Mikä deflaatiossa on vaarallista?

113 vastausta artikkeliin “Mikä deflaatiossa on vaarallista?”

1. Samaa mieltä — län­si­maid­en keskus­pankit voisi­vat oikein hyvin nos­taa inflaa­tio­tavoit­teen­sa korkeam­mak­si, jol­loin nol­lako­rko­ra­jaan putoamisen ris­ki olisi pienempi.

   Valitet­tavasti se korkeampi inflaa­tio­tavoite ei auta, ellei ole ole­mas­sa lail­lisia kon­ste­ja ja poli­it­tista tah­toa toteut­taa sel­l­aista keskus­pankkipoli­ti­ikkaa, että se inflaa­tio­tavoite saavute­taan. Ei näytä siltä — kaik­ki EKP-toimet oli­si­vat joko yhteis­vas­tu­ullis­tamista, val­tioiden rahoit­tamista, rikkoisi­vat two- ja six pack­it tai oli­si­vat tulkit­tavis­sa valuuttainterventioksi.

   Ennennkuin huonot sään­nöt ollaan valmi­ita päivit­tämään, tästä ei tule yhtään mitään. Lop­ul­ta val­in­ta on tulon­si­ir­toli­it­to­val­tio tai kansal­lis­ten val­u­ut­to­jen välil­lä — ihan kuten pop­ulis­tileiri (tai ekon­o­mistit, jot­ka osasi­vat varoit­taa eurosta jo 70-luvul­la) tiesi kertoa.

   Mon­et ovat huo­man­neet euron kevääl­lä 2014 alka­neen heiken­tymisen dol­lari­in nähtynä, ja olet­ta­vat, että tämä euron devalvoitu­mi­nen jotenkin helpot­taa tilan­net­ta. Mm. Ris­to EJ kir­joit­ti asi­as­ta juuri blogitöräyksen. 

   Nämä tahot eivät ole huo­man­neet, että euro ei ole ulko­maankaup­patas­apain­ote­tul­la vai­h­tokurssil­la devalvoitunut juuri ollenkaan.

   Vastaa

   1. EKP voisi ostaa jäsen­maid­en­sa velka­kir­jo­ja pääo­ma-avaimen suh­teessa ja mitätöidä ne.

      Vastaa

2. “Deflaa­tion olois­sa ei kan­na­ta investoi­da tuotan­toon, kos­ka investoin­nin rahamääräi­nen tuot­to pienenee”
   Kän­nykät ja mon­et muut tuot­teet osoit­ta­vat, että tuotan­non tehos­tu­misen ansios­ta laatu voi paran­tua ja hin­ta laskea samanaikaises­ti. Ongel­mana on juuri se, että tuot­to mitataan rahamääräis­es­ti. Jos vähem­mäl­lä rahal­la saa ensi vuon­na enem­män, nimel­lis­es­ti negati­ivi­nenkin tuot­to voi paran­taa elin­ta­soa. Negati­iviset korot voivat hyvin olla nor­maali käytän­tö tulevaisuudessa.

   Vastaa

3. Kovaa puhet­ta.

   Per­in­teis­es­ti kuitenkin “vah­van markan” miehet (ja nyt­tem­min naiset) vievät äänet vaaleissa.

   Jos nyt lonkalta ammu­taan, niin itse pidän 2% inflaa­tio­ta ihan hyvänä. Siihen pitäisi vaan pyrk­iä sän­til­lisem­min ampumal­la pain­okone­tykil­lä kovem­min panoksin jos inflaa­tio putoaa selkeästi sen alle. Val­tioiden ali­jäämiä voisi hyvin rahoit­taa EKP:n sete­likoneesta vaikka­pa pääomien suhteessa.

   Suo­mi voisi rahoituk­sel­la pistää pystyyn sen hirvit­tävän kalli­in kansalais­palkan johon ei muuten riitä rahat…

   Vastaa

4. Ei voi sään­tö­jen­sä puit­teis­sa. Tosin aina­han voidaan teesken­nel­lä, että ei ole mitätöi­ty. Kreik­ka voi aina emit­toi­da 100vee velka­kir­jan, jon­ka EKP hyväksyy pan­tik­si jatku­vasti rul­laavaa lyhy­taikaista luot­tolimi­it­tiä vas­taan. Käytän­nössä sama asia. Kreikan velas­ta about 2/3 on jo nyt teeskentelyssä. 

   Poli­it­tis­es­ti nyt on menos­sa type­rä teesken­te­ly­vai­he — kaik­ki tietävät, että joko lopus­sa keskus­pankki­ra­hoite­taan tai default­ataan ja euroalue hajoaa, mut­ta päätös on liian kipeä poli­it­tis­es­ti. Sik­si val­in­taa ei saa­da tehtyä.

   Vastaa

5. Itse tykkään myös ajatel­la että deflaa­tio vetää naamiopeit­teen — tai sen pitäisi vetää — pois erään sem­moi­sen käsi­tyk­sen päältä jon­ka äid­it opet­ta­vat viisaana talouden­pitona lap­silleen, ja joka päteekin per­hemit­takaa­van taloudessa mut­ta ei päde kansan­taloudessa: että raha on säilöt­tyä työtä jon­ka voi syödä myöhemmin.

   Vastaa

6. Viime vuosikymmenel­lä ei osat­tu oikeal­la taval­la ottaa huomioon ulko­mail­ta tule­vien halpo­jen tuot­tei­den vaiku­tus­ta inflaa­tioon. Uskot­ti­in hin­tata­somit­taria ja kuvitelti­in, ettei inflaa­tio ole liian suuri. Osak­si tämän seu­rauk­se­na pidet­ti­in korko­ta­soa liian mata­lana liian pitkään. Tämä osaltaan johti lop­ul­ta kuplan syn­tymiseen ja puhkeamiseen.

   Nyt ollaan aivan toisen­laises­sa tilanteessa. Mut­ta todel­lakin kan­nat­taa ottaa opik­si, ettei hin­tata­so aina suo­raan oikeal­la taval­la ker­ro inflaatiosta/deflaatiosta.

   Tuskin EKP läh­tee tam­miku­un kok­ouk­ses­saan juuri ennen Kreikan vaale­ja osta­maan Kreikan velka­kir­jo­ja. Ei ole mitään järkeä siinä, että Kreikan annet­taisi­in jälleen pala­ta van­haan tuh­laus­meininki­in, jon­ka mak­sajik­si myös suo­ma­laiset veron­mak­sa­jat joutuvat.

   Vastaa

7. Ainakin Dragh­in mielestä korko voi laskea alle nol­lan. Tätähän puuhailti­in EKP:ssä vuosi, pari sit­ten, en kyl­lä muista, laskiko lop­ul­ta. Teo­reet­tis­es­ti nol­la ei joka tapauk­ses­sa ole absolu­ut­ti­nen raja, pikem­min psykologi­nen. Toki olisi kiva jos korkoa saisi, mut­ta jos­sain tilanteessa mak­saa mielel­lään rahan tai muun arvokkaan säi­lyt­tämis­es­tä vuokraa (tosin maini­tus­sa EKP:n suun­nitel­mas­sa kyse oli pikem­min verosta).

   Kän­nykät yms. kehit­tyvät ja halpenevat, ja mon­et sik­si viivyt­tävät ostoa. Kän­nykkäkaup­pa ei kuitenkaan ole lamas­sa, kos­ka riit­tävän mon­et halu­a­vat ostaa juuri nyt. Joko he halu­a­vat uus­in­ta uut­ta tai pitävät muuten hin­ta-laa­tusuhdet­ta hyvänä nyt eikä koh­ta. Toiset asi­at taas, kuten vaik­ka asun­not, tur­is­ti­matkat tai mikroaal­tou­u­nit, eivät paljoa kehi­ty tai halpene inflaa­tion olois­sa eikä niiden ostossa tarvitse viivytel­lä. Deflaa­tios­sa kaiken, niin kän­nyköi­den kuin asun­to­jen, ostamises­sa kan­nat­taa odotel­la kauem­min kuin inflaa­tios­sa. Kun kulut­ta­ja odot­taa keskimäärin vaik­ka kuukau­den kauem­min kaiken ostamises­sa, se hidas­taa rahan liiket­tä ja siten talouden kasvua.

   Vastaa

8. Hyödyk­er­a­han olo­suhteis­sa deflaa­tio on nor­mi eikä hait­taa taloudel­lista toimeliaisuutta. 

   Kun tuotan­to kas­vaa ja hyödyk­er­a­hakan­ta on suh­teel­lisen vakio, niin hin­tata­so ale­nee ja tätä pide­tään normaalina. 

   Tosin useim­mis­sa tapauk­sis­sa uudet hyödyk­er­a­han esi­in­tymät ovat aiheut­ta­neet hin­tata­son muu­tok­si­in epä­vakaut­ta, kun markki­noille on vir­ran­nutkin yllät­tävän paljon rahaa ja tuotan­to ei ole pysynyt perässä.

   Esimerkke­jä:
   ‑Espan­jan Amerikas­ta tuo­ma hopea 1500-luvulla
   ‑Kali­forn­ian ja Alaskan kul­tae­si­in­tymät 1800-luvulla

   Vastaa

9. Ymmärtääk­seni 2% tavoite on asetet­tu sik­si, kos­ka siihen ei kuitenkaan koskaan osu­ta. Puo­let yli tavoit­teen lip­sah­ta­va inflaa­tio on sil­loin 3% ja tuplas­ti luiskah­ta­va 4%. 

   Jos tavoite on neljä pros­ent­tia, niin puo­let yli tavoit­teen men­nään jo kuudessa ja tuplas­ti tavoit­teeseen näh­den kahdek­san pros­entin inflaatiossa!

   Eli korkeampi inflaa­tio­tavoite var­masti aut­taisi lam­oissa, mut­ta pahen­taisi sit­ten nousukau­sia ja luul­tavasti niiden jälkeistä kra­pu­laa eli taantumaa. 

   Ehkäpä inflaa­tio­tavoit­teen pitäisi olla liuku­va? Sitte tulee heti uskottavuusongelmat.

   Vastaa

10. Suo­raan ihmisille jae­tavaa helikopteri­ra­haa tässä tarvit­taisi­in, eikä mitään val­tioiden velka­kir­jo­jen osto­ja julk­ista sek­to­ria paisuttamaan.

    Vastaa

11. Kulut­ta­jat eivät ole ratio­naal­isia toim­i­joi­ta muual­la kuin talousti­eteil­i­jöi­den teo­ri­ois­sa. Kalli­idenkin tuot­tei­den ostopäätök­sis­sä vaikka­pa heikol­la itse­tun­nol­la (merkki­tavarat, sta­tushyödyk­keet) on paljon suurem­pi merk­i­tys kuin deflaa­tio-odotuk­sil­la. Jos kulut­ta­jien toim­inta olisi ratio­naal­ista, niin eipä juuri kukaan ostaisi esim. yli 30.000 euron hin­taista autoa, tai ehkä uut­ta autoa ylipäätäänkään. Applen tuot­tei­denkin myyn­ti olisi vähäisempää.

    Yri­tys­ten investoin­tipäätök­sis­sä tilanne on toinen ja deflaa­tio-odotuk­sil­la on merk­i­tys­tä, kuten Osmo kir­joit­taa. Investoin­tien tekemisessä yleen­sä on edel­ly­tyk­senä, että yri­tyk­set näkevät tuot­teilleen riit­tävää kysyn­tää tule­vaisu­udessa. Näen asi­as­sa selvän kytken­nän talouskasvuodotuk­si­in. Eli tuotan­non laa­jen­nus­in­vestoin­te­ja tehdään yleistäen vain, kun talouskasvun myötä kulut­tamisen usko­taan kas­va­van tule­vaisu­udessa. Eli deflaa­tion vaarat liit­tyvät yri­tys­ten käyttäytymiseen.

    Vih­doinkin, usei­ta vuosia liian myöhään, EKP on ottanut aseek­seen val­u­ut­takurssipoli­ti­ikan. USA ja Japani aloit­ti­vat paljon aiem­min. Tästä tulemme saa­maan etua, tosin aiem­paa vähem­män teol­lisen tuotan­tomme ulko­maille muu­ton johdosta.

    Rahapoli­ti­ikas­sa ei EKP:ltä enää löy­dy toimivia asei­ta, korot on nol­las­sa eikä jäl­jel­lä ole kuin paukkupatruunoita.

    Investoin­tien vauhdit­ta­mi­nen on avainase­mas­sa talouskasvun vauhdit­tamisen, työl­lisyy­den paran­tamisen ja kaiken kaikki­aan syöksykier­teen posi­ti­ivisek­si kään­tämisessä. EU:n/Kataisen aja­ma uusi investoin­tio­hjel­ma ei julk­isu­udessa ollei­den tieto­jen poh­jal­ta tule onnis­tu­maan, kos­ka se ei tule riit­tävässä määrin jaka­maan investoin­tien taloudel­lisia riske­jä. Siis riskinot­toa on lisät­tävä ja se on hoidet­tavis­sa takauk­sil­la tai muil­la riskin­jakosopimuk­sil­la. Rahaa pankit ovat pul­lol­laan, eli Kataisen ei tarvitse tar­jo­ta rahaa, vaan riskinjakoa.

    Ja Suomes­sa on pakko, siis PAKKO tehdä mullis­tavia uud­is­tuk­sia työelämässä, sosi­aal­i­tur­vas­sa, työt­tömyys­tur­vas­sa, sairaus­pois­saolois­sa, työkyvyt­tömyy­seläköi­tymisessä ymym. Kansalaiset on aktivoita­va otta­maan enem­män vas­tu­u­ta omas­ta elämästään ja yhteiskun­nan ilmais­ten, pas­sivoivien lounaiden tar­joilu on lopetet­ta­va. Sor­ry vaan sosiaalidemokraatit.

    Investoin­tien vauhdit­tamisek­si pitää Suomes­sa ottaa käyt­töön suh­dan­nelu­on­teisia toimia, kuten pois­to­jen tuplaami­nen, investoin­ti­va­rauk­set ym. kir­jan­pidol­liset vero­tus­ta lykkäävät toimet.

    Osmo Soin­in­vaara:
    EKP voisi ostaa jäsen­maid­en­sa velka­kir­jo­ja pääo­ma-avaimen suh­teessa ja mitätöidä ne. 

    Tässä Osmon ehdo­tuk­ses­sa on se ikävä puoli, että vaikka­pa Sak­san bon­dei­hin sijoit­ta­neet tek­i­sivät suuret voitot myy­dessään lainat EKP:lle. Aika iso osa voitoista ei tulisi edes verolle EKP:n toimialueella.

    Vastaa

12. Eli helikopteri­ra­hoi­tus­ta vai­h­teek­si. Näköjään siitä kaik­ki muutkin kirjoittavat.

    http://www.spiegel.de/international/business/economists-say-handing-out-cash-could-help-euro-zone-economy-a-1011352.html

    Vas­ta­han tuo­ta on ainakin 6 vuot­ta toiv­ot­tu ja ehdotettu?
    http://www.soininvaara.fi/2008/12/21/setelirahoitusta/

    Tek­isi mie­leni lis­ta­ta tähän parikym­men­tä Suomen hal­li­tuk­sen katas­tro­faal­ista talousvirhet­tä viimeisen 6 vuo­den ajal­ta, joista on tehnyt mieli huu­taa että ei näin ***tanan idiootit.

    Vastaa

13. Kun (jotkut) vihreät vas­tus­ta­vat jatku­vaa kasvua haluten kulut­tamisen vähen­tämistä ja elin­tapo­jen yleistä lep­pois­tamista, eikö seu­rauk­se­na olekin juuri deflaatio?

    Vastaa

14. Japani lie­nee ollut deflaa­tiok­ier­teessä jo noin 20 vuot­ta eli sitkeästä vaivas­ta on kysymys, mut­ta eipä ole Japani kuitenkaan kaatunut.

    Vastaa

15. Hyvä kir­joi­tus. Ongel­mana on nimeno­maan liian alhainen inflaa­tio, ei pelkästään hin­to­jen lasku. Tosin oma koke­mus on, että ainakin pienyri­tyk­set eivät juuri inflaa­tio­vauhdeista tiedä, mut­ta jos hin­nat laske­vat, niin se huo­mataan ja siihen reagoidaan eril­lisenä ongelmana.

    Vastaa

16. Vaikea nähdä mik­si kohtu­ulli­nen deflaa­tio olisi sen pahempi kuin kohtu­ulli­nen inflaatiokaan. 

    Poli­it­tis­es­ti deflaa­tio voi toki olla han­kalampi. Päästään pohti­maan eläkkei­den ja palkko­jen indek­si-tark­istuk­sia alaspäin

    Vastaa

17. Osmo Soin­in­vaara:
    EKP voisi ostaa jäsen­maid­en­sa velka­kir­jo­ja pääo­ma-avaimen suh­teessa ja mitätöidä ne.

    USA:ssa tätä on siis tehty ja har­taasti. Bernanke aloit­ti ja ideana oli siis kas­vat­ta­mal­la keskus­pankin taset­ta eli “paina­mal­la rahaa”, ostaa sijoit­ta­jil­ta val­tion velka­kir­jo­ja JA näin lait­taa sijoit­ta­jien taseet töi­hin. No mitä on tapah­tunut? Syn­tynyt lik­vi­di on sijoitet­tu esim. osakkeisi­in ja pörssikurssit tako­vat USA:ssa ennä­tyk­siä, pankit (myy­tyään voitol­la val­tion papere­i­ta) tako­vat ennä­tys­tu­lok­sia, asun­tomarkki­na on herän­nyt koomas­ta ja rahaa lie­nee vir­ran­nut myös euromääräisi­in val­tion­lain­oi­hin painaen niiden korot alas. 

    Var­al­lisu­us­vaiku­tus on ollut merkit­tävä, rikkaat ovat entis­es­tään rikas­tuneet ja köy­hät ovat saa­neet muru­sia. Vaiku­tus USA:n talouskasvu­un on jäänyt vaisuk­si, vaik­ka se oli se pää­tarkoi­tus. USA:n BKT:n kasvu­luku­ja vääristävät mm. Oba­man terveydenhuoltohankkeet.

    Eli enpä tämän perus­teel­la usko, että EKP:n tule­va osto-oper­aa­tio aut­taa Euroop­paa selvälle talouskasvun tielle.

    Pelkään, että EKP:n osto-ohjel­maa lob­baa­vat insti­tu­tion­aaliset sijoit­ta­jat, jot­ka halu­a­vat suuril­la voitoil­la eroon val­tion­lain­ois­taan. Kan­nat­taa muis­taa, että niin EKP:n kuin Bri­tann­ian keskus­pankin pääjo­hta­jana on Gold­man Sachsin pankkiiri.

    USA:ssa 2009 Oba­man aloit­taes­sa käyn­nis­tet­ti­in noin 800 mil­jardin USD:n key­ne­siläi­nen elvy­tys­paket­ti julk­isi­in investoin­tei­hin, koulu­tuk­seen, ter­vey­den­huoltoon, pien­i­t­u­lois­t­en vero­helpo­tuk­si­in, asun­nonos­topalkkioi­hin ja moni­in mui­hin kohteisi­in sekä jopa jaet­ti­in käteistä rahaa köy­hem­mälle kansanos­alle! Krug­man kom­men­toi paket­tia liian pieneksi.

    EU ei ole tietääk­seni toteut­tanut mitään täl­laista vieläkään, oikeas­t­aan päin vas­toin pakot­tanut menoleikkauk­si­in. Taas yksi esimerk­ki EU:n kyvyt­tömyy­destä tehdä järkevää talous‑, tai yhtään mitään politiikkaa. 

    Nyt suun­nitel­tu Kataisen 300 mil­jardin investoin­ti­ra­hoi­tus on jotain USA:n suun­taista, mut­ta sekään ei tule esil­lä olleil­la peri­aat­teil­la toim­i­maan. Tietysti vaikka­pa Suo­mi on ottanut aivan hir­muis­es­ti syömävelkaa, tosin virheel­lis­es­ti. Älä anna miehelle ruokaa ikuis­es­ti vaan ope­ta se kalas­ta­maan, älä mak­sa kotona makaamis­es­ta vaan työntekemisestä. 

    Eli velan­ot­toa pitäisi pääosin käyt­tää vain työ­paikko­jen syn­nyt­tämiseen ja kil­pailukyvyn edis­tämiseen. Ei pankkien voit­toi­hin ja pankki­irien bonusten kas­vat­tamiseen tai kansalais­ten passivoimiseen.

    Vastaa

18. Wikipedi­as­sa tun­nuste­taan onneton tilanne, kun haku­sanalle ´talouskasvu´, joka on sen­tään keskeisiä talouden ter­me­jä, ei osa­ta antaa vas­taus­ta. Joudu­taan totea­maan, että “yksiselit­teistä syytä talouskasvu­un on ehkä mah­do­ton antaa, eikä ekon­o­mis­teil­la ole vieläkään esit­tää kysymyk­seen kat­tavaa vas­taus­ta”. Jos näin on, sik­si minä maal­likkon­akin kehtaan antaa neuvoja.

