Kategoria: Pyöräily

Pyöräretki 2020 (4) Naantali — Uusikaupunki

Per­jan­tai 10.7.

Aamul­la pikaises­ti matkaan kohti Uut­takaupunkia. Sääen­nuste sanoi, että mitä aiem­min läh­tee, sitä kuiv­em­pana tulee per­ille. Lop­ul­ta ei satanut juuri lainkaan ja lähempänä määrän­päätä alkoi aurinko paistaa.

Tie kul­ki ensin Kus­tavin tietä. Molem­pi­in suun­ti­in kul­ki paljon fil­lare­i­ta, lähin­nä menos­sa tai tulos­sa Saaris­ton ren­gastieltä. Siitä saisi kan­sain­välisen hitin, jos olisi taitoa tehdä sel­l­ainen. Tona­van pyörätie on val­ta­va men­estys. Vähän pitäisi pyöräteitä paran­nel­la. Parais­ten ja Nau­von välil­lä pyörätie ainakin muu­ta­ma vuosi sit­ten olisi edel­lyt­tänyt maastopy­örää. Jouduin rikko­maan lakia ja aja­maan autotiellä.

Kun tie kään­tyi Kus­tavi­in, min­un tieni jatkui Vehmaan kaut­ta Uuteenkaupunki­in. Olin ohjel­moin­ut nav­i­gaat­torin poikkea­maan Vehmaan kir­jas­toa kat­so­maan. Se oli vai­moni ensim­mäi­nen kir­jas­toalan työ­paik­ka joskus kauan sitten.

Tie kir­jas­tolle oikaisi pikku­ti­etä pitkin, jos­sa päällysteenä oli terävä sepeli. Puo­livälis­sä alkoi hirvit­tää renkaiden puoles­ta, mut­ta puo­livälis­sä ei enää kan­nat­tanut kään­tyä takaisin. Ajoin siis varovais­es­ti, eivätkä renkaan puhjenneet.

Kukaan paikalli­sista ei osan­nut ker­toa, kuin­ka van­ha kir­jas­toraken­nus oli, eivät myöskään kir­jas­tossa työsken­nelleet, mut­ta ainakin se uusi osa oli liian uusi, jot­ta vai­moni olisi voin­ut tehdä työtä siellä.

Sää läm­peni ja aurinko alkoi pais­taa. Iloi­sis­sa tun­nelmis­sa läh­estyin selvästi aikataulua edel­lä Uut­takaupunkia, kunnes viisi kilo­metriä ennen maalia takaren­gas räjähti. Siis räjähti, ei puh­jen­nut. Siinä oli sivus­sa viil­to­haa­va, jos­ta ilmeis­es­ti sisären­gas oli tunkenut ulos, muo­dostanut suuren kuplan ja räjähtänyt. Täl­laista min­ulle ei ollut ennen tapahtunutkaan.

Viil­to näyt­ti puukol­la tehdyltä, mut­ta kos­ka ajat­te­len kans­saih­mi­sistä lähtöko­htais­es­ti hyvää, epäilen, että se Vehmaan oiko­tien sepeli oli tämän tehnyt.

Sisären­gas­ta ei voin­ut paika­ta. Mikään paik­ka ei olisi niin isos­sa reiässä pysynyt. Vai­h­doin renkaan ja panin sisäku­min paikalleen. Mut­ta ei. Ymmärsin, että vaik­ka nyt painet­ta olisi vähem­män, ulos se tulisi uudestaan.

Laiton paikan ulko­renkaan sisäpuolelle estämään uut­ta pok­sah­dus­ta. Kun lisäk­si pump­pasin renkaan aika löysäk­si, pystyi linkut­ta­maan Uuteenkaupunki­in. Yhytin pyöräli­ik­keen 20 min­u­ut­tia ennen sen sulkemista. Ostin uuden ulko­renkaan ja sovin, että tuon fil­lar­i­ni aamul­la huol­let­tavak­si. Sen etu­vai­hde oireili taval­la, joka enteili vai­jerin katkeamista.

Uuden päällysrenkaan laitossa han­kalin­ta on saa­da pakkauk­seen lit­tanaksi taitel­tu ren­gas ymmärtämään, että sen kuu­luisi olla pyöreä.

Illalli­nen sata­man ran­nas­sa teras­sil­la lyhythi­haises­sa puserossani. Ihana sää!

Seu­raavak­si päiväk­si ennusteti­in hirveää myräkkää. Rajua sadet­ta ja ankaraa vas­tatu­ul­ta. Pien­veneil­i­jäitä kehoteti­in (jos­sain päin Suomea) pysymään pois­sa mereltä. Hark­itsin, että olisin ottanut hotellin kahdek­si yök­si, mut­ta päätin kat­soa aamuun.

Pyöräretki 2020 (3) Salo – Naantali

Torstai 9.7.

Kävin osta­mas­sa ketjuöljyä ja lähdin kohti Turkua. Sadet­ta pukkasi, mut­ta ei vält­tämät­tä mitään rankkasadet­ta.  En varan­nut hotel­lia Turus­ta, kos­ka ajat­telin sään sal­lies­sa polkea samantien Naan­tali­in. Turus­sa olen käynyt niin mon­ta ker­taa, ettei siinä olisi juuri nähtävää.

Suun­nit­telin reitin Turku­un, mut­ta ohjel­ma val­it­si ihan itse sen reitin, jon­ka olisin valin­nut: kol­man­nek­si uusim­man tien, kuten blo­gin kom­men­toi­ja sitä kut­sui. Se menee esimerkik­si Paimion keskus­tan kaut­ta, välil­lä moot­tori­tien etelä‑, välil­lä sen pohjois­puolel­la, mut­ta koko ajan sen toisek­si uusim­man pohjoispuolella.

Välil­lä satoi, pääasi­as­sa ei. Kevyessä sateessa sade­takki­ni toi­mi aivan kunnolla.

Nyt alkoi kult­tuuri­maise­mas­sa olla jo kat­sot­tavaakin. Mat­ka para­nee koko ajan.

Turku­un sisää­na­jon nav­i­gaat­tori ratkaisi taval­la, johon en olisi pystynyt. Se löysi kaik­ki kum­malliset pyöräti­et ja pikku­ti­et. Meni oikein mukavasti. Loistokapine!

Vähän yllät­ti, että Turun varsi­naisen kaupunkialueen läpi ajami­nen sujui niin nopeasti.

Turku­un tul­tuani päätin ottaa hotellin Naan­talista. Ne oli­vat kuitenkin aivan tolkut­toman kalli­ita. Päädyin huoneeseen ”Sinisessä talos­sa” joka mak­soi ”vain” satasen.

Sijain­ti oli niin hyvä kuin olla voi. Naan­talin van­has­sa kaupungis­sa aivan ran­nan tun­tu­mas­sa. Huone osoit­tau­tui saunaksi. Varsi­nainen maku­uhuone oli pienen pieni saunan pukuhuone. Vähän tun­sin oloni perus­suo­ma­lais­ten kansane­dus­ta­jak­si. Mut­ta oli­han min­ul­la käytössäni sauna.

Kylmä oli. Täl­laiseen läm­pöti­laan en ollut varautunut. Onnek­si kestän kylmää aika hyvin.

Naan­talin van­hakaupun­ki on näitä har­vo­ja säi­lyneitä puu­taloaluei­ta. Nyt sitä ei purkaisi kukaan.

Ihan muka­va pyöräilypäivä.

 

 

Pyöräretki 2020 (2) Mustio — Salo

 

Keskivi­ikko 8.7.

Oli tarkoi­tus polkea tänään Turku­un, mut­ta sääen­nuste sanoi, että oikeas­t­aan kan­nat­taisi jäädä Mus­tioon. Päätin kuitenkin ajaa edes Saloon – onhan min­ul­la sadea­su. Varasin siis hotellin Salosta.

Puo­liväli­in saak­ka väl­tyin sadeku­uroil­ta, vaik­ka koko ajan tun­tui siltä, että koh­ta sataa. Käytän vas­taan tule­via auto­ja sade­tutkana. Jos niil­lä on tuulilasin pyyhk­i­jät pääl­lä, edessä on sadet­ta. Kun ensim­määisel­lä autol­la oli tuulilasin pyyhk­i­jät pääl­lä, pysähdyin ja huputin reppuni.

Sit­ten satoi oikein kun­nol­la. Jouduin totea­maan, että sade­takki­ni, joka on tar­jon­nut eri­no­maisen suo­jan kylmältä viimal­ta ja tihkusateelta, ei pitänyt vet­tä, jos vet­tä tulee paljon. Ja sitä tuli.

Ei se kas­tu­mi­nen, mut­ta se kylmyys. Jos olisi ollut 14 asteen sijas­ta 20 astet­ta, tämä ei olisi ollut mitään.

