Öljytuotteiden veroja pitäisi nostaa heti

Kulut­ta­ja­maid­en kan­nat­taisi nyt yhteisel­lä päätök­sel­lä lisätä öljy­tuot­tei­den vero­tus­ta estääk­seen hin­nan laskua kään­tämästä kulu­tus­ta nousu­un ja pitääk­seen maail­man­markki­nahin­nan laskun mah­dol­lisim­man pitkäaikaisena. 

En tiedä, mikä ajaa öljyn hin­taa alas, mut­ta se lie­nee selvää, että hin­nan­lasku ei voi olla pysyvä. Hal­pa hin­ta houkut­telee markki­noille lisää kysyn­tää samal­la, kun tar­jon­ta jää aiot­tua pienem­mäk­si – mon­et tun­netut öljy­varat ovat niin kalli­ita hyö­dyn­tää, ettei koko touhu kan­na­ta, jos hin­ta on alle 100 $ ja nyt sen on siis alle 70 $. Maail­man­taloudelle öljyn hin­nan­lasku tekee hyvää, kos­ka osta­ja­maid­en talous piristyy vai­h­to­taseen parantues­sa ja ostovoiman lisääntyessä.

Itku pitkästä ilosta? Tässä valmis­tel­laan suur­ta sikasyk­liä, joka voi johtaa alku­peräistä korkeam­paan öljyn maail­man­markki­nahin­taan. Öljyn hal­pa hin­ta houkut­telee osta­maan taas ben­sasyöp­pöjä auto­ja ja vie kan­nat­tavu­u­den vai­h­toe­htois­t­en polt­toainei­den kehit­tämiseltä sekä siir­tymiseltä sähköau­toi­hin. Saat­taa­pa joku hölmö asen­taa taloon­sa taas öljyläm­mi­tyk­senkin tai ainakin pan­na rahaa van­han korjaamiseen.

Jot­ta kansan­talouk­sien öljy­lasku pysy­isi pitkään mata­lana, pitäisi öljy­tuot­tei­den hin­to­ja verot­ta­mal­la estää öljyn kulu­tuk­sen kasvu. Ben­sa olisi yhtä kallista kuin se oli kalli­in öljyn aikana, mut­ta rahaa vir­taisi öljysheikeille sekä Putinille vähem­män ja oma­lle val­ti­olle enem­män. Ostovoiman lisäys saadaan aikaa myös sil­lä, että las­ke­taan muu­ta vero­tus­ta, minkä lisään­tyvät vero­tu­lot kohon­neista öljy­tuot­tei­den veroista tek­i­sivät mahdolliseksi.

208 vastausta artikkeliin “Öljytuotteiden veroja pitäisi nostaa heti”

  1. Oletko ihan var­ma, että poli­it­ti­nen viisaus olisi tässä markki­noi­ta tehokkaampi tapa säädel­lä kulu­tus­ta? Jos olisi, olisi se ensim­mäi­enn ker­ta ihmiskun­nan his­to­ri­as­sa kun poli­itikot ovat fik­sumpia kuin markkinat. 😉

    1. Öljyn maail­man­markki­nahin­to­ja säätelevät kyl­lä nimeno­maan poli­itikot. Markki­natko sitä OPEC-kartel­lia ohjaa­vat ja Venäjäl­lä ja markki­noil­la ei ole mitään tekemistä keskenään. Luu­lan­pa, että tuon öljyn maail­man­markki­nahin­nan laskun takana on myös poli­it­ti­nen harkinta.

  2. Osmo Soin­in­vaara:
    Öljyn maail­man­markki­nahin­to­ja säätelevät kyl­lä nimeno­maan poliitikot… 

    Tai­dat olla tuos­sa suh­teessa oike­as­sa. 🙂 Nyt on siis oikea aika ostaa kaik­ki mah­dol­liset var­muus­varas­tot täy­teen! Onhan se otet­tu huomioon lisäbudjetissa?

  3. Olen aika var­ma että _kaikki_ ymmärtävät että tämä on vain väli­aikainen keven­nys. Hin­nan­lasku on iso­jen poikien masi­noima kam­pan­ja, tyh­men­pikin ymmärtää että he otta­vat kyl­lä omansa takaisin ja vielä korko­jen kera.

    Hin­nan­laskun liik­keel­le­lait­ta­ja olisi hyvä kan­di­daat­to Nobelin rauhan­palkin­non saa­jak­si. Raakaöljyn hin­nan­lasku näyt­tää pure­van parem­min Venäjän impe­ri­al­is­mi-poli­ti­ikkaan parem­min kuin kaik­ki län­nen viral­liset vas­ta­toimet yhteensä.

  4. Suomes­sa on ben­san ja dieselöljyn vero­tus korkeal­la tasol­la. Ben­sal­i­tran hin­nas­ta on 60% veroa. Sen sijaan muiden öljy­tuot­tei­den (polt­toöljy yms) sekä kivi­hi­ilen vero­tus on huo­mat­tavasti Ruot­sia pienem­pää. juuri näitä viimek­si mainit­tu­ja pitäisi korot­taa, ei niinkään enää ben­san hin­taa. Mut­ta pelkään, että varsinkaan kivi­hi­ilen vero­tus­ta ei nos­te­ta, kos­ka se nos­taisi iso­jen kaupunkien kaukoläm­mön hintaa.

    1. Kivi­hi­ilen veroa voisi hyvin nos­taa, jos samanaikaises­ti pois­tet­taisi­in kaukoläm­mön ran­gais­tusvero, jos­ta olen täl­lä blogilla mon­esti valit­tanut. Se johtaisi sekä parem­pi­in polt­toaineval­in­toi­hin että kan­nus­taisi sähkön ja läm­mön yhteis­tuotan­toon ja kaukoläm­pöverkko­jen rak­en­tamiseen. (Ongel­mana on, että kun sähkön tuotan­nos­sa käyte­tyt polt­toaineet ovat verot­to­mia ja läm­mön tuotan­nos­sa verol­lisia, yhdis­te­tyssä tuotan­nos­sa läm­mön osu­udek­si las­ke­taan aivan liian suuri osu­us polt­toaineesta.) En tiedä, sal­li­iko EU nyky­isin sähkön tuotan­non polt­toainei­den vero­tuk­sen, mut­ta toivoisi, että sal­lisi. Jos sei sal­li sitä Suome3ssa, ei sal­li sitä Ruotsissakaan.

  5. Väli­aikaista kaik­ki on vaan … , mut­ta olisiko­han nyt hyvä het­ki täyt­tää maan kaik­ki öljysäiliöt? 

    Ai niin, mut­ta jokuhan on pois­tat­tanut melkein kaik­ki niistä Laa­jasa­lon öljysäil­iöistä, ja sen viimeisenkin (vai toisek­si viimeisen?) säil­iön teräs­vaip­paan on joku puhkaissut peräti 2012 reikää! 

    Taide­teok­sek­si muutet­tu öljysäil­iö 468 näyt­tää kyl­lä toisaal­ta aika hienol­ta tuos­sa oheisen läh­teen kuvas­sa. (Lähde: “http://www.uuttahelsinkia.fi/fi/kruunuvuorenranta/perustietoa/oljysailio-468”)

    Siinä O.S. on kyl­lä oike­as­sa, että öljyn kulu­tus­ta ei pitäisi ainakaan enää lisätä, vaan pikem­minkin päinvastoin.

  6. Kysyys on nor­maalia sudannevaihtelua.Öljyn hin­ta on erit­täin herkkä kysyn­nän vaihteluille.Kun kysyn­tä las­kee niin hin­takin las­kee nopeasti.

    Tämä johtuu siitä, että moni val­tio on riip­pu­vainen öljy­tu­loista eikä tulo­ja halu­ta rom­ah­dut­taa vielä vähen­tämäl­lä tuotantoa

    Hin­ta nousee nopeasti, kos­ka säätömah­dol­lisuuk­sia ei ole kuin pakon edessä.

    Hauskaa Joulua ja Onnel­lisat Uut­ta vuotta !!!!

  7. Mitäs sit­ten kun öljy palaa 100$ bar­reli­hin­toi­hin, poistetaanko/alennetaanko verot takaisin nykytilanteeseen?

  8. Onpa taas hyvä idea, vero­han ei taa­tusti laske kun öljyn­hin­ta läh­tee nousu­un. Suos­tun tähän veronko­ro­tuk­seen jos autovero sekä tämä “väli­aika­nen” auton käyt­tö­mak­su pois­te­taan. Samoin käyt­tövoimavero pois. Muus­sa tapauk­ses­sa tämä ehdo­tus on pelkkää tårt­ta på tårt­ta meininkiä.

  9. Her­man­ni
    Mitäs sit­ten kun öljy palaa 100$ bar­reli­hin­toi­hin, poistetaanko/alennetaanko verot takaisin nykytilanteeseen?

    No heh, ei tarvitse vas­ta­ta, kysymys on retorinen ; )

  10. Kil­pailukyky ja talous on niin kural­la yksi­tyssek­to­ril­la suomes­sa että olisi täysin edesvas­tu­u­ton­ta nos­taa mitään ener­giaveroa suomes­sa!! Eivätkö poli­tikot vieläkään ole ymmärtäneet???! Muutenkin mei­dän ain­oa pelas­tus on laske­vat ener­giakus­tan­nuk­set se tulee katalysoimaan talodel­lista aktiviteettia.

  11. Vielä jatkoa..
    Val­tion ja kun­tien osu­us kokon­aiskansan­taloud­es­ta (BNP)on n. 58% ja yksi­tyisen sek­torin osu­us on lop­ut. Ongel­ma on että yksi­tyisen sek­torin osu­us las­ke­taan toisen määritelmän mukaan kun val­tio ja kun­nat. Jos val­tion ja kun­tien osu­us las­ket­taisi­in käyt­täen samaa määritelmää kun yksi­tyi­nen sek­tori joutuu niin julkisen sek­torin osu­us olisi vain 20% kansantaloudesta.TÄSTÄ syys­tä poli­tikon suurin vas­tuu on huole­htia yksi­tyssek­torin hyv­in­voin­nista ja kil­pailukyvys­tä. Tuliko selväksi?

    1. Val­tion ja kun­tien osu­us kokon­aiskansan­taloud­es­ta (BNP)on n. 58% ja yksi­tyisen sek­torin osu­us on loput. 

      No ei todel­lakaan ole. Jos yksik­tyis­sek­torin osu­us las­ke­taan samal­la taval­la kuin tuo julkisen sek­torin “osu­us”. saamme yksi­tyisen sek­torin “osu­udek­si” noin 250 %. Liike­vai­h­toa ei voi ver­ra­ta arvonlisäykseen.

  12. Hyvä ehdo­tus. Eikä pidä pysähtyä öljy­tuot­teisi­in, vaan jatke­taan saman tien kaikki­in fos­si­il­isi­in, eli hiileen ja kaa­su­un myös. (Lisäverot jar­rut­taisi­vat kulu­tus­ta automaat­tis­es­ti jonkin ver­ran, toisin kuin läh­es ilmaiset päästöoikeudet.)

    Ongel­ma on tietenkin saa­da poli­itikot ja kaikkien maid­en poli­itikot kan­nat­ta­maan tuo­ta ehdo­tus­ta. Ehkä aja­tus siitä, että ote­taan fos­si­il­i­sista syn­tyvät suuret voitot itselle eikä anneta niitä kaikkia tuot­ta­ja­maille, voisi purra.

    Jos hak­keesta halu­taan toimi­va, myös fos­si­il­i­t­ulle­ja tulisi harki­ta suo­jak­si niitä mai­ta vas­taan, jot­ka aiko­vat polt­taa surut­ta ja tukea omaa teol­lisu­ut­taan näin.

  13. Osmo Soin­in­vaara:
    Kivi­hi­ilen veroa voisi hyvin nos­taa, jos samanaikaises­ti pois­tet­taisi­in kaukoläm­mön ran­gais­tusvero, jos­ta olen täl­lä blogilla mon­esti valit­tanut. Se johtaisi sekä parem­pi­in polt­toaineval­in­toi­hin että kan­nus­taisi sähkön ja läm­mön yhteis­tuotan­toon ja kaukoläm­pöverkko­jen rak­en­tamiseen. (Ongel­mana on, että kun sähkön tuotan­nos­sa käyte­tyt polt­toaineet ovat verot­to­mia ja läm­mön tuotan­nos­sa verol­lisia, yhdis­te­tyssä tuotan­nos­sa läm­mön osu­udek­si las­ke­taan aivan liian suuri osu­us polt­toaineesta.) En tiedä, sal­li­iko EU nyky­isin sähkön tuotan­non polt­toainei­den vero­tuk­sen, mut­ta toivoisi, että sal­lisi. Jos sei sal­li sitä Suome3ssa, ei sal­li sitä Ruotsissakaan.

    Olen jo mon­ta ker­taa sanonut tääl­lä, että Ruot­si verot­taa kivi­hi­iltä tiety­il­lä veroil­la (rikkivero, typpivero)myös sähkön tuotan­nos­sa. Ja samas­sa EU:ssa ollaan ! Myöskään en ole samaa mieltä tästä “ran­gais­tusveros­ta” . Ruot­sis­sa kivi­hi­ilen vero­tus on noin 2,5‑kertainen Suomeen verrattuna. 

    Coun­try­boy: Olen jo mon­ta ker­taa sanonut tääl­lä, että Ruot­si verot­taa kivi­hi­iltä tiety­il­lä veroil­la (rikkivero, typpivero)myös sähkön tuotan­nos­sa. Ja samas­sa EU:ssa ollaan ! Myöskään en ole samaa mieltä tästä “ran­gais­tusveros­ta” . Ruot­sis­sa kivi­hi­ilen vero­tus on noin 2,5‑kertainen Suomeen ver­rat­tuna. Puo­lus­telet taas Helsin­gin run­sas­ta kivi­hi­ilen käyttöä. 

    Puo­lus­telet taas Helsin­gin run­sas­ta kivi­hi­ilen käyttöä.

  14. Toden­näköisenä syynä öljyn huo­let­tomam­paan käyt­töön ja halvem­paan hin­taan ovat liuskekaa­sun ja liuskeöljyn pump­paamisen teknolo­gioiden kehit­tymi­nen. Helpom­min hyö­dyn­net­täviä öljy­varo­ja uskalletaan pumpa­ta nopeam­min markki­noille ja biopolt­toainei­den kehi­tys on hidastunut.

    Mainit­takoon, että biopolt­toainei­den tukemista ei koskaan aloitet­tu varsi­nais­es­ti ympäristösy­istä vaan öljyn lop­pumisen pelosta. Lisäk­si biopolt­toaineet sai­vat ja saa­vat edelleen osak­seen monien ympäristöjär­jestö­jen kitk­erää arvostelua. Vikana on joko se, että pal­muöljy­plan­taasien tieltä joudu­taan raivaa­maan sademet­siä tai peri­aatekysymys ruoan polt­tamis­es­ta ener­giak­si tai ruoan tuotan­non kor­vaamista biopolt­toainei­den tuotan­nol­la, kun maail­mal­la ker­ran esi­in­tyy edelleen nälänhätää.

  15. Eikö yksit­täisen maan olisi vaikea toteut­taa tämä, kos­ka sil­loin kyseisen maan yri­tys­ten kil­pailukyky kär­sisi ver­rat­tuna globaalei­hin kil­pail­i­joi­hin? Ener­gia on niin oleelli­nen kom­po­nent­ti melkein mitä tahansa teollisuutta…

  16. Her­man­ni:
    Mitäs sit­ten kun öljy palaa 100$ bar­reli­hin­toi­hin, poistetaanko/alennetaanko verot takaisin nykytilanteeseen?

    Joo, heti sen jäl­keen, kun tilapäi­nen autovero vuodelta 1958 lakkautetaan…

  17. Tämä on taas niin ter­ve­järki­nen ehdo­tus, ettei sil­lä ole todel­lises­sa maail­mas­sa mitään läpi­menon mah­dol­lisuuk­sia. Asi­aan kun liit­tyy niin paljon mui­ta into­hi­mo­ja, kuten ben­si­inin hal­pa hin­ta, joi­ta niin päät­täjät kuin tavalli­nen kadun­mie­skin pitävät paljon tärkeämp­inä kuin laa­jem­paa hyötyä.

    Ylipäätään sanat “vero­jen nos­to” herät­tävät yleen­sä välit­tömästi sel­l­aisen vas­tus­tuk­sen, että enem­pi pohtimi­nen voidaan lopet­taa siihen.

    Ja sanomat­takin selvää: ympäristökin kiit­täisi. Mut­ta se kai nyt ei ole päät­täjien enem­mistölle mikään mainit­ta­va arvo. Ympäristö kun ei äänestä.

  18. Hei Osmo!

    Kyl­lä vitut­taa suomek­si san­ot­tuna tei­dän viher­pi­ipertäjien ideat.
    Sin­ul­lakaan ei ole enää nor­maalielämän reaali­teeteista mitään hajua. Help­po­han se on vihertää ja olla pelas­ta­mas­sa maail­maa kun muut mak­saa sen. Polt­toainei­den vero­tus on Suomes­sa erit­täin kovaa jo nyt.

    Esimerkik­si Läm­mi­tysöljy on Suomes­sa pien­i­t­u­loiselle lap­siper­heelle aivan riit­tävän kallista jo nytkin.
    Öljyä kuluu kelistä riip­puen vakiomäärä vuodessa omakoti­talon läm­mi­tyk­seen. Pitäisikö ruve­ta asumaan las­ten kanssa vielä kylmem­mässä talos­sa että saataisi­in kulu­tus alas? Ja ihan siitä ilosta että saataisi­in vähem­män öljyä ja mak­set­taisi­in siitä suh­teel­lis­es­ti enem­män veroa?

    Jos autoilus­ta puhutaan niin autol­la aje­taan juuri tarpeel­liset ajot eikä ylimääräistä yhtään. Näistäkin pitäisi mak­saa taas enemmän?

    Onko sel­l­ainen tul­lut pie­neen mieleesi että jos vero­ja yhtääl­lä korote­taan niin se on toisaal­ta pois. Eli jos ener­gia mak­saa enem­män niin pien­i­t­u­lois­t­en on se muual­ta säästet­tävä. Öljyä ei mene sen vähempää kuin ennenkään mut­ta täy­tyy tin­kiä vaik­ka ruoasta?

  19. Joo kiris­tetään vain heti veroja,kun jotain sais halvem­mal­la vähän aikaa. Tää on heti aja­tus, että val­tio sais vain lisää rahaa kynit­tyy itselleen.Mikä type­rä aja­tus. Onneks en äänestä ainakaan vihreitä:=)

  20. Veikkaan että OPEC:ia kiin­nos­taa enem­män omien maid­en talous kuin Venäjän nykyti­lanne. Esim. Saudeille öljy­bar­relin pump­paami­nen on näil­läkin hin­noil­la äärim­mäisen tuot­tavaa ja samal­la saadaan ajet­tua mon­ta liuskeöljy ym. yritelmää pois markkinoilta.

    Ja voidaan­han siel­lä myös arvioi­da että ilmas­tosopimuk­set muut­ta­vat muu­ta­man vuosikymme­nen aikavälil­lä öljy­bis­nek­sen kan­nat­ta­mat­tomak­si, jon­ka vuok­si nyt ei kan­na­ta säästel­lä öljyä tule­vaisu­ut­ta varten.

  21. Ellen ihan väärin muista, niin öljyn hin­ta putosi v. 2008 tasol­ta 140 usd tasolle 40 usd/barreli. Ainakaan tuol­loin ei rom­ah­dus johtanut öljyn suureen sikasyk­li­in tai ben­sasyöp­pö­jen osto­bu­umi­in mis­sään päin maailmaa. 

    Päästöpo­h­jainen autovero­tus ainakin Suomes­sa ohjaa erit­täin voimakkaasti sitä minkälaisia auto­ja oste­taan. Toisaal­ta ben­san hin­ta ei ole vielä koskaan ollut niin korkeal­la tasol­la, että sil­lä olisi juurikaan ollut merk­i­tys­tä ajomääriin.

    Öljyn hin­nan lasku on mon­es­sa suh­teessa paras “veronkeven­nys” mitä vaikka­pa Suo­mi voi saa­da. Rahaa jää enem­män koti­maa­han ja toiv­ot­tavasti koti­maista bkt:tä kas­vat­ta­maan. Bkt:n kasvu taas vain ja ain­oas­taan mah­dol­lis­taa nykyisenkaltaisen hyv­in­voin­ti­val­tiomme ylläpi­don. Vähäo­sais­ten turva. 

    Lisäk­si öljyn hin­nan lasku tulee joka tapauk­ses­sa ole­maan vain tilapäistä, valitettavasti.

  22. Her­man­ni:
    Mitäs sit­ten kun öljy palaa 100$ bar­reli­hin­toi­hin, poistetaanko/alennetaanko verot takaisin nykytilanteeseen? 

    Niin­pä. Val­tio­val­ta on ihan liian reagoimaan täl­laisi­in tilanteisi­in, ja yleen­sä hin­nat lähin­nä nou­se­vat, joten poikkeuk­sel­liseen lasku­un ei juuri kan­na­ta vero­tus­mielessä varautua. Toisek­seen täl­lainen öljyn hin­nan radikaali lasku ei ole mikään pitkäaikainen ilmiö. Ihme olisi, jos vuo­den päästä öljyn hin­ta olisi yhtä alhaal­la kuin nyt on.

  23. En tiedä, mikä ajaa öljyn hin­taa alas, mut­ta se lie­nee selvää, että hin­nan­lasku ei voi olla pysyvä. Hal­pa hin­ta houkut­telee markki­noille lisää kysyn­tää samal­la kun tar­jon­ta jää aiot­tua pienem­mäk­si – mon­et tun­netut öljy­varat ovat niin kalli­ita hyö­dyn­tää, ettei koko touhu kan­na­ta, jos hin­ta on alle 100 $ ja nyt sen on siis alle 70 $. 

    Jos uno­hde­taan salali­it­to­teo­ri­at, niin ei kyl­lä ole mitenkään selvää, että öljyn hin­nan pudo­tus olisi väli­aikainen(*). Päin­vas­toin, liuskeöljyn tuotan­tokus­tan­nuk­set ovat laske­neet yllät­tävän nopeasti teknolo­gian kyp­syessä, ja on aika vähän syitä uskoa, että tuo teknolo­gia olisi tul­lut vielä valmi­ik­si. Globaalia poten­ti­aali­a­han on aika reip­paasti. Kaikkien(**) pitäisi ymmärtää, että öljyn hin­nan palaami­nen kolminu­meroisek­si palaut­taa liuskeöljyn kar­talle täy­del­lä volyymil­lä, liiken­nein­fra on sähköistymässä hyvää kyytiä (toki siihen vielä menee het­ki), ja bonuk­se­na aurinkoen­er­gial­la tuote­tun primääriener­gian hin­nan syöksykier­teelle ei näy jar­ru­ja. Ja Sau­di-Ara­bi­an, jol­la on mitä ilmeisim­min öljyä pumpat­tavak­si hal­val­la vielä mon­ek­si, mon­ek­si kymmenek­si vuodek­si, pitäisi rajoit­taa tuotan­toaan, tarkalleen ottaen miksi?

    (*) Kos­ka tämä menee hel­posti käsien heilut­teluk­si, määrite­len väli­aikaisen hin­tao­jen laskun nyt vaik­ka niin, että en usko seu­raa­van kymme­nen vuo­den aikana ole­van viiden vuo­den yht­enäistä jak­soa jol­la Brentin inflaa­tioko­r­jat­tu keski­hin­ta ylit­täisi 100 USD. Otan ehdo­tuk­sia vedonlyön­tik­er­toimista jallupul­lopanok­sil­la vastaan. 

    (**) Peak oil-usko­vaisia lukuunottamatta

  24. Vain yksi ryh­mä voi olla niin tyh­mä että ajat­telee että väli­aikainen hin­nan­lasku saa himoit­se­maan ben­sasyöp­pöä autoa. Tai öljyläm­mi­tys­tä. Se “ryh­mä’ on Suo­ma­lainen poliitikko.

    En osaa sanoa mikä Tei­hin Osmo on iskenyt, van­hu­us, vihaisu­us vai aivo­jen kalkkeu­ma mut­ta näi­den blo­gien taso on laskenut viimeisen syksyn aikana kuin lehmän hän­tä. Ryhdistäydy!

  25. Huono trol­li… onhan tämä trol­li onhan? Eikait kukaan tosis­san täm­möstä kirjoita?

    Aluk­si myön­netään että “En tiedä, mikä ajaa öljyn hin­taa alas” … mut­ta sit­ten ollan­ki jo koh­ta asiantun­ti­jana itse­var­mo­ja että “Jot­ta kansan­talouk­sien öljy­lasku pysy­isi pitkään mata­lana, pitäisi öljy­tuot­tei­den hin­to­ja verot­ta­mal­la estää öljyn kulu­tuk­sen kasvu.”

    Nyt vähän rotia näi­hin kirjotuksiin.

  26. Hei Osmo. Lue tämä: http://www.vox.com/2014/12/16/7401705/oil-prices-falling

    Jos ei ole aikaa niin tiivistelmä:

    - Öljyn hin­nan määrää nyt markkinatalous
    — Syy: Liuskeöljyn­tuot­ta­jat, markki­noil­la yli­tar­jon­ta, Opecin kartel­li hajosi
    — Liuskeöljyä tuote­taan vas­ta USA:ssa, teknolo­gian laa­jem­pi käyt­tö muis­sa öljyn­tuot­ta­javal­tiois­sa (ja ei-sel­l­ai­sis­sa) lait­taa öljyn riit­tävyy­den uusiksi
    — Ei näköpi­iris­sä nyt markki­na- tai tuotantohäiriötä
    — Ajoneu­vo­jen teknolo­gia kulu­tuk­sen osalta kiristyy nyt lakien voimal­la jopa USA:ssa, ei palu­u­ta entiseen “gas guz­zler” aikaan

    tl;dr: Olet väärässä ja ehdo­tuk­sesi on talouden kannal­ta huono — te Vihreät vas­tus­tat­te kaikkea kulu­tus­ta joten kukaan ei voi ottaa tosis­saan että vasta­lah­jak­si muun kulut­tamisen veroa laskettaisiin.

  27. Kun kulut­ta­ja­maid­en yhteis­päätöstä tuskin on odotet­tavis­sa, niin veronko­ro­tus koskisi vain suomalaisia.

    Laman val­lites­sa se ei tun­nu mitenkään real­is­tiselta. Eikö ole parem­pi hyö­dyn­tää halvem­pi hin­tata­so talouden avit­tamises­sa nousuun. 

    Alhaisen ostovoiman Suomes­sa kulut­ta­jat nyt saa­vat het­ken helpo­tus­ta ennen seu­raavaa vaa­likaut­ta. Suo­takoon se heille.

  28. Osmo Soin­in­vaara:
    Kivi­hi­ilen veroa voisi hyvin nos­taa, jos samanaikaises­ti pois­tet­taisi­in kaukoläm­mön rangaistusvero… 

    Olisiko mitenkään mah­dol­lista ajatel­la, että kaikkien ener­gia­muo­to­jen ALV olisi sama?

    Sinän­sä kaukoläm­pö on van­hen­tunut­ta teknolo­giaa ja sopii vain kan­takaupunki­in. Maaläm­pö, jopa suo­ra sähköläm­mi­tys ovat ekol­o­gisem­pia vaihtoehtoja. 

    Sähköläm­mi­tys on tosin tur­val­lisu­us­ris­ki. Jos sähköverkko kyykkää, tulee kylmä. Yhteiskun­nan ohjaus­ta tarvit­taisi­in siinä, että kaikissa asun­nois­sa on vähin­tään yhdessä huoneessa puuläm­mi­tyk­selle varaus. Eli suun­nit­teli­ja viit­sii kat­soa, että tuos­ta voi tarvit­taes­sa vetää hormin.

  29. hei ala ajat­tele oljyn hin­to­jen nostamista.

    Antaa kas­vaa.

    Niin se vain on.

    t. Mikko

  30. ei mei­dan suo­ma­lais­ten kom­menteil­la ole merk­i­tys­ta. Mut­ta on se hauskaa puhua.

    t. mikko

  31. Entäs jos nos­te­taan pääkaupunkiseudul­la polt­toaineen hin­ta 10€:n litra kun siel­lä se julki­nen tun­tuu toimi­van ja pide­tään muual­la täl­lä tasol­la. Meil­lä tääl­lä “metropolin” ulkop­uolel­la esim.sähköstä joutuu mak­samaan ja rahat ei tuu taika­seinästä. Tai vai­h­toe­htois­es­ti lopete­taan työn­teko naa­purikaupungis­sa ja tehdään etätöitä val­tion virkamiehinä kotoa.

  32. Ehkä olisi kan­nat­tanut pitää tämä aja­tus ihan omana tietonaan

  33. Muuten aja­tus hyvä tuos­ta mut­ta vero­tus­päätöskset ovat niin hitai­ta että öljyn hin­ta on nous­sut jo
    Ja kun öljyn hin­ta on nous­sut niin pysyvätkö veroalet jos­sain muual­la ‚tuskin kyl­lä niitä kiristetään.Nyt ainakin het­ken ostovoima Suomes­sa nousee kun auto ei syö raho­ja niin paljoa

  34. Kiitos ! Korot­ta­mal­la ener­giahin­taa suo­mi niiaa vaan syvem­mälle lamaan , har­vaana­su­tus­sa maas­sa autoa rak­to­ria ym konei­ta tarvi­taan joka päivä . Eikö pitäisi lyödä saastevero jokaiseen tavaraan mikä tuo­daan eu mai­hin maas­ta joka sal­lii sot­taamisen ja ali­palkatun työ ?? Kestääkö kant­ti ? Autoil­ia mak­saa jo nyt kaik­ki aurinkokan­nel­la matkus­ta­vat lähiöpum­mit . Hyvää joulua

  35. Her­man­ni:
    Mitäs sit­ten kun öljy palaa 100$ bar­reli­hin­toi­hin, poistetaanko/alennetaanko verot takaisin nykytilanteeseen? 