    Olisi kai tärkeää ymmärtää talouden suuret lin­jat, eikä tyy­tyä tarkkaile­maan talouden tun­nus­luku­ja. Niille on luo­tu maag­isia raja-arvo­ja, kuten inflaa­ti­olle 0%, minkä ali­tuk­ses­ta seu­raa kauheita.Talouden aal­toli­ik­keen yksi syy lie­neekin inflaa­tiopoli­ti­ik­ka. Jos siinä onnis­tu­taan, epä­suh­ta purkau­tuu jotain toista kaut­ta, jollei inflaatio/deflaatio olekaan ongelmien syy vaan seu­raus. Aivan samoin talouskasvuakin saati­in takavu­osian keinotekois­es­ti aikaan, mut­ta se vei velkaantumiseen.

    Talouskasvua ei syn­ny työn­tekoa lisäämäl­lä, kos­ka ei mah­du jär­keeni, että näin lop­ut­tomasti voidaan ylit­tää aikaisem­pia saavu­tuk­sia. Ain­oas­taan onnis­tuneil­la inno­vaa­tioil­la voidaan tuot­taa pienem­mäl­lä työmääräl­lä aikaisem­paa enem­män, siis lisätä kestävästi tuot­tavu­ut­ta. (Toki osa ihmiskun­nas­ta elää siiv­el­lä eli hyö­tyy, kun toiset inno­vaa­tioil­laan rikas­tu­a­vat ja vaikka­pa matkail­i­joina tuo­vat raho­jaan Suomeen.) Onnis­tunut inno­vaa­tio on uusi tekni­ik­ka, uusi raa­ka-aine, uusi jär­jestelmä, uuden oppimi­nen, uusi ajatelu ym. Inno­vaa­tioi­ta voidaan luo­da rajat­tomasti, mikäli niiden kehit­tämiseen kohden­netaan oikein ja riit­tävästi resursse­ja. Tieteel­lä kun ei ole rajoja.

    Sil­loin kun varo­jen suun­taami­nen vält­tämät­tömän tuot­tamiseen jää jäl­keen investoin­neista turhaan kulu­tuk­sen, se vie lop­ul­ta velka­an­tu­miseen ja sit­ten lamaan. Vaik­ka talouskasvu olisi kuin­ka hur­ja tahansa, sen syn­nyt­tämät ylimääräiset resurssit ihmi­nen yri­tys­ten yllyt­tämänä pystyy kohden­ta­maan niin, että uusi­in inno­vaa­tioi­hin jää aina vain vähem­män rahaa ja mui­ta edel­ly­tyk­siä. Tämä on hmiskun­nan ongelmien per­im­mäisin syy.

    Vastaa

19. Yri­tyk­sen ei kan­na­ta palkat ihmistä tänä päivänä, kos­ka ensi kuus­sa hänet saa halvem­mal­la töihin

    Vastaa

20. Miten asun­tovel­lalli­nen voi suo­jau­tua deflaatiolta?

    Vastaa

21. Jyr­ki Patomä­ki: Wikipedi­as­sa tun­nuste­taan onneton tilanne, kun haku­sanalle ´talouskasvu´, joka on sen­tään keskeisiä talouden ter­me­jä, ei osa­ta antaa vas­taus­ta. Joudu­taan totea­maan, että “yksiselit­teistä syytä talouskasvu­un on ehkä mah­do­ton antaa, eikä ekon­o­mis­teil­la ole vieläkään esit­tää kysymyk­seen kat­tavaa vastausta”

    Talouskasvu­un vaikut­taa moni tek­i­jä ja lyhyen aikavälin kasvun käsit­te­ly on ongelmallista. 

    Pitkän aikavälin kasvun perus­malli on Solowin kasvu­malli, jos­sa talouskasvu­un vaikut­taa kolme tek­i­jää: pääo­ma, työvoima, ja teknolo­giak­er­roin. Kasvu tulee pääo­man ker­tymis­es­tä ja pitkän aikavälin kasvunopeu­den määrit­tävät teknolo­gian ja työvoiman kasvuk­er­toimet jot­ka tule­vat mallin ulkopuolelta. 

    Solowin-mallin johdan­naiset ja Ram­seyn kasvu­malli ovat mon­imutkaisem­pia ja niis­sä on enem­män para­me­tre­jä. Ram­seyn mallis­sa työn­tek­i­jän kulu­tus, Mankiw–Romer–Weil mallis­sa inhimilli­nen pääo­ma joka kuluu ajan mukana.

    Vastaa

22. Deflaa­tion vas­tainen toim­inta kadot­ti merk­i­tyk­sen­sä rahapoli­ti­ikan irrot­tua kul­takan­nas­ta ja speku­lati­ivisen rahan ilmaan­nut­tua suurim­mak­si osak­si maail­man­talout­ta. Viisikym­men­tälu­vun key­ne­siläi­nen deflaa­tiopoli­ti­ik­ka, jos­sa julk­isia meno­ja kas­vatet­ti­in (velak­si) ja rahapoli­ti­ik­ka keven­net­ti­in ei päde nyky­maail­mas­sa. On kuitenkin huomioita­va, että maail­man johta­vat ekon­o­mistit puhu­vat ”50 ‑luvun key­ne­siläistä kieltä”, kos­ka nykyiset päät­täjät ymmärtävät tätä varsin hyvin. Todel­lisu­us on kuitenkin toisenlainen.
    Ennen kuin Euroopan keskus­pank­ki perustet­ti­in, use­assa tutkimuk­ses­sa todet­ti­in, että on paras­ta kiin­nit­tää kaik­ki poli­ti­ikka­muut­tu­jat ja pitää muut­tu­jien määrä pienenä, ennakoita­vana, las­ket­ta­vana. Hin­tavakau­denkin käyt­töä arvostelti­in siitä, että se antaa liikaa peli­v­araa keskus­pankin tulkin­noille. Nyt­tem­min EKP toimii poli­ti­ikkoina poli­ti­ikko­jen joukos­sa ja luot­ta­mus­ta jär­jestelmään ei ole. Sama on todet­ta­va myös EU:n talous­poli­ti­ikan osalta.

    Vastaa

23. Rolle:
    Vaikea nähdä mik­si kohtu­ulli­nen deflaa­tio olisi sen pahempi kuin kohtu­ulli­nen inflaatiokaan. 

    Poli­it­tis­es­ti deflaa­tio voi toki olla han­kalampi. Päästään pohti­maan eläkkei­den ja palkko­jen indek­si-tark­istuk­sia alaspäin

    Todel­li­nen deflaa­tio (ei siis esimerkik­si ener­giahin­to­jen tai vaik­ka vero­jen aiheut­ta­ma) on ongel­ma siinä, että rahoille alkaa saa­da posi­ti­ivista reaa­liko­rkoa tyynyn alla. Toinen ongel­ma on se, että setelira­haa ei voi antaa lainaksi negati­ivisel­la korol­la, joten koron­laskuil­la elvyt­tämisen mah­dol­lisu­udet hyy­tyvät nollakorkoon.

    Mut­ta nyt deflaa­tiok­si kut­sut­tu ilmiöhän on siitä iloinen, että kulut­ta­jien ostovoima kas­vaa, kos­ka hin­nat laske­vat mut­ta palkat eivät. Antaa men­nä vaan.

    Inflaa­tio tai deflaa­tio ei ihan hel­posti antaudu yhdelle numerolle. Arvon­lisäveron koro­tus näkyy kulut­ta­jahin­tain­flaa­tiona, tuloveron koro­tus ei. Kumpikin kuitenkin huole­htii siitä, että yksi­ty­istä ostovoimaa siir­retään julkiselle puolelle. Kansan­talouden kannal­ta (ilman dynaamisia vaiku­tuk­sia) kyse on kuitenkin nollasummapelistä.

    Ja tämähän taas johtaa siihen, että eurosta ja raha-alueesta riip­pumat­ta saamme kyl­lä inflaa­ti­oluke­mamme plus­salle korot­ta­mal­la tuot­tei­den ja palvelu­iden vero­ja. Temp­pua voi käyt­tää teo­ri­as­sa rajattomasti…

    Vas­taavasti jos elvytetään alen­ta­mal­la vaikka­pa arvon­lisäveroa, se näk­y­sisi kulut­ta­jahin­nois­sa deflaationa.

    Aito defla­toori­nen kierre pitänee sisäl­lään sen ajatuk­sen, että itse asi­as­sa ostovoima vähe­nee, ja siitä seu­raa hin­nan­laskua. En osta taloa nyt, kos­ka deflaa­tion ansios­ta saan sen ensi vuon­na halvem­mal­la. Nyt tapah­tuneessa ostovoima kuitenkin on nous­sut, joten ongel­ma ei ole samanlainen.

    Muutenkin on ehkä syytä kysyä, onko deflaa­tio ongel­ma sinän­sä, vai onko todel­li­nen ongel­ma tuo tule­vaisu­u­teen odotet­tu ostovoiman lasku.

    Vastaa

24. 55:
    Miten asun­tovel­lalli­nen voi suo­jau­tua deflaatiolta? 

    Asun­tove­lal­lista ei yleinen deflaa­tio kiin­nos­ta vähänkään. Jos asun­tove­lalli­nen on öljyläm­mit­täjä, hänen hymyn­sä vain lev­e­nee tämän het­ken “deflaa­tios­ta”, kos­ka oman kukkaron peli­v­ara lev­e­nee. Lisäbonuk­se­na deflaa­tio painaa korot alas, jol­loin se asun­tove­lan hoit­a­mi­nenkin hoituu mukavasti.

    Asun­tove­lal­lisen yöunet vie vain asun­to­jen hin­to­jen lasku. Se taas on ihan eri tari­na kuin yleinen deflaa­tio. Nil­lä voi kyl­lä olla yhteisiä taus­tatek­i­jöitä, ja asun­to­jen hin­nat tietenkin vaikut­ta­vat elinkus­tan­nuk­si­in. Tässä kohdas­sa kuitenkin eri ihmiset ovat hyvin eri­lai­sis­sa tilanteis­sa riip­puen velka­o­suuk­sista ja asun­to­jen hin­to­jen asun­to­tyyp­pi- ja paikkakun­tako­htais­es­ta kehityksestä.

    Vastaa

25. Vesa: Kulut­ta­jat eivät ole ratio­naal­isia toim­i­joi­ta muual­la kuin talousti­eteil­i­jöi­den teo­ri­ois­sa. Kalli­idenkin tuot­tei­den ostopäätök­sis­sä vaikka­pa heikol­la itse­tun­nol­la (merkki­tavarat, sta­tushyödyk­keet) on paljon suurem­pi merk­i­tys kuin deflaa­tio-odotuk­sil­la. Jos kulut­ta­jien toim­inta olisi ratio­naal­ista, niin eipä juuri kukaan ostaisi esim. yli 30.000 euron hin­taista autoa, tai ehkä uut­ta autoa ylipäätäänkään. Applen tuot­tei­denkin myyn­ti olisi vähäisempää.

    Olen tuos­ta osit­tain samaa mieltä; kulut­ta­jien ostopäätök­set eivät ole aina ratio­naal­isia. Ne eivät kuitenkaan ole niin irra­tionaal­isia kuin miltä ne näyttävät.

    Kysymyshän on siitä, että kulut­ta­ja ei elä mak­si­moidak­seen var­al­lisu­ut­taan. Jos eläisi noin, pitäisi asua min­imikus­tan­nuk­sil­la, olla har­ras­ta­mat­ta, syödä min­im­i­hin­taista mut­ta ter­veel­listä ruokaa, han­kkia kaik­ki vaat­teet kirp­puto­ril­ta, olla han­kki­mat­ta per­het­tä, jne. Näistä saa poike­ta vain, jos poikkeami­nen nos­taa eli­naikaista tulo-odotet­ta enem­män kuin mitä se mak­saa. Työn saami­nen voi vaa­tia suihkus­sa käymistä use­am­min kuin ter­veyssyyt, jne.

    Lisäk­si pitäisi vielä miet­tiä sitäkin, onko täl­laisen taloudel­lisen ideaa­liku­lut­ta­jan moti­ivi mak­si­moi­da suurin var­al­lisuuten­sa (ja kuol­la sit­ten heti) vai elää mah­dol­lisim­man pitkään ja mak­si­moi­da var­al­lisuuten­sa kuolinhetkellä.

    Tästä on help­po nähdä se, että talout­taan opti­moi­va kulut­ta­ja on aika outo tapaus. Kulut­ta­jalle raha on min­imivält­tämät­tömyy­den ohit­tavis­sa asiois­sa väline, jol­la saavute­taan mieli­hyvää. Täl­löin metri­ik­ka muuttuukin.

    Jos han­kin vaikka­pa Applen kän­nykän ja koen mieli­hyvää joka ker­ta sitä käyt­täessäni, se saat­taa olla hyvin ratio­naa­li­nen ostos, kos­ka kän­nykän kanssa vietet­ty aika voi olla aika suuri. Samoin parem­man auton han­kkimi­nen voi olla ratio­naa­li­nen ostos, jos osta­ja saa siitä itselleen mieli­hyvää ja auton kanssa menee paljon aikaa.

    Jol­lakul­la toisel­la kulut­ta­jal­la on täysin eri­laiset mieli­hyvän läh­teet. Mieli­hyvä voi tul­la kah­den täh­den rav­in­to­las­ta, uud­es­ta laukus­ta tai vaik­ka naa­puria hienom­mas­ta ajokoiras­ta. Yhden kulut­ta­jan kannal­ta tysin pähkähul­lu ostos voi olla toisen kannal­ta kus­tan­nuste­hokas tapa saa­da mielihyvää.

    Tässä mitas­sa myös kulut­ta­jan mak­su­var­al­la on hyvin paljon merk­i­tys­tä. Mitä enem­män kulut­ta­jal­la on rahaa käytet­tävis­sään, sitä vaikeampi sil­lä lisära­hal­la on saa­da lisämieli­hyvää. Joku selviä uudel­la iphonel­la, toinen tarvit­see bemarin, kol­mas ison omakoti­talon, neljäs lin­nan Ran­skas­ta ja viides huvijahdin.

    Päätösten ratio­naal­isu­us riip­puu siis hyvin voimakkaasti päätök­sen­tek­i­jän arvos­tuk­sista ja var­al­lisu­ud­es­ta. Tämä ei poista sitä, etteivätkö mon­et kulut­ta­jat toimisi huonos­ti omia tavoit­teitaan tavoitel­lessaan, mut­ta ilmiötä on vaikea läh­estyä ostet­tu­jen tuot­tei­den tai palvelu­iden kautta.

    Vastaa

26. Liian van­ha:
    Yri­tyk­sen ei kan­na­ta palkat ihmistä tänä päivänä, kos­ka ensi kuus­sa hänet saa halvem­mal­la töihin

    Tosin jos ensi kuus­sa asi­akas mak­saa tuot­teesta vähem­män, työn­tek­i­jä voi olla nyt arvokkaampi. Aidos­sa deflaa­tios­sa­han käy näin.

    Yri­tys­ten ongel­ma on se, ettei ole niitä asi­akkai­ta, ja ettei uskalleta investoi­da. Vakaiden yri­tys­ten investoin­ti­ha­lut­to­muus johtuu siitä, ettei usko­ta investoin­tienkaan tuo­van asiakkaita.

    Olen ollut mon­en­lai­sis­sa tilanteis­sa tekemässä yri­tys­maail­mas­sa päätök­siä. En ole tör­män­nyt inflaa­tio- tai deflaa­tioar­gu­ment­tei­hin ikinä. Sen sijaan suh­dan­nenäkymäar­gu­ment­te­ja olen kuul­lut paljon. Raha on kuitenkin vain numeroi­ta, ja rahan arvon muu­tos on vain ker­roin­ta niihin numeroihin.

    Vastaa

27. Tomi: Teo­reet­tis­es­ti nol­la ei joka tapauk­ses­sa ole absolu­ut­ti­nen raja, pikem­min psykologinen.

    Nol­la on lainalle raja. Tal­letusko­rko voi pudo­ta rajat­ta, lainako­rko ei mene nol­lan ali. Tai jos putoaa, vuokraan varas­ton seteleille. Enkä oikeas­t­aan tee sitäkään, vaan jätän ne pankille lainan vakuudeksi.

    Alle nol­lan olevas­sa tal­letusko­rossakaan ei kyse ole varsi­nais­es­ta koros­ta, vaan säi­ly­tys­mak­sus­ta — samas­ta syystä.

    Vastaa

28. Ode:

    EKP voisi ostaa jäsen­maid­en­sa velka­kir­jo­ja pääo­ma-avaimen suh­teessa ja mitätöidä ne.

    Vesa:
    USA:ssa tätä on siis tehty ja hartaasti. 

    Vesa, FED on kyl­lä ostanut val­tion lain­o­ja, mut­ta ei suinkaan ole mitätöinyt niitä.

    Minä en ainakaan muista taloushis­to­ri­as­ta yhtään esimerkkiä, jos­sa kehit­tyneen maan keskus­pank­ki olisi ostanut val­tion papere­i­ta vain mitätöidäk­seen ne. Moinen toimen­pide olsi nähdäk­seni ris­tiri­idas­sa EKP:n man­daatin kanssa (=laiton)

    Vastaa

29. Betoni­por­sas:
    Kun (jotkut) vihreät vas­tus­ta­vat jatku­vaa kasvua haluten kulut­tamisen vähen­tämistä ja elin­tapo­jen yleistä lep­pois­tamista, eikö seu­rauk­se­na olekin juuri deflaatio? 

    Jos kulut­tamista ja työn tar­jon­taa vähen­netään, se pikem­min nos­taa hin­to­ja ja palkkoja.

    Vastaa

30. Krug­man aiheesta: 

    2015:

    http://krugman.blogs.nytimes.com/2015/01/07/panic-fast-and-slow

    http://krugman.blogs.nytimes.com/2015/01/05/europes-trap

    2010:

    http://krugman.blogs.nytimes.com/2010/08/02/why-is-deflation-bad/

    Vastaa

31. Vesa:
    … Applen tuot­tei­denkin myyn­ti olisi vähäisempää… 

    Hal­pa ja edulli­nen on eri asia. 😉 Applen tietokone on kalli­impi kuin jopu halpis PC, mut­ta elinkaarikus­tan­nuk­sil­taan vähän edullisem­pi. Kau­pan päälle saa LINUX:in lisäk­si ain­oan toimi­van “ekosys­teemin”.

    Autover­tauk­ses­ta halu­aisin kuul­la täs­men­nyk­sen. Tarkoi­tatko autoverol­lista vai autovero­ton­ta hin­taa? Itse pidän edesvas­tu­ut­tomana type­r­ää autoveroa, joka ohjaa ihmisiä osta­maan pieniä, van­ho­ja ja vaar­al­lisia auto­ja. Kansan­taloudel­lis­es­ti ei ole fik­sua tap­at­taa varsinkaan nuo­ria ihan tahallaan.

    Vastaa

32. Helikopteri­ra­ha voisi kyl­lä ihan oikeasti toimia.

    Isoim­pana ongel­mana sen suh­teen en näe edes sitä, miten saadaan EU (siis Sak­sa) ja EKP suos­tu­maan, tai miten tuo saadaan keplotel­tua sään­tö­jen mukaiseksi.

    Isoin ongel­ma on se, miten löy­de­tään sel­l­ainen sana­muo­to, joka estää Suomen sosi­aalivi­ra­nomaisia kon­fiskoimas­ta niitä helikopterieu­ro­ja toimeen­tu­lo­tuki­asi­akkail­ta. Kos­ka siitä syn­tyy ihan oikeasti yhteiskun­nal­lista lev­ot­to­muut­ta ja väki­val­taa, jos kaikille pait­si toimeen­tu­lo­tuki­asi­akkaille annetaan kouraan esim. 1000 euroa.

    (Suurin osa toimeen­tu­lo­tuki­asi­akkaista nos­taa merkit­tävästi vähem­män tukea. Mut­ta tuol­lainen könt­ti kyl­lä pistää tuet katkolle pitkäk­si aikaa.)

    Vastaa

33. Meil­lähän on jo tosi­asilli­nen deflaa­tio eli kun maail­man­talouden kasvu on luokkaa 3 % ja inflaa­tio luokkaa 1,5 % niin tuot­tavu­u­den kasvu syö tuon edun eli maail­man työ­paikat eivät lisäänny.

    Niitä vain jae­taan hie­man uudestaan.

    USA on hyvä esimerk­ki kehityksestä.Vaikka työt­tömyys on laskus­sa niin se johtuu pääasi­as­sa siitä, että ihmiset tip­pu­vat työvoiman ulkopuolelle.
    Työelämässä on nyt 10 miljoon­aa vähem­män kuin 2007 tilanteesta las­ket­tu ennusta

    Työ­paikat lisään­tyvät USA:ssa vain jaka­mal­la työtä eli palkka­sum­ma ei kas­va vaan palkat alenevat eli käytän­nössä jae­taan työtä uudel­la tavalla.

    Ostovoima ei lisään­ny vaan työ­paikko­ja luo deflaa­tio eli hin­to­jen lasku tuot­tavu­u­den nousun vuoksi

    Vastaa

34. Viherinssi: Nol­la on lainalle raja. Tal­letusko­rko voi pudo­ta rajat­ta, lainako­rko ei mene nol­lan ali. Tai jos putoaa, vuokraan varas­ton seteleille. Enkä oikeas­t­aan tee sitäkään, vaan jätän ne pankille lainan vakuudeksi.

