Kategoria: Pyöräily

Kaupunkiympäristölautakunta 28.8.2018

Tämä raport­ti tulee vähän myöhään. Viikon­lop­pu meni Tam­pereel­la perus­tu­lon merkeissä

Talousarvioe­hdo­tus 2019 ja talous­su­un­nitel­ma 2019 – 2021

Nämä menevät nyky­isin niin tiukasti raamin mukaan, että tässä vai­heessa ollaan vähän kädet­tömiä. Kun­non vään­töä saadaan aikaan, kun investoin­tio­hjel­maa ryhdytään kohdis­ta­maan hankkeisiin.

Muu­ta­ma huomio:

Kun investoin­te­ja rajoite­taan ja asun­to­tuotan­toa halu­taan kuitenkin ylläpitää, säästetään puis­toista. Se on todel­la tyh­mää. On kyse vähän jopa kil­pailukyky-kysymyk­sistä, vaik­ka veropo­h­jas­ta ei näis­sä kohdis­sa koskaan saakaan puhua.

Raken­nus­valvon­ta pitäisi saa­da net­to­bud­jet­ti­in, jol­loin se rak­en­tamisen vilka­stues­sa voi kas­vav­il­la tuloil­laan palkata lisää väkeä. Nyt joudu­taan vain piden­tämään jonoja.

Helsin­gin pitäisi pystyä tekemään myös nopeasti päätös asun­to­tuotan­toa mah­dol­lis­tavista infrain­vestoin­neista, jos rak­en­tamisen vauhti naa­pureille hidas­tuu. Vapau­tu­vas­ta kap­a­siteetista pitäisi ottaa kop­pia ja nopeut­taa asun­to­tuotan­toa Helsingissä.

Helsinginkadun katusu­un­nitel­mat

Län­tisen Bra­henkadun ain­oas­ta pyöräti­estä tehdään yksisu­un­tainen, joten toiseen suun­taan aje­taan ajo­radal­la. Kuinka­han real­is­tista tämä on eri­tyis­es­ti, kun Suomes­sa ei ole liiken­nemerkkiä, joka kieltää aja­mas­ta väärään suuntaan

Öster­sun­domin yhteinen yleiskaava

Jos kan­natamme demokra­ti­aa, näin yleiskaavo­ja ei pidä tehdä. Tämä pitää hyväksyä saman­sisältöisenä kolmes­sa kun­nas­sa, eli siihen ei voi tehdä muu­tok­sia tai se kaatuu.

Ymmärtääk­seni Öster­sun­domi­in ei saa aloit­taa mit­tavaa rak­en­tamista, ennen kuin sito­va päätös raideli­iken­teestä on tehty. Ei tai­da tul­la 20 vuo­teen. Kai siel­lä kuitenkin jotain pitäisi saa­da rak­en­taa. Tämän kaa­vat­alous on tolkut­tomasti miinuksella.

Pyöräväylien talvi­hoidon parantaminen 

Kokeilut ovat osoit­ta­neet har­ja­suo­lauk­sen ylivoimais­es­ti parhaak­si keinok­si. Nyt on siis tieto. Puut­tuu vain rahat.

Falkul­lan tilan tark­istet­tu ase­makaa­van muutosehdotus

Malmin lento­ken­tän tienoo­ta ale­taan lait­taa kun­toon lento­ken­tän poistuessa.

Lau­takun­nan 21.11 näyt­teille aset­ta­ma kaava­muu­tos on tul­lut lausun­noil­ta ja siihen on tehty vähäisiä muutoksia

Mau­nun­nevantie 3:n asemakaava

Tämän lähetimme tämän pienen täy­den­nyskaa­van lausun­noille 30.1.2018. Yksi muis­tut­ta­ja oli sitä mieltä, ettei saisi rak­en­taa noin kaupunki­mais­es­ti. Esi­tys­tä ei ole muutet­tu. Sata asukas­ta lisää Helsinkiin.

