Kuluttajamaiden kannattaisi nyt yhteisellä päätöksellä lisätä öljytuotteiden verotusta estääkseen hinnan laskua kääntämästä kulutusta nousuun ja pitääkseen maailmanmarkkinahinnan laskun mahdollisimman pitkäaikaisena.
En tiedä, mikä ajaa öljyn hintaa alas, mutta se lienee selvää, että hinnanlasku ei voi olla pysyvä. Halpa hinta houkuttelee markkinoille lisää kysyntää samalla, kun tarjonta jää aiottua pienemmäksi – monet tunnetut öljyvarat ovat niin kalliita hyödyntää, ettei koko touhu kannata, jos hinta on alle 100 $ ja nyt sen on siis alle 70 $. Maailmantaloudelle öljyn hinnanlasku tekee hyvää, koska ostajamaiden talous piristyy vaihtotaseen parantuessa ja ostovoiman lisääntyessä.
Itku pitkästä ilosta? Tässä valmistellaan suurta sikasykliä, joka voi johtaa alkuperäistä korkeampaan öljyn maailmanmarkkinahintaan. Öljyn halpa hinta houkuttelee ostamaan taas bensasyöppöjä autoja ja vie kannattavuuden vaihtoehtoisten polttoaineiden kehittämiseltä sekä siirtymiseltä sähköautoihin. Saattaapa joku hölmö asentaa taloonsa taas öljylämmityksenkin tai ainakin panna rahaa vanhan korjaamiseen.
Jotta kansantalouksien öljylasku pysyisi pitkään matalana, pitäisi öljytuotteiden hintoja verottamalla estää öljyn kulutuksen kasvu. Bensa olisi yhtä kallista kuin se oli kalliin öljyn aikana, mutta rahaa virtaisi öljysheikeille sekä Putinille vähemmän ja omalle valtiolle enemmän. Ostovoiman lisäys saadaan aikaa myös sillä, että lasketaan muuta verotusta, minkä lisääntyvät verotulot kohonneista öljytuotteiden veroista tekisivät mahdolliseksi.
Oletko ihan varma, että poliittinen viisaus olisi tässä markkinoita tehokkaampi tapa säädellä kulutusta? Jos olisi, olisi se ensimmäienn kerta ihmiskunnan historiassa kun poliitikot ovat fiksumpia kuin markkinat. 😉
Öljyn maailmanmarkkinahintoja säätelevät kyllä nimenomaan poliitikot. Markkinatko sitä OPEC-kartellia ohjaavat ja Venäjällä ja markkinoilla ei ole mitään tekemistä keskenään. Luulanpa, että tuon öljyn maailmanmarkkinahinnan laskun takana on myös poliittinen harkinta.
Taidat olla tuossa suhteessa oikeassa. 🙂 Nyt on siis oikea aika ostaa kaikki mahdolliset varmuusvarastot täyteen! Onhan se otettu huomioon lisäbudjetissa?
Olen aika varma että _kaikki_ ymmärtävät että tämä on vain väliaikainen kevennys. Hinnanlasku on isojen poikien masinoima kampanja, tyhmenpikin ymmärtää että he ottavat kyllä omansa takaisin ja vielä korkojen kera.
Hinnanlaskun liikkeellelaittaja olisi hyvä kandidaatto Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi. Raakaöljyn hinnanlasku näyttää purevan paremmin Venäjän imperialismi-politiikkaan paremmin kuin kaikki lännen viralliset vastatoimet yhteensä.
Jos öljyn hinnanlaskun tavoitteena on kaataa Putin, öljytuotteiden verottaminen tukisi tätäkin politiikkaa.
Suomessa on bensan ja dieselöljyn verotus korkealla tasolla. Bensalitran hinnasta on 60% veroa. Sen sijaan muiden öljytuotteiden (polttoöljy yms) sekä kivihiilen verotus on huomattavasti Ruotsia pienempää. juuri näitä viimeksi mainittuja pitäisi korottaa, ei niinkään enää bensan hintaa. Mutta pelkään, että varsinkaan kivihiilen verotusta ei nosteta, koska se nostaisi isojen kaupunkien kaukolämmön hintaa.
Kivihiilen veroa voisi hyvin nostaa, jos samanaikaisesti poistettaisiin kaukolämmön rangaistusvero, josta olen tällä blogilla monesti valittanut. Se johtaisi sekä parempiin polttoainevalintoihin että kannustaisi sähkön ja lämmön yhteistuotantoon ja kaukolämpöverkkojen rakentamiseen. (Ongelmana on, että kun sähkön tuotannossa käytetyt polttoaineet ovat verottomia ja lämmön tuotannossa verollisia, yhdistetyssä tuotannossa lämmön osuudeksi lasketaan aivan liian suuri osuus polttoaineesta.) En tiedä, salliiko EU nykyisin sähkön tuotannon polttoaineiden verotuksen, mutta toivoisi, että sallisi. Jos sei salli sitä Suome3ssa, ei salli sitä Ruotsissakaan.
Väliaikaista kaikki on vaan … , mutta olisikohan nyt hyvä hetki täyttää maan kaikki öljysäiliöt?
Ai niin, mutta jokuhan on poistattanut melkein kaikki niistä Laajasalon öljysäiliöistä, ja sen viimeisenkin (vai toiseksi viimeisen?) säiliön teräsvaippaan on joku puhkaissut peräti 2012 reikää!
Taideteokseksi muutettu öljysäiliö 468 näyttää kyllä toisaalta aika hienolta tuossa oheisen lähteen kuvassa. (Lähde: ”http://www.uuttahelsinkia.fi/fi/kruunuvuorenranta/perustietoa/oljysailio-468”)
Siinä O.S. on kyllä oikeassa, että öljyn kulutusta ei pitäisi ainakaan enää lisätä, vaan pikemminkin päinvastoin.
Kysyys on normaalia sudannevaihtelua.Öljyn hinta on erittäin herkkä kysynnän vaihteluille.Kun kysyntä laskee niin hintakin laskee nopeasti.
Tämä johtuu siitä, että moni valtio on riippuvainen öljytuloista eikä tuloja haluta romahduttaa vielä vähentämällä tuotantoa
Hinta nousee nopeasti, koska säätömahdollisuuksia ei ole kuin pakon edessä.
Hauskaa Joulua ja Onnellisat Uutta vuotta !!!!
Mitäs sitten kun öljy palaa 100$ barrelihintoihin, poistetaanko/alennetaanko verot takaisin nykytilanteeseen?
Onpa taas hyvä idea, verohan ei taatusti laske kun öljynhinta lähtee nousuun. Suostun tähän veronkorotukseen jos autovero sekä tämä ”väliaikanen” auton käyttömaksu poistetaan. Samoin käyttövoimavero pois. Muussa tapauksessa tämä ehdotus on pelkkää tårtta på tårtta meininkiä.
Hermanni
Mitäs sitten kun öljy palaa 100$ barrelihintoihin, poistetaanko/alennetaanko verot takaisin nykytilanteeseen?
No heh, ei tarvitse vastata, kysymys on retorinen ; )
Kilpailukyky ja talous on niin kuralla yksityssektorilla suomessa että olisi täysin edesvastuutonta nostaa mitään energiaveroa suomessa!! Eivätkö politikot vieläkään ole ymmärtäneet???! Muutenkin meidän ainoa pelastus on laskevat energiakustannukset se tulee katalysoimaan talodellista aktiviteettia.
Vielä jatkoa..
Valtion ja kuntien osuus kokonaiskansantaloudesta (BNP)on n. 58% ja yksityisen sektorin osuus on loput. Ongelma on että yksityisen sektorin osuus lasketaan toisen määritelmän mukaan kun valtio ja kunnat. Jos valtion ja kuntien osuus laskettaisiin käyttäen samaa määritelmää kun yksityinen sektori joutuu niin julkisen sektorin osuus olisi vain 20% kansantaloudesta.TÄSTÄ syystä politikon suurin vastuu on huolehtia yksityssektorin hyvinvoinnista ja kilpailukyvystä. Tuliko selväksi?
No ei todellakaan ole. Jos yksiktyissektorin osuus lasketaan samalla tavalla kuin tuo julkisen sektorin ”osuus”. saamme yksityisen sektorin ”osuudeksi” noin 250 %. Liikevaihtoa ei voi verrata arvonlisäykseen.
Hyvä ehdotus. Eikä pidä pysähtyä öljytuotteisiin, vaan jatketaan saman tien kaikkiin fossiilisiin, eli hiileen ja kaasuun myös. (Lisäverot jarruttaisivat kulutusta automaattisesti jonkin verran, toisin kuin lähes ilmaiset päästöoikeudet.)
Ongelma on tietenkin saada poliitikot ja kaikkien maiden poliitikot kannattamaan tuota ehdotusta. Ehkä ajatus siitä, että otetaan fossiilisista syntyvät suuret voitot itselle eikä anneta niitä kaikkia tuottajamaille, voisi purra.
Jos hakkeesta halutaan toimiva, myös fossiilitulleja tulisi harkita suojaksi niitä maita vastaan, jotka aikovat polttaa surutta ja tukea omaa teollisuuttaan näin.
Olen jo monta kertaa sanonut täällä, että Ruotsi verottaa kivihiiltä tietyillä veroilla (rikkivero, typpivero)myös sähkön tuotannossa. Ja samassa EU:ssa ollaan ! Myöskään en ole samaa mieltä tästä ”rangaistusverosta” . Ruotsissa kivihiilen verotus on noin 2,5-kertainen Suomeen verrattuna.
Puolustelet taas Helsingin runsasta kivihiilen käyttöä.
Todennäköisenä syynä öljyn huolettomampaan käyttöön ja halvempaan hintaan ovat liuskekaasun ja liuskeöljyn pumppaamisen teknologioiden kehittyminen. Helpommin hyödynnettäviä öljyvaroja uskalletaan pumpata nopeammin markkinoille ja biopolttoaineiden kehitys on hidastunut.
Mainittakoon, että biopolttoaineiden tukemista ei koskaan aloitettu varsinaisesti ympäristösyistä vaan öljyn loppumisen pelosta. Lisäksi biopolttoaineet saivat ja saavat edelleen osakseen monien ympäristöjärjestöjen kitkerää arvostelua. Vikana on joko se, että palmuöljyplantaasien tieltä joudutaan raivaamaan sademetsiä tai periaatekysymys ruoan polttamisesta energiaksi tai ruoan tuotannon korvaamista biopolttoaineiden tuotannolla, kun maailmalla kerran esiintyy edelleen nälänhätää.
Eikö yksittäisen maan olisi vaikea toteuttaa tämä, koska silloin kyseisen maan yritysten kilpailukyky kärsisi verrattuna globaaleihin kilpailijoihin? Energia on niin oleellinen komponentti melkein mitä tahansa teollisuutta…
Joo, heti sen jälkeen, kun tilapäinen autovero vuodelta 1958 lakkautetaan…
Tämä on taas niin tervejärkinen ehdotus, ettei sillä ole todellisessa maailmassa mitään läpimenon mahdollisuuksia. Asiaan kun liittyy niin paljon muita intohimoja, kuten bensiinin halpa hinta, joita niin päättäjät kuin tavallinen kadunmieskin pitävät paljon tärkeämpinä kuin laajempaa hyötyä.
Ylipäätään sanat ”verojen nosto” herättävät yleensä välittömästi sellaisen vastustuksen, että enempi pohtiminen voidaan lopettaa siihen.
Ja sanomattakin selvää: ympäristökin kiittäisi. Mutta se kai nyt ei ole päättäjien enemmistölle mikään mainittava arvo. Ympäristö kun ei äänestä.
Hei Osmo!
Kyllä vituttaa suomeksi sanottuna teidän viherpiipertäjien ideat.
Sinullakaan ei ole enää normaalielämän reaaliteeteista mitään hajua. Helppohan se on vihertää ja olla pelastamassa maailmaa kun muut maksaa sen. Polttoaineiden verotus on Suomessa erittäin kovaa jo nyt.
Esimerkiksi Lämmitysöljy on Suomessa pienituloiselle lapsiperheelle aivan riittävän kallista jo nytkin.
Öljyä kuluu kelistä riippuen vakiomäärä vuodessa omakotitalon lämmitykseen. Pitäisikö ruveta asumaan lasten kanssa vielä kylmemmässä talossa että saataisiin kulutus alas? Ja ihan siitä ilosta että saataisiin vähemmän öljyä ja maksettaisiin siitä suhteellisesti enemmän veroa?
Jos autoilusta puhutaan niin autolla ajetaan juuri tarpeelliset ajot eikä ylimääräistä yhtään. Näistäkin pitäisi maksaa taas enemmän?
Onko sellainen tullut pieneen mieleesi että jos veroja yhtäällä korotetaan niin se on toisaalta pois. Eli jos energia maksaa enemmän niin pienituloisten on se muualta säästettävä. Öljyä ei mene sen vähempää kuin ennenkään mutta täytyy tinkiä vaikka ruoasta?
Joo kiristetään vain heti veroja,kun jotain sais halvemmalla vähän aikaa. Tää on heti ajatus, että valtio sais vain lisää rahaa kynittyy itselleen.Mikä typerä ajatus. Onneks en äänestä ainakaan vihreitä:=)
Veikkaan että OPEC:ia kiinnostaa enemmän omien maiden talous kuin Venäjän nykytilanne. Esim. Saudeille öljybarrelin pumppaaminen on näilläkin hinnoilla äärimmäisen tuottavaa ja samalla saadaan ajettua monta liuskeöljy ym. yritelmää pois markkinoilta.
Ja voidaanhan siellä myös arvioida että ilmastosopimukset muuttavat muutaman vuosikymmenen aikavälillä öljybisneksen kannattamattomaksi, jonka vuoksi nyt ei kannata säästellä öljyä tulevaisuutta varten.
Ellen ihan väärin muista, niin öljyn hinta putosi v. 2008 tasolta 140 usd tasolle 40 usd/barreli. Ainakaan tuolloin ei romahdus johtanut öljyn suureen sikasykliin tai bensasyöppöjen ostobuumiin missään päin maailmaa.
Päästöpohjainen autoverotus ainakin Suomessa ohjaa erittäin voimakkaasti sitä minkälaisia autoja ostetaan. Toisaalta bensan hinta ei ole vielä koskaan ollut niin korkealla tasolla, että sillä olisi juurikaan ollut merkitystä ajomääriin.
Öljyn hinnan lasku on monessa suhteessa paras ”veronkevennys” mitä vaikkapa Suomi voi saada. Rahaa jää enemmän kotimaahan ja toivottavasti kotimaista bkt:tä kasvattamaan. Bkt:n kasvu taas vain ja ainoastaan mahdollistaa nykyisenkaltaisen hyvinvointivaltiomme ylläpidon. Vähäosaisten turva.
Lisäksi öljyn hinnan lasku tulee joka tapauksessa olemaan vain tilapäistä, valitettavasti.
Niinpä. Valtiovalta on ihan liian reagoimaan tällaisiin tilanteisiin, ja yleensä hinnat lähinnä nousevat, joten poikkeukselliseen laskuun ei juuri kannata verotusmielessä varautua. Toisekseen tällainen öljyn hinnan radikaali lasku ei ole mikään pitkäaikainen ilmiö. Ihme olisi, jos vuoden päästä öljyn hinta olisi yhtä alhaalla kuin nyt on.
Jos unohdetaan salaliittoteoriat, niin ei kyllä ole mitenkään selvää, että öljyn hinnan pudotus olisi väliaikainen(*). Päinvastoin, liuskeöljyn tuotantokustannukset ovat laskeneet yllättävän nopeasti teknologian kypsyessä, ja on aika vähän syitä uskoa, että tuo teknologia olisi tullut vielä valmiiksi. Globaalia potentiaaliahan on aika reippaasti. Kaikkien(**) pitäisi ymmärtää, että öljyn hinnan palaaminen kolminumeroiseksi palauttaa liuskeöljyn kartalle täydellä volyymillä, liikenneinfra on sähköistymässä hyvää kyytiä (toki siihen vielä menee hetki), ja bonuksena aurinkoenergialla tuotetun primäärienergian hinnan syöksykierteelle ei näy jarruja. Ja Saudi-Arabian, jolla on mitä ilmeisimmin öljyä pumpattavaksi halvalla vielä moneksi, moneksi kymmeneksi vuodeksi, pitäisi rajoittaa tuotantoaan, tarkalleen ottaen miksi?
(*) Koska tämä menee helposti käsien heilutteluksi, määritelen väliaikaisen hintaojen laskun nyt vaikka niin, että en usko seuraavan kymmenen vuoden aikana olevan viiden vuoden yhtenäistä jaksoa jolla Brentin inflaatiokorjattu keskihinta ylittäisi 100 USD. Otan ehdotuksia vedonlyöntikertoimista jallupullopanoksilla vastaan.
(**) Peak oil-uskovaisia lukuunottamatta
Vain yksi ryhmä voi olla niin tyhmä että ajattelee että väliaikainen hinnanlasku saa himoitsemaan bensasyöppöä autoa. Tai öljylämmitystä. Se ”ryhmä’ on Suomalainen poliitikko.
En osaa sanoa mikä Teihin Osmo on iskenyt, vanhuus, vihaisuus vai aivojen kalkkeuma mutta näiden blogien taso on laskenut viimeisen syksyn aikana kuin lehmän häntä. Ryhdistäydy!
Huono trolli… onhan tämä trolli onhan? Eikait kukaan tosissan tämmöstä kirjoita?
Aluksi myönnetään että ”En tiedä, mikä ajaa öljyn hintaa alas” … mutta sitten ollanki jo kohta asiantuntijana itsevarmoja että ”Jotta kansantalouksien öljylasku pysyisi pitkään matalana, pitäisi öljytuotteiden hintoja verottamalla estää öljyn kulutuksen kasvu.”
Nyt vähän rotia näihin kirjotuksiin.
Hei Osmo. Lue tämä: http://www.vox.com/2014/12/16/7401705/oil-prices-falling
Jos ei ole aikaa niin tiivistelmä:
– Öljyn hinnan määrää nyt markkinatalous
– Syy: Liuskeöljyntuottajat, markkinoilla ylitarjonta, Opecin kartelli hajosi
– Liuskeöljyä tuotetaan vasta USA:ssa, teknologian laajempi käyttö muissa öljyntuottajavaltioissa (ja ei-sellaisissa) laittaa öljyn riittävyyden uusiksi
– Ei näköpiirissä nyt markkina- tai tuotantohäiriötä
– Ajoneuvojen teknologia kulutuksen osalta kiristyy nyt lakien voimalla jopa USA:ssa, ei paluuta entiseen ”gas guzzler” aikaan
tl;dr: Olet väärässä ja ehdotuksesi on talouden kannalta huono – te Vihreät vastustatte kaikkea kulutusta joten kukaan ei voi ottaa tosissaan että vastalahjaksi muun kuluttamisen veroa laskettaisiin.
Kun kuluttajamaiden yhteispäätöstä tuskin on odotettavissa, niin veronkorotus koskisi vain suomalaisia.
Laman vallitessa se ei tunnu mitenkään realistiselta. Eikö ole parempi hyödyntää halvempi hintataso talouden avittamisessa nousuun.