Nav­i­gaat­tori­ni, jos­ta ker­ron myöhem­min enem­män, var­maankin kestää sadet­ta, mut­ta sen kos­ke­tus­näyt­töön putoil­e­vat pis­arat tuot­ti­vat sat­un­naisia kos­ke­tuk­sia. Näyt­tö sekosi ajoit­tain, mut­ta sat­un­naishäir­in­tä löysi monia uusia omi­naisuuk­sia, joi­ta en ollut man­u­aal­ista saanut selville.

Sade vai­h­tui tihkuk­si ja läm­pöti­la alkoi paran­tua. Tulin Saloon, hotel­loiduin, kävin osta­mas­sa kengät.

Reit­ti oli sen ver­ran yksinker­tainen, että olisin selvin­nyt siitä ilman nav­i­gaat­to­ria. Tosin sisää­na­jon kaupunki­in se luot­sasi fik­sum­min kuin minä olisin tehnyt.

Huo­masin pakkauk­sisani kak­si uut­ta puutet­ta. Ketjuöljyä tarvit­ti­in tämän sateen jäljiltä. Se ei ollut varsi­nainen uno­hdus – siis täl­lä ker­taa vaan aiem­min. Ketjuöljy oli jäänyt asun­toomme, kun pak­en­imme putkire­mont­tia. Sen sijaan varsi­nainen uno­hdus oli vent­ti­il­i­adapteri: pieni met­al­likap­pale, joka ruu­vataan pres­ta-vent­ti­ili­in, niin että renkaan voi täyt­tää huoltoase­mal­la. Huoltoasemil­ta saa yleen­sä vain viisi ilmake­hää, mut­ta se on enem­män kuin käsipumpul­la ja varovasti ajaen sen turvin pääsee jon­nekin, jos­sa on oikea pumppu.

Sääen­nuste lupasi sadet­ta ainakin seu­raa­vat viisi päivää. Koti­joukot huo­maut­ti­vat, että Salon vahvuuk­si­in kuu­luu juna-ase­ma, jos­ta pääsee Helsinki­in alle kahdessa tun­nis­sa. Sanoin hark­it­se­vani asi­aa ja päät­tävänä aamulla.

En raask­in­ut kat­soa, mil­lainen sää olisi Sak­sas­sa. Tätä menoa retkeni kilo­metrimäärät jäävät paljon pienem­mik­si kuin kaavailin.

 

Pyöräretki 2020 (1) Katajanokka – Mustio

Tiis­tai 7.7.

Olin alun perin ajatel­lut tehdä tämän vuo­den pyöräretken Sak­san jok­i­laak­sois­sa rauhal­lis­es­ti polkien, mut­ta korona muut­ti suun­nitel­man. Jos olisin tien­nyt sääen­nus­teen, olisin ehkä men­nyt kuitenkin Sak­saan kaik­ista mask­ipakoista huolimatta.

Suo­mi ei min­un silmis­säni ole kävin hyvä pyöräi­ly­maa. Kul­jen maantiepyöräl­lä tavarat repus­sa. Nuorem­pana ja köy­hempänä pyöräilin retkipyöräl­lä teltan, maku­u­pussin ja Tran­gian kanssa. Siihen Suo­mi taas sopii todel­la hyvin.

Minä olen nyt riip­pu­vainen hotelleista ja niitä on Suomes­sa har­vas­sa. Se pakot­taa suun­nitel­mallisu­u­teen ja suun­nitel­mallisu­us taas ei sovi yhtään oikukkaiden säi­den kanssa.

Suomen liiken­nelain­säädän­tö on pyörävi­hamieli­nen. Kes­ki-Euroopas­sa fil­lar­ia ei saa ohit­taa metriä lähempää, mut­ta Suomes­sa saa ohit­taa niin läheltä kuin uskaltaa. Jotkut autoil­i­jat eivät ymmär­rä, että fil­lari voi tehdä odot­ta­mat­toman sivut­tais­li­ik­keen tuu­len­pu­uskan vuok­si tai sik­si, että asfaltissa on reikä, joka pitää kiertää. Olen kokenut Suomes­sa niin mon­ta läheltä piti ‑tilan­net­ta, että pelkkä itsesuo­jelu­vais­to suosit­taa pyöräi­lyä ulkomailla.

On kuitenkin san­ot­ta­va, että autoil­i­joiden käyt­täy­tymi­nen on tässä suh­teessa paran­tunut huomattavasti.

Suo­mi on myös toiv­ot­toman har­vaan asut­tu, eikä meil­lä ole pieniä kyläkeskuk­sia, jois­sa olisi kahvi­la tai edes kaup­pa. Aika pitk­iä matko­ja pitää polkea ilman mah­dol­lisu­ut­ta huoltoon.

Päätin suun­na­ta län­sir­an­nikolle ihan vain sik­si, että siel­lä asu­tus on vähän tiheäm­pää. Ensim­mäisek­si siis Turku­un. Turku on kuitenkin vähän kaukana min­un ikäisel­leni yhden päivän matkak­si. Mihin siinä välis­sä voi pysähtyä? Tam­misaari ehkä, mut­ta sinne olen polkenut jo mon­ta kertaa.

Lop­ul­ta keksin Mus­tion Kar­tanon. Uusi hieno pyörä­nav­i­gaat­tori­ni suosit­ti reit­tiä Inkoon kaut­ta pitkin Jor­vak­sen tietä, mut­ta kun se on niin tyl­sä, pakotin reitin kulke­maan pohjoisem­paa pikkuteitä pitkin.

Olin aikonut lähteä torstaina, kos­ka sil­loin piti sataa vähän vähem­män, mut­ta tiis­ta­iaa­mu­na havaitsin, että tänään­hän on myös aika satee­ton­ta. Vas­tatu­ul­ta tosin. Viime het­ken han­k­in­nat, erit­täin hätäi­nen pakkaus (mitähän jäi puut­tumaan?) ja matkaan vähän kah­den­toista jälkeen.

Aika tyl­sä tämäkin reit­ti oli. Yksi­toikkoista met­sää ja välil­lä vähän pel­to­ja. Mukanani oli kam­era, jol­la piti ottaa kuvia wau-kohteista, mut­ta yhtään kuvaa en ottanut.

Automatkail­i­jalle matkan kohoko­h­dat ovat per­il­lä ja mat­ka on vält­tämät­tömyys per­ille pääsemisek­si. Fil­lar­ille mat­ka on se jut­tu. Per­il­lä ei tarvitse olla mitään mie­lenki­in­toista, kos­ka mat­ka on mie­lenki­in­toinen. Sik­si läp­pävi­as­tani huoli­mat­ta rakas­tan pyöräi­lyä vuoristossa.

Tämä osa matkas­ta ei ollut mil­lään lail­la mielenkiintoinen.

Min­ul­la oli uusi hieno pyörä­nav­i­gaat­tori, jon­ka omi­naisuuk­si­in en ollut vielä ehtinyt tutus­tua. (Ensim­mäi­nen kap­paleeni oli vialli­nen ja uuden sain vas­ta kah­den viikon odot­telun jäl­keen) Kaiken kar­tan­lu­vun vaivan se vei ja ohjasi fil­lar­in kannal­ta parhaille mah­dol­lisille reit­eille. Oikein hyvä apu. Ja mukavaa ajan­vi­etet­tä tilas­toista kiin­nos­tuneelle.  Mut­ta tästä nav­i­gaat­torista myöhem­mis­sä postauksissa.

Min­ul­la oli juoma­pul­los­sa urheilu­juo­maa. Olin ajatel­lut ostaa jäätelöä matkan var­relta, mut­ta yhtään kaup­paa tai kahvi­laa ei tul­lut vas­taan ennen kuin melkein per­il­lä. Tämä on yksi Suomen ongelmista fil­lari­matkail­i­jan kannalta.

Vähän ennen Mus­tio­ta yhytin joukon pyöräiljöitä, jot­ka oli­vat menos­sa Mus­tion kaut­ta Fiskarssi­in. Meil­lä oli siis sama mat­ka. Yksi heistä teki mie­lenki­in­toisen tun­tu­ista väitöskir­jaa Turun yliopis­tossa aiheesta, joka sivuaa tule­van kir­jani aihei­ta. Lupasi lähet­tää artikkelinsa.

Olin pukenut pes­simistis­es­ti sade­takin päälle (siitä oli kyl­lä hyö­tyä myös kylmyyt­tä vas­taan), mut­ta käytän­nöl­lis­es­ti kat­soen ei satanut lainkaan. Kovan vas­tatu­ulen olisin kyl­lä vai­h­tanut mietoon tihkusateeseen.

Mus­tion kar­tano – kut­su­vat sitä nyky­isin lin­naksi – on kau­nis. Hotellin yhtey­dessä oli tasokas ja kallis rav­in­toa. Kun on menet­tänyt 3 000 kilo­kalo­ria, syömi­nen on perus­nautin­to. Puolelta päivin olisi ollut lin­nan esit­te­ly, mut­ta min­un piti ehtiä Turku­un, joten se sai jäädä.

