Nollakasvun yhteiskunta

(Artik­ke­li on jul­kais­tu Tilas­to­kes­kuk­sen Tie­to & tren­dit — talous- ja hyvin­voin­ti­kat­saus ‑jul­kai­sus­sa 1/2015)

[Kir­joi­tuk­seen on lii­tet­ty 3.3. kom­ment­ti Fak­ta­baa­rin tuo­miois­tui­men johdosta]

Nol­la­kas­vus­ta puhut­tiin pal­jon 1970-luvul­la. Roo­man klu­bi varoit­ti rapor­tis­saan Kas­vun rajat vuon­na 1972 luon­non­va­ro­jen vää­jää­mät­tö­mäs­tä ehty­mi­ses­tä. Väes­tö­rä­jäh­dys yhdis­tet­ty­nä talous­kas­vuun aset­tai­si­vat rajat talous­kas­vul­le. Aja­tel­tiin, että jos haluam­me tule­vien suku­pol­vien elä­vän sie­det­tä­vää elä­mää, mei­dän suku­pol­vem­me on rajoi­tet­ta­va ahneut­taan. Oli rajoi­tet­ta­va talous­kas­vua ja jaet­ta­va aineel­lis­ta hyvää oikeu­den­mu­kai­sem­min niin, että kai­kil­le riit­täi­si tar­peek­si – ja hidas­ta­mal­la väes­tön­kas­vua niin nopeas­ti kuin mahdollista.

Kas­vun kri­tii­kis­sä oli sisäis­tet­ty­nä erään­lai­nen kiin­teä panos–tuotos ‑mal­li: kym­me­nen pro­sent­tia suu­rem­pi tuo­tan­to edel­lyt­ti kym­me­nen pro­sent­tia enem­män raa­ka-ainei­ta ja energiaa.

Pian ymmär­ret­tiin, että kas­vua on kah­den­lais­ta, mää­räl­lis­tä ja laa­dul­lis­ta tai eks­ten­sii­vis­tä ja inten­sii­vis­tä kuten sil­loin oli muo­di­kas­ta sanoa. Eks­ten­sii­vi­nen kas­vu tar­koit­ti, että samo­ja tuot­tei­ta teh­dään samal­la taval­la mut­ta enem­män, inten­sii­vi­nen kas­vu, että samois­ta luon­non­va­rois­ta ja ener­gias­ta jalos­tet­tiin aiem­paa parem­pia tuot­tei­ta. Teh­dään vähem­mäs­tä enem­män. Roo­man klu­bi jul­kai­si vuon­na 1979 uuden kir­jan No limits to lear­ning. Tava­roi­den sijaan mate­ri­aa­lis­ta hyvin­voin­tia voi etsiä myös pal­ve­luis­ta, jot­ka pää­sään­töi­ses­ti käyt­tä­vät euroa koh­den vähem­män luonnonvaroja.

Myö­hem­min havait­tiin, ettei fos­sii­lis­ten ener­gia­va­ro­jen pahin puo­li ollut­kaan nii­den edes­sä ole­va ehty­mi­nen vaan se, että nii­tä on ilmas­toa aja­tel­len aivan lii­kaa. Kas­vun rajat tule­vat­kin vas­taan aiem­min. Ilmas­ton­muu­tos syr­jäyt­ti huo­le­nai­hee­na fos­sii­lis­ten ener­gia­ve­ro­jen ehtymisen.

Teol­li­sis­sa mais­sa yhteys reaa­li­sel­la BKT:lla mita­tun talou­den volyy­min ja raa­ka-ainei­den ja ener­gian käy­tön välil­lä tait­tui. Näin kävi, vaik­ka luon­non­va­ro­jen kulu­tuk­seen las­ket­tai­siin mukaan tuon­ti­ta­va­roi­hin sisäl­ty­vät panokset.

[LISÄYS 3.3.2015. Fak­ta­baa­ri näyt­tää julis­ta­neen tämän väit­teen vää­räk­si, kos­ka teol­li­suus­mai­den tai EU:n hii­li­diok­si­di­pääs­töt ovat kas­va­neet, kun tuon­ti ote­taan huo­mioon. Pidän kiin­ni täs­sä esi­te­tys­tä väit­tees­tä. Mai­nin­ta kyt­ken­näs­tä viit­taa yllä ole­vaan sata­pro­sent­ti­seen kyt­ken­tään, kym­me­nen pro­sent­tia suu­rem­pi talous mer­kit­see kym­me­nen pro­sent­tia enem­män raa­ka-ainei­ta ja ener­gi­aa. Tämä sata­pro­sent­ti­nen riip­pu­vuus on tait­tu­nut, eri­tyi­ses­ti raa­ka-ainei­den, mut­ta myös ener­gian osal­ta, mikä ei tar­koi­ta, että ener­gian kulu­tus ei oli­si kas­va­nut lain­kaan. Hii­li­diok­si­di­pääs­töis­tä täs­sä ei sano­ta mitään. Ne yleen­sä kas­va­vat suh­teel­li­ses­ti ener­gian­ku­lu­tus­ta nopeam­min, kos­ka esi­mer­kik­si vesi­voi­maa on niin pal­jon kuin sitä on ja kas­vu kes­kit­tyy mui­hin energianlähteisiin.]

Saman­ai­kai­ses­ti koko maa­pal­lo on kui­ten­kin koke­nut his­to­rian­sa nopeim­man mää­räl­li­sen talous­kas­vun, joka on nos­ta­nut sato­ja mil­joo­nia ihmi­siä kehi­tys­mais­sa köy­hyy­des­tä kes­ki­luok­kaan.  Luon­non­va­ro­jen kulu­tus ja ilmas­ton­muu­tos ovat vain kiih­ty­neet. Kehi­tys­mai­den köy­hil­le on paha men­nä sano­maan, että pysy­kää köy­hi­nä, kos­ka me rikas­tuim­me ensin.

= = =

Lor­di Key­nes osa­si aika­naan ennus­taa työn tuot­ta­vuu­den hui­kean kas­vun, mut­ta ei sitä, mil­lai­sia kulu­tus­hyö­dyk­kei­tä tul­tai­siin kehit­tä­mään. Hän ennus­ti, että mei­dän aika­nam­me työ­tä teh­täi­siin enää hyvin vähän. Jos tyy­tyi­sim­me sii­hen kulu­tus­ta­soon, joka Suo­mes­sa oli vuon­na 1980, sen tuot­ta­mi­seen riit­täi­si neli­tun­ti­nen työpäivä.

Kir­jas­saan Hap­pi­ness brit­ti­läi­nen eko­no­mis­ti Ric­hard Lay­ard esit­ti, että kun maa nousee köy­hyy­des­tä, sen asuk­kai­den onnel­li­suus lisään­tyy, mut­ta tie­tyn tulo­ta­son jäl­keen lisä­kas­vu ei lisää­kään onnea. Kan­nat­taa­ko pon­nis­tel­la saa­vut­taak­seen jotain, jol­la ei todel­li­suu­des­sa ole­kaan arvoa? Lay­ar­din tee­siä on pal­jon kri­ti­soi­tu. On esi­mer­kik­si sanot­tu, että yhteys toi­mii, jos tulo­ja mita­taan loga­rit­mias­tei­kol­la; vaik­ka lisäeu­ro tuot­taa sitä vähem­män iloa mitä enem­män nii­tä on ennes­tään, tulo­jen kak­sin­ker­tais­tu­mi­nen vai­kut­taa yhä kuin ennen.

Teol­li­nen yhteis­kun­ta pys­tyy tuot­ta­maan kel­vol­li­sen aineel­li­sen elin­ta­son kai­kil­le hyvin pie­nel­lä työ­pa­nok­sel­la. Mitä sen pääl­le tuo­te­taan, on haus­kaa, mut­ta ei vält­tä­mä­tön­tä. Tuo­mas Kyrön mie­len­sä­pa­hoit­ta­ja kut­sui­si sitä hum­puu­kik­si. Ylit­tä­vät­kö nuo tur­huu­det lisään­ty­neen vapaa-ajan arvon, johon oli­si mah­dol­lis­ta nii­den, jot­ka tyy­ty­vät elä­mään ilman nii­tä? Kysy­mys on aiheel­li­nen, vaik­ka ei ajat­te­li­si talous­kas­vun ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­sia. Jat­ku­van talous­kas­vun sijas­ta oli­si mah­dol­lis­ta vali­ta jat­ku­va vapaa-ajan lisään­ty­mi­nen. Se voi­si joh­taa onnel­li­sem­paan elä­mään samal­la kun luon­to kiittäisi.

Lep­pois­ta­mi­nen ei vaa­di mui­ta kol­lek­tii­vi­sia pää­tök­siä kuin sen, että teh­dään aina mah­dol­li­sek­si vali­ta osa-aikai­nen työ muil­le­kin kuin pien­ten las­ten vanhemmille.

Lep­pois­ta­mi­nen on vähän epä­rei­lua maa­il­mas­sa, jos­sa liki puo­let ansiois­ta menee veroi­na yhtei­sen hyvän rahoit­ta­mi­seen. Jos vähen­tää työn­te­koa, jou­tuu luo­pu­maan osas­ta kulu­tus­taan, mut­ta mak­saa myös vähem­män vero­ja. Lep­pois­ta­mi­nen oli­si rei­lua vas­ta, jos tulo­jen vähen­nys koh­den­tui­si koko­naan omiin tuloi­hin ja ”jäsen­mak­su” yhteis­kun­nal­le pysyi­si ennallaan.

Toi­saal­ta on aika onne­ton aja­tus, että mei­dän pitäi­si uhra­ta vapaa-aikam­me tuot­taak­sem­me tur­huuk­sia vain, jot­ta tuli­sim­me mak­sa­neek­si myös vero­ja. Ellei tar­vit­si­si aja­tel­la ulko­maan­kaup­paa ja kil­pai­lu­ky­kyä, luon­te­vin­ta oli­si koh­dis­taa vero­tus luon­non­va­ro­jen käyt­töön – nii­tä kun oli­si muu­ten­kin syy­tä oppia käyt­tä­mään kohtuulliseksi.

= = =

On var­sin ilmeis­tä, että vau­rai­den yhteis­kun­tien talous­kas­vu on jat­kos­sa yhä enem­män laa­dul­lis­ta ja yhä vähem­män mää­räl­lis­tä. Sen mit­taa­mi­nen on todel­la hankalaa.

Japa­nin talous ei ole kas­va­nut nel­jän­nes­vuo­si­sa­taan juu­ri lain­kaan, Sil­ti, jos vuon­na 1990 koo­maan vajon­nut japa­ni­lai­nen nyt heräi­si, hän löy­täi­si itsen­sä pal­jon kehit­ty­neem­mäs­tä yhteis­kun­nas­ta, jos­sa kulut­ta­jil­le on käy­tös­sään mitä ihmeel­li­sim­piä asioi­ta. Japa­ni­lais­ten mate­ri­aa­li­nen elin­ta­so on nous­sut, mut­ta laa­dul­lis­ta kas­vua on vai­kea mita­ta. Reaa­li­sen BKT:n kas­vun mää­rää se, joka mää­rit­tää hin­tain­dek­sin BKT:n defla­toi­mi­sek­si. Pal­jon­ko Lumia 930 on enem­män kuin Nokia E90?

Tähän on vas­tat­tu, että Japa­nin talou­den pysäh­ty­mi­nen näkyy työl­li­syy­des­sä. Var­maan­kin näkyy. Laa­dul­li­nen kas­vu työl­lis­tää ihmi­siä hyvin epä­ta­sai­ses­ti. Eni­ten kysyn­tää on luo­vis­ta huip­pu­ky­vyis­tä. Mää­räl­li­sen kas­vun hii­pu­mi­nen näkyy taval­li­sen työ­voi­man kysyn­nän heik­ke­ne­mi­se­nä. Sik­si mää­räl­li­sen kas­vun mit­ta­rit eivät ole tur­hia, vaik­ka ne eivät mit­taa­kaan elin­ta­son nousua.

Aja­tel­laan­pa vaik­ka valo­ku­vaus­ta. Alan tuo­tan­to on las­ke­nut, kos­ka enää ei val­mis­te­ta fil­me­jä, ei vie­dä nii­tä kehi­tet­tä­väk­si eikä tee­te­tä juu­ri­kaan pape­ri­ku­via. Jos onnis­tui­sim­me mit­taa­maan kame­roi­den laa­tua objek­tii­vi­ses­ti, kulu­tus­ta­so oli­si nous­sut val­ta­vas­ti, kos­ka todel­la hyviä kame­roi­ta saa nyt hal­val­la. Pää­tyi­sim­me alan sata­ker­tais­tu­mi­seen, jos mit­tai­sim­me alan tuo­tos­ta otet­tui­na valo­ku­vi­na, jot­ka sitä pait­si ovat älyk­kääm­pien kame­roi­den ansios­ta parem­pia kuin ennen. Kun muu­tos on laa­dul­lis­ta, mää­räl­li­set mit­ta­rit eivät ker­ro oikeas­taan mitään.

 

 

 

 

63 vastausta artikkeliin “Nollakasvun yhteiskunta”

  1. Ajat­te­le­mi­sen aihetta!
    Valo­ku­vaus on hyvä esi­merk­ki kehi­tyk­ses­tä, myös luon­non­va­ro­jen suhteen.

  2. Hyvä kir­joi­tus, Osmo! Ei ole kui­ten­kaan niin sel­vää, että talous­kas­vu on muut­tu­nut laa­dul­li­sek­si vau­rais­sa mais­sa. Glo­baa­li talous toi­mii niin, että kehit­ty­viin mai­hin ulkois­te­taan enem­män ener­gian­ku­lu­tus­ta ja pääs­tö­jä kuin arvon­li­sää. Onko täl­löin jär­ke­vää mita­ta arvon­li­sän kas­vua ja pääs­tö­jä alueellisesti?