    Alle nol­lan olevas­sa tal­letusko­rossakaan ei kyse ole varsi­nais­es­ta koros­ta, vaan säi­ly­tys­mak­sus­ta – samas­ta syystä.

    Luul­tavasti kir­joi­tan todel­la huonos­ti. Kor­j­a­sit kir­joi­tus­tani kir­joit­ta­mal­la lähin­nä saman kuin minä (tosin lisäsi yhtälöön erot­telun, jon­ka mukaan tal­letus esim. pankki­in ei ole muka laina pankille). Sin­ua on peukutet­tu, min­ua, nyyh, ei. Osmonkin kir­joituk­ses­takin tykätään, vaik­ka osoitin siinä pari aika oleel­lista puutetta.

    Mik­si ihmeessä min­ulle tulee blo­ge­ja yms. lukies­sa halu kor­ja­ta virheitä tai muite puut­tei­ta? Ihan älytön tarve, ei se maail­ma tai elämä siitä parem­mak­si muu­tu! Jotain besser­wis­seris­miä kai. Olen onnis­tunut vuosien saatossa suun­taa­maan ener­giaani järkeväm­min, mut­ta silti sor­run joskus.

    Tämä peuku­tusjär­jestelmä on oiva kan­nustin. Lupaankin täten, että lopetan tämän(kin) blo­gin kom­men­toin­nin. Kuiv­et­tukoon käteni, jos vielä joskus tänne kirjoitan. 🙂

    Vastaa

35. Sylt­ty:
    Suo­raan ihmisille jae­tavaa helikopteri­ra­haa tässä tarvit­taisi­in, eikä mitään val­tioiden velka­kir­jo­jen osto­ja julk­ista sek­to­ria paisuttamaan. 

    Helikopteri­ra­ha olisi paras­ta, mut­ta luulen, että ihmisiä olisi vaikea­ta saa­da usko­maan tuon rahan­jaon jatku­van ja pankki­ire­ja ja poli­itikko­ja tekemään noin. Jos ihmiset eivät uskoisi, raha menisi säästöön eikä kulu­tuk­seen kaikil­la, joil­la olisi siihen varaa.

    Vastaa

36. Liian van­ha:
    Meil­lähän on jo tosi­asilli­nen deflaa­tio eli kun maail­man­talouden kasvu on luokkaa 3 % ja inflaa­tio luokkaa 1,5 % niin tuot­tavu­u­den kasvu syö tuon edun eli maail­man työ­paikat eivät lisäänny.
    ‘snip’

    Deflaa­tio ei tarkoi­ta tätä, siis tämä ei ole deflaatiota.

    Vastaa

37. 55:
    Miten asun­tovel­lalli­nen voi suo­jau­tua deflaatiolta? 

    Uhkaile­mal­la, vetoa­mal­la ja äänestämäl­lä vas­taan niitä päät­täjiä, jot­ka sen halu­a­vat aiheut­taa. Muu­ta en valitet­tavasti keksi.

    Vastaa

38. Ville: Jos kulut­tamista ja työn tar­jon­taa vähen­netään, se pikem­min nos­taa hin­to­ja ja palkkoja. 

    Siis kun tavaraa ker­tyy varas­toon, niin hin­to­ja nos­te­taan ja mak­se­taan parem­pia palkkoja?

    Vastaa

39. Ruot­sis­sa ohjausko­rko on 0% eli käsit­tääk­seni ollaan deflaa­tion kourissa.

    Mut­ta taloudel­la menee silti Ruot­sis­sa aika mukavasti.

    Vastaa

40. Tomi: Luul­tavasti kir­joi­tan todel­la huonos­ti. Kor­j­a­sit kir­joi­tus­tani kir­joit­ta­mal­la lähin­nä saman kuin minä (tosin lisäsi yhtälöön erot­telun, jon­ka mukaan tal­letus esim. pankki­in ei ole muka laina pankille). Sin­ua on peukutet­tu, min­ua, nyyh, ei. 

    Min­un pitää nyt pyytää anteek­si, kos­ka tarkoituk­seni ei ollut nol­la­ta sanomisi­asi tai mol­la­ta sin­ua mitenkään. Olen pahoil­lani, jos koet esi­in­tymiseni epäreilu­na kohtaasi. Kuten aivan oikein tote­sit, olemme var­masti mon­es­ta asi­as­ta samaa mieltä.

    Kir­joituk­seni kär­ki on kuitenkin siinä, että nol­la on maagi­nen luku. Se ei tarkoi­ta sitä, etteikö tal­letuk­sille voisi olla hie­man miinuk­sel­la ole­vaa korkoa — näin­hän on jo nyt — mut­ta käteinen raha aset­taa nol­lako­ron (plus­mi­i­nus mar­gin­aali) lähelle rajan.

    Raha­laitok­sen reaal­i­maail­man puolel­la ole­van asi­akkaan (yksit­täi­nen kulut­ta­ja, ei-rahoi­tusalal­la toimi­va yri­tys) kohdal­la pitkäaikaiselle tal­letuk­selle on vai­h­toe­htona seteli tal­lelokerossa. Yhteen tal­lelokeroon menee muu­ta­ma miljoona viis­sa­tasi­na, ja vuokraa on alle sata­nen vuodessa, joten miljoona­tal­letuk­ses­sa alin korko on noin ‑0,01 %.

    Täs­mälleen sama tal­lelokerora­ja kos­kee luon­nol­lis­es­ti myös yleis­es­ti saatavil­la ole­vaa lainaa. Jos se menee enem­män kuin tal­lelokeron vuokran miinuk­selle, raha kan­nat­taa ottaa ja lait­taa tal­lelokeroon. Ts. rahan pelkästä säi­lyt­tämis­es­tä pyy­det­tävälle hin­nalle tulee nopeasti kat­to vastaan.

    Ja siitä pidän kiin­ni, että korko­jen painues­sa nol­lan alle kulut­ta­jan pankille anta­ma raha ei enää olisi lainaa pankille, kos­ka pank­ki ei sitä pysty­isi eteen­päin lait­ta­maan, ja “korko” olisi vain säilytysmaksu.

    Tomi: Kuiv­et­tukoon käteni, jos vielä joskus tänne kirjoitan. 

    Yhdel­läkin kädel­lä pär­jää… (Ei kan­na­ta vetää palkokasve­ja hen­gi­tys­tei­hin siitä, mitä me tääl­lä jauhamme. Väitä vas­taan teräväm­mil­lä argumenteilla.)

    Vastaa

41. Kalle: Itse pidän edesvas­tu­ut­tomana type­r­ää autoveroa, joka ohjaa ihmisiä osta­maan pieniä, van­ho­ja ja vaar­al­lisia auto­ja. Kansan­taloudel­lis­es­ti ei ole fik­sua tap­at­taa varsinkaan nuo­ria ihan tahallaan.

    Jos tarkastel­laan nuorten liiken­neon­net­to­muuk­sia, niin hyvin merkit­tävä osa kuolleista tulee sel­l­ai­sis­sa ajoneu­vois­sa, joiden ostokri­teer­inä on ollut “mah­dol­lisim­man tehokas käytet­tävis­sä ole­val­la rahal­la”. Kum­man lip­pis­tei­ni ostaa: kahdek­san­vuo­ti­aan kun­nos­sa ole­van golf­fin vai kol­me­tois­tavuo­ti­aan isokoneisen bemarin?

    Autokalus­tol­la on merk­i­tys­tä onnet­to­muuk­sien lop­putule­maan ja niiden syn­tyyn, mut­ta nuorten kul­jet­ta­jien suurim­mat ongel­mat ovat asen­teis­sa, eivät kalus­tossa. Yleisin tekni­nen liiken­neon­net­to­muuk­si­in vaikut­tanut vika on muuten huonot renkaat. Niis­sä ei ole autoveroa.

    Vastaa

    1. Nämä “tur­val­liset” autot ovat kyl­lä hy7vin onnet­to­muush­erkkiä. Tur­val­lisu­u­den­tunne swaa otta­maan riske­jä. Tur­val­lisin auto aikanaan oli onnet­to­muusti­las­to­jen val­os­sa rät­tisi­tik­ka, mut­ta se kiel­let­ti­in vaarallisena.

       Vastaa

42. Vesa

    ratio­naal­isu­us ei liity niinkään kulut­ta­jien pref­er­enssien sisältöön vaan siihen miten niiden ja val­in­to­jen ajatel­laan ole­van suh­teessa tiet­ty­i­hin matemaat­tisi­in aksioomiin.

    Eli ratio­naa­li­nen kulut­ta­ja voi kulut­taa muoti­tavaroi­ta, joiden ero on merk­ki suh­teessa mui­hin vastaaviin.

    Vastaa

43. Viherinssi: Olen ollut mon­en­lai­sis­sa tilanteis­sa tekemässä yri­tys­maail­mas­sa päätök­siä. En ole tör­män­nyt inflaa­tio- tai deflaa­tioar­gu­ment­tei­hin ikinä. Sen sijaan suh­dan­nenäkymäar­gu­ment­te­ja olen kuul­lut paljon. 

    Asi­akkaat, eri­tyis­es­ti uudet asi­akkaat , ovat tietysti se avain­sana yri­tyk­sen investointihalukkuudelle.

    Mut­ta mon­esti investoin­te­ja lykätään jos sil­lä saavute­taan säästöjä esim mon­esti teknolo­gian kehi­tys tapah­tuu harp­pauk­sit­tain ja uusi tekno­gia on yleen­sä halvem­paa kuin nykyi­nen joten odot­telu kan­nat­taa, jos asi­akkai­ta ei menetetä, ei ainakaan kovin paljoa.

    Kun investoin­nit ovat suuria niin ajoituk­sel­la on suuri merk­i­tys kannattavuudelle

    Henkilön palkkaami­nen ensi vuon­na on sama asia.Siinäkin taustal­la ovat säästöt ja jos ensi vuon­na henkilön saa halvem­mal­la niin kan­nat­taa pudot­ta palve­lu­ta­soa hie­man ja kerätä säästö omistajille

    Vastaa

44. Odot­te­len edelleen, josko kiin­teistöveroni las­kee tänä vuon­na, kos­ka kiinteistöjen/asuntojen hin­nat (muu­ta­maa aluet­ta pois­lukien) ovat laskeneet.

    Tosin te poli­itikot teitte päätök­sen jol­la kiin­teistöveron alara­jaa pakkonos­tet­ti­in, niin eipä tuo toivo­mani veron määrä laske.

    Ikili­ikku­va rahasam­po on keksitty!

    ja ilman tei­dän tekemiänne veronko­ro­tuk­sia deflaa­tio olisi suurempi.
    http://www.veronmaksajat.fi/palkka-ja-elake/verotus-2015/

    Täl­lä menol­la ihmiseltä oikeasti lop­puu rahat(on jo lop­puneet), kun vero­ja vaan kiris­tetään ja leikkauk­si­in ei ole rohkeutta.

    Vastaa

45. Osmo Soin­in­vaara:
    Nämä “tur­val­liset” autot ovat kyl­lä hyvin onnet­to­muush­erkkiä. Tur­val­lisu­u­den­tunne saa otta­maan riske­jä. Tur­val­lisin auto aikanaan oli onnet­to­muusti­las­to­jen val­os­sa rät­tisi­tik­ka, mut­ta se kiel­let­ti­in vaarallisena. 

    Kova väite, mut­ta evi­denssiä ei ole. Tosi­asi­as­sa kuole­maan johta­neet onnet­to­muudet ovat alhaisim­mal­la tasollaan.

    Eikä 2CV:täkään kiel­let­ty: “The 2CV was pro­duced for 42 years, the mod­el final­ly suc­cumb­ing to cus­tomer demands for speed, in which this ancient design had fall­en sig­nif­i­cant­ly behind mod­ern cars, and safe­ty, where it was bet­ter than was gen­er­al­ly realised (Wikipedia).

    Vastaa

46. Viherinssi:
    Olen ollut mon­en­lai­sis­sa tilanteis­sa tekemässä yri­tys­maail­mas­sa päätök­siä. En ole tör­män­nyt inflaa­tio- tai deflaa­tioar­gu­ment­tei­hin ikinä. 

    Good for you! Mut­ta kyl­lä tyyp­illi­nen argu­ment­ti teol­lisu­us­fir­mo­jen osta­jil­la on, että monivuo­tis­ten toim­i­tusten hin­nas­sa ei saa ottaa inflaa­tio­ta huomioon vaan toimit­ta­jan täy­tyy kat­taa inflaa­tion vaiku­tus toimin­nan tehostamisel­la, ja pitää hin­ta eurois­sa vakiona. PItääpä muis­taa tämä ja kat­soa, että miten argu­ment­ti muut­tuu jos men­nään deflaatioon.

    Esim. Ruot­sis­sa­ha on tässä suh­teessa oim­i­tu­inen tilanne, että vaik­ka ohjausko­rko on nol­la niin palkat kyl­lä nou­se­vat 2–4%/v. Eli siel­lä inflaa­tio näkyy. Teol­lis­ten tuot­tei­den tukkuhin­nat sen sijaan eivät nouse vaan jopa laskevat.

    Vastaa

47. On vaikea kuvitel­la, että EKP voisi rahapoli­ti­ikalla estää deflaa­tio­ta. Euroalueen maat ovat niin kir­ja­va joukko, että EKP:lla pitäisi olla jokaista varten oma rahapolitiikka. 

    Sekään ei toimisi, kos­ka hin­to­jen lasku johtuu ostovoiman muren­e­mis­es­ta. Suomes­sakin palkat ovat jäässä, verot nou­se­vat ja työt­tömiä on puolim­iljoon­aa. Ruokakaup­paa luku­unot­ta­mat­ta myyjien on pakko alen­taa hin­to­ja, jot­ta yleen­sä saa­vat myyntiä.

    Vastaa

48. Sähkö- ja elek­tron­i­ikka­te­ol­lisu­u­den ja muun high-tech teol­lisu­u­den toim­intaym­päristö on usein defla­toori­nen. Tästä on kulut­ta­jalle hyö­tyä, mut­ta aja­tus, että se tulisi ilman hait­to­ja ei pidä paikkaansa. Sähkö- ja elek­tron­i­ikka­te­ol­lisu­u­den osu­us Suomen vien­nistä oli parhaim­mil­laan n. 30 % 2000-luvun alus­sa ja on nyt hiipunut 10 %:iin.

    Tuotan­toa on siir­tynyt halvem­man kus­tan­nus­ta­son mai­hin. Kos­ka paljolti tämän seu­rauk­se­na Suomen vien­ti­t­u­lot ovat heiken­tyneet, vai­h­to­tase on heiken­tynyt ja julki­nen talous ovat kroonisen oloises­sa epä­tas­apain­os­sa. Julki­nen val­ta on aika hitaasti ymmärtänyt tämän vien­ti­t­u­lo­jen pudo­tuk­sen suu­ru­u­den ja merk­i­tyk­sen, kos­ka entisenkaltaista meno­ta­soa on ylläpi­det­ty velak­si. Luot­tolu­ok­i­tuk­sen lasku herät­teli ehkä hitaimpia.

    Vastaa

49. Mikko Nykä­nen: Sähkö- ja elek­tron­i­ikka­te­ol­lisu­u­den ja muun high-tech teol­lisu­u­den toim­intaym­päristö on usein defla­toori­nen. Tästä on kulut­ta­jalle hyö­tyä, mut­ta aja­tus, että se tulisi ilman hait­to­ja ei pidä paikkaansa

    En nyt osaa yhdis­tää tätä toimi­alaa deflaa­tion aiheut­ta­jak­si, kos­ka se on nimeno­maan syn­nyt­tänyt resursse­ja taloudel­lisen toimeli­aisu­u­den lisääntymiseen.

    Vastaa

50. pekka:
    Vesa, FED on kyl­lä ostanut val­tion lain­o­ja, mut­ta ei suinkaan ole mitätöinyt niitä.

    Minä en ainakaan muista taloushis­to­ri­as­ta yhtään esimerkkiä, jos­sa kehit­tyneen maan keskus­pank­ki olisi ostanut val­tion papere­i­ta vain mitätöidäk­seen ne. Moinen toimen­pide olsi nähdäk­seni ris­tiri­idas­sa EKP:n man­daatin kanssa (=laiton)

    Tot­ta, FED on pitänyt ne taseessaan ja ehkä aikookin niin tehdä erään­tymiseen saak­ka. Tosin liit­to­val­tio on laskenut koko ajan uusia lain­o­ja liik­keelle mak­saak­seen van­ho­jen lyhen­nyk­siä, korko­ja JA velka­an­tu­ak­seen lisää. Eli lumi­pal­lo vyöryy ja kas­vaa koko ajan. 

    Mitätöin­ti olisi lop­ulli­nen toimen­pide ja lopet­taisi myös korko­jen mak­sun. Tämä olisi tosi­aan lop­ullista uuden rahan painamista, syn­nyt­tämistä tyhjästä. Mitätön­ti pienen­täisi vyöryvää lumi­pal­loa, mut­ta ei kään­täisi sen kulkusuuntaa.

    Mitätöin­ti olisi siis velka­sa­neer­aus, johon osal­lis­tu­isi vain yksi velko­ja eli EKP. Mik­sei EKP samantien ostaisi lain­o­ja pääo­ma-avaimen suh­teessa niin paljon, että vähiten velka­an­tuneesta maas­ta tulisi kokon­aan vela­ton. Enem­män velka­an­tuneille jäisi sit­ten jonkin ver­ran velkoja.

    Kaik­ki kuitenkin tietäi­sivät, että taloudet ovat kural­la. Mut­ta se helpot­taisi olen­nais­es­ti POLIITIKKOJEN tekemisiä, kun rahaa voisi jakaa huo­let­tomam­min seu­raavien vaalien edel­lä ja velka­an­tua taas lisää.

    Velko­jen mitätöin­nil­lä olisi siis “myön­teisiä” seu­rauk­sia poli­it­tisille toim­i­joille. Jok­seenkin arvaa­mat­to­mia seu­rauk­sia syn­ty­isi EKP:n ja koko val­u­ut­tau­nion­in uskot­tavu­udelle. Eurokin val­u­ut­tana olisi vähem­män uskottava. 

    Mitätöin­tiä ei ehkä ole kokeil­tu, vel­ka­leikkauk­sia kyl­lä paljon. Rahan painamis­es­ta on aika varoit­tavia esimerkke­jä (Sak­san hyper­in­flaa­tio ja val­u­ut­tau­ud­is­tus 1923, mis­sä 1 000 000 000 000 van­hal­la sai yhden uuden markan, Unkari, Zimbabwe).

    Mielestäni nykyi­nen velka­kri­isi on huonon poli­ti­ikan ja huono­jen päätösten seu­raus­ta. Yksinker­tais­es­ti kansalaisille on luvat­tu liian hyviä etuuk­sia, joi­ta nyt ei saa­da poisotettua. 

    Henkilöitä on vai­h­tunut (ei tarpeek­si), mut­ta tilalle tulleet poli­itikotkaan eivät halua kat­soa totu­ut­ta silmi­in ja sama meno jatkuu. He eivät halua ryhtyä sel­l­aisi­in toimi­in, joil­la Euroopan julkiset taloudet saatet­taisi­in kunkin maan taloudel­lisen toimeli­aisu­u­den mukaiselle ter­veelle poh­jalle. Velka­kuop­paa kaive­taan mielu­um­min syvem­mäk­si, ikäviä päätök­siä lykätään, niitä pyritään tekemään niin, että päätök­sistä kär­sivät vas­ta jotkut muut joskus tule­vaisu­udessa (Suomen eläkeleikkaukset).

    Onko Osmo ehdo­tuk­sesi EKP:n ostoista ja mitätöin­neistä siis viestisi siitä, että poli­it­ti­nen jär­jestelmä ei Suomes­sa ja EU:ssa kykene tarvit­tavi­in päätöksiin?

    Vastaa

    1. Yhdys­val­tain val­tio las­ki vileä jokin aika sit­ten ulos bon­de­ja, joi­ta ei luvat­tu lyhen­tää koskaan. Sel­l­ais­ten ost­a­mi­nen on vähän sama kuin mitätöisi ne. Korko pitää kyl­lä mak­saa, mut­ta kos­ka val­tio omis­taa pankin, tuo korko palau­tuu takaisin val­tion kas­saan keskus­pankin voitonjakona.

       Vastaa

51. Mikko Nykä­nen:
    Sähkö- ja elek­tron­i­ikka­te­ol­lisu­u­den ja muun high-tech teol­lisu­u­den toim­intaym­päristö on usein defla­toori­nen. Tästä on kulut­ta­jalle hyö­tyä, mut­ta aja­tus, että se tulisi ilman hait­to­ja ei pidä paikkaansa. Sähkö- ja elek­tron­i­ikka­te­ol­lisu­u­den osu­us Suomen vien­nistä oli parhaim­mil­laan n. 30 % 2000-luvun alus­sa ja on nyt hiipunut 10 %:iin.

