Kategoria: Pyöräily

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 21.5.2019

Pöy­dältä

Kalvikin­tien suunnitteluperiaatteet

Kalvikin­tielle suun­nitel­laan pikaratikkaa (Jok­eri 2) ja sen mukana selkeää tiivistämistä bule­var­di-tyyp­pisek­si ratikkakaduk­si. Muun muas­sa Vuosaari-seu­ra vas­tus­taa. Vähän on sel­l­ainen tunne, että ei väk­isin. Pikaratikka­hankkei­ta on vireil­lä run­saasti ja muual­la niitä kovasti halu­taan. Jok­eri 2 voi odot­taa jon­nekin vuosikym­menten taa, jos sitä todel­la ei halu­ta. Muual­la ratikkaa halu­taan kovasti. Sitä en osaa sanoa, voisiko Jok­eri 2:n päät­tärin lait­taa Mellunmäkeen.

Tapani­lan ala-asteen asemakaava

Koulu on myy­ty asukasy­hdis­tyk­selle yhteis­ti­lak­si. Koulun tont­ti on jaet­tu kah­tia ja toinen osa on kaavoitet­tu neljälle omakoti­talolle Tästä asukkaat eivät pidä.

Uudet asi­at

Kaar­lenkadul­ta pure­taan asun­to­la ja raken­netaan asuintaloja

Lis­tatek­sti ei ker­ro, kenen asun­to­las­ta on ollut kyse

Raide­jok­erin katu- ym. piirustuksia

Kalasa­ta­mas­sa kor­jataan vas­tate­htyä kaavaa

Jostain löy­tyi 450 ker­rosneliötä lisää raken­nu­soikeut­ta. On otet­tu tavak­si muut­taa kaavaa, kun talot on suun­nitel­tu valmiiksi.

Vuokraus­pe­rustei­ta

Raken­nu­soikeu­den arvok­si Koske­las­sa on määritel­ty ”vyöhyke­mallin” perus­teel­la 588 € ja Vallilas­sa jol­lakin muul­la perus­teel­la 686 €. Tämän kai pitäisi olla suun­nilleen asun­to­jen myyn­tiar­von ja raken­nuskus­tan­nusten ero­tus. Näille ton­teille ei kuitenkaan tule omistusasuntoja.

Varikkoaluet­ta metrovarikon vier­essä laa­jen­netaan kahdel­la poikkeamisluvalla.

Pon­si­vas­tauk­sia lukuisi­in pon­si­in koskien Kansalais­tori-Kaisaniemen­puis­to ‑fil­lar­itun­nelia.

 

 

 

 

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 5.3.2018

Pöy­dältä

Tontin­lu­ovu­tuk­sen periaatteet

Aal­to-yliopis­ton tutk­i­jat ovat saa­neet viras­ton ymmärtämään, ettei tont­tien anta­mi­nen hal­val­la raken­nusy­htiöille alen­na asun­to­jen hin­taa sen­til­läkään, mut­ta lisää kyl­lä raken­nus­li­ik­keen voittoja.

Kaupun­ki pain­ot­taa ton­tin luovuk­sis­sa vuokraamista myymisen sijas­ta. Se tuot­taa kaupungille huo­mat­ta­vat vuokrat­u­lot jatkos­sa. Vuokraamisen puoles­ta puhuu se, että maakun­tien poli­itikot vaa­ti­vat kiin­teistövero­tuot­to­jen jakamista kaikkien kun­tien kesken tasan. Maan­vuokrat­u­lot nyt tois­taisek­si jäävät kun­nalle itselleen.

Tarkoi­tus on, että myös vuokra­totit kil­pailute­taan. Yksi mah­dol­lisu­us tehdä tämä on kyn­nys­ra­hak­il­pailu, jos­sa vuokra on kiin­teä, mut­ta vuokra­sopimuk­ses­ta maksetaan.

Maja­Ma­ja Oy:n mökkikylä Nuottasaareen

Tämä han­ke meinat­ti­in kaataa jo viime lau­takun­nas­sa, mut­ta se päädyt­ti­in lait­ta­maan pöy­dälle. Olisi hyvä kehit­tää merel­listä matkailua Helsingis­sä, mut­ta vuosaare­laiset pitäi­sivät saaren mielel­lään omas­sa käytössään.

Lausun­to Atte Har­jan­teen val­tu­us­toaloit­teesta Van­hankaupun­gin padon purkamisesta

Pan­ti­in viimek­si pöy­dälle, jot­ta vas­tae­hdo­tus saataisi­in muokatuk­si loogiseksi.

Kaisaniemen puis­to­su­un­nitel­man lähtökohdat

En ollut lau­takun­nas­sa, kun tätä käsitelti­in, joten en tiedä, mik­si tämä pyy­det­ti­in pöydälle.

Jätkäsaaren palveluko­rt­telin ilmoit­tau­tu­mis- ja neu­vot­telumenet­te­lyn ratkaiseminen

Tästäkään en tiedä, mik­si tämä pyy­det­ti­in pöy­dälle. Täl­lainen eri kohtei­den pake­toin­ti yhteen kil­pailu­un on kyl­lä kovin läpinäkymätön­tä sen suh­teen, mikä tässä sub­ven­toi mitäkin vai sub­ven­toiko mikään.

Han­ke on mielenkiintoinen.

Uudet asi­at

Maankäyt­tö­sopimuk­sen tekem­i­nen Työn­jo­hta­jankatu 1:n kanssa

Teol­lisu­uskaa­va muute­taan asun­tokaavak­si, mikä tuot­taa maan­omis­ta­jalle huo­mat­ta­van kaavoitushyö­dyn ja näistä kaupun­ki perii osan hyödys­tä itselleen. Tässä tapauk­ses­sa seit­semän miljoon­aa euroa. Omis­ta­ja kieltäy­tyi ensin mak­samas­ta, ja kaupun­ki irroit­ti ton­tin kaava­muu­tok­ses­ta. Nyt näyt­tää mieli muut­tuneen. [KORJAUS: OLIN YMMÄRTÄNYT TÄMÄN VÄÄRIN. KYSE ON KAAVOITUSHYÖDYN LEIKKAUKSEEN ALUNPERINKIN SUOSTUNEESTA. LUULIN, ETTÄ NE TONTIT ON JO KÄSITELTY. SE YKSI TONTTI ILMEISESTI PYSYY RAJATTUNA KAAVAMUUTOKSEN ULKOPUOLELLE ELI PYSYY VARASTONA.]

Gunil­lantien ja Rei­her­in­tien kul­man kaava.

Tämä tulee lausun­nol­ta eikä siihen esitetä merkit­täviä muu­tok­sia. Kojamo väit­tää tekevän­sä tähän kohtu­uhin­taista asum­ista. Mitenkähän se kohtu­uhin­taisu­us toteu­tuu asukkaan kannal­ta? Aika kova on autopaikkavaa­timus, 1/100k‑m2 aika lähel­lä tule­vaa ratikkapysäkkiä. Kun me olemme tämän täl­laise­na lähet­täneet lausun­nolle, täl­laise­na me tämän myös hyväksymme.

Lisää kaupunki­fil­lare­i­ta

Kaupunki­fil­lar­iverkko laa­je­nee itään ja pohjoiseen. Yksi­tyisko­hdista päät­tää HKL. Jär­jestelmä on ollut niin suosit­tu, ettei siihen varat­tu­ja raho­ja ole saatu käyte­tyk­si, kos­ka käyt­täjä­mak­su­ja on tul­lut bud­je­toitua enem­män. Kaut­ta piden­netään niin, että se alkaa huhtiku­un 3. ja päät­tyy lokaku­un lopulla.