    Kuten täs­sä The Guar­dian ‑leh­den jutus­sa (http://www.theguardian.com/environment/datablog/2011/apr/28/carbon-emissions-imports-exports-trade) on hyvin tuo­tu esiin, niin kulu­tuk­seen perus­tu­vat taseet ker­to­vat ihan tois­ta. Esi­mer­kik­si Rans­kas­sa tilas­toi­dut CO2-pääs­töt vähe­ni­vät 17 % vuo­si­na 1990–2008, mut­ta jos tuon­ti (esim. tuo­tan­non ulkois­ta­mi­nen Kii­naan) otet­tiin huo­mioon niin pääs­töt kas­voi­vat yli 40 %. Kii­naan tilas­toi­duis­ta pääs­töis­tä noin puo­let voi­daan koh­dis­taa OECD-mai­den aiheut­ta­mik­si, kun vienti/tuonti ote­taan huomioon.

    Vaik­ka lie­vää suh­teel­lis­ta irti­kyt­key­ty­mis­tä tapah­tui­si­kin talous­kas­vun ja pääs­tö­jen kas­vun välil­lä on tapah­tu­nut, niin se ei mil­lään rii­tä sil­lä talou­den kas­vaes­sa pääs­töt kas­va­vat joka tapauk­ses­sa. Tai aina­kin tähän asti ovat kas­va­neet eikä abso­luut­tis­ta irti­kyt­ken­tää ole näky­vis­sä. Emme ole siir­ty­mäs­sä “enke­li­ta­lou­teen” aina­kaan riit­tä­vän nopeasti.

    Bio­fy­si­kaa­li­seen talous­tie­tee­seen (http://www.springer.com/engineering/energy+technology/book/978–1‑4419–9397‑7) perus­tu­vien talous­kas­vu­mal­lien mukaan tek­no­lo­gian kehi­tys on ollut pää­osin ener­gia­te­hok­kuu­den kas­vua eli olem­me ulos­mi­tan­neet kas­va­neen ener­gia­te­hok­kuu­den kas­vun laa­jen­tu­nee­na talou­te­na. Val­lit­se­van talous­tie­teen talous­kas­vun moot­to­ri eli tek­no­lo­gi­nen kehi­tys onkin pal­jol­ti ollut (mut­ta ei koko­naan) ihmis­työn siir­tä­mis­tä (lähin­nä fos­sii­lis­ten) polt­toai­nei­den ja säh­kön teh­tä­väk­si. Mal­li, jos­sa ener­gian­ku­lu­tus ote­taan mukaan ns. hyö­tye­ner­gia­na (exer­gia ker­rot­tu­na hyö­ty­suh­teel­la) selit­tää 1900-luvun kas­vus­ta Yhdys­val­lois­sa liki 90 %. Pie­ni resi­du­aa­li jää ilmei­ses­ti infor­maa­tio­tek­no­lo­gial­le. Ks. Ayres ja Warr, The Eco­no­mic Growth Engi­ne, 2010. Jää näh­tä­väk­si, että kuin­ka pal­jon heik­ke­ne­vät luon­non­va­rat tule­vat vai­kut­ta­maan talous­kas­vu­po­ten­ti­aa­liin tule­vai­suu­des­sa. Ilmas­ton­muu­tok­sen hil­lin­nän vuok­si kas­va­va talous tulee ongel­mak­si jo aiemmin.

    Vapaa-aika oli­si se toi­nen mah­dol­li­suus ottaa ulos tuo tek­no­lo­gi­nen kehi­tys, kuten Osmo­kin tuo hyvin esil­le. 1900-luvul­la kivi­hii­leen perus­tu­van säh­kön hyö­ty­suh­de paran­tui kym­men­ker­tai­ses­ti (vajaa 4 % -> ~ 40 %). Puto­si­ko glo­baa­li kivi­hii­len kulu­tus samal­la kym­me­nes­osaan? Ei, vaan se monin­ker­tais­tui eli käy­te­tyn “hyö­tye­ner­gian” mää­rä monin­ker­tais­tui. Jos edes vau­rais­sa mais­sa ei ole “varaa” ottaa (pit­käl­ti polt­toai­nei­den ja säh­kön ansios­ta) kas­va­nut­ta työn tuot­ta­vuut­ta ulos kas­va­nee­na vapaa-aika­na, niin huk­ka mei­dät perii, sil­lä kehit­ty­väs­sä maa­il­mas­sa sitä varaa on luon­nol­li­ses­ti pal­jon vähemmän. 

    Jos jota­ku­ta kiin­nos­taa talous­kas­vu­mal­lit, jois­sa ener­gia on osoit­tau­tu­nut kus­tan­nuso­suut­taan pal­jon tär­keäm­mäk­si teki­jäk­si talous­kas­vus­sa, ja nii­den tulok­set, niin tääl­lä on kir­joit­ta­ma­ni joh­da­tus: https://ilmastotieto.wordpress.com/2014/10/22/vallitsevan-taloustieteen-kritiikkia-talouskasvu-osa‑1/

  3. Alun int­ros­sa mai­nit­tiin kak­si asi­aa jot­ka vai­kut­ta­vat maa­pal­lon kes­to­ky­kyyn: talou­den kas­vu ja väes­tön­kas­vu. Euroo­pas­sa molem­mat on saa­tu aika tark­kaan nol­lak­si, mut­ta muu maa­il­ma kas­vaa vahvasti. 

    On tie­tys­ti hie­noa, että muut­kin pää­se­vät hyvän elin­ta­son pii­riin. Mik­si väes­tön­kas­vu on kui­ten­kin lähes unoh­tu­nut kes­kus­te­lus­ta? Voi­sim­me elää leveäs­ti ja luon­nol­lo­kin jäi­si tilaa jos mei­tä oli­si pal­jon vähemmän.

  4. Olen skep­ti­nen “laa­dul­li­sen kas­vun” suh­teen. Toki auto­maa­tio tuot­taa todel­lis­ta, jopa mitat­ta­vis­sa ole­vaa hyö­tyä, mut­ta minus­ta, jos minul­la oli vuon­na 1980 varaa kir­jaan ja tänään on varaa kir­jan elekt­ro­ni­seen kopioon, olen nyt köy­hem­pi kuin 1980.

    Jopa Spo­ti­fy, joka on muu­ten käsit­tä­mät­tö­män hal­pa ja jos­ta en miten­kään ymmär­rä sitä, miten RIAA ja kump­pa­nit ovat epä­on­nis­tu­neet sen tor­pe­doi­mi­ses­sa, on uti­li­tee­til­taan vähäi­sem­pi kuin mas­sii­vi­nen kir­jas­to ääni­le­vy­jä. Spo­ti­fy voi laka­ta ole­mas­ta kos­ka vain, Spo­ti­fy vaa­tii verk­ko­yh­tey­den (pait­si jos erik­seen lataa levy­jä offli­ne-kuun­te­lua var­ten), jne.

    Law of dimi­nis­hing returns pätee myös digi­val­lan­ku­mouk­seen. Ja tosi­aan, eri­tyi­ses­ti digi­taa­lis­ten sisäl­tö­jen osta­mi­seen sisäl­tyy sys­tee­mi­siä ris­ke­jä. Kysy­kää konsolipelaajilta.

    Ainoa asia, mis­sä tun­nus­tan reaa­li­sen elin­ta­son todel­la kas­va­neen räjäh­dys­mäi­ses­ti vuo­des­ta 1980 on asu­mis­väl­jyys. Ja tämä on pit­käl­ti seu­raus­ta ruo­ka­kun­tien koon pie­ne­ne­mi­ses­tä. Luu­len, että moni asui­si mie­lel­lään ahtaam­min ja hal­vem­mal­la (ja kulut­tai­si sääs­ty­neet rahat muul­la tavoin), mut­ta tähän ei vain ole mahdollisuutta.

  5. Valo­ku­van his­to­ria on hyvä tun­tea. Digi-kame­ran teo­reet­ti­nen mää­ri­tel­mä kehi­tel­tiin ja sii­tä oli Tek­nii­kan maa­il­mas­sa jut­tu muis­ti­ni mukaan 1950-luvun lopus­sa. Kun tie­to­ko­nei­den muis­ti laa­je­ni, tiheät kuva­pin­nat tuli­vat mah­dol­li­sik­si digi-kame­ral­la. Ruot­sa­lai­set asen­si­vat digi­ka­me­ran kän­nyk­kään ja minut hau­kut­tiin sii­tä, etten ollut ker­to­nut guru Olli­lal­le täs­tä mah­dol­li­suu­des­ta. Itse kysy­mys on, mik­si ker­toi­sin, kun AGFA ja KODAK fil­me­jä myy­tiin Suo­mes­sa ja myyn­nis­tä saa­tu tuot­to kel­pa­si jopa Tam­pe­reen pojille.

  6. ja hidas­ta­mal­la väes­tön­kas­vua niin nopeas­ti kuin mahdollista. 

    Tuo on tär­ke­ää, ja tämän pitäi­si olla kai­ken kehi­ty­sa­vun läh­tö­koh­ta ja mit­ta­ri. Olen vuo­sia näh­nyt kehi­ty­sa­vun puh­taas­ti hai­tal­li­se­na, ja olen sii­tä tääl­lä­kin moneen ker­taan myös maininnut.

    http://yle.fi/uutiset/ulkoministerion_virkamies_20_vuoden_kehitysyhteistyohankkeet_menneet_taysin_hukkaan/7749065

    Kehi­tys­mai­den köy­hil­le on paha men­nä sano­maan, että pysy­kää köy­hi­nä, kos­ka me rikas­tuim­me ensin. 

    Ohes­sa väes­tön­kas­vu­lu­ke­mia Wikipediasta:

    Suo­mi 0,45%
    Etio­pia 3,194%
    Afga­nis­tan 2,25%

    Pel­käs­tään Etio­pian väki­lu­ku kas­vaa siis n. 2.9 mil­joo­nal­la pääl­lä joka vuosi.

    Minus­ta kehi­tys­mai­den kan­so­jen syvil­le riveil­le, niil­le luku­tai­dot­to­mil­le, kiih­ko-usko­vai­sil­le / tai­ka­su­koi­sil­le, on aivan tur­ha men­nä sano­maan yhtään mitään demo­kra­tias­ta tai ihmi­soi­keuk­sis­ta. He elä­vät täy­sin eri vuo­si­sa­dan yhteis­kun­nas­sa, joka ei muu­tu ulkoa päin sane­le­mal­la. Demo­kra­ti­aa ei voi vie­dä aseil­la tai väkisin. 

    Hei­dän täy­tyy ITSE kye­tä kehit­ty­mään. Heil­le ei tar­vit­se sanoa että pysy­kää köy­hi­nä. Kehi­tys­mai­den köy­hil­le täy­tyy antaa puh­das mah­dol­li­suus nous­ta itse köy­hyy­des­tä sivis­tyk­seen. Jos se vaa­tii omat inkvi­si­tion­sa, suku­pol­via kes­tä­vät uskon­puh­dis­tuk­set, Tale­ban / ISIS hir­mu­hal­lin­not, sisäl­lis­so­dat yms. kuten Euroo­pas­sa­kin, niin sit­ten se vaa­tii ne. 

    Pysy­tään eros­sa kehi­tys­mais­ta. He eivät ole mei­dän vastuullamme.

    Vali­tet­ta­vas­ti tuo­kin kom­ment­ti­ni tul­ki­taan puna­vi­her-pii­reis­sä puh­taak­si rasis­mik­si. “Kos­ka kaik­ki ihmi­set ovat saman arvoi­sia ja kai­kil­la on oikeus toteut­taa itse­ään ja lisääntyä”.

    Tuo aate, vaik­ka se jalo onkin, joh­taa glo­baa­lis­sa mit­ta­kaa­vas­sa nykyi­ses­sä maa­il­mas­sa vain tuhoon. Vali­tet­ta­vas­ti se tun­tuu ole­van Face­boo­kin perus­teel­la puna­vi­her­va­sem­mis­ton kan­ta­va ideo­lo­gia, jon­ka kri­ti­soin­tia ei suvai­ta alkuunkaan. 

    Mut­ta tie hel­vet­tiin onkin pääl­lys­tet­ty hyvil­lä aikomuksilla.

  7. Kii­tos Osmo hyväs­tä ja kiih­kot­to­mas­ta kir­joi­tuk­ses­ta­si. Tai­dat edel­leen olla ainoa vaka­vas­ti otet­ta­va vih­reä pohdiskelija.

  8. Toi­saal­ta on aika onne­ton aja­tus, että mei­dän pitäi­si uhra­ta vapaa-aikam­me tuot­taak­sem­me tur­huuk­sia vain, jot­ta tuli­sim­me mak­sa­neek­si myös veroja.”

    Jep, ns. luo­van luo­kan edus­ta­ja­na ja kes­kin­ker­tai­sen kyvyk­kää­nä olen jo aikaa sit­ten toden­nut, että voin joko teh­dä töi­tä niin pal­jon kuin ehdin (ja saa­da pal­jon rahaa) tai ottaa ren­nom­min (ja saa­da riit­tä­väs­ti rahaa). 

    Jos teen töi­tä niin pal­jon kuin ehdin, olen onnet­to­mam­pi. Työ on vain pie­ni osa onnel­li­suu­den edel­ly­tyk­siä. Lisäk­si yleen­sä käy niin, että kun teen täy­sil­lä töi­tä, muut eivät pysy muka­na ja syn­tyy konflik­te­ja ja tulee potkut. 

    Jos taas teen ren­nos­ti töi­tä, ehdin teke­mään pal­jon muu­ta­kin (jär­jes­tö­hom­mia, kun­toi­le­maan, tapaa­maan ystä­viä, osal­lis­tu­maan kult­tuu­ri­ta­pah­tu­miin) ja olen pal­jon onnellisempi. 