Yhden kun­non mokan olin pakates­sa tehnyt. Olin uno­htanut kengät. Vähän noloa oli olla rav­in­to­las­sa pyöräi­lykengät jalas­sa. Eivät ne urheilukengistä muuten eron­neet, mut­ta klos­sit ovat kävel­lessä vähän epäkäytän­nöl­liset. Kenkäkaup­pa odottaa.

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 5.5.2020

Pitkästä aikaa osal­lis­tun muil­ta kiireiltä lau­takun­nan kokoukseen.

Pyöräli­iken­teen kehittämisohjelma

Ihan hyvä paperi, jos­sa niukku­u­den olois­sa tehdään pyöräi­lyn hyväk­si mitä voidaan. Perin hitaasti raken­netaan pyöräi­lyn pääverkkoa. Tähä­nas­tisel­la vauhdil­la se ei valmis­tu­isi tämän vuo­sisadan aikana, mut­ta nyt pan­naan vähän vauhtia.

Atte Har­jan­teen aloite viherk­er­toimen käytöstä viihtyvyy­den, sopeu­tu­misen ja luon­non mon­imuo­toisu­u­den edistämiseksi

Atte puut­tuu val­tu­utet­tuna olen­naisi­in ja pitkä­vaikut­teisi­in asioi­hin. Vas­taus on ympäripyöreän myön­teinen. Idea on, että mis­sä viherk­er­roin ei joh­da järkevään lop­putu­lok­seen, voidaan käyt­tää kaavamääräyk­siä. Tämän kanssa voidaan ehkä elää.

Petrus Pen­nasen val­tu­us­toaloite korttelipihoista

Uusil­la asuinalueil­la pihat kaavoite­taan pääosin yhteisik­si eikä niiden väli­in saa rak­en­taa aito­ja tai muure­ja. Kata­janokalla taloy­htiöt halu­aisi­vat kaataa muure­ja, mut­ta niiden kaat­a­mi­nen kiel­letään, kos­ka rakennussuojelu.

Kier­to- ja jakamistalouden tiekartta

Kaupun­gin osalta pää­paino on tietysti rak­en­tamises­sa ja purkamises­sa. Betonin käyt­töä pitäisi vähen­tää. Kaupunki­lais­ten omien kier­rä­tyshankkei­den toteut­ta­mi­nen vaatisi sekä tilo­ja että suopeutta.

Kru­u­nun­haas­sa alak­ouluikäi­nen tyt­tö oli pan­nut myyn­tipöy­dän pystyyn jalka­käytävälle ja myi parin päivän aikana van­ho­ja lelu­jaan tai jotain sel­l­aista. Ei tul­lut vira­nomaiset häätämään pois. Hyvään suun­taan ollaan siis menossa.

Alek­sis Kiv­en kadun ja Fleminginkadun katusuunnitelma

Katu kun­nos­te­taan. Alek­sis Kiv­en kadul­la pyöräi­ly­olo­suh­teet paranevat, fil­lar­it pyöräkaistoille. Fleminginkadul­la sekali­ikenne. Se toimisi muuten, mut­ta ratikkakiskot tekevät siitä vähän vaar­al­lista. On ikävä kaat­ua kiskoi­hin, jos lisäk­si auto tulee takaa ja ajaa päälle.

Kansal­lisen kaupunkipuis­ton esiselvitys

Virkamiehet esit­tävät, että peruste­taan kaupunkipuis­to ilman kansal­lis-liitet­tä. Halu­taan pitää kaavoitus omis­sa käsis­sä. Tästä vään­netään var­maankin kun­nol­la kät­tä. Min­ullekin on vähän epä­selvää, kuin­ka vah­va veto-oikeus kaupun­gin kaavoituk­seen ympäristömin­is­ter­iön virkamiehille tulisi. Jot­ta se ei menisi kohtu­ut­to­muuk­si­in, kansalli­nen kaupunkipuis­to pitäisi raja­ta lähin­nä vain viher­alueisi­in, mut­ta ei asuinaluei­den kaavoitukseen.

Sää­ta­lo Vuorikadun päässä nurin

Tuo van­ha harakan­pesä pure­taan ja kor­vataan nykyaikaisel­la toimis­to- liike tai hotel­li­raken­nuk­sel­lal­la. Tont­ti liit­tyy samal­la huoltotunneliin.

Vaikea uskoa, että tähän taas yksi hotel­li tulisi. Matkailu taitaa olla syvässä kuopassa.

Nihdin katusu­un­nitel­mat

Nihti on autoli­iken­teen osalta puss­in­perä. Sik­si kat­u­aluei­ta on voitu suun­nitel­la suurelta osin autot­tomak­si. Siitä tulee näin paljon parem­pi. Kata­janokan kär­jessä on peri­aat­teessa sama tilanne, mut­ta 1980-luvun suun­nit­telu­ide­olo­gian mukaan meren­ran­tanäkymät varat­ti­in parkkipaikoille.

Jen­ny Pajusen (kk) toivo­muspon­si kevyen liiken­teen sil­las­ta Nihdis­tä Tervasaareen

Virkamiehet vas­tus­ta­vat tätä voimakkaasti. Min­ul­la on sil­taa kohtaan sym­pa­ti­aa. Se lyhen­täisi käve­ly­matkaa Nihdis­tä keskus­taan radikaal­isti. On tot­ta, että monia pur­jevene­paikko­ja menetet­täisi­in, mut­ta voihan vene­paikois­sa olla työn­jakoa niin, että moot­torive­neet ovat sil­lan sisäpuolel­la ja pur­jeve­neet ulkopuolella.

 

 

Kaupunkiympäristölautakunnan esityslista 31.3.2020

Päätin jäädä pois kok­ouk­ses­ta koronariskiryh­mään kuu­lu­vana. Mikko Särelä siis menee. Kok­ous tosin pide­täänkin etänä.

PÖYDÄLTÄ

Val­lisaaren ja kuninkaansaaren asemakaavaehdotus

Tämä on val­tion omis­ta­maa maa­ta. Val­to halu­aa rahoit­taa alueen kun­nos­tuk­sen kau­pal­lisil­la han­kkeil­la, joista kiis­tanalainen on mökkikylä, jon­ka kat­so­taan uhkaa­van alku­peräistä luon­toa. Onnek­si ei tarvitse olla päättämässä.

Malmin lento­kent­täalueen kaava

Kiin­nos­tus­ta herät­tää lähin­nä, minkä tekosyyn ken­tän puo­lus­ta­jat ovat täl­lä ker­taa keksineet.

Ruukin­lah­den puis­to Lauttasaaressa.

Paika­li­nen potku­pal­loseu­ra halu­aisi tänne kupla­hallin. Siinä on se pieni ongel­ma, että pelaa­maan kai pää­si­sivät vain kyseisen seu­ran jäsenet, kun puis­toa on suun­nitel­tu kaikkien käyttöön.

UUDET

Suun­nit­telu­va­raus Hieta­lah­den­ran­nan varaamisek­si kiinteistökehittäjälle.

Parikin kiin­teistöke­hit­täjää on iskenyt silmän­sä Hieta­lah­den tori­in, joka on vähän surullises­sa tilassa.

Suun­nitel­maan kuu­luu autoli­iken­teen siirtämi­nen Hieta­lah­den altaan meren­puolelle. Näin rauhoite­taan Hieta­lah­den torin ympäristöä, mut­ta uhrataan ranta.

Hieta­lah­den toril­ta pois­te­taan autopaikat torin alle raken­net­tavaan tori­parkki­in. Ihmette­len, että näitä yksi­ty­isiä parkkilu­o­la­hankkei­ta pukkaa, vaik­ka autopaikko­jen kysyn­tä ei oikein riitä tekemään niistä kannattavia.

Uud­is­raken­nuk­si­akin olisi tarkoi­tus tehdä 20 000 k‑m2:n edestä.

Pasi­las­sa toimis­to­jen tilalle asuntoja

Niin san­ot­tu Svulin toimis­to­ta­lo ja tien toisel­la puolel­la ole­va Ylen toimis­to­ta­lo jauhetaan tien­po­h­jak­si ja tilalle raken­netaan asun­to­ja liki tuhan­nelle onnel­liselle pasi­lalaiselle. Tont­tite­hokku­us 2,3.

Kulosaaren puis­toti­estä Suomen ensim­mäi­nen pyöräkatu

Tämä paik­ka on nyt jopa vaar­alli­nen. Fil­lare­i­ta on noin 20 ker­taa enem­män kuin auto­ja. Ruuhkaa vas­taan on todel­la han­kalaa ja vaar­al­lis­takin ajaa. Ter­ve­tul­lut uud­is­tus. Paikalliset autoil­i­jat toivo­vat pyöräil­i­jöitä pois auto­jen tieltä.