    Tuotan­toa on siir­tynyt halvem­man kus­tan­nus­ta­son mai­hin. Kos­ka paljolti tämän seu­rauk­se­na Suomen vien­ti­t­u­lot ovat heiken­tyneet, vai­h­to­tase on heiken­tynyt ja julki­nen talous ovat kroonisen oloises­sa epä­tas­apain­os­sa. Julki­nen val­ta on aika hitaasti ymmärtänyt tämän vien­ti­t­u­lo­jen pudo­tuk­sen suu­ru­u­den ja merk­i­tyk­sen, kos­ka entisenkaltaista meno­ta­soa on ylläpi­det­ty velak­si. Luot­tolu­ok­i­tuk­sen lasku herät­teli ehkä hitaimpia.

    Oleel­lista ei ole vain vien­nin arvo, vaan vien­tiyri­tys­ten tuot­ta­ma ja laskut­ta­ma lisäarvo.

    http://press.ihs.com/press-release/design-supply-chain/iphone-6-plus-100-costlier-consumers-buy—just-1550-more-expensive-
    IPhone 6:sen arvioitu tuotan­tokus­tan­nus on n. $200. Tuos­ta $4 on itse valmis­tus­ta ja $196 USD kom­po­nent­te­ja. Vaik­ka Suomes­sa valmis­tet­taisi­in 10 000 000 puhe­lin­ta vuodessa se tuot­taisi vain 40 miljoon­aa tulo­ja maa­han! Tuos­ta 40 miljoonas­ta ei mak­se­ta kovin mon­en ihmisen palkko­ja saati pääo­maku­lu­ja melkein minkään­laiseen isom­paan teol­lisu­us­laitok­seen. Puhu­mat­takaan siitä, että sil­lä olisi merkit­tävämpiä kansan­taloudel­lisia vaikutuksia.

    Tai­wanin, Etelä-Kore­an ja Kiinan valmis­tuk­seen keskit­tyneet fir­mat jaka­vat keskenään tuon $200 USD ja kil­pail­e­vat veris­es­ti niistä toim­i­tus­sopimuk­sista kom­po­nen­teille ja valmis­tuk­selle. Apple pistää tasku­un­sa $500 USD per puhelin.

    Valmis­tus siir­tyi kaukoitään, kos­ka siel­lä olti­in valmi­ita laske­maan kat­teet alas ja tekemään työtä absolu­ut­tis­es­ti hal­val­la. Jot­ta työvoimaval­taista valmis­tus­ta saataisi­in takaisin, pitäisi palkat laskea tääl­lä Kiinan tasolle. Siitä vaan ehdot­ta­maan AY-liik­keelle, että 300e/kk on sopi­va lik­sa elektroniikka-asentajalle.

    Isot rahat tehdään luo­ma­l­la ne piir­rus­tuk­set, brän­di ja ohjelmis­to jol­la se 200USD kasa kom­po­nent­te­ja muut­tuu kulut­ta­jan silmis­sä yli 700USD arvoisek­si tuotteeksi.

    Töitä län­si­mai­hin palaa­va valmis­t­a­mi­nen ei juuri tuo, sil­lä lin­jas­tot ovat pitkälle robotisoituja.

    Tiivis­tet­tynä: Pelk­istä vien­ti­t­u­loista ei ole sinän­sä hyö­tyä (jos niiden saavut­tamisek­si tuon­tia on lisät­tävä samal­la sum­mal­la), vaan me tarvit­semme vietävää arvon­lisää, joka saadaan laskutet­tua täysimääräisesti.

    Vastaa

52. Raimo K: Deflaa­tio ei tarkoi­ta tätä, siis tämä ei ole deflaatiota.

    Vaiku­tus on defla­tori­nen. Hin­to­jen , siis reaal­i­hin­to­jen on deflaatiota

    Vastaa

    1. Deflaa­tio ei ole reaal­i­hin­to­jen laskua vaan nimell­ish­in­to­jen laskua. Reaal­i­hin­nat eivät määritelmäl­lis­es­ti voi laskea.

       Vastaa

53. Viherinssi: Autokalus­tol­la on merk­i­tys­tä onnet­to­muuk­sien lop­putule­maan ja niiden syn­tyyn, mut­ta nuorten kul­jet­ta­jien suurim­mat ongel­mat ovat asen­teis­sa, eivät kalus­tossa. Yleisin tekni­nen liiken­neon­net­to­muuk­si­in vaikut­tanut vika on muuten huonot renkaat. Niis­sä ei ole autoveroa.

    Usalaiset tap­pa­vat lap­si­aan, USA:n autokan­ta kun on yhtä van­haa kuin Suomessa ?

    Autokan­ta on van­hen­e­mas­sa Euroopas­sakin, Ruot­sis­sa aje­taan jo 10 vuo­ti­ail­la ja Sak­sas­sa kes­ki-ikä nousee myös , oli nyt 8 vuotta

    http://www.autoalantiedotuskeskus.fi/tilastot/kansainvaliset_tilastot/henkiloautojen_keski-ika_eraissa_euroopan_maissa_2010

    Köy­hyy­den ja työt­tömyy­den kasvu näkyy autois­sakin, auto­ja on vähem­män ja ikä korkeampi kuin ennen 2007

    Vastaa

54. Osmo Soin­in­vaara:
    Deflaa­tio ei ole reaal­i­hin­to­jen laskua vaan nimell­ish­in­to­jen laskua. Reaal­i­hin­nat eivät määritelmäl­lis­es­ti voi laskea.

    Yksi deflaa­tio­tyyp­pi esim pro­fes­sori George Sel­ginin mukaan on juuri tuot­tavu­u­den kasvus­ta johtuva.Eli yhdis­tet­tynä erit­täin mata­la inflaa­tio korkean tuot­tavu­u­den kehi­tyk­seen päädytään deflaatioon

    Vastaa

55. Liian van­ha: Usalaiset tap­pa­vat lap­si­aan, USA:n autokan­ta kun on yhtä van­haa kuin Suomessa ?

    En ihan ymmär­rä, mitä täl­lä on tekemistä kom­ment­ti­ni kanssa.

    Min­ul­la on tähän asi­aan kolme pointtia:

    1. Autoil­la on merk­i­tys­tä sekä onnet­to­muuk­sien syn­tymiseen että lop­putulemi­in. Tämä näkyy hyvin selvästi myös onnet­to­muusti­las­tois­sa. Jos kul­jet­ta­ja ajaa ei-piit­taa­mat­tomasti, auton tur­val­lisu­udel­la on ihan tun­tu­va merk­i­tys. Eri­tyis­es­ti ESC-jär­jestelmät vähen­tävät suis­tu­mison­net­to­muuk­sia, ja airbag­it sekä auto­jen tör­mäysvyöhyk­keet onnet­to­muuk­sien seurauksia.

    Liiken­neon­net­to­muuk­sis­sa kuollei­den määrä on viimeisessä 25 vuodessa Suomes­sa pudon­nut viiden­nek­seen liiken­nesuorit­teeseen näh­den. Se ei johdu siitä, että tiet oli­si­vat niin paljon paran­tuneet (samaan aikaan kuitenkin liikenne on lisään­tynyt), eikä se johdu siitä, että suo­ma­laiset oli­si­vat parem­pia kuske­ja. Ajonopeuk­sien alen­e­m­i­nen on lähin­nä paran­tanut kvl-tur­val­lisu­ut­ta taa­jamis­sa. Moot­toritei­den ulkop­uolis­ten maan­tei­den tur­val­lisu­us on paran­tunut pääosin auto­jen kehit­tymisen ansiosta.

    On mie­lenki­in­toista nähdä, tule­vatko eri­laiset automaat­tiset tör­mäyk­sen­esto­jär­jestelmät paran­ta­maan kvl-tur­val­lisu­ut­ta lähivuosina.

    2. Suurim­mat tur­val­lisu­u­den parane­misas­keleet ovat sel­l­aisia, että ne alka­vat olla isos­sa osas­sa autokan­taa, jol­loin parin vuo­den kes­ki-ikäero autokan­nas­sa ei ole merkit­tävä. Jo nyt autoil­i­joiden tur­val­lisu­usti­lanne on erit­täin hyvä, jos tarkasteltavak­si ote­taan ajokun­toiset ja ei-piit­taa­mat­tomat ei-syr­jäy­tyneet kul­jet­ta­jat, joil­la on asial­liset renkaat. Tämä poruk­ka käsit­tää ylivoimaisen enem­mistön kul­jet­ta­jista, mut­ta silti tässä ryh­mässä kuollei­ta tulee vain kym­meniä vuodessa.

    3. Nuorten vakav­ille auto-onnet­to­muuk­sille tyyp­il­listä on hillitön riskinot­to. Lisäk­si on epäreilua tässä kon­tek­stis­sa puhua nuorista ryh­mänä, kos­ka onnet­to­muudet kasautu­vat pienelle joukolle, jol­la on usein muukin elämän­hallinta hukas­sa. Niitä nuorten vakavi­in henkilö­vahinkoi­hin johtanei­ta onnet­to­muuk­sia on vähän, jois­sa ei ole mukana piit­taa­mat­to­muut­ta. Niistä onnet­to­muuk­sista vielä harvem­pi on sel­l­ainen, jos­sa pari vuot­ta uudem­pi auto olisi pelastanut.

    Pidän siis autoveron pois­tamisen perustelemista nuorten tur­val­lisu­udel­la huonona argu­ment­ti­na. (Sinän­sä pidän autoveron kor­vaamista kilo­metriverol­la kuitenkin hyvin perustel­tuna use­am­mas­takin syystä.)

    Vastaa

56. åke: Good for you! Mut­ta kyl­lä tyyp­illi­nen argu­ment­ti teol­lisu­us­fir­mo­jen osta­jil­la on, että monivuo­tis­ten toim­i­tusten hin­nas­sa ei saa ottaa inflaa­tio­ta huomioon vaan toimit­ta­jan täy­tyy kat­taa inflaa­tion vaiku­tus toimin­nan tehostamisel­la, ja pitää hin­ta eurois­sa vakiona. PItääpä muis­taa tämä ja kat­soa, että miten argu­ment­ti muut­tuu jos men­nään deflaatioon.

    Osta­jien argu­men­toin­ti onkin sit­ten ihan toinen tari­na. Ammat­tikun­nan tehtävänä on ostaa mah­dol­lisim­man hal­val­la, ja tar­i­nat ovat sit­ten sitä, että menköön-nyt-mutta-tämän-jälkeen-saan-potkut-ja-perhe-on-hangessa.

    Hin­nat määräy­tyvät kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan ihan riip­pumat­ta siitä, mitä myyjät tai osta­jat vale­htel­e­vat. Myyjä nos­taa hin­taa, jos tilanne sal­lii, ja osta­ja tin­kii, jos tilanne sal­lii. Useim­mis­sa tuot­teis­sa nyt onnis­tuu tin­kimi­nen hyvin.

    Vastaa

57. Osmo Soin­in­vaara:
    Nämä “tur­val­liset” autot ovat kyl­lä hyvin onnet­to­muush­erkkiä. Tur­val­lisu­u­den­tunne swaa otta­maan riskejä.

    Tätä argu­ment­tia on käytet­ty ainakin tur­vavöi­hin, tur­vatyyny­i­hin, kypäri­in, ABS-jar­rui­hin ja ESC-jär­jestelmi­in. Jostain syys­tä vaku­u­tusy­htiöt kuitenkin kovasti halu­a­vat noi­ta varusteita.

    Ihan var­masti jois­sain tapauk­sis­sa tur­val­lisu­use­tu­ja ulos­mi­tataan voimakkaasti. Kuitenkin suurin osa kul­jet­ta­jista ajaa lähin­nä liiken­nesään­tö­jen mukaises­ti, jol­loin auton vaiku­tus ajo­ta­paan on pieni. Lisäk­si riskiä ulos­mit­taa­vatkin yleen­sä pyrkivät ulos­mit­taa­maan vain auton akti­ivisen tur­val­lisu­u­den (tör­mäyk­sen vält­tämi­nen), eivät tör­mäys­tur­val­lisu­ut­ta, ts. onnet­to­muuk­sien määrä pysyy samana, mut­ta niiden vaiku­tuk­set ovat vähäisempiä.

    Itse olen sitä mieltä, että ajoneu­vo­jen tur­val­lisu­u­den ja liiken­neym­päristön kehit­tämi­nen ovat ne tavat, joil­la liiken­netur­val­lisu­ut­ta saadaan paran­net­tua. Ihmis­ten käytök­sen paran­t­a­mi­nen on aika vaikea tie.

    Vastaa

58. Sak­san hyper­in­flaa­tios­ta sem­moinen huomio, että siihen kyl­lä yhdis­tyi tuotan­non rom­ah­dus kun Ran­s­ka ja Bel­gia miehit­tivät Ruhrin alueen. 

    Mikään määrä rahaa ei koskaan riitä mihinkään, jos tuotan­to seisoo. Jos tuotan­to toimii, niin ei ole mah­dol­lista että hyper­in­flaa­tio karkaisi käsistä muta­mas­sa kuukaudessa.

    Vastaa

59. > Jos deflaa­tion ongel­ma on liian korkeassa
    > reaa­liko­rossa, sil­loin nol­la ei ole mikään
    > ratkai­se­va raja.

    Nol­la on ratkai­se­va raja.

    Vapaiden markki­noiden ehkä tärkein tehtävä on selvit­tää onko jokin taloudelli­nen toim­inta ylipäätään tarpeelli­nen ja val­lit­sevas­sa yhteiskun­nas­sa hyödylli­nen. Tämä kos­kee myös pankki­toim­intaa instituutiona.

    Muu­tok­set yhteiskun­nas­sa aiheut­ta­vat sen, että jos­sain tilantes­sa pankkien ylläpitämi­nen ja ole­mas­sao­lo muut­tuu yhteiskun­nalle haitallisek­si (silti se voi olla val­ti­olle ja pienelle piir­ille hyödyl­listä). Sig­naali täl­lais­es­ta tilanteesta on negati­ivi­nen korko. – Täl­lä tarkoi­tan korkoa, joka rahan säi­ly­tys­mak­suk­si muutet­tuna ylit­tää vai­h­toe­htoisen säly­tys­muodon kustannukset.

    Kuvit­teel­lise­na (yhtä kuvit­teel­lise­na kuin rahan “arvo”,) esimerkkinä vaikka­pa suo­jatun säi­ly­tys­ti­lan vuokraami­nen ja tuon tilan täyt­tämi­nen 5 euron seteleil­lä. – Siis nimeno­maan pankki­jär­jestelmän ulkop­uolel­la; ovathan pankit käyneet tarpeet­tomik­si ja haitallisik­si. – Jos tuo rahan varas­toin­nin kus­tan­nus on pienem­pi kuin sen varas­toimi­nen pankki­jär­jestelmään, on se sig­naali siitä, että pankki­jär­jestelmä on val­lit­sevas­sa tilanteessa tarpeeton.

    Täl­laises­sa tilanteessa, jos­sa pankki­jär­jestelmä itsessään on muut­tunut yhteiskun­nalle haitallisek­si voidaan se pitää pystyssä vain pakko­toimin. Näi­den pakko­toimien sovelt­a­mi­nen on erit­täin kallista.
    – “Luon­nol­lises­sa” tilas­sa, vapaas­sa taloudessa, pankkisek­tori kulut­taa noin 2 % kansan­tu­losta; nykyti­las­sa lie­nee 20 % oikeampi arvio. Siis pankki­jär­jestelmän koko on kym­menker­tainen opti­maaliseen verrattuna. –
    Suurim­mat edun­saa­jat, val­tiot, siirtävät mas­si­ivisen määrän reaal­i­talouden tuotan­toa pankki­jär­jestelmän ylläpitämiseen. Tämä ylläpitämiseen tarvit­ta­va kansan­tu­lon määrä kas­vaa ekspo­nen­ti­aalis­es­ti. Ja kaiken kukku­rak­si las­ke­taan pankkisek­torin kas­vanut “tuotan­to” mukaan BKT:een.

    Vastaa

60. Tapio
    “En nyt osaa yhdis­tää tätä toimi­alaa deflaa­tion aiheut­ta­jak­si, kos­ka se on nimeno­maan syn­nyt­tänyt resursse­ja taloudel­lisen toimeli­aisu­u­den lisääntymiseen.”

    Jos kulut­ta­jahin­tain­dek­siä määrit­tävän jonkin hyödyk­keen hin­ta las­kee vuot­ta aiem­mas­ta se vie indek­siä oma­l­la pain­ol­laan deflaa­tion suun­taan. Jos kulut­ta­jahin­tain­dek­siä määrit­tävän jonkin hyödyk­keen hin­ta nousee vuot­ta aiem­mas­ta se vie indek­siä oma­l­la pain­ol­laan inflaa­tion suuntaan.

    Heikko taloudelli­nen toimeli­aisu­us ja deflaa­tio ovat eri asioi­ta, vaik­ka niiden välil­lä on usein korrelaatiota.

    Vastaa

61. Raimo K: Siis kun tavaraa ker­tyy varas­toon, niin hin­to­ja nos­te­taan ja mak­se­taan parem­pia palkkoja? 

    Tavaraa ei ker­ry varas­toon, kun sitä valmis­te­taan vähem­män. Kun tuot­tei­ta valmis­te­taan pienem­mis­sä eris­sä, tai kun kil­paile­via yri­tyk­siä on vähem­män, yksikköhin­ta on hel­posti korkeampi.
    Vas­taavasti, jos työn­tek­i­jät omas­ta halus­taan lep­pois­ta­vat eli vähen­tävät työn­tekoa, ja työ­suori­tusten osta­jat joutu­vat sik­si kil­paile­maan työn­tek­i­jöi­den tun­neista, palkat voivat nousta.

    Vastaa

62. Osmo Soin­in­vaara:
    Yhdys­val­tain val­tio las­ki vileä jokin aika sit­ten ulos bon­de­ja, joi­ta ei luvat­tu lyhen­tää koskaan. Sel­l­ais­ten ost­a­mi­nen on vähän sama kuin mitätöisi ne. Korko pitää kyl­lä mak­saa, mut­ta kos­ka val­tio omis­taa pankin, tuo korko palau­tuu takaisin val­tion kas­saan keskus­pankin voitonjakona. 

    Riip­puu siitä, kuka ne ostaa.
    Englan­nin vuon­na 1751 las­ke­tut con­sols ovat juuri täl­laisia eikä Englan­nin pank­ki tois­taisek­si aio ostaa niitä takaisin — eikä korko palaudu pankille.

    Vastaa

63. Ville: Tavaraa ei ker­ry varas­toon, kun sitä valmis­te­taan vähem­män. Kun tuot­tei­ta valmis­te­taan pienem­mis­sä eris­sä, tai kun kil­paile­via yri­tyk­siä on vähem­män, yksikköhin­ta on hel­posti korkeampi.
    ‘snip’

    Siis valmis­tuskus­tan­nuk­set voivat kyl­lä nous­ta, mut­ta tuot­teesta markki­noil­ta saata­va hin­ta las­kee — siis deflaatiossa.

    Vastaa

64. Näk­isin itse suuim­pana ongel­mana sen, että maail­mas­sa ei ole riit­tävästi rahaa kaiken sen taloudel­lisen toimeli­aisu­u­den ylläpitämisek­si, mitä nykytekni­ik­ka mah­dol­lis­taa. Keni­as­sa asu­va yrit­täjä on heikom­mas­sa ase­mas­sa kuin Suo­ma­lainen, joka taas on heikom­mas­sa ase­mas­sa kuin Jenkeis­sä asu­va — koti­markki­nan vapaat pääo­mat vaikut­ta­vat paljon yri­tys­ten toim­intaan. Kiinalaiset ovat fik­su­ja, he taju­si­vat, toisin kuin ennakkolu­u­loiset län­si­maalaiset, että on järkevää tehdä yhteistyötä Afrikkalais­ten kanssa, kos­ka sieltä saa hyvää tavaraa halvalla.

    Ain­oas­taan ympäristössä, jos­sa on paljon käytet­tävis­sä ole­vaa rahaa myös muuhun kuin pakol­liseen elin­tarvikkeisi­in, asun­toon ja ter­vey­den­hoitoon voidaan pitää yllä uut­ta luo­vaa teol­lisu­ut­ta, tekni­ikkaa ja lääkkeitä. Tämän vuok­si san­o­taan, että yri­tyk­sen pitäisi heti ajatel­la kan­sain­välistymistä. En usko, että esim. USA:ssa on täm­möistä mantraa.

    Deflaa­tio jos sil­lä tarkoite­taan kulut­ta­jahin­to­jen jyrkkää laskua, ei vält­tämät­tä ole taloudelle haitak­si, jos täl­löin kulut­ta­jille jää palka­s­taan enem­män rahaa muuhun. Se ei vält­tämät­tä vähen­nä investoin­tien järkevyyt­tä, kos­ka esim. 20 miljoon­aa investoitu­na työvoimaval­taiseen palveluyri­tyk­seen, kas­vaisi ikäänkuin korkoa, mikäli palkat pysyvät maltil­lisi­na eivätkä nouse inflaa­tion vaiku­tuk­ses­ta. Mikäli investoin­ti tuot­taa jotain mitä voidaan myy­dä kalli­im­mal­la, täl­löin ihmisi­in investoin­ti on jälleen muut­tunut järkeväk­si. Hyvä vai huono asia?