    Niin­pä olen toden­nut, että minun oli­si aivan kais­ta­päis­tä pyr­kiä teke­mään töi­tä niin pal­jon kuin pys­tyi­sin. Sii­tä ei seu­raa kenel­le­kään mitään hyvää. 

    Polii­ti­kot jär­jes­tä­kööt maa­il­man niin, että mak­si­maa­li­nen työn­te­koa ei ole tar­peen tai edes toivottavaa.

  9. Tuos­sa jäi vie­lä ekspli­siit­ti­ses­ti ilmai­se­mat­ta se tär­kein: Väes­tön­kas­vul­la ja talous­kas­vul­la ei ole muu­ta yhteis­tä kuin se, että molem­pia sano­taan kas­vuk­si. Väes­tö päin­vas­toin on lakan­nut kas­va­mas­ta siel­lä, mis­sä talous on läh­te­nyt kun­nol­la kasvuun.

  10. Pari huo­mau­tus­ta.

    Oli­si aivan perus­te­lua mit­ta “net­to­hy­vin­voin­tia” käy­tet­tä­vis­sä ole­van tulon loga­rit­mil­la. Psy­ko­lo­gias­sa tätä kut­su­taan .. äh Webe­rin laik­si. Ja desi­be­lias­teik­ko­han on logariminen.

    Kan­san­tu­lon lisäk­sio­li­si syy­tä kat­soa myäs kan­sa­me­noa. Eli: ei sitä kuin­ka pajon teräs­tä tuo­tam­me, vaan sitä kuin­ka pal­jon kulu­tam­me. Se on enr­giain­ten­sii­vis­tä­vis­tä tuo­tan­toa, ja siir­ret­ty vino­sil­mä- ja muta­kuon­omai­hin. (Toi­vot­ta­vas­ti kukaan ei louk­kaa­nu ilmai­sun käyttämisestä.)

    Ennen koti­maas­sa vale­tut vie­mä­ri­kai­vo­jen kan­net val­mis­te­taan nykyi­sin tie­tääk­se­ni mm. Valko-Veänäjällä.

  11. Muis­tan hyvin kes­kus­te­lun Kriit­ti­sel­lä Kor­kea­kou­lul­la josk­su 72–73. Ode­kin tai­si olla paikalla. 

    Todet­ta­koon, että kuka­na mees­tä ei edel­lyt­tä­nyt kas­vun lop­pu­van seu­raa­van per­jan­tai­na, mut­ta pidim­me omaa kulu­tus­ta­soam­me (oma huo­ne, koh­tuul­li­nen ruo­ka, mah­dol­li­su­ys mat­kus­taa kerr­na vuo­des­sa) jok­seen­kin riit­tä­vä­nä. Ja tot­ta puhuak­se­ni, me vähän parem­pien per­hei­den kaka­rat emme tosi­aan­kaan tien­neet kuin­ka etuoi­keu­te­tus­sa ase­mas­sa olim­me. — “Eihän me mitään rik­kai­ta olla.”

    Joku talous­tie­tei­li­jä tote­si nol­la­kas­vun joh­ta­van suu­reen työt­tö­myy­teen. Ja har­voin­pa olen niin vaka­via naa­mo­ja näh­nyt kuu­li­joi­den keskuudessa.

  12. Tapio Pel­to­nen:Ainoa asia, mis­sä tun­nus­tan reaa­li­sen elin­ta­son todel­la kas­va­neen räjäh­dys­mäi­ses­ti vuo­des­ta 1980 on asumisväljyys. 

    Sinun pitäi­si kyl­lä hank­kia uudet sil­mä­la­sit. Ei tar­vit­se kuin ver­ra­ta kes­ki­mää­räis­tä vvuo­den 1980 asun­toa vuo­den 2015 kes­ki­mää­räi­seen asun­toon, niin ero varus­te­lu­ta­sos­sa on ihan äly­tön. Ja jos ver­ra­taan 1980 kes­ki­mää­räis­tä tänä vuon­na val­mis­tu­vaan, niin ero on vie­lä­kin suurempi. 

    Vuon­na 1980 noin 10% asun­nois­ta oli ilman vie­mä­riä, 5% ilman vesi­joh­to­ja, 8% ilman WC:tä, 11% ilman läm­min­tä vet­tä, 13% ilman suih­kua! Sau­na löy­tyi 30%:sta asun­to­ja, nyky­ään ei raken­ne­ta oikeas­taan mitään ilman sau­naa! Net­tiä ei ollut yhdes­sä­kään asun­nos­sa 80-luvulla.

    http://www.tilastokeskus.fi/til/asas/2013/01/asas_2013_01_2014-10–16_tau_005_fi.html

    Noh, tie­ten­kin voi aja­tel­la että onko se räjäh­dys­mäis­tä kas­vua jos loput­kin hank­kii viemäröinnin…

  13. smo­kin’ joe: Mik­si väes­tön­kas­vu on kui­ten­kin lähes unoh­tu­nut kes­kus­te­lus­ta? Voi­sim­me elää leveäs­ti ja luon­nol­lo­kin jäi­si tilaa jos mei­tä oli­si pal­jon vähemmän.

    Kah­des­ta syys­tä. Ensin­nä­kään asial­le on poliit­ti­sin pää­tök­sin aika lail­la vai­kea teh­dä yhtään mitään. Väes­tön­kas­vu on kiin­ni ennen kaik­kea syn­ty­vyy­des­tä, joka puo­les­taan riip­puu vah­vas­ti varal­li­suu­des­ta: Köy­his­sä mais­sa on kor­kea syn­ty­vyys, rik­kais­sa matala. 

    Toi­nen syy on se, että väes­tön­kas­vu on glo­baa­lis­ti las­ke­mas­sa, min­kä vuok­si se ei tule ole­maan tule­vai­suu­des­sa saman­lai­nen ongel­ma kuin jos­kus 1970-luvul­la aja­tel­tiin. Maa­il­man väes­tö tulee sta­bi­loi­tu­maan täl­lä vuo­si­sa­dal­la jon­ne­kin 10 mil­jar­din tie­noil­le aika lail­la riip­pu­mat­ta sii­tä, mitä teemme.

    1. Rii­te­lin jos­kus 1970-luvun alus­sa jon­kun tais­to­lai­sen kans­sa sii­tä, voi­ko väes­tön­kas­vu jat­kua rajat­ta. Tie­teel­li­seen maa­il­man­ka­to­muk­seen usko­nut rii­ta­pu­ka­rim­me xsa­noi, että tek­niik­ka voit­taa väes­tön­kas­vun. Sanoin, että jo 6000 vuo­den kulut­tua ihmis­kun­tya muo­dos­taa pal­lon, jon­ka säde laa­je­nee valon­no­peu­del­la tai siis ylit­tää valon­no­peu­den. Sii­nä alkaa raja tul­la vastaan. 🙂

  14. Ihan tutus­tu­mi­sen arvoi­nen on Vuon­na 1971 ‑blo­gi, jos­sa suo­ma­lai­nen nuo­ri lap­si­per­he ker­too kuu­kau­den mit­tai­ses­ta kokei­lus­ta elää 70-luvun alun kulu­tus­ta­sol­la, niin hyvin kuin se on simu­loi­ta­vis­sa 2010-luvul­la. Kyl­lä­hän tuo aika ilot­to­mal­ta kit­ku­tuk­sel­ta tun­tuu, ja bud­jet­ti ylit­tyi sil­ti viidenneksellä.

    Itse olen juu­ri luke­nut uudes­taan Fred Hirschin klas­sik­ko­kir­jaa Social Limits to Growth (1976), joka oli tie­ten­kin nime­ään myö­ten kom­ment­ti Roo­man klu­bin rapor­til­le, mut­ta jota ei nyky­ään yleen­sä miel­le­tä juu­ri täs­tä näkö­kul­mas­ta. Hirsch­hän esit­ti, että kas­vun rajat ovat aina ole­mas­sa, vaik­ka mitään raa­ka-aineon­gel­maa ei oli­si­kaan. Muun muas­sa sosi­aa­lip­sy­ko­lo­gias­sa teh­ty­jen kyse­ly­tut­ki­mus­ten tulok­set osoit­ta­vat, että ihmis­ten elin­ta­son nousu suh­tees­sa mui­hin ihmi­siin tuot­taa heil­le rat­kai­se­vas­ti enem­män psy­ko­lo­gis­ta tyy­dy­tys­tä kuin se, että hei­dän ase­man­sa para­nee abso­luut­ti­ses­ti. Ja ensin­mai­nit­tua tyy­dy­tys­tä voi­daan aina tuot­taa vain rajal­li­ses­ti, vaik­ka jäl­kim­mäi­sel­tä oli­si­kin pois­tet­tu rajat kuin­ka hyvin tahansa.

    Hirschin point­ti­na on ikään kuin, että se ilmiö, jon­ka tie­tyn tyy­pin oikeis­to­lai­set kehys­tä­vät rutii­nin­omai­ses­ti “kateu­dek­si” (tie­tyn tyy­pin vasem­mis­to­lais­ten taas kehys­täes­sä tämän yhtä rutii­nin­omai­ses­ti “kateus­kor­tik­si”), on aivan todel­li­nen, mut­ta että sil­le ei ole vält­tä­mät­tä teh­tä­vis­sä juu­ri mitään, kos­ka se vai­kut­taa ole­van sisään­ra­ken­net­tu ihmi­sen psykologiaan.

    Ja lisäk­si, kun perus­tar­peet on tyy­dy­tet­ty, kiin­nos­tus siir­tyy ns. posi­tio­naa­li­siin hyö­dyk­kei­siin, joi­ta on rajal­li­nen mää­rä ja joi­ta ei voi­da tuot­taa lisää tuhoa­mat­ta niis­tä juu­ri sitä, mikä tekee niis­tä halut­tu­ja. Suo­mes­sa ei ole esi­mer­kik­si mitään “öljy­huip­puun” jne. rin­nas­tu­vaa “ran­ta­tont­ti­huip­pua”, kos­ka ran­ta­vii­van koko­nais­pi­tuus on vakio. Ainoa mah­dol­li­suus lisä­tä ran­ta­tont­te­ja oli­si kaa­voit­taa kaik­ki ran­nat mök­ki­ra­ken­ta­mi­sel­le, mut­ta sil­loin nii­tä ei enää koh­ta edes haluai­si kukaan, kos­ka mökin koko vie­hä­tys perus­tuu sii­hen, että lähis­töl­lä on jotain muu­ta­kin kuin mui­den ihmis­ten mök­ke­jä vie­ri vieressä.

    Kir­joi­tan ensi syk­syk­si kir­jaa, jos­sa käsit­te­len jon­kin ver­ran tätä koko 70-luvun kes­kus­te­lua kas­vun rajois­ta, ja haluai­sin täs­sä koh­taa kovas­ti löy­tää jon­kin yhden ison ja yksi­se­lit­tei­ses­ti vas­taan­sa­no­mat­to­man vas­ta-argu­men­tin. Mut­ta vai­keal­ta se tuntuu.

  15. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Rii­te­lin jos­kus 1970-luvun alus­sa jon­kun tais­to­lai­sen kans­sa sii­tä, voi­ko väes­tön­kas­vu jat­kua rajat­ta. Tie­teel­li­seen maa­il­man­ka­to­muk­seen usko­nut rii­ta­pu­ka­rim­me xsa­noi, että tek­niik­ka voit­taa väes­tön­kas­vun. Sanoin, että jo 6000 vuo­den kulut­tua ihmis­kun­tya muo­dos­taa pal­lon, jon­ka säde laa­je­nee valon­no­peu­del­la tai siis ylit­tää valon­no­peu­den. Sii­nä alkaa raja tul­la vastaan. 

    Etsi­kää­pä jos­ta­kin neu­vos­to­liit­to­lai­sen aka­tee­mi­kon kir­ja Ihmis­kun­nan elin­va­rat (1965?) Hän arvioi maa­pal­lon voi­van hyvin elät­tää 100 mil­jar­dia ihmistä.

    Mitä­pä tähän muu­ta tode­ta kuin että sosia­lis­ti­nen ihmi­nen on optimistine.

  16. Mark­ku af Heur­lin: Etsi­kää­pä jos­ta­kin neu­vos­to­liit­to­lai­sen aka­tee­mi­kon kir­ja Ihmis­kun­nan elin­va­rat (1965?) Hän arvioi maa­pal­lon voi­van hyvin elät­tää 100 mil­jar­dia ihmistä.

    Mitä­pä tähän muu­ta tode­ta kuin että sosia­lis­ti­nen ihmi­nen on optimistine.

    Ja sata mil­jar­dia ihmis­tä lau­la­mas­sa yhtä aikaa Inter­na­tio­naa­lia se vas­ta sykäh­dyt­tä­vää olisi…

    Vaka­vas­ti puhuen: Kun pie­nen Suo­men väes­tö ikään­tyy ja huol­to­suh­de heik­ke­nee, on tur­ha kuvi­tel­la sitä nel­jän tun­nin työ­päi­vää tuot­ta­maan saman elin­ta­son kuin 80-luvun alus­sa. Jon­kun on hoi­det­ta­va ikäih­mi­set, ja se ei lep­pois­ta­mal­la onnis­tu. Työ­ee­tos kun­ni­aan sanon minä.

    Meil­lä pie­nes­sä Suo­mes­sa ei ole varaa leik­kiä maa­il­man­pa­ran­ta­mis­ta enää yhtään kau­em­paa ja tuho­ta teol­lis­ta kil­pai­lu­ky­kyäm­me yhtään sen enem­pää kuin isom­mat val­lat ovat val­mii­ta tuhoa­maan omaan­sa. Jos ilmas­to­tu­ho huo­let­taa (ja sen pitää huo­let­taa!), yrit­tä­kää saa­da Kii­na ja USA jär­ke­väl­le linjalle.