Töölön­lahtea suo­jel­laan tulvilta

Radan vart­ta Töölön­lah­den puolel­la kulke­vaa pyörätiesil­taa korote­taan par­il­la metril­lä ja sen alle raken­netaan tul­va­por­tit, jot­ka sul­je­taan, kun meren pin­ta uhkaa nous­ta liian korkealle. Jos tämä tapah­tuu sateise­na aikana, joudu­taan vet­tä pump­paa­maan Töölön­lahdelta mereen.

Kyn­nys­ra­hak­il­pailu Kuninkaantammessa

Uud­is­tunut kiin­teistöpoli­ti­ik­ka alkaa purra. Vuokra­tont­ti kil­pailute­taan kyn­nys­ra­hal­la. Vuokra perus­tuu ker­rosneliön arvoon 533 € (vuokra on siis tästä 4 % /vuosi eli 1,78 €/kk/k‑m2) Tämän päälle mak­se­taan kyn­nys­ra­haa noin 160 €/k‑m2.

 

 

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 3.12.2019

Kun viime kok­ouk­ses­sa jätet­ti­in molem­mat isot kaa­vat pöy­dälle, nyt on käsit­telyssä asun­tokaavo­ja 13 600 asukkaalle. Tuon kokoinen kun­ta olisi Suomes­sa 80. suurin.

Nal­len­rin­teen ase­makaa­va Malmin lento­ken­tän alueella

Selostet­tu viikko sit­ten. 2 800 asukasta

Her­ne­saaren asemakaava 

Selostet­tu viikko sit­ten. Kokoomus kipuilee sen kanssa, ettei täältä pääsekään keskus­tatun­nelia pitkin Län­siväylälle. 7 600 asukasta

Mar­i­an kasvuyrityskampus

Selostet­tu viime viikol­la. Muut­taa aluet­ta radikaalisti.

Jalankulk­i­joiden kadunylitysjärjestelyt

Tässä on monia hyviä asioi­ta. Esimerkik­si hil­jaisil­ta kapeil­ta kaduil­ta pois­te­taan suo­jati­et kokon­aan niin, että tien saa ihan lail­lis­es­tikin ylit­tää mis­tä huvittaa.

Min­ua siep­paa se, että kun autoil­i­jat rikko­vat lakia, pitää jalankulk­i­joil­ta pois­taa suo­jateitä. Peri­aat­teek­si edis­tetään, että jos kaisto­ja on samaan suun­taan kak­si, suo­jatielle on joko tehtävä liiken­neval­ot tai suo­jatie on pois­tet­ta­va. Kos­ka liiken­neval­o­ja ei voi olla kovin lähel­lä toisi­aan, esimerkik­si Koske­lantieltä on tarkoi­tus pois­taa puo­let suojateitä.

Parem­pi olisi Viron tyyli­in kam­er­avalvon­ta suo­jateille ja kort­ti pois, jos ohit­taa suo­ja­tien eteen pysähtyneen ajoneu­von pysähtymät­tä. Asen­teeltaan tai taidoil­taan huonot kul­jet­ta­jat kar­si­u­tu­isi­vat pois.

Käsit­te­lyn aikana joku huo­maut­ti, että Etelä-Espal­la tämä olisi ylen type­r­ää. Niin olisi. Siel­lä val­ot­tomat suo­jati­et eivät tuo­ta mitään hait­taa. Pitäisi siis päät­tää, että jos nopeusra­joi­tus on 30 km/h tai alle, tätä sään­töä ei noudatettaisi.

Hakaniemen­ran­nan asemakaava 

Tämä oli meil­lä 9.4. Lausun­to­jen joh­dos­ta ei ole tehty olen­naisia muutoksia.

Alue muut­tuu melkois­es­ti. Rantaan tulee asun­to­ja ja ranta kun­nos­te­taan. Hakaniemen sil­ta pure­taan ja siir­retään eteläm­mäk­si. (Siis pure­taan, kun uusi on valmis) Van­han tielin­jauk­sen kohdalle raskas­ta rak­en­tamista, jopa 15 ker­rosta. Kru­u­nun­haan puolel­la rantavi­i­va siir­tyy vähän maalle päin.

Tämä on niitä kaavo­ja, jos­sa lau­takun­ta on nos­tanut kerrosmäärätavoitetta.

1 400 asukasta.

Helsin­ki Garden

Helsin­gin Sanomat tiesi ker­toa, kuin­ka paljon tätä han­ket­ta on keven­net­ty, kos­ka lau­takun­ta ja Paa­vo Lip­po­nen pitivät tätä liian raskaana. Min­un on san­ot­ta­va, etten saanut sitä papereista selvite­tyk­si. Esit­telystä se sit­ten selviää. Aika kamalal­ta se edelleen näyttää.

Tarkoi­tus on rak­en­taa HIFK:ille jäähal­li ”ilman yhteiskun­nan tukea”. Han­kkeen talout­ta pönkit­tämään raken­netaan samaan kom­plek­si­in asun­to­ja 400 ihmisille, hotel­li, toimis­to­ja, hyper­mar­ket. Lisäk­si luvataan arvo­tont­te­ja muual­ta ”markki­nahin­taan”. Markki­nahin­ta on hin­ta, jol­la ton­tin saisi oste­tuk­si myös huutokaupasta(?).

Min­un täy­tyy sanoa, ettei pidä tästä, mut­ta yleiset syyt ja niin edelleen.

On ihan hyvä, että Helsinki­in raken­netaan uusi jäähal­li ja on ymmär­ret­tävää, että kaupun­ki tukee täl­laisia han­kkei­ta, mut­ta rahan käyt­tö olisi tukimuo­tona selkeämpi.

Pitäjän­mäel­lä varas­to­tont­ti asuintonteiksi

Näin saadaan 1 200 uut­ta asukas­ta. On ollut aika hölmöä maankäyt­töä pitää Tal­in urheilupuis­ton tun­tu­mas­sa varastoaluetta.

Alue rajau­tuu vilkkaasti liiken­nöi­tyyn Pitäjän­mäen tiehen. On kak­si teo­ri­aa miten talot pitää rak­en­taa melu­a­van ja saasteisen tien kohdal­la. Joko kadun suun­tais­es­ti, jol­loin katu­maise­ma pysyy yht­enäisenä ja raken­nus toimii melu- ja saaste­muuria tietä vas­ten ja suo­jaa talon takana ole­van pihan, mut­ta liiken­teen melu tunkeu­tuu asun­toi­hin. Tai sit­ten raken­netaan poikit­tain katu­un näh­den, kuten Man­ner­heim­intiel­lä kort­telis­sa, joka on suun­nilleen jalka­pal­losta­dion­in kohdal­la. Täl­löin melu ei tunkeudu kuin päätya­sun­toi­hin, mut­ta piha on saasteinen ja meluisa.

Tässä on tehty nerokkaasti molem­mat. Kat­ua vas­ten on nelik­er­roksi­nen ”jalus­ta” ja katu­un näh­den poikit­tain on seit­senker­roksisia talo­ja. Fiksua.

Yhden kort­telin alueelle saadaan mah­tu­maan 1 200 asukas­ta, enem­män kuin koko Halsualla.

Laut­tasaar­en­tien katusu­un­nitel­ma sil­lan juuressa

Kun sil­ta remon­toidaan kolmikaistaisek­si, pitää sllalle johtavaa kat­ua myös muut­taa. Hyvin ikävä ja vaar­alli­nen (vas­takkaisi­in suun­ti­in aja­vat pyöräil­i­jät voivat osua toisi­in­sa) pyörä­tien pätkä mut­terikioskin kohdal­la paranee.

Asun­not val­taa­vat Vat­tuniemen tont­ti tontilta.

Nyt muute­taan Särkiniemen­tie 3 asun­noik­si. Uusia asukkai­ta 230.

Ratakatu 9 asuinkäyttöön

Tämä on siinä mielessä merkit­tävä jut­tu, että talo on Alvar Aal­lon suun­nit­tele­ma ja hänen toimis­ton­sa sijait­si tässä aiem­min. Talo kär­si suuria vahinko­ja tuhopoltossa, kun joku suo­ma­lais­ten sukupulimoraalia var­jel­e­va nuori mies sytyt­ti tuli­palon alak­er­ras­sa olevas­sa rav­in­to­la Pikku Pietarissa.

Sei­ja Muurisen val­tu­us­toaloite autoli­iken­teen vähen­tämis­es­tä Iso Roobertinkadun kävelykadulla

Yksinker­tais­in­ta olisi valvoa lain noudattamista.

Lap­in­mäen­tie 2, poikkeamis­lu­val­la toimis­tokäytöstä hoivakäyt­töön sekä isom­pi kauppa.