Malmin lento­kent­tä vuokrataan Full­steam Agen­cylle suur­ta­pah­tu­maa varten

Vuokrana nyhtäistään 90 sent­tiä myy­dy­istä lipuista. Lis­tatek­stistä ei selvin­nyt, minkälais­es­ta tapah­tu­mas­ta on kyse. Lento­kent­täalue sovel­tuu suu­ta­pah­tu­mi­in hyvin ennen kuin se raken­netaan, mut­ta aika surkeat yhtey­det sinne on. Bus­sikul­je­tus Malmin asemalta?

 

 

 

 

 

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 21.8.2018

Ton­tin myymi­nen silmäsairaalalle

Pöy­dältä. En tiedä, mik­si tämä pyy­det­ti­in pöydälle

Myytäviä pien­talo­ja

Pöy­dältä. Näis­sä on vähän sotkua joidenkin talo­jen osalta, joi­ta kaupungi­nosay­hdis­tyk­set ovat kor­jan­neet oma­l­la kustannuksellaan

Talousarvion toteu­tu­misen­nuste

Maan myyn­ti on tuot­tanut vähän enem­män tulo­ja kuin ennustett­ti­in. (Min­un on vaikea hyväksyä, että omaisu­u­den myyn­ti kir­jataan tulok­si muuten kun kir­jan­pitoar­von ja myyn­ti­hin­nan ero­tuk­sen osalta.) Raken­nus­valvon­ta on tuot­tanut enem­män tulo­ja, johtuen var­maankin siitä, että raken­netaan paljon. Kaikki­aan ”Kaupunki­rakenne” tuot­taa Helsingille tulo­ja 192 M€. Ihan kiva lisä.

Investoineis­sa jäädään taas jäl­keen bud­jetista. Rahaa siis säästyy, mut­ta investoin­nit jäävät myös toteutumatta.

Asun­to­tont­te­ja pitäisi luovut­taa 380 000 k‑m2 (9 500 asukas­ta) mut­ta ennuste on vaivaiset 300 000k‑m2 (7 500 asukas­ta). Jäl­keen jäämi­nen johtuu siitä, ettei sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa saa­da toteu­tu­maan, kun urakkahin­nat ovat niin korkeita.

Asun­to­jen kaavoitus­tavoite, 600 000 k‑m2 (  000 asukas­ta) sen sijaan toteutuu.

Tavoit­teet kestävien liiken­nemuo­to­jen osu­u­den kasvus­ta toteutuvat.

Vallilan­laak­son ratikan kaava.

Mäkelänkadun kohdal­la pysäk­ki on laitet­tu Mäkelänkadun Pasi­lan puolelle. Joku toinen olisi lait­tanut sen Mäkelän­rin­teen uimakeskuk­sen eteen. Täy­tyy kuul­la, miten tätä perustel­laan.  

Rat­api­hako­rt­telei­den katusuunnitelmat

Tämä perus­tuu aiem­min hyväksyt­tyyn liiken­nesu­un­nitel­maan, eikä siinä ole mitään yllät­tävää. Pasi­lankatu Pasi­lan sil­las­ta pohjoiseen on ehkä mie­lenki­in­toinen. Kat­uleikkauk­ses­sa on autoille 1+1 kaistaa a’ 3,5 metriä. keskel­lä joukkoli­iken­nekaista 7 metriä bus­seille ja ratikoille. Sitä suo­jaa 3,5 metrin istu­tuskaista, johon on tarkoi­tus istut­taa pui­ta. (Varaudu­taanko täl­lä autokaisto­jen lisäämiseen? Fil­lareille on 1,5 metrin yksisu­un­taiset pyöräkai­stat ja reunim­maisi­na kol­men metrin levyiset jalka­käytävät. Yhteen­sä 28 metriä.