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 26.2.2019

Pöydältä

Laa­jasa­lon ratikkakortteli

Ratik­ka tarvit­see varikon. Paikalliset asukkaat halu­aisi­vat sen muualle, mut­ta muualle ei mene kisko­ja. Sik­si he halu­si­vat myös kiskot Hert­toniemeen ja sieltä vielä pohjoiseen. Tähän on tulos­sa päälle asuntoja.

Laa­jasa­lon ratikkako­rt­telien hintakilpailu

Ihmettelin kovasti tätä kil­pailu­muo­toa, jos­sa hin­ta määritel­lään pros­ent­teina asun­to­jen myyn­ti­hin­nas­ta. Siitä tulee haitalli­nen rak­en­tamisen laatu­vero, jota esimerkik­si aka­teemisel­la talous­blogilla on arvostel­tu voimakkaasti. Esit­telijä perusteli tätä sil­lä, että toteu­tus on vuosien päässä eivätkä raken­nus­li­ik­keet uskalla antaa euromääräisiä tar­jouk­sia – tai jos uskalta­vat, anta­vat matalia. Ongel­ma olisi ratkaistavis­sa sit­o­ma­l­la tämä asun­to­jen myyn­ti­hin­tain­dek­si­in, mut­ta tähän hätään en saa tästä toimi­vaa esi­tys­tä tehdyksi.

Ton­tin­lu­ovu­tuk­sen linjaukset

Tämä on selostet­tu aiem­min. Suuri paran­nus nykyiseen, joskaan en ymmär­rä, mik­si houkut­tele­vim­mat ton­tit myy­dään eikä vuokra­ta, kuten muut. Helsin­ki siir­tyy pääasi­as­sa vuokraa­maan tont­te­ja myymisen sijas­ta, mikä on järkevää, kos­ka raha on kaupungille hal­paa. Tätä puoltaa jopa talous­te­o­reet­ti­nen näke­mys siitä, että kos­ka kaik­ki liik­keel­lä ole­va raha on lainaa, on parem­pi, että lainaa ottaa yhteiskun­ta kuin sijoi­tus­ra­has­tot voimakkaal­la velkavivulla.

Alueen varaami­nen Nuot­tasaa­res­sa Maja­ma­ja Oy:lle mökkikylän suun­nit­telua varten

Alueelle on tulos­sa 30 vuokrat­tavaa mökkiä eli keskikokoinen hotel­li. On hyvä, että Helsin­gin saaris­toa avataan matkailua varten. Tule­vaa ekol­o­gista lomailua on, että loma­lle men­nään metrol­la. Man­tereen puolelle on kaavail­tu kah­ta omakoti­tont­tia, mitä min­un on lievästi san­ot­tuna vaikea ymmärtää.

Vuosaare­laiset eivät pidä tästä. Yritän selvit­tää, onko tässä kyse sel­l­ais­es­ta ympäristörikok­ses­ta kuin he sanovat. Olen kuul­lut vuosaare­laisil­ta sekä han­ket­ta puoltavia että sitä vas­tus­tavia kantoja.

Lausun­to Atte Har­jan­teen aloit­teesta koskien Vanhankaupunginkosken padon purkamisen kan­nat­tavu­ut­ta ja suunnittelua.

Patoa ei voi pois­taa niin, että joken pin­ta las­kee metre­jä ja joki muut­tuu puroksi.

Uusia asioita

Kaisaniemen­puis­ton puis­to­su­un­nitel­man lähtöko­h­dat ja tavoitteet

Puista on jotenkin rän­sistyneen oloinen, joten se kaipaisi kasvo­jen koho­tus­ta. Se tarvit­sisi myös jotain pysyvää toim­intaa – vaik­ka teras­sikahvi­lan – kos­ka alue on sel­l­ainen, etteivät nuoret naiset uskalla oikaista puis­ton läpi.

 

Län­sisa­ta­man Jätkäsaaren palveluko­rt­telin ilmoit­tau­tu­mis- ja neu­vot­telumenet­te­lyn ratkaiseminen

Kort­teli menee YIT:n johta­man kon­sor­tion (mukana myös A‑Kruunu Oy, Asun­tosaatiön Asum­isoikeus Oy., NAL asun­not OY) toteutet­tavak­si. Mie­lenki­in­toinen kon­sep­ti. Tämä ton­tin­lu­ovu­tus­menet­te­ly on läpinäkyvyy­den kannal­ta aika ongel­malli­nen, kos­ka ei oikeas­t­aan tiede­tä, mitä mikin käyt­tö­muo­to oikein mak­saa, kos­ka kokon­aisu­us ratkaisee kil­pailun. Mut­ta kil­pailu perus­tuu kaupung­in­hal­li­tuk­sen vuon­na 2015 tekemään päätök­seen, joten täl­lä mennään.

Helsinkiläis­ten liikun­ta­tot­tumuk­set 2018

Mitään suur­ta muu­tos­ta ei vuo­den sisäl­lä ole tapah­tunut. Käve­lyä ja jalankulkua oli enem­män kuin viimek­si, kos­ka sää oli haas­tat­telu­a­janko­htana (4.9. – 12.10.) parem­pi kuin edel­lisenä vuon­na. Kan­takaupunki­lais­ten tekemistä matkois­sa fil­lari ohit­ti henkilöau­ton.  Metron käyt­tö oli lisään­tynyt, tietysti.

Kan­takaupunki­lais­ten matkat jakautuivat:

Käve­ly 45 %
Ratik­ka 16 %
Fil­lari 11 %
Bus­si 10 %
Henkilöau­to 9 %
Metro 7 %
Juna 1 %
Tak­si 1%

Helsinkiläi­sistä 90 pros­en­til­la on HSL:n lip­pu. Näistä 59 % käyt­tää arvoa ja 44 %  kausilip­pua ja lop­ut koul­u­lais­lip­pua tai vapaalippua.

Ammatin takia päivän aika liikkui henkilöau­tol­la 3 % vastaajista.

SUMP-indikaat­torit (Sus­tain­able mobil­i­ty program) 

Kan­sain­vä­li­nen ver­tailu kaupunkiliikenteestä

Helsin­ki sai täy­det 10 pis­tet­tä kevyen liiken­teen olo­suhteista, julkisen liiken­teen edullisu­ud­es­ta ja ruuhkien vähäisyy­destä. Huonoim­mat pis­teet tuli­vat ener­giate­hokku­ud­es­ta, melus­ta, toim­into­jen sekoit­tuneisu­ud­es­ta ja turvallisuudesta.

Myyn­tipe­rustei­den vahvis­t­a­mi­nen  kovan rahan vuokra-asun­to­ton­tille Jätkäsaa­res­sa.

