Kaupunkiympäristölautakunnan lista 21.8.2018

Ton­tin myymi­nen silmäsairaalalle

Pöy­dältä. En tiedä, mik­si tämä pyy­det­ti­in pöydälle

Myytäviä pien­talo­ja

Pöy­dältä. Näis­sä on vähän sotkua joidenkin talo­jen osalta, joi­ta kaupungi­nosay­hdis­tyk­set ovat kor­jan­neet oma­l­la kustannuksellaan

Talousarvion toteu­tu­misen­nuste

Maan myyn­ti on tuot­tanut vähän enem­män tulo­ja kuin ennustett­ti­in. (Min­un on vaikea hyväksyä, että omaisu­u­den myyn­ti kir­jataan tulok­si muuten kun kir­jan­pitoar­von ja myyn­ti­hin­nan ero­tuk­sen osalta.) Raken­nus­valvon­ta on tuot­tanut enem­män tulo­ja, johtuen var­maankin siitä, että raken­netaan paljon. Kaikki­aan ”Kaupunki­rakenne” tuot­taa Helsingille tulo­ja 192 M€. Ihan kiva lisä.

Investoineis­sa jäädään taas jäl­keen bud­jetista. Rahaa siis säästyy, mut­ta investoin­nit jäävät myös toteutumatta.

Asun­to­tont­te­ja pitäisi luovut­taa 380 000 k‑m2 (9 500 asukas­ta) mut­ta ennuste on vaivaiset 300 000k‑m2 (7 500 asukas­ta). Jäl­keen jäämi­nen johtuu siitä, ettei sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa saa­da toteu­tu­maan, kun urakkahin­nat ovat niin korkeita.

Asun­to­jen kaavoitus­tavoite, 600 000 k‑m2 (  000 asukas­ta) sen sijaan toteutuu.

Tavoit­teet kestävien liiken­nemuo­to­jen osu­u­den kasvus­ta toteutuvat.

Vallilan­laak­son ratikan kaava.

Mäkelänkadun kohdal­la pysäk­ki on laitet­tu Mäkelänkadun Pasi­lan puolelle. Joku toinen olisi lait­tanut sen Mäkelän­rin­teen uimakeskuk­sen eteen. Täy­tyy kuul­la, miten tätä perustel­laan.  

Rat­api­hako­rt­telei­den katusuunnitelmat

Tämä perus­tuu aiem­min hyväksyt­tyyn liiken­nesu­un­nitel­maan, eikä siinä ole mitään yllät­tävää. Pasi­lankatu Pasi­lan sil­las­ta pohjoiseen on ehkä mie­lenki­in­toinen. Kat­uleikkauk­ses­sa on autoille 1+1 kaistaa a’ 3,5 metriä. keskel­lä joukkoli­iken­nekaista 7 metriä bus­seille ja ratikoille. Sitä suo­jaa 3,5 metrin istu­tuskaista, johon on tarkoi­tus istut­taa pui­ta. (Varaudu­taanko täl­lä autokaisto­jen lisäämiseen? Fil­lareille on 1,5 metrin yksisu­un­taiset pyöräkai­stat ja reunim­maisi­na kol­men metrin levyiset jalka­käytävät. Yhteen­sä 28 metriä.

Helsin­gin kadun ja siihen liit­tyvien katu­jen katusuunnitelmat

Pyöräi­ly­olo­suhtei­ta paran­netaan. Ratikkapysäkke­jä ”jär­jestel­lään uud­estaan”, jol­loin niitä myös vähen­netään ratikoiden kulun nopeut­tamisek­si. Kallion asukkaat suh­tau­tu­vat tähän jotenkin ymmärtäväisem­min kuin töölöläiset.

Han­kala jut­tu on Län­tisen Bra­henkadun pyörätie siinä urheiluken­tän vier­essä. Tilaa oli vain pohjoiseen kulke­valle yksisu­un­taiselle pyörätielle. Etelään päin pitäisi ajaa ajo­radal­la. Pyöräil­i­jät nou­dat­ta­vat yksisu­un­taista pyöräti­etä todel­la huonos­ti. Syynä tähän saat­taa olla, ettei kiel­let­tyä ajo­su­un­taa merk­itä mitenkään muuten kuin jät­tämäl­lä pyörä­tien merk­ki pois. Kun pyörätei­den merkin­nät ovat muutenkin ihan vinksal­laan, moni voi kuvitel­la, että tästäkin on vain merk­ki uno­htunut. Kadun liikenne on sen ver­ran hidas­ta ja vähäistä, että siinä pystyy kyl­lä aja­maan hyvin liiken­teen seassa, mut­ta moni pyöräil­i­jä kuvit­telee, että auto­jen ensisi­jainen tarkoi­tus on ajaa pyöräil­i­jät nurin eivätkä sik­si uskalla ajaa ajoradalla.

 

54 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 21.8.2018”

  1. Tuskin tulee kenellekään yllä­tyk­senä, että Helsin­ki soutaa tässäkin muu­ta maail­maa vas­taan. Ran­skalaiset ovat hyvin pedant­te­ja, busse­ja ei pan­na kiskoille koskaan. Sak­salaiset saat­ta­vat pan­na, jos kyseessä on joku bussin 24 tapainen har­vaan ja tyhjänä kulke­va, jos­ta ei ole paljon hait­taa – muuten ehdo­ton no-no.

    Sääli. Toisaal­ta koko Radiokatukin suun­nitel­laan surkeak­si, eivätkä yhtey­de­no­tot liiken­nesu­un­nit­teli­jaan ole vaikut­ta­neet tuon taivaallista.

  2. Hesarin voi hyväksyä kiitoksin. Pysäkki­jär­jeste­lyt ovat vähän puoli­tiessä, mut­ta paran­nus nykyti­lanteeseen on suuri.

    Kul­jet­ta­jien ker­toman mukaan edelli­nen perus­paran­nus (Kurvista Kaar­lenkadulle) ei kuitenkaan lop­ul­ta nopeut­tanut ratikoi­ta, sil­lä liiken­neval­ot on suun­nitel­tu niin surkeik­si, että ajoai­ka on käytän­nössä sama kuin ennen paran­nuk­sia. Voisitko­han kysel­lä tästä kok­ouk­ses­sa? Jos ei tuos­ta kukaan pur­naa, on vaarana, että Hämeen­tiel­lä käy samal­la tavalla.

    1. Daniel Fed­er­ley:
      Kul­jet­ta­jien ker­toman mukaan edelli­nen perus­paran­nus (Kurvista Kaar­lenkadulle) ei kuitenkaan lop­ul­ta nopeut­tanut ratikoi­ta, sil­lä liiken­neval­ot on suun­nitel­tu niin surkeik­si, että ajoai­ka on käytän­nössä sama kuin ennen paran­nuk­sia. Voisitko­han kysel­lä tästä kok­ouk­ses­sa? Jos ei tuos­ta kukaan pur­naa, on vaarana, että Hämeen­tiel­lä käy samal­la tavalla.

      Liiken­neval­o­jen ohjauk­sen kan­ta­vana peri­aat­teena on ollut ja tulee ole­maan yksi­ty­isautoilun suosimi­nen. Erinäistä ohjel­maa joukkoli­iken­teen ja eri­tyis­es­ti ratikoiden kulun nopeut­tamisek­si on ollut ja on täl­läkin het­kel­lä akti­ivise­na, mut­ta mitään edis­tys­tä ei tapah­du. Joukkoli­ikenne kul­kee pysähdellen val­oil­ta toisille, jot­ta yksi­ty­isauto­jonot voisi­vat soljua mah­dol­lisim­man suju­vasti vihreää aal­toaan pitkin seu­raavaan risteyk­seen jonot­ta­maan. Ja kevyelle liiken­teelle raken­netaan koko ajan lisää pain­on­appe­ja. Mis­sä suun­nitel­mavai­heessa pain­on­apeista päätetään, eli mikä taho hyväksyy nykyisen kevyt­tä liiken­net­tä kyykyt­tävän käytännön?