  17. Mark­ku af Heur­lin: Oli­si aivan perus­te­lua mit­ta “net­to­hy­vin­voin­tia” käy­tet­tä­vis­sä ole­van tulon loga­rit­mil­la. Psy­ko­lo­gias­sa tätä kut­su­taan .. äh Webe­rin laik­si. Ja desi­be­lias­teik­ko­han on logariminen.

    Van­ha lei­kil­li­nen sanon­ta on, ettei raha tee onnel­li­sek­si, mut­ta se rau­hoit­taa. Ymmär­tääk­se­ni täs­tä on kan­sai­vä­lis­tä tut­ki­muk­sel­lis­ta näyt­töä: Net­to­va­ral­li­suu­den kas­vu ei lisää onnel­li­suut­ta lähes­kään yhtä pal­jon kuin tur­val­li­suu­den tunnetta.

  18. Myös aineet­to­mas­sa kas­vus­sa on lähes aina hin­ta­kom­po­nent­ti joka liit­tyy ener­gian ja raa­ka-aineen hin­taan. Ainee­ton talous­kas­vu ei täy­sin kor­vaa aineel­lis­ta, vaan vähen­tää aineel­li­sen kas­vun tar­vet­ta tai tulee sen päälle. 

    Lep­pois­ta­mi­nen ja nol­la­kas­vu voi joh­taa lopul­ta elin­ta­son ale­ne­mi­seen, jos muu maa­il­ma jat­kaa kas­vu­aan nopeam­min kuin ener­gias­ta ja raa­ka-aineis­ta joh­tu­va hin­ta­kom­po­nent­ti ale­nee. Jos lep­pois­ta­jien tuot­ta­ma arvo jää jäl­keen muis­ta samaan aikaan kun ener­gian ja raa­ka-ainei­den kysyn­tä kas­vaa, lopul­ta lepo­pois­ta­jan elin­ta­so alkaa laskea. 

    ps. Semant­ti­nen huo­mio: pit­kän aika­vä­lin talous­kas­vun ole­te­taan ole­van eks­po­nen­ti­aa­lis­ta: (1+r)^n. Jos talous­kas­vu on line­aa­ris­ta: r×n, sen sano­taan hidas­tu­van. Jos talous­kas­vu on aluk­si 3% vuo­des­sa ja jat­kuu line­aa­ri­se­na, 20 vuo­den kulut­tua talous­kas­vu on enää 1.9% vuo­des­sa, 40 vuo­den kulut­tua 1.4% vuo­des­sa ja sadan vuo­den kulut­tua enää 0.76% vuodessa.

  19. Kun kapi­ta­lis­ti vaa­ti tuot­toa rahal­li­sel­le sijoi­tuk­sel­leen yhtiöis­sä, miten se hoi­tuu niin, että luon­non­va­ro­ja ei kulu­te­ta lisää. Ei kai hiuk­sia leik­kaa­mal­la ja ken­kiä kil­lot­ta­mal­la syn­ny uut­ta jaet­ta­vaa. Kun tar­vi­taan lisää par­tu­rei­ta ja kiil­lot­ta­jia, taa­tus­ti kuluu enem­män ainet­ta ja energiaa.

  20. Mark­ku af Heur­lin: Etsi­kää­pä jos­ta­kin neu­vos­to­liit­to­lai­sen aka­tee­mi­kon kir­ja Ihmis­kun­nan elin­va­rat (1965?) Hän arvioi maa­pal­lon voi­van hyvin elät­tää 100 mil­jar­dia ihmistä.

    Teo­rias­sa kyl­lä. Jos nykyi­sel­lä kaa­ok­sel­la ja tuh­lai­lul­la elä­te­tään 10 mil­jar­dia, saa­daan fik­sus­ti jär­jes­täy­ty­mäl­lä ja tule­vai­suu­den tek­no­lo­gial­la elä­tet­tyä 100 miljardia. 

    Seu­raa­va mul­lis­tus on tulos­sa pik­ku­hil­jaa, Google ja Apple kehit­tä­vät täyt­tä höy­ryä jon­kin­lais­ta auto­maat­tis­ta autoa. Nokian Here puu­haa ilmei­ses­ti samaa mm. Mer­sun kanssa.

    http://www.reuters.com/article/2015/02/20/us-apple-autos-battery-idUSKBN0LO25N20150220
    http://www.wired.com/2014/12/nokia-here-autonomous-car-maps/

    Täl­lä vuo­si­kym­me­nel­lä viih­de ja kom­mu­ni­kaa­tio ovat siir­ty­neet net­tiin, kaik­ki on nyky­ään enem­män tai vähem­män puolijulkista.

    Uskon että seu­raa­val­la vuo­si­kym­me­nel­lä älyk­käät autot ja asun­not alka­vat siir­tyä enem­män koh­ti yhteis­käyt­töä. Uskon että myös työ­elä­mä muut­tuu radi­kaa­lis­ti sii­hen suun­taan, että enem­mis­tö työs­ken­te­lee epä­tyy­pil­li­sis­sä työ­suh­teis­sa. Eli on nor­maa­lia teh­dä töi­tä jous­ta­vas­ti vähän sin­ne sun tänne. 

    Vuon­na 2030 tyy­pil­li­sel­lä kan­sa­lai­sel­la ei vält­tä­mät­tä ole enää omaa autoa tai vaki­tuis­ta työ­paik­kaa. Ja yhä kas­va­val­la jou­kol­la ei ole edes omaa asuntoa.

    Uskon että tuol­lai­nen vapaus ja jous­ta­vuus lisää sekä ihmis­ten hyvin­voin­tia että talou­den tuot­ta­vuut­ta, kun perus­e­lä­mi­nen saa­daan tuo­tet­tua automaattisesti.

  21. Oikeis­to­de­ma­ri: Kun pie­nen Suo­men väes­tö ikään­tyy ja huol­to­suh­de heik­ke­nee, on tur­ha kuvi­tel­la sitä nel­jän tun­nin työ­päi­vää tuot­ta­maan saman elin­ta­son kuin 80-luvun alus­sa. Jon­kun on hoi­det­ta­va ikäih­mi­set, ja se ei lep­pois­ta­mal­la onnis­tu. Työ­ee­tos kun­ni­aan sanon minä.

    Meil­lä pie­nes­sä Suo­mes­sa ei ole varaa leik­kiä maa­il­man­pa­ran­ta­mis­ta enää yhtään kau­em­paa ja tuho­ta teol­lis­ta kilpailukykyämme 

    Me kak­si kol­mas­osaa Suo­men työl­li­sis­tä, jot­ka olem­me töis­sä pal­ve­lua­lal­la, voim­me siis ilmei­ses­ti sit­ten­kin lep­pois­taa rau­has­sa — kos­ka sitä rahaa, joka kel­paa mak­su­vä­li­neek­si ostet­taes­sa nime­no­maan ikäih­mis­ten hoi­toa, tuot­taa täs­tä kom­men­tis­ta pää­tel­len joka tapauk­ses­sa vain teollisuus?

  22. Mark­ku ef Heur­lin. Mil­lä se kapi­ta­lis­min vaa­ti­ma voit­to saa­daan, jos kaik­ki tyy­ty­vät vähään tai enti­seen. Esim auto­teoil­li­suus tar­vit­see lisää auton osta­jia, olkoot ne uudet autot auto­maat­ti­sia tai ei. Pää­asia, että oste­taan lisää jotain.

  23. saa­daan fik­sus­ti järjestäytymällä” 

    Mut­ta entäs, jos täl­lai­seen nor­maa­liin län­si­mai­seen elä­män­ta­paan tot­tu­neet ihmi­set eivät moko­maa halua­kaan? Kuka täl­löin joh­taa tätä nk. jär­jes­täy­ty­mis­tä ihmis­ten tah­don vas­tai­ses­ti? Puo­lu­een keskuskomiteako? 

    asun­not alka­vat siir­tyä enem­män koh­ti yhteiskäyttöä” 

    Entä­pä jos asun­to­jen omis­ta­jat suo­ras­taan kam­moa­vat koko ajatusta? 

    vapaus ja jous­ta­vuus lisää sekä ihmis­ten hyvin­voin­tia että talou­den tuottavuutta” 

    Eli esim. se, ettei ole omaa asun­toa — eli omaa rau­hal­lis­ta tilaa, jos­ta voi sul­kea maa­il­man pois niin halu­tes­saan — lisää hyvin­voin­tia? Mil­lä perus­teel­la? Ja voi­tai­siin­ko samal­la logii­kal­la myös kuvi­tel­la, että käyt­tä­mäl­lä vaik­ka­pa vapaut­taan olla syö­mät­tä, tuo hyvin­voin­ti / tuot­ta­vuus suo­ras­taan sin­gah­tai­si rake­tin­omai­ses­ti aivan uudel­le tasolle? 

    PS. Voi­sit viit­sies­sä­si sisäis­tää ihan ensik­si vaik­ka­pa sen, että esim. kom­muu­nia­su­mi­nen veto­aa lop­pu­pe­leis­sä HYVIN pie­neen mää­rään ihmi­siä — ja hei­hin­kin yleen­sä vain nuo­rem­mal­la iällä.

  24. Samu­li Saa­rel­ma: Kah­des­ta syys­tä. Ensin­nä­kään asial­le on poliit­ti­sin pää­tök­sin aika lail­la vai­kea teh­dä yhtään mitään. Väes­tön­kas­vu on kiin­ni ennen kaik­kea syn­ty­vyy­des­tä, joka puo­les­taan riip­puu vah­vas­ti varal­li­suu­des­ta: Köy­his­sä mais­sa on kor­kea syn­ty­vyys, rik­kais­sa matala. 

    Toi­nen syy on se, että väes­tön­kas­vu on glo­baa­lis­ti las­ke­mas­sa, min­kä vuok­si se ei tule ole­maan tule­vai­suu­des­sa saman­lai­nen ongel­ma kuin jos­kus 1970-luvul­la aja­tel­tiin. Maa­il­man väes­tö tulee sta­bi­loi­tu­maan täl­lä vuo­si­sa­dal­la jon­ne­kin 10 mil­jar­din tie­noil­le aika lail­la riip­pu­mat­ta sii­tä, mitä teemme.

    Kyl­lä, mUt­ta sekin on kol­me ker­taa enem­män kuin vuon­na 1968. Kun otam­me huo­mioon aavi­kot ja jää­ti­köys­maa­ta 0,5 ha. 

    Vaka­vam­paa on se, että Afri­kan väki­lu­ku tulee nouse­maan 4 mil­jar­diin, nykyi­ses­tä miljardista,

  25. Vuon­na 2030 tyy­pil­li­sel­lä kan­sa­lai­sel­la ei vält­tä­mät­tä ole enää omaa autoa tai vaki­tuis­ta työ­paik­kaa. Ja yhä kas­va­val­la jou­kol­la ei ole edes omaa asuntoa.”

    Olen samaa mieltä…

  26. Tom­mi Uscha­nov: Muun muas­sa sosi­aa­lip­sy­ko­lo­gias­sa teh­ty­jen kyse­ly­tut­ki­mus­ten tulok­set osoit­ta­vat, että ihmis­ten elin­ta­son nousu suh­tees­sa mui­hin ihmi­siin tuot­taa heil­le rat­kai­se­vas­ti enem­män psy­ko­lo­gis­ta tyy­dy­tys­tä kuin se, että hei­dän ase­man­sa para­nee absoluuttisesti.

    Oli­si kiin­nos­ta­vaa tie­tää, mitä tämä oikein käy­tän­nös­sä, kon­kreet­ti­ses­ti, tar­koit­taa. Itse en mm. halua kotii­ni koneel­lis­ta ilman­vaih­to­jär­jes­tel­mää saa­ti ilmas­toin­tia, vaik­ka sai­sin­kin sen avul­la vedet­tyä elin­ta­so­kau­laa kans­saih­mi­sii­ni. En katu­maas­tu­ria nykyi­sen pik­kuau­ton tilal­le tai loma­mat­kaa johon­kin kal­lii­seen sta­tus­koh­tee­seen vain sen sta­tuk­sen vuok­si. Haluai­sin kyl­lä mat­kus­taa mm. Tokioon, hen­ki­lö­koh­tai­sis­ta syis­tä, mut­ta en saa ikä­viä fii­lik­siä sii­tä jos joku ker­too omas­ta Tokion-mat­kas­taan, vaan päin vas­toin ilah­dun mah­dol­li­suu­des­ta kysel­lä koh­tees­ta lisä­tie­to­ja. Hyvin tie­täen, että itse tus­kin pää­sen läh­te­mään vie­lä vuo­siin, jos koskaan.

    Olen­ko tämän perus­teel­la havain­noi­ta­van omi­nai­suu­den suh­teen poik­kea­va yksi­lö “ihmis­ten” jou­kos­sa, vai voi­ko tämän selit­tää joten­kin muu­ten? Jos olen poik­kea­va, huo­mat­ta­koon että en suin­kaan ole ainoa. Ja että en ole aina ollut täl­lai­nen. Minä­kin luu­lin jos­sa­kin vai­hees­sa elä­mää­ni, että minun kuu­luu halu­ta ja tavoi­tel­la kaik­kea sitä samaa mitä muut­kin, ja pahoit­taa mie­le­ni jos epä­on­nis­tun tai joku toi­nen onnis­tuu ennen minua. Myö­hem­min kui­ten­kin tote­sin moi­sen luu­lon tar­peet­to­mak­si har­hak­si ja luo­vuin sii­tä. Mik­sei siis myös “ihmi­nen” voi­si halu­tes­saan tai sopi­van pereh­dy­tyk­sen jäl­keen luo­pua sii­tä? Onko asi­aa oikeas­ti sel­vi­tet­ty joten­kin muu­ten­kin kuin havain­noi­mal­la jon­kin ihmis­jou­kon sen­het­kis­tä ajattelua?

    Jos kou­luis­sam­me ei ope­tet­tai­si englan­nin kiel­tä, moni­kaan meis­tä ei osai­si sitä puhua. Täs­tä ei voi kui­ten­kaan pää­tel­lä, että englan­nin osaa­mat­to­muus on mei­hin sisään­ra­ken­net­tu ominaisuus.