    Inflaa­tion olo­suhteis­sa eli täl­lä het­kel­lä asun­noista on tul­lut järkevin investoin­tiko­hde, mikä on talouden kokon­aiske­hi­tyk­sen kannal­ta han­kala tilanne, kos­ka pankke­ja kiin­nos­taa vain var­matuot­toinen rahoi­tus­lähde. Asun­not ovat myös talouden kasvun kannal­ta muo­dos­tuneet kivi­jalak­si — ehkä jopa kiviri­ipak­si — kos­ka ne ovat ain­oa tapa saa­da val­u­ut­taa markki­noille kulu­tus­ta varten ja vain siten pystytään pitämään taloudel­lista aktivi­teet­tia yllä. Toisaal­ta asun­to­laina sitoo kulut­ta­jien vapaat pääo­mat asun­to­lainan lyhen­nyk­seen. Taloudel­lista aktivi­teet­tia saadaan taas aikaan tekemäl­lä uusia raken­nuk­sia ja infra­struk­tu­uri­hankkei­ta — laadul­la ei ole väliä, kos­ka uusien raken­nusten tekem­i­nen on järkeväm­pää kuin kor­ja­ta vanhoja.

    Kos­ka maail­maan tulee jatku­vasti uusia keksin­töjä, näi­den tek­i­jöi­den palk­it­sem­i­nen on tietenkin se keskeinen ongel­ma ihmiskun­nan kehi­tyk­sessä. Täl­lä het­kel­lä kansakun­tia palk­i­taan siitä, että ne rak­en­ta­vat asun­to­ja. En tiedä näkeekö kukaan muu tässä ongel­maa, mut­ta tähän tulok­seen olen tul­lut ja toiv­ot­tavasti tähän löy­det­täisi­in ratkaisu. Wahlroosil­la oli kiin­nos­tavia ajatuk­sia mm. luon­non­suo­jelu­un liit­tyen — esim. luon­non­va­ro­jen muut­tamista ehkä hie­man asun­to­jen tapaan vaku­udel­lisik­si rahoi­tus­lähteik­si — jos tämä on oikea ter­mi. Idea siis lie­nee, että ilman luon­toa ei mil­lään ole arvoa ja tämän fik­su pankki­irikin ymmärtää.

    Vastaa

65. Viherinssi: Jostain syys­tä vaku­u­tusy­htiöt kuitenkin kovasti halu­a­vat noi­ta varusteita. 

    Kuten myös lainsäätäjät. 

    70-luvun alus­sa kuoli Suomes­sa vuosit­tain kolminker­tainen määrä nykyiseen ver­rat­tuna siitä huoli­mat­ta auto­ja oli liiken­teessä vain kol­ma­sosa nykyisestä.

    Vastaa

66. Erikoista on, että auto­jen huip­punopeus on yleen­sä lähem­mäs 200 km/h. Nyky­isil­lä moot­torin tietoko­neo­h­jauk­sil­la on nopeu­den rajoit­ta­mi­nen yksinker­taista. Mik­sei rajoitet­taisi nopeus vaikka­pa 140 km/h. Ei se ainakaan tekni­ikan hin­taa nostaisi. 

    Jos ei tämä riitä liikku­misen vapaut­ta kaipaav­ille, voisi heille suositel­la kil­pailemista sul­je­tul­la alueella.

    Poli­isille voisi tietysti sal­lia rajoit­ta­mat­tomat ajonopeudet.

    Vastaa

67. Raimo K: Siis valmis­tuskus­tan­nuk­set voivat kyl­lä nous­ta, mut­ta tuot­teesta markki­noil­ta saata­va hin­ta las­kee – siis deflaatiossa. 

    Kysymys oli siitä, aiheut­taako kulut­tamisen vähen­tämi­nen ja työn­teon lep­pois­t­a­mi­nen deflaa­tio­ta vai inflaa­tio­ta. Jos tuotan­non määrä sopeu­tuu vähäisem­pään kulu­tuk­seen, hin­nat eivät laske vaan voivat nous­takin. Jos työn­tek­i­jät vähen­tävät työn­tekoa omas­ta halus­taan, työstä pitää mak­saa enem­män. Tämä on vähän sukua sille, miten ammat­tiy­hdis­tys­li­ike voi kiristää palkanko­ros­tuk­sia uhkaa­mal­la työn­teon vähentämisellä.

    Vastaa

68. Viherinssi: Kir­joituk­seni kär­ki on kuitenkin siinä, että nol­la on maagi­nen luku. Se ei tarkoi­ta sitä, etteikö tal­letuk­sille voisi olla hie­man miinuk­sel­la ole­vaa korkoa – näin­hän on jo nyt – mut­ta käteinen raha aset­taa nol­lako­ron (plus­mi­i­nus mar­gin­aali) lähelle rajan. 

    “Lähelle” on sopi­van epämääräi­nen käsite. Joku voisi sanoa, että korot ovat olleet “lähel­lä” nol­laa jo 20 vuot­ta. Nyky­isil­lä pankkien mar­gin­aaleil­la tal­letusko­rot voisi­vat kuitenkin olla pros­ent­te­ja miinuk­sel­la ennen kuin edes asun­to­lainat alka­isi­vat painua negati­ivisek­si. Ja mikään­hän ei estä innovoimas­ta keino­ja mil­lä käteisen tosi­asialli­nen arvo las­kee vähin­tään samaa vauh­tia kuin tili­ra­han. Vaikka­pa niin, että vuo­den 2015 setelil­lä on viiden vuo­den eli­nai­ka, jon­ka jäl­keen se ei kel­paa mak­su­vä­li­neenä, mut­ta sen voi vai­h­taa 0.95 vuo­den 2020 seteli­in. Vuon­na 2016 alka­en automaat­tis­es­ti pankki­in tule­vat vuo­den 2015 setelit vai­hde­taan tuoreem­pi­in 1% per vuosi leikkauk­sel­la. Kaup­pi­ail­la on oikeus, mut­ta ei velvol­lisu­ut­ta vaa­tia van­hoil­la rahoil­la mak­sav­il­la tuon kon­ver­siok­er­toimen ver­ran korkeampi hinta. 

    Raha­laitok­sen reaal­i­maail­man puolel­la ole­van asi­akkaan (yksit­täi­nen kulut­ta­ja, ei-rahoi­tusalal­la toimi­va yri­tys) kohdal­la pitkäaikaiselle tal­letuk­selle on vai­h­toe­htona seteli tal­lelokerossa. Yhteen tal­lelokeroon menee muu­ta­ma miljoona viis­sa­tasi­na, ja vuokraa on alle sata­nen vuodessa, joten miljoona­tal­letuk­ses­sa alin korko on noin ‑0,01 %.

    Olen antanut itseni ymmärtää, että tosi­asialli­nen kus­tan­nus (oikeasti) suurien raha­sum­mien säilömis­es­tä käteisenä on lähempänä 0,5% p.a. Erinäiset vakuutus‑, vartiointi‑, ym. käsit­te­lykus­tan­nuk­set alka­vat kasaan­tua kun setelin­ip­pu ei mah­dukaan yhteen salkku­un, ja jos sitä rahaa on vielä tarkoi­tus välil­lä käyt­tää, niin han­kalak­si menee. 

    Kuin­ka mon­ta miljoon­aa halu­aisit laina­ta vaik­ka ‑0,02% korol­la? Se sata­nen menee tal­lelokeron vuokraan, ja jos jostain syys­tä ne setelit sat­tuvat hap­pane­maan, olet silti velkaa pankille miljoo­nan, ja tuo­ton ylära­ja on sata­nen vuodessa? Luuletko, että tuos­sa tilanteessa tili­ra­han kon­ver­toin­ti käteisek­si olisi rajoituk­se­ton­ta? Ei liene kovin vaikea päät­tää, että yksi henkilö saa nos­taa käteistä ilman eri­ty­islu­paa korkein­taan 200 euroa päivässä. 

    Ja siitä pidän kiin­ni, että korko­jen painues­sa nol­lan alle kulut­ta­jan pankille anta­ma raha ei enää olisi lainaa pankille, kos­ka pank­ki ei sitä pysty­isi eteen­päin lait­ta­maan, ja “korko” olisi vain säilytysmaksu.

    Nyt en ymmär­rä ollenkaan. Mik­si ei pysty­isi? Juuri­han sinä ilmoit­tauduit vapaae­htois­es­ti lainaa­maan kuin­ka paljon vain ja jem­maa­maan sen tal­letus­lokeroon. Mik­si pank­ki ei siis voisi mak­saa min­ulle ‑3% ja laina­ta sen sin­ulle ‑0,02% korol­la ja tehdä sievoisen siivun voittoa?

    Mut­ta kaik­ki nämä ongel­mat ratkea­vat vielä helpom­min kun ote­taan Mark­ka takaisin Euron rin­nalle pelkäk­si tili­val­u­u­tak­si. Pelkkänä tili­val­u­ut­tana merkit­tävästikin negati­ivi­nen korko­ta­so on help­po toteuttaa.

    Vastaa

69. tcrown: Olen antanut itseni ymmärtää, että tosi­asialli­nen kus­tan­nus (oikeasti) suurien raha­sum­mien säilömis­es­tä käteisenä on lähempänä 0,5% p.a.

    Olkoon vaik­ka 0,5 % p.a. Sil­lä ei ole argu­mentin kannal­ta isoa merk­i­tys­tä, kos­ka argu­ment­ti kul­kee niin, että pitkäaikaiselle sijoituk­selle mak­set­ta­va korko ei voi käteisjär­jestlemän vuok­si men­nä rajat­ta miinuk­selle. Plus­salle se voi men­nä läh­es rajat­ta, kuten vaikka­pa sak­salaiset aikanaan kokeilivat.

    Jos sit­ten koko käteisjär­jestelmä muute­taan nykyis­es­tä, sen jäl­keen on toki mah­dol­lista tehdä vaik­ka minkälaisia sys­teeme­jä. Sil­loin kuitenkin pitää puut­tua val­u­ut­to­jen vapaaseen vai­hdet­tavu­u­teen sekä taval­la tai toisel­la siihen, että seteli­in painet­tu numero ker­toisi sen nimellisarvon.

    Kokon­aan toinen jut­tu on se, että täl­lais­es­ta käteisen deflaa­tios­ta on help­po päästä eroon pain­okoneen ja helikopterin avul­la (tai vain arvon­lisäveron nos­tol­la), jos ongel­ma koetaan han­kalak­si. Siitä ei tosin vält­tämät­tä ole iloa, kos­ka deflaa­tio on kuitenkin oire, ei itse sairaus. Sairaus on ostovoiman putoami­nen tai odotus siitä.

    Onko muuten aitoa palkkade­flaa­tio­ta tavat­tu mitenkään mei­dän talouteemme ver­rat­tavis­sa talouk­sis­sa pitkäaikaise­na ilmiönä? Tun­tuu siltä, että jos kiin­teistö­jen ja ener­gian hin­ta sekä teknolo­gian tuo­ma hin­to­jen lasku siiv­otaan pois, kulut­ta­jahin­tade­flaa­tiokin on melkoinen harvinaisuus.

    His­to­ri­al­lis­es­ti tietenkin deflaa­tio on ollut paljon yleisem­pi, kos­ka jos val­u­ut­ta sido­taan vaikka­pa kul­taan, suh­dan­nevai­hte­lut näkyvät toisel­la taval­la. Yhdys­val­lois­sa­han sitä on kovastikin kokeil­tu, joskin varhaisemp­ina aikoina yhteistä käteistäkään ei ollut.

    Euron deflaa­tios­ta puhumi­nen on has­sua siinäkin mielessä, että jos euron arvoa ver­rataan mui­hin val­u­ut­toi­hin, rahan arvo ei kyl­lä ole ihmeesti nous­sut. Euro­jen pitämi­nen tal­lelokerossa on ollut hyvin huono sijoi­tus globaali­in ostovoimaan suhteutettuna.

    Vastaa

70. Reaal­i­hin­nathan laske­vat sil­loin, kun tuot­tavu­us para­nee. Toki kaut­ta lin­jan tapah­tu­va reaal­i­hin­to­jen lasku on mah­do­ton­ta, mut­ta yksit­täisen tuot­teen hin­ta voi laskea. 

    Deflaa­tio on ongel­ma vain sil­loin kun se on oire sel­l­ais­es­ta käyt­täy­tymis­es­tä joka samal­la pudot­taa tuotan­toa. Esimerkik­si deflaa­tio joka johtuu siitä, että tuot­tavu­us kas­vaa, ei ole tiet­tävästi aiheut­tanut mitään sen kum­mem­pia ongelmia. Yllä mainit­ti­in tietotekni­ikkatuot­teet. Alan volyy­mi on kas­vanut ihan viime vuosikym­meni­in saak­ka, vaik­ka perus­mallisen tietokoneen hin­ta on pudon­nut, ja jos ajatel­laan jotain nimeno­maista tuotet­ta, niin hin­nat putoa­vat edelleen luokkaa 30 pros­ent­tia vuodessa. 

    Toinen on tosi­aan tuo öljyn hin­ta. Sen laskun tuot­ta­ma hin­to­jen lasku ei ole ongel­ma muual­la kuin öljyn­tuot­ta­ja­mais­sa, kos­ka se on vaan yhden kus­tan­nustek­i­jän hin­nan putoamista. Öljyn­jalosta­jille ja jälleen­myyjille kuten Nes­teelle tästäkään ei ole sen kum­mem­paa ongel­maa, mitä nyt joidenkin futu­urien kohdal­la voi tul­la pikkuisen takki­in, mut­ta mitään tuotan­toa jar­rut­tavaa deflaa­tiok­ier­ret­tä se ei kyl­lä saa liik­keelle. Sama pätee vero­jen pudot­tamiseen tms.

    Sen­si­jaan deflaa­tiok­ierre joka pakot­taa nimellis‑, ja yleen­sä myös reaali­palkko­jen pain­u­miseen ja hin­nan­lasku­un kysyn­nän putoamisen vuok­si, on juuri yllä maini­tu­ista syistä vaar­alli­nen. Rahan pitämi­nen pat­jan alla sen sijaan että sitä investoisi, on sil­loin todel­la hyvä sijoi­tus. Jos markki­noil­la olisi vähem­män kitkaa, niin tämä ei olisi ollenkaan niin kehno jut­tu kuin miltä näyt­tää ensialku­un, kos­ka hin­to­jen lasku tapah­tu­isi kohtu­ullisen ripeästi ja saavut­taisi tas­apain­on, jos­sa hin­tata­so nyt vaan olisi alhaisem­pi, ja reaa­liko­ron korkeus taas kar­sii turhat investoin­nit, joten investoin­nit suun­tau­tu­vat sit­ten hin­to­jen laskun lop­ut­tua tuotan­toon jolle on eniten kysyn­tää. Mut­ta me emme elä täy­del­lisessä maail­mas­sa, joten reaali­palkko­jen yms saami­nen takaisin ter­veelle poh­jalle näyt­täisi vaa­ti­van inflaatiota.

    EKP:n keinoi­hin en luo­ta, enkä usko että Osmon joskus väläyt­tämä val­tion velka­kir­jo­jen osto ja mitätöin­ti myöskään. Tähän kak­si syytä, käytän­nölli­nen ja eet­ti­nen. Käytän­nön syy on se, että val­tiot eivät oikeasti näytä tekevän niil­lä rahoil­la joi­ta ne käyt­tävät mitään kovin järkevää (mar­gin­aalil­la, huom), joten esimerkik­si korkomenois­sa tule­vat säästöt, vaik­ka ter­ve­hdyt­täi­sivät vajei­ta sinän­sä, eivät toisi niin iso­ja dynaamisia vaiku­tuk­sia kuin pitäisi. Eet­ti­nen syy taas on se, että mik­si ihmeessä rahaa pitäisi painaa niiden eduk­si, jot­ka ovat val­tioiden velka­kir­jo­ja ostaneet? 

    Oma ehdo­tuk­seni on, että raken­nemuu­tos­ta hoidet­taisi­in poikkeuk­sel­lisel­la setelira­hoituk­sel­la. Emme tiedä mikä mar­gin­aa­li­nen inflaa­tio­vaiku­tus on sil­lä, jos EKP painaa mil­jardil­la satasen seteleitä ja lähet­tää ne kansalaisille, mut­ta siis, inflaa­tio­tar­get­ti­in voisi ihan hyvin tähdätä lahjoit­ta­mal­la käteistä rahaa Euro­maid­en kansalaisille. Täl­lä olisi mit­ta­va kysyn­tää lisäävä vaiku­tus, ja jos ja kun se vaik­ka kat­sot­taisi­in veronalaisek­si tulok­si, val­tiotkin saisi­vat osansa siitä. 

    EKP:n 500 mil­jardin ostopaket­ti riit­täisi liki 1400 euroon per Euroalueen kansalainen. Voisi aloit­taa kon­ser­vati­ivis­es­ti ja lähet­tää vaik­ka 500 euroa pääsiäis­ra­haa jokaiselle euroalueen kansalaiselle. Väit­täisin, että täl­lä saataisi­in jo jonkin ver­ran inflaa­tio­ta nytkähtämään ylöspäin. Kaiken­lisäk­si ihmiset saisi­vat oikeasti ostaa jotain, ja tuotan­toa ohjaa­va sig­naali tulisi sieltä, mikä oikeasti ihmisille on tärkeää. 

    Ehdot­taisin muuten että rahal­la voisi vaik­ka kor­ja­ta home­k­oulu­ja tai rahoit­taa tutkimus­ta tms, mut­ten oikeasti kek­si mitään sel­l­aista meno­erää, jos­sa ei tapah­tu­isi crowd­ing out- ilmiötä. Kansalais­palkkana tämä tuot­taisi inflaa­tio­ta ja hyv­in­voin­tia samanaikaisesti.

    Vastaa

    1. Setelira­hoi­tus val­tion kaut­ta käy niin, että EKP antaa rahaa val­tioille ja val­tiot alen­ta­vat vero­tus­ta ja nos­taa tilapäis­es­ti sosi­aal­i­tur­vaa. Menee vähän hallitummin.

       Vastaa

71. Ville: Kysymys oli siitä, aiheut­taako kulut­tamisen vähen­tämi­nen ja työn­teon lep­pois­t­a­mi­nen deflaa­tio­ta vai inflaa­tio­ta. Jos tuotan­non määrä sopeu­tuu vähäisem­pään kulu­tuk­seen, hin­nat eivät laske vaan voivat nous­takin. Jos työn­tek­i­jät vähen­tävät työn­tekoa omas­ta halus­taan, työstä pitää mak­saa enem­män. Tämä on vähän sukua sille, miten ammat­tiy­hdis­tys­li­ike voi kiristää palkanko­ros­tuk­sia uhkaa­mal­la työn­teon vähentämisellä. 

    En väitä vas­taan, teo­ri­as­sa voi olla juuri näin. Reaal­i­maail­mas­sa näin ei liene koskaan tapahtunut.

    Vastaa

72. tcrown:
    ‘snip’
    Mut­ta kaik­ki nämä ongel­mat ratkea­vat vielä helpom­min kun ote­taan Mark­ka takaisin Euron rin­nalle pelkäk­si tili­val­u­u­tak­si. Pelkkänä tili­val­u­ut­tana merkit­tävästikin negati­ivi­nen korko­ta­so on help­po toteuttaa. 

    Vieläkin helpom­paa olisi puhua asioista oikeil­la nimil­lä eli nyt on kysymyk­sessä ben­san hin­nan lasku, ei deflaatio.
    En muista (joku saat­taa muis­taakin), että mark­ka-aikana ben­san hin­ta olisi oleel­lis­es­ti laskenut.

    Vastaa

73. Raimo K:
    En väitä vas­taan, teo­ri­as­sa voi olla juuri näin. Reaal­i­maail­mas­sa näin ei liene koskaan tapahtunut.

    Kyse ei ole lep­pois­tamis­es­ta ja kulu­tuk­sen vähen­tämis­es­tä omas­ta halus­ta, mut­ta täl­lä het­kel­lä Venäjäl­lä BKT las­kee samaan aikaan kuin inflaa­tio laukkaa.

    Vastaa

74. Osmo Soin­in­vaara:
    Setelira­hoi­tus val­tion kaut­ta käy niin, että EKP antaa rahaa val­tioille ja val­tiot alen­ta­vat vero­tus­ta ja nos­taa tilapäis­es­ti sosi­aal­i­tur­vaa. Menee vähän hallitummin.

    Hal­li­tum­min? Jos rahat kul­kee mainit­se­mal­lasi taval­la, niin poli­itikot pää­sevät tekemään omaa käh­mintään­sä asi­as­sa, mitä vero­ja las­ke­taan ja kenen sosi­aal­i­tur­vaa nostetaan. 

    Paljon yksinker­taisem­paa ja kus­tan­nuste­hokkaam­paa on, että annetaan ton­ni käteen jokaiselle kansalaiselle vaik­ka Kelan luukul­ta haettuna.

    Fik­sua olisi, että raha kor­vamerkat­taisi­in koti­maisi­in tuot­teisi­in ja palvelui­hin. Muuten moni kiikut­taa sen kaiken maail­man thaimaisiin.

    Vastaa

75. Ville: Kyse ei ole lep­pois­tamis­es­ta ja kulu­tuk­sen vähen­tämis­es­tä omas­ta halus­ta, mut­ta täl­lä het­kel­lä Venäjäl­lä BKT las­kee samaan aikaan kuin inflaa­tio laukkaa. 