Enti­nen Pohjo­la-talon A‑torniin on yritet­ty houkutel­la toimis­to­ja, mut­ta ne eivät halua tul­la. Nyt yrit­täjä halu­aa perus­taa torni­in 7 500 k‑m2:n suu­ruisen hoivakodin ja laitaa alak­er­taan lupaa suurem­man kau­pan. Yllät­täen Munkkivuoren ostari vas­tus­taa 2 000 neliön päivit­täis­tavarakaup­paa tuos­sa paikassa.

 

 

 

 

 

 

 

Keskustatunneli olisi niin kallis, ettei halukasta maksajaa löydy

Joskus 1970-luvul­la enem­mistö ry:n puheen­jo­hta­ja Har­ri Hal­sti sanoi, että Vapau­denkatu veisi jalankulk­i­jan vapaudet, mut­ta Keskus­tan Kehäväylä ehkä ei. Min­ul­la on aina ollut vähän ambiva­lent­ti suh­tau­tu­mi­nen Keskus­tan kehäväylään siitä riip­pumat­ta, mil­lä nimel­lä sitä on tyrkytet­ty. Käytän siitä nim­i­tys­tä keskus­tatun­neli, kos­ka tun­nelista nyt kuitenkin on kyse.

Jan Vapaavuori ajoi keskus­tatun­nelin selvit­tämisen kaupun­gin strate­giaan. Samal­la selvitet­täisi­in jalankulkuolo­suhtei­den paran­tamista. Ehkä on nyt aika tul­la kaapista ja tode­ta, että tässä his­to­ri­al­lises­sa kom­pro­mis­sis­sa voisi olla itua. En ole koskaan pitänyt juoksuhautapolitiikasta.

Jäin siis odot­ta­maan innol­la suun­nitel­maa, joka on nyt käsil­lä. Lau­takun­nan esi­tys­lis­taan pääsee tästä.

Han­kkeen hin­ta järkyt­ti. Se mak­saa kaikkine hän­ti­neen 1,4 mil­jar­dia euroa. Julk­isu­udessa tul­laan var­maan puhu­maan 490 miljoonas­ta eurosta, mut­ta tämä on hämäys­tä. Se koskisi pelkkää tun­nelia, johon ei siis olisi pääsyä oikein mis­tään, eri­tyis­es­ti ei satamista. Sil­lä pää­sisi aja­maan vain keskus­ta läpi Län­siväylältä Sörnäis­ten Rantatielle. Kun puhutaan tun­nelin tuomista liiken­nepoli­it­ti­sista hyödy­istä, puhutaan 1,4 mil­jardin investoin­nista. Siis vähin­tään. Yleen­sä näi­hin tulee aina yllätyksiä.

Sen vält­tämisek­si, että täl­lainen han­ke esitetään liian halpoina ja rak­en­tamis­vai­heessa kin­u­taan lisää rahaa, pitäisi kil­pailut­taa koko jut­tu kiin­teähin­taise­na avaimet käteen ‑peri­aat­teel­la. Nähtäisi­in real­isti­nen hinta-arvio.

Kun­nan menot rahoite­taan vero­tu­loil­la, joten jokainen helsinkiläi­nen pääsee rahoit­ta­maan tätä sum­mal­la, joka vas­taan noin viiden viikon brut­topalkkaa. Pros­ent­tiyk­sikön korkeampi kun­nal­lisvero kymmenek­si vuodeksi?

Joskus oli puhet­ta, että tun­neli rahoitet­taisi­in käyt­tö­mak­suin. Tässä käyt­tö­mak­su­jen pitäisi olla ajoneu­voa kohden noin 6–8 euroa men­nen tullen. Näin suur­ta mak­sua ei saataisi kerä­tyk­si, kos­ka niin kallista tun­nelia ei käyt­täisi juuri kukaan. Jos mat­ka kuitenkin mak­saa noin paljon, eikä autoil­i­ja koe saa­vansa tun­nelista vas­taavaa hyö­tyä, mil­lä hyödyl­lä sitä sit­ten perustel­laan? Tun­nelin käyt­tö­mak­suil­la arvioidaan voita­van kerätä korkein­taan 4–8 M€/vuosi, mikä ei riit­täisi edes käyt­tökus­tan­nuk­si­in. Korkeampi mak­su vähen­täisi mak­su­tu­lo­ja, kos­ka käyt­tö vähenisi.

On myös san­ot­tu, että rahoite­taan se tun­neli aset­ta­mal­la tietul­lit sekä tun­neli­in että maan päälle. Joku voi kysyä, mik­si pitää mak­saa tun­nelista, jos ei sitä käytä, mut­ta täl­lainen mak­su on kyl­lä talous­te­o­reet­tis­es­ti älykkäämpi kuin aja­tus pan­na 1,4 mil­jar­dia tun­neli­in ja hin­noitel­la siitä käyt­täjät pois.

Rahoi­tus tietullein olisi sikä­likin parem­pi, että pääosa tun­nelin käyt­täjistä tulee ole­maan ei-helsinkiläisiä. Jos käyt­täjistä vaikka­pa puo­let olisi espoolaisia, olisi kohtu­ullista, että Espoo mak­saisi tun­nelista puo­let, mut­ta ei tai­da maksaa.

Jos mak­su kerät­täisi­in Helsin­gin niemelle tulevil­ta, sen pitäisi olla suu­ru­us­lu­okaltaan neljä euroa jokaiselta niemen rajan ylit­tävältä sisään tule­val­ta ( tai kak­si euroa, jos halu­taan rahas­taa kumpaankin suun­taan)  Täl­lainen mak­su tietysti lieven­täisi tun­nelin liiken­nepoli­it­tisia hait­to­ja. Laskel­ma on omani, mut­ta suu­ru­us­lu­okaltaan oikea. Tässäkin voisi käy­dä niin, että mak­su vähen­täisi autoilua niin paljon, ettei tavoitel­tua rahaa saataisi kerä­tyk­si, jol­loin pitäisi korot­taa maksua.

Laskel­ma perus­tuu joukkoli­iken­nein­frassa käytet­tyyn lasken­tako­rkoon 5% /vuosi, jos­ta tulisi 70 M€ vuosi ja hatus­ta vedet­ty­i­hin 10 M€:n käyt­tökus­tan­nuk­si­in. Tässä ei siis olisi lyhen­nyk­siä lainkaan eli mak­su jatkuisi loputtomiin.

Liiken­nepoli­it­tisel­la haital­la tarkoi­tan sitä, että tun­neli lisäisi autoli­iken­net­tä 110 000 ajoneuvokilometrillä/päivä, mikä esimerkik­si lisäisi hiilid­iok­sidipäästöjä viitisen tuhat­ta ton­nia vuodessa, kun niitä piti juuri alkaa vähen­tää. Se tarkoit­tisia myös lisää pakokaa­su­ja keskus­taan, vaik­ka katukuiluis­sa ilma paranisikin. Pakokaa­sut eivät jäisi tun­neli­in, vaan ne olisi tuuletet­ta­va ulos. Siinä olisikin seu­raa­va riidan aihe: kenen ikku­nan alle nämä pakokaa­sut aikanaan johdettaisiin.

Jään kiin­nos­tuneena odot­ta­maan, mil­laista rahoi­tus­mall­ia kokoomus tähän esittää.

Mak­sa­vatko joukkoli­iken­teen käyttäjät?

Mut­ta mik­si autoil­i­joiden pitäisi mak­saa tun­nelista, kun joukkoli­iken­teen käyt­täjät eivät mak­sa esimerkik­si Kru­unusil­loista? Itse asi­asi­as­sa joukkoli­iken­teen käyt­täjät mak­sa­vat Kru­unusil­loista. HSL joutuu mak­samaan siitä infrako­r­vauk­se­na kaupungille. Korkokan­ta­ma nois­sa mak­su­is­sa pide­tään viit­tä pros­ent­tia vuodessa. HSL panee laskus­ta puo­let joukkoli­iken­teen lipun­hin­toi­hin. Tämä siitä huoli­mat­ta, että kaupun­ki saa rahat takaisin omis­ta­mansa tont­ti­maan arvon­nousuna. Niin­pä joukkoli­iken­teen käyt­täjät mak­sa­vat Kru­unusil­loista enem­män kuin ne kaupungille mak­sa­vat. Mis­sä ovat ne kaupun­gin omis­ta­mat rak­en­ta­mat­tomat ton­tit, joiden arvo nousee tämän tun­nelin vuok­si? Espoossa?

Keskus­tatun­nelil­la on käyt­täjiä suun­nilleen yhtä paljon kuin ennuste­taan Kru­unusil­to­jen käyt­täjämääräk­si. Kru­unusil­lat lyhen­tävät mat­ka-aiko­ja enem­män kuin tämä tun­neli. Tun­neli kuitenkin mak­saa neljä ker­taa enem­män. Tähän ver­rat­tuna kru­unusil­lat ovat siis hal­pa investointi.

