Tämä raportti tulee vähän myöhään. Viikonloppu meni Tampereella perustulon merkeissä
Talousarvioehdotus 2019 ja taloussuunnitelma 2019 – 2021
Nämä menevät nykyisin niin tiukasti raamin mukaan, että tässä vaiheessa ollaan vähän kädettömiä. Kunnon vääntöä saadaan aikaan, kun investointiohjelmaa ryhdytään kohdistamaan hankkeisiin.
Muutama huomio:
Kun investointeja rajoitetaan ja asuntotuotantoa halutaan kuitenkin ylläpitää, säästetään puistoista. Se on todella tyhmää. On kyse vähän jopa kilpailukyky-kysymyksistä, vaikka veropohjasta ei näissä kohdissa koskaan saakaan puhua.
Rakennusvalvonta pitäisi saada nettobudjettiin, jolloin se rakentamisen vilkastuessa voi kasvavilla tuloillaan palkata lisää väkeä. Nyt joudutaan vain pidentämään jonoja.
Helsingin pitäisi pystyä tekemään myös nopeasti päätös asuntotuotantoa mahdollistavista infrainvestoinneista, jos rakentamisen vauhti naapureille hidastuu. Vapautuvasta kapasiteetista pitäisi ottaa koppia ja nopeuttaa asuntotuotantoa Helsingissä.
Helsinginkadun katusuunnitelmat
Läntisen Brahenkadun ainoasta pyörätiestä tehdään yksisuuntainen, joten toiseen suuntaan ajetaan ajoradalla. Kuinkahan realistista tämä on erityisesti, kun Suomessa ei ole liikennemerkkiä, joka kieltää ajamasta väärään suuntaan
Östersundomin yhteinen yleiskaava
Jos kannatamme demokratiaa, näin yleiskaavoja ei pidä tehdä. Tämä pitää hyväksyä samansisältöisenä kolmessa kunnassa, eli siihen ei voi tehdä muutoksia tai se kaatuu.
Ymmärtääkseni Östersundomiin ei saa aloittaa mittavaa rakentamista, ennen kuin sitova päätös raideliikenteestä on tehty. Ei taida tulla 20 vuoteen. Kai siellä kuitenkin jotain pitäisi saada rakentaa. Tämän kaavatalous on tolkuttomasti miinuksella.
Pyöräväylien talvihoidon parantaminen
Kokeilut ovat osoittaneet harjasuolauksen ylivoimaisesti parhaaksi keinoksi. Nyt on siis tieto. Puuttuu vain rahat.
Falkullan tilan tarkistettu asemakaavan muutosehdotus
Malmin lentokentän tienoota aletaan laittaa kuntoon lentokentän poistuessa.
Lautakunnan 21.11 näytteille asettama kaavamuutos on tullut lausunnoilta ja siihen on tehty vähäisiä muutoksia
Maununnevantie 3:n asemakaava
Tämän lähetimme tämän pienen täydennyskaavan lausunnoille 30.1.2018. Yksi muistuttaja oli sitä mieltä, ettei saisi rakentaa noin kaupunkimaisesti. Esitystä ei ole muutettu. Sata asukasta lisää Helsinkiin.
Malmin lentokenttä vuokrataan Fullsteam Agencylle suurtapahtumaa varten
Vuokrana nyhtäistään 90 senttiä myydyistä lipuista. Listatekstistä ei selvinnyt, minkälaisesta tapahtumasta on kyse. Lentokenttäalue soveltuu suutapahtumiin hyvin ennen kuin se rakennetaan, mutta aika surkeat yhteydet sinne on. Bussikuljetus Malmin asemalta?
Yksisuuntaiset pyörätiet ovat tulevaisuus. Sähköpyörien yleistyessä nopeudet kasvavat niin paljon, että pyöräilijät on saatava ajoradan tasolle pois kaksosrattaiden ja flexikoirien miinoitteesta.
Kestänee 30 vuotta ennen kuin suomalaiset oppivat käyttämään yksisuuntaisia pyöräteitä, mutta jostain se on aloitettava.
Aivan kammottava kehityssuunta. Auto vie koko tien ja sillä toiselle puolelle tietä siirtyminen on vain pyöristysvirhe. Jalankulkija voi kiertää liikennevaloista, ja kun kulkunopeus on niin hidas, viive ei merkitse juuri mitään.
Sen sijaan pyöräilijälle tien toiselle puolelle vaihtaminen jostain liikennevalojen ylikulusta pidentää matka-aikaa merkittävästi.
