Kihelkonna-Kuressaari

Per­jan­tai

Tuu­li oli ylty­nyt kovak­si ja puus­kit­tai­sek­si. Se oli aluk­si sivu­tuul­ta, mut­ta sit­ten reit­ti kään­tyi län­teen ja tuu­li tuli takaa. Vau! Nyt men­tiin lujaa.

Ker­ran­kin kävi niin, että peril­le tulo suo­ras­taan har­mit­ti. Jos en oli­si päät­tä­nyt tutus­tua Kures­saa­reen vähän parem­min, oli­sin jat­ka­nut mat­kaa län­teen Orissaareen.

Hotel­loi­duin, kier­te­lin fil­la­ril­la kau­pun­kia. Kures­saa­ri on lähes kos­ke­mat­to­ma­na säi­ly­nyt van­ha puu­kau­pun­ki – sel­lai­nen, jol­lai­sia meil­lä­kin oli vie­lä 1960-luvun alus­sa, mut­ta meil­lä, min­kä sota sääs­ti, sen rau­ha tuho­si. Suo­ma­lais­ten pik­ku­kau­pun­kien rumuus on suo­ras­taan elin­kei­no­po­liit­ti­nen ongel­ma, kos­ka ruma eli­nym­pä­ris­tö ei hou­kut­te­le luo­via ihmi­siä paik­ka­kun­nal­le yrittäjiksi.

Kures­saa­ren kes­kus­ta oli sul­jet­tu lii­ken­teel­tä. Sin­ne oli tuo­tu ton­neit­tain hiek­kaa ran­ta­pal­lon pelaa­mis­ta var­ten. Täy­tyy sanoa, että pojat oli­vat aika tai­ta­via, pal­jon tai­ta­vam­pia kuin Hiet­sus­sa pelaavat.

Kävin sau­nas­sa ja läh­din syömään.

Huo­mi­sek­si lau­an­taik­si on luvat­tu sadet­ta. Tie­dus­tin hotel­lis­ta, voi­ko siel­lä olla yhden yli­mää­räi­sen yön.

 

8 vastausta artikkeliin “Kihelkonna-Kuressaari”

  1. Sok­ke­lin mata­luus Viros­sa ja vähän muu­al­la on minua­kin askar­rut­ta­nut. Lai­toin huo­mio­si fb:n “Pelas­ta­kaa van­hat talot”-ryhmään ja jään odot­ta­maan mitä siel­lä tiedetään.

  2. Yöunien kan­nal­ta kes­kus­tan sul­ke­mi­nen lii­ken­teel­tä on mitä mai­nioin jut­tu. Par­vis­sa liik­ku­vat HD-ukot (Suo­mes­ta) ovat siel­lä tavan­neet levit­tää melusaas­tet­taan aivan aamu­tun­neil­le asti. 

    Tuo maan­nouse­ma­sie­ni tai­taa olla vain mei­kä­läis­ten kuusi­val­tais­ten maa-aluei­den ongel­ma. Luu­len, että siel­lä ei myös­kään radon­kaa­su ole saman­lai­nen ongel­ma kuin mei­dän moreenimaillamme.

  3. En osaa sanoa. Asi­aan saat­taa vai­kut­taa myös epä­ta­sai­nen maas­to. Ja tieen­kin atpa ja tottumus.

    Van­hois­sa mökeis­sä oli mata­lat perus­tat, mut­ta ne tönot ovat lahon­neet. Hyvin usein.

    Kor­keam­pi perus­ta suo­jaa myös seinää.

  4. Täy­tyy sanoa, että pojat oli­vat aika tai­ta­via, pal­jon tai­ta­vam­pia kuin Hiet­sus­sa pelaavat.”

    noh­noh, noin­ko­han. Hiet­sus­sa pelaa­vat kai­ken­ta­soi­set har­ras­ta­jat, vas­ta aloit­ta­neis­ta Suo­men huip­pui­hin. Tuol­la Kures­saa­res­sa oli var­maan joku tur­naus, eikä nor­maa­lia pelailua.

  5. Mark­ku af Heur­lin:
    En osaa sanoa. Asi­aan saat­taa vai­kut­taa myös epä­ta­sai­nen maas­to. Ja tieen­kin atpa ja tottumus.

    Van­hois­sa mökeis­sä oli mata­lat perus­tat, mut­ta ne tönot ovat lahon­neet. Hyvin usein.

    Kor­keam­pi perus­ta suo­jaa myös seinää.

    Vähän eri­kois­ta, kos­ka taas säh­kö­tol­pat yms. pis­tä­vät beto­ni­paa­lu­jen päälle

  6. Viros­sa maa­pe­rä on tyys­tin eri­lais­ta kuin Suo­mes­sa. Kalk­ki­ki­vi­maa­ta on maas­ta suu­ri osa ja se ei toi­mi samal­la taval­la kuin suo­ma­lai­nen maas­to, jos­sa perus­kal­lion pääl­lä on ohueh­ko ker­ros soraa tai savea. Suo­mes­sa poh­ja­ve­si on todel­la lähel­lä maan­pin­taa ja van­ha vii­saus onkin raken­taa talo aina maas­tos­sa kor­keam­mal­le pai­kal­le tai eris­tää raken­nus kivi­ja­lal­la tai kor­keal­la sokkelilla.

  7. Rol­le: Vähän eri­kois­ta, kos­ka taas säh­kö­tol­pat yms. pis­tä­vät beto­ni­paa­lu­jen päälle

    Tuo on van­ha yleis­liit­to­lai­nen stan­dar­di, jota nou­da­tet­tiin koko Nevvostoliitossa.

  8. Lähes maan­ta­sos­sa ole­via lat­tioi­ta on kyl­lä 60- ja 70-luku­jen oma­ko­ti­ta­lois­sa Suo­mes­sa­kin vaik­ka kuin­ka pal­jon, ja kos­teuson­gel­mia vas­taa­vas­ti. Sem­min­kin, kun lat­tia­laa­tan alle tuol­loin lai­tet­tiin usein hiek­kaa, eli nyky­mal­lis­ta kapil­laa­ri­kat­koa ei ole. Lap­suu­den­ko­ti­ni vuo­si­mal­lia 75 sat­tuu ole­maan täm­möi­nen, mut­ta se on pysy­nyt kun­nos­sa, ilmei­ses­ti kos­ka sok­ke­li on poik­keuk­sel­li­sen kor­kea ja beto­nia (ei 80-luvun hark­ko­ja), talo kivi­run­koi­nen, ja ton­tin taak­se raken­net­tiin myö­hem­min kokoo­ja­ka­tu, jon­ka ojat kui­vat­ti­vat koko tont­tia aika lailla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.