Alhaisen ostovoiman Suomessa kuluttajat nyt saavat hetken helpotusta ennen seuraavaa vaalikautta. Suotakoon se heille.
Olisiko mitenkään mahdollista ajatella, että kaikkien energiamuotojen ALV olisi sama?
Sinänsä kaukolämpö on vanhentunutta teknologiaa ja sopii vain kantakaupunkiin. Maalämpö, jopa suora sähkölämmitys ovat ekologisempia vaihtoehtoja.
Sähkölämmitys on tosin turvallisuusriski. Jos sähköverkko kyykkää, tulee kylmä. Yhteiskunnan ohjausta tarvittaisiin siinä, että kaikissa asunnoissa on vähintään yhdessä huoneessa puulämmitykselle varaus. Eli suunnittelija viitsii katsoa, että tuosta voi tarvittaessa vetää hormin.
hei ala ajattele oljyn hintojen nostamista.
Antaa kasvaa.
Niin se vain on.
t. Mikko
ei meidan suomalaisten kommenteilla ole merkitysta. Mutta on se hauskaa puhua.
t. mikko
Entäs jos nostetaan pääkaupunkiseudulla polttoaineen hinta 10€:n litra kun siellä se julkinen tuntuu toimivan ja pidetään muualla tällä tasolla. Meillä täällä ”metropolin” ulkopuolella esim.sähköstä joutuu maksamaan ja rahat ei tuu taikaseinästä. Tai vaihtoehtoisesti lopetetaan työnteko naapurikaupungissa ja tehdään etätöitä valtion virkamiehinä kotoa.
Ehkä olisi kannattanut pitää tämä ajatus ihan omana tietonaan
Muuten ajatus hyvä tuosta mutta verotuspäätöskset ovat niin hitaita että öljyn hinta on noussut jo
Ja kun öljyn hinta on noussut niin pysyvätkö veroalet jossain muualla ,tuskin kyllä niitä kiristetään.Nyt ainakin hetken ostovoima Suomessa nousee kun auto ei syö rahoja niin paljoa
Kiitos ! Korottamalla energiahintaa suomi niiaa vaan syvemmälle lamaan , harvaanasutussa maassa autoa raktoria ym koneita tarvitaan joka päivä . Eikö pitäisi lyödä saastevero jokaiseen tavaraan mikä tuodaan eu maihin maasta joka sallii sottaamisen ja alipalkatun työ ?? Kestääkö kantti ? Autoilia maksaa jo nyt kaikki aurinkokannella matkustavat lähiöpummit . Hyvää joulua
Väliaikainen autovero on ollut voimassa vasta ~60 vuotta, joten eiköhän tämäkin tilapäinen veronkorotus ihan hetikohta poistettaisi…
Polttoaineen hintaa olisi kyllä hyvä pitää korkealla. Olisi hyvätuloisten helpompi kyykyttää pieni ja keskituloisia.
Tällä hetkellä kun polttoaineen hinta on vähän halvempaa ja töiden vuoksi joudun paljon autolla ajeleen, niin säästän peräti 8 euroa viikossa, verrattuna kesän hintoihin.
Minun perheelle tämä on iso raha.
Katsoppa peiliin ja mieti kuinka iso raha 8 euroa sinulle on. Noin. Katsoitko? Mieti nyt että voisitko joskus ajatella asioita vähän laajemminkin, kuin siitä oman navan ympäriltä.
Siis 32 euroa kuukaudessa säästän ja heti pitäisi uutta veroa keksiä. Huh, huh.
Bensalitran hinnassa on veroa noin 1 euro – onko se tarpeeksi? Mielestäni on.
Eli ilmeisesti etunenässä ollaan taas nostamassa bensan ja dieselin verotusta. Samaan aikaan meri- ja lentoliikenne kulkevat verottomalla polttoaineella. Eikö tasapuolisuuden nimissä voisi vaihteeksi verottaa muutakin kuin vain tieliikennettä? Ja tosiaan kivihiilen veroakin sietäisi nostaa ihan tuntuvasti.
Ihan mielenkiinnosta haluaisin kuulla Oden mielipiteen siitä, että miksi joudun maksamaan todella kovaa polttoaineveroa silloin kun ajan omalla autolla töihin, mutta lomalla sitten kun lennän ihan vain omaksi iloksi jonnekin maailman ääriin, niin se tapahtuukin verottomalla polttoaineella?
Toinen matkustusmuoto on minulle kuitenkin melko pakollinen ja toinen todellakaan ei, niin jotenkin vain tuntuu, että noiden verojen pitäisi olla pikemminkin toisin päin.
Kiitos hyvästä blogista!
Kannatan, jos valtio olis fiksu se nostas bensaveroa just nyt. Kuinka nopeesti tuo käy?
Ei kukaan halua ostaa enää bensasyöppöjä autoja, kyllä kaikki tuntemani autonasentaja rasvakoura-amiksetkin ovat ymmärtäneet jo vuosikausia moottorien energiatehokkuuden ja hybridien päälle. Ei niillä vain ole varaa ajaa muilla kuin saksasta haetuilla käytetyillä volkkareilla tai mersuilla.
Se mitä Suomessa verotetaan ei vaikuta polttoaineiden tai sähköautojen kehitykseen tippaakaan. Mutta voisitte muuttaa verotusta hybridejä ja sähköautoja suosivaksi. Norjasta saanee kohta käytettyjä halvalla. Tai ehkä ne käytetyt Teslat valuvat ensin Ruotsiin.
http://yle.fi/uutiset/sahkoautot_valtasivat_viidenneksen_norjan_automarkkinoista/7170687
http://www.taloussanomat.fi/autot/2014/08/31/norja-voiteli-sahkoautojen-kauppaa-liikaa-nyt-ne-ovat-ongelma/201412073/304
Ne Helsingin bensasyöpöt ökybemarit ovat yleensä leasing autoja. Muuttakaa myös leasing-sääntöjä voimakkaasti hybridejä suosivaksi.
Tässä on meillä tilaisuus pitää suomi kilpailu kykyisenä ja hyvänä paikkana asua ja elää.
Ei saa missään nimessä nostaa veroja vaan pienentää tulevien hinnan nousujen myötä ja pitää se alhaisena.
Sillä olisi meidän kilpailukykyyn vaikutusta koska maailma pyörii öljyn ympärillä ja suomi tarvitsee sitä enemmän kuin siitä suoraa tulevia veroja. Meidän pieni kansa ja isot etäisyydet tarvitsee halpaa ”liikkumis” energiaa, sitä myöden yritysten kilpailukyky maailmalla paranee ja ihmiset hakeutuvat töihin kauemmaksikin.
Palkankorotus paineet vähenisivät monestakin koska kustannukset tulisivat alas hyvin monessa asiassa esimerkiksi suomalaisessa ruuassa jossa kuljetusten kustannukset ovat osuudeltaan aivan liian suuret kannattavuuden kannalta. Onko kukaan koskaan laskenut mikä on suomalaisen leivän polttoaineveron osuus kun se peltoon kylvetään ja sitten aikanaan kaupasta haetaan taitaapa olla halvempaa lennättää taikina ranskasta suomeen.
Ja mikä mahtaa olla suomalaisen yritysten kilpailukyky maailmalla jos hankkii monelta suomalaiselta yritykseltä materiaalit ja toimittaa sen myyntiin maailmalle kyllä polttoainevero syö kilpailukyvyn.
Tässä lääke suomen nousuun kansaedustajin ”täytyis tehdä jotain” puheiden sijaan.
Ei tietenkään, vähän kuin väliaikainen autovero…
Vihreä haluaa ettei halpa öljy vain laita Suomen talouden rattaita pyörimään, sehän olisi kauheaa; joku työtön saattaisi saada töitä ja kuluttaa, toteuttaa unelmiaan, käydä vaikka perheen kanssa matkoilla ja ostaa vaikka lapselleen pulkan laskiaiseksi!
Parempi että köyhä jatkaa luomukengänpohjan syömistä maakellarissaan ja lakkaa unelmoimasta, ihan kuin good’ol days at the Soviet Union. Sitä paitsi joku delfiini saattaa tukehtua siihen pulkkaan…
Nollatalous on hieno juttu, etenkin kun asut Punavuoressa ja satut olemaan viherpoliitikko tai -virkamies.
Suomessa on sen verran kova autoverotus nimenomaan auton hankinnassa että senttien muutokset pumpulla eivät vaikuta siihen käyttääkö kymmeniä tai satoja tuhansia euroja enemmän sen bensasyöpön auton hankintaan.
Suomen verotukset eivät myöskään vaikuta mitenkään siihen miten vaihtoehtoisia energiamuotoja maailmalla kehitetään — Suomessahan tuota kehitystyötä ei tapahdu. Jos valtiovalta jotenkin edistäisi tätä puolta niin kenties meillä olisi joku päivä Suomen oma ”Tesla”, nyt siitä ei ole pelkoa.
Aika sama ostetaanko bensasyöppöjä vai pihejä autoja, kun niiden määrä nousee miljardista kahteen. Ja ihan sama koskee muutakin teknologista kehitystä. Oikeastaan olisi parempi pitää öljyn hinta alhaalla ja myös verot, jotta öljy kulutettaisiin nopeasti loppuun ja koko teollinen yhteiskunta romahtaisi.
Johtuen autoilun huippukorkeasta verotuksesta, olen joutunut jättämään auton käyttöni vain kesäaikaan. Vuosittainen ajoneuvoverokin taas nousee, joten kohta ovat täysraittiin yksinelävän eläkeläisen ilot vähissä. Minulla on varsin iäkäs, mutta täysin virheetön auto. Siitä on minulle vielä iloa pitkäksi aikaa. Toivon että bensiini olisi vielä kesällä 2015 hiekan edullisempaa niin voisi vähän lomaillakin.
”Öljyn halpa hinta houkuttelee ostamaan taas bensasyöppöjä autoja ja vie kannattavuuden vaihtoehtoisten polttoaineiden kehittämiseltä sekä siirtymiseltä sähköautoihin”
Suurin kulu autoilussa kun on se pääomakulu, joka menee auton hankintaan. Polttoainekulut ovat niin pieni osa kokonaissetistä (pääomakulu, huollot ja korjaukset, vakuutukset), että pienillä kilometreillä sillä ei ole mitään väliä maksaako bensa euron vai kaksi per litra.
Eli rautalankaa, mun 15 vuotta vanha ”premium” auto jossa on kaikki varusteet maksaa 5000€, muutaman vuoden kuluttua saan siitä luultavasti 2000€. Pääomakulu/kk on reilu 80€/kk.
Uusi vastaava maksaa noin 60000€. Mulla on näppärästi 10000€ säästöjä ja otan autoon lainaa 50000€. Lainaa maksan 536€/kk.
Kun olen käynyt muutaman kerran marmoritiskillä huollossa (minimi 1000€ per kerta), on aika vaihtaa auto.
60000€ auto maksaakin 4 vuoden käytön jälkeen enää 25000 euroa joten arvon alennuksesta tuleva pääomakulu on 730€/kk.
Uudella autoilussa siis pääomakulu on noin 1450€/kk, joka on hitusen enemmän kuin tuo vanhalla romulla tuleva 80€/kk.
Toisekseen tuossa laskelmassa loppuvelka on suurempi kuin autosta saatava hinta, säästöt ovat menneet eikä uusia ole kertynyt kun kaikki on mennyt espanjalaispankille joka ystävällisesti rustasi lainalaskelman.
Siihen on hyvät syynsä miksi Suomen autokanta on Euroopan vanhin. Autovero ja auton ALV on vapaaehtoinen vero ja jätän sen mieluusti maksamatta, vaikka uusi kiulu kulkisi pelkällä polttoaineen tuoksulla tai ruusunnupuilla.
Kannatettava ajatus, mutta veronkorotus pitäisi heti kompensoida esim. suuntaamalla se liikenteen sähköistymisen tukemiseen, win-win. Öljynhinnan noustessa veroa pitäisi taas tietenkin laskea!
Tällaisessa tilanteessa tarvitaan hiilitulleja tai jotain vastaavaa tasaamaan tilanne rajoilla. Valitettavasti Suomen, EU:n ja vihreidenkin agendalla kaupan vapaus ja talousrajojen purkaminen on tärkeämpää kuin ilmastonsuojelu. Siispä teollisuuden pakoa muihin vastuuttomampiin maihin voi käyttää hyvänä tekosyynä olla vähentämättä päästöjä. Edetään siis vastuuttomimman taloudellisesti merkittävän maan asettamien suuntaviivojen mukaan.
Julkinen liikenne toimii osittain kantakaupungissa, mutta sen ulkopuolella ajatetaan kalliilla tyhjiä busseja. Kovin pitkälle tällä systeemillä ei pötkitä todellisuudessa ja systeemi romahtaa jossain vaiheessa omaan mahdottomuuteensa. Ihan samalla tavalla kuin tyhjien postibussien ajattaminen pitkin ja poikin Suomea lopetettiin aikanaan.
Sitä paitsi. Haluaisin nähdä sen kahvilanpitäjän, maalausliikkeen tai verhoilijan, joka kiikuttaa tukkuostoksensa, keikkatavaransa tai tuotteensa spåralla töihin tai asiakkaalle. 😀 Kaikki energiaan ja liikenteeseen kohdistuva verotus vain leikkaa ostovoimaamme eli elintasoamme, joka on Länsi-Euroopan huonoin. Eyhtä fiksua puuhastelua juin pääomaverotus, kuten tämän pivän HS:sta olemme taas päässeet lukemaan.
Oilisi todella mukavaa, että verotuksen kantavana voimana olisi jotain muuta kuin sairas kateus. Toivon joululahjaksi ihan vähän järjen valoa edustajille veropolitiikkaan. 😉
hei kaikki kansanedustajat etenkin soininvaara niin pitäähän jotenkin saada kerättyy veroja ettei suomen kans pääse ajeleen autolla yhtään halvemalla onhan se teillä eri asia kun ajelette taksilla ilmaseksi kansan pikkiin ja nauratte partaanne et siinähän suomen kansa makselee veroina ym on tää suomi oikein sarvikuonojen maa tarttee varmaankin myydä kaikki omaisuus pois ja muuttaa kaikki rahaksi ja muuttaa vaikka taimaahan asumaan . on lämmintä koko vuoden ja asuminen on todella halvempaa ja siellä ei ole sarvikuonoja verottamassa jos jokin moista veroo perimässä. niin ja sit vielä kun tulee näit eko autoja enemmän likkenteeseen sähkö hybridi vety auto niin nyt on viel ilman veroo mut kun tulee tarpeeksi liikenteeseen niin johan valtiovalta lätkäsee veron niihinkin et se siitä. ja helvetti vaikka joku keksis pelkällä vedellä kulkevan auton sadevesi merivesi ym millä vois ajella niin siihenkin laitettais taas jonkin moinen vero. no sadevettä ei tule mittarista ja se ei pitäs olla veroa laisinkaan. mut jollakin kepuli konstilla suomen hallitus laittas veron siihenkin pelkkään sadeveteen.
Jospa muutettaisiin verotusta Ruotsin malliin. Siellä verotetaan kivihiiltä (2,5 krt Suomea enemmän) , maakaasua ja polttoöljyä huomattavasti Suomea enemmän. Eikä aina oltaisi moottoribensan kimpussa, jonka verotus Suomessa on jo huippukorkealla tasolla (hinnasta 60% veroa).
Tässä hyvä vertailu verotuksesta Suomen ja Ruotsin välillä. Sivulla 28 oleva taulukko kertoo erot selkeästi.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/93993/Energiaverotus%20Ruotsissa%20ja%20vertailu%20Suomeen.pdf?sequence=2
Hyvää Joulua kaikiile !
Ruotsin energiaverot näyttivät kuitenkin olevan matalammat kuin Suomessa eikä kivihiilen vero koske lauhdevoimaloita.
Hyvä Osmo,
Tarkoitatko että muiden maiden pitäisi seurata Suomen esimerkkiä polttoaineiden korkeassa verotuksessa? Jos näin on niin onhan se kiva unelmoida, mutta onneksi monissa muissa maissa on ymmärretty että ihmisten liikkuminen on toivottavaa eikä sitä pyritä verotuksella minimoimaan. Jos taas olet sitä mieltä että Suomessa pitäisi entisestään kiristää polttoaineverotusta, niin se on mielestäni aivan älytön idea tässä taloustilanteessa (tai muutenkaan koska verot ovat jo ns. ”tapissa”). Polttoaineen korkeampi verotus kun varmasti nostaa kaikkia kulutushintoja, eli inflaatio karkaa yhä kauemmas muun euroopan tasosta. Tällöin esim. nollakorotukset palkkaneuvotteluissa ovat liian vaikeita, koska ostovoiman väheneminen on jo pitkään tuntunut keskituloisen elämässä.
En yleensäkään ymmärrä vihreiden teesejä, ydinvoimaa ei saa rakentaa, vaikka se on kaikkein tehokkaimpia tapoja vähentää co2 päästöjä Suomessa tällä hetkellä. Rikkidirektiivi ajettiin Itämerellä etuajassa verrattuna muuhun maailmaan. Ja mitä tulee esim. Ville Niinistön perusteisiin siitä että tällaisella politiikalla luodaan cleantech-työpaikkoja, niin kyllä ne työpaikat tulevat koulutuksen kautta eikä sillä että Suomen kilpailukykyä rajoitetaan muihin nähden. Kyllä esim. Wärtsilä edelleen olisi johtavia yrityksiä alallaan, vaikka rikkidirektiivi olisi Itämerellä vastaava kuin vaikka Välimerellä.
Joskus äänestinkin vihreitä, mutta en enää tällä vuosituhannella.
Muita veroja laskemalla nostetaan öljytuotteiden verotusta. Tämä käytännössä tarkoittaisi sitä, että lasketaan verotusta kasvukeskuksissa, jotta syrjäseutujen ihmiset joutuisivat maksamaan liikkumisestaan yhä enemmän. Vaihtoehtoja liikkumiselle kun ei täällä ole. Anopillani, 74 v, on yli 20 km lähimpään kauppaan, yli 40 km lähimpään apteekkeein ja terveyskeskukseen ja yli 15 km lähimmälle bussipysäkille, josta kulkee siis kouluaamuina yksi bussi ja toinen illalla takaisin, muuten on hiljaisempaa. Ja tämä siis Etelä-Savossa, kauempana on vielä hankalampaa.
Et sitten Osmo jaksanut edes tarkistaa noita öljyntuotantokustannuksia ennen kuin ulostit hajatelmasi internetsiin? ns. break even hinta menee halvasta saudiöljystä 27$ aina sinne kalleimpaan arctiseen öljyyn 75$ barreli. 85% maailman tuotannosta on kannattavaa vielä 52$/bbl hinnalla.
Taisi mennä nyt Osmolla venäjän budjetti ja tuotantokustannukset sekaisin..
Kommunistit halusivat aikaan määrätä hinnat tuotteille. Tämä on sitä samaa. Toivottasti ihmiset nyt heräävät vähitellen tähän vihreään puhallukseen, jossa kaikkea halutaan verottaa.
Tiedoksesi: bensavero nousee vuoden 2015 alusta (taas). Suurin vaikutus on inflaatioon, kaikki on taas kohta kalliimpaa. Mitään positiivisia vaikutuksia en tällä näe olevan.