    Väli­aikainen autovero on ollut voimas­sa vas­ta ~60 vuot­ta, joten eiköhän tämäkin tilapäi­nen veronko­ro­tus ihan hetiko­h­ta poistettaisi…

  36. Polt­toaineen hin­taa olisi kyl­lä hyvä pitää korkeal­la. Olisi hyvä­tu­lois­t­en helpom­pi kyykyt­tää pieni ja keskituloisia.
    Täl­lä het­kel­lä kun polt­toaineen hin­ta on vähän halvem­paa ja töi­den vuok­si joudun paljon autol­la ajeleen, niin säästän peräti 8 euroa viikos­sa, ver­rat­tuna kesän hintoihin.
    Min­un per­heelle tämä on iso raha.
    Kat­sop­pa peili­in ja mieti kuin­ka iso raha 8 euroa sin­ulle on. Noin. Kat­soitko? Mieti nyt että voisitko joskus ajatel­la asioi­ta vähän laa­jem­minkin, kuin siitä oman navan ympäriltä.
    Siis 32 euroa kuukaudessa säästän ja heti pitäisi uut­ta veroa kek­siä. Huh, huh.

  37. Ben­sal­i­tran hin­nas­sa on veroa noin 1 euro — onko se tarpeek­si? Mielestäni on.

  38. Eli ilmeis­es­ti etunenässä ollaan taas nos­ta­mas­sa ben­san ja dieselin vero­tus­ta. Samaan aikaan meri- ja lentoli­ikenne kulke­vat verot­toma­l­la polt­toaineel­la. Eikö tas­a­puolisu­u­den nimis­sä voisi vai­h­teek­si verot­taa muu­takin kuin vain tieli­iken­net­tä? Ja tosi­aan kivi­hi­ilen veroakin sietäisi nos­taa ihan tuntuvasti.

    Ihan mie­lenki­in­nos­ta halu­aisin kuul­la Oden mielip­i­teen siitä, että mik­si joudun mak­samaan todel­la kovaa polt­toain­everoa sil­loin kun ajan oma­l­la autol­la töi­hin, mut­ta loma­l­la sit­ten kun lennän ihan vain omak­si ilok­si jon­nekin maail­man ääri­in, niin se tapah­tuukin verot­toma­l­la polttoaineella?

    Toinen matkus­tus­muo­to on min­ulle kuitenkin melko pakolli­nen ja toinen todel­lakaan ei, niin jotenkin vain tun­tuu, että noiden vero­jen pitäisi olla pikem­minkin toisin päin.

    Kiitos hyvästä blogista!

  39. Kan­natan, jos val­tio olis fik­su se nos­tas ben­saveroa just nyt. Kuin­ka nopeesti tuo käy?

  40. Öljyn hal­pa hin­ta houkut­telee osta­maan taas ben­sasyöp­pöjä auto­ja ja vie kan­nat­tavu­u­den vai­h­toe­htois­t­en polt­toainei­den kehit­tämiseltä sekä siir­tymiseltä sähköautoihin.

    Ei kukaan halua ostaa enää ben­sasyöp­pöjä auto­ja, kyl­lä kaik­ki tun­te­mani autonasen­ta­ja ras­vak­oura-amik­setkin ovat ymmärtäneet jo vuosikau­sia moot­to­rien ener­giate­hokku­u­den ja hybri­di­en päälle. Ei niil­lä vain ole varaa ajaa muil­la kuin sak­sas­ta hae­tu­il­la käyte­ty­il­lä volkkareil­la tai mersuilla.

    Se mitä Suomes­sa verote­taan ei vaiku­ta polt­toainei­den tai sähköau­to­jen kehi­tyk­seen tip­paakaan. Mut­ta voisitte muut­taa vero­tus­ta hybride­jä ja sähköau­to­ja suo­si­vak­si. Nor­jas­ta saa­nee koh­ta käytet­tyjä hal­val­la. Tai ehkä ne käyte­tyt Tes­lat val­u­vat ensin Ruotsiin. 

    http://yle.fi/uutiset/sahkoautot_valtasivat_viidenneksen_norjan_automarkkinoista/7170687

    http://www.taloussanomat.fi/autot/2014/08/31/norja-voiteli-sahkoautojen-kauppaa-liikaa-nyt-ne-ovat-ongelma/201412073/304

    Ne Helsin­gin ben­sasyöpöt ökybe­mar­it ovat yleen­sä leas­ing auto­ja. Muut­takaa myös leas­ing-sään­töjä voimakkaasti hybride­jä suosivaksi.

  41. Tässä on meil­lä tilaisu­us pitää suo­mi kil­pailu kykyisenä ja hyvänä paikkana asua ja elää.
    Ei saa mis­sään nimessä nos­taa vero­ja vaan pienen­tää tule­vien hin­nan nousu­jen myötä ja pitää se alhaisena.
    Sil­lä olisi mei­dän kil­pailukykyyn vaiku­tus­ta kos­ka maail­ma pyörii öljyn ympäril­lä ja suo­mi tarvit­see sitä enem­män kuin siitä suo­raa tule­via vero­ja. Mei­dän pieni kansa ja isot etäisyy­det tarvit­see hal­paa “liikku­mis” ener­giaa, sitä myö­den yri­tys­ten kil­pailukyky maail­mal­la para­nee ja ihmiset hakeu­tu­vat töi­hin kauemmaksikin.
    Palkanko­ro­tus paineet väheni­sivät mon­es­takin kos­ka kus­tan­nuk­set tuli­si­vat alas hyvin mon­es­sa asi­as­sa esimerkik­si suo­ma­laises­sa ruuas­sa jos­sa kul­je­tusten kus­tan­nuk­set ovat osu­udeltaan aivan liian suuret kan­nat­tavu­u­den kannal­ta. Onko kukaan koskaan laskenut mikä on suo­ma­laisen leivän polt­toain­everon osu­us kun se pel­toon kyl­vetään ja sit­ten aikanaan kau­pas­ta haetaan taitaa­pa olla halvem­paa lennät­tää taik­i­na ran­skas­ta suomeen.
    Ja mikä mah­taa olla suo­ma­laisen yri­tys­ten kil­pailukyky maail­mal­la jos han­kkii mon­elta suo­ma­laiselta yri­tyk­seltä mate­ri­aalit ja toimit­taa sen myyn­ti­in maail­malle kyl­lä polt­toain­evero syö kilpailukyvyn.
    Tässä lääke suomen nousu­un kansae­dus­ta­jin “täy­tyis tehdä jotain” puhei­den sijaan.

  42. Her­man­ni:
    Mitäs sit­ten kun öljy palaa 100$ bar­reli­hin­toi­hin, poistetaanko/alennetaanko verot takaisin nykytilanteeseen? 

    Ei tietenkään, vähän kuin väli­aikainen autovero…

    Vihreä halu­aa ettei hal­pa öljy vain lai­ta Suomen talouden rat­tai­ta pyörimään, sehän olisi kauheaa; joku työtön saat­taisi saa­da töitä ja kulut­taa, toteut­taa unelmi­aan, käy­dä vaik­ka per­heen kanssa matkoil­la ja ostaa vaik­ka lapselleen pulkan laskiaiseksi!

    Parem­pi että köy­hä jatkaa luo­mukengän­po­h­jan syömistä maakel­laris­saan ja lakkaa unel­moimas­ta, ihan kuin good’ol days at the Sovi­et Union. Sitä pait­si joku delfi­i­ni saat­taa tuke­htua siihen pulkkaan… 

    Nol­lat­alous on hieno jut­tu, etenkin kun asut Punavuores­sa ja sat­ut ole­maan viher­poli­itikko tai ‑virkamies.

  43. Suomes­sa on sen ver­ran kova autovero­tus nimeno­maan auton han­k­in­nas­sa että sent­tien muu­tok­set pumpul­la eivät vaiku­ta siihen käyt­tääkö kym­meniä tai sato­ja tuhan­sia euro­ja enem­män sen ben­sasyöpön auton hankintaan.

    Suomen vero­tuk­set eivät myöskään vaiku­ta mitenkään siihen miten vai­h­toe­htoisia ener­gia­muo­to­ja maail­mal­la kehitetään — Suomes­sa­han tuo­ta kehi­tystyötä ei tapah­du. Jos val­tio­val­ta jotenkin edis­täisi tätä puol­ta niin ken­ties meil­lä olisi joku päivä Suomen oma “Tes­la”, nyt siitä ei ole pelkoa.

  44. Aika sama oste­taanko ben­sasyöp­pöjä vai pihe­jä auto­ja, kun niiden määrä nousee mil­jardista kah­teen. Ja ihan sama kos­kee muu­takin tek­nol­o­gista kehi­tys­tä. Oikeas­t­aan olisi parem­pi pitää öljyn hin­ta alhaal­la ja myös verot, jot­ta öljy kulutet­taisi­in nopeasti lop­pu­un ja koko teolli­nen yhteiskun­ta romahtaisi.

  45. Johtuen autoilun huip­puko­rkeas­ta vero­tuk­ses­ta, olen joutunut jät­tämään auton käyt­töni vain kesäaikaan. Vuosit­tainen ajoneu­voverokin taas nousee, joten koh­ta ovat täys­rait­ti­in yksinelävän eläkeläisen ilot vähissä. Min­ul­la on varsin iäkäs, mut­ta täysin virheetön auto. Siitä on min­ulle vielä iloa pitkäk­si aikaa. Toivon että ben­si­i­ni olisi vielä kesäl­lä 2015 hiekan edullisem­paa niin voisi vähän lomaillakin.

  46. “Öljyn hal­pa hin­ta houkut­telee osta­maan taas ben­sasyöp­pöjä auto­ja ja vie kan­nat­tavu­u­den vai­h­toe­htois­t­en polt­toainei­den kehit­tämiseltä sekä siir­tymiseltä sähköautoihin”

    Suurin kulu autoilus­sa kun on se pääo­maku­lu, joka menee auton han­k­in­taan. Polt­toaineku­lut ovat niin pieni osa kokon­ais­setistä (pääo­maku­lu, huol­lot ja kor­jauk­set, vaku­u­tuk­set), että pie­nil­lä kilo­me­treil­lä sil­lä ei ole mitään väliä mak­saako ben­sa euron vai kak­si per litra.

    Eli rauta­lankaa, mun 15 vuot­ta van­ha “pre­mi­um” auto jos­sa on kaik­ki varus­teet mak­saa 5000€, muu­ta­man vuo­den kulut­tua saan siitä luul­tavasti 2000€. Pääomakulu/kk on reilu 80€/kk.

    Uusi vas­taa­va mak­saa noin 60000€. Mul­la on näp­pärästi 10000€ säästöjä ja otan autoon lainaa 50000€. Lainaa mak­san 536€/kk.

    Kun olen käynyt muu­ta­man ker­ran mar­mori­tiskil­lä huol­los­sa (min­i­mi 1000€ per ker­ta), on aika vai­h­taa auto.

    60000€ auto mak­saakin 4 vuo­den käytön jäl­keen enää 25000 euroa joten arvon alen­nuk­ses­ta tule­va pääo­maku­lu on 730€/kk.

    Uudel­la autoilus­sa siis pääo­maku­lu on noin 1450€/kk, joka on hitusen enem­män kuin tuo van­hal­la romul­la tule­va 80€/kk.

    Toisek­seen tuos­sa laskel­mas­sa lop­pu­vel­ka on suurem­pi kuin autos­ta saata­va hin­ta, säästöt ovat men­neet eikä uusia ole ker­tynyt kun kaik­ki on men­nyt espan­jalais­pankille joka ystäväl­lis­es­ti rus­tasi lainalaskelman.

    Siihen on hyvät syyn­sä mik­si Suomen autokan­ta on Euroopan van­hin. Autovero ja auton ALV on vapaae­htoinen vero ja jätän sen mielu­usti mak­samat­ta, vaik­ka uusi kiu­lu kulk­isi pelkäl­lä polt­toaineen tuok­sul­la tai ruusunnupuilla.

  47. Kan­natet­ta­va aja­tus, mut­ta veronko­ro­tus pitäisi heti kom­pen­soi­da esim. suun­taa­mal­la se liiken­teen sähköistymisen tukemiseen, win-win. Öljyn­hin­nan noustes­sa veroa pitäisi taas tietenkin laskea!

  48. Mikko L:
    Eikö yksit­täisen maan olisi vaikea toteut­taa tämä, kos­ka sil­loin kyseisen maan yri­tys­ten kil­pailukyky kär­sisi ver­rat­tuna globaalei­hin kil­pail­i­joi­hin? Ener­gia on niin oleelli­nen kom­po­nent­ti melkein mitä tahansa teollisuutta…

    Täl­laises­sa tilanteessa tarvi­taan hiil­i­t­ulle­ja tai jotain vas­taavaa tasaa­maan tilanne rajoil­la. Valitet­tavasti Suomen, EU:n ja vihrei­denkin agen­dal­la kau­pan vapaus ja talous­ra­jo­jen purkami­nen on tärkeäm­pää kuin ilmas­ton­suo­jelu. Siis­pä teol­lisu­u­den pakoa mui­hin vas­tu­ut­tomampi­in mai­hin voi käyt­tää hyvänä tekosyynä olla vähen­tämät­tä päästöjä. Ede­tään siis vas­tu­ut­tomim­man taloudel­lis­es­ti merkit­tävän maan aset­tamien suun­tavi­ivo­jen mukaan.

  49. Köy­hä:
    Entäs jos nos­te­taan pääkaupunkiseudul­la polt­toaineen hin­ta 10€:n litra kun siel­lä se julki­nen tun­tuu toimi­van ja pide­tään muual­la täl­lä tasolla… 

    Julki­nen liikenne toimii osit­tain kan­takaupungis­sa, mut­ta sen ulkop­uolel­la ajate­taan kalli­il­la tyhjiä busse­ja. Kovin pitkälle täl­lä sys­teemil­lä ei pötk­itä todel­lisu­udessa ja sys­tee­mi rom­ah­taa jos­sain vai­heessa omaan mah­dot­to­muu­teen­sa. Ihan samal­la taval­la kuin tyhjien postibussien ajat­ta­mi­nen pitkin ja poikin Suomea lopetet­ti­in aikanaan.

    Sitä pait­si. Halu­aisin nähdä sen kahvi­lan­pitäjän, maalaus­li­ik­keen tai ver­hoil­i­jan, joka kiikut­taa tukku­os­tok­sen­sa, keikkatavaransa tai tuot­teen­sa spåral­la töi­hin tai asi­akkaalle. 😀 Kaik­ki ener­giaan ja liiken­teeseen kohdis­tu­va vero­tus vain leikkaa ostovoimaamme eli elin­ta­soamme, joka on Län­si-Euroopan huonoin. Eyhtä fik­sua puuhastelua juin pääo­mavero­tus, kuten tämän pivän HS:sta olemme taas päässeet lukemaan.

    Oil­isi todel­la mukavaa, että vero­tuk­sen kan­ta­vana voimana olisi jotain muu­ta kuin sairas kateus. Toivon joul­u­lah­jak­si ihan vähän jär­jen val­oa edus­ta­jille veropolitiikkaan. 😉

  50. hei kaik­ki kansane­dus­ta­jat etenkin soin­in­vaara niin pitäähän jotenkin saa­da kerät­tyy vero­ja ettei suomen kans pääse ajeleen autol­la yhtään halve­mal­la onhan se teil­lä eri asia kun ajelette tak­sil­la ilmasek­si kansan pikki­in ja nau­rat­te par­taanne et siinähän suomen kansa mak­se­lee veroina ym on tää suo­mi oikein sarvikuono­jen maa tart­tee var­maankin myy­dä kaik­ki omaisu­us pois ja muut­taa kaik­ki rahak­si ja muut­taa vaik­ka taimaa­han asumaan . on läm­mintä koko vuo­den ja asum­i­nen on todel­la halvem­paa ja siel­lä ei ole sarvikuono­ja verot­ta­mas­sa jos jokin moista veroo per­imässä. niin ja sit vielä kun tulee näit eko auto­ja enem­män likken­teeseen sähkö hybri­di vety auto niin nyt on viel ilman veroo mut kun tulee tarpeek­si liiken­teeseen niin johan val­tio­val­ta lätkäsee veron niihinkin et se siitä. ja hel­vetti vaik­ka joku kek­sis pelkäl­lä vedel­lä kulke­van auton sade­vesi merivesi ym mil­lä vois ajel­la niin siihenkin laitet­tais taas jonkin moinen vero. no sade­vet­tä ei tule mit­tarista ja se ei pitäs olla veroa laisinkaan. mut jol­lakin kepuli kon­stil­la suomen hal­li­tus lait­tas veron siihenkin pelkkään sadeveteen.

  51. Jospa muutet­taisi­in vero­tus­ta Ruotsin malli­in. Siel­lä verote­taan kivi­hi­iltä (2,5 krt Suomea enem­män) , maakaa­sua ja polt­toöljyä huo­mat­tavasti Suomea enem­män. Eikä aina oltaisi moot­toriben­san kim­pus­sa, jon­ka vero­tus Suomes­sa on jo huip­puko­rkeal­la tasol­la (hin­nas­ta 60% veroa).

    Tässä hyvä ver­tailu vero­tuk­ses­ta Suomen ja Ruotsin välil­lä. Sivul­la 28 ole­va taulukko ker­too erot selkeästi.

    https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/93993/Energiaverotus%20Ruotsissa%20ja%20vertailu%20Suomeen.pdf?sequence=2

    Hyvää Joulua kaikiile !

  52. Hyvä Osmo,

    Tarkoi­tatko että muiden maid­en pitäisi seu­ra­ta Suomen esimerkkiä polt­toainei­den korke­as­sa vero­tuk­ses­sa? Jos näin on niin onhan se kiva unel­moi­da, mut­ta onnek­si monis­sa muis­sa mais­sa on ymmär­ret­ty että ihmis­ten liikku­mi­nen on toiv­ot­tavaa eikä sitä pyritä vero­tuk­sel­la min­i­moimaan. Jos taas olet sitä mieltä että Suomes­sa pitäisi entis­es­tään kiristää polt­toain­evero­tus­ta, niin se on mielestäni aivan älytön idea tässä talousti­lanteessa (tai muutenkaan kos­ka verot ovat jo ns. “tapis­sa”). Polt­toaineen korkeampi vero­tus kun var­masti nos­taa kaikkia kulu­tush­in­to­ja, eli inflaa­tio karkaa yhä kauem­mas muun euroopan tasos­ta. Täl­löin esim. nol­lako­ro­tuk­set palkka­neu­vot­teluis­sa ovat liian vaikei­ta, kos­ka ostovoiman vähen­e­m­i­nen on jo pitkään tun­tunut keski­t­u­loisen elämässä.

    En yleen­säkään ymmär­rä vihrei­den teese­jä, ydin­voimaa ei saa rak­en­taa, vaik­ka se on kaikkein tehokkaimpia tapo­ja vähen­tää co2 päästöjä Suomes­sa täl­lä het­kel­lä. Rikkidi­rek­ti­ivi ajet­ti­in Itämerel­lä etu­a­jas­sa ver­rat­tuna muuhun maail­maan. Ja mitä tulee esim. Ville Niin­istön perusteisi­in siitä että täl­laisel­la poli­ti­ikalla luo­daan clean­tech-työ­paikko­ja, niin kyl­lä ne työ­paikat tule­vat koulu­tuk­sen kaut­ta eikä sil­lä että Suomen kil­pailukykyä rajoite­taan mui­hin näh­den. Kyl­lä esim. Wärt­silä edelleen olisi johtavia yri­tyk­siä alal­laan, vaik­ka rikkidi­rek­ti­ivi olisi Itämerel­lä vas­taa­va kuin vaik­ka Välimerellä.

    Joskus äänestinkin vihre­itä, mut­ta en enää täl­lä vuosituhannella.

  53. Mui­ta vero­ja laske­mal­la nos­te­taan öljy­tuot­tei­den vero­tus­ta. Tämä käytän­nössä tarkoit­taisi sitä, että las­ke­taan vero­tus­ta kasvukeskuk­sis­sa, jot­ta syr­jäseu­tu­jen ihmiset jou­tu­isi­vat mak­samaan liikku­mis­es­taan yhä enem­män. Vai­h­toe­hto­ja liikku­miselle kun ei tääl­lä ole. Anopil­lani, 74 v, on yli 20 km lähim­pään kaup­paan, yli 40 km lähim­pään apteek­keein ja ter­veyskeskuk­seen ja yli 15 km lähim­mälle bus­sipysäkille, jos­ta kul­kee siis koulu­aa­muina yksi bus­si ja toinen illal­la takaisin, muuten on hil­jaisem­paa. Ja tämä siis Etelä-Savos­sa, kauem­pana on vielä hankalampaa.

  54. Et sit­ten Osmo jak­sanut edes tark­istaa noi­ta öljyn­tuotan­tokus­tan­nuk­sia ennen kuin ulos­tit hajatel­masi inter­net­si­in? ns. break even hin­ta menee hal­vas­ta saudiöljys­tä 27$ aina sinne kalleim­paan arc­tiseen öljyyn 75$ bar­reli. 85% maail­man tuotan­nos­ta on kan­nat­tavaa vielä 52$/bbl hinnalla. 

    Taisi men­nä nyt Osmol­la venäjän bud­jet­ti ja tuotan­tokus­tan­nuk­set sekaisin..

  55. Kom­mu­nis­tit halu­si­vat aikaan määrätä hin­nat tuot­teille. Tämä on sitä samaa. Toiv­ot­tasti ihmiset nyt heräävät vähitellen tähän vihreään puhal­luk­seen, jos­sa kaikkea halu­taan verottaa.

  56. Petri Wik­ström:
    Kan­natan, jos val­tio olis fik­su se nos­tas ben­saveroa just nyt. Kuin­ka nopeesti tuo käy?

    Tiedok­sesi: ben­savero nousee vuo­den 2015 alus­ta (taas). Suurin vaiku­tus on inflaa­tioon, kaik­ki on taas koh­ta kalli­im­paa. Mitään posi­ti­ivisia vaiku­tuk­sia en täl­lä näe olevan.

  57. Päin­vas­toin, liuskeöljyn tuotan­tokus­tan­nuk­set ovat laske­neet yllät­tävän nopeasti teknolo­gian kyp­syessä, ja on aika vähän syitä uskoa, että tuo teknolo­gia olisi tul­lut vielä valmi­ik­si. Globaalia poten­ti­aali­a­han on aika reippaasti.

    Argu­ment­ti oli ladot­tu kau­ni­isti: jos sitä ere­htyy kak­istele­maan, on ääliö. Ehkä niin.

    En epäile, ettem­mekö polt­taisi kaikkea mah­dol­lista fos­si­ilista ener­giaa mah­dol­lisim­man nopeasti. Val­lit­se­va ide­olo­gia melkein­pä edel­lyt­tää sitä. Vai­h­toe­hdot ovat liian suurten muu­tosten takana.

    Sikäli, kun olen ymmärtänyt, peak oilis­sa on kyse nimeno­maan hal­van raakaöljyn lop­pumis­es­ta. Mikä sit­ten on hal­pa? Kolminu­meroinen hin­ta on toki hal­pa suh­teessa esimerkik­si nelinu­meroiseen, mut­ta se on selkeästi kallis suh­teessa hin­toi­hin ennen vuot­ta 2007. 

    Sivu­men­nen sanoen: jos kasvul­la olisi rajat, miten niiden saavut­ta­mi­nen poikkeaisi nykyis­es­tä tilanteesta? Hyvälaa­tu­i­sista varan­noista ale­taan raapia pohjia, ja jäl­jel­lä ole­vat “epäkon­ven­tion­aaliset” ovat kalli­impia rahas­sa ja eri­tyis­es­ti ener­gias­sa, mis­tä seu­raa, ettei tuotan­toa voi mieli­v­al­tais­es­ti kas­vat­taa. Ener­gia poli­ti­soituu: kah­den­väliset kau­pat lisään­tyvät, eivätkä kaik­ki bar­relit tule markki­noille. Ihmis­ten kyky vai­h­taa työtään kulu­tuk­seen alkaa heiketä. Hur­jan velka­an­tu­misen ja päällekkäis­ten kri­isien takia on vaikea sanoa, kuin­ka paljon. 

    Kasvun rajathan eivät koske kaikki­in samal­la taval­la, vaan joidenkuiden työ saat­taa olla jopa arvokkaam­paa. Siitä syn­tyy kaiken­laisia ide­ol­o­gisia irtiottoja.

  58. Petri Wik­ström:
    Kan­natan, jos val­tio olis fik­su se nos­tas ben­saveroa just nyt. Kuin­ka nopeesti tuo käy?

    Lain säätämi­nen tai muut­ta­mi­nen vie min­imis­sään 3 päivää.

  59. Val­tio­val­ta on niin epälu­otet­ta­va “sopimuskump­pani” että mei­dänkin petheessä men­nään seu­raa­vat vuodet reilun 400g CO2- päästöil­lä, vaik­ka rahaa ja halua olisi ostaa uusi sähköau­to. Pitäisi saa­da takeet että vero­tus pysyy stabi­ili­na esim. seu­raa­vat 8 vuot­ta eikä “kateusvero” iske heti kun ajaa auton liik­keestä ulos.

    Mik­si vihreät eivät edis­täneet hal­li­tuk­ses­sa ollessaan 0g-sähköau­toille porkkanaa vaan antoi­vat lisää keppiä?

  60. Olli Knu­ut­ti­la:
    Mui­ta vero­ja laske­mal­la nos­te­taan öljy­tuot­tei­den vero­tus­ta. Tämä käytän­nössä tarkoit­taisi sitä, että las­ke­taan vero­tus­ta kasvukeskuk­sis­sa, jot­ta syr­jäseu­tu­jen ihmiset jou­tu­isi­vat mak­samaan liikku­mis­es­taan yhä enem­män. Vai­h­toe­hto­ja liikku­miselle kun ei tääl­lä ole. Anopil­lani, 74 v, on yli 20 km lähim­pään kaup­paan, yli 40 km lähim­pään apteek­keein ja ter­veyskeskuk­seen ja yli 15 km lähim­mälle bus­sipysäkille, jos­ta kul­kee siis koulu­aa­muina yksi bus­si ja toinen illal­la takaisin, muuten on hil­jaisem­paa. Ja tämä siis Etelä-Savos­sa, kauem­pana on vielä hankalampaa.

    Turhaa itkua. Jos asuu korves­sa, pitää hyväksyä, ettei saatavil­la ole saman­laisia palvelui­ta kuin kaupungeis­sa ja että liikku­miseen menee enem­män rahaa. Tääl­lä kaupungeis­sa asum­i­nen taas on kalli­im­paa ja luon­toon pääsy luksusta. 

    Jos anop­pia ben­salaskut alkaa sylet­tää, niin kämp­pä myyn­ti­in ja asumaan vuokralle kaupunkiin!

  61. Järkevä aja­tus, masen­tavia kom­ment­te­ja. Verot val­tion mak­set­tavak­si ja sitä rataa.

    Työn vero­tus­ta tulee vast­ede­skin laskea ja hait­tavero­ja nostaa.

    Hyvää joulua!

  62. “ja koko teolli­nen yhteiskun­ta romahtaisi.” 

    Jos tuo­ta todel­lakin toiv­ot, niin olisi suo­tavaa, että juuri SINUN ruokasi ja lämpimäsi lop­puisi­vat ensim­mäis­ten joukossa.

  63. Tämä lak­sel­ma perus­tuu vain raakaöljyn hin­taan. Raakaöljys­tähän on vain osa, en tiedä kuin­ka suuri osa. kel­paa ajoneu­vo­jen polt­toaineek­si ja kevyek­si polt­toöljyk­si (“dieselöljyk­si”.

    Olkoon raakaöljyn nykyi­nen hin­ta 60 e/ tyn­nyri ja “luon­nolli­nen” hit­na 120 e / tyn­nyri. 60 e/ tyn­nyri ero­tus tekee n hin­taeroa 375 e/ 100 l. eli 0,38 e litralle. 

    Ensin tein laskel­man uno­htaen, että hin­ta ilmoite­taan bar­releis­sa (n. 160 l) eikä ton­neisa tai per tuhat litraa. Ajat­telin ensin, etä 6 snt /litra ei ole paha lisä.

    Sak­sas­sa on — tai oli, kun viimek­si siel­lä kävin -
    likimäärin samat polt­toaineen hin­nat kuin Suomes­sa. Puhuimem asi­as­ta 40-luvul­la syn­ty­nen tut­tuni, insinöörin kanssa v. 2009, jol­loin ben­si­inin hin­ta oli nous­sut 1,50 e/litra: “Sil­loin kun aloitin työni, ben­si­i­ni mak­soi 50 pfen­nikiä litral­ta, ja palkkani ol 2 D‑markka tun­nil­ta. Nyt ben­si­i­ni mak­saa 1,50 e litral­ta, mut­ta­palkkani 15 euroa tunnilta.”

