Kategoria: Ilmastopolitiikka

Aalto-yliopiston tutkimus kaupunkirakenteen vaikutuksesta ihmisten kulutuskäyttäytymiseen

 

Hesari uuti­soi Aal­to-yliopis­ton tutkimuk­ses­ta, jon­ka mukaan keskus­ta-asu­jan hiil­i­jalan­jäl­ki onkin suurem­pi kuin muiden eikä tämän takia pitäisikään tiivistää kaupunki­raken­net­ta. Tulos on täysin päin­vas­tainen kuin jok­seenkin kaik­ki maail­mal­la asi­as­ta tehdyt tutkimuk­set. Kos­ka itse tutkimus­ta ei ole julka­istu netis­sä, ei sitä voi arvioi­da, vaan on Hesarin uuti­soin­nin varas­sa. Sik­si emme voi tietää, ovatko tutk­i­jat itse tulkin­neet tulok­sia eri­tyis­es­ti kausali­teetin osalta niin kuin Hesari on väit­tänyt vai menevätkö tulkin­nat Hesarin piikkiin.

Niin­pä halu­an esit­tää kolme kysymystä:

Mil­lä logi­ikalla on las­ket­tu läm­mi­tyk­sen hiilijalanjälki?

Onko käytet­ty (taas) virheel­lis­es­ti sähkön­tuotan­non keskimääräisiä päästöjä mar­gin­aalin sijas­ta? Siihen vähän viit­taa väite, että kaukoläm­mön (voimalaitok­sen jäteläm­pö) hiil­i­jalan­jäl­ki olisi suurem­pi kuin maaläm­pöpump­pu­jen. Jokainen sähkönku­lut­ta­ja käyt­tää viimeistä voimalaitos­ta, joka on 70 % vuo­den tun­neista ja jok­seenkin koko läm­mi­tyskau­den kivi­hi­ililauhde­voimala jos­sain päin Pohjo­is­mai­ta tai Euroop­paa. Sil­loin maaläm­pöpu van­ha kir­joituk­seni vuodelta 2008 (kts ). Tilanne voi olla toinen tule­vaisu­udessa, jos maa­han tulee kak­si ydin­voimalaa lisää ja jos uusi­u­tu­van sähkön tuotan­to vähen­tää niiden tun­tien määrää vuodessa, jol­loin kivi­hi­ililaude on mar­gin­aalis­sa, mut­ta tois­taisek­si on näin. Jat­ka lukemista “Aal­to-yliopis­ton tutkimus kaupunki­rak­en­teen vaiku­tuk­ses­ta ihmis­ten kulutuskäyttäytymiseen”

Ilmaston lämpeneminen on taas kiihtynyt

lämpeneminen

Ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen näyt­ti toivei­ta herät­tävästi hidas­tu­van 2000-luvul­la. Jokin, jota ei tiedet­ty, näyt­ti anta­van ihmiskun­nalle lisää aikaa. Viimeisen kah­den ja puolen vuo­den aikana läm­pen­e­m­i­nen on taas kiihtynyt. Toive lisäa­jas­ta näyt­tää rauenneen.

El Nino on vas­ta käyn­nistymässä ja siitä ennuste­taan voimakas­ta, joten vuo­den kulut­tua käyrä on toden­näköis­es­ti yhä korkeammalla.

[LISÄYS 31.7.2015: ] Lähdeaineisoon pääsee tästä.

Nollakasvun yhteiskunta

(Artikke­li on julka­istu Tilas­tokeskuk­sen Tieto & tren­dit — talous- ja hyv­in­voin­tikat­saus ‑julka­is­us­sa 1/2015)

[Kir­joituk­seen on liitet­ty 3.3. kom­ment­ti Fak­tabaarin tuomiois­tu­imen johdosta]

Nol­lakasvus­ta puhut­ti­in paljon 1970-luvul­la. Rooman klu­bi varoit­ti rapor­tis­saan Kasvun rajat vuon­na 1972 luon­non­va­ro­jen vääjäämät­tömästä ehtymis­es­tä. Väestöräjähdys yhdis­tet­tynä talouskasvu­un aset­taisi­vat rajat talouskasvulle. Ajatelti­in, että jos halu­amme tule­vien sukupolvien elävän siedet­tävää elämää, mei­dän sukupolvemme on rajoitet­ta­va ahneut­taan. Oli rajoitet­ta­va talouskasvua ja jaet­ta­va aineel­lista hyvää oikeu­den­mukaisem­min niin, että kaikille riit­täisi tarpeek­si – ja hidas­ta­mal­la väestönkasvua niin nopeasti kuin mahdollista.

