusongelmat.

  10. Suo­raan ihmi­sil­le jae­ta­vaa heli­kop­te­ri­ra­haa täs­sä tar­vit­tai­siin, eikä mitään val­tioi­den vel­ka­kir­jo­jen osto­ja jul­kis­ta sek­to­ria paisuttamaan.

  11. Kulut­ta­jat eivät ole ratio­naa­li­sia toi­mi­joi­ta muu­al­la kuin talous­tie­tei­li­jöi­den teo­riois­sa. Kal­lii­den­kin tuot­tei­den osto­pää­tök­sis­sä vaik­ka­pa hei­kol­la itse­tun­nol­la (merk­ki­ta­va­rat, sta­tus­hyö­dyk­keet) on pal­jon suu­rem­pi mer­ki­tys kuin deflaa­tio-odo­tuk­sil­la. Jos kulut­ta­jien toi­min­ta oli­si ratio­naa­lis­ta, niin eipä juu­ri kukaan ostai­si esim. yli 30.000 euron hin­tais­ta autoa, tai ehkä uut­ta autoa yli­pää­tään­kään. Applen tuot­tei­den­kin myyn­ti oli­si vähäisempää.

    Yri­tys­ten inves­toin­ti­pää­tök­sis­sä tilan­ne on toi­nen ja deflaa­tio-odo­tuk­sil­la on mer­ki­tys­tä, kuten Osmo kir­joit­taa. Inves­toin­tien teke­mi­ses­sä yleen­sä on edel­ly­tyk­se­nä, että yri­tyk­set näke­vät tuot­teil­leen riit­tä­vää kysyn­tää tule­vai­suu­des­sa. Näen asias­sa sel­vän kyt­ken­nän talous­kas­vuo­do­tuk­siin. Eli tuo­tan­non laa­jen­nusin­ves­toin­te­ja teh­dään yleis­täen vain, kun talous­kas­vun myö­tä kulut­ta­mi­sen usko­taan kas­va­van tule­vai­suu­des­sa. Eli deflaa­tion vaa­rat liit­ty­vät yri­tys­ten käyttäytymiseen.

    Vih­doin­kin, usei­ta vuo­sia lii­an myö­hään, EKP on otta­nut aseek­seen valuut­ta­kurs­si­po­li­tii­kan. USA ja Japa­ni aloit­ti­vat pal­jon aiem­min. Täs­tä tulem­me saa­maan etua, tosin aiem­paa vähem­män teol­li­sen tuo­tan­tom­me ulko­mail­le muu­ton johdosta.

    Raha­po­li­tii­kas­sa ei EKP:ltä enää löy­dy toi­mi­via asei­ta, korot on nol­las­sa eikä jäl­jel­lä ole kuin paukkupatruunoita.

    Inves­toin­tien vauh­dit­ta­mi­nen on avai­na­se­mas­sa talous­kas­vun vauh­dit­ta­mi­sen, työl­li­syy­den paran­ta­mi­sen ja kai­ken kaik­ki­aan syök­sy­kier­teen posi­tii­vi­sek­si kään­tä­mi­ses­sä. EU:n/Kataisen aja­ma uusi inves­toin­tioh­jel­ma ei jul­ki­suu­des­sa ollei­den tie­to­jen poh­jal­ta tule onnis­tu­maan, kos­ka se ei tule riit­tä­väs­sä mää­rin jaka­maan inves­toin­tien talou­del­li­sia ris­ke­jä. Siis ris­kin­ot­toa on lisät­tä­vä ja se on hoi­det­ta­vis­sa takauk­sil­la tai muil­la ris­kin­ja­ko­so­pi­muk­sil­la. Rahaa pan­kit ovat pul­lol­laan, eli Katai­sen ei tar­vit­se tar­jo­ta rahaa, vaan riskinjakoa.

    Ja Suo­mes­sa on pak­ko, siis PAKKO teh­dä mul­lis­ta­via uudis­tuk­sia työ­elä­mäs­sä, sosi­aa­li­tur­vas­sa, työt­tö­myys­tur­vas­sa, sai­raus­pois­sao­lois­sa, työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­köi­ty­mi­ses­sä ymym. Kan­sa­lai­set on akti­voi­ta­va otta­maan enem­män vas­tuu­ta omas­ta elä­mäs­tään ja yhteis­kun­nan ilmais­ten, pas­si­voi­vien lou­nai­den tar­joi­lu on lope­tet­ta­va. Sor­ry vaan sosiaalidemokraatit.

    Inves­toin­tien vauh­dit­ta­mi­sek­si pitää Suo­mes­sa ottaa käyt­töön suh­dan­ne­luon­tei­sia toi­mia, kuten pois­to­jen tuplaa­mi­nen, inves­toin­ti­va­rauk­set ym. kir­jan­pi­dol­li­set vero­tus­ta lyk­kää­vät toimet.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    EKP voi­si ostaa jäsen­mai­den­sa vel­ka­kir­jo­ja pää­oma-avai­men suh­tees­sa ja mitä­töi­dä ne. 

    Täs­sä Osmon ehdo­tuk­ses­sa on se ikä­vä puo­li, että vaik­ka­pa Sak­san bon­dei­hin sijoit­ta­neet teki­si­vät suu­ret voi­tot myy­des­sään lai­nat EKP:lle. Aika iso osa voi­tois­ta ei tuli­si edes verol­le EKP:n toimialueella.

  12. Eli heli­kop­te­ri­ra­hoi­tus­ta vaih­teek­si. Näkö­jään sii­tä kaik­ki muut­kin kirjoittavat.

    http://www.spiegel.de/international/business/economists-say-handing-out-cash-could-help-euro-zone-economy-a-1011352.html

    Vas­ta­han tuo­ta on aina­kin 6 vuot­ta toi­vot­tu ja ehdotettu?
    http://www.soininvaara.fi/2008/12/21/setelirahoitusta/

    Teki­si mie­le­ni lis­ta­ta tähän pari­kym­men­tä Suo­men hal­li­tuk­sen kata­stro­faa­lis­ta talous­vir­het­tä vii­mei­sen 6 vuo­den ajal­ta, jois­ta on teh­nyt mie­li huu­taa että ei näin ***tanan idiootit.

  13. Kun (jot­kut) vih­reät vas­tus­ta­vat jat­ku­vaa kas­vua halu­ten kulut­ta­mi­sen vähen­tä­mis­tä ja elin­ta­po­jen yleis­tä lep­pois­ta­mis­ta, eikö seu­rauk­se­na ole­kin juu­ri deflaatio?

  14. Japa­ni lie­nee ollut deflaa­tio­kier­tees­sä jo noin 20 vuot­ta eli sit­keäs­tä vai­vas­ta on kysy­mys, mut­ta eipä ole Japa­ni kui­ten­kaan kaatunut.

  15. Hyvä kir­joi­tus. Ongel­ma­na on nime­no­maan lii­an alhai­nen inflaa­tio, ei pel­käs­tään hin­to­jen las­ku. Tosin oma koke­mus on, että aina­kin pie­ny­ri­tyk­set eivät juu­ri inflaa­tio­vauh­deis­ta tie­dä, mut­ta jos hin­nat las­ke­vat, niin se huo­ma­taan ja sii­hen rea­goi­daan eril­li­se­nä ongelmana.

  16. Vai­kea näh­dä mik­si koh­tuul­li­nen deflaa­tio oli­si sen pahem­pi kuin koh­tuul­li­nen inflaatiokaan. 

    Poliit­ti­ses­ti deflaa­tio voi toki olla han­ka­lam­pi. Pääs­tään poh­ti­maan eläk­kei­den ja palk­ko­jen indek­si-tar­kis­tuk­sia alaspäin

  17. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    EKP voi­si ostaa jäsen­mai­den­sa vel­ka­kir­jo­ja pää­oma-avai­men suh­tees­sa ja mitä­töi­dä ne.

    USA:ssa tätä on siis teh­ty ja har­taas­ti. Ber­nan­ke aloit­ti ja idea­na oli siis kas­vat­ta­mal­la kes­kus­pan­kin taset­ta eli “pai­na­mal­la rahaa”, ostaa sijoit­ta­jil­ta val­tion vel­ka­kir­jo­ja JA näin lait­taa sijoit­ta­jien taseet töi­hin. No mitä on tapah­tu­nut? Syn­ty­nyt likvi­di on sijoi­tet­tu esim. osak­kei­siin ja pörs­si­kurs­sit tako­vat USA:ssa ennä­tyk­siä, pan­kit (myy­ty­ään voi­tol­la val­tion pape­rei­ta) tako­vat ennä­tys­tu­lok­sia, asun­to­mark­ki­na on herän­nyt koo­mas­ta ja rahaa lie­nee vir­ran­nut myös euro­mää­räi­siin val­tion­lai­noi­hin pai­naen nii­den korot alas. 

    Varal­li­suus­vai­ku­tus on ollut mer­kit­tä­vä, rik­kaat ovat enti­ses­tään rikas­tu­neet ja köy­hät ovat saa­neet murusia. Vai­ku­tus USA:n talous­kas­vuun on jää­nyt vai­suk­si, vaik­ka se oli se pää­tar­koi­tus. USA:n BKT:n kas­vu­lu­ku­ja vää­ris­tä­vät mm. Oba­man terveydenhuoltohankkeet.

    Eli enpä tämän perus­teel­la usko, että EKP:n tule­va osto-ope­raa­tio aut­taa Euroop­paa sel­väl­le talous­kas­vun tielle.

    Pel­kään, että EKP:n osto-ohjel­maa lob­baa­vat ins­ti­tu­tio­naa­li­set sijoit­ta­jat, jot­ka halua­vat suu­ril­la voi­toil­la eroon val­tion­lai­nois­taan. Kan­nat­taa muis­taa, että niin EKP:n kuin Bri­tan­nian kes­kus­pan­kin pää­joh­ta­ja­na on Gold­man Sach­sin pankkiiri.

    USA:ssa 2009 Oba­man aloit­taes­sa käyn­nis­tet­tiin noin 800 mil­jar­din USD:n key­ne­si­läi­nen elvy­tys­pa­ket­ti jul­ki­siin inves­toin­tei­hin, kou­lu­tuk­seen, ter­vey­den­huol­toon, pie­ni­tu­lois­ten vero­hel­po­tuk­siin, asun­no­nos­to­palk­kioi­hin ja moniin mui­hin koh­tei­siin sekä jopa jaet­tiin käteis­tä rahaa köy­hem­mäl­le kan­san­osal­le! Krug­man kom­men­toi paket­tia lii­an pieneksi.

    EU ei ole tie­tääk­se­ni toteut­ta­nut mitään täl­lais­ta vie­lä­kään, oikeas­taan päin vas­toin pakot­ta­nut meno­leik­kauk­siin. Taas yksi esi­merk­ki EU:n kyvyt­tö­myy­des­tä teh­dä jär­ke­vää talous‑, tai yhtään mitään politiikkaa. 

    Nyt suun­ni­tel­tu Katai­sen 300 mil­jar­din inves­toin­ti­ra­hoi­tus on jotain USA:n suun­tais­ta, mut­ta sekään ei tule esil­lä olleil­la peri­aat­teil­la toi­mi­maan. Tie­tys­ti vaik­ka­pa Suo­mi on otta­nut aivan hir­mui­ses­ti syö­mä­vel­kaa, tosin vir­heel­li­ses­ti. Älä anna mie­hel­le ruo­kaa ikui­ses­ti vaan ope­ta se kalas­ta­maan, älä mak­sa koto­na makaa­mi­ses­ta vaan työntekemisestä. 

    Eli velan­ot­toa pitäi­si pää­osin käyt­tää vain työ­paik­ko­jen syn­nyt­tä­mi­seen ja kil­pai­lu­ky­vyn edis­tä­mi­seen. Ei pank­kien voit­toi­hin ja pank­kii­rien bonus­ten kas­vat­ta­mi­seen tai kan­sa­lais­ten passivoimiseen.

  18. Wiki­pe­dias­sa tun­nus­te­taan onne­ton tilan­ne, kun hakusa­nal­le ´talous­kas­vu´, joka on sen­tään kes­kei­siä talou­den ter­me­jä, ei osa­ta antaa vas­taus­ta. Jou­du­taan totea­maan, että “yksi­se­lit­teis­tä syy­tä talous­kas­vuun on ehkä mah­do­ton antaa, eikä eko­no­mis­teil­la ole vie­lä­kään esit­tää kysy­myk­seen kat­ta­vaa vas­taus­ta”. Jos näin on, sik­si minä maal­lik­ko­na­kin keh­taan antaa neuvoja.

    Oli­si kai tär­ke­ää ymmär­tää talou­den suu­ret lin­jat, eikä tyy­tyä tark­kai­le­maan talou­den tun­nus­lu­ku­ja. Niil­le on luo­tu maa­gi­sia raja-arvo­ja, kuten inflaa­tiol­le 0%, min­kä ali­tuk­ses­ta seu­raa kauheita.Talouden aal­to­liik­keen yksi syy lie­nee­kin inflaa­tio­po­li­tiik­ka. Jos sii­nä onnis­tu­taan, epä­suh­ta pur­kau­tuu jotain tois­ta kaut­ta, jol­lei inflaatio/deflaatio ole­kaan ongel­mien syy vaan seu­raus. Aivan samoin talous­kas­vua­kin saa­tiin taka­vuo­sian kei­no­te­koi­ses­ti aikaan, mut­ta se vei velkaantumiseen.

    Talous­kas­vua ei syn­ny työn­te­koa lisää­mäl­lä, kos­ka ei mah­du jär­kee­ni, että näin loput­to­mas­ti voi­daan ylit­tää aikai­sem­pia saa­vu­tuk­sia. Ainoas­taan onnis­tu­neil­la inno­vaa­tioil­la voi­daan tuot­taa pie­nem­mäl­lä työ­mää­räl­lä aikai­sem­paa enem­män, siis lisä­tä kes­tä­väs­ti tuot­ta­vuut­ta. (Toki osa ihmis­kun­nas­ta elää sii­vel­lä eli hyö­tyy, kun toi­set inno­vaa­tioil­laan rikas­tua­vat ja vaik­ka­pa mat­kai­li­joi­na tuo­vat raho­jaan Suo­meen.) Onnis­tu­nut inno­vaa­tio on uusi tek­niik­ka, uusi raa­ka-aine, uusi jär­jes­tel­mä, uuden oppi­mi­nen, uusi aja­te­lu ym. Inno­vaa­tioi­ta voi­daan luo­da rajat­to­mas­ti, mikä­li nii­den kehit­tä­mi­seen koh­den­ne­taan oikein ja riit­tä­väs­ti resurs­se­ja. Tie­teel­lä kun ei ole rajoja.

    Sil­loin kun varo­jen suun­taa­mi­nen vält­tä­mät­tö­män tuot­ta­mi­seen jää jäl­keen inves­toin­neis­ta tur­haan kulu­tuk­sen, se vie lopul­ta vel­kaan­tu­mi­seen ja sit­ten lamaan. Vaik­ka talous­kas­vu oli­si kuin­ka hur­ja tahan­sa, sen syn­nyt­tä­mät yli­mää­räi­set resurs­sit ihmi­nen yri­tys­ten yllyt­tä­mä­nä pys­tyy koh­den­ta­maan niin, että uusiin inno­vaa­tioi­hin jää aina vain vähem­män rahaa ja mui­ta edel­ly­tyk­siä. Tämä on hmis­kun­nan ongel­mien perim­mäi­sin syy.

  19. Yri­tyk­sen ei kan­na­ta pal­kat ihmis­tä tänä päi­vä­nä, kos­ka ensi kuus­sa hänet saa hal­vem­mal­la töihin

  20. Jyr­ki Pato­mä­ki: Wiki­pe­dias­sa tun­nus­te­taan onne­ton tilan­ne, kun hakusa­nal­le ´talous­kas­vu´, joka on sen­tään kes­kei­siä talou­den ter­me­jä, ei osa­ta antaa vas­taus­ta. Jou­du­taan totea­maan, että “yksi­se­lit­teis­tä syy­tä talous­kas­vuun on ehkä mah­do­ton antaa, eikä eko­no­mis­teil­la ole vie­lä­kään esit­tää kysy­myk­seen kat­ta­vaa vastausta”

    Talous­kas­vuun vai­kut­taa moni teki­jä ja lyhyen aika­vä­lin kas­vun käsit­te­ly on ongelmallista. 

    Pit­kän aika­vä­lin kas­vun perus­mal­li on Solowin kas­vu­mal­li, jos­sa talous­kas­vuun vai­kut­taa kol­me teki­jää: pää­oma, työ­voi­ma, ja tek­no­lo­gia­ker­roin. Kas­vu tulee pää­oman ker­ty­mi­ses­tä ja pit­kän aika­vä­lin kas­vu­no­peu­den mää­rit­tä­vät tek­no­lo­gian ja työ­voi­man kas­vu­ker­toi­met jot­ka tule­vat mal­lin ulkopuolelta. 

    Solowin-mal­lin joh­dan­nai­set ja Ram­seyn kas­vu­mal­li ovat moni­mut­kai­sem­pia ja niis­sä on enem­män para­met­re­jä. Ram­seyn mal­lis­sa työn­te­ki­jän kulu­tus, Mankiw–Romer–Weil mal­lis­sa inhi­mil­li­nen pää­oma joka kuluu ajan mukana.

  21. Deflaa­tion vas­tai­nen toi­min­ta kadot­ti mer­ki­tyk­sen­sä raha­po­li­tii­kan irrot­tua kul­ta­kan­nas­ta ja spe­ku­la­tii­vi­sen rahan ilmaan­nut­tua suu­rim­mak­si osak­si maa­il­man­ta­lout­ta. Vii­si­kym­men­tä­lu­vun key­ne­si­läi­nen deflaa­tio­po­li­tiik­ka, jos­sa jul­ki­sia meno­ja kas­va­tet­tiin (velak­si) ja raha­po­li­tiik­ka keven­net­tiin ei päde nyky­maa­il­mas­sa. On kui­ten­kin huo­mioi­ta­va, että maa­il­man joh­ta­vat eko­no­mis­tit puhu­vat ”50 ‑luvun key­ne­si­läis­tä kiel­tä”, kos­ka nykyi­set päät­tä­jät ymmär­tä­vät tätä var­sin hyvin. Todel­li­suus on kui­ten­kin toisenlainen.
    Ennen kuin Euroo­pan kes­kus­pank­ki perus­tet­tiin, useas­sa tut­ki­muk­ses­sa todet­tiin, että on paras­ta kiin­nit­tää kaik­ki poli­tiik­ka­muut­tu­jat ja pitää muut­tu­jien mää­rä pie­ne­nä, enna­koi­ta­va­na, las­ket­ta­va­na. Hin­ta­va­kau­den­kin käyt­töä arvos­tel­tiin sii­tä, että se antaa lii­kaa peli­va­raa kes­kus­pan­kin tul­kin­noil­le. Nyt­tem­min EKP toi­mii poli­tiik­koi­na poli­tiik­ko­jen jou­kos­sa ja luot­ta­mus­ta jär­jes­tel­mään ei ole. Sama on todet­ta­va myös EU:n talous­po­li­tii­kan osalta.

  22. Rol­le:
    Vai­kea näh­dä mik­si koh­tuul­li­nen deflaa­tio oli­si sen pahem­pi kuin koh­tuul­li­nen inflaatiokaan. 

    Poliit­ti­ses­ti deflaa­tio voi toki olla han­ka­lam­pi. Pääs­tään poh­ti­maan eläk­kei­den ja palk­ko­jen indek­si-tar­kis­tuk­sia alaspäin

    Todel­li­nen deflaa­tio (ei siis esi­mer­kik­si ener­gia­hin­to­jen tai vaik­ka vero­jen aiheut­ta­ma) on ongel­ma sii­nä, että rahoil­le alkaa saa­da posi­tii­vis­ta reaa­li­kor­koa tyy­nyn alla. Toi­nen ongel­ma on se, että sete­li­ra­haa ei voi antaa lai­nak­si nega­tii­vi­sel­la korol­la, joten koron­las­kuil­la elvyt­tä­mi­sen mah­dol­li­suu­det hyy­ty­vät nollakorkoon.

    Mut­ta nyt deflaa­tiok­si kut­sut­tu ilmiö­hän on sii­tä iloi­nen, että kulut­ta­jien osto­voi­ma kas­vaa, kos­ka hin­nat las­ke­vat mut­ta pal­kat eivät. Antaa men­nä vaan.

    Inflaa­tio tai deflaa­tio ei ihan hel­pos­ti antau­du yhdel­le nume­rol­le. Arvon­li­sä­ve­ron koro­tus näkyy kulut­ta­ja­hin­tain­flaa­tio­na, tulo­ve­ron koro­tus ei. Kum­pi­kin kui­ten­kin huo­leh­tii sii­tä, että yksi­tyis­tä osto­voi­maa siir­re­tään jul­ki­sel­le puo­lel­le. Kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta (ilman dynaa­mi­sia vai­ku­tuk­sia) kyse on kui­ten­kin nollasummapelistä.

    Ja tämä­hän taas joh­taa sii­hen, että euros­ta ja raha-alu­ees­ta riip­pu­mat­ta saam­me kyl­lä inflaa­tio­lu­ke­mam­me plus­sal­le korot­ta­mal­la tuot­tei­den ja pal­ve­lui­den vero­ja. Temp­pua voi käyt­tää teo­rias­sa rajattomasti…

    Vas­taa­vas­ti jos elvy­te­tään alen­ta­mal­la vaik­ka­pa arvon­li­sä­ve­roa, se näky­si­si kulut­ta­ja­hin­nois­sa deflaationa.

    Aito defla­too­ri­nen kier­re pitä­nee sisäl­lään sen aja­tuk­sen, että itse asias­sa osto­voi­ma vähe­nee, ja sii­tä seu­raa hin­nan­las­kua. En osta taloa nyt, kos­ka deflaa­tion ansios­ta saan sen ensi vuon­na hal­vem­mal­la. Nyt tapah­tu­nees­sa osto­voi­ma kui­ten­kin on nous­sut, joten ongel­ma ei ole samanlainen.

    Muu­ten­kin on ehkä syy­tä kysyä, onko deflaa­tio ongel­ma sinän­sä, vai onko todel­li­nen ongel­ma tuo tule­vai­suu­teen odo­tet­tu osto­voi­man lasku.