Minä ajan pyörätietä nyt ja aina sillä puolella katua mikä on käytännöllisintä, enkä mitään yksisuuntaisia kaistoja.
”Pyöräväylien talvihoidon parantaminen
Kokeilut ovat osoittaneet harjasuolauksen ylivoimaisesti parhaaksi keinoksi. Nyt on siis tieto. Puuttuu vain rahat.”
Harjasuolauksen hintalappu kilometriä kohden on samaa luokkaa kuin autokaistojen suolauksella. Kumpaa priorisoi kaupunki, jonka strategiassa liikkumismuodot menevät järjestyksessä kävely, pyöräily, joukkoliikenne, yksityisautoilu. Tällä hetkellä varat menevät noin 99,9%:sti autokaistojen suolaukseen. Ja kaupan päälle saadaan nastoilla pilalle raastetut kadut sekä pölypilvet puoleksi vuotta.
Rakennusvalvonnan tarkastustoimintaa ei käytännössä nykyään edes ole, etenkin suuret rakennusliikkeet saavat huseerata ihan miten huvittaa. Rakennusliikkeet voivat jättää rakennusluvan ja suunnitelmien mukaisia töitä kokonaan tekemättä ja ilmoittaa valmiiksi kohteita jotka ovat täysin kesken, jopa niin paljon että asukkaiden ja käyttäjien turvallisuus vaarantuu. Sitten rakennusvalvonnassa vain nostellaan olkapäitä että ”pitäähän meidän luottaa urakoitsijaan” kun eivät itse edes viitsi tarkastaa onko kohteet valmiita, vaan leimat lyödään paperiin ilmeisesti käymättä kohteissa (mm. uusissa taloissa saattaa kaiteita puuttua, poistumistiet tekemättä ja tukossa jne). Helsingin rakennusvalvonnnan toiminnasta pitäisi teettää ulkopuolisella taholla selvitys, muissa kaupungeissa ei tällaista tapahdu, mutta Helsingissä rakennusvalvontaa johdetaan näköjään muutaman suuren rakennusliikkeen pääkonttorista.
Uudiskohteeseen 6 vuotta sitten muuttaneen, tilanne oli että valvoja sanoi ostajien kokouksessa, että hänellä on 18 työmaata valvottavana samanaikaisesti, eli n. 2 tuntia/viikko… Siinä ei ehdi kuin katsoa että papereissa on oikeat standardit mainittuna ja leimat tms. paikallaan, ei valvoja ehdi työmailla rakentamista valvomaan.
Yksisuuntaiset pyörätiet/kaistat on hyviä ja pl. tosi vilkkaat väylät on kadulla pyöräilykin yleensä ok. Lasten kanssa pyöräillessä ajoradalla kulkeminen kuitenkin on ikävää. Lasta ei halua ajoradalle ja itse ei jalkakäytävällä saa ajaa, eli ei voi ajaa lapsen lähellä. Lisäksi ajoradalla tuntee jäävänsä jalkoihin, tai siis auton renkaisiin, kun on pakko mennä samaa vauhtia jalkakäytävällä kulkevan lapsen kanssa. Jatkossa me varmaan koitetaan kiertää tuo Brahenkatu.
Karsean näköisiä puistoja tulee nyt kun puolet pinta-alasta on asfalttia. Todella surkeaa, että puutkin istutetaan pieneen ympyrään keskelle asfalttia. Mikä ihmeen jenkkighetto-unelma näillä suunnittelijoilla oikein on? Jo Helsingistä löytyisi miellyttäviä eurooppalaiseen kulttuuriperintöön nojautuvia puistoja, mutta meillä ihanteet haetaan jostain räppivideollta. Laskee alueen arvostusta merkittävästi, kun laatupoikkeama on noin suuri kun tullaan vanhasta keskustasta. Sinnemäestä jää ruma jälki Helsinkiin, kun ei vaadi mitään laatua.
Kärjistän vähän mutta Vihreät on itse valinneet investoinnit pyöräinfraan tärkeämmäksi kuin puistoihin. Pyöräilijät ovatkin erityisen aktiivista porukkaa joskus jopa ärsyttävyyteen saakka.
Suomessa puistojen aktiivi käyttäjät kuten lapset, vanhukset ja laitapuolen kulkijat eivät ole usein niin aggressiivisia kunnallispolitiikassa ainakaan verrattuna fillari lobbajiin
Sitäpaitsi alku kiireessä investoinnit usein kohdistuivat vääriin paikkoihin esim. Karhusaareen. Toiseksi pyöräteitä on paranneltu paikoissa joissa oli valmiiksisuhteellisen toimiva ratkaisut esim pääradan suuntainen väylä. Kolmanneksi oikeasti tärkeät pyörätiet Helsinginkadulla tai tuleva Hämeentiellä olisivat tulleet jokatapauksessa, ehkä vähän hitaammin.