Kasvun kri­ti­ikissä oli sisäis­tet­tynä erään­lainen kiin­teä panos–tuotos ‑malli: kymme­nen pros­ent­tia suurem­pi tuotan­to edel­lyt­ti kymme­nen pros­ent­tia enem­män raa­ka-ainei­ta ja ener­giaa. Jat­ka lukemista “Nol­lakasvun yhteiskunta”

Öljytuotteiden veroja pitäisi nostaa heti

Kulut­ta­ja­maid­en kan­nat­taisi nyt yhteisel­lä päätök­sel­lä lisätä öljy­tuot­tei­den vero­tus­ta estääk­seen hin­nan laskua kään­tämästä kulu­tus­ta nousu­un ja pitääk­seen maail­man­markki­nahin­nan laskun mah­dol­lisim­man pitkäaikaisena. 

En tiedä, mikä ajaa öljyn hin­taa alas, mut­ta se lie­nee selvää, että hin­nan­lasku ei voi olla pysyvä. Hal­pa hin­ta houkut­telee markki­noille lisää kysyn­tää samal­la, kun tar­jon­ta jää aiot­tua pienem­mäk­si – mon­et tun­netut öljy­varat ovat niin kalli­ita hyö­dyn­tää, ettei koko touhu kan­na­ta, jos hin­ta on alle 100 $ ja nyt sen on siis alle 70 $. Maail­man­taloudelle öljyn hin­nan­lasku tekee hyvää, kos­ka osta­ja­maid­en talous piristyy vai­h­to­taseen parantues­sa ja ostovoiman lisään­tyessä. Jat­ka lukemista “Öljy­tuot­tei­den vero­ja pitäisi nos­taa heti”

Päästökauppa keskittää kysynnän vaihtelun uusiutuviin energialähteisiin.

Olin torstaina ener­gia­te­ol­lisu­u­den juh­lasem­i­naaris­sa. Jär­jestö täyt­ti 10 vuot­ta. Hyvin mon­es­sa puheen­vuorossa san­ot­ti­in, että ilmas­to­tavoit­teet on vält­tämätön­tä saavut­taa, mut­ta kos­ka ilmastopoli­ti­ik­ka on hyvin kallista, olisi hyvä saa­da tehdä se kus­tan­nuste­hokkaasti. Olen samaa mieltä. Itse asi­as­sa olen jankut­tanut tästä vuosia.

Perusvi­esti oli, että päästökaup­pa riit­tää ohjauskeinok­si. Kaik­ki mikä tulee sen päälle, tekee ilmastopoli­ti­ikas­ta kalli­im­paa ilman, että se mitenkään aut­taa hiilid­iok­sidipäästö­jen vähen­tämisessä. On siis luovut­ta­va eril­li­sistä tavoit­teista uusi­u­tu­van ener­gian käytölle tai ener­giate­hokku­udelle. Jär­jestön viral­lises­sa puheen­vuorossa myös vaa­dit­ti­in päästökau­pan laa­jen­tamista talo­jen läm­mi­tyk­seen ja liikennepolttoaineisiin.

Kyl­lä. Juuri noin, pait­si, että ehkä ei sit­tenkään. Tämä toimii suh­dan­nevai­hteluis­sa aivan väärin. Jat­ka lukemista “Päästökaup­pa keskit­tää kysyn­nän vai­htelun uusi­u­tu­vi­in energialähteisiin.”

EU:n ilmastopäätös oikeansuuntainen, mutta

Minus­ta on hyvä, että EU pain­ot­taa päästökaup­paa ohjauskeinona hiilid­iok­sidipäästöjä pienen­net­täessä. Jos tämä mekanis­mi pan­naan toim­i­maan riit­tävän hyvin, ei tarvi­ta mui­ta mekanis­me­ja. Nuo muut mekanis­mit nimit­täin tekevät päästö­jen vähen­tämis­es­tä kalli­im­paa. Jat­ka lukemista “EU:n ilmastopäätös oikean­su­un­tainen, mutta”

Huh mikä energiatulevaisuus (3) Miten energiaa tuotetaan 2030?

(Kir­joi­tus on julka­istu kolumn­i­na Savon Sanomissa)

Sähkön markki­nasään­nöt eivät tue strate­gisia energiainvestointeja 

On aika turha kina­ta siitä, mikä on ydin­voiman osu­us Suomen ener­giat­ule­vaisu­udessa. Pal­lo on markki­noil­la. Ydin­voimaloille on myön­net­ty lupia enem­män kuin on halua niiden toteuttamiseen.