  23. 55:
    Miten asun­to­vel­lal­li­nen voi suo­jau­tua deflaatiolta? 

    Asun­to­ve­lal­lis­ta ei ylei­nen deflaa­tio kiin­nos­ta vähän­kään. Jos asun­to­ve­lal­li­nen on öljy­läm­mit­tä­jä, hänen hymyn­sä vain leve­nee tämän het­ken “deflaa­tios­ta”, kos­ka oman kuk­ka­ron peli­va­ra leve­nee. Lisä­bo­nuk­se­na deflaa­tio pai­naa korot alas, jol­loin se asun­to­ve­lan hoi­ta­mi­nen­kin hoi­tuu mukavasti.

    Asun­to­ve­lal­li­sen yöunet vie vain asun­to­jen hin­to­jen las­ku. Se taas on ihan eri tari­na kuin ylei­nen deflaa­tio. Nil­lä voi kyl­lä olla yhtei­siä taus­ta­te­ki­jöi­tä, ja asun­to­jen hin­nat tie­ten­kin vai­kut­ta­vat elin­kus­tan­nuk­siin. Täs­sä koh­das­sa kui­ten­kin eri ihmi­set ovat hyvin eri­lai­sis­sa tilan­teis­sa riip­puen vel­kao­suuk­sis­ta ja asun­to­jen hin­to­jen asun­to­tyyp­pi- ja paik­ka­kun­ta­koh­tai­ses­ta kehityksestä.

  24. Vesa: Kulut­ta­jat eivät ole ratio­naa­li­sia toi­mi­joi­ta muu­al­la kuin talous­tie­tei­li­jöi­den teo­riois­sa. Kal­lii­den­kin tuot­tei­den osto­pää­tök­sis­sä vaik­ka­pa hei­kol­la itse­tun­nol­la (merk­ki­ta­va­rat, sta­tus­hyö­dyk­keet) on pal­jon suu­rem­pi mer­ki­tys kuin deflaa­tio-odo­tuk­sil­la. Jos kulut­ta­jien toi­min­ta oli­si ratio­naa­lis­ta, niin eipä juu­ri kukaan ostai­si esim. yli 30.000 euron hin­tais­ta autoa, tai ehkä uut­ta autoa yli­pää­tään­kään. Applen tuot­tei­den­kin myyn­ti oli­si vähäisempää.

    Olen tuos­ta osit­tain samaa miel­tä; kulut­ta­jien osto­pää­tök­set eivät ole aina ratio­naa­li­sia. Ne eivät kui­ten­kaan ole niin irra­tio­naa­li­sia kuin mil­tä ne näyttävät.

    Kysy­mys­hän on sii­tä, että kulut­ta­ja ei elä mak­si­moi­dak­seen varal­li­suut­taan. Jos eläi­si noin, pitäi­si asua mini­mi­kus­tan­nuk­sil­la, olla har­ras­ta­mat­ta, syö­dä mini­mi­hin­tais­ta mut­ta ter­veel­lis­tä ruo­kaa, hank­kia kaik­ki vaat­teet kirp­pu­to­ril­ta, olla hank­ki­mat­ta per­het­tä, jne. Näis­tä saa poi­ke­ta vain, jos poik­kea­mi­nen nos­taa elin­ai­kais­ta tulo-odo­tet­ta enem­män kuin mitä se mak­saa. Työn saa­mi­nen voi vaa­tia suih­kus­sa käy­mis­tä useam­min kuin ter­veys­syyt, jne.

    Lisäk­si pitäi­si vie­lä miet­tiä sitä­kin, onko täl­lai­sen talou­del­li­sen ide­aa­li­ku­lut­ta­jan motii­vi mak­si­moi­da suu­rin varal­li­suu­ten­sa (ja kuol­la sit­ten heti) vai elää mah­dol­li­sim­man pit­kään ja mak­si­moi­da varal­li­suu­ten­sa kuolinhetkellä.

    Täs­tä on help­po näh­dä se, että talout­taan opti­moi­va kulut­ta­ja on aika outo tapaus. Kulut­ta­jal­le raha on mini­mi­vält­tä­mät­tö­myy­den ohit­ta­vis­sa asiois­sa väli­ne, jol­la saa­vu­te­taan mie­li­hy­vää. Täl­löin met­riik­ka muuttuukin.

    Jos han­kin vaik­ka­pa Applen kän­ny­kän ja koen mie­li­hy­vää joka ker­ta sitä käyt­täes­sä­ni, se saat­taa olla hyvin ratio­naa­li­nen ostos, kos­ka kän­ny­kän kans­sa vie­tet­ty aika voi olla aika suu­ri. Samoin parem­man auton hank­ki­mi­nen voi olla ratio­naa­li­nen ostos, jos osta­ja saa sii­tä itsel­leen mie­li­hy­vää ja auton kans­sa menee pal­jon aikaa.

    Jol­la­kul­la toi­sel­la kulut­ta­jal­la on täy­sin eri­lai­set mie­li­hy­vän läh­teet. Mie­li­hy­vä voi tul­la kah­den täh­den ravin­to­las­ta, uudes­ta lau­kus­ta tai vaik­ka naa­pu­ria hie­nom­mas­ta ajo­koi­ras­ta. Yhden kulut­ta­jan kan­nal­ta tysin päh­kä­hul­lu ostos voi olla toi­sen kan­nal­ta kus­tan­nus­te­ho­kas tapa saa­da mielihyvää.

    Täs­sä mitas­sa myös kulut­ta­jan mak­su­va­ral­la on hyvin pal­jon mer­ki­tys­tä. Mitä enem­män kulut­ta­jal­la on rahaa käy­tet­tä­vis­sään, sitä vai­keam­pi sil­lä lisä­ra­hal­la on saa­da lisä­mie­li­hy­vää. Joku sel­viä uudel­la ipho­nel­la, toi­nen tar­vit­see bema­rin, kol­mas ison oma­ko­ti­ta­lon, nel­jäs lin­nan Rans­kas­ta ja vii­des huvijahdin.

    Pää­tös­ten ratio­naa­li­suus riip­puu siis hyvin voi­mak­kaas­ti pää­tök­sen­te­ki­jän arvos­tuk­sis­ta ja varal­li­suu­des­ta. Tämä ei pois­ta sitä, ettei­vät­kö monet kulut­ta­jat toi­mi­si huo­nos­ti omia tavoit­tei­taan tavoi­tel­les­saan, mut­ta ilmiö­tä on vai­kea lähes­tyä ostet­tu­jen tuot­tei­den tai pal­ve­lui­den kautta.

  25. Lii­an van­ha:
    Yri­tyk­sen ei kan­na­ta pal­kat ihmis­tä tänä päi­vä­nä, kos­ka ensi kuus­sa hänet saa hal­vem­mal­la töihin

    Tosin jos ensi kuus­sa asia­kas mak­saa tuot­tees­ta vähem­män, työn­te­ki­jä voi olla nyt arvok­kaam­pi. Aidos­sa deflaa­tios­sa­han käy näin.

    Yri­tys­ten ongel­ma on se, ettei ole nii­tä asiak­kai­ta, ja ettei uskal­le­ta inves­toi­da. Vakai­den yri­tys­ten inves­toin­ti­ha­lut­to­muus joh­tuu sii­tä, ettei usko­ta inves­toin­tien­kaan tuo­van asiakkaita.

    Olen ollut monen­lai­sis­sa tilan­teis­sa teke­mäs­sä yri­tys­maa­il­mas­sa pää­tök­siä. En ole tör­män­nyt inflaa­tio- tai deflaa­tio­ar­gu­ment­tei­hin iki­nä. Sen sijaan suh­dan­ne­nä­ky­mä­ar­gu­ment­te­ja olen kuul­lut pal­jon. Raha on kui­ten­kin vain nume­roi­ta, ja rahan arvon muu­tos on vain ker­roin­ta nii­hin numeroihin.

  26. Tomi: Teo­reet­ti­ses­ti nol­la ei joka tapauk­ses­sa ole abso­luut­ti­nen raja, pikem­min psykologinen.

    Nol­la on lai­nal­le raja. Tal­le­tus­kor­ko voi pudo­ta rajat­ta, lai­na­kor­ko ei mene nol­lan ali. Tai jos puto­aa, vuo­kraan varas­ton sete­leil­le. Enkä oikeas­taan tee sitä­kään, vaan jätän ne pan­kil­le lai­nan vakuudeksi.

    Alle nol­lan ole­vas­sa tal­le­tus­ko­ros­sa­kaan ei kyse ole var­si­nai­ses­ta koros­ta, vaan säi­ly­tys­mak­sus­ta — samas­ta syystä.

  27. Ode:

    EKP voi­si ostaa jäsen­mai­den­sa vel­ka­kir­jo­ja pää­oma-avai­men suh­tees­sa ja mitä­töi­dä ne.

    Vesa:
    USA:ssa tätä on siis teh­ty ja hartaasti. 

    Vesa, FED on kyl­lä osta­nut val­tion lai­no­ja, mut­ta ei suin­kaan ole mitä­töi­nyt niitä.

    Minä en aina­kaan muis­ta talous­his­to­rias­ta yhtään esi­merk­kiä, jos­sa kehit­ty­neen maan kes­kus­pank­ki oli­si osta­nut val­tion pape­rei­ta vain mitä­töi­däk­seen ne. Moi­nen toi­men­pi­de olsi näh­däk­se­ni ris­ti­rii­das­sa EKP:n man­daa­tin kans­sa (=lai­ton)

  28. Beto­ni­por­sas:
    Kun (jot­kut) vih­reät vas­tus­ta­vat jat­ku­vaa kas­vua halu­ten kulut­ta­mi­sen vähen­tä­mis­tä ja elin­ta­po­jen yleis­tä lep­pois­ta­mis­ta, eikö seu­rauk­se­na ole­kin juu­ri deflaatio? 

    Jos kulut­ta­mis­ta ja työn tar­jon­taa vähen­ne­tään, se pikem­min nos­taa hin­to­ja ja palkkoja.

  29. Vesa:
    … Applen tuot­tei­den­kin myyn­ti oli­si vähäisempää… 

    Hal­pa ja edul­li­nen on eri asia. 😉 Applen tie­to­ko­ne on kal­liim­pi kuin jopu hal­pis PC, mut­ta elin­kaa­ri­kus­tan­nuk­sil­taan vähän edul­li­sem­pi. Kau­pan pääl­le saa LINUX:in lisäk­si ainoan toi­mi­van “eko­sys­tee­min”.

    Auto­ver­tauk­ses­ta haluai­sin kuul­la täs­men­nyk­sen. Tar­koi­tat­ko auto­ve­rol­lis­ta vai auto­ve­ro­ton­ta hin­taa? Itse pidän edes­vas­tuut­to­ma­na type­rää auto­ve­roa, joka ohjaa ihmi­siä osta­maan pie­niä, van­ho­ja ja vaa­ral­li­sia auto­ja. Kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti ei ole fik­sua tapat­taa var­sin­kaan nuo­ria ihan tahallaan.

  30. Heli­kop­te­ri­ra­ha voi­si kyl­lä ihan oikeas­ti toimia.

    Isoim­pa­na ongel­ma­na sen suh­teen en näe edes sitä, miten saa­daan EU (siis Sak­sa) ja EKP suos­tu­maan, tai miten tuo saa­daan keplo­tel­tua sään­tö­jen mukaiseksi.

    Isoin ongel­ma on se, miten löy­de­tään sel­lai­nen sana­muo­to, joka estää Suo­men sosi­aa­li­vi­ran­omai­sia kon­fis­koi­mas­ta nii­tä heli­kop­te­rieu­ro­ja toi­meen­tu­lo­tu­kia­siak­kail­ta. Kos­ka sii­tä syn­tyy ihan oikeas­ti yhteis­kun­nal­lis­ta levot­to­muut­ta ja väki­val­taa, jos kai­kil­le pait­si toi­meen­tu­lo­tu­kia­siak­kail­le anne­taan kou­raan esim. 1000 euroa.

    (Suu­rin osa toi­meen­tu­lo­tu­kia­siak­kais­ta nos­taa mer­kit­tä­väs­ti vähem­män tukea. Mut­ta tuol­lai­nen könt­ti kyl­lä pis­tää tuet kat­kol­le pit­käk­si aikaa.)

  31. Meil­lä­hän on jo tosia­sil­li­nen deflaa­tio eli kun maa­il­man­ta­lou­den kas­vu on luok­kaa 3 % ja inflaa­tio luok­kaa 1,5 % niin tuot­ta­vuu­den kas­vu syö tuon edun eli maa­il­man työ­pai­kat eivät lisäänny.

    Nii­tä vain jae­taan hie­man uudestaan.

    USA on hyvä esi­merk­ki kehityksestä.Vaikka työt­tö­myys on las­kus­sa niin se joh­tuu pää­asias­sa sii­tä, että ihmi­set tip­pu­vat työ­voi­man ulkopuolelle.
    Työ­elä­mäs­sä on nyt 10 mil­joo­naa vähem­män kuin 2007 tilan­tees­ta las­ket­tu ennusta

    Työ­pai­kat lisään­ty­vät USA:ssa vain jaka­mal­la työ­tä eli palk­ka­sum­ma ei kas­va vaan pal­kat ale­ne­vat eli käy­tän­nös­sä jae­taan työ­tä uudel­la tavalla.

    Osto­voi­ma ei lisään­ny vaan työ­paik­ko­ja luo deflaa­tio eli hin­to­jen las­ku tuot­ta­vuu­den nousun vuoksi

  32. Vihe­rins­si: Nol­la on lai­nal­le raja. Tal­le­tus­kor­ko voi pudo­ta rajat­ta, lai­na­kor­ko ei mene nol­lan ali. Tai jos puto­aa, vuo­kraan varas­ton sete­leil­le. Enkä oikeas­taan tee sitä­kään, vaan jätän ne pan­kil­le lai­nan vakuudeksi.

    Alle nol­lan ole­vas­sa tal­le­tus­ko­ros­sa­kaan ei kyse ole var­si­nai­ses­ta koros­ta, vaan säi­ly­tys­mak­sus­ta – samas­ta syystä.

    Luul­ta­vas­ti kir­joi­tan todel­la huo­nos­ti. Kor­ja­sit kir­joi­tus­ta­ni kir­joit­ta­mal­la lähin­nä saman kuin minä (tosin lisä­si yhtä­löön erot­te­lun, jon­ka mukaan tal­le­tus esim. pank­kiin ei ole muka lai­na pan­kil­le). Sinua on peu­ku­tet­tu, minua, nyyh, ei. Osmon­kin kir­joi­tuk­ses­ta­kin tykä­tään, vaik­ka osoi­tin sii­nä pari aika oleel­lis­ta puutetta.

    Mik­si ihmees­sä minul­le tulee blo­ge­ja yms. lukies­sa halu kor­ja­ta vir­hei­tä tai mui­te puut­tei­ta? Ihan äly­tön tar­ve, ei se maa­il­ma tai elä­mä sii­tä parem­mak­si muu­tu! Jotain bes­serwis­se­ris­miä kai. Olen onnis­tu­nut vuo­sien saa­tos­sa suun­taa­maan ener­gi­aa­ni jär­ke­väm­min, mut­ta sil­ti sor­run joskus.

    Tämä peu­ku­tus­jär­jes­tel­mä on oiva kan­nus­tin. Lupaan­kin täten, että lope­tan tämän(kin) blo­gin kom­men­toin­nin. Kui­vet­tu­koon käte­ni, jos vie­lä jos­kus tän­ne kirjoitan. 🙂

  33. Sylt­ty:
    Suo­raan ihmi­sil­le jae­ta­vaa heli­kop­te­ri­ra­haa täs­sä tar­vit­tai­siin, eikä mitään val­tioi­den vel­ka­kir­jo­jen osto­ja jul­kis­ta sek­to­ria paisuttamaan. 

    Heli­kop­te­ri­ra­ha oli­si paras­ta, mut­ta luu­len, että ihmi­siä oli­si vai­kea­ta saa­da usko­maan tuon rahan­jaon jat­ku­van ja pank­kii­re­ja ja polii­tik­ko­ja teke­mään noin. Jos ihmi­set eivät uskoi­si, raha meni­si sääs­töön eikä kulu­tuk­seen kai­kil­la, joil­la oli­si sii­hen varaa.

  34. Lii­an van­ha:
    Meil­lä­hän on jo tosia­sil­li­nen deflaa­tio eli kun maa­il­man­ta­lou­den kas­vu on luok­kaa 3 % ja inflaa­tio luok­kaa 1,5 % niin tuot­ta­vuu­den kas­vu syö tuon edun eli maa­il­man työ­pai­kat eivät lisäänny.
    ‘snip’

    Deflaa­tio ei tar­koi­ta tätä, siis tämä ei ole deflaatiota.

  35. 55:
    Miten asun­to­vel­lal­li­nen voi suo­jau­tua deflaatiolta? 

    Uhkai­le­mal­la, vetoa­mal­la ja äänes­tä­mäl­lä vas­taan nii­tä päät­tä­jiä, jot­ka sen halua­vat aiheut­taa. Muu­ta en vali­tet­ta­vas­ti keksi.

  36. Vil­le: Jos kulut­ta­mis­ta ja työn tar­jon­taa vähen­ne­tään, se pikem­min nos­taa hin­to­ja ja palkkoja. 

    Siis kun tava­raa ker­tyy varas­toon, niin hin­to­ja nos­te­taan ja mak­se­taan parem­pia palkkoja?

  37. Ruot­sis­sa ohjaus­kor­ko on 0% eli käsit­tääk­se­ni ollaan deflaa­tion kourissa.

    Mut­ta talou­del­la menee sil­ti Ruot­sis­sa aika mukavasti.

  38. Tomi: Luul­ta­vas­ti kir­joi­tan todel­la huo­nos­ti. Kor­ja­sit kir­joi­tus­ta­ni kir­joit­ta­mal­la lähin­nä saman kuin minä (tosin lisä­si yhtä­löön erot­te­lun, jon­ka mukaan tal­le­tus esim. pank­kiin ei ole muka lai­na pan­kil­le). Sinua on peu­ku­tet­tu, minua, nyyh, ei. 

    Minun pitää nyt pyy­tää anteek­si, kos­ka tar­koi­tuk­se­ni ei ollut nol­la­ta sano­mi­sia­si tai mol­la­ta sinua miten­kään. Olen pahoil­la­ni, jos koet esiin­ty­mi­se­ni epä­rei­lu­na koh­taa­si. Kuten aivan oikein tote­sit, olem­me var­mas­ti mones­ta asias­ta samaa mieltä.

    Kir­joi­tuk­se­ni kär­ki on kui­ten­kin sii­nä, että nol­la on maa­gi­nen luku. Se ei tar­koi­ta sitä, ettei­kö tal­le­tuk­sil­le voi­si olla hie­man mii­nuk­sel­la ole­vaa kor­koa — näin­hän on jo nyt — mut­ta kätei­nen raha aset­taa nol­la­ko­ron (plus­mii­nus mar­gi­naa­li) lähel­le rajan.

    Raha­lai­tok­sen reaa­li­maa­il­man puo­lel­la ole­van asiak­kaan (yksit­täi­nen kulut­ta­ja, ei-rahoi­tusa­lal­la toi­mi­va yri­tys) koh­dal­la pit­kä­ai­kai­sel­le tal­le­tuk­sel­le on vaih­toeh­to­na sete­li tal­le­lo­ke­ros­sa. Yhteen tal­le­lo­ke­roon menee muu­ta­ma mil­joo­na viis­sa­ta­si­na, ja vuo­kraa on alle sata­nen vuo­des­sa, joten mil­joo­na­tal­le­tuk­ses­sa alin kor­ko on noin ‑0,01 %.

    Täs­mäl­leen sama tal­le­lo­ke­ro­ra­ja kos­kee luon­nol­li­ses­ti myös ylei­ses­ti saa­ta­vil­la ole­vaa lai­naa. Jos se menee enem­män kuin tal­le­lo­ke­ron vuo­kran mii­nuk­sel­le, raha kan­nat­taa ottaa ja lait­taa tal­le­lo­ke­roon. Ts. rahan pel­käs­tä säi­lyt­tä­mi­ses­tä pyy­det­tä­väl­le hin­nal­le tulee nopeas­ti kat­to vastaan.

    Ja sii­tä pidän kiin­ni, että kor­ko­jen pai­nues­sa nol­lan alle kulut­ta­jan pan­kil­le anta­ma raha ei enää oli­si lai­naa pan­kil­le, kos­ka pank­ki ei sitä pys­tyi­si eteen­päin lait­ta­maan, ja “kor­ko” oli­si vain säilytysmaksu.

    Tomi: Kui­vet­tu­koon käte­ni, jos vie­lä jos­kus tän­ne kirjoitan. 

    Yhdel­lä­kin kädel­lä pär­jää… (Ei kan­na­ta vetää pal­ko­kas­ve­ja hen­gi­tys­tei­hin sii­tä, mitä me tääl­lä jau­ham­me. Väi­tä vas­taan terä­väm­mil­lä argumenteilla.)

  39. Kal­le: Itse pidän edes­vas­tuut­to­ma­na type­rää auto­ve­roa, joka ohjaa ihmi­siä osta­maan pie­niä, van­ho­ja ja vaa­ral­li­sia auto­ja. Kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti ei ole fik­sua tapat­taa var­sin­kaan nuo­ria ihan tahallaan.

    Jos tar­kas­tel­laan nuor­ten lii­ken­neon­net­to­muuk­sia, niin hyvin mer­kit­tä­vä osa kuol­leis­ta tulee sel­lai­sis­sa ajo­neu­vois­sa, joi­den osto­kri­tee­ri­nä on ollut “mah­dol­li­sim­man teho­kas käy­tet­tä­vis­sä ole­val­la rahal­la”. Kum­man lip­pis­tei­ni ostaa: kah­dek­san­vuo­ti­aan kun­nos­sa ole­van golf­fin vai kol­me­tois­ta­vuo­ti­aan iso­ko­nei­sen bemarin?

    Auto­ka­lus­tol­la on mer­ki­tys­tä onnet­to­muuk­sien lop­pu­tu­le­maan ja nii­den syn­tyyn, mut­ta nuor­ten kul­jet­ta­jien suu­rim­mat ongel­mat ovat asen­teis­sa, eivät kalus­tos­sa. Ylei­sin tek­ni­nen lii­ken­neon­net­to­muuk­siin vai­kut­ta­nut vika on muu­ten huo­not ren­kaat. Niis­sä ei ole autoveroa.