    Mik­si siis tämä kateel­li­suus (kos­ka juu­ri sil­tä se omas­ta näkö­kul­mas­ta­ni näyt­tää: esteel­tä, jon­ka ihmi­nen itse on tul­lut pys­tyt­tä­neek­si onnel­li­suu­ten­sa tiel­le, ja joka oli­si mah­dol­lis­ta myös pur­kaa) poik­keuk­set­ta ole­te­taan muut­tu­mat­to­mak­si ja sisään­ra­ken­ne­tuk­si “ihmi­sen” omi­nai­suu­dek­si, kun kui­ten­kin kes­kuu­des­sam­me elää ihmi­siä, joil­la ei sitä ole vaivanaan?

    Yhteis­kun­tam­me on viri­tet­ty täy­teen suo­ril­ta kus­tan­nuk­sil­taan kal­lii­ta ja joh­dan­nais­vai­ku­tuk­set huo­mioi­den täh­ti­tie­teel­li­sen kal­liik­si tule­via meka­nis­me­ja, joi­den ole­mas­sao­lon pää­asial­li­nen tar­koi­tus on ihmis­ten kateu­den aiheut­ta­man mie­li­pa­han minimoiminen/tasaaminen. Niil­lä rajoi­te­taan kan­sain­vä­lis­tä kil­pai­lu­ky­kyäm­me, teh­dään maas­tam­me hei­kos­ti hou­kut­te­le­va menes­ty­vien ihmis­ten näkö­kul­mas­ta (esim. kireä vero­tus) ja luo­daan pahoin­voin­tia sosi­aa­li­tu­kien varas­sa elä­vien kes­kuu­des­sa (tuki­kyy­ky­tys). Siis kateel­lis­ten ihmis­ten mie­li­pa­haa lie­vi­te­tään kal­liil­la rahal­la ja toi­sil­le ihmi­sil­le mie­li­pa­haa aiheut­ta­mal­la: jos ja kun meil­lä ei ole kivaa niin ei saa olla teil­lä­kään? Entä jos samaan lop­pu­tu­lok­seen pääs­täi­siin yksin­ker­tai­ses­ti hoi­ta­mal­la se yli­mää­räi­nen kateus pois, jol­loin sääs­tyi­si mil­jar­de­ja ja mie­li­pa­haa ei tar­vit­si­si enää jakaa jokai­sel­le kan­sa­lai­sel­le sitä (epäi­le­mät­tä) lais­sa sää­det­tyä annosta?

  27. Örk­ki:
    Tuos­sa jäi vie­lä ekspli­siit­ti­ses­ti ilmai­se­mat­ta se tär­kein: Väes­tön­kas­vul­la ja talous­kas­vul­la ei ole muu­ta yhteis­tä kuin se, että molem­pia sano­taan kas­vuk­si. Väes­tö päin­vas­toin on lakan­nut kas­va­mas­ta siel­lä, mis­sä talous on läh­te­nyt kun­nol­la kasvuun. 

    Talout­ta on myös vai­kea saa­da kas­vuun, jos väes­tö kas­vaa hil­lit­tö­mäs­ti. 3 %:n väes­tön­kas­vu tar­koit­taa n. 3 %:n efek­tii­vi­siä lisä­pois­to­ja inten­sii­vi­ses­sä pää­omas­sa. Tämä voi teh­dä teol­lis­tu­mi­seen tar­vit­ta­vas­ta sääs­tä­mi­ses­tä vaikeaa.

  28. Oli­pa taas tär­keäs­tä aihees­ta mai­nio kir­joi­tus, ja se näyt­tää innoit­ta­neen myös taval­lis­ta laa­duk­kaam­paa kommentointia.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra kuvaa hyvin sitä mil­lai­set aja­tuk­sel­li­set myl­ler­ryk­set ovat vai­kut­ta­neet arvoi­him­me vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä. Ei ihme, että monet eivät ole pysy­neet muka­na ja sik­si vain kiel­tä­vät esi­te­tyt uhka­ku­vat. Pahim­mal­ta on kai tun­tu­nut se, miten ymmär­ret­tä­vään tavoit­tee­seen — köy­hyy­den pois­toon ja hyvän elä­män tavoit­te­luun — on tul­lut ikä­viä ja vaa­ral­li­sia sivumakuja.

    Kir­joi­tus ja kom­men­tit osoit­ta­vat myös sen miten moni­muo­toi­sen haas­teen edes­sä ihmis­kun­ta on. Itse yhdyn nii­hin kir­joit­ta­jiin, jot­ka nos­ta­vat kaik­kein huo­les­tut­ta­vim­mak­si ongel­mak­si väes­tön­kas­vun. Mik­si ihmees­sä sii­tä ei enää puhu­ta juu­ri ollenkaan?

    Glo­baa­li väes­tön­kas­vu pysäh­tyy aivan var­mas­ti jos­sain vai­hees­sa, pak­ko­han sen on, mut­ta kuin­ka pal­jon tuhoa se ehtii ennen sitä aiheut­taa? Miten maa­pal­lo muka kes­täi­si kym­me­nen mil­jar­dia ihmis­tä ja enem­män­kin, kun ympä­ris­tö ja bio­di­ver­si­teet­ti yski­vät jo nyt?

  29. TL
    Pysy­tään eros­sa kehi­tys­mais­ta. He eivät ole mei­dän vastuullamme. 

    Kyl­lä ovat. Minul­la on hyviä aiko­muk­sia ja suunnitelma.

    Me olem­me jo osta­neet kehi­tys­mai­den lap­sil­le ken­kiä ja anta­neet ruo­kaa ja puh­das­ta vet­tä. Se on aut­ta­nut, mut­ta ei tar­peek­si. Se on myös aut­ta­nut nope­aa väestönkasvua.

    Var­ma ja vie­lä tehok­kaam­pi tapa aut­taa on vähen­tää kehi­tys­mais­sa syn­ty­vien lap­sien mutaa­tio­kuor­maa eli har­vi­nai­sia, mah­dol­li­ses­ti hai­tal­li­sia variant­te­ja peri­mäs­sä. Tämä voi­si nos­taa kehi­tys­mai­den kes­ki­mää­räi­sen älyk­kyy­den rei­lus­ti kor­keam­mak­si kuin yhdel­lä­kään nykyi­sel­lä etni­sel­lä ryh­mäl­lä. Tähän men­nes­sä ei ole löy­ty­nyt mitään var­si­nai­sia älyk­kyys­gee­ne­jä, joten suu­rin osa älyk­kyy­den muun­te­lus­ta lie­nee juu­ri mutaatiokuormassa.

    IVF-tek­nii­kat ja geno­mien skan­naus ovat tois­tai­sek­si lii­an kal­lii­ta edes län­si­mai­den käyt­töön, 10–100 k euro­jen luok­kaa. Tar­vit­sem­me panos­tuk­sia näi­den tek­no­lo­gioi­den kehi­tyk­seen. Myös sukuso­lu­jen kyp­syt­tä­mis­tä suo­raan kan­ta­so­luis­ta pitäi­si kehit­tää ite­roi­tua alkio­va­lin­taa var­ten. Ehdo­tan, että lai­tam­me puo­let kehi­tys­a­pu­ra­hois­ta näil­le tut­ki­mus­aloil­le ja pois­tam­me kaik­ki lain­sää­dän­nöl­li­set esteet. Val­tio voi­si luo­da mark­ki­noi­ta (ja sääs­tää ja kas­vat­taa talout­ta) otta­mal­la kuor­maa vähen­tä­vän alkio­va­lin­nan kor­vat­ta­van ter­vey­den­hoi­don osaksi.

    Kehi­tys­mai­den ahdin­koon voi­vat osal­taan vai­kut­taa myös kiih­keys ja levot­to­muus (met­säs­tä­jä-keräi­li­jä­kan­sat) sekä alt­ruis­min puu­te (van­hat sivis­tys­kan­sat). Näi­hin ei vält­tä­mät­tä kuor­man pois­tol­la voi vai­kut­taa, mut­ta lääk­kei­tä löy­tyy var­mas­ti jos nii­tä halu­taan käyttää.

  30. Ter­ve,
    ]
    En mina tar­vin­nut tuon kai­ken ylla puhu­tun moni­mut­kai­sen tari­nan havit­se­mi­seen muu­ta kuin Gogo­lin novel­lin ” kuin­ka pal­jon maa­ta ihmi­nen tar­vit­se elaakseen”.

    t. Mik­ko

  31. Täy­tyy muis­taa, että auto­maa­tion ja tek­no­lo­gian kehit­tyes­sä ja tuot­ta­vuu­den kas­vaes­sa ongel­ma joka työ­hön ja elät­tä­mi­seen liit­tyy, muut­tuu ene­ne­väs­sä mää­rin mate­ri­aa­li­ses­ta sosiaaliseksi. 

    Kuten Osmo­kin tote­aa, niin 1980-luvun elin­ta­so on nykyi­sel­lä tek­no­lo­gial­la pää­osin — mitä siis tulee ruo­kaan ja asu­mi­seen — mah­dol­lis­ta tuot­taa mel­ko mität­tö­mäl­lä panos­tuk­sel­la. Ja kuten Tom­mi U. yllä tote­taa, tämä ei ole se ongel­ma joka tulon­jaos­ta poliit­ti­ses­ti syn­tyy, vaan se, että suh­teel­li­sen elin­ta­son erot voi­vat olla valtavat. 

    Meil­lä ei ole ongel­ma­na se, että “työ lop­puu”, vaan ongel­ma­na on se, että työn tuot­ta­vuu­des­sa esiin­ty­vät erot ovat aivan mas­sii­vi­set. Huo­no mut­ta pää­sään­töi­ses­ti ter­ve lapio­työ­mies tekee ojaa pari met­riä sii­nä mis­sä parem­pi tekee kym­me­nen, kun taas huo­no sof­tain­si­nöö­ri aiheut­taa mil­joo­nien vahin­got ja hyvä tie­naa miljardin.

  32. Kun työ­tä ei ole enää 80-luvun jäl­keen jaet­tu niin meil­le on syn­ty­nyt yhteis­kun­nas­ta ulos­työn­net­ty­jen luok­ka, jon­ka koko on 500000–1000000 riip­puen määritelmistä

    Työ­ai­kaa lyhen­net­tiin n 100 vuot­ta eri­lai­sin mene­tel­min lyhen­tä­mäl­lä päi­vit­täis­tä /viikottaista/vuosittaista/elinikäistä työaikaa

    Nyt kul­je­taan vas­ta­vir­taan eli kun tuot­ta­vuus nousee niin työn tar­ve vähe­nee edel­leen ja sii­tä huo­li­mat­ta työaikaa/työn tar­jon­taa pyri­tään kai­kin kei­noin lisäämään .

    Seu­rauk­se­na on yhä useam­man syrjäytyminen

    Viral­li­ses­ti yllä­pi­de­tään Potem­ki­nin kulis­sia, sil­lä yhä useam­pi las­ke­taan työ­voi­man ulko­puo­li­sek­si ja näin saa­daan aikaan mie­li­ku­va, että työvoima/työn tar­jon­ta vähenee

    Esim elä­kei­kän nos­to lisää työ­voi­man tar­jon­taa n 140000, mutat kun se on 60–65-vuotiasta niin se las­ke­taan auto­maat­ti­ses­ti työ­voi­man ulko­puo­lel­la ole­vak­si eli uudis­tuk­sen mie­lek­kyys on hyvin kyseenalainen.

    Meil­le on syn­tyt uuden­lai­nen yhteis­kun­ta, jos­sa se kas­vu kek­sit­tyy 1 % ja yhä suu­rem­pi jouk­ko työn­ne­tään käy­tän­nös­sä raha­ta­lou­den ulkopuolelle.

    Vaik­ka sato­ja mil­joo­nia nusee rahat­laou­den pii­riin niin saman ver­ran sul­je­ta­na ulos toi­sel­la puo­lel­la maapalloa

  33. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Rii­te­lin jos­kus 1970-luvun alus­sa jon­kun tais­to­lai­sen kans­sa sii­tä, voi­ko väes­tön­kas­vu jat­kua rajat­ta. Tie­teel­li­seen maa­il­man­ka­to­muk­seen usko­nut rii­ta­pu­ka­rim­me xsa­noi, että tek­niik­ka voit­taa väes­tön­kas­vun. Sanoin, että jo 6000 vuo­den kulut­tua ihmis­kun­tya muo­dos­taa pal­lon, jon­ka säde laa­je­nee valon­no­peu­del­la tai siis ylit­tää valon­no­peu­den. Sii­nä alkaa raja tul­la vastaan. 

    Otta­mal­la Mars ja muut sovel­tu­vat pla­nee­tat käyt­töön resurs­sit kas­va­vat huomattavasti.Mars on kym­me­nien vuo­si­ne pääs­sä, muu­ta valo­vuo­sien, mut­ta eivät mah­dot­to­mia jos sii­hen panostetaan

    Tai alet­ta­va raken­taa kei­no­te­koi­sia pla­neet­to­ja, jot­ka ris­tei­le­vät maailmankaikkeudessa

    Ja joka tapauk­ses­sa tääl­tä on läh­det­tä­vä 500 mil­joo­nan vuo­den kulues­sa, sil­loin alka­vat kar­vat palaa

  34. Asun­not eivät var­mas­ti siir­ry koh­ti yhteis­käyt­töä, keh­tys­hän on kul­ke­nut vii­mei­sen 100 vuo­den ajan täy­sin päin­vas­tai­seen suun­taan. Edes opis­ke­li­jat eivät halua asua enää soluasunnoissa.