Vähempikin budjetti olisi riittänyt pyögäilyyn ainakin aluksi ja ehkä silloin puistobudjetista ei olisi tarvinnut leikata niin paljon
Puhumattakaan siitä, että 20 kertainen määrä haaskataan autoliikenteen investointeihin.
Katujen rakentaminen Keski-Pasilan alle 120 miljoonaa, Sörnäisten tunneli 130 miljoonaa, Herttoniemen liikennejärjestelyt reilut 100 miljoonaa, …
Samalla kun pyöräilyn infran päivittämiseen koko kaupungin alueella käytetään 10 – 20 miljoonaa vuodessa.
Eli kyllä puistorahat menevät yksiselitteisesti yksityisautoilun infran rakentamiseen.
Siitä huolimatta, että alle puolet talouksista omistaa enää auton, autolla kuljetut kilometrit laskevat jatkuvasti, kaupungin strategiassa kulkemisen priorisointi on kävely – pyöräily – julkiset – yksityisauto, vain noin viidesosa matkoista tehdään yksityisautolla, autojen nastarenkailla pilataan kaupungin ilma puoleksi vuodeksi, autoliikenteen päästöt tappavat vuodessa arviolta 200 helsinkiläistä jne.
”OS: Malmin lentokenttä vuokrataan Fullsteam Agensylle suurtapahtumaa varten
Vuokrana nyhtäistään 90 senttiä myydyistä lipuista. Listatekstistä ei selvinnyt, minkälaisesta tapahtumasta on kyse. Lentokenttäalue soveltuu suutapahtumiin hyvin ennen kuin se rakennetaan, mutta aika surkeat yhteydet sinne on. Bussikuljetus Malmin asemalta?”
Malmin asemalta lähtee perjantaina 16.30 ja 17.30 välillä viisi bussia Tattariharjun suuntaan Matka-aika 12 min ml kävely 250 m. En tarkistanut yhetyttä esim.Pihlajamaäestä tai suoraan Rautatientorilta,
Näin maalaisjunttina, kotoisin kaukaa Hämeenkylän savipelloilta en pitäisi näitä surkeina yhteyksinä.
Olen ollut Malmin lentokentällä suuressa ylesötapahtumasa eli ilmailunäytäksessä parisen vuotta sitten. Väkeä oli paljon, ja silti löysin autolle helposti laillisen parkkipaikan. Lentokenttäalue oli tietenkin suljettu autoilta. En tiedä, oliko järjesetty ylimäääräisiä bussikuljetuksia
Uskoisin, että tuolla tulee olemaan 50 000 ihmistä. Ne vaativat tuhat bussia ja tai vaihtoehtoisesti 0,5 neliökilometriä paikoitustilaa, jos 3 h/auto.
Malmin kentän vieressä on päärata ja sen kolme asemaa Malmi, Tapanila ja Puistola ovat kaikki kävelymatkan päässä Malmin kentästä. Paikallisjunaliikennettä vaikkapa lauantai-iltapäivänä 5 minuutin vuorovälillä. Kävelymatka junalta kentälle 0,5-1,5 km riippuen siitä minne päin kenttää on menossa.
Jo on ihme jos tämä ei ole riittävän hyvin järjestetty julkinen liikenne Malmin kentän tapahtumiin. Tarvittaessa vähän pituutta lisää juniin.
Ei se nyt ihan noin mene. Linnuntietä Malmin asemalta kentän päärakennukselle on 1,9 kilometriä, Tapanilan asemalta 1,8 ja Puistolasta jo lähemmäs 3 kilometriä. Ja kävelijä ei kulje linnuntietä; Reittiopas kertoo kävelymatkaksi Malmin asemalta kentän päärakennukselle 2,8 kilometriä, Tapanilasta kolme.
Kyllähän sen terve ihminen kävelee, mutta ei sitä kaupunkiympäristössä voi hyväksi joukkoliikenteeksi kutsua.
Päärakennukselle? Jos tapahtumassa on 50000 ihmistä niin varmaankaan tapahtumaa ei järjestetä päärakennuksessa…
10000 askelta per päivä taitaa olla terveyssuositus. Sillä kävelee tapahtumaan helposti junalta, kaikki tapahtumaan tulevat eivät liene liikuntarajoitteisia. Voi olla, että kenttää ympäröivään aitaan pitää tehdä muutama ylimääräinen portti.