Tämä siis vielä ilman tar­jouskil­pailua sijoi­tus­tarkoituk­si­in ruotsinkieliselle säätiö- ym. pääo­ma­lle. 1 500 €/k‑m2. Ton­til­la on sijain­ti­in näh­den tolku­ton autopaikkavelvoite ajatellen, että han­ke on vuokrat­aloko­hde Jätkäsaa­res­sa: 6 autopaikkaa kym­men­tä asun­toa kohden. Näin sitä liiken­nesump­pua raken­netaan. Minus­ta mei­dän pitäisi alkaa perua Jätkäsaaren ylim­i­toitet­tua (sekä kysyn­tään että liiken­ney­hteyk­si­in näh­den) autopaikkanormia. Markki­nae­htois­es­ti noi­ta ei toteutet­taisi, merk­it­see­hän se noin 30 000 euron hin­tal­isää asun­toa kohden. En tule ole­maan tuos­sa vai­heessa enää kok­ouk­ses­sa, mut­ta jos olisin, esit­täisin palaut­tamista niin, että autopaikko­jen lukumäärää alen­netaan ja ton­tin hin­taa vas­taavasti korotetaan.

Tässä vain näyte lis­tan 28 asiasta.

Autoilun hinnoittelu kaupungissa 2/2: pysäköinti

Kalli­iden autopaikko­jen pakkomyyn­ti kytkykaup­pana haaskaa kym­meniä miljoo­nia euro­ja vuodessa.

Kaavoitus­määräys­ten mukaan jokaiseen taloon tarvit­see rak­en­taa ton­tille tarpeelli­nen määrä pysäköin­tipaikko­ja. Tarve tulee suun­nit­teli­jan hihas­ta, ei markki­noil­ta. Siihen vaikut­taa joukkoli­iken­teen palve­lu­ta­so, mut­ta funk­tios­sa ei ole mukana hin­taa lainkaan, vaik­ka autopaikan hin­ta vai­htelee muu­ta­mas­ta satases­ta (har­vaan asut­tu met­sälähiö) 70 000 euroon.

Tavanomainen hin­ta kaupunki­maises­sa ympäristössä on 30 000– 50 000 euroa, kun autopaikat raken­netaan maan alle. Pysäköin­ti­taloon raken­net­taes­sa hin­ta on 20 000 – 60 000 euroa riip­puen siitä, veloite­taanko ton­tista sama hin­ta kuin asuin­raken­nuk­sen ton­tista vai saako ton­tin ilmaiseksi. 

Kallein vai­h­toe­hto on toteut­taa pysäköin­ti maan­varaise­na, kos­ka sil­loin menetetään raken­nu­soikeu­den arvo. Maan­varainen pysöäköin­ti mah­dol­lis­taa korkein­taan 0,8:n tont­tite­hokku­u­den, kun kaupunki­maises­sa rak­en­tamises­sa pyritään noin tehokku­u­teen 2 . (Siis tuhan­nen neliön ton­tille 2 000k‑m2:n raken­nu­soikeus)

Tuuk­ka Saari­maa on usein kysynyt, mik­si Jätkäsaari on kaavoitet­tu niin väljästi. Syy on autopaikois­sa. Normin mukaista autopaikkamäärää ei olisi mah­tunut kuin aivan jär­jet­tömil­lä kus­tan­nuk­sil­la. Kun ei voi­da taa­ta asun­toa autopaikan kanssa, on parem­pi jäädä ilman asun­toa, vaik­ka niille ylimääräisille asun­noille olisi kyl­lä ollut tuli­joi­ta kaupungis­sa ‚jos­sa yli puo­let koti­talouk­sista on autottomia. 🙁

Esimerkik­si Ara­bi­an­ran­nas­sa valite­taan, että kaavoit­ta­ja on kaavoit­tanut autopaikko­ja liian vähän. Ensin­näkin ei ole, kos­ka kaavas­sa on vain autopaikko­jen min­im­imäärä. Ton­tille saa rak­en­taa autopaikko­ja niin paljon kuin halu­aa, mut­ta kukaan ei halua rak­en­taa niitä enem­pää. Lisäk­si alueelta löy­tyy kau­pal­lisia pysäköin­tipaikko­ja, jot­ka ovat halvem­pia kuin nuo ton­tille raken­net­ta­vat, mut­ta autoil­i­jat pitävät niitä kalli­imp­ina, kos­ka asuin­talon autopaikan käytöstä ei veloite­ta käytän­nössä kuin siivouskulut.

Aivan nor­maalin markki­na­t­alouden ajatuk­sen mukaan autopaikoista pitäisi mak­saa täy­den hin­nan mukaan sen, joka niitä käyt­tää. Järkev­in­tä olisi myy­dä ne osakkeina niin kuin asun­notkin. Näin ei tehdä, kos­ka normin vaa­ti­ma määrä ei mene kau­pak­si. No ei mene, kos­ka har­va tarvit­see autoa niin kipeästi, että olisi valmis mak­samaan autopaikas­ta tuplas­ti sen mitä on mak­sanut autosta.

Nyt autopaikat myy­dään kytkykaup­pana asun­non kanssa. Kun ostaa asun­non, on ostet­ta­va myös autopaik­ka, vaik­ka ei omis­taisikaan autoa. Tai on ostet­ta­va 2/3 autopaik­ka, kos­ka paikko­ja on vähän vähem­män kuin asun­to­ja. Joka kol­mas siis mak­saa tyhjästä. 

Type­r­in argu­ment­ti tätä vas­taan on, että duu­nar­il­la ei olisi varaa autoon, jos autopaikas­ta jou­tu­isi mak­samaan sen oikean hin­nan. Jos vai­h­toe­htona on asun­to 200 000 € ja autopaik­ka 50 000 € tai asun­to ja autopaik­ka toisi­in­sa sidot­tuina 250 000 €, miten tämä jälkim­mäi­nen voi olla duu­nar­ille edullisempi?

Väite, että ben­saa verote­taan niin paljon, että on oikein vaa­tia naa­puria mak­samaan hänen pysäköintin­sä, ei oikein pelitä. Pitää ostaa 70 000 litraa ben­saa, että ben­savero olisi 50 000 €.

Ongel­mana tässä ei kuitenkaan ole se, miten mak­su jakau­tuu eri taho­jen kesken (kuka autopaikas­ta lop­ul­ta mak­saa ei ole aivan yksinker­tainen kysymys), vaan se hyv­in­voin­ti­tap­pio, joka syn­tyy, että noi­ta kalli­ita paikko­ja raken­netaan liikaa.

Talousti­eteessä ei puhuta tarpeesta vaan kysyn­nästä. Oikea määrä autopaikko­ja on se määrä, joka menee kau­pak­si tuotan­tokus­tan­nuk­sia vas­taaval­la hin­nal­la. Jos autopaik­ka mak­saa 50 000 euroa, paljonko niitä oste­taan – tai jos ne pan­naan vuokralle, paljonko niitä vuokrataan noin 250 euron kuukausivuokralla.

Jos sin­ut pakote­taan osta­maan viidel­läkympil­lä tuote, jota pidät vitosen arvoise­na, sin­ulle koituu tästä 45 euron tap­pio. Siitä, että autopaikko­ja pakote­taan rak­en­ta­maan enem­män kuin on mak­suhalukas­ta kysyn­tää, syn­tyy hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta, joka on yhtä konkreet­tista haaskaus­ta kuin on maid­on kaat­a­mi­nen maahan.

Sum­mat eivät ole aivan pieniä. Autopaikko­ja pakko­raken­netaan Helsingis­sä sadal­la miljoon­al­la eurol­la. Hyvä arvaus on, että tästä aiheutuu 50 M€:n hyv­in­voin­ti­tap­pio vuodessa. Aika iso raha.