      Mihin uusi­t­ul­la Hämeen­tiel­lä tarvi­taan liiken­neval­o­ja, kun eihän sinne tule auto­jakaan, joille pitäisi taa­ta valo-ohjaa­mat­tomista suo­jateista vapaa kiihdy­tyskaista? Ei Alek­san­terinkadul­lakaan ole liikennevaloja.

  3. Mik­siköhän Vallinlaak­son ratikan pysäk­ki on laitet­tu Hämeen­tien sil­lan alle? Jos aluet­ta halut­taisi­in tule­vaisu­udessa kehit­tää (sil­lan purku, tavalli­nen risteys tilalle, talo­ja Hämeen­tien suun­tais­es­ti), niin pysäkin rak­en­t­a­mi­nen joko län­si- tai itäpuolelle olisi tur­val­lisem­pi vai­h­toe­hto? Vai uudelleen rak­en­tamisen kus­tan­nuk­set tässä ske­naar­i­ois­sa joka tapauk­ses­sa mitättömät?

  4. Mik­si ihmeessä bus­sit ja ratikat tunge­taan samalle kaistalle, kun tilaa näyt­tää ole­van vaik­ka mihin muuhun? Raskaasti ote­taan nyt taka­pakkia joukkoli­iken­teen suun­nit­te­lu­tavois­sa, jos täl­lainen hyväksytään.

    1. Jari V:
      Mik­si ihmeessä bus­sit ja ratikat tunge­taan samalle kaistalle, kun tilaa näyt­tää ole­van vaik­ka mihin muuhun? Raskaasti ote­taan nyt taka­pakkia joukkoli­iken­teen suun­nit­te­lu­tavois­sa, jos täl­lainen hyväksytään.

      Mik­si busse­ja yleen­sä ajate­taan keskus­taan joukkoli­iken­teen tukoksi?

  5. “Ratikkapysäkke­jä ”jär­jestel­lään uud­estaan”, jol­loin niitä myös vähen­netään ratikoiden kulun nopeut­tamisek­si. Kallion asukkaat suh­tau­tu­vat tähän jotenkin ymmärtäväisem­min kuin töölöläiset.”

    Melkoisen ontu­va puu­jalka­ver­taus. Iso osa Kallion asukkaista on lan­delta muut­tanei­ta nuo­ria, joille Kallio on muu­ta­man kuukau­den tai vuo­den mit­tainen läpikulku­paik­ka, jos­ta het­ken päästä muute­taan uuteen osoit­teeseen. Töölössä asuu kas­apäin ikään­tynyt­tä väestöä ja lap­siper­heitä, joille sato­jen metrien päähän siir­tyvä ratikkapysäk­ki on todel­li­nen heiken­nys. Köpöt­tele sinne sit­ten kaven­net­tua jalka­käytävää pitkin talvel­la, kun lumi hait­taa las­ten­vaunu­jen ja rol­laat­torin työntämistä.

    1. HSL:n asi­ak­styy­tyväisyys mit­tauk­ses­sa myös raiti­oli­iken­teen arvosana on vuodessa rom­ah­tanut yli 90% tyy­tyväisyys­ta­sos­ta noin 85% tasoon helsinkiläis­ten kesku­udessa. Tämä jäi uuti­soin­nis­sa piiloon kun metroli­iken­teeseen tyy­tyväisyys koki odote­tun katas­trofin. Raiti­oli­ikenne sai vain pros­ent­tiyk­sikön kum­menyk­siä parem­man arvion bus­sei­hin ver­rat­en. Metro oli heikoin myös helsinkiläis­ten keskuudessa.

      Raiti­oli­iken­teen palve­lu­ta­soa edelleen heiken­tämäl­lä pysäkkien kar­simisel­la, raiti­oli­ikenne haas­taa metron kisaan epä­su­osi­tu­im­mas­ta joukkoli­iken­nemuo­dos­ta HSL:n alueel­la. Joukkoli­iken­teen huokut­tavu­u­den kannal­ta ihme­tyt­tää tämä poli­itikko­jen type­r­e­htimi­nen tässä(kin) asi­as­sa, palve­lu­ta­son mit­tarik­si kun on otet­tu vaunu­jen nopeus, ei matkus­ta­jien koke­ma palvelu. Mik­si ihmisiä aje­taan täl­lä taval­la yksi­ty­isautoilun suun­taan kun tavoite on täysin päinvastainen?

      1. Pysäkkien määrä ei ole vielä muut­tunut, joten arvosanan lasku tuskin liit­tyy siihen. Veikkaisin, että työ­maat esim. 4:n ja 8:n reit­eil­lä ovat suurin tek­i­jä. Joil­lain reit­tio­suuk­sil­la pysäkke­jä on kyl­lä aivan liian tiheässä, joten syys­täkin niitä harvennetaan.

      2. Man­ner­heim­intiel­lä ratikan kap­a­siteet­ti on myös laskenut, kun seiska jäi pois. Nyt sitä on kor­jat­tu aset­ta­mal­la nelosen ja kympin reit­eille isom­paa kalus­toa. Myös Jätkäsaaren suun­taan ratikat ovat tolkut­toman täysiä.

      3. KariS:
        HSL:n asi­ak­styy­tyväisyys mit­tauk­ses­sa myös raiti­oli­iken­teen arvosana on vuodessa rom­ah­tanut yli 90% tyy­tyväisyys­ta­sos­ta noin 85% tasoon helsinkiläis­ten kesku­udessa. Tämä jäi uuti­soin­nis­sa piiloon kun metroli­iken­teeseen tyy­tyväisyys koki odote­tun katas­trofin. Raiti­oli­ikenne sai vain pros­ent­tiyk­sikön kum­menyk­siä parem­man arvion bus­sei­hin ver­rat­en. Metro oli heikoin myös helsinkiläis­ten keskuudessa.

        Raiti­oli­iken­teen palve­lu­ta­soa edelleen heiken­tämäl­lä pysäkkien kar­simisel­la, raiti­oli­ikenne haas­taa metron kisaan epä­su­osi­tu­im­mas­ta joukkoli­iken­nemuo­dos­ta HSL:n alueel­la. Joukkoli­iken­teen huokut­tavu­u­den kannal­ta ihme­tyt­tää tämä poli­itikko­jen type­r­e­htimi­nen tässä(kin) asi­as­sa, palve­lu­ta­son mit­tarik­si kun on otet­tu vaunu­jen nopeus, ei matkus­ta­jien koke­ma palvelu. Mik­si ihmisiä aje­taan täl­lä taval­la yksi­ty­isautoilun suun­taan kun tavoite on täysin päinvastainen?

        Vaan eipä hätää. kyl­lä ne suo­si­olu­vut tästä vielä tip­pu­vat. Heti kun ratikan hin­taa on nos­tet­tu yli puolel­la ja mat­ka-aikaa samoin pysäkke­jä pois­ta­mal­la, niin tyyli muut­tuu. Kuka hul­lu menisi ratikalla, jos bus­sil­la pääsee puo­let nopeam­min samaan hintaan.

        Hölmö liiken­nesu­un­nit­telu tuot­taa hölmöjä tulok­sia. Ratikan etu­na pitäisi olla edullisu­us ja tiheä pysäkkiverkko. Kun molem­mista on päästy eroon, kan­nat­taa lyhyehköt matkat tehdä mielu­um­min vaik­ka tak­sil­la. Kahdelle hin­ta on melkein sama kuin kak­si HSL-lippua.

      4. Suurin osa matkus­ta­jista (näyt­tölipun omis­ta­jat) pää­sevät jo nyt nopeisi­in, täri­se­vi­in ja heilu­vi­in bus­sei­hin samal­la hin­nal­la kuin ratikoi­hin, mut­ta val­it­se­vat ratikan.

      5. Jalankulk­i­ja: Vaan eipä hätää. kyl­lä ne suo­si­olu­vut tästä vielä tip­pu­vat. Heti kun ratikan hin­taa on nos­tet­tu yli puolel­la ja mat­ka-aikaa samoin pysäkke­jä pois­ta­mal­la, niin tyyli muut­tuu. Kuka hul­lu menisi ratikalla, jos bus­sil­la pääsee puo­let nopeam­min samaan hintaan.