Tai ver­rataan toiseen kalli­ina pidet­tyyn investoin­ti­in, fil­lar­itun­neli­in rat­api­han ali. Se säästää käyt­täjien aikaa suun­nilleen yhtä paljon kuin keskus­tatun­neli. Keskus­tatun­nelil­la on käyt­täjiä neljä ker­taa enem­män mut­ta se mak­saa 70 ker­taa enemmän.

Rampit ja katukuva

Oma ongel­mansa ovat rampit, joil­la tun­nelista pääsee katu­verkkoon ja takaisin. Suomes­sa val­tio­val­ta on päät­tänyt, että rampin kalte­vu­us ei saa ylit­tä viit­tä pros­ent­tia. Tämä tekee noista ram­peista todel­la pitk­iä – selvästi yli 100 metriä – jol­loin ne ovat sekä kaupunkiku­valli­nen kauhis­tus että yli kort­telin mit­tainen este ylit­tää katu. Näistä pitäisi saa­da havain­neku­vat, kos­ka se voi vaikut­taa mon­en mielipiteeseen.

Paran­nuk­set jalankulkuympäristöön

Piti olla suuri kom­pro­mis­si auto­jen ja käve­lykeskus­tan välil­lä. Aika vaa­ti­mat­to­mia kuitenkin ovat kävelyaluei­den laa­jen­nuk­set. Pää­vai­h­toe­hdos­sa luvatut paran­nuk­set jalankulkuym­päristöön rajoit­tuvat siihen, että jalka­käytäviä leven­netään Etelä- ja Pohjois-Espal­la yhden kaistan ver­ran. Lisäk­si tehdään joitakin vähäisem­piä kadun leven­nyk­siä ja jatke­taan Yliopis­tokadun käve­lykat­ua kirkon editse Snell­maninkadulle. Autoli­iken­teen pois­t­a­mi­nen kaup­pa­torin ja Havis Aman­dan pat­saan väliltä on piristävä yksi­tyisko­h­ta. Joitain paran­nuk­sia on suun­nitel­tu myös Man­ner­heim­intiel­lä. Postikatu muutet­taisi­in käve­lykaduk­si. Tämä on pää­vai­h­toe­hto. Muitakin vai­h­toe­hto­ja on. Esimerkik­si sel­l­ainen, jos­sa Espan läpi­a­joli­ikenne siir­ret­täisi­in Etelä-Espalle, ja Pohjois-Espal­la olisi läpiajokileto.

Aivan vihe­liäistä on keskus­tan jalankulkuolo­jen kohen­tamisen sit­o­mi­nen tähän tun­neli­in jo senkin vuok­si, että keskus­tatun­neli on valmis aikaisin­taan vuon­na 2035. Siihen asti koko keskus­ta olisi rem­pal­laan samal­la, kun muut Itämeren kaupun­git paran­ta­vat kil­van keskus­to­jaan? Tämä pant­ti­vanki­asetel­ma pitää purkaa jo senkin takia, ettei keskus­tan kehit­tämistä voi pysäyt­tää parik­si vuosikymmeneksi.

Vaiku­tus keskus­tan yri­tys­ten liikevaihtoon

Kaup­paka­mari on perustel­lut tun­nelin tarvet­ta sil­lä, että näin tuet­taisi­in keskus­tan kaup­po­ja esimerkik­si Itä-keskuk­sen kaup­po­ja vas­taan.  Kaup­po­jen kokon­ais­myyn­tiähän tämä ei lisää vaan itse asi­as­sa vähen­tää, jos helsinkiläis­ten ostovoimaa leikataan tämän ansioista 1,4 mil­jardil­la eurol­la.  En itseasi­as­sa ymmär­rä, mik­si verovaro­ja pitäisi käyt­tää aluekeskusten palvelu­jen heiken­tämiseen. Keskus­tan kaup­po­ja tämä ei kuitenkaan juuri hyödyt­täisi. Se lisäisi lähin­nä läpi­a­joa mut­ta ei juurikaan keskus­taan pää­tyviä matkoja.

Autoil­i­jat ovat keskus­tan asi­akkaista muutenkin aika mar­gin­aa­li­nen ryh­mä. Liit­teis­sä oli myös Ram­bollin tekemä Helsin­gin keskus­tan asioin­ti­selvi­tys. Sen mukaan keskus­tan liikkei­den liike­vai­h­dos­ta tulee joukkoli­iken­teen käyt­täjiltä kaup­pa- ja palve­lu­tyyp­istä riip­puen 60 – 71 %, jalan ja fil­lar­il­la liikkuvil­ta 14 – 29 % ja autol­la keskus­taan tulleil­ta 8 – 18 %. Korvi­i­ni on kan­tau­tunut, että kaup­paka­mari yrit­ti estää tämän tutkimuk­sen julkaisemisen. Min­un on vaikea ymmärtää kaup­paka­maria, joka tui­jot­taa vain tuo­hon 8- 18 pros­ent­ti­in ja hylkii lop­pu­ja, 82 – 92 pros­ent­tia asiakkaista.

Mieleen tulee Alek­san­terinkatu ry, joka toimin­nan­jo­hta­jansa Panu Toivosen johdol­la vas­tusti vim­ma­tusti Aleksin jalka­käytävien lev­en­tämistä. Kun ne lop­ul­ta hävi­sivät tämän tais­telun, Aleksin kaup­po­jen myyn­ti nousi raketino­mais­es­ti. Panu Toivo­nen sai potkut.

Kaup­paka­marin jäsenet voisi­vat vähän kat­soa, mitä hei­dän rahoil­laan tehdään. Vetovoimainen keskus­ta ei ole sel­l­ainen, jos­sa jalankulk­i­joiden on epämiel­lyt­tävää liikkua.

Yhteen­ve­t­ona:

Olen siis suh­tau­tunut Keskus­tatun­neli­in varovaisen myön­teis­es­ti, mut­ta se lop­pui tuo­hon järkyt­tävään hin­ta­lap­pu­un. En usko, että helsinkiläiset halu­a­vat mak­saa tästä kukin kuukausi­palkkansa suu­ruista sum­maa, tai vas­taavasti heiken­tää päiväkote­ja, koulu­ja ja van­hus­ten­huoltoa oikein kunnolla.

Olen yhä avoin ajatuk­sille, että tämä rahoitet­taisi­in kokon­aan tietulleil­la eikä päiväko­tien ja koulu­jen rahoituk­seen tarvit­sisi kajo­ta. Se nimit­täin johtaisi toden­näköis­es­ti kokon­aisuute­na siihen, että autoli­ikenne vähenisi, kun ilman mak­su­ja tämä tun­neli lisäisi autoli­iken­net­tä. En kuitenkaan usko että autoil­i­jat ja hei­dän mukanaan kokoomus kan­nat­taisi­vat täl­laista kokon­aisu­ut­ta. Olisi­han mak­su päivit­täin keskus­tas­sa ajaval­ta yli sata euroa kuus­sa. Kuu­lostaa paljol­ta, mut­ta se johtuu siitä, että investoin­ti on niin kallis. Jostain pitää mak­sa­ja löytää.

Lakia tiemak­su­ista ei myöskään ole. Jos sel­l­ainen joskus tulee, tarkoituk­se­na on, että rahat menevät val­ti­olle. Voi hyvin olla, että Katri Kul­munin 2. hal­li­tus rak­en­taisikin niil­lä Keskus­tatun­nelin sijas­ta moot­tori­tien Kemistä Kolariin.

= = =

Eiköhän tämä ollut tässä. Selvit­tämistä tuskin kan­nat­taa enää jatkaa, ellei kokoomus löy­dä han­kkeelle maksajaa.

Keskustan katutila pitää jakaa uudestaan

Nopeasti yleistyneet sähköpotku­lau­dat ovat vain merk­ki tulev­as­ta kaupunkili­iken­teen mullis­tuk­ses­ta. Se edel­lyt­tää katu­ti­lan jakamista uudestaan. 

Minus­ta on koko ajan ollut selvää, että sähkö tulee mullis­ta­maan kaupunkili­iken­teen, eikä muu­tos rajoitu siihen, että polt­to­moot­tori kor­vataan sähkö­moot­tor­eil­la niin kuin ei hevosen kor­vaami­nen polt­to­moot­to­ril­la merkin­nyt, että hevos­rat­taisi­in asen­netaan moottori.