Helsin­gin kadun ja siihen liit­tyvien katu­jen katusuunnitelmat

Pyöräi­ly­olo­suhtei­ta paran­netaan. Ratikkapysäkke­jä ”jär­jestel­lään uud­estaan”, jol­loin niitä myös vähen­netään ratikoiden kulun nopeut­tamisek­si. Kallion asukkaat suh­tau­tu­vat tähän jotenkin ymmärtäväisem­min kuin töölöläiset.

Han­kala jut­tu on Län­tisen Bra­henkadun pyörätie siinä urheiluken­tän vier­essä. Tilaa oli vain pohjoiseen kulke­valle yksisu­un­taiselle pyörätielle. Etelään päin pitäisi ajaa ajo­radal­la. Pyöräil­i­jät nou­dat­ta­vat yksisu­un­taista pyöräti­etä todel­la huonos­ti. Syynä tähän saat­taa olla, ettei kiel­let­tyä ajo­su­un­taa merk­itä mitenkään muuten kuin jät­tämäl­lä pyörä­tien merk­ki pois. Kun pyörätei­den merkin­nät ovat muutenkin ihan vinksal­laan, moni voi kuvitel­la, että tästäkin on vain merk­ki uno­htunut. Kadun liikenne on sen ver­ran hidas­ta ja vähäistä, että siinä pystyy kyl­lä aja­maan hyvin liiken­teen seassa, mut­ta moni pyöräil­i­jä kuvit­telee, että auto­jen ensisi­jainen tarkoi­tus on ajaa pyöräil­i­jät nurin eivätkä sik­si uskalla ajaa ajoradalla.

 

Tour de Napoli (5) Napoli

Kir­joitin Hesari­in uuden vasti­neen, kos­ka lähet­tämäni oli kuulem­ma ollut liian pitkä. 

Kun mak­soin hotel­lia ja jätin kuitin tiskille, mies vaati otta­maan sen mukaani, kos­ka voi tul­la poli­isi. Aivan oikein. Tässä maas­sa Gar­dia Finanzia väi­jyy hotel­lien ja rav­in­toloiden ulkop­uolel­la ja jos asi­akkaal­la ei ole kuit­tia, asi­akas saa sakot.

Tie Napoli­in oli suurelta osin katukivetys­tä, mikä hidasti matkantekoa.

Kuun­telin kän­nykästä Ele­na Fer­nan­ten romaa­nia, aivan sat­tumal­ta Napolista ker­to­vaa sar­jaa, kun kän­nykkä yllät­täen vaikeni. Siinä oli lähtiessä ollut yllät­tävän vähän vir­taa jäl­jel­lä, joten olin pan­nut sen latauk­seen ajon aikana, mut­ta nyt myös vara-akku tun­tui tyh­jen­tyneen. En menet­tänyt vain hyvää romaa­nia, vaan min­ul­la ei ollut kart­taa. Osat­ti­in sitä tietysti ennenkin luot­sa­ta ilman kän­nykkäkart­to­ja, mut­ta sil­loin han­kit­ti­inkin paperisia.

Olin myös vähän kauhuis­sani sen takia, että jos kän­nykkä oli purkanut oman ja lisäakun vir­ran noin nopeasti, siinä täy­tyi olla jotain pahasti vial­la. Myöhem­min hotel­lis­sa selvisi, että vika oli USB-joh­dos­sa, joka ei ollut ladan­nut kän­nykkää yöl­lä eikä siirtänyt lisäakus­ta siihen mitään.

Ajon vähän Napolin ohi. Kysyin tietä keskus­taan ja min­ut ohjat­ti­in kohti jotain kont­torikeskit­tymää, vaik­ka yritin puhua tur­is­tikeskus­tas­ta. Tääl­lä ei osa­ta englantia.

Palasin län­teen päin läpi aika kur­jien aluei­den. Teil­lä oli yleis­es­ti katukivetys­tä tai sit­ten iso­ja kivi­laat­to­ja, jot­ka oli­vat niin vinksal­laan, että fil­lar­il­la piti ajaa todel­la hitaasti, jot­ta se ei hajoaisi. En pitänyt tästä kaupungista. Olin ajatel­lut olla tääl­lä kak­si yötä, mut­ta päätin olla vain yhden.