Yleisemminkin ihmisistä on tullut kovin laiskoja eikä omia jalkoja (tai vaikka polkupyörää) viitsitä käyttää. Siinä mielessä esim. ratikkapysäkkien harventaminen on tervetullutta. THL:n mukaan miehistä 72% on ylipainoisia, naisista 63% (painoindeksi yli 25). Tarvitsemme arkiliikuntaa terveyden ylläpitämiseksi ja ylipainon vähentämiseksi.
Tästt on jo toistakymmentä miljoonaa vuotta. Olin asioimassa Hietalahdenkadulla ja minun pitie mennä Aleksnaterinkadun merenpuoleiseen alkupäähän Ritarihuoneelle. Eipä vieressä ollut ratikkaa; kävelenpä Sockmannin edustalle. Eipähän tuosta enää pitkää matkaa ole; kävelin Ritarihuoneelle. Yhteensä 2 kilometriä, ja aikaa meni puoli tuntia. – Nyt olen 65 vuotias ja klenkkainen. Mutta eivätpä festarit juuri kiinnosta-.
Kaipa hakemuksesta selviää, kunka monta kävijää ja kuinka pitkälle ajalle. 50.000 yhtenä päivän on todella paljon, paljon jopa useammalle päivälle, Ja miten kuljetusta on ajateltu.
Esityslistasta, liittyen pyöräväylien talvihoidon parantamiseen:
”Kokeilun perusteella harjasuolaamisen vakiinnuttaminen osaksi normaalia talvihoitoa on mahdollista, mikäli yleisten alueiden ylläpitoon osoitetaan tarvittavat lisämäärärahat. Nykyisellä määrärahatasolla ja henkilöresursseilla ei pyöräväylien tehostettua talvihoitoa eli harjasuolausta pystytä vakiinnuttamaan eikä kokeilua jatkamaan. … Vuoden 2015 tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa todettiin, että kansainvälisesti verrattuna pyöräilyn edistämisen henkilöresurssit ovat Helsingissä erittäin pienet. Pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen talvihoidon kehittäminen vaatii riittävää panostusta…”
Raportin mukaan kaupungin talvihoidon budjetti olisi noin 24 miljoonaa vuodessa. Tästä suurin osa kuluu autokaistojen suolaamiseen ja muuhun ylläpitoon. Samalla kun autoissa on nastat, joilla kadut hiotaan pölyksi. Eli rahat ovat olemassa. Ne vain pitää siirtää turhasta autokaistojen suolaamisesta pyöräväylien säädylliseen ylläpitoon.
Katujen talvihoitoa tarvitsee ensisijaisesti julkinen ja raskas liikenne.
Henkilöautolla pääsee kyllä huonossakin kelissä mutta bussiliikenne on heti halvaantuneena kun on hiukankin liukkaampaa.
Juuri näin, alkoihan sitä löysää rahaa löytymään. Suolataan siis jatkossa vain bussien käyttämät väylät ja kaistat ja lasketaan muiden väylien ja väylien osien hoitoluokitusta. Säästyvillä miljoonilla tekee ihmeitä kevyen liikenteen väylien kunnossapidossa, mihin harjasuolaus on ylivoimaisesti tehokkain menetelmä.
Onko virkamiesten vai poliitikkojen vastuulla päättää, miten eri liikkumismuotojen kesken talvihoidon 24 miljoonaa jaetaan?
Yksisuuntaisten pyöräteiden merkintää voisi tosiaan selventää.
Esimerkiksi Lauttasaarentiellä on Lemislahden liittymään saakka ajoradan vieressä kulkevat yksisuuntaiset pyöräkaistat molemmin puolin tietä. Kaistoilla tulee (tai tuli) kuitenkin todella usein liikennettä vastaan väärään suuntaan.
Kaupungista Lauttasaareen pyöräillessä ensimmäiset asfalttiin maalatut nuolet ovat kai vasta mäen päällä (joskin muutin hiljattain pois Lauttasaaresta, eli tilanne saattaa olla muuttunutkin).
Järki jotenkin sanoisi, että ihan jokaisen risteyksen jälkeen ja teiden alussa ja lopussa olisi syytä maalata asfalttiin ajosuuntaa osoittava nuoli. Miksei muistutukseksi samalla sadan metrin välein mutenkin. Maali tuskin on hirveän kallista? Nuo Lauttasaarentien kaistat ovat tehostetun talvihuollon piirissä, eli talvellakin merkinnät erottuisivat.
