Kategoria: Ilmastopolitiikka

Miksi Saudi-Arabia painaa öljyn hintaa alas?

Ener­giapäivien aamupäiväl­lä kuulimme Opecin edus­ta­jaa, joka ker­toi öljy­markki­noista siitä, mik­si öljyn hin­ta on yllät­täen laskenut. Sivu­u­tan detaljit ja käsit­te­len vain USA:n liuskeöljyn vaiku­tus­ta. Tar­jon­nan lisään­tymi­nen alkoi painaa öljyn hin­taa alas, mut­ta kaikkien häm­mästyk­sek­si Opec ei ryhtynyt tur­vaa­maan hin­tata­soa leikkaa­mal­la omaa tuotantoaan.

Opecin edus­ta­jan mukaan tämä joh­tui sitä, että eri­tyis­es­ti Sau­di-Ara­bia halusi painaa hin­nan niin alas, että liuskeöljyltä menee kan­nat­tavu­us. Sen tuotan­to onkin kään­tynyt lasku­un. Jat­ka lukemista “Mik­si Sau­di-Ara­bia painaa öljyn hin­taa alas?”

Vähän perehtyneempi arvio Ottelinin tutkimuksesta

On oikeas­t­aan ikävä asia, että Ottelin­in monel­la tavoin ansiokas tutkimus on joutunut myrskyn silmään, kun HS ilmoit­ti sen osoit­ta­van, että yhdyskun­tarak­en­teen tiivistämi­nen lisää päästöjä. Tutkimuk­ses­sa ei näin san­o­ta, vaik­ka abstrak­tin kir­joit­ta­ja on kyl­lä myös vähän oikaissut ja tätä kaut­ta aiheut­tanut tuon tulkin­nan. Näin entisenä tilas­toti­eteil­i­jänä halu­an kom­men­toi­da sitä, mitä nopeasti läpi luke­mal­la ymmärsin.

Tutkimuk­sen ansiot ovat siinä, että pyritään selvit­tämään kulu­tustapo­jen vaiku­tus päästöi­hin. Tulok­set eivät ole vielä siinä kun­nos­sa, että niistä voisi vetää kovinkaan paljon poli­tikka­su­osi­tuk­sia, mut­ta jostain on aloitettava.

Erit­täin kiin­toisaa on tietää, miten eri tavoin asu­vien kulu­tusko­rit poikkea­vat toi­sis­taan, mut­ta sitä ei valitet­tavasti ole rapor­toitu kuin noiden päästömäärien kaut­ta. Mie­lenki­in­toista olisi myös tietää, miten joukkoli­iken­nekaupungis­sa asu­vien city-ihmis­ten kulu­tusko­rit poikkea­vat muus­ta maas­ta, mut­ta tätäkään ei ollut tutkit­tu. Tutkimuk­ses­sa käytet­ty Inner-urban area ei ollutkaan mitä luvat­ti­in, vaan siihen kuu­lu­vat alueet, joiden aluete­hokku­us ylit­tää 0,1. Urbaanista alueesta ale­taan puhua, kun aluete­hokku­us on tuo­hon näh­den kym­menker­tainen. Tuo­hon määritelmään mah­tu­vat myös auto­val­taiset omako­tialueet Pak­i­las­ta alka­en. Jat­ka lukemista “Vähän pere­htyneem­pi arvio Ottelin­in tutkimuksesta”

Hesarin mainostamat tulokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä

Sain lop­ul­takin Aal­to-yliopis­ton tutkimus­ra­portin käsi­i­ni ja kahlatuk­si sen hyvin kur­soris­es­ti läpi. Hesarin main­os­ta­mat tulok­set siitä, että päästöt henkeä kohden ovat tiheästi raken­ne­tu­il­la alueil­la suurem­mat, eivät olleet tilas­tol­lis­es­ti merk­it­se­viä, eivät alku­unkaan. Tutkimuk­sen kohteena oli hiilipäästö henkeä kohden, joten se vähän suosi lap­siper­heitä. Kun selit­täjäk­si otet­ti­in tulota­so ja koti­taloustyyp­pi (sinkut, lap­siper­heet jne), tulota­son merk­i­tys oli suuri (tietysti) ja per­hetyyp­pi­en välil­lä oli tilas­tol­lis­es­ti merk­it­se­viä ero­ja, mut­ta aluei­den välil­lä ei ollut. Tilas­tol­lis­es­ti merk­it­sevä oli myös se, että kaupunki­a­su­tuk­sen ulkop­uolel­la uudet asun­not oli­vat ener­giapi­himpiä kuin vanhat. 