Päästyäni hotel­li­in luin sähkö­pos­tia, viimeis­telin Suomen kuvale­hden kolumni­ni sotes­ta ja lähdin kävelemään lähistölle men­näk­seni syömään. Viehä­tyin kapei­den kujien Napolista. Pääti­et oli­vat ikäviä ja rumia, mut­ta kujien elämä oli toisen­laista. Ehkä sit­tenkin ylimääräi­nen päivä täällä?

Yöl­lä kurkku tuli kipeäk­si ja nousi pieni kuume. Tässäkö tämä reis­su siis oli? Ainakin siis olen tääl­lä toisen päivän.

Mitä siis tehdä Napolis­sa? Päätin, että en mene museoihin, kos­ka se ei ole kivaa yksin ja olen kiin­nos­tuneem­pi Napolin nykypäivästä enem­män kuin men­neisyy­destä. Ele­na Fer­nan­ten kir­ja oli vielä lisän­nyt mie­lenki­in­toani siihen. Olen ollut Napolis­sa aiem­minkin, joten yritän vält­tää sitä, minkä olen jo nähnyt.

Aamupäiväl­lä tein pitkähkön käve­lyn alueel­la, jota hotellin vas­taan­ot­tovirkail­i­ja kut­sui keskustaksi. 

 

 

Näitä keskus­to­ja on tääl­lä näköjään enem­mänkin. Myös kaupun­gin län­siosas­sa ole­vaa käve­lykeskus­taa kut­su­taan keskus­tak­si. Min­un piti alun perin ottaa hotel­li sieltä, mut­ta Google maps ker­toi hin­tata­son vai­htel­e­van 150 ja 250 euron välil­lä, joten päätin säästää rahojani.

Kaupunk­i­na ja elämän­muo­tona Napoli on kyl­lä aika eri­lainen kuin Helsinki.

Jos­sain vai­heessa edessä oli työ­maan kaven­ta­ma jalka­käytävä. Joku astui kan­tapääl­leni, ja ryhtyi innokkaasti put­saa­maan lah­jet­tani ja tietysti: samal­la kän­nykkä nap­at­ti­in taskus­tani. Huo­masin sen heti, nos­tin äänekkään metelin. Työ­maan miehet aset­tui­v­at elekielel­lään kon­flik­tis­sa min­un puolel­leni, tasku­varas­jen­gi luovut­ti ja palaut­ti kän­nykkäni. Huh!

Muo­toilin paper­i­nenäli­inoista taskui­hi­ni bar­rika­dit, jot­ka suo­ja­si­vat kän­nykkää ja lompakkoa.

Kurkku oli kun­nos­sa ja kuume pois­tunut. Huomen­na jatkoon 

 

 

 

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 27.2.2018

En pääse kok­ouk­seen. Mikko Särelä pääsee. Niin­pä tämä selostuskin on vähän yleisluotoisempi.

Fil­lar­itun­neli Kansalais­to­ril­ta Kaisaniemeen

Esitet­ty sil­tavai­h­toe­hto on analysoitu ja havait­tu huonok­si. Real­is­tiset vai­h­toe­hdot ovat tun­neli tai ei mitään. (TEKSTIÄ JA KUVA LISÄTTY:)

Tämä kuva ker­too minus­ta kaiken. Tuo pitkä ja alhaal­ta kat­sot­tuna ruma ramp­pi pilaisi Kansalais­torin täysin. On tietysti kovin epäit­sekästä Hesar­il­ta hehkut­taa tätä halvem­paa vai­h­toe­htoa, sil­lä Hesarin toim­i­ta­lo olisi Ood­in ohel­la suurimpia häviäjiä. Hesarin Musi­ikki­talon puoleinen ovi pitäisi sulkea tyystin, kos­ka vauhdikas lasku päät­ty­isi suo­raan oven eteen.