Jos autopaikoista pitäisi mak­saa niiden oikea hin­ta, ei enää ostet­taisi 500 euron kesäkär­ryä juhan­nus­reis­sua varten ja seisotet­taisi sitä kalli­il­la autopaikalla vuosi odot­ta­mas­sa seu­raavaa juhan­nus­ta. 250 eurol­la kuus­sa ajaa jo aika paljon tak­sil­la tai yhteiskäyttöautolla.

Joku voi sanoa, että hänen on pakko käyt­tää autoa, eikä hänel­lä ole varaa mak­saa autopaikas­ta noin paljon. Ei ehkä kan­na­ta tul­la asumaan Jätkäsaa­reen. Met­sälähiöistä autopaikan oikea hin­ta on muu­ta­ma pros­ent­ti siitä, mitä se on Jätkäsaa­res­sa tai tulee ole­maan Her­ne­saa­res­sa. Suh­teel­lisen edun peri­aate ohjaisi autoil­i­joi­ta sinne, mis­sä pysäköin­ti on hal­paa. Hin­tamekanis­mi toimii noin yleen­säkin näin.

Autopaikkanormista saa lieven­nys­tä, jos käytetään yhteiskäyt­töau­to­ja. Yksi yhteiskäyt­töau­to antaa anteek­si kak­si autopaikkaa. Raken­nus­li­ik­keet ovatkin keksi­neet, että niiden kan­nat­taa ostaa taloy­htiölle auto. Siinä säästää pitkän pen­nin. Näin on päädyt­ty siihen, että ajoko­r­ti­ton joutuu asun­non hin­nas­sa mak­samaan autos­ta, jota ei saa ajaa. Se on kuitenkin pienem­pi paha.

Hernesaareen pysäköintipaikkoja vain kysyntää vastaava määrä 

Her­ne­saa­reen on tulos­sa 7 000 asukas­ta ja run­saat 2 000 autopaikkaa. Niiden yhteish­in­ta on siis jotain sata miljoon­aa euroa. Siel­lä kan­nat­taisi tes­ta­ta markki­nae­htoista pysäköin­tiä. Autopaikko­ja raken­netaan vain kysyn­nän mukaan. Itse asi­as­sa kaupun­gin kan­nat­taisi pan­na sinne ton­tin hin­taan autopaikka­mak­su, kos­ka 2000 autoa Her­ne­saa­res­sa on aivan liikaa. Se on sel­l­ainen liiken­teelli­nen puss­in­perä, etteivät nuo 2000 autoa pääse sieltä pois ilman pitkää jono­tus­ta. Pysäköin­tipakalla Her­ne­saa­res­sa on negati­ivi­nen ulkoisvaikutus.

Kos­ka tule­vaa kysyn­tää ei kun­nol­la tiede­tä, raken­net­takoon maan alle puo­let normin mukai­sista paikoista. Jätet­täköön pari tont­tia maan päälle pysäköin­ti­taloa varten. Jos niitä ei tarvi­ta, ne on help­po kaavoit­taa asunnoiksi. 

Asukaspysäköintitunnukselle markkinahinta

Jos rak­en­taa talon Töölöön, on sijoitet­ta­va autopaikat ton­tille, mikä voi mak­saa paljon enem­män kuin 70 000 euroa/paikka. Jos asutte van­has­sa talos­sa Töölössä, tei­dän ei tarvitse mak­saa täl­laisia sum­mia pysäköin­nistä, vaan saat­te asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen, joka oikeut­taa säi­lyt­tämään autoa kadun­var­res­sa käytän­nössä ilmaisek­si. Hin­ta on 260 euroa vuodessa eli noin 10 sent­tiä tun­nil­ta, kun muil­ta pysäköin­ti kadun­var­res­sa mak­saa 4 euroa tunnilta.

Töölöläiset sanovat, ettei asukaspysäköin­nistä pidä enem­pää mak­saakaan, kos­ka pysäköin­ti­tun­nus ei takaa, että autopaikan saa.

Ei takaakaan, kos­ka tun­nuk­sia on myy­ty paljon enem­män kuin on paikko­ja. Asukaspysäköin­ti­tun­nuk­set pitäisi huu­tokau­pa­ta niin, että tun­nuk­sia myytäisi­in vain 90 % kadun­var­si­paikko­jen määrästä. Alle sata, kos­ka olisi ihan tarkoituk­sen­mukaista, että kadun­var­res­sa olisi paikko­ja myös asioin­tia varten.

Huu­tokaup­pa var­maankin nos­taisi tun­nuk­sen hin­taa Töölössä,mutta toisaal­ta tun­nuk­sel­la myös saisi autopaikan. Monel­la muul­la alueel­la tun­nuk­sen­hin­ta laskisi.

Aina sil­loin täl­löin tulee esille, että joku halu­aisi vuokra­ta kadun­var­si­ti­laa vaikka­pa teras­sia varten. Oikea vuokra olisi sil­loin sen menete­tyn pysäköin­tipakan markki­nahin­ta tai pikkuisen yli. 

Kun asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­taa on varovais­es­ti nos­tet­tu, niiden kysyn­tä on laskenut reip­paasti. Monel­la on siis tuo tun­nus aika turhaan, mut­ta hekin vievät niitä har­vo­ja pysäköin­tipaikko­ja. On esimerkik­si mak­sulli­nen paik­ka vähän han­kalas­sa paikas­sa ja pysäköivät oven eteen, jos siinä on tilaa.

Töölössä on nyt tarpeek­si pysäköin­tipaikko­ja, kun Hes­pe­ria-hotellin alle valmis­tui suuri pysäköin­tilu­o­la. Niin, mut­ta se on tietysti mak­sulli­nen. Jos asukaspysäköin­ti­tun­nus mak­saisi enem­män, use­ampi siirtäisi auton­sa luolaan. 

Kaupunkiympäristölautakunta 27.11.2018

Laut­tasaaren silta

Esit­telijän esi­tys sil­lan autokaisto­jen määrästä (1+2) meni läpi äänin 9–4. Vas­taan oli­vat kokoomus pait­si Lau­ra Ris­sa­nen sekä perussuomalaiset.

Kovin tun­teisi­in menevä asia, jos­sa fak­toil­la ei oikein ollut sijaa. Kun liiken­neval­ois­sa on 1/4 ajas­ta vihreätä, sil­lan yksi kaista pystyy syöt­tämään val­oi­hin auto­ja enem­män kuin risteyk­ses­tä pääsee läpi. Autoil­i­joil­la oli tästä kuitenkin vai­h­toe­htoisia fak­to­ja, sel­l­aisia kuin että liiken­nesu­un­nit­teli­jat ovat idiootteja.

Lau­takun­ta kiire­hti yksimielis­es­ti remon­tin aikataulua ja kehot­ti lisäämään raput sil­lal­ta alla ole­valle kävelytielle.

Teol­lisu­uskadun kaavarun­gon periaatteet

Pyysin tämän pöy­dälle. Mikko Särelä halusi muoitoil­la täy­den­tävää ehdo­tus­ta kadun yleisilmeestä (pui­ta ja esplana­di) ja ratikan kulun nopeudesta.

Pat­ter­imäen kaava

Vasem­mis­toli­it­to pyysi pöy­dälle pohti­ak­seen luonnonsuojelumerkintää

Tämä on juridis­es­ti haus­ka. Tässä on merkit­ty asum­ista alueelle, jos­ta KHO poisti asum­ista tarkoit­ta­van merkin­nän uud­es­ta yleiskaavas­ta. Ei se mitään. Kun uusi yleiskaa­va tältä osin kumot­ti­in, jäl­jelle jäi van­ha yleiskaa­va, jos­sa ole­van asum­is­merkin­nän mukaan tätä kaavaa on tähän astikin valmisteltu.