Kun kaupungis­sa liiken­teen suurin kus­tan­nus on sen vaa­ti­ma tila, mielestäni on koko ajan ollut selvää, että tule­vaisu­us on sähköisil­lä kak­sipyöräisil­lä lait­teil­la. Tulin asi­as­ta vaku­ut­tuneek­si jo vuosia sit­ten Kiinas­sa. Kak­sipyöräi­nen vaatii niin paljon vähem­män liiken­teen kallein­ta resurssia – tilaa – että on silk­ka hin­noit­telu­virhe, että niin huonos­ti kaupunkei­hin sopivia kulku­pele­jä kuin auto­ja niin yleis­es­ti käytetään kaupungeis­sa. Yhden auton pysäköin­tiru­u­tu­un pysäköi kymme­nen fillaria.

Kaupunki­fil­larei­den jymymen­estys taas sai min­ut usko­maan, että tule­vaisu­us on yhteiskäyt­töi­sis­sä vem­peleis­sä. Ihan vain sen takia, että oma­l­la kulku­pelil­lä pitää men­nä koko päivä, jos sitä ylipään­sä aikoo käyt­tää. Kaupunki­fil­lar­in voi liit­tää osak­si joukkoli­iken­nematkaa, voi kävel­lä joitakin matko­ja ja taas tur­vau­tua kaupunkifillariin.

Sitä en osan­nut ennus­taa, että lähin­nä leluil­ta näyt­tävät potku­lau­dat ryn­nivät voimal­la kaupunkili­iken­teeseen. Mut­ta aika käteviltä nuo näyt­tävät. Niil­lä on aivan todel­lista merk­i­tys­tä osana liiken­nejär­jestelmää ja jatkos­sa merk­i­tys tulee ole­maan vielä paljon suurempi..

Todet­takoon, että HSL edesaut­taa suuresti sähköpotku­lau­to­jen käyt­töä yli­hin­noit­tele­mal­la 500 metrin ratikka­matkan roimasti. Sähkö­fil­lar­il­la ajaa pitkän matkan 2,80 euron hin­taan ja ratikkaa nopeam­min kun las­ke­taan matkan kokon­ai­saikaa odotuksi­neen ja pysäkille ja pysäk­iltä käve­lyi­neen. Uusi kil­pail­i­ja voi pakot­taa HSL:n miet­timään keskustali­iken­teen tar­if­fe­jaan uud­estaan. Nythän se saa roimaa voit­toa jokaises­ta parin ratikkapysäkin matkan ajav­ista, jol­la ei ole näyttölippua.Tai siis saisi, jos ihmiset suos­tu­isi­vat maksamaan.

Sitä en pysty ymmärtämään, mik­si sähköpotku­lau­dois­sa on niin pienet pyörät. Se tekee niistä vaar­al­lisia, kun tör­määmi­nen vähän huonos­ti viis­tot­tuun rot­valin reunaa kaataa koko pelin samoin kuin kuop­pa päällysteessä tai pieni kivi. Var­maan tuo­honkin on jokin seli­tys. Veikkaan kuitenkin, että tar­jolle tulee isopy­öräisem­piä vaihtoehtoja.

Sähköpotku­lau­dat ovat herät­täneet monis­sa suur­ta raivoa, kos­ka ne ovat uusi ja ylimääräi­nen liiken­nevä­line. Niil­lä ei saisi ajaa jalka­käytävil­lä, mut­ta moni ajaa, kos­ka ei voi ajaa muual­lakaan. Pyöräteil­läkään esimerkik­si minä en ole niistä ihas­tunut, kos­ka ne ovat niin hitai­ta ja tuot­ta­vat ongelmia ruuhkaisil­la pyöräteil­lä. Niitä pysäköidään ihan minne sat­tuu, mikä on ikävä jut­tu näkövammaisille.

Sähköpotku­lau­dat tuli­vat rysäyk­sel­lä, mut­ta tämä on vas­ta alkua. Nyt ne ovat lähin­nä nuori­son huvit­telu­muo­to, mut­ta niitä opi­taan käyt­tämään ihan hyötyli­iken­teessä esimerkik­si matkalla metroase­mal­ta työ­paikalle. Auto­jakin oli aluk­si aika vähän.

Kun liikenne mullis­tuu, on katu­ti­laa jaet­ta­va uud­estaan. Köm­pelöiltä ja tilasyöpöiltä autoil­ta on keskus­tas­sa otet­ta­va tilaa kak­sipyöräisille. Hyvä ohje keskus­tan katu­ti­lan jakamiselle on antaa kullekin liiken­nemuodolle se tilaa siinä suh­teessa kuin ne tuot­ta­vat henkilök­ilo­me­tre­jä keskus­tan alueel­la. Ilmeis­es­ti sähköpotku­lau­dat sijoite­taan pyöräteille, joi­ta pitäisi siis olla jok­seenkin joka kadun reunas­sa. Pyörätei­den on olta­va lev­eämpiä, jos niihin pan­naan noin eri tahti­in kulke­via ajoneu­vo­ja. Ne voisi­vat olla paikoin myös fil­larikaisto­ja, jot­ka voidaan talvel­la ottaa muuhun käyttöön.

Kos­ka tilaa on vain niin paljon kuin sitä on, yhden liiken­nemuodon vaa­ti­ma lisäti­la on otet­ta­va muil­ta pois. Tässä tapauk­ses­sa siis autoil­ta. Jot­ta tilasyöp­pöjä henkilöau­to­ja saataisi­in vähen­netyk­si, pitäisi liiken­teen vero­tus­ta muut­taa radikaal­isti. Autot ovat nyt yliv­erotet­tu­ja maaseudul­la ja räikeästi aliv­erotet­tu­ja kaupunkien keskus­tois­sa. Keskus­tas­sa maan arvo noin 3000 €/neliö. Siitä saa hyvän osvi­itan sekä pysäköin­tipaikko­jen että autokaisto­jen käytön hin­noit­telulle. Täl­lä en siis ota kan­taa autoilun vero­tuk­sen tasoon vaan ain­oas­taan sen kohdistumiseen.

Olin ennus­tanut, että sähkö­mopo tulee mullis­ta­maan kaupunkili­iken­teen – siis sel­l­ainen, jol­la voi kulkea vähin­tään 40 km/h, joka alka­akin olla mak­siminopeus katu­verkos­sa. Odotan edelleen yhteiskäyt­töis­ten sähkö­mopo­jen invaa­sio­ta, kos­ka kaik­ki eivät liiku pienel­lä alueel­la ydinkeskus­tas­sa, johon potku­lau­dan vauhti riit­tää.  Niille on edelleen selvä tilaus. Katu­ti­lan uudelleen jäsen­te­lylle on siis tilaus­ta yhä vain enemmän.

Helsin­ki on jo aloit­tanut katu­ti­lan uudelleen jäsen­te­lyn tekemäl­lä pyöräteistä yksisu­un­taisia. Kaik­ki pyöräil­i­jät eivät niistä pidä, mut­ta muu­tos on vält­tämätön. Kun pyöriä on enem­män, ne eivät voi ajaa tur­val­lis­es­ti kapeal­la pyörätiel­lä kah­teen suun­taan. Niil­lä ei myöskään pysty ohit­ta­maan edel­lä ajavaa, kos­ka koko ajan tulee joku vas­taan. Niin­pä kaik­ki matel­e­vat sen hitaim­man mukaan. Sähköavusteiset fil­lar­it yleistyvät nopeasti ja se lisää nopeuk­sia ja nopeusero­ja pyöräteil­lä. Pyöräil­i­jöi­den nopeu­den kasvu pakot­taa myös kat­so­maan pyörätei­den tur­val­lisu­u­den perään.

Helsin­gin kaupunkipyörät perus­tu­vat kiin­teisi­in telakoi­hin. Van­taa on valin­nut kel­lu­vat paikat. Van­taal­la siitä ehkä selvitään, mut­ta mon­es­sa kaupungis­sa nämä sinne tänne jätet­tävät pyörät muo­dosta­vat suuren ongel­man. Ams­ter­damis­sa niitä vihataan. Toisaal­ta noiden kaupunki­fil­lar­i­asemien vähälukuisu­us alen­taa kaupunki­fil­larei­den palve­lu­ta­soa. Minä esimerkik­si asun yhtä kaukana kolmes­ta ase­mas­ta, jot­ka ovat kaik­ki niin kaukana, ettei kaupunki­fil­lar­in käyt­tö oikein kannata.

Sähkö­mopot ovat kel­lu­via ja sik­si niiden pysäköin­ti tuot­taa jo nyt ongelmia, puhu­mat­takaan siitä, kun niitä on moninker­tainen määrä. Niille on merkit­tävä kiin­teitä pysäköin­tipaikko­ja joka kort­teli­in. Tätä varten tila on jo ole­mas­sa. Jokaisen suo­ja­tien edessä on viiden metrin pätkä, johon auto ei saa edes pysähtyä. Sinne!