    1. Nämä “tur­val­li­set” autot ovat kyl­lä hy7vin onnet­to­muus­herk­kiä. Tur­val­li­suu­den­tun­ne swaa otta­maan ris­ke­jä. Tur­val­li­sin auto aika­naan oli onnet­to­muus­ti­las­to­jen valos­sa rät­ti­si­tik­ka, mut­ta se kiel­let­tiin vaarallisena.

  40. Vesa

    ratio­naa­li­suus ei lii­ty niin­kään kulut­ta­jien pre­fe­rens­sien sisäl­töön vaan sii­hen miten nii­den ja valin­to­jen aja­tel­laan ole­van suh­tees­sa tiet­tyi­hin mate­maat­ti­siin aksioomiin.

    Eli ratio­naa­li­nen kulut­ta­ja voi kulut­taa muo­ti­ta­va­roi­ta, joi­den ero on merk­ki suh­tees­sa mui­hin vastaaviin.

  41. Vihe­rins­si: Olen ollut monen­lai­sis­sa tilan­teis­sa teke­mäs­sä yri­tys­maa­il­mas­sa pää­tök­siä. En ole tör­män­nyt inflaa­tio- tai deflaa­tio­ar­gu­ment­tei­hin iki­nä. Sen sijaan suh­dan­ne­nä­ky­mä­ar­gu­ment­te­ja olen kuul­lut paljon. 

    Asiak­kaat, eri­tyi­ses­ti uudet asiak­kaat , ovat tie­tys­ti se avain­sa­na yri­tyk­sen investointihalukkuudelle.

    Mut­ta mones­ti inves­toin­te­ja lykä­tään jos sil­lä saa­vu­te­taan sääs­tö­jä esim mones­ti tek­no­lo­gian kehi­tys tapah­tuu harp­pauk­sit­tain ja uusi tek­no­gia on yleen­sä hal­vem­paa kuin nykyi­nen joten odot­te­lu kan­nat­taa, jos asiak­kai­ta ei mene­te­tä, ei aina­kaan kovin paljoa.

    Kun inves­toin­nit ovat suu­ria niin ajoi­tuk­sel­la on suu­ri mer­ki­tys kannattavuudelle

    Hen­ki­lön palk­kaa­mi­nen ensi vuon­na on sama asia.Siinäkin taus­tal­la ovat sääs­töt ja jos ensi vuon­na hen­ki­lön saa hal­vem­mal­la niin kan­nat­taa pudot­ta pal­ve­lu­ta­soa hie­man ja kerä­tä sääs­tö omistajille

  42. Odot­te­len edel­leen, jos­ko kiin­teis­tö­ve­ro­ni las­kee tänä vuon­na, kos­ka kiinteistöjen/asuntojen hin­nat (muu­ta­maa aluet­ta pois­lu­kien) ovat laskeneet.

    Tosin te polii­ti­kot teit­te pää­tök­sen jol­la kiin­teis­tö­ve­ron ala­ra­jaa pak­ko­nos­tet­tiin, niin eipä tuo toi­vo­ma­ni veron mää­rä laske.

    Iki­liik­ku­va raha­sam­po on keksitty!

    ja ilman tei­dän teke­miän­ne veron­ko­ro­tuk­sia deflaa­tio oli­si suurempi.
    http://www.veronmaksajat.fi/palkka-ja-elake/verotus-2015/

    Täl­lä menol­la ihmi­sel­tä oikeas­ti lop­puu rahat(on jo lop­pu­neet), kun vero­ja vaan kiris­te­tään ja leik­kauk­siin ei ole rohkeutta.

  43. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Nämä “tur­val­li­set” autot ovat kyl­lä hyvin onnet­to­muus­herk­kiä. Tur­val­li­suu­den­tun­ne saa otta­maan ris­ke­jä. Tur­val­li­sin auto aika­naan oli onnet­to­muus­ti­las­to­jen valos­sa rät­ti­si­tik­ka, mut­ta se kiel­let­tiin vaarallisena. 

    Kova väi­te, mut­ta evi­dens­siä ei ole. Tosia­sias­sa kuo­le­maan joh­ta­neet onnet­to­muu­det ovat alhai­sim­mal­la tasollaan.

    Eikä 2CV:täkään kiel­let­ty: “The 2CV was pro­duced for 42 years, the model final­ly succum­bing to cus­to­mer demands for speed, in which this ancient design had fal­len sig­ni­ficant­ly behind modern cars, and safe­ty, whe­re it was bet­ter than was gene­ral­ly rea­li­sed (Wiki­pe­dia).

  44. Vihe­rins­si:
    Olen ollut monen­lai­sis­sa tilan­teis­sa teke­mäs­sä yri­tys­maa­il­mas­sa pää­tök­siä. En ole tör­män­nyt inflaa­tio- tai deflaa­tio­ar­gu­ment­tei­hin ikinä. 

    Good for you! Mut­ta kyl­lä tyy­pil­li­nen argu­ment­ti teol­li­suus­fir­mo­jen osta­jil­la on, että moni­vuo­tis­ten toi­mi­tus­ten hin­nas­sa ei saa ottaa inflaa­tio­ta huo­mioon vaan toi­mit­ta­jan täy­tyy kat­taa inflaa­tion vai­ku­tus toi­min­nan tehos­ta­mi­sel­la, ja pitää hin­ta eurois­sa vakio­na. PItää­pä muis­taa tämä ja kat­soa, että miten argu­ment­ti muut­tuu jos men­nään deflaatioon.

    Esim. Ruot­sis­sa­ha on täs­sä suh­tees­sa oimi­tui­nen tilan­ne, että vaik­ka ohjaus­kor­ko on nol­la niin pal­kat kyl­lä nouse­vat 2–4%/v. Eli siel­lä inflaa­tio näkyy. Teol­lis­ten tuot­tei­den tuk­ku­hin­nat sen sijaan eivät nouse vaan jopa laskevat.

  45. On vai­kea kuvi­tel­la, että EKP voi­si raha­po­li­tii­kal­la estää deflaa­tio­ta. Euroa­lu­een maat ovat niin kir­ja­va jouk­ko, että EKP:lla pitäi­si olla jokais­ta var­ten oma rahapolitiikka. 

    Sekään ei toi­mi­si, kos­ka hin­to­jen las­ku joh­tuu osto­voi­man mure­ne­mi­ses­ta. Suo­mes­sa­kin pal­kat ovat jääs­sä, verot nouse­vat ja työt­tö­miä on puo­li­mil­joo­naa. Ruo­ka­kaup­paa lukuu­not­ta­mat­ta myy­jien on pak­ko alen­taa hin­to­ja, jot­ta yleen­sä saa­vat myyntiä.

  46. Säh­kö- ja elekt­ro­niik­ka­teol­li­suu­den ja muun high-tech teol­li­suu­den toi­min­taym­pä­ris­tö on usein defla­too­ri­nen. Täs­tä on kulut­ta­jal­le hyö­tyä, mut­ta aja­tus, että se tuli­si ilman hait­to­ja ei pidä paik­kaan­sa. Säh­kö- ja elekt­ro­niik­ka­teol­li­suu­den osuus Suo­men vien­nis­tä oli par­haim­mil­laan n. 30 % 2000-luvun alus­sa ja on nyt hii­pu­nut 10 %:iin.

    Tuo­tan­toa on siir­ty­nyt hal­vem­man kus­tan­nus­ta­son mai­hin. Kos­ka pal­jol­ti tämän seu­rauk­se­na Suo­men vien­ti­tu­lot ovat hei­ken­ty­neet, vaih­to­ta­se on hei­ken­ty­nyt ja jul­ki­nen talous ovat kroo­ni­sen oloi­ses­sa epä­ta­sa­pai­nos­sa. Jul­ki­nen val­ta on aika hitaas­ti ymmär­tä­nyt tämän vien­ti­tu­lo­jen pudo­tuk­sen suu­ruu­den ja mer­ki­tyk­sen, kos­ka enti­sen­kal­tais­ta meno­ta­soa on yllä­pi­det­ty velak­si. Luot­to­luo­ki­tuk­sen las­ku herät­te­li ehkä hitaimpia.

  47. Mik­ko Nykä­nen: Säh­kö- ja elekt­ro­niik­ka­teol­li­suu­den ja muun high-tech teol­li­suu­den toi­min­taym­pä­ris­tö on usein defla­too­ri­nen. Täs­tä on kulut­ta­jal­le hyö­tyä, mut­ta aja­tus, että se tuli­si ilman hait­to­ja ei pidä paikkaansa

    En nyt osaa yhdis­tää tätä toi­mia­laa deflaa­tion aiheut­ta­jak­si, kos­ka se on nime­no­maan syn­nyt­tä­nyt resurs­se­ja talou­del­li­sen toi­me­liai­suu­den lisääntymiseen.

  48. pek­ka:
    Vesa, FED on kyl­lä osta­nut val­tion lai­no­ja, mut­ta ei suin­kaan ole mitä­töi­nyt niitä.

    Minä en aina­kaan muis­ta talous­his­to­rias­ta yhtään esi­merk­kiä, jos­sa kehit­ty­neen maan kes­kus­pank­ki oli­si osta­nut val­tion pape­rei­ta vain mitä­töi­däk­seen ne. Moi­nen toi­men­pi­de olsi näh­däk­se­ni ris­ti­rii­das­sa EKP:n man­daa­tin kans­sa (=lai­ton)

    Tot­ta, FED on pitä­nyt ne tasees­saan ja ehkä aikoo­kin niin teh­dä erään­ty­mi­seen saak­ka. Tosin liit­to­val­tio on las­ke­nut koko ajan uusia lai­no­ja liik­keel­le mak­saak­seen van­ho­jen lyhen­nyk­siä, kor­ko­ja JA vel­kaan­tuak­seen lisää. Eli lumi­pal­lo vyö­ryy ja kas­vaa koko ajan. 

    Mitä­töin­ti oli­si lopul­li­nen toi­men­pi­de ja lopet­tai­si myös kor­ko­jen mak­sun. Tämä oli­si tosi­aan lopul­lis­ta uuden rahan pai­na­mis­ta, syn­nyt­tä­mis­tä tyh­jäs­tä. Mitä­tön­ti pie­nen­täi­si vyö­ry­vää lumi­pal­loa, mut­ta ei kään­täi­si sen kulkusuuntaa.

    Mitä­töin­ti oli­si siis vel­ka­sa­nee­raus, johon osal­lis­tui­si vain yksi vel­ko­ja eli EKP. Mik­sei EKP saman­tien ostai­si lai­no­ja pää­oma-avai­men suh­tees­sa niin pal­jon, että vähi­ten vel­kaan­tu­nees­ta maas­ta tuli­si koko­naan vela­ton. Enem­män vel­kaan­tu­neil­le jäi­si sit­ten jon­kin ver­ran velkoja.

    Kaik­ki kui­ten­kin tie­täi­si­vät, että talou­det ovat kural­la. Mut­ta se hel­pot­tai­si olen­nai­ses­ti POLIITIKKOJEN teke­mi­siä, kun rahaa voi­si jakaa huo­let­to­mam­min seu­raa­vien vaa­lien edel­lä ja vel­kaan­tua taas lisää.

    Vel­ko­jen mitä­töin­nil­lä oli­si siis “myön­tei­siä” seu­rauk­sia poliit­ti­sil­le toi­mi­joil­le. Jok­seen­kin arvaa­mat­to­mia seu­rauk­sia syn­tyi­si EKP:n ja koko valuut­tau­nio­nin uskot­ta­vuu­del­le. Euro­kin valuut­ta­na oli­si vähem­män uskottava. 

    Mitä­töin­tiä ei ehkä ole kokeil­tu, vel­ka­leik­kauk­sia kyl­lä pal­jon. Rahan pai­na­mi­ses­ta on aika varoit­ta­via esi­merk­ke­jä (Sak­san hype­rin­flaa­tio ja valuut­ta­uu­dis­tus 1923, mis­sä 1 000 000 000 000 van­hal­la sai yhden uuden mar­kan, Unka­ri, Zimbabwe).

    Mie­les­tä­ni nykyi­nen vel­ka­krii­si on huo­non poli­tii­kan ja huo­no­jen pää­tös­ten seu­raus­ta. Yksin­ker­tai­ses­ti kan­sa­lai­sil­le on luvat­tu lii­an hyviä etuuk­sia, joi­ta nyt ei saa­da poisotettua. 

    Hen­ki­löi­tä on vaih­tu­nut (ei tar­peek­si), mut­ta tilal­le tul­leet polii­ti­kot­kaan eivät halua kat­soa totuut­ta sil­miin ja sama meno jat­kuu. He eivät halua ryh­tyä sel­lai­siin toi­miin, joil­la Euroo­pan jul­ki­set talou­det saa­tet­tai­siin kun­kin maan talou­del­li­sen toi­me­liai­suu­den mukai­sel­le ter­veel­le poh­jal­le. Vel­ka­kuop­paa kai­ve­taan mie­luum­min syvem­mäk­si, ikä­viä pää­tök­siä lykä­tään, nii­tä pyri­tään teke­mään niin, että pää­tök­sis­tä kär­si­vät vas­ta jot­kut muut jos­kus tule­vai­suu­des­sa (Suo­men eläkeleikkaukset).

    Onko Osmo ehdo­tuk­se­si EKP:n ostois­ta ja mitä­töin­neis­tä siis vies­ti­si sii­tä, että poliit­ti­nen jär­jes­tel­mä ei Suo­mes­sa ja EU:ssa kyke­ne tar­vit­ta­viin päätöksiin?

    1. Yhdys­val­tain val­tio las­ki vileä jokin aika sit­ten ulos bon­de­ja, joi­ta ei luvat­tu lyhen­tää kos­kaan. Sel­lais­ten osta­mi­nen on vähän sama kuin mitä­töi­si ne. Kor­ko pitää kyl­lä mak­saa, mut­ta kos­ka val­tio omis­taa pan­kin, tuo kor­ko palau­tuu takai­sin val­tion kas­saan kes­kus­pan­kin voitonjakona.

  49. Mik­ko Nykä­nen:
    Säh­kö- ja elekt­ro­niik­ka­teol­li­suu­den ja muun high-tech teol­li­suu­den toi­min­taym­pä­ris­tö on usein defla­too­ri­nen. Täs­tä on kulut­ta­jal­le hyö­tyä, mut­ta aja­tus, että se tuli­si ilman hait­to­ja ei pidä paik­kaan­sa. Säh­kö- ja elekt­ro­niik­ka­teol­li­suu­den osuus Suo­men vien­nis­tä oli par­haim­mil­laan n. 30 % 2000-luvun alus­sa ja on nyt hii­pu­nut 10 %:iin.

    Tuo­tan­toa on siir­ty­nyt hal­vem­man kus­tan­nus­ta­son mai­hin. Kos­ka pal­jol­ti tämän seu­rauk­se­na Suo­men vien­ti­tu­lot ovat hei­ken­ty­neet, vaih­to­ta­se on hei­ken­ty­nyt ja jul­ki­nen talous ovat kroo­ni­sen oloi­ses­sa epä­ta­sa­pai­nos­sa. Jul­ki­nen val­ta on aika hitaas­ti ymmär­tä­nyt tämän vien­ti­tu­lo­jen pudo­tuk­sen suu­ruu­den ja mer­ki­tyk­sen, kos­ka enti­sen­kal­tais­ta meno­ta­soa on yllä­pi­det­ty velak­si. Luot­to­luo­ki­tuk­sen las­ku herät­te­li ehkä hitaimpia.

    Oleel­lis­ta ei ole vain vien­nin arvo, vaan vien­tiy­ri­tys­ten tuot­ta­ma ja las­kut­ta­ma lisäarvo.

    http://press.ihs.com/press-release/design-supply-chain/iphone-6-plus-100-costlier-consumers-buy—just-1550-more-expensive-
    IPho­ne 6:sen arvioi­tu tuo­tan­to­kus­tan­nus on n. $200. Tuos­ta $4 on itse val­mis­tus­ta ja $196 USD kom­po­nent­te­ja. Vaik­ka Suo­mes­sa val­mis­tet­tai­siin 10 000 000 puhe­lin­ta vuo­des­sa se tuot­tai­si vain 40 mil­joo­naa tulo­ja maa­han! Tuos­ta 40 mil­joo­nas­ta ei mak­se­ta kovin monen ihmi­sen palk­ko­ja saa­ti pää­oma­ku­lu­ja mel­kein min­kään­lai­seen isom­paan teol­li­suus­lai­tok­seen. Puhu­mat­ta­kaan sii­tä, että sil­lä oli­si mer­kit­tä­väm­piä kan­san­ta­lou­del­li­sia vaikutuksia.

    Taiwa­nin, Ete­lä-Korean ja Kii­nan val­mis­tuk­seen kes­kit­ty­neet fir­mat jaka­vat kes­ke­nään tuon $200 USD ja kil­pai­le­vat veri­ses­ti niis­tä toi­mi­tus­so­pi­muk­sis­ta kom­po­nen­teil­le ja val­mis­tuk­sel­le. Apple pis­tää tas­kuun­sa $500 USD per puhelin.

    Val­mis­tus siir­tyi kau­koi­tään, kos­ka siel­lä oltiin val­mii­ta las­ke­maan kat­teet alas ja teke­mään työ­tä abso­luut­ti­ses­ti hal­val­la. Jot­ta työ­voi­ma­val­tais­ta val­mis­tus­ta saa­tai­siin takai­sin, pitäi­si pal­kat las­kea tääl­lä Kii­nan tasol­le. Sii­tä vaan ehdot­ta­maan AY-liik­keel­le, että 300e/kk on sopi­va lik­sa elektroniikka-asentajalle.

    Isot rahat teh­dään luo­mal­la ne piir­rus­tuk­set, brän­di ja ohjel­mis­to jol­la se 200USD kasa kom­po­nent­te­ja muut­tuu kulut­ta­jan sil­mis­sä yli 700USD arvoi­sek­si tuotteeksi.

    Töi­tä län­si­mai­hin palaa­va val­mis­ta­mi­nen ei juu­ri tuo, sil­lä lin­jas­tot ovat pit­käl­le robotisoituja.

    Tii­vis­tet­ty­nä: Pel­kis­tä vien­ti­tu­lois­ta ei ole sinän­sä hyö­tyä (jos nii­den saa­vut­ta­mi­sek­si tuon­tia on lisät­tä­vä samal­la sum­mal­la), vaan me tar­vit­sem­me vie­tä­vää arvon­li­sää, joka saa­daan las­ku­tet­tua täysimääräisesti.

  50. Rai­mo K: Deflaa­tio ei tar­koi­ta tätä, siis tämä ei ole deflaatiota.

    Vai­ku­tus on defla­to­ri­nen. Hin­to­jen , siis reaa­li­hin­to­jen on deflaatiota

    1. Deflaa­tio ei ole reaa­li­hin­to­jen las­kua vaan nimel­lis­hin­to­jen las­kua. Reaa­li­hin­nat eivät mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti voi laskea.

  51. Vihe­rins­si: Auto­ka­lus­tol­la on mer­ki­tys­tä onnet­to­muuk­sien lop­pu­tu­le­maan ja nii­den syn­tyyn, mut­ta nuor­ten kul­jet­ta­jien suu­rim­mat ongel­mat ovat asen­teis­sa, eivät kalus­tos­sa. Ylei­sin tek­ni­nen lii­ken­neon­net­to­muuk­siin vai­kut­ta­nut vika on muu­ten huo­not ren­kaat. Niis­sä ei ole autoveroa.

    Usa­lai­set tap­pa­vat lap­si­aan, USA:n auto­kan­ta kun on yhtä van­haa kuin Suomessa ?

    Auto­kan­ta on van­he­ne­mas­sa Euroo­pas­sa­kin, Ruot­sis­sa aje­taan jo 10 vuo­tiail­la ja Sak­sas­sa kes­ki-ikä nousee myös , oli nyt 8 vuotta

    http://www.autoalantiedotuskeskus.fi/tilastot/kansainvaliset_tilastot/henkiloautojen_keski-ika_eraissa_euroopan_maissa_2010

    Köy­hyy­den ja työt­tö­myy­den kas­vu näkyy autois­sa­kin, auto­ja on vähem­män ja ikä kor­keam­pi kuin ennen 2007

  52. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Deflaa­tio ei ole reaa­li­hin­to­jen las­kua vaan nimel­lis­hin­to­jen las­kua. Reaa­li­hin­nat eivät mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti voi laskea.

    Yksi deflaa­tio­tyyp­pi esim pro­fes­so­ri Geor­ge Sel­gi­nin mukaan on juu­ri tuot­ta­vuu­den kas­vus­ta johtuva.Eli yhdis­tet­ty­nä erit­täin mata­la inflaa­tio kor­kean tuot­ta­vuu­den kehi­tyk­seen pää­dy­tään deflaatioon

  53. Lii­an van­ha: Usa­lai­set tap­pa­vat lap­si­aan, USA:n auto­kan­ta kun on yhtä van­haa kuin Suomessa ?

    En ihan ymmär­rä, mitä täl­lä on teke­mis­tä kom­ment­ti­ni kanssa.

    Minul­la on tähän asi­aan kol­me pointtia:

    1. Autoil­la on mer­ki­tys­tä sekä onnet­to­muuk­sien syn­ty­mi­seen että lop­pu­tu­le­miin. Tämä näkyy hyvin sel­väs­ti myös onnet­to­muus­ti­las­tois­sa. Jos kul­jet­ta­ja ajaa ei-piit­taa­mat­to­mas­ti, auton tur­val­li­suu­del­la on ihan tun­tu­va mer­ki­tys. Eri­tyi­ses­ti ESC-jär­jes­tel­mät vähen­tä­vät suis­tu­mi­son­net­to­muuk­sia, ja air­ba­git sekä auto­jen tör­mäys­vyö­hyk­keet onnet­to­muuk­sien seurauksia.