Val­lisaaren ja kuninkaan­mäen kaava

Ris­to Rauta­va pyysi pöydälle

 

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 27.11.2018

Pöydälle pantuja asioita

Laut­tasaaren sil­lan liikennesuunnitelma

Tästä sit­ten vain äänestä rätkäytetään. Lau­takun­nan jäse­nille lähetet­ti­in viesti, jon­ka mukaan asukasti­laisu­udessa oli esitet­ty vääriä, epälaut­tasaare­laisia mielip­iteitä, jot­ka puo­lus­ti­vat suun­nitel­maa, vaik­ka oikeat laut­tasaare­laiset tietysti sitä yksimielis­es­ti vastustavat.

Olympias­ta­dio­nia ympäröivät puistoalueet

Inva­paikat eivät kuulem­ma voi olla mis­sään muual­la kuin siinä jalka­käytäväl­lä, jonne aje­taan pyörä­tien yli. On kuitenkin varmis­tet­ta­va oven­mi­tan etäisyys pyörätiehen, kos­ka avat­tuun oveen tör­määmi­nen on yhtä vaar­al­lista, vaik­ka autossa olisi inva-tunnukset.

Lausun­to Petrus Pen­nasen aloit­teesta päästää yöaikaan tak­sit Kru­unuvuoren sillalle

Kokoomus pyysi tämän pöy­dälle. Toiv­ot­tavasti eivät elät­tele aja­tus­ta muut­taa koko sil­ta autoli­iken­teen sil­lak­si. Som­pasaares­ta ei ole mitään järkevää reit­tiä autoille eteenpäin.

Uudet asiat:

Teol­lisu­uskadun akselin kaavarun­gon periaatteet

Tässä ei ole vielä suun­nitel­tu yhtään raken­nus­ta alueelle, jonne var­maankin suun­nitel­laan toimis­to­ja run­saasti. Minä halu­aisin tänne sekoitet­tua kaupunki­raken­net­ta niin,että talo­jen yläk­er­roksis­sa voisi olla asun­to­ja ja eipä jokunen asuin­ta­lo myöskään olisi pahit­teek­si. Alueesta on tulos­sa suo­ma­laisen pankki­maail­man keskus.

Teol­lisu­uskadulle kaavail­laan joskus pikaratikkaa. Nyt kuitenkin aloitet­taisi­in busseilla.

Pat­ter­imäen tark­istet­tu asemakaava

Tämä oli meil­lä 23.1.2018. Nyt se on tul­lut lausun­noil­ta, joiden vuok­si kaavaan on tehty vähäisiä teknisiä tark­istuk­sia. Juha Sip­ilän kiusak­si 900 uut­ta ker­rostaloa­sukas­ta radan var­teen (Jok­erin).

Val­lisaaren ja Kuninkaansaaren asemakaava

Nyt tulee taas paljon lisä viher­aluet­ta kaupunki­lais­ten käyt­töön. Saaria kehitetään virk­istysalueena ja luon­to- ja kult­tuuri­matkailun kohteena. Matkailun tarpeisi­in kaavoite­taan 23 000k‑m2 tilaa rav­in­toloille, kahviloille ja majoitukselle.

Longi­no­jan­puis­ton puistosuunnitelma

Puis­tot paranevat pikkuhil­jaa, mut­ta aivan liian verkkaiseen tahti­in. Kan­nat­taisi osoit­taa enem­män rahaa. Tänne suun­nitel­laan näköjään ”puis­to­baanaa”.

 

 

Kaupunkiympäristölautakunta 20.11.2018

Itik­sen van­him­man osan suojelu

Päätet­tin suo­jel­la äänin 7–5. Kokoomus ja per­sut oli­si­vat palaut­ta­neet. Minä äänestin tyhjää — tosin las­ket­tuani, ettei se ratkaise asiaa.

Tässä tuli esille taas lau­takun­takäytän­nön ongel­ma. Kaup­pakeskus oli esit­tänyt, että suo­jelu tuot­taa huo­mat­tavaa hait­taa kaup­pakeskuk­sen mod­ernisoin­nille. Virkamiehet kumo­si­vat vaku­ut­ta­van tun­tuis­es­ti hei­dän argu­ment­tin­sa. Mut­ta me emme kuulleet hak­i­jan kom­ment­tia virkami­esten esi­tyk­seen. Eduskun­nas­sa valiokun­nat kuun­tel­e­vat asiantun­ti­joi­ta. Tässä tapauk­ses­sa suo­jelun kan­nat­ta­jia ja vas­tus­ta­jia olisi kuul­tu yhtä aikaa ja argu­ment­tien oikeel­lisu­ud­es­ta olisi päästy parem­min selvyy­teen. Sama käytän­tö lau­takun­nis­sa olisi kovin työläs, mut­ta min­ulle tuli kyl­lä kovin epä­var­ma olo siitä, mikä tässä on tosi­a­sia. Sik­si äänestin tyhjää.

Käsi­tyk­sek­seni kyl­lä jäi, että kaup­pakeskus voisi elää suo­jelumääräys­ten kanssa, kun­han niitä tulk­i­taan kohtu­udel­la. Kaa­va antaa kuitenkin museoväelle veto-oikeu­den kaik­keen, ja tästä on muitakin koke­muk­sia kuin hyviä.

Laut­tasaaren­sil­lan kaistajärjestelyt

Pöy­dälle.

Tästä saisi hyvän komedian.

Saati­in uut­ta tietoa. Kah­denkymme­nen vuo­den aikana liikenne Laut­tasaaren sil­lal­la on vähen­tynyt 46 %. Niin­pä liiken­teen, joka 20 vuot­ta sit­ten tarvit­si 2+2 kaistaa pitäisi nyt mah­tua 1+1 kaistalle.

Jos sil­ta kor­jat­taisi­in 2+2 ‑kaistaisek­si, kai­stat oli­si­vat alimit­taisia ja sik­si vähän vaar­al­lisia. Nyky­isin sil­lal­ta puut­tuvat tilat aurat­ulle lumelle, joten ne aurataan pyörätielle. Sen jäl­keen pyöräl­lä ei voi ajaa. Ilmeis­es­ti pitäisi ajaa ajotiel­lä, kos­ka pyöräti­etä ei tarvitse käyt­tää, jos se on kulkukelvo­ton eikä jalka­käytäväl­lä saa mis­sään tapauk­ses­sa ajaa. Tältä osin lain­säädän­tö on kyl­lä aika epäselvä.

Jokin autoil­i­japoruk­ka oli organ­isoin­ut spam­mikam­pan­jan lau­takun­nan jäse­nille. Lähetin heille takaisin kysymyk­sen, voisi­vatko kir­joit­ta­jat jotenkin kom­men­toi­da liiken­nesu­un­nit­telijoiden kan­taa, että jos kap­a­siteet­ti ottaa kiin­ni, se ottaa kiin­ni Porkkalankadun ja Meche­lininkadun liiken­neval­ois­sa, eikä sil­lal­la. Yhtään järkevää vas­taus­ta ei tul­lut. Lähin­nä haukut­ti­in liiken­nesu­un­nit­telijoi­ta idiooteiksi.