Argumentti oli ladottu kauniisti: jos sitä erehtyy kakistelemaan, on ääliö. Ehkä niin.
En epäile, ettemmekö polttaisi kaikkea mahdollista fossiilista energiaa mahdollisimman nopeasti. Vallitseva ideologia melkeinpä edellyttää sitä. Vaihtoehdot ovat liian suurten muutosten takana.
Sikäli, kun olen ymmärtänyt, peak oilissa on kyse nimenomaan halvan raakaöljyn loppumisesta. Mikä sitten on halpa? Kolminumeroinen hinta on toki halpa suhteessa esimerkiksi nelinumeroiseen, mutta se on selkeästi kallis suhteessa hintoihin ennen vuotta 2007.
Sivumennen sanoen: jos kasvulla olisi rajat, miten niiden saavuttaminen poikkeaisi nykyisestä tilanteesta? Hyvälaatuisista varannoista aletaan raapia pohjia, ja jäljellä olevat ”epäkonventionaaliset” ovat kalliimpia rahassa ja erityisesti energiassa, mistä seuraa, ettei tuotantoa voi mielivaltaisesti kasvattaa. Energia politisoituu: kahdenväliset kaupat lisääntyvät, eivätkä kaikki barrelit tule markkinoille. Ihmisten kyky vaihtaa työtään kulutukseen alkaa heiketä. Hurjan velkaantumisen ja päällekkäisten kriisien takia on vaikea sanoa, kuinka paljon.
Kasvun rajathan eivät koske kaikkiin samalla tavalla, vaan joidenkuiden työ saattaa olla jopa arvokkaampaa. Siitä syntyy kaikenlaisia ideologisia irtiottoja.
Lain säätäminen tai muuttaminen vie minimissään 3 päivää.
Valtiovalta on niin epäluotettava ”sopimuskumppani” että meidänkin petheessä mennään seuraavat vuodet reilun 400g CO2- päästöillä, vaikka rahaa ja halua olisi ostaa uusi sähköauto. Pitäisi saada takeet että verotus pysyy stabiilina esim. seuraavat 8 vuotta eikä ”kateusvero” iske heti kun ajaa auton liikkeestä ulos.
Miksi vihreät eivät edistäneet hallituksessa ollessaan 0g-sähköautoille porkkanaa vaan antoivat lisää keppiä?
Turhaa itkua. Jos asuu korvessa, pitää hyväksyä, ettei saatavilla ole samanlaisia palveluita kuin kaupungeissa ja että liikkumiseen menee enemmän rahaa. Täällä kaupungeissa asuminen taas on kalliimpaa ja luontoon pääsy luksusta.
Jos anoppia bensalaskut alkaa sylettää, niin kämppä myyntiin ja asumaan vuokralle kaupunkiin!
Järkevä ajatus, masentavia kommentteja. Verot valtion maksettavaksi ja sitä rataa.
Työn verotusta tulee vastedeskin laskea ja haittaveroja nostaa.
Hyvää joulua!
”ja koko teollinen yhteiskunta romahtaisi.”
Jos tuota todellakin toivot, niin olisi suotavaa, että juuri SINUN ruokasi ja lämpimäsi loppuisivat ensimmäisten joukossa.
Tämä lakselma perustuu vain raakaöljyn hintaan. Raakaöljystähän on vain osa, en tiedä kuinka suuri osa. kelpaa ajoneuvojen polttoaineeksi ja kevyeksi polttoöljyksi (”dieselöljyksi”.
Olkoon raakaöljyn nykyinen hinta 60 e/ tynnyri ja ”luonnollinen” hitna 120 e / tynnyri. 60 e/ tynnyri erotus tekee n hintaeroa 375 e/ 100 l. eli 0,38 e litralle.
Ensin tein laskelman unohtaen, että hinta ilmoitetaan barreleissa (n. 160 l) eikä tonneisa tai per tuhat litraa. Ajattelin ensin, etä 6 snt /litra ei ole paha lisä.
Saksassa on – tai oli, kun viimeksi siellä kävin –
likimäärin samat polttoaineen hinnat kuin Suomessa. Puhuimem asiasta 40-luvulla syntynen tuttuni, insinöörin kanssa v. 2009, jolloin bensiinin hinta oli noussut 1,50 e/litra: ”Silloin kun aloitin työni, bensiini maksoi 50 pfennikiä litralta, ja palkkani ol 2 D-markka tunnilta. Nyt bensiini maksaa 1,50 e litralta, muttapalkkani 15 euroa tunnilta.”
Helppo laskea, kuinka paljon bensaa sai tuntipalkalla silloin ja nyt.
OS liene todennut tällä palstalla sen tosiseikan, että viimeiset kilowatit tuotetan aina hiilivoimalalla. CO2-päästö pitää laskea sen mukaan, eikä sähköauto siksi todellisuudessa ole sen vähemmän hiilidioksidipitoinen kuin bensavehjekään.
”rahaa virtaisi öljysheikeille ja Putinille vähemmän ja omalle valtiolle enemmän”.
En halua antaa lisää valtiolle. Öljysheikit ja Putin antaa rahalle vastinetta sillä saa auton liikkeelle ja mökin lämpimäksi, valtio vain palkkaa lisää virkamiehiä keksimään ongelmia ja toisia ratkomaan samoja ongelmia. Kirjoittajalla ei ole ymmärtämystä markkinoista, uskoo ilmiön olevan väliaikainen JA SILTI siihen pitää keksiä uutta ongelmaa ja ratkaisua.
Jotenkin näistä poliitikoista vaan tulee sellainen fiilis ettei heillä ole käsitystä ihmisten normaalista elämästä, normaalista työelämästä ja niihin liittyvistä haasteista. Aivan vieraantuneita. Siis yksinkertaisesti sanottuna tilapäisesti halventunut öljy ei ole ongelma, johon tarvitsee puuttua.
Nyt vähän taisi monilla kommentoijilla ns. mopo keulia.
Tuotteen hinnan määräävät kysyntä ja tarjonta. Vero tai tulli tms muuttavat sitä hintaa jonka myyjä ja ostaja näkevät; Myyjä näkee halvemman hinnan ja ostaja kalliimman hinnan kuin ilman veroa. Tätä nimitetään verokiilaksi. Kysynnän ja tarjonnan joustolla tarkoitetaan sitä, miten ostajat ja myyjät käyttäytyvät hinnan muuttuessa. Jos tarjonnan jousto on vähäistä, niin myyjä vähentää myymisiään vain vähän vaikka hinta putoaisikin. Jos kysynnän jousto on vähäistä, niin ostaja ostaa melkein yhtä paljon vaikka sitten hinta nousisikin.
Öljytuotteiden kohdalla jousto on so-and-so. Opec perustettiin sitä varten että joustoa saataisiin aikaan, koska joustamaton tarjonta piti hinnat alhaalla kun kysyntä oli helppo saturoida. Saudien ja vastaavien öljyntuotantokustannukset ovat niin matalat, että niiden tuotantomäärä on oikeasti poliittinen päätös. Kun hinta oli reilussa satasessa, niin öljyn ja sen läheisten substituuttien tuotanto alkoikin tulla kannattavaksi myös siellä missä niitä ei ennen tuotettu, eli yllämainittu liuskeöljy ja -kaasu. Hinnan pudotessa nämä joustavat alta pois.
Osmon argumentti on kuitenkin validi. Jos hinta on 100 dollarin paikkeilla, niin siinä on Saudien terroristikoulutuksen rahoitukseen aika paljon katetta. Jos Saudien öljylle lätkäistäisiin kaikkialla muualla maailmassa 50 euron tulli, niin Saudit saisivat öljystään sen 50 dollaria ja nämä maat nappaisivat omiin kassoihinsa sen toiset 50 dollaria, eikä öljyn maailmanmarkkinahinta siitä mihinkään liikahtaisi. Jos kaikissa länsimaissa olisi Suomen bensaveron tasoinen vero öljytuotteille, niin hinta ei olisi koskaan noussutkaan niin korkeaksi kuin se oli, koska kysyntä olisi taittunut jo aikapäivää sitten.
USA voisi tässä turvautua protektionismiin, eli lätkäistä öljylle tuontitullin. EU voisi tehdä samoin. Sensijaan jos joku Suomen kokoinen maa tekisi niin, niin se näkyisi kyllä vaan suoraan hinnassa. Osmon argumentti toimii, jos se tarkoittaisi että USA, Kiina, EU ja Japani laittaisivat tuontitullit öljylle. Intian kohdalla riittäisi että se lakkaisi subventoimasta öljynkulutusta. Sensijaan se ei toimi, että Suomessa nostetaan öljytuotteiden veroja, koska Suomen kysyntä on niin mitättömän pieni osa maailmanmarkkinoiden kysynnästä.
Tällä kommentilla ei saa ystäviä, mutta enpä malta olla toteamatta: autoilijana olen sitä mieltä, että autoilun kokonaiskustannuksia voisi vielä nostaakin.
Jostainhan ne verot pitää kerätä, ja ainakin täällä hyvän joukkoliikenteen alueilla tämä olisi kelpo tapa, sillä samalla siitä seuraisi monia hyviä oheisvaikutuksia. Toki maaseudulla jonkinlainen kompensaatio olisi varmaan tarpeen.
Miettimisen arvoista toki olisi se pitäisikö verot ja maksut kohdistaa omistamisen sijasta saastuttavaan käyttöön, bensiiniveroon ja tietulleihin?
Ei se sähköauto ole mikään 0g hiilipäästöinen, vaan sen päästöt ovat ne mitä ne keskimääräisessä, tai jopa marginaalisessa sähköntuotannossa ovat, eli talvisin se on hiiltä. Sähköauton päästöt ovat siis bensapihiä polttomoottoriautoa huomattavasti suuremmat.
Olet väärässä, kahdellakin tavalla:
1) sähköauto on päästötön. Sähköntuotanto on osa päästökauppasektoria, jonka päästöt on rajattu. Liikenteen sähköistäminen vähentää liikenteen päästöjä, muttei lisää sähköntuotannon päästöjä.
2) sähköautot ladataan kun ne ovat parkissa, eli pääsääntöisesti yöllä ja osin keskipäivällä. Lataus on helppo ajoittaa halvan sähkön aikaan, eli paitsi että ne ovat päästöttömiä, niiden lataukseen käytetään lisäksi päästötöntä sähköä, yöllä ydinsähköä ja tuulivoimaa, päivällä mahdollisesti jatkossa aurinkoenergiaa.
Vaan sähköauton lataukseen ei käytetäkään ”viimeisiä kilowattitunteja”, vaan halvimipia kilowattitunteja. Googlaa tai opiskele muuten käsitteet: ”päästökauppa” ja ”kysyntäjousto”.
Näin on. The Economist selittää tuoreessa printtilehdessä ja videolla täällä, miten rajusti sähköauton ympäristöystävällisyys riippuu lataussähkön tuotantotavasta:
http://www.economist.com/blogs/economist-explains/2014/12/economist-explains-18
Jos autot ladataan yöllä, sähkön päästöt ovat tavallista pienemmät kovia pakkaöitä lukuunottamatta. Tähän pitäisi hintaohjauksella päästä.
No jonkin verran, mutta Suomihan on sen kuitenkin jo toteuttanut, ja osa muuta EU:ta Suomen perässä. Nyt sitten voisimme yrittää saada muutkin toteuttamaan.
Miksi pitäisi tukea isolla rahalla teknologiaa, joka parhaassakin tapauksessa säästää hintalappuunsa nähden vähän päästöjä, ja todellisuudessa ei välttämättä säästä yhtään mitään? Veronmaksajana mielelläni näkisin jonkinlaisen kustannus-hyötysuhteen subventiossa.
Se on aina niin mukava lukea, että Suomessa on maailman korkein autovero, Euroopan vanhimmat autot ja kallein bensa. Faktojen tsekkaaminen voisi tosin vähän hillitä tätä.
Korkeampia autoveroja löytyy läheltäkin, Tanskasta ja Norjasta. Merkittävän kokoisia autoveroja on monessa maassa, vaikkapa Hollannissa, Irlannissa ja Portugalissa.
Virolaisilla on meitä pari vuotta vanhemmat autot, eivätkä autoverottoman autoteollisuusmaa Ruotsinkaan autojen keski-ikä ole kuin pari vuotta nuorempi (Ruotsi/Suomi/Viro: 10/12/14 vuotta). Saksassa – jossa tunnetusti on vain tuliteriä isoja bemareita – autojen keski-ikä on vajaa 9 vuotta. Tosin relevantimpi mittari olisi autojen ikä painotettuna ajosuoritteella, mutta sitä ei taida olla saatavissa.
Polttoaineen hinnoissa Suomi on aika lähellä Länsi-Euroopan yleistä tasoa. Esimerkiksi Italiassa menovesi on selvästi kalliimpaa (Norjasta nyt puhumattakaan).
Ajoneuvovero (vuosivero) on Suomessa myöskin varsin maltillisella tasolla. Sitä tosin pitäisi aina tarkastella elinkaariverona autoveron kanssa yhdessä.
Valittaminen on kivaa, mutta suomalainen autoverotus on viime vuosikymmeninä hiipinyt paljon lähemmäs länsieurooppalaista yleistä tasoa. On se kovaa, mutta niin se on muillakin.
(Itse aiheeseen sen verran, että jos öljyn hintaa saisi veroilla korotettua kaikissa öljytuotteissa muutaman kymmenen taalan barrelilisän verran, se voisi olla hyvä idea. Nyt esimerkiksi öljylämmityksen pudonnut kustannus hidastaa lämmitysjärjestelmien järkeviä uudistamisia. Moottoribensiini on tässä vähän sivuroolissa.)
Tuohon voi lisätä vielä sen, että dieselpolttoaineen verotus on Suomessa selvästi alle keskiarvon, lähellä EU:n säätämää alarajaa. Yleensä diesel on bensan hintaista.
Ei se bensa taida auton tankkiinkaan päästä 0g hiilipäästöllä. On alyllistä epärehellisyyttä katsoa koko energian tuotantoketjua vain sähkön osalta.
Nämä uudet bensapihit suoraruiskutus moottorit ovat diiseleitäkin pahempia pienhiukkasten tuottajia. Huonoin vaihtoehto ajamiseen siellä missä on ihmisiä hengittämässä samaa ilmaa.
Itseäni huolettaa enemmän ilman laatu kehä3:n sisällä kuin suomalaisten mahdollisuus vaikuttaa globaaliin co2-kuormaan henkilöautovalinnoillaan.
Energian verotuksen nostaminen suomessa ei vaikuta millään tapaa maailman oljyn kokonaiskulutukseen, tai ympäristöön. Ainoa todellinen vaikutus on suomalaisten köyhtyminen ja suomessa toimivien yritysten toimintakustannuksien kasvu.
Vaihtoehtoja ei paljon ole. Biopolttoaineisiin liittyy huomattavia negatiivisia epäsuoria vaikutuksia, joihin viime vuosina on herätty. Toisekseen biopolttoaineisiin liittyy riittävyys- ja energiatehokkuusongelmia. Biomassan energiasisällöstä tärväytyy iso osa kun se muutetaan polttonesteeksi.
Liikenteen sähköistämisen kustannuksia liioitellaan bio-huumeisessa Suomessa. Kustannus ei oikeasti ole suuren suuri, kun uuden öljysyöpön sijaan ostetaankin sähköauto (bev tai phev). Vähälle huomiolle ovat myös jääneet bio-hypetykseen käytetyt valtion miljoonat. Yhden äänekosken jalostamoon tärvätyillä tukisummilla olisi jo saatu rakennettua kattava pikalatausverkosto Suomeen ja kannustettua kehittymään merkittävä sähköautomäärä Suomeen.
Mielestäni verotuksen ohjausvaikutus (tässäkin tapauksessa) on jo menetetty. Kuluttaja ostaa kallista polttonestettä autoonsa ja jättää käymättä ravintolassa, jonka omistaja kiroaa alvia, palkkoja(jossa veroja) ja vuokria(jossa veroja). Pitäisi miettiä älykkäämpiä vaihtoehtoja.
Niin Osmo
Ei ole tullut vastausta kysymykseen, onko verottaja valmis laskemaan polttoaineveroja kun öljyn hinta nousee?
Saa sitä kakistella, ja varsinkin perustella, ilman että leimautuu ääliöksi. Voi se olla, että aurinkosähkön hintojen lasku pysähtyy oleellisesti tähän, tai jopa kääntyy nousuun. Ja voi olla, että öljyn hinnan laskussa on kyse vain salaliitosta saudien ja amerikkalaisten kesken. Ja voi olla, että sähköinen liikenneinfra jää mitättömään rooliin globaalisti. Ja voi olla, että liuskeöljyn tuotanto oli hetkellinen piristysruiske, ja se lopahtaa tämän vuosikymmenen aikana oli hinta mikä tahansa.
Se, mikä on ääliömäistä, on pitää kaikkea ylläolevaa niin itsestäänselvästi totena, että niitä ei tarvitse edes perustella. Tämä peak-oil uskonlahko odottaa öljykriisiä samalla vakaumuksella kuin jotkin muut uskonlahkot odottavat messiasta. Sillä erolla, että jotkin uskonlahkot ovat erehtyneet kertomaan päivän koska messias saapuu, jolloin ennuste on voitu osoittaa pieleen menneeksi. Peak-oil uskonlahkolta moista kovaa väitettä on turha odottaa, vaan öljyn loppuminen on aina tulossa.
Korostetaan nyt vielä, että minun näkemykseni asiasta ei ole niin varma kuin mitä teksteistäni saattaa ymmärtää. Öljymarkkinan tulevaisuudessa on monia epävarmuustekijöitä. Pääasiallinen kritiikkini kohde on se järjetön kyseenalaistamaton itsevarmuus, millä jotkin tahot evankelioivat öljyn loppumisesta. Monet öljyntuottajamaat ovat liemessä kun ovat kuvitelleet, että kolminumeroinen öljyn hinta on pysyvä tila. Ei ollut. Suomessakaan ei pitäisi tehdä energiainfrapäätöksiä olettamalla kannattavuuslaskelmissa, että on varmaa, että energian hinta nousee tulevaisuudessa (köh, Fennovoima, köh).
Tuohon voi lisätä myös sen, että muita kuin moottoribensiiniä käyttäviä ajoneuvoja rasitetaan erityisellä dieselverolla. Esimerkiksi puhdasta nestekaasua käyttävät jälkiasennusmuutossarjalla varustetut autot joutuivat maksamaan dieselveron 20-kertaisesti. Puhdas ajaminen loppui siihen.
Ai niin, koskas sitä Saharassa tuotettua halpaa aurinkosähköä alkaa tulla hvdc-verkon kautta markkinoille täällä meillä?
En ole ehdottanut ison rahan tukea. Nyt sähköauton oston maksaa artisti. Auton tehdashinta on n. kaksinkertainen vrt. vastaava bensiiniauto. Itse autovero on tyypillisesti vähän pienempi, mutta Alv rokottaa reilusti ja lopullisena antimotivaattorina täys-sähköautoille ja lataushydrideille määrättiin käyttövoimavero.