    Help­po laskea, kuin­ka paljon ben­saa sai tun­tipal­ka­lla sil­loin ja nyt.

  64. E39&e61:
    Val­tio­val­ta on niin epälu­otet­ta­va “sopimuskump­pani” että mei­dänkin petheessä men­nään seu­raa­vat vuodet reilun 400g CO2- päästöil­lä, vaik­ka rahaa ja halua olisi ostaa uusi sähköau­to. Pitäisi saa­da takeet että vero­tus pysyy stabi­ili­na esim. seu­raa­vat 8 vuot­ta eikä “kateusvero” iske heti kun ajaa auton liik­keestä ulos.

    Mik­si vihreät eivät edis­täneet hal­li­tuk­ses­sa ollessaan 0g-sähköau­toille porkkanaa vaan antoi­vat lisää keppiä?

    OS liene toden­nut täl­lä pal­stal­la sen tosi­seikan, että viimeiset kilo­watit tuote­tan aina hiilivoimalal­la. CO2-päästö pitää laskea sen mukaan, eikä sähköau­to sik­si todel­lisu­udessa ole sen vähem­män hiilid­iok­sidip­i­toinen kuin bensavehjekään.

  65. “rahaa vir­taisi öljysheikeille ja Putinille vähem­män ja oma­lle val­ti­olle enemmän”. 

    En halua antaa lisää val­ti­olle. Öljysheik­it ja Putin antaa rahalle vastinet­ta sil­lä saa auton liik­keelle ja mökin lämpimäk­si, val­tio vain palkkaa lisää virkamiehiä kek­simään ongelmia ja toisia ratko­maan samo­ja ongelmia. Kir­joit­ta­jal­la ei ole ymmärtämys­tä markki­noista, uskoo ilmiön ole­van väli­aikainen JA SILTI siihen pitää kek­siä uut­ta ongel­maa ja ratkaisua. 

    Jotenkin näistä poli­itikoista vaan tulee sel­l­ainen fiilis ettei heil­lä ole käsi­tys­tä ihmis­ten nor­maal­ista elämästä, nor­maal­ista työelämästä ja niihin liit­tyvistä haasteista. Aivan vier­aan­tunei­ta. Siis yksinker­tais­es­ti san­ot­tuna tilapäis­es­ti hal­ven­tunut öljy ei ole ongel­ma, johon tarvit­see puuttua.

  66. Nyt vähän taisi monil­la kom­men­toi­jil­la ns. mopo keulia. 

    Tuot­teen hin­nan määräävät kysyn­tä ja tar­jon­ta. Vero tai tul­li tms muut­ta­vat sitä hin­taa jon­ka myyjä ja osta­ja näkevät; Myyjä näkee halvem­man hin­nan ja osta­ja kalli­im­man hin­nan kuin ilman veroa. Tätä nimitetään veroki­ilak­si. Kysyn­nän ja tar­jon­nan jous­tol­la tarkoite­taan sitä, miten osta­jat ja myyjät käyt­täy­tyvät hin­nan muuttues­sa. Jos tar­jon­nan jous­to on vähäistä, niin myyjä vähen­tää myymisiään vain vähän vaik­ka hin­ta putoaisikin. Jos kysyn­nän jous­to on vähäistä, niin osta­ja ostaa melkein yhtä paljon vaik­ka sit­ten hin­ta nousisikin. 

    Öljy­tuot­tei­den kohdal­la jous­to on so-and-so. Opec perustet­ti­in sitä varten että jous­toa saataisi­in aikaan, kos­ka jous­tam­a­ton tar­jon­ta piti hin­nat alhaal­la kun kysyn­tä oli help­po sat­ur­oi­da. Sau­di­en ja vas­taavien öljyn­tuotan­tokus­tan­nuk­set ovat niin mata­lat, että niiden tuotan­tomäärä on oikeasti poli­it­ti­nen päätös. Kun hin­ta oli reilus­sa satases­sa, niin öljyn ja sen läheis­ten sub­sti­tu­ut­tien tuotan­to alkoikin tul­la kan­nat­tavak­si myös siel­lä mis­sä niitä ei ennen tuotet­tu, eli yllä­mainit­tu liuskeöljy ja ‑kaa­su. Hin­nan pudotes­sa nämä jous­ta­vat alta pois.

    Osmon argu­ment­ti on kuitenkin vali­di. Jos hin­ta on 100 dol­lar­in paikkeil­la, niin siinä on Sau­di­en ter­ror­is­tik­oulu­tuk­sen rahoituk­seen aika paljon katet­ta. Jos Sau­di­en öljylle lätkäistäisi­in kaikkial­la muual­la maail­mas­sa 50 euron tul­li, niin Sau­dit saisi­vat öljys­tään sen 50 dol­lar­ia ja nämä maat nap­paisi­vat omi­in kas­soi­hin­sa sen toiset 50 dol­lar­ia, eikä öljyn maail­man­markki­nahin­ta siitä mihinkään liikah­taisi. Jos kaikissa län­si­mais­sa olisi Suomen ben­saveron tasoinen vero öljy­tuot­teille, niin hin­ta ei olisi koskaan nous­sutkaan niin korkeak­si kuin se oli, kos­ka kysyn­tä olisi tait­tunut jo aikapäivää sitten. 

    USA voisi tässä tur­vau­tua pro­tek­tion­is­mi­in, eli lätkäistä öljylle tuon­ti­t­ullin. EU voisi tehdä samoin. Sen­si­jaan jos joku Suomen kokoinen maa tek­isi niin, niin se näky­isi kyl­lä vaan suo­raan hin­nas­sa. Osmon argu­ment­ti toimii, jos se tarkoit­taisi että USA, Kiina, EU ja Japani lait­taisi­vat tuon­ti­t­ul­lit öljylle. Int­ian kohdal­la riit­täisi että se lakkaisi sub­ven­toimas­ta öljynku­lu­tus­ta. Sen­si­jaan se ei toi­mi, että Suomes­sa nos­te­taan öljy­tuot­tei­den vero­ja, kos­ka Suomen kysyn­tä on niin mität­tömän pieni osa maail­man­markki­noiden kysynnästä.

  67. Täl­lä kom­men­til­la ei saa ystäviä, mut­ta enpä mal­ta olla totea­mat­ta: autoil­i­jana olen sitä mieltä, että autoilun kokon­aiskus­tan­nuk­sia voisi vielä nostaakin. 

    Jostain­han ne verot pitää kerätä, ja ainakin tääl­lä hyvän joukkoli­iken­teen alueil­la tämä olisi kelpo tapa, sil­lä samal­la siitä seu­raisi monia hyviä oheis­vaiku­tuk­sia. Toki maaseudul­la jonkin­lainen kom­pen­saa­tio olisi var­maan tarpeen.

    Miet­timisen arvoista toki olisi se pitäisikö verot ja mak­sut kohdis­taa omis­tamisen sijas­ta saas­tut­tavaan käyt­töön, ben­si­iniveroon ja tietulleihin?

  68. Ei se sähköau­to ole mikään 0g hiilipäästöi­nen, vaan sen päästöt ovat ne mitä ne keskimääräisessä, tai jopa mar­gin­aalises­sa sähkön­tuotan­nos­sa ovat, eli talvisin se on hiiltä. Sähköau­ton päästöt ovat siis ben­sapi­hiä polt­to­moot­to­ri­au­toa huo­mat­tavasti suuremmat.

  69. tiedemies:
    Ei se sähköau­to ole mikään 0g hiilipäästöi­nen, vaan sen päästöt ovat ne mitä ne keskimääräisessä, tai jopa mar­gin­aalises­sa sähkön­tuotan­nos­sa ovat, eli talvisin se on hiiltä. Sähköau­ton päästöt ovat siis ben­sapi­hiä polt­to­moot­to­ri­au­toa huo­mat­tavasti suuremmat.

    Olet väärässä, kahdel­lakin tavalla:
    1) sähköau­to on päästötön. Sähkön­tuotan­to on osa päästökaup­pasek­to­ria, jon­ka päästöt on rajat­tu. Liiken­teen sähköistämi­nen vähen­tää liiken­teen päästöjä, mut­tei lisää sähkön­tuotan­non päästöjä.
    2) sähköau­tot ladataan kun ne ovat parkissa, eli pääsään­töis­es­ti yöl­lä ja osin keskipäiväl­lä. Lataus on help­po ajoit­taa hal­van sähkön aikaan, eli pait­si että ne ovat päästöt­tömiä, niiden latauk­seen käytetään lisäk­si päästötön­tä sähköä, yöl­lä ydin­sähköä ja tuulivoimaa, päiväl­lä mah­dol­lis­es­ti jatkos­sa aurinkoenergiaa.

  70. Markku af Heurlin: OS liene toden­nut täl­lä pal­stal­la sen tosi­seikan, että viimeiset kilo­watit tuote­tan aina hiilivoimalal­la. CO2-päästö pitää laskea sen mukaan, eikä sähköau­to sik­si todel­lisu­udessa ole sen vähem­män hiilid­iok­sidip­i­toinen kuin bensavehjekään. 

    Vaan sähköau­ton latauk­seen ei käytetäkään “viimeisiä kilo­wat­ti­tun­te­ja”, vaan halvimip­ia kilo­wat­ti­tun­te­ja. Googlaa tai opiskele muuten käsit­teet: “päästökaup­pa” ja “kysyn­täjous­to”.

  71. tiedemies:
    Ei se sähköau­to ole mikään 0g hiilipäästöi­nen, vaan sen päästöt ovat ne mitä ne keskimääräisessä, tai jopa mar­gin­aalises­sa sähkön­tuotan­nos­sa ovat, eli talvisin se on hiiltä. Sähköau­ton päästöt ovat siis ben­sapi­hiä polt­to­moot­to­ri­au­toa huo­mat­tavasti suuremmat.

    Näin on. The Econ­o­mist selit­tää tuoreessa print­tile­hdessä ja vide­ol­la tääl­lä, miten rajusti sähköau­ton ympäristöys­täväl­lisyys riip­puu lataussähkön tuotantotavasta:

    http://www.economist.com/blogs/economist-explains/2014/12/economist-explains-18

    1. Jos autot ladataan yöl­lä, sähkön päästöt ovat taval­lista pienem­mät kovia pakkaöitä luku­unot­ta­mat­ta. Tähän pitäisi hin­tao­h­jauk­sel­la päästä.

  72. Mikko L: Eikö yksit­täisen maan olisi vaikea toteut­taa tämä, kos­ka sil­loin kyseisen maan yri­tys­ten kil­pailukyky kär­sisi ver­rat­tuna globaalei­hin kilpailijoihin?

    No jonkin ver­ran, mut­ta Suomi­han on sen kuitenkin jo toteut­tanut, ja osa muu­ta EU:ta Suomen perässä. Nyt sit­ten voisimme yrit­tää saa­da muutkin toteuttamaan.

  73. E39&e61: Mik­si vihreät eivät edis­täneet hal­li­tuk­ses­sa ollessaan 0g-sähköau­toille porkkanaa vaan antoi­vat lisää keppiä?

    Mik­si pitäisi tukea isol­la rahal­la teknolo­giaa, joka parhaas­sakin tapauk­ses­sa säästää hin­ta­lap­pu­un­sa näh­den vähän päästöjä, ja todel­lisu­udessa ei vält­tämät­tä säästä yhtään mitään? Veron­mak­sa­jana mielel­läni näk­isin jonkin­laisen kus­tan­nus-hyö­ty­suh­teen subventiossa.

  74. Se on aina niin muka­va lukea, että Suomes­sa on maail­man korkein autovero, Euroopan van­him­mat autot ja kallein ben­sa. Fak­to­jen tsekkaami­nen voisi tosin vähän hillitä tätä.

    Korkeampia autovero­ja löy­tyy läheltäkin, Tan­skas­ta ja Nor­jas­ta. Merkit­tävän kokoisia autovero­ja on mon­es­sa maas­sa, vaikka­pa Hol­lan­nis­sa, Irlan­nis­sa ja Portugalissa.

    Viro­laisil­la on meitä pari vuot­ta van­hem­mat autot, eivätkä autoverot­toman auto­te­ol­lisu­us­maa Ruotsinkaan auto­jen kes­ki-ikä ole kuin pari vuot­ta nuorem­pi (Ruotsi/Suomi/Viro: 10/12/14 vuot­ta). Sak­sas­sa — jos­sa tun­netusti on vain tuli­ter­iä iso­ja bemare­i­ta — auto­jen kes­ki-ikä on vajaa 9 vuot­ta. Tosin rel­e­vantimpi mit­tari olisi auto­jen ikä pain­otet­tuna ajo­suorit­teel­la, mut­ta sitä ei tai­da olla saatavissa.

    Polt­toaineen hin­nois­sa Suo­mi on aika lähel­lä Län­si-Euroopan yleistä tasoa. Esimerkik­si Ital­ias­sa men­ovesi on selvästi kalli­im­paa (Nor­jas­ta nyt puhumattakaan).

    Ajoneu­vovero (vuo­sivero) on Suomes­sa myöskin varsin maltil­lisel­la tasol­la. Sitä tosin pitäisi aina tarkastel­la elinkaariverona autoveron kanssa yhdessä.

    Valit­ta­mi­nen on kivaa, mut­ta suo­ma­lainen autovero­tus on viime vuosikym­meninä hiipinyt paljon lähem­mäs län­sieu­roop­palaista yleistä tasoa. On se kovaa, mut­ta niin se on muillakin.

    (Itse aiheeseen sen ver­ran, että jos öljyn hin­taa saisi veroil­la korotet­tua kaikissa öljy­tuot­teis­sa muu­ta­man kymme­nen taalan bar­relil­isän ver­ran, se voisi olla hyvä idea. Nyt esimerkik­si öljyläm­mi­tyk­sen pudon­nut kus­tan­nus hidas­taa läm­mi­tysjär­jestelmien järke­viä uud­is­tamisia. Moot­toriben­si­i­ni on tässä vähän sivuroolissa.)

    1. Tuo­hon voi lisätä vielä sen, että dieselpolt­toaineen vero­tus on Suomes­sa selvästi alle keskiar­von, lähel­lä EU:n säätämää alara­jaa. Yleen­sä diesel on ben­san hintaista.

  75. tiedemies:
    Ei se sähköau­to ole mikään 0g hiilipäästöi­nen, vaan sen päästöt ovat ne mitä ne keskimääräisessä, tai jopa mar­gin­aalises­sa sähkön­tuotan­nos­sa ovat, eli talvisin se on hiiltä. Sähköau­ton päästöt ovat siis ben­sapi­hiä polt­to­moot­to­ri­au­toa huo­mat­tavasti suuremmat. 

    Ei se ben­sa tai­da auton tankki­inkaan päästä 0g hiilipäästöl­lä. On alyl­listä epäre­hellisyyt­tä kat­soa koko ener­gian tuotan­toketjua vain sähkön osalta.

    Nämä uudet ben­sapi­hit suo­raruisku­tus moot­torit ovat diise­leitäkin pahempia pien­hiukkas­ten tuot­ta­jia. Huonoin vai­h­toe­hto ajamiseen siel­lä mis­sä on ihmisiä hen­git­tämässä samaa ilmaa.

    Itseäni huo­let­taa enem­män ilman laatu kehä3:n sisäl­lä kuin suo­ma­lais­ten mah­dol­lisu­us vaikut­taa globaali­in co2-kuor­maan henkilöautovalinnoillaan.

  76. Ener­gian vero­tuk­sen nos­t­a­mi­nen suomes­sa ei vaiku­ta mil­lään tapaa maail­man oljyn kokon­aisku­lu­tuk­seen, tai ympäristöön. Ain­oa todel­li­nen vaiku­tus on suo­ma­lais­ten köy­htymi­nen ja suomes­sa toimivien yri­tys­ten toim­intakus­tan­nuk­sien kasvu.

  77. Viherinssi: Mik­si pitäisi tukea isol­la rahal­la teknolo­giaa, joka parhaas­sakin tapauk­ses­sa säästää hin­ta­lap­pu­un­sa näh­den vähän päästöjä, ja todel­lisu­udessa ei vält­tämät­tä säästä yhtään mitään? Veron­mak­sa­jana mielel­läni näk­isin jonkin­laisen kus­tan­nus-hyö­ty­suh­teen subventiossa.

    Vai­h­toe­hto­ja ei paljon ole. Biopolt­toaineisi­in liit­tyy huo­mat­tavia negati­ivisia epä­suo­ria vaiku­tuk­sia, joi­hin viime vuosi­na on herät­ty. Toisek­seen biopolt­toaineisi­in liit­tyy riit­tävyys- ja ener­giate­hokku­u­songelmia. Bio­mas­san ener­gia­sisäl­löstä tärväy­tyy iso osa kun se muute­taan polttonesteeksi.

    Liiken­teen sähköistämisen kus­tan­nuk­sia liioitel­laan bio-huumeises­sa Suomes­sa. Kus­tan­nus ei oikeasti ole suuren suuri, kun uuden öljysyöpön sijaan oste­taankin sähköau­to (bev tai phev). Vähälle huomi­olle ovat myös jääneet bio-hypetyk­seen käyte­tyt val­tion miljoonat. Yhden äänekosken jalosta­moon tärvä­ty­il­lä tuk­isum­mil­la olisi jo saatu raken­net­tua kat­ta­va pikalatausverkos­to Suomeen ja kan­nustet­tua kehit­tymään merkit­tävä sähköau­tomäärä Suomeen.

  78. Mielestäni vero­tuk­sen ohjaus­vaiku­tus (tässäkin tapauk­ses­sa) on jo menetet­ty. Kulut­ta­ja ostaa kallista polt­ton­estet­tä autoon­sa ja jät­tää käymät­tä rav­in­to­las­sa, jon­ka omis­ta­ja kiroaa alvia, palkkoja(jossa vero­ja) ja vuokria(jossa vero­ja). Pitäisi miet­tiä älykkäämpiä vaihtoehtoja.

  79. Niin Osmo
    Ei ole tul­lut vas­taus­ta kysymyk­seen, onko verot­ta­ja valmis laske­maan polt­toain­evero­ja kun öljyn hin­ta nousee?

    Pekka T.:
    Tämä on taas niin ter­ve­järki­nen ehdo­tus, ettei sil­lä ole todel­lises­sa maail­mas­sa mitään läpi­menon mah­dol­lisuuk­sia. Asi­aan kun liit­tyy niin paljon mui­ta into­hi­mo­ja, kuten ben­si­inin hal­pa hin­ta, joi­ta niin päät­täjät kuin tavalli­nen kadun­mie­skin pitävät paljon tärkeämp­inä kuin laa­jem­paa hyötyä.

    Ylipäätään sanat “vero­jen nos­to” herät­tävät yleen­sä välit­tömästi sel­l­aisen vas­tus­tuk­sen, että enem­pi pohtimi­nen voidaan lopet­taa siihen.

    Ja sanomat­takin selvää: ympäristökin kiit­täisi. Mut­ta se kai nyt ei ole päät­täjien enem­mistölle mikään mainit­ta­va arvo. Ympäristö kun ei äänestä.

    Viherinssi: Mik­si pitäisi tukea isol­la rahal­la teknolo­giaa, joka parhaas­sakin tapauk­ses­sa säästää hin­ta­lap­pu­un­sa näh­den vähän päästöjä, ja todel­lisu­udessa ei vält­tämät­tä säästä yhtään mitään? Veron­mak­sa­jana mielel­läni näk­isin jonkin­laisen kus­tan­nus-hyö­ty­suh­teen subventiossa.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo­hon voi lisätä vielä sen, että dieselpolt­toaineen vero­tus on Suomes­sa selvästi alle keskiar­von, lähel­lä EU:n säätämää alara­jaa. Yleen­sä diesel on ben­san hintaista.

  80. Spoi­leri: Argu­ment­ti oli ladot­tu kau­ni­isti: jos sitä ere­htyy kak­istele­maan, on ääliö. Ehkä niin.

    Saa sitä kak­istel­la, ja varsinkin perustel­la, ilman että leimau­tuu ääliök­si. Voi se olla, että aurinkosähkön hin­to­jen lasku pysähtyy oleel­lis­es­ti tähän, tai jopa kään­tyy nousu­un. Ja voi olla, että öljyn hin­nan laskus­sa on kyse vain salali­itos­ta sau­di­en ja amerikkalais­ten kesken. Ja voi olla, että sähköi­nen liiken­nein­fra jää mität­tömään rooli­in globaal­isti. Ja voi olla, että liuskeöljyn tuotan­to oli het­kelli­nen piristys­ruiske, ja se lopah­taa tämän vuosikymme­nen aikana oli hin­ta mikä tahansa. 

    Se, mikä on ääliömäistä, on pitää kaikkea ylläol­e­vaa niin itses­tään­selvästi tote­na, että niitä ei tarvitse edes perustel­la. Tämä peak-oil uskon­lahko odot­taa öljykri­isiä samal­la vakau­muk­sel­la kuin jotkin muut uskon­lahkot odot­ta­vat mes­si­as­ta. Sil­lä erol­la, että jotkin uskon­lahkot ovat ere­htyneet ker­tomaan päivän kos­ka mes­sias saa­puu, jol­loin ennuste on voitu osoit­taa pieleen men­neek­si. Peak-oil uskon­lahkol­ta moista kovaa väitet­tä on turha odot­taa, vaan öljyn lop­pumi­nen on aina tulossa. 

    Koroste­taan nyt vielä, että min­un näke­myk­seni asi­as­ta ei ole niin var­ma kuin mitä tek­steistäni saat­taa ymmärtää. Öljy­markki­nan tule­vaisu­udessa on monia epä­var­muustek­i­jöitä. Pääasialli­nen kri­ti­ikki­ni kohde on se jär­jetön kyseenalais­tam­a­ton itse­var­muus, mil­lä jotkin tahot evanke­lioi­vat öljyn lop­pumis­es­ta. Mon­et öljyn­tuot­ta­ja­maat ovat liemessä kun ovat kuvitelleet, että kolminu­meroinen öljyn hin­ta on pysyvä tila. Ei ollut. Suomes­sakaan ei pitäisi tehdä ener­giain­frapäätök­siä olet­ta­mal­la kan­nat­tavu­us­laskelmis­sa, että on var­maa, että ener­gian hin­ta nousee tule­vaisu­udessa (köh, Fen­novoima, köh).

  81. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo­hon voi lisätä vielä sen, että dieselpolt­toaineen vero­tus on Suomes­sa selvästi alle keskiar­von, lähel­lä EU:n säätämää alara­jaa. Yleen­sä diesel on ben­san hintaista.

    Tuo­hon voi lisätä myös sen, että mui­ta kuin moot­toriben­si­iniä käyt­täviä ajoneu­vo­ja rasite­taan eri­tyisel­lä die­selverol­la. Esimerkik­si puh­das­ta nestekaa­sua käyt­tävät jälki­asen­nus­muu­tossar­jal­la varuste­tut autot jou­tu­i­v­at mak­samaan die­selveron 20-ker­tais­es­ti. Puh­das ajami­nen lop­pui siihen.

    Ai niin, koskas sitä Saha­ras­sa tuotet­tua hal­paa aurinkosähköä alkaa tul­la hvdc-verkon kaut­ta markki­noille tääl­lä meillä?

  82. Viherinssi: Mik­si pitäisi tukea isol­la rahal­la teknolo­giaa, joka parhaas­sakin tapauk­ses­sa säästää hin­ta­lap­pu­un­sa näh­den vähän päästöjä, ja todel­lisu­udessa ei vält­tämät­tä säästä yhtään mitään? Veron­mak­sa­jana mielel­läni näk­isin jonkin­laisen kus­tan­nus-hyö­ty­suh­teen subventiossa. 

    En ole ehdot­tanut ison rahan tukea. Nyt sähköau­ton oston mak­saa artisti. Auton tehdash­in­ta on n. kaksinker­tainen vrt. vas­taa­va ben­si­ini­au­to. Itse autovero on tyyp­il­lis­es­ti vähän pienem­pi, mut­ta Alv rokot­taa reilusti ja lop­ullise­na anti­mo­ti­vaat­to­ri­na täys-sähköau­toille ja lataushy­drideille määrät­ti­in käyttövoimavero.

    Kun sähköau­ton jään­nösar­vo on kahdek­san vuo­den ikäisenä mah­dol­lis­es­ti lähel­lä 0 euroa ( toivon että näin ei ole ), har­va nor­maal­i­t­u­loinen uskaltaa ostaa sel­l­aisen. Olisin toivonut että val­tio­val­ta antaisi tässä vai­heessa alen­nus­ta alvista eikä määräisi mui­ta vero­ja, jot­ta tekni­ik­ka yleisty­isi. Näin­hän on toimit­tu monis­sa muis­sa mais­sa hyvin tuloksin.

  83. tiedemies:
    Int­ian kohdal­la riit­täisi että se lakkaisi sub­ven­toimas­ta öljynkulutusta. 

    Suomen, EUn ja maail­man onnek­si Inti­as­sa ja Indone­si­as­sa sat­ut­ti­in pitämään tärkeitä vaale­ja juuri sopi­vasti ennen öljyn hin­nan rom­ah­dus­ta. Int­ian Modi lopet­ti dieselin hin­tasääte­lyn kokon­aan (1) ja Indone­si­as­sa uusi pres­i­dent­ti päät­ti leika­ta polt­toainei­den sub­ven­tio­ta ensi vuo­den alus­ta vuosi­ta­sol­la arvi­ol­ta 8 mil­jardin dol­lar­in edestä (2).

    Male­si­akin päät­ti purkaa tämän kuun alus­ta arvi­ol­ta kuu­den mil­jardin dol­lar­in vuosit­taiset dieselin ja ben­si­inin tuet (3).

    Näil­lä kokon­aisu­udessaan kym­me­nien mil­jar­di­en vuosit­tais­ten tukien pois­tol­la on var­masti öljyn hin­taa hillit­sevä vaiku­tus pidem­mäl­läkin aikavälil­lä, ellei sit­ten niitä ote­ta tiukan paikan tullen uudelleen käyt­töön — ei olisi ensim­mäi­nen ker­ta kun esimerk­isi Inti­as­sa palautet­taisi­in polt­toainei­den tuet hin­to­jen jälleen noustessa. 

    tiedemies:
    Sen­si­jaan se ei toi­mi, että Suomes­sa nos­te­taan öljy­tuot­tei­den vero­ja, kos­ka Suomen kysyn­tä on niin mität­tömän pieni osa maail­man­markki­noiden kysynnästä.

    No, kokon­aisu­us muo­dos­tuu osasista. EUn laa­juinen öljy­tul­li ei ole real­is­mia, mut­ta kukin maa voi osal­laan vähen­tää fos­si­ilis­ten kysyn­tää vero­tuk­sen keinoin. Myös Suomes­sa kan­nat­taisi ottaa hyö­ty irti polt­toaineen hin­nan notkah­duk­ses­ta ja laskea työn vero­tus­ta polt­toain­evero­jen koro­tus­ta vas­taa­va määrä. Tämä tuk­isi koti­maista työtä Putinin ja Sau­di­en kustannuksella.

    Maat­alouden tukemista perustel­laan Suomes­sa omavaraisu­udel­la, mut­ta esimerkik­si maat­alouden polt­toainei­den verotuet päin vas­toin lisäävät maat­alous­tuotan­non riip­pu­vu­ut­ta tuon­tipolt­toaineista. Jos maat­alout­ta halu­taan tukea, niin eikö senkin voisi tehdä vähän järkevämmin?

    1) http://www.reuters.com/article/2014/10/18/india-diesel-idUSL3N0SD0D920141018
    2) http://www.reuters.com/article/2014/11/17/us-indonesia-subsidies-hike-idUSKCN0J11KN20141117
    3) http://www.reuters.com/article/2014/11/21/malaysia-government-subsidies-idUSL3N0TB3DO20141121

    1. Emmekö me ole juuri saa­neet lukea tämän blo­gin kom­menteista, että esimerkikis Ruot­sis­sa fos­si­il­isia polt­toainei­ta verote­taan enem­män kuin Suomesa?

  84. Kaukoläm­pö hinta:
    ◾Taipal­saari 96,26 €/MWh

    ◾Lappeen­ran­ta 68,50 €/MWh

    Päälle perus­mak­su min­imis­sään 400 euroa / vuosi.

    Öljy 77 €/ MWh

    Öljyä on palanut 800 litrasta / v ylöspäin. Ka. Jotain reilun ton­nin. 1000 litraa öljyä on 770 euroa ja säma kaukoläm­pönä reilun ton­nin Lappeen­ran­nas­sa. Naa­purikun­nas­sa reilusti enemmän.

    Hölmö läm­mit­tää kun­nan polt­ta­mal­la öljyl­lä ja kivihiilellä.

  85. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo­hon voi lisätä vielä sen, että dieselpolt­toaineen vero­tus on Suomes­sa selvästi alle keskiar­von, lähel­lä EU:n säätämää alara­jaa. Yleen­sä diesel on ben­san hintaista.

    Ja mikä mah­taa olla muis­sa EU-mais­sa käyt­tövoimaveron taso? Pelkän dieselin vero­tuk­ses­ta puhumi­nen kuin on vain puoli totuutta.