    Lii­ken­neon­net­to­muuk­sis­sa kuol­lei­den mää­rä on vii­mei­ses­sä 25 vuo­des­sa Suo­mes­sa pudon­nut vii­den­nek­seen lii­ken­ne­suo­rit­tee­seen näh­den. Se ei joh­du sii­tä, että tiet oli­si­vat niin pal­jon paran­tu­neet (samaan aikaan kui­ten­kin lii­ken­ne on lisään­ty­nyt), eikä se joh­du sii­tä, että suo­ma­lai­set oli­si­vat parem­pia kus­ke­ja. Ajo­no­peuk­sien ale­ne­mi­nen on lähin­nä paran­ta­nut kvl-tur­val­li­suut­ta taa­ja­mis­sa. Moot­to­ri­tei­den ulko­puo­lis­ten maan­tei­den tur­val­li­suus on paran­tu­nut pää­osin auto­jen kehit­ty­mi­sen ansiosta.

    On mie­len­kiin­tois­ta näh­dä, tule­vat­ko eri­lai­set auto­maat­ti­set tör­mäyk­se­nes­to­jär­jes­tel­mät paran­ta­maan kvl-tur­val­li­suut­ta lähivuosina.

    2. Suu­rim­mat tur­val­li­suu­den para­ne­mi­sas­ke­leet ovat sel­lai­sia, että ne alka­vat olla isos­sa osas­sa auto­kan­taa, jol­loin parin vuo­den kes­ki-ikäe­ro auto­kan­nas­sa ei ole mer­kit­tä­vä. Jo nyt autoi­li­joi­den tur­val­li­suus­ti­lan­ne on erit­täin hyvä, jos tar­kas­tel­ta­vak­si ote­taan ajo­kun­toi­set ja ei-piit­taa­mat­to­mat ei-syr­jäy­ty­neet kul­jet­ta­jat, joil­la on asial­li­set ren­kaat. Tämä poruk­ka käsit­tää yli­voi­mai­sen enem­mis­tön kul­jet­ta­jis­ta, mut­ta sil­ti täs­sä ryh­mäs­sä kuol­lei­ta tulee vain kym­me­niä vuodessa.

    3. Nuor­ten vaka­vil­le auto-onnet­to­muuk­sil­le tyy­pil­lis­tä on hil­li­tön ris­kin­ot­to. Lisäk­si on epä­rei­lua täs­sä kon­teks­tis­sa puhua nuo­ris­ta ryh­mä­nä, kos­ka onnet­to­muu­det kasau­tu­vat pie­nel­le jou­kol­le, jol­la on usein muu­kin elä­män­hal­lin­ta hukas­sa. Nii­tä nuor­ten vaka­viin hen­ki­lö­va­hin­koi­hin joh­ta­nei­ta onnet­to­muuk­sia on vähän, jois­sa ei ole muka­na piit­taa­mat­to­muut­ta. Niis­tä onnet­to­muuk­sis­ta vie­lä har­vem­pi on sel­lai­nen, jos­sa pari vuot­ta uudem­pi auto oli­si pelastanut.

    Pidän siis auto­ve­ron pois­ta­mi­sen perus­te­le­mis­ta nuor­ten tur­val­li­suu­del­la huo­no­na argu­ment­ti­na. (Sinän­sä pidän auto­ve­ron kor­vaa­mis­ta kilo­met­ri­ve­rol­la kui­ten­kin hyvin perus­tel­tu­na useam­mas­ta­kin syystä.)

  54. åke: Good for you! Mut­ta kyl­lä tyy­pil­li­nen argu­ment­ti teol­li­suus­fir­mo­jen osta­jil­la on, että moni­vuo­tis­ten toi­mi­tus­ten hin­nas­sa ei saa ottaa inflaa­tio­ta huo­mioon vaan toi­mit­ta­jan täy­tyy kat­taa inflaa­tion vai­ku­tus toi­min­nan tehos­ta­mi­sel­la, ja pitää hin­ta eurois­sa vakio­na. PItää­pä muis­taa tämä ja kat­soa, että miten argu­ment­ti muut­tuu jos men­nään deflaatioon.

    Osta­jien argu­men­toin­ti onkin sit­ten ihan toi­nen tari­na. Ammat­ti­kun­nan teh­tä­vä­nä on ostaa mah­dol­li­sim­man hal­val­la, ja tari­nat ovat sit­ten sitä, että menköön-nyt-mutta-tämän-jälkeen-saan-potkut-ja-perhe-on-hangessa.

    Hin­nat mää­räy­ty­vät kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan ihan riip­pu­mat­ta sii­tä, mitä myy­jät tai osta­jat valeh­te­le­vat. Myy­jä nos­taa hin­taa, jos tilan­ne sal­lii, ja osta­ja tin­kii, jos tilan­ne sal­lii. Useim­mis­sa tuot­teis­sa nyt onnis­tuu tin­ki­mi­nen hyvin.

  55. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Nämä “tur­val­li­set” autot ovat kyl­lä hyvin onnet­to­muus­herk­kiä. Tur­val­li­suu­den­tun­ne swaa otta­maan riskejä.

    Tätä argu­ment­tia on käy­tet­ty aina­kin tur­va­vöi­hin, tur­va­tyy­nyi­hin, kypä­riin, ABS-jar­rui­hin ja ESC-jär­jes­tel­miin. Jos­tain syys­tä vakuu­tus­yh­tiöt kui­ten­kin kovas­ti halua­vat noi­ta varusteita.

    Ihan var­mas­ti jois­sain tapauk­sis­sa tur­val­li­suuse­tu­ja ulos­mi­ta­taan voi­mak­kaas­ti. Kui­ten­kin suu­rin osa kul­jet­ta­jis­ta ajaa lähin­nä lii­ken­ne­sään­tö­jen mukai­ses­ti, jol­loin auton vai­ku­tus ajo­ta­paan on pie­ni. Lisäk­si ris­kiä ulos­mit­taa­vat­kin yleen­sä pyr­ki­vät ulos­mit­taa­maan vain auton aktii­vi­sen tur­val­li­suu­den (tör­mäyk­sen vält­tä­mi­nen), eivät tör­mäys­tur­val­li­suut­ta, ts. onnet­to­muuk­sien mää­rä pysyy sama­na, mut­ta nii­den vai­ku­tuk­set ovat vähäisempiä.

    Itse olen sitä miel­tä, että ajo­neu­vo­jen tur­val­li­suu­den ja lii­ken­neym­pä­ris­tön kehit­tä­mi­nen ovat ne tavat, joil­la lii­ken­ne­tur­val­li­suut­ta saa­daan paran­net­tua. Ihmis­ten käy­tök­sen paran­ta­mi­nen on aika vai­kea tie.

  56. Sak­san hype­rin­flaa­tios­ta sem­moi­nen huo­mio, että sii­hen kyl­lä yhdis­tyi tuo­tan­non romah­dus kun Rans­ka ja Bel­gia mie­hit­ti­vät Ruh­rin alueen. 

    Mikään mää­rä rahaa ei kos­kaan rii­tä mihin­kään, jos tuo­tan­to sei­soo. Jos tuo­tan­to toi­mii, niin ei ole mah­dol­lis­ta että hype­rin­flaa­tio kar­kai­si käsis­tä muta­mas­sa kuukaudessa.

  57. > Jos deflaa­tion ongel­ma on lii­an korkeassa
    > reaa­li­ko­ros­sa, sil­loin nol­la ei ole mikään
    > rat­kai­se­va raja.

    Nol­la on rat­kai­se­va raja.

    Vapai­den mark­ki­noi­den ehkä tär­kein teh­tä­vä on sel­vit­tää onko jokin talou­del­li­nen toi­min­ta yli­pää­tään tar­peel­li­nen ja val­lit­se­vas­sa yhteis­kun­nas­sa hyö­dyl­li­nen. Tämä kos­kee myös pank­ki­toi­min­taa instituutiona.

    Muu­tok­set yhteis­kun­nas­sa aiheut­ta­vat sen, että jos­sain tilan­tes­sa pank­kien yllä­pi­tä­mi­nen ja ole­mas­sao­lo muut­tuu yhteis­kun­nal­le hai­tal­li­sek­si (sil­ti se voi olla val­tiol­le ja pie­nel­le pii­ril­le hyö­dyl­lis­tä). Sig­naa­li täl­lai­ses­ta tilan­tees­ta on nega­tii­vi­nen kor­ko. – Täl­lä tar­koi­tan kor­koa, joka rahan säi­ly­tys­mak­suk­si muu­tet­tu­na ylit­tää vaih­toeh­toi­sen säly­tys­muo­don kustannukset.

    Kuvit­teel­li­se­na (yhtä kuvit­teel­li­se­na kuin rahan “arvo”,) esi­merk­ki­nä vaik­ka­pa suo­ja­tun säi­ly­tys­ti­lan vuo­kraa­mi­nen ja tuon tilan täyt­tä­mi­nen 5 euron sete­leil­lä. – Siis nime­no­maan pank­ki­jär­jes­tel­män ulko­puo­lel­la; ovat­han pan­kit käy­neet tar­peet­to­mik­si ja hai­tal­li­sik­si. – Jos tuo rahan varas­toin­nin kus­tan­nus on pie­nem­pi kuin sen varas­toi­mi­nen pank­ki­jär­jes­tel­mään, on se sig­naa­li sii­tä, että pank­ki­jär­jes­tel­mä on val­lit­se­vas­sa tilan­tees­sa tarpeeton.

    Täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa, jos­sa pank­ki­jär­jes­tel­mä itses­sään on muut­tu­nut yhteis­kun­nal­le hai­tal­li­sek­si voi­daan se pitää pys­tys­sä vain pak­ko­toi­min. Näi­den pak­ko­toi­mien sovel­ta­mi­nen on erit­täin kallista.
    – “Luon­nol­li­ses­sa” tilas­sa, vapaas­sa talou­des­sa, pank­ki­sek­to­ri kulut­taa noin 2 % kan­san­tu­los­ta; nyky­ti­las­sa lie­nee 20 % oikeam­pi arvio. Siis pank­ki­jär­jes­tel­män koko on kym­men­ker­tai­nen opti­maa­li­seen verrattuna. –
    Suu­rim­mat edun­saa­jat, val­tiot, siir­tä­vät mas­sii­vi­sen mää­rän reaa­li­ta­lou­den tuo­tan­toa pank­ki­jär­jes­tel­män yllä­pi­tä­mi­seen. Tämä yllä­pi­tä­mi­seen tar­vit­ta­va kan­san­tu­lon mää­rä kas­vaa eks­po­nen­ti­aa­li­ses­ti. Ja kai­ken kuk­ku­rak­si las­ke­taan pank­ki­sek­to­rin kas­va­nut “tuo­tan­to” mukaan BKT:een.

  58. Tapio
    “En nyt osaa yhdis­tää tätä toi­mia­laa deflaa­tion aiheut­ta­jak­si, kos­ka se on nime­no­maan syn­nyt­tä­nyt resurs­se­ja talou­del­li­sen toi­me­liai­suu­den lisääntymiseen.”

    Jos kulut­ta­ja­hin­tain­dek­siä mää­rit­tä­vän jon­kin hyö­dyk­keen hin­ta las­kee vuot­ta aiem­mas­ta se vie indek­siä omal­la pai­nol­laan deflaa­tion suun­taan. Jos kulut­ta­ja­hin­tain­dek­siä mää­rit­tä­vän jon­kin hyö­dyk­keen hin­ta nousee vuot­ta aiem­mas­ta se vie indek­siä omal­la pai­nol­laan inflaa­tion suuntaan.

    Heik­ko talou­del­li­nen toi­me­liai­suus ja deflaa­tio ovat eri asioi­ta, vaik­ka nii­den välil­lä on usein korrelaatiota.

  59. Rai­mo K: Siis kun tava­raa ker­tyy varas­toon, niin hin­to­ja nos­te­taan ja mak­se­taan parem­pia palkkoja? 

    Tava­raa ei ker­ry varas­toon, kun sitä val­mis­te­taan vähem­män. Kun tuot­tei­ta val­mis­te­taan pie­nem­mis­sä eris­sä, tai kun kil­pai­le­via yri­tyk­siä on vähem­män, yksik­kö­hin­ta on hel­pos­ti korkeampi.
    Vas­taa­vas­ti, jos työn­te­ki­jät omas­ta halus­taan lep­pois­ta­vat eli vähen­tä­vät työn­te­koa, ja työ­suo­ri­tus­ten osta­jat jou­tu­vat sik­si kil­pai­le­maan työn­te­ki­jöi­den tun­neis­ta, pal­kat voi­vat nousta.

  60. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Yhdys­val­tain val­tio las­ki vileä jokin aika sit­ten ulos bon­de­ja, joi­ta ei luvat­tu lyhen­tää kos­kaan. Sel­lais­ten osta­mi­nen on vähän sama kuin mitä­töi­si ne. Kor­ko pitää kyl­lä mak­saa, mut­ta kos­ka val­tio omis­taa pan­kin, tuo kor­ko palau­tuu takai­sin val­tion kas­saan kes­kus­pan­kin voitonjakona. 

    Riip­puu sii­tä, kuka ne ostaa.
    Englan­nin vuon­na 1751 las­ke­tut con­sols ovat juu­ri täl­lai­sia eikä Englan­nin pank­ki tois­tai­sek­si aio ostaa nii­tä takai­sin — eikä kor­ko palau­du pankille.

  61. Vil­le: Tava­raa ei ker­ry varas­toon, kun sitä val­mis­te­taan vähem­män. Kun tuot­tei­ta val­mis­te­taan pie­nem­mis­sä eris­sä, tai kun kil­pai­le­via yri­tyk­siä on vähem­män, yksik­kö­hin­ta on hel­pos­ti korkeampi.
    ‘snip’

    Siis val­mis­tus­kus­tan­nuk­set voi­vat kyl­lä nous­ta, mut­ta tuot­tees­ta mark­ki­noil­ta saa­ta­va hin­ta las­kee — siis deflaatiossa.

  62. Näki­sin itse suu­im­pa­na ongel­ma­na sen, että maa­il­mas­sa ei ole riit­tä­väs­ti rahaa kai­ken sen talou­del­li­sen toi­me­liai­suu­den yllä­pi­tä­mi­sek­si, mitä nyky­tek­niik­ka mah­dol­lis­taa. Kenias­sa asu­va yrit­tä­jä on hei­kom­mas­sa ase­mas­sa kuin Suo­ma­lai­nen, joka taas on hei­kom­mas­sa ase­mas­sa kuin Jen­keis­sä asu­va — koti­mark­ki­nan vapaat pää­omat vai­kut­ta­vat pal­jon yri­tys­ten toi­min­taan. Kii­na­lai­set ovat fik­su­ja, he tajusi­vat, toi­sin kuin ennak­ko­luu­loi­set län­si­maa­lai­set, että on jär­ke­vää teh­dä yhteis­työ­tä Afrik­ka­lais­ten kans­sa, kos­ka siel­tä saa hyvää tava­raa halvalla.

    Ainoas­taan ympä­ris­tös­sä, jos­sa on pal­jon käy­tet­tä­vis­sä ole­vaa rahaa myös muu­hun kuin pakol­li­seen elin­tar­vik­kei­siin, asun­toon ja ter­vey­den­hoi­toon voi­daan pitää yllä uut­ta luo­vaa teol­li­suut­ta, tek­niik­kaa ja lääk­kei­tä. Tämän vuok­si sano­taan, että yri­tyk­sen pitäi­si heti aja­tel­la kan­sain­vä­lis­ty­mis­tä. En usko, että esim. USA:ssa on täm­möis­tä mantraa.

    Deflaa­tio jos sil­lä tar­koi­te­taan kulut­ta­ja­hin­to­jen jyrk­kää las­kua, ei vält­tä­mät­tä ole talou­del­le hai­tak­si, jos täl­löin kulut­ta­jil­le jää pal­kas­taan enem­män rahaa muu­hun. Se ei vält­tä­mät­tä vähen­nä inves­toin­tien jär­ke­vyyt­tä, kos­ka esim. 20 mil­joo­naa inves­toi­tu­na työ­voi­ma­val­tai­seen pal­ve­lu­yri­tyk­seen, kas­vai­si ikään­kuin kor­koa, mikä­li pal­kat pysy­vät mal­til­li­si­na eivät­kä nouse inflaa­tion vai­ku­tuk­ses­ta. Mikä­li inves­toin­ti tuot­taa jotain mitä voi­daan myy­dä kal­liim­mal­la, täl­löin ihmi­siin inves­toin­ti on jäl­leen muut­tu­nut jär­ke­väk­si. Hyvä vai huo­no asia?

    Inflaa­tion olo­suh­teis­sa eli täl­lä het­kel­lä asun­nois­ta on tul­lut jär­ke­vin inves­toin­ti­koh­de, mikä on talou­den koko­nais­ke­hi­tyk­sen kan­nal­ta han­ka­la tilan­ne, kos­ka pank­ke­ja kiin­nos­taa vain var­ma­tuot­toi­nen rahoi­tus­läh­de. Asun­not ovat myös talou­den kas­vun kan­nal­ta muo­dos­tu­neet kivi­ja­lak­si — ehkä jopa kivi­rii­pak­si — kos­ka ne ovat ainoa tapa saa­da valuut­taa mark­ki­noil­le kulu­tus­ta var­ten ja vain siten pys­ty­tään pitä­mään talou­del­lis­ta akti­vi­teet­tia yllä. Toi­saal­ta asun­to­lai­na sitoo kulut­ta­jien vapaat pää­omat asun­to­lai­nan lyhen­nyk­seen. Talou­del­lis­ta akti­vi­teet­tia saa­daan taas aikaan teke­mäl­lä uusia raken­nuk­sia ja infra­struk­tuu­ri­hank­kei­ta — laa­dul­la ei ole väliä, kos­ka uusien raken­nus­ten teke­mi­nen on jär­ke­väm­pää kuin kor­ja­ta vanhoja.

    Kos­ka maa­il­maan tulee jat­ku­vas­ti uusia kek­sin­tö­jä, näi­den teki­jöi­den pal­kit­se­mi­nen on tie­ten­kin se kes­kei­nen ongel­ma ihmis­kun­nan kehi­tyk­ses­sä. Täl­lä het­kel­lä kan­sa­kun­tia pal­ki­taan sii­tä, että ne raken­ta­vat asun­to­ja. En tie­dä näkee­kö kukaan muu täs­sä ongel­maa, mut­ta tähän tulok­seen olen tul­lut ja toi­vot­ta­vas­ti tähän löy­det­täi­siin rat­kai­su. Wahl­roo­sil­la oli kiin­nos­ta­via aja­tuk­sia mm. luon­non­suo­je­luun liit­tyen — esim. luon­non­va­ro­jen muut­ta­mis­ta ehkä hie­man asun­to­jen tapaan vakuu­del­li­sik­si rahoi­tus­läh­teik­si — jos tämä on oikea ter­mi. Idea siis lie­nee, että ilman luon­toa ei mil­lään ole arvoa ja tämän fik­su pank­kii­ri­kin ymmärtää.

  63. Vihe­rins­si: Jos­tain syys­tä vakuu­tus­yh­tiöt kui­ten­kin kovas­ti halua­vat noi­ta varusteita. 

    Kuten myös lainsäätäjät. 

    70-luvun alus­sa kuo­li Suo­mes­sa vuo­sit­tain kol­min­ker­tai­nen mää­rä nykyi­seen ver­rat­tu­na sii­tä huo­li­mat­ta auto­ja oli lii­ken­tees­sä vain kol­mas­osa nykyisestä.

  64. Eri­kois­ta on, että auto­jen huip­pu­no­peus on yleen­sä lähem­mäs 200 km/h. Nykyi­sil­lä moot­to­rin tie­to­ko­neoh­jauk­sil­la on nopeu­den rajoit­ta­mi­nen yksin­ker­tais­ta. Mik­sei rajoi­tet­tai­si nopeus vaik­ka­pa 140 km/h. Ei se aina­kaan tek­nii­kan hin­taa nostaisi. 

    Jos ei tämä rii­tä liik­ku­mi­sen vapaut­ta kai­paa­vil­le, voi­si heil­le suo­si­tel­la kil­pai­le­mis­ta sul­je­tul­la alueella.

    Polii­sil­le voi­si tie­tys­ti sal­lia rajoit­ta­mat­to­mat ajonopeudet.

  65. Rai­mo K: Siis val­mis­tus­kus­tan­nuk­set voi­vat kyl­lä nous­ta, mut­ta tuot­tees­ta mark­ki­noil­ta saa­ta­va hin­ta las­kee – siis deflaatiossa. 

    Kysy­mys oli sii­tä, aiheut­taa­ko kulut­ta­mi­sen vähen­tä­mi­nen ja työn­teon lep­pois­ta­mi­nen deflaa­tio­ta vai inflaa­tio­ta. Jos tuo­tan­non mää­rä sopeu­tuu vähäi­sem­pään kulu­tuk­seen, hin­nat eivät las­ke vaan voi­vat nous­ta­kin. Jos työn­te­ki­jät vähen­tä­vät työn­te­koa omas­ta halus­taan, työs­tä pitää mak­saa enem­män. Tämä on vähän sukua sil­le, miten ammat­tiyh­dis­tys­lii­ke voi kiris­tää pal­kan­ko­ros­tuk­sia uhkaa­mal­la työn­teon vähentämisellä.

  66. Vihe­rins­si: Kir­joi­tuk­se­ni kär­ki on kui­ten­kin sii­nä, että nol­la on maa­gi­nen luku. Se ei tar­koi­ta sitä, ettei­kö tal­le­tuk­sil­le voi­si olla hie­man mii­nuk­sel­la ole­vaa kor­koa – näin­hän on jo nyt – mut­ta kätei­nen raha aset­taa nol­la­ko­ron (plus­mii­nus mar­gi­naa­li) lähel­le rajan. 

    Lähel­le” on sopi­van epä­mää­räi­nen käsi­te. Joku voi­si sanoa, että korot ovat olleet “lähel­lä” nol­laa jo 20 vuot­ta. Nykyi­sil­lä pank­kien mar­gi­naa­leil­la tal­le­tus­ko­rot voi­si­vat kui­ten­kin olla pro­sent­te­ja mii­nuk­sel­la ennen kuin edes asun­to­lai­nat alkai­si­vat pai­nua nega­tii­vi­sek­si. Ja mikään­hän ei estä inno­voi­mas­ta kei­no­ja mil­lä kätei­sen tosia­sial­li­nen arvo las­kee vähin­tään samaa vauh­tia kuin tili­ra­han. Vaik­ka­pa niin, että vuo­den 2015 sete­lil­lä on vii­den vuo­den elin­ai­ka, jon­ka jäl­keen se ei kel­paa mak­su­vä­li­nee­nä, mut­ta sen voi vaih­taa 0.95 vuo­den 2020 sete­liin. Vuon­na 2016 alkaen auto­maat­ti­ses­ti pank­kiin tule­vat vuo­den 2015 sete­lit vaih­de­taan tuo­reem­piin 1% per vuo­si leik­kauk­sel­la. Kaup­piail­la on oikeus, mut­ta ei vel­vol­li­suut­ta vaa­tia van­hoil­la rahoil­la mak­sa­vil­la tuon kon­ver­sio­ker­toi­men ver­ran kor­keam­pi hinta. 