    Kaik­ki yhteis­käyt­tö­ti­lat, joi­hin minä olen tutus­tu­nut, kär­si­vät yleen­sä sii­tä, että joku ei tee osaan­sa. Edes talo­yh­tiöi­den nur­mi­kon leik­kuu taik­ka pihan kolaus ei mei­naa onnis­tua tal­koo­voi­min ilman rii­to­ja, niin miten ihmees­sä jokin onne­ton yhteisasuminen?

  35. Kyl­lä väes­tön­kas­vu voi jat­kua rajatta. 

    Jos väes­tö kas­vaa vaik­ka­pa yhdel­lä hen­ki­löl­lä vuo­des­sa, aurin­ko sam­muu ennen­kuin tämä aurin­ko­kun­ta on täyn­nä. Jos jokin kes­tää aurin­gon sam­mu­mi­seen asti, mie­les­tä­ni voi­daan tul­ki­ta että se kes­tää “rajat­to­mas­ti”.

    Mut­ku “eks­po­nen­ti­aa­lin­ne kas­vu”. Noh, ei kukaan puhu­nut eks­po­nen­ti­aa­li­ses­ta kas­vus­ta, puhut­tiin vain väes­tön­kas­vus­ta. Kas­vua se on hidas­kin kasvu.

  36. 80-luvul­la oli kadun­la­kai­si­joi­ta, ran­ta­vah­te­ja, junien sei­sak­keil­la oli rata­val­vo­jia jne jne. Näi­hin kaik­kiin oli varaa. Nyt ihmis­työ on käsit­tä­mät­tö­män kal­lis­ta, kos­ka niin iso osa asiois­ta voi­daan teh­dä niin pal­jon halvemmalla.

  37. Mau­rizio:
    Mut­ta entäs, jos täl­lai­seen nor­maa­liin län­si­mai­seen elä­män­ta­paan tot­tu­neet ihmi­set eivät moko­maa halua­kaan? Kuka täl­löin joh­taa tätä nk. jär­jes­täy­ty­mis­tä ihmis­ten tah­don vastaisesti? 

    Kir­joi­tin teo­reet­ti­ses­ta mah­dol­li­suu­des­ta. En sii­tä mitä tulee toden­nä­köi­sim­min tapah­tu­maan, tai sii­tä mitä itse haluai­sin. Kun mie­tin tule­vai­suut­ta, en kat­so sitä omas­ta läh­tö­koh­dis­ta­ni, vaan mie­tin esim. Kii­nan, Intian ja län­si­mai­den kult­tuu­rien kokonaisuuksia.

    On teo­rias­sa mah­dol­lis­ta elät­tää 100 mil­joo­naa ihmis­tä, mut­ta se edel­lyt­täi­si jon­kin­lais­ta Star Trek utopiaa/dystopiaa, gee­ni­muo­kat­tu­ja ihmi­siä, ajat­te­lun kyt­ke­mis­tä tie­to­verk­koi­hin, eli jon­ki­nas­tei­nen tele­pa­tia, ja koko­nais­ten suku­pol­vien kas­va­mi­sen täy­sin toi­sen­lai­seen tie­toi­suu­teen ja huo­maa­vai­suu­teen, kuin mis­sä elämme.

    Käy­tän­nös­sä näen lähin­nä kär­si­mys­tä, ydin­so­tia ja kul­ku­tau­te­ja, mitä lähem­mäk­si 10 mil­jar­din ihmi­sen rajaa lähestytään. 

    “asun­not alka­vat siir­tyä enem­män koh­ti yhteiskäyttöä” 

    Entä­pä jos asun­to­jen omis­ta­jat suo­ras­taan kam­moa­vat koko ajatusta? 

    Sit­ten asut omas­sa kodis­sa­si. Ei sinua kukaan kiel­lä muut­ta­mas­ta mihin­kään. Kir­joi­tin ylei­ses­ti yhteis­kun­nan vapau­tu­mi­ses­ta, ja kiin­teän omai­suu­den mer­ki­tyk­sen vähen­ty­mi­ses­tä. En mis­tään tule­vas­ta nor­mis­ta tai pakosta. 

    Minul­la on nyt­kin usei­ta tut­tu­ja joil­le couch­sur­fing, airbnb jne. ovat arkea. Mum­mo­ni naa­pu­ris­sa on jokin rak­sa­äi­jien kom­muu­ni, kun ovat muu­ta­man kuu­kau­den keikkatöissä. 

    Voin hel­pos­ti näh­dä tule­vai­suu­den jos­sa työ­elä­mä on taas pirs­ta­loi­tu­nut pois täs­tä sosi­aa­li­de­mo­kraat­ti­ses­ta sään­te­ly­on­ne­las­ta, ja osa ihmi­sis­tä asuu enim­mäk­seen eri­lai­sis­sa yhtei­söis­sä, välil­lä ulko­mail­la­kin. Mut­ta eivät kiin­teäs­sä osoit­tees­sa tai kiin­teäs­sä työ­pai­kas­sa. Toi­mit­tiin­han noin jo “ennen­van­haan” kun tuk­ki­jät­kät ja kier­tä­vät raken­nus­mie­het mat­kus­ti­vat työ­mail­le pit­kiä­kin matkoja.

    Eli esim. se, ettei ole omaa asun­toa – eli omaa rau­hal­lis­ta tilaa, jos­ta voi sul­kea maa­il­man pois niin halu­tes­saan – lisää hyvin­voin­tia? Mil­lä perusteella? 

    Ajat­te­lin jär­jes­tel­mää, jos­sa saa esim. 800€/kk mak­sul­la oikeu­den käyt­tää vapaas­ti hotel­li­huo­neis­to­ja yli sadas­sa kau­pun­gis­sa ympä­ri euroop­paa. Vähän kuin RCI lomao­sa­ke, mut­ta asumisosake.

    Teen IT-alan töi­dä, joi­da dele­goin reaa­lia­jas­sa ympä­ri maa­il­maa, ja kol­le­ga­ni Intias­sa, Kii­nas­sa tai Sak­sas­sa eivät voi tie­tää sky­pe­tän­kö Poh­jois-Kar­ja­lan met­säs­tä, Hel­sin­gis­tä vai Barce­lo­nas­ta. Minul­le ajoit­tai­nen “ilmai­nen” asu­mi­nen esim. alpeil­la tai Parii­sis­sa oli­si sitä hyvinvointia…

    PS. Voi­sit viit­sies­sä­si sisäis­tää ihan ensik­si vaik­ka­pa sen, että esim. kom­muu­nia­su­mi­nen veto­aa lop­pu­pe­leis­sä HYVIN pie­neen mää­rään ihmi­siä – ja hei­hin­kin yleen­sä vain nuo­rem­mal­la iällä. 

    … vaik­ka asun­kin nyt oma­ko­ti­ta­los­sa, ja pidän ker­jä­läi­set, epä­mää­räi­set hipit ja viher­hör­höt tar­vit­taes­sa pis­too­lin­kan­ta­man pääs­sä tiluksistani.

    Kun lap­set vajaan vuo­si­kym­me­nen kulut­tua muut­ta­vat kotoa, rea­li­soin osa­ke­ra­has­to­ni, asun­to­va­ral­li­suu­te­ni ja muu­tan ulko­mail­le töi­tä tekemään.

  38. Saa­ra: Oli­si kiin­nos­ta­vaa tie­tää, mitä tämä oikein käy­tän­nös­sä, kon­kreet­ti­ses­ti, tar­koit­taa. – – Onko asi­aa oikeas­ti sel­vi­tet­ty joten­kin muu­ten­kin kuin havain­noi­mal­la jon­kin ihmis­jou­kon sen­het­kis­tä ajat­te­lua? – – Siis kateel­lis­ten ihmis­ten mie­li­pa­haa lie­vi­te­tään kal­liil­la rahal­la ja toi­sil­le ihmi­sil­le mie­li­pa­haa aiheut­ta­mal­la: jos ja kun meil­lä ei ole kivaa niin ei saa olla teilläkään? 

    No siis. On teh­ty kyse­ly­tut­ki­muk­sia, jois­sa on kysyt­ty monia vuo­si­kym­me­niä jokin sana­muo­dol­taan sama­na pysy­vä kysy­mys, esi­mer­kik­si: Miten tyy­ty­väi­nen olet­te tämän­het­ki­seen elin­ta­soon­ne, astei­kol­la 0–10? Näi­den tut­ki­mus­ten tulok­set ker­to­vat, että:

    1) rik­kaam­mat ovat kes­ki­mää­rin tyy­ty­väi­sem­piä elin­ta­soon­sa kuin köyhemmät;

    2) kun kes­ki­mää­räi­nen elin­ta­so nousee jos­sa­kin maas­sa, vas­taus­ten kes­kiar­vo pysyy sil­ti aina suun­nil­leen sama­na. Vaik­ka inflaa­tio­kor­jat­tu BKT asu­kas­ta koh­ti esi­mer­kik­si kol­min­ker­tais­tui­si paris­sa suku­pol­ves­sa (kuten monis­sa teol­li­suus­mais­sa on tapah­tu­nut 1950-luvun jäl­keen), niin vas­tauk­set tyy­ty­väi­syys­ky­sy­myk­seen pol­ke­vat koko ajan suun­nil­leen pai­kal­laan – eivät las­ke, mut­ta eivät myös­kään nouse.

    Kun nämä kak­si asi­aa pan­naan yhteen, niin ne näyt­täi­si­vät tar­koit­ta­van, että rik­kai­ta ei tee onnel­li­sek­si niin­kään hei­dän oma rik­kau­ten­sa kuin välil­li­ses­ti mui­den ihmis­ten köy­hyys. Kyse ei ole niin­kään “kateu­den aiheut­ta­mas­ta mie­li­pa­has­ta” vaan sen – rik­kail­le – aiheut­ta­mas­ta mie­lihyväs­tä. Ei siis “Jos meil­lä ei ole kivaa niin ei saa olla teil­lä­kään” vaan: “Meil­lä on kivaa, mut­ta meil­lä ei enää oli­si jos teil­lä­kin olisi”.

    Tot­ta kai aina on myös ihmi­siä, jot­ka tyy­ty­vät vähään, ja jot­ka eivät esi­mer­kik­si omis­sa kulu­tus­va­lin­nois­saan pyri lain­kaan jäl­jit­te­le­mään ketään mui­ta. Olen itse­kin täl­lai­nen. Mut­ta tilas­tois­sa nämä ihmi­set huk­ku­vat hajontaan.

    mik­ko sii­to­nen: En mina tar­vin­nut tuon kai­ken ylla puhu­tun moni­mut­kai­sen tari­nan havit­se­mi­seen muu­ta kuin Gogo­lin novel­lin ” kuin­ka pal­jon maa­ta ihmi­nen tar­vit­se elaakseen”. 

    Tols­toin.

  39. Pent­ti Lin­ko­la hauk­kui aika­naan kes­kus­te­lus­sa nuo­ru­kai­sen, joka välit­ti että Suo­mi on rikas maa. Lin­ko­lan mukaan Suo­mes­sa tar­vi­taan pal­jon maa­pin­ta ‑alaa, jot­ta yksi ihmi­nen pysyi­si hen­gis­sä ympä­ri vuo­den. Jos tätä ver­taa Katai­sen hal­li­tuk­sen nel­jän vuo­den talous­kas­vun odot­te­luun deus ex mac­hi­na hen­ges­sä, niin eikö Lin­ko­lan aja­tus ole järkiperäisempi?

  40. Pek­ka T.:
    Oli­pa taas tär­keäs­tä aihees­ta mai­nio kir­joi­tus, ja se näyt­tää innoit­ta­neen myös taval­lis­ta laa­duk­kaam­paa kom­men­toin­tia. — - — - Miten maa­pal­lo muka kes­täi­si kym­me­nen mil­jar­dia ihmis­tä ja enem­män­kin, kun ympä­ris­tö ja bio­di­ver­si­teet­ti yski­vät jo nyt?

    Samaa miel­tä!

    Olin eilen myös tilai­suu­des­sa, jos­sa ympä­ris­tö­mi­nis­te­rim­me tote­si että olem­me ensim­mäi­nen suku­pol­vi, joka tun­nis­taa ris­kit (ilmas­to, kes­tä­mä­tön elä­män­ta­pa, luon­non­va­ro­jen ehty­mi­nen ym.) ja jol­la on myös mah­dol­li­suus muut­taa kehi­tyk­sen suunta.

    Ja sit­ten hän ker­toi heti nimi­tyk­sen­sä jäl­keen nimit­tä­neen­sä virkamiestyöryhmän…

    Työ­ryh­miä on kyl­lä riit­tä­nyt 35 vuot­ta, mut­ta mis­sä ovat teot? Ja nyt­kin poli­tii­kot ovat ne, joi­den vas­tuul­le asia siir­tyy men­nääk­seen — tai sit­ten ei — eteen­päin vesi­te­tys­sä muo­dos­sa kaiketi.

  41. Tapio: Van­ha lei­kil­li­nen sanon­ta on, ettei raha tee onnel­li­sek­si, mut­ta se rau­hoit­taa. Ymmär­tääk­se­ni täs­tä on kan­sai­vä­lis­tä tut­ki­muk­sel­lis­ta näyt­töä: Net­to­va­ral­li­suu­den kas­vu ei lisää onnel­li­suut­ta lähes­kään yhtä pal­jon kuin tur­val­li­suu­den tunnetta. 

    Pait­si tie­ten­kin Ete­lä-Afri­kan kal­tai­sis­sa mais­sa, jois­sa (aina­kin suh­teel­li­ses­ti) rik­kaat asu­vat pelos­ta jäyk­ki­nä gated com­mu­ni­tyis­sä ja säi­lyt­tä­vät käsia­sei­ta yöpöy­dän laa­ti­kos­sa asun­to­mur­ron pelos­sa. Case in point muu­an O. Pistorius.