Jätkäsaren Bunkkerin myymi­nen SRV:lle

Uusi yri­tys. edelli­nen kaa­tui muo­tovirheeseen Tähän on ilmaan­tunut viime metreil­lä toinenkin osta­jae­hdokas. Kat­so­taan, miten tästä selvitään täl­lä ker­taa. Ei mielel­lään aloit­taisi koko suun­nit­telua alus­ta. Uusi osta­ja halu­aisi var­maan eri­laisen han­kkeen ja sitä varten pitäisi taas aloit­taa kaavoitus alusta.Vaikka kan­natan jyrkästi sitä, että tont­te­ja luovute­taan tar­jouskil­pailun kaut­ta, tässä eniten tar­joa­va ei automaat­tis­es­ti ole paras. Väliä on sil­läkin, mitä bunkker­ille on tarkoi­tus tehdä.

Skeit­tipuis­to Kontulaan

Nykyi­nen skeit­tipuis­to kor­vataan parem­mal­la. Varaidu­taan myös suuri­in yleisö­ta­pah­tu­mi­in. Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­nan lista 27.2.2018”

Viro pyörämatkailumaana

On aika tehdä yhteen­ve­to viikon pyörä­matkas­tani Viroon

Lähdin aika ennakkolu­u­loise­na kokeile­maan Viron viral­lisia pyöräre­it­te­jä. Joskus yli kymme­nen vuot­ta sit­ten olin luokitel­lut ne maantiepyörälle sopi­mat­tomak­si, kos­ka ne oli­vat sil­loin suurim­mal­ta osin sorati­etä ja vielä aika huono­laa­tu­ista sel­l­aista. Tässä suh­teessa ilah­duin suuresti. Ainakin reit­ti 1, joka läh­tee Tallinnas­ta Hiiden­maan ja Saaren­maan kaut­ta kohti Latvi­aa oli pääosin päällystet­tyä ja oikein hyvälaatuista.

Jos päämääräsi on päästä lop­ul­ta Riikaan, näitä ei todel­lakaan kan­na­ta käyt­tää, kos­ka ne tekevät matkas­ta mon­ta ker­taa pidem­män. Mut­ta jos tarkoituk­se­na on vain matkail­la ja nähdä kaikkea kivaa, nämä ovat aivan lois­tavia. Vah­va suosi­tus. Huo­mat­takoon, että Viro on läh­es mäetön, joten aika heikkokun­toinenkin voi siel­lä pyöräil­lä. Jat­ka lukemista “Viro pyörämatkailumaana”

Paide – Tallinna

Aamu­palal­la kävi ilmi, että hotel­lis­sa oli kol­maskin asiakas.

Tarkoituk­seni oli polkea Tallinnaan. Sääen­nuste lupasi sadet­ta hyvin toden­näköis­es­ti. Luvat­ti­in län­silounaista tuul­ta ja olin menos­sa koil­liseen. Keskimäärin siis vinoa vas­tatu­ul­ta, jos menisin suo­raan. Polkupyöräys­täväl­lisem­pi reit­ti olisi yli 20 km pidem­pi. Se menisi ensin pohjoiseen (myötä­tu­uli) ja sit­ten län­teen (vas­tatu­uli)

Tähtäsin Lin­da Linen vuoroon klo 17, joten päätin men­nä suo­raan. val­tati­etä numero 2 pitkin, kos­ka muuten jou­tu­isin aja­maan kieli vyön alla ehtiäk­seni laivaan.