  86. Her­ra Soinivaara!
    Eikö sulle vieläkään ole val­jen­nut että vero­tus­ta nos­ta­mal­la ei nous­ta tästä lamasta.

  87. Olen laitoshuoltaja.Palkkaa jää käteen noin 1400 €/kk. Asun “työalueen” ulkop­uolel­la, joten matkaa ker­tyy 70 km,mikä on vielä vähän.Bensaa kuluu joka kuukausi 300€!Lisäksi mak­san “VÄLAIKAISEN“autoveron,vakuutukset ym joten tilistä ri paljon jää enää elämiseen.Turha edes ajatel­la bussia,olen vuorotöissä,ei bussia.Olettekko ihan pudon­neet taval­lisen työn­tek­i­jän elämästä??Tämähän on pelkkaa kitu­ut­tamista, mis­tä saa­da ben­sara­hat että pääsee töi­hin!! Ja halu­at nos­taa öljyn hin­taa. Ihan usko­ma­ton­ta, nykyään hävet­tää olla suo­ma­lainen, niin huonos­ti kohtelette kansalaisianne.

  88. Melkoinen impe­ri­al­isti olet Osmo. 

    Vero­jen määrää pitää laskea. Samal­la pitää laskea meno­ja tietenkin.

  89. Paha aivopieru Odelta. Suomen kus­tan­nus­ta­so on sairas jo nykyveroilla.

  90. Osmo Soin­in­vaara:
    Emmekö me ole juuri saa­neet lukea tämän blo­gin kom­menteista, että esimerkikis Ruot­sis­sa fos­si­il­isia polt­toainei­ta verote­taan enem­män kuin Suomesa?

    Ja eikös Soin­in­vaara juuri kitjoit­tanut, että: “Ruotsin ener­giaverot näyt­tivät kuitenkin ole­van mata­lam­mat kuin Suomes­sa eikä kivi­hi­ilen vero koske lauhdevoimaloita”.

  91. Huono perustel­la Suomen kus­tan­nus­ta­sol­la veroko­ro­tuk­sia sil­la, etta muual­la on kireampaa.

  92. Bir­git­ta Halsva­ha:
    Olen laitoshuoltaja.Palkkaa jää käteen noin 1400 €/kk. Asun “työalueen” ulkop­uolel­la, joten matkaa ker­tyy 70 km,mikä on vielä vähän.Bensaa kuluu joka kuukausi 300€!Lisäksi mak­san “VÄLAIKAISEN”autoveron,vakuutukset ym joten tilistä ri paljon jää enää elämiseen.Turha edes ajatel­la bussia,olen vuorotöissä,ei bussia.Olettekko ihan pudon­neet taval­lisen työn­tek­i­jän elämästä??Tämähän on pelkkaa kitu­ut­tamista, mis­tä saa­da ben­sara­hat että pääsee töi­hin!! Ja halu­at nos­taa öljyn hin­taa. Ihan usko­ma­ton­ta, nykyään hävet­tää olla suo­ma­lainen, niin huonos­ti kohtelette kansalaisianne.

    Huonot peruste­lut. Ben­san hin­nanalen­nus­ta parem­pia vai­h­toe­hto­ja olisivat:
    — matkakus­tan­nusten verovähen­nys (tai­dat jo ne saadakkin, jos ymmär­rät hakea vero­tuk­ses­sa ja
    — tulovero­jen alen­t­a­mi­nen, jol­loin sin­ulle jäisi enem­män käteen palkasta.

    Kan­nat­taa myös harki­ta muut­toa lähem­mäs työ­paikko­ja, jol­loin olisit vähem­män riip­pu­vainen autosta.

  93. Yleis­es­ti ottaen fos­si­ilis­ten polt­toainei­den verot ovat Ruot­sis­sa korkeampia kuin Suomes­sa. Eri­tyis­es­ti tämä kos­kee polt­toöljyä, maakaa­sua ja kivi­hi­iltä (2–3‑kertainen). Moot­toriben­si­inin vero­tus on Ruot­sis­sa suurin piirtein Suomen tasoa. Teol­lisu­u­den ener­giaverot ovat todel­la Suomea pienem­mät Ruotsissa.

    Ruot­sis­sa lauhde­voimaloi­ta koske­vat kyl­lä typ­pi- ja rikkiverot, joi­ta Suomes­sa ei tun­neta. Sen sijaan ener­gia ja CO2-vero ei koske niitä.

  94. Rolle: Turhaa itkua. Jos asuu korves­sa, pitää hyväksyä, ettei saatavil­la ole saman­laisia palvelui­ta kuin kaupungeis­sa ja että liikku­miseen menee enem­män rahaa. Tääl­lä kaupungeis­sa asum­i­nen taas on kalli­im­paa ja luon­toon pääsy luksusta. 

    Jos anop­pia ben­salaskut alkaa sylet­tää, niin kämp­pä myyn­ti­in ja asumaan vuokralle kaupunkiin!

    Kuka­pa sitä läh­tee kotoaan, jota ei saa myy­dyk­si ilmaiseksikaan!
    Suo­mi on pul­lol­laan sotien jäl­keen “kor­pi­in” raken­net­tu­ja talo­ja, jot­ka jäävät lahoa­maan, kun nykyiset yksinäiset niistä lähtevät viimeiselle “kaup­pa­matkalleen”.
    Onko kansan­taloudel­lis­es­ti fik­sumpaa toim­intat­a­paa kuin asua niis­sä niin kauan kuin jal­ka yhtään nousee?

  95. Pohtisin tarkkaan Osmon esit­tämän vero­muu­tok­sen vaiku­tuk­sia Suomen kil­pailukyvylle. Talous on muutenkin sakkaa­mas­sa, ja Suo­mi menet­tää työ­paikko­ja. Halvem­pi öljyn hin­ta voisi sen­tään tuo­da vähän val­oa maa­hamme. Vero­jen nos­tos­ta kan­nat­taa puhua vas­ta, kun talous on edes jonkin­laisel­la nousu-uralla.

  96. Suomel­la­han ei tun­netusti ole öljy­varo­ja, joten tietysti öljyn tuon­ti pitäisi min­i­moi­da. Tältä kannal­ta siis hyvä nos­taa vero­ja öljy­tuot­tei­den osalta. Hyvä ehdotus.

    Toiv­ot­tavasti vain kokon­aisveroaste ei samal­la nouse. Poli­itikoil­la on huono track record tässä suhteessa.

  97. Nyt pitää muis­taa, että meil­lä on eli­it­ti, joka tosin sisäis­es­ti jakau­tuu, mut­ta kaik­ki frak­tiot syvästi halvek­si­vat ja jopa vihaa­vat työtätekevää kansaa. Vihreä eli­it­ti vihaa ja halvek­sii maaseudun yksinäisyy­dessä eläjiä, kos­ka he eivät ole “kon­trol­lis­sa”. Hehän voivat ajatel­la vaik­ka mitä. Edelleen vihreä eli­it­ti toimin­nal­laan sig­naloi vain toisilleen. Mitäpä jois­tain laitoshuolta­jista kun pelaste­taan maail­maa. On niin mes­sevää tuos­sa keskinäisen kehun ker­hos­sa pais­tatel­la, miten tuli taas ben­san hin­taa nos­tet­tua ja vero­ja kiris­tet­tyä. Maail­ma pelas­tuu taas vähän.

  98. E39&e61: En ole ehdot­tanut ison rahan tukea. Nyt sähköau­ton oston mak­saa artisti. Auton tehdash­in­ta on n. kaksinker­tainen vrt. vas­taa­va ben­si­ini­au­to. Itse autovero on tyyp­il­lis­es­ti vähän pienem­pi, mut­ta Alv rokot­taa reilusti ja lop­ullise­na anti­mo­ti­vaat­to­ri­na täys-sähköau­toille ja lataushy­drideille määrät­ti­in käyttövoimavero.

    Jos sähköau­tos­ta halu­taan kil­pailukykyi­nen vai­h­toe­hto polt­to­moot­to­ri­au­tolle nyky­hin­noil­la, sitä pitää sub­ven­toi­da erit­täin reilusti. Sitä sub­ven­toidaan val­tion kat­san­tokannal­ta jo nyt verotuilla.

    Jot­ta tämä väite saisi jotain konkre­ti­aa, niin otan esimerkik­si Nis­san Leaf ‑merkkisen sähköau­ton, jon­ka autoil­i­ja ostaa ja pitää viisi vuot­ta, jona aikana arvo puolit­tuu. En diskont­taa, kun näil­lä koroil­la se ei paljon vaikuta.

    Auton hin­ta:
    — hin­ta asi­akkaalle: 36 000 euroa
    — vero­ton hin­ta: 27 600 euroa
    — kus­tan­nus asi­akkaalle: 18 000 euroa (viisi vuotta)

    Ajoneu­vovero:
    — 125 €/vuosi
    — kus­tan­nus asi­akkaalle: 625 €

    Polt­toaine:
    — 4 MWh/vuosi (20 000 km x 200 Wh/km)
    — hin­ta asi­akkaalle: 440 €
    — sähkön vero­ton hin­ta: 260 €
    — kus­tan­nus asi­akkaalle: 2200 €

    Näin lask­ien sähköau­ton kus­tan­nuk­set ovat yhteen­sä 20 800 €, jos­ta veroa (alv., sähkövero, ajoneu­vovero) on noin 6 000 €. Mukana ei ole vaku­u­tuk­sia, huolto­ja, pesu­ja, ym., kos­ka niiden kohdal­la ero ben­si­inikäyt­töiseen on vähäinen.

    Autoil­i­jan toinen vai­h­toe­hto on ostaa ben­si­inikäyt­töi­nen auto. Kau­pas­ta mukaan tart­tuu Volk­swa­gen Polo DSG:

    Auton hin­ta:
    — hin­ta asi­akkaalle: 20 500 €
    — vero­ton hin­ta: 13 700 €
    — kus­tan­nus asi­akkaalle: 10 300 € (viisi vuotta)

    Ajoneu­vovero:
    — 100 €/vuosi
    — kus­tan­nus asi­akkaalle: 500 €

    Polt­toaine:
    — kulu­tus n. 6–7 l/100 km, 1,50 €/l
    — hin­ta asi­akkaalle: 2000 €/vuosi
    — vero­ton hin­ta: 750 €/vuosi
    — kus­tan­nus asi­akkaalle: 10 000 €

    Yhteen­sä auton kus­tan­nuk­set ovat noin 21 800 euroa, jos­ta suo­ria vero­ja (alv., valmis­tevero, autovero, ajoneu­vovero) on noin 10 500 euroa.

    Laskelmi­in voi toki lait­taa vähän eri­laisi­akin numeroi­ta. Auto­jen arvon säi­lymi­nen on ihan tuurista kiin­ni, toden­näköis­es­ti kum­mas­sakin on nyt liian suuri pros­ent­ti. Käyt­töar­voltaan ben­si­ini­au­to on toden­näköis­es­ti parem­pi, kos­ka sil­lä ei ole ajo­matkara­joit­tei­ta. Kul­je­tuska­p­a­siteeteis­sa ei pitäisi ole­man iso­ja ero­ja. Ben­si­inin tule­vaa hin­taa on vähän vaikea ennus­taa, ja vaku­u­tuk­sis­sakin voi tul­la yllätyksiä.

    Olen­naista tässä kuitenkin on se, että val­tio kerää polt­to­moot­to­ri­au­toil­i­jal­ta jo nyt mon­ta tuhat­ta euroa enem­män veroa.

    = = =

    Onko tämä ympäristön kannal­ta järkevää? Jos numeroi­ta kat­so­taan, järkeä on vaikea löytää. Sähköau­ton päästöt ovat täl­lä elinkaarel­la val­i­tu­ista para­me­treista riip­puen 0 — 16 ton­nia hiilid­iok­sidia. Täl­lä het­kel­lä real­isti­nen luke­ma lie­nee noin 12 ton­nia, joskin mata­la päästökaup­pahin­ta saat­taa madal­taa tätä luke­maa. (Ei, edel­lisessä virk­keessä ei ole aja­tus- eikä kirjoitusvirhettä.)

    Ben­si­ini­au­tol­la päästöt ovat samal­la elinkaarel­la noin 19 ton­nia, mukaan on las­ket­tu real­isti­nen ben­sanku­lu­tus ja ben­si­inin jalostuspäästöjä.

    Päästösäästöjä tulee siis 3 .. 19 ton­nia, ja 3000 euron vero­tu­loalen­e­mal­la hin­naksi tulee 160 .. 1000 €/t. Tätä voi ver­ra­ta päästökaup­pahin­taan, joka on noin sada­sosa tuos­ta. Aurinkovoimankin rak­en­t­a­mi­nen on tehokkaampi tapa alen­taa päästöjä puhu­mat­takaan säästöin­vestoin­neista, joi­ta on saatavil­la hyvinkin pienel­lä rahalla.

    Tietysti asi­aa voi ajatel­la öljynku­lu­tuk­sen vähen­e­misel­lä. Öljyri­ip­pu­vu­us piene­nee suun­nilleen litran litral­ta, joten säästöä tulee noin 7 m³. Säästö mak­saa val­ti­olle noin 500 €/m3. Esimerkik­si tuke­mal­la öljyläm­mi­tys­ten vai­h­tamista maaläm­mi­tyk­sik­si saataisi­in öljynku­lu­tussäästöä paljon pienem­mäl­lä rahalla.

    Hen­gi­tysil­ma on myös var­teenotet­ta­va argu­ment­ti. Sil­loin vai­h­toe­htoise­na toimen­piteenä olisi vaikka­pa korkeapäästöis­ten auto­jen kieltämi­nen han­kali­na aikoina kaupunkikeskus­toista. Polt­topäästöille on omi­naista se, että hyvin suuri osa päästöistä tulee hyvin pien­estä osas­ta kalus­toa. Täl­löin on varsin turhaa vai­h­taa vähäpäästöi­nen polt­to­moot­to­ri­au­to sähköau­toon. On paljon tehokkaam­paa pitää korkeapäästöi­nen ajoneu­vo pois­sa saastuttamasta.

    = = =

    En kiistä sitä, etteivätkö sähköau­tot ole kivo­ja. Olen myös sitä mieltä, että niiden kehit­tymi­nen on hyvä jut­tu tule­vaisu­ut­ta ajatellen. Juuri täl­lä het­kel­lä on kuitenkin vaikea löytää mitään hyvää syytä siihen, mik­si niitä pitäisi Suomes­sa veron­mak­sajien rahoil­la suosia.

    Jos sähköau­to­ja halu­taan suosia, kan­nat­taisi miet­tiä mui­ta vai­h­toe­hto­ja kuin sub­ven­tio. Esimerkik­si nor­jalaistyyp­pinen bus­sikaistae­tu voisi olla hyvä aja­tus — kun­han ei samal­la nor­jalaistyyp­pis­es­ti tue­ta auto­jen han­k­in­taa kym­me­nil­lä tuhan­sil­la euroil­la ja ihme­tel­lä, kun niitä sit­ten ilmestyykin liikaa…

  99. yksi­ty­istäjä: Ai niin, koskas sitä Saha­ras­sa tuotet­tua hal­paa aurinkosähköä alkaa tul­la hvdc-verkon kaut­ta markki­noille tääl­lä meillä?

    Ehkä 2050+, jos olemme opti­mis­te­ja. Sen tulem­i­nen vaatisi ennen kaikkea poli­it­tista vakaut­ta, joka ei ole men­nyt viimeis­ten vuosikym­menten aikana ko. alueil­la oikein hyvään suun­taan. Jos Saha­ran aurinkoen­er­gias­ta tulisi Euroopalle tärkeää, se antaisi paikallisille aika muka­vat valt­tiko­r­tit valtapeliin.

    Toden­näköisem­pää on se, että saamme nestemäistä vetyä ko. suunnal­ta tankki­laivoil­la. Eikä sitäkään kan­na­ta henkeään pidätellen odotel­la. Voi olla, että ne tankker­it tule­vat muual­ta, vaik­ka Kali­for­ni­as­ta tai Australiasta.

    Lisäk­si adjek­ti­ivi “hal­pa” kan­nat­taa pyyhk­iä tuol­ta pois, jos sil­lä tarkoite­taan hal­paa nykyiseen ver­rat­tuna. Jos mis­sään ei vede­tä teknolo­gia­jänistä hatus­ta, nykyisen hiilivoiman kanssa ei hin­tak­il­pailu onnis­tu. Se ei onnis­tu, vaik­ka aurinkosähkö olisi ilmaista Saha­ras­sa, kos­ka siirte­ly ajas­sa ja paikas­sa mak­saa tuntuvasti.

    Sopi­va teknolo­gia­jä­nis olisi esimerkik­si metaanin tai metano­lin hyvin edulli­nen tuotan­to suo­raan auringonva­l­osta ja ilman hiilid­iok­sidista. Jänis­met­säl­lä on mon­ta met­sästäjää, mut­ta tois­taisek­si ei ole pupua näkynyt.

  100. yksi­ty­istäjä: Esimerkik­si puh­das­ta nestekaa­sua käyt­tävät jälki­asen­nus­muu­tossar­jal­la varuste­tut autot jou­tu­i­v­at mak­samaan die­selveron 20-ker­tais­es­ti. Puh­das ajami­nen lop­pui siihen.

    Mikä puh­das ajami­nen? Nestekaa­sun CO2-päästöt per tuotet­tu ener­giayk­sikkö (tai kilo­metri) ovat suun­nilleen samat kuin ben­si­inil­lä tai dieselillä.

  101. Rolle: Vai­h­toe­hto­ja ei paljon ole. Biopolt­toaineisi­in liit­tyy huo­mat­tavia negati­ivisia epä­suo­ria vaiku­tuk­sia, joi­hin viime vuosi­na on herät­ty. Toisek­seen biopolt­toaineisi­in liit­tyy riit­tävyys- ja ener­giate­hokku­u­songelmia. Bio­mas­san ener­gia­sisäl­löstä tärväy­tyy iso osa kun se muute­taan polttonesteeksi.

    Minus­ta “vai­h­toe­hto­ja ei paljon ole” on aika huono peruste, jos sil­lä työn­netään yhtä uut­ta huonoa vai­h­toe­htoa. Ts. minus­ta järke­viä vai­h­toe­hto­ja on täl­lä het­kel­lä nol­la kappaletta.

    Olen samaa mieltä siitä, että liiken­nebiopolt­toainei­den tekem­i­nen ei ole järkevää. Bio­mas­sal­la kan­nat­taa kor­va­ta suo­raan kiin­teitä fos­si­il­isia, kos­ka siel­lä saavute­taan kaikkein suurim­mat päästösäästöt. Samoin biokaa­su kan­nat­taa polt­taa sähkök­si ja läm­mök­si samas­ta syys­tä. Se on teknis­es­ti paljon helpom­paa kuin ajoneuvokäyttö.

    Point­ti­ni on se, että täl­lä het­kel­lä öljy­tuot­tei­den kor­vaami­nen ajoneu­vokäytössä on han­kalaa ja kallista. Sen sijaan fos­si­ilis­ten kor­vaami­nen ener­giantuotan­nos­sa on paljon helpom­paa. Samoin löy­tyy lukuisia ener­gian­säästöin­vestoin­te­ja, joil­la saadaan säästet­tyä ener­giaa kohtu­ullisil­la kustannuksilla.

    Liiken­teen päästö­jen vähen­tämisessä avaimet ovat muual­la. Pitää liikkua vähem­män, pitää liikkua hitaam­min, pitää liikkua kevyem­mäl­lä kalus­tol­la. Jos liiken­net­tä haku­taan siirtää sähköisek­si, niin rahtili­iken­teen siirtämi­nen sähköju­ni­in on aika paljon halvem­paa kuin henkilöau­to­jen sähköistäminen.

    Sähköau­tot tule­vat kyl­lä aikanaan. Ne tule­vat luon­nol­lis­es­ti hybri­di­en ja ladat­tavien hybri­di­en kaut­ta teknolo­gian kehit­tyessä. Me emme sub­ven­ti­ol­lamme siihen teknolo­gian kehi­tyk­seen pysty juuri vaikuttamaan.

  102. åke:
    Suomel­la­han ei tun­netusti ole öljy­varo­ja, joten tietysti öljyn tuon­ti pitäisi min­i­moi­da. Tältä kannal­ta siis hyvä nos­taa vero­ja öljy­tuot­tei­den osalta. Hyvä ehdotus. 

    Nythän sie mil­tei kiroi­let kun koko kansakun­ta on juuri saatu viritet­tyä sel­l­aisek­si että joku onnis­tuu valmis­ta­maan tietokone­pelin jol­la oste­taan kivi­hi­iltä jot­tei tarvitse polt­taa jonkun koodaus­taidot­toman polt­topui­ta. Kiteytettynä.

  103. Rolle
    Kan­nat­taa myös harki­ta muut­toa lähem­mäs työ­paikko­ja, jol­loin olisit vähem­män riip­pu­vainen autosta.

    Pieni­palkkainen pystyy muut­ta­maan lähelle työ­paikkaa, jos luop­uu työ­paikas­ta ja antaa yhteiskun­nan mak­saa asun­non. [sic.]

  104. Poh­jan Akka: Kuka­pa sitä läh­tee kotoaan, jota ei saa myy­dyk­si ilmaiseksikaan!
    Suo­mi on pul­lol­laan sotien jäl­keen “kor­pi­in” raken­net­tu­ja talo­ja, jot­ka jäävät lahoa­maan, kun nykyiset yksinäiset niistä lähtevät viimeiselle “kaup­pa­matkalleen”.
    Onko kansan­taloudel­lis­es­ti fik­sumpaa toim­intat­a­paa kuin asua niis­sä niin kauan kuin jal­ka yhtään nousee?

    On, muut­taa hyvis­sä ajoin, kun kun­to vielä kestää, ihmis­ten ilmoille ja palvelu­iden lähelle. Kor­peen lahoa­van tor­pan arvo lie­nee melko mar­gin­aa­li­nen ver­rat­tuna van­huk­sen tarvit­semien palvelu­iden arvoon.

  105. Öljy­tuot­tei­den veronko­ro­tus jäähdyt­täisi oivasti tätä Suomen yliku­umen­nut­ta talous­suh­dan­net­ta… tähän ilmeis­es­ti Osmo pyrkiikin. 😉

  106. Oletko Ode oikeasti poht­in­ut polt­toain­evero­jen vaiku­tus­ta maaseudun ja haja-asu­tusaluei­den elin­voimaisu­u­teen ja noiden seu­tu­jen pien­i­t­u­lois­t­en elämään? Vai eikö niil­lä ihmisil­lä ole väliä?

    1. Olli K
      Olet ehkä huo­man­nut, että täl­lä blogilla on ollut har­ras­tus­ta siir­tyä autoilun verot­tamises­sa kilo­metripo­h­jaisi­in veroi­hin niin, että kilo­metrit kaupungeis­sa oli­si­vat kalli­im­mat kuin maaseudul­la. Perus­teena autoilun ulkoisvaikutukset.

  107. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos autot ladataan yöl­lä, sähkön päästöt ovat taval­lista pienem­mät kovia pakkaöitä luku­unot­ta­mat­ta. Tähän pitäisi hin­tao­h­jauk­sel­la päästä.

    Sallinet vas­takkaisen mielipiteen.

    Jos sähköä kulute­taan yöl­lä vähem­män, vesivoimaloi­ta käytän­nössä käytetään vähem­män. Niin­pä niistä riit­tää vet­tä enem­män päivä­saikaan käytet­täväk­si. Vesivoimalan ohi ei vet­tä juok­sute­ta, jos se vesi voidaan mitenkään jauhaa sähköksi

    Yöl­lä olisi ylimääräistä sähköä, jos olisi se tilanne, että kaik­ki säätö on öisin nol­lis­sa. Tämä näky­isi sähkön hin­nan putoamise­na yöl­lä läh­es nol­laan. Tätä ei hin­tati­las­tois­sa näy. Kulu­tus­pi­ikeis­sä näkyy kyl­lä hin­nan nousua, mut­ta nousu selit­tynee siir­tymisel­lä kalli­im­paan fos­si­iliseen, ei siir­tymisenä vesivoimas­ta fossiilisiin.

    Jos aurinko- ja tuulivoimaa tue­taan syöt­tö­tar­if­feil­la voimakkaasti, saatamme kyl­lä pää­tyä tilanteeseen, jos­sa kesäpäivisin ja ehkä tuuliseen aikaan talvikau­den ulkop­uolel­la mar­gin­aalipäästöt ovat nol­las­sa. Jos tuo­hon tilanteeseen päädytään kovin suuri osa ajas­ta, siitä tulee veron­mak­sajille erit­täin kallista.

    Kaukoläm­pö toki sot­kee tätä kuvio­ta yhteis­tuotan­non vuok­si. Käytän­nössä kuitenkin ajo­järjestys on sel­l­ainen, ettei siel­lä ylimääräistä sähköä syn­ny yli­tar­jon­tati­lanteessa. Jos läm­pöä tarvi­taan paljon, sähköllekin on kysyn­tän­sä. Enem­män kaukoläm­pöputi­ikke­ja huolestut­taa läm­mön liian korkea het­kelli­nen kysyn­tä. Toden­näköis­es­ti lähivu­osi­na tulemme näkemään kaukoläm­mön aikasi­don­naista hin­noit­telua tästä syystä.

    Ja tietysti jos Suomea tarkastel­laan saarek­keena, tilanne on aivan eri kuin todel­lisu­udessa. Jos me käytämme vähän enem­män nor­jalaista vesivoimaa, tan­skalaiset tai hol­lan­ti­laiset sit­ten polt­ta­vat vähän enem­män hiiltä.

  108. Osmo Soin­in­vaara:
    Ruotsin ener­giaverot näyt­tivät kuitenkin ole­van mata­lam­mat kuin Suomes­sa eikä kivi­hi­ilen vero koske lauhdevoimaloita. 

    Ruot­salaiset osaa­vat tehdä fik­sumpaa veropoli­ti­ikkaa kuin suo­ma­laiset. Päääomien ja ener­gian vero­tus ei ole kovin fiksua!

  109. Mik­si te “keskustelette” oljyn (oli se oljya tai ker­rostu­mia) myyn­nista ja hin­noista. Tot­ta kai niita myy­daan niin kauan kuin maas­ta irtoaa. Surullista luettavaa.

    t. Mikko

  110. “Perus­teena autoilun ulkoisvaikutukset.” 

    Ja ehkä myös se, että gep­supo­h­jaises­sa jär­jestelmässä päästään klif­fasti kyt­täämään, että kuka mitä mis­sä ja häh. Eli eihän se yksi­ty­isyys sit­ten ollutkaan vihreille lop­pu­jen lopuk­si niin kauhean tärkeää, näemmä?

    1. Mau­r­izio
      Vas­tu­s­tat var­maan myös äly­puhe­lim­ia. Jos lak­i­ua ryhdytään rikko­maan, niiden avul­la voidaan kaik­ki yksi­ty­isyy­den suo­ja tuhota.

  111. Markku af Heurlin: OS liene toden­nut täl­lä pal­stal­la sen tosi­seikan, että viimeiset kilo­watit tuote­tan aina hiilivoimalal­la. CO2-päästö pitää laskea sen mukaan, eikä sähköau­to sik­si todel­lisu­udessa ole sen vähem­män hiilid­iok­sidip­i­toinen kuin bensavehjekään. 

    Taitaa kyl­lä yksi iso hiilivoimala olla silti puh­taampi kuin kuin kauhea määrä pieniä polttomoottoreita.

  112. Catili­na: meil­lä on eli­it­ti, joka tosin sisäis­es­ti jakau­tuu, mut­ta kaik­ki frak­tiot syvästi halvek­si­vat ja jopa vihaa­vat työtätekevää kansaa.

    Meil­lä ei ole mitään oikeaa eli­it­tiä. Meil­lä on joukko eri­laisia ihmisiä jot­ka ovat kaik­ki aivan totaalisen pihal­la, kehit­televät mil­loin minkäkin­laisia teo­ri­oi­ta siitä miten maail­ma makaa. Lisäk­si meil­lä on koko joukko ihmisiä jot­ka suo­ras­taan vihaa­vat kaikkia yri­tyk­siä kor­ja­ta maail­man ongelmia, ja jot­ka ovat halukkai­ta rikko­maan kaiken vain kiusa­tak­seen poli­it­tisia vastustajiaan.

  113. Viherinssi: Sopi­va teknolo­gia­jä­nis olisi esimerkik­si metaanin tai metano­lin hyvin edulli­nen tuotan­to suo­raan auringonva­l­osta ja ilman hiilid­iok­sidista. Jänis­met­säl­lä on mon­ta met­sästäjää, mut­ta tois­taisek­si ei ole pupua näkynyt.

    Lisäisin tuo­hon vielä auringonva­l­ol­la tuote­tun vedyn ja sen käytön sähköau­ton polt­toaineena. Tämäkin pupu piilot­telee vielä laboratorioissa.

  114. Osmo Soin­in­vaara:
    Vas­tu­s­tat var­maan myös äly­puhe­lim­ia. Jos lak­i­ua ryhdytään rikko­maan, niiden avul­la voidaan kaik­ki yksi­ty­isyy­den suo­ja tuhota.

    Aarniol­ta on takavarikoitu 17 kän­nyä. Tarvit­seeko huumekaup­pias tule­vaisu­udessa myös 17 autoa?

  115. Viherinssi: Jos sähköau­tos­ta halu­taan kil­pailukykyi­nen vai­h­toe­hto polt­to­moot­to­ri­au­tolle nyky­hin­noil­la, sitä pitää sub­ven­toi­da erit­täin reilusti. Sitä sub­ven­toidaan val­tion kat­san­tokannal­ta jo nyt verotuilla.