  42. Ano­muu­mi: Kehi­tys­mai­den ahdin­koon voi­vat osal­taan vai­kut­taa myös kiih­keys ja levot­to­muus (met­säs­tä­jä-keräi­li­jä­kan­sat) sekä alt­ruis­min puu­te (van­hat sivis­tys­kan­sat). Näi­hin ei vält­tä­mät­tä kuor­man pois­tol­la voi vai­kut­taa, mut­ta lääk­kei­tä löy­tyy var­mas­ti jos nii­tä halu­taan käyttää.

    Erin­omai­nen kir­jai­li­ja Ver­nor Vin­ge on kuvan­nut kir­jois­saan mm. sitä, kuin­ka eri pla­nee­toil­la var­hais­kes­kia­jal­la elä­viä sivi­li­saa­tioi­ta kehi­te­tään ja ohja­taan kor­keam­paan tie­toi­suu­teen. Ja hän on kuvan­nut hie­nos­ti myös tek­no­lo­gis­ta sin­gu­la­ri­teet­tia, eli kuin­ka yhteis­kun­ta muut­tuu jat­ku­vas­ti kiih­ty­väl­lä ja kiih­ty­väl­lä vauhdilla. 

    Jos siis ajat­te­len asi­aa ulkoa­va­ruu­den näkö­kul­mas­ta seu­raa­van 1000 vuo­den täh­täi­mel­lä, uskon että vek­ku­lit japa­ni­lai­set tai kii­na­lai­set kokei­le­vat jos­kus ihmis­ten gee­ni­ma­ni­pu­loin­tia, euge­niik­kaa tms. län­si­mais­sa vähem­män suo­sit­tu­ja lääk­kei­tä ongel­miin, joi­ta kaik­ki toi­saal­ta eivät edes näe ongelmina.

    Tai vaik­ka korea­lai­set, kun poh­jois-Korean jos­kus avau­tues­sa huo­ma­taan kuin­ka 20 mil­joo­nai­nen kan­sa on ravin­non puut­tees­sa dege­ne­roi­tu­nut usean suku­pol­ven ajan.

  43. Mie­les­tä­ni nol­la­kas­vun yhteis­kun­ta-idea on idioot­ti­mais­ta uto­pi­aa. Sel­lais­ta ei tule, eikä se edes ole miten­kään tavoi­tel­ta­va vaihtoehto.

    Uskon evo­luu­tioon, eli jat­ku­vaan kehi­tyk­seen, jos­sa kil­pai­lu­ky­vyt­tö­mät eläi­met / ideat kar­siu­tu­vat luon­non­va­lin­nan kaut­ta pois.

    Sen sijaan par­haat lisään­ty­vät, menes­ty­vät ja kukoistavat.

    Fos­sii­li­sen evi­dens­sin mukaan näin on aina ollut ja tulee aina ole­maan­kin, huo­li­mat­ta sii­tä mitä sosio­lo­git, filo­so­fit, polii­ti­kot, yms. evo­luu­tion kiel­tä­jät sanaovat.

    Nykyi­sin yhteis­kun­nan kehi­tys tapah­tuu taval­li­ses­ti jon­kin här­pä­ke-kek­sin­nön kaut­ta, jon­ka taval­li­ses­ti insi­nöö­rit ja ris­ki-inves­toi­jat vie­vät käytäntöön.

    Täs­tä seu­raa­vaa kiih­ty­vää kas­vua sit­ten kai­ken­lai­set maa­il­man­lo­pun ennus­ta­jat saa­vat ihme­tel­lä ja nol­la­kas­vua tavoit­te­le­vien ei pitäi­si yllät­tyä jos pank­ki­ti­li­kin näyt­tää nollaa.

    Niin­kuin aina enne­kin, kas­vun rajo­ja työn­ne­tään koko ajan eteen­päin enna­koi­mat­to­man nerok­kail­la keksinnöillä.

    Maa­il­man­lo­pun ennus­ta­jat saa­vat näin taas ker­ran pit­kän nenän.

    Mot­to: Lopet­ta­kaa mari­na ja hypät­kää evo­luu­tion upei­siin vank­ku­rei­hin, jos­sa lau­lu soi ja vii­ni virtaa… 

    Sep­po Korppoo
    Evo­luu­tioon usko­va, ongel­mia rat­kai­se­va yrittäjä

  44. Örk­ki:
    Tuos­sa jäi vie­lä ekspli­siit­ti­ses­ti ilmai­se­mat­ta se tär­kein: Väes­tön­kas­vul­la ja talous­kas­vul­la ei ole muu­ta yhteis­tä kuin se, että molem­pia sano­taan kas­vuk­si. Väes­tö päin­vas­toin on lakan­nut kas­va­mas­ta siel­lä, mis­sä talous on läh­te­nyt kun­nol­la kasvuun.

    Itse asias­sa väes­tön­kas­vu on saa­tu jol­lain lail­la hallintaan.Tällä het­kel­lä pää­osa väes­tön­kas­vus­ta tulee eli­niän kasvusta.

    Syn­ty­vyys on las­ke­nut niin, että nais­ta koh­ti syn­tyy vain n 1–3 lasta.Vain Afri­kan kes­kio­sa poik­ke­aa täs­tä ja nais­ta koh­ti syn­tyy 4–6 lasta.

    Niin­pä väes­tö lisään­ty syn­ty­vyy­den kaut­ta vain Afri­kan kes­kio­sis­sa, muu­al­la väes­tö vähe­nee tai pysyy ennal­laan. Tai jois­sain mais­sa kas­vaa , mut­ta hyvin hitaasti.

    Niin­pä maa­il­man väki­lu­ku pää­tyy 10 mil­jar­din tienoille.

    Mut­ta suo­ma­li­sel­la eelin­ta­sol­la maa­iman varat riit­tä­vät vain 1,5 mil­jar­dil­le ellei kehi­te­tä tehok­kaam­pia tek­no­lo­gioi­ta, jot­ka eivät haas­kaa niin pal­jon luon­non­va­ro­ja kuin nykyiset.

    Toi­nen ongel­ma on tuloe­ro­jen kas­vu, kun maa­il­man kas­vus­ta hyö­tyy mer­kit­tä­väs­ti vain 1 % osa jää sil­loin ilman vaik­ka kes­ki­mää­rin hyvin­voin­ti kasvaa.

    Mut­ta se on vain resurs­sien uus­ja­koon perus­tu­vaa kas­vua ja se mer­kit­see, että kun kes­ki­luok­ka kas­vaa muu­al­la niin län­si­mait­ten kes­ki­luok­ka supis­tuu ja län­si­mais­sa tipu­taan yhteis­kun­nan ulkopuolelle.

    Esim USA:ssa lama tiput­ti n 10 mil­jo­naa ihmis­tä työ­voi­man ja yhteis­kun­nan ulkopuolelle

    Tämä luo epä­va­lai­ta yhteis­kun­tia ja se syn­nyt­tää kil­pai­lun luon­non­va­rois­ta, mis­tä seu­raa sotia

  45. Tie­de­mies: Meil­lä ei ole ongel­ma­na se, että “työ lop­puu”, vaan ongel­ma­na on se, että työn tuot­ta­vuu­des­sa esiin­ty­vät erot ovat aivan massiiviset.

    Taval­laan abso­luut­ti­set tuot­ta­vuuse­rot aivan ääri­päis­sä ovat pie­nen­ty­neet, mut­ta ne eivät aiem­min olleet ongel­ma kos­ka ne joh­ti­vat ennen­nä­ke­mät­tö­mään talous­kas­vuun. Joku Clash of Clans on pyö­ris­tys­vir­he ver­rat­tu­na sii­hen lisä­ar­voon jota alun­pe­rin aka­tee­mi­nen ja sit­tem­min myös yksi­tyi­nen fysii­kan tut­ki­mus tuot­ti hyvin pie­nel­lä poru­kal­la 1800-luvun lopul­ta alkaen.

    Uut­ta sen sijaan on että a) tuot­ta­vuuse­rot ovat hel­pos­ti yksit­täis­ten toi­mi­joi­den rahas­tet­ta­vis­sa ja b) kil­pai­lu on lisä­ar­von luo­mi­sen sijaan entis­tä enem­män nol­la­sum­ma­pe­liä jos­sa rajoit­ta­va­na teki­jä­nä on kulut­ta­jien valveillaoloaika.

    Tavik­sen kan­nal­ta tämä tar­koit­taa käy­tän­nös­sä että on ole­mas­sa rin­nak­kai­sia talouk­sia, joil­la on täy­sin toi­sis­taan poik­kea­va hin­ta­ta­so ja inflaa­tio kun tuot­ta­vuuse­rot siir­ty­vät hin­toi­hin. Täs­sä muu­ten yksi syy mik­si kiin­teis­tö­ve­ro­tuk­sen pitäi­si perus­tua vero­tet­ta­van omai­suu­den markkinahintaan.

  46. Sylt­ty:
    Kyl­lä väes­tön­kas­vu voi jat­kua rajatta. 

    Jos väes­tö kas­vaa vaik­ka­pa yhdel­lä hen­ki­löl­lä vuo­des­sa, aurin­ko sam­muu ennen­kuin tämä aurin­ko­kun­ta on täyn­nä. Jos jokin kes­tää aurin­gon sam­mu­mi­seen asti, mie­les­tä­ni voi­daan tul­ki­ta että se kes­tää “rajat­to­mas­ti”.

    Mut­ku “eks­po­nen­ti­aa­lin­ne kas­vu”. Noh, ei kukaan puhu­nut eks­po­nen­ti­aa­li­ses­ta kas­vus­ta, puhut­tiin vain väes­tön­kas­vus­ta. Kas­vua se on hidas­kin kasvu.

    Ihmis­ku­ta ei näe aurinn sam­mu­mis­ta ellei läh­de maapallolta

    Aurin­ko laa­je­nee pik­ku hil­jaa­ja 500 mil­joo­nan vuo­den kulut­tua vesi höy­rys­tyy ja kaik­ki elol­li­nen kuolee

    Eikä mikään laji ole kes­tä­nyt kuin muu­ta­ma sata mil­joo­naa vuot­ta, ihmi­nen vi hävi­tä mil­loin vain

  47. mik­ko sii­to­nen:
    Terve,
    ]
    En mina tar­vin­nut tuon kai­ken ylla puhu­tun moni­mut­kai­sen tari­nan havit­se­mi­seen muu­ta kuin Gogo­lin novel­lin ” kuin­ka pal­jon maa­ta ihmi­nen tar­vit­se elaakseen”.

    t. Mik­ko

    Novel­li ei ollut Gogo­lin vaan Tols­toin. Para­sat eti­säit­se ja aikak lukea.

  48. smo­kin’ joe: Mik­si väes­tön­kas­vu on kui­ten­kin lähes unoh­tu­nut kes­kus­te­lus­ta? Voi­sim­me elää leveäs­ti ja luon­nol­lo­kin jäi­si tilaa jos mei­tä oli­si pal­jon vähemmän. 

    Kuin­ka­ko­han kau­an meil­lä on mis­tä kes­kus­tel­la?

    TL: Ja yhä kas­va­val­la jou­kol­la ei ole edes omaa asuntoa.
    Uskon että tuol­lai­nen vapaus ja jous­ta­vuus lisää sekä ihmis­ten hyvin­voin­tia että talou­den tuot­ta­vuut­ta, kun perus­e­lä­mi­nen saa­daan tuo­tet­tua automaattisesti. 

    En usko asunn­ot­to­muu­den paran­ta­van hyvinvointia.

    Ano­muu­mi: Me olem­me jo osta­neet kehi­tys­mai­den lap­sil­le ken­kiä ja anta­neet ruo­kaa ja puh­das­ta vet­tä. Se on aut­ta­nut, mut­ta ei tar­peek­si. Se on myös aut­ta­nut nope­aa väestönkasvua. 

    Kyl­lä, mut­ta nime­no­maan nuo sei­kat myös las­ke­vat syntyvyyttä.

    Tie­de­mies:
    80-luvul­la oli kadun­la­kai­si­joi­ta, ran­ta­vah­te­ja, junien sei­sak­keil­la oli rata­val­vo­jia jne jne. 

    Näil­lä ihmi­sil­lä myös tuo­tet­tiin pal­jon hyvin­voin­tia pait­si näil­le ihmi­sil­le myös yksin­ker­tai­ses­ti sitä kaut­ta, että he pys­tyi­vät teke­mään työ­teh­tä­vän tar­kan rajauk­sen ohel­la muka­via asioi­ta ympä­röi­vil­le ihmisille.

  49. Tot­ta on sekin, että talous­jär­jes­tel­mä perus­tuu nykyi­sin mar­gi­naa­lil­la (so. siel­lä mis­tä se talous­kas­vu län­si­mais­sa tulee) kil­pai­luun ihmis­ten vapaa-ajas­ta ja eri­tyi­ses­ti aika tur­has­ta osas­ta tätä vapaa-aikaa. 

    Clash of Clans ei ole mikään pyö­ris­tys­vir­he, kos­ka sen paris­sa käyt­tä­vät mil­joo­nat ihmi­set tun­ti­kau­pal­la aikaa päi­väs­sä. Täs­tä ajas­ta ei saa­da val­ta­van suu­ria raha­vir­to­ja aikai­sek­si, mut­ta jos ote­taan huo­mioon se, että talous koos­tuu lopul­ta­kin vain yksit­täis­ten ihmis­ten ajan­käyt­tö­pää­tök­sis­tä, sen talou­del­li­nen mer­ki­tys täs­sä mie­les­sä on aivan mie­let­tö­män suu­ri. Jos kes­ki­mää­räi­sen pelaa­jan ajan­käy­tön vaih­toeh­tois­kus­tan­nus on vaik­ka vain 5 euroa tun­nis­sa, niin CoC:in talou­del­li­nen mer­ki­tys vaih­toeh­tois­kus­tan­nus­ten muo­dos­sa on luok­kaa 1.5 mil­jar­dia euroa vuo­des­sa. Tämä ole­tuk­sel­la että sitä pelat­tai­siin vain mil­joo­na tun­tia päi­väs­sä, veik­kaan tämän ole­van alakanttiin.