Ydin­voimaa ei saa Suomes­sa omis­ta­jan kannal­ta kan­nat­tavak­si mitenkään. Jos verkkoon jysäytetään ker­ral­la yli tuhat megawat­tia tar­jon­taa, sähkön hin­ta las­kee niin alas, ettei ydin­voimaan sijoit­tanut saa raho­jaan takaisin. Hyö­ty menee kokon­aan kulut­ta­jille ja tap­pi­ot omis­ta­jille. Ydin­voima voi olla kan­nat­ta­va vain kulut­ta­jien omis­ta­mana. Kun­nat ovat aivan väärä taho ydin­voimaa omis­ta­maan. Teol­lisu­us olisi paljon parem­pi, mut­ta sil­loin pitäisi velvoit­taa taakankan­toon koko teol­lisu­us sähkön käytön suh­teessa. Jat­ka lukemista “Huh mikä ener­giat­ule­vaisu­us (3) Miten ener­giaa tuote­taan 2030?”

Kiinan ja ilmastonmuutos

Maail­man hiilid­iok­sidipäästö­jen kasvu on vain kiihtynyt 2000-luvul­la, vaik­ka niiden oli määrä kään­tyä kasvu­un. Käytän IEA:n tilas­to­ja, jot­ka koske­vat vain hiilid­iok­sidipäästöjä ilman maankäytön muu­tok­sista tule­via kor­jauk­sia. Raport­ti­in pääsee tästä. 

Vuodes­ta 2000 vuo­teen 2011 maail­man hiilid­iok­sidipäästöt kasvoivat 34 %. Kiinas­sa päästöt kasvoivat 162 % Kiinan osu­us maail­man hiilid­iok­sidipäästö­jen kasvus­ta oli noin 64 %.  Ilmas­ton kannal­ta perin murheel­lista. Kiina ei tehnyt päästö­jen vähen­tämisek­si käytän­nössä mitään. Jat­ka lukemista “Kiinan ja ilmastonmuutos”

Guangdong asetti päästöoikeuksille pohjahinnan

Kiinan Guan­dongis­sa (Kan­tonis­sa) käyn­nistyi maanan­taina yksi maan seit­semästä päästökaup­pa­pi­lo­tista. Se on EU:n jäl­keen maail­man toisek­si suurin päästökaup­pa-alue, jos­sa asuu satamiljoon­aa ihmistä. 

Toisin kuin muis­sa Kiinan päästökaup­pa­pi­loteis­sa, Guan­dongis­sa ei ole päästöille ilmaista alku­jakoa, vaan pieni osa päästöoikeuk­sista jae­taan huu­tokau­pal­la. Ilmeis­es­ti oikeuk­sia oli tar­jol­la riit­tävästi, kos­ka päästöoikeu­den hin­ta jäi poh­jahin­taan 60 jua­nia (9,85 €/tonni). Mie­lenki­in­tois­in­ta tässä on, että Guan­dongis­sa siis on päästöille poh­jahin­ta toisin kuin EU:ssa ja että poh­jahin­ta on korkeampi kuin EU:n päästökau­pan nykyi­nen hin­ta.  Tosin tässä vai­heessa vain kolme pros­ent­tia päästöistä on mak­sullisia ja lop­ut oikeudet jae­taan ilmaisek­si. Pros­ent­tio­su­u­den on tarkoi­tus nous­ta asteit­tain. Jat­ka lukemista “Guang­dong aset­ti päästöoikeuk­sille pohjahinnan”

Ilmastopolitiikka (6) Hiilivuoto tukitaan hiilitulleilla

EU:n päästökaup­paa on syytet­ty omaan jalka­an ampumis­es­ta. Kalli­it päästöoikeudet karkot­ta­vat tuotan­toa vain Euroopan ulkop­uolelle. Ilmake­hä ei hyödy, mut­ta Euroop­pa köyhtyy.

Se, ettei koko maail­ma ole mukana päästökau­pas­sa, tuo valitet­tavaa tehot­to­muut­ta ilmastopoli­ti­ikkaan, mut­ta se ei merk­itse omaan jalka­an ampumista. Siitä kär­sii toisaal­ta ilmas­to ja toisaal­ta koko maail­man­talous. Jat­ka lukemista “Ilmastopoli­ti­ik­ka (6) Hiilivuo­to tuk­i­taan hiilitulleilla”