        Hölmö liiken­nesu­un­nit­telu tuot­taa hölmöjä tulok­sia. Ratikan etu­na pitäisi olla edullisu­us ja tiheä pysäkkiverkko. Kun molem­mista on päästy eroon, kan­nat­taa lyhyehköt matkat tehdä mielu­um­min vaik­ka tak­sil­la. Kahdelle hin­ta on melkein sama kuin kak­si HSL-lippua.

        Juuri niin. Nor­sun­lu­u­tor­nistaan asi­aa kat­se­l­e­vat poli­itikkomme heiken­tävät ratikoiden palve­lu­ta­soa pysäkke­jä kar­si­mal­la, ymmärtämät­tä miten todel­lisu­udessa ihmiset asian koke­vat. Joku tilas­tolli­nen keskinopeus, tai muu vas­taa­va mit­tari, on heille tärkeämpi kuin asi­akkaan koke­ma palvelutaso.

      6. Tilas­tolli­nen keskinopeus ker­too, kuin­ka kauan mat­ka kestää. Sil­lä on havait­tu ole­van erit­täin suuri vaiku­tus joukkoli­iken­teen suo­sioon. Kun ratikkalin­jo­ja piden­netään, niitä on nopeutettava.

      7. Osmo Soin­in­vaara:
        Tilas­tolli­nen keskinopeus ker­too, kuin­ka kauan mat­ka kestää. Sil­lä on havait­tu ole­van erit­täin suuri vaiku­tus joukkoli­iken­teen suo­sioon. Kun ratikkalin­jo­ja piden­netään, niitä on nopeutettava.

        Aivan, nopeudel­la on suuri vaiku­tus. Se suuri vaiku­tus tosin on palve­lu­ta­son kannal­ta negati­ivi­nen, kun pysäkke­jä on har­vas­sa. Mut­ta keskinopeus kas­vaa, joka on tilas­tonikkarei­den ja ylim­ielis­ten pät­täjien tahto

        Var­masti niille, joil­la se har­vaan sijoitet­tu pysäk­ki sat­tuu lähelle, on mieluisaa kun ei mui­ta matkus­ta­jia ei tarvitse pysähtyä otta­maan kyyti­in tai päästämään pois. Entistä harve­mal­la se pysäk­ki on tule­vaisu­udessa kuitenkin lähellä.

      8. Osmo Soin­in­vaara:
        Tilas­tolli­nen keskinopeus ker­too, kuin­ka kauan mat­ka kestää. Sil­lä on havait­tu ole­van erit­täin suuri vaiku­tus joukkoli­iken­teen suo­sioon. Kun ratikkalin­jo­ja piden­netään, niitä on nopeutettava. 

        Olen­nainen keskinopeus on se, joka mit­taa matkaa ovelta ovelle. Jos mitataan vain ratikalla matkustet­tavaa matkan osu­ut­ta, ei nähdä koko totuutta.

      9. Näis­sä pysäkkien pois­tois­sa keskimääräi­nen matkus­tu­sai­ka kyl­lä lyhe­nee, vaik­ka ote­taan huomioon se, että jotkut joutu­vat kävelemään vähän pidem­män matkaa. Jos pysäkin pois­to lisää jonkun kävelyaikaa kolmel­la min­uu­til­la ja se nopeut­taa ratikkaa puoli min­u­ut­tia, riit­tää, että ratikas­sa on kyy­dis­sä kuusi ker­taa enem­män ihmisiä kuin noi­ta epäon­nis­sia kävelöi­jöitä on.

      10. Osmo Soin­in­vaara:
        Näis­sä pysäkkien pois­tois­sa keskimääräi­nen matkus­tu­sai­ka kyl­lä lyhe­nee, vaik­ka ote­taan huomioon se, että jotkut joutu­vat kävelemään vähän pidem­män matkaa. Jos pysäkin pois­to lisää jonkun kävelyaikaa kolmel­la min­uu­til­la ja se nopeut­taa ratikkaa puoli min­u­ut­tia, riit­tää, että ratikas­sa on kyy­dis­sä kuusi ker­taa enem­män ihmisiä kuin noi­ta epäon­nis­sia kävelöi­jöitä on. 

        Osa niistä kyy­dis­sä ole­vista on myös näitä epäon­nisia, mut­ta toki käve­ly tekee hyvää ter­vey­delle, joten sikäli muu­tos on posi­ti­ivi­nen 😉 Pitäisi kuitenkin kiin­nit­tää huomio­ta myös käve­ly-ympäristön laatu­un, että kävelem­i­nen olisi houkut­tel­e­vaa ja ter­veyt­tä edistävää.

      11. Osmo Soin­in­vaara:
        Näis­sä pysäkkien pois­tois­sa keskimääräi­nen matkus­tu­sai­ka kyl­lä lyhe­nee, vaik­ka ote­taan huomioon se, että jotkut joutu­vat kävelemään vähän pidem­män matkaa. Jos pysäkin pois­to lisää jonkun kävelyaikaa kolmel­la min­uu­til­la ja se nopeut­taa ratikkaa puoli min­u­ut­tia, riit­tää, että ratikas­sa on kyy­dis­sä kuusi ker­taa enem­män ihmisiä kuin noi­ta epäon­nis­sia kävelöi­jöitä on.

        Kyl­lä pitää olla luja luot­ta­mus omaan ide­olo­giaan, jos pystyy uskot­tele­maan itselleen, että pysäkkiverkon har­ven­t­a­mi­nen ja käve­ly­matko­jen piden­tämi­nen jol­lain lail­la paran­ta­vat joukkoli­iken­teen suo­sio­ta ja tehokku­ut­ta. Puhu­mat­takaan nyt ratikkahin­to­jen nos­tamis­es­ta. Meitä vihaisia on paljon enem­män kuin yksi tai kaksi.

        Kolmes­sa min­uutis­sa ei kul­je­ta näitä piden­tyviä matko­ja. Har­ven­na­pa ker­ran kun­nol­la nelosen ratikan pysäkke­jä Kata­janokalla, niin uskot­tavu­us voisi kohentua. 

        Meil­lä on liiken­nelaitos ja liiken­nesu­un­nit­telu, joi­ta ei pätkän ver­taa kiin­nos­ta kulkuy­hteyk­sien parantaminen.

      12. Jalankulk­i­ja: Kyl­lä pitää olla luja luot­ta­mus omaan ide­olo­giaan, jos pystyy uskot­tele­maan itselleen, että pysäkkiverkon har­ven­t­a­mi­nen ja käve­ly­matko­jen piden­tämi­nen jol­lain lail­la paran­ta­vat joukkoli­iken­teen suo­sio­ta ja tehokkuutta.

        Ide­ol­o­gista on myös kuvitel­la, että pysäkkiverkko saavut­ti täysin opti­maalisen tilan joskus vuon­na 2015 ja että mikä tahansa muu­tos siitä eteen­päin on huonon­nus. Vai oletko jopa sitä mieltä, että pysäkkien määrää nykyverkol­la tulisi lisätä? Pysäkke­jä 100 metrin välein?

        Jalankulk­i­ja: Puhu­mat­takaan nyt ratikkahin­to­jen nos­tamis­es­ta. Meitä vihaisia on paljon enem­män kuin yksi tai kaksi.

        Kukaan ei ole väit­tänyt, että eril­lisen ratikkalipun pois­t­a­mi­nen lisäisi joukkoli­iken­teen suo­sio­ta. Kyseessähän on HSL:n päätös ja siel­lä ääni­val­taa käyt­tävät muutkin kuin helsinkiläiset. Yksi tavoite oli ilmeis­es­ti lip­pu­jär­jestelmän selkeyt­tämi­nen ja tässä koko HSL-alueen näkökul­ma jyräsi Helsin­gin kan­takaupun­gin näkökul­man. Toisaal­ta ei myöskään nähty tarpeel­lisek­si jatkaa ratikan suosimista ver­rat­tuna mui­hin liiken­nemuo­toi­hin, kun samaa peri­aatet­ta soveltaen pitäisi olla myös erilli­nen metrolip­pu jne. Aina­han voi vaa­tia halvem­pia lip­pu­ja jollekin tietylle eri­ty­is­ryh­mälle, mut­ta täy­tyy muis­taa, että menete­tyt lip­putu­lot jäävät veron­mak­sajien korvattavaksi.