    Raha­lai­tok­sen reaa­li­maa­il­man puo­lel­la ole­van asiak­kaan (yksit­täi­nen kulut­ta­ja, ei-rahoi­tusa­lal­la toi­mi­va yri­tys) koh­dal­la pit­kä­ai­kai­sel­le tal­le­tuk­sel­le on vaih­toeh­to­na sete­li tal­le­lo­ke­ros­sa. Yhteen tal­le­lo­ke­roon menee muu­ta­ma mil­joo­na viis­sa­ta­si­na, ja vuo­kraa on alle sata­nen vuo­des­sa, joten mil­joo­na­tal­le­tuk­ses­sa alin kor­ko on noin ‑0,01 %.

    Olen anta­nut itse­ni ymmär­tää, että tosia­sial­li­nen kus­tan­nus (oikeas­ti) suu­rien raha­sum­mien säi­lö­mi­ses­tä kätei­se­nä on lähem­pä­nä 0,5% p.a. Eri­näi­set vakuutus‑, vartiointi‑, ym. käsit­te­ly­kus­tan­nuk­set alka­vat kasaan­tua kun sete­li­nip­pu ei mah­du­kaan yhteen salk­kuun, ja jos sitä rahaa on vie­lä tar­koi­tus välil­lä käyt­tää, niin han­ka­lak­si menee. 

    Kuin­ka mon­ta mil­joo­naa haluai­sit lai­na­ta vaik­ka ‑0,02% korol­la? Se sata­nen menee tal­le­lo­ke­ron vuo­kraan, ja jos jos­tain syys­tä ne sete­lit sat­tu­vat hap­pa­ne­maan, olet sil­ti vel­kaa pan­kil­le mil­joo­nan, ja tuo­ton ylä­ra­ja on sata­nen vuo­des­sa? Luu­let­ko, että tuos­sa tilan­tees­sa tili­ra­han kon­ver­toin­ti kätei­sek­si oli­si rajoi­tuk­se­ton­ta? Ei lie­ne kovin vai­kea päät­tää, että yksi hen­ki­lö saa nos­taa käteis­tä ilman eri­tyis­lu­paa kor­kein­taan 200 euroa päivässä. 

    Ja sii­tä pidän kiin­ni, että kor­ko­jen pai­nues­sa nol­lan alle kulut­ta­jan pan­kil­le anta­ma raha ei enää oli­si lai­naa pan­kil­le, kos­ka pank­ki ei sitä pys­tyi­si eteen­päin lait­ta­maan, ja “kor­ko” oli­si vain säilytysmaksu.

    Nyt en ymmär­rä ollen­kaan. Mik­si ei pys­tyi­si? Juu­ri­han sinä ilmoit­tau­duit vapaa­eh­toi­ses­ti lai­naa­maan kuin­ka pal­jon vain ja jem­maa­maan sen tal­le­tus­lo­ke­roon. Mik­si pank­ki ei siis voi­si mak­saa minul­le ‑3% ja lai­na­ta sen sinul­le ‑0,02% korol­la ja teh­dä sie­voi­sen sii­vun voittoa?

    Mut­ta kaik­ki nämä ongel­mat rat­kea­vat vie­lä hel­pom­min kun ote­taan Mark­ka takai­sin Euron rin­nal­le pel­käk­si tili­va­luu­tak­si. Pelk­kä­nä tili­va­luut­ta­na mer­kit­tä­väs­ti­kin nega­tii­vi­nen kor­ko­ta­so on help­po toteuttaa.

  67. tcrown: Olen anta­nut itse­ni ymmär­tää, että tosia­sial­li­nen kus­tan­nus (oikeas­ti) suu­rien raha­sum­mien säi­lö­mi­ses­tä kätei­se­nä on lähem­pä­nä 0,5% p.a.

    Olkoon vaik­ka 0,5 % p.a. Sil­lä ei ole argu­men­tin kan­nal­ta isoa mer­ki­tys­tä, kos­ka argu­ment­ti kul­kee niin, että pit­kä­ai­kai­sel­le sijoi­tuk­sel­le mak­set­ta­va kor­ko ei voi käteis­jär­jest­le­män vuok­si men­nä rajat­ta mii­nuk­sel­le. Plus­sal­le se voi men­nä lähes rajat­ta, kuten vaik­ka­pa sak­sa­lai­set aika­naan kokeilivat.

    Jos sit­ten koko käteis­jär­jes­tel­mä muu­te­taan nykyi­ses­tä, sen jäl­keen on toki mah­dol­lis­ta teh­dä vaik­ka min­kä­lai­sia sys­tee­me­jä. Sil­loin kui­ten­kin pitää puut­tua valuut­to­jen vapaa­seen vaih­det­ta­vuu­teen sekä taval­la tai toi­sel­la sii­hen, että sete­liin pai­net­tu nume­ro ker­toi­si sen nimellisarvon.

    Koko­naan toi­nen jut­tu on se, että täl­lai­ses­ta kätei­sen deflaa­tios­ta on help­po pääs­tä eroon pai­no­ko­neen ja heli­kop­te­rin avul­la (tai vain arvon­li­sä­ve­ron nos­tol­la), jos ongel­ma koe­taan han­ka­lak­si. Sii­tä ei tosin vält­tä­mät­tä ole iloa, kos­ka deflaa­tio on kui­ten­kin oire, ei itse sai­raus. Sai­raus on osto­voi­man putoa­mi­nen tai odo­tus siitä.

    Onko muu­ten aitoa palk­ka­de­flaa­tio­ta tavat­tu miten­kään mei­dän talou­teem­me ver­rat­ta­vis­sa talouk­sis­sa pit­kä­ai­kai­se­na ilmiö­nä? Tun­tuu sil­tä, että jos kiin­teis­tö­jen ja ener­gian hin­ta sekä tek­no­lo­gian tuo­ma hin­to­jen las­ku sii­vo­taan pois, kulut­ta­ja­hin­ta­de­flaa­tio­kin on mel­koi­nen harvinaisuus.

    His­to­rial­li­ses­ti tie­ten­kin deflaa­tio on ollut pal­jon ylei­sem­pi, kos­ka jos valuut­ta sido­taan vaik­ka­pa kul­taan, suh­dan­ne­vaih­te­lut näky­vät toi­sel­la taval­la. Yhdys­val­lois­sa­han sitä on kovas­ti­kin kokeil­tu, jos­kin var­hai­sem­pi­na aikoi­na yhteis­tä käteis­tä­kään ei ollut.

    Euron deflaa­tios­ta puhu­mi­nen on has­sua sii­nä­kin mie­les­sä, että jos euron arvoa ver­ra­taan mui­hin valuut­toi­hin, rahan arvo ei kyl­lä ole ihmees­ti nous­sut. Euro­jen pitä­mi­nen tal­le­lo­ke­ros­sa on ollut hyvin huo­no sijoi­tus glo­baa­liin osto­voi­maan suhteutettuna.

  68. Reaa­li­hin­nat­han las­ke­vat sil­loin, kun tuot­ta­vuus para­nee. Toki kaut­ta lin­jan tapah­tu­va reaa­li­hin­to­jen las­ku on mah­do­ton­ta, mut­ta yksit­täi­sen tuot­teen hin­ta voi laskea. 

    Deflaa­tio on ongel­ma vain sil­loin kun se on oire sel­lai­ses­ta käyt­täy­ty­mi­ses­tä joka samal­la pudot­taa tuo­tan­toa. Esi­mer­kik­si deflaa­tio joka joh­tuu sii­tä, että tuot­ta­vuus kas­vaa, ei ole tiet­tä­väs­ti aiheut­ta­nut mitään sen kum­mem­pia ongel­mia. Yllä mai­nit­tiin tie­to­tek­niik­ka­tuot­teet. Alan volyy­mi on kas­va­nut ihan vii­me vuo­si­kym­me­niin saak­ka, vaik­ka perus­mal­li­sen tie­to­ko­neen hin­ta on pudon­nut, ja jos aja­tel­laan jotain nimen­omais­ta tuo­tet­ta, niin hin­nat putoa­vat edel­leen luok­kaa 30 pro­sent­tia vuodessa. 

    Toi­nen on tosi­aan tuo öljyn hin­ta. Sen las­kun tuot­ta­ma hin­to­jen las­ku ei ole ongel­ma muu­al­la kuin öljyn­tuot­ta­ja­mais­sa, kos­ka se on vaan yhden kus­tan­nus­te­ki­jän hin­nan putoa­mis­ta. Öljyn­ja­los­ta­jil­le ja jäl­leen­myy­jil­le kuten Nes­teel­le täs­tä­kään ei ole sen kum­mem­paa ongel­maa, mitä nyt joi­den­kin futuu­rien koh­dal­la voi tul­la pik­kui­sen tak­kiin, mut­ta mitään tuo­tan­toa jar­rut­ta­vaa deflaa­tio­kier­ret­tä se ei kyl­lä saa liik­keel­le. Sama pätee vero­jen pudot­ta­mi­seen tms.

    Sen­si­jaan deflaa­tio­kier­re joka pakot­taa nimellis‑, ja yleen­sä myös reaa­li­palk­ko­jen pai­nu­mi­seen ja hin­nan­las­kuun kysyn­nän putoa­mi­sen vuok­si, on juu­ri yllä mai­ni­tuis­ta syis­tä vaa­ral­li­nen. Rahan pitä­mi­nen pat­jan alla sen sijaan että sitä inves­toi­si, on sil­loin todel­la hyvä sijoi­tus. Jos mark­ki­noil­la oli­si vähem­män kit­kaa, niin tämä ei oli­si ollen­kaan niin keh­no jut­tu kuin mil­tä näyt­tää ensial­kuun, kos­ka hin­to­jen las­ku tapah­tui­si koh­tuul­li­sen ripeäs­ti ja saa­vut­tai­si tasa­pai­non, jos­sa hin­ta­ta­so nyt vaan oli­si alhai­sem­pi, ja reaa­li­ko­ron kor­keus taas kar­sii tur­hat inves­toin­nit, joten inves­toin­nit suun­tau­tu­vat sit­ten hin­to­jen las­kun loput­tua tuo­tan­toon jol­le on eni­ten kysyn­tää. Mut­ta me emme elä täy­del­li­ses­sä maa­il­mas­sa, joten reaa­li­palk­ko­jen yms saa­mi­nen takai­sin ter­veel­le poh­jal­le näyt­täi­si vaa­ti­van inflaatiota.

    EKP:n kei­noi­hin en luo­ta, enkä usko että Osmon jos­kus väläyt­tä­mä val­tion vel­ka­kir­jo­jen osto ja mitä­töin­ti myös­kään. Tähän kak­si syy­tä, käy­tän­nöl­li­nen ja eet­ti­nen. Käy­tän­nön syy on se, että val­tiot eivät oikeas­ti näy­tä teke­vän niil­lä rahoil­la joi­ta ne käyt­tä­vät mitään kovin jär­ke­vää (mar­gi­naa­lil­la, huom), joten esi­mer­kik­si kor­ko­me­nois­sa tule­vat sääs­töt, vaik­ka ter­veh­dyt­täi­si­vät vajei­ta sinän­sä, eivät toi­si niin iso­ja dynaa­mi­sia vai­ku­tuk­sia kuin pitäi­si. Eet­ti­nen syy taas on se, että mik­si ihmees­sä rahaa pitäi­si pai­naa nii­den eduk­si, jot­ka ovat val­tioi­den vel­ka­kir­jo­ja ostaneet? 

    Oma ehdo­tuk­se­ni on, että raken­ne­muu­tos­ta hoi­det­tai­siin poik­keuk­sel­li­sel­la sete­li­ra­hoi­tuk­sel­la. Emme tie­dä mikä mar­gi­naa­li­nen inflaa­tio­vai­ku­tus on sil­lä, jos EKP pai­naa mil­jar­dil­la sata­sen sete­lei­tä ja lähet­tää ne kan­sa­lai­sil­le, mut­ta siis, inflaa­tio­tar­get­tiin voi­si ihan hyvin täh­dä­tä lah­joit­ta­mal­la käteis­tä rahaa Euro­mai­den kan­sa­lai­sil­le. Täl­lä oli­si mit­ta­va kysyn­tää lisää­vä vai­ku­tus, ja jos ja kun se vaik­ka kat­sot­tai­siin vero­na­lai­sek­si tulok­si, val­tiot­kin sai­si­vat osan­sa siitä. 

    EKP:n 500 mil­jar­din osto­pa­ket­ti riit­täi­si liki 1400 euroon per Euroa­lu­een kan­sa­lai­nen. Voi­si aloit­taa kon­ser­va­tii­vi­ses­ti ja lähet­tää vaik­ka 500 euroa pää­siäis­ra­haa jokai­sel­le euroa­lu­een kan­sa­lai­sel­le. Väit­täi­sin, että täl­lä saa­tai­siin jo jon­kin ver­ran inflaa­tio­ta nyt­käh­tä­mään ylös­päin. Kai­ken­li­säk­si ihmi­set sai­si­vat oikeas­ti ostaa jotain, ja tuo­tan­toa ohjaa­va sig­naa­li tuli­si siel­tä, mikä oikeas­ti ihmi­sil­le on tärkeää. 

    Ehdot­tai­sin muu­ten että rahal­la voi­si vaik­ka kor­ja­ta home­kou­lu­ja tai rahoit­taa tut­ki­mus­ta tms, mut­ten oikeas­ti kek­si mitään sel­lais­ta menoe­rää, jos­sa ei tapah­tui­si crow­ding out- ilmiö­tä. Kan­sa­lais­palk­ka­na tämä tuot­tai­si inflaa­tio­ta ja hyvin­voin­tia samanaikaisesti.

    1. Sete­li­ra­hoi­tus val­tion kaut­ta käy niin, että EKP antaa rahaa val­tioil­le ja val­tiot alen­ta­vat vero­tus­ta ja nos­taa tila­päi­ses­ti sosi­aa­li­tur­vaa. Menee vähän hallitummin.

  69. Vil­le: Kysy­mys oli sii­tä, aiheut­taa­ko kulut­ta­mi­sen vähen­tä­mi­nen ja työn­teon lep­pois­ta­mi­nen deflaa­tio­ta vai inflaa­tio­ta. Jos tuo­tan­non mää­rä sopeu­tuu vähäi­sem­pään kulu­tuk­seen, hin­nat eivät las­ke vaan voi­vat nous­ta­kin. Jos työn­te­ki­jät vähen­tä­vät työn­te­koa omas­ta halus­taan, työs­tä pitää mak­saa enem­män. Tämä on vähän sukua sil­le, miten ammat­tiyh­dis­tys­lii­ke voi kiris­tää pal­kan­ko­ros­tuk­sia uhkaa­mal­la työn­teon vähentämisellä. 

    En väi­tä vas­taan, teo­rias­sa voi olla juu­ri näin. Reaa­li­maa­il­mas­sa näin ei lie­ne kos­kaan tapahtunut.

  70. tcrown:
    ‘snip’
    Mut­ta kaik­ki nämä ongel­mat rat­kea­vat vie­lä hel­pom­min kun ote­taan Mark­ka takai­sin Euron rin­nal­le pel­käk­si tili­va­luu­tak­si. Pelk­kä­nä tili­va­luut­ta­na mer­kit­tä­väs­ti­kin nega­tii­vi­nen kor­ko­ta­so on help­po toteuttaa. 

    Vie­lä­kin hel­pom­paa oli­si puhua asiois­ta oikeil­la nimil­lä eli nyt on kysy­myk­ses­sä ben­san hin­nan las­ku, ei deflaatio.
    En muis­ta (joku saat­taa muis­taa­kin), että mark­ka-aika­na ben­san hin­ta oli­si oleel­li­ses­ti laskenut.

  71. Rai­mo K:
    En väi­tä vas­taan, teo­rias­sa voi olla juu­ri näin. Reaa­li­maa­il­mas­sa näin ei lie­ne kos­kaan tapahtunut.

    Kyse ei ole lep­pois­ta­mi­ses­ta ja kulu­tuk­sen vähen­tä­mi­ses­tä omas­ta halus­ta, mut­ta täl­lä het­kel­lä Venä­jäl­lä BKT las­kee samaan aikaan kuin inflaa­tio laukkaa.

  72. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sete­li­ra­hoi­tus val­tion kaut­ta käy niin, että EKP antaa rahaa val­tioil­le ja val­tiot alen­ta­vat vero­tus­ta ja nos­taa tila­päi­ses­ti sosi­aa­li­tur­vaa. Menee vähän hallitummin.

    Hal­li­tum­min? Jos rahat kul­kee mai­nit­se­mal­la­si taval­la, niin polii­ti­kot pää­se­vät teke­mään omaa käh­min­tään­sä asias­sa, mitä vero­ja las­ke­taan ja kenen sosi­aa­li­tur­vaa nostetaan. 

    Pal­jon yksin­ker­tai­sem­paa ja kus­tan­nus­te­hok­kaam­paa on, että anne­taan ton­ni käteen jokai­sel­le kan­sa­lai­sel­le vaik­ka Kelan luu­kul­ta haettuna.

    Fik­sua oli­si, että raha kor­va­mer­kat­tai­siin koti­mai­siin tuot­tei­siin ja pal­ve­lui­hin. Muu­ten moni kii­kut­taa sen kai­ken maa­il­man thaimaisiin.

  73. Vil­le: Kyse ei ole lep­pois­ta­mi­ses­ta ja kulu­tuk­sen vähen­tä­mi­ses­tä omas­ta halus­ta, mut­ta täl­lä het­kel­lä Venä­jäl­lä BKT las­kee samaan aikaan kuin inflaa­tio laukkaa. 

    Ja miten tämä liit­tyy­kään deflaatioon?

  74. Yllät­tä­vää kyl­lä, kukaan ei ole vie­lä tart­tu­nut Osmon toi­ses­sa säi­kees­sä esit­tä­mään ben­sa­ve­ron nos­toon — sehän hoi­tai­si tämän ‘deflaa­tion’ ker­ta­hei­tol­la ja hin­nat taas ilah­dut­ta­vas­ti nousisivat 😉

  75. Vil­le: Tava­raa ei ker­ry varas­toon, kun sitä val­mis­te­taan vähem­män. Kun tuot­tei­ta val­mis­te­taan pie­nem­mis­sä eris­sä, tai kun kil­pai­le­via yri­tyk­siä on vähem­män, yksik­kö­hin­ta on hel­pos­ti korkeampi.
    Vas­taa­vas­ti, jos työn­te­ki­jät omas­ta halus­taan lep­pois­ta­vat eli vähen­tä­vät työn­te­koa, ja työ­suo­ri­tus­ten osta­jat jou­tu­vat sik­si kil­pai­le­maan työn­te­ki­jöi­den tun­neis­ta, pal­kat voi­vat nousta.

    Tuo­tan­toon sitou­tu­neen pää­oman mää­rää pyri­tään vähentämään.Yrityksen näkö­kul­mas­ta kaik­ki pää­oma­tar­ve on kulu­jen läh­de, sil­lä pää­omas­ta jou­du­taan mak­sa­maan kor­koa omistajalle/rahoituslaitokelle.

    Niin­pä varas­tot , lop­pu­tuot­teen tai väli­va­ras­to­jen arvo pyri­tään minimoimaan.

    Kun tuo­te­va­li­koi­ma­kin on laa­ja niin ei kan­nat tuot­taa varas­toon vaan kan­nat­taa tuot­taa tilaus­ten mukaan

    Tämä taas tar­vit­see jous­ta­van tuotantosysteemin.

    Har­va tuo­tan­non­suun­ni­te­li­ja/-joh­ta­ja kyke­nee teke­mään täl­lais­ta ja niin­pä jous­ta­vuus halu­taan repiä työn­te­ki­jän selästä.

    Hyvä esi­merk­ki on kaa­pe­li­tuo­tan­to Suo­mes­sa .Suu­ri euroop­pa­lai­nen val­mis­ta­ja pis­ti pil­lit pus­siin, mut­ta kun kaa­pe­li on kriit­ti­nen huol­to­var­muu­den suh­teen niin Huol­to­var­muus­kes­kuk­sen tue­la ja aloit­tees­ta teh­das pis­te­tiin pystyyn,Mutta se toi­mii aivan eri peri­aat­tel­la kuin enti­nen, se kyke­nee tuot­ta­maan kaa­pe­lia pie­nis­sä eris­sä parin vii­kon tomitysajalla

    tehaan pys­tyt­ti­vät elä­ke­läi­set, sil­lä tie­to­tai­to oli kadon­nut maasta

  76. Vihe­rins­si: Koko­naan toi­nen jut­tu on se, että täl­lai­ses­ta kätei­sen deflaa­tios­ta on help­po pääs­tä eroon pai­no­ko­neen ja heli­kop­te­rin avulla

    Help­po? Myön­nän, että ehdo­tuk­se­ni sii­tä, että yhteis­kun­nal­li­ses­ti suh­teel­li­sen mer­ki­tyk­set­tö­män rahan muo­don — kätei­sen — luon­net­ta muu­tet­tai­siin niin, että se alkai­si hie­man menet­tää nimel­li­sar­vo­aan, on hyvin vai­kea toteut­taa käy­tän­nös­sä. Pidän sitä sil­ti käy­tän­nös­sä rea­lis­ti­sem­pa­na kuin aja­tus­ta sii­tä, että tuon ehdot­ta­ma­si mato­pur­kin kan­si saa­tai­siin vään­net­tyä auki. Koros­tan, että en ole eri miel­tä sii­tä, ettei­kö tuol­lai­nen sete­li­ra­hoi­tus oli­si parem­man puut­tees­sa jois­sa­kin olo­suh­teis­sa hyö­dyl­li­nen, mut­ta sitä kes­kus­pank­kii­ria, joka tuon suos­tuu teke­mään taval­la tai toi­sel­la, jou­du­taan jon­kun aikaa odottamaan.