Kun sähköauton jäännösarvo on kahdeksan vuoden ikäisenä mahdollisesti lähellä 0 euroa ( toivon että näin ei ole ), harva normaalituloinen uskaltaa ostaa sellaisen. Olisin toivonut että valtiovalta antaisi tässä vaiheessa alennusta alvista eikä määräisi muita veroja, jotta tekniikka yleistyisi. Näinhän on toimittu monissa muissa maissa hyvin tuloksin.
Suomen, EUn ja maailman onneksi Intiassa ja Indonesiassa satuttiin pitämään tärkeitä vaaleja juuri sopivasti ennen öljyn hinnan romahdusta. Intian Modi lopetti dieselin hintasäätelyn kokonaan (1) ja Indonesiassa uusi presidentti päätti leikata polttoaineiden subventiota ensi vuoden alusta vuositasolla arviolta 8 miljardin dollarin edestä (2).
Malesiakin päätti purkaa tämän kuun alusta arviolta kuuden miljardin dollarin vuosittaiset dieselin ja bensiinin tuet (3).
Näillä kokonaisuudessaan kymmenien miljardien vuosittaisten tukien poistolla on varmasti öljyn hintaa hillitsevä vaikutus pidemmälläkin aikavälillä, ellei sitten niitä oteta tiukan paikan tullen uudelleen käyttöön – ei olisi ensimmäinen kerta kun esimerkisi Intiassa palautettaisiin polttoaineiden tuet hintojen jälleen noustessa.
No, kokonaisuus muodostuu osasista. EUn laajuinen öljytulli ei ole realismia, mutta kukin maa voi osallaan vähentää fossiilisten kysyntää verotuksen keinoin. Myös Suomessa kannattaisi ottaa hyöty irti polttoaineen hinnan notkahduksesta ja laskea työn verotusta polttoaineverojen korotusta vastaava määrä. Tämä tukisi kotimaista työtä Putinin ja Saudien kustannuksella.
Maatalouden tukemista perustellaan Suomessa omavaraisuudella, mutta esimerkiksi maatalouden polttoaineiden verotuet päin vastoin lisäävät maataloustuotannon riippuvuutta tuontipolttoaineista. Jos maataloutta halutaan tukea, niin eikö senkin voisi tehdä vähän järkevämmin?
1) http://www.reuters.com/article/2014/10/18/india-diesel-idUSL3N0SD0D920141018
2) http://www.reuters.com/article/2014/11/17/us-indonesia-subsidies-hike-idUSKCN0J11KN20141117
3) http://www.reuters.com/article/2014/11/21/malaysia-government-subsidies-idUSL3N0TB3DO20141121
Emmekö me ole juuri saaneet lukea tämän blogin kommenteista, että esimerkikis Ruotsissa fossiilisia polttoaineita verotetaan enemmän kuin Suomesa?
Kaukolämpö hinta:
◾Taipalsaari 96,26 €/MWh
◾Lappeenranta 68,50 €/MWh
Päälle perusmaksu minimissään 400 euroa / vuosi.
Öljy 77 €/ MWh
Öljyä on palanut 800 litrasta / v ylöspäin. Ka. Jotain reilun tonnin. 1000 litraa öljyä on 770 euroa ja säma kaukolämpönä reilun tonnin Lappeenrannassa. Naapurikunnassa reilusti enemmän.
Hölmö lämmittää kunnan polttamalla öljyllä ja kivihiilellä.
Ja mikä mahtaa olla muissa EU-maissa käyttövoimaveron taso? Pelkän dieselin verotuksesta puhuminen kuin on vain puoli totuutta.
Herra Soinivaara!
Eikö sulle vieläkään ole valjennut että verotusta nostamalla ei nousta tästä lamasta.
Olen laitoshuoltaja.Palkkaa jää käteen noin 1400 €/kk. Asun ”työalueen” ulkopuolella, joten matkaa kertyy 70 km,mikä on vielä vähän.Bensaa kuluu joka kuukausi 300€!Lisäksi maksan ”VÄLAIKAISEN”autoveron,vakuutukset ym joten tilistä ri paljon jää enää elämiseen.Turha edes ajatella bussia,olen vuorotöissä,ei bussia.Olettekko ihan pudonneet tavallisen työntekijän elämästä??Tämähän on pelkkaa kituuttamista, mistä saada bensarahat että pääsee töihin!! Ja haluat nostaa öljyn hintaa. Ihan uskomatonta, nykyään hävettää olla suomalainen, niin huonosti kohtelette kansalaisianne.
Melkoinen imperialisti olet Osmo.
Verojen määrää pitää laskea. Samalla pitää laskea menoja tietenkin.
Paha aivopieru Odelta. Suomen kustannustaso on sairas jo nykyveroilla.
Ja eikös Soininvaara juuri kitjoittanut, että: ”Ruotsin energiaverot näyttivät kuitenkin olevan matalammat kuin Suomessa eikä kivihiilen vero koske lauhdevoimaloita”.
Teollisuuden energiaverot ovat Ruotsissa matalampia. Polttoaineverot eivät koske lauhdevoimaloita Suomessakaan.
Huono perustella Suomen kustannustasolla verokorotuksia silla, etta muualla on kireampaa.
Huonot perustelut. Bensan hinnanalennusta parempia vaihtoehtoja olisivat:
– matkakustannusten verovähennys (taidat jo ne saadakkin, jos ymmärrät hakea verotuksessa ja
– tuloverojen alentaminen, jolloin sinulle jäisi enemmän käteen palkasta.
Kannattaa myös harkita muuttoa lähemmäs työpaikkoja, jolloin olisit vähemmän riippuvainen autosta.
Yleisesti ottaen fossiilisten polttoaineiden verot ovat Ruotsissa korkeampia kuin Suomessa. Erityisesti tämä koskee polttoöljyä, maakaasua ja kivihiiltä (2-3-kertainen). Moottoribensiinin verotus on Ruotsissa suurin piirtein Suomen tasoa. Teollisuuden energiaverot ovat todella Suomea pienemmät Ruotsissa.
Ruotsissa lauhdevoimaloita koskevat kyllä typpi- ja rikkiverot, joita Suomessa ei tunneta. Sen sijaan energia ja CO2-vero ei koske niitä.
Ne typpi- ja rikkiverot5 ovat minimaalisia verratuna siihen sähköveroon, jonka Suomi perii myös teollisuudelta.
Kukapa sitä lähtee kotoaan, jota ei saa myydyksi ilmaiseksikaan!
Suomi on pullollaan sotien jälkeen ”korpiin” rakennettuja taloja, jotka jäävät lahoamaan, kun nykyiset yksinäiset niistä lähtevät viimeiselle ”kauppamatkalleen”.
Onko kansantaloudellisesti fiksumpaa toimintatapaa kuin asua niissä niin kauan kuin jalka yhtään nousee?
Pohtisin tarkkaan Osmon esittämän veromuutoksen vaikutuksia Suomen kilpailukyvylle. Talous on muutenkin sakkaamassa, ja Suomi menettää työpaikkoja. Halvempi öljyn hinta voisi sentään tuoda vähän valoa maahamme. Verojen nostosta kannattaa puhua vasta, kun talous on edes jonkinlaisella nousu-uralla.
Suomellahan ei tunnetusti ole öljyvaroja, joten tietysti öljyn tuonti pitäisi minimoida. Tältä kannalta siis hyvä nostaa veroja öljytuotteiden osalta. Hyvä ehdotus.
Toivottavasti vain kokonaisveroaste ei samalla nouse. Poliitikoilla on huono track record tässä suhteessa.
Nyt pitää muistaa, että meillä on eliitti, joka tosin sisäisesti jakautuu, mutta kaikki fraktiot syvästi halveksivat ja jopa vihaavat työtätekevää kansaa. Vihreä eliitti vihaa ja halveksii maaseudun yksinäisyydessä eläjiä, koska he eivät ole ”kontrollissa”. Hehän voivat ajatella vaikka mitä. Edelleen vihreä eliitti toiminnallaan signaloi vain toisilleen. Mitäpä joistain laitoshuoltajista kun pelastetaan maailmaa. On niin messevää tuossa keskinäisen kehun kerhossa paistatella, miten tuli taas bensan hintaa nostettua ja veroja kiristettyä. Maailma pelastuu taas vähän.
Jos sähköautosta halutaan kilpailukykyinen vaihtoehto polttomoottoriautolle nykyhinnoilla, sitä pitää subventoida erittäin reilusti. Sitä subventoidaan valtion katsantokannalta jo nyt verotuilla.
Jotta tämä väite saisi jotain konkretiaa, niin otan esimerkiksi Nissan Leaf -merkkisen sähköauton, jonka autoilija ostaa ja pitää viisi vuotta, jona aikana arvo puolittuu. En diskonttaa, kun näillä koroilla se ei paljon vaikuta.
Auton hinta:
– hinta asiakkaalle: 36 000 euroa
– veroton hinta: 27 600 euroa
– kustannus asiakkaalle: 18 000 euroa (viisi vuotta)
Ajoneuvovero:
– 125 €/vuosi
– kustannus asiakkaalle: 625 €
Polttoaine:
– 4 MWh/vuosi (20 000 km x 200 Wh/km)
– hinta asiakkaalle: 440 €
– sähkön veroton hinta: 260 €
– kustannus asiakkaalle: 2200 €
Näin laskien sähköauton kustannukset ovat yhteensä 20 800 €, josta veroa (alv., sähkövero, ajoneuvovero) on noin 6 000 €. Mukana ei ole vakuutuksia, huoltoja, pesuja, ym., koska niiden kohdalla ero bensiinikäyttöiseen on vähäinen.
Autoilijan toinen vaihtoehto on ostaa bensiinikäyttöinen auto. Kaupasta mukaan tarttuu Volkswagen Polo DSG:
Auton hinta:
– hinta asiakkaalle: 20 500 €
– veroton hinta: 13 700 €
– kustannus asiakkaalle: 10 300 € (viisi vuotta)
Ajoneuvovero:
– 100 €/vuosi
– kustannus asiakkaalle: 500 €
Polttoaine:
– kulutus n. 6-7 l/100 km, 1,50 €/l
– hinta asiakkaalle: 2000 €/vuosi
– veroton hinta: 750 €/vuosi
– kustannus asiakkaalle: 10 000 €
Yhteensä auton kustannukset ovat noin 21 800 euroa, josta suoria veroja (alv., valmistevero, autovero, ajoneuvovero) on noin 10 500 euroa.
Laskelmiin voi toki laittaa vähän erilaisiakin numeroita. Autojen arvon säilyminen on ihan tuurista kiinni, todennäköisesti kummassakin on nyt liian suuri prosentti. Käyttöarvoltaan bensiiniauto on todennäköisesti parempi, koska sillä ei ole ajomatkarajoitteita. Kuljetuskapasiteeteissa ei pitäisi oleman isoja eroja. Bensiinin tulevaa hintaa on vähän vaikea ennustaa, ja vakuutuksissakin voi tulla yllätyksiä.
Olennaista tässä kuitenkin on se, että valtio kerää polttomoottoriautoilijalta jo nyt monta tuhatta euroa enemmän veroa.
= = =
Onko tämä ympäristön kannalta järkevää? Jos numeroita katsotaan, järkeä on vaikea löytää. Sähköauton päästöt ovat tällä elinkaarella valituista parametreista riippuen 0 – 16 tonnia hiilidioksidia. Tällä hetkellä realistinen lukema lienee noin 12 tonnia, joskin matala päästökauppahinta saattaa madaltaa tätä lukemaa. (Ei, edellisessä virkkeessä ei ole ajatus- eikä kirjoitusvirhettä.)
Bensiiniautolla päästöt ovat samalla elinkaarella noin 19 tonnia, mukaan on laskettu realistinen bensankulutus ja bensiinin jalostuspäästöjä.
Päästösäästöjä tulee siis 3 .. 19 tonnia, ja 3000 euron verotuloalenemalla hinnaksi tulee 160 .. 1000 €/t. Tätä voi verrata päästökauppahintaan, joka on noin sadasosa tuosta. Aurinkovoimankin rakentaminen on tehokkaampi tapa alentaa päästöjä puhumattakaan säästöinvestoinneista, joita on saatavilla hyvinkin pienellä rahalla.
Tietysti asiaa voi ajatella öljynkulutuksen vähenemisellä. Öljyriippuvuus pienenee suunnilleen litran litralta, joten säästöä tulee noin 7 m3. Säästö maksaa valtiolle noin 500 €/m3. Esimerkiksi tukemalla öljylämmitysten vaihtamista maalämmityksiksi saataisiin öljynkulutussäästöä paljon pienemmällä rahalla.
Hengitysilma on myös varteenotettava argumentti. Silloin vaihtoehtoisena toimenpiteenä olisi vaikkapa korkeapäästöisten autojen kieltäminen hankalina aikoina kaupunkikeskustoista. Polttopäästöille on ominaista se, että hyvin suuri osa päästöistä tulee hyvin pienestä osasta kalustoa. Tällöin on varsin turhaa vaihtaa vähäpäästöinen polttomoottoriauto sähköautoon. On paljon tehokkaampaa pitää korkeapäästöinen ajoneuvo poissa saastuttamasta.
= = =
En kiistä sitä, etteivätkö sähköautot ole kivoja. Olen myös sitä mieltä, että niiden kehittyminen on hyvä juttu tulevaisuutta ajatellen. Juuri tällä hetkellä on kuitenkin vaikea löytää mitään hyvää syytä siihen, miksi niitä pitäisi Suomessa veronmaksajien rahoilla suosia.
Jos sähköautoja halutaan suosia, kannattaisi miettiä muita vaihtoehtoja kuin subventio. Esimerkiksi norjalaistyyppinen bussikaistaetu voisi olla hyvä ajatus – kunhan ei samalla norjalaistyyppisesti tueta autojen hankintaa kymmenillä tuhansilla euroilla ja ihmetellä, kun niitä sitten ilmestyykin liikaa…
Ehkä 2050+, jos olemme optimisteja. Sen tuleminen vaatisi ennen kaikkea poliittista vakautta, joka ei ole mennyt viimeisten vuosikymmenten aikana ko. alueilla oikein hyvään suuntaan. Jos Saharan aurinkoenergiasta tulisi Euroopalle tärkeää, se antaisi paikallisille aika mukavat valttikortit valtapeliin.
Todennäköisempää on se, että saamme nestemäistä vetyä ko. suunnalta tankkilaivoilla. Eikä sitäkään kannata henkeään pidätellen odotella. Voi olla, että ne tankkerit tulevat muualta, vaikka Kaliforniasta tai Australiasta.
Lisäksi adjektiivi ”halpa” kannattaa pyyhkiä tuolta pois, jos sillä tarkoitetaan halpaa nykyiseen verrattuna. Jos missään ei vedetä teknologiajänistä hatusta, nykyisen hiilivoiman kanssa ei hintakilpailu onnistu. Se ei onnistu, vaikka aurinkosähkö olisi ilmaista Saharassa, koska siirtely ajassa ja paikassa maksaa tuntuvasti.
Sopiva teknologiajänis olisi esimerkiksi metaanin tai metanolin hyvin edullinen tuotanto suoraan auringonvalosta ja ilman hiilidioksidista. Jänismetsällä on monta metsästäjää, mutta toistaiseksi ei ole pupua näkynyt.
Mikä puhdas ajaminen? Nestekaasun CO2-päästöt per tuotettu energiayksikkö (tai kilometri) ovat suunnilleen samat kuin bensiinillä tai dieselillä.
Minusta ”vaihtoehtoja ei paljon ole” on aika huono peruste, jos sillä työnnetään yhtä uutta huonoa vaihtoehtoa. Ts. minusta järkeviä vaihtoehtoja on tällä hetkellä nolla kappaletta.
Olen samaa mieltä siitä, että liikennebiopolttoaineiden tekeminen ei ole järkevää. Biomassalla kannattaa korvata suoraan kiinteitä fossiilisia, koska siellä saavutetaan kaikkein suurimmat päästösäästöt. Samoin biokaasu kannattaa polttaa sähköksi ja lämmöksi samasta syystä. Se on teknisesti paljon helpompaa kuin ajoneuvokäyttö.
Pointtini on se, että tällä hetkellä öljytuotteiden korvaaminen ajoneuvokäytössä on hankalaa ja kallista. Sen sijaan fossiilisten korvaaminen energiantuotannossa on paljon helpompaa. Samoin löytyy lukuisia energiansäästöinvestointeja, joilla saadaan säästettyä energiaa kohtuullisilla kustannuksilla.
Liikenteen päästöjen vähentämisessä avaimet ovat muualla. Pitää liikkua vähemmän, pitää liikkua hitaammin, pitää liikkua kevyemmällä kalustolla. Jos liikennettä hakutaan siirtää sähköiseksi, niin rahtiliikenteen siirtäminen sähköjuniin on aika paljon halvempaa kuin henkilöautojen sähköistäminen.
Sähköautot tulevat kyllä aikanaan. Ne tulevat luonnollisesti hybridien ja ladattavien hybridien kautta teknologian kehittyessä. Me emme subventiollamme siihen teknologian kehitykseen pysty juuri vaikuttamaan.
Nythän sie miltei kiroilet kun koko kansakunta on juuri saatu viritettyä sellaiseksi että joku onnistuu valmistamaan tietokonepelin jolla ostetaan kivihiiltä jottei tarvitse polttaa jonkun koodaustaidottoman polttopuita. Kiteytettynä.
Pienipalkkainen pystyy muuttamaan lähelle työpaikkaa, jos luopuu työpaikasta ja antaa yhteiskunnan maksaa asunnon. [sic.]
On, muuttaa hyvissä ajoin, kun kunto vielä kestää, ihmisten ilmoille ja palveluiden lähelle. Korpeen lahoavan torpan arvo lienee melko marginaalinen verrattuna vanhuksen tarvitsemien palveluiden arvoon.
Öljytuotteiden veronkorotus jäähdyttäisi oivasti tätä Suomen ylikuumennutta taloussuhdannetta… tähän ilmeisesti Osmo pyrkiikin. 😉
Oletko Ode oikeasti pohtinut polttoaineverojen vaikutusta maaseudun ja haja-asutusalueiden elinvoimaisuuteen ja noiden seutujen pienituloisten elämään? Vai eikö niillä ihmisillä ole väliä?
Olli K
Olet ehkä huomannut, että tällä blogilla on ollut harrastusta siirtyä autoilun verottamisessa kilometripohjaisiin veroihin niin, että kilometrit kaupungeissa olisivat kalliimmat kuin maaseudulla. Perusteena autoilun ulkoisvaikutukset.
Sallinet vastakkaisen mielipiteen.
Jos sähköä kulutetaan yöllä vähemmän, vesivoimaloita käytännössä käytetään vähemmän. Niinpä niistä riittää vettä enemmän päiväsaikaan käytettäväksi. Vesivoimalan ohi ei vettä juoksuteta, jos se vesi voidaan mitenkään jauhaa sähköksi
Yöllä olisi ylimääräistä sähköä, jos olisi se tilanne, että kaikki säätö on öisin nollissa. Tämä näkyisi sähkön hinnan putoamisena yöllä lähes nollaan. Tätä ei hintatilastoissa näy. Kulutuspiikeissä näkyy kyllä hinnan nousua, mutta nousu selittynee siirtymisellä kalliimpaan fossiiliseen, ei siirtymisenä vesivoimasta fossiilisiin.
