Kihelkonna-Kuressaari

8 vastausta artikkeliin “Kihelkonna-Kuressaari”

1. Sokke­lin matalu­us Virossa ja vähän muual­la on min­u­akin askar­rut­tanut. Laitoin huomiosi fb:n “Pelas­takaa van­hat talot”-ryhmään ja jään odot­ta­maan mitä siel­lä tiedetään.

   Vastaa

2. Yöu­nien kannal­ta keskus­tan sulkem­i­nen liiken­teeltä on mitä main­ioin jut­tu. Parvis­sa liikku­vat HD-ukot (Suomes­ta) ovat siel­lä tavan­neet levit­tää melusaastet­taan aivan aamu­tun­neille asti. 

   Tuo maan­nouse­masieni taitaa olla vain meikäläis­ten kuu­si­val­tais­ten maa-aluei­den ongel­ma. Luulen, että siel­lä ei myöskään radonkaa­su ole saman­lainen ongel­ma kuin mei­dän moreenimaillamme.

   Vastaa

3. En osaa sanoa. Asi­aan saat­taa vaikut­taa myös epä­ta­sainen maas­to. Ja tieenkin atpa ja tottumus.

   Van­hois­sa mökeis­sä oli mata­lat peru­s­tat, mut­ta ne tönot ovat lahon­neet. Hyvin usein.

   Korkeampi perus­ta suo­jaa myös seinää.

   Vastaa

4. “Täy­tyy sanoa, että pojat oli­vat aika taitavia, paljon taitavampia kuin Hiet­sus­sa pelaavat.”

   nohnoh, noinko­han. Hiet­sus­sa pelaa­vat kaiken­ta­soiset har­ras­ta­jat, vas­ta aloit­taneista Suomen huip­pui­hin. Tuol­la Kures­saa­res­sa oli var­maan joku tur­naus, eikä nor­maalia pelailua.

   Vastaa

5. Markku af Heurlin:
   En osaa sanoa. Asi­aan saat­taa vaikut­taa myös epä­ta­sainen maas­to. Ja tieenkin atpa ja tottumus.

   Van­hois­sa mökeis­sä oli mata­lat peru­s­tat, mut­ta ne tönot ovat lahon­neet. Hyvin usein.

   Korkeampi perus­ta suo­jaa myös seinää.

   Vähän erikoista, kos­ka taas sähkö­tol­pat yms. pistävät betoni­paalu­jen päälle

   Vastaa

6. Virossa maaperä on tyystin eri­laista kuin Suomes­sa. Kalkkikivi­maa­ta on maas­ta suuri osa ja se ei toi­mi samal­la taval­la kuin suo­ma­lainen maas­to, jos­sa peruskallion pääl­lä on ohuehko ker­ros soraa tai savea. Suomes­sa poh­javesi on todel­la lähel­lä maan­pin­taa ja van­ha viisaus onkin rak­en­taa talo aina maas­tossa korkeam­malle paikalle tai eristää raken­nus kivi­jalal­la tai korkeal­la sokkelilla.

   Vastaa

7. Rolle: Vähän erikoista, kos­ka taas sähkö­tol­pat yms. pistävät betoni­paalu­jen päälle

   Tuo on van­ha yleis­li­it­to­lainen stan­dar­di, jota nou­datet­ti­in koko Nevvostoliitossa.

   Vastaa

8. Läh­es maan­ta­sos­sa ole­via lat­tioi­ta on kyl­lä 60- ja 70-luku­jen omakoti­talois­sa Suomes­sakin vaik­ka kuin­ka paljon, ja kos­teu­songelmia vas­taavasti. Sem­minkin, kun lat­tialaatan alle tuol­loin laitet­ti­in usein hiekkaa, eli nyky­mallista kapil­laarikatkoa ei ole. Lap­su­u­denko­ti­ni vuosi­mallia 75 sat­tuu ole­maan täm­möi­nen, mut­ta se on pysynyt kun­nos­sa, ilmeis­es­ti kos­ka sokke­li on poikkeuk­sel­lisen korkea ja beto­nia (ei 80-luvun harkko­ja), talo kivirunk­oinen, ja ton­tin taakse raken­net­ti­in myöhem­min kokoo­jakatu, jon­ka ojat kui­v­at­ti­vat koko tont­tia aika lailla.

   Vastaa