    Jot­ta tämä väite saisi jotain konkre­ti­aa, niin otan esimerkik­si Nis­san Leaf ‑merkkisen sähköauton, 

    Autoil­i­jan toinen vai­h­toe­hto on ostaa ben­si­inikäyt­töi­nen auto. Kau­pas­ta mukaan tart­tuu Volk­swa­gen Polo DSG:

    Nuo autot eivät ole tip­paakaan vertailukelpoiset.
    Nis­san Leaf­fin kaltaisen kin­ner­in kil­pail­i­joi­ta “nor­maalien” auto­jen luokas­sa ovat ne pien­im­mät kaup­pakas­sit. Kuten Toy­ota Aygo tai Vol­skwa­ge­nil­la Up!.
    Nois­sa nor­maaleis­sa autois­sa on jopa läm­mi­tys, sähköau­to­jen läm­mi­tys on kuin hyp­päisi takaisin 70-luvulle kra­paa­maan ikkunoi­ta sisäpuolelta ajon aikana.

  116. tiedemies: Meil­lä ei ole mitään oikeaa eliittiä. 

    Tot­ta. Meil­lä on kuitenkin joukko, jota täysin ulkop­uo­li­nen havain­noit­si­ja kut­su­isi sanal­la, jon­ka Baa­belin kala tulk­it­sisi epäröimät­tä eliitiksi.

  117. Liiken­teen päästö­jen vähen­tämisessä tarvi­taan monia keino­ja. Tässä näitä aikajärjestyksessä:
    Nyt-5v) öljyn kor­vaami­nen biopolt­toaineil­la nyky­i­sis­sä autoissa
    Nyt-10v) uusis­sa autois­sa polt­to­moot­torin ohel­la sähkö/kaasu (on jär­jen köy­hyyt­tä päästää enää liiken­teeseen polttomoottoriautojaa)
    Nyt-25v) yhteiskun­tarak­en­teen ja käytän­tö­jen muut­ta­mi­nen siten, että liikku­mis­tarve (eri­tyis­es­ti henkilöau­toil­la) pienenee

  118. Mau­r­izio:
    “Perus­teena autoilun ulkoisvaikutukset.” 

    Ja ehkä myös se, että gep­supo­h­jaises­sa jär­jestelmässä päästään klif­fasti kyt­täämään, että kuka mitä mis­sä ja häh. Eli eihän se yksi­ty­isyys sit­ten ollutkaan vihreille lop­pu­jen lopuk­si niin kauhean tärkeää, näemmä?

    Nyt tuli deja vu-häilähdys. Asi­aa käsitelti­in täl­läkin pal­stal­la noin vuosi sitten.

    Ryhtymät­tä ker­taa­maan yksi­tyisko­htia väitän, että halu­a­masi yksi­ty­isyy­den neit­seel­lisyys, matkat mukaan­luet­tuna, on pilat­tu jo niin mon­een ker­taan, ettei kovol­la hoidet­tu GPS-lasku­tus sitä enem­pää pilaisi.

    Esimerkik­si mis­tä tiedät, ettei EU:n jo toteut­ta­man kolari-ilmoi­tus­lait­teen boxi­in ole piiloitet­tu kaik­ki sil­lä autol­la aje­tut reitit kellonaikoineen?

  119. Ehkä tämä pienen miet­timisen jäl­keen hyvä idea pitäisi vain ker­toa selkeämmin:

    Öljyn hin­nan suh­dan­nelu­on­tois­es­ti lask­ies­sa asun­to­jen öljykat­tiloi­ta ei remen­toi­da järkeväm­pään polt­toain­seeseen ja auto­jenkin vai­h­tu­mi­nen ener­giate­hokkaampi­in hidas­tuu. Val­tion kas­sakin kaipaa inevs­toin­ti­ra­haa. Joten jos vero­tuk­sel­la pidet­täisi­in nykyi­nen (jo alen­tunut) öljyn­hin­ta, se toimisi aika hyvin eikä hait­taisi ketään.

    Asun­to­jen läm­mi­tyk­sessä kaukoläm­pö on aina paras vai­h­toe­hto, jos verkos­to on saata­vana. Valitt­tavasti se on hin­noitel­tu osin vero­tuk­sen osin muuten vain samaan hin­talu­okkaan sähköläm­mi­tyk­sen kanssa. Huono asia.

    Suomes­sa on 200 000 öljyl­lä läm­pävää pein­taloa. Toki niiden pan­nut ja sälöt kan­nata­ta käyt­tää lop­pu­un, uusimi­nen taas ei ole järkevää.

    Paras vai­h­toe­hto on kaukoläm­pö, biopel­let­ti ja maalam­pö kakkose­na. Isom­mis­sa omakoti­talois­sa maalam­pöpump­pu on hyvä ratkaisu, tosin se on osin sähkölämmitystä.

    Jot­ta ölyläm­mi­tyk­sen tasainen vähen­e­m­i­nen jatkuu, vero­tus on hyvä ohjauskeino: eri läm­mi­tys­muo­to­jen järjestys pysyy yhteiskun­nan kannal­ta sopi­vana. Ölyn käytön pienen­e­m­i­nen kohteenaa vielä vaihtotasetta.

    vas­taväit­teet:

    autoli­joi­ta ran­gais­taan — kalli­imal­lakin löpöl­lä on ajettu

    viher­pi­ipertäjät verot­taa — ja jokainen val­to­varain­min­is­teri, nos­te­taanko alvia?

    maaseu­tu tuho­taan — tämä ei siihen vaiku­ta yhtään mitään enää

    teol­lisu­us tuho­taan — hal­paan ener­giaan perus­tu­va teoll­sisu­us on men­nyt­tä maail­maa muutenkin

    maseudul­la on kauheaa — silti kalli­im­mal­lkin ben­sal­la siel­lä elettiin

    ilmeät vihreät — var­maan ennen oli kivem­paa, entä tulevaisuudessa?

    Aika vähän jää käteen vastaväiiteistäkään.

  120. Viherinssi: Jos sähköau­tos­ta halu­taan kil­pailukykyi­nen vai­h­toe­hto polt­to­moot­to­ri­au­tolle nyky­hin­noil­la, sitä pitää sub­ven­toi­da erit­täin reilusti. Sitä sub­ven­toidaan val­tion kat­san­tokannal­ta jo nyt verotuilla.…

    Jos sähköau­to­ja halu­taan suosia, kan­nat­taisi miet­tiä mui­ta vai­h­toe­hto­ja kuin sub­ven­tio. Esimerkik­si nor­jalaistyyp­pinen bus­sikaistae­tu voisi olla hyvä aja­tus – kun­han ei samal­la nor­jalaistyyp­pis­es­ti tue­ta auto­jen han­k­in­taa kym­me­nil­lä tuhan­sil­la euroil­la ja ihme­tel­lä, kun niitä sit­ten ilmestyykin liikaa… 

    Kiitok­set viherinssille vas­tauk­ses­ta. Uno­h­tuiko sähköau­ton laskelmista käyt­tövoimavero? Parem­pi ver­tailuko­h­ta olisi uusi eGolf vs ben­sagolf, kun on sama auto kaht­e­na eri versiona.

  121. Autoilu­un liit­tyvien vero­jen ulkois­vaiku­tuk­sista puhut­taes­sa tulee taas (näin joulun ja uuden vuo­den aikaan, mut­ta tot­ta maar muul­loinkin,) mieleen myös suku­laisvierailut, tiuhem­min tai harvem­min tehtynä. 

    Riip­pumat­ta siitä, hoide­taanko van­huk­set kodeis­saan jatkos­sa siihen asti, kunnes pirt­ti kylme­nee, tai päätök­sen­tekokyky ter­veyt­tä vaaran­taval­la taval­la heikke­nee, vain noin 10 min­uutin hoita­jakäyn­nein per ker­ta, vai muual­la, voivat ainakin vähän kauem­pana asu­vien suku­lais­ten käyn­nit van­hus­ten luona vähetä, mikäli se matkakus­tan­nus­puoli (ben­si­inin hin­ta ja muu autoilun kus­tan­nus- ja vero­tus­r­a­site, pysäköin­ti­mak­sutkin huomioiden) nousee kovin korkeak­si. Näitä käyn­te­jä tehdään var­maankin niin kaupun­gin sisäl­lä, kaupungista toiseen, kuin maal­ta kaupunki­in ja päin­vas­toin, sekä lisäk­si vielä maaseudul­la (pysytellen). Jos jatkos­sa Helsin­gin seudul­la asuu 600.000 asukas­ta nyky­istä enem­män, olisi kiin­toisaa tietää, mis­sä ja miten mm. näi­den uusien tulokkaiden lähiomaiset hoide­taan, kun hoito­laitok­sia ja hoitopaikko­ja sel­l­ai­sis­sa kaiken aikaa kaikkial­la ilmeiseati vähennetään? 

    Kaupungis­sa asu­vanakin tun­tuu joskus jotenkin kum­malliselta, että mm. kaupun­ki perii (pysäköin­ti-) mak­sua siitä, jos joko halu­an, koen tai huo­maan ilmeistä tarvet­ta käy­dä kat­so­mas­sa esim. kaupungis­sa asu­via lähiomaisia muul­loinkin kuin yöl­lä, sun­nun­taisin tai muina pyhäpäiv­inä, ja sen käyn­nin tuol­loin myös teen. Julk­isil­la mat­ka voi toki joskus jopa onnis­tua, mut­ta ei aina, ja se voi kestää joskus liian kauan. Tak­sil­la se tulisi taas kalli­ik­si, eikä niitäkään ole ihan aina, ja joka lähtöön, kovin äkkiä saatavilla.

    Edelli­nen argu­men­toin­ti ei tain­nut vielä liit­tyä mitenkään siihen, miten maamme pär­jää kan­sain­välisessä, taloudel­lises­sa kil­pailus­sa. Asi­at liit­tyivät sen sijaan ener­gian ja kulku­vä­linei­den käytön erääseen inhimil­liseen puoleen, jon­ka ei soisi uno­htu­van Osmon kaltaisil­ta julkisen val­lan käyttäjiltäkään. 

    Maamme pohjois­es­ta sijain­nista ja pitk­istä etäisyyk­sistä johtuen tarvit­semme monia mui­ta enem­män ener­giaa. Lie­nee silti meille edullista, jos käytämme maltil­la tarvit­se­maamme ener­giaa, emme haaskaa sitä, vaan käytämme sitä sen sijaan järkeväl­lä taval­la kohteisi­in ja tarkoituk­si­in, jot­ka ovat koko maallemme ja sen kaikille kansalaisille hyväksi.

    Sat­u­in tänään näkemään ilmas­sa, korkeal­la, helikopterin alla roikku­van, jät­timäisen main­oslipun. Se ei silti saanut min­ua ryn­täämään ao. taval­la main­on­taa har­joit­tavaan liik­keeseen (ja tuskin saa myöhem­minkään!). Mielestäni helikopte­ria ja sen polt­toainet­ta voi ja ehkä olisi syytäkin käyt­tää paljon järkeväm­mil­läkin tavoil­la. Tuo tapaus herät­ti kuitenkin ajatuk­sen: Onko ihmisille (ja yri­tyk­sille) silti, kaikesta huoli­mat­ta, syytä antaa oikeus, vapaus ja val­ta tehdä ihan itse niitä toiv­ot­tavasti järke­viä päätök­siä, vaik­ka jotkut meistä joskus välil­lä kuitenkin sor­tu­vat, kuten ehkä edel­lä, niitä omas­ta näkövinkke­listämme vähem­män järke­viksi luokiteltavia päätök­siä (!?) tekemään? Vapaus vali­ta itse on kuitenkin ollut ja on edelleen Suomes­sa mon­elle hyvinkin kallis­ar­voinen asia.
    Aivan ehdo­ton­ta, yksinker­taista ja yksiselit­teistä vas­taus­ta tuo­hon kysymyk­seen, puoles­ta tai vas­taan, ei liene mah­dol­lista antaa.

    Öljy­tuot­tei­den kokon­ais­myyn­ti on Suomes­sa laskenut (Öljyalan keskus­li­iton mukaan) viimeis­ten 10 vuo­den aikana (2003–2013) noin 9,6 miljoonas­ta ton­nista alle 8 miljoon­aan ton­ni­in, mis­tä voisimme olla tyy­tyväisiä, mikäli työt­tömyyt­tä ei maas­samme olisi ja brut­tokansan­tuote kas­vaisi, kuten ilmeis­es­ti Ruot­sis­sa on tuon ajan­jak­son aikana selkeäm­min tapahtunut.

  122. pseu­do­nyy­mi: Taitaa kyl­lä yksi iso hiilivoimala olla silti puh­taampi kuin kuin kauhea määrä pieniä polttomoottoreita. 

    Ei valitet­tavasti ole, jos kyse on mod­ernil­la puhdis­tustekni­ikalla varuste­tu­ista polt­to­moot­tor­eista. Hiilivoimala häviää CO2-päästöis­sä, kos­ka siinä pääosa ener­gias­ta tulee hiilen muut­tamis­es­ta hiilid­iok­sidik­si. Öljy­tuot­tei­ta poltet­taes­sa osa ener­gias­ta tulee vedyn polt­tamis­es­ta vedeksi.

    Kivi­hi­ili on varsin likaista kamaa poltet­tavak­si. Se etu tietenkin on, että hiilivoimala ei pursku­ta päästöjään katu­ta­sos­sa, mut­ta hiilen polt­tamisel­la on kyl­lä ian mitat­ta­va vaiku­tus ilman­laatu­un, vaik­ka voimala olisi kaupun­gin laidalla.

  123. Tapio: Lisäisin tuo­hon vielä auringonva­l­ol­la tuote­tun vedyn ja sen käytön sähköau­ton polt­toaineena. Tämäkin pupu piilot­telee vielä laboratorioissa. 

    Tuokin pros­es­si ratkai­sisi ongel­mat sikäli, että sit­ten sitä vetyä voitaisi­in kul­jetel­la tankkereil­la tai putkia pitkin man­tereelta toiselle. (Vety tosin on paljon ikävämpi tyyp­pi käsitel­lä kuin metaani saati nestemäiset hiilivedyt, sik­si täl­lais­es­ta vety­taloud­es­ta tulee hankalampaa.)

    Jos­sain vai­heessa olin pieneltä osalta sotkeu­tuneena erääseen yhdys­val­ta­laiseen pro­jek­ti­in, jos­sa tavoit­teena oli auringonva­l­on avul­la veden suo­rakon­ver­sio vedyk­si ja hapeksi. Sil­loin tuli tutus­tut­tua pin­ta­puolis­es­ti asi­aan liit­tyvään teknolo­giaan. Eri­laisia esitet­tyjä termokemi­al­lisia syk­le­jä on paljon, mut­ta niiden kemia on vähin­täänkin ikävää.

    Peru­songel­mana on se, että vety ja hap­pi pitävät toi­sis­taan kovasti. (Pidem­pi seli­tys löy­tyy reak­tioiden entalpi­a­muu­tok­sista, mut­ta jätän sen fysikaal­isille keemikoille.) Veden spon­taani dis­sosi­aa­tio tapah­tuu jos­sain noin 2500 °C:n läm­pöti­las­sa, ja siinä läm­pöti­las­sa ole­vaa vetyä ja hap­pea on jo paha käsitel­lä (jos ne jäähtyvät, ne palaa­vat yhteen, ja niil­lä saa melkein mitä vain reagoimaan). Lisäk­si läm­pöti­la on aurinkovoimalle epämiel­lyt­tävän korkea vaikkei teo­reet­tis­es­ti mahdoton.

    Kos­ka vety ja hap­pi pitävät toi­sis­taan niin paljon, katalyyt­tisyk­leis­sä käytet­tävien kemikaalien pitää olla aika raju­ja. Rik­ki on aika suosit­tu, jodi ja kloori kum­mit­tel­e­vat mukana. Syk­lis­sä saat­taa esi­in­tyä noin 1000°C:ssä ole­vaa suo­la­hap­poa tai 800 °C:ssä ole­vaa vetyjo­didi­hap­poa. Kemi­aa tun­te­vat osan­nevat huo­ma­ta tässä pieniä mate­ri­aaliteknisiä haasteita.

    Oma veikkauk­seni on se, että jos jokin jänis löy­tyy, mukana on biol­o­gisia pros­esse­ja. Niil­lä on kuitenkin usein aika huono hyö­ty­suhde, joten tarvit­tavista pin­ta-aloista tulee isoja.

  124. Mau­r­izio:
    “Perus­teena autoilun ulkoisvaikutukset.” 

    Ja ehkä myös se, että gep­supo­h­jaises­sa jär­jestelmässä päästään klif­fasti kyt­täämään, että kuka mitä mis­sä ja häh. Eli eihän se yksi­ty­isyys sit­ten ollutkaan vihreille lop­pu­jen lopuk­si niin kauhean tärkeää, näemmä? 

    Gep­sipo­h­jaisenkin jär­jestelmän voi tarvit­taes­sa tehdä anonyyminä. Toisaal­ta jo nyt auton kuva tart­tuu aika mon­en valvon­takam­er­an kuvaan, ja rek­isterik­ilpi­en automaat­ti­nen tun­nis­tus on yksi kuvan­tun­nis­tus­puolel­la hyvin han­ska­tu­ista hommista.

    Itse lähtisin siitä, että mah­dol­lisen seu­ran­nan pitäisi kohdis­tua nimeno­maan ajoneu­voon (ei henkilöön), ja seu­ran­tati­eto­jen tulisi olla luot­ta­muk­sel­lisu­udeltaan tele­tun­nis­teti­eto­jen luokkaa. Niitä siis voisi käyt­tää törkeimpi­en rikosten selvit­tämiseen oikeu­den luval­la samoin kuin kän­nyköi­den sijaintitietoja.

  125. Mau­r­izio:
    “Perus­teena autoilun ulkoisvaikutukset.” 

    Ja ehkä myös se, että gep­supo­h­jaises­sa jär­jestelmässä päästään klif­fasti kyt­täämään, että kuka mitä mis­sä ja häh.
    ‘snip’

    Eihän siihen autoa tarvi­ta, kän­nykkä riittää.

  126. Raimo K: Eihän siihen autoa tarvi­ta, kän­nykkä riittää.

    Kän­nykän koti­in­jät­tämi­nen on paljon helpom­paa kuin auton.

    1. Ihmi­nen on auton ratik­ka keskimäärin 4 % ajas­taan, mut­ta kän­nykkän­sä lähet­tyvil­lä liki 100 %. Autossa on joka tapauk­ses­sa rek­ister­in­uymero, jos­ta kuka hyvän­sä voi puhe­lin­soitol­la tark­istaa, kenen se on. Kän­nykkä ei ole saman­laisen naa­puriseu­ran­nan kohteena.

  127. Sakke: Kaupungis­sa asu­vanakin tun­tuu joskus jotenkin kum­malliselta, että mm. kaupun­ki perii (pysäköin­ti-) mak­sua siitä, jos joko halu­an, koen tai huo­maan ilmeistä tarvet­ta käy­dä kat­so­mas­sa esim. kaupungis­sa asu­via lähiomaisia muul­loinkin kuin yöl­lä, sun­nun­taisin tai muina pyhäpäiv­inä, ja sen käyn­nin tuol­loin myös teen.

    Pysäköin­ti­mak­suil­la on kaupun­gin kas­san ker­ryt­tämisen lisäk­si toinen tärkeä funk­tio. Ne huole­hti­vat siitä, että pysäköin­ti­ti­la pysyy järkevässä käytössä. Mitä niukem­min pysäköin­tipaikko­ja on, sitä korkeampi mak­su on paikallaan, jot­ta niitä vapai­ta paikko­ja aina olisi. 

    Paikan­hakuli­ikenne on hyvin han­kalaa kaikkien kannal­ta. Se aiheut­taa liiken­teessä tarpeet­to­mia han­kalia tilantei­ta sekä muille autoille että kevyelle liiken­teelle (vrt. kort­teliral­li jos­sain Museokadun/Nervanderinkadun nurkil­la). Lisäk­si se vie yksi­ty­isautoilul­ta osan sen suurim­mas­ta edus­ta eli nopeas­ta ja suh­teel­lisen deter­min­is­tis­es­tä matka-ajasta.

    Omaishoidon tukem­i­nen on sit­ten jo toinen jut­tu. Voisi olla ihan järkevää, että kaupun­ki mak­saisi kotona asumisen mah­dol­lis­taville etäo­maishoita­jille kor­vaus­ta. Ja voisi­han Helsingis­sä kaupun­ki vaik­ka antaa omaishoita­jalle ilmaisek­si alue­pysäköin­ti­la­pun hoidet­ta­van omaisen alueelle.

    Kai se omaishoita­jallekin olisi mukav­in­ta, jos kiireen tullen van­haa van­hempaansa voisi men­nä suju­vasti ja vikkelästi autol­la kat­so­maan ja jät­tää auton hel­posti oven eteen. Jos ei ole pysäköin­ti­mak­su­ja, tämä ei onnis­tu kan­takaupungis­sa oikein mitenkään.

  128. E39&e61: Kiitok­set viherinssille vas­tauk­ses­ta. Uno­h­tuiko sähköau­ton laskelmista käyt­tövoimavero? Parem­pi ver­tailuko­h­ta olisi uusi eGolf vs ben­sagolf, kun on sama auto kaht­e­na eri versiona.

    Ei uno­htunut. Käyt­tövoimavero on nykyään osa ajoneu­voveroa. Voi olla, että luke­ma heit­tää eurol­la tai kahdel­la, mut­ta ajoneu­voveron peru­sosa on noin 43 €/vuosi. Sähköau­tol­la päälle ei tule hiilid­iok­sidiri­ip­pu­vaa osaa, mut­ta käyt­tövoimaosaa menee 1,5 snt/alkava 100 kg/päivä, ts. Leafil­la noin 22,5 snt/päivä, yhteen­sä noin 125 €/vuosi. (Dieselil­lä luke­ma on 5,5 snt/alkava 100 kg/päivä ja ladat­taval­la hybridil­lä 0,5 snt/alkava 100 kg/päivä.)

    Jot­ta käyt­tövoimavero oikeasti kor­vaisi menete­tyt polt­toain­everon tuo­tot — kuten alku­peräi­nen tarkoi­tus on — sen pitäisi olla kymmenkertainen.

    Näin joulun kun­ni­ak­si vielä Golf vs. eGolf.

    eGolf:
    — han­k­in­ta 41 000 €, vero­ton osu­us 31 500 €
    — ajoneu­vovero (5 v): 625 €
    — sähköt (5 v): 2200 €, vero­ton osu­us 1 300 €

    Golf (ben­si­i­ni, DSG):
    — han­k­in­ta 25 700 €, vero­ton osu­us 17 000 €
    — ajoneu­vovero (5 v): 500 €
    — ben­sat (5 v): 10 000 €, vero­ton osu­us 3 750 €

    Kos­ka han­k­in­nas­ta vain puo­let kohdis­tuu tälle ajalle, mainit­tu­jen osien yhteishinta:

    eGolf: 22 425 €, jos­ta veroa 6 300 € (28 %)
    Golf: 23 350 €, jos­ta veroa 11 100 € (48 %)

    Eipä tuo siis kovin paljon muu­tu. Tässä lasken­nas­sa on kuitenkin mon­ta liikku­vaa osaa, joten ei kan­na­ta tui­jot­taa viimeisiä sata­sia. Kaikkein suurin liikku­va osa on jälleen­myyn­ti­hin­ta, jos­sa sähköau­to on poten­ti­aal­isti huonom­pi (teknolo­gia van­he­nee nopeam­min, akku kuluu). Lisäk­si sähköau­toil­i­ja tarvit­see auton­sa lisäk­si vai­h­toe­htoli­ikku­misvä­lineitä pidem­mille matkoilleen.

    Esimerkkien pitäisi kuitenkin aika selvästi näyt­tää se, että sähköau­toilu on paljon kevyem­min verotet­tua jo nyt. Sen lisä­tukem­i­nen ei ole fiskaalis­es­ti järkeää.

  129. Viherinssi, pätevät laskel­mat, mut­ta lähtöko­h­ta pielessä. Ei liikku­misen verot­ta­mi­nen ole mikään itsetarkoitus. 

    Käyt­tövoimavero tasaa dieselin alem­paa veroa suh­teessa ben­si­ini­in. Ei sitä ole tarkoitet­tu puh­taiden ja koti­mais­ten käyt­tövoimien (sähkö, kaa­su) rankaisemiseen.

  130. Osmo Soin­in­vaara:
    Ihmi­nen on auton ratik­ka keskimäärin 4 % ajas­taan, mut­ta kän­nykkän­sä lähet­tyvil­lä liki 100 %. Autossa on joka tapauk­ses­sa rek­ister­in­uymero, jos­ta kuka hyvän­sä voi puhe­lin­soitol­la tark­istaa, kenen se on. Kän­nykkä ei ole saman­laisen naa­puriseu­ran­nan kohteena.

    Jep, paras­ta­han tässä demar­i­lan­di­as­sa on kun lähin omainen on vira­nomainen, joka sit­ten tarvit­taes­sa selvit­tää käden kään­teessä mis­sä ja mil­loin ollaan oltu. Tähän tarvi­taan tietenkin myös tiedot ajoneu­vo­jen liikkeistä. 

    Kyseiseen rek­isteri­in kan­nat­ta­nee sit­ten var­maan kerätä saman tien myös kaik­ki julkisen liiken­teen käyt­täjät ja matkat. Nyt niitä pitää vaival­lois­es­ti kysel­lä sieltä sun täältä, mut­ta laite­taan kaik­ki vaan ker­ral­la yhteen jät­timäiseen tietokan­taan. Kyl­lä niille tiedoille aivan var­masti jotain käyt­töä löy­tyy. Ainakin niitä voisi hyö­dyn­tää vero­tuk­ses­sa, tuki­ais­ten säätämisessä ja liiken­n­ev­erkon suun­nit­telus­sa. Kyl­lähän val­tiokn tarvit­see big dataa. 

    Tuskin­pa vihreiltä tule tähän mitään vas­tus­tus­ta, kun matkako­rt­ti kaval­taa käytäjän­sä jo nyt joten se on ihan sama vaik­ka siihen samaan rek­isteri­in laite­taan kaik­ki tak­sikyy­dit ja una- sekä lentomatkatkin.

  131. Rolle:
    Liiken­teen päästö­jen vähen­tämisessä tarvi­taan monia keino­ja. Tässä näitä aikajärjestyksessä:

    Näi­hin pari kommenttia.

    Nyt-5v) öljyn kor­vaami­nen biopolt­toaineil­la nyky­i­sis­sä autoissa

    Tässä on järkeä vain, jos sitä biopolt­toainet­ta on. Ei ole viiden vuo­den tähtäimel­lä. Pidem­mäl­lä tähtäimel­lä sitä voi olla enem­män, mut­ta sil­loinkin pitää tarkasti harki­ta järkevyyt­tä liiken­nekäytössä. Jos puu­ta käytetään vain ener­giak­si, se kan­nat­taa polt­taa hak­keena ja uno­htaa jalost­a­mi­nen. Puupo­h­jai­sis­sa biopolt­toaineis­sa on järkeä lähin­nä sil­loin, kun ne tule­vat sivu­tuot­teina, ts. mustal­ipeästä tehdyt polt­toaineet voivat olla järkeviä.

    Biokaa­sun polt­ta­mi­nen autossa taas on har­voin järkevää. Mädät­tämi­nen voi joskus olla järkevää, mut­ta syn­tyvä kaa­su on helpom­pi käyt­tää voimantuotantoon.

    Nyt-10v) uusis­sa autois­sa polt­to­moot­torin ohel­la sähkö/kaasu (on jär­jen köy­hyyt­tä päästää enää liiken­teeseen polttomoottoriautojaa)

    Kaa­suau­tot ovat polt­to­ken­novetyau­to­ja luku­unot­ta­mat­ta polt­to­moot­to­ri­au­to­ja. Vetyau­to taas on tois­taisek­si erit­täin huono idea, kos­ka vedyn tuot­ta­mi­nen on likaista hommaa.

    Hybri­di­en suosimises­sa on ener­giateknis­es­ti järkeä, kos­ka niil­lä (tai osal­la niistä) saa aidosti saman hom­man hoidet­tua pienem­mäl­lä energiankulutuksella.

    Sähköau­to­jen osalta pitää muis­taa se, että vaik­ka auto­jen käyt­töikä on pitkä, sähkön­tuotan­non raken­nemuu­tok­set ovat vielä hitaampia. Nyt ostet­ta­va sähköau­to käyt­tää elinikän­sä korkeapäästöis­es­ti tuotet­tua sähköä.

    Uusien auto­jen kohdal­la olen­naista on vält­tää paljon ener­giaa kulut­ta­van autokalus­ton tulemista. Siinä on paljon järkeä, että ritetään pitää kalus­ton omi­naisen­er­gianku­lu­tus mah­dol­lisim­man pienenä. Tätä on hyvä vero­tuk­sel­lis­es­tikin tukea kepil­lä ja porkkanal­la. Tes­la on tosi c00l, mut­ta ei sitä eko­bi­ilik­si voi sanoa, kos­ka sil­lä on korkea käytän­nön sähkönkulutus.

    Nyt-25v) yhteiskun­tarak­en­teen ja käytän­tö­jen muut­ta­mi­nen siten, että liikku­mis­tarve (eri­tyis­es­ti henkilöau­toil­la) pienenee

    Henkilöau­toi­hin liit­tyy ruuhkaon­gel­ma. Sen sijaan ener­gianku­lu­tu­songel­ma liit­tyy nopeaan konevoimaiseen liikku­miseen. Julkisen liiken­teen käyt­täjät kulut­ta­vat yleen­sä vähem­män ener­giaa liikku­miseen­sa kuin autoil­i­jat, mut­ta ero tulee liiku­tu­ista kilo­me­treistä, ei kulkuneu­vo­jen eroista.