        Minus­ta ratikkalipun pois­t­a­mi­nen oli harmil­lista, mut­ta päätök­selle oli kyl­lä ihan loogiset perustelut.

        Jalankulk­i­ja:Kolmes­sa min­uutis­sa ei kul­je­ta näitä piden­tyviä matkoja.

        Kyl­lä kuljetaan.

        Jalankulk­i­ja: Har­ven­na­pa ker­ran kun­nol­la nelosen ratikan pysäkke­jä Kata­janokalla, niin uskot­tavu­us voisi kohentua.

        Ver­tailu on siinä mielessä huono, että Kata­janok­ka on puss­in­peräl­lä. Täl­löin koko alueen läpi kulke­via matkus­ta­jia on vähän suh­teessa välipysäkkien käyt­täji­in, joten pysäkki­ti­hey­del­lä ei ole niin suur­ta merk­i­tys­tä. Mielestäni Kata­janokalta kan­nat­taisi kuitenkin vähen­tää yksi pysäkkipari. En yllät­ty­isi, jos näin tapah­tu­isi seu­raa­van kature­mon­tin yhtey­dessä. En tiedä mitä mieltä Soin­in­vaara on, mut­ta asia tuskin on yksin hänen käsissään. 

        Jalankulk­i­ja:Meil­lä on liiken­nelaitos ja liiken­nesu­un­nit­telu, joi­ta ei pätkän ver­taa kiin­nos­ta kulkuy­hteyk­sien parantaminen.

        Noin asi­at var­masti koetaan ammat­ti­valit­ta­japi­ireis­sä. En tiedä mikä on tämä mainit­se­masi “liiken­nelaitos”, mut­ta eiköhän siel­läkin ole asioi­ta pohdit­tu sin­ua syväl­lisem­min ja kokonaisvaltaisemmin.

      13. Äiä: Toisaal­ta ei myöskään nähty tarpeel­lisek­si jatkaa ratikan suosimista ver­rat­tuna mui­hin liiken­nemuo­toi­hin, kun samaa peri­aatet­ta soveltaen pitäisi olla myös erilli­nen metrolip­pu jne. 

        Vielä alku­vuodes­ta ratikkalip­ul­la sai matkus­taa raideli­iken­teessä ja Suomen­lin­nan lau­tal­la sekä joil­lain bus­seil­la. Raideli­iken­teen kus­tan­nuk­set nousua kohti ovat alhaisem­mat, joten sikäli on loogista, että lipun­hin­ta on alhaisem­pi. Epälo­ogista oli, että lip­ul­la pääsi myös Suomen­lin­nan lau­tal­la, kos­ka sen kus­tan­nuk­set ovat keskimääräistä korkeammat.
        Nyt mobi­ililip­pu on halvem­pi kuin ratikkalip­pu lip­puau­tomaatista ostet­tuna, joten sikäli ratikkalip­pu on tarpeeton.

      14. Vielä alku­vuodes­ta ratikkalip­ul­la sai matkus­taa raideli­iken­teessä ja Suomen­lin­nan lau­tal­la sekä joil­lain bus­seil­la. Raideli­iken­teen kus­tan­nuk­set nousua kohti ovat alhaisem­mat, joten sikäli on loogista, että lipun­hin­ta on alhaisem­pi. Epälo­ogista oli, että lip­ul­la pääsi myös Suomen­lin­nan lau­tal­la, kos­ka sen kus­tan­nuk­set ovat keskimääräistä korkeammat.
        Nyt mobi­ililip­pu on halvem­pi kuin ratikkalip­pu lip­puau­tomaatista ostet­tuna, joten sikäli ratikkalip­pu on tarpeeton. 

        Tarkoitin siis tek­stivi­estilip­pua, joka käytän­nössä toimii ratikkalip­puna. Vuo­teen 2016 asti se oli läh­es yhtä edulli­nen kuin ratikkalip­pu, sen jäl­keen hin­taero on kasvanut.

      15. Osmo Soin­in­vaara:
        Näis­sä pysäkkien pois­tois­sa keskimääräi­nen matkus­tu­sai­ka kyl­lä lyhe­nee, vaik­ka ote­taan huomioon se, että jotkut joutu­vat kävelemään vähän pidem­män matkaa. Jos pysäkin pois­to lisää jonkun kävelyaikaa kolmel­la min­uu­til­la ja se nopeut­taa ratikkaa puoli min­u­ut­tia, riit­tää, että ratikas­sa on kyy­dis­sä kuusi ker­taa enem­män ihmisiä kuin noi­ta epäon­nis­sia kävelöi­jöitä on.

        Kuvit­telet näköjään, että ratikan kyy­dis­sä istu­vat kuusi tyy­tyväistä ovat eri henkilöitä, kuin se “epäon­ni­nen käveli­jä” matkalla pysäkille. Kuu­lostaa tyyp­il­liseltä tilas­tonikkarin teo­reet­tiselta oletukselta.

        Kun per­heenäi­ti työn­tää las­ten­vaunu­ja lumi­hanges­sa joka ker­ta 15 min­u­ut­tia pidem­pään kuin ennen pysäkin pois­toa, hän ei taku­ul­la kyyti­in päästyään juurikaan hur­raa teo­reet­tiselle 30 sekun­nin säästölle. Näitä “epäon­nisia käveli­jöitä” saat­taa ker­tyä enem­mänkin, kun kat­soo, mitä pysäkke­jä suuret ide­olog­it ovat pois­ta­mas­sa kasin ratikan reitiltä.

        Tässä onkin raadol­lisim­mil­laan teo­ri­an ja käytän­nön ero. Se 30 sekun­tia säästyy — ehkä teo­ri­as­sa — mut­ta se piden­tynyt käve­ly­mat­ka pysäkille on kylmää fak­taa päivästä toiseen, men­nen tullen.

      16. Jalankulk­i­ja: Kuvit­telet näköjään, että ratikan kyy­dis­sä istu­vat kuusi tyy­tyväistä ovat eri henkilöitä, kuin se “epäon­ni­nen käveli­jä” matkalla pysäkille. Kuu­lostaa tyyp­il­liseltä tilas­tonikkarin teo­reet­tiselta oletukselta.

        Kun per­heenäi­ti työn­tää las­ten­vaunu­ja lumi­hanges­sa joka ker­ta 15 min­u­ut­tia pidem­pään kuin ennen pysäkin pois­toa, hän ei taku­ul­la kyyti­in päästyään juurikaan hur­raa teo­reet­tiselle 30 sekun­nin säästölle. Näitä “epäon­nisia käveli­jöitä” saat­taa ker­tyä enem­mänkin, kun kat­soo, mitä pysäkke­jä suuret ide­olog­it ovat pois­ta­mas­sa kasin ratikan reitiltä.

        Tässä onkin raadol­lisim­mil­laan teo­ri­an ja käytän­nön ero. Se 30 sekun­tia säästyy – ehkä teo­ri­as­sa – mut­ta se piden­tynyt käve­ly­mat­ka pysäkille on kylmää fak­taa päivästä toiseen, men­nen tullen.

        Joukkoli­iken­teen suo­sioon vaikut­tavia tek­i­jöitä on mon­ta; saavutet­tavu­us, käytet­tävyys, luotet­tavu­us, mukavu­us, nopeus jne. 

        Nyt ratikoiden kohdal­la yksisilmäis­es­ti koete­taan paran­taa nopeut­ta, samal­la heiken­täen monia mui­ta suo­sioon vaikut­tavia tek­i­jöitä kuten saavutet­tavu­ut­ta ja käytet­tävyyt­tä. Lop­putule­m­ana ratikoiden käyt­täjä­tyy­tyväisyys jatkaa tippumistaan. 

        Mikä lie nyr­jähtänyt näi­den nopeusin­toil­i­joiden päässä, eihän ratikkakaupungis­sa liikku­mises­sa nopeus ole tärkeimpi­en liiken­teen kri­teerei­den joukos­sa, kuten on laitakaupungilta keskus­taan tehtävis­sä matkois­sa. Vihreätkin ovat näin aja­mas­sa ihmi­sisä yksi­ty­isautoilun suun­taan, mik­si ihmeessä?