    Vihe­rins­si: Sai­raus on osto­voi­man putoa­mi­nen tai odo­tus siitä.

    Minä olen eri miel­tä. Ostovoi­ma ei ole hävin­nyt mihin­kään. Se on vain kon­sent­roi­tu­nut sel­lai­siin käsiin, jot­ka mie­luum­min halua­vat käyt­tää osto­voi­maan­sa myö­hem­min kuin tänään. Toi­mi­vil­la mark­ki­noil­la lai­na­ra­han hin­ta pai­nui­si niin alas, että tuo ennem­min kuin myö­hem­min kulut­ta­mi­nen alkai­si tun­tua parem­mal­ta vaih­toeh­dol­ta. Aivan talous­teo­rian alkei­ta. Jos mark­ki­nal­la rajoi­te­taan hyö­dyk­keen hin­taa, syn­tyy hyvin­voin­ti­tap­pioi­ta ja kysyn­nän ja tar­jon­nan epäö­suh­taa. Nyt kes­kus­pank­ki enem­män tai vähem­män kei­no­te­koi­ses­ti pitää rahan hin­taa lii­an kor­keal­la, ja kai­ken lisäk­si sub­ven­toi mark­ki­naa niin, että kaik­ki tal­let­ta­jat saa­vat tuon epä­ter­veen kor­kean hin­nan Ja sit­ten ihme­tel­lään kun ei ole kulutuskysyntää.

    Tie­de­mies: EKP:n 500 mil­jar­din osto­pa­ket­ti riit­täi­si liki 1400 euroon per Euroa­lu­een kan­sa­lai­nen. Voi­si aloit­taa kon­ser­va­tii­vi­ses­ti ja lähet­tää vaik­ka 500 euroa pää­siäis­ra­haa jokai­sel­le euroa­lu­een kansalaiselle.

    On aivan eri asia, että kes­kus­pank­ki ostaa vel­ka­kir­jo­ja (i.e. antaa rahaa lai­nak­si äärel­li­sel­lä matu­ri­tee­til­la) kuin että kes­kus­pank­ki antaa rahaa pois. Vaik­ka sitä ajat­te­li­si ääret­tö­män pit­kä­nä korot­to­ma­na lai­na­na, se aiheut­tai­si mel­koi­sia tek­nis­ju­ri­dis­kir­jan­pi­dol­li­sia haas­tei­ta, joi­ta en osaa edes oikein aloit­taa miet­ti­mään mitä kaik­kia han­ka­luuk­sia sii­tä syn­tyi­si. Väi­tän edel­len, että käy­tän­nös­sä oli­si hel­pom­paa saa­da kätei­nen menet­tä­mään nimel­li­sar­vo­aan. (Ja vie­lä hel­pom­paa ottaa se Mark­ka euron rinnalle)

  77. Out­si­der:
    Eri­kois­ta on, että auto­jen huip­pu­no­peus on yleen­sä lähem­mäs 200 km/h. Nykyi­sil­lä moot­to­rin tie­to­ko­neoh­jauk­sil­la on nopeu­den rajoit­ta­mi­nen yksin­ker­tais­ta. Mik­sei rajoi­tet­tai­si nopeus vaik­ka­pa 140 km/h. Ei se aina­kaan tek­nii­kan hin­taa nostaisi.

    Kos­ka ker­hom­me pyr­kii mak­si­maa­li­seen eko­lo­gi­seen jalan­jäl­keen, ajam­me vain van­hoil­la autoil­la, jos­sa kat­ti­kaan ei ole pakol­li­nen. Van­ha kah­dek­san­vent­tii­li­nen 20SEH on legen­daa­ri­nen kone, ja Asco­na kul­kee sil­lä hel­pos­ti 230 km/t aivan katulaillisesti.
    Kun nyt saan mak­set­tua val­tiol­le sen kol­me­kym­men­tä­tu­hat­ta sii­tä, että voin edel­leen­kin asua omas­sa kodis­sa­ni, tulee pro­jek­tik­si ‑87 GT-Kadett, johon istu­tan van­han Puna­la­kin. Sil­loin pääs­tään kevyel­lä kopal­la jon­ne­kin 250 km/t.

    Tie­tys­ti esim. ampu­ma­ra­dan tie ei moi­sia nopeuk­sia sal­li, mut­ta onhan tääl­lä baanoja.

    https://www.youtube.com/watch?v=HB_APSQYhx4

    Vali­tet­ta­vas­ti videon pituus ei riit­tä­nyt lop­puun asti.

  78. Rai­mo K: Ja miten tämä liit­tyy­kään deflaatioon? 

    Talou­den kas­vun tai supis­tu­mi­sen kor­re­laa­tio inflaa­tioon tai deflaa­tioon ei ole luon­non­la­ki. Talous voi supis­tua ja sil­ti on inflaatio.

  79. Vil­le: Talou­den kas­vun tai supis­tu­mi­sen kor­re­laa­tio inflaa­tioon tai deflaa­tioon ei ole luon­non­la­ki. Talous voi supis­tua ja sil­ti on inflaatio. 

    Eihän sitä ole kukaan kiis­tä­nyt­kään, sitä kut­su­taan stag­flaa­tiok­si. So what?

  80. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sete­li­ra­hoi­tus val­tion kaut­ta käy niin, että EKP antaa rahaa val­tioil­le ja val­tiot alen­ta­vat vero­tus­ta ja nos­taa tila­päi­ses­ti sosi­aa­li­tur­vaa. Menee vähän hallitummin.

    Mut­ta kun suo­ra EKP:n rahoi­tus val­tioil­le ei ole mah­dol­lis­ta mut­ta­mat­ta EU:n perus­so­pi­muk­sia. Kuin­ka ehdo­tat muu­tok­sen teh­tä­väk­si (edel­lyt­tää yksimielisyyttä)?

    Se mitä nyt aio­taan ostaa, on kor­ko­pa­pe­rei­ta jäl­ki­mark­ki­noi­ta, se ei tuo val­tioil­le suo­raa rahaa, mut­ta voi las­kea lai­no­jen kor­ko­ta­soa (jos­sa ei tosin ole pal­jon tilaa laskulle).
    Tämän jäl­ki­mark­ki­noil­ta oston­kin lail­li­suus ei ole ihan itses­tään sel­vää (joku tuo­miois­tuin tosin täl­lä vii­kol­la näyt­ti lie­väs­ti viher­tä­vää valoa)

  81. pek­ka: Tämän jäl­ki­mark­ki­noil­ta oston­kin lail­li­suus ei ole ihan itses­tään selvää 

    Kes­kus­pank­ki joka ei saa teh­dä avo­mark­ki­nao­pe­raa­tioi­ta? Se vähän niin kuin kuu­luu kes­kus­pan­kin toi­men­ku­vaan. EKP:n perussäännöstä: 

    18 artikla

    Avo­mark­ki­na- ja luottotoimet

    18.1 EKPJ:n tavoit­tei­den saa­vut­ta­mi­sek­si ja sen teh­tä­vien hoi­ta­mi­sek­si EKP ja kan­sal­li­set kes­kus­pan­kit voivat:
    — toi­mia rahoi­tus­mark­ki­noil­la joko osta­mal­la ja myy­mäl­lä suo­raan (avis­ta­kaup­pa­na tai ter­mii­ni­kaup­pa­na) tai takai­si­nos­to­so­pi­muk­sel­la taik­ka anta­mal­la tai otta­mal­la lai­nak­si yhtei­sön tai kol­man­sien val­tioi­den valuut­to­jen mää­räi­siä saa­ta­via ja siir­to­kel­poi­sia arvo­pa­pe­rei­ta sekä
    jalometalleja;
    — teh­dä luot­to­toi­mia luot­to­lai­tos­ten ja mui­den mark­ki­naos­a­puol­ten kans­sa; luot­toa annettaessa
    vakuuk­sien on olta­va riittävät.

    18.2 EKP mää­rit­te­lee omien avo­mark­ki­na- ja luot­to­toi­mien­sa sekä kan­sal­lis­ten kes­kus­pank­kien avo­mark­ki­na- ja luot­to­toi­mien ylei­set peri­aat­teet, mukaan lukien sel­lai­sis­ta edel­ly­tyk­sis­tä tie­dot­ta­mi­sen peri­aat­teet, joi­den val­li­tes­sa ne ovat val­mii­ta toteut­ta­maan kysei­siä toimia.

  82. tcrown: Minä olen eri miel­tä. Osto­voi­ma ei ole hävin­nyt mihin­kään. Se on vain kon­sent­roi­tu­nut sel­lai­siin käsiin, jot­ka mie­luum­min halua­vat käyt­tää osto­voi­maan­sa myö­hem­min kuin tänään. 

    Ehkä minun pitää vähän perus­tel­la, mik­si pidän nime­no­maan aja­tus­ta tule­vai­suu­den osto­voi­mas­ta olen­nai­se­na deflaa­tion yhteydessä.

    Sekä yksi­tyis­puo­lel­la että yri­tyk­sis­sä inves­toin­ti­ha­luk­kuus riip­puu ole­te­tus­ta osto­voi­man kehit­ty­mi­ses­tä. Jos yri­tys näkee hyvää kehi­tys­tä asiak­kait­ten­sa osto­voi­mas­sa, se uskal­taa inves­toi­da. Jos yksi­tyi­nen ihmi­nen odot­taa hyvää kehi­tys­tä osto­voi­mas­saan, kulu­tus­ta on enem­män. Päin­vas­tai­ses­sa tapauk­ses­sa yri­tys jät­tää lai­nan otta­mat­ta ja yksi­tyi­nen lait­taa rahaa sukanvarteen.

    Tähän yhtä­löön ei tar­vi­ta raha­nar­voa. Deflaa­tio tai hyvin mata­la inflaa­tio ovat oireel­li­sia, mut­ta ne eivät ole tau­din syy. Ei Vir­ta­sen per­he jätä autoa osta­mat­ta tai läh­te­mät­tä Thai­maa­seen sik­si, että nämä voi­si teh­dä ensi vuon­na pro­sen­tin tai kak­si hal­vem­mal­la. Raha jää kulut­ta­mat­ta, kos­ka Vir­ta­sen per­he ei usko talou­ten­sa kehi­tyk­seen ja mie­luum­min vaik­ka lyhen­tää asuntolainaansa.

    (Vir­ta­sen per­he voi kyl­lä jät­tää asun­non vaih­ta­mat­ta hin­tao­do­tus­ten vuok­si, mut­ta asun­to­mark­ki­noil­la on muu­ten­kin oma elä­män­sä. Toi­saal­ta mata­lat korot hil­lit­se­vät siel­lä­kin isom­pia romahduksia.)

    En halua deflaa­tio­ta, minus­ta muu­ta­man pro­sen­tin inflaa­tio oli­si täs­sä vai­hees­sa oikein näp­pä­rä työ­ka­lu työn hin­nan oikai­se­mi­seen. Sil­ti pidän deflaa­tio­ta oiree­na, en sairautena.

    tcrown: Pidän sitä sil­ti käy­tän­nös­sä rea­lis­ti­sem­pa­na kuin aja­tus­ta sii­tä, että tuon ehdot­ta­ma­si mato­pur­kin kan­si saa­tai­siin vään­net­tyä auki.

    No kävi­si­kö alv:n nos­to? Se on aina­kin kons­ti, jota on mones­sa maas­sa teh­ty. Sil­lä saa inflaa­tio­lu­ku­ja mie­li­val­tai­ses­ti ylöspäin.

    Vai tar­koi­tat­ko kui­ten­kin, että ongel­ma ei ole kulut­ta­ja­hin­ta­de­flaa­tio (jos­ta siis nyt nume­roi­na puhu­taan)? Onko palk­ka­de­flaa­tio sit­ten ongel­ma? Mik­si? Sen­hän pitäi­si kor­ja­ta mei­dän kilpailukykyämme.

  83. Tcrown, voi olla että olet oikeas­sa sii­nä, ettei tuol­lais­ta temp­pua kukaan voi tai halua tehdä. 

    Val­tion vel­ka­kir­jo­jen osta­mi­nen pää­oma­vai­men suh­tees­sa toi­mi­si aivan ekvi­va­len­tis­ti, jos val­tio sitou­tui­si lah­joit­ta­maan rahat suo­raan kan­sa­lai­sil­le. Mut­ta täs­sä on ongel­ma­na se, että val­tio ei, by and lar­ge, suos­tu sii­hen. Suo­mes­ta ei sel­lais­ta polii­tik­koa löy­dy, joka ei mie­luum­min raken­nut­tai­si sil­ta­rum­pua tai jotain muu­ta pyra­mi­dia omaan koti­ky­lään tms. Ja täs­sä on juu­ri se crow­ding out- ilmiö.

    Infla­to­ri­nen vai­ku­tus joka saa­daan sii­tä mikä on ihmis­ten *ihan oikea* raja­ku­lu­tusas­te, on pal­jon parem­min hin­ta­sig­naa­lia ohjaa­va. Eikä sii­nä kaik­ki; yllä kipuil­tiin sil­lä että mitä jos se raha menee thai­maan mat­koi­hin tms, niin tämä juu­ri on se point­ti: jos koti­mai­sen tai euroa­lu­een kysyn­tä ei rajal­la ole riit­tä­vää, niin valuut­ta­pa­ko ulko­mail­le pudot­taa kurs­sia ja paran­taa kil­pai­lu­ky­kyä aivan niin­kuin kuu­luu­kin.

    Polii­tik­ko­jen yritk­set “rat­kais­ta” jokin “ongel­ma” joh­tuu sii­tä, että polii­ti­kol­la on aina joku vinou­tu­nut käsi­tys sii­tä mikä on “todel­li­nen ongel­ma” ja joku vinou­tu­nut käsi­tys sii­tä, miten se “kor­ja­taan”, ja yleen­sä näi­hin sisäl­tyy sel­lai­nen sys­te­maat­ti­nen vää­rin­suun­tau­tu­mi­nen joka pahen­taa ongelmia. 

    Ongel­man voi halu­tes­saan kiteyt­tää kuten itse­kin sanoit, että se raha, jota kyl­lä on, on sel­lai­sis­sa käsiss­sä että se ei joh­da ihmis­ten toi­me­liai­suu­teen ja monien ihmis­ten työl­le ei ole kysyn­tää. Ongel­ma­na on se, että tämän kysyn­nän sti­mu­loi­mi­nen ei onnis­tu pank­ki­jär­jes­tel­män kaut­ta, kos­ka se raha menee niil­le ihmi­sil­le joil­la se raha jo nyt­kin on. Lisäk­si ongel­ma on se, että me joten­kin kol­lek­tii­vi­ses­ti vaan uskom­me sii­hen, että niil­lä rik­kail­la nyt vaan ihan sen rik­kau­ten­sa vuok­si on oikeus pääs­tä käsik­si sii­hen pai­no­ko­ne­ra­haan ja taval­li­sel­la kan­sa­lai­sel­la ei.

  84. Vihe­rins­si: No kävi­si­kö alv:n nos­to? Se on aina­kin kons­ti, jota on mones­sa maas­sa teh­ty. Sil­lä saa inflaa­tio­lu­ku­ja mie­li­val­tai­ses­ti ylöspäin. 

    EKP:n käyt­tä­mäs­tä inflaa­tios­ta on tar­koi­tus puh­dis­taa vero­jen vai­ku­tus, eli EKP:n mie­les­tä ALVin nos­to vain hidas­tai­si inflaatiota.

  85. Vihe­rins­si: Ei Vir­ta­sen per­he jätä autoa osta­mat­ta tai läh­te­mät­tä Thai­maa­seen sik­si, että nämä voi­si teh­dä ensi vuon­na pro­sen­tin tai kak­si hal­vem­mal­la. Raha jää kulut­ta­mat­ta, kos­ka Vir­ta­sen per­he ei usko talou­ten­sa kehi­tyk­seen ja mie­luum­min vaik­ka lyhen­tää asuntolainaansa.

    Pro­sen­tin tai kah­den erol­la kor­ko­ta­sos­sa (siten myös rahan arvon muu­tok­sis­sa) on aika mer­kit­tä­viä vai­ku­tuk­sia talou­teen. Jon­kun vir­ta­sen pitää siis jät­tää auto osta­mat­ta jos kor­ko on pari pro­sent­tia korkeampi.

    Vihe­rins­si: No kävi­si­kö alv:n nos­to? Se on aina­kin kons­ti, jota on mones­sa maas­sa teh­ty. Sil­lä saa inflaa­tio­lu­ku­ja mie­li­val­tai­ses­ti ylöspäin.

    Tuo on vähän sama kuin sanoi­si, että BKT saa­daan nousuun heit­te­le­mäl­lä kiviä ikku­noi­hin ja puh­ko­mal­la auton ren­kai­ta. Inflaa­tio (ja BKT) on mit­ta­ri, jol­la yri­te­tään mita­ta jotain hie­man han­ka­lam­min mää­ri­tel­tä­vää ilmiö­tä, ja kaik­ki toi­met mit­ta­rin vii­sa­rin väräh­dyt­tä­mi­sek­si eivät aiheu­ta toi­vot­tua tulos­ta halu­tus­sa tosia­sial­li­ses­sa ilmiös­sä. (Toki voi­daan myös argu­men­toi­da, että mak­sa­mal­la enem­män vero­ja saa enem­män jul­ki­sia pal­ve­lu­ja , jos­ta seu­raa, että rahan osto­voi­ma ei heikkene.)

    Noin sivu­huo­mio­na, Sveit­sin val­tiol­le voi lai­na­ta täl­lä het­kel­lä rahaa vuo­dek­si ‑0,75% korol­la. Ilmei­ses­ti kaik­ki eivät ole val­mii­ta vie­mään sete­lei­tä tal­le­lo­ke­roon vie­lä tuol­la­kaan hinnalla.

  86. Tie­de­mies: Val­tion vel­ka­kir­jo­jen osta­mi­nen pää­oma­vai­men suh­tees­sa toi­mi­si aivan ekvi­va­len­tis­ti, jos val­tio sitou­tui­si lah­joit­ta­maan rahat suo­raan kan­sa­lai­sil­le. Mut­ta täs­sä on ongel­ma­na se, että val­tio ei, by and lar­ge, suos­tu siihen. 

    Eikä äänes­tä­jät. Tai siis aina­kaan minä. Tuo­han ei tosia­sial­li­ses­ti ole muu­ta kuin val­tion meno­jen rahoit­ta­mis­ta kes­kus­pan­kin pai­na­mal­la rahal­la ja poli­tii­kan ja kes­kus­pan­kin toi­min­nan sot­ke­mis­ta kes­ke­nään, ja tuon mato­laa­ti­kon avaa­mi­ses­ta ei taas kos­kaan ole tul­lut mitään hyvää. Enkä usko että nykyi­set poliitk­kom­me oli­si­vat asian suh­teen parem­pia. Sii­hen on syyn­sä (siis muu­kin kuin mehe­vät palk­kiot), että EKP:n val­tion velan osto-ohjel­mat mene­vät finans­si­sek­to­rin kaut­ta. Väliin tulee suo­ja­ker­ros, joka jou­tuu miet­ti­mään ja osta­maan sen val­tion velan ensin omal­la rahallaan.

  87. EKP:n QE-ohjel­mal­le on mon­ta­kin eri vaihtoehtoa.
    — Oste­taan val­tioi­den vel­ka­kir­jo­ja vapail­ta markkinoilta
    — Oste­taan kai­ken­lai­sia vel­ka­kir­jo­ja vapail­ta markkinoilta
    — Oste­taan ulko­maan­va­luut­taa vapail­ta markkinoilta
    — Oste­taan osak­kei­ta vapail­ta markkinoilta

    Kai­kis­sa näis­sä oikeas­ti anne­taan pai­no­ko­ne­ra­haa pois. Ne näyt­tä­vät sil­tä että ei anne­ta, mut­ta kun noi­ta asioi­ta oste­taan, niin se raha tulee tyh­jäs­tä ja samal­la noi­den ostet­ta­vien asioi­den hin­ta nousee. Minun mie­li­pi­tee­ni nois­ta vaan on, että kaik­ki nuo ovat aika huo­no­ja kei­no­ja sen­kal­tai­sen inflaa­tion aikaan­saa­mi­sek­si joka toi­mi­si sen deflaa­tion vastavaikuttimena. 

    Kos­ka, kuten todet­tua, sen deflaa­tion syy­nä on se, että rahaa kyl­lä on, mut­ta se menee kädes­tä toi­seen sel­lais­ten taho­jen välil­lä, jot­ka mie­luum­min pitä­vät sitä hal­lus­saan kuin osta­vat sil­lä jotain mihin tar­vi­taan työ­tä. Täl­lai­sen “inflaa­tion” ruok­ki­mi­nen ei kas­va­ta reaa­lian­sioi­ta, vaan tuot­taa kuplia. Sen­si­jaan jos se raha menee sin­ne, mis­sä ihmi­set vaih­ta­vat rahaa sel­lai­seen mitä a) oikeas­ti tar­vit­se­vat ja b) jon­ka teke­mi­sek­si joku tekee jotain hyö­dyl­lis­tä, niin täl­löin saa­daan sel­lais­ten asioi­den kysyn­tä ja hin­nat nouse­maan, joi­den teke­mi­nen oikeas­ti hyö­dyt­tää ihmisiä. 

    Toi­nen vaih­toeh­to, “klas­si­sem­pi” Key­ne­si­läi­nen on, että val­tio ostaa työ­tä ja teet­tää tei­tä, kou­lu­ja ja vie­mä­rei­tä. OK, ei tämä muu­ten mitään hait­tai­si, mut­ta kun ne tiet, vie­mä­rit ja kou­lut on pal­jol­ti jo rakennettu. 

    Jos täl­le tiel­le men­nään, niin EKP voi­si rahoit­taa suo­raan vaik­ka­pa ESA:aa, joka raken­tai­si kuu­ase­man, aste­roi­di­kai­vok­sia, ava­ruus­his­sin ja niin edel­leen. Se on infraa jota ei muu­ten tul­la oikein rakentamaan.