Muuten olen sitä mieltä, että Helsinki muuttuu—hitaasti mutta varmasti—vuosi vuodelta mukavammaksi pyöräilykaupungiksi. Kiitos siitä!
Niin kauan kun kokoomuksella ja demareilla on enemmistö, Helsingissä mennään autot edellä. Ihan sama mitä niihin strategioihin on kirjattu tai mitä tilastot sanoo. Muut liikkumismuodot elää muruilla.
Viime vaaleissa Vapaavuoren henkilökultti ja Sinnemäen suurmoskeija-toilailut upotti vihreät. Ehkä seuraavalla kerralla sitten…
Helsingissä on valtuustossa 85 paikkaa. Näistä kokoomuksella on 26 ja demareilla 14. Yhteensä siis 40. Ei ole enemmistöä kaksistaan.
Joo, mutta se on enemmän kuin vihreät ja vasemmisto. Tähän kun vielä lisätään pienemmät puolueet kuten rkp, keskusta, persut ja siniset jotka liputtaa lähtökohtaisesti aina ulkopaikkakuntalaisten ja yksityisautoilun puolesta niin käytännössä kokoomuksen ja demarien ”enemmistö” päättää sen missä järjestyksessä mennään.
Demarithan on tuossa se todellinen vedenjakaja (koska kokoomukselle kysymys on vahvasti ideologinen – porvarin pitää päästä ovelta ovelle omalla autolla), ja valitettavasti heidän kaupunki- ja liikennepolitiikka on jäänyt sinne 60/70-luvuille (tyypillistä demareille).
Suurin ongelma on kuinka tietämättömiä ihmiset ovat kaupunki- ja liikennesuunnittelusta. Tätä aihetta ei avata kouluissa lainkaan vaikka voisin ajatella että sen perusteet menisi jo yleissivistyksen puolelle.
Yksisuuntaisien pyöräteiden merkitsemisestä. On toki totta että tieliikennelaki ei mahdollista velvoittavaa liikennemerkkiä osoittamaan kiellettyä ajosuuntaa pyöräteillä. Mutta estääkö joku laittamasta opastavia kylttejä? Tai aikaisemmin mainittuja maalattuja nuolia?
Tuntuu kuin vain työnnettäisiin pää pensaaseen eikä edes yritetä saada hommaa toimimaan.
Kokeilut ovat osoittaneet harjasuolauksen ylivoimaisesti parhaaksi keinoksi pyöräilyväylien talvihoitoon. Nyt on siis tieto. Puuttuu vain rahat. Ja pyöräilijät.
Helsinkiin haluttaisiin kovasti rakentaa yksisuuntaisia pyöräteitä, jotta niillä pääsisi kaahamaan vapaasti muista tielläliikkujista piittaamatta.
Tule vaan mieleen, että mitenkäs nämä kuumakallet siihen suhtautuvat, jos käy niin että yksisuuntaisella pyörätiellä joku sattuukin vahingossa ajamaan väärään suuntaan. Tai entä jos kaksi kuumakallea sattuu vastakkain?
Mihin perustuu oletus, että jos pyöräilyväylä hoidetaan yhtä hyvin kuin vieressä oleva autokaista (eli siinä on kesäkeli läpi vuoden), se EI houkuttelisi lisää pyöräilijöitä?
Ai samaan tyyliin kuin autolla nykyisin tehdään? Autoilla tämä muusta liikenteestä välittämätön kaahaaminen mahdollistetaan liikennevaloilla, jotka estävät muita liikkujia tulemasta tielle muutamaa lyhyttä hetkeä lukuunottamatta (jos on ensin painanut nappia).
Jos ongelma tosiaan on pyörätiellä liian kovaa ajavat pyöräilijät, miksi autoilijat toisaalta väkisin haluavat, että pyöräilijöitä ei päästettäisi autokaistalle. Pyörätiellä nopeusrajoitus on täsmälleen sama kuin viereisellä autokaistalla. Jopa kaupungin keskustassa on paljon 50 km/h rajoituksella olevia katuja, mutta aika harva pyöräilijä pystyy sellaiseen nopeuteen. Autolla sen voi saavuttaa muutamassa sekunnissa siirtämällä oikeaa jalkaa hieman alemmas.
Toisaalta kevyen liikenteen väylät ovat suurimmaksi osaksi luokattomassa kunnossa, täynnä railoja, halkeamia, kuoppia ja reunakiviä. Ajaminen viereisellä täysin tasaisella autokaistalla on siihen verrattuna suuri nautinto. Olkoonkin, että jo yhden talven aikana uusi pinnoite on raastettu nastoilla karkeaksi.