Jos aurinko- ja tuulivoimaa tuetaan syöttötariffeilla voimakkaasti, saatamme kyllä päätyä tilanteeseen, jossa kesäpäivisin ja ehkä tuuliseen aikaan talvikauden ulkopuolella marginaalipäästöt ovat nollassa. Jos tuohon tilanteeseen päädytään kovin suuri osa ajasta, siitä tulee veronmaksajille erittäin kallista.
Kaukolämpö toki sotkee tätä kuviota yhteistuotannon vuoksi. Käytännössä kuitenkin ajojärjestys on sellainen, ettei siellä ylimääräistä sähköä synny ylitarjontatilanteessa. Jos lämpöä tarvitaan paljon, sähköllekin on kysyntänsä. Enemmän kaukolämpöputiikkeja huolestuttaa lämmön liian korkea hetkellinen kysyntä. Todennäköisesti lähivuosina tulemme näkemään kaukolämmön aikasidonnaista hinnoittelua tästä syystä.
Ja tietysti jos Suomea tarkastellaan saarekkeena, tilanne on aivan eri kuin todellisuudessa. Jos me käytämme vähän enemmän norjalaista vesivoimaa, tanskalaiset tai hollantilaiset sitten polttavat vähän enemmän hiiltä.
Ruotsalaiset osaavat tehdä fiksumpaa veropolitiikkaa kuin suomalaiset. Päääomien ja energian verotus ei ole kovin fiksua!
Miksi te ”keskustelette” oljyn (oli se oljya tai kerrostumia) myynnista ja hinnoista. Totta kai niita myydaan niin kauan kuin maasta irtoaa. Surullista luettavaa.
t. Mikko
”Perusteena autoilun ulkoisvaikutukset.”
Ja ehkä myös se, että gepsupohjaisessa järjestelmässä päästään kliffasti kyttäämään, että kuka mitä missä ja häh. Eli eihän se yksityisyys sitten ollutkaan vihreille loppujen lopuksi niin kauhean tärkeää, näemmä?
Maurizio
Vastustat varmaan myös älypuhelimia. Jos lakiua ryhdytään rikkomaan, niiden avulla voidaan kaikki yksityisyyden suoja tuhota.
Taitaa kyllä yksi iso hiilivoimala olla silti puhtaampi kuin kuin kauhea määrä pieniä polttomoottoreita.
Meillä ei ole mitään oikeaa eliittiä. Meillä on joukko erilaisia ihmisiä jotka ovat kaikki aivan totaalisen pihalla, kehittelevät milloin minkäkinlaisia teorioita siitä miten maailma makaa. Lisäksi meillä on koko joukko ihmisiä jotka suorastaan vihaavat kaikkia yrityksiä korjata maailman ongelmia, ja jotka ovat halukkaita rikkomaan kaiken vain kiusatakseen poliittisia vastustajiaan.
Lisäisin tuohon vielä auringonvalolla tuotetun vedyn ja sen käytön sähköauton polttoaineena. Tämäkin pupu piilottelee vielä laboratorioissa.
Aarniolta on takavarikoitu 17 kännyä. Tarvitseeko huumekauppias tulevaisuudessa myös 17 autoa?
Nuo autot eivät ole tippaakaan vertailukelpoiset.
Nissan Leaffin kaltaisen kinnerin kilpailijoita ”normaalien” autojen luokassa ovat ne pienimmät kauppakassit. Kuten Toyota Aygo tai Volskwagenilla Up!.
Noissa normaaleissa autoissa on jopa lämmitys, sähköautojen lämmitys on kuin hyppäisi takaisin 70-luvulle krapaamaan ikkunoita sisäpuolelta ajon aikana.
Totta. Meillä on kuitenkin joukko, jota täysin ulkopuolinen havainnoitsija kutsuisi sanalla, jonka Baabelin kala tulkitsisi epäröimättä eliitiksi.
Liikenteen päästöjen vähentämisessä tarvitaan monia keinoja. Tässä näitä aikajärjestyksessä:
Nyt-5v) öljyn korvaaminen biopolttoaineilla nykyisissä autoissa
Nyt-10v) uusissa autoissa polttomoottorin ohella sähkö/kaasu (on järjen köyhyyttä päästää enää liikenteeseen polttomoottoriautojaa)
Nyt-25v) yhteiskuntarakenteen ja käytäntöjen muuttaminen siten, että liikkumistarve (erityisesti henkilöautoilla) pienenee
Nyt tuli deja vu-häilähdys. Asiaa käsiteltiin tälläkin palstalla noin vuosi sitten.
Ryhtymättä kertaamaan yksityiskohtia väitän, että haluamasi yksityisyyden neitseellisyys, matkat mukaanluettuna, on pilattu jo niin moneen kertaan, ettei kovolla hoidettu GPS-laskutus sitä enempää pilaisi.
Esimerkiksi mistä tiedät, ettei EU:n jo toteuttaman kolari-ilmoituslaitteen boxiin ole piiloitettu kaikki sillä autolla ajetut reitit kellonaikoineen?
Ehkä tämä pienen miettimisen jälkeen hyvä idea pitäisi vain kertoa selkeämmin:
Öljyn hinnan suhdanneluontoisesti laskiessa asuntojen öljykattiloita ei rementoida järkevämpään polttoainseeseen ja autojenkin vaihtuminen energiatehokkaampiin hidastuu. Valtion kassakin kaipaa inevstointirahaa. Joten jos verotuksella pidettäisiin nykyinen (jo alentunut) öljynhinta, se toimisi aika hyvin eikä haittaisi ketään.
Asuntojen lämmityksessä kaukolämpö on aina paras vaihtoehto, jos verkosto on saatavana. Valitttavasti se on hinnoiteltu osin verotuksen osin muuten vain samaan hintaluokkaan sähkölämmityksen kanssa. Huono asia.
Suomessa on 200 000 öljyllä lämpävää peintaloa. Toki niiden pannut ja sälöt kannatata käyttää loppuun, uusiminen taas ei ole järkevää.
Paras vaihtoehto on kaukolämpö, biopelletti ja maalampö kakkosena. Isommissa omakotitaloissa maalampöpumppu on hyvä ratkaisu, tosin se on osin sähkölämmitystä.
Jotta ölylämmityksen tasainen väheneminen jatkuu, verotus on hyvä ohjauskeino: eri lämmitysmuotojen järjestys pysyy yhteiskunnan kannalta sopivana. Ölyn käytön pieneneminen kohteenaa vielä vaihtotasetta.
vastaväitteet:
autolijoita rangaistaan — kalliimallakin löpöllä on ajettu
viherpiipertäjät verottaa — ja jokainen valtovarainministeri, nostetaanko alvia?
maaseutu tuhotaan — tämä ei siihen vaikuta yhtään mitään enää
teollisuus tuhotaan — halpaan energiaan perustuva teollsisuus on mennyttä maailmaa muutenkin
maseudulla on kauheaa — silti kalliimmallkin bensalla siellä elettiin
ilmeät vihreät — varmaan ennen oli kivempaa, entä tulevaisuudessa?
Aika vähän jää käteen vastaväiiteistäkään.
Kiitokset viherinssille vastauksesta. Unohtuiko sähköauton laskelmista käyttövoimavero? Parempi vertailukohta olisi uusi eGolf vs bensagolf, kun on sama auto kahtena eri versiona.
Autoiluun liittyvien verojen ulkoisvaikutuksista puhuttaessa tulee taas (näin joulun ja uuden vuoden aikaan, mutta totta maar muulloinkin,) mieleen myös sukulaisvierailut, tiuhemmin tai harvemmin tehtynä.
Riippumatta siitä, hoidetaanko vanhukset kodeissaan jatkossa siihen asti, kunnes pirtti kylmenee, tai päätöksentekokyky terveyttä vaarantavalla tavalla heikkenee, vain noin 10 minuutin hoitajakäynnein per kerta, vai muualla, voivat ainakin vähän kauempana asuvien sukulaisten käynnit vanhusten luona vähetä, mikäli se matkakustannuspuoli (bensiinin hinta ja muu autoilun kustannus- ja verotusrasite, pysäköintimaksutkin huomioiden) nousee kovin korkeaksi. Näitä käyntejä tehdään varmaankin niin kaupungin sisällä, kaupungista toiseen, kuin maalta kaupunkiin ja päinvastoin, sekä lisäksi vielä maaseudulla (pysytellen). Jos jatkossa Helsingin seudulla asuu 600.000 asukasta nykyistä enemmän, olisi kiintoisaa tietää, missä ja miten mm. näiden uusien tulokkaiden lähiomaiset hoidetaan, kun hoitolaitoksia ja hoitopaikkoja sellaisissa kaiken aikaa kaikkialla ilmeiseati vähennetään?
Kaupungissa asuvanakin tuntuu joskus jotenkin kummalliselta, että mm. kaupunki perii (pysäköinti-) maksua siitä, jos joko haluan, koen tai huomaan ilmeistä tarvetta käydä katsomassa esim. kaupungissa asuvia lähiomaisia muulloinkin kuin yöllä, sunnuntaisin tai muina pyhäpäivinä, ja sen käynnin tuolloin myös teen. Julkisilla matka voi toki joskus jopa onnistua, mutta ei aina, ja se voi kestää joskus liian kauan. Taksilla se tulisi taas kalliiksi, eikä niitäkään ole ihan aina, ja joka lähtöön, kovin äkkiä saatavilla.
Edellinen argumentointi ei tainnut vielä liittyä mitenkään siihen, miten maamme pärjää kansainvälisessä, taloudellisessa kilpailussa. Asiat liittyivät sen sijaan energian ja kulkuvälineiden käytön erääseen inhimilliseen puoleen, jonka ei soisi unohtuvan Osmon kaltaisilta julkisen vallan käyttäjiltäkään.
Maamme pohjoisesta sijainnista ja pitkistä etäisyyksistä johtuen tarvitsemme monia muita enemmän energiaa. Lienee silti meille edullista, jos käytämme maltilla tarvitsemaamme energiaa, emme haaskaa sitä, vaan käytämme sitä sen sijaan järkevällä tavalla kohteisiin ja tarkoituksiin, jotka ovat koko maallemme ja sen kaikille kansalaisille hyväksi.
Satuin tänään näkemään ilmassa, korkealla, helikopterin alla roikkuvan, jättimäisen mainoslipun. Se ei silti saanut minua ryntäämään ao. tavalla mainontaa harjoittavaan liikkeeseen (ja tuskin saa myöhemminkään!). Mielestäni helikopteria ja sen polttoainetta voi ja ehkä olisi syytäkin käyttää paljon järkevämmilläkin tavoilla. Tuo tapaus herätti kuitenkin ajatuksen: Onko ihmisille (ja yrityksille) silti, kaikesta huolimatta, syytä antaa oikeus, vapaus ja valta tehdä ihan itse niitä toivottavasti järkeviä päätöksiä, vaikka jotkut meistä joskus välillä kuitenkin sortuvat, kuten ehkä edellä, niitä omasta näkövinkkelistämme vähemmän järkeviksi luokiteltavia päätöksiä (!?) tekemään? Vapaus valita itse on kuitenkin ollut ja on edelleen Suomessa monelle hyvinkin kallisarvoinen asia.
Aivan ehdotonta, yksinkertaista ja yksiselitteistä vastausta tuohon kysymykseen, puolesta tai vastaan, ei liene mahdollista antaa.
Öljytuotteiden kokonaismyynti on Suomessa laskenut (Öljyalan keskusliiton mukaan) viimeisten 10 vuoden aikana (2003-2013) noin 9,6 miljoonasta tonnista alle 8 miljoonaan tonniin, mistä voisimme olla tyytyväisiä, mikäli työttömyyttä ei maassamme olisi ja bruttokansantuote kasvaisi, kuten ilmeisesti Ruotsissa on tuon ajanjakson aikana selkeämmin tapahtunut.
Ei valitettavasti ole, jos kyse on modernilla puhdistustekniikalla varustetuista polttomoottoreista. Hiilivoimala häviää CO2-päästöissä, koska siinä pääosa energiasta tulee hiilen muuttamisesta hiilidioksidiksi. Öljytuotteita poltettaessa osa energiasta tulee vedyn polttamisesta vedeksi.
Kivihiili on varsin likaista kamaa poltettavaksi. Se etu tietenkin on, että hiilivoimala ei purskuta päästöjään katutasossa, mutta hiilen polttamisella on kyllä ian mitattava vaikutus ilmanlaatuun, vaikka voimala olisi kaupungin laidalla.
Tuokin prosessi ratkaisisi ongelmat sikäli, että sitten sitä vetyä voitaisiin kuljetella tankkereilla tai putkia pitkin mantereelta toiselle. (Vety tosin on paljon ikävämpi tyyppi käsitellä kuin metaani saati nestemäiset hiilivedyt, siksi tällaisesta vetytaloudesta tulee hankalampaa.)
Jossain vaiheessa olin pieneltä osalta sotkeutuneena erääseen yhdysvaltalaiseen projektiin, jossa tavoitteena oli auringonvalon avulla veden suorakonversio vedyksi ja hapeksi. Silloin tuli tutustuttua pintapuolisesti asiaan liittyvään teknologiaan. Erilaisia esitettyjä termokemiallisia syklejä on paljon, mutta niiden kemia on vähintäänkin ikävää.
Perusongelmana on se, että vety ja happi pitävät toisistaan kovasti. (Pidempi selitys löytyy reaktioiden entalpiamuutoksista, mutta jätän sen fysikaalisille keemikoille.) Veden spontaani dissosiaatio tapahtuu jossain noin 2500 °C:n lämpötilassa, ja siinä lämpötilassa olevaa vetyä ja happea on jo paha käsitellä (jos ne jäähtyvät, ne palaavat yhteen, ja niillä saa melkein mitä vain reagoimaan). Lisäksi lämpötila on aurinkovoimalle epämiellyttävän korkea vaikkei teoreettisesti mahdoton.
Koska vety ja happi pitävät toisistaan niin paljon, katalyyttisykleissä käytettävien kemikaalien pitää olla aika rajuja. Rikki on aika suosittu, jodi ja kloori kummittelevat mukana. Syklissä saattaa esiintyä noin 1000°C:ssä olevaa suolahappoa tai 800 °C:ssä olevaa vetyjodidihappoa. Kemiaa tuntevat osannevat huomata tässä pieniä materiaaliteknisiä haasteita.
Oma veikkaukseni on se, että jos jokin jänis löytyy, mukana on biologisia prosesseja. Niillä on kuitenkin usein aika huono hyötysuhde, joten tarvittavista pinta-aloista tulee isoja.
Gepsipohjaisenkin järjestelmän voi tarvittaessa tehdä anonyyminä. Toisaalta jo nyt auton kuva tarttuu aika monen valvontakameran kuvaan, ja rekisterikilpien automaattinen tunnistus on yksi kuvantunnistuspuolella hyvin hanskatuista hommista.
Itse lähtisin siitä, että mahdollisen seurannan pitäisi kohdistua nimenomaan ajoneuvoon (ei henkilöön), ja seurantatietojen tulisi olla luottamuksellisuudeltaan teletunnistetietojen luokkaa. Niitä siis voisi käyttää törkeimpien rikosten selvittämiseen oikeuden luvalla samoin kuin kännyköiden sijaintitietoja.
Eihän siihen autoa tarvita, kännykkä riittää.
Kännykän kotiinjättäminen on paljon helpompaa kuin auton.
Ihminen on auton ratikka keskimäärin 4 % ajastaan, mutta kännykkänsä lähettyvillä liki 100 %. Autossa on joka tapauksessa rekisterinuymero, josta kuka hyvänsä voi puhelinsoitolla tarkistaa, kenen se on. Kännykkä ei ole samanlaisen naapuriseurannan kohteena.
Pysäköintimaksuilla on kaupungin kassan kerryttämisen lisäksi toinen tärkeä funktio. Ne huolehtivat siitä, että pysäköintitila pysyy järkevässä käytössä. Mitä niukemmin pysäköintipaikkoja on, sitä korkeampi maksu on paikallaan, jotta niitä vapaita paikkoja aina olisi.
Paikanhakuliikenne on hyvin hankalaa kaikkien kannalta. Se aiheuttaa liikenteessä tarpeettomia hankalia tilanteita sekä muille autoille että kevyelle liikenteelle (vrt. kortteliralli jossain Museokadun/Nervanderinkadun nurkilla). Lisäksi se vie yksityisautoilulta osan sen suurimmasta edusta eli nopeasta ja suhteellisen deterministisestä matka-ajasta.
Omaishoidon tukeminen on sitten jo toinen juttu. Voisi olla ihan järkevää, että kaupunki maksaisi kotona asumisen mahdollistaville etäomaishoitajille korvausta. Ja voisihan Helsingissä kaupunki vaikka antaa omaishoitajalle ilmaiseksi aluepysäköintilapun hoidettavan omaisen alueelle.
Kai se omaishoitajallekin olisi mukavinta, jos kiireen tullen vanhaa vanhempaansa voisi mennä sujuvasti ja vikkelästi autolla katsomaan ja jättää auton helposti oven eteen. Jos ei ole pysäköintimaksuja, tämä ei onnistu kantakaupungissa oikein mitenkään.
Ei unohtunut. Käyttövoimavero on nykyään osa ajoneuvoveroa. Voi olla, että lukema heittää eurolla tai kahdella, mutta ajoneuvoveron perusosa on noin 43 €/vuosi. Sähköautolla päälle ei tule hiilidioksidiriippuvaa osaa, mutta käyttövoimaosaa menee 1,5 snt/alkava 100 kg/päivä, ts. Leafilla noin 22,5 snt/päivä, yhteensä noin 125 €/vuosi. (Dieselillä lukema on 5,5 snt/alkava 100 kg/päivä ja ladattavalla hybridillä 0,5 snt/alkava 100 kg/päivä.)
Jotta käyttövoimavero oikeasti korvaisi menetetyt polttoaineveron tuotot – kuten alkuperäinen tarkoitus on – sen pitäisi olla kymmenkertainen.
Näin joulun kunniaksi vielä Golf vs. eGolf.
eGolf:
– hankinta 41 000 €, veroton osuus 31 500 €
– ajoneuvovero (5 v): 625 €
– sähköt (5 v): 2200 €, veroton osuus 1 300 €
Golf (bensiini, DSG):
– hankinta 25 700 €, veroton osuus 17 000 €
– ajoneuvovero (5 v): 500 €
– bensat (5 v): 10 000 €, veroton osuus 3 750 €
Koska hankinnasta vain puolet kohdistuu tälle ajalle, mainittujen osien yhteishinta:
eGolf: 22 425 €, josta veroa 6 300 € (28 %)
Golf: 23 350 €, josta veroa 11 100 € (48 %)
Eipä tuo siis kovin paljon muutu. Tässä laskennassa on kuitenkin monta liikkuvaa osaa, joten ei kannata tuijottaa viimeisiä satasia. Kaikkein suurin liikkuva osa on jälleenmyyntihinta, jossa sähköauto on potentiaalisti huonompi (teknologia vanhenee nopeammin, akku kuluu). Lisäksi sähköautoilija tarvitsee autonsa lisäksi vaihtoehtoliikkumisvälineitä pidemmille matkoilleen.