Isot nuh­teet Hesar­ille. Tutkimus pitäisi lukea ja ymmärtää ennen kuin tekee uutisen.

Tutkimuk­ses­sa käytet­ti­in hyvin kum­mallisia ole­tuk­sia ener­gia­muo­to­jen omi­nais­päästöistä. Sen mukaan megawat­ti­tun­nil­la sähköä ja kaukoläm­pöä on suun­nilleen sama omi­nais­päästö. Tämä käsi­tys poikkeaa yleis­es­tä täysin.

Jos nuo sähkön ja kaukoläm­mön omis­nais­päästöt kor­jat­taisi­in jotenkin järkevästi, kaupunki­a­sum­i­nen olisi selvästi päästöt­tömäm­pää, kun tulot ja per­he­muodot vakioidaan.

 

Miksi sähkön ominaispäästöt pitää laskea marginaalin mukaan?

Olet­takaamme, että meil­lä on Ekolan­dia-nimi­nen­vuorten ympäröivä maa, jon­ka sähköverkko on sen sisäi­nen. Maan sähkö tuote­taan pääasi­as­sa vesivoimal­la (9 MW), joka on kokon­aan raken­net­tu niin, ettei sitä voi enää lisätä. Sähkön kulu­tus 10 MW. Puut­tu­va yksi MW tuote­taan kivi­hi­ilivoimaloil­la, joi­ta toki voi rak­en­taa lisää. Sähkö on siis varsin puh­das­ta, 90 % vesivoimaa ja vain 10 % hiilivoimaa.

Havait­tuaan, että sähkö tuote­taan näin vas­tu­ullis­es­ti asukkaat innos­tu­i­v­at rak­en­ta­maan sähköl­lä läm­mitet­täviä uima-altai­ta, jot­ka lisä­sivät sähkön kulu­tuk­sen 11 MW:iin. Vesivoimaa oli edelleen 9 MW. Nyt kivi­hi­il­isähköä tarvit­ti­in 2 MW.

Paljonko päästöjä uima-altaiden läm­mit­tämi­nen aiheut­ti? Min­un mielestäni ne aiheut­ti­vat yhden megawatin lisäyk­sen kivi­hi­il­isähkön tuotan­toon eivätkä vaikut­ta­neet mitään vesivoiman tuotan­toon, minkä vuok­si uima-altaat oli­vat aika paha jut­tu, mut­ta Aal­to yliopis­ton tutk­i­joiden mukaan kivi­hi­il­isähköä meni uima-altaiden läm­mit­tämiseen vain 0,18 MW ja lop­ut 0,82 MW oli vesisähköä, joten uima-altaan eivät olleet niin paha juttu.

Aal­to yliopis­ton tutk­i­joiden tapa laskea ei minus­ta ole enää mielipi­dekysymys vaan yksinker­tais­es­ti väärin. Jat­ka lukemista “Mik­si sähkön omi­nais­päästöt pitää laskea mar­gin­aalin mukaan?”