      17. Osmo Soin­in­vaara:
        Tilas­tolli­nen keskinopeus ker­too, kuin­ka kauan mat­ka kestää. Sil­lä on havait­tu ole­van erit­täin suuri vaiku­tus joukkoli­iken­teen suo­sioon. Kun ratikkalin­jo­ja piden­netään, niitä on nopeutettava.

        Kyl­lä, mut­ta piden­tämäl­lä pysäkkiväliä suurel­la osal­la mat­ka-aika kas­vaa, kos­ka käve­ly­mat­ka pite­nee. Käve­ly­matkan tulee olla alle 300m.

        Suun­nit­telijoil­la menee sekaisin kaupunki­ratik­ka ja lähiöitä kaupunki­in yhdis­tävä pikaraiti­otie. Jälkim­mäi­nen taas on kohtu­ullisen hyödytön Helsingis­sä, kos­ka ei ole niitä euroop­palaisia pien­talolähiöitä. Purkukun­nos­sa ole­vi­in neu­vos­toli­it­to­laistyyp­pisi­in betoni­bunkker­ilähiöi­hin taas ei kan­na­ta sat­sa­ta euroakaan, ennen kuin ne on kaavoitet­tu uudestaan.

      18. Kalle. Har­joite­taan nyt vähän matem­ati­ikkaa. Olete­taan, että keskimääräi­nen mat­ka ratikalla on kome kilo­metriä. Joil­lakin yksi ja toisil­la 10, mut­ta keskimäärin kolme. Jos pysäkke­jä on 300 metrin välein, niitä on kol­men kilo­metrin matkalla kymme­nen ja jos niitä on 600 metrin välein, niitä on viisi. Jos yksi pysäk­ki vie 40 sekun­tia, ero­tus on 200 sekun­tia eli run­saat kolme min­u­ut­tia. Pysäkkiväli har­ven­t­a­mi­nen 600 metri­in piden­tää käve­ly­matkaa korkein­taan 300 metriä, mut­ta keskimäärin alle 150 metriä. Kun vielä menetel­lään niin, että vähän käytet­tyjä pysäkke­jä pois­te­taan, kyl­lä siinä keskimääräi­nen mat­ka-aika useim­mil­la lyhenee.
        Jos ajaa kymme­nen kilo­metriä, säästää 15 pyräkin pysähdysa­jan eli kymme­nen min­u­ut­tia. Sil­loin ainakin voittaa.

      19. Osmo Soin­in­vaara:
        Kalle. Har­joite­taan nyt vähän matem­ati­ikkaa. Olete­taan, että keskimääräi­nen mat­ka ratikalla on kome kilo­metriä. Joil­lakin yksi ja toisil­la 10, mut­ta keskimäärin kolme. Jos pysäkke­jä on 300 metrin välein, niitä on kol­men kilo­metrin matkalla kymme­nen ja jos niitä on 600 metrin välein, niitä on viisi. Jos yksi pysäk­ki vie 40 sekun­tia, ero­tus on 200 sekun­tia eli run­saat kolme min­u­ut­tia. Pysäkkiväli har­ven­t­a­mi­nen 600 metri­in piden­tää käve­ly­matkaa korkein­taan 300 metriä, mut­ta keskimäärin alle 150 metriä. Kun vielä menetel­lään niin, että vähän käytet­tyjä pysäkke­jä pois­te­taan, kyl­lä siinä keskimääräi­nen mat­ka-aika useim­mil­la lyhenee.
        Jos ajaa kymme­nen kilo­metriä, säästää 15 pyräkin pysähdysa­jan eli kymme­nen min­u­ut­tia. Sil­loin ainakin voittaa. 

        Yleisin pysäkkivi­ive on 10–14 sekun­tia, keskimäärin 16 sekun­tia. 150 metrin lisäkäve­lyyn menee 100–120 sekun­tia — matkan molem­mis­sa päis­sä, eli 200–240 sekun­tia. Täl­löin ratikka­matkan on tosi­aan syytä olla 10 kilo­metriä, että uud­is­tuk­ses­ta on hyötyä.
        Kuten hin­noit­telumallis­sa, tässäkin uud­is­tuk­ses­sa pitkien matko­jen tek­i­jät hyö­tyvät. Tämä on var­maankin aivan tietois­es­ti valit­tu linja 😉

      20. Pysäkkivi­iseeseen on las­ket­ta­va jar­rut­tamiseen ja kiihdyt­tämiseen menevä aika sekä se, ettei liiken­neval­o­ja voi­da tahdis­taa ratikan mukaan, kos­ka sen liikku­mi­nen ei ole ennustettavissa.

      21. Osmo Soin­in­vaara:
        Pysäkkivi­iseeseen on las­ket­ta­va jar­rut­tamiseen ja kiihdyt­tämiseen menevä aika sekä se, ettei liiken­neval­o­ja voi­da tahdis­taa ratikan mukaan, kos­ka sen liikku­minebn ei ole ennustettavissa. 

        Jokainen liiken­neval­o­ton suo­jatie aiheut­taa saman ongel­man kuin pysäk­ki: ratikan pitää ennakoimat­tomasti hidas­taa, odot­taa ja kiihdyt­tää uudelleen. Ehkä pitäisi pois­taa suojatiet…
        Kan­takaupun­gin kulkunopeuk­sis­sa hidas­tamiseen ja kiihdy­tyk­seen ei mene kovin paljon aikaa (ehkä 5–10 sekun­tia kumpaankin). Jos ratikoil­la päästäisi­in aja­maan 60 km/h, tilanne olisi ihan toinen. Itse panos­taisin kuitenkin enem­män matkus­tus­mukavu­u­teen kuin nopeu­teen, esim. joil­lain kul­jet­ta­jille ole­va tapa kiihdyt­tää mutkissa ei tun­nu vau­nun takaosas­sa istu­vas­ta kovin mukavalta…

      22. Pysäkkien pois­toista aina vaah­do­taan yleisel­lä tasol­la, mut­ta kaikissa näke­mis­säni konkreet­ti­sis­sa tapauk­sis­sa se on ollut täysin perusteltua.

        Hyvä esimerk­ki on Per­honkadun ja Calo­niuk­senkadun pysäkkien yhdis­tämi­nen. Van­hat pysäk­it oli­vat 300 metrin päässä toi­sis­taan. Uusi pysäk­ki tulee suurin piirtein van­ho­jen väli­in. Käve­ly­matkat kas­va­vat pisim­mil­läänkin alle 200 metriä. Käytän­nössä melkein kenenkään käve­ly­mat­ka ei kas­va yli 100 metriä. Ja monil­la ne myös lyhenevät. Van­ho­jen pysäkkien käyt­täjämäärä oli yleen­sä hyvin pieni ver­rat­tuna kyy­dis­sä ole­vaan matkus­ta­jamäärään. Hyvä muutos.

      23. Äiä:
        Pysäkkien pois­toista aina vaah­do­taan yleisel­lä tasol­la, mut­ta kaikissa näke­mis­säni konkreet­ti­sis­sa tapauk­sis­sa se on ollut täysin perusteltua.

        Hyvä esimerk­ki on Per­honkadun ja Calo­niuk­senkadun pysäkkien yhdis­tämi­nen. Van­hat pysäk­it oli­vat 300 metrin päässä toi­sis­taan. Uusi pysäk­ki tulee suurin piirtein van­ho­jen väli­in. Käve­ly­matkat kas­va­vat pisim­mil­läänkin alle 200 metriä. Käytän­nössä melkein kenenkään käve­ly­mat­ka ei kas­va yli 100 metriä. Ja monil­la ne myös lyhenevät. Van­ho­jen pysäkkien käyt­täjämäärä oli yleen­sä hyvin pieni ver­rat­tuna kyy­dis­sä ole­vaan matkus­ta­jamäärään. Hyvä muutos.