  50. Luon­non­va­roil­la on omis­ta­jat, jot­ka pitä­vät huol­ta nii­den riit­tä­vyy­des­tä. Ympä­ris­töl­lä ei ole, mut­ta sekin hoi­tuu, jos omis­ta­juut­ta simu­loi­maan ase­te­taan pääs­töil­le hin­ta (hait­ta­ve­ro, tai edes pääs­tö­kiin­tiöt — sai­si­vat olla nykyis­tä tiu­kem­mat). Täl­löin ne kapi­ta­lis­tit mak­si­moi­vat voi­ton leik­kaa­mal­la pois kaik­ki hait­ta­ve­roa hyö­dyt­tö­mäm­mät päästöt.

  51. Pulaa on lähin­nä poliit­ti­ses­ta tah­dos­ta. Sik­si ei pidä vähen­tää saas­tei­ta estä­mäl­lä talous­kas­vua vaan mak­si­moi­mal­la tehok­kuus, niin äänes­tä­jät koke­vat heil­lä ole­van varaa panos­taa ympä­ris­töön­kin. Pääs­tö­jen verot­ta­mi­nen työn­teon sijaan joh­tai­si sii­hen, että lais­ko­tel­la voi­si hyväl­lä omal­la­tun­nol­la mut­ta ahke­roin­nis­ta ei ran­gais­tai­si kuten nyt, vaan kukin voi­si vali­ta elä­män­ta­pan­sa itse.

  52. TL:

    Pysy­tään eros­sa kehi­tys­mais­ta. He eivät ole mei­dän vastuullamme.

    Län­si­mail­la on moraa­li­nen vas­tuu kehi­tys­mais­ta sato­jen vuo­sien orjuut­ta­mi­sen ja mie­li­val­tai­sen teu­ras­ta­mi­sen seurauksena.

  53. Aki Suok­ko:
    Hyvä kir­joi­tus, Osmo! Ei ole kui­ten­kaan niin sel­vää, että talous­kas­vu on muut­tu­nut laa­dul­li­sek­si vau­rais­sa maissa.

    Osmo, ehti­sit­kö kom­men­toi­maan Akin kir­joi­tus­ta? Uskon, että se kiin­nos­tai­si monia blo­gi­si lukijoita.

  54. Tom­mi Uscha­nov: No siis. On teh­ty kyse­ly­tut­ki­muk­sia, jois­sa on kysyt­ty monia vuo­si­kym­me­niä jokin sana­muo­dol­taan sama­na pysy­vä kysy­mys, esi­mer­kik­si: Miten tyy­ty­väi­nen olet­te tämän­het­ki­seen elin­ta­soon­ne, astei­kol­la 0–10? Näi­den tut­ki­mus­ten tulok­set ker­to­vat, että:
    1) rik­kaam­mat ovat kes­ki­mää­rin tyy­ty­väi­sem­piä elin­ta­soon­sa kuin köyhemmät;
    2) kun kes­ki­mää­räi­nen elin­ta­so nousee jos­sa­kin maas­sa, vas­taus­ten kes­kiar­vo pysyy sil­ti aina suun­nil­leen samana. 

    Hmm.

    Kysy­myk­se­na­set­te­lus­sa on siis läh­tö­ole­tuk­se­na, että hen­ki­lön ilmoit­ta­ma tyy­ty­väi­syys on riip­pu­vais­ta joko abso­luut­ti­ses­ta tai suh­teel­li­ses­ta elin­ta­sos­ta. Miten on todet­tu, että näin tosi­aan on? Entä­pä, jos suh­teel­li­sen kor­kea elin­ta­so joh­tuu kyvys­tä olla tyy­ty­väi­nen tilan­tee­seen­sa, eikä toi­sin päin? 

    Kor­kea­ta­sois­ta kog­ni­tii­vis­ta suo­riu­tu­mis­ta vaa­ti­vat teh­tä­vät aina­kin suju­vat parem­min sil­loin, kun hen­ki­lö on sisäi­ses­ti moti­voi­tu­nut suo­rit­ta­maan nii­tä (= teh­tä­vät ovat hen­ki­lön näkö­kul­mas­ta mie­len­kiin­toi­sia), ei suin­kaan sil­loin kun täl­le tar­jo­taan esim. raha­pal­kin­toa hyväs­tä suorituksesta.

  55. Japa­nin talous ei ole kas­va­nut nel­jän­nes­vuo­si­sa­taan juu­ri lain­kaan, Sil­ti, jos vuon­na 1990 koo­maan vajon­nut japa­ni­lai­nen nyt heräi­si, hän löy­täi­si itsen­sä pal­jon kehit­ty­neem­mäs­tä yhteis­kun­nas­ta, jos­sa kulut­ta­jil­le on käy­tös­sään mitä ihmeel­li­sim­piä asioita.”

    Japa­ni myös on pit­käl­lä sen tek­no­lo­gian kehit­tä­mi­ses­sä, joka pakot­taa mei­dät ajat­te­le­maan toi­meen­tu­lon jaka­mi­seen uudel­leen. Kat­so­kaa­pas juu­tuu­pis­ta mitä Hon­dan Asi­mo kyke­nee teke­mään tänään. 🙂

    Kun työ­paik­ko­jen mää­rä romah­taa, voi­daan aja­tel­les­sam­me toi­meen­tu­loa kysyä, onko se jon­kin­lai­nen toi­meen­tu­lo­me­ka­nis­min häi­riö­ti­la kun jot­kut onnis­tu­vat kerää­mään monin ver­roin varal­li­suut­ta sii­hen ver­rat­tu­na mitä taval­li­ses­sa työs­sä ole­va kyke­nee ansait­se­maan vuodessa?

  56. Saa­ra: Kysy­myk­se­na­set­te­lus­sa on siis läh­tö­ole­tuk­se­na, että hen­ki­lön ilmoit­ta­ma tyy­ty­väi­syys on riip­pu­vais­ta joko abso­luut­ti­ses­ta tai suh­teel­li­ses­ta elin­ta­sos­ta. Miten on todet­tu, että näin tosi­aan on? 

    Kysyt­ty kysy­mys kos­kee juu­ri tyy­ty­väi­syyt­tä elin­ta­soon, ei tyy­ty­väi­syyt­tä mihin­kään ylei­seen elä­män­koh­ta­loon. Jos kysy­tään vas­taa­vas­ti tyy­ty­väi­syyt­tä esi­mer­kik­si vas­taa­jan puo­li­soon, työ­hön tms., niin ei sekään tar­koi­ta samaa kuin väit­tää, että “tyy­ty­väi­syys on riip­pu­vais­ta puo­li­sos­ta” tai “tyy­ty­väi­syys on riip­pu­vais­ta työs­tä”. Tyy­ty­väi­syys elä­mään riip­puu niis­tä ja elin­ta­sos­ta ja mones­ta muus­ta­kin asiasta.

    Entä­pä, jos suh­teel­li­sen kor­kea elin­ta­so joh­tuu kyvys­tä olla tyy­ty­väi­nen tilan­tee­seen­sa, eikä toi­sin päin? 

    No, näin­hän asia voi olla­kin. Mut­ta se on sil­loin ris­ti­rii­das­sa kapi­ta­lis­min viral­li­sen oma­ku­van kans­sa, jos­sa ihmi­siä moti­voi­vat rahal­li­set kan­nus­ti­met, jot­ka tekee tavoit­te­le­mi­sen arvoi­sik­si nii­den väli­near­vo tyy­ty­mät­tö­myy­den vähen­tä­ji­nä. Tämä on point­ti, joka refe­roi­dus­sa 1970-luvun kes­kus­te­lus­sa teh­tiin useinkin.

  57. Osmo, tuo lisäys tar­ken­taa asi­aa, enkä minä aina­kaan enää ole eri miel­tä täs­tä. Alku­pe­räi­ses­tä yhtey­des­tä “yhteys…taittui” minä aina­kin sain sen käsi­tyk­sen, että tar­koi­tat abso­luut­tis­ta irti­kyt­ken­tää, jol­loin talous kas­vaa mut­ta CO2-pääs­töt eivät. Viit­taus­suh­det­ta ehkä hait­ta­si hiu­kan se, että viit­tauk­sen välis­sä oli kap­pa­le teks­tiä ja siel­lä­kin hiu­kan epä­mää­räi­nen “teh­dään vähem­mäs­tä enemmän”.

    Tämä­kin sanan­käyt­tö “vähem­mäs­tä enem­män” viit­taa sii­hen, että panos­ten käyt­tö vähe­nee, mut­ta tuo­tos suu­re­nee. Näin siis ei ole ollut, vaan tuo­tos suu­re­nee panos­ten lisäys­tä enem­män, kuten lisäyk­ses­sä toteatkin.

    Toi­von luki­joi­den puo­les­ta tark­kuut­ta jat­kos­sa näi­den ter­mien kans­sa, sil­lä kaik­ki luki­jat eivät suin­kaan ole pereh­ty­neet talous­kas­vun resurs­si­riip­pu­vuu­teen, jol­loin oli­si hyvä käyt­tää ter­me­jä niin täs­mäl­li­ses­ti, että vää­rin tul­kin­nan mah­dol­li­suus pienenisi.

    Kii­tos siis täs­men­nyk­ses­tä. Toi­von, että jat­kat näi­den poh­dis­ke­le­vien kir­joi­tus­ten kir­joit­ta­mis­ta jat­kos­sa­kin, sil­lä näil­le todel­la on tarvetta.

  58. En nyt juu­ri löy­dä läh­det­tä, mut­ta käsit­tääk­se­ni Osmon mai­nit­se­ma lie­vä talous­kas­vun ja ener­gian­käy­tön suh­teen tait­tu­mi­nen hävi­ää koko­naan, jos ote­taan mukaan ener­gia joka huka­taan ener­gian tuo­tan­nos­sa, eli nk. EROI (Ener­gy Retur­ned on Ener­gy Invested). 

    Perin­tei­sel­lä vesi­voi­mal­la on hur­jan hyvä EOREI, yli 100. Seu­raa­va­na tulee hii­li­voi­ma ja vie­lä perin­tei­sel­lä öljyl­lä­kin EOREI on noin 20 kuten myös tuu­li­voi­mal­la hyvis­sä olosuhteissa. 

    Öljy­hie­kal­la, aurin­koe­ner­gial­la, bio­polt­toai­neil­la ym. EOREI on usein alle 5. 

    kuva:
    Eri ener­gia­muo­to­jen EOREI USA:ssa

  59. dio­di:
    En nyt juu­ri löy­dä läh­det­tä, mut­ta käsit­tääk­se­ni Osmon mai­nit­se­ma lie­vä talous­kas­vun ja ener­gian­käy­tön suh­teen tait­tu­mi­nen hävi­ää koko­naan, jos ote­taan mukaan ener­gia joka huka­taan ener­gian tuo­tan­nos­sa, eli nk. EROI (Ener­gy Retur­ned on Ener­gy Invested). 

    Perin­tei­sel­lä vesi­voi­mal­la on hur­jan hyvä EOREI, yli 100. Seu­raa­va­na tulee hii­li­voi­ma ja vie­lä perin­tei­sel­lä öljyl­lä­kin EOREI on noin 20 kuten myös tuu­li­voi­mal­la hyvis­sä olosuhteissa. 

    Öljy­hie­kal­la, aurin­koe­ner­gial­la, bio­polt­toai­neil­la ym. EOREI on usein alle 5. 

    Puun pai­kal­li­nen pien­polt­to ja aurin­ko­ke­räi­met menes­ty­vät var­mas­ti­kin täs­sä tar­kas­te­lus­sa lois­ta­vas­ti. Fantastista!

  60. Meil­lä on taan­tu­mas­ta syy­tet­ty vien­nin tak­kua­mis­ta , mut­ta vien­ti­las­tois­ta on vai­kea löy­tää tukea täl­le ajatukselle. 

    Lama alkoi 2007–8 mut­ta sil­loin vien­ti veti poik­keuk­sel­li­sen hyvin, vas­ta 2009 tapah­tui not­kah­dus, joka kor­jaan­tui nopeas­ti ja vien­ti n edel­leen suu­rem­paa kuin 2005.

    Ja kun kat­soo his­to­ri­aa taak­se­päin niin 2000-luvun alus­sa oli suu­rem­pi not­kah­dus, mut­ta ei se aiheut­ta­nut suu­ria ongel­mia eikä jul­ki­sen talou­den velkaantumista.Uusi vel­kaan­tu­mi­nen alkoi 2007–2008 , jol­loin vien­ti oli suu­rin­ta kaut­ta aikojen ???

    Suu­rin syyl­li­nen tai­taa olla Kataisen/Kokoomuksen 2007 teke­mä vaa­li­lu­paus nos­taa jul­ki­sen sek­to­rin palk­ko­ja rei­lus­ti yli tuot­ta­vuu­den nousun.

    Toi­nen syy on tuloe­ro­jen kas­vu, kun jo 350000 ihmis­tä tekee työ­tä pal­kat­ta ja 520000 on työt­tö­mä­nä niin kulu­tus leik­kaan­tuu auto­maat­ti­ses­ti. Se 1 % , joka kuit­taa voi­tot ei kulu­ta näi­tä raho­ja vaan siir­tää ne veroparatiiseihin.

    Kär­sim­me siis koti­mai­sen kysyn­nän hii­pu­mi­ses­ta ja leik­kauk­set pie­ni­tu­lois­ten tuloi­hin leik­kaa­vat loput­kin kas­vun mahdollisuudesta

    1999 39,245,523
    2000 49,484,343
    2001 47,800,400
    2002 47,245,156
    2003 46,378,316
    2004 48,916,985
    2005 52,453,007
    2006 61,489,232
    2007 65,687,616
    2008 65,580,219
    2009 45,063,410
    2010 52,438,587
    2011 56,855,202
    2012 56,878,038
    2013 56,047,549

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.