Esimerkkien pitäisi kuitenkin aika selvästi näyttää se, että sähköautoilu on paljon kevyemmin verotettua jo nyt. Sen lisätukeminen ei ole fiskaalisesti järkeää.
Viherinssi, pätevät laskelmat, mutta lähtökohta pielessä. Ei liikkumisen verottaminen ole mikään itsetarkoitus.
Käyttövoimavero tasaa dieselin alempaa veroa suhteessa bensiiniin. Ei sitä ole tarkoitettu puhtaiden ja kotimaisten käyttövoimien (sähkö, kaasu) rankaisemiseen.
Jep, parastahan tässä demarilandiassa on kun lähin omainen on viranomainen, joka sitten tarvittaessa selvittää käden käänteessä missä ja milloin ollaan oltu. Tähän tarvitaan tietenkin myös tiedot ajoneuvojen liikkeistä.
Kyseiseen rekisteriin kannattanee sitten varmaan kerätä saman tien myös kaikki julkisen liikenteen käyttäjät ja matkat. Nyt niitä pitää vaivalloisesti kysellä sieltä sun täältä, mutta laitetaan kaikki vaan kerralla yhteen jättimäiseen tietokantaan. Kyllä niille tiedoille aivan varmasti jotain käyttöä löytyy. Ainakin niitä voisi hyödyntää verotuksessa, tukiaisten säätämisessä ja liikenneverkon suunnittelussa. Kyllähän valtiokn tarvitsee big dataa.
Tuskinpa vihreiltä tule tähän mitään vastustusta, kun matkakortti kavaltaa käytäjänsä jo nyt joten se on ihan sama vaikka siihen samaan rekisteriin laitetaan kaikki taksikyydit ja una- sekä lentomatkatkin.
Näihin pari kommenttia.
Tässä on järkeä vain, jos sitä biopolttoainetta on. Ei ole viiden vuoden tähtäimellä. Pidemmällä tähtäimellä sitä voi olla enemmän, mutta silloinkin pitää tarkasti harkita järkevyyttä liikennekäytössä. Jos puuta käytetään vain energiaksi, se kannattaa polttaa hakkeena ja unohtaa jalostaminen. Puupohjaisissa biopolttoaineissa on järkeä lähinnä silloin, kun ne tulevat sivutuotteina, ts. mustalipeästä tehdyt polttoaineet voivat olla järkeviä.
Biokaasun polttaminen autossa taas on harvoin järkevää. Mädättäminen voi joskus olla järkevää, mutta syntyvä kaasu on helpompi käyttää voimantuotantoon.
Kaasuautot ovat polttokennovetyautoja lukuunottamatta polttomoottoriautoja. Vetyauto taas on toistaiseksi erittäin huono idea, koska vedyn tuottaminen on likaista hommaa.
Hybridien suosimisessa on energiateknisesti järkeä, koska niillä (tai osalla niistä) saa aidosti saman homman hoidettua pienemmällä energiankulutuksella.
Sähköautojen osalta pitää muistaa se, että vaikka autojen käyttöikä on pitkä, sähköntuotannon rakennemuutokset ovat vielä hitaampia. Nyt ostettava sähköauto käyttää elinikänsä korkeapäästöisesti tuotettua sähköä.
Uusien autojen kohdalla olennaista on välttää paljon energiaa kuluttavan autokaluston tulemista. Siinä on paljon järkeä, että ritetään pitää kaluston ominaisenergiankulutus mahdollisimman pienenä. Tätä on hyvä verotuksellisestikin tukea kepillä ja porkkanalla. Tesla on tosi c00l, mutta ei sitä ekobiiliksi voi sanoa, koska sillä on korkea käytännön sähkönkulutus.
Henkilöautoihin liittyy ruuhkaongelma. Sen sijaan energiankulutusongelma liittyy nopeaan konevoimaiseen liikkumiseen. Julkisen liikenteen käyttäjät kuluttavat yleensä vähemmän energiaa liikkumiseensa kuin autoilijat, mutta ero tulee liikutuista kilometreistä, ei kulkuneuvojen eroista.
Siinä ei kovin suuria virheitä tee, jos tarkastelee vain henkilön konevoimaisesti liikkumia kilometrejä. Sähköpolkupyörä saa synninpäästön, koska se kulkee erittäin vähällä sähköllä.
Lisäksi on hyvä huomata, että yksityisessä energiankulutuksessa henkilöautoilu on lopulta vain yksi pala. Asuntojen lämmitys on suurin ja myös helpoin säästökohde. Kaukomatkailu on hyöty/päästösuhteeltaan myös aika suuri. (Useampi luopuu mieluummin Thaimaan-lomastaan kuin henkilöautostaan, tästä tuo arvio.)
Autoilu kuitenkin tuntuu olevan ainakin Suomessa jotenkin korostetussa roolissa. Sitä pitäisi kuitenkin pystyä tarkastelemaan hyötyjensä ja haittojensa suhteen kohtuullisen objektiivisesti ja teknologianeutraalisti.
Viherinssi: ”Mitä niukemmin pysäköintipaikkoja on, sitä korkeampi maksu on paikallaan, jotta niitä vapaita paikkoja aina olisi.”
Eikös sitä varten riitä liikennemerkki rajoitetusta pysäköintiajasta? Miksi rikas voi pysäköidä pidempään kuin köyhä?
”yhteiskuntarakenteen ja käytäntöjen muuttaminen siten, että liikkumistarve (erityisesti henkilöautoilla) pienenee”
Ja mitä tehdään ihmisille, jotka joka tapauksessa haluavat edelleen ajaa joskus omalla autollaan, kuten esimerkiksi minä?
@kaikki: tsekatkaa EFFIn kannat tuohon gepsuseurantaan, turha mun on tästä enempiä toitotella.
Syltty 28.12.2014 kello 15:07: NAULAN KANTAAN! On nimittäin aika pösilö kanta tuo, jossa jo tapahtuneen haitan nojalla ignoroidaan kaikki tuleva lisähaitta. Eli kun kerran on luistaakseen, niin antaa luistaa vaan?
Puhdasta ja kotimaista kivihiilisähköä? Sitähän se pääosin on, vaikkakin mutkan kautta. Jos meillä kulutetaan lisää sähköä, jossain tuotetaan lisää sähköä lähinnä kivihiilellä. Kotimaista vesi- tai ydinvoimaa ei tule yhtään lisää, vaikka kulutus kasvaisi.
Liikkumisen verotus ei ole itsetarkoitus. Pointtini on siinä, että sähköautojen tukemiseen verotuksellisesti ei ole oikein perusteita. Jonkin käyttövoiman tukeminen verotuksellisesti edellyttäisi sitä, että tuki on kustannustehokasta jonkin yhteiskuntaa yleisesti hyödyttävän tavoitteen saavuttamisessa.
Olen tässä näppäimistö vaahdossa yrittänyt sanoa sitä, etten löydä sellaista tavoitetta, jonka tavoittelussa sähköauto olisi kustannustehokas väline. Sähköautolla on kolme etua: paikallispäästöttömyys, mahdollisuus päästöttömän voimantuotannon hyödyntämiseen ja öljyriippumattomuus. Paikallispäästöjen ja öljyriippuvuuden vähentämisen löytyy kertaluokkaa kustannustehokkaampia toimia, ja päästötön sähköntuotannon marginaali ei toteudu vielä pitkiin aikoihin. (Ja vaikka toteutuisi, energiansäästöön löytyisi paljon halvempia tapoja.)
Pidemmällä tulevaisuudessa minäkin näen liikenteen sähköistyvän. Se tapahtuu kuitenkin sellaisten trendien saattelemana, joihin eivät meidän verotukemme vaikuta.
En väitä käyttövoimaveroa hyväksi. Koko sekoilu dieselin ja bensiinin eri verokantojen kanssa on hölmö, samoin polttoaineiden verottaminen sekä päästöjen että energiasisällön mukaan. Muutenkin autoilussa myös hengitysilmapäästöihin sidottu kilometrivero olisi oikeampi väline kuin nykyinen sotku.
”Useampi luopuu mieluummin Thaimaan-lomastaan kuin henkilöautostaan, tästä tuo arvio.”
Ja entä jollei luovu kummastakaan?
Tämän blogin seuraaminen on saanut minut ymmärtämään että eivät edes vihreät taida haluta ihmisten ostavan sähköautoja bensa- ja dieselautojen sijaan. Aina löytyy peruste jolla tätä(kin) kehitystä voidaan vastustaa. Itselleni oli viherinssin näkemyksissä uutta se, että sähköauton katsotaan kulkevan pääsääntöisesti hiilivoimalla ja että sähköautoilija pääsee liian halvalla polttoaineen osalta vrt. bensiini.
Jos valtion rahantarve ulotetaan verotuksen avulla uuden teknologian hankkimisen esteeksi, koen asuvani väärässä maassa, valitettavasti.
Käytännön elämässä esimerkki-Golfin 15000 euron hintaero estää tehokkaasti sähköautojen yleistymisen, koska valtaosa ostaa jo 25k€ auton velaksi. Nyt valtio kerää sähköautosta enemmän hankintaveroa kuin vastaavasta bensiiniautosta, mikä on maailmanlaajuisestikin erikoista.
Älypuhelinanalogia yksityisyysongelmissa on huono, koska sitä ei ole säädelty pakolliseksi vaan älypuhelinten yksityisyysongelmat johtuvat kuluttajien valinnoista tai valistumattomuudesta. Se voi parantua markkinaehtoisesti milloin vain älypuhelintarjonnan ja kuluttajakättäytymisen johdosta, teknisesti ei ole tälläkään hetkellä mitään teknistä syytä miksei puhelimen käyttö voisi olla pseydonyymistä siten ettei edes operaattori tiedä käyttäjän nimeä. Ks prepaid sim-kortit ja anonymiteetin tai usean pseudonyymin käytön sallivat some-teknologiat.
Muuten vain kohta, joka on jäänyt mieleeni hatwig Frischin Euroopan kulttuurihistoriasta.
Hän totesi jotensakin siten, että teollisen vallankumouksen myötä ei vain käytetty luonnonvarojen korkoja vaan alettiin syödä pääomaa.
Korkea vero suojaa kuluttajia hinnanvaihteluilta. Tämä on aivan itsestään selvää. Jos vero on vaikka $100 barrelilta ja veroton hinta on $70, kokonaishinta on $170. Verottoman hinnan kaksinkertaistuessa verollinen hinta nousee vain 40 prosenttia.
Tästä syystä on aivan käsittämätöntä, että ihmiset ruikuttavat bensaveroista. Yleensä ilman polttoaineveroja hintojen nousu tulisi itse kullekin paljon kalliimmaksi.
Autoilu on todella liian korostetussa roolissa Suomessa. Meillä on jo valmiiksi korkea polttoainevero (60%) moottoribensiinin hinnassa.
Mutta on se vaan niin vaikeaa tämä kivihiilen verotuksen ja maakaasun verotuksen nostaminen vihreille. Samoin polttoöljyn verotus on vielä melko pieni, mutta se tiettävästi nousee ensivuoden alussa.
Kivihiilen verotuksessa ei ole vihreille mitään vaikeata. Ei muuten ole myöskään Helenille. Jos laudetuotannossakin olisi kova kivihiilivero, se siirtyisi suoraan sähkön hintaan ja Helenin tulos paranisi, kun vastapainevoimaloiden hyödyt korostuisivat. Onhan Helenin poääpolttoaine kuitenkin maakaasu. Omakotiasuja sähkölämmitetyssä talossaan voisi vähän ehkä marmattaa.
Saksassa autoilleet ovat varmasti huomanneet että maa on täynnä tuulimyllyjä. Italiassa käydessäni panin merkille lukuisat aurinkopaleelit katoilla ja erillisillä telineillä.
Laittakaa googleen ”solarwatt carport” niin näette mikä on sähköautoilun tulevaisuus. Jos omakotitalon sähkön kulutus on keskimäärin 800kWh / kk niin sellaisen oman aurinkopaneeli voimalan saa n. 5000-10000e hintaan (Saksassa).
Sähköautoilun mullistus tapahtuu etelä-Euroopassa, USA:ssa ja kiinassa / intiassa kunhan aurinkopaneelien hinnat vielä laskevat ja sähköautoja tulee tarjolle.
Ennustan että 10-20 vuoden kuluessa suuri osa etelä-Euroopan henkilöliikenteestä on jo sähköautoja ja sähköskoottereita, joita ladataan omilla aurinkopaneeleilla. Ja mitä tapahtuu Suomessa, niin sen näkee kun laittaa googleen ”meanwhile in finland”.
Aivan. Ja ne jotka aina ostavat viidellä kympillä eivät huomaa koskaan mitään. 😉
Virkamieslogiikkaa?
Minä voin myydä halvalla korkosuojan asuntolainallesi. Maksa mulle 2000 e kuussa asuntomenoina. Jos korko kaksinkertaistuu on se enää pieni muutos kokonaissummaan.
Viherinssi, tuo ”hiilisähkö” on vähän kummallinen. Kahdestakin syystä:
1) päästökauppasektorin päästökatto ja
2) sähköntuotannon dynaamisten vaikutusten jättäminen huomioimatta. Sähköautot joustavina kuormina lisäävät mahdollisuuksia lisätä päästötöntä sähköntuotantoa, ja sen kannattavuutta. Monessa maassa on jo nyt ylikapasiteettia, ja käytännössä päästötöntä tuotantoa joudutaan jättämään käyttämättä, koska kysyntää ei ole.
Oletko sitä mieltä, ettei päästökauppasektorin ulkopuolella tai erityisesti liikenteessä kannata tavoitella päästövähennyksiä?
Polttoaineiden hiilivero on perusteltu, sillä niiden päästöille ei ole markkinahinnoiteltua hintaa. Tarvitaan siis ”vero” eli tavoitetaso. Nykyinen päästövarotaso on vielä liian matala ohjatakseen riittävästi kohti muutosta.
Jos sähkön hinta nousee liikaa niin sähkölämmittäjä voi pistää talon generattorin varaan
Nykyään generaattoreita saa halvalla ja ne ovat hiljaisia. Lämmityksen voi varmistaa jättämällä verkko vaihtolaitteen kautta syöttäväksi. Polttoaineeksi käy veroton löpö
Oma generaattori ei syrjåseudulla ole välttämättä huono investointi, myrskyt kun saattavat haitata sähkönsiirtoa. Ja miksei tuota generaattoria kannattaisi käyttää hinnan pompatessa, kuten tänään illalla.
Huomenna ollaan taas plussan puolella nappulat kannattaa laittaa offiin ja pärjätä ilta mukavasti takkatulen loimussa. Sanovat älylämmitykseksi. No ei vaiskaan koska kukaan ulkopuolinen ei tienaa.
Luetaanko tämä niin, että maakaasun kasvihuonekaasupäästöjen (tuotanto+polttaminen) verottaminen ei sovi vihreille eikä Helenille?
Kunnon hiilivero vain polttoaineen hiilipitoisuuden mukaan.
Jos meillä olisi globaali toimiva päästökauppa, olisit aivan oikeassa tuosta päästökauppa-asiasta. Silloin todella olisi niin, että kaikki sähkönkulutuksen lisääminen on nollapäästöistä.
Tällä hetkellä meillä ei ole globaalia päästökauppaa, ja jollain päästöhintatasolla päästöt vuotavat päästökaupan ulkopuolelle. Lisäksi nyt ja monta vuotta tulevaisuuteen päästöt ovat päästökauppakaton alapuolella. (Voitaneen aika turvallisesti sanoa, että vuotohintataso on jossain nykyisen päästökauppahinnan ja vaikkapa bensiinin verotuksen välillä.)
Huomautan kuitenkin, että laskelmani sähköautojen kalleudesta päästövähennystoimina pitävät paikkansa myös silloin, kun sähkö tuotetaan nollapäästöisesti.
Tämä ei kyllä ole missään yleinen tilanne. Tuollaisessa tilanteessa sähkön tukkuhinta putoaa nollaan tai syöttötariffien kanssa jopa negatiiviseksi. Tätä ei ole juuri nähty muuta kuin verkkovikojen aikaan. (Minut tunnetaan henkilönä, joka vaihtaa mielipidettään nähtyään luotettavia numeroita, vaikka ne aiheuttaisivat kognitiivista dissonanssia!)
On kuitenkin niin, että jos aurinkovoiman penetraatio kasvaa huomattavan paljon, kesäpäivinä Euroopassa saattaa olla säännöllisesti tilanteita, joissa sähköstä on ylitarjontaa ja marginaalipäästöt putoavat nollaan. Tämä ei kuitenkaan tule koskemaan kuin pientä osaa vuoden tunneista, ja samalla aurinkovoiman kannattavuus alkaa pudota voimakkaasti.
Sähköautoista saa tarvittaessa kuorman, jolla sähkönkulutusta voidaan siirrellä keskimäärin tunteja tai ehkä vuorokauden. Nykyisten sähköautojen akut on kuitenkin mitoitettu yhden päivän käytölle, joten kovin paljon pidempi siirtely ei oikein onnistu.
Tähän siirtelyyn meillä on kuitenkin tuotantopuolella rutkasti mahdollisuuksia vesivoiman ansiosta. Sitä on Euroopassa sen verran paljon, että vuorokautiset vaihtelut eivät pääsääntöisesti ole ongelma tuotantopuolella.
Lisäksi vuorokauden sisäiseen siirtelyyn on sähkölämmityksen ansiosta paljon mahdollisuuksia kulutuspuolella. Sen käyttöönotto ei vaatisi kuin lakimuutoksen, jolla kotitalouksille pakotettaisiin myymään spottihinnoiteltua sähköä ja sähköyhtiöt laittamaan hintaennusteet yhtenäisessä muodossa nettiin. Sen jälkeen sähkölämmittäjille ilmestyisi älykkäitä ohjausjärjestelmiä hyvin vikkelästi.
Kulutuksen ja tuotannon epätasapainon kohdalla suuri ongelma on kuitenkin vuodenaikojen välisen kulutuksen tasoittaminen. Sähköä on tulevaisuudessa hyvin tarjolla erityisesti kesällä, kulutus kuitenkin paljolti keskittyy talveen. Tähän pulmaan ei akkuteknologia tule tuomaan ratkaisua nähtävillä olevassa tulevaisuudessa.
Olen tästä samaa mieltä periaatteessa. Mutta muistetaan kuitenkin, että tällä hetkellä päästökauppahinta on suuruusluokkaa 5 €/tonni, bensiinissä vastaava päästövero on noin 150 €/tonni.
Toisaalta lämmitysöljyssä vero on paljon pienempi. Lisäksi siellä olisi teknisesti paljon halvempaa siirtyä öljystä sähköön (maalämpö). Miksi asiaa pitäisi lähteä tekemään veronmaksajien rahoilla kallista kautta?
Sähköautoista minulle tulee edelleen kovasti mieleen tarina henkilöstä, jolla oli ruuvimeisseli. Jostain syystä kaikki ongelmat alkoivat näyttää ruuveilta sen jälkeen.
Laitapa laskelmat esiin!
– investointikustannus
– ylläpitokustannus (huollot, varaosat)
– kulutetun polttoaineen määrä
– tuotetun sähkön määrä
Näistä voi laskea break-evenin sähkön hinnalle.