        Joo, mat­ka pysäkille lyhe­nee ihan kivasti aina sil­loin, kun se siir­retään oman oven eteen. Ja nopeu­tuukin kivasti, kun muil­ta viedään pysäkki.

        Vaan eivät­pä men­neet fak­tat ihan kohdalleen. Calo­niuk­senkadun pysäk­ki oli ylivoimais­es­ti Meche­lininkadun vilkkain pysäk­ki jo pelkästään siitä syys­tä, että Ruo­ho­lahdes­ta tule­vat Taival­lah­den koul­u­lais­lau­mat käyt­tivät sitä joka päivä. Per­honkadun pysäkkiä tarvit­si­vat lähin­nä rav­in­to­lak­oulun oppi­laat. Eikä uusi pysäk­ki tule van­ho­jen puo­liväli­in. Län­nen suun­taan menevä pysäk­ki siir­tyy alle 100 metriä kohti Arka­di­ankadun kulmaa.

        Se, että yhdel­lä Helsin­gin pääkaduista asukas­määrät huomioon ottaen ratikkapysäkkien väli on melkein 600 metriä, on kohtu­u­ton­ta, varsinkin kun muu­ta julk­ista liiken­net­tä ei ole sen jäl­keen, kun bus­siy­htey­det tapet­ti­in jo aikaisemmin.

      24. Jalankulk­i­ja:

        Se, että yhdel­lä Helsin­gin pääkaduista asukas­määrät huomioon ottaen ratikkapysäkkien väli on melkein 600 metriä, on kohtu­u­ton­ta, varsinkin kun muu­ta julk­ista liiken­net­tä ei ole sen jäl­keen, kun bus­siy­htey­det tapet­ti­in jo aikaisemmin.

        Kun siir­to valmis­tuu, Arka­di­ankadun pysäk­iltä Mar­i­ankadun pysäkille on suun­nas­ta riip­puen 390–450 metriä.

      25. Melkein 600: Kun siir­to valmis­tuu, Arka­di­ankadun pysäk­iltä Mar­i­ankadun pysäkille on suun­nas­ta riip­puen 390–450 metriä.

        Mar­i­ankatu on Kru­u­nun­haas­sa. Tai­dat olla lan­delta, kun et tunne katu­ja. Arka­di­ankadus­ta seu­raa­va pysäk­ki Ruo­ho­lah­teen päin on Mar­i­an sairaala, jos sat­tuu liikku­maan siel­lä päin. Sil­lä ei ole paljonkaan tekemista sen kanssa, että Calo­niuk­senkadun entisen pysäkin käyt­täjät joutu­vat tal­lus­tele­maan toiseen sun­ntaan Apol­lonkadulle, jonne on melkein 600 metriä edel­liseltä Arka­di­ankadun pysäk­iltä. Ruo­ho­lah­teen päin men­täessä pysäk­ki on vieläkin kauem­pana, kos­ka se on risteyk­sen toisel­la puolella.

      26. Jalankulk­i­ja: Mar­i­ankatu on Kru­u­nun­haas­sa. Tai­dat olla lan­delta, kun et tunne katu­ja. Arka­di­ankadus­ta seu­raa­va pysäk­ki Ruo­ho­lah­teen päin on Mar­i­an sairaala, jos sat­tuu liikku­maan siel­lä päin. Sil­lä ei ole paljonkaan tekemista sen kanssa, että Calo­niuk­senkadun entisen pysäkin käyt­täjät joutu­vat tal­lus­tele­maan toiseen sun­ntaan Apol­lonkadulle, jonne on melkein 600 metriä edel­liseltä Arka­di­ankadun pysäk­iltä. Ruo­ho­lah­teen­päin men­täessä pysäk­ki on vieläkin kauem­pana, kos­ka se on risteyk­sen toisel­la puolella.

        Kiitos kor­jauk­ses­ta. Tapah­tui aja­tusvirhe ja ‑katu pääte lip­sahti sanan lop­pu­un. Koite­taan uudem­man kerran. 

        Uudelta Calo­niuk­senkadun pysäk­iltä on noin 400 metriä Mar­i­an pysäkille. Vas­taavasti Apol­lonkadun pysäkille matkaa on noin 500 metriä. Pysäkkiväli ei siis ole melkein 600 metriä, vaan vähän alle 500. Calo­niuk­senkadun van­han pysäkin käyt­täjien ei ole pakko kävel­lä Apol­lonkadulle — uusi pysäkki­hän on alle 200 metrin päässä vanhasta.

        ~500 metriä on mielestäni hyvä pysäkkiväli Mek­lulle. Pysähte­ly alle 400 metrin välein ei ole siel­lä perustel­tua. Olen tyy­tyväi­nen muutokseen.

      27. Melkein 800:

        Uudelta Calo­niuk­senkadun pysäk­iltä on noin 400 metriä Mar­i­an pysäkille. Vas­taavasti Apol­lonkadun pysäkille matkaa on noin 500 metriä. Pysäkkiväli ei siis ole melkein 600 metriä, vaan vähän alle 500. Calo­niuk­senkadun van­han pysäkin käyt­täjien ei ole pakko kävel­lä Apol­lonkadulle —uusi pysäkki­hän on alle 200 metrin päässä vanhasta.

        No eivät­pä men­neet koor­di­naatit vieläkään kohdalleen, kun et näköjään tiedä, mis­sä Calo­niuk­senkatu on. Mut­ta vas­tauk­ses­tasi voi hel­posti päätel­lä, mis­tä fab­ri­ik­ista tietosi ovat peräisin.

        Kan­nat­taisi käy­dä paikan pääl­lä ihan itse ihmettelemässä.

      28. Jalankulk­i­ja: No eivät­pä men­neet koor­di­naatit vieläkään kohdalleen, kun et näköjään tiedä, mis­sä Calo­niuk­senkatu on. Mut­ta vas­tauk­ses­tasi voi hel­posti päätel­lä, mis­tä fab­ri­ik­ista tietosi ovat peräisin.

        Kan­nat­taisi käy­dä paikan pääl­lä ihan itse ihmettelemässä.

        Ei tässä mitään fab­ri­ikke­ja avuk­si tarvi­ta, kun asia on pohjim­mil­taan hyvin yksinkertainen.

        Uuden pysäkin nimi on Calo­niuk­senkatu. Tämä on sin­ul­ta ilmeis­es­ti jäänyt huo­maa­mat­ta ja siitä sekaan­nus? Pysäk­ki sijait­see Mek­lun ja Arka­di­ankadun risteyk­sessä, kuten mon­ta ker­taa san­ot­tu. Mat­ka Apol­lonkadun pysäkille on noin 500 metriä ja mat­ka Mar­i­an pysäkille noin 400 metriä. Pysäkkiväli on tuos­sa kohtaa siis vähän alle 500 metriä, joka on varsin hyvä Töölöön.

      29. Melkein 600: Ei tässä mitään fab­ri­ikke­ja avuk­si tarvi­ta, kun asia on pohjim­mil­taan hyvin yksinkertainen.

        Uuden pysäkin nimi on Calo­niuk­senkatu. Tämä on sin­ul­ta ilmeis­es­ti jäänyt huo­maa­mat­ta ja siitä sekaan­nus? Pysäk­ki sijait­see Mek­lun ja Arka­di­ankadun risteyk­sessä, kuten mon­ta ker­taa sanottu. 

        Niin­pä on. Sik­sipä nimi onkin tosi lystikäs, kun Calo­niuk­senkatu ei ole lähi­mail­lakaan. Pysäkin lähim­mät kadut ovat Arka­di­ankatu, Per­honkatu, Hietaniemenkatu ja Sam­monkatu. Et tain­nut sit­tenkään käy­dä paikan pääl­lä katsomassa.

        Onko­han tämä joku uusi HSL-strate­gia? Että nimetään pysäk­ki jonkun “kuolleen” muis­tok­si, ihan noin vain kun­nioituk­sen osoituk­sek­si. Vai mah­taisiko sit­tenkin joku muu sekoilla?