Kaa­tokän­ni ja sähköpotku­lau­ta eivät oikein sovi yhteen. Olisin promiller­a­jan kan­nal­la, kos­ka potku­lau­tail­i­ja ei aina telo vain itseään ja kun teloo, olet­taa, että veron­mak­sa­jat mak­sa­vat viu­lut. Yhtä mata­la promiller­a­ja kun autoil­la ei olisi kan­natet­ta­va, kos­ka eivät ne potku­lau­dat mitään Fer­rare­ja ole. Ajet­taes­sa muske­liv­e­neel­lä 100 km/h raja on yksi promille. Tuskin sähköpotku­lau­ta tätä vaar­al­lisem­pi väline on.

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 4.6.2019

PÖYDÄLTÄ

Her­man­nin ranta­tien ratikkakaava

Mäkelänkadun remont­ti­in liit­tyvät katusuunnitelmat

Lausun­to Otso Kivekkään ponnes­ta koskien Sörnäis­ten tunnelia

UUDET ASIAT

Malmin lento­kent­täalueen eteläosan asemakaava

Malmin lento­kent­tä tulee aikanaan näyt­tämään tältä. Nyt käsit­te­lyl­lä ole­va kaa­va-alue on vase­mal­la kuvan alalaidas­sa.

Asuinalueen kaavoitus alkaa alueen etelänurkas­ta, tähän 2 800 asukas­ta. Tämä oli meil­lä luon­nos­vai­heessa jo aiem­min. Ihan tasokkaan näköistä on tulossa.

Har­mi, ettei Malmin ase­manseu­tua aikanaan suun­nitel­tu samal­la otteella.

Ase­makaa­va on yleiskaa­van mukainen. Korkein hallinto-oikeus on hylän­nyt yleiskaavaa koske­vat val­i­tuk­sen Malmin lento­kent­täalueen osalta.

Vihd­in­tien ja Huopalah­den­tien bule­vardikaupun­gin kaavarunko 

Kaavarunko on Helsingis­sä käytet­ty suun­nit­telu­vä­line, joka sijoit­tuu yleiskaa­van ja ase­makaa­van väli­in. Tähän bule­vardikaupunki­in on kaavail­tu 14 000 asukas­ta. Liikenne perus­tuu suurelta osin ratikkaan.

Erit­täin merkit­tävä han­ke, jon­ka yksi­tyisko­hti­in on nyt mah­do­ton ottaa kan­taa.  Haa­gas­sa on valitet­tu Riis­tavuoren puis­ton kohtalosta. Sen osalta rak­en­tamista on vähen­net­ty, mut­ta ei pois­tet­tu kokonaan.

Las­si­lan ja Kan­nelmäen toim­i­ti­la-alueen suunnitteluperiaatteet

Toimis­to­jen omis­ta­jat ovat urput­ta­neet, ettei toimis­totiloille alueel­la ole kysyn­tää ja halun­neet muut­taa ne asun­noik­si. Nyt niitä saa muut­taa asun­noik­si korkein­taan 75 %, joten jotain toim­i­ti­laa raken­nuk­si­in pakote­taan jät­tämään. Samal­la alueel­la kaavoite­taan lisää toim­i­ti­laa niin, että toim­i­tilo­jen määrä pysyy ennal­laan ja työ­paikko­jen määrä selvästi kas­vaa. Minä en ymmär­rä tätä ylen­palt­tista toim­i­tilo­jen suo­jelua. Niitä on pääkaupunkiseudul­la yli miljoona neliötä tyhjil­lään. Toimis­tot tule­vat hakeu­tu­maan sijain­nil­taan edullisi­in kohteisi­in, kuten Teol­lisu­uskadun var­teen ja muut jäävät vajaakäytölle

Jol­lak­sen suunnitteluperiaatteet

Jol­las on jotenkin unhoon jäänyt yli kah­den neliök­ilo­metrin suu­ru­inen asuinalue Helsingis­sä. En tunne sieltä henkilöko­htais­es­ti ketään. Alue on varsin iso 4 000 hen­gen asuinalueek­si. Nyt sen asukasluku ehkä kaksinker­tais­te­taan. Nyky­isiltä asukkail­ta ei ehkä tulee täl­lä ker­taa paljon vasta­lau­sei­ta, kos­ka he omis­ta­vat itse tonttinsa.

Melkein puo­let Jol­lak­ses­ta on San­ta­ham­i­nan melu­aluet­ta ja sik­si rak­en­tamisen ulkop­uolelle. Tämä on osa sitä hin­taa, jon­ka mak­samme siitä, että upseer­it halu­a­vat työ­paikko­jen­sa ole­van Helsingis­sä eivätkä sik­si halua siirtää varuskun­taa jon­nekin maankäytön ja maan­puo­lus­tuk­sen kannal­ta järkeväm­pään paikkaan. (”Alue on kuin tar­jot­timel­la, kah­den sil­lan takana valmi­ik­si motis­sa.” Ken­raali evp.)

Jol­lak­sen ja Hevos­salmen eräi­den kiin­teistö­jen aset­ta­mi­nen raken­nuskiel­toon ase­makaa­van laa­timista varten

On huo­mat­tu, että alueel­la on suo­jeltavia raken­nuk­sia, joi­ta ei ole ase­makaaval­la suo­jel­tu. Ilmeis­es­ti asial­la on kiire, kos­ka pöytäkir­ja tark­iste­taan tämän kohdan osalta heti kok­ouk­ses­sa ja päätös tulee voimaan heti.

Liiken­teen kehi­tys 2018

Joukkoli­iken­teen osu­us niemen rajal­la on jo 75,8 %. Siihen näh­den autoli­iken­teen käytössä on liiken­teen vaa­ti­mas­ta tilas­ta kohtu­ut­toman suuri osu­us. Onnek­si hal­li­tu­so­hjel­mas­sa hyväksytään lehti­ti­eto­jen mukaan ruuhkamaksut.

Poikit­tais­li­ikenne sen sijaan on kovasti henkilöau­topain­ot­teista, liki 80 %. Jok­eri­ra­ta toiv­ot­tavasti tuo tähän parannuksen.

Niemen rajan ylit­tävä liikenne on kaiken kaikki­aan vähen­tynyt samoin kuin jalankulku esimerkik­si Alek­sil­la. Onko keskus­tan elin­voima vähen­tynyt vai oniko työ­paikois­sa käymässä niin, että ihmiset alka­vat pikkuhil­jaa hakeu­tu­maan asumaan lähelle työ­paikko­jaan niin, että niemen alueel­la töis­sä käyvät myös asu­vat niemen alueella.
Kun Otanie­mi, Tapi­o­la ja Keilanie­mi liitet­ti­in liiken­teel­lis­es­ti Helsinki­in HSL:n vyöhyke­mallin avul­la, tulee var­maankin yleistymään se, että ollaan töis­sä Espoos­sa ja asu­taan Helsingis­sä. Sil­loin niemen rajan ylit­tävä liikenne lisään­tyy, mut­ta ruuhkan vas­taiseen suun­taan. Minäkin kuu­lun tähän joukkoon. Vielä ei ole met­rossa tun­gos­ta, mut­ta on siel­lä väkeä siihenkin suuntaan.

Pyöräi­lykat­saus 2019

Pyöräi­ly lisään­tyy tasaisen var­masti, mut­ta tavoite 15 % matkoista vuon­na 2020 tun­tuu vaikeasti tavoitet­taval­ta. Nyt osu­us on 11 %. Todet­takoon, että fil­lar­i­nosu­us työ- ja opiskelumatkoista läh­estyy henkilöau­to­jen osuutta.

Viime tal­ve­na käyt­töön otet­tu ja paljon arvostelua saanut har­ja­suo­laus on lisän­nyt talvipyöräi­lyä merkittävästi.

Tiivistyskaa­va Pakilantiellä

Pak­i­lanti­estä on tarkoi­tus tehdä katu­mainen ja sen var­relle rak­en­taa nelik­er­roksisia taloa. Tämä ete­nee kort­teli kort­telil­ta. Tämä kaa­va tuo alueelle run­saat 50 uut­ta asukasta.

Lisää elämää Itä-Helsinkiin

Metrovarikon läheltä varataan kol­men hehtaarin tont­ti WasaGroup Oy:lle vapaa-ajankeskushankkeen toteu­tusedel­ly­tys­ten selvit­tämistä varten

Vapaa-ajankeskuk­sel­la tarkoite­taan lähin­nä jääurheilua – ja tietysti taas ker­ran hotellia.

Lisää melua Itä-Helsinkiin

Ton­tin varaami­nen helikopteriken­tän edel­ly­tys­ten selvit­tämistä varten Kivikkoon.

Oikaisu­vaa­timus teras­sisyöt­tämöstä Grillikeisarille

Gril­likeis­ar­il­la on myön­net­ty lupa teras­sille Kaup­pa­to­rille ja tämä risoo torikaup­pi­ai­ta. Oikaisu­vaa­timus on jätet­ty myöhästyneenä