    Ja miten tämä liit­tyykään deflaatioon?

    Vastaa

76. Yllät­tävää kyl­lä, kukaan ei ole vielä tart­tunut Osmon toises­sa säi­keessä esit­tämään ben­saveron nos­toon — sehän hoitaisi tämän ‘deflaa­tion’ ker­ta­heitol­la ja hin­nat taas ilah­dut­tavasti nousisivat 😉

    Vastaa

77. Ville: Tavaraa ei ker­ry varas­toon, kun sitä valmis­te­taan vähem­män. Kun tuot­tei­ta valmis­te­taan pienem­mis­sä eris­sä, tai kun kil­paile­via yri­tyk­siä on vähem­män, yksikköhin­ta on hel­posti korkeampi.
    Vas­taavasti, jos työn­tek­i­jät omas­ta halus­taan lep­pois­ta­vat eli vähen­tävät työn­tekoa, ja työ­suori­tusten osta­jat joutu­vat sik­si kil­paile­maan työn­tek­i­jöi­den tun­neista, palkat voivat nousta.

    Tuotan­toon sitoutuneen pääo­man määrää pyritään vähentämään.Yrityksen näkökul­mas­ta kaik­ki pääo­matarve on kulu­jen lähde, sil­lä pääo­mas­ta joudu­taan mak­samaan korkoa omistajalle/rahoituslaitokelle.

    Niin­pä varas­tot , lop­putuot­teen tai väli­varas­to­jen arvo pyritään minimoimaan.

    Kun tuote­va­likoimakin on laa­ja niin ei kan­nat tuot­taa varas­toon vaan kan­nat­taa tuot­taa tilausten mukaan

    Tämä taas tarvit­see jous­ta­van tuotantosysteemin.

    Har­va tuotan­non­suun­niteli­ja/-johta­ja kyke­nee tekemään täl­laista ja niin­pä jous­tavu­us halu­taan repiä työn­tek­i­jän selästä.

    Hyvä esimerk­ki on kaapeli­tuotan­to Suomes­sa .Suuri euroop­palainen valmis­ta­ja pisti pil­lit pus­si­in, mut­ta kun kaapeli on kri­it­ti­nen huolto­var­muu­den suh­teen niin Huolto­var­muuskeskuk­sen tuela ja aloit­teesta tehdas pis­teti­in pystyyn,Mutta se toimii aivan eri peri­aat­tel­la kuin enti­nen, se kyke­nee tuot­ta­maan kaapelia pienis­sä eris­sä parin viikon tomitysajalla

    tehaan pystyt­tivät eläkeläiset, sil­lä tieto­taito oli kadon­nut maasta

    Vastaa

78. Viherinssi: Kokon­aan toinen jut­tu on se, että täl­lais­es­ta käteisen deflaa­tios­ta on help­po päästä eroon pain­okoneen ja helikopterin avulla

    Help­po? Myön­nän, että ehdo­tuk­seni siitä, että yhteiskun­nal­lis­es­ti suh­teel­lisen merk­i­tyk­set­tömän rahan muodon — käteisen — luon­net­ta muutet­taisi­in niin, että se alka­isi hie­man menet­tää nimel­lis­ar­voaan, on hyvin vaikea toteut­taa käytän­nössä. Pidän sitä silti käytän­nössä real­is­tisem­pana kuin aja­tus­ta siitä, että tuon ehdot­ta­masi matop­urkin kan­si saataisi­in vään­net­tyä auki. Korostan, että en ole eri mieltä siitä, etteikö tuol­lainen setelira­hoi­tus olisi parem­man puut­teessa jois­sakin olo­suhteis­sa hyödylli­nen, mut­ta sitä keskus­pankki­iria, joka tuon suos­tuu tekemään taval­la tai toisel­la, joudu­taan jonkun aikaa odottamaan.

    Viherinssi: Sairaus on ostovoiman putoami­nen tai odotus siitä.

    Minä olen eri mieltä. Ostovoima ei ole hävin­nyt mihinkään. Se on vain kon­sen­troitunut sel­l­aisi­in käsi­in, jot­ka mielu­um­min halu­a­vat käyt­tää ostovoimaansa myöhem­min kuin tänään. Toimivil­la markki­noil­la lainara­han hin­ta painuisi niin alas, että tuo ennem­min kuin myöhem­min kulut­ta­mi­nen alka­isi tun­tua parem­mal­ta vai­h­toe­hdol­ta. Aivan talous­teo­ri­an alkei­ta. Jos markki­nal­la rajoite­taan hyödyk­keen hin­taa, syn­tyy hyv­in­voin­ti­tap­pi­oi­ta ja kysyn­nän ja tar­jon­nan epäö­suh­taa. Nyt keskus­pank­ki enem­män tai vähem­män keinotekois­es­ti pitää rahan hin­taa liian korkeal­la, ja kaiken lisäk­si sub­ven­toi markki­naa niin, että kaik­ki tal­let­ta­jat saa­vat tuon epäter­veen korkean hin­nan Ja sit­ten ihme­tel­lään kun ei ole kulutuskysyntää.

    Tiedemies: EKP:n 500 mil­jardin ostopaket­ti riit­täisi liki 1400 euroon per Euroalueen kansalainen. Voisi aloit­taa kon­ser­vati­ivis­es­ti ja lähet­tää vaik­ka 500 euroa pääsiäis­ra­haa jokaiselle euroalueen kansalaiselle.

    On aivan eri asia, että keskus­pank­ki ostaa velka­kir­jo­ja (i.e. antaa rahaa lainaksi äärel­lisel­lä matu­ri­teetil­la) kuin että keskus­pank­ki antaa rahaa pois. Vaik­ka sitä ajat­telisi ääret­tömän pitkänä korot­tomana lainana, se aiheut­taisi melkoisia teknisjuridiskir­jan­pidol­lisia haastei­ta, joi­ta en osaa edes oikein aloit­taa miet­timään mitä kaikkia han­kaluuk­sia siitä syn­ty­isi. Väitän edellen, että käytän­nössä olisi helpom­paa saa­da käteinen menet­tämään nimel­lis­ar­voaan. (Ja vielä helpom­paa ottaa se Mark­ka euron rinnalle)

    Vastaa

79. Out­sider:
    Erikoista on, että auto­jen huip­punopeus on yleen­sä lähem­mäs 200 km/h. Nyky­isil­lä moot­torin tietoko­neo­h­jauk­sil­la on nopeu­den rajoit­ta­mi­nen yksinker­taista. Mik­sei rajoitet­taisi nopeus vaikka­pa 140 km/h. Ei se ainakaan tekni­ikan hin­taa nostaisi.

    Kos­ka ker­homme pyrkii mak­si­maaliseen ekol­o­giseen jalan­jäl­keen, ajamme vain van­hoil­la autoil­la, jos­sa kat­tikaan ei ole pakolli­nen. Van­ha kahdek­san­vent­ti­ili­nen 20SEH on leg­en­daari­nen kone, ja Ascona kul­kee sil­lä hel­posti 230 km/t aivan katulaillisesti.
    Kun nyt saan mak­set­tua val­ti­olle sen kolmekym­men­tä­tuhat­ta siitä, että voin edelleenkin asua omas­sa kodis­sani, tulee pro­jek­tik­si ‑87 GT-Kadett, johon istu­tan van­han Punalakin. Sil­loin päästään kevyel­lä kopal­la jon­nekin 250 km/t.

    Tietysti esim. ampumaradan tie ei moisia nopeuk­sia sal­li, mut­ta onhan tääl­lä baanoja.

    https://www.youtube.com/watch?v=HB_APSQYhx4

    Valitet­tavasti videon pitu­us ei riit­tänyt lop­pu­un asti.

    Vastaa

80. Raimo K: Ja miten tämä liit­tyykään deflaatioon? 

    Talouden kasvun tai supis­tu­misen kor­re­laa­tio inflaa­tioon tai deflaa­tioon ei ole luon­non­la­ki. Talous voi supis­tua ja silti on inflaatio.

    Vastaa

81. Catili­na:
    ‘snip’
    Tietysti esim. ampumaradan tie ei moisia nopeuk­sia sal­li, mut­ta onhan tääl­lä baanoja.

    https://www.youtube.com/watch?v=HB_APSQYhx4

    Valitet­tavasti videon pitu­us ei riit­tänyt lop­pu­un asti. 

    Onpa defla­tori­nen video.

    Vastaa

82. Ville: Talouden kasvun tai supis­tu­misen kor­re­laa­tio inflaa­tioon tai deflaa­tioon ei ole luon­non­la­ki. Talous voi supis­tua ja silti on inflaatio. 

    Eihän sitä ole kukaan kiistänytkään, sitä kut­su­taan stagflaa­tiok­si. So what?

    Vastaa

83. Osmo Soin­in­vaara:
    Setelira­hoi­tus val­tion kaut­ta käy niin, että EKP antaa rahaa val­tioille ja val­tiot alen­ta­vat vero­tus­ta ja nos­taa tilapäis­es­ti sosi­aal­i­tur­vaa. Menee vähän hallitummin.

    Mut­ta kun suo­ra EKP:n rahoi­tus val­tioille ei ole mah­dol­lista mut­ta­mat­ta EU:n perus­sopimuk­sia. Kuin­ka ehdo­tat muu­tok­sen tehtäväk­si (edel­lyt­tää yksimielisyyttä)?

    Se mitä nyt aio­taan ostaa, on korkopa­pere­i­ta jälki­markki­noi­ta, se ei tuo val­tioille suo­raa rahaa, mut­ta voi laskea lain­o­jen korko­ta­soa (jos­sa ei tosin ole paljon tilaa laskulle).
    Tämän jälki­markki­noil­ta ostonkin lail­lisu­us ei ole ihan itses­tään selvää (joku tuomiois­tu­in tosin täl­lä viikol­la näyt­ti lievästi vihertävää valoa)

    Vastaa

84. pekka: Tämän jälki­markki­noil­ta ostonkin lail­lisu­us ei ole ihan itses­tään selvää 

    Keskus­pank­ki joka ei saa tehdä avo­markki­na­op­er­aa­tioi­ta? Se vähän niin kuin kuu­luu keskus­pankin toimenku­vaan. EKP:n perussäännöstä: 

    18 artik­la

    Avo­markki­na- ja luottotoimet

    18.1 EKPJ:n tavoit­tei­den saavut­tamisek­si ja sen tehtävien hoita­misek­si EKP ja kansal­liset keskus­pankit voivat:
    — toimia rahoi­tus­markki­noil­la joko osta­mal­la ja myymäl­lä suo­raan (avis­takaup­pana tai ter­mi­inikaup­pana) tai takaisi­nos­tosopimuk­sel­la taik­ka anta­mal­la tai otta­mal­la lainaksi yhteisön tai kol­man­sien val­tioiden val­u­ut­to­jen määräisiä saatavia ja siir­tokelpoisia arvopa­pere­i­ta sekä
    jalometalleja;
    — tehdä luot­to­toimia luot­to­laitosten ja muiden markki­naos­a­puolten kanssa; luot­toa annettaessa
    vakuuk­sien on olta­va riittävät.

    18.2 EKP määrit­telee omien avo­markki­na- ja luot­to­toimien­sa sekä kansal­lis­ten keskus­pankkien avo­markki­na- ja luot­to­toimien yleiset peri­aat­teet, mukaan lukien sel­l­ai­sista edel­ly­tyk­sistä tiedot­tamisen peri­aat­teet, joiden val­lites­sa ne ovat valmi­ita toteut­ta­maan kyseisiä toimia.

    Vastaa

85. tcrown: Minä olen eri mieltä. Ostovoima ei ole hävin­nyt mihinkään. Se on vain kon­sen­troitunut sel­l­aisi­in käsi­in, jot­ka mielu­um­min halu­a­vat käyt­tää ostovoimaansa myöhem­min kuin tänään. 

    Ehkä min­un pitää vähän perustel­la, mik­si pidän nimeno­maan aja­tus­ta tule­vaisu­u­den ostovoimas­ta olen­naise­na deflaa­tion yhteydessä.

    Sekä yksi­ty­is­puolel­la että yri­tyk­sis­sä investoin­ti­halukku­us riip­puu olete­tus­ta ostovoiman kehit­tymis­es­tä. Jos yri­tys näkee hyvää kehi­tys­tä asi­akkait­ten­sa ostovoimas­sa, se uskaltaa investoi­da. Jos yksi­tyi­nen ihmi­nen odot­taa hyvää kehi­tys­tä ostovoimas­saan, kulu­tus­ta on enem­män. Päin­vas­taises­sa tapauk­ses­sa yri­tys jät­tää lainan otta­mat­ta ja yksi­tyi­nen lait­taa rahaa sukanvarteen.

    Tähän yhtälöön ei tarvi­ta raha­nar­voa. Deflaa­tio tai hyvin mata­la inflaa­tio ovat oireel­lisia, mut­ta ne eivät ole taudin syy. Ei Vir­tasen per­he jätä autoa osta­mat­ta tai lähtemät­tä Thaimaaseen sik­si, että nämä voisi tehdä ensi vuon­na pros­entin tai kak­si halvem­mal­la. Raha jää kulut­ta­mat­ta, kos­ka Vir­tasen per­he ei usko talouten­sa kehi­tyk­seen ja mielu­um­min vaik­ka lyhen­tää asuntolainaansa.

    (Vir­tasen per­he voi kyl­lä jät­tää asun­non vai­h­ta­mat­ta hin­taodotusten vuok­si, mut­ta asun­tomarkki­noil­la on muutenkin oma elämän­sä. Toisaal­ta mata­lat korot hillit­sevät siel­läkin isom­pia romahduksia.)

    En halua deflaa­tio­ta, minus­ta muu­ta­man pros­entin inflaa­tio olisi tässä vai­heessa oikein näp­pärä työkalu työn hin­nan oikaisemiseen. Silti pidän deflaa­tio­ta oireena, en sairautena.

    tcrown: Pidän sitä silti käytän­nössä real­is­tisem­pana kuin aja­tus­ta siitä, että tuon ehdot­ta­masi matop­urkin kan­si saataisi­in vään­net­tyä auki.

    No kävisikö alv:n nos­to? Se on ainakin kon­sti, jota on mon­es­sa maas­sa tehty. Sil­lä saa inflaa­ti­oluku­ja mieli­v­al­tais­es­ti ylöspäin.

    Vai tarkoi­tatko kuitenkin, että ongel­ma ei ole kulut­ta­jahin­tade­flaa­tio (jos­ta siis nyt numeroina puhutaan)? Onko palkkade­flaa­tio sit­ten ongel­ma? Mik­si? Sen­hän pitäisi kor­ja­ta mei­dän kilpailukykyämme.

    Vastaa

86. Tcrown, voi olla että olet oike­as­sa siinä, ettei tuol­laista temp­pua kukaan voi tai halua tehdä. 

    Val­tion velka­kir­jo­jen ost­a­mi­nen pääo­mavaimen suh­teessa toimisi aivan ekvi­valen­tisti, jos val­tio sitou­tu­isi lahjoit­ta­maan rahat suo­raan kansalaisille. Mut­ta tässä on ongel­mana se, että val­tio ei, by and large, suos­tu siihen. Suomes­ta ei sel­l­aista poli­itikkoa löy­dy, joka ei mielu­um­min raken­nut­taisi sil­tarumpua tai jotain muu­ta pyra­midia omaan kotikylään tms. Ja tässä on juuri se crowd­ing out- ilmiö.

    Infla­tori­nen vaiku­tus joka saadaan siitä mikä on ihmis­ten *ihan oikea* rajaku­lu­tusaste, on paljon parem­min hin­tasig­naalia ohjaa­va. Eikä siinä kaik­ki; yllä kipuilti­in sil­lä että mitä jos se raha menee thaimaan matkoi­hin tms, niin tämä juuri on se point­ti: jos koti­maisen tai euroalueen kysyn­tä ei rajal­la ole riit­tävää, niin val­u­ut­ta­pako ulko­maille pudot­taa kurssia ja paran­taa kil­pailukykyä aivan niinkuin kuu­luukin.

    Poli­itikko­jen yritk­set “ratkaista” jokin “ongel­ma” johtuu siitä, että poli­itikol­la on aina joku vinoutunut käsi­tys siitä mikä on “todel­li­nen ongel­ma” ja joku vinoutunut käsi­tys siitä, miten se “kor­jataan”, ja yleen­sä näi­hin sisäl­tyy sel­l­ainen sys­temaat­ti­nen väärin­su­un­tau­tu­mi­nen joka pahen­taa ongelmia. 

    Ongel­man voi halutes­saan kiteyt­tää kuten itsekin sanoit, että se raha, jota kyl­lä on, on sel­l­ai­sis­sa käsisssä että se ei joh­da ihmis­ten toimeli­aisu­u­teen ja monien ihmis­ten työlle ei ole kysyn­tää. Ongel­mana on se, että tämän kysyn­nän stim­u­loimi­nen ei onnis­tu pankki­jär­jestelmän kaut­ta, kos­ka se raha menee niille ihmisille joil­la se raha jo nytkin on. Lisäk­si ongel­ma on se, että me jotenkin kollek­ti­ivis­es­ti vaan uskomme siihen, että niil­lä rikkail­la nyt vaan ihan sen rikkaut­en­sa vuok­si on oikeus päästä käsik­si siihen pain­okon­er­a­haan ja taval­lisel­la kansalaisel­la ei.

    Vastaa

87. Viherinssi: No kävisikö alv:n nos­to? Se on ainakin kon­sti, jota on mon­es­sa maas­sa tehty. Sil­lä saa inflaa­ti­oluku­ja mieli­v­al­tais­es­ti ylöspäin. 

    EKP:n käyt­tämästä inflaa­tios­ta on tarkoi­tus puhdis­taa vero­jen vaiku­tus, eli EKP:n mielestä ALVin nos­to vain hidas­taisi inflaatiota.

    Vastaa

88. Viherinssi: Ei Vir­tasen per­he jätä autoa osta­mat­ta tai lähtemät­tä Thaimaaseen sik­si, että nämä voisi tehdä ensi vuon­na pros­entin tai kak­si halvem­mal­la. Raha jää kulut­ta­mat­ta, kos­ka Vir­tasen per­he ei usko talouten­sa kehi­tyk­seen ja mielu­um­min vaik­ka lyhen­tää asuntolainaansa.

    Pros­entin tai kah­den erol­la korko­ta­sos­sa (siten myös rahan arvon muu­tok­sis­sa) on aika merkit­täviä vaiku­tuk­sia talouteen. Jonkun vir­tasen pitää siis jät­tää auto osta­mat­ta jos korko on pari pros­ent­tia korkeampi.

    Viherinssi: No kävisikö alv:n nos­to? Se on ainakin kon­sti, jota on mon­es­sa maas­sa tehty. Sil­lä saa inflaa­ti­oluku­ja mieli­v­al­tais­es­ti ylöspäin.

    Tuo on vähän sama kuin sanoisi, että BKT saadaan nousu­un heit­telemäl­lä kiviä ikkunoi­hin ja puhko­ma­l­la auton renkai­ta. Inflaa­tio (ja BKT) on mit­tari, jol­la yritetään mita­ta jotain hie­man han­kalam­min määriteltävää ilmiötä, ja kaik­ki toimet mit­tarin viis­arin värähdyt­tämisek­si eivät aiheuta toiv­ot­tua tulosta halu­tus­sa tosi­asial­lises­sa ilmiössä. (Toki voidaan myös argu­men­toi­da, että mak­samal­la enem­män vero­ja saa enem­män julk­isia palvelu­ja , jos­ta seu­raa, että rahan ostovoima ei heikkene.)

    Noin sivuhuomiona, Sveitsin val­ti­olle voi laina­ta täl­lä het­kel­lä rahaa vuodek­si ‑0,75% korol­la. Ilmeis­es­ti kaik­ki eivät ole valmi­ita viemään seteleitä tal­lelokeroon vielä tuol­lakaan hinnalla.

    Vastaa

89. Tiedemies: Val­tion velka­kir­jo­jen ost­a­mi­nen pääo­mavaimen suh­teessa toimisi aivan ekvi­valen­tisti, jos val­tio sitou­tu­isi lahjoit­ta­maan rahat suo­raan kansalaisille. Mut­ta tässä on ongel­mana se, että val­tio ei, by and large, suos­tu siihen. 

    Eikä äänestäjät. Tai siis ainakaan minä. Tuo­han ei tosi­asial­lis­es­ti ole muu­ta kuin val­tion meno­jen rahoit­tamista keskus­pankin paina­mal­la rahal­la ja poli­ti­ikan ja keskus­pankin toimin­nan sotkemista keskenään, ja tuon mato­laatikon avaamis­es­ta ei taas koskaan ole tul­lut mitään hyvää. Enkä usko että nykyiset poli­itkkomme oli­si­vat asian suh­teen parem­pia. Siihen on syyn­sä (siis muukin kuin mehevät palkkiot), että EKP:n val­tion velan osto-ohjel­mat menevät finanssisek­torin kaut­ta. Väli­in tulee suo­jak­er­ros, joka joutuu miet­timään ja osta­maan sen val­tion velan ensin oma­l­la rahallaan.