    Siinä ei kovin suuria virheitä tee, jos tarkastelee vain henkilön konevoimais­es­ti liikku­mia kilo­me­tre­jä. Sähköpolkupyörä saa syn­nin­päästön, kos­ka se kul­kee erit­täin vähäl­lä sähköllä.

    Lisäk­si on hyvä huo­ma­ta, että yksi­tyisessä ener­gianku­lu­tuk­ses­sa henkilöau­toilu on lop­ul­ta vain yksi pala. Asun­to­jen läm­mi­tys on suurin ja myös helpoin säästöko­hde. Kauko­matkailu on hyöty/päästösuhteeltaan myös aika suuri. (Use­ampi luop­uu mielu­um­min Thaimaan-lomas­taan kuin henkilöau­tostaan, tästä tuo arvio.)

    Autoilu kuitenkin tun­tuu ole­van ainakin Suomes­sa jotenkin koroste­tus­sa roolis­sa. Sitä pitäisi kuitenkin pystyä tarkastele­maan hyö­ty­jen­sä ja hait­to­jen­sa suh­teen kohtu­ullisen objek­ti­ivis­es­ti ja teknologianeutraalisti.

  132. Viherinssi: “Mitä niukem­min pysäköin­tipaikko­ja on, sitä korkeampi mak­su on paikallaan, jot­ta niitä vapai­ta paikko­ja aina olisi.”

    Eikös sitä varten riitä liiken­nemerk­ki rajoite­tus­ta pysäköin­ti­a­jas­ta? Mik­si rikas voi pysäköidä pidem­pään kuin köyhä?

  133. “yhteiskun­tarak­en­teen ja käytän­tö­jen muut­ta­mi­nen siten, että liikku­mis­tarve (eri­tyis­es­ti henkilöau­toil­la) pienenee” 

    Ja mitä tehdään ihmisille, jot­ka joka tapauk­ses­sa halu­a­vat edelleen ajaa joskus oma­l­la autol­laan, kuten esimerkik­si minä? 

    @kaikki: tsekatkaa EFFIn kan­nat tuo­hon gep­suseu­ran­taan, turha mun on tästä enem­piä toitotella. 

    Sylt­ty 28.12.2014 kel­lo 15:07: NAULAN KANTAAN! On nimit­täin aika pösilö kan­ta tuo, jos­sa jo tapah­tuneen hai­tan nojal­la ignoroidaan kaik­ki tule­va lisähait­ta. Eli kun ker­ran on luis­taak­seen, niin antaa luis­taa vaan?

  134. Rolle:
    Viherinssi, pätevät laskel­mat, mut­ta lähtöko­h­ta pielessä. Ei liikku­misen verot­ta­mi­nen ole mikään itsetarkoitus. 

    Käyt­tövoimavero tasaa dieselin alem­paa veroa suh­teessa ben­si­ini­in. Ei sitä ole tarkoitet­tu puh­taiden ja koti­mais­ten käyt­tövoimien (sähkö, kaa­su) rankaisemiseen. 

    Puh­das­ta ja koti­maista kivi­hi­il­isähköä? Sitähän se pääosin on, vaikkakin mutkan kaut­ta. Jos meil­lä kulute­taan lisää sähköä, jos­sain tuote­taan lisää sähköä lähin­nä kivi­hi­ilel­lä. Koti­maista vesi- tai ydin­voimaa ei tule yhtään lisää, vaik­ka kulu­tus kasvaisi.

    Liikku­misen vero­tus ei ole itse­tarkoi­tus. Point­ti­ni on siinä, että sähköau­to­jen tukemiseen vero­tuk­sel­lis­es­ti ei ole oikein perustei­ta. Jonkin käyt­tövoiman tukem­i­nen vero­tuk­sel­lis­es­ti edel­lyt­täisi sitä, että tuki on kus­tan­nuste­hokas­ta jonkin yhteiskun­taa yleis­es­ti hyödyt­tävän tavoit­teen saavuttamisessa.

    Olen tässä näp­päimistö vaah­dos­sa yrit­tänyt sanoa sitä, etten löy­dä sel­l­aista tavoitet­ta, jon­ka tavoit­telus­sa sähköau­to olisi kus­tan­nuste­hokas väline. Sähköau­tol­la on kolme etua: paikallispäästöt­tömyys, mah­dol­lisu­us päästöt­tömän voiman­tuotan­non hyö­dyn­tämiseen ja öljyri­ip­pumat­to­muus. Paikallispäästö­jen ja öljyri­ip­pu­vu­u­den vähen­tämisen löy­tyy ker­talu­okkaa kus­tan­nuste­hokkaampia toimia, ja päästötön sähkön­tuotan­non mar­gin­aali ei toteudu vielä pitki­in aikoi­hin. (Ja vaik­ka toteu­tu­isi, ener­gian­säästöön löy­ty­isi paljon halvem­pia tapoja.)

    Pidem­mäl­lä tule­vaisu­udessa minäkin näen liiken­teen sähköistyvän. Se tapah­tuu kuitenkin sel­l­ais­ten tren­di­en saat­tele­m­ana, joi­hin eivät mei­dän vero­tukemme vaikuta.

    En väitä käyt­tövoimaveroa hyväk­si. Koko sekoilu dieselin ja ben­si­inin eri verokan­to­jen kanssa on hölmö, samoin polt­toainei­den verot­ta­mi­nen sekä päästö­jen että ener­gia­sisäl­lön mukaan. Muutenkin autoilus­sa myös hen­gi­tysilmapäästöi­hin sidot­tu kilo­metrivero olisi oikeampi väline kuin nykyi­nen sotku.

  135. “Use­ampi luop­uu mielu­um­min Thaimaan-lomas­taan kuin henkilöau­tostaan, tästä tuo arvio.” 

    Ja entä jollei luovu kummastakaan?

  136. Tämän blo­gin seu­raami­nen on saanut min­ut ymmärtämään että eivät edes vihreät tai­da halu­ta ihmis­ten osta­van sähköau­to­ja ben­sa- ja diese­lau­to­jen sijaan. Aina löy­tyy peruste jol­la tätä(kin) kehi­tys­tä voidaan vas­tus­taa. Itsel­leni oli viherinssin näke­myk­sis­sä uut­ta se, että sähköau­ton kat­so­taan kulke­van pääsään­töis­es­ti hiilivoimal­la ja että sähköau­toil­i­ja pääsee liian hal­val­la polt­toaineen osalta vrt. bensiini. 

    Jos val­tion rahan­tarve ulote­taan vero­tuk­sen avul­la uuden teknolo­gian han­kkimisen esteek­si, koen asu­vani väärässä maas­sa, valitettavasti.

    Käytän­nön elämässä esimerk­ki-Golfin 15000 euron hin­taero estää tehokkaasti sähköau­to­jen yleistymisen, kos­ka val­taosa ostaa jo 25k€ auton velak­si. Nyt val­tio kerää sähköau­tos­ta enem­män han­k­in­taveroa kuin vas­taavas­ta ben­si­ini­au­tos­ta, mikä on maail­man­laa­juis­es­tikin erikoista.

  137. Äly­puhe­li­nanalo­gia yksi­ty­isyysongelmis­sa on huono, kos­ka sitä ei ole säädel­ty pakol­lisek­si vaan äly­puhe­lin­ten yksi­ty­isyysongel­mat johtu­vat kulut­ta­jien valin­noista tai val­is­tu­mat­to­muud­es­ta. Se voi paran­tua markki­nae­htois­es­ti mil­loin vain äly­puhe­lin­tar­jon­nan ja kulut­ta­jakät­täy­tymisen joh­dos­ta, teknis­es­ti ei ole täl­läkään het­kel­lä mitään teknistä syytä mik­sei puhe­li­men käyt­tö voisi olla psey­donyymistä siten ettei edes oper­aat­tori tiedä käyt­täjän nimeä. Ks pre­paid sim-kor­tit ja anonymi­teetin tai use­an pseu­do­nyymin käytön sal­li­vat some-teknologiat.

  138. Muuten vain koh­ta, joka on jäänyt mieleeni hatwig Frischin Euroopan kulttuurihistoriasta.

    Hän tote­si joten­sakin siten, että teol­lisen val­lanku­mouk­sen myötä ei vain käytet­ty luon­non­va­ro­jen korko­ja vaan alet­ti­in syödä pääomaa.

  139. Korkea vero suo­jaa kulut­ta­jia hin­nan­vai­hteluil­ta. Tämä on aivan itses­tään selvää. Jos vero on vaik­ka $100 bar­relil­ta ja vero­ton hin­ta on $70, kokon­aish­in­ta on $170. Verot­toman hin­nan kaksinker­taistues­sa verolli­nen hin­ta nousee vain 40 prosenttia.

    Tästä syys­tä on aivan käsit­tämätön­tä, että ihmiset ruikut­ta­vat ben­saveroista. Yleen­sä ilman polt­toain­evero­ja hin­to­jen nousu tulisi itse kullekin paljon kalliimmaksi.

  140. Autoilu on todel­la liian koroste­tus­sa roolis­sa Suomes­sa. Meil­lä on jo valmi­ik­si korkea polt­toain­evero (60%) moot­toriben­si­inin hinnassa. 

    Mut­ta on se vaan niin vaikeaa tämä kivi­hi­ilen vero­tuk­sen ja maakaa­sun vero­tuk­sen nos­t­a­mi­nen vihreille. Samoin polt­toöljyn vero­tus on vielä melko pieni, mut­ta se tiet­tävästi nousee ensivuo­den alussa.

    1. Kivi­hi­ilen vero­tuk­ses­sa ei ole vihreille mitään vaikea­ta. Ei muuten ole myöskään Hele­nille. Jos laude­tuotan­nos­sakin olisi kova kivi­hi­iliv­ero, se siir­ty­isi suo­raan sähkön hin­taan ja Helenin tulos paranisi, kun vastapainevoimaloiden hyödyt koros­tu­isi­vat. Onhan Helenin poääpolt­toaine kuitenkin maakaa­su. Omako­ti­a­su­ja sähköläm­mite­tyssä talos­saan voisi vähän ehkä marmattaa.

  141. Sak­sas­sa autoilleet ovat var­masti huo­man­neet että maa on täyn­nä tuulimyl­lyjä. Ital­ias­sa käy­dessäni panin merkille lukuisat aurinkopaleel­it katoil­la ja eril­lisil­lä telineillä.

    Lait­takaa googleen “solar­watt car­port” niin näette mikä on sähköau­toilun tule­vaisu­us. Jos omakoti­talon sähkön kulu­tus on keskimäärin 800kWh / kk niin sel­l­aisen oman aurinkopa­neeli voimalan saa n. 5000–10000e hin­taan (Sak­sas­sa).

    Sähköau­toilun mullis­tus tapah­tuu etelä-Euroopas­sa, USA:ssa ja kiinas­sa / inti­as­sa kun­han aurinkopa­neel­ien hin­nat vielä laske­vat ja sähköau­to­ja tulee tarjolle. 

    Ennus­tan että 10–20 vuo­den kulues­sa suuri osa etelä-Euroopan henkilöli­iken­teestä on jo sähköau­to­ja ja sähköskoot­tere­i­ta, joi­ta ladataan omil­la aurinkopa­neeleil­la. Ja mitä tapah­tuu Suomes­sa, niin sen näkee kun lait­taa googleen “mean­while in finland”.

  142. Tapio Pel­to­nen:
    Korkea vero suo­jaa kulut­ta­jia hin­nan­vai­hteluil­ta. Tämä on aivan itses­tään selvää. Jos vero on vaik­ka $100 bar­relil­ta ja vero­ton hin­ta on $70, kokon­aish­in­ta on $170. Verot­toman hin­nan kaksinker­taistues­sa verolli­nen hin­ta nousee vain 40 prosenttia.

    Tästä syys­tä on aivan käsit­tämätön­tä, että ihmiset ruikut­ta­vat ben­saveroista. Yleen­sä ilman polt­toain­evero­ja hin­to­jen nousu tulisi itse kullekin paljon kalliimmaksi. 

    Aivan. Ja ne jot­ka aina osta­vat viidel­lä kympil­lä eivät huo­maa koskaan mitään. 😉

  143. Tapio Pel­to­nen:
    Korkea vero suo­jaa kulut­ta­jia hin­nan­vai­hteluil­ta. Tämä on aivan itses­tään selvää. Jos vero on vaik­ka $100 bar­relil­ta ja vero­ton hin­ta on $70, kokon­aish­in­ta on $170. Verot­toman hin­nan kaksinker­taistues­sa verolli­nen hin­ta nousee vain 40 prosenttia.

    Tästä syys­tä on aivan käsit­tämätön­tä, että ihmiset ruikut­ta­vat ben­saveroista. Yleen­sä ilman polt­toain­evero­ja hin­to­jen nousu tulisi itse kullekin paljon kalliimmaksi.

    Virkamies­logi­ikkaa?

    Minä voin myy­dä hal­val­la korko­suo­jan asun­to­lainalle­si. Mak­sa mulle 2000 e kuus­sa asun­tomenoina. Jos korko kaksinker­tais­tuu on se enää pieni muu­tos kokonaissummaan.

  144. Viherinssi, tuo “hiil­isähkö” on vähän kum­malli­nen. Kahdestakin syystä:
    1) päästökaup­pasek­torin päästökat­to ja
    2) sähkön­tuotan­non dynaamis­ten vaiku­tusten jät­tämi­nen huomioimat­ta. Sähköau­tot jous­tavina kuormi­na lisäävät mah­dol­lisuuk­sia lisätä päästötön­tä sähkön­tuotan­toa, ja sen kan­nat­tavu­ut­ta. Mon­es­sa maas­sa on jo nyt ylika­p­a­siteet­tia, ja käytän­nössä päästötön­tä tuotan­toa joudu­taan jät­tämään käyt­tämät­tä, kos­ka kysyn­tää ei ole.

    Oletko sitä mieltä, ettei päästökaup­pasek­torin ulkop­uolel­la tai eri­tyis­es­ti liiken­teessä kan­na­ta tavoitel­la päästövähennyksiä?

    Polt­toainei­den hiiliv­ero on perustel­tu, sil­lä niiden päästöille ei ole markki­nahin­noitel­tua hin­taa. Tarvi­taan siis “vero” eli tavoite­ta­so. Nykyi­nen päästö­varo­ta­so on vielä liian mata­la ohjatak­seen riit­tävästi kohti muutosta.

  145. Jos sähkön hin­ta nousee liikaa niin sähköläm­mit­täjä voi pistää talon gen­er­at­torin varaan
    Nykyään gen­er­aat­tor­e­i­ta saa hal­val­la ja ne ovat hil­jaisia. Läm­mi­tyk­sen voi varmis­taa jät­tämäl­lä verkko vai­h­to­lait­teen kaut­ta syöt­täväk­si. Polt­toaineek­si käy vero­ton löpö

  146. Liian van­ha:
    Jos sähkön hin­ta nousee liikaa niin sähköläm­mit­täjä voi pistää talon gen­er­at­torin varaan­Nykyään gen­er­aat­tor­e­i­ta saa hal­val­la ja ne ovat hil­jaisia. Läm­mi­tyk­sen voi varmis­taa jät­tämäl­lä verkko vai­h­to­lait­teenkaut­ta syöt­täväk­si. Polt­toaineek­si käy vero­ton löpö

    Oma gen­er­aat­tori ei syr­jåseudul­la ole vält­tämät­tä huono investoin­ti, myrskyt kun saat­ta­vat hai­ta­ta sähkön­si­ir­toa. Ja mik­sei tuo­ta gen­er­aat­to­ria kan­nat­taisi käyt­tää hin­nan pom­pates­sa, kuten tänään illalla.

  147. Liian van­ha:
    Jos sähkön hin­ta nousee liikaa niin sähköläm­mit­täjä voi pistää talon gen­er­at­torin varaan­Nykyään gen­er­aat­tor­e­i­ta saa hal­val­la ja ne ovat hil­jaisia. Läm­mi­tyk­sen voi varmis­taa jät­tämäl­lä verkko vai­h­to­lait­teenkaut­ta syöt­täväk­si. Polt­toaineek­si käy vero­ton löpö 

    Huomen­na ollaan taas plus­san puolel­la nap­pu­lat kan­nat­taa lait­taa offi­in ja pär­jätä ilta mukavasti takkat­ulen loimus­sa. Sanovat älyläm­mi­tyk­sek­si. No ei vaiskaan kos­ka kukaan ulkop­uo­li­nen ei tienaa.

  148. Osmo Soin­in­vaara:
    Kivi­hi­ilen vero­tuk­ses­sa ei ole vihreille mitään vaikea­ta. Ei muuten ole myöskään Hele­nille. Jos laude­tuotan­nos­sakin olisi kova kivi­hi­iliv­ero, se siir­ty­isi suo­raan sähkön hin­taan ja Helenin tulos paranisi, kun vastapainevoimaloiden hyödyt koros­tu­isi­vat. Onhan Helenin poääpolt­toaine kuitenkin maakaa­su. Omako­ti­a­su­ja sähköläm­mite­tyssä talos­saan voisi vähän ehkä marmattaa.

    Lue­taanko tämä niin, että maakaa­sun kasvi­huonekaa­supäästö­jen (tuotanto+polttaminen) verot­ta­mi­nen ei sovi vihreille eikä Helenille?

  149. Rolle:
    Viherinssi, tuo “hiil­isähkö” on vähän kum­malli­nen. Kahdestakin syystä:
    1) päästökaup­pasek­torin päästökat­to ja

    Jos meil­lä olisi globaali toimi­va päästökaup­pa, olisit aivan oike­as­sa tuos­ta päästökaup­pa-asi­as­ta. Sil­loin todel­la olisi niin, että kaik­ki sähkönku­lu­tuk­sen lisäämi­nen on nollapäästöistä.

    Täl­lä het­kel­lä meil­lä ei ole globaalia päästökaup­paa, ja jol­lain päästöhin­tata­sol­la päästöt vuo­ta­vat päästökau­pan ulkop­uolelle. Lisäk­si nyt ja mon­ta vuot­ta tule­vaisu­u­teen päästöt ovat päästökaup­paka­ton ala­puolel­la. (Voita­neen aika tur­val­lis­es­ti sanoa, että vuo­to­hin­tata­so on jos­sain nykyisen päästökaup­pahin­nan ja vaikka­pa ben­si­inin vero­tuk­sen välillä.)

    Huo­mau­tan kuitenkin, että laskel­mani sähköau­to­jen kalleud­es­ta päästövähen­nys­toim­i­na pitävät paikkansa myös sil­loin, kun sähkö tuote­taan nollapäästöisesti.

    2) sähkön­tuotan­non dynaamis­ten vaiku­tusten jät­tämi­nen huomioimat­ta. Sähköau­tot jous­tavina kuormi­na lisäävät mah­dol­lisuuk­sia lisätä päästötön­tä sähkön­tuotan­toa, ja sen kan­nat­tavu­ut­ta. Mon­es­sa maas­sa on jo nyt ylika­p­a­siteet­tia, ja käytän­nössä päästötön­tä tuotan­toa joudu­taan jät­tämään käyt­tämät­tä, kos­ka kysyn­tää ei ole.

    Tämä ei kyl­lä ole mis­sään yleinen tilanne. Tuol­laises­sa tilanteessa sähkön tukkuhin­ta putoaa nol­laan tai syöt­tö­tar­iffien kanssa jopa negati­ivisek­si. Tätä ei ole juuri nähty muu­ta kuin verkkoviko­jen aikaan. (Min­ut tun­netaan henkilönä, joka vai­h­taa mielipi­det­tään nähtyään luotet­tavia numeroi­ta, vaik­ka ne aiheut­taisi­vat kog­ni­ti­ivista dissonanssia!)

    On kuitenkin niin, että jos aurinkovoiman pen­e­traa­tio kas­vaa huo­mat­ta­van paljon, kesäpäiv­inä Euroopas­sa saat­taa olla sään­nöl­lis­es­ti tilantei­ta, jois­sa sähköstä on yli­tar­jon­taa ja mar­gin­aalipäästöt putoa­vat nol­laan. Tämä ei kuitenkaan tule koske­maan kuin pien­tä osaa vuo­den tun­neista, ja samal­la aurinkovoiman kan­nat­tavu­us alkaa pudo­ta voimakkaasti.

    Sähköau­toista saa tarvit­taes­sa kuor­man, jol­la sähkönku­lu­tus­ta voidaan siir­rel­lä keskimäärin tun­te­ja tai ehkä vuorokau­den. Nyky­is­ten sähköau­to­jen akut on kuitenkin mitoitet­tu yhden päivän käytölle, joten kovin paljon pidem­pi siirte­ly ei oikein onnistu.

    Tähän siirte­lyyn meil­lä on kuitenkin tuotan­top­uolel­la rutkasti mah­dol­lisuuk­sia vesivoiman ansios­ta. Sitä on Euroopas­sa sen ver­ran paljon, että vuorokautiset vai­hte­lut eivät pääsään­töis­es­ti ole ongel­ma tuotantopuolella.

    Lisäk­si vuorokau­den sisäiseen siirte­lyyn on sähköläm­mi­tyk­sen ansios­ta paljon mah­dol­lisuuk­sia kulu­tus­puolel­la. Sen käyt­töönot­to ei vaatisi kuin lakimuu­tok­sen, jol­la koti­talouk­sille pakotet­taisi­in myymään spot­ti­hin­noitel­tua sähköä ja sähköy­htiöt lait­ta­maan hin­taen­nus­teet yht­enäisessä muo­dos­sa net­ti­in. Sen jäl­keen sähköläm­mit­täjille ilmesty­isi älykkäitä ohjausjär­jestelmiä hyvin vikkelästi.

    Kulu­tuk­sen ja tuotan­non epä­tas­apain­on kohdal­la suuri ongel­ma on kuitenkin vuo­de­naiko­jen välisen kulu­tuk­sen tasoit­ta­mi­nen. Sähköä on tule­vaisu­udessa hyvin tar­jol­la eri­tyis­es­ti kesäl­lä, kulu­tus kuitenkin paljolti keskit­tyy talveen. Tähän pul­maan ei akkute­knolo­gia tule tuo­maan ratkaisua nähtävil­lä olevas­sa tulevaisuudessa.

    Polt­toainei­den hiiliv­ero on perustel­tu, sil­lä niiden päästöille ei ole markki­nahin­noitel­tua hin­taa. Tarvi­taan siis “vero” eli tavoite­ta­so. Nykyi­nen päästö­varo­ta­so on vielä liian mata­la ohjatak­seen riit­tävästi kohti muutosta.

    Olen tästä samaa mieltä peri­aat­teessa. Mut­ta muis­te­taan kuitenkin, että täl­lä het­kel­lä päästökaup­pahin­ta on suu­ru­us­lu­okkaa 5 €/tonni, ben­si­inis­sä vas­taa­va päästövero on noin 150 €/tonni.

    Toisaal­ta läm­mi­tysöljyssä vero on paljon pienem­pi. Lisäk­si siel­lä olisi teknis­es­ti paljon halvem­paa siir­tyä öljys­tä sähköön (maaläm­pö). Mik­si asi­aa pitäisi lähteä tekemään veron­mak­sajien rahoil­la kallista kautta?

    Sähköau­toista min­ulle tulee edelleen kovasti mieleen tari­na henkilöstä, jol­la oli ruu­vimeis­seli. Jostain syys­tä kaik­ki ongel­mat alkoi­vat näyt­tää ruu­veil­ta sen jälkeen.

  150. Liian van­ha:
    Jos sähkön hin­ta nousee liikaa niin sähköläm­mit­täjä voi pistää talon gen­er­at­torin varaan­Nykyään gen­er­aat­tor­e­i­ta saa hal­val­la ja ne ovat hil­jaisia. Läm­mi­tyk­sen voi varmis­taa jät­tämäl­lä verkko vai­h­to­lait­teenkaut­ta syöt­täväk­si. Polt­toaineek­si käy vero­ton löpö 

    Laita­pa laskel­mat esiin!

    - investoin­tikus­tan­nus
    — ylläpi­tokus­tan­nus (huol­lot, varaosat)
    — kulute­tun polt­toaineen määrä
    — tuote­tun sähkön määrä

    Näistä voi laskea break-evenin sähkön hinnalle.

    = = =

    Tässä vähän haarukoin­tia. Min­ul­la ei ole noi­hin tarkko­ja lukemia, mut­ta investoin­ti on viis­inu­meroinen (aggre­gaat­ti, sähköasen­nuk­set, perus­tuk­set, äänieristyk­set). Sähköä saa suu­ru­us­lu­okkaa 3 kWh/l, ja litra pö:tä mak­sa­nee 0,80 €. Tästä saadaan pelk­istä muut­tuvista kus­tan­nuk­sista sähkön hin­naksi yli 25 snt/kWh.

    Tilanne muut­tuu itse asi­as­sa aika radikaal­isti, jos jostain taivaas­ta tipah­taa hyvin toimi­va mikro-CHP. Sen jäl­keen siitä litrasta polt­toöljyä vään­netään 6 kWh läm­pöä tuvan läm­mit­tämiseen ja 3 kWh sähköä, jon­ka voi käyt­tää itse tai myy­dä verkkoon. Ei tuokaan vielä ihan kan­nat­tavaa hom­maa ole investoin­tei­neen, mut­ta jonkun rajan se luo läm­mön ja sähkön hinnalle.

    (Pait­si tietysti sikäli ei, että noi­ta luotet­tavia, help­po­ja ja edullisia mikro-CHP-vehkeitä ei ole näkynyt. Niitä kuitenkin voi hyvin tul­la, jos tarve kasvaa.)

    Sähkön käyt­tämi­nen suo­raan läm­mit­tämiseen on ener­giateknis­es­ti tuh­laus­ta. Öljyn polt­ta­mi­nen läm­mit­tämiseen on vähän vähem­män tyh­mää, mut­ta öljyn polt­ta­mi­nen sähkök­si ja läm­mök­si alkaa jo läh­estyä jotenkin järkevää. Tiheästi asu­tu­il­la alueil­la tosin päästöi­hin (ääni, hen­gi­tysil­ma) voi sit­ten vähän kiin­nit­tää huomiota.

  151. Nuo 1 kW:n pikkua­gre­gaatit ovat hyödyl­lisiä, mut­ta ei kuitenkaan riit­täviä sähkölämmitykseen.
    Petroo­liläm­mitin olisi tehokkaampi. Niit­ten käytössä tarvi­taan kuitenkin ilmaa palamista varten. Polt­toaineen haju on epäko­h­ta. Autois­sa on saatavis­sa sisäti­lan läm­mit­tim­iä sekä ben­sa- että dieselkäyt­töisenä. Teknis­es­ti mah­dol­lista olisi niiden käyt­tö ainakin asun­non tilapäiseen lämmittämiseen. 

    Nyky­isin koko yhteiskun­ta tun­tuu ole­van sel­l­aises­sa hul­lun­myllyssä, ettei oikein voi ennakoi­da tule­vaisu­ut­ta. Vero­ja ja mak­su­ja syn­tyy kuin sieniä sateel­la. Kun­nis­sa kaikkia mah­dol­lisia palvelumak­su­ja on äsket­täin nos­tet­tu jopa kaksinker­taisik­si. Silti miljoo­nia ote­taan velkaa pelkki­in juok­se­vi­in menoihin.

    Kipu­ra­ja on jo ylitet­ty. Vero­jen keräämisessä ei oikeu­den­mukaisu­us ole suinkaan perus­lähtöko­h­ta. Tarkoi­tus on vain ottaa niiltä, joil­la vielä on jotain otettavaa.

  152. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun­non hiiliv­ero vain polt­toaineen hiilip­i­toisu­u­den mukaan.

    Ja myös muut täysin ilmeiset päästöt, kuten porauk­sen ja jalostuk­sen päästöt mukaan (hiilid­iok­si­di ja metaani ainakin). Maakaa­sulle tulee kai näistä miinuk­sia suh­teel­lis­es­ti enem­män kuin kivihiilelle.

  153. Ter­ve,

    Halvim­man (ne kerrostumat)oljyn poli­ti­ikkaa jatke­taan tarkalleen niin kauan kuin se on mah­dol­lista. Sit­ten se jon­ain paivana lop­puu, ja pitaa alkaa kalli­in hiilen ja ener­gian maail­ma. Onnek­si en enaa sit­ten ole taalla.

    Me kulu­tamme nyt sen mita voimme, uudet sukupol­vet (siis mei­dan lapset ja lapsen­lapset) mak­sa­vat mei­dan sikae­la­man, Mulle se sopii (ei ole lapsen­lap­sia). Sopi­iko se muille, ilmeis­es­ti kyl­la. Paat­takaa te muut mita teette. Pis­takaa pen­tunne kuseen.

    t. Mikko

  154. TL:
    Sak­sas­sa autoilleet ovat var­masti huo­man­neet että maa on täyn­nä tuulimyllyjä.

    Ja Sak­san ener­giantuotan­toa seu­ran­neet tietävät, että siitä huoli­mat­ta maas­sa polte­taan ja tuote­taan hyvin run­saasti fos­si­il­isia, ja että siel­lä myös raken­netaan lisää niitä käyt­tävää sähkön­tuotan­toa. Lisäk­si uusi­u­tu­vien myötä maas­ta on tul­lut riip­pu­vainen sveit­siläis­es­tä vesivoimas­ta säätöön. Ran­skalainen ydin­voimakin kelpaa.