Aalto-yliopiston tutkimus kaupunkirakenteen vaikutuksesta ihmisten kulutuskäyttäytymiseen

 

Hesari uuti­soi Aal­to-yliopis­ton tutkimuk­ses­ta, jon­ka mukaan keskus­ta-asu­jan hiil­i­jalan­jäl­ki onkin suurem­pi kuin muiden eikä tämän takia pitäisikään tiivistää kaupunki­raken­net­ta. Tulos on täysin päin­vas­tainen kuin jok­seenkin kaik­ki maail­mal­la asi­as­ta tehdyt tutkimuk­set. Kos­ka itse tutkimus­ta ei ole julka­istu netis­sä, ei sitä voi arvioi­da, vaan on Hesarin uuti­soin­nin varas­sa. Sik­si emme voi tietää, ovatko tutk­i­jat itse tulkin­neet tulok­sia eri­tyis­es­ti kausali­teetin osalta niin kuin Hesari on väit­tänyt vai menevätkö tulkin­nat Hesarin piikkiin.

Niin­pä halu­an esit­tää kolme kysymystä:

Mil­lä logi­ikalla on las­ket­tu läm­mi­tyk­sen hiilijalanjälki?

Onko käytet­ty (taas) virheel­lis­es­ti sähkön­tuotan­non keskimääräisiä päästöjä mar­gin­aalin sijas­ta? Siihen vähän viit­taa väite, että kaukoläm­mön (voimalaitok­sen jäteläm­pö) hiil­i­jalan­jäl­ki olisi suurem­pi kuin maaläm­pöpump­pu­jen. Jokainen sähkönku­lut­ta­ja käyt­tää viimeistä voimalaitos­ta, joka on 70 % vuo­den tun­neista ja jok­seenkin koko läm­mi­tyskau­den kivi­hi­ililauhde­voimala jos­sain päin Pohjo­is­mai­ta tai Euroop­paa. Sil­loin maaläm­pöpu van­ha kir­joituk­seni vuodelta 2008 (kts ). Tilanne voi olla toinen tule­vaisu­udessa, jos maa­han tulee kak­si ydin­voimalaa lisää ja jos uusi­u­tu­van sähkön tuotan­to vähen­tää niiden tun­tien määrää vuodessa, jol­loin kivi­hi­ililaude on mar­gin­aalis­sa, mut­ta tois­taisek­si on näin. Jat­ka lukemista “Aal­to-yliopis­ton tutkimus kaupunki­rak­en­teen vaiku­tuk­ses­ta ihmis­ten kulutuskäyttäytymiseen”

Ilmaston lämpeneminen on taas kiihtynyt

lämpeneminen

Ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen näyt­ti toivei­ta herät­tävästi hidas­tu­van 2000-luvul­la. Jokin, jota ei tiedet­ty, näyt­ti anta­van ihmiskun­nalle lisää aikaa. Viimeisen kah­den ja puolen vuo­den aikana läm­pen­e­m­i­nen on taas kiihtynyt. Toive lisäa­jas­ta näyt­tää rauenneen.

El Nino on vas­ta käyn­nistymässä ja siitä ennuste­taan voimakas­ta, joten vuo­den kulut­tua käyrä on toden­näköis­es­ti yhä korkeammalla.

[LISÄYS 31.7.2015: ] Lähdeaineisoon pääsee tästä.

Nollakasvun yhteiskunta

(Artikke­li on julka­istu Tilas­tokeskuk­sen Tieto & tren­dit — talous- ja hyv­in­voin­tikat­saus ‑julka­is­us­sa 1/2015)

[Kir­joituk­seen on liitet­ty 3.3. kom­ment­ti Fak­tabaarin tuomiois­tu­imen johdosta]

Nol­lakasvus­ta puhut­ti­in paljon 1970-luvul­la. Rooman klu­bi varoit­ti rapor­tis­saan Kasvun rajat vuon­na 1972 luon­non­va­ro­jen vääjäämät­tömästä ehtymis­es­tä. Väestöräjähdys yhdis­tet­tynä talouskasvu­un aset­taisi­vat rajat talouskasvulle. Ajatelti­in, että jos halu­amme tule­vien sukupolvien elävän siedet­tävää elämää, mei­dän sukupolvemme on rajoitet­ta­va ahneut­taan. Oli rajoitet­ta­va talouskasvua ja jaet­ta­va aineel­lista hyvää oikeu­den­mukaisem­min niin, että kaikille riit­täisi tarpeek­si – ja hidas­ta­mal­la väestönkasvua niin nopeasti kuin mahdollista.