      30. Jalankulk­i­ja: Niin­pä on. Sik­sipä nimi onkin tosi lystikäs, kun Calo­niuk­senkatu ei ole lähi­mail­lakaan. Pysäkin lähim­mät kadut ovat Arka­di­ankatu, Per­honkatu, Hietaniemenkatu ja Sammonkatu.Et tain­nut sit­tenkään käy­dä paikan pääl­lä katsomassa.

        Onko­han tämä joku uusi HSL-strate­gia? Että nimetään pysäk­ki jonkun “kuolleen” muis­tok­si, ihan noin vain kun­nioituk­sen osoituk­sek­si. Vai mah­taisiko sit­tenkin joku muu sekoilla? 

        Viere­inen pysäk­ki oli ennen Mar­i­an sairaala, joka oli ymmär­ret­tävä, mut­ta nyt se on “Maria” — mitä se oikein tarkoittaa?

      31. Jalankulk­i­ja: Niin­pä on. Sik­sipä nimi onkin tosi lystikäs, kun Calo­niuk­senkatu ei ole lähi­mail­lakaan. Pysäkin lähim­mät kadut ovat Arka­di­ankatu, Per­honkatu, Hietaniemenkatu ja Sammonkatu.Et tain­nut sit­tenkään käy­dä paikan pääl­lä katsomassa.

        Onko­han tämä joku uusi HSL-strate­gia? Että nimetään pysäk­ki jonkun “kuolleen” muis­tok­si, ihan noin vain kun­nioituk­sen osoituk­sek­si. Vai mah­taisiko sit­tenkin joku muu sekoilla?

        En voi mitään sille, jos HSL:n nimeämiskäytän­nöt eivät sin­ua miel­lytä. Minus­takin pysäkin nimen olisi voin­ut vai­h­taa siir­ron yhtey­dessä, mut­ta se ei liity aiem­paan keskustelu­un mitenkään. Paikan pääl­lä käyn päivit­täin, joten ei ongel­maa senkään puoleen. Sin­ulle on ilmeis­es­ti ylit­sepääsemät­tömän vaikeaa myön­tää, että puhuit potaskaa väit­täessäsi, että pysäkkiväli on melkein 600 metriä, vaik­ka oikeasti se on alle 500. Töölön tapaises­sa ympäristössä noin 500 metriä on hyvä pysäkkiväli ratikalle. Näitä fak­to­ja et pysty kumoa­maan vaik­ka kuin­ka siirtelisit maalitolppia. 

        Ennus­tan, että seu­raavak­si alat valit­taa pysäkkika­tok­sen väristä ja ratakiskon pak­su­ud­es­ta. Jään innol­la odottamaan.

      32. Melkein 600: En voi mitään sille, jos HSL:n nimeämiskäytän­nöt eivät sin­ua miel­lytä. Minus­takin pysäkin nimen olisi voin­ut vai­h­taa siir­ron yhtey­dessä, mut­ta se ei liity aiem­paan keskustelu­un mitenkään. —-

        Ennus­tan, että seu­raavak­si alat valit­taa pysäkkika­tok­sen väristä ja ratakiskon pak­su­ud­es­ta. Jään innol­la odottamaan.

        Joo, kai se olisi ihan tyh­mää odot­taa, että pysäkin nimi ker­toisi, mis­sä pysäk­ki sijait­see. Se on var­maan ihan van­hanaikaista. Täy­tyy tässä matkus­tamises­sa joku jän­ni­tys säi­lyä. Sik­sipä ehdotankin, että nimi muutet­taisi­in “Kre­ma­to­ri­on pysäkik­si”. Kre­ma­to­rio on melkein yhtä lähel­lä kuin Calo­niuk­senkatu mut­ta olisi nimenä infor­mati­ivisem­pi ja antaisi myös vähän lisäsäväys­tä kadulle, jon­ka var­rel­la on jo ennestään mon­et merkit­tävät hau­taus­maat. Sen lisäk­si alueesta on tul­lut sekä merkit­tävän kult­tuurim­iljöön että lähidemokra­t­ian hautausmaa.

      33. Melkein 600: Sin­ulle on ilmeis­es­ti ylit­sepääsemät­tömän vaikeaa myön­tää, että puhuit potaskaa väit­täessäsi, että pysäkkiväli on melkein 600 metriä, vaik­ka oikeasti se on alle 500. Töölön tapaises­sa ympäristössä noin 500 metriä on hyvä pysäkkiväli ratikalle. Näitä fak­to­ja et pysty kumoa­maan vaik­ka kuin­ka siirtelisit maalitolppia. 

        Ennus­tan, että seu­raavak­si alat valit­taa pysäkkika­tok­sen väristä ja ratakiskon pak­su­ud­es­ta. Jään innol­la odottamaan.

        Koeta­pa vielä saa­da näke­myk­sesi läpi HSL:n reit­tiop­paas­sa. Se kun antoi itsepäis­es­ti etäisyy­dek­si 600 m.

      34. Jalankulk­i­ja: Joo, kai se olisi ihan tyh­mää odot­taa, että pysäkin nimi ker­toisi, mis­sä pysäk­ki sijait­see. Se on var­maan ihan van­hanaikaista. Täy­tyy tässä matkus­tamises­sa joku jän­ni­tys säi­lyä. Sik­sipä ehdotankin, että nimi muutet­taisi­in “Kre­ma­to­ri­on pysäkik­si”. Kre­ma­to­rio on melkein yhtä lähel­lä kuin Calo­niuk­senkatu mut­ta olisi nimenä infor­mati­ivisem­pi ja antaisimyös vähän lisäsäväys­tä kadulle, jon­ka var­rel­la on jo ennestään mon­et merkit­tävät hau­taus­maat. Sen lisäk­si alueesta on tul­lut sekä merkit­tävän kult­tuurim­iljöön että lähidemokra­t­ian hautausmaa.

        Pysäkin nimen olisi var­masti voin­ut vai­h­taa siir­ron yhtey­dessä, mut­ta turha siitä on tääl­lä kitistä. Osoi­ta val­i­tuk­sesi HSL:lle.

        Jalankulk­i­ja: Koeta­pa vielä saa­da näke­myk­sesi läpi HSL:n reit­tiop­paas­sa. Se kun antoi itsepäis­es­ti etäisyy­dek­si 600 m.

        Ai nyt HSL onkin yhtäkkiä luotet­ta­va tiedonlähde? Maria-Calo­niuk­senkatu on noin 430 metriä ja Calo­niuk­senkatu-Apol­lonkatu noin 540 metriä. Ihan pas­selit pysäkkivälit Töölöön. Aiem­min pysäkke­jä oli lyhyel­lä pätkäl­lä liikaa.

      35. Äiä:
        Pysäkkien pois­toista aina vaah­do­taan yleisel­lä tasol­la, mut­ta kaikissa näke­mis­säni konkreet­ti­sis­sa tapauk­sis­sa se on ollut täysin perusteltua.

        Hyvä esimerk­ki on Per­honkadun ja Calo­niuk­senkadun pysäkkien yhdis­tämi­nen. Van­hat pysäk­it oli­vat 300 metrin päässä toi­sis­taan. Uusi pysäk­ki tulee suurin piirtein van­ho­jen väli­in. Käve­ly­matkat kas­va­vat pisim­mil­läänkin alle 200 metriä. Käytän­nössä melkein kenenkään käve­ly­mat­ka ei kas­va yli 100 metriä. Ja monil­la ne myös lyhenevät. Van­ho­jen pysäkkien käyt­täjämäärä oli yleen­sä hyvin pieni ver­rat­tuna kyy­dis­sä ole­vaan matkus­ta­jamäärään. Hyvä muutos.