Kun näin val­tatie numero 2 muutin mieltäni. Se oli nelikaistainen moot­tori­tie, joka ei tosin ollut liiken­nemerkil­lä moot­tori­tiek­si määritel­ty, eikä ainakaan mikään liiken­nemerk­ki olisi kieltänyt sil­lä polkemista. Latvi­as­sa olen ajanut pitkän pätkän moot­tori­ti­etä, kos­ka muu­ta tietä ei ollut, ja niin muutkin tekivät eikä sitä ollut kiel­let­ty. Moot­toriteil­lä on lev­eät pinta­reet, joten pyöräil­i­jän kannal­ta ne ovat tur­val­lisem­pia, pait­si, että ulos­menevien ramp­pi­en kohdal­la on vähän stres­saavaa. Jat­ka lukemista “Paide – Tallinna”

Pärnu — Paide

Hotelli­ni oli venäläi­nen; hyvin kulunut, mut­ta hienos­tunut, dekadenssia siis. Puu­lat­ti­at ja por­taat kulunei­ta. Olisi kult­tuuriskan­daali remon­toi­da tämä nykyaikaiseen kun­toon. Illal­la en valitet­tavasti päässyt sinne syömään, kos­ka keit­tiö oli jo sul­jet­tu. Aami­aishuone oli aika eri­lainen kuin hotelleis­sa yleen­sä. Hämärä, kynt­tilöil­lä valais­tu. Ruo­ka oli hyvin venäläistä ja lihaisaa. Ei oikein pas­selia pyöräil­i­jälle, mut­ta muuten hyvää. Jat­ka lukemista “Pär­nu — Paide”

Kihelkonna-Kuressaari

Per­jan­tai

Tuuli oli yltynyt kovak­si ja puuskit­taisek­si. Se oli aluk­si sivu­tu­ul­ta, mut­ta sit­ten reit­ti kään­tyi län­teen ja tuuli tuli takaa. Vau! Nyt men­ti­in lujaa.

Ker­rankin kävi niin, että per­ille tulo suo­ras­taan har­mit­ti. Jos en olisi päät­tänyt tutus­tua Kures­saa­reen vähän parem­min, olisin jatkanut matkaa län­teen Oris­saa­reen. Jat­ka lukemista “Kihelkon­na-Kures­saari”

Kõrgessaare – Kihelkonna

Olin pan­nut kän­nykän hälyt­tämään, kos­ka halusin aami­aiselle Viinäkööki­in. Espoon joukkue lähti fil­laroimaan klo 8:30 ja rav­in­to­la sul­ki ovensa.

Murki­noidessani etsin Saaren­maalle menevän lau­tan aikataulun. Joko klo 11 tai klo 15:30. Uups. Min­un piti käy­dä kat­si­mas­sa maail­man van­hin­ta toimi­vaa majakkaa, mut­ta ehtiäk­seni klo 11:n laut­taan, ei ollut varaa 25 kilo­metrin ylimääräiseen mutkaan.

Totesin, että pitää ajaa aika rivakasti muutenkin, että ehtii. Mut­ta ei se mitään, yksi pikataival matkalle sopii. Neljä kilo­metriä ajet­tuani totesin, että täl­lä vauhdil­la en ehdi:  hidasteas­falt­ti ja vas­tatu­uli. Ehtimi­nen edel­lyt­täisi kieli vyön alla ajamista ja se taas merk­it­sisi, että sip­paisin viimeistään 10 kilo­metriä ennen maalia ja myöhästy­isin. Ehkä sit­tenkin se majak­ka? Jat­ka lukemista “Kõrges­saare – Kihelkonna”

Haapsalu – Kõrgessaare

Eilisen urakoin­nin jäl­keen sänky veti aamul­la puoleen­sa ainakin kol­men G:n voimal­la. Ylös päästyäni  luin päivän Hesaria sen enem­pää tien päälle kiiruh­ta­mat­ta. Kaiken kukku­rak­si Hesari halusi haas­tatel­la perus­tu­losta ja vastik­keel­lisu­ud­es­ta. Tämän jäl­keen vahin­gos­ta vihas­tuneena paneuduin edessä ole­vaan reit­ti­in, ja päät­telin, ettei ole eri­tyisen hyvä aja­tus men­nä suor­in­ta tietä Kures­saa­reen, kos­ka siinä välis­sä on vaikea löytää majoi­tus­ta ja etäisyys on 156 km. Jat­ka lukemista “Haap­salu – Kõrgessaare”