    Vastaa

90. EKP:n QE-ohjel­malle on mon­takin eri vaihtoehtoa.
    — Oste­taan val­tioiden velka­kir­jo­ja vapail­ta markkinoilta
    — Oste­taan kaiken­laisia velka­kir­jo­ja vapail­ta markkinoilta
    — Oste­taan ulko­maan­val­u­ut­taa vapail­ta markkinoilta
    — Oste­taan osakkei­ta vapail­ta markkinoilta

    Kaikissa näis­sä oikeasti annetaan pain­okon­er­a­haa pois. Ne näyt­tävät siltä että ei anneta, mut­ta kun noi­ta asioi­ta oste­taan, niin se raha tulee tyhjästä ja samal­la noiden ostet­tavien asioiden hin­ta nousee. Min­un mielip­i­teeni noista vaan on, että kaik­ki nuo ovat aika huono­ja keino­ja senkaltaisen inflaa­tion aikaansaamisek­si joka toimisi sen deflaa­tion vastavaikuttimena. 

    Kos­ka, kuten todet­tua, sen deflaa­tion syynä on se, että rahaa kyl­lä on, mut­ta se menee kädestä toiseen sel­l­ais­ten taho­jen välil­lä, jot­ka mielu­um­min pitävät sitä hal­lus­saan kuin osta­vat sil­lä jotain mihin tarvi­taan työtä. Täl­laisen “inflaa­tion” ruokkimi­nen ei kas­va­ta reaalian­sioi­ta, vaan tuot­taa kuplia. Sen­si­jaan jos se raha menee sinne, mis­sä ihmiset vai­h­ta­vat rahaa sel­l­aiseen mitä a) oikeasti tarvit­se­vat ja b) jon­ka tekemisek­si joku tekee jotain hyödyl­listä, niin täl­löin saadaan sel­l­ais­ten asioiden kysyn­tä ja hin­nat nouse­maan, joiden tekem­i­nen oikeasti hyödyt­tää ihmisiä. 

    Toinen vai­h­toe­hto, “klas­sisem­pi” Key­ne­siläi­nen on, että val­tio ostaa työtä ja teet­tää teitä, koulu­ja ja viemäre­itä. OK, ei tämä muuten mitään hait­taisi, mut­ta kun ne tiet, viemärit ja koulut on paljolti jo rakennettu. 

    Jos tälle tielle men­nään, niin EKP voisi rahoit­taa suo­raan vaikka­pa ESA:aa, joka rak­en­taisi kuuase­man, aster­oidikai­vok­sia, avaru­ushissin ja niin edelleen. Se on infraa jota ei muuten tul­la oikein rakentamaan.

    Vastaa

91. tcrown: Pros­entin tai kah­den erol­la korko­ta­sos­sa (siten myös rahan arvon muu­tok­sis­sa) on aika merkit­täviä vaiku­tuk­sia talouteen. Jonkun vir­tasen pitää siis jät­tää auto osta­mat­ta jos korko on pari pros­ent­tia korkeampi.

    Tot­takai. Mut­ta nyt me puhum­mekin siitä, että se joku vir­ta­nen jät­tää auton osta­mat­ta, kos­ka hänen korkeampi asun­to­lainan korkon­sa estää hän­tä tekemästä niin.

    Korot vaikut­ta­vat etenkin asun­to­lain­o­jen kaut­ta hyvin paljon kulut­ta­jien koke­maan talouteen, siitä ei ole epäilystäkään. Sil­loin ei kuitenkaan puhuta siitä, että Vir­ta­nen jät­täisi auton osta­mat­ta, kos­ka deflaa­tio tekee siitä halvem­man ensi vuonna.

    tcrown: Tuo on vähän sama kuin sanoisi, että BKT saadaan nousu­un heit­telemäl­lä kiviä ikkunoi­hin ja puhko­ma­l­la auton renkaita. 

    Hyvä ver­taus. Ja juuri tätä yritän sormet vaah­dos­sa tässä selit­tää. Kulut­ta­jahin­tain­flaa­tio on ylipäätään huono mit­tari, kos­ka siel­lä on pari erit­täin suur­ta eril­listä erää, jot­ka vaikut­ta­vat, lähin­nä asum­i­nen ja energia.

    Deflaa­tiopelko ei ole järkevää, kos­ka mata­lat korot eivät ole ongel­ma. Jos deflaa­tiok­ierre pää­sisi syn­tymään, se on oire, ei sairaus. Ei pidä pelätä deflaa­tio­ta, vaan pitää yrit­tää vält­tää niitä syitä.

    Noin sivuhuomiona, Sveitsin val­ti­olle voi laina­ta täl­lä het­kel­lä rahaa vuodek­si ‑0,75% korol­la. Ilmeis­es­ti kaik­ki eivät ole valmi­ita viemään seteleitä tal­lelokeroon vielä tuol­lakaan hinnalla.

    Saako Sveit­sis­sä kulut­ta­ja (tai yri­tys) lainaa negati­ivisel­la korol­la? Sveitsin val­tio saa, nyt ennä­tys­mäis­es­ti 10 vuo­den lainan korko putosi alle nol­laan (-0,02 %). Ohjausko­rko­han ei sinän­sä vielä ole jotain, jol­la reaal­i­talouden toim­i­jat saisi­vat lainaa.

    Vastaa

92. tiedemies: Toinen vai­h­toe­hto, “klas­sisem­pi” Key­ne­siläi­nen on, että val­tio ostaa työtä ja teet­tää teitä, koulu­ja ja viemäre­itä. OK, ei tämä muuten mitään hait­taisi, mut­ta kun ne tiet, viemärit ja koulut on paljolti jo rakennettu. 

    Ja ongel­mak­si tulee se, että sit­ten raken­netaan infraa malli­in sil­ta Hailu­o­toon, joka on ihan oikeasti tapetil­la (asukkai­ta Hailu­o­fon kun­nas­sa on noin 1000kpl, kus­tan­nusarvio 50 miljoonaa).

    Vastaa

93. tiedemies: Kos­ka, kuten todet­tua, sen deflaa­tion syynä on se, että rahaa kyl­lä on, mut­ta se menee kädestä toiseen sel­l­ais­ten taho­jen välil­lä, jot­ka mielu­um­min pitävät sitä hal­lus­saan kuin osta­vat sil­lä jotain mihin tarvi­taan työtä. Täl­laisen “inflaa­tion” ruokkimi­nen ei kas­va­ta reaalian­sioi­ta, vaan tuot­taa kuplia. Sen­si­jaan jos se raha menee sinne, mis­sä ihmiset vai­h­ta­vat rahaa sel­l­aiseen mitä a) oikeasti tarvit­se­vat ja b) jon­ka tekemisek­si joku tekee jotain hyödyl­listä, niin täl­löin saadaan sel­l­ais­ten asioiden kysyn­tä ja hin­nat nouse­maan, joiden tekem­i­nen oikeasti hyödyt­tää ihmisiä. 

    Selkeätä tek­stiä.

    Mikähän rooli investoin­tipankeil­la ja ‑pankki­ireil­la on tässä rahan “jem­maamises­sa” on? Äkkiä ajatellen voisi kuvitel­la, että heille sopii oikein hyvin maail­ma, jos­sa korot ja reaali-investoin­nit ovat nol­lan tienoilla.

    Vastaa

94. tiedemies: Kaikissa näis­sä oikeasti annetaan pain­okon­er­a­haa pois. Ne näyt­tävät siltä että ei anneta, mut­ta kun noi­ta asioi­ta oste­taan, niin se raha tulee tyhjästä ja samal­la noiden ostet­tavien asioiden hin­ta nousee. 

    Ei se kyl­lä kval­i­tati­ivises­sa mielessä anna rahaa pois yhtään sen enem­pää kuin sinä annat rahaa pois lait­tae­sasi rahaa tilille. Kaik­ki raha syn­tyy tyhjästä, uuden velan luomis­es­ta, ja juuri se tekee ajatuk­sen siitä, että keskus­pank­ki “antaisi” merkit­täviä määriä rahaa pois niin han­kalak­si ainkain min­ulle. Se muut­taisi koko sys­teemiä tavoil­la jota en osaa ennakoida. 

    Min­un mielip­i­teeni noista vaan on, että kaik­ki nuo ovat aika huono­ja keino­ja senkaltaisen inflaa­tion aikaansaamisek­si joka toimisi sen deflaa­tion vastavaikuttimena.

    Tuos­ta olen täysin samaa mieltä. Mut­ta ei keskus­pankil­la muitakaan työkalu­ja täl­lä het­kel­lä ole. Narul­la on vaikea työntää.

    Vastaa

95. Viherinssi: Sil­loin ei kuitenkaan puhuta siitä, että Vir­ta­nen jät­täisi auton osta­mat­ta, kos­ka deflaa­tio tekee siitä halvem­man ensi vuonna.

    Pahoit­te­lut, taisin vas­ta­ta edel­liseen kom­ment­ti­isi turhan ohuel­la lukemisel­la. Kokeil­laan uudestaan. 

    Viherinssi: Ehkä min­un pitää vähän perustel­la, mik­si pidän nimeno­maan aja­tus­ta tule­vaisu­u­den ostovoimas­ta olen­naise­na deflaa­tion yhteydessä.
    Sekä yksi­ty­is­puolel­la että yri­tyk­sis­sä investoin­ti­halukku­us riip­puu olete­tus­ta ostovoiman kehittymisestä. …

    …Tähän yhtälöön ei tarvi­ta raha­nar­voa. Deflaa­tio tai hyvin mata­la inflaa­tio ovat oireel­lisia, mut­ta ne eivät ole taudin syy. …

    …Raha jää kulut­ta­mat­ta, kos­ka Vir­tasen per­he ei usko talouten­sa kehi­tyk­seen ja mielu­um­min vaik­ka lyhen­tää asuntolainaansa.
    En halua deflaa­tio­ta, minus­ta muu­ta­man pros­entin inflaa­tio olisi tässä vai­heessa oikein näp­pärä työkalu työn hin­nan oikaisemiseen. Silti pidän deflaa­tio­ta oireena, en sairautena.

    Yhtälöön tarvi­taan siir­re­tyn kulu­tuk­sen hin­ta a.k.a. reaa­liko­rko. Olete­tus­ta ostovoiman kehi­tyk­ses­tä huoli­mat­ta ihmiset saadaan kulut­ta­maan enem­män tänään ja vähem­män huomen­na reaa­liko­rkoa laske­mal­la. (Tämä on se mihin viit­tasin, parinkin pros­entin pudo­tus reaa­liko­rossa on merkit­tävä tässä mielessä.) Ja jos ihmiset saadaan kulut­ta­maan tänään enem­män, niin usein se talouden tule­vaisu­u­den­näkymäkin kirkastuu. 

    Nyt, kuten olemme keskustelleet, keskus­pankil­la on haastei­ta saa­da nimel­lisko­rkoa painet­tua nyky­istä alem­mas, kos­ka setelit. Reaa­liko­rkoon keskus­pank­ki taas voi vaikut­taa vielä vähem­män. ain­oa mitä keskus­pank­ki voi toivoa, on pitää nimel­lisko­rot nykyisel­lään ja saa­da aikaan inflaa­tio­ta, jol­loin reaa­liko­rot painu­vat pakkaselle, ja vir­tas­ta alkaa auton ost­a­mi­nen taas kiin­nos­ta­maan. Deflaa­tio on ongel­malli­nen, kos­ka se vään­tää reaa­liko­rko­ja ylöspäin.

    Minä taas en näe, että inflaa­tio voi nous­ta ennen kuin kulu­tuskysyn­tä läh­tee liik­keelle, pump­pasi EKP rahaa ulos mil­lä tahansa taval­la. Täl­löin ain­oak­si jäl­jelle jääväk­si keinok­si tulee vetää mii­nusko­rko­jä­nis hatus­ta ja saa­da jol­lain taval­la nimel­lisko­rot pakkaselle. Par­il­la mii­nus­pros­en­til­la tek­isi jo ihmeitä. Ja ilman ihmeitäkin päästään aika lähelle yhtä pros­ent­tia jos EKP:llä olisi uskallus­ta lähteä kar­toit­ta­mat­tomille vesille.

    Mut­ta siitä olen samaa mieltä, että niin kauan kuin inflaatio/deflaatio on ale kymme­nen pros­entin, niin se ei ole ongelmien syy. Deflaa­tio vain han­kaloit­taa tässä tapauk­ses­sa niitä oikei­den syi­den ratkomista.

    Vastaa

96. tcrown:
    Ei se kyl­lä kval­i­tati­ivises­sa mielessä anna rahaa pois yhtään sen enem­pää kuin sinä annat rahaa pois lait­tae­sasi rahaa tilille. 

    Jos velka­kir­ja menee kau­pak­si nyt 90 eurol­la ja EKP ostaa sen 95 eurol­la pois, niin EKP antaa pois 5 euroa. Sil­lä, että kau­pan kohteena on velka­kir­ja eikä esimerkik­si joku kulu­tushyödyke, on merk­i­tys­tä vain melko vähän. Sanon “vain melko vähän”, kos­ka se vähä mitä sil­lä on merk­i­tys­tä on, että EKP ei osta velka­kir­jo­ja pois niiden nimel­lis­ar­voa korkeam­mal­la hin­nal­la, mikä tarkoit­taa että teo­ri­as­sa sil­lä on aina mah­dol­lisu­us saa­da ns omansa takaisin kun velat mak­se­taan takaisin. 

    Ja siis, keskus­pankil­la on raja­ton määrä rahaa. Se voi ostaa velka­kir­jo­ja vaik­ka kuin­ka paljon. Ja jos velalli­nen jät­tää velka­nsa mak­samat­ta, niin sil­lä ei siinä tapauk­ses­sa ole keino­ja imuroi­da sitä rahaa takaisin. 

    Tietenkin tässä kaikessa täy­tyy ottaa se huomioon että riskit yms mutatis mutan­dis, caveat emp­tor, ceteris paribus jne, mut­ta siis, niin kauan kun kaikkia velko­ja ei aina mak­se­ta, niin se on tilas­tol­lis­es­ti ajatellen rahan antamista pois. Keskus­pank­ki taval­laan ostaa riskin pois markki­noil­ta, ja tämän riskipreemion hin­ta on sitä tyhjästä luo­tua rahaa. Lisäk­si peli on itseään ylläpitävä, kos­ka val­tioiden konkurssin elikkästä mak­sukyvyt­tömyy­den uhates­sa, keskus­pank­ki ostaa niitä velka­kir­jo­ja pois niin paljon että sitä ei tule. 

    Siitähän tässä koko Kreik­ka-rul­janssis­sa on kyse, eli mitä ihmettä pitäisi tehdä jos joku val­tio oikeasti menee niin konkurssi­in että sen velka­kir­jo­ja vas­taan painet­tu raha *on* todel­la pain­okon­er­a­haa ja tämän pelin sään­nöt ikäänkuin menevät rik­ki. Sään­tö­jen piti taa­ta se, ettei näin käy, mut­ta minkäs teet. 

    Nyt peli on sel­l­ainen, että ne jot­ka oper­oi­vat siinä lähel­lä rahan lähdet­tä, saa­vat sen ilmaisen rahan, eli näi­den riskit oste­taan pois nimel­lis­ar­vol­la. Velat taas pitää mak­saa pois kun muuten pelin sään­töjä riko­taan, ja tämän takia se muka jotenkin maagis­es­ti pitää imuroi­da se raha markki­noil­ta pihalle. Käytän­nössä siis niin, että val­tiot verot­ta­vat kansalaisil­taan rahaa ja sit­ten tämä raha polte­taan (kuvain­nol­lis­es­ti). Samaan aikaan uhkaa deflaatio.

    Minä en näe tässä mitään muu­ta keinoa kuin radikaale­ja muu­tok­sia pelin sään­töi­hin. Keskus­pankin QE joka kohdis­tu­isi kansalais­ten ostovoimaan korko­markki­noiden sijaan, olisi ainakin jotain sel­l­aista mitä ei ole vielä kokeil­tu. En näe mitään oikeu­tus­ta sille, että riskit oste­taan yli­hin­taan pois niiltä, jot­ka ovat sen vapaae­htois­es­ti otta­neet ja samal­la tilanteen taval­laan luoneet.

    Vastaa

97. tcrown: Minä taas en näe, että inflaa­tio voi nous­ta ennen kuin kulu­tuskysyn­tä läh­tee liik­keelle, pump­pasi EKP rahaa ulos mil­lä tahansa taval­la. Täl­löin ain­oak­si jäl­jelle jääväk­si keinok­si tulee vetää mii­nusko­rko­jä­nis hatus­ta ja saa­da jol­lain taval­la nimel­lisko­rot pakkaselle.

    Olemme siis lop­ul­ta lähel­lä toisi­amme. En kiistä sitä, etteikö ohjausko­rois­sa olisi laskemisen varaa, kyl­lä ne vähän miinuk­sel­la voivat olla. En kuitenkaan usko, että pankista rahan käyt­täjälle lähtevää rahaa tulisi saa­maan merkit­täväl­lä mii­nusko­rol­la (kar­voineen päivi­neen). Siinä suh­teessa nol­la on raja.

    Olen myös samaa mieltä siitä, että mata­la inflaa­tio hait­taa kor­jaus­li­ikkeitä ja kaven­taa peli­v­araa. Ongelmia tulee eri­tyis­es­ti palka­n­muo­dos­tuk­sen korjaamisessa.

    Mie­lenki­in­tois­es­ti san­o­taan, että deflaa­tio nos­taa reaa­liko­rko­ja. Näin voi olla, mut­ta nykyti­lanne ei sijoit­ta­jan silmin sil­loin näytä deflaa­ti­ol­ta. Yksit­täisen sijoit­ta­jan kannal­ta var­mo­jen sijoi­tusten reaa­liko­rot ovat pakkasel­la, jos seu­rataan vähänkään pidem­pää aikaväliä.

    Lainan­ot­ta­jan näkökul­ma on toinen, riskit hin­noitel­laan nykyään aika korkealle — ehkä todel­lis­es­ta syys­tä, ehkä vakavaraisu­ussy­istä. Investoin­tien kannal­ta lainan­ot­ta­jan näkökul­ma on tärkeä, mut­ta sil­loinkin pitäisi miet­tiä, mik­sei tule­vaisu­u­teen usko­ta (riskit las­ke­taan korkeiksi).

    Yksit­täis­ten kulut­ta­jien kannal­ta asun­to­lain­o­jen koron lasku jonkin ver­ran vielä voi elvyt­tää. Vas­tavoimana on kuitenkin aja­tus siitä, että taan­tu­ma jatkuu eikä kenenkään työ­paik­ka ole var­ma. Se hillit­see kulut­tamista ja pikem­min kään­tää raho­ja lain­o­jen takaisin­mak­sun suuntaan.

    Kaikki­aan tilanne näyt­tää siltä, että kos­ka sijoit­ta­jat tai kulut­ta­jat eivät usko tule­vaisu­u­den­näkymi­in, mar­gin­aalit lev­iävät ja lainan­ot­to­halu vähe­nee. Teo­ri­as­sa juuri nyt val­tioiden pitäisi elvyt­tää niin maan perus­teel­lisen paljon, kos­ka raha on niille läh­es ilmaista. Taitaa vain olla niin, että ne hyödyl­liset elvy­tys­in­vestoin­nit ovat hukas­sa tai kohdis­tu­vat kovin kapeille sektoreille.

    Olen tuon inflaa­tion suh­teen opti­mistisem­pi (jos se nyt on oikea ter­mi). Jos niin halu­taan, inflaa­tio saadaan liik­keelle. Se on sit­ten toinen asia, että keuhkoku­ume­poti­laan kuumeen saa alas han­keen heit­tämäl­lä, mut­ta ei se sairaut­ta paranna.

    tcrown: Mut­ta siitä olen samaa mieltä, että niin kauan kuin inflaatio/deflaatio on ale kymme­nen pros­entin, niin se ei ole ongelmien syy. 

    Amen.

    Ja muis­te­taan vielä, että merkit­tävää inflaa­tion pei­liku­val­ta näyt­tävää deflaa­tio­ta ei mod­erneis­sa yhetiskun­nis­sa ole nähty, ei edes Japanis­sa. Suomes­sa var­maankin saadaan tässä vielä raflaavia deflaa­tiouutisia, kun ruokako­rien hin­nat alenevat keskus­li­ikkei­den vih­doin siir­tyessä markkinatalouteen…

    Vastaa

98. Tiedemies: Ja jos velalli­nen jät­tää velka­nsa mak­samat­ta, niin sil­lä ei siinä tapauk­ses­sa ole keino­ja imuroi­da sitä rahaa takaisin…
    … niin se on tilas­tol­lis­es­ti ajatellen rahan antamista pois.

    Kyl­lä keskus­pankil­la keino­ja on. Joka vuosi keskus­pank­ki voi kerätä markki­noil­ta voit­ton­sa ver­ran rahaa pois. Niin kauan kuin (keskus)pankki pystyy tuo­toil­laan kat­ta­maan luot­to­tap­pi­ot, ei sitä kyl­lä voi rahan pois antamisek­si kut­sua yhtään sen enem­pää kuin taval­lista pankin myön­tämää luot­toa. Ja se, että keskus­pank­ki onnis­tu­isi törp­pöilemään QE-paket­tin­sa niin pahasti, että tap­pi­oi­ta ei pysty­isi parin vuo­den koko keskus­pankki­toimin­nan voitoil­la kat­ta­maan kuu­lostaa näin äkkiseltään aika kaukaa haetulta. 