Kasvun kri­ti­ikissä oli sisäis­tet­tynä erään­lainen kiin­teä panos–tuotos ‑malli: kymme­nen pros­ent­tia suurem­pi tuotan­to edel­lyt­ti kymme­nen pros­ent­tia enem­män raa­ka-ainei­ta ja ener­giaa. Jat­ka lukemista “Nol­lakasvun yhteiskunta”

Öljytuotteiden veroja pitäisi nostaa heti

Kulut­ta­ja­maid­en kan­nat­taisi nyt yhteisel­lä päätök­sel­lä lisätä öljy­tuot­tei­den vero­tus­ta estääk­seen hin­nan laskua kään­tämästä kulu­tus­ta nousu­un ja pitääk­seen maail­man­markki­nahin­nan laskun mah­dol­lisim­man pitkäaikaisena. 

En tiedä, mikä ajaa öljyn hin­taa alas, mut­ta se lie­nee selvää, että hin­nan­lasku ei voi olla pysyvä. Hal­pa hin­ta houkut­telee markki­noille lisää kysyn­tää samal­la, kun tar­jon­ta jää aiot­tua pienem­mäk­si – mon­et tun­netut öljy­varat ovat niin kalli­ita hyö­dyn­tää, ettei koko touhu kan­na­ta, jos hin­ta on alle 100 $ ja nyt sen on siis alle 70 $. Maail­man­taloudelle öljyn hin­nan­lasku tekee hyvää, kos­ka osta­ja­maid­en talous piristyy vai­h­to­taseen parantues­sa ja ostovoiman lisään­tyessä. Jat­ka lukemista “Öljy­tuot­tei­den vero­ja pitäisi nos­taa heti”

Päästökauppa keskittää kysynnän vaihtelun uusiutuviin energialähteisiin.

Olin torstaina ener­gia­te­ol­lisu­u­den juh­lasem­i­naaris­sa. Jär­jestö täyt­ti 10 vuot­ta. Hyvin mon­es­sa puheen­vuorossa san­ot­ti­in, että ilmas­to­tavoit­teet on vält­tämätön­tä saavut­taa, mut­ta kos­ka ilmastopoli­ti­ik­ka on hyvin kallista, olisi hyvä saa­da tehdä se kus­tan­nuste­hokkaasti. Olen samaa mieltä. Itse asi­as­sa olen jankut­tanut tästä vuosia.

Perusvi­esti oli, että päästökaup­pa riit­tää ohjauskeinok­si. Kaik­ki mikä tulee sen päälle, tekee ilmastopoli­ti­ikas­ta kalli­im­paa ilman, että se mitenkään aut­taa hiilid­iok­sidipäästö­jen vähen­tämisessä. On siis luovut­ta­va eril­li­sistä tavoit­teista uusi­u­tu­van ener­gian käytölle tai ener­giate­hokku­udelle. Jär­jestön viral­lises­sa puheen­vuorossa myös vaa­dit­ti­in päästökau­pan laa­jen­tamista talo­jen läm­mi­tyk­seen ja liikennepolttoaineisiin.

Kyl­lä. Juuri noin, pait­si, että ehkä ei sit­tenkään. Tämä toimii suh­dan­nevai­hteluis­sa aivan väärin. Jat­ka lukemista “Päästökaup­pa keskit­tää kysyn­nän vai­htelun uusi­u­tu­vi­in energialähteisiin.”

EU:n ilmastopäätös oikeansuuntainen, mutta

Minus­ta on hyvä, että EU pain­ot­taa päästökaup­paa ohjauskeinona hiilid­iok­sidipäästöjä pienen­net­täessä. Jos tämä mekanis­mi pan­naan toim­i­maan riit­tävän hyvin, ei tarvi­ta mui­ta mekanis­me­ja. Nuo muut mekanis­mit nimit­täin tekevät päästö­jen vähen­tämis­es­tä kalli­im­paa. Jat­ka lukemista “EU:n ilmastopäätös oikean­su­un­tainen, mutta”