= = =
Tässä vähän haarukointia. Minulla ei ole noihin tarkkoja lukemia, mutta investointi on viisinumeroinen (aggregaatti, sähköasennukset, perustukset, äänieristykset). Sähköä saa suuruusluokkaa 3 kWh/l, ja litra pö:tä maksanee 0,80 €. Tästä saadaan pelkistä muuttuvista kustannuksista sähkön hinnaksi yli 25 snt/kWh.
Tilanne muuttuu itse asiassa aika radikaalisti, jos jostain taivaasta tipahtaa hyvin toimiva mikro-CHP. Sen jälkeen siitä litrasta polttoöljyä väännetään 6 kWh lämpöä tuvan lämmittämiseen ja 3 kWh sähköä, jonka voi käyttää itse tai myydä verkkoon. Ei tuokaan vielä ihan kannattavaa hommaa ole investointeineen, mutta jonkun rajan se luo lämmön ja sähkön hinnalle.
(Paitsi tietysti sikäli ei, että noita luotettavia, helppoja ja edullisia mikro-CHP-vehkeitä ei ole näkynyt. Niitä kuitenkin voi hyvin tulla, jos tarve kasvaa.)
Sähkön käyttäminen suoraan lämmittämiseen on energiateknisesti tuhlausta. Öljyn polttaminen lämmittämiseen on vähän vähemmän tyhmää, mutta öljyn polttaminen sähköksi ja lämmöksi alkaa jo lähestyä jotenkin järkevää. Tiheästi asutuilla alueilla tosin päästöihin (ääni, hengitysilma) voi sitten vähän kiinnittää huomiota.
Nuo 1 kW:n pikkuagregaatit ovat hyödyllisiä, mutta ei kuitenkaan riittäviä sähkölämmitykseen.
Petroolilämmitin olisi tehokkaampi. Niitten käytössä tarvitaan kuitenkin ilmaa palamista varten. Polttoaineen haju on epäkohta. Autoissa on saatavissa sisätilan lämmittimiä sekä bensa- että dieselkäyttöisenä. Teknisesti mahdollista olisi niiden käyttö ainakin asunnon tilapäiseen lämmittämiseen.
Nykyisin koko yhteiskunta tuntuu olevan sellaisessa hullunmyllyssä, ettei oikein voi ennakoida tulevaisuutta. Veroja ja maksuja syntyy kuin sieniä sateella. Kunnissa kaikkia mahdollisia palvelumaksuja on äskettäin nostettu jopa kaksinkertaisiksi. Silti miljoonia otetaan velkaa pelkkiin juokseviin menoihin.
Kipuraja on jo ylitetty. Verojen keräämisessä ei oikeudenmukaisuus ole suinkaan peruslähtökohta. Tarkoitus on vain ottaa niiltä, joilla vielä on jotain otettavaa.
Ja myös muut täysin ilmeiset päästöt, kuten porauksen ja jalostuksen päästöt mukaan (hiilidioksidi ja metaani ainakin). Maakaasulle tulee kai näistä miinuksia suhteellisesti enemmän kuin kivihiilelle.
Terve,
Halvimman (ne kerrostumat)oljyn politiikkaa jatketaan tarkalleen niin kauan kuin se on mahdollista. Sitten se jonain paivana loppuu, ja pitaa alkaa kalliin hiilen ja energian maailma. Onneksi en enaa sitten ole taalla.
Me kulutamme nyt sen mita voimme, uudet sukupolvet (siis meidan lapset ja lapsenlapset) maksavat meidan sikaelaman, Mulle se sopii (ei ole lapsenlapsia). Sopiiko se muille, ilmeisesti kylla. Paattakaa te muut mita teette. Pistakaa pentunne kuseen.
t. Mikko
Ja Saksan energiantuotantoa seuranneet tietävät, että siitä huolimatta maassa poltetaan ja tuotetaan hyvin runsaasti fossiilisia, ja että siellä myös rakennetaan lisää niitä käyttävää sähköntuotantoa. Lisäksi uusiutuvien myötä maasta on tullut riippuvainen sveitsiläisestä vesivoimasta säätöön. Ranskalainen ydinvoimakin kelpaa.
En tarkoita tällä sitä, että uusiutuvien rakentaminen Saksaan olisi sinänsä huono asia. Energiewende on mielenkiintoinen kokeilu. Saksaa ei kuitenkaan voi tarkastella erillisenä alueena, koska saksalaiset ovat ratkaisseet joukon ongelmia ei-kopioitavalla tavalla käyttämällä naapureittensa resursseja.
Solarwatt Carport antaa kaksi esimerkkihintaa:
* paketti 1: 14 000 €, arvioitu vuosituotanto 2 280 kWh
* paketti 2: 22 100 €, arvioitu vuosituotanto 4 560 kWh
Nämä ovat avaimet käteen hintoja asennuksineen ja veroineen. Hinnat näyttävät järkeviltä, tuotantoluvut ehkä vähän korkeilta pinta-aloihin nähden (riippuu toki paikkakunnasta). Lukemat ovat kuitenkin hiukan muuta kuin 5 000 € / 9 600 kWh/a.
Odotellaan… Raakapaneelien hinnat ovat yksi osa palapeliä, ja ne ovat dominoineet aikaisemmin. Nykyään kuitenkin kaiken muun (telineet, sähköosat, perustukset, asennus) hinnan osuus alkaa olla sen verran iso, että paneelien merkitys on vähentynyt. Sillä olisi suurempi merkitys, jos paneelien hyötysuhteet nousisivat vauhdilla.
Käytännössä aurinkovoimankin tulevaisuus näyttäisi olevan isoissa voimaloissa. Aurinkovoiman tuotantokustannus painuu nykyistä alemmas, mutta ongelmana on tuotetun sähkön arvo, joka jää sähkön keskihintaa huomattavasti alemmas. Mitä enemmän verkossa on aurinkovoimaa, sitä vähemmän siitä maksetaan silloin, kun sitä on. (Tämä on kyllä ongelma, joka on pakko jossain vaiheessa ratkaista isossa mittakaavassa, koska aurinkovoima on ainoa uusiutuva, jota on riittävästi.)
Kattoaurinkosähkö voi olla kannattavaa omistajalleen, mutta silloin sille löytyy maksajia muualta, lähinnä veronmaksajien ja muiden verkonkäyttäjien suunnalta.
Suomessa ei tapahdu yhtään mitään olennaista.
Siinä on hyvä ja huono puoli. Jos haluaa katsoa mitalin kirkasta puolta, meillä ei ole lähdetty tekemään tehokkuuteensa nähden kalliita toimenpiteitä (sähköautojen tukeminen, aurinkovoiman syöttötariffit), vaan niiden kanssa pelaaminen on jätetty varakkaammille. Emme jää mistään olennaisesta paitsi, ja voimme aina hypätä junaan sitten, kun se sopii.
Huono puoli on se, että meillä ei myöskään ole investoitu siihen, missä me voisimme olla oikeasti hyviä. Suomessa on paljon säästävää teknologiaa sekä teollisuudessa että rakennuspuolella. Tähän panostamalla me saisimme sekä itse hyvinkin huomattavaa energiansäästöä aikaan että voisimme saada tehtyä maailmanlaajuisesti vetäviä tuotteita.
Tutkimukseen, prosessikehitykseen, tuotekehitykseen, tuotteistamiseen ja markkinoillevientiin kannattaa yhteiskunnankin panostaa. Energiansäästöinvestointeihin tai uusiutuvan energian investointeihinkin voi kannattaa panostaa jossain määrin, mutta tuotantotukiin ei kannata.
Panostustakin on monenlaista. Tutkimukseen tarvitaan rahaa, jos siitä halutaan valtiollisesti merkittävää. Tuotteistamiseen ja markkinointiin taas olisi parempi järjestää rahoitusta, ts. yrittäjien riskiä pehmentäviä lainainstrumentteja.
Säästöinvestoinneissa on suunnilleen sama tilanne; esimerkiksi öljylämmityksen vaihtamiseen maalämpöön olisi hyvä rakentaa jokin rahoitusinstrumentti, jolloin lainanottaja voisi maksaa lainansa syntyvillä säästöillä. Tämä auttaisi esimerkiksi nuoria talonostajia, joiden ei kannata ottaa lisälainaa pankista vaihtaakseen öljylämmityksen pois.
En pidä edes ihan mahdottomana sitä, että valtio tukisi myös investointeja joissain tilanteissa, kunhan tuen hyötysuhteen voidaan perustellusti odottaa olevan järkevällä tasolla.
viherinssi, niin hyvä vastaus jälleen, että piti taaskin peukuttaa. Yhteen kohtaan tartun, bensiinin co2-vero 150 eur, laskitkohan tuon koko verosta, vai bensiinin hiilidioksidiverosta (16,25snt/l)? Luullakseni co2-komponentti on luokkaa 30-40 eur/tco2 ja loppu ”yleisveroa”, eli energiasisältöä.
Co2-osa saisi olla suurempi. Korkea energiasisältöverokin on kyllä perusteltu, sillä litrasra bensiiniä on paljon energiaa (mistä iso osa tärväytyy lämmöksi…). Sähkölläkin on varsin kova energiavero, 1,89 snt/kWh, ja nousee taas 2015.
Eikö meillä ole jo CO2-päästömaksu, joka on sama asia? Se vain ei toimi.
Eipä oikein tunnu siltä. Pistäkää sitten töpinäksi, älkääkä vain keskittykö ydinvoiman ja turpeen vastustamiseen. Aina löytyy joku ”selitys2. Miksi vihreät eivät ole esittäneet reilua veron korotusta kivihiilelle Ruotsin malliin. Olihan edellinen ympäristöministerikin vihreä.
Lauhdevoimahan tulee Suomessa eri skenaarioiden mukaan vähenemään ja osin näin on jo tapahtunut. CHP-tuotantoon voidaan käyttää muitakin kuin fossiilisia polttoaineita (jätteet, biomassat). Helenin kohdalla on tiettävästi kivihiilestä luopumisen ongelmana on se, että kattilat pitäisi uusia. Ei voida polttaa pellettiä 40% enempää. Tällaisia selityksiä on näkynyt ainakin julkisuudessa.
Omakotiasuja voi talven pakkasilla lämmittää vaikkapa puulla ja maalämpöpumpuilla (ydinsähkö, vesivoima ovat tulevaisuudessa pääenergiamuodot Suomessa ja Pohjoismaissa). Ainakin itse polttelin paljon takassa puita eilisen pakkasilla.
Valitettavasti EU kieltää kvihiilen verottamisen lauhdetuotannossa. Muutenkin olisi tietysti parempi, että emme käyttäisi pisteveroja vaan EU-vetäisi niin paljon päästöoikeuksia markkinoilta, että päästöoikeuksien hinta nousisi jollekin realistiselle tasolle, viakka tuonne 50 euroon tonnilta. Se ohjaisi tasapuolisesti kaikkia toimia, myös antaisi oikean kannustimen rakentaa tai olla rakentamatta kaukolämpöverkkoa uusille alueille.
Viherinssi on todellakin kirjoittanut niin perusteltuja ja vakuuttavia puheenvuoroja, että hän taitaa asiasta jotain jopa tietää! Antaisiko hänen nimimerkkinsä syynkin sekä tiedolle että ymmärrykselle?
Tällaiset asialliset ja perustellut kirjoitukset ovat tavattoman antoisia meille vähemmän tietäville, ja samalla miellyttävää vastapainoa turhan monille kiihkeille mutta sitä vähemmän asiaa ja vielä vähemmän tietoa sisältäville kannanotoille!
Piti ihan tehdä muutama haku asian selvittämiseksi,mutta en alkanut laskea hintaa energialle. Omakotitalo tarvitsee tehla n 20 kw, sopiva diesel löytyy esim e-baysta alle 6000 taalan eli n 5000 euroon. Kyseessä on siis superhiljainenvalmis paketti. Sen voi sijoittaa vaikka pihalle parkkipaikalle.
Kaapelointi pääkeskukseen vaatiihieman työtä, kaapeliaja vaihtolaitteen. Aikoinaan tehtiin moiia tukiasemille muutamalla satasella per asema.
Jos jätelämpö halutaan hyödyntää niin autoahan on lämmitetty moottorin hukkalämmöllä liki 100 vuotta, eiköhän lastentaudit ole häipyneet.
Iv-kone pitäisi vaihtaa vesipatterimalliin, sillä ko een hukkalämpöä voi käyttää talonlämmitykseen ja toinen kierukka vesiboileriin niinsyntyy kuumaa vettäkin.
Ja jos haluaa omavaraiseksi niin joutuu vähän askartelemaan,mutta jos ymmärtää jotain. Varavoimalaitoksista niin onnistuu helpostiJa nykyään löytyy koneita,jotka soveltuvat rypsi-ym muille kasviöljyille, joten pikku pala peltoa riittää omavaraisuuteen
EU:n päästökauppa on pistemästä, sillä se kohdistuu vain tiettyyn fossiilisten käyttäjien joukkoon, eikä sillä voi siksi ”ohjata tasapuolisesti kaikkia toimia” / kaikkia saastuttajia.
En ihan käsittänyt argumenttia. Mutta lienee totta että isoisän ikäisistä prosesseista ei ole läpimurroiksi tehtäessä puusta nimenomaan liikenteeseen sopivia polttoaineita. Pari huomautusta:
1) Vanhana kyynikkona epäilen mustalipeästä tehtyjä polttoaineita muualle kuin soodakattilaan poltettaviksi. Havupuusta on ns suopaa n. 1-2%, saannot ovat toivottoman pieniä….
2) paperi sen sijaan om hyvä polttoaine. Kannattaisi polttaa eikä kierrättää. Varsinkin kun se saatetaan nykyään kierrättää saksasta kiinaan.
Yksi asia, joka ihmetyttää minua vuodesta toiseen on pientalorakentajien kaukolämmön suosiminen aikana, kun sitä ei enää ole pakolla määrätty. Minullakin on kaukolämpöputki tontillani, mutta mitenkään millään laskutavalla sitä ei voi tuoda taloon sisälle.
Ymmärrän kyllä sen lämmitysjärjestelmän huolettomuuden ja ihmisen halun maksaa tästä huolettomuudesta. Mutta maksaisitko sinä 17 000 euroa siitä ilosta, että lämmityskulut nousevat?
Agrikaatin pyörittäminen voisi olla taloudellisesti mahdollista, jos sillä korvataan öljylämmitystä, oma sähköntarve on suurta ja tilaratkaisut ovat sellaiset, että moottori ei aiheuta häiriötä.
Moottorin eristäminen ja jäähdytyksen kytkeminen olemassa olevaan energiavaraajaan onnistuu, samoin välijäähdyttimen tunkeminen ilmanvaihtokanavaan onnistuu. Pakokaasusta saa lämpöenergian helposti talteen, kun sitä lämmitettävää vettä riittää. Hyötysuhde sähkölle on lähempänä 0,4 kuin 0,3 ja lämmölle jotain 0,5 – 0,6. Mutta se sähkö pitää sitten itse käyttää, eikä myydä. Siirtomaksu ja sähkövero on ne säästöä tuovat komponentit.
Vuoden viimeisessä The Economistissa referoitiin tukimusta, jossa käsiteltiin asiaa, tosin yksityisautoilun aiheuttamien ilmansaastekuolemien kautta. Muutamia pylväsdiagrammista silmämääräisiä otettuja suhdelukuja:
-Sähköauto, sähkö hiilellä 3.2
-Sähköauto, sähkö USA mixillä 1.6
-Polttomoottoriauto+viljaetanoli 1.6
-Polttomoottoriauto+bensa 0.9
-Dieselauto+dieselöljy 0.75
-Bensahybridi (ei töpseliä) 0.6
-Sähköauto, sähkö tuulella,auringolla vedellä 0.2
Muitakin yhdistelmiä arvioitiin.
Arviointiperusteet olivat sen verran mutkikkaat, etten yritä niitä tässä selittää. Kannattaa tutustua alkuperäiseen artikkeliin:
http://www.pnas.org/content/111/52/18490.full.pdf+html
Aika yllättäviä lukuja!
Näin tietysti virallisesti on. Kulutuksen ohjaavuuden kannalta on kuitenkin ihan sama, vaikka veroa kutsuttaisiin maaseudun kukkaisrahaston osuudeksi.
Tuo ”energiasisältövero” on ihan puhdasta komiikkaa. Tässä eri polttoaineille energiasisältöjä ja veroja per MJ:
Moottoribensiini: 50,36 snt/l / 8,9 kWh/l = 57 €/MWh
Dieselöljy: 30,70 snt/l / 10,1 kWh/l = 30 €/MWh
Maakaasu: 6,7 €/MWh (*)
Kivihiili: 47,10 €/t / 7,08 MWh/t = 6,7 €/MWh
(*) Paitsi vielä tänään 4,45 €/MWh
Verolla ei siis näytä oikeasti olevan mitään tekemistä polttoaineen energiasisällön kanssa. Se on moottoribensiinillä ja dieselillä mitoitettu siten, että sen ja hiilidioksidiveron summa on sama kuin vanhoilla tutuilla polttoaineveroilla.
Muutenkin energiasisällön verottaminen on hyödyn verottamista. Olisi huomattavasti fiksumpaa verottaa haittaa (hiilidioksidivero) kuin hyötyä, mutta kummankin verottaminen on kauniisti sanottuna kummallista.
Jos sähköllä olisi yhtä korkea energiasisältövero kuin bensiinillä, sen pitäisi olla noin 2-3 -kertainen per megawattitunti (sähkön ja polttoaineiden vaihtosuhde on suunnilleen tuo lähes kaikissa sovelluksissa). Suuruusluokka olisi 15 snt/kWh (ja kuluttajalle + alv. 24 %)…
Todellisuudessa tietenkin on niin, että TEM:n ja VM:n virkamiehet eivät ole tyhmiä. Poliitikoissa substanssiosaaminen on kyllä osin vähän heikkoa, mutta kyllä tässä oikeasti on taustalla ihan puhdas viherpesuun kääritty poliittinen realistmi.
Autojen polttoaineita verotetaan raskaasti, koska se raha tarvitaan. Eri polttoaineiden verojen tuominen ympäristöllisesti tai hyödyn kautta samalla viivalle johtaisi käytännössä hankaliin tilanteisiin.
Tämä pitää paikkansa, mutta hiilikaupan toimivuuden kannalta olisi hyvä penkoa sitä, mitä jää kaupan ulkopuolelle. Ongelmallisia ovat ne sektorit, joissa polttoaineiden verotus jää alemmalle tasolle kuin päästökaupan päästöhinnat, koska silloin vuotoa pois päästökaupasta voi syntyä, eikä säästöinsentiivi ole riittävä.
Kakku menee nykyään suunnilleen näin:
43 %: päästökaupan piirissä
20 %: tieliikenne
11 %: rakennusten lämmittäminen
10 %: teollisuusprosessit (polttoaineiden käyttö, prosessituotteet)
9 %: maatalous (maankäyttö, eläinten suolisto, jne.)