Tiedok­si: jos et kek­si mui­ta argu­ment­te­ja kuin henkilöitä solvaavia, älä kir­joi­ta ollenkaan. Kir­joituk­sesi vaikut­taa päinvastoin.

Oma käsi­tyk­seni on, että pyöräi­lyä enem­män lisää tilaa sil­lal­la tarvit­see jalankulku. On vaikea ymmärtää, että laut­tasaare­laiset tyy­tyvät niin kelvot­tomaan jalankulkuym­päristöön sil­lal­laan. Jalankulk­i­jan kannal­ta Laut­tasaares­ta ei ole yhteyt­tä Ruo­ho­lah­teen. Sik­si sil­lal­la on vähän jalankulkijoita.

Fil­lar­iverkko muut­tuu yksisu­un­taisek­si jo senkin takia, että muu­ta­mas­sa vuodessa sähköpyörät yleistyvät. Ne eivät tunne muu­ta nopeut­ta kuin 25 km/h. Tur­val­lisu­us vaatii sil­loin toisen­laista liikenneympäristöä.

Järke­viäkin kan­nan­ot­to­ja esitet­ti­in. Hyvä esi­tys oli, että sil­lan län­sipäästä pitäisi olla por­taat alla kulke­valle kevyen liiken­teen väylälle.

Lapin­lah­den sairaala

Tämä on han­kala asia. Nykyisen­laisen käytön jatku­mi­nen olisi ihan söpöä, mut­ta se merk­it­sisi kohta­laisen suur­ta taloudel­lista sub­ven­tio­ta. Ohit­taako tämä käyt­tö­tarkoi­tus muut kult­tuuri­hankkeet? Mut­ta kuten san­ot­tu, ei se sub­ven­tio kuitenkaan niin iso olisi kuin niil­lä Viik­in­ran­nan varastoilla.

Kokoomus halu­aisi liit­tää kil­pailu­alueeseen Mor­si­a­men ja Sul­hasen (saaria). Se saat­taisi olla hyvä aja­tus, mut­ta KHO kiel­si kaiken rak­en­tamisen niille yleiskaavapäätöksessään.

Sta­dion­in ympäristön puistosuunnitelma

Huomio­ta on kiin­nitet­ty, että uimas­ta­dion­in lähelle on esitet­ty pysäköin­tipaikko­ja, joi­hin ajet­taisi­in pyörä­tien yli ja ovet avau­tu­isi­vat pyörätielle. Tätä perustelti­in sil­lä, että ne ovat inva­paikko­ja, mihin Kaisa Hern­berg tote­si, että niihin tör­määmi­nen on yhtä tuhoisaa. Tuos­sa kohdin on alamä­ki, joten fil­lar­in nopeus voi olla suuri.

Petrus Pen­nasen aloite Kru­unusil­to­jen avaamis­es­ta yöaikaan takseille

Pahaen­teis­es­ti kokoomus pyysit tämän pöy­dälle, vaik­ka vas­taus oli aika selkeä. Ei kai kokoomus taas halua tehdä sil­las­ta autosil­taa?  Som­pasaa­reen juuri raken­netut talot pitäisi purkaa autoli­iken­teen tieltä.

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 20.11.2018

Itik­sen van­hi­man osan suojelukaava

Pöy­dältä.

Tähän täy­tyy näköjään tutus­tua parem­min. Kir­joitin viimek­si, etten ole var­ma siitä, että suo­jelua kan­nat­taa ulot­taa raken­nuk­si­in, jot­ka eivät ole eri­tyisen lois­tokkai­ta. Lau­takun­nas­sa eräät muutkin esit­tivät epäi­lyk­sen­sä suo­jelun järkevyy­destä – he ehkä enem­män hak­i­jan talout­ta ajatellen. Tästä var­maankin siis äänestetään.

Laut­tasaaren sil­lan kaistajärjestelyt

Tämä on taas näitä elämää suurem­pia kysymyk­siä. Laut­tasaaren sil­lal­la on nyt autoil­la 2+2 kaistaa. Seudun vilkkaim­mal­la fil­lariy­htey­del­lä fil­lar­it ja jalankulk­i­jat on pan­tu puikkele­hti­maan tois­t­en­sa ja sil­lan kalas­ta­jien sekaan. Autoli­iken­teen pienen­tynyt määrä ei puol­la mil­lään lasken­tataval­la nelikaistaista yhteyt­tä – ei varsinkaan, kun kap­a­siteetin mitoit­ta­vana tek­i­jänä on Porkkalankadun liikennevalot.

Esi­tyk­sen mukaan autokaisto­ja oli jatkos­sa 1+2 kaistaa. Yksi pois Laut­tasaares­ta ja kak­si Laut­tasaa­reen. Syy tähän on sama kuin mik­si met­ros­ta on kak­si liuku­por­ras­ta ylös ja yksi alas. Porkkalankadun lii­iken­neval­ot ryt­mit­tävät Laut­tasaa­reen tule­vaa liiken­net­tä. Tämä on saanut osan autoil­i­joista totaalisen raivon val­taan. Asi­as­ta autoil­i­joil­ta tul­lut palaute on enem­män tunne- kuin fak­ta­pain­ot­teista. On suur­ta uskoa vai­h­toe­htoisi­in fak­toi­hin liiken­nemäärien suh­teen. Sitäkään ei myön­netä, että jos pul­lonkaula on kapea, ei pidä lev­en­tää pul­loa vaan pullonkaulaa.

Pyöräti­et muute­taan yksisu­un­taisik­si ja erote­taan jalka­käytävistä korkeuserol­la. Min­ua tuo yksisu­un­taisu­us tässä vähän arve­lut­taa, kos­ka se saa aikaan sen, että jotkut pyöräil­i­jät joutu­vat sil­lan molem­mis­sa päis­sä vai­h­ta­maan val­oristeyk­sessä toiselta puolelta toiselle. Toisaal­ta taas eilen olin tör­mätä vas­taan tule­vaan (val­ot­tomaan) pyöräilijään.

Laut­tasaaren sil­lal­la pyöräil­lessäni panen muuten aina kypäräni visi­irin päälle, jos se ei ole ennestään. Olen ker­ran tör­män­nyt kalas­ta­jan koukku­un, eikä koukun saami­nen silmään houkuttele.

Lapin­lah­den sairaalan tulevaisuus

Raken­nuk­set suo­jel­laan kaaval­la, mut­ta niitä ei enää osoite­ta sairaalatoimintaan.

Tarkoituk­se­na on myy­dä raken­nuk­set tar­jouskil­pailun perus­teel­la. Sairaalan nykyiset varsin epäkau­pal­liset käyt­täjät halu­aisi­vat, että kaupun­ki kun­nos­taisi raken­nuk­set oma­l­la kus­tan­nuk­sel­laan vält­tävälle tasolle. Sil­loinkin kus­tan­nuk­sia vas­taa­va vuokra ilman tuot­to­tavoitet­ta olisi läh­es 20 €/m2, mitä nykyiset käyt­täjät eivät pysty maksamaan.

Toisaal­ta, onhan meil­lä nytkin Viik­in­ran­nas­sa varas­toalue hyvän asuinalueen tiel­lä, jos­ta käyt­täjät eivät mak­sa läh­eskään alueen vai­h­toe­htoiskäytön mukaista vuokraa.

Oikeas­t­aan täl­laiset sub­ven­tiot pitäisi tehdä avoimesti – ei menetet­ty­inä tuloina, vaan bud­jet­ti­in merkit­ty­inä menoina. Sekä sen Viik­in­ran­nan että Lapin­lah­den sairaalan kohdalla.