  88. tcrown: Pro­sen­tin tai kah­den erol­la kor­ko­ta­sos­sa (siten myös rahan arvon muu­tok­sis­sa) on aika mer­kit­tä­viä vai­ku­tuk­sia talou­teen. Jon­kun vir­ta­sen pitää siis jät­tää auto osta­mat­ta jos kor­ko on pari pro­sent­tia korkeampi.

    Tot­ta­kai. Mut­ta nyt me puhum­me­kin sii­tä, että se joku vir­ta­nen jät­tää auton osta­mat­ta, kos­ka hänen kor­keam­pi asun­to­lai­nan kor­kon­sa estää hän­tä teke­mäs­tä niin.

    Korot vai­kut­ta­vat eten­kin asun­to­lai­no­jen kaut­ta hyvin pal­jon kulut­ta­jien koke­maan talou­teen, sii­tä ei ole epäi­lys­tä­kään. Sil­loin ei kui­ten­kaan puhu­ta sii­tä, että Vir­ta­nen jät­täi­si auton osta­mat­ta, kos­ka deflaa­tio tekee sii­tä hal­vem­man ensi vuonna.

    tcrown: Tuo on vähän sama kuin sanoi­si, että BKT saa­daan nousuun heit­te­le­mäl­lä kiviä ikku­noi­hin ja puh­ko­mal­la auton renkaita. 

    Hyvä ver­taus. Ja juu­ri tätä yri­tän sor­met vaah­dos­sa täs­sä selit­tää. Kulut­ta­ja­hin­tain­flaa­tio on yli­pää­tään huo­no mit­ta­ri, kos­ka siel­lä on pari erit­täin suur­ta eril­lis­tä erää, jot­ka vai­kut­ta­vat, lähin­nä asu­mi­nen ja energia.

    Deflaa­tio­pel­ko ei ole jär­ke­vää, kos­ka mata­lat korot eivät ole ongel­ma. Jos deflaa­tio­kier­re pää­si­si syn­ty­mään, se on oire, ei sai­raus. Ei pidä pelä­tä deflaa­tio­ta, vaan pitää yrit­tää vält­tää nii­tä syitä.

    Noin sivu­huo­mio­na, Sveit­sin val­tiol­le voi lai­na­ta täl­lä het­kel­lä rahaa vuo­dek­si ‑0,75% korol­la. Ilmei­ses­ti kaik­ki eivät ole val­mii­ta vie­mään sete­lei­tä tal­le­lo­ke­roon vie­lä tuol­la­kaan hinnalla.

    Saa­ko Sveit­sis­sä kulut­ta­ja (tai yri­tys) lai­naa nega­tii­vi­sel­la korol­la? Sveit­sin val­tio saa, nyt ennä­tys­mäi­ses­ti 10 vuo­den lai­nan kor­ko puto­si alle nol­laan (-0,02 %). Ohjaus­kor­ko­han ei sinän­sä vie­lä ole jotain, jol­la reaa­li­ta­lou­den toi­mi­jat sai­si­vat lainaa.

  89. tie­de­mies: Toi­nen vaih­toeh­to, “klas­si­sem­pi” Key­ne­si­läi­nen on, että val­tio ostaa työ­tä ja teet­tää tei­tä, kou­lu­ja ja vie­mä­rei­tä. OK, ei tämä muu­ten mitään hait­tai­si, mut­ta kun ne tiet, vie­mä­rit ja kou­lut on pal­jol­ti jo rakennettu. 

    Ja ongel­mak­si tulee se, että sit­ten raken­ne­taan infraa mal­liin sil­ta Hai­luo­toon, joka on ihan oikeas­ti tape­til­la (asuk­kai­ta Hai­luo­fon kun­nas­sa on noin 1000kpl, kus­tan­nusar­vio 50 miljoonaa).

  90. tie­de­mies: Kos­ka, kuten todet­tua, sen deflaa­tion syy­nä on se, että rahaa kyl­lä on, mut­ta se menee kädes­tä toi­seen sel­lais­ten taho­jen välil­lä, jot­ka mie­luum­min pitä­vät sitä hal­lus­saan kuin osta­vat sil­lä jotain mihin tar­vi­taan työ­tä. Täl­lai­sen “inflaa­tion” ruok­ki­mi­nen ei kas­va­ta reaa­lian­sioi­ta, vaan tuot­taa kuplia. Sen­si­jaan jos se raha menee sin­ne, mis­sä ihmi­set vaih­ta­vat rahaa sel­lai­seen mitä a) oikeas­ti tar­vit­se­vat ja b) jon­ka teke­mi­sek­si joku tekee jotain hyö­dyl­lis­tä, niin täl­löin saa­daan sel­lais­ten asioi­den kysyn­tä ja hin­nat nouse­maan, joi­den teke­mi­nen oikeas­ti hyö­dyt­tää ihmisiä. 

    Sel­keä­tä tekstiä. 

    Mikä­hän roo­li inves­toin­ti­pan­keil­la ja ‑pank­kii­reil­la on täs­sä rahan “jem­maa­mi­ses­sa” on? Äkkiä aja­tel­len voi­si kuvi­tel­la, että heil­le sopii oikein hyvin maa­il­ma, jos­sa korot ja reaa­li-inves­toin­nit ovat nol­lan tienoilla.

  91. tie­de­mies: Kai­kis­sa näis­sä oikeas­ti anne­taan pai­no­ko­ne­ra­haa pois. Ne näyt­tä­vät sil­tä että ei anne­ta, mut­ta kun noi­ta asioi­ta oste­taan, niin se raha tulee tyh­jäs­tä ja samal­la noi­den ostet­ta­vien asioi­den hin­ta nousee. 

    Ei se kyl­lä kva­li­ta­tii­vi­ses­sa mie­les­sä anna rahaa pois yhtään sen enem­pää kuin sinä annat rahaa pois lait­tae­sa­si rahaa tilil­le. Kaik­ki raha syn­tyy tyh­jäs­tä, uuden velan luo­mi­ses­ta, ja juu­ri se tekee aja­tuk­sen sii­tä, että kes­kus­pank­ki “antai­si” mer­kit­tä­viä mää­riä rahaa pois niin han­ka­lak­si ain­kain minul­le. Se muut­tai­si koko sys­tee­miä tavoil­la jota en osaa ennakoida. 

    Minun mie­li­pi­tee­ni nois­ta vaan on, että kaik­ki nuo ovat aika huo­no­ja kei­no­ja sen­kal­tai­sen inflaa­tion aikaan­saa­mi­sek­si joka toi­mi­si sen deflaa­tion vastavaikuttimena.

    Tuos­ta olen täy­sin samaa miel­tä. Mut­ta ei kes­kus­pan­kil­la mui­ta­kaan työ­ka­lu­ja täl­lä het­kel­lä ole. Narul­la on vai­kea työntää.

  92. Vihe­rins­si: Sil­loin ei kui­ten­kaan puhu­ta sii­tä, että Vir­ta­nen jät­täi­si auton osta­mat­ta, kos­ka deflaa­tio tekee sii­tä hal­vem­man ensi vuonna.

    Pahoit­te­lut, tai­sin vas­ta­ta edel­li­seen kom­ment­tii­si tur­han ohuel­la luke­mi­sel­la. Kokeil­laan uudestaan. 

    Vihe­rins­si: Ehkä minun pitää vähän perus­tel­la, mik­si pidän nime­no­maan aja­tus­ta tule­vai­suu­den osto­voi­mas­ta olen­nai­se­na deflaa­tion yhteydessä.
    Sekä yksi­tyis­puo­lel­la että yri­tyk­sis­sä inves­toin­ti­ha­luk­kuus riip­puu ole­te­tus­ta osto­voi­man kehittymisestä. …

    …Tähän yhtä­löön ei tar­vi­ta raha­nar­voa. Deflaa­tio tai hyvin mata­la inflaa­tio ovat oireel­li­sia, mut­ta ne eivät ole tau­din syy. …

    …Raha jää kulut­ta­mat­ta, kos­ka Vir­ta­sen per­he ei usko talou­ten­sa kehi­tyk­seen ja mie­luum­min vaik­ka lyhen­tää asuntolainaansa.
    En halua deflaa­tio­ta, minus­ta muu­ta­man pro­sen­tin inflaa­tio oli­si täs­sä vai­hees­sa oikein näp­pä­rä työ­ka­lu työn hin­nan oikai­se­mi­seen. Sil­ti pidän deflaa­tio­ta oiree­na, en sairautena.

    Yhtä­löön tar­vi­taan siir­re­tyn kulu­tuk­sen hin­ta a.k.a. reaa­li­kor­ko. Ole­te­tus­ta osto­voi­man kehi­tyk­ses­tä huo­li­mat­ta ihmi­set saa­daan kulut­ta­maan enem­män tänään ja vähem­män huo­men­na reaa­li­kor­koa las­ke­mal­la. (Tämä on se mihin viit­ta­sin, parin­kin pro­sen­tin pudo­tus reaa­li­ko­ros­sa on mer­kit­tä­vä täs­sä mie­les­sä.) Ja jos ihmi­set saa­daan kulut­ta­maan tänään enem­män, niin usein se talou­den tule­vai­suu­den­nä­ky­mä­kin kirkastuu. 

    Nyt, kuten olem­me kes­kus­tel­leet, kes­kus­pan­kil­la on haas­tei­ta saa­da nimel­lis­kor­koa pai­net­tua nykyis­tä alem­mas, kos­ka sete­lit. Reaa­li­kor­koon kes­kus­pank­ki taas voi vai­kut­taa vie­lä vähem­män. ainoa mitä kes­kus­pank­ki voi toi­voa, on pitää nimel­lis­ko­rot nykyi­sel­lään ja saa­da aikaan inflaa­tio­ta, jol­loin reaa­li­ko­rot pai­nu­vat pak­ka­sel­le, ja vir­tas­ta alkaa auton osta­mi­nen taas kiin­nos­ta­maan. Deflaa­tio on ongel­mal­li­nen, kos­ka se vään­tää reaa­li­kor­ko­ja ylös­päin.

    Minä taas en näe, että inflaa­tio voi nous­ta ennen kuin kulu­tus­ky­syn­tä läh­tee liik­keel­le, pump­pa­si EKP rahaa ulos mil­lä tahan­sa taval­la. Täl­löin ainoak­si jäl­jel­le jää­väk­si kei­nok­si tulee vetää mii­nus­kor­ko­jä­nis hatus­ta ja saa­da jol­lain taval­la nimel­lis­ko­rot pak­ka­sel­le. Paril­la mii­nus­pro­sen­til­la teki­si jo ihmei­tä. Ja ilman ihmei­tä­kin pääs­tään aika lähel­le yhtä pro­sent­tia jos EKP:llä oli­si uskal­lus­ta läh­teä kar­toit­ta­mat­to­mil­le vesille.

    Mut­ta sii­tä olen samaa miel­tä, että niin kau­an kuin inflaatio/deflaatio on ale kym­me­nen pro­sen­tin, niin se ei ole ongel­mien syy. Deflaa­tio vain han­ka­loit­taa täs­sä tapauk­ses­sa nii­tä oikei­den syi­den ratkomista.

  93. tcrown:
    Ei se kyl­lä kva­li­ta­tii­vi­ses­sa mie­les­sä anna rahaa pois yhtään sen enem­pää kuin sinä annat rahaa pois lait­tae­sa­si rahaa tilille. 

    Jos vel­ka­kir­ja menee kau­pak­si nyt 90 eurol­la ja EKP ostaa sen 95 eurol­la pois, niin EKP antaa pois 5 euroa. Sil­lä, että kau­pan koh­tee­na on vel­ka­kir­ja eikä esi­mer­kik­si joku kulu­tus­hyö­dy­ke, on mer­ki­tys­tä vain mel­ko vähän. Sanon “vain mel­ko vähän”, kos­ka se vähä mitä sil­lä on mer­ki­tys­tä on, että EKP ei osta vel­ka­kir­jo­ja pois nii­den nimel­li­sar­voa kor­keam­mal­la hin­nal­la, mikä tar­koit­taa että teo­rias­sa sil­lä on aina mah­dol­li­suus saa­da ns oman­sa takai­sin kun velat mak­se­taan takaisin. 

    Ja siis, kes­kus­pan­kil­la on raja­ton mää­rä rahaa. Se voi ostaa vel­ka­kir­jo­ja vaik­ka kuin­ka pal­jon. Ja jos velal­li­nen jät­tää vel­kan­sa mak­sa­mat­ta, niin sil­lä ei sii­nä tapauk­ses­sa ole kei­no­ja imu­roi­da sitä rahaa takaisin. 

    Tie­ten­kin täs­sä kai­kes­sa täy­tyy ottaa se huo­mioon että ris­kit yms muta­tis mutan­dis, caveat emp­tor, cete­ris pari­bus jne, mut­ta siis, niin kau­an kun kaik­kia vel­ko­ja ei aina mak­se­ta, niin se on tilas­tol­li­ses­ti aja­tel­len rahan anta­mis­ta pois. Kes­kus­pank­ki taval­laan ostaa ris­kin pois mark­ki­noil­ta, ja tämän ris­kipree­mion hin­ta on sitä tyh­jäs­tä luo­tua rahaa. Lisäk­si peli on itse­ään yllä­pi­tä­vä, kos­ka val­tioi­den kon­kurs­sin elik­käs­tä mak­su­ky­vyt­tö­myy­den uha­tes­sa, kes­kus­pank­ki ostaa nii­tä vel­ka­kir­jo­ja pois niin pal­jon että sitä ei tule. 

    Sii­tä­hän täs­sä koko Kreik­ka-rul­jans­sis­sa on kyse, eli mitä ihmet­tä pitäi­si teh­dä jos joku val­tio oikeas­ti menee niin kon­kurs­siin että sen vel­ka­kir­jo­ja vas­taan pai­net­tu raha *on* todel­la pai­no­ko­ne­ra­haa ja tämän pelin sään­nöt ikään­kuin mene­vät rik­ki. Sään­tö­jen piti taa­ta se, ettei näin käy, mut­ta min­käs teet. 

    Nyt peli on sel­lai­nen, että ne jot­ka ope­roi­vat sii­nä lähel­lä rahan läh­det­tä, saa­vat sen ilmai­sen rahan, eli näi­den ris­kit oste­taan pois nimel­li­sar­vol­la. Velat taas pitää mak­saa pois kun muu­ten pelin sään­tö­jä riko­taan, ja tämän takia se muka joten­kin maa­gi­ses­ti pitää imu­roi­da se raha mark­ki­noil­ta pihal­le. Käy­tän­nös­sä siis niin, että val­tiot verot­ta­vat kan­sa­lai­sil­taan rahaa ja sit­ten tämä raha pol­te­taan (kuvain­nol­li­ses­ti). Samaan aikaan uhkaa deflaatio.

    Minä en näe täs­sä mitään muu­ta kei­noa kuin radi­kaa­le­ja muu­tok­sia pelin sään­töi­hin. Kes­kus­pan­kin QE joka koh­dis­tui­si kan­sa­lais­ten osto­voi­maan kor­ko­mark­ki­noi­den sijaan, oli­si aina­kin jotain sel­lais­ta mitä ei ole vie­lä kokeil­tu. En näe mitään oikeu­tus­ta sil­le, että ris­kit oste­taan yli­hin­taan pois niil­tä, jot­ka ovat sen vapaa­eh­toi­ses­ti otta­neet ja samal­la tilan­teen taval­laan luoneet.

  94. tcrown: Minä taas en näe, että inflaa­tio voi nous­ta ennen kuin kulu­tus­ky­syn­tä läh­tee liik­keel­le, pump­pa­si EKP rahaa ulos mil­lä tahan­sa taval­la. Täl­löin ainoak­si jäl­jel­le jää­väk­si kei­nok­si tulee vetää mii­nus­kor­ko­jä­nis hatus­ta ja saa­da jol­lain taval­la nimel­lis­ko­rot pakkaselle.

    Olem­me siis lopul­ta lähel­lä toi­siam­me. En kiis­tä sitä, ettei­kö ohjaus­ko­rois­sa oli­si las­ke­mi­sen varaa, kyl­lä ne vähän mii­nuk­sel­la voi­vat olla. En kui­ten­kaan usko, että pan­kis­ta rahan käyt­tä­jäl­le läh­te­vää rahaa tuli­si saa­maan mer­kit­tä­väl­lä mii­nus­ko­rol­la (kar­voi­neen päi­vi­neen). Sii­nä suh­tees­sa nol­la on raja.

    Olen myös samaa miel­tä sii­tä, että mata­la inflaa­tio hait­taa kor­jaus­liik­kei­tä ja kaven­taa peli­va­raa. Ongel­mia tulee eri­tyi­ses­ti pal­kan­muo­dos­tuk­sen korjaamisessa.

    Mie­len­kiin­toi­ses­ti sano­taan, että deflaa­tio nos­taa reaa­li­kor­ko­ja. Näin voi olla, mut­ta nyky­ti­lan­ne ei sijoit­ta­jan sil­min sil­loin näy­tä deflaa­tiol­ta. Yksit­täi­sen sijoit­ta­jan kan­nal­ta var­mo­jen sijoi­tus­ten reaa­li­ko­rot ovat pak­ka­sel­la, jos seu­ra­taan vähän­kään pidem­pää aikaväliä.

    Lai­na­not­ta­jan näkö­kul­ma on toi­nen, ris­kit hin­noi­tel­laan nyky­ään aika kor­keal­le — ehkä todel­li­ses­ta syys­tä, ehkä vaka­va­rai­suus­syis­tä. Inves­toin­tien kan­nal­ta lai­na­not­ta­jan näkö­kul­ma on tär­keä, mut­ta sil­loin­kin pitäi­si miet­tiä, mik­sei tule­vai­suu­teen usko­ta (ris­kit las­ke­taan korkeiksi).

    Yksit­täis­ten kulut­ta­jien kan­nal­ta asun­to­lai­no­jen koron las­ku jon­kin ver­ran vie­lä voi elvyt­tää. Vas­ta­voi­ma­na on kui­ten­kin aja­tus sii­tä, että taan­tu­ma jat­kuu eikä kenen­kään työ­paik­ka ole var­ma. Se hil­lit­see kulut­ta­mis­ta ja pikem­min kään­tää raho­ja lai­no­jen takai­sin­mak­sun suuntaan.

    Kaik­ki­aan tilan­ne näyt­tää sil­tä, että kos­ka sijoit­ta­jat tai kulut­ta­jat eivät usko tule­vai­suu­den­nä­ky­miin, mar­gi­naa­lit leviä­vät ja lai­nan­ot­to­ha­lu vähe­nee. Teo­rias­sa juu­ri nyt val­tioi­den pitäi­si elvyt­tää niin maan perus­teel­li­sen pal­jon, kos­ka raha on niil­le lähes ilmais­ta. Tai­taa vain olla niin, että ne hyö­dyl­li­set elvy­ty­sin­ves­toin­nit ovat hukas­sa tai koh­dis­tu­vat kovin kapeil­le sektoreille.

    Olen tuon inflaa­tion suh­teen opti­mis­ti­sem­pi (jos se nyt on oikea ter­mi). Jos niin halu­taan, inflaa­tio saa­daan liik­keel­le. Se on sit­ten toi­nen asia, että keuh­ko­kuu­me­po­ti­laan kuu­meen saa alas han­keen heit­tä­mäl­lä, mut­ta ei se sai­raut­ta paranna.

    tcrown: Mut­ta sii­tä olen samaa miel­tä, että niin kau­an kuin inflaatio/deflaatio on ale kym­me­nen pro­sen­tin, niin se ei ole ongel­mien syy. 

    Amen.

    Ja muis­te­taan vie­lä, että mer­kit­tä­vää inflaa­tion pei­li­ku­val­ta näyt­tä­vää deflaa­tio­ta ei moder­neis­sa yhe­tis­kun­nis­sa ole näh­ty, ei edes Japa­nis­sa. Suo­mes­sa var­maan­kin saa­daan täs­sä vie­lä raflaa­via deflaa­tio­uu­ti­sia, kun ruo­ka­ko­rien hin­nat ale­ne­vat kes­kus­liik­kei­den vih­doin siir­tyes­sä markkinatalouteen…

  95. Tie­de­mies: Ja jos velal­li­nen jät­tää vel­kan­sa mak­sa­mat­ta, niin sil­lä ei sii­nä tapauk­ses­sa ole kei­no­ja imu­roi­da sitä rahaa takaisin…
    … niin se on tilas­tol­li­ses­ti aja­tel­len rahan anta­mis­ta pois.

    Kyl­lä kes­kus­pan­kil­la kei­no­ja on. Joka vuo­si kes­kus­pank­ki voi kerä­tä mark­ki­noil­ta voit­ton­sa ver­ran rahaa pois. Niin kau­an kuin (keskus)pankki pys­tyy tuo­toil­laan kat­ta­maan luot­to­tap­piot, ei sitä kyl­lä voi rahan pois anta­mi­sek­si kut­sua yhtään sen enem­pää kuin taval­lis­ta pan­kin myön­tä­mää luot­toa. Ja se, että kes­kus­pank­ki onnis­tui­si törp­pöi­le­mään QE-paket­tin­sa niin pahas­ti, että tap­pioi­ta ei pys­tyi­si parin vuo­den koko kes­kus­pank­ki­toi­min­nan voi­toil­la kat­ta­maan kuu­los­taa näin äkki­sel­tään aika kau­kaa haetulta. 

    Tie­de­mies: Minä en näe täs­sä mitään muu­ta kei­noa kuin radi­kaa­le­ja muu­tok­sia pelin sääntöihin.

    Samaa miel­tä. Tosin sen sijaan että alkai­sin käyt­tä­mään kes­kus­pank­kia pai­no­ko­nee­na, minun rahoi­tus­sek­to­rin refor­mi meni­si joten­kin seuraavasti:

    1. Mah­dol­lis­te­taan nega­tii­vi­set korot muut­ta­mal­la kätei­sen luon­net­ta joten­kin. Vai­ke­aa mut­ta tus­kin tekemätöntä.

    2. Pois­te­taan vie­raan pää­oman veroe­dut sekä yri­tys­ten rahoi­tuk­ses­sa että asun­to­lai­na­mark­ki­nal­la, jol­loin rahoi­tus­sek­to­rin roo­li yli­pää­tään pie­ne­nee ja “too big to fail” ongel­ma pie­ne­nee merkittävästi.