3 %: jätteet (lähinnä kaatopaikkametaani)
Tieliikenteen polttoaineet ovat lähes joka paikassa selvästi tiukemmin verotettuja kuin päästökauppa, joten siellä ei vuotoa ole. Rakennusten lämmittämiseen käytetyn polttoaineen verotus riippuu maasta, mutta siinä lienee pääosin sama tilanne, joskin tiukan sähköverotuksen maissa vuotoa päästökaupasta ulos todennäköisesti on. (Tulee edullisemmaksi polttaa kaasua kuin käyttää lämpöpumppua.)
Teollisuudessa tilanne riippuu myös kansallisista oloista. Maatalouden ja jätteenkäsittelyn saaminen päästökaupan piiriin loisi näille alueille insentiivin tehdä päästövähennystoimia, joten siellä selvästi päästökaupan ulkopuolisuus lisää päästöjä.
Äkkiä laskettuna kuitenkin näyttää siltä, että noin 75 % päästöistä on joko päästökaupan tai sitä ankaramman järjestelmän piirissä. Ei se laiva siitä niin pahasti vuoda. Nykyinen matala päästökauppahinta ei kuitenkaan motivoi mihinkään, ja jos hinta olisi korkeampi, ulkoreunat vuotaisivat pahasti.
(Tätä puheenvuoroa ei pidä tulkita niin, ettenkö mielelläni ottaisi kaikkia päästöjä samaan järjestelmään. Se olisi kaikkein fiksuinta.)
Argumenttini on se, että jos puusta on tavoite tehdä energiaa, meillä on erilaisia reittejä. Tässä kaksi vaihtoehtoista:
1. Poltetaan puu hakkeena lämmöksi ja sähköksi.
2. Prosessoidaan puusta jollain tavalla biopolttoainetta, joka käytetään öljyn tilalla.
Näistä ensimmäinen on sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta parempi. Jälkimmäinen on toki high-techia ja tosi hienoa, mutta kivihiilen korvaaminen hakkeella on erittäin tehokasta.
Toisin sanoen puun energiakäyttöön on vain yksi järkevä tapa. Tilanne kuitenkin muuttuu, jos siitä puusta halutaan tehdä muutakin.
Jaan kyllä osin kyynisyytesi nykyprosessien osalta. Olen riittävän monta kertaa sotkenut vaatteeni mustalipeään… Pointtini on se, että saattaa olla järkevää tehdä sille mustalipeälle ihan jotain muuta kuin ruiskuttaa soodakattilaan.
Lähinnä kyseeseen tulevat Fischer-Tropsch -tyyppiset ratkaisut, joissa mustalipeästä tehdään syngasia, josta syntetisoidaan nestemäisiä hiilivetyjä. Sen jälkeen niistä voidaan tehdä vaikka NexBTL:llä mineraalidieselin täysin korvaavaa polttoainetta.
Tällaisessa prosessissa saattaa olla järkeä. En ole päässyt niin lähelle luotettavia numeroita, että uskaltaisin tuomita tuota suuntaan tai toiseen. Piteåssahan on tuolla tekniikalla toimiva ChemRec, mutta en tiedä siitä juuri muuta kuin sen, ettei se ole kovin onnistunut kaupallisesti.
Olen ymmärtänyt, että paperin oikea kierrätystapa riippuu paperista ja sen sijainnista. Hyvälaatuista kuitua sisältävä paperi kannattaa kierrättää kuiduksi, koska kuidun hiertäminen on todella energiaintensiivistä. Toisaalta lyhyttä kuitua sisältävä hajallaan oleva paperi kannattaisi polttaa lähimailla.
Minä epäilen, että tässä asiassa yleisesti aliarvioidaan taloudellisten kannusteiden voima. Jos/kun paneelista saadaan halvemmalla energiaa kuin vaihtoehtoisesta lähteestä, muut ongelmat ratkaistaan. Tavalla tai toisella.
http://www.technologyreview.com/news/532731/solar-panels-that-configure-themselves/
Minä näkisin tuon toisin päin. Aurinkoenergian tuotantokustannus asettaa suhteellisen kovan katon energian hinnalle yli puolet vuodesta.
Globaalin fossiilisista polttoaineista riippuvuuden vähentämiseen relevanteilla aikaskaaloilla on tällä hetkellä täsmälleen kaksi ja vain kaksi olennaista asiaa. Aurinkoenergian ja uusien ydinvoimateknologioiden kehittäminen. Kaikki muu on lillukanvarsia. Erityisesti aurinkoenergian kustannusrakenteen merkittävin ajuri on yksinkertaisesti rakennetun aurinkoenergiakapasiteetin kumulatiivinen määrä. Toki toimimme täysin rationaalisesti ja peliteorian mukaan oikein, kun jätämme aurinkoenergian kanssa pelaamisen varakkaammille, mutta samalla pitää katsoa peiliin ja hyväksyä se tosiasia, että olemme osa ongelmaa, emme ratkaisua. Mitä uusiin ydinvoimateknologioihin tulee, ensi eduskuntavaaleissa on minulta yksi ääni tarjolla ehdokkaalle/puolueelle, joka ääneen tukee ajatusta loppusijoituspalveluiden myymisestä ja tuoton (osan) allokoimisesta uusien ydinenergiateknologioiden tutkimiseen ja kaupallistamiseen.
Ja sitä, miksi EU ei tee hiilikaupasta toimivaa.
Nämä näyttävät olevan kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjä. Ilmeisesti uusiutuvatkin ovat mukana, koska eläinten suolistokin on listattu. Mukana kai vain ihmiskulttuurin aiheuttamat päästöt, eikä luonnon omia päästöjä. Missä kategoriassa on lentoliikenne? Betoniteollisuuden päästöt ovat ehkä mukana teollusuusprosesseissa.
Näillä kriteereillä listalle taitaisi muuten kuulua myös ihmisen hengittäminen ja ilmavaivat (kun kerran kotieläimetkin ja biojätteet kaatopaikalla). 🙂
Aluekohtaisesti pitäisi kai laskea myös tuonnin päästöt (näihin sisältyy myös hiilivuodon maton alle lakaisemia päästöjä).
Fossiilisten tuotannon syntejä ei muuten yleensä listata. Tuottajathan keräävät tästä bisnekesetä kuluttajiakin suuremmat voitiot, joten ehkä heitäkin pitäisi osoittaa syyttävällä sormella, kunkin maasta kaivamien ja tuotannossa ilmaan päästämien haitta-aineiden suhteessa. Samoin listat raaka-aineittain (hiil, öljy, kaasu, ja myös betoni jne.). Tämä näkökulma on oleellinen myös siksi, että joskus se tulppa pitäisi laittaa sinne lähteen suulle.
Molemmat vuotokohdat (hiilivuoto ulkorajoilla ja vapaamatkustajat rajojen sisällä) olisi kuitenkin syytä tukkia suuren kokonsa ja suuren epäreiluutensa vuoksi. Ei ole edes vaikeaa (paitsi tietenkin poliitikoille politiikassa).
Ensimmäisenä hanke pitäisi laajentaa kaikkiin fossiilisiin. Ne ovat helposti listattavissa, keskeinen syy nykyisiin ongelmiin, ja erotettavissa muista epämääräisemmistä ja luonnonmukaisemmista kysymyksistä, kuten lehmien päästöistä. Fossiileille heti riittävä vero ja/tai riittävän tiukka päästökauppa. Ulkorajoille vero välittömästi hiilvuotoja estämään. Teen tämän eron fossiilisiin ja uusiutuviin myös siksi, että fossiililobbarit sotkevat ja jarruttavat prosessia mielellään ottamalla mukaan kaikki mahdolliset spekulaatiot ja hajauttavat tekijät (pitää siis yksinkertaistaa ja ottaa keskeisin ongelma selkeästi pöydälle).
Uusiutuvissa pitää nähdä erikseen jatkuva kierto (stabiilia päästötilannetta muuttamatonta toimintaa) vs. toiminnan muutoksista johtuva hiilen/kaasujen vapautuminen. Esimerkiksi nykyinen kantojen polttamisinnostus vapauttaa kantoihin sitoutuneen hiilen yhdessä vuodessa perinteisen sadan vuoden (tasaisen kierron) sijaan, ja siksi lisää päästöjä erityisesti ilmastotalkoiden 20 vuoden perspektiivillä. Myös muut maankäytön muutokset yms. mukaan.
Kotielinten päästöt eivät ole uusiutuvan energian logiikan mukaan harmittomia, koska lehmän toimintaideologiana on jalostaa heinä metaaniksi ja metaani on hiilidioksidia paljon pahempi tapaus.
Viherinssi, co2-vero on kustannus päästöjen aiheuttamasta haitasta, energiasisältövero on seurausta muista kustannuksista.
Bensiini ja diesel käytetään lähtökohtaisesti liikenteessä, joten liikennejärjestelmän kustannukset on aivan oikein kohdistaa niiden energiasisältöveroon. Sähkön ja kaasun käyttökohteet ovat pääsääntöisesti muualla, ja verotusperustekin eri.
Sähkö ja kaasu (ja vety) säilykevät vähemmistönä liikenteen käyttövoimista vielä pitkään, ja liikennejärjestelmän kustannusten kohdistaminen öljytuotteille onkin perusteltua vielä monia vuosia. Muutoksen lähdettyä kunnolla liikkeelle lienee perusteltua siirtyä asteittain liikenteen energiaverosta kilometriveroon
Eivät tosiaan ole harmittomia. Lihan ja maidon tuotannolla ja vihreiden kannonpolttovimmalla on omat vakavat vaikutuksensa. Mutta halusin viestittää, että se suurin uhka, eli fossiilisten kaivaminen maan alta ja poltto, kannattaa käsitellä omana kysymylksenään, eikä kasata kaikkea pohdintaa yhteen hyvin sekaiseen prosessiin. Tuo sekaisuus nimittäin palvelee lähinnä niitä, joka haluavat viivästyttää ilmastomuutoksen torjuntaa. Tehdään siis tarkka analyysi jokaisesta kohdasta, ja toimitaan myös heti, eikä jättäydytä toimimattomien suurkokousten ja toimimattoman päästökaupan varaan.
”niitä, joka haluavat viivästyttää ilmastomuutoksen torjuntaa”
Eli suurinta osaa ihmiskunnasta. YK:n taannoisen maailmanlaajuisen gallupin mukaan kun nimittäin ilmastonmuutos oli VIIMEISIN asia, josta ihmiset ovat huolestuneita.
”eikä jättäydytä toimimattomien suurkokousten ja toimimattoman päästökaupan varaan.”
No selvä. Kukin siis tehkööt ihan millaisia ratkaisuja kohdallaan haluaa, eli itse haenkin nyt lisää paahtopaistia. Ja R. Pachauri sun muut IPCC-politrukit jatkanevat varmaan myös edelleen lentomatkustamistaan?
Kuvaamasi kaltaiset uudet ratkaisut voivat olla teknisesti ja taloudellisesti hyvin mielenkiintoisia.
Valitettavasti kaikissa nestemäisissa biopolttoaineissa EU:ssa piilee valtaisa poliittinen ja oikeudenkäyntiriski. Kun EU:n energiapolitiikka on niin järjetöntä kuin on uuden tekniikan käyttöönottaja otta valtaisan riskin. (tukiaiset ym, mihin kiintiöön tuotettu polttoaine lasketaan, energiapolitiikan epävarmuus jne).
Hyvänä esimerkkinä UPM:n uusi mäntyöljylaitos, joka on kohdannut mäntyöljyn luokitettumuutosuhkia EU:n taholta ja mäntyöljyn käyttäjien valitukset komissiolle.
No onpa käsitys lehmästä ! Nauratti pitkään. Eikö tavoite ole pikemminkin muuttaa heinä proteiiniksi (liha, maito, nahka, lanta). Metaani on ei toivottu sivutuote tässä !
Poliittinen riski on seurausta siitä, että biopolttoaineiden markkina pohjautuu täysin poliittisen suosintaan kaikkine tuplalaskanta ym. säätöineen. Biopolttoaine-teknologiat eivät ole kannattavia, ellei niitä suosita. Nyt on herännyt terve epäilys, onko tässä suosimisessa mitään mieltä. Ihan hyvä, että EU arvioi ajoittain politiikkojensa mielekkyyttä.
EU suosii kyllä enemmän fossiilisia polttoaineita. Niiden tuki on muutenkin maailmassa paljon biopolttoaineita suurempi. Esimerkkinä vaikkapa kivihiilen ja muiden fossiilisten polttoaineiden verovapaus sähkön tuotannossa. Siinä näkyy Keski-Euroopan kivihiilimaiden kädenjälki.
Eikö kaukolämmön ”rangaistusveron” poistossa ole riskinä, että sitten rakennetaan pelkkään kaukolämmön tuotantoon tarkoitettuja hiililaitoksia? Vai miten tämä oikein toimisi?
Se kaukolämmön rangaistustejo tulee siitä, että kun tehdään yhtäaikaa sähköä jha lämpöä sitä lämpöä verotetaan kuin olisi sillä kivihiilellä tehty melkein pelkkää lämpöä, vaikka pitäisi mitata sitä, paljonko kivihiiltä tai maakaasua tarvitaan enemmän kuin olisi tarvittu pelkän sähkön tuottamiseen. Jos taas lämpö lasketaan mereen, se on verotonta. Tämä nykyinen veromuoto juuri kannustaa erilliseen lämmöntuotantoon. Verotuksen kannalta edullisinta olisi laskea lämpö mereen tai mieluumminpieneen lampeen ja ottaa se sieltä lämpöpumpulla takaisin.
Vertauksesi on huti.
Aivan samalla tavalla puuhake on verotonta. Maailma ei ole sama kuin EU. Öljyn käytön tuet maailmalla nostavat öljytuotteiden hintoja EU:ssa (öljyntuottajamaa tukee kotimaista öljynkäyttöä polkemalla hintoja, maailmanmarkkinahinta nousee).
Eikö tuota karjasta peräisin olevaa metaania voisi ottaa talteen ja käyttää hyödyllisiin tarkoituksiin? Jos Suomessa lehmät ovat kuukausia navetoissa, luulisi äkkisältään, että metaania, ilmaa keveämpänä kaasuna, voisi ottaa niistä talteen paljon helpommin kuin laajemmilla alueilla (vähän) vapaammin käyskentelevistä otuksista.
Suolistokaasujen talteenotto ja hyötykäyttö saattaisi olla uusi, hyödyllinen tulevaisuuden teknologian ala laajemminkin. Näin, varsinkin, mikäli kasvisruokavaliota muista kuin lääketieteellisistä syistä noudattavien määrä kasvaa. Ydinkysymys on tietysti se, saataisiinko toiminta kannattavaksi, ja jos saataisiin, niin miten? Tässä pohdittavaa mm. kaikille pakollisen kasvisruokapäivän kannattajille!
Pavut, herneet ja linssit aiheuttavat (myös ihmisten käyttäminä valkuaisainelähteinä) tunnetusti aihepiiriin liittyviä ongelmia. (Ks. myös esimerkiksi lähde ”http://www.saunalahti.fi/arnoldus/ilmavaiv.htm”, jonka mukaan: ”…kaasunmuodostusta aiheuttavat yleensä selluloosapitoiset kasvikset, jotka eivät hajoa ohutsuolessa riittävästi ennen paksusuoleen kulkeutumistaan.”)
Metaanin ja muiden kaasujen talteenottoon liittyy tietysti paljon muitakin kysymyksiä, mutta olisi kiintoisaa tietää, olisiko tuollainen talteenotto, ja esimerkiksi metaanin tai muiden kaasujen erottelu ilmasta edes mahdollista?
Osaako kukaan viisas sanoa, kuinka paljon kotieläinten, mm. nautojen, metaanipäästöt ovat.
Minua muuten ihmetyttää, että jotenkin Hollanti ei kierrätä lehmiensä lantaa. Vai ovatko tietoni väärät?
Kun maakaasuputkea alettiin 60-luvulla hankkia, niin eikös vain Karilla ollut piiros: ”Maakaasua Neuvostoliitosta. Miksi kotimainen ei kelpaa?”
Kuvassa kasarmi, jonka päälle hän oli piirtänyt kaasunkeräyslaitteiston.
Kun keskiössä kuitenkin on ilmanlaatu, olisi kiva tietää onko hiilidioksidilaskennassa oikeasti huomioitu koko ketjun päästöt (tai karkaava metaani). Ilmanlaatuanalyysissähän tuontienergian tuotanto- ja kuljetuspäästöjä (tai metaania) ei samalla tavalla tarvitse huomioida.
Hinta laskee, koska OPEC haluaa painaa liuskekaasu ja -öljytuotannon kannattamattomaksi.
Energian hinnan nyt pakostakin alentuessa, olisi otollinen aika vähentää tukiaisia mieluummin kuin korottaa veroja.
Larry Summers asettui näköjään Financial Timesissa kannattamaan bloginpitäjän ehdotusta:
http://www.ft.com/intl/cms/s/2/10cb1a60-9277-11e4-a1fd-00144feabdc0.html#axzz3OX77R5c6
Tästä on tullut sinulle päähänpinttymä. Useat CHP-laitokset toimivat sähköä tuottavina lauhdelaitoksina silloin kun lämpöä ei paljoa tarvita (kesä). Lisäksi vaihtoehtona ei nykyisin ole aina kivihiili/kaasulauhdesähkö. Se voi olla yhä useammin joku päästötön sähköntuotantomuoto. Näyttäisi siltä, näin on koko Pohjolassa (Nordpool) eikä vain Suomessa.
Kivihiilellähän tehdään pääosin lämpöä, paitsi kesällä. Samanlainen ”rangaistusvero” (jota se ei ole) on myös Ruotsissa CHP-laitoksissa.
Kyllä se vaan on vaikeaa tämä kivihiilen veron nosto Suomessa, vaikka verotus on vain 1/3 Ruotsin tasosta. Ei muuta kun aina vaan veroja bensiinille, mutta kivihiileen ei saa koskea !
Sanon vielä kerran, että ainoa oikea energian verotuksen muoto on hiilidioksidivero kaikille hiilidioksidipäästöille tai vastaavasti päästöoikeuksien hinnan kohottaminen jollekin realistiselle tasolla, lähemmäs sataa euroa tonnilta. Silloin energiamuotojen hinnat muuttuisivat oikeiksi niin kaukolämmön kuin suoran sähkölämmönkin osalta. Ei tarvitsisi spekuloida, mikä tuotanto on marginaalissa, kun hintamekanismi osoittaisi sen aukottomasti.
Millä logiikalla tästä johdetaan se ettei kaukolämmön tuotantoon käytettyä primäärienergiaa saisi laskea oikein, ts. ilman poliittista ohjausta?
Olenkohan ymmärtänyt jotain väärin kun Fortumin mukaan: ”Fortumin kuluttajille myymä sähkö on aina 100 % uusiutuvaa energiaa, joko vesisähköä tai tuulisähköä.” Kuitenkin tämän saman Fortumin kuluttajille myymän päästöttömän sähkön hinta enemmän tai vähemmän määräytyy sähköpörssissä sekoitettuna kaikkeen muuhun päästölliseen tuotantoon.
Eli hintamekanismi käsittääkseni johtaa siihen, että vaikka ostan hiilivapaata sähköä niin joudun maksamaan siitä päästöllisen sähkön hinnan. Eli hintamekanismi on hanurista.
The Economist näyttää lukeneen tämän blogikirjoituksen 🙂 Suosittaa öljyn verottamista kirjoituksessaan.