Vuo­den 2018 pyöräilybarometri

Tyy­tyväisyys pyöräi­ly­olo­suhteisi­in on paran­tunut. Suur­in­ta on tyy­tymät­tömyys raken­nustöi­den aikaisi­in jär­jeste­ly­i­hin. Pasi­las­sa tilanne onkin todel­la surkea Tri­plan kohdalla.

Pyöräi­ly on aika demokraat­tista siinä mielessä, että sitä suosi­taan yhteiskun­talu­okkaan kuu­lumat­ta. Pyöräi­ly pain­ot­tuu hyvä­tu­loisi­in ja korkeasti koulutet­tui­hin, mut­ta tämä pain­o­tus ei ole kovin voimakasta.

Sta­dion­in ympäristön puistosuunnitelma

Sta­dion­in ympäristöä pan­naa kun­toon puolel­la miljoon­al­la. Samas­sa Töölön­lahdelta keskus­puis­toon kulke­vaa baanay­hteyt­tä kohennetaan.

 

 

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 6.11.2018

Pöy­dälle pan­tu­ja asioita

  • Fil­lar­itun­neli Kansalais­to­ril­ta Kaisaniemen puistoon
  • Lausun­to Otso Kivekkään val­tu­us­toaloit­teesta sata­man parem­mas­ta yhdis­tämis­es­tä kaupunkiin
  • Asun­to­tont­tien varaami­nen Raken­nus­li­ike Reposelle Vuosaaresta

Lausun­to Uusi­maa-kaa­va 2050 ‑luon­nok­ses­ta

Lausun­tolu­on­nok­ses­sa ollaan pääosin samaa mieltä, mut­ta halu­taan muut­taa maakun­takaavaa siltä osin kuin se on Helsin­gin yleiskaa­van vas­tainen. Maakun­takaa­va ei vaiku­ta aiem­min valmis­tuneeseen  yleiskaavaan eikä sen poh­jal­ta tehty­i­hin ase­makaavoihin sitä eikä tätä, kos­ka yleiskaa­va menee maakun­takaa­van edelle. Maakun­takaa­va vaikut­taa vain seu­raavaan yleiskaavaan. Helsin­gin seudul­la tämä moniker­roksi­nen kaavoitus on vähän han­kala jut­tu, kos­ka maakun­tali­iton resurssit maakun­takaa­van tekemiseen ovat varsin vähäiset ver­rat­tuna kun­tien resursseihin.

Keskus­puis­ton luon­non ja maise­man­hoidon yleis­su­un­nitel­ma 2018–2032

Mas­si­ivi­nen tietopaket­ti, johon on todel­la vaikea ottaa kan­taa. Täy­tynee kuun­nel­la esit­te­ly ja pan­na pöydälle.

Köy­den­puo­jankatu 7 asemakaava

Ton­til­la ole­van auto­tallin viemä ala ote­taan hyö­tykäyt­töön rak­en­ta­mal­la sen paikalle asun­to­ja. Kaa­van ehtona on läheisen auto­hallin rahoit­ta­mi­nen varaa­mal­la sieltä autopaikko­ja, tarvit­ti­in niitä tai ei.

Automaat­tisen kam­er­avalvon­nan sijoittamisperiaatteet

Liiken­neon­net­to­muuk­sia tor­ju­taan lisäämäl­lä kam­er­avalvon­taa. On vähän has­sua, että tässä julkises­sa esi­tys­lis­tan kohdas­sa ker­ro­taan, mihin kameroi­ta ei laiteta.

Alueen varaami­nen SRV:lle UrBaana-hankkeelle

Van­han ratakuilun päälle ja molem­mille puo­lille raken­netaan lisää tarkoituk­se­na tehdä alueesta hieno urbaani keskit­tymä. Lop­puti­lanteessa Baana-yhteys var­maankin toimii, mut­ta rak­en­tamis­vai­heessa tuskin.

Kaupunkiympäristölautakunnnan lista 30.10.2018

Edel­lisessä kok­ouk­ses­sa ei paljon ehdit­ty käsit­telemään, kos­ka aika oli rajat­tu puoleen­toista tun­ti­in Kasko (kas­va­tus ja koulu­tus) ‑toimi­alan kanssa pide­tyn yhteis­sem­i­naarin takia. Isoista asioista läpi meni Meilah­den huvi­la-alueen kaa­va. Sitä siivitet­ti­in keho­tuk­sil­la pohtia Humal­lah­den rantaa kiertävään baana-yhtey­teen muu­takin toim­intaa. Onhan tuo ranta vähän vajaakäytössä.

Karhunkaata­jan kaava

(Pöy­dältä)

Tässä oli lau­takun­nas­sa suuria halu­ja palaut­taa asia sen kri­ti­ikin johdo­ta, jota viereisiltä omako­tialueil­ta oli tul­lut liiken­nekysymys­ten vuoksi.

Asukkaat eivät halua luop­ua Viik­in­tien ja Viilar­in tien risteyk­sen kier­toli­it­tymästä, vaik­ka sen säi­lyt­tämi­nen hidas­taisi olen­nais­es­ti jok­eri­ratikoiden kulkua. Tähän ei var­maankaan voi­da suos­tua. He halu­a­vat myös vält­tää läpi­a­joa asuinalueen­sa läpi, mut­ta eivät toisaal­ta halua katkaista yhteyt­tä, kos­ka halu­a­vat itsekin ajaa läpi.

Lau­takun­nas­sa oli halu­ja palaut­taa asia uudelleen valmis­teltavak­si. Se tietäisi pitkää lykkäys­tä koko rak­en­tamiseen, kos­ka koko vuorovaiku­tus pitäisi aloit­taa alus­ta. Kyse on kuitenkin 3 500 asukkaan asuinalueesta.

Toinen kysymys on, tarvit­taisi­inko tuol­la alueel­la kuitenkin tont­ti koul­ulle. Aja­tus, että lapset käveli­sivät sieltä Myl­ly­puron koulu­un suun­taan, johon ei ole joukkoli­iken­ney­hteyt­tä, ei ole oikein hyvä. Myl­ly­puroon voi tul­la myös paljon lap­sia ammat­tiko­rkeak­oulun kam­puk­sen takia. Opiske­li­jat pää­tyvät paljon toden­näköisem­min asumaan Myl­ly­puroon, kun ovat siel­lä muu­ta­man vuo­den opiskelleet.

Jos tarkoi­tus on tehdä niin vähäisiä muu­tok­sia, ettei kaavaa tarvitse lait­taa uudelleen nähtäville, se voitaisi­in tehdä samas­sa yhtey­dessä, kun käsitel­lään kaavae­hdo­tuk­ses­ta saatu­ja lausun­to­ja ja muistutuksia.

Min­ulle kel­paisi­vat jatko­su­un­nit­telu­o­hjeet, joil­la liiken­neon­gelmi­in kiin­nitetään huomio­ta (taval­la, jol­la virkamiehet ovat aikoneetkin kiinnittää).

Honka­suon­tien täydennyskaava

Tämä pan­ti­in pöy­dälle, kos­ka sitä ei ehdit­ty käsitel­lä. Tähän ei tai­da kohdis­tua san­ot­tavia painei­ta. Alueen olisi aika luon­te­vaa kuu­lua Van­taaseen, kos­ka se on Myyr­mäen aluekeskuk­sen vieressä.