    En tarkoi­ta täl­lä sitä, että uusi­u­tu­vien rak­en­t­a­mi­nen Sak­saan olisi sinän­sä huono asia. Energiewende on mie­lenki­in­toinen kokeilu. Sak­saa ei kuitenkaan voi tarkastel­la eril­lisenä alueena, kos­ka sak­salaiset ovat ratkaisseet joukon ongelmia ei-kopi­oitaval­la taval­la käyt­tämäl­lä naa­pure­it­ten­sa resursseja.

    Lait­takaa googleen “solar­watt car­port” niin näette mikä on sähköau­toilun tule­vaisu­us. Jos omakoti­talon sähkön kulu­tus on keskimäärin 800kWh / kk niin sel­l­aisen oman aurinkopa­neeli voimalan saa n. 5000–10000e hin­taan (Sak­sas­sa).

    Solar­watt Car­port antaa kak­si esimerkkihintaa:

    * paket­ti 1: 14 000 €, arvioitu vuosi­tuotan­to 2 280 kWh
    * paket­ti 2: 22 100 €, arvioitu vuosi­tuotan­to 4 560 kWh

    Nämä ovat avaimet käteen hin­to­ja asen­nuksi­neen ja veroi­neen. Hin­nat näyt­tävät järkeviltä, tuotan­tolu­vut ehkä vähän korkeil­ta pin­ta-aloi­hin näh­den (riip­puu toki paikkakun­nas­ta). Luke­mat ovat kuitenkin hiukan muu­ta kuin 5 000 € / 9 600 kWh/a.

    Sähköau­toilun mullis­tus tapah­tuu etelä-Euroopas­sa, USA:ssa ja kiinas­sa / inti­as­sa kun­han aurinkopa­neel­ien hin­nat vielä laske­vat ja sähköau­to­ja tulee tarjolle.

    Odotel­laan… Raaka­pa­neel­ien hin­nat ovat yksi osa palapeliä, ja ne ovat domi­noi­neet aikaisem­min. Nykyään kuitenkin kaiken muun (telineet, sähköosat, perus­tuk­set, asen­nus) hin­nan osu­us alkaa olla sen ver­ran iso, että paneel­ien merk­i­tys on vähen­tynyt. Sil­lä olisi suurem­pi merk­i­tys, jos paneel­ien hyö­ty­suh­teet nousi­si­vat vauhdilla.

    Käytän­nössä aurinkovoimankin tule­vaisu­us näyt­täisi ole­van isois­sa voimalois­sa. Aurinkovoiman tuotan­tokus­tan­nus painuu nyky­istä alem­mas, mut­ta ongel­mana on tuote­tun sähkön arvo, joka jää sähkön keski­hin­taa huo­mat­tavasti alem­mas. Mitä enem­män verkos­sa on aurinkovoimaa, sitä vähem­män siitä mak­se­taan sil­loin, kun sitä on. (Tämä on kyl­lä ongel­ma, joka on pakko jos­sain vai­heessa ratkaista isos­sa mit­takaavas­sa, kos­ka aurinkovoima on ain­oa uusi­u­tu­va, jota on riittävästi.)

    Kat­toau­rinkosähkö voi olla kan­nat­tavaa omis­ta­jalleen, mut­ta sil­loin sille löy­tyy mak­sajia muual­ta, lähin­nä veron­mak­sajien ja muiden verkonkäyt­täjien suunnalta.

    Ja mitä tapah­tuu Suomes­sa, niin sen näkee kun lait­taa googleen “mean­while in finland”.

    Suomes­sa ei tapah­du yhtään mitään olennaista.

    Siinä on hyvä ja huono puoli. Jos halu­aa kat­soa mital­in kirkas­ta puol­ta, meil­lä ei ole lähdet­ty tekemään tehokku­u­teen­sa näh­den kalli­ita toimen­piteitä (sähköau­to­jen tukem­i­nen, aurinkovoiman syöt­tö­tar­if­fit), vaan niiden kanssa pelaami­nen on jätet­ty varakkaam­mille. Emme jää mis­tään olen­nais­es­ta pait­si, ja voimme aina hypätä junaan sit­ten, kun se sopii.

    Huono puoli on se, että meil­lä ei myöskään ole investoitu siihen, mis­sä me voisimme olla oikeasti hyviä. Suomes­sa on paljon säästävää teknolo­giaa sekä teol­lisu­udessa että raken­nus­puolel­la. Tähän panos­ta­mal­la me saisimme sekä itse hyvinkin huo­mat­tavaa ener­gian­säästöä aikaan että voisimme saa­da tehtyä maail­man­laa­juis­es­ti vetäviä tuotteita.

    Tutkimuk­seen, pros­es­sike­hi­tyk­seen, tuoteke­hi­tyk­seen, tuot­teis­tamiseen ja markki­noille­vi­en­ti­in kan­nat­taa yhteiskun­nankin panos­taa. Ener­gian­säästöin­vestoin­tei­hin tai uusi­u­tu­van ener­gian investoin­tei­hinkin voi kan­nat­taa panos­taa jos­sain määrin, mut­ta tuotan­to­tuki­in ei kannata.

    Panos­tus­takin on mon­en­laista. Tutkimuk­seen tarvi­taan rahaa, jos siitä halu­taan val­ti­ol­lis­es­ti merkit­tävää. Tuot­teis­tamiseen ja markki­noin­ti­in taas olisi parem­pi jär­jestää rahoi­tus­ta, ts. yrit­täjien riskiä pehmen­täviä lainainstrumentteja. 

    Säästöin­vestoin­neis­sa on suun­nilleen sama tilanne; esimerkik­si öljyläm­mi­tyk­sen vai­h­tamiseen maaläm­pöön olisi hyvä rak­en­taa jokin rahoi­tusin­stru­ment­ti, jol­loin lainan­ot­ta­ja voisi mak­saa lainansa syn­tyvil­lä säästöil­lä. Tämä aut­taisi esimerkik­si nuo­ria talonos­ta­jia, joiden ei kan­na­ta ottaa lisälainaa pankista vai­h­taak­seen öljyläm­mi­tyk­sen pois.

    En pidä edes ihan mah­dot­tomana sitä, että val­tio tuk­isi myös investoin­te­ja jois­sain tilanteis­sa, kun­han tuen hyö­ty­suh­teen voidaan perustel­lusti odot­taa ole­van järkeväl­lä tasolla.

  155. viherinssi, niin hyvä vas­taus jälleen, että piti taaskin peukut­taa. Yhteen kohtaan tar­tun, ben­si­inin co2-vero 150 eur, lask­itko­han tuon koko veros­ta, vai ben­si­inin hiilid­iok­sidi­veros­ta (16,25snt/l)? Luul­lak­seni co2-kom­po­nent­ti on luokkaa 30–40 eur/tco2 ja lop­pu “yleisveroa”, eli energiasisältöä.

    Co2-osa saisi olla suurem­pi. Korkea ener­gia­sisältöverokin on kyl­lä perustel­tu, sil­lä litrasra ben­si­iniä on paljon ener­giaa (mis­tä iso osa tärväy­tyy läm­mök­si…). Sähköl­läkin on varsin kova ener­giavero, 1,89 snt/kWh, ja nousee taas 2015.

  156. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun­non hiiliv­ero vain polt­toaineen hiilip­i­toisu­u­den mukaan.

    Eikö meil­lä ole jo CO2-päästö­mak­su, joka on sama asia? Se vain ei toimi.

  157. Osmo Soin­in­vaara:
    Kivi­hi­ilen vero­tuk­ses­sa ei ole vihreille mitään vaikea­ta. Ei muuten ole myöskään Hele­nille. Jos laude­tuotan­nos­sakin olisi kova kivi­hi­iliv­ero, se siir­ty­isi suo­raan sähkön hin­taan ja Helenin tulos paranisi, kun vastapainevoimaloiden hyödyt koros­tu­isi­vat. Onhan Helenin poääpolt­toaine kuitenkin maakaa­su. Omako­ti­a­su­ja sähköläm­mite­tyssä talos­saan voisi vähän ehkä marmattaa.

    Eipä oikein tun­nu siltä. Pistäkää sit­ten töpinäk­si, älkääkä vain keskit­tykö ydin­voiman ja turpeen vas­tus­tamiseen. Aina löy­tyy joku “selitys2. Mik­si vihreät eivät ole esit­täneet reilua veron koro­tus­ta kivi­hi­ilelle Ruotsin malli­in. Oli­han edelli­nen ympäristömin­is­terikin vihreä. 

    Lauhde­voima­han tulee Suomes­sa eri ske­naar­i­oiden mukaan vähen­emään ja osin näin on jo tapah­tunut. CHP-tuotan­toon voidaan käyt­tää muitakin kuin fos­si­il­isia polt­toainei­ta (jät­teet, bio­mas­sat). Helenin kohdal­la on tiet­tävästi kivi­hi­ilestä luop­umisen ongel­mana on se, että kat­ti­lat pitäisi uusia. Ei voi­da polt­taa pel­let­tiä 40% enem­pää. Täl­laisia seli­tyk­siä on näkynyt ainakin julkisuudessa. 

    Omako­ti­a­su­ja voi tal­ven pakkasil­la läm­mit­tää vaikka­pa puul­la ja maaläm­pöpumpuil­la (ydin­sähkö, vesivoima ovat tule­vaisu­udessa pääen­er­gia­muodot Suomes­sa ja Pohjo­is­mais­sa). Ainakin itse polt­telin paljon takas­sa pui­ta eilisen pakkasilla.

    1. Valitet­tavasti EU kieltää kvi­hi­ilen verot­tamisen lauhde­tuotan­nos­sa. Muutenkin olisi tietysti parem­pi, että emme käyt­täisi pis­tevero­ja vaan EU-vetäisi niin paljon päästöoikeuk­sia markki­noil­ta, että päästöoikeuk­sien hin­ta nousisi jollekin real­is­tiselle tasolle, viak­ka tuonne 50 euroon ton­nil­ta. Se ohjaisi tas­a­puolis­es­ti kaikkia toimia, myös antaisi oikean kan­nus­ti­men rak­en­taa tai olla rak­en­ta­mat­ta kaukoläm­pöverkkoa uusille alueille.

  158. Viherinssi on todel­lakin kir­joit­tanut niin perustel­tu­ja ja vaku­ut­tavia puheen­vuoro­ja, että hän taitaa asi­as­ta jotain jopa tietää! Antaisiko hänen nim­imerkkin­sä syynkin sekä tiedolle että ymmärrykselle?

    Täl­laiset asial­liset ja perustel­lut kir­joituk­set ovat tavat­toman antoisia meille vähem­män tietäville, ja samal­la miel­lyt­tävää vastapain­oa turhan monille kiihkeille mut­ta sitä vähem­män asi­aa ja vielä vähem­män tietoa sisältäville kannanotoille!

  159. Viherinssi: Laita­pa laskel­mat esiin!

    – investoin­tikus­tan­nus
    – ylläpi­tokus­tan­nus (huol­lot, varaosat)
    – kulute­tun polt­toaineen määrä
    – tuote­tun sähkön määrä

    Näistä voi laskea break-evenin sähkön hinnalle.

    = = =

    Tässä vähän haarukoin­tia. Min­ul­la ei ole noi­hin tarkko­ja lukemia, mut­ta investoin­ti on viis­inu­meroinen (aggre­gaat­ti, sähköasen­nuk­set, perus­tuk­set, äänieristyk­set). Sähköä saa suu­ru­us­lu­okkaa 3 kWh/l, ja litra pö:tä mak­sa­nee 0,80 €. Tästä saadaan pelk­istä muut­tuvista kus­tan­nuk­sista sähkön hin­naksi yli 25

    Piti ihan tehdä muu­ta­ma haku asian selvittämiseksi,mutta en alka­nut laskea hin­taa ener­gialle. Omakoti­ta­lo tarvit­see tehla n 20 kw, sopi­va diesel löy­tyy esim e‑baysta alle 6000 taalan eli n 5000 euroon. Kyseessä on siis super­hil­jainen­valmis paket­ti. Sen voi sijoit­taa vaik­ka pihalle parkkipaikalle.
    Kaapeloin­ti pääkeskuk­seen vaati­ihie­man työtä, kaapeli­a­ja vai­h­to­lait­teen. Aikoinaan tehti­in moi­ia tuki­asemille muu­ta­mal­la satasel­la per asema.

    Jos jäteläm­pö halu­taan hyö­dyn­tää niin autoa­han on läm­mitet­ty moot­torin hukkaläm­möl­lä liki 100 vuot­ta, eiköhän las­ten­tau­dit ole häipyneet.

    Iv-kone pitäisi vai­h­taa vesi­pat­ter­i­malli­in, sil­lä ko een hukkaläm­pöä voi käyt­tää talon­läm­mi­tyk­seen ja toinen kieruk­ka vesi­boi­leri­in niin­syn­tyy kuumaa vettäkin.

    Ja jos halu­aa omavaraisek­si niin joutuu vähän askartelemaan,mutta jos ymmärtää jotain. Var­avoimalaitok­sista niin onnis­tuu hel­posti­Ja nykyään löy­tyy koneita,jotka sovel­tu­vat ryp­si-ym muille kasviöljy­ille, joten pikku pala pel­toa riit­tää omavaraisuuteen

  160. Osmo Soin­in­vaara:
    Valitet­tavasti EU kieltää kvi­hi­ilen verot­tamisen lauhde­tuotan­nos­sa. Muutenkin olisi tietysti parem­pi, että emme käyt­täisi pis­tevero­ja vaan EU-vetäisi niin paljon päästöoikeuk­sia markki­noil­ta, että päästöoikeuk­sien hin­ta nousisi jollekin real­is­tiselle tasolle, viak­ka tuonne 50 euroon ton­nil­ta. Se ohjaisi tas­a­puolis­es­ti kaikkia toimia, myös antaisi oikean kan­nus­ti­men rak­en­taa tai olla rak­en­ta­mat­ta kaukoläm­pöverkkoa uusille alueille.

    EU:n päästökaup­pa on pis­temästä, sil­lä se kohdis­tuu vain tiet­tyyn fos­si­ilis­ten käyt­täjien joukkoon, eikä sil­lä voi sik­si “ohja­ta tas­a­puolis­es­ti kaikkia toimia” / kaikkia saastuttajia.

  161. Viherinssi: Näi­hin pari kommenttia.

    Jos puu­ta käytetään vain ener­giak­si, se kan­nat­taa polt­taa hak­keena ja uno­htaa jalost­a­mi­nen. Puupo­h­jai­sis­sa biopolt­toaineis­sa on järkeä lähin­nä sil­loin, kun ne tule­vat sivu­tuot­teina, ts. mustal­ipeästä tehdyt polt­toaineet voivat olla järkeviä.

    En ihan käsit­tänyt argu­ment­tia. Mut­ta lie­nee tot­ta että isoisän ikäi­sistä pros­es­seista ei ole läpimur­roik­si tehtäessä puus­ta nimeno­maan liiken­teeseen sopivia polt­toainei­ta. Pari huomautusta:

    1) Van­hana kyynikkona epäilen mustal­ipeästä tehtyjä polt­toainei­ta muualle kuin soodakat­ti­laan poltet­taviksi. Havupu­us­ta on ns suopaa n. 1–2%, saan­not ovat toiv­ot­toman pieniä.…
    2) paperi sen sijaan om hyvä polt­toaine. Kan­nat­taisi polt­taa eikä kier­rät­tää. Varsinkin kun se saate­taan nykyään kier­rät­tää sak­sas­ta kiinaan.

  162. Yksi asia, joka ihme­tyt­tää min­ua vuodes­ta toiseen on pien­talo­rak­en­ta­jien kaukoläm­mön suosimi­nen aikana, kun sitä ei enää ole pakol­la määrät­ty. Min­ul­lakin on kaukoläm­pöput­ki ton­til­lani, mut­ta mitenkään mil­lään lasku­taval­la sitä ei voi tuo­da taloon sisälle. 

    Ymmär­rän kyl­lä sen läm­mi­tysjär­jestelmän huo­let­to­muu­den ja ihmisen halun mak­saa tästä huo­let­to­muud­es­ta. Mut­ta mak­saisitko sinä 17 000 euroa siitä ilosta, että läm­mi­tysku­lut nousevat?

  163. Agrikaatin pyörit­tämi­nen voisi olla taloudel­lis­es­ti mah­dol­lista, jos sil­lä kor­vataan öljyläm­mi­tys­tä, oma sähkön­tarve on suur­ta ja tila­ratkaisut ovat sel­l­aiset, että moot­tori ei aiheuta häiriötä.

    Moot­torin eristämi­nen ja jäähdy­tyk­sen kytkem­i­nen ole­mas­sa ole­vaan ener­giavaraa­jaan onnis­tuu, samoin väli­jäähdyt­ti­men tunkem­i­nen ilman­vai­h­tokanavaan onnis­tuu. Pakokaa­sus­ta saa läm­pöen­er­gian hel­posti tal­teen, kun sitä läm­mitet­tävää vet­tä riit­tää. Hyö­ty­suhde sähkölle on lähempänä 0,4 kuin 0,3 ja läm­mölle jotain 0,5 — 0,6. Mut­ta se sähkö pitää sit­ten itse käyt­tää, eikä myy­dä. Siir­tomak­su ja sähkövero on ne säästöä tuo­vat komponentit.

  164. tiedemies:
    Ei se sähköau­to ole mikään 0g hiilipäästöi­nen, vaan sen päästöt ovat ne mitä ne keskimääräisessä, tai jopa mar­gin­aalises­sa sähkön­tuotan­nos­sa ovat, eli talvisin se on hiiltä. Sähköau­ton päästöt ovat siis ben­sapi­hiä polt­to­moot­to­ri­au­toa huo­mat­tavasti suuremmat.

    Vuo­den viimeisessä The Econ­o­mistis­sa refer­oiti­in tukimus­ta, jos­sa käsitelti­in asi­aa, tosin yksi­ty­isautoilun aiheut­tamien ilmansaastekuolemien kaut­ta. Muu­tamia pylväs­di­a­gram­mista silmämääräisiä otet­tu­ja suhdelukuja:

    -Sähköau­to, sähkö hiilel­lä 3.2
    ‑Sähköau­to, sähkö USA mix­il­lä 1.6
    ‑Polttomoottoriauto+viljaetanoli 1.6
    ‑Polttomoottoriauto+bensa 0.9
    ‑Dieselauto+dieselöljy 0.75
    ‑Ben­sahy­bri­di (ei töpseliä) 0.6
    ‑Sähköau­to, sähkö tuulella,auringolla vedel­lä 0.2

    Muitakin yhdis­telmiä arvioitiin.

    Arvioin­tipe­rus­teet oli­vat sen ver­ran mutkikkaat, etten yritä niitä tässä selit­tää. Kan­nat­taa tutus­tua alku­peräiseen artikkeliin:

    http://www.pnas.org/content/111/52/18490.full.pdf+html

    Aika yllät­täviä lukuja!

  165. Rolle:
    viherinssi, niin hyvä vas­taus jälleen, että piti taaskin peukut­taa. Yhteen kohtaan tar­tun, ben­si­inin co2-vero 150 eur, lask­itko­han tuon koko veros­ta, vai ben­si­inin hiilid­iok­sidi­veros­ta (16,25snt/l)? Luul­lak­seni co2-kom­po­nent­ti on luokkaa 30–40 eur/tco2 ja lop­pu “yleisveroa”, eli energiasisältöä.

    Näin tietysti viral­lis­es­ti on. Kulu­tuk­sen ohjaavu­u­den kannal­ta on kuitenkin ihan sama, vaik­ka veroa kut­sut­taisi­in maaseudun kukkaisra­has­ton osuudeksi.

    Tuo “ener­gia­sisältövero” on ihan puh­das­ta komi­ikkaa. Tässä eri polt­toaineille ener­gia­sisältöjä ja vero­ja per MJ:

    Moot­toriben­si­i­ni: 50,36 snt/l / 8,9 kWh/l = 57 €/MWh
    Dieselöljy: 30,70 snt/l / 10,1 kWh/l = 30 €/MWh
    Maakaa­su: 6,7 €/MWh (*)
    Kivi­hi­ili: 47,10 €/t / 7,08 MWh/t = 6,7 €/MWh

    (*) Pait­si vielä tänään 4,45 €/MWh

    Verol­la ei siis näytä oikeasti ole­van mitään tekemistä polt­toaineen ener­gia­sisäl­lön kanssa. Se on moot­toriben­si­inil­lä ja dieselil­lä mitoitet­tu siten, että sen ja hiilid­iok­sidi­veron sum­ma on sama kuin van­hoil­la tutu­il­la polttoaineveroilla.

    Muutenkin ener­gia­sisäl­lön verot­ta­mi­nen on hyö­dyn verot­tamista. Olisi huo­mat­tavasti fik­sumpaa verot­taa hait­taa (hiilid­iok­sidi­vero) kuin hyö­tyä, mut­ta kum­mankin verot­ta­mi­nen on kau­ni­isti san­ot­tuna kummallista.

    Korkea ener­gia­sisältöverokin on kyl­lä perustel­tu, sil­lä litrasra ben­si­iniä on paljon ener­giaa (mis­tä iso osa tärväy­tyy läm­mök­si…). Sähköl­läkin on varsin kova ener­giavero, 1,89 snt/kWh, ja nousee taas 2015.

    Jos sähköl­lä olisi yhtä korkea ener­gia­sisältövero kuin ben­si­inil­lä, sen pitäisi olla noin 2–3 ‑ker­tainen per megawat­ti­tun­ti (sähkön ja polt­toainei­den vai­h­to­suhde on suun­nilleen tuo läh­es kaikissa sovel­luk­sis­sa). Suu­ru­us­lu­ok­ka olisi 15 snt/kWh (ja kulut­ta­jalle + alv. 24 %)…

    Todel­lisu­udessa tietenkin on niin, että TEM:n ja VM:n virkamiehet eivät ole tyh­miä. Poli­itikois­sa sub­stanssiosaami­nen on kyl­lä osin vähän heikkoa, mut­ta kyl­lä tässä oikeasti on taustal­la ihan puh­das viher­pe­su­un käärit­ty poli­it­ti­nen realistmi. 

    Auto­jen polt­toainei­ta verote­taan raskaasti, kos­ka se raha tarvi­taan. Eri polt­toainei­den vero­jen tuomi­nen ympäristöl­lis­es­ti tai hyö­dyn kaut­ta samal­la viivalle johtaisi käytän­nössä han­kali­in tilanteisiin.

  166. Juho Laatu: EU:n päästökaup­pa on pis­temästä, sil­lä se kohdis­tuu vain tiet­tyyn fos­si­ilis­ten käyt­täjien joukkoon, eikä sil­lä voi sik­si “ohja­ta tas­a­puolis­es­ti kaikkia toimia” / kaikkia saastuttajia. 

    Tämä pitää paikkansa, mut­ta hiilikau­pan toimivu­u­den kannal­ta olisi hyvä penkoa sitä, mitä jää kau­pan ulkop­uolelle. Ongel­mallisia ovat ne sek­torit, jois­sa polt­toainei­den vero­tus jää alem­malle tasolle kuin päästökau­pan päästöhin­nat, kos­ka sil­loin vuo­toa pois päästökau­pas­ta voi syn­tyä, eikä säästöin­sen­ti­ivi ole riittävä.

    Kakku menee nykyään suun­nilleen näin:

    43 %: päästökau­pan piirissä
    20 %: tieliikenne
    11 %: raken­nusten lämmittäminen
    10 %: teol­lisu­us­pros­es­sit (polt­toainei­den käyt­tö, prosessituotteet)
    9 %: maat­alous (maankäyt­tö, eläin­ten suolis­to, jne.)
    3 %: jät­teet (lähin­nä kaatopaikkametaani)

    Tieli­iken­teen polt­toaineet ovat läh­es joka paikas­sa selvästi tiukem­min verotet­tu­ja kuin päästökaup­pa, joten siel­lä ei vuo­toa ole. Raken­nusten läm­mit­tämiseen käyte­tyn polt­toaineen vero­tus riip­puu maas­ta, mut­ta siinä lie­nee pääosin sama tilanne, joskin tiukan sähkövero­tuk­sen mais­sa vuo­toa päästökau­pas­ta ulos toden­näköis­es­ti on. (Tulee edullisem­mak­si polt­taa kaa­sua kuin käyt­tää lämpöpumppua.)

    Teol­lisu­udessa tilanne riip­puu myös kansal­li­sista oloista. Maat­alouden ja jät­teenkäsit­te­lyn saami­nen päästökau­pan piiri­in loisi näille alueille insen­ti­ivin tehdä päästövähen­nys­toimia, joten siel­lä selvästi päästökau­pan ulkop­uolisu­us lisää päästöjä.

    Äkkiä las­ket­tuna kuitenkin näyt­tää siltä, että noin 75 % päästöistä on joko päästökau­pan tai sitä ankaram­man jär­jestelmän piiris­sä. Ei se lai­va siitä niin pahasti vuo­da. Nykyi­nen mata­la päästökaup­pahin­ta ei kuitenkaan motivoi mihinkään, ja jos hin­ta olisi korkeampi, ulko­re­unat vuo­taisi­vat pahasti.

    (Tätä puheen­vuoroa ei pidä tulki­ta niin, ettenkö mielel­läni ottaisi kaikkia päästöjä samaan jär­jestelmään. Se olisi kaikkein fiksuinta.)

  167. åke: En ihan käsit­tänyt argu­ment­tia. Mut­ta lie­nee tot­ta että isoisän ikäi­sistä pros­es­seista ei ole läpimur­roik­si tehtäessä puus­ta nimeno­maan liiken­teeseen sopivia polttoaineita.

    Argu­ment­ti­ni on se, että jos puus­ta on tavoite tehdä ener­giaa, meil­lä on eri­laisia reit­te­jä. Tässä kak­si vaihtoehtoista:

    1. Polte­taan puu hak­keena läm­mök­si ja sähköksi.

    2. Pros­es­soidaan puus­ta jol­lain taval­la biopolt­toainet­ta, joka käytetään öljyn tilalla.

    Näistä ensim­mäi­nen on sekä taloudel­lis­es­ti että ympäristön kannal­ta parem­pi. Jälkim­mäi­nen on toki high-techia ja tosi hienoa, mut­ta kivi­hi­ilen kor­vaami­nen hak­keel­la on erit­täin tehokasta.

    Toisin sanoen puun ener­giakäyt­töön on vain yksi järkevä tapa. Tilanne kuitenkin muut­tuu, jos siitä puus­ta halu­taan tehdä muutakin.

    1) Van­hana kyynikkona epäilen mustal­ipeästä tehtyjä polt­toainei­ta muualle kuin soodakat­ti­laan poltet­taviksi. Havupu­us­ta on ns suopaa n. 1–2%, saan­not ovat toiv­ot­toman pieniä….

    Jaan kyl­lä osin kyynisyyte­si nykypros­essien osalta. Olen riit­tävän mon­ta ker­taa sotkenut vaat­teeni mustal­ipeään… Point­ti­ni on se, että saat­taa olla järkevää tehdä sille mustal­ipeälle ihan jotain muu­ta kuin ruiskut­taa soodakattilaan.

    Lähin­nä kyseeseen tule­vat Fis­ch­er-Trop­sch ‑tyyp­piset ratkaisut, jois­sa mustal­ipeästä tehdään syn­ga­sia, jos­ta syn­teti­soidaan nestemäisiä hiilivetyjä. Sen jäl­keen niistä voidaan tehdä vaik­ka NexBTL:llä min­er­aa­li­dieselin täysin kor­vaavaa polttoainetta.

    Täl­laises­sa pros­es­sis­sa saat­taa olla järkeä. En ole päässyt niin lähelle luotet­tavia numeroi­ta, että uskaltaisin tuomi­ta tuo­ta suun­taan tai toiseen. Piteås­sa­han on tuol­la tekni­ikalla toimi­va Chem­Rec, mut­ta en tiedä siitä juuri muu­ta kuin sen, ettei se ole kovin onnis­tunut kaupallisesti.

    2) paperi sen sijaan om hyvä polt­toaine. Kan­nat­taisi polt­taa eikä kier­rät­tää. Varsinkin kun se saate­taan nykyään kier­rät­tää sak­sas­ta kiinaan.

    Olen ymmärtänyt, että paperin oikea kier­rä­tystapa riip­puu paperi­sta ja sen sijain­nista. Hyvälaa­tu­ista kuitua sisältävä paperi kan­nat­taa kier­rät­tää kuiduk­si, kos­ka kuidun hiertämi­nen on todel­la ener­giain­ten­si­ivistä. Toisaal­ta lyhyt­tä kuitua sisältävä hajal­laan ole­va paperi kan­nat­taisi polt­taa lähimailla.

  168. Viherinssi: Odotel­laan… Raaka­pa­neel­ien hin­nat ovat yksi osa palapeliä, ja ne ovat domi­noi­neet aikaisem­min. Nykyään kuitenkin kaiken muun (telineet, sähköosat, perus­tuk­set, asen­nus) hin­nan osu­us alkaa olla sen ver­ran iso, että paneel­ien merk­i­tys on vähentynyt. 