    3. Muu­te­taan pank­kien vero­tus­ta ja muu­ta sään­te­lyä niin, että pank­kien toi­min­nan rahoit­ta­mi­nen omal­la pää­omal­la on hal­vem­paa kuin vie­raal­la pää­omal­la (ks. Modiglia­ni & Mil­ler). Toden­nä­köi­ses­ti tämä pois­taa mer­kit­tä­vän osan regu­laa­tion tarpeesta. 

    4. Jäl­jel­le jää­vä regu­laa­tio muo­ka­taan pois objek­tii­vi­seen ris­kien mit­taa­mi­seen pyr­ki­mi­ses­tä ris­kien mit­taa­mi­seen joka ohjaa pank­ki­toi­min­nan hel­pos­ti regu­loi­ta­vaan muotoon.

  96. Yksi mikä täs­sä nykyi­ses­sä pelis­sä on pie­les­sä on, että kun korot ovat sii­nä nol­lan tun­tu­mas­sa ja kes­ku­pan­kin inter­ven­tiot ovat kes­kei­ses­sä roo­lis­sa, ei kor­ko ole enää hin­ta ris­kis­tä, vaan se jäl­ki­mark­ki­na­kor­ko on oikeas­taan vaan ris­ki­kor­jat­tu veik­kaus sii­tä, mil­lä hin­nal­la kes­kus­pank­ki lait­taa perä­lau­dan kul­le­kin val­tion velkakirjalle. 

    Tämä tar­koit­taa siis sitä, että sen­si­jaan että EKP loi­si likvi­di­teet­tiä raha­mark­ki­noil­le, se toi­mii erään­lai­se­na mono­po­li­pe­lin pank­ki­na kum­mal­li­ses­sa pelis­sä jos­sa sijoi­tus­pan­kit ja isot sijoit­ta­jat lyö­vät kes­ke­nään vetoa sii­tä, mitä EKP nyt sat­tuu tule­vai­suu­des­sa tekemään. 

    Väi­tän, että sen luo­man likvi­di­tee­tin kyky saa­da aikaan oikeas­taan mitään, on mitä­tön sik­si­kin, että val­tioi­den velan­ot­to on suun­nil­leen ainoa joka tuo “peli­nap­pu­loi­ta” tähän peliin ja sitä taas sito­vat muut sään­nöt. Raha kier­tää siel­lä niil­lä tyy­peil­lä, jot­ka tätä peliä pelaa­vat, ikään­kuin poke­ri­pöy­däs­sä, mut­ta ei se siel­tä min­ne­kään reaa­li­ta­lou­den inves­toin­tei­hin valu. Päin­vas­toin, kun korot pai­nu­vat, pan­kit vaan nos­ta­vat mar­gi­naa­le­jaan, joten sitä­kään vai­ku­tus­ta ei pää­se syn­ty­mään vahingossakaan.

    Pank­ki­sys­tee­mi nyt vaan toi­mii erään­lai­se­na raha­pa­to­na ja ‑tulp­pa­na, ja reaa­li­ta­lou­den ris­kit näh­dään siel­lä eril­li­si­nä, eikä se raha sil­tä mihin­kään lii­ku. Koron mani­pu­loi­mi­nen mil­lään kei­nol­la ei muu­ta tätä, ei vaik­ka saa­tai­siin aikaan nega­tii­vi­nen­kin kor­ko. Muut ehdo­tuk­se­si ovat kyl­lä hyviä, mut­ta eivät nekään sys­tee­mis­tä ongel­maa poista. 

    EKP voi­si yksin­ker­tai­ses­ti ostaa myös pörs­sis­tä indek­sin mukaan osak­kei­ta, ellei siel­lä oli­si kuplaa jo val­miik­si. Jos se näin alkai­si teh­dä, veik­kaan että pörs­sin “vir­tu­aa­li­nen” luon­ne vah­vis­tui­si enti­ses­tään, tosin ero­tuk­se­na on se, että kos­ka siel­lä kau­pa­taan omaa pää­omaa, niin ris­ki sen­tään oli­si todellinen. 

    Minä olen edel­leen sitä miel­tä, että inflaa­tio­ta ja reaa­li­ta­lou­den sti­mu­laa­tio­ta saa­tai­siin par­hai­ten liik­keel­le anta­mal­la rahaa yksit­täi­sil­le ihmi­sil­le. Lamas­ta voi nous­ta vain kor­jaus­liik­keel­lä, joka sää­tää suh­teel­li­set hin­nat koh­dal­leen, ja inflaa­tion olois­sa se tapah­tuu kivut­to­mam­min, kun riit­tää että ne hin­nat nouse­vat joi­hin kysyn­tää koh­dis­tuu. En tie­dä mikä sopi­va “raha-injek­tio” oli­si, mut­ta jos kes­ku­pank­ki käyt­tää jotain raha­va­ran­non kas­vua mit­ta­ri­na, niin sil­lä voi­si olla joku osuus M2, M1 ja M0:lle, ja M0:aa kas­va­tet­tai­siin aina jol­lain­pie­nel­lä sii­vul­la mui­den kas­vus­ta suo­ral­la kan­sa­lais­pal­kal­la. Tähän pitäi­si tie­ten­kin a) ottaa vain äärim­mäi­sen pie­ni sii­vu ja b) tur­vau­tua vas­ta kun korot uhkaa­vat oikeas­ti men­nä nol­laan. Niin­kuin ne nyt ovat. 

    Ter­vees­sä talou­des­sa (nimel­lis) koron pitäi­si olla mak­ros­koop­pi­nen, siis joi­tain pro­sent­te­ja nyt aina­kin, jot­ta erot nimel­lis­ko­ros­sa oli­si­vat mer­ki­tyk­sel­li­siä. Nyt joku Euri­bor on 0.005 pro­sent­tia tai 0.02 pro­sent­tia, näil­lä eroil­la ole mitään mer­ki­tys­tä ennen­kuin puhu­taan mil­jar­deis­ta. Yksi­löt eivät tee pää­tök­siä täm­möis­ten ero­jen perus­teel­la, ja yhteis­kun­ta lopul­ta­kin koos­tuu ihmi­sis­tä, kai­ken talou­den oikeu­tus ja perus­ta on lopul­ta yksi­ty­nen kulutus.

  97. Tie­de­mies: Päin­vas­toin, kun korot pai­nu­vat, pan­kit vaan nos­ta­vat mar­gi­naa­le­jaan, joten sitä­kään vai­ku­tus­ta ei pää­se syn­ty­mään vahingossakaan.

    Pie­ni pak­ko. Wan­haan hywään aikaan ihan mer­kit­tä­vä osa taval­li­sen pan­kin kor­ko­kat­tees­ta syn­tyi käy­tän­nös­sä korot­to­mis­ta käyt­tö­ti­leis­tä (0% korol­la rahaa sisään ja 4% vii­te­ko­rol­la + 1% mar­gi­naa­lil­la ulos -> 5% hyvää. Kun vii­te­kor­ko pai­nuu nol­laan, kor­ko­ka­tet­ta ei enää ole­kaan kuin 1%-yksikkö.

    Tie­de­mies: Koron mani­pu­loi­mi­nen mil­lään kei­nol­la ei muu­ta tätä, ei vaik­ka saa­tai­siin aikaan nega­tii­vi­nen­kin korko. 

    En ymmär­rä tätä argu­ment­tia. Talous saa­daan yli­kuu­me­ne­maan jos kor­koa las­ke­taan pari has­sua pro­sent­tiyk­sik­köä vii­des­tä pro­sen­tis­ta, mut­ta sama temp­pu ei onnis­tu nol­las­ta pro­sen­tis­ta? Jos sata­sen kulu­tus­luo­tos­ta pitää mak­saa vuo­den pääs­tä 105 euron sijaan 102, niin vai­ku­tus on val­ta­va, mut­ta jos 100 euron sijaan 97, mitään ei tapah­du? En yksin­ker­tai­ses­ti ymmär­rä mis­tä tuo epä­li­ne­aa­ri­suus syntyy.

    Tie­de­mies: Ter­vees­sä talou­des­sa (nimel­lis) koron pitäi­si olla makroskooppinen, 

    Aja­tus sii­tä, että kor­ko­jen pitää olla posi­tii­vi­sia on yksi talous­teo­rian type­rim­piä itses­tään­sel­viä “totuuk­sia”. Kyl­lä, se on osoi­tet­tu uni­ver­saa­lik­si totuu­dek­si eläin­ko­keis­ta alkaen ja lap­si­ko­kei­siin päät­tyen, jos­sa kyl­lä, useim­mi­ten tik­ka­ri tänään on parem­pi aja­tus kuin tik­ka­ri huo­men­na. Minul­la on yksi pie­ni kysy­mys. Kum­paa pre­fe­roit, viit­tä hius­ten­leik­kuu­ta tänään vai nel­jää hius­ten­leik­kuu­ta kuu­kau­den välein alkaen tänään?

    Ei ole mitään syy­tä olet­taa, että kulu­tuk­sen siir­tä­mi­sen hin­nan pitää olla posi­tii­vi­nen. Jos se voi olla nega­tii­vi­nen, sil­loin kei­no­te­koi­set rajoit­teet, jot­ka sitä pitä­vät posi­tii­vi­se­na, pitää pois­taa, kuten muut­kin tur­hat kau­pan rajoit­teet. Tämä kau­pan rajoi­te kun vie­lä­pä on erit­täin hai­tal­li­nen huo­no-osai­sil­le, ja hyö­dyl­li­nen hyvä­osai­sil­le mikä toi­saal­ta takaa sen, että tämä län­ky­tyk­se­ni on täy­sin hyödytöntä. 

    Ja ole­tan että eko­no­mis­tit vas­tus­ta­vat aja­tus­ta nega­tii­vi­sis­ta aikapre­fe­rens­seis­tä. Kos­ka “Nega­ti­ve time pre­fe­rences would cause most of our eco­no­mic models to explo­de” http://noahpinionblog.blogspot.se/2014/01/what-if-preferences-are-unstable.html

  98. Vihe­rins­si: En kui­ten­kaan usko, että pan­kis­ta rahan käyt­tä­jäl­le läh­te­vää rahaa tuli­si saa­maan mer­kit­tä­väl­lä mii­nus­ko­rol­la (kar­voi­neen päi­vi­neen). Sii­nä suh­tees­sa nol­la on raja.

    Ei ilman muu­tok­sia kätei­sen luon­tee­seen. Joi­den uskon ole­van rea­lis­ti­sem­pia kuin se, että kes­kus­pank­ki alkai­si jakaa rahaa ilmai­sek­si. (Sel­vää toki on, että voin lyö­dä jal­lu­pul­los­ta vetoa, että Suo­mi voit­taa jal­ka­pal­lon maa­il­man­mes­ta­ruu­den tai Euroo­pas­sa on väki­val­tai­nen val­lan­ku­mous ennen kuin kum­pi­kaan nois­ta tapahtuu.)

    Vihe­rins­si: Mie­len­kiin­toi­ses­ti sano­taan, että deflaa­tio nos­taa reaa­li­kor­ko­ja. Näin voi olla, mut­ta nyky­ti­lan­ne ei sijoit­ta­jan sil­min sil­loin näy­tä deflaa­tiol­ta. Yksit­täi­sen sijoit­ta­jan kan­nal­ta var­mo­jen sijoi­tus­ten reaa­li­ko­rot ovat pak­ka­sel­la, jos seu­ra­taan vähän­kään pidem­pää aikaväliä.

    En oikein ymmär­rä. Reaa­li­ko­rot voi­vat aivan hyvin olla pak­ka­sel­la ilman deflaa­tio­ta (kor­ko 0,1%, inflaa­tio 1% -> reaa­li­kor­ko ‑0,9%). Jos siir­ry­tään 1% deflaa­tioon, reaa­li­ko­rok­si tulee 1,1%. Eli reaa­li­kor­ko nousee.

    Vihe­rins­si: Lai­na­not­ta­jan näkö­kul­ma on toi­nen, ris­kit hin­noi­tel­laan nyky­ään aika kor­keal­le – ehkä todel­li­ses­ta syys­tä, ehkä vakavaraisuussyistä. 

    On vähin­tään­kin ongel­mal­lis­ta nykyi­sen tilan­teen kan­nal­ta, että pank­kien pää­oma­vaa­teet on kon­struoi­tu niin, että asun­to­lai­noi­tus kan­nat­taa mak­si­moi­da ja pk-yri­tys­lai­noi­tus mini­moi­da. Tai aina­kin hin­noi­tel­la kipu­ra­jan ylä­puo­lel­le. Tuo­hon en kek­si muu­ta rat­kai­sua kuin että pank­kien pää­omas­ta pitää teh­dä vähän vähem­män niuk­ka hyö­dy­ke. Hel­poi­ten se onnis­tuu teke­mäl­lä sii­tä hal­vem­pi rahoi­tus­läh­de kuin vie­ras pääoma.

  99. tcrown: 3. Muu­te­taan pank­kien vero­tus­ta ja muu­ta sään­te­lyä niin, että pank­kien toi­min­nan rahoit­ta­mi­nen omal­la pää­omal­la on hal­vem­paa kuin vie­raal­la pää­omal­la (ks. Modiglia­ni & Mil­ler). Toden­nä­köi­ses­ti tämä pois­taa mer­kit­tä­vän osan regu­laa­tion tarpeesta. 

    Vero­tuk­sen lisäk­si vivu­tuk­sen hin­taan vai­kut­taa ris­ki. Pank­kien bis­nek­seen kuu­luu aika olen­nai­se­na osa­na sen ris­kin hans­kaa­mi­nen. Inves­toin­ti­pank­kien lisäk­si tar­vi­taan tal­le­tus­pank­ke­ja, jot­ka hoi­ta­vat raha­lii­ken­net­tä. Ja kun niil­lä on tal­le­tuk­sia, tulee houkutuksia.

  100. Myön­nän että olet oikeas­sa teo­rias­sa, minun usko­muk­se­ni perus­tuu vaan sii­hen, että nega­tii­vi­nen kor­ko on äärim­mäi­sen han­ka­la toteut­taa. Mitä se edes käy­tän­nös­sä *voi­si* tar­koit­taa? Sete­liä, jon­ka nimel­li­sar­vo ale­nee ajan myö­tä? Sitä että pan­kit otta­vat rahaa ihmis­ten tileil­tä? “Paras­ta ennen”- päi­väys sete­lei­hin? Radio­ak­tii­vi­nen raha, jol­la on muu­ta­man vuo­den puoliintumisaika? 

    En ole sil­lä lail­la eri miel­tä sii­tä, että efek­tii­vi­nen nega­tii­vi­nen kor­ko on tär­ke­ää saa­da aikaan. Olen eri miel­tä vain sii­tä, mikä on yksin­ker­tai­sin ja tehok­kain tapa saa­da se aikaan. Väi­tän, että se on efek­tii­vi­nen sete­li­ra­hoi­tus, joka tuot­tai­si inflaa­tio­ta. Jos lai­no­pil­li­set ongel­mat tule­vat eteen, niin val­tioi­den vel­ka­kir­jo­jen osto on kuten miten sin­ne päin, vaik­kei se hyvä ole­kaan. Ehdo­tin toi­saal­ta, että joku Euroo­pan Ava­ruus­jär­jes­tö lait­taa liik­keel­le ikui­sen vel­ka­kir­jan, jon­ka EKP ostaa. Tai joku vas­taa­va taho, joka raken­taa jotain pit­kän aika­vä­lin jut­tu­ja ja ostaa pal­ve­lui­ta euroop­pa­lai­sel­ta teollisuudelta. 

    Val­tioi­den kykyyn kulut­taa rahaa sil­lä lail­la että sii­tä on hyö­tyä en oikein usko, yksi­tyi­nen kulu­tus ohjaa tuo­tan­toa taval­la, joka paran­taa ihmis­ten elä­mää oikeas­ti, ei vain poliit­tik­ko­jen kuvitelmissa.

  101. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Nega­tii­vi­nen kor­ko on mah­dol­lis­ta sen jäl­keen, kun kätei­sen rahan käyt­tö on lopul­li­ses­ti loppunut.

    Onhan nega­tii­vis­tä kor­koa ollut käy­tös­sä jo nytkin.

    Esim.:”​Euroopan kes­kus­pan­kin neu­vos­to päät­ti 5.6.2014 las­kea ohjaus­kor­ko­jaan. Kos­ka kor­ko­put­ken lat­tian muo­dos­ta­va kor­ko, yön yli ‑tal­le­tus­kor­ko, oli jo nol­las­sa, pai­nui tal­le­tus­kor­ko nega­tii­vi­sek­si ‑0,10 pro­sent­tiin. Nega­tii­vis­ta tal­le­tus­kor­koa jou­tu­vat mak­sa­maan pan­kit, jot­ka pitä­vät päi­vän päät­teek­si pakol­li­sia vähim­mäis­va­ran­to­ja ylit­tä­viä varo­ja keskuspankissa.”

    Läh­de: http://www.suomenpankki.fi/fi/suomen_pankki/ajankohtaista/blogit/elisa_newby/pages/keskuspankin_negatiivinen_talletuskorko_ei_laske_automaattisesti_palkkatilin_korkoa.aspx

  102. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Nega­tii­vi­nen kor­ko on mah­dol­lis­ta sen jäl­keen, kun kätei­sen rahan käyt­tö on lopul­li­ses­ti loppunut. 

    Eipäs nyt liioitella!

    Kätei­sen käy­tös­sä nega­tii­vi­nen nimel­lis­kor­ko ei ole mah­dol­li­nen, mut­ta suu­rin osa liik­keel­lä ole­vas­ta rahas­ta onkin vir­tu­aa­lis­ta ja sen suh­teen nega­tii­vi­nen nimel­lis­kor­ko on mah­dol­lis­ta ja jo käytössä.
    Nega­tii­vi­nen reaa­li­kor­ko taas on erit­täin mah­dol­lis­ta kätei­sen rahan yhtey­des­sä — eikä muu­ta juu­ri olekaan.

  103. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Nega­tii­vi­nen kor­ko on mah­dol­lis­ta sen jäl­keen, kun kätei­sen rahan käyt­tö on lopul­li­ses­ti loppunut.

    Eikös suu­rin osa rahas­ta ole M3 rahaa (lave­aa rahaa laveal­la tiel­lä). Kätei­nen — jos sil­lä tar­koi­te­taan sete­lei­tä ja kolik­ko­ja on vain pie­ni osa tästä.

  104. tie­de­mies: Mitä se edes käy­tän­nös­sä *voi­si* tar­koit­taa? Sete­liä, jon­ka nimel­li­sar­vo ale­nee ajan myö­tä? Sitä että pan­kit otta­vat rahaa ihmis­ten tileil­tä? “Paras­ta ennen”- päi­väys sete­lei­hin? Radio­ak­tii­vi­nen raha, jol­la on muu­ta­man vuo­den puoliintumisaika?

    Sehän voi­si tar­koit­taa mon­taa asi­aa. Ensin­nä­kin se voi­si tar­koit­taa sitä, että euron rin­nal­le ote­taan pelk­kä­nä tili­va­luut­ta­na mark­ka, jol­loin mar­kan nega­tii­vi­nen kor­ko ei oli­si han­ka­la toteuttaa.

    Jos tuo­hon suun­taan ei läh­de­tä, ensim­mäi­nen askel on suur­ten tal­le­tus­ten nega­tii­vi­nen kor­ko. Sit­ten pik­ku­hil­jaa han­ka­loi­te­taan suur­ten käteis­sum­mien hal­lin­noin­tia. Pois­te­taan isot sete­lit. Lai­te­taan käteis­mak­suil­le yli­mää­räi­nen pro­sen­tin alv. Rajoi­te­taan tili­va­luu­tan vaih­ta­mis­ta kätei­sek­si (sata­nen pari päi­väs­sä pitäi­si riit­tää aika moneen tar­pee­seen). Yli­pää­tään suu­rien käteis­va­ran­to­jen pitä­mi­nen teh­dään luvan­va­rai­sek­si tou­huk­si, ja lupia ei myön­ne­tä muu­hun kuin kau­pan­käyn­tiin liit­ty­vään toimintaan. 

    Jos noi­den jäl­keen euri­bo­rin hei­lu­mi­nen muu­ta­man pro­sen­tin pak­ka­sen puo­lel­la (mikä siis oli­si jo aika mer­kit­tä­vä koron­las­ku) edel­leen tun­tuu vaa­ti­van koh­tuul­lis­ta suu­rem­paa sete­li­pai­no­ko­neen pyö­rit­tä­mis­tä, niin voi­daan siir­tyä sit­ten noi­hin tek­ni­sem­piin rat­ka­sui­hin. Ei lie­ne nyky­tek­no­lo­gial­la kovin vai­ke­aa teh­dä kolik­koa, jon­ka ruu­dul­la nimel­li­sar­vo hupe­nee sopi­vaa tah­tia (toki kes­kus­pank­ki vetää nopeah­kos­ti kier­ros­ta pois koli­kot, joi­den arvo poik­ke­aa pal­jon alku­pe­räi­ses­tä). Joku ehdot­ti, että sete­lies­sä pitäi­si olla vuo­tui­nen (mak­sul­li­nen) lei­ma jot­ta kel­paa mak­su­vä­li­neek­si. Minä ehdo­tin jokin aika sit­ten tuo­ta “paras­ta ennen” mallia. 

    Ja sitä­hän se nime­no­maan tar­koit­taa, että pan­kit otta­vat rahaa tal­le­tus­ti­lil­tä. Ja siir­tä­vät sen väli­tys­palk­kion jäl­keen pan­kil­ta lai­naa otta­nei­den tilille.

    (En varauk­set­ta kan­na­ta kaik­kia esit­tä­miä­ni kei­no­ja. Kun­han vas­ta­sin kysy­myk­seen mitä nega­tii­vi­nen kor­ko voi­si tar­koit­taa. Ja ennen kuin kukaan vetää her­neen nenään, niin todet­ta­koon, että pan­kit otta­vat jo nyt rahaa tilil­tä. Vapaa vaih­det­ta­vuus sete­leik­si mis­sään suu­rem­mis­sa mää­ris­sä on sekin lähin­nä illuusio. Kätei­nen mak­saa yri­tyk­sil­le jo nyt niin pal­jon enem­män kuin säh­köi­nen mak­su, että ei ole kuin ajan kysy­mys kun kort­ti­mak­sus­ta saa alen­nus­ta ja jois­sa­kin kau­pois­sa kätei­nen ei kelpaa.)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.