Ton­tin varaami­nen Jätkäsaares­ta yksi­tyiselle englan­ninkieliselle päiväkodille

Vasem­mis­toli­it­to esit­tänee, että han­ke pitäisi toteut­taa kaupun­gin päiväkotina.

Bud­jet­ti­tavoit­tei­den toteutuminen

Kiin­teistö­talouden brut­to­tu­lot ovat Helsingis­sä mil­jardin euron luokkaa. Ei ihan nap­pikaup­paa. Maan­myyn­ti­t­u­lot ylit­tyvät bud­jetista, mut­ta ton­tin luovu­tuk­set jäävät reilusti jäl­keen sito­vas­ta tavoit­teesta. Piti luovut­taa 370 000 k‑m2, mut­ta jäädään 300 000 k‑m2:iin. Kaavoitus toimii nyt. Pul­lonkaula on siir­tynyt eteen­päin tont­tien saat­tamisek­si raken­nuskelpoisek­si ja kil­pailu­tuk­si­in. Kun pitää säästää hallinnos­ta, säästetään niin, ettei pystytä luovut­ta­maan tont­te­jakaan. Ei hyvä.

Pasi­lan tor­nialueen kil­pailun voittaja

En ollut lau­takun­nas­sa, kun tämä esitelti­in, enkä tiedä, mik­si asia jäi pöy­dälle. YIT voit­ti kil­pailun ja on nyt sitoutunut myös toteut­ta­maan ehdo­tuk­sen­sa ensim­mäisen osan. Helsin­gin siluet­ti vähän muut­tuu yli 50-ker­roksis­ten tornien myötä. Pasi­lan ase­ma seudun keskuk­se­na vankistuu.

Aloi­tusalueen raken­nu­soikeus on 67 000 k‑m2, jos­ta liiketilo­ja 11 000 k‑m2, toimis­to­ja 8 000 k‑m2, hotel­li 12 000 k‑m2 ja asum­ista 36 000 k‑m2. Tähän tulee siis noin 900 asukas­ta ja 500 – 800 toimis­to­työ­paikkaa ja taas ker­ran hotel­li. Mitenkähän liiketi­lat men­estyvät Tri­plan naapurissa?

Ker­rosta­lo oste­taan purettavaksi

Talo saa väistyä tehokkaam­man rak­en­tamisen tieltä. Asun­noista mak­se­taan val­lit­se­van markki­nan mukainen hin­ta vapaae­htoises­sa kau­pas­sa. Talo on menos­sa sopi­vasti putkire­mont­ti­vai­heeseen, joten tämä on hyvä aika purkaa talo.

Tiivistyskaa­va Orapih­la­jantiel­lä Jok­eri­radan var­res­sa Haagassa

Tämä oli meil­lä 6.3.2018. Siihen on lausun­to­jen joh­dos­ta tehty vähäisiä teknisiä muu­tok­sia. Uusia asukkai­ta tulee 600. Kaa­va-alue on paikas­sa, jos­sa Jok­eri­ra­ta ris­teää Rantaradan var­rel­la. Toron­tossa täl­laiset koh­dat raken­netaan vähän toisin, kuten oheis­es­ta kuvas­ta näkee.

Pikaratikan ja metro­radan risteys Toron­tossa keskel­lä omakotialuetta

Fil­lar­itun­neli ali radan

Viras­to esit­tää uud­estaan tun­neli­v­ai­h­toe­htoa tutkit­tuaan sil­tavai­h­toe­hdot. Sil­tavai­h­toe­hdos­sa on nousua 8,5 metriä eli suun­nilleen yhtä paljon kuin Lin­nun­laulus­sa nyt. Tämä ei minus­ta ole syy puoltaa tun­nelia vaan 170 metriä pitkä ramp­pi, joka pilaisi Makasi­inipuis­ton maise­man ja han­kaloit­taisi pääsyä Ood­i­in. Nuo rampit oli­si­vat kaupunkiku­val­lis­es­ti ja toimin­nal­lis­es­ti niin hirveitä, ettei koko sil­taa kan­nat­taisi toteut­taa. Vai­h­toe­htoina ovat todel­lisu­udessa tun­neli tai ei mitään.

Vähän tuo tun­neli on tietysti kallis. Mut­ta kyl­lä tämä yhteys on fil­larei­den kannal­ta myös aivan olennainen.

VR on tor­pan­nut ajatuk­sen, että fil­lar­it tuli­si­vat nykyiseen jalankulkutunneliin.

Mel­lunkylän ja Var­tiokylän aluesuunnitelma

Komeas­ta nimestään huoli­mat­ta tämä on lähin­nä puis­to­su­un­nitel­ma, joka ei sisäl­lä suun­nitel­maa alueen asun­to­tuotan­nos­ta eikä muus­ta sel­l­ais­es­ta. Pitänee kuun­nel­la esit­te­ly ymmärtääk­seen, mikä tässä on olennaista.

Otso Kivekkään val­tu­us­toaloite sata­man parem­mas­ta yhdis­tämis­es­tä kaupunkiin

Laivali­ikenne ja etenkin aluskoko ovat kas­va­neet roimasti ennuste­tus­ta sen jäl­keen, kun Jätkäsaaren suun­nitelmista päätet­ti­in. Ensin siir­ret­ti­in sata­ma Jätkäsaaret­sa Vuosaa­reen ja nyt sata­ma on siirtänyt liiken­teen takaisin Jätkäsaa­reen. Via Balti­ca pitäisi Suomes­sa lin­ja­ta Vuosaaren (tai Porkkalan) eikä Jätkääsaaren asuinkatu­jen läpi.

Yksi alus kul­jet­taa nyt rekko­ja Muu­gas­ta Vuosaa­reen. Niitä pitäisi olla useampia.

Jotenkin on epä­tyy­dyt­tävä tilanne, että Jätkäsaari pilataan oluenhakuautoilla.

Itse henkilöli­iken­teen on hyvä kulkea Jätkäsaaren ja Kata­janokan kaut­ta, mut­ta kumipyöräli­iken­net­tä pitäisi ohja­ta voimakkain toimin Vuosaareen.

Tont­tikatu­jen pysäköin­ti­jär­jeste­ly­jen periaatteet

Jot­ta pysäköidyt autot eivät estäisi lumen auraus­ta, pyritään siihen, että kapeil­la kaduil­la jalka­käytävä on toisel­la puolel­la kat­ua ja pysäköidyt autot toisel­la puolel­la. Jos pysäköin­tiä on nyt molem­mil­la puo­lil­la, se olisi jatkos­sa vain toisel­la puolel­la tai olisi toiselta puolelta kiel­let­ty työaikaa ja niin edelleen. Tämä vähen­tää vähän pysäköin­tipaikko­jen määrää, mut­ta puh­taanapi­to tehos­tuu huo­mat­tavasti. Ennus­tan urpu­tus­ta autoilijoilta.

Tont­ti Repo­nen oy:lle kump­panu­uskaavoitus­ta vastaan.

On näköjään kek­sit­ty keino vauhdit­taa Hitas- ja Ara-tuotan­toa. Saat kovan rahan ton­tin, jos raken­nat myös Araa ja Hitas-asun­to­ja. Näp­pärää, mut­ta eikö täl­lais­es­ta pitäisi päät­tää val­tu­us­to­ta­sol­la, kos­ka tässä kaupun­ki tosi­asi­as­sa sub­ven­toi Ara- ja Hitas-tuotantoa?