    Tiedemies: Minä en näe tässä mitään muu­ta keinoa kuin radikaale­ja muu­tok­sia pelin sääntöihin.

    Samaa mieltä. Tosin sen sijaan että alka­isin käyt­tämään keskus­pankkia pain­okoneena, min­un rahoi­tussek­torin refor­mi menisi jotenkin seuraavasti:

    1. Mah­dol­lis­te­taan negati­iviset korot muut­ta­mal­la käteisen luon­net­ta jotenkin. Vaikeaa mut­ta tuskin tekemätöntä.

    2. Pois­te­taan vier­aan pääo­man veroe­dut sekä yri­tys­ten rahoituk­ses­sa että asun­to­laina­markki­nal­la, jol­loin rahoi­tussek­torin rooli ylipäätään piene­nee ja “too big to fail” ongel­ma piene­nee merkittävästi.

    3. Muute­taan pankkien vero­tus­ta ja muu­ta sään­te­lyä niin, että pankkien toimin­nan rahoit­ta­mi­nen oma­l­la pääo­ma­l­la on halvem­paa kuin vier­aal­la pääo­ma­l­la (ks. Modigliani & Miller). Toden­näköis­es­ti tämä pois­taa merkit­tävän osan reg­u­laa­tion tarpeesta. 

    4. Jäl­jelle jäävä reg­u­laa­tio muokataan pois objek­ti­iviseen riskien mit­taamiseen pyrkimis­es­tä riskien mit­taamiseen joka ohjaa pankki­toimin­nan hel­posti reg­u­loitavaan muotoon.

    Vastaa

99. Yksi mikä tässä nykyisessä pelis­sä on pielessä on, että kun korot ovat siinä nol­lan tun­tu­mas­sa ja kesku­pankin inter­ven­tiot ovat keskeisessä roolis­sa, ei korko ole enää hin­ta riskistä, vaan se jälki­markki­nako­rko on oikeas­t­aan vaan riskiko­r­jat­tu veikkaus siitä, mil­lä hin­nal­la keskus­pank­ki lait­taa perälau­dan kullekin val­tion velkakirjalle. 

    Tämä tarkoit­taa siis sitä, että sen­si­jaan että EKP loisi lik­vidi­teet­tiä rahamarkki­noille, se toimii erään­laise­na monop­o­lipelin pankki­na kum­mallises­sa pelis­sä jos­sa sijoi­tus­pankit ja isot sijoit­ta­jat lyövät keskenään vetoa siitä, mitä EKP nyt sat­tuu tule­vaisu­udessa tekemään. 

    Väitän, että sen luo­man lik­vidi­teetin kyky saa­da aikaan oikeas­t­aan mitään, on mitätön sik­sikin, että val­tioiden velan­ot­to on suun­nilleen ain­oa joka tuo “peli­nap­pu­loi­ta” tähän peli­in ja sitä taas sito­vat muut sään­nöt. Raha kiertää siel­lä niil­lä tyypeil­lä, jot­ka tätä peliä pelaa­vat, ikäänkuin pok­eripöy­dässä, mut­ta ei se sieltä min­nekään reaal­i­talouden investoin­tei­hin valu. Päin­vas­toin, kun korot painu­vat, pankit vaan nos­ta­vat mar­gin­aale­jaan, joten sitäkään vaiku­tus­ta ei pääse syn­tymään vahingossakaan.

    Pankkisys­tee­mi nyt vaan toimii erään­laise­na raha­p­a­tona ja ‑tulp­pana, ja reaal­i­talouden riskit nähdään siel­lä eril­lis­inä, eikä se raha siltä mihinkään liiku. Koron manip­u­loimi­nen mil­lään keinol­la ei muu­ta tätä, ei vaik­ka saataisi­in aikaan negati­ivi­nenkin korko. Muut ehdo­tuk­sesi ovat kyl­lä hyviä, mut­ta eivät nekään sys­teemistä ongel­maa poista. 

    EKP voisi yksinker­tais­es­ti ostaa myös pörssistä indeksin mukaan osakkei­ta, ellei siel­lä olisi kuplaa jo valmi­ik­si. Jos se näin alka­isi tehdä, veikkaan että pörssin “vir­tu­aa­li­nen” luonne vahvis­tu­isi entis­es­tään, tosin ero­tuk­se­na on se, että kos­ka siel­lä kau­pataan omaa pääo­maa, niin ris­ki sen­tään olisi todellinen. 

    Minä olen edelleen sitä mieltä, että inflaa­tio­ta ja reaal­i­talouden stim­u­laa­tio­ta saataisi­in parhait­en liik­keelle anta­mal­la rahaa yksit­täisille ihmisille. Lamas­ta voi nous­ta vain kor­jaus­li­ik­keel­lä, joka säätää suh­teel­liset hin­nat kohdalleen, ja inflaa­tion olois­sa se tapah­tuu kivut­tomam­min, kun riit­tää että ne hin­nat nou­se­vat joi­hin kysyn­tää kohdis­tuu. En tiedä mikä sopi­va “raha-injek­tio” olisi, mut­ta jos kesku­pank­ki käyt­tää jotain rahavaran­non kasvua mit­ta­ri­na, niin sil­lä voisi olla joku osu­us M2, M1 ja M0:lle, ja M0:aa kas­vatet­taisi­in aina jol­lain­pienel­lä siivul­la muiden kasvus­ta suo­ral­la kansalais­pal­ka­lla. Tähän pitäisi tietenkin a) ottaa vain äärim­mäisen pieni siivu ja b) tur­vau­tua vas­ta kun korot uhkaa­vat oikeasti men­nä nol­laan. Niinkuin ne nyt ovat. 

    Ter­veessä taloudessa (nimel­lis) koron pitäisi olla makroskoop­pinen, siis joitain pros­ent­te­ja nyt ainakin, jot­ta erot nimel­lisko­rossa oli­si­vat merk­i­tyk­sel­lisiä. Nyt joku Euri­bor on 0.005 pros­ent­tia tai 0.02 pros­ent­tia, näil­lä eroil­la ole mitään merk­i­tys­tä ennenkuin puhutaan mil­jardeista. Yksilöt eivät tee päätök­siä täm­möis­ten ero­jen perus­teel­la, ja yhteiskun­ta lop­ul­takin koos­t­uu ihmi­sistä, kaiken talouden oikeu­tus ja perus­ta on lop­ul­ta yksi­ty­nen kulutus.

    Vastaa

100. Tiedemies: Päin­vas­toin, kun korot painu­vat, pankit vaan nos­ta­vat mar­gin­aale­jaan, joten sitäkään vaiku­tus­ta ei pääse syn­tymään vahingossakaan.

     Pieni pakko. Wan­haan hywään aikaan ihan merkit­tävä osa taval­lisen pankin korkokat­teesta syn­tyi käytän­nössä korot­tomista käyt­tötileistä (0% korol­la rahaa sisään ja 4% viiteko­rol­la + 1% mar­gin­aalil­la ulos -> 5% hyvää. Kun viiteko­rko painuu nol­laan, korkokatet­ta ei enää olekaan kuin 1%-yksikkö.

     Tiedemies: Koron manip­u­loimi­nen mil­lään keinol­la ei muu­ta tätä, ei vaik­ka saataisi­in aikaan negati­ivi­nenkin korko. 

     En ymmär­rä tätä argu­ment­tia. Talous saadaan yliku­umen­e­maan jos korkoa las­ke­taan pari has­sua pros­ent­tiyk­sikköä viidestä pros­en­tista, mut­ta sama temp­pu ei onnis­tu nol­las­ta pros­en­tista? Jos satasen kulu­tus­lu­o­to­s­ta pitää mak­saa vuo­den päästä 105 euron sijaan 102, niin vaiku­tus on val­ta­va, mut­ta jos 100 euron sijaan 97, mitään ei tapah­du? En yksinker­tais­es­ti ymmär­rä mis­tä tuo epä­lin­eaarisu­us syntyy.

     Tiedemies: Ter­veessä taloudessa (nimel­lis) koron pitäisi olla makroskooppinen, 

     Aja­tus siitä, että korko­jen pitää olla posi­ti­ivisia on yksi talous­teo­ri­an type­r­impiä itses­tään­selviä “totuuk­sia”. Kyl­lä, se on osoitet­tu uni­ver­saa­lik­si totu­udek­si eläinkokeista alka­en ja lap­sikokeisi­in päät­tyen, jos­sa kyl­lä, useim­miten tikkari tänään on parem­pi aja­tus kuin tikkari huomen­na. Min­ul­la on yksi pieni kysymys. Kumpaa prefer­oit, viit­tä hiusten­leikku­u­ta tänään vai neljää hiusten­leikku­u­ta kuukau­den välein alka­en tänään?

     Ei ole mitään syytä olet­taa, että kulu­tuk­sen siirtämisen hin­nan pitää olla posi­ti­ivi­nen. Jos se voi olla negati­ivi­nen, sil­loin keinotekoiset rajoit­teet, jot­ka sitä pitävät posi­ti­ivise­na, pitää pois­taa, kuten muutkin turhat kau­pan rajoit­teet. Tämä kau­pan rajoite kun vieläpä on erit­täin haitalli­nen huono-osaisille, ja hyödylli­nen hyväo­saisille mikä toisaal­ta takaa sen, että tämä länky­tyk­seni on täysin hyödytöntä. 

     Ja ole­tan että ekon­o­mistit vas­tus­ta­vat aja­tus­ta negati­ivi­sista aikapref­er­ens­seistä. Kos­ka “Neg­a­tive time pref­er­ences would cause most of our eco­nom­ic mod­els to explode” http://noahpinionblog.blogspot.se/2014/01/what-if-preferences-are-unstable.html

     Vastaa

101. Viherinssi: En kuitenkaan usko, että pankista rahan käyt­täjälle lähtevää rahaa tulisi saa­maan merkit­täväl­lä mii­nusko­rol­la (kar­voineen päivi­neen). Siinä suh­teessa nol­la on raja.

     Ei ilman muu­tok­sia käteisen luon­teeseen. Joiden uskon ole­van real­is­tisem­pia kuin se, että keskus­pank­ki alka­isi jakaa rahaa ilmaisek­si. (Selvää toki on, että voin lyödä jallupul­losta vetoa, että Suo­mi voit­taa jalka­pal­lon maail­man­mes­taru­u­den tai Euroopas­sa on väki­val­tainen val­lanku­mous ennen kuin kumpikaan noista tapahtuu.)

     Viherinssi: Mie­lenki­in­tois­es­ti san­o­taan, että deflaa­tio nos­taa reaa­liko­rko­ja. Näin voi olla, mut­ta nykyti­lanne ei sijoit­ta­jan silmin sil­loin näytä deflaa­ti­ol­ta. Yksit­täisen sijoit­ta­jan kannal­ta var­mo­jen sijoi­tusten reaa­liko­rot ovat pakkasel­la, jos seu­rataan vähänkään pidem­pää aikaväliä.

     En oikein ymmär­rä. Reaa­liko­rot voivat aivan hyvin olla pakkasel­la ilman deflaa­tio­ta (korko 0,1%, inflaa­tio 1% -> reaa­liko­rko ‑0,9%). Jos siir­ry­tään 1% deflaa­tioon, reaa­liko­roksi tulee 1,1%. Eli reaa­liko­rko nousee.

     Viherinssi: Lainan­ot­ta­jan näkökul­ma on toinen, riskit hin­noitel­laan nykyään aika korkealle – ehkä todel­lis­es­ta syys­tä, ehkä vakavaraisuussyistä. 

     On vähin­täänkin ongel­mallista nykyisen tilanteen kannal­ta, että pankkien pääo­mavaa­teet on kon­struoitu niin, että asun­to­lain­oi­tus kan­nat­taa mak­si­moi­da ja pk-yri­tys­lain­oi­tus min­i­moi­da. Tai ainakin hin­noitel­la kipu­ra­jan yläpuolelle. Tuo­hon en kek­si muu­ta ratkaisua kuin että pankkien pääo­mas­ta pitää tehdä vähän vähem­män niuk­ka hyödyke. Helpoiten se onnis­tuu tekemäl­lä siitä halvem­pi rahoi­tus­lähde kuin vieras pääoma.

     Vastaa

102. tcrown: 3. Muute­taan pankkien vero­tus­ta ja muu­ta sään­te­lyä niin, että pankkien toimin­nan rahoit­ta­mi­nen oma­l­la pääo­ma­l­la on halvem­paa kuin vier­aal­la pääo­ma­l­la (ks. Modigliani & Miller). Toden­näköis­es­ti tämä pois­taa merkit­tävän osan reg­u­laa­tion tarpeesta. 

     Vero­tuk­sen lisäk­si vivu­tuk­sen hin­taan vaikut­taa ris­ki. Pankkien bis­nek­seen kuu­luu aika olen­naise­na osana sen riskin han­skaami­nen. Investoin­tipankkien lisäk­si tarvi­taan tal­letus­pankke­ja, jot­ka hoita­vat rahali­iken­net­tä. Ja kun niil­lä on tal­letuk­sia, tulee houkutuksia.

     Vastaa

103. Myön­nän että olet oike­as­sa teo­ri­as­sa, min­un usko­muk­seni perus­tuu vaan siihen, että negati­ivi­nen korko on äärim­mäisen han­kala toteut­taa. Mitä se edes käytän­nössä *voisi* tarkoit­taa? Seteliä, jon­ka nimel­lis­ar­vo ale­nee ajan myötä? Sitä että pankit otta­vat rahaa ihmis­ten tileiltä? “Paras­ta ennen”- päiväys setelei­hin? Radioak­ti­ivi­nen raha, jol­la on muu­ta­man vuo­den puoliintumisaika? 

     En ole sil­lä lail­la eri mieltä siitä, että efek­ti­ivi­nen negati­ivi­nen korko on tärkeää saa­da aikaan. Olen eri mieltä vain siitä, mikä on yksinker­taisin ja tehokkain tapa saa­da se aikaan. Väitän, että se on efek­ti­ivi­nen setelira­hoi­tus, joka tuot­taisi inflaa­tio­ta. Jos lain­opil­liset ongel­mat tule­vat eteen, niin val­tioiden velka­kir­jo­jen osto on kuten miten sinne päin, vaikkei se hyvä olekaan. Ehdotin toisaal­ta, että joku Euroopan Avaru­usjär­jestö lait­taa liik­keelle ikuisen velka­kir­jan, jon­ka EKP ostaa. Tai joku vas­taa­va taho, joka rak­en­taa jotain pitkän aikavälin jut­tu­ja ja ostaa palvelui­ta euroop­palaiselta teollisuudelta. 

     Val­tioiden kykyyn kulut­taa rahaa sil­lä lail­la että siitä on hyö­tyä en oikein usko, yksi­tyi­nen kulu­tus ohjaa tuotan­toa taval­la, joka paran­taa ihmis­ten elämää oikeasti, ei vain poli­it­tikko­jen kuvitelmissa.

     Vastaa

     1. Negati­ivi­nen korko on mah­dol­lista sen jäl­keen, kun käteisen rahan käyt­tö on lop­ullis­es­ti loppunut.

        Vastaa

104. Osmo Soin­in­vaara:
     Negati­ivi­nen korko on mah­dol­lista sen jäl­keen, kun käteisen rahan käyt­tö on lop­ullis­es­ti loppunut.

     Onhan negati­ivistä korkoa ollut käytössä jo nytkin.

     Esim.:”​Euroopan keskus­pankin neu­vos­to päät­ti 5.6.2014 laskea ohjausko­rko­jaan. Kos­ka korkop­utken lat­t­ian muo­dosta­va korko, yön yli ‑tal­letusko­rko, oli jo nol­las­sa, painui tal­letusko­rko negati­ivisek­si ‑0,10 pros­ent­ti­in. Negati­ivista tal­letusko­rkoa joutu­vat mak­samaan pankit, jot­ka pitävät päivän päät­teek­si pakol­lisia vähim­mäis­varan­to­ja ylit­täviä varo­ja keskuspankissa.”

     Lähde: http://www.suomenpankki.fi/fi/suomen_pankki/ajankohtaista/blogit/elisa_newby/pages/keskuspankin_negatiivinen_talletuskorko_ei_laske_automaattisesti_palkkatilin_korkoa.aspx

     Vastaa

105. Osmo Soin­in­vaara:
     Negati­ivi­nen korko on mah­dol­lista sen jäl­keen, kun käteisen rahan käyt­tö on lop­ullis­es­ti loppunut. 

     Eipäs nyt liioitella!

     Käteisen käytössä negati­ivi­nen nimel­lisko­rko ei ole mah­dolli­nen, mut­ta suurin osa liik­keel­lä olev­as­ta rahas­ta onkin vir­tu­aal­ista ja sen suh­teen negati­ivi­nen nimel­lisko­rko on mah­dol­lista ja jo käytössä.
     Negati­ivi­nen reaa­liko­rko taas on erit­täin mah­dol­lista käteisen rahan yhtey­dessä — eikä muu­ta juuri olekaan.

     Vastaa

106. Osmo Soin­in­vaara:
     Negati­ivi­nen korko on mah­dol­lista sen jäl­keen, kun käteisen rahan käyt­tö on lop­ullis­es­ti loppunut.

     Eikös suurin osa rahas­ta ole M3 rahaa (laveaa rahaa laveal­la tiel­lä). Käteinen — jos sil­lä tarkoite­taan seteleitä ja kolikko­ja on vain pieni osa tästä.

     Vastaa

107. tiedemies: Mitä se edes käytän­nössä *voisi* tarkoit­taa? Seteliä, jon­ka nimel­lis­ar­vo ale­nee ajan myötä? Sitä että pankit otta­vat rahaa ihmis­ten tileiltä? “Paras­ta ennen”- päiväys setelei­hin? Radioak­ti­ivi­nen raha, jol­la on muu­ta­man vuo­den puoliintumisaika?

     Sehän voisi tarkoit­taa mon­taa asi­aa. Ensin­näkin se voisi tarkoit­taa sitä, että euron rin­nalle ote­taan pelkkänä tili­val­u­ut­tana mark­ka, jol­loin markan negati­ivi­nen korko ei olisi han­kala toteuttaa.

     Jos tuo­hon suun­taan ei lähde­tä, ensim­mäi­nen askel on suurten tal­letusten negati­ivi­nen korko. Sit­ten pikkuhil­jaa han­kaloite­taan suurten käteis­sum­mien hallinnoin­tia. Pois­te­taan isot setelit. Laite­taan käteis­mak­suille ylimääräi­nen pros­entin alv. Rajoite­taan tili­val­u­u­tan vai­h­tamista käteisek­si (sata­nen pari päivässä pitäisi riit­tää aika mon­een tarpeeseen). Ylipäätään suurien käteis­varan­to­jen pitämi­nen tehdään luvan­varaisek­si touhuk­si, ja lupia ei myön­netä muuhun kuin kau­pankäyn­ti­in liit­tyvään toimintaan. 

     Jos noiden jäl­keen euri­borin hei­lu­mi­nen muu­ta­man pros­entin pakkasen puolel­la (mikä siis olisi jo aika merkit­tävä koron­lasku) edelleen tun­tuu vaa­ti­van kohtu­ullista suurem­paa setelipain­okoneen pyörit­tämistä, niin voidaan siir­tyä sit­ten noi­hin teknisem­pi­in ratka­sui­hin. Ei liene nykyte­knolo­gial­la kovin vaikeaa tehdä kolikkoa, jon­ka ruudul­la nimel­lis­ar­vo hupe­nee sopi­vaa tah­tia (toki keskus­pank­ki vetää nopeahkosti kier­rosta pois kolikot, joiden arvo poikkeaa paljon alku­peräis­es­tä). Joku ehdot­ti, että seteliessä pitäisi olla vuo­tu­inen (mak­sulli­nen) leima jot­ta kel­paa mak­su­vä­li­neek­si. Minä ehdotin jokin aika sit­ten tuo­ta “paras­ta ennen” mallia. 

     Ja sitähän se nimeno­maan tarkoit­taa, että pankit otta­vat rahaa tal­letustililtä. Ja siirtävät sen väl­i­tys­palkkion jäl­keen pankil­ta lainaa ottanei­den tilille.

     (En varauk­set­ta kan­na­ta kaikkia esit­tämiäni keino­ja. Kun­han vas­tasin kysymyk­seen mitä negati­ivi­nen korko voisi tarkoit­taa. Ja ennen kuin kukaan vetää herneen nenään, niin todet­takoon, että pankit otta­vat jo nyt rahaa tililtä. Vapaa vai­hdet­tavu­us seteleik­si mis­sään suurem­mis­sa määris­sä on sekin lähin­nä illu­u­sio. Käteinen mak­saa yri­tyk­sille jo nyt niin paljon enem­män kuin sähköi­nen mak­su, että ei ole kuin ajan kysymys kun kort­ti­mak­sus­ta saa alen­nus­ta ja jois­sakin kaupois­sa käteinen ei kelpaa.)

     Vastaa