        Juuri näin. Valitet­tavasti samal­la uudelle kutosen reit­ille Telakkakadulle ollaan rak­en­ta­mas­sa kak­sikin täl­laista 300 metrin pysäkkiväliä. Raken­nustyöt juuri käyn­nistymässä. Sää­lik­si käy tule­via Her­ne­saaren asukkai­ta, joiden nopea keskus­tay­hteys tuon olisi tarkoi­tus olla.

        https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunkiymparisto/telakkakadun+rakentaminen+alkaa+punavuoressa?pd=v

      36. Jos pysäkkiväli opti­moidaan min­i­moimal­la matkus­ta­jien yhteen­las­ket­tu käve­ly- ja ratikkas­samatkus­r­tu­sai­ka, pysäkeitä kan­nat­taa lait­taa sitä harvem­paan, mitä pienem­pi on pysäk­iltä nou­se­vain (ja pois­tu­vien) määrä ratikas­sa ole­vien määrään. Sik­si pysäkke­jä annaa lait­taa tiheäm­pään reitin hän­nil­lä ja harvem­paan keskel­lä. Meche­lininkatu ja Helsin­gin katu ovat rfeit­tien keskivaiheilla.
        Tämän mukaan nelosel­la on yksi pysäk­ki liikaa Alek­sil­la, var­maanin se, joka on Alek­si 13:n kohdal­la, mut­ta tähän vaikut­ta­vat myös kauop­po­jen intres­sit. Nelosel­la on Pikkuhuopalah­den kohdal­la kak­si pysäkkiä aivan vierekkän. Niistä toinen on liikaa.
        Neloselta voisi kuitenkin pois­taa pysäkin tai peräti kak­si Katajanokalta.

      37. Osmo Soin­in­vaara: Sik­si pysäkke­jä annaa lait­taa tiheäm­pään reitin hän­nil­lä ja harvem­paan keskel­lä. Meche­lininkatu ja Helsin­gin katu ovat rfeit­tien keskivaiheilla.

        Esim. nelosel­la matkat ovat yleen­sä reitin hän­niltä keskelle tai toisin päin, aika har­va matkus­taa reitin päästä päähän. Näis­sä opti­moin­ti­a­jatuk­sis­sa hel­posti uno­htuu se, että kaikille kaupunki­laisille pitäisi tar­jo­ta hyvä liiken­teelli­nen saavutet­tavu­us, eli ei matkan var­rel­la ole­vien kulkuy­hteyk­siä pidä heiken­tää liikaa sik­si, että jonkun toisen matkan­teko hie­man nopeutuu…

      38. Ville: Esim. nelosel­la matkat ovat yleen­sä reitin hän­niltä keskelle tai toisin päin, aika har­va matkus­taa reitin päästä päähän. Näis­sä opti­moin­ti­a­jatuk­sis­sa hel­posti uno­htuu se, että kaikille kaupunki­laisille pitäisi tar­jo­ta hyvä liiken­teelli­nen saavutet­tavu­us, eli ei matkan var­rel­la ole­vien kulkuy­hteyk­siä pidä heiken­tää liikaa sik­si, että jonkun toisen matkan­teko hie­man nopeutuu…

        Niin, pitäisikö? Raitio­vaunut ovat nykyään esteet­tömiä, on pysäkkiku­u­luk­set, liput saa ostaa kul­jet­ta­jal­ta, joka on har­joit­taa myös oto tur­istineu­von­taa ja ties mitä, mut­ta onko raitio­vau­nun järkevää palvel­la ihan kaikkia? Tästä on yllät­tävän vähän keskustel­tu Suomessa.

        Val­taosa jl-matkoista on kuitenkin sään­nöl­lis­ten käyt­täjien sään­nöl­lisiä matko­ja. Jos nopeut­ta uhrataan liiak­si _ihan kaikkien_ palvelemisek­si, suurin osa matkus­ta­jista kär­sii, ehkä vai­h­taa mui­hin liikkumismuotoihin.

        Kaikkien pitää päästä liikku­maan. Mut­ta silti voi olla taloudel­lisem­paa jär­jestää osalle liikku­mis­tarpei­sista palvelulin­jo­ja jopa tak­sikul­je­tuk­sia sen sijaan, että pysäytel­lään raitio­vaunua joka mum­mon ja rajoit­teisen oven eteen.

      39. j‑lu: Val­taosa jl-matkoista on kuitenkin sään­nöl­lis­ten käyt­täjien sään­nöl­lisiä matko­ja. Jos nopeut­ta uhrataan liiak­si _ihan kaikkien_ palvelemisek­si, suurin osa matkus­ta­jista kär­sii, ehkä vai­h­taa mui­hin liikkumismuotoihin.

        On tärkeää erot­taa toi­sis­taan työ­matkali­ikenne ja muu liikku­mi­nen. Vapaa-ajan liikku­misen määrä liiken­teen kokon­ais­määrässä on merkit­tävä, mut­ta liiken­nejär­jestelmää suun­nitel­laan etupäässä työ­matkali­iken­teen ruuhkahuipun perus­teel­la. Ehkä tässä on myös jonkin­lainen luter­i­lainen moraali taustal­la vaikut­ta­mas­sa — työ­matkat ovat tärkeitä ja tarpeel­lisia, muu liikku­mi­nen toissijaista…

  6. Raken­nus­valvon­ta tuot­taa tulo­ja kos­ka sil­lä on monopoli.

  7. Ratikkaliput ovat olleet halpo­ja, lin­jas­to kat­ta­va, pysäkke­jä tiheässä ja rauhalli­nen kulku — matkus­tus­mukavu­us hyvä. Asi­akkaat ovat olleet tyy­tyväisiä. Siis­pä hin­to­ja pitää korot­taa, pysäkke­jä vähen­tää ja nopeut­ta nos­taa, jot­ta matkus­tus­mukavu­us ja asi­akastyy­tyväisyys para­nee. Het­ko­nen, mites niiden oikeasti käy. Onko ihan var­ma, että se sama mit­tari, jon­ka perus­teel­la liikku­mi­nen lähiöstä keskus­taan sujuu mah­dol­lisim­man hyvin, toimii keskus­tan sisäl­lä yhtä hyvin.

    1. Kodi­ton: Onko ihan var­ma, että se sama mit­tari, jon­ka perus­teel­la liikku­mi­nen lähiöstä keskus­taan sujuu mah­dol­lisim­man hyvin, toimii keskus­tan sisäl­lä yhtä hyvin.

      Keskus­tan sisäi­nen liiken­nehän pitäisi saa­da hävitet­tyä: lyhyi­den matko­jen tekem­i­nen hidas­taa pidem­män matkan matkus­ta­jien kulkua. Lyhyet matkathan voi kävel­lä tai pyöräillä 😉

      1. Ville: Keskus­tan sisäi­nen liiken­nehän pitäisi saa­da hävitet­tyä: lyhyi­den matko­jen tekem­i­nen hidas­taa pidem­män matkan matkus­ta­jien kulkua. Lyhyet matkathan voi kävel­lä tai pyöräillä 😉

        No tuo­hon­han lip­pu-uud­is­tus ja vyöhyke­malli tähtäävät, että jätä hymiöt vaan pois.

        Sivu­men­nen sanoen hsl on kasa kepu­laista paskaa.

  8. Pysäkeistä.
    — Mik­si kaikkien (kyytiläis­ten) pitää pysähtyä yhden (pysäkkiläisen) takia?
    Luulisi, että nykytekni­ikalla, kun autotkin jo aja­vat itse itseään, olisi help­po kehit­tää pieni­in vaunui­hin perus­tu­va henkilöi­den siir­to­jär­jestelmä kaupunki­oloi­hin. Onhan raiteille varat­tu varat­tu hulp­peat maa-alueet aivan ydinkeskus­taa myöten ja rait­sikoiden välisenä aikana kiskoalue on tyhjillään.
    — Autonomi­nen autoli­ikenne lataa akku­ja käyt­täessään kisko­ja, muul­loin liikkuu ovelta ovelle.
    — Vaunu mak­se­taan tilates­sa ja se tulee oven eteen min­uutin tarkku­udel­la. Ei turhaa tai tyhjil­lään ajoa.
    — Autonomi­nen auto väistää isoa rait­sikkaa kiskoalueel­la liikkues­saan. Siis käyt­tää vain ylimääräistä tiekapasiteettia.

    Eivät ihmiset tule pysäkille sik­si, että “he halu­a­vat ajaa rait­sikalla”. (Ja kos­ka kaupunki­laiset halu­a­vat ajaa rait­sikalla, meil­lä pitää olla raiti­otie!) He tule­vat pysäkille, kos­ka ei ole parem­paakaan vai­h­toe­htoa saatavilla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.