    Minä epäilen, että tässä asi­as­sa yleis­es­ti aliarvioidaan taloudel­lis­ten kan­nustei­den voima. Jos/kun paneel­ista saadaan halvem­mal­la ener­giaa kuin vai­h­toe­htois­es­ta läh­teestä, muut ongel­mat ratkaistaan. Taval­la tai toisella. 

    http://www.technologyreview.com/news/532731/solar-panels-that-configure-themselves/

    Viherinssi: Aurinkovoiman tuotan­tokus­tan­nus painuu nyky­istä alem­mas, mut­ta ongel­mana on tuote­tun sähkön arvo, joka jää sähkön keski­hin­taa huo­mat­tavasti alem­mas. Mitä enem­män verkos­sa on aurinkovoimaa, sitä vähem­män siitä mak­se­taan sil­loin, kun sitä on. 

    Minä näk­isin tuon toisin päin. Aurinkoen­er­gian tuotan­tokus­tan­nus aset­taa suh­teel­lisen kovan katon ener­gian hin­nalle yli puo­let vuodesta. 

    Viherinssi: Suomes­sa ei tapah­du yhtään mitään olennaista.

    Globaalin fos­si­il­i­sista polt­toaineista riip­pu­vu­u­den vähen­tämiseen rel­e­van­teil­la aikaskaaloil­la on täl­lä het­kel­lä täs­mälleen kak­si ja vain kak­si olen­naista asi­aa. Aurinkoen­er­gian ja uusien ydin­voi­mate­knolo­gioiden kehit­tämi­nen. Kaik­ki muu on lil­lukan­var­sia. Eri­tyis­es­ti aurinkoen­er­gian kus­tan­nus­rak­en­teen merkit­tävin ajuri on yksinker­tais­es­ti raken­netun aurinkoen­er­giaka­p­a­siteetin kumu­lati­ivi­nen määrä. Toki toim­imme täysin ratio­naalis­es­ti ja peli­teo­ri­an mukaan oikein, kun jätämme aurinkoen­er­gian kanssa pelaamisen varakkaam­mille, mut­ta samal­la pitää kat­soa peili­in ja hyväksyä se tosi­a­sia, että olemme osa ongel­maa, emme ratkaisua. Mitä uusi­in ydin­voi­mate­knolo­gioi­hin tulee, ensi eduskun­tavaaleis­sa on min­ul­ta yksi ääni tar­jol­la ehdokkaalle/puolueelle, joka ääneen tukee aja­tus­ta lop­pusi­joi­tus­palvelu­iden myymis­es­tä ja tuo­ton (osan) allokoimis­es­ta uusien ydinen­er­giate­knolo­gioiden tutkimiseen ja kaupallistamiseen.

  169. Viherinssi: Tämä pitää paikkansa, mut­ta hiilikau­pan toimivu­u­den kannal­ta olisi hyvä penkoa sitä, mitä jää kau­pan ulkopuolelle.

    Ja sitä, mik­si EU ei tee hiilikau­pas­ta toimivaa.

    Ongel­mallisia ovat ne sek­torit, jois­sa polt­toainei­den vero­tus jää alem­malle tasolle kuin päästökau­pan päästöhin­nat, kos­ka sil­loin vuo­toa pois päästökau­pas­ta voi syn­tyä, eikä säästöin­sen­ti­ivi ole riittävä.

    Kakku menee nykyään suun­nilleen näin:

    43 %: päästökau­pan piirissä
    20 %: tieliikenne
    11 %: raken­nusten lämmittäminen
    10 %: teol­lisu­us­pros­es­sit (polt­toainei­den käyt­tö, prosessituotteet)
    9 %: maat­alous (maankäyt­tö, eläin­ten suolis­to, jne.)
    3 %: jät­teet (lähin­nä kaatopaikkametaani)

    Nämä näyt­tävät ole­van kasvi­huonekaa­su­jen kokon­ais­päästöjä. Ilmeis­es­ti uusi­u­tu­vatkin ovat mukana, kos­ka eläin­ten suolis­tokin on lis­tat­tu. Mukana kai vain ihmiskult­tuurin aiheut­ta­mat päästöt, eikä luon­non omia päästöjä. Mis­sä kat­e­go­ri­as­sa on lentoli­ikenne? Betoni­te­ol­lisu­u­den päästöt ovat ehkä mukana teollusuusprosesseissa.

    Näil­lä kri­teereil­lä listalle taitaisi muuten kuu­lua myös ihmisen hen­git­tämi­nen ja ilmavai­vat (kun ker­ran kotieläimetkin ja bio­jät­teet kaatopaikalla). 🙂

    Alueko­htais­es­ti pitäisi kai laskea myös tuon­nin päästöt (näi­hin sisäl­tyy myös hiilivuodon maton alle lakaisemia päästöjä).

    Fos­si­ilis­ten tuotan­non syn­te­jä ei muuten yleen­sä lis­ta­ta. Tuot­ta­jathan keräävät tästä bis­neke­setä kulut­ta­ji­akin suurem­mat voitiot, joten ehkä heitäkin pitäisi osoit­taa syyt­täväl­lä sormel­la, kunkin maas­ta kaivamien ja tuotan­nos­sa ilmaan päästämien hait­ta-ainei­den suh­teessa. Samoin lis­tat raa­ka-aineit­tain (hiil, öljy, kaa­su, ja myös betoni jne.). Tämä näkökul­ma on oleelli­nen myös sik­si, että joskus se tulp­pa pitäisi lait­taa sinne läh­teen suulle.

    Tieli­iken­teen polt­toaineet ovat läh­es joka paikas­sa selvästi tiukem­min verotet­tu­ja kuin päästökaup­pa, joten siel­lä ei vuo­toa ole.Rakennusten läm­mit­tämiseen käyte­tyn polt­toaineen vero­tus riip­puu maas­ta, mut­ta siinä lie­nee pääosin sama tilanne, joskin tiukan sähkövero­tuk­sen mais­sa vuo­toa päästökau­pas­ta ulos toden­näköis­es­ti on. (Tulee edullisem­mak­si polt­taa kaa­sua kuin käyt­tää lämpöpumppua.)

    Teol­lisu­udessa tilanne riip­puu myös kansal­li­sista oloista. Maat­alouden ja jät­teenkäsit­te­lyn saami­nen päästökau­pan piiri­in loisi näille alueille insen­ti­ivin tehdä päästövähen­nys­toimia, joten siel­lä selvästi päästökau­pan ulkop­uolisu­us lisää päästöjä.

    Äkkiä las­ket­tuna kuitenkin näyt­tää siltä, että noin 75 % päästöistä on joko päästökau­pan tai sitä ankaram­man jär­jestelmän piiris­sä. Ei se lai­va siitä niin pahasti vuo­da. Nykyi­nen mata­la päästökaup­pahin­ta ei kuitenkaan motivoi mihinkään, ja jos hin­ta olisi korkeampi, ulko­re­unat vuo­taisi­vat pahasti.

    Molem­mat vuo­toko­h­dat (hiilivuo­to ulko­ra­joil­la ja vapaa­matkus­ta­jat rajo­jen sisäl­lä) olisi kuitenkin syytä tukkia suuren kokon­sa ja suuren epäreiluuten­sa vuok­si. Ei ole edes vaikeaa (pait­si tietenkin poli­itikoille politiikassa).

    (Tätä puheen­vuoroa ei pidä tulki­ta niin, ettenkö mielel­läni ottaisi kaikkia päästöjä samaan jär­jestelmään. Se olisi kaikkein fiksuinta.)

    Ensim­mäisenä han­ke pitäisi laa­jen­taa kaikki­in fos­si­il­isi­in. Ne ovat hel­posti lis­tat­tavis­sa, keskeinen syy nyky­isi­in ongelmi­in, ja erotet­tavis­sa muista epämääräisem­mistä ja luon­non­mukaisem­mista kysymyk­sistä, kuten lehmien päästöistä. Fos­si­ileille heti riit­tävä vero ja/tai riit­tävän tiuk­ka päästökaup­pa. Ulko­ra­joille vero välit­tömästi hiil­vuo­to­ja estämään. Teen tämän eron fos­si­il­isi­in ja uusi­u­tu­vi­in myös sik­si, että fos­si­ililob­bar­it sotke­vat ja jar­rut­ta­vat pros­es­sia mielel­lään otta­mal­la mukaan kaik­ki mah­dol­liset speku­laa­tiot ja hajaut­ta­vat tek­i­jät (pitää siis yksinker­tais­taa ja ottaa keskeisin ongel­ma selkeästi pöydälle).

    Uusi­u­tu­vis­sa pitää nähdä erik­seen jatku­va kier­to (stabi­il­ia päästöti­lan­net­ta muut­tam­a­ton­ta toim­intaa) vs. toimin­nan muu­tok­sista johtu­va hiilen/kaasujen vapau­tu­mi­nen. Esimerkik­si nykyi­nen kan­to­jen polt­tamisin­nos­tus vapaut­taa kan­toi­hin sitoutuneen hiilen yhdessä vuodessa per­in­teisen sadan vuo­den (tasaisen kier­ron) sijaan, ja sik­si lisää päästöjä eri­tyis­es­ti ilmas­totalkoiden 20 vuo­den per­spek­ti­ivil­lä. Myös muut maankäytön muu­tok­set yms. mukaan.

    1. Kotielin­ten päästöt eivät ole uusi­u­tu­van ener­gian logi­ikan mukaan har­mit­to­mia, kos­ka lehmän toim­intaide­olo­giana on jalostaa heinä metaaniksi ja metaani on hiilid­iok­sidia paljon pahempi tapaus.

  170. Viherinssi, co2-vero on kus­tan­nus päästö­jen aiheut­ta­mas­ta haitas­ta, ener­gia­sisältövero on seu­raus­ta muista kustannuksista. 

    Ben­si­i­ni ja diesel käytetään lähtöko­htais­es­ti liiken­teessä, joten liiken­nejär­jestelmän kus­tan­nuk­set on aivan oikein kohdis­taa niiden ener­gia­sisältöveroon. Sähkön ja kaa­sun käyt­töko­hteet ovat pääsään­töis­es­ti muual­la, ja vero­tus­pe­rustekin eri.

    Sähkö ja kaa­su (ja vety) säi­lykevät vähem­mistönä liiken­teen käyt­tövoimista vielä pitkään, ja liiken­nejär­jestelmän kus­tan­nusten kohdis­t­a­mi­nen öljy­tuot­teille onkin perustel­tua vielä monia vuosia. Muu­tok­sen lähdet­tyä kun­nol­la liik­keelle lie­nee perustel­tua siir­tyä asteit­tain liiken­teen ener­giaveros­ta kilometriveroon

  171. Osmo Soin­in­vaara:
    Kotielin­ten päästöt eivät ole uusi­u­tu­van ener­gian logi­ikan mukaan har­mit­to­mia, kos­ka lehmän toim­intaide­olo­giana on jalostaa heinä metaaniksi ja metaani on hiilid­iok­sidia paljon pahempi tapaus.

    Eivät tosi­aan ole har­mit­to­mia. Lihan ja maid­on tuotan­nol­la ja vihrei­den kan­non­polt­tovim­mal­la on omat vaka­vat vaiku­tuk­sen­sa. Mut­ta halusin viestit­tää, että se suurin uhka, eli fos­si­ilis­ten kaivami­nen maan alta ja polt­to, kan­nat­taa käsitel­lä omana kysymylk­senään, eikä kasa­ta kaikkea pohd­in­taa yhteen hyvin sekaiseen pros­es­si­in. Tuo sekaisu­us nimit­täin palvelee lähin­nä niitä, joka halu­a­vat viivästyt­tää ilmas­to­muu­tok­sen tor­jun­taa. Tehdään siis tark­ka ana­lyysi jokaises­ta kohdas­ta, ja toim­i­taan myös heti, eikä jät­täy­dytä toim­i­mat­tomien suurkok­ousten ja toim­i­mat­toman päästökau­pan varaan.

  172. “niitä, joka halu­a­vat viivästyt­tää ilmas­to­muu­tok­sen torjuntaa” 

    Eli suur­in­ta osaa ihmiskun­nas­ta. YK:n taan­noisen maail­man­laa­juisen gallupin mukaan kun nimit­täin ilmas­ton­muu­tos oli VIIMEISIN asia, jos­ta ihmiset ovat huolestuneita. 

    “eikä jät­täy­dytä toim­i­mat­tomien suurkok­ousten ja toim­i­mat­toman päästökau­pan varaan.” 

    No selvä. Kukin siis tehkööt ihan mil­laisia ratkaisu­ja kohdal­laan halu­aa, eli itse haenkin nyt lisää paah­topais­tia. Ja R. Pachau­ri sun muut IPCC-politruk­it jatkanevat var­maan myös edelleen lentomatkustamistaan?

  173. Viherinssi: Point­ti­ni on se, että saat­taa olla järkevää tehdä sille mustal­ipeälle ihan jotain muu­ta kuin ruiskut­taa soodakattilaan.
    Lähin­nä kyseeseen tule­vat Fis­ch­er-Trop­sch ‑tyyp­piset ratkaisut, jois­sa mustal­ipeästä tehdään syn­ga­sia, jos­ta syn­teti­soidaan nestemäisiä hiilivetyjä. Sen jäl­keen niistä voidaan tehdä vaik­ka NexBTL:llä min­er­aa­li­dieselin täysin kor­vaavaa polttoainetta.

    Kuvaa­masi kaltaiset uudet ratkaisut voivat olla teknis­es­ti ja taloudel­lis­es­ti hyvin mielenkiintoisia.

    Valitet­tavasti kaikissa nestemäi­sis­sa biopolt­toaineis­sa EU:ssa piilee val­taisa poli­it­ti­nen ja oikeu­denkäyn­tiris­ki. Kun EU:n ener­giapoli­ti­ik­ka on niin jär­jetön­tä kuin on uuden tekni­ikan käyt­töönot­ta­ja otta val­taisan riskin. (tuki­aiset ym, mihin kiin­tiöön tuotet­tu polt­toaine las­ke­taan, ener­giapoli­ti­ikan epä­var­muus jne).

    Hyvänä esimerkkinä UPM:n uusi män­työljy­laitos, joka on kohdan­nut män­työljyn luokitet­tumuu­to­suhkia EU:n tahol­ta ja män­työljyn käyt­täjien val­i­tuk­set komissiolle.

  174. Osmo Soin­in­vaara:
    Kotielin­ten päästöt eivät ole uusi­u­tu­van ener­gian logi­ikan mukaan har­mit­to­mia, kos­ka lehmän toim­intaide­olo­giana on jalostaa heinä metaaniksi ja metaani on hiilid­iok­sidia paljon pahempi tapaus.

    No onpa käsi­tys lehmästä ! Nau­rat­ti pitkään. Eikö tavoite ole pikem­minkin muut­taa heinä pro­tei­iniksi (liha, maito, nah­ka, lan­ta). Metaani on ei toiv­ot­tu sivu­tuote tässä !

  175. pekka: Kuvaa­masi kaltaiset uudet ratkaisut voivat olla teknis­es­ti ja taloudel­lis­es­ti hyvin mielenkiintoisia.

    Valitet­tavasti kaikissa nestemäi­sis­sa biopolt­toaineis­sa EU:ssa piilee val­taisa poli­it­ti­nen ja oikeu­denkäyn­tiris­ki. Kun EU:n ener­giapoli­ti­ik­ka on niin jär­jetön­tä kuin on uuden tekni­ikan käyt­töönot­ta­ja otta val­taisan riskin. (tuki­aiset ym, mihin kiin­tiöön tuotet­tu polt­toaine las­ke­taan, ener­giapoli­ti­ikan epä­var­muus jne).

    Hyvänä esimerkkinä UPM:n uusi män­työljy­laitos, joka on kohdan­nut män­työljyn luokitet­tumuu­to­suhkia EU:n tahol­ta ja män­työljyn käyt­täjien val­i­tuk­set komissiolle.

    Poli­it­ti­nen ris­ki on seu­raus­ta siitä, että biopolt­toainei­den markki­na poh­jau­tuu täysin poli­it­tisen suos­in­taan kaikkine tuplalaskan­ta ym. säätöi­neen. Biopolt­toaine-teknolo­giat eivät ole kan­nat­tavia, ellei niitä suosi­ta. Nyt on herän­nyt ter­ve epäilys, onko tässä suosimises­sa mitään mieltä. Ihan hyvä, että EU arvioi ajoit­tain poli­ti­ikko­jen­sa mielekkyyttä.

  176. Rolle: Poli­it­ti­nen ris­ki on seu­raus­ta siitä, että biopolt­toainei­den markki­na poh­jau­tuu täysin poli­it­tisen suos­in­taan kaikkine tuplalaskan­ta ym. säätöi­neen. Biopolt­toaine-teknolo­giat eivät ole kan­nat­tavia, ellei niitä suosi­ta. Nyt on herän­nyt ter­ve epäilys, onko tässä suosimises­sa mitään mieltä. Ihan hyvä, että EU arvioi ajoit­tain poli­ti­ikko­jen­sa mielekkyyttä.

    EU suosii kyl­lä enem­män fos­si­il­isia polt­toainei­ta. Niiden tuki on muutenkin maail­mas­sa paljon biopolt­toainei­ta suurem­pi. Esimerkkinä vaikka­pa kivi­hi­ilen ja muiden fos­si­ilis­ten polt­toainei­den verova­paus sähkön tuotan­nos­sa. Siinä näkyy Kes­ki-Euroopan kivi­hi­il­i­maid­en kädenjälki.

  177. Osmo Soin­in­vaara:
    Kivi­hi­ilen veroa voisi hyvin nos­taa, jos samanaikaises­ti pois­tet­taisi­in kaukoläm­mön ran­gais­tusvero, jos­ta olen täl­lä blogilla mon­esti valit­tanut. Se johtaisi sekä parem­pi­in polt­toaineval­in­toi­hin että kan­nus­taisi sähkön ja läm­mön yhteis­tuotan­toon ja kaukoläm­pöverkko­jen rakentamiseen.

    Eikö kaukoläm­mön “ran­gais­tusveron” pois­tossa ole riskinä, että sit­ten raken­netaan pelkkään kaukoläm­mön tuotan­toon tarkoitet­tu­ja hiililaitok­sia? Vai miten tämä oikein toimisi?

    1. Se kaukoläm­mön ran­gais­tuste­jo tulee siitä, että kun tehdään yhtäaikaa sähköä jha läm­pöä sitä läm­pöä verote­taan kuin olisi sil­lä kivi­hi­ilel­lä tehty melkein pelkkää läm­pöä, vaik­ka pitäisi mita­ta sitä, paljonko kivi­hi­iltä tai maakaa­sua tarvi­taan enem­män kuin olisi tarvit­tu pelkän sähkön tuot­tamiseen. Jos taas läm­pö las­ke­taan mereen, se on vero­ton­ta. Tämä nykyi­nen vero­muo­to juuri kan­nus­taa eril­liseen läm­mön­tuotan­toon. Vero­tuk­sen kannal­ta edullis­in­ta olisi laskea läm­pö mereen tai mielu­um­min­pie­neen lam­peen ja ottaa se sieltä läm­pöpumpul­la takaisin.

  178. Coun­try­boy: EU suosii kyl­lä enem­män fos­si­il­isia polt­toainei­ta. Niiden tuki on muutenkin maail­mas­sa paljon biopolt­toainei­ta suurem­pi. Esimerkkinä vaikka­pa kivi­hi­ilen ja muiden fos­si­ilis­ten polt­toainei­den verova­paus sähkön tuotan­nos­sa. Siinä näkyy Kes­ki-Euroopan kivi­hi­il­i­maid­en kädenjälki.

    Ver­tauk­sesi on huti.

    Aivan samal­la taval­la puuhake on vero­ton­ta. Maail­ma ei ole sama kuin EU. Öljyn käytön tuet maail­mal­la nos­ta­vat öljy­tuot­tei­den hin­to­ja EU:ssa (öljyn­tuot­ta­ja­maa tukee koti­maista öljynkäyt­töä polke­mal­la hin­to­ja, maail­man­markki­nahin­ta nousee).

  179. Coun­try­boy: No onpa käsi­tys lehmästä ! Nau­rat­ti pitkään. Eikö tavoite ole pikem­minkin muut­taa heinä pro­tei­iniksi (liha, maito, nah­ka, lan­ta). Metaani on ei toiv­ot­tu sivu­tuote tässä ! 

    Eikö tuo­ta kar­jas­ta peräisin ole­vaa metaa­nia voisi ottaa tal­teen ja käyt­tää hyödyl­lisi­in tarkoituk­si­in? Jos Suomes­sa lehmät ovat kuukau­sia nave­tois­sa, luulisi äkkisältään, että metaa­nia, ilmaa keveäm­pänä kaa­suna, voisi ottaa niistä tal­teen paljon helpom­min kuin laa­jem­mil­la alueil­la (vähän) vapaam­min käysken­tele­vistä otuksista. 

    Suolis­tokaa­su­jen tal­teenot­to ja hyö­tykäyt­tö saat­taisi olla uusi, hyödylli­nen tule­vaisu­u­den teknolo­gian ala laa­jem­minkin. Näin, varsinkin, mikäli kasvis­ruokavalio­ta muista kuin lääketi­eteel­li­sistä syistä nou­dat­tavien määrä kas­vaa. Ydinkysymys on tietysti se, saataisi­inko toim­inta kan­nat­tavak­si, ja jos saataisi­in, niin miten? Tässä pohdit­tavaa mm. kaikille pakol­lisen kasvis­ruokapäivän kannattajille!

    Pavut, herneet ja linssit aiheut­ta­vat (myös ihmis­ten käyt­täminä valkuai­sainelähteinä) tun­netusti aihep­i­iri­in liit­tyviä ongelmia. (Ks. myös esimerkik­si lähde “http://www.saunalahti.fi/arnoldus/ilmavaiv.htm”, jon­ka mukaan: “…kaa­sun­muo­dos­tus­ta aiheut­ta­vat yleen­sä sel­l­u­loos­api­toiset kasvikset, jot­ka eivät hajoa ohut­suo­lessa riit­tävästi ennen pak­susuoleen kulkeutumistaan.”)

  180. Metaanin ja muiden kaa­su­jen tal­teenot­toon liit­tyy tietysti paljon muitakin kysymyk­siä, mut­ta olisi kiin­toisaa tietää, olisiko tuol­lainen tal­teenot­to, ja esimerkik­si metaanin tai muiden kaa­su­jen erot­telu ilmas­ta edes mahdollista?

  181. Osaako kukaan viisas sanoa, kuin­ka paljon kotieläin­ten, mm. nau­to­jen, metaa­nipäästöt ovat.

    Min­ua muuten ihme­tyt­tää, että jotenkin Hol­lan­ti ei kier­rätä lehmien­sä lan­taa. Vai ovatko tietoni väärät?

    Kun maakaa­suputkea alet­ti­in 60-luvul­la han­kkia, niin eikös vain Kar­il­la ollut piiros: “Maakaa­sua Neu­vos­toli­itos­ta. Mik­si koti­mainen ei kelpaa?”

    Kuvas­sa kasar­mi, jon­ka päälle hän oli piirtänyt kaasunkeräyslaitteiston.

  182. Tapio: Aika yllät­täviä lukuja! 

    Kun keskiössä kuitenkin on ilman­laatu, olisi kiva tietää onko hiilid­iok­sidi­lasken­nas­sa oikeasti huomioitu koko ketjun päästöt (tai karkaa­va metaani). Ilman­laat­u­a­na­ly­y­sis­sähän tuon­tiener­gian tuotan­to- ja kul­je­tus­päästöjä (tai metaa­nia) ei samal­la taval­la tarvitse huomioida.

  183. Hin­ta las­kee, kos­ka OPEC halu­aa painaa liuskekaa­su ja ‑öljy­tuotan­non kannattamattomaksi.

    Ener­gian hin­nan nyt pakostakin alentues­sa, olisi otolli­nen aika vähen­tää tuki­aisia mielu­um­min kuin korot­taa veroja.

  184. Osmo Soin­in­vaara:
    Se kaukoläm­mön ran­gais­tuste­jo tulee siitä, että kun tehdään yhtäaikaa sähköä jha läm­pöä sitä läm­pöä verote­taan kuin olisi sil­lä kivi­hi­ilel­lä tehty melkein pelkkää läm­pöä, vaik­ka pitäisi mita­ta sitä, paljonko kivi­hi­iltä tai maakaa­sua tarvi­taan enem­män kuin olisi tarvit­tu pelkän sähkön tuot­tamiseen. Jos taas läm­pö las­ke­taan mereen, se on vero­ton­ta. Tämä nykyi­nen vero­muo­to juuri kan­nus­taa eril­liseen läm­mön­tuotan­toon. Vero­tuk­sen kannal­ta edullis­in­ta olisi laskea läm­pö mereen tai mielu­um­min­pie­neen lam­peen ja ottaa se sieltä läm­pöpumpul­la takaisin.

    Tästä on tul­lut sin­ulle päähän­pint­tymä. Use­at CHP-laitok­set toimi­vat sähköä tuot­tavina lauhde­laitoksi­na sil­loin kun läm­pöä ei paljoa tarvi­ta (kesä). Lisäk­si vai­h­toe­htona ei nyky­isin ole aina kivihiili/kaasulauhdesähkö. Se voi olla yhä use­am­min joku päästötön sähkön­tuotan­to­muo­to. Näyt­täisi siltä, näin on koko Pohjo­las­sa (Nord­pool) eikä vain Suomessa.

  185. Osmo Soin­in­vaara:
    Se kaukoläm­mön ran­gais­tuste­jo tulee siitä, että kun tehdään yhtäaikaa sähköä jha läm­pöä sitä läm­pöä verote­taan kuin olisi sil­lä kivi­hi­ilel­lä tehty melkein pelkkää läm­pöä, vaik­ka pitäisi mita­ta sitä, paljonko kivi­hi­iltä tai maakaa­sua tarvi­taan enem­män kuin olisi tarvit­tu pelkän sähkön tuot­tamiseen. Jos taas läm­pö las­ke­taan mereen, se on vero­ton­ta. Tämä nykyi­nen vero­muo­to juuri kan­nus­taa eril­liseen läm­mön­tuotan­toon. Vero­tuk­sen kannal­ta edullis­in­ta olisi laskea läm­pö mereen tai mielu­um­min­pie­neen lam­peen ja ottaa se sieltä läm­pöpumpul­la takaisin.

    Kivi­hi­ilel­lähän tehdään pääosin läm­pöä, pait­si kesäl­lä. Saman­lainen “ran­gais­tusvero” (jota se ei ole) on myös Ruot­sis­sa CHP-laitoksissa. 

    Kyl­lä se vaan on vaikeaa tämä kivi­hi­ilen veron nos­to Suomes­sa, vaik­ka vero­tus on vain 1/3 Ruotsin tasos­ta. Ei muu­ta kun aina vaan vero­ja ben­si­inille, mut­ta kivi­hi­ileen ei saa koskea !

    1. Sanon vielä ker­ran, että ain­oa oikea ener­gian vero­tuk­sen muo­to on hiilid­iok­sidi­vero kaikille hiilid­iok­sidipäästöille tai vas­taavasti päästöoikeuk­sien hin­nan kohot­ta­mi­nen jollekin real­is­tiselle tasol­la, lähem­mäs sataa euroa ton­nil­ta. Sil­loin ener­gia­muo­to­jen hin­nat muut­tuisi­vat oikeik­si niin kaukoläm­mön kuin suo­ran sähköläm­mönkin osalta. Ei tarvit­sisi speku­loi­da, mikä tuotan­to on mar­gin­aalis­sa, kun hin­tamekanis­mi osoit­taisi sen aukottomasti.

  186. Coun­try­boy: Use­at CHP-laitok­set toimi­vat sähköä tuot­tavina lauhde­laitoksi­na sil­loin kun läm­pöä ei paljoa tarvi­ta (kesä). Lisäk­si vai­h­toe­htona ei nyky­isin ole aina kivihiili/kaasulauhdesähkö. Se voi olla yhä use­am­min joku päästötön sähköntuotantomuoto.

    Mil­lä logi­ikalla tästä johde­taan se ettei kaukoläm­mön tuotan­toon käytet­tyä primääriener­giaa saisi laskea oikein, ts. ilman poli­it­tista ohjausta?

  187. Osmo Soin­in­vaara:
    Sanon vielä ker­ran, että ain­oa oikea ener­gian vero­tuk­sen muo­to on hiilid­iok­sidi­vero kaikille hiilid­iok­sidipäästöille tai vas­taavasti päästöoikeuk­sien hin­nan kohot­ta­mi­nen jollekin real­is­tiselle tasol­la, lähem­mäs sataa euroa ton­nil­ta. Sil­loin ener­gia­muo­to­jen hin­nat muut­tuisi­vat oikeik­si niin kaukoläm­mön kuin suo­ran sähköläm­mönkin osalta. Ei tarvit­sisi speku­loi­da, mikä tuotan­to on mar­gin­aalis­sa, kun hin­tamekanis­mi osoit­taisi sen aukottomasti.

    Olenko­han ymmärtänyt jotain väärin kun For­tu­min mukaan: “For­tu­min kulut­ta­jille myymä sähkö on aina 100 % uusi­u­tu­vaa ener­giaa, joko vesisähköä tai tuulisähköä.” Kuitenkin tämän saman For­tu­min kulut­ta­jille myymän päästöt­tömän sähkön hin­ta enem­män tai vähem­män määräy­tyy sähköpörssis­sä sekoitet­tuna kaik­keen muuhun päästöl­liseen tuotantoon.

    Eli hin­tamekanis­mi käsit­tääk­seni johtaa siihen, että vaik­ka ostan hiili­va­paa­ta sähköä niin joudun mak­samaan siitä päästöl­lisen sähkön hin­nan. Eli hin­tamekanis­mi on hanurista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *