Öljytuotteiden veroja pitäisi nostaa heti

Kulut­ta­ja­mai­den kan­nat­tai­si nyt yhtei­sel­lä pää­tök­sel­lä lisä­tä öljy­tuot­tei­den vero­tus­ta estääk­seen hin­nan las­kua kään­tä­mäs­tä kulu­tus­ta nousuun ja pitääk­seen maa­il­man­mark­ki­na­hin­nan las­kun mah­dol­li­sim­man pitkäaikaisena. 

En tie­dä, mikä ajaa öljyn hin­taa alas, mut­ta se lie­nee sel­vää, että hin­nan­las­ku ei voi olla pysy­vä. Hal­pa hin­ta hou­kut­te­lee mark­ki­noil­le lisää kysyn­tää samal­la, kun tar­jon­ta jää aiot­tua pie­nem­mäk­si – monet tun­ne­tut öljy­va­rat ovat niin kal­lii­ta hyö­dyn­tää, ettei koko tou­hu kan­na­ta, jos hin­ta on alle 100 $ ja nyt sen on siis alle 70 $. Maa­il­man­ta­lou­del­le öljyn hin­nan­las­ku tekee hyvää, kos­ka osta­ja­mai­den talous piris­tyy vaih­to­ta­seen paran­tues­sa ja osto­voi­man lisääntyessä.

Itku pit­käs­tä ilos­ta? Täs­sä val­mis­tel­laan suur­ta sika­sykliä, joka voi joh­taa alku­pe­räis­tä kor­keam­paan öljyn maa­il­man­mark­ki­na­hin­taan. Öljyn hal­pa hin­ta hou­kut­te­lee osta­maan taas ben­sa­syöp­pö­jä auto­ja ja vie kan­nat­ta­vuu­den vaih­toeh­tois­ten polt­toai­nei­den kehit­tä­mi­sel­tä sekä siir­ty­mi­sel­tä säh­kö­au­toi­hin. Saat­taa­pa joku höl­mö asen­taa taloon­sa taas öljy­läm­mi­tyk­sen­kin tai aina­kin pan­na rahaa van­han korjaamiseen.

Jot­ta kan­san­ta­louk­sien öljy­las­ku pysyi­si pit­kään mata­la­na, pitäi­si öljy­tuot­tei­den hin­to­ja verot­ta­mal­la estää öljyn kulu­tuk­sen kas­vu. Ben­sa oli­si yhtä kal­lis­ta kuin se oli kal­liin öljyn aika­na, mut­ta rahaa vir­tai­si öljys­hei­keil­le sekä Puti­nil­le vähem­män ja omal­le val­tiol­le enem­män. Osto­voi­man lisäys saa­daan aikaa myös sil­lä, että las­ke­taan muu­ta vero­tus­ta, min­kä lisään­ty­vät vero­tu­lot kohon­neis­ta öljy­tuot­tei­den verois­ta teki­si­vät mahdolliseksi.

208 vastausta artikkeliin “Öljytuotteiden veroja pitäisi nostaa heti”

  1. Olet­ko ihan var­ma, että poliit­ti­nen vii­saus oli­si täs­sä mark­ki­noi­ta tehok­kaam­pi tapa sää­del­lä kulu­tus­ta? Jos oli­si, oli­si se ensim­mäienn ker­ta ihmis­kun­nan his­to­rias­sa kun polii­ti­kot ovat fik­sum­pia kuin markkinat. 😉

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Öljyn maa­il­man­mark­ki­na­hin­to­ja sää­te­le­vät kyl­lä nime­no­maan polii­ti­kot. Mark­ki­nat­ko sitä OPEC-kar­tel­lia ohjaa­vat ja Venä­jäl­lä ja mark­ki­noil­la ei ole mitään teke­mis­tä kes­ke­nään. Luu­lan­pa, että tuon öljyn maa­il­man­mark­ki­na­hin­nan las­kun taka­na on myös poliit­ti­nen harkinta.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Olen aika var­ma että _kaikki_ ymmär­tä­vät että tämä on vain väliai­kai­nen keven­nys. Hin­nan­las­ku on iso­jen poi­kien masi­noi­ma kam­pan­ja, tyh­men­pi­kin ymmär­tää että he otta­vat kyl­lä oman­sa takai­sin ja vie­lä kor­ko­jen kera.

    Hin­nan­las­kun liik­keel­le­lait­ta­ja oli­si hyvä kan­di­daat­to Nobe­lin rau­han­pal­kin­non saa­jak­si. Raa­ka­öl­jyn hin­nan­las­ku näyt­tää pure­van parem­min Venä­jän impe­ria­lis­mi-poli­tiik­kaan parem­min kuin kaik­ki län­nen viral­li­set vas­ta­toi­met yhteensä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Suo­mes­sa on ben­san ja die­se­löl­jyn vero­tus kor­keal­la tasol­la. Ben­sa­lit­ran hin­nas­ta on 60% veroa. Sen sijaan mui­den öljy­tuot­tei­den (polt­to­öl­jy yms) sekä kivi­hii­len vero­tus on huo­mat­ta­vas­ti Ruot­sia pie­nem­pää. juu­ri näi­tä vii­mek­si mai­nit­tu­ja pitäi­si korot­taa, ei niin­kään enää ben­san hin­taa. Mut­ta pel­kään, että var­sin­kaan kivi­hii­len vero­tus­ta ei nos­te­ta, kos­ka se nos­tai­si iso­jen kau­pun­kien kau­ko­läm­mön hintaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Kivi­hii­len veroa voi­si hyvin nos­taa, jos saman­ai­kai­ses­ti pois­tet­tai­siin kau­ko­läm­mön ran­gais­tus­ve­ro, jos­ta olen täl­lä blo­gil­la mones­ti valit­ta­nut. Se joh­tai­si sekä parem­piin polt­toai­ne­va­lin­toi­hin että kan­nus­tai­si säh­kön ja läm­mön yhteis­tuo­tan­toon ja kau­ko­läm­pö­verk­ko­jen raken­ta­mi­seen. (Ongel­ma­na on, että kun säh­kön tuo­tan­nos­sa käy­te­tyt polt­toai­neet ovat verot­to­mia ja läm­mön tuo­tan­nos­sa verol­li­sia, yhdis­te­tys­sä tuo­tan­nos­sa läm­mön osuu­dek­si las­ke­taan aivan lii­an suu­ri osuus polt­toai­nees­ta.) En tie­dä, sal­lii­ko EU nykyi­sin säh­kön tuo­tan­non polt­toai­nei­den vero­tuk­sen, mut­ta toi­voi­si, että sal­li­si. Jos sei sal­li sitä Suome3ssa, ei sal­li sitä Ruotsissakaan.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Väliai­kais­ta kaik­ki on vaan … , mut­ta oli­si­ko­han nyt hyvä het­ki täyt­tää maan kaik­ki öljysäiliöt? 

    Ai niin, mut­ta joku­han on pois­tat­ta­nut mel­kein kaik­ki niis­tä Laa­ja­sa­lon öljy­säi­liöis­tä, ja sen vii­mei­sen­kin (vai toi­sek­si vii­mei­sen?) säi­liön teräs­vaip­paan on joku puh­kais­sut perä­ti 2012 reikää! 

    Tai­de­teok­sek­si muu­tet­tu öljy­säi­liö 468 näyt­tää kyl­lä toi­saal­ta aika hie­nol­ta tuos­sa ohei­sen läh­teen kuvas­sa. (Läh­de: “http://www.uuttahelsinkia.fi/fi/kruunuvuorenranta/perustietoa/oljysailio-468”)

    Sii­nä O.S. on kyl­lä oikeas­sa, että öljyn kulu­tus­ta ei pitäi­si aina­kaan enää lisä­tä, vaan pikem­min­kin päinvastoin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Kysyys on nor­maa­lia sudannevaihtelua.Öljyn hin­ta on erit­täin herk­kä kysyn­nän vaihteluille.Kun kysyn­tä las­kee niin hin­ta­kin las­kee nopeasti.

    Tämä joh­tuu sii­tä, että moni val­tio on riip­pu­vai­nen öljy­tu­lois­ta eikä tulo­ja halu­ta romah­dut­taa vie­lä vähen­tä­mäl­lä tuotantoa

    Hin­ta nousee nopeas­ti, kos­ka sää­tö­mah­dol­li­suuk­sia ei ole kuin pakon edessä.

    Haus­kaa Jou­lua ja Onnel­li­sat Uut­ta vuotta !!!!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Onpa taas hyvä idea, vero­han ei taa­tus­ti las­ke kun öljyn­hin­ta läh­tee nousuun. Suos­tun tähän veron­ko­ro­tuk­seen jos auto­ve­ro sekä tämä “väliai­ka­nen” auton käyt­tö­mak­su pois­te­taan. Samoin käyt­tö­voi­ma­ve­ro pois. Muus­sa tapauk­ses­sa tämä ehdo­tus on pelk­kää tårt­ta på tårt­ta meininkiä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Kil­pai­lu­ky­ky ja talous on niin kural­la yksi­tys­sek­to­ril­la suo­mes­sa että oli­si täy­sin edes­vas­tuu­ton­ta nos­taa mitään ener­gia­ve­roa suo­mes­sa!! Eivät­kö poli­ti­kot vie­lä­kään ole ymmär­tä­neet???! Muu­ten­kin mei­dän ainoa pelas­tus on las­ke­vat ener­gia­kus­tan­nuk­set se tulee kata­ly­soi­maan talo­del­lis­ta aktiviteettia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Vie­lä jatkoa..
    Val­tion ja kun­tien osuus koko­nais­kan­san­ta­lou­des­ta (BNP)on n. 58% ja yksi­tyi­sen sek­to­rin osuus on loput. Ongel­ma on että yksi­tyi­sen sek­to­rin osuus las­ke­taan toi­sen mää­ri­tel­män mukaan kun val­tio ja kun­nat. Jos val­tion ja kun­tien osuus las­ket­tai­siin käyt­täen samaa mää­ri­tel­mää kun yksi­tyi­nen sek­to­ri jou­tuu niin jul­ki­sen sek­to­rin osuus oli­si vain 20% kansantaloudesta.TÄSTÄ syys­tä poli­ti­kon suu­rin vas­tuu on huo­leh­tia yksi­tys­sek­to­rin hyvin­voin­nis­ta ja kil­pai­lu­ky­vys­tä. Tuli­ko selväksi?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Val­tion ja kun­tien osuus koko­nais­kan­san­ta­lou­des­ta (BNP)on n. 58% ja yksi­tyi­sen sek­to­rin osuus on loput. 

      No ei todel­la­kaan ole. Jos yksik­tyis­sek­to­rin osuus las­ke­taan samal­la taval­la kuin tuo jul­ki­sen sek­to­rin “osuus”. saam­me yksi­tyi­sen sek­to­rin “osuu­dek­si” noin 250 %. Lii­ke­vaih­toa ei voi ver­ra­ta arvonlisäykseen.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Hyvä ehdo­tus. Eikä pidä pysäh­tyä öljy­tuot­tei­siin, vaan jat­ke­taan saman tien kaik­kiin fos­sii­li­siin, eli hii­leen ja kaa­suun myös. (Lisä­ve­rot jar­rut­tai­si­vat kulu­tus­ta auto­maat­ti­ses­ti jon­kin ver­ran, toi­sin kuin lähes ilmai­set päästöoikeudet.)

    Ongel­ma on tie­ten­kin saa­da polii­ti­kot ja kaik­kien mai­den polii­ti­kot kan­nat­ta­maan tuo­ta ehdo­tus­ta. Ehkä aja­tus sii­tä, että ote­taan fos­sii­li­sis­ta syn­ty­vät suu­ret voi­tot itsel­le eikä anne­ta nii­tä kaik­kia tuot­ta­ja­mail­le, voi­si purra.

    Jos hak­kees­ta halu­taan toi­mi­va, myös fos­sii­li­tul­le­ja tuli­si har­ki­ta suo­jak­si nii­tä mai­ta vas­taan, jot­ka aiko­vat polt­taa surut­ta ja tukea omaa teol­li­suut­taan näin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kivi­hii­len veroa voi­si hyvin nos­taa, jos saman­ai­kai­ses­ti pois­tet­tai­siin kau­ko­läm­mön ran­gais­tus­ve­ro, jos­ta olen täl­lä blo­gil­la mones­ti valit­ta­nut. Se joh­tai­si sekä parem­piin polt­toai­ne­va­lin­toi­hin että kan­nus­tai­si säh­kön ja läm­mön yhteis­tuo­tan­toon ja kau­ko­läm­pö­verk­ko­jen raken­ta­mi­seen. (Ongel­ma­na on, että kun säh­kön tuo­tan­nos­sa käy­te­tyt polt­toai­neet ovat verot­to­mia ja läm­mön tuo­tan­nos­sa verol­li­sia, yhdis­te­tys­sä tuo­tan­nos­sa läm­mön osuu­dek­si las­ke­taan aivan lii­an suu­ri osuus polt­toai­nees­ta.) En tie­dä, sal­lii­ko EU nykyi­sin säh­kön tuo­tan­non polt­toai­nei­den vero­tuk­sen, mut­ta toi­voi­si, että sal­li­si. Jos sei sal­li sitä Suome3ssa, ei sal­li sitä Ruotsissakaan.

    Olen jo mon­ta ker­taa sano­nut tääl­lä, että Ruot­si verot­taa kivi­hiil­tä tie­tyil­lä veroil­la (rik­ki­ve­ro, typpivero)myös säh­kön tuo­tan­nos­sa. Ja samas­sa EU:ssa ollaan ! Myös­kään en ole samaa miel­tä täs­tä “ran­gais­tus­ve­ros­ta” . Ruot­sis­sa kivi­hii­len vero­tus on noin 2,5‑kertainen Suo­meen verrattuna. 

    Count­ry­boy: Olen jo mon­ta ker­taa sano­nut tääl­lä, että Ruot­si verot­taa kivi­hiil­tä tie­tyil­lä veroil­la (rik­ki­ve­ro, typpivero)myös säh­kön tuo­tan­nos­sa. Ja samas­sa EU:ssa ollaan ! Myös­kään en ole samaa miel­tä täs­tä “ran­gais­tus­ve­ros­ta” . Ruot­sis­sa kivi­hii­len vero­tus on noin 2,5‑kertainen Suo­meen ver­rat­tu­na. Puo­lus­te­let taas Hel­sin­gin run­sas­ta kivi­hii­len käyttöä. 

    Puo­lus­te­let taas Hel­sin­gin run­sas­ta kivi­hii­len käyttöä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Toden­nä­köi­se­nä syy­nä öljyn huo­let­to­mam­paan käyt­töön ja hal­vem­paan hin­taan ovat lius­ke­kaa­sun ja lius­ke­öl­jyn pump­paa­mi­sen tek­no­lo­gioi­den kehit­ty­mi­nen. Hel­pom­min hyö­dyn­net­tä­viä öljy­va­ro­ja uskal­le­taan pum­pa­ta nopeam­min mark­ki­noil­le ja bio­polt­toai­nei­den kehi­tys on hidastunut.

    Mai­nit­ta­koon, että bio­polt­toai­nei­den tuke­mis­ta ei kos­kaan aloi­tet­tu var­si­nai­ses­ti ympä­ris­tö­syis­tä vaan öljyn lop­pu­mi­sen pelos­ta. Lisäk­si bio­polt­toai­neet sai­vat ja saa­vat edel­leen osak­seen monien ympä­ris­tö­jär­jes­tö­jen kit­ke­rää arvos­te­lua. Vika­na on joko se, että pal­mu­öl­jyplan­taa­sien tiel­tä jou­du­taan rai­vaa­maan sade­met­siä tai peri­aa­te­ky­sy­mys ruo­an polt­ta­mi­ses­ta ener­giak­si tai ruo­an tuo­tan­non kor­vaa­mis­ta bio­polt­toai­nei­den tuo­tan­nol­la, kun maa­il­mal­la ker­ran esiin­tyy edel­leen nälänhätää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Eikö yksit­täi­sen maan oli­si vai­kea toteut­taa tämä, kos­ka sil­loin kysei­sen maan yri­tys­ten kil­pai­lu­ky­ky kär­si­si ver­rat­tu­na glo­baa­lei­hin kil­pai­li­joi­hin? Ener­gia on niin oleel­li­nen kom­po­nent­ti mel­kein mitä tahan­sa teollisuutta…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Tämä on taas niin ter­ve­jär­ki­nen ehdo­tus, ettei sil­lä ole todel­li­ses­sa maa­il­mas­sa mitään läpi­me­non mah­dol­li­suuk­sia. Asi­aan kun liit­tyy niin pal­jon mui­ta into­hi­mo­ja, kuten ben­sii­nin hal­pa hin­ta, joi­ta niin päät­tä­jät kuin taval­li­nen kadun­mies­kin pitä­vät pal­jon tär­keäm­pi­nä kuin laa­jem­paa hyötyä.

    Yli­pää­tään sanat “vero­jen nos­to” herät­tä­vät yleen­sä välit­tö­mäs­ti sel­lai­sen vas­tus­tuk­sen, että enem­pi poh­ti­mi­nen voi­daan lopet­taa siihen.

    Ja sano­mat­ta­kin sel­vää: ympä­ris­tö­kin kiit­täi­si. Mut­ta se kai nyt ei ole päät­tä­jien enem­mis­töl­le mikään mai­nit­ta­va arvo. Ympä­ris­tö kun ei äänestä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Hei Osmo!

    Kyl­lä vitut­taa suo­mek­si sanot­tu­na tei­dän viher­pii­per­tä­jien ideat.
    Sinul­la­kaan ei ole enää nor­maa­lie­lä­män reaa­li­tee­teis­ta mitään hajua. Help­po­han se on viher­tää ja olla pelas­ta­mas­sa maa­il­maa kun muut mak­saa sen. Polt­toai­nei­den vero­tus on Suo­mes­sa erit­täin kovaa jo nyt.

    Esi­mer­kik­si Läm­mi­ty­söl­jy on Suo­mes­sa pie­ni­tu­loi­sel­le lap­si­per­heel­le aivan riit­tä­vän kal­lis­ta jo nytkin.
    Öljyä kuluu kelis­tä riip­puen vakio­mää­rä vuo­des­sa oma­ko­ti­ta­lon läm­mi­tyk­seen. Pitäi­si­kö ruve­ta asu­maan las­ten kans­sa vie­lä kyl­mem­mäs­sä talos­sa että saa­tai­siin kulu­tus alas? Ja ihan sii­tä ilos­ta että saa­tai­siin vähem­män öljyä ja mak­set­tai­siin sii­tä suh­teel­li­ses­ti enem­män veroa?

    Jos autoi­lus­ta puhu­taan niin autol­la aje­taan juu­ri tar­peel­li­set ajot eikä yli­mää­räis­tä yhtään. Näis­tä­kin pitäi­si mak­saa taas enemmän?

    Onko sel­lai­nen tul­lut pie­neen mie­lee­si että jos vero­ja yhtääl­lä koro­te­taan niin se on toi­saal­ta pois. Eli jos ener­gia mak­saa enem­män niin pie­ni­tu­lois­ten on se muu­al­ta sääs­tet­tä­vä. Öljyä ei mene sen vähem­pää kuin ennen­kään mut­ta täy­tyy tin­kiä vaik­ka ruoasta?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Joo kiris­te­tään vain heti veroja,kun jotain sais hal­vem­mal­la vähän aikaa. Tää on heti aja­tus, että val­tio sais vain lisää rahaa kynit­tyy itselleen.Mikä type­rä aja­tus. Onneks en äänes­tä aina­kaan vihreitä:=)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Veik­kaan että OPEC:ia kiin­nos­taa enem­män omien mai­den talous kuin Venä­jän nyky­ti­lan­ne. Esim. Sau­deil­le öljy­bar­re­lin pump­paa­mi­nen on näil­lä­kin hin­noil­la äärim­mäi­sen tuot­ta­vaa ja samal­la saa­daan ajet­tua mon­ta lius­ke­öl­jy ym. yri­tel­mää pois markkinoilta.

    Ja voi­daan­han siel­lä myös arvioi­da että ilmas­to­so­pi­muk­set muut­ta­vat muu­ta­man vuo­si­kym­me­nen aika­vä­lil­lä öljy­bis­nek­sen kan­nat­ta­mat­to­mak­si, jon­ka vuok­si nyt ei kan­na­ta sääs­tel­lä öljyä tule­vai­suut­ta varten.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Ellen ihan vää­rin muis­ta, niin öljyn hin­ta puto­si v. 2008 tasol­ta 140 usd tasol­le 40 usd/barreli. Aina­kaan tuol­loin ei romah­dus joh­ta­nut öljyn suu­reen sika­sykliin tai ben­sa­syöp­pö­jen osto­buu­miin mis­sään päin maailmaa. 

    Pääs­tö­poh­jai­nen auto­ve­ro­tus aina­kin Suo­mes­sa ohjaa erit­täin voi­mak­kaas­ti sitä min­kä­lai­sia auto­ja oste­taan. Toi­saal­ta ben­san hin­ta ei ole vie­lä kos­kaan ollut niin kor­keal­la tasol­la, että sil­lä oli­si juu­ri­kaan ollut mer­ki­tys­tä ajomääriin.

    Öljyn hin­nan las­ku on mones­sa suh­tees­sa paras “veron­ke­ven­nys” mitä vaik­ka­pa Suo­mi voi saa­da. Rahaa jää enem­män koti­maa­han ja toi­vot­ta­vas­ti koti­mais­ta bkt:tä kas­vat­ta­maan. Bkt:n kas­vu taas vain ja ainoas­taan mah­dol­lis­taa nykyi­sen­kal­tai­sen hyvin­voin­ti­val­tiom­me yllä­pi­don. Vähä­osais­ten turva. 

    Lisäk­si öljyn hin­nan las­ku tulee joka tapauk­ses­sa ole­maan vain tila­päis­tä, valitettavasti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Her­man­ni:
    Mitäs sit­ten kun öljy palaa 100$ bar­re­li­hin­toi­hin, poistetaanko/alennetaanko verot takai­sin nykytilanteeseen? 

    Niin­pä. Val­tio­val­ta on ihan lii­an rea­goi­maan täl­lai­siin tilan­tei­siin, ja yleen­sä hin­nat lähin­nä nouse­vat, joten poik­keuk­sel­li­seen las­kuun ei juu­ri kan­na­ta vero­tus­mie­les­sä varau­tua. Toi­sek­seen täl­lai­nen öljyn hin­nan radi­kaa­li las­ku ei ole mikään pit­kä­ai­kai­nen ilmiö. Ihme oli­si, jos vuo­den pääs­tä öljyn hin­ta oli­si yhtä alhaal­la kuin nyt on.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. En tie­dä, mikä ajaa öljyn hin­taa alas, mut­ta se lie­nee sel­vää, että hin­nan­las­ku ei voi olla pysy­vä. Hal­pa hin­ta hou­kut­te­lee mark­ki­noil­le lisää kysyn­tää samal­la kun tar­jon­ta jää aiot­tua pie­nem­mäk­si – monet tun­ne­tut öljy­va­rat ovat niin kal­lii­ta hyö­dyn­tää, ettei koko tou­hu kan­na­ta, jos hin­ta on alle 100 $ ja nyt sen on siis alle 70 $. 

    Jos unoh­de­taan sala­liit­to­teo­riat, niin ei kyl­lä ole miten­kään sel­vää, että öljyn hin­nan pudo­tus oli­si väliai­kai­nen(*). Päin­vas­toin, lius­ke­öl­jyn tuo­tan­to­kus­tan­nuk­set ovat las­ke­neet yllät­tä­vän nopeas­ti tek­no­lo­gian kyp­syes­sä, ja on aika vähän syi­tä uskoa, että tuo tek­no­lo­gia oli­si tul­lut vie­lä val­miik­si. Glo­baa­lia poten­ti­aa­lia­han on aika reip­paas­ti. Kaik­kien(**) pitäi­si ymmär­tää, että öljyn hin­nan palaa­mi­nen kol­mi­nu­me­roi­sek­si palaut­taa lius­ke­öl­jyn kar­tal­le täy­del­lä volyy­mil­lä, lii­ken­nein­fra on säh­köis­ty­mäs­sä hyvää kyy­tiä (toki sii­hen vie­lä menee het­ki), ja bonuk­se­na aurin­koe­ner­gial­la tuo­te­tun pri­mää­rie­ner­gian hin­nan syök­sy­kier­teel­le ei näy jar­ru­ja. Ja Sau­di-Ara­bian, jol­la on mitä ilmei­sim­min öljyä pum­pat­ta­vak­si hal­val­la vie­lä monek­si, monek­si kym­me­nek­si vuo­dek­si, pitäi­si rajoit­taa tuo­tan­to­aan, tar­kal­leen ottaen miksi?

    (*) Kos­ka tämä menee hel­pos­ti käsien hei­lut­te­luk­si, mää­ri­te­len väliai­kai­sen hin­tao­jen las­kun nyt vaik­ka niin, että en usko seu­raa­van kym­me­nen vuo­den aika­na ole­van vii­den vuo­den yhte­näis­tä jak­soa jol­la Bren­tin inflaa­tio­kor­jat­tu kes­ki­hin­ta ylit­täi­si 100 USD. Otan ehdo­tuk­sia vedon­lyön­ti­ker­toi­mis­ta jal­lu­pul­lo­pa­nok­sil­la vastaan. 

    (**) Peak oil-usko­vai­sia lukuunottamatta

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Vain yksi ryh­mä voi olla niin tyh­mä että ajat­te­lee että väliai­kai­nen hin­nan­las­ku saa himoit­se­maan ben­sa­syöp­pöä autoa. Tai öljy­läm­mi­tys­tä. Se “ryh­mä’ on Suo­ma­lai­nen poliitikko.

    En osaa sanoa mikä Tei­hin Osmo on iske­nyt, van­huus, vihai­suus vai aivo­jen kalk­keu­ma mut­ta näi­den blo­gien taso on las­ke­nut vii­mei­sen syk­syn aika­na kuin leh­män hän­tä. Ryhdistäydy!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Huo­no trol­li… onhan tämä trol­li onhan? Eikait kukaan tosis­san täm­mös­tä kirjoita?

    Aluk­si myön­ne­tään että “En tie­dä, mikä ajaa öljyn hin­taa alas” … mut­ta sit­ten ollan­ki jo koh­ta asian­tun­ti­ja­na itse­var­mo­ja että “Jot­ta kan­san­ta­louk­sien öljy­las­ku pysyi­si pit­kään mata­la­na, pitäi­si öljy­tuot­tei­den hin­to­ja verot­ta­mal­la estää öljyn kulu­tuk­sen kasvu.”

    Nyt vähän rotia näi­hin kirjotuksiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Hei Osmo. Lue tämä: http://www.vox.com/2014/12/16/7401705/oil-prices-falling

    Jos ei ole aikaa niin tiivistelmä:

    - Öljyn hin­nan mää­rää nyt markkinatalous
    — Syy: Lius­ke­öl­jyn­tuot­ta­jat, mark­ki­noil­la yli­tar­jon­ta, Opecin kar­tel­li hajosi
    — Lius­ke­öl­jyä tuo­te­taan vas­ta USA:ssa, tek­no­lo­gian laa­jem­pi käyt­tö muis­sa öljyn­tuot­ta­ja­val­tiois­sa (ja ei-sel­lai­sis­sa) lait­taa öljyn riit­tä­vyy­den uusiksi
    — Ei näkö­pii­ris­sä nyt mark­ki­na- tai tuotantohäiriötä
    — Ajo­neu­vo­jen tek­no­lo­gia kulu­tuk­sen osal­ta kiris­tyy nyt lakien voi­mal­la jopa USA:ssa, ei paluu­ta enti­seen “gas guzz­ler” aikaan

    tl;dr: Olet vää­räs­sä ja ehdo­tuk­se­si on talou­den kan­nal­ta huo­no — te Vih­reät vas­tus­tat­te kaik­kea kulu­tus­ta joten kukaan ei voi ottaa tosis­saan että vas­ta­lah­jak­si muun kulut­ta­mi­sen veroa laskettaisiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Kun kulut­ta­ja­mai­den yhteis­pää­tös­tä tus­kin on odo­tet­ta­vis­sa, niin veron­ko­ro­tus kos­ki­si vain suomalaisia.

    Laman val­li­tes­sa se ei tun­nu miten­kään rea­lis­ti­sel­ta. Eikö ole parem­pi hyö­dyn­tää hal­vem­pi hin­ta­ta­so talou­den avit­ta­mi­ses­sa nousuun. 

    Alhai­sen osto­voi­man Suo­mes­sa kulut­ta­jat nyt saa­vat het­ken hel­po­tus­ta ennen seu­raa­vaa vaa­li­kaut­ta. Suo­ta­koon se heille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kivi­hii­len veroa voi­si hyvin nos­taa, jos saman­ai­kai­ses­ti pois­tet­tai­siin kau­ko­läm­mön rangaistusvero… 

    Oli­si­ko miten­kään mah­dol­lis­ta aja­tel­la, että kaik­kien ener­gia­muo­to­jen ALV oli­si sama?

    Sinän­sä kau­ko­läm­pö on van­hen­tu­nut­ta tek­no­lo­gi­aa ja sopii vain kan­ta­kau­pun­kiin. Maa­läm­pö, jopa suo­ra säh­kö­läm­mi­tys ovat eko­lo­gi­sem­pia vaihtoehtoja. 

    Säh­kö­läm­mi­tys on tosin tur­val­li­suus­ris­ki. Jos säh­kö­verk­ko kyyk­kää, tulee kyl­mä. Yhteis­kun­nan ohjaus­ta tar­vit­tai­siin sii­nä, että kai­kis­sa asun­nois­sa on vähin­tään yhdes­sä huo­nees­sa puu­läm­mi­tyk­sel­le varaus. Eli suun­nit­te­li­ja viit­sii kat­soa, että tuos­ta voi tar­vit­taes­sa vetää hormin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Entäs jos nos­te­taan pää­kau­pun­ki­seu­dul­la polt­toai­neen hin­ta 10€:n lit­ra kun siel­lä se jul­ki­nen tun­tuu toi­mi­van ja pide­tään muu­al­la täl­lä tasol­la. Meil­lä tääl­lä “met­ro­po­lin” ulko­puo­lel­la esim.sähköstä jou­tuu mak­sa­maan ja rahat ei tuu tai­ka­sei­näs­tä. Tai vaih­toeh­toi­ses­ti lope­te­taan työn­te­ko naa­pu­ri­kau­pun­gis­sa ja teh­dään etä­töi­tä val­tion vir­ka­mie­hi­nä kotoa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Muu­ten aja­tus hyvä tuos­ta mut­ta vero­tus­pää­tösk­set ovat niin hitai­ta että öljyn hin­ta on nous­sut jo
    Ja kun öljyn hin­ta on nous­sut niin pysy­vät­kö veroa­let jos­sain muu­al­la ‚tus­kin kyl­lä nii­tä kiristetään.Nyt aina­kin het­ken osto­voi­ma Suo­mes­sa nousee kun auto ei syö raho­ja niin paljoa

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Kii­tos ! Korot­ta­mal­la ener­gia­hin­taa suo­mi nii­aa vaan syvem­mäl­le lamaan , har­vaa­na­su­tus­sa maas­sa autoa rak­to­ria ym konei­ta tar­vi­taan joka päi­vä . Eikö pitäi­si lyö­dä saas­te­ve­ro jokai­seen tava­raan mikä tuo­daan eu mai­hin maas­ta joka sal­lii sot­taa­mi­sen ja ali­pal­ka­tun työ ?? Kes­tää­kö kant­ti ? Autoi­lia mak­saa jo nyt kaik­ki aurin­ko­kan­nel­la mat­kus­ta­vat lähiö­pum­mit . Hyvää joulua

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Her­man­ni:
    Mitäs sit­ten kun öljy palaa 100$ bar­re­li­hin­toi­hin, poistetaanko/alennetaanko verot takai­sin nykytilanteeseen? 

    Väliai­kai­nen auto­ve­ro on ollut voi­mas­sa vas­ta ~60 vuot­ta, joten eikö­hän tämä­kin tila­päi­nen veron­ko­ro­tus ihan heti­koh­ta poistettaisi…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Polt­toai­neen hin­taa oli­si kyl­lä hyvä pitää kor­keal­la. Oli­si hyvä­tu­lois­ten hel­pom­pi kyy­kyt­tää pie­ni ja keskituloisia.
    Täl­lä het­kel­lä kun polt­toai­neen hin­ta on vähän hal­vem­paa ja töi­den vuok­si jou­dun pal­jon autol­la aje­leen, niin sääs­tän perä­ti 8 euroa vii­kos­sa, ver­rat­tu­na kesän hintoihin.
    Minun per­heel­le tämä on iso raha.
    Kat­sop­pa pei­liin ja mie­ti kuin­ka iso raha 8 euroa sinul­le on. Noin. Kat­soit­ko? Mie­ti nyt että voi­sit­ko jos­kus aja­tel­la asioi­ta vähän laa­jem­min­kin, kuin sii­tä oman navan ympäriltä.
    Siis 32 euroa kuu­kau­des­sa sääs­tän ja heti pitäi­si uut­ta veroa kek­siä. Huh, huh.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Eli ilmei­ses­ti etu­ne­näs­sä ollaan taas nos­ta­mas­sa ben­san ja die­se­lin vero­tus­ta. Samaan aikaan meri- ja len­to­lii­ken­ne kul­ke­vat verot­to­mal­la polt­toai­neel­la. Eikö tas­a­puo­li­suu­den nimis­sä voi­si vaih­teek­si verot­taa muu­ta­kin kuin vain tie­lii­ken­net­tä? Ja tosi­aan kivi­hii­len veroa­kin sie­täi­si nos­taa ihan tuntuvasti.

    Ihan mie­len­kiin­nos­ta haluai­sin kuul­la Oden mie­li­pi­teen sii­tä, että mik­si jou­dun mak­sa­maan todel­la kovaa polt­toai­ne­ve­roa sil­loin kun ajan omal­la autol­la töi­hin, mut­ta lomal­la sit­ten kun len­nän ihan vain omak­si ilok­si jon­ne­kin maa­il­man ääriin, niin se tapah­tuu­kin verot­to­mal­la polttoaineella?

    Toi­nen mat­kus­tus­muo­to on minul­le kui­ten­kin mel­ko pakol­li­nen ja toi­nen todel­la­kaan ei, niin joten­kin vain tun­tuu, että noi­den vero­jen pitäi­si olla pikem­min­kin toi­sin päin.

    Kii­tos hyväs­tä blogista!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Öljyn hal­pa hin­ta hou­kut­te­lee osta­maan taas ben­sa­syöp­pö­jä auto­ja ja vie kan­nat­ta­vuu­den vaih­toeh­tois­ten polt­toai­nei­den kehit­tä­mi­sel­tä sekä siir­ty­mi­sel­tä sähköautoihin.

    Ei kukaan halua ostaa enää ben­sa­syöp­pö­jä auto­ja, kyl­lä kaik­ki tun­te­ma­ni auto­na­sen­ta­ja ras­va­kou­ra-amik­set­kin ovat ymmär­tä­neet jo vuo­si­kausia moot­to­rien ener­gia­te­hok­kuu­den ja hybri­dien pääl­le. Ei niil­lä vain ole varaa ajaa muil­la kuin sak­sas­ta hae­tuil­la käy­te­tyil­lä volk­ka­reil­la tai mersuilla.

    Se mitä Suo­mes­sa vero­te­taan ei vai­ku­ta polt­toai­nei­den tai säh­kö­au­to­jen kehi­tyk­seen tip­paa­kaan. Mut­ta voi­sit­te muut­taa vero­tus­ta hybri­de­jä ja säh­kö­au­to­ja suo­si­vak­si. Nor­jas­ta saa­nee koh­ta käy­tet­ty­jä hal­val­la. Tai ehkä ne käy­te­tyt Tes­lat valu­vat ensin Ruotsiin. 

    http://yle.fi/uutiset/sahkoautot_valtasivat_viidenneksen_norjan_automarkkinoista/7170687

    http://www.taloussanomat.fi/autot/2014/08/31/norja-voiteli-sahkoautojen-kauppaa-liikaa-nyt-ne-ovat-ongelma/201412073/304

    Ne Hel­sin­gin ben­sa­syö­pöt öky­be­ma­rit ovat yleen­sä lea­sing auto­ja. Muut­ta­kaa myös lea­sing-sään­tö­jä voi­mak­kaas­ti hybri­de­jä suosivaksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Täs­sä on meil­lä tilai­suus pitää suo­mi kil­pai­lu kykyi­se­nä ja hyvä­nä paik­ka­na asua ja elää.
    Ei saa mis­sään nimes­sä nos­taa vero­ja vaan pie­nen­tää tule­vien hin­nan nousu­jen myö­tä ja pitää se alhaisena.
    Sil­lä oli­si mei­dän kil­pai­lu­ky­kyyn vai­ku­tus­ta kos­ka maa­il­ma pyö­rii öljyn ympä­ril­lä ja suo­mi tar­vit­see sitä enem­män kuin sii­tä suo­raa tule­via vero­ja. Mei­dän pie­ni kan­sa ja isot etäi­syy­det tar­vit­see hal­paa “liik­ku­mis” ener­gi­aa, sitä myö­den yri­tys­ten kil­pai­lu­ky­ky maa­il­mal­la para­nee ja ihmi­set hakeu­tu­vat töi­hin kauemmaksikin.
    Pal­kan­ko­ro­tus pai­neet vähe­ni­si­vät mones­ta­kin kos­ka kus­tan­nuk­set tuli­si­vat alas hyvin mones­sa asias­sa esi­mer­kik­si suo­ma­lai­ses­sa ruu­as­sa jos­sa kul­je­tus­ten kus­tan­nuk­set ovat osuu­del­taan aivan lii­an suu­ret kan­nat­ta­vuu­den kan­nal­ta. Onko kukaan kos­kaan las­ke­nut mikä on suo­ma­lai­sen lei­vän polt­toai­ne­ve­ron osuus kun se pel­toon kyl­ve­tään ja sit­ten aika­naan kau­pas­ta hae­taan tai­taa­pa olla hal­vem­paa len­nät­tää tai­ki­na rans­kas­ta suomeen.
    Ja mikä mah­taa olla suo­ma­lai­sen yri­tys­ten kil­pai­lu­ky­ky maa­il­mal­la jos hank­kii monel­ta suo­ma­lai­sel­ta yri­tyk­sel­tä mate­ri­aa­lit ja toi­mit­taa sen myyn­tiin maa­il­mal­le kyl­lä polt­toai­ne­ve­ro syö kilpailukyvyn.
    Täs­sä lää­ke suo­men nousuun kan­sae­dus­ta­jin “täy­tyis teh­dä jotain” puhei­den sijaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Her­man­ni:
    Mitäs sit­ten kun öljy palaa 100$ bar­re­li­hin­toi­hin, poistetaanko/alennetaanko verot takai­sin nykytilanteeseen? 

    Ei tie­ten­kään, vähän kuin väliai­kai­nen autovero…

    Vih­reä halu­aa ettei hal­pa öljy vain lai­ta Suo­men talou­den rat­tai­ta pyö­ri­mään, sehän oli­si kau­he­aa; joku työ­tön saat­tai­si saa­da töi­tä ja kulut­taa, toteut­taa unel­mi­aan, käy­dä vaik­ka per­heen kans­sa mat­koil­la ja ostaa vaik­ka lap­sel­leen pul­kan laskiaiseksi!

    Parem­pi että köy­hä jat­kaa luo­mu­ken­gän­poh­jan syö­mis­tä maa­kel­la­ris­saan ja lak­kaa unel­moi­mas­ta, ihan kuin good’ol days at the Soviet Union. Sitä pait­si joku del­fii­ni saat­taa tukeh­tua sii­hen pulkkaan… 

    Nol­la­ta­lous on hie­no jut­tu, eten­kin kun asut Puna­vuo­res­sa ja satut ole­maan viher­po­lii­tik­ko tai ‑vir­ka­mies.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Suo­mes­sa on sen ver­ran kova auto­ve­ro­tus nime­no­maan auton han­kin­nas­sa että sent­tien muu­tok­set pum­pul­la eivät vai­ku­ta sii­hen käyt­tää­kö kym­me­niä tai sato­ja tuhan­sia euro­ja enem­män sen ben­sa­syö­pön auton hankintaan.

    Suo­men vero­tuk­set eivät myös­kään vai­ku­ta miten­kään sii­hen miten vaih­toeh­toi­sia ener­gia­muo­to­ja maa­il­mal­la kehi­te­tään — Suo­mes­sa­han tuo­ta kehi­tys­työ­tä ei tapah­du. Jos val­tio­val­ta joten­kin edis­täi­si tätä puol­ta niin ken­ties meil­lä oli­si joku päi­vä Suo­men oma “Tes­la”, nyt sii­tä ei ole pelkoa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Aika sama oste­taan­ko ben­sa­syöp­pö­jä vai pihe­jä auto­ja, kun nii­den mää­rä nousee mil­jar­dis­ta kah­teen. Ja ihan sama kos­kee muu­ta­kin tek­no­lo­gis­ta kehi­tys­tä. Oikeas­taan oli­si parem­pi pitää öljyn hin­ta alhaal­la ja myös verot, jot­ta öljy kulu­tet­tai­siin nopeas­ti lop­puun ja koko teol­li­nen yhteis­kun­ta romahtaisi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Joh­tuen autoi­lun huip­pu­kor­keas­ta vero­tuk­ses­ta, olen jou­tu­nut jät­tä­mään auton käyt­tö­ni vain kesä­ai­kaan. Vuo­sit­tai­nen ajo­neu­vo­ve­ro­kin taas nousee, joten koh­ta ovat täys­rait­tiin yksi­ne­lä­vän elä­ke­läi­sen ilot vähis­sä. Minul­la on var­sin iäkäs, mut­ta täy­sin vir­hee­tön auto. Sii­tä on minul­le vie­lä iloa pit­käk­si aikaa. Toi­von että ben­sii­ni oli­si vie­lä kesäl­lä 2015 hie­kan edul­li­sem­paa niin voi­si vähän lomaillakin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. Öljyn hal­pa hin­ta hou­kut­te­lee osta­maan taas ben­sa­syöp­pö­jä auto­ja ja vie kan­nat­ta­vuu­den vaih­toeh­tois­ten polt­toai­nei­den kehit­tä­mi­sel­tä sekä siir­ty­mi­sel­tä sähköautoihin”

    Suu­rin kulu autoi­lus­sa kun on se pää­oma­ku­lu, joka menee auton han­kin­taan. Polt­toai­ne­ku­lut ovat niin pie­ni osa koko­nais­se­tis­tä (pää­oma­ku­lu, huol­lot ja kor­jauk­set, vakuu­tuk­set), että pie­nil­lä kilo­met­reil­lä sil­lä ei ole mitään väliä mak­saa­ko ben­sa euron vai kak­si per litra.

    Eli rau­ta­lan­kaa, mun 15 vuot­ta van­ha “pre­mium” auto jos­sa on kaik­ki varus­teet mak­saa 5000€, muu­ta­man vuo­den kulut­tua saan sii­tä luul­ta­vas­ti 2000€. Pääomakulu/kk on rei­lu 80€/kk.

    Uusi vas­taa­va mak­saa noin 60000€. Mul­la on näp­pä­räs­ti 10000€ sääs­tö­jä ja otan autoon lai­naa 50000€. Lai­naa mak­san 536€/kk.

    Kun olen käy­nyt muu­ta­man ker­ran mar­mo­ri­tis­kil­lä huol­los­sa (mini­mi 1000€ per ker­ta), on aika vaih­taa auto.

    60000€ auto mak­saa­kin 4 vuo­den käy­tön jäl­keen enää 25000 euroa joten arvon alen­nuk­ses­ta tule­va pää­oma­ku­lu on 730€/kk.

    Uudel­la autoi­lus­sa siis pää­oma­ku­lu on noin 1450€/kk, joka on hitusen enem­män kuin tuo van­hal­la romul­la tule­va 80€/kk.

    Toi­sek­seen tuos­sa las­kel­mas­sa lop­pu­vel­ka on suu­rem­pi kuin autos­ta saa­ta­va hin­ta, sääs­töt ovat men­neet eikä uusia ole ker­ty­nyt kun kaik­ki on men­nyt espan­ja­lais­pan­kil­le joka ystä­väl­li­ses­ti rus­ta­si lainalaskelman.

    Sii­hen on hyvät syyn­sä mik­si Suo­men auto­kan­ta on Euroo­pan van­hin. Auto­ve­ro ja auton ALV on vapaa­eh­toi­nen vero ja jätän sen mie­luus­ti mak­sa­mat­ta, vaik­ka uusi kiu­lu kul­ki­si pel­käl­lä polt­toai­neen tuok­sul­la tai ruusunnupuilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. Kan­na­tet­ta­va aja­tus, mut­ta veron­ko­ro­tus pitäi­si heti kom­pen­soi­da esim. suun­taa­mal­la se lii­ken­teen säh­köis­ty­mi­sen tuke­mi­seen, win-win. Öljyn­hin­nan nous­tes­sa veroa pitäi­si taas tie­ten­kin laskea!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. Mik­ko L:
    Eikö yksit­täi­sen maan oli­si vai­kea toteut­taa tämä, kos­ka sil­loin kysei­sen maan yri­tys­ten kil­pai­lu­ky­ky kär­si­si ver­rat­tu­na glo­baa­lei­hin kil­pai­li­joi­hin? Ener­gia on niin oleel­li­nen kom­po­nent­ti mel­kein mitä tahan­sa teollisuutta…

    Täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa tar­vi­taan hii­li­tul­le­ja tai jotain vas­taa­vaa tasaa­maan tilan­ne rajoil­la. Vali­tet­ta­vas­ti Suo­men, EU:n ja vih­rei­den­kin agen­dal­la kau­pan vapaus ja talous­ra­jo­jen pur­ka­mi­nen on tär­keäm­pää kuin ilmas­ton­suo­je­lu. Siis­pä teol­li­suu­den pakoa mui­hin vas­tuut­to­mam­piin mai­hin voi käyt­tää hyvä­nä teko­syy­nä olla vähen­tä­mät­tä pääs­tö­jä. Ede­tään siis vas­tuut­to­mim­man talou­del­li­ses­ti mer­kit­tä­vän maan aset­ta­mien suun­ta­vii­vo­jen mukaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. Köy­hä:
    Entäs jos nos­te­taan pää­kau­pun­ki­seu­dul­la polt­toai­neen hin­ta 10€:n lit­ra kun siel­lä se jul­ki­nen tun­tuu toi­mi­van ja pide­tään muu­al­la täl­lä tasolla… 

    Jul­ki­nen lii­ken­ne toi­mii osit­tain kan­ta­kau­pun­gis­sa, mut­ta sen ulko­puo­lel­la aja­te­taan kal­liil­la tyh­jiä bus­se­ja. Kovin pit­käl­le täl­lä sys­tee­mil­lä ei pöt­ki­tä todel­li­suu­des­sa ja sys­tee­mi romah­taa jos­sain vai­hees­sa omaan mah­dot­to­muu­teen­sa. Ihan samal­la taval­la kuin tyh­jien pos­ti­bus­sien ajat­ta­mi­nen pit­kin ja poi­kin Suo­mea lope­tet­tiin aikanaan.

    Sitä pait­si. Haluai­sin näh­dä sen kah­vi­lan­pi­tä­jän, maa­laus­liik­keen tai ver­hoi­li­jan, joka kii­kut­taa tuk­kuos­tok­sen­sa, keik­ka­ta­va­ran­sa tai tuot­teen­sa spå­ral­la töi­hin tai asiak­kaal­le. 😀 Kaik­ki ener­gi­aan ja lii­ken­tee­seen koh­dis­tu­va vero­tus vain leik­kaa osto­voi­maam­me eli elin­ta­soam­me, joka on Län­si-Euroo­pan huo­noin. Eyh­tä fik­sua puu­has­te­lua juin pää­oma­ve­ro­tus, kuten tämän pivän HS:sta olem­me taas pääs­seet lukemaan.

    Oili­si todel­la muka­vaa, että vero­tuk­sen kan­ta­va­na voi­ma­na oli­si jotain muu­ta kuin sai­ras kateus. Toi­von jou­lu­lah­jak­si ihan vähän jär­jen valoa edus­ta­jil­le veropolitiikkaan. 😉

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. hei kaik­ki kan­san­edus­ta­jat eten­kin soi­nin­vaa­ra niin pitää­hän joten­kin saa­da kerät­tyy vero­ja ettei suo­men kans pää­se aje­leen autol­la yhtään hal­ve­mal­la onhan se teil­lä eri asia kun aje­let­te tak­sil­la ilma­sek­si kan­san pik­kiin ja nau­rat­te par­taan­ne et sii­nä­hän suo­men kan­sa mak­se­lee veroi­na ym on tää suo­mi oikein sar­vi­kuo­no­jen maa tart­tee var­maan­kin myy­dä kaik­ki omai­suus pois ja muut­taa kaik­ki rahak­si ja muut­taa vaik­ka tai­maa­han asu­maan . on läm­min­tä koko vuo­den ja asu­mi­nen on todel­la hal­vem­paa ja siel­lä ei ole sar­vi­kuo­no­ja verot­ta­mas­sa jos jokin mois­ta veroo peri­mäs­sä. niin ja sit vie­lä kun tulee näit eko auto­ja enem­män lik­ken­tee­seen säh­kö hybri­di vety auto niin nyt on viel ilman veroo mut kun tulee tar­peek­si lii­ken­tee­seen niin johan val­tio­val­ta lät­kä­see veron nii­hin­kin et se sii­tä. ja hel­vet­ti vaik­ka joku kek­sis pel­käl­lä vedel­lä kul­ke­van auton sade­ve­si meri­ve­si ym mil­lä vois ajel­la niin sii­hen­kin lai­tet­tais taas jon­kin moi­nen vero. no sade­vet­tä ei tule mit­ta­ris­ta ja se ei pitäs olla veroa lai­sin­kaan. mut jol­la­kin kepu­li kons­til­la suo­men hal­li­tus lait­tas veron sii­hen­kin pelk­kään sadeveteen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. Jos­pa muu­tet­tai­siin vero­tus­ta Ruot­sin mal­liin. Siel­lä vero­te­taan kivi­hiil­tä (2,5 krt Suo­mea enem­män) , maa­kaa­sua ja polt­to­öl­jyä huo­mat­ta­vas­ti Suo­mea enem­män. Eikä aina oltai­si moot­to­ri­ben­san kim­pus­sa, jon­ka vero­tus Suo­mes­sa on jo huip­pu­kor­keal­la tasol­la (hin­nas­ta 60% veroa).

    Täs­sä hyvä ver­tai­lu vero­tuk­ses­ta Suo­men ja Ruot­sin välil­lä. Sivul­la 28 ole­va tau­luk­ko ker­too erot selkeästi.

    https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/93993/Energiaverotus%20Ruotsissa%20ja%20vertailu%20Suomeen.pdf?sequence=2

    Hyvää Jou­lua kaikiile !

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. Hyvä Osmo,

    Tar­koi­tat­ko että mui­den mai­den pitäi­si seu­ra­ta Suo­men esi­merk­kiä polt­toai­nei­den kor­keas­sa vero­tuk­ses­sa? Jos näin on niin onhan se kiva unel­moi­da, mut­ta onnek­si monis­sa muis­sa mais­sa on ymmär­ret­ty että ihmis­ten liik­ku­mi­nen on toi­vot­ta­vaa eikä sitä pyri­tä vero­tuk­sel­la mini­moi­maan. Jos taas olet sitä miel­tä että Suo­mes­sa pitäi­si enti­ses­tään kiris­tää polt­toai­ne­ve­ro­tus­ta, niin se on mie­les­tä­ni aivan äly­tön idea täs­sä talous­ti­lan­tees­sa (tai muu­ten­kaan kos­ka verot ovat jo ns. “tapis­sa”). Polt­toai­neen kor­keam­pi vero­tus kun var­mas­ti nos­taa kaik­kia kulu­tus­hin­to­ja, eli inflaa­tio kar­kaa yhä kau­em­mas muun euroo­pan tasos­ta. Täl­löin esim. nol­la­ko­ro­tuk­set palk­ka­neu­vot­te­luis­sa ovat lii­an vai­kei­ta, kos­ka osto­voi­man vähe­ne­mi­nen on jo pit­kään tun­tu­nut kes­ki­tu­loi­sen elämässä.

    En yleen­sä­kään ymmär­rä vih­rei­den tee­se­jä, ydin­voi­maa ei saa raken­taa, vaik­ka se on kaik­kein tehok­kaim­pia tapo­ja vähen­tää co2 pääs­tö­jä Suo­mes­sa täl­lä het­kel­lä. Rik­ki­di­rek­tii­vi ajet­tiin Itä­me­rel­lä etua­jas­sa ver­rat­tu­na muu­hun maa­il­maan. Ja mitä tulee esim. Vil­le Nii­nis­tön perus­tei­siin sii­tä että täl­lai­sel­la poli­tii­kal­la luo­daan clean­tech-työ­paik­ko­ja, niin kyl­lä ne työ­pai­kat tule­vat kou­lu­tuk­sen kaut­ta eikä sil­lä että Suo­men kil­pai­lu­ky­kyä rajoi­te­taan mui­hin näh­den. Kyl­lä esim. Wärt­si­lä edel­leen oli­si joh­ta­via yri­tyk­siä alal­laan, vaik­ka rik­ki­di­rek­tii­vi oli­si Itä­me­rel­lä vas­taa­va kuin vaik­ka Välimerellä.

    Jos­kus äänes­tin­kin vih­rei­tä, mut­ta en enää täl­lä vuosituhannella.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  44. Mui­ta vero­ja las­ke­mal­la nos­te­taan öljy­tuot­tei­den vero­tus­ta. Tämä käy­tän­nös­sä tar­koit­tai­si sitä, että las­ke­taan vero­tus­ta kas­vu­kes­kuk­sis­sa, jot­ta syr­jä­seu­tu­jen ihmi­set jou­tui­si­vat mak­sa­maan liik­ku­mi­ses­taan yhä enem­män. Vaih­toeh­to­ja liik­ku­mi­sel­le kun ei tääl­lä ole. Ano­pil­la­ni, 74 v, on yli 20 km lähim­pään kaup­paan, yli 40 km lähim­pään apteek­kee­in ja ter­veys­kes­kuk­seen ja yli 15 km lähim­mäl­le bus­si­py­sä­kil­le, jos­ta kul­kee siis kou­lu­aa­mui­na yksi bus­si ja toi­nen illal­la takai­sin, muu­ten on hil­jai­sem­paa. Ja tämä siis Ete­lä-Savos­sa, kau­em­pa­na on vie­lä hankalampaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  45. Et sit­ten Osmo jak­sa­nut edes tar­kis­taa noi­ta öljyn­tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sia ennen kuin ulos­tit haja­tel­ma­si inter­net­siin? ns. break even hin­ta menee hal­vas­ta sau­diöl­jys­tä 27$ aina sin­ne kal­leim­paan arc­ti­seen öljyyn 75$ bar­re­li. 85% maa­il­man tuo­tan­nos­ta on kan­nat­ta­vaa vie­lä 52$/bbl hinnalla. 

    Tai­si men­nä nyt Osmol­la venä­jän bud­jet­ti ja tuo­tan­to­kus­tan­nuk­set sekaisin..

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  46. Kom­mu­nis­tit halusi­vat aikaan mää­rä­tä hin­nat tuot­teil­le. Tämä on sitä samaa. Toi­vot­tas­ti ihmi­set nyt herää­vät vähi­tel­len tähän vih­re­ään puhal­luk­seen, jos­sa kaik­kea halu­taan verottaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  47. Pet­ri Wik­ström:
    Kan­na­tan, jos val­tio olis fik­su se nos­tas ben­sa­ve­roa just nyt. Kuin­ka nopees­ti tuo käy?

    Tie­dok­se­si: ben­sa­ve­ro nousee vuo­den 2015 alus­ta (taas). Suu­rin vai­ku­tus on inflaa­tioon, kaik­ki on taas koh­ta kal­liim­paa. Mitään posi­tii­vi­sia vai­ku­tuk­sia en täl­lä näe olevan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  48. Päin­vas­toin, lius­ke­öl­jyn tuo­tan­to­kus­tan­nuk­set ovat las­ke­neet yllät­tä­vän nopeas­ti tek­no­lo­gian kyp­syes­sä, ja on aika vähän syi­tä uskoa, että tuo tek­no­lo­gia oli­si tul­lut vie­lä val­miik­si. Glo­baa­lia poten­ti­aa­lia­han on aika reippaasti.

    Argu­ment­ti oli ladot­tu kau­niis­ti: jos sitä ereh­tyy kakis­te­le­maan, on ääliö. Ehkä niin.

    En epäi­le, ettem­me­kö polt­tai­si kaik­kea mah­dol­lis­ta fos­sii­lis­ta ener­gi­aa mah­dol­li­sim­man nopeas­ti. Val­lit­se­va ideo­lo­gia mel­kein­pä edel­lyt­tää sitä. Vaih­toeh­dot ovat lii­an suur­ten muu­tos­ten takana.

    Sikä­li, kun olen ymmär­tä­nyt, peak oilis­sa on kyse nime­no­maan hal­van raa­ka­öl­jyn lop­pu­mi­ses­ta. Mikä sit­ten on hal­pa? Kol­mi­nu­me­roi­nen hin­ta on toki hal­pa suh­tees­sa esi­mer­kik­si neli­nu­me­roi­seen, mut­ta se on sel­keäs­ti kal­lis suh­tees­sa hin­toi­hin ennen vuot­ta 2007. 

    Sivu­men­nen sanoen: jos kas­vul­la oli­si rajat, miten nii­den saa­vut­ta­mi­nen poik­ke­ai­si nykyi­ses­tä tilan­tees­ta? Hyvä­laa­tui­sis­ta varan­nois­ta ale­taan raa­pia poh­jia, ja jäl­jel­lä ole­vat “epä­kon­ven­tio­naa­li­set” ovat kal­liim­pia rahas­sa ja eri­tyi­ses­ti ener­gias­sa, mis­tä seu­raa, ettei tuo­tan­toa voi mie­li­val­tai­ses­ti kas­vat­taa. Ener­gia poli­ti­soi­tuu: kah­den­vä­li­set kau­pat lisään­ty­vät, eivät­kä kaik­ki bar­re­lit tule mark­ki­noil­le. Ihmis­ten kyky vaih­taa työ­tään kulu­tuk­seen alkaa hei­ke­tä. Hur­jan vel­kaan­tu­mi­sen ja pääl­lek­käis­ten krii­sien takia on vai­kea sanoa, kuin­ka paljon. 

    Kas­vun rajat­han eivät kos­ke kaik­kiin samal­la taval­la, vaan joi­den­kui­den työ saat­taa olla jopa arvok­kaam­paa. Sii­tä syn­tyy kai­ken­lai­sia ideo­lo­gi­sia irtiottoja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  49. Val­tio­val­ta on niin epä­luo­tet­ta­va “sopi­mus­kump­pa­ni” että mei­dän­kin pet­hees­sä men­nään seu­raa­vat vuo­det rei­lun 400g CO2- pääs­töil­lä, vaik­ka rahaa ja halua oli­si ostaa uusi säh­kö­au­to. Pitäi­si saa­da takeet että vero­tus pysyy sta­bii­li­na esim. seu­raa­vat 8 vuot­ta eikä “kateus­ve­ro” iske heti kun ajaa auton liik­kees­tä ulos.

    Mik­si vih­reät eivät edis­tä­neet hal­li­tuk­ses­sa olles­saan 0g-säh­kö­au­toil­le pork­ka­naa vaan antoi­vat lisää keppiä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  50. Olli Knuut­ti­la:
    Mui­ta vero­ja las­ke­mal­la nos­te­taan öljy­tuot­tei­den vero­tus­ta. Tämä käy­tän­nös­sä tar­koit­tai­si sitä, että las­ke­taan vero­tus­ta kas­vu­kes­kuk­sis­sa, jot­ta syr­jä­seu­tu­jen ihmi­set jou­tui­si­vat mak­sa­maan liik­ku­mi­ses­taan yhä enem­män. Vaih­toeh­to­ja liik­ku­mi­sel­le kun ei tääl­lä ole. Ano­pil­la­ni, 74 v, on yli 20 km lähim­pään kaup­paan, yli 40 km lähim­pään apteek­kee­in ja ter­veys­kes­kuk­seen ja yli 15 km lähim­mäl­le bus­si­py­sä­kil­le, jos­ta kul­kee siis kou­lu­aa­mui­na yksi bus­si ja toi­nen illal­la takai­sin, muu­ten on hil­jai­sem­paa. Ja tämä siis Ete­lä-Savos­sa, kau­em­pa­na on vie­lä hankalampaa.

    Tur­haa itkua. Jos asuu kor­ves­sa, pitää hyväk­syä, ettei saa­ta­vil­la ole saman­lai­sia pal­ve­lui­ta kuin kau­pun­geis­sa ja että liik­ku­mi­seen menee enem­män rahaa. Tääl­lä kau­pun­geis­sa asu­mi­nen taas on kal­liim­paa ja luon­toon pää­sy luksusta. 

    Jos anop­pia ben­sa­las­kut alkaa sylet­tää, niin kämp­pä myyn­tiin ja asu­maan vuo­kral­le kaupunkiin!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  51. Jär­ke­vä aja­tus, masen­ta­via kom­ment­te­ja. Verot val­tion mak­set­ta­vak­si ja sitä rataa.

    Työn vero­tus­ta tulee vas­te­des­kin las­kea ja hait­ta­ve­ro­ja nostaa.

    Hyvää jou­lua!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  52. ja koko teol­li­nen yhteis­kun­ta romahtaisi.” 

    Jos tuo­ta todel­la­kin toi­vot, niin oli­si suo­ta­vaa, että juu­ri SINUN ruo­ka­si ja läm­pi­mä­si lop­pui­si­vat ensim­mäis­ten joukossa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  53. Tämä lak­sel­ma perus­tuu vain raa­ka­öl­jyn hin­taan. Raa­ka­öl­jys­tä­hän on vain osa, en tie­dä kuin­ka suu­ri osa. kel­paa ajo­neu­vo­jen polt­toai­neek­si ja kevyek­si polt­to­öl­jyk­si (“die­se­löl­jyk­si”.

    Olkoon raa­ka­öl­jyn nykyi­nen hin­ta 60 e/ tyn­ny­ri ja “luon­nol­li­nen” hit­na 120 e / tyn­ny­ri. 60 e/ tyn­ny­ri ero­tus tekee n hin­tae­roa 375 e/ 100 l. eli 0,38 e litralle. 

    Ensin tein las­kel­man unoh­taen, että hin­ta ilmoi­te­taan bar­re­leis­sa (n. 160 l) eikä ton­nei­sa tai per tuhat lit­raa. Ajat­te­lin ensin, etä 6 snt /litra ei ole paha lisä.

    Sak­sas­sa on — tai oli, kun vii­mek­si siel­lä kävin -
    liki­mää­rin samat polt­toai­neen hin­nat kuin Suo­mes­sa. Puhui­mem asias­ta 40-luvul­la syn­ty­nen tut­tu­ni, insi­nöö­rin kans­sa v. 2009, jol­loin ben­sii­nin hin­ta oli nous­sut 1,50 e/litra: “Sil­loin kun aloi­tin työ­ni, ben­sii­ni mak­soi 50 pfen­ni­kiä lit­ral­ta, ja palk­ka­ni ol 2 D‑markka tun­nil­ta. Nyt ben­sii­ni mak­saa 1,50 e lit­ral­ta, mut­ta­palk­ka­ni 15 euroa tunnilta.”

    Help­po las­kea, kuin­ka pal­jon ben­saa sai tun­ti­pal­kal­la sil­loin ja nyt.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  54. E39&e61:
    Val­tio­val­ta on niin epä­luo­tet­ta­va “sopi­mus­kump­pa­ni” että mei­dän­kin pet­hees­sä men­nään seu­raa­vat vuo­det rei­lun 400g CO2- pääs­töil­lä, vaik­ka rahaa ja halua oli­si ostaa uusi säh­kö­au­to. Pitäi­si saa­da takeet että vero­tus pysyy sta­bii­li­na esim. seu­raa­vat 8 vuot­ta eikä “kateus­ve­ro” iske heti kun ajaa auton liik­kees­tä ulos.

    Mik­si vih­reät eivät edis­tä­neet hal­li­tuk­ses­sa olles­saan 0g-säh­kö­au­toil­le pork­ka­naa vaan antoi­vat lisää keppiä?

    OS lie­ne toden­nut täl­lä pals­tal­la sen tosi­sei­kan, että vii­mei­set kilowa­tit tuo­te­tan aina hii­li­voi­ma­lal­la. CO2-pääs­tö pitää las­kea sen mukaan, eikä säh­kö­au­to sik­si todel­li­suu­des­sa ole sen vähem­män hii­li­diok­si­di­pi­toi­nen kuin bensavehjekään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  55. rahaa vir­tai­si öljys­hei­keil­le ja Puti­nil­le vähem­män ja omal­le val­tiol­le enemmän”. 

    En halua antaa lisää val­tiol­le. Öljys­hei­kit ja Putin antaa rahal­le vas­ti­net­ta sil­lä saa auton liik­keel­le ja mökin läm­pi­mäk­si, val­tio vain palk­kaa lisää vir­ka­mie­hiä kek­si­mään ongel­mia ja toi­sia rat­ko­maan samo­ja ongel­mia. Kir­joit­ta­jal­la ei ole ymmär­tä­mys­tä mark­ki­nois­ta, uskoo ilmiön ole­van väliai­kai­nen JA SILTI sii­hen pitää kek­siä uut­ta ongel­maa ja ratkaisua. 

    Joten­kin näis­tä polii­ti­kois­ta vaan tulee sel­lai­nen fii­lis ettei heil­lä ole käsi­tys­tä ihmis­ten nor­maa­lis­ta elä­mäs­tä, nor­maa­lis­ta työ­elä­mäs­tä ja nii­hin liit­ty­vis­tä haas­teis­ta. Aivan vie­raan­tu­nei­ta. Siis yksin­ker­tai­ses­ti sanot­tu­na tila­päi­ses­ti hal­ven­tu­nut öljy ei ole ongel­ma, johon tar­vit­see puuttua.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  56. Nyt vähän tai­si monil­la kom­men­toi­jil­la ns. mopo keulia. 

    Tuot­teen hin­nan mää­rää­vät kysyn­tä ja tar­jon­ta. Vero tai tul­li tms muut­ta­vat sitä hin­taa jon­ka myy­jä ja osta­ja näke­vät; Myy­jä näkee hal­vem­man hin­nan ja osta­ja kal­liim­man hin­nan kuin ilman veroa. Tätä nimi­te­tään vero­kii­lak­si. Kysyn­nän ja tar­jon­nan jous­tol­la tar­koi­te­taan sitä, miten osta­jat ja myy­jät käyt­täy­ty­vät hin­nan muut­tues­sa. Jos tar­jon­nan jous­to on vähäis­tä, niin myy­jä vähen­tää myy­mi­si­ään vain vähän vaik­ka hin­ta putoai­si­kin. Jos kysyn­nän jous­to on vähäis­tä, niin osta­ja ostaa mel­kein yhtä pal­jon vaik­ka sit­ten hin­ta nousisikin. 

    Öljy­tuot­tei­den koh­dal­la jous­to on so-and-so. Opec perus­tet­tiin sitä var­ten että jous­toa saa­tai­siin aikaan, kos­ka jous­ta­ma­ton tar­jon­ta piti hin­nat alhaal­la kun kysyn­tä oli help­po satu­roi­da. Sau­dien ja vas­taa­vien öljyn­tuo­tan­to­kus­tan­nuk­set ovat niin mata­lat, että nii­den tuo­tan­to­mää­rä on oikeas­ti poliit­ti­nen pää­tös. Kun hin­ta oli rei­lus­sa sata­ses­sa, niin öljyn ja sen läheis­ten subs­ti­tuut­tien tuo­tan­to alkoi­kin tul­la kan­nat­ta­vak­si myös siel­lä mis­sä nii­tä ei ennen tuo­tet­tu, eli yllä­mai­nit­tu lius­ke­öl­jy ja ‑kaa­su. Hin­nan pudo­tes­sa nämä jous­ta­vat alta pois.

    Osmon argu­ment­ti on kui­ten­kin vali­di. Jos hin­ta on 100 dol­la­rin paik­keil­la, niin sii­nä on Sau­dien ter­ro­ris­ti­kou­lu­tuk­sen rahoi­tuk­seen aika pal­jon katet­ta. Jos Sau­dien öljyl­le lät­käis­täi­siin kaik­kial­la muu­al­la maa­il­mas­sa 50 euron tul­li, niin Sau­dit sai­si­vat öljys­tään sen 50 dol­la­ria ja nämä maat nap­pai­si­vat omiin kas­soi­hin­sa sen toi­set 50 dol­la­ria, eikä öljyn maa­il­man­mark­ki­na­hin­ta sii­tä mihin­kään lii­kah­tai­si. Jos kai­kis­sa län­si­mais­sa oli­si Suo­men ben­sa­ve­ron tasoi­nen vero öljy­tuot­teil­le, niin hin­ta ei oli­si kos­kaan nous­sut­kaan niin kor­keak­si kuin se oli, kos­ka kysyn­tä oli­si tait­tu­nut jo aika­päi­vää sitten. 

    USA voi­si täs­sä tur­vau­tua pro­tek­tio­nis­miin, eli lät­käis­tä öljyl­le tuon­ti­tul­lin. EU voi­si teh­dä samoin. Sen­si­jaan jos joku Suo­men kokoi­nen maa teki­si niin, niin se näkyi­si kyl­lä vaan suo­raan hin­nas­sa. Osmon argu­ment­ti toi­mii, jos se tar­koit­tai­si että USA, Kii­na, EU ja Japa­ni lait­tai­si­vat tuon­ti­tul­lit öljyl­le. Intian koh­dal­la riit­täi­si että se lak­kai­si sub­ven­toi­mas­ta öljyn­ku­lu­tus­ta. Sen­si­jaan se ei toi­mi, että Suo­mes­sa nos­te­taan öljy­tuot­tei­den vero­ja, kos­ka Suo­men kysyn­tä on niin mität­tö­män pie­ni osa maa­il­man­mark­ki­noi­den kysynnästä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  57. Täl­lä kom­men­til­la ei saa ystä­viä, mut­ta enpä mal­ta olla totea­mat­ta: autoi­li­ja­na olen sitä miel­tä, että autoi­lun koko­nais­kus­tan­nuk­sia voi­si vie­lä nostaakin. 

    Jos­tain­han ne verot pitää kerä­tä, ja aina­kin tääl­lä hyvän jouk­ko­lii­ken­teen alueil­la tämä oli­si kel­po tapa, sil­lä samal­la sii­tä seu­rai­si monia hyviä oheis­vai­ku­tuk­sia. Toki maa­seu­dul­la jon­kin­lai­nen kom­pen­saa­tio oli­si var­maan tarpeen.

    Miet­ti­mi­sen arvois­ta toki oli­si se pitäi­si­kö verot ja mak­sut koh­dis­taa omis­ta­mi­sen sijas­ta saas­tut­ta­vaan käyt­töön, ben­sii­ni­ve­roon ja tietulleihin?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  58. Ei se säh­kö­au­to ole mikään 0g hii­li­pääs­töi­nen, vaan sen pääs­töt ovat ne mitä ne kes­ki­mää­räi­ses­sä, tai jopa mar­gi­naa­li­ses­sa säh­kön­tuo­tan­nos­sa ovat, eli tal­vi­sin se on hiil­tä. Säh­kö­au­ton pääs­töt ovat siis ben­sa­pi­hiä polt­to­moot­to­ri­au­toa huo­mat­ta­vas­ti suuremmat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  59. tie­de­mies:
    Ei se säh­kö­au­to ole mikään 0g hii­li­pääs­töi­nen, vaan sen pääs­töt ovat ne mitä ne kes­ki­mää­räi­ses­sä, tai jopa mar­gi­naa­li­ses­sa säh­kön­tuo­tan­nos­sa ovat, eli tal­vi­sin se on hiil­tä. Säh­kö­au­ton pääs­töt ovat siis ben­sa­pi­hiä polt­to­moot­to­ri­au­toa huo­mat­ta­vas­ti suuremmat.

    Olet vää­räs­sä, kah­del­la­kin tavalla:
    1) säh­kö­au­to on pääs­tö­tön. Säh­kön­tuo­tan­to on osa pääs­tö­kaup­pa­sek­to­ria, jon­ka pääs­töt on rajat­tu. Lii­ken­teen säh­köis­tä­mi­nen vähen­tää lii­ken­teen pääs­tö­jä, mut­tei lisää säh­kön­tuo­tan­non päästöjä.
    2) säh­kö­au­tot lada­taan kun ne ovat par­kis­sa, eli pää­sään­töi­ses­ti yöl­lä ja osin kes­ki­päi­väl­lä. Lataus on help­po ajoit­taa hal­van säh­kön aikaan, eli pait­si että ne ovat pääs­töt­tö­miä, nii­den latauk­seen käy­te­tään lisäk­si pääs­tö­tön­tä säh­köä, yöl­lä ydin­säh­köä ja tuu­li­voi­maa, päi­väl­lä mah­dol­li­ses­ti jat­kos­sa aurinkoenergiaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  60. Mark­ku af Heur­lin: OS lie­ne toden­nut täl­lä pals­tal­la sen tosi­sei­kan, että vii­mei­set kilowa­tit tuo­te­tan aina hii­li­voi­ma­lal­la. CO2-pääs­tö pitää las­kea sen mukaan, eikä säh­kö­au­to sik­si todel­li­suu­des­sa ole sen vähem­män hii­li­diok­si­di­pi­toi­nen kuin bensavehjekään. 

    Vaan säh­kö­au­ton latauk­seen ei käy­te­tä­kään “vii­mei­siä kilowat­ti­tun­te­ja”, vaan hal­vi­mi­pia kilowat­ti­tun­te­ja. Googlaa tai opis­ke­le muu­ten käsit­teet: “pääs­tö­kaup­pa” ja “kysyn­tä­jous­to”.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  61. tie­de­mies:
    Ei se säh­kö­au­to ole mikään 0g hii­li­pääs­töi­nen, vaan sen pääs­töt ovat ne mitä ne kes­ki­mää­räi­ses­sä, tai jopa mar­gi­naa­li­ses­sa säh­kön­tuo­tan­nos­sa ovat, eli tal­vi­sin se on hiil­tä. Säh­kö­au­ton pääs­töt ovat siis ben­sa­pi­hiä polt­to­moot­to­ri­au­toa huo­mat­ta­vas­ti suuremmat.

    Näin on. The Eco­no­mist selit­tää tuo­rees­sa print­ti­leh­des­sä ja videol­la tääl­lä, miten rajus­ti säh­kö­au­ton ympä­ris­töys­tä­väl­li­syys riip­puu lataus­säh­kön tuotantotavasta:

    http://www.economist.com/blogs/economist-explains/2014/12/economist-explains-18

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  62. Mik­ko L: Eikö yksit­täi­sen maan oli­si vai­kea toteut­taa tämä, kos­ka sil­loin kysei­sen maan yri­tys­ten kil­pai­lu­ky­ky kär­si­si ver­rat­tu­na glo­baa­lei­hin kilpailijoihin?

    No jon­kin ver­ran, mut­ta Suo­mi­han on sen kui­ten­kin jo toteut­ta­nut, ja osa muu­ta EU:ta Suo­men peräs­sä. Nyt sit­ten voi­sim­me yrit­tää saa­da muut­kin toteuttamaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  63. E39&e61: Mik­si vih­reät eivät edis­tä­neet hal­li­tuk­ses­sa olles­saan 0g-säh­kö­au­toil­le pork­ka­naa vaan antoi­vat lisää keppiä?

    Mik­si pitäi­si tukea isol­la rahal­la tek­no­lo­gi­aa, joka par­haas­sa­kin tapauk­ses­sa sääs­tää hin­ta­lap­puun­sa näh­den vähän pääs­tö­jä, ja todel­li­suu­des­sa ei vält­tä­mät­tä sääs­tä yhtään mitään? Veron­mak­sa­ja­na mie­lel­lä­ni näki­sin jon­kin­lai­sen kus­tan­nus-hyö­ty­suh­teen subventiossa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  64. Se on aina niin muka­va lukea, että Suo­mes­sa on maa­il­man kor­kein auto­ve­ro, Euroo­pan van­him­mat autot ja kal­lein ben­sa. Fak­to­jen tsek­kaa­mi­nen voi­si tosin vähän hil­li­tä tätä.

    Kor­keam­pia auto­ve­ro­ja löy­tyy lähel­tä­kin, Tans­kas­ta ja Nor­jas­ta. Mer­kit­tä­vän kokoi­sia auto­ve­ro­ja on mones­sa maas­sa, vaik­ka­pa Hol­lan­nis­sa, Irlan­nis­sa ja Portugalissa.

    Viro­lai­sil­la on mei­tä pari vuot­ta van­hem­mat autot, eivät­kä auto­ve­rot­to­man auto­teol­li­suus­maa Ruot­sin­kaan auto­jen kes­ki-ikä ole kuin pari vuot­ta nuo­rem­pi (Ruotsi/Suomi/Viro: 10/12/14 vuot­ta). Sak­sas­sa — jos­sa tun­ne­tus­ti on vain tuli­te­riä iso­ja bema­rei­ta — auto­jen kes­ki-ikä on vajaa 9 vuot­ta. Tosin rele­van­tim­pi mit­ta­ri oli­si auto­jen ikä pai­no­tet­tu­na ajo­suo­rit­teel­la, mut­ta sitä ei tai­da olla saatavissa.

    Polt­toai­neen hin­nois­sa Suo­mi on aika lähel­lä Län­si-Euroo­pan yleis­tä tasoa. Esi­mer­kik­si Ita­lias­sa meno­ve­si on sel­väs­ti kal­liim­paa (Nor­jas­ta nyt puhumattakaan).

    Ajo­neu­vo­ve­ro (vuo­si­ve­ro) on Suo­mes­sa myös­kin var­sin mal­til­li­sel­la tasol­la. Sitä tosin pitäi­si aina tar­kas­tel­la elin­kaa­ri­ve­ro­na auto­ve­ron kans­sa yhdessä.

    Valit­ta­mi­nen on kivaa, mut­ta suo­ma­lai­nen auto­ve­ro­tus on vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä hii­pi­nyt pal­jon lähem­mäs län­sieu­roop­pa­lais­ta yleis­tä tasoa. On se kovaa, mut­ta niin se on muillakin.

    (Itse aihee­seen sen ver­ran, että jos öljyn hin­taa sai­si veroil­la koro­tet­tua kai­kis­sa öljy­tuot­teis­sa muu­ta­man kym­me­nen taa­lan bar­re­li­li­sän ver­ran, se voi­si olla hyvä idea. Nyt esi­mer­kik­si öljy­läm­mi­tyk­sen pudon­nut kus­tan­nus hidas­taa läm­mi­tys­jär­jes­tel­mien jär­ke­viä uudis­ta­mi­sia. Moot­to­ri­ben­sii­ni on täs­sä vähän sivuroolissa.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  65. tie­de­mies:
    Ei se säh­kö­au­to ole mikään 0g hii­li­pääs­töi­nen, vaan sen pääs­töt ovat ne mitä ne kes­ki­mää­räi­ses­sä, tai jopa mar­gi­naa­li­ses­sa säh­kön­tuo­tan­nos­sa ovat, eli tal­vi­sin se on hiil­tä. Säh­kö­au­ton pääs­töt ovat siis ben­sa­pi­hiä polt­to­moot­to­ri­au­toa huo­mat­ta­vas­ti suuremmat. 

    Ei se ben­sa tai­da auton tank­kiin­kaan pääs­tä 0g hii­li­pääs­töl­lä. On alyl­lis­tä epä­re­hel­li­syyt­tä kat­soa koko ener­gian tuo­tan­to­ket­jua vain säh­kön osalta.

    Nämä uudet ben­sa­pi­hit suo­ra­ruis­ku­tus moot­to­rit ovat dii­se­lei­tä­kin pahem­pia pien­hiuk­kas­ten tuot­ta­jia. Huo­noin vaih­toeh­to aja­mi­seen siel­lä mis­sä on ihmi­siä hen­git­tä­mäs­sä samaa ilmaa.

    Itseä­ni huo­let­taa enem­män ilman laa­tu kehä3:n sisäl­lä kuin suo­ma­lais­ten mah­dol­li­suus vai­kut­taa glo­baa­liin co2-kuor­maan henkilöautovalinnoillaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  66. Ener­gian vero­tuk­sen nos­ta­mi­nen suo­mes­sa ei vai­ku­ta mil­lään tapaa maa­il­man oljyn koko­nais­ku­lu­tuk­seen, tai ympä­ris­töön. Ainoa todel­li­nen vai­ku­tus on suo­ma­lais­ten köyh­ty­mi­nen ja suo­mes­sa toi­mi­vien yri­tys­ten toi­min­ta­kus­tan­nuk­sien kasvu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  67. Vihe­rins­si: Mik­si pitäi­si tukea isol­la rahal­la tek­no­lo­gi­aa, joka par­haas­sa­kin tapauk­ses­sa sääs­tää hin­ta­lap­puun­sa näh­den vähän pääs­tö­jä, ja todel­li­suu­des­sa ei vält­tä­mät­tä sääs­tä yhtään mitään? Veron­mak­sa­ja­na mie­lel­lä­ni näki­sin jon­kin­lai­sen kus­tan­nus-hyö­ty­suh­teen subventiossa.

    Vaih­toeh­to­ja ei pal­jon ole. Bio­polt­toai­nei­siin liit­tyy huo­mat­ta­via nega­tii­vi­sia epä­suo­ria vai­ku­tuk­sia, joi­hin vii­me vuo­si­na on herät­ty. Toi­sek­seen bio­polt­toai­nei­siin liit­tyy riit­tä­vyys- ja ener­gia­te­hok­kuuson­gel­mia. Bio­mas­san ener­gia­si­säl­lös­tä tär­väy­tyy iso osa kun se muu­te­taan polttonesteeksi.

    Lii­ken­teen säh­köis­tä­mi­sen kus­tan­nuk­sia lii­oi­tel­laan bio-huu­mei­ses­sa Suo­mes­sa. Kus­tan­nus ei oikeas­ti ole suu­ren suu­ri, kun uuden öljy­syö­pön sijaan oste­taan­kin säh­kö­au­to (bev tai phev). Vähäl­le huo­miol­le ovat myös jää­neet bio-hype­tyk­seen käy­te­tyt val­tion mil­joo­nat. Yhden ääne­kos­ken jalos­ta­moon tär­vä­tyil­lä tuki­sum­mil­la oli­si jo saa­tu raken­net­tua kat­ta­va pika­la­taus­ver­kos­to Suo­meen ja kan­nus­tet­tua kehit­ty­mään mer­kit­tä­vä säh­kö­au­to­mää­rä Suomeen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  68. Mie­les­tä­ni vero­tuk­sen ohjaus­vai­ku­tus (täs­sä­kin tapauk­ses­sa) on jo mene­tet­ty. Kulut­ta­ja ostaa kal­lis­ta polt­to­nes­tet­tä autoon­sa ja jät­tää käy­mät­tä ravin­to­las­sa, jon­ka omis­ta­ja kiro­aa alvia, palkkoja(jossa vero­ja) ja vuokria(jossa vero­ja). Pitäi­si miet­tiä älyk­kääm­piä vaihtoehtoja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  69. Niin Osmo
    Ei ole tul­lut vas­taus­ta kysy­myk­seen, onko verot­ta­ja val­mis las­ke­maan polt­toai­ne­ve­ro­ja kun öljyn hin­ta nousee?

    Pek­ka T.:
    Tämä on taas niin ter­ve­jär­ki­nen ehdo­tus, ettei sil­lä ole todel­li­ses­sa maa­il­mas­sa mitään läpi­me­non mah­dol­li­suuk­sia. Asi­aan kun liit­tyy niin pal­jon mui­ta into­hi­mo­ja, kuten ben­sii­nin hal­pa hin­ta, joi­ta niin päät­tä­jät kuin taval­li­nen kadun­mies­kin pitä­vät pal­jon tär­keäm­pi­nä kuin laa­jem­paa hyötyä.

    Yli­pää­tään sanat “vero­jen nos­to” herät­tä­vät yleen­sä välit­tö­mäs­ti sel­lai­sen vas­tus­tuk­sen, että enem­pi poh­ti­mi­nen voi­daan lopet­taa siihen.

    Ja sano­mat­ta­kin sel­vää: ympä­ris­tö­kin kiit­täi­si. Mut­ta se kai nyt ei ole päät­tä­jien enem­mis­töl­le mikään mai­nit­ta­va arvo. Ympä­ris­tö kun ei äänestä.

    Vihe­rins­si: Mik­si pitäi­si tukea isol­la rahal­la tek­no­lo­gi­aa, joka par­haas­sa­kin tapauk­ses­sa sääs­tää hin­ta­lap­puun­sa näh­den vähän pääs­tö­jä, ja todel­li­suu­des­sa ei vält­tä­mät­tä sääs­tä yhtään mitään? Veron­mak­sa­ja­na mie­lel­lä­ni näki­sin jon­kin­lai­sen kus­tan­nus-hyö­ty­suh­teen subventiossa.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuo­hon voi lisä­tä vie­lä sen, että die­sel­polt­toai­neen vero­tus on Suo­mes­sa sel­väs­ti alle kes­kiar­von, lähel­lä EU:n sää­tä­mää ala­ra­jaa. Yleen­sä die­sel on ben­san hintaista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  70. Spoi­le­ri: Argu­ment­ti oli ladot­tu kau­niis­ti: jos sitä ereh­tyy kakis­te­le­maan, on ääliö. Ehkä niin.

    Saa sitä kakis­tel­la, ja var­sin­kin perus­tel­la, ilman että lei­mau­tuu ääliök­si. Voi se olla, että aurin­ko­säh­kön hin­to­jen las­ku pysäh­tyy oleel­li­ses­ti tähän, tai jopa kään­tyy nousuun. Ja voi olla, että öljyn hin­nan las­kus­sa on kyse vain sala­lii­tos­ta sau­dien ja ame­rik­ka­lais­ten kes­ken. Ja voi olla, että säh­köi­nen lii­ken­nein­fra jää mität­tö­mään roo­liin glo­baa­lis­ti. Ja voi olla, että lius­ke­öl­jyn tuo­tan­to oli het­kel­li­nen piris­tys­ruis­ke, ja se lopah­taa tämän vuo­si­kym­me­nen aika­na oli hin­ta mikä tahansa. 

    Se, mikä on ääliö­mäis­tä, on pitää kaik­kea yllä­ole­vaa niin itses­tään­sel­väs­ti tote­na, että nii­tä ei tar­vit­se edes perus­tel­la. Tämä peak-oil uskon­lah­ko odot­taa öljy­krii­siä samal­la vakau­muk­sel­la kuin jot­kin muut uskon­lah­kot odot­ta­vat mes­sias­ta. Sil­lä erol­la, että jot­kin uskon­lah­kot ovat ereh­ty­neet ker­to­maan päi­vän kos­ka mes­sias saa­puu, jol­loin ennus­te on voi­tu osoit­taa pie­leen men­neek­si. Peak-oil uskon­lah­kol­ta mois­ta kovaa väi­tet­tä on tur­ha odot­taa, vaan öljyn lop­pu­mi­nen on aina tulossa. 

    Koros­te­taan nyt vie­lä, että minun näke­myk­se­ni asias­ta ei ole niin var­ma kuin mitä teks­teis­tä­ni saat­taa ymmär­tää. Öljy­mark­ki­nan tule­vai­suu­des­sa on monia epä­var­muus­te­ki­jöi­tä. Pää­asial­li­nen kri­tiik­ki­ni koh­de on se jär­je­tön kysee­na­lais­ta­ma­ton itse­var­muus, mil­lä jot­kin tahot evan­ke­lioi­vat öljyn lop­pu­mi­ses­ta. Monet öljyn­tuot­ta­ja­maat ovat lie­mes­sä kun ovat kuvi­tel­leet, että kol­mi­nu­me­roi­nen öljyn hin­ta on pysy­vä tila. Ei ollut. Suo­mes­sa­kaan ei pitäi­si teh­dä ener­giain­fra­pää­tök­siä olet­ta­mal­la kan­nat­ta­vuus­las­kel­mis­sa, että on var­maa, että ener­gian hin­ta nousee tule­vai­suu­des­sa (köh, Fen­no­voi­ma, köh).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  71. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuo­hon voi lisä­tä vie­lä sen, että die­sel­polt­toai­neen vero­tus on Suo­mes­sa sel­väs­ti alle kes­kiar­von, lähel­lä EU:n sää­tä­mää ala­ra­jaa. Yleen­sä die­sel on ben­san hintaista.

    Tuo­hon voi lisä­tä myös sen, että mui­ta kuin moot­to­ri­ben­sii­niä käyt­tä­viä ajo­neu­vo­ja rasi­te­taan eri­tyi­sel­lä die­sel­ve­rol­la. Esi­mer­kik­si puh­das­ta nes­te­kaa­sua käyt­tä­vät jäl­kia­sen­nus­muu­tos­sar­jal­la varus­te­tut autot jou­tui­vat mak­sa­maan die­sel­ve­ron 20-ker­tai­ses­ti. Puh­das aja­mi­nen lop­pui siihen.

    Ai niin, kos­kas sitä Saha­ras­sa tuo­tet­tua hal­paa aurin­ko­säh­köä alkaa tul­la hvdc-ver­kon kaut­ta mark­ki­noil­le tääl­lä meillä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  72. Vihe­rins­si: Mik­si pitäi­si tukea isol­la rahal­la tek­no­lo­gi­aa, joka par­haas­sa­kin tapauk­ses­sa sääs­tää hin­ta­lap­puun­sa näh­den vähän pääs­tö­jä, ja todel­li­suu­des­sa ei vält­tä­mät­tä sääs­tä yhtään mitään? Veron­mak­sa­ja­na mie­lel­lä­ni näki­sin jon­kin­lai­sen kus­tan­nus-hyö­ty­suh­teen subventiossa. 

    En ole ehdot­ta­nut ison rahan tukea. Nyt säh­kö­au­ton oston mak­saa artis­ti. Auton teh­das­hin­ta on n. kak­sin­ker­tai­nen vrt. vas­taa­va ben­sii­ni­au­to. Itse auto­ve­ro on tyy­pil­li­ses­ti vähän pie­nem­pi, mut­ta Alv rokot­taa rei­lus­ti ja lopul­li­se­na anti­mo­ti­vaat­to­ri­na täys-säh­kö­au­toil­le ja lataus­hydri­deil­le mää­rät­tiin käyttövoimavero.

    Kun säh­kö­au­ton jään­nö­sar­vo on kah­dek­san vuo­den ikäi­se­nä mah­dol­li­ses­ti lähel­lä 0 euroa ( toi­von että näin ei ole ), har­va nor­maa­li­tu­loi­nen uskal­taa ostaa sel­lai­sen. Oli­sin toi­vo­nut että val­tio­val­ta antai­si täs­sä vai­hees­sa alen­nus­ta alvis­ta eikä mää­räi­si mui­ta vero­ja, jot­ta tek­niik­ka yleis­tyi­si. Näin­hän on toi­mit­tu monis­sa muis­sa mais­sa hyvin tuloksin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  73. tie­de­mies:
    Intian koh­dal­la riit­täi­si että se lak­kai­si sub­ven­toi­mas­ta öljynkulutusta. 

    Suo­men, EUn ja maa­il­man onnek­si Intias­sa ja Indo­ne­sias­sa satut­tiin pitä­mään tär­kei­tä vaa­le­ja juu­ri sopi­vas­ti ennen öljyn hin­nan romah­dus­ta. Intian Modi lopet­ti die­se­lin hin­ta­sää­te­lyn koko­naan (1) ja Indo­ne­sias­sa uusi pre­si­dent­ti päät­ti lei­ka­ta polt­toai­nei­den sub­ven­tio­ta ensi vuo­den alus­ta vuo­si­ta­sol­la arviol­ta 8 mil­jar­din dol­la­rin edes­tä (2).

    Male­sia­kin päät­ti pur­kaa tämän kuun alus­ta arviol­ta kuu­den mil­jar­din dol­la­rin vuo­sit­tai­set die­se­lin ja ben­sii­nin tuet (3).

    Näil­lä koko­nai­suu­des­saan kym­me­nien mil­jar­dien vuo­sit­tais­ten tukien pois­tol­la on var­mas­ti öljyn hin­taa hil­lit­se­vä vai­ku­tus pidem­mäl­lä­kin aika­vä­lil­lä, ellei sit­ten nii­tä ote­ta tiu­kan pai­kan tul­len uudel­leen käyt­töön — ei oli­si ensim­mäi­nen ker­ta kun esi­mer­ki­si Intias­sa palau­tet­tai­siin polt­toai­nei­den tuet hin­to­jen jäl­leen noustessa. 

    tie­de­mies:
    Sen­si­jaan se ei toi­mi, että Suo­mes­sa nos­te­taan öljy­tuot­tei­den vero­ja, kos­ka Suo­men kysyn­tä on niin mität­tö­män pie­ni osa maa­il­man­mark­ki­noi­den kysynnästä.

    No, koko­nai­suus muo­dos­tuu osa­sis­ta. EUn laa­jui­nen öljy­tul­li ei ole rea­lis­mia, mut­ta kukin maa voi osal­laan vähen­tää fos­sii­lis­ten kysyn­tää vero­tuk­sen kei­noin. Myös Suo­mes­sa kan­nat­tai­si ottaa hyö­ty irti polt­toai­neen hin­nan not­kah­duk­ses­ta ja las­kea työn vero­tus­ta polt­toai­ne­ve­ro­jen koro­tus­ta vas­taa­va mää­rä. Tämä tuki­si koti­mais­ta työ­tä Puti­nin ja Sau­dien kustannuksella.

    Maa­ta­lou­den tuke­mis­ta perus­tel­laan Suo­mes­sa oma­va­rai­suu­del­la, mut­ta esi­mer­kik­si maa­ta­lou­den polt­toai­nei­den vero­tuet päin vas­toin lisää­vät maa­ta­lous­tuo­tan­non riip­pu­vuut­ta tuon­ti­polt­toai­neis­ta. Jos maa­ta­lout­ta halu­taan tukea, niin eikö sen­kin voi­si teh­dä vähän järkevämmin?

    1) http://www.reuters.com/article/2014/10/18/india-diesel-idUSL3N0SD0D920141018
    2) http://www.reuters.com/article/2014/11/17/us-indonesia-subsidies-hike-idUSKCN0J11KN20141117
    3) http://www.reuters.com/article/2014/11/21/malaysia-government-subsidies-idUSL3N0TB3DO20141121

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  74. Kau­ko­läm­pö hinta:
    ◾Tai­pal­saa­ri 96,26 €/MWh

    ◾Lap­peen­ran­ta 68,50 €/MWh

    Pääl­le perus­mak­su mini­mis­sään 400 euroa / vuosi.

    Öljy 77 €/ MWh

    Öljyä on pala­nut 800 lit­ras­ta / v ylös­päin. Ka. Jotain rei­lun ton­nin. 1000 lit­raa öljyä on 770 euroa ja säma kau­ko­läm­pö­nä rei­lun ton­nin Lap­peen­ran­nas­sa. Naa­pu­ri­kun­nas­sa rei­lus­ti enemmän.

    Höl­mö läm­mit­tää kun­nan polt­ta­mal­la öljyl­lä ja kivihiilellä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  75. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuo­hon voi lisä­tä vie­lä sen, että die­sel­polt­toai­neen vero­tus on Suo­mes­sa sel­väs­ti alle kes­kiar­von, lähel­lä EU:n sää­tä­mää ala­ra­jaa. Yleen­sä die­sel on ben­san hintaista.

    Ja mikä mah­taa olla muis­sa EU-mais­sa käyt­tö­voi­ma­ve­ron taso? Pel­kän die­se­lin vero­tuk­ses­ta puhu­mi­nen kuin on vain puo­li totuutta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  76. Olen laitoshuoltaja.Palkkaa jää käteen noin 1400 €/kk. Asun “työ­alu­een” ulko­puo­lel­la, joten mat­kaa ker­tyy 70 km,mikä on vie­lä vähän.Bensaa kuluu joka kuu­kausi 300€!Lisäksi mak­san “VÄLAIKAISEN“autoveron,vakuutukset ym joten tilis­tä ri pal­jon jää enää elämiseen.Turha edes aja­tel­la bussia,olen vuorotöissä,ei bussia.Olettekko ihan pudon­neet taval­li­sen työn­te­ki­jän elämästä??Tämähän on pelk­kaa kituut­ta­mis­ta, mis­tä saa­da ben­sa­ra­hat että pää­see töi­hin!! Ja haluat nos­taa öljyn hin­taa. Ihan usko­ma­ton­ta, nyky­ään hävet­tää olla suo­ma­lai­nen, niin huo­nos­ti koh­te­let­te kansalaisianne.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  77. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Emme­kö me ole juu­ri saa­neet lukea tämän blo­gin kom­men­teis­ta, että esi­mer­ki­kis Ruot­sis­sa fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta vero­te­taan enem­män kuin Suomesa?

    Ja eikös Soi­nin­vaa­ra juu­ri kit­joit­ta­nut, että: “Ruot­sin ener­gia­ve­rot näyt­ti­vät kui­ten­kin ole­van mata­lam­mat kuin Suo­mes­sa eikä kivi­hii­len vero kos­ke lauhdevoimaloita”.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  78. Bir­git­ta Hals­va­ha:
    Olen laitoshuoltaja.Palkkaa jää käteen noin 1400 €/kk. Asun “työ­alu­een” ulko­puo­lel­la, joten mat­kaa ker­tyy 70 km,mikä on vie­lä vähän.Bensaa kuluu joka kuu­kausi 300€!Lisäksi mak­san “VÄLAIKAISEN”autoveron,vakuutukset ym joten tilis­tä ri pal­jon jää enää elämiseen.Turha edes aja­tel­la bussia,olen vuorotöissä,ei bussia.Olettekko ihan pudon­neet taval­li­sen työn­te­ki­jän elämästä??Tämähän on pelk­kaa kituut­ta­mis­ta, mis­tä saa­da ben­sa­ra­hat että pää­see töi­hin!! Ja haluat nos­taa öljyn hin­taa. Ihan usko­ma­ton­ta, nyky­ään hävet­tää olla suo­ma­lai­nen, niin huo­nos­ti koh­te­let­te kansalaisianne.

    Huo­not perus­te­lut. Ben­san hin­nan­alen­nus­ta parem­pia vaih­toeh­to­ja olisivat:
    — mat­ka­kus­tan­nus­ten vero­vä­hen­nys (tai­dat jo ne saa­dak­kin, jos ymmär­rät hakea vero­tuk­ses­sa ja
    — tulo­ve­ro­jen alen­ta­mi­nen, jol­loin sinul­le jäi­si enem­män käteen palkasta.

    Kan­nat­taa myös har­ki­ta muut­toa lähem­mäs työ­paik­ko­ja, jol­loin oli­sit vähem­män riip­pu­vai­nen autosta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  79. Ylei­ses­ti ottaen fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den verot ovat Ruot­sis­sa kor­keam­pia kuin Suo­mes­sa. Eri­tyi­ses­ti tämä kos­kee polt­to­öl­jyä, maa­kaa­sua ja kivi­hiil­tä (2–3‑kertainen). Moot­to­ri­ben­sii­nin vero­tus on Ruot­sis­sa suu­rin piir­tein Suo­men tasoa. Teol­li­suu­den ener­gia­ve­rot ovat todel­la Suo­mea pie­nem­mät Ruotsissa.

    Ruot­sis­sa lauh­de­voi­ma­loi­ta kos­ke­vat kyl­lä typ­pi- ja rik­ki­ve­rot, joi­ta Suo­mes­sa ei tun­ne­ta. Sen sijaan ener­gia ja CO2-vero ei kos­ke niitä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  80. Rol­le: Tur­haa itkua. Jos asuu kor­ves­sa, pitää hyväk­syä, ettei saa­ta­vil­la ole saman­lai­sia pal­ve­lui­ta kuin kau­pun­geis­sa ja että liik­ku­mi­seen menee enem­män rahaa. Tääl­lä kau­pun­geis­sa asu­mi­nen taas on kal­liim­paa ja luon­toon pää­sy luksusta. 

    Jos anop­pia ben­sa­las­kut alkaa sylet­tää, niin kämp­pä myyn­tiin ja asu­maan vuo­kral­le kaupunkiin!

    Kuka­pa sitä läh­tee koto­aan, jota ei saa myy­dyk­si ilmaiseksikaan!
    Suo­mi on pul­lol­laan sotien jäl­keen “kor­piin” raken­net­tu­ja talo­ja, jot­ka jää­vät lahoa­maan, kun nykyi­set yksi­näi­set niis­tä läh­te­vät vii­mei­sel­le “kaup­pa­mat­kal­leen”.
    Onko kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti fik­sum­paa toi­min­ta­ta­paa kuin asua niis­sä niin kau­an kuin jal­ka yhtään nousee?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  81. Poh­ti­sin tark­kaan Osmon esit­tä­män vero­muu­tok­sen vai­ku­tuk­sia Suo­men kil­pai­lu­ky­vyl­le. Talous on muu­ten­kin sak­kaa­mas­sa, ja Suo­mi menet­tää työ­paik­ko­ja. Hal­vem­pi öljyn hin­ta voi­si sen­tään tuo­da vähän valoa maa­ham­me. Vero­jen nos­tos­ta kan­nat­taa puhua vas­ta, kun talous on edes jon­kin­lai­sel­la nousu-uralla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  82. Suo­mel­la­han ei tun­ne­tus­ti ole öljy­va­ro­ja, joten tie­tys­ti öljyn tuon­ti pitäi­si mini­moi­da. Täl­tä kan­nal­ta siis hyvä nos­taa vero­ja öljy­tuot­tei­den osal­ta. Hyvä ehdotus.

    Toi­vot­ta­vas­ti vain koko­nais­ve­roas­te ei samal­la nouse. Polii­ti­koil­la on huo­no track record täs­sä suhteessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  83. Nyt pitää muis­taa, että meil­lä on eliit­ti, joka tosin sisäi­ses­ti jakau­tuu, mut­ta kaik­ki frak­tiot syväs­ti hal­vek­si­vat ja jopa vihaa­vat työ­tä­te­ke­vää kan­saa. Vih­reä eliit­ti vihaa ja hal­vek­sii maa­seu­dun yksi­näi­syy­des­sä elä­jiä, kos­ka he eivät ole “kont­rol­lis­sa”. Hehän voi­vat aja­tel­la vaik­ka mitä. Edel­leen vih­reä eliit­ti toi­min­nal­laan sig­na­loi vain toi­sil­leen. Mitä­pä jois­tain lai­tos­huol­ta­jis­ta kun pelas­te­taan maa­il­maa. On niin mes­se­vää tuos­sa kes­ki­näi­sen kehun ker­hos­sa pais­ta­tel­la, miten tuli taas ben­san hin­taa nos­tet­tua ja vero­ja kiris­tet­tyä. Maa­il­ma pelas­tuu taas vähän.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  84. E39&e61: En ole ehdot­ta­nut ison rahan tukea. Nyt säh­kö­au­ton oston mak­saa artis­ti. Auton teh­das­hin­ta on n. kak­sin­ker­tai­nen vrt. vas­taa­va ben­sii­ni­au­to. Itse auto­ve­ro on tyy­pil­li­ses­ti vähän pie­nem­pi, mut­ta Alv rokot­taa rei­lus­ti ja lopul­li­se­na anti­mo­ti­vaat­to­ri­na täys-säh­kö­au­toil­le ja lataus­hydri­deil­le mää­rät­tiin käyttövoimavero.

    Jos säh­kö­au­tos­ta halu­taan kil­pai­lu­ky­kyi­nen vaih­toeh­to polt­to­moot­to­ri­au­tol­le nyky­hin­noil­la, sitä pitää sub­ven­toi­da erit­täin rei­lus­ti. Sitä sub­ven­toi­daan val­tion kat­san­to­kan­nal­ta jo nyt verotuilla.

    Jot­ta tämä väi­te sai­si jotain kon­kre­ti­aa, niin otan esi­mer­kik­si Nis­san Leaf ‑merk­ki­sen säh­kö­au­ton, jon­ka autoi­li­ja ostaa ja pitää vii­si vuot­ta, jona aika­na arvo puo­lit­tuu. En dis­kont­taa, kun näil­lä koroil­la se ei pal­jon vaikuta.

    Auton hin­ta:
    — hin­ta asiak­kaal­le: 36 000 euroa
    — vero­ton hin­ta: 27 600 euroa
    — kus­tan­nus asiak­kaal­le: 18 000 euroa (vii­si vuotta)

    Ajo­neu­vo­ve­ro:
    — 125 €/vuosi
    — kus­tan­nus asiak­kaal­le: 625 €

    Polt­toai­ne:
    — 4 MWh/vuosi (20 000 km x 200 Wh/km)
    — hin­ta asiak­kaal­le: 440 €
    — säh­kön vero­ton hin­ta: 260 €
    — kus­tan­nus asiak­kaal­le: 2200 €

    Näin las­kien säh­kö­au­ton kus­tan­nuk­set ovat yhteen­sä 20 800 €, jos­ta veroa (alv., säh­kö­ve­ro, ajo­neu­vo­ve­ro) on noin 6 000 €. Muka­na ei ole vakuu­tuk­sia, huol­to­ja, pesu­ja, ym., kos­ka nii­den koh­dal­la ero ben­sii­ni­käyt­töi­seen on vähäinen.

    Autoi­li­jan toi­nen vaih­toeh­to on ostaa ben­sii­ni­käyt­töi­nen auto. Kau­pas­ta mukaan tart­tuu Volkswa­gen Polo DSG:

    Auton hin­ta:
    — hin­ta asiak­kaal­le: 20 500 €
    — vero­ton hin­ta: 13 700 €
    — kus­tan­nus asiak­kaal­le: 10 300 € (vii­si vuotta)

    Ajo­neu­vo­ve­ro:
    — 100 €/vuosi
    — kus­tan­nus asiak­kaal­le: 500 €

    Polt­toai­ne:
    — kulu­tus n. 6–7 l/100 km, 1,50 €/l
    — hin­ta asiak­kaal­le: 2000 €/vuosi
    — vero­ton hin­ta: 750 €/vuosi
    — kus­tan­nus asiak­kaal­le: 10 000 €

    Yhteen­sä auton kus­tan­nuk­set ovat noin 21 800 euroa, jos­ta suo­ria vero­ja (alv., val­mis­te­ve­ro, auto­ve­ro, ajo­neu­vo­ve­ro) on noin 10 500 euroa.

    Las­kel­miin voi toki lait­taa vähän eri­lai­sia­kin nume­roi­ta. Auto­jen arvon säi­ly­mi­nen on ihan tuu­ris­ta kiin­ni, toden­nä­köi­ses­ti kum­mas­sa­kin on nyt lii­an suu­ri pro­sent­ti. Käyt­tö­ar­vol­taan ben­sii­ni­au­to on toden­nä­köi­ses­ti parem­pi, kos­ka sil­lä ei ole ajo­mat­ka­ra­joit­tei­ta. Kul­je­tus­ka­pa­si­tee­teis­sa ei pitäi­si ole­man iso­ja ero­ja. Ben­sii­nin tule­vaa hin­taa on vähän vai­kea ennus­taa, ja vakuu­tuk­sis­sa­kin voi tul­la yllätyksiä.

    Olen­nais­ta täs­sä kui­ten­kin on se, että val­tio kerää polt­to­moot­to­ri­au­toi­li­jal­ta jo nyt mon­ta tuhat­ta euroa enem­män veroa.

    = = =

    Onko tämä ympä­ris­tön kan­nal­ta jär­ke­vää? Jos nume­roi­ta kat­so­taan, jär­keä on vai­kea löy­tää. Säh­kö­au­ton pääs­töt ovat täl­lä elin­kaa­rel­la vali­tuis­ta para­met­reis­ta riip­puen 0 — 16 ton­nia hii­li­diok­si­dia. Täl­lä het­kel­lä rea­lis­ti­nen luke­ma lie­nee noin 12 ton­nia, jos­kin mata­la pääs­tö­kaup­pa­hin­ta saat­taa madal­taa tätä luke­maa. (Ei, edel­li­ses­sä virk­kees­sä ei ole aja­tus- eikä kirjoitusvirhettä.)

    Ben­sii­ni­au­tol­la pääs­töt ovat samal­la elin­kaa­rel­la noin 19 ton­nia, mukaan on las­ket­tu rea­lis­ti­nen ben­san­ku­lu­tus ja ben­sii­nin jalostuspäästöjä.

    Pääs­tö­sääs­tö­jä tulee siis 3 .. 19 ton­nia, ja 3000 euron vero­tu­loa­le­ne­mal­la hin­nak­si tulee 160 .. 1000 €/t. Tätä voi ver­ra­ta pääs­tö­kaup­pa­hin­taan, joka on noin sadas­osa tuos­ta. Aurin­ko­voi­man­kin raken­ta­mi­nen on tehok­kaam­pi tapa alen­taa pääs­tö­jä puhu­mat­ta­kaan sääs­töin­ves­toin­neis­ta, joi­ta on saa­ta­vil­la hyvin­kin pie­nel­lä rahalla.

    Tie­tys­ti asi­aa voi aja­tel­la öljyn­ku­lu­tuk­sen vähe­ne­mi­sel­lä. Öljy­riip­pu­vuus pie­ne­nee suun­nil­leen lit­ran lit­ral­ta, joten sääs­töä tulee noin 7 m³. Sääs­tö mak­saa val­tiol­le noin 500 €/m3. Esi­mer­kik­si tuke­mal­la öljy­läm­mi­tys­ten vaih­ta­mis­ta maa­läm­mi­tyk­sik­si saa­tai­siin öljyn­ku­lu­tus­sääs­töä pal­jon pie­nem­mäl­lä rahalla.

    Hen­gi­ty­sil­ma on myös var­tee­no­tet­ta­va argu­ment­ti. Sil­loin vaih­toeh­toi­se­na toi­men­pi­tee­nä oli­si vaik­ka­pa kor­kea­pääs­töis­ten auto­jen kiel­tä­mi­nen han­ka­li­na aikoi­na kau­pun­ki­kes­kus­tois­ta. Polt­to­pääs­töil­le on omi­nais­ta se, että hyvin suu­ri osa pääs­töis­tä tulee hyvin pie­nes­tä osas­ta kalus­toa. Täl­löin on var­sin tur­haa vaih­taa vähä­pääs­töi­nen polt­to­moot­to­ri­au­to säh­kö­au­toon. On pal­jon tehok­kaam­paa pitää kor­kea­pääs­töi­nen ajo­neu­vo pois­sa saastuttamasta.

    = = =

    En kiis­tä sitä, ettei­vät­kö säh­kö­au­tot ole kivo­ja. Olen myös sitä miel­tä, että nii­den kehit­ty­mi­nen on hyvä jut­tu tule­vai­suut­ta aja­tel­len. Juu­ri täl­lä het­kel­lä on kui­ten­kin vai­kea löy­tää mitään hyvää syy­tä sii­hen, mik­si nii­tä pitäi­si Suo­mes­sa veron­mak­sa­jien rahoil­la suosia.

    Jos säh­kö­au­to­ja halu­taan suo­sia, kan­nat­tai­si miet­tiä mui­ta vaih­toeh­to­ja kuin sub­ven­tio. Esi­mer­kik­si nor­ja­lais­tyyp­pi­nen bus­si­kais­tae­tu voi­si olla hyvä aja­tus — kun­han ei samal­la nor­ja­lais­tyyp­pi­ses­ti tue­ta auto­jen han­kin­taa kym­me­nil­lä tuhan­sil­la euroil­la ja ihme­tel­lä, kun nii­tä sit­ten ilmes­tyy­kin liikaa…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  85. yksi­tyis­tä­jä: Ai niin, kos­kas sitä Saha­ras­sa tuo­tet­tua hal­paa aurin­ko­säh­köä alkaa tul­la hvdc-ver­kon kaut­ta mark­ki­noil­le tääl­lä meillä?

    Ehkä 2050+, jos olem­me opti­mis­te­ja. Sen tule­mi­nen vaa­ti­si ennen kaik­kea poliit­tis­ta vakaut­ta, joka ei ole men­nyt vii­meis­ten vuo­si­kym­men­ten aika­na ko. alueil­la oikein hyvään suun­taan. Jos Saha­ran aurin­koe­ner­gias­ta tuli­si Euroo­pal­le tär­ke­ää, se antai­si pai­kal­li­sil­le aika muka­vat valt­ti­kor­tit valtapeliin.

    Toden­nä­köi­sem­pää on se, että saam­me nes­te­mäis­tä vetyä ko. suun­nal­ta tank­ki­lai­voil­la. Eikä sitä­kään kan­na­ta hen­ke­ään pidä­tel­len odo­tel­la. Voi olla, että ne tank­ke­rit tule­vat muu­al­ta, vaik­ka Kali­for­nias­ta tai Australiasta.

    Lisäk­si adjek­tii­vi “hal­pa” kan­nat­taa pyyh­kiä tuol­ta pois, jos sil­lä tar­koi­te­taan hal­paa nykyi­seen ver­rat­tu­na. Jos mis­sään ei vede­tä tek­no­lo­gia­jä­nis­tä hatus­ta, nykyi­sen hii­li­voi­man kans­sa ei hin­ta­kil­pai­lu onnis­tu. Se ei onnis­tu, vaik­ka aurin­ko­säh­kö oli­si ilmais­ta Saha­ras­sa, kos­ka siir­te­ly ajas­sa ja pai­kas­sa mak­saa tuntuvasti.

    Sopi­va tek­no­lo­gia­jä­nis oli­si esi­mer­kik­si metaa­nin tai meta­no­lin hyvin edul­li­nen tuo­tan­to suo­raan aurin­gon­va­los­ta ja ilman hii­li­diok­si­dis­ta. Jänis­met­säl­lä on mon­ta met­säs­tä­jää, mut­ta tois­tai­sek­si ei ole pupua näkynyt.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  86. yksi­tyis­tä­jä: Esi­mer­kik­si puh­das­ta nes­te­kaa­sua käyt­tä­vät jäl­kia­sen­nus­muu­tos­sar­jal­la varus­te­tut autot jou­tui­vat mak­sa­maan die­sel­ve­ron 20-ker­tai­ses­ti. Puh­das aja­mi­nen lop­pui siihen.

    Mikä puh­das aja­mi­nen? Nes­te­kaa­sun CO2-pääs­töt per tuo­tet­tu ener­giayk­sik­kö (tai kilo­met­ri) ovat suun­nil­leen samat kuin ben­sii­nil­lä tai dieselillä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  87. Rol­le: Vaih­toeh­to­ja ei pal­jon ole. Bio­polt­toai­nei­siin liit­tyy huo­mat­ta­via nega­tii­vi­sia epä­suo­ria vai­ku­tuk­sia, joi­hin vii­me vuo­si­na on herät­ty. Toi­sek­seen bio­polt­toai­nei­siin liit­tyy riit­tä­vyys- ja ener­gia­te­hok­kuuson­gel­mia. Bio­mas­san ener­gia­si­säl­lös­tä tär­väy­tyy iso osa kun se muu­te­taan polttonesteeksi.

    Minus­ta “vaih­toeh­to­ja ei pal­jon ole” on aika huo­no perus­te, jos sil­lä työn­ne­tään yhtä uut­ta huo­noa vaih­toeh­toa. Ts. minus­ta jär­ke­viä vaih­toeh­to­ja on täl­lä het­kel­lä nol­la kappaletta.

    Olen samaa miel­tä sii­tä, että lii­ken­ne­bio­polt­toai­nei­den teke­mi­nen ei ole jär­ke­vää. Bio­mas­sal­la kan­nat­taa kor­va­ta suo­raan kiin­tei­tä fos­sii­li­sia, kos­ka siel­lä saa­vu­te­taan kaik­kein suu­rim­mat pääs­tö­sääs­töt. Samoin bio­kaa­su kan­nat­taa polt­taa säh­kök­si ja läm­mök­si samas­ta syys­tä. Se on tek­ni­ses­ti pal­jon hel­pom­paa kuin ajoneuvokäyttö.

    Point­ti­ni on se, että täl­lä het­kel­lä öljy­tuot­tei­den kor­vaa­mi­nen ajo­neu­vo­käy­tös­sä on han­ka­laa ja kal­lis­ta. Sen sijaan fos­sii­lis­ten kor­vaa­mi­nen ener­gian­tuo­tan­nos­sa on pal­jon hel­pom­paa. Samoin löy­tyy lukui­sia ener­gian­sääs­töin­ves­toin­te­ja, joil­la saa­daan sääs­tet­tyä ener­gi­aa koh­tuul­li­sil­la kustannuksilla.

    Lii­ken­teen pääs­tö­jen vähen­tä­mi­ses­sä avai­met ovat muu­al­la. Pitää liik­kua vähem­män, pitää liik­kua hitaam­min, pitää liik­kua kevyem­mäl­lä kalus­tol­la. Jos lii­ken­net­tä haku­taan siir­tää säh­köi­sek­si, niin rah­ti­lii­ken­teen siir­tä­mi­nen säh­kö­ju­niin on aika pal­jon hal­vem­paa kuin hen­ki­lö­au­to­jen sähköistäminen.

    Säh­kö­au­tot tule­vat kyl­lä aika­naan. Ne tule­vat luon­nol­li­ses­ti hybri­dien ja ladat­ta­vien hybri­dien kaut­ta tek­no­lo­gian kehit­tyes­sä. Me emme sub­ven­tiol­lam­me sii­hen tek­no­lo­gian kehi­tyk­seen pys­ty juu­ri vaikuttamaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  88. åke:
    Suo­mel­la­han ei tun­ne­tus­ti ole öljy­va­ro­ja, joten tie­tys­ti öljyn tuon­ti pitäi­si mini­moi­da. Täl­tä kan­nal­ta siis hyvä nos­taa vero­ja öljy­tuot­tei­den osal­ta. Hyvä ehdotus. 

    Nyt­hän sie mil­tei kiroi­let kun koko kan­sa­kun­ta on juu­ri saa­tu viri­tet­tyä sel­lai­sek­si että joku onnis­tuu val­mis­ta­maan tie­to­ko­ne­pe­lin jol­la oste­taan kivi­hiil­tä jot­tei tar­vit­se polt­taa jon­kun koo­daus­tai­dot­to­man polt­to­pui­ta. Kiteytettynä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  89. Rol­le
    Kan­nat­taa myös har­ki­ta muut­toa lähem­mäs työ­paik­ko­ja, jol­loin oli­sit vähem­män riip­pu­vai­nen autosta.

    Pie­ni­palk­kai­nen pys­tyy muut­ta­maan lähel­le työ­paik­kaa, jos luo­puu työ­pai­kas­ta ja antaa yhteis­kun­nan mak­saa asun­non. [sic.]

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  90. Poh­jan Akka: Kuka­pa sitä läh­tee koto­aan, jota ei saa myy­dyk­si ilmaiseksikaan!
    Suo­mi on pul­lol­laan sotien jäl­keen “kor­piin” raken­net­tu­ja talo­ja, jot­ka jää­vät lahoa­maan, kun nykyi­set yksi­näi­set niis­tä läh­te­vät vii­mei­sel­le “kaup­pa­mat­kal­leen”.
    Onko kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti fik­sum­paa toi­min­ta­ta­paa kuin asua niis­sä niin kau­an kuin jal­ka yhtään nousee?

    On, muut­taa hyvis­sä ajoin, kun kun­to vie­lä kes­tää, ihmis­ten ilmoil­le ja pal­ve­lui­den lähel­le. Kor­peen lahoa­van tor­pan arvo lie­nee mel­ko mar­gi­naa­li­nen ver­rat­tu­na van­huk­sen tar­vit­se­mien pal­ve­lui­den arvoon.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  91. Olet­ko Ode oikeas­ti poh­ti­nut polt­toai­ne­ve­ro­jen vai­ku­tus­ta maa­seu­dun ja haja-asu­tusa­luei­den elin­voi­mai­suu­teen ja noi­den seu­tu­jen pie­ni­tu­lois­ten elä­mään? Vai eikö niil­lä ihmi­sil­lä ole väliä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Olli K
      Olet ehkä huo­man­nut, että täl­lä blo­gil­la on ollut har­ras­tus­ta siir­tyä autoi­lun verot­ta­mi­ses­sa kilo­met­ri­poh­jai­siin veroi­hin niin, että kilo­met­rit kau­pun­geis­sa oli­si­vat kal­liim­mat kuin maa­seu­dul­la. Perus­tee­na autoi­lun ulkoisvaikutukset.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  92. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos autot lada­taan yöl­lä, säh­kön pääs­töt ovat taval­lis­ta pie­nem­mät kovia pak­ka­öi­tä lukuu­not­ta­mat­ta. Tähän pitäi­si hin­taoh­jauk­sel­la päästä.

    Sal­li­net vas­tak­kai­sen mielipiteen.

    Jos säh­köä kulu­te­taan yöl­lä vähem­män, vesi­voi­ma­loi­ta käy­tän­nös­sä käy­te­tään vähem­män. Niin­pä niis­tä riit­tää vet­tä enem­män päi­vä­sai­kaan käy­tet­tä­väk­si. Vesi­voi­ma­lan ohi ei vet­tä juok­su­te­ta, jos se vesi voi­daan miten­kään jau­haa sähköksi

    Yöl­lä oli­si yli­mää­räis­tä säh­köä, jos oli­si se tilan­ne, että kaik­ki sää­tö on öisin nol­lis­sa. Tämä näkyi­si säh­kön hin­nan putoa­mi­se­na yöl­lä lähes nol­laan. Tätä ei hin­ta­ti­las­tois­sa näy. Kulu­tus­pii­keis­sä näkyy kyl­lä hin­nan nousua, mut­ta nousu selit­ty­nee siir­ty­mi­sel­lä kal­liim­paan fos­sii­li­seen, ei siir­ty­mi­se­nä vesi­voi­mas­ta fossiilisiin.

    Jos aurin­ko- ja tuu­li­voi­maa tue­taan syöt­tö­ta­rif­feil­la voi­mak­kaas­ti, saa­tam­me kyl­lä pää­tyä tilan­tee­seen, jos­sa kesä­päi­vi­sin ja ehkä tuu­li­seen aikaan tal­vi­kau­den ulko­puo­lel­la mar­gi­naa­li­pääs­töt ovat nol­las­sa. Jos tuo­hon tilan­tee­seen pää­dy­tään kovin suu­ri osa ajas­ta, sii­tä tulee veron­mak­sa­jil­le erit­täin kallista.

    Kau­ko­läm­pö toki sot­kee tätä kuvio­ta yhteis­tuo­tan­non vuok­si. Käy­tän­nös­sä kui­ten­kin ajo­jär­jes­tys on sel­lai­nen, ettei siel­lä yli­mää­räis­tä säh­köä syn­ny yli­tar­jon­ta­ti­lan­tees­sa. Jos läm­pöä tar­vi­taan pal­jon, säh­köl­le­kin on kysyn­tän­sä. Enem­män kau­ko­läm­pö­pu­tiik­ke­ja huo­les­tut­taa läm­mön lii­an kor­kea het­kel­li­nen kysyn­tä. Toden­nä­köi­ses­ti lähi­vuo­si­na tulem­me näke­mään kau­ko­läm­mön aika­si­don­nais­ta hin­noit­te­lua täs­tä syystä.

    Ja tie­tys­ti jos Suo­mea tar­kas­tel­laan saa­rek­kee­na, tilan­ne on aivan eri kuin todel­li­suu­des­sa. Jos me käy­täm­me vähän enem­män nor­ja­lais­ta vesi­voi­maa, tans­ka­lai­set tai hol­lan­ti­lai­set sit­ten polt­ta­vat vähän enem­män hiiltä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  93. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ruot­sin ener­gia­ve­rot näyt­ti­vät kui­ten­kin ole­van mata­lam­mat kuin Suo­mes­sa eikä kivi­hii­len vero kos­ke lauhdevoimaloita. 

    Ruot­sa­lai­set osaa­vat teh­dä fik­sum­paa vero­po­li­tiik­kaa kuin suo­ma­lai­set. Päää­omien ja ener­gian vero­tus ei ole kovin fiksua!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  94. Mik­si te “kes­kus­te­let­te” oljyn (oli se oljya tai ker­ros­tu­mia) myyn­nis­ta ja hin­nois­ta. Tot­ta kai nii­ta myy­daan niin kau­an kuin maas­ta irto­aa. Surul­lis­ta luettavaa.

    t. Mik­ko

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  95. Perus­tee­na autoi­lun ulkoisvaikutukset.” 

    Ja ehkä myös se, että gep­su­poh­jai­ses­sa jär­jes­tel­mäs­sä pääs­tään klif­fas­ti kyt­tää­mään, että kuka mitä mis­sä ja häh. Eli eihän se yksi­tyi­syys sit­ten ollut­kaan vih­reil­le lop­pu­jen lopuk­si niin kau­hean tär­ke­ää, näemmä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  96. Mark­ku af Heur­lin: OS lie­ne toden­nut täl­lä pals­tal­la sen tosi­sei­kan, että vii­mei­set kilowa­tit tuo­te­tan aina hii­li­voi­ma­lal­la. CO2-pääs­tö pitää las­kea sen mukaan, eikä säh­kö­au­to sik­si todel­li­suu­des­sa ole sen vähem­män hii­li­diok­si­di­pi­toi­nen kuin bensavehjekään. 

    Tai­taa kyl­lä yksi iso hii­li­voi­ma­la olla sil­ti puh­taam­pi kuin kuin kau­hea mää­rä pie­niä polttomoottoreita.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  97. Cati­li­na: meil­lä on eliit­ti, joka tosin sisäi­ses­ti jakau­tuu, mut­ta kaik­ki frak­tiot syväs­ti hal­vek­si­vat ja jopa vihaa­vat työ­tä­te­ke­vää kansaa.

    Meil­lä ei ole mitään oike­aa eliit­tiä. Meil­lä on jouk­ko eri­lai­sia ihmi­siä jot­ka ovat kaik­ki aivan totaa­li­sen pihal­la, kehit­te­le­vät mil­loin min­kä­kin­lai­sia teo­rioi­ta sii­tä miten maa­il­ma makaa. Lisäk­si meil­lä on koko jouk­ko ihmi­siä jot­ka suo­ras­taan vihaa­vat kaik­kia yri­tyk­siä kor­ja­ta maa­il­man ongel­mia, ja jot­ka ovat haluk­kai­ta rik­ko­maan kai­ken vain kiusa­tak­seen poliit­ti­sia vastustajiaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  98. Vihe­rins­si: Sopi­va tek­no­lo­gia­jä­nis oli­si esi­mer­kik­si metaa­nin tai meta­no­lin hyvin edul­li­nen tuo­tan­to suo­raan aurin­gon­va­los­ta ja ilman hii­li­diok­si­dis­ta. Jänis­met­säl­lä on mon­ta met­säs­tä­jää, mut­ta tois­tai­sek­si ei ole pupua näkynyt.

    Lisäi­sin tuo­hon vie­lä aurin­gon­va­lol­la tuo­te­tun vedyn ja sen käy­tön säh­kö­au­ton polt­toai­nee­na. Tämä­kin pupu pii­lot­te­lee vie­lä laboratorioissa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  99. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vas­tus­tat var­maan myös äly­pu­he­li­mia. Jos lakiua ryh­dy­tään rik­ko­maan, nii­den avul­la voi­daan kaik­ki yksi­tyi­syy­den suo­ja tuhota.

    Aar­niol­ta on taka­va­ri­koi­tu 17 kän­nyä. Tar­vit­see­ko huu­me­kaup­pias tule­vai­suu­des­sa myös 17 autoa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  100. Vihe­rins­si: Jos säh­kö­au­tos­ta halu­taan kil­pai­lu­ky­kyi­nen vaih­toeh­to polt­to­moot­to­ri­au­tol­le nyky­hin­noil­la, sitä pitää sub­ven­toi­da erit­täin rei­lus­ti. Sitä sub­ven­toi­daan val­tion kat­san­to­kan­nal­ta jo nyt verotuilla.

    Jot­ta tämä väi­te sai­si jotain kon­kre­ti­aa, niin otan esi­mer­kik­si Nis­san Leaf ‑merk­ki­sen sähköauton, 

    Autoi­li­jan toi­nen vaih­toeh­to on ostaa ben­sii­ni­käyt­töi­nen auto. Kau­pas­ta mukaan tart­tuu Volkswa­gen Polo DSG:

    Nuo autot eivät ole tip­paa­kaan vertailukelpoiset.
    Nis­san Leaf­fin kal­tai­sen kin­ne­rin kil­pai­li­joi­ta “nor­maa­lien” auto­jen luo­kas­sa ovat ne pie­nim­mät kaup­pa­kas­sit. Kuten Toy­ota Aygo tai Volskwa­ge­nil­la Up!.
    Nois­sa nor­maa­leis­sa autois­sa on jopa läm­mi­tys, säh­kö­au­to­jen läm­mi­tys on kuin hyp­päi­si takai­sin 70-luvul­le kra­paa­maan ikku­noi­ta sisä­puo­lel­ta ajon aikana.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  101. Lii­ken­teen pääs­tö­jen vähen­tä­mi­ses­sä tar­vi­taan monia kei­no­ja. Täs­sä näi­tä aikajärjestyksessä:
    Nyt-5v) öljyn kor­vaa­mi­nen bio­polt­toai­neil­la nykyi­sis­sä autoissa
    Nyt-10v) uusis­sa autois­sa polt­to­moot­to­rin ohel­la sähkö/kaasu (on jär­jen köy­hyyt­tä pääs­tää enää lii­ken­tee­seen polttomoottoriautojaa)
    Nyt-25v) yhteis­kun­ta­ra­ken­teen ja käy­tän­tö­jen muut­ta­mi­nen siten, että liik­ku­mis­tar­ve (eri­tyi­ses­ti hen­ki­lö­au­toil­la) pienenee

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  102. Mau­rizio:
    “Perus­tee­na autoi­lun ulkoisvaikutukset.” 

    Ja ehkä myös se, että gep­su­poh­jai­ses­sa jär­jes­tel­mäs­sä pääs­tään klif­fas­ti kyt­tää­mään, että kuka mitä mis­sä ja häh. Eli eihän se yksi­tyi­syys sit­ten ollut­kaan vih­reil­le lop­pu­jen lopuk­si niin kau­hean tär­ke­ää, näemmä?

    Nyt tuli deja vu-häi­läh­dys. Asi­aa käsi­tel­tiin täl­lä­kin pals­tal­la noin vuo­si sitten.

    Ryh­ty­mät­tä ker­taa­maan yksi­tyis­koh­tia väi­tän, että halua­ma­si yksi­tyi­syy­den neit­seel­li­syys, mat­kat mukaan­luet­tu­na, on pilat­tu jo niin moneen ker­taan, ettei kovol­la hoi­det­tu GPS-las­ku­tus sitä enem­pää pilaisi.

    Esi­mer­kik­si mis­tä tie­dät, ettei EU:n jo toteut­ta­man kola­ri-ilmoi­tus­lait­teen boxiin ole pii­loi­tet­tu kaik­ki sil­lä autol­la aje­tut rei­tit kellonaikoineen?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  103. Ehkä tämä pie­nen miet­ti­mi­sen jäl­keen hyvä idea pitäi­si vain ker­toa selkeämmin:

    Öljyn hin­nan suh­dan­ne­luon­toi­ses­ti las­kies­sa asun­to­jen öljy­kat­ti­loi­ta ei remen­toi­da jär­ke­väm­pään polt­toain­see­seen ja auto­jen­kin vaih­tu­mi­nen ener­gia­te­hok­kaam­piin hidas­tuu. Val­tion kas­sa­kin kai­paa inevs­toin­ti­ra­haa. Joten jos vero­tuk­sel­la pidet­täi­siin nykyi­nen (jo alen­tu­nut) öljyn­hin­ta, se toi­mi­si aika hyvin eikä hait­tai­si ketään.

    Asun­to­jen läm­mi­tyk­ses­sä kau­ko­läm­pö on aina paras vaih­toeh­to, jos ver­kos­to on saa­ta­va­na. Valitt­ta­vas­ti se on hin­noi­tel­tu osin vero­tuk­sen osin muu­ten vain samaan hin­ta­luok­kaan säh­kö­läm­mi­tyk­sen kans­sa. Huo­no asia.

    Suo­mes­sa on 200 000 öljyl­lä läm­pä­vää pein­ta­loa. Toki nii­den pan­nut ja sälöt kan­na­ta­ta käyt­tää lop­puun, uusi­mi­nen taas ei ole järkevää.

    Paras vaih­toeh­to on kau­ko­läm­pö, bio­pel­let­ti ja maa­lam­pö kak­ko­se­na. Isom­mis­sa oma­ko­ti­ta­lois­sa maa­lam­pö­pump­pu on hyvä rat­kai­su, tosin se on osin sähkölämmitystä.

    Jot­ta öly­läm­mi­tyk­sen tasai­nen vähe­ne­mi­nen jat­kuu, vero­tus on hyvä ohjaus­kei­no: eri läm­mi­tys­muo­to­jen jär­jes­tys pysyy yhteis­kun­nan kan­nal­ta sopi­va­na. Ölyn käy­tön pie­ne­ne­mi­nen koh­tee­naa vie­lä vaihtotasetta.

    vas­ta­väit­teet:

    auto­li­joi­ta ran­gais­taan — kal­lii­mal­la­kin löpöl­lä on ajettu

    viher­pii­per­tä­jät verot­taa — ja jokai­nen val­to­va­rain­mi­nis­te­ri, nos­te­taan­ko alvia?

    maa­seu­tu tuho­taan — tämä ei sii­hen vai­ku­ta yhtään mitään enää

    teol­li­suus tuho­taan — hal­paan ener­gi­aan perus­tu­va teoll­si­suus on men­nyt­tä maa­il­maa muutenkin

    maseu­dul­la on kau­he­aa — sil­ti kal­liim­mall­kin ben­sal­la siel­lä elettiin

    ilmeät vih­reät — var­maan ennen oli kivem­paa, entä tulevaisuudessa?

    Aika vähän jää käteen vastaväiiteistäkään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  104. Vihe­rins­si: Jos säh­kö­au­tos­ta halu­taan kil­pai­lu­ky­kyi­nen vaih­toeh­to polt­to­moot­to­ri­au­tol­le nyky­hin­noil­la, sitä pitää sub­ven­toi­da erit­täin rei­lus­ti. Sitä sub­ven­toi­daan val­tion kat­san­to­kan­nal­ta jo nyt verotuilla.…

    Jos säh­kö­au­to­ja halu­taan suo­sia, kan­nat­tai­si miet­tiä mui­ta vaih­toeh­to­ja kuin sub­ven­tio. Esi­mer­kik­si nor­ja­lais­tyyp­pi­nen bus­si­kais­tae­tu voi­si olla hyvä aja­tus – kun­han ei samal­la nor­ja­lais­tyyp­pi­ses­ti tue­ta auto­jen han­kin­taa kym­me­nil­lä tuhan­sil­la euroil­la ja ihme­tel­lä, kun nii­tä sit­ten ilmes­tyy­kin liikaa… 

    Kii­tok­set vihe­rins­sil­le vas­tauk­ses­ta. Unoh­tui­ko säh­kö­au­ton las­kel­mis­ta käyt­tö­voi­ma­ve­ro? Parem­pi ver­tai­lu­koh­ta oli­si uusi eGolf vs ben­sa­golf, kun on sama auto kah­te­na eri versiona.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  105. Autoi­luun liit­ty­vien vero­jen ulkois­vai­ku­tuk­sis­ta puhut­taes­sa tulee taas (näin jou­lun ja uuden vuo­den aikaan, mut­ta tot­ta maar muul­loin­kin,) mie­leen myös suku­lais­vie­rai­lut, tiu­hem­min tai har­vem­min tehtynä. 

    Riip­pu­mat­ta sii­tä, hoi­de­taan­ko van­huk­set kodeis­saan jat­kos­sa sii­hen asti, kun­nes pirt­ti kyl­me­nee, tai pää­tök­sen­te­ko­ky­ky ter­veyt­tä vaa­ran­ta­val­la taval­la heik­ke­nee, vain noin 10 minuu­tin hoi­ta­ja­käyn­nein per ker­ta, vai muu­al­la, voi­vat aina­kin vähän kau­em­pa­na asu­vien suku­lais­ten käyn­nit van­hus­ten luo­na vähe­tä, mikä­li se mat­ka­kus­tan­nus­puo­li (ben­sii­nin hin­ta ja muu autoi­lun kus­tan­nus- ja vero­tus­ra­si­te, pysä­köin­ti­mak­sut­kin huo­mioi­den) nousee kovin kor­keak­si. Näi­tä käyn­te­jä teh­dään var­maan­kin niin kau­pun­gin sisäl­lä, kau­pun­gis­ta toi­seen, kuin maal­ta kau­pun­kiin ja päin­vas­toin, sekä lisäk­si vie­lä maa­seu­dul­la (pysy­tel­len). Jos jat­kos­sa Hel­sin­gin seu­dul­la asuu 600.000 asu­kas­ta nykyis­tä enem­män, oli­si kiin­toi­saa tie­tää, mis­sä ja miten mm. näi­den uusien tulok­kai­den lähio­mai­set hoi­de­taan, kun hoi­to­lai­tok­sia ja hoi­to­paik­ko­ja sel­lai­sis­sa kai­ken aikaa kaik­kial­la ilmei­sea­ti vähennetään? 

    Kau­pun­gis­sa asu­va­na­kin tun­tuu jos­kus joten­kin kum­mal­li­sel­ta, että mm. kau­pun­ki perii (pysä­köin­ti-) mak­sua sii­tä, jos joko haluan, koen tai huo­maan ilmeis­tä tar­vet­ta käy­dä kat­so­mas­sa esim. kau­pun­gis­sa asu­via lähio­mai­sia muul­loin­kin kuin yöl­lä, sun­nun­tai­sin tai mui­na pyhä­päi­vi­nä, ja sen käyn­nin tuol­loin myös teen. Jul­ki­sil­la mat­ka voi toki jos­kus jopa onnis­tua, mut­ta ei aina, ja se voi kes­tää jos­kus lii­an kau­an. Tak­sil­la se tuli­si taas kal­liik­si, eikä nii­tä­kään ole ihan aina, ja joka läh­töön, kovin äkkiä saatavilla.

    Edel­li­nen argu­men­toin­ti ei tain­nut vie­lä liit­tyä miten­kään sii­hen, miten maam­me pär­jää kan­sain­vä­li­ses­sä, talou­del­li­ses­sa kil­pai­lus­sa. Asiat liit­tyi­vät sen sijaan ener­gian ja kul­ku­vä­li­nei­den käy­tön erää­seen inhi­mil­li­seen puo­leen, jon­ka ei soi­si unoh­tu­van Osmon kal­tai­sil­ta jul­ki­sen val­lan käyttäjiltäkään. 

    Maam­me poh­joi­ses­ta sijain­nis­ta ja pit­kis­tä etäi­syyk­sis­tä joh­tuen tar­vit­sem­me monia mui­ta enem­män ener­gi­aa. Lie­nee sil­ti meil­le edul­lis­ta, jos käy­täm­me mal­til­la tar­vit­se­maam­me ener­gi­aa, emme haas­kaa sitä, vaan käy­täm­me sitä sen sijaan jär­ke­väl­lä taval­la koh­tei­siin ja tar­koi­tuk­siin, jot­ka ovat koko maal­lem­me ja sen kai­kil­le kan­sa­lai­sil­le hyväksi.

    Satuin tänään näke­mään ilmas­sa, kor­keal­la, heli­kop­te­rin alla roik­ku­van, jät­ti­mäi­sen mai­nos­li­pun. Se ei sil­ti saa­nut minua ryn­tää­mään ao. taval­la mai­non­taa har­joit­ta­vaan liik­kee­seen (ja tus­kin saa myö­hem­min­kään!). Mie­les­tä­ni heli­kop­te­ria ja sen polt­toai­net­ta voi ja ehkä oli­si syy­tä­kin käyt­tää pal­jon jär­ke­väm­mil­lä­kin tavoil­la. Tuo tapaus herät­ti kui­ten­kin aja­tuk­sen: Onko ihmi­sil­le (ja yri­tyk­sil­le) sil­ti, kai­kes­ta huo­li­mat­ta, syy­tä antaa oikeus, vapaus ja val­ta teh­dä ihan itse nii­tä toi­vot­ta­vas­ti jär­ke­viä pää­tök­siä, vaik­ka jot­kut meis­tä jos­kus välil­lä kui­ten­kin sor­tu­vat, kuten ehkä edel­lä, nii­tä omas­ta näkö­vink­ke­lis­täm­me vähem­män jär­ke­vik­si luo­ki­tel­ta­via pää­tök­siä (!?) teke­mään? Vapaus vali­ta itse on kui­ten­kin ollut ja on edel­leen Suo­mes­sa monel­le hyvin­kin kal­li­sar­voi­nen asia.
    Aivan ehdo­ton­ta, yksin­ker­tais­ta ja yksi­se­lit­teis­tä vas­taus­ta tuo­hon kysy­myk­seen, puo­les­ta tai vas­taan, ei lie­ne mah­dol­lis­ta antaa.

    Öljy­tuot­tei­den koko­nais­myyn­ti on Suo­mes­sa las­ke­nut (Öljy­alan kes­kus­lii­ton mukaan) vii­meis­ten 10 vuo­den aika­na (2003–2013) noin 9,6 mil­joo­nas­ta ton­nis­ta alle 8 mil­joo­naan ton­niin, mis­tä voi­sim­me olla tyy­ty­väi­siä, mikä­li työt­tö­myyt­tä ei maas­sam­me oli­si ja brut­to­kan­san­tuo­te kas­vai­si, kuten ilmei­ses­ti Ruot­sis­sa on tuon ajan­jak­son aika­na sel­keäm­min tapahtunut.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  106. pseu­do­nyy­mi: Tai­taa kyl­lä yksi iso hii­li­voi­ma­la olla sil­ti puh­taam­pi kuin kuin kau­hea mää­rä pie­niä polttomoottoreita. 

    Ei vali­tet­ta­vas­ti ole, jos kyse on moder­nil­la puh­dis­tus­tek­nii­kal­la varus­te­tuis­ta polt­to­moot­to­reis­ta. Hii­li­voi­ma­la hävi­ää CO2-pääs­töis­sä, kos­ka sii­nä pää­osa ener­gias­ta tulee hii­len muut­ta­mi­ses­ta hii­li­diok­si­dik­si. Öljy­tuot­tei­ta pol­tet­taes­sa osa ener­gias­ta tulee vedyn polt­ta­mi­ses­ta vedeksi.

    Kivi­hii­li on var­sin likais­ta kamaa pol­tet­ta­vak­si. Se etu tie­ten­kin on, että hii­li­voi­ma­la ei purs­ku­ta pääs­tö­jään katu­ta­sos­sa, mut­ta hii­len polt­ta­mi­sel­la on kyl­lä ian mitat­ta­va vai­ku­tus ilman­laa­tuun, vaik­ka voi­ma­la oli­si kau­pun­gin laidalla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  107. Tapio: Lisäi­sin tuo­hon vie­lä aurin­gon­va­lol­la tuo­te­tun vedyn ja sen käy­tön säh­kö­au­ton polt­toai­nee­na. Tämä­kin pupu pii­lot­te­lee vie­lä laboratorioissa. 

    Tuo­kin pro­ses­si rat­kai­si­si ongel­mat sikä­li, että sit­ten sitä vetyä voi­tai­siin kul­je­tel­la tank­ke­reil­la tai put­kia pit­kin man­te­reel­ta toi­sel­le. (Vety tosin on pal­jon ikä­väm­pi tyyp­pi käsi­tel­lä kuin metaa­ni saa­ti nes­te­mäi­set hii­li­ve­dyt, sik­si täl­lai­ses­ta vety­ta­lou­des­ta tulee hankalampaa.)

    Jos­sain vai­hees­sa olin pie­nel­tä osal­ta sot­keu­tu­nee­na erää­seen yhdys­val­ta­lai­seen pro­jek­tiin, jos­sa tavoit­tee­na oli aurin­gon­va­lon avul­la veden suo­ra­kon­ver­sio vedyk­si ja hapek­si. Sil­loin tuli tutus­tut­tua pin­ta­puo­li­ses­ti asi­aan liit­ty­vään tek­no­lo­gi­aan. Eri­lai­sia esi­tet­ty­jä ter­mo­ke­mial­li­sia sykle­jä on pal­jon, mut­ta nii­den kemia on vähin­tään­kin ikävää.

    Perus­on­gel­ma­na on se, että vety ja hap­pi pitä­vät toi­sis­taan kovas­ti. (Pidem­pi seli­tys löy­tyy reak­tioi­den ental­pia­muu­tok­sis­ta, mut­ta jätän sen fysi­kaa­li­sil­le kee­mi­koil­le.) Veden spon­taa­ni dis­so­si­aa­tio tapah­tuu jos­sain noin 2500 °C:n läm­pö­ti­las­sa, ja sii­nä läm­pö­ti­las­sa ole­vaa vetyä ja hap­pea on jo paha käsi­tel­lä (jos ne jääh­ty­vät, ne palaa­vat yhteen, ja niil­lä saa mel­kein mitä vain rea­goi­maan). Lisäk­si läm­pö­ti­la on aurin­ko­voi­mal­le epä­miel­lyt­tä­vän kor­kea vaik­kei teo­reet­ti­ses­ti mahdoton.

    Kos­ka vety ja hap­pi pitä­vät toi­sis­taan niin pal­jon, kata­lyyt­ti­sykleis­sä käy­tet­tä­vien kemi­kaa­lien pitää olla aika raju­ja. Rik­ki on aika suo­sit­tu, jodi ja kloo­ri kum­mit­te­le­vat muka­na. Syklis­sä saat­taa esiin­tyä noin 1000°C:ssä ole­vaa suo­la­hap­poa tai 800 °C:ssä ole­vaa vety­jo­di­di­hap­poa. Kemi­aa tun­te­vat osan­ne­vat huo­ma­ta täs­sä pie­niä mate­ri­aa­li­tek­ni­siä haasteita.

    Oma veik­kauk­se­ni on se, että jos jokin jänis löy­tyy, muka­na on bio­lo­gi­sia pro­ses­se­ja. Niil­lä on kui­ten­kin usein aika huo­no hyö­ty­suh­de, joten tar­vit­ta­vis­ta pin­ta-alois­ta tulee isoja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  108. Mau­rizio:
    “Perus­tee­na autoi­lun ulkoisvaikutukset.” 

    Ja ehkä myös se, että gep­su­poh­jai­ses­sa jär­jes­tel­mäs­sä pääs­tään klif­fas­ti kyt­tää­mään, että kuka mitä mis­sä ja häh. Eli eihän se yksi­tyi­syys sit­ten ollut­kaan vih­reil­le lop­pu­jen lopuk­si niin kau­hean tär­ke­ää, näemmä? 

    Gep­si­poh­jai­sen­kin jär­jes­tel­män voi tar­vit­taes­sa teh­dä ano­nyy­mi­nä. Toi­saal­ta jo nyt auton kuva tart­tuu aika monen val­von­ta­ka­me­ran kuvaan, ja rekis­te­ri­kil­pien auto­maat­ti­nen tun­nis­tus on yksi kuvan­tun­nis­tus­puo­lel­la hyvin hans­ka­tuis­ta hommista.

    Itse läh­ti­sin sii­tä, että mah­dol­li­sen seu­ran­nan pitäi­si koh­dis­tua nime­no­maan ajo­neu­voon (ei hen­ki­löön), ja seu­ran­ta­tie­to­jen tuli­si olla luot­ta­muk­sel­li­suu­del­taan tele­tun­nis­te­tie­to­jen luok­kaa. Nii­tä siis voi­si käyt­tää tör­keim­pien rikos­ten sel­vit­tä­mi­seen oikeu­den luval­la samoin kuin kän­ny­köi­den sijaintitietoja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  109. Mau­rizio:
    “Perus­tee­na autoi­lun ulkoisvaikutukset.” 

    Ja ehkä myös se, että gep­su­poh­jai­ses­sa jär­jes­tel­mäs­sä pääs­tään klif­fas­ti kyt­tää­mään, että kuka mitä mis­sä ja häh.
    ‘snip’

    Eihän sii­hen autoa tar­vi­ta, kän­nyk­kä riittää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Ihmi­nen on auton ratik­ka kes­ki­mää­rin 4 % ajas­taan, mut­ta kän­nyk­kän­sä lähet­ty­vil­lä liki 100 %. Autos­sa on joka tapauk­ses­sa rekis­te­ri­nu­yme­ro, jos­ta kuka hyvän­sä voi puhe­lin­soi­tol­la tar­kis­taa, kenen se on. Kän­nyk­kä ei ole saman­lai­sen naa­pu­ri­seu­ran­nan kohteena.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  110. Sak­ke: Kau­pun­gis­sa asu­va­na­kin tun­tuu jos­kus joten­kin kum­mal­li­sel­ta, että mm. kau­pun­ki perii (pysä­köin­ti-) mak­sua sii­tä, jos joko haluan, koen tai huo­maan ilmeis­tä tar­vet­ta käy­dä kat­so­mas­sa esim. kau­pun­gis­sa asu­via lähio­mai­sia muul­loin­kin kuin yöl­lä, sun­nun­tai­sin tai mui­na pyhä­päi­vi­nä, ja sen käyn­nin tuol­loin myös teen.

    Pysä­köin­ti­mak­suil­la on kau­pun­gin kas­san ker­ryt­tä­mi­sen lisäk­si toi­nen tär­keä funk­tio. Ne huo­leh­ti­vat sii­tä, että pysä­köin­ti­ti­la pysyy jär­ke­väs­sä käy­tös­sä. Mitä niu­kem­min pysä­köin­ti­paik­ko­ja on, sitä kor­keam­pi mak­su on pai­kal­laan, jot­ta nii­tä vapai­ta paik­ko­ja aina olisi. 

    Pai­kan­ha­ku­lii­ken­ne on hyvin han­ka­laa kaik­kien kan­nal­ta. Se aiheut­taa lii­ken­tees­sä tar­peet­to­mia han­ka­lia tilan­tei­ta sekä muil­le autoil­le että kevyel­le lii­ken­teel­le (vrt. kort­te­li­ral­li jos­sain Museokadun/Nervanderinkadun nur­kil­la). Lisäk­si se vie yksi­tyi­sau­toi­lul­ta osan sen suu­rim­mas­ta edus­ta eli nopeas­ta ja suh­teel­li­sen deter­mi­nis­ti­ses­tä matka-ajasta.

    Omais­hoi­don tuke­mi­nen on sit­ten jo toi­nen jut­tu. Voi­si olla ihan jär­ke­vää, että kau­pun­ki mak­sai­si koto­na asu­mi­sen mah­dol­lis­ta­vil­le etä­omais­hoi­ta­jil­le kor­vaus­ta. Ja voi­si­han Hel­sin­gis­sä kau­pun­ki vaik­ka antaa omais­hoi­ta­jal­le ilmai­sek­si alue­py­sä­köin­ti­la­pun hoi­det­ta­van omai­sen alueelle.

    Kai se omais­hoi­ta­jal­le­kin oli­si muka­vin­ta, jos kii­reen tul­len van­haa van­hem­paan­sa voi­si men­nä suju­vas­ti ja vik­ke­läs­ti autol­la kat­so­maan ja jät­tää auton hel­pos­ti oven eteen. Jos ei ole pysä­köin­ti­mak­su­ja, tämä ei onnis­tu kan­ta­kau­pun­gis­sa oikein mitenkään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  111. E39&e61: Kii­tok­set vihe­rins­sil­le vas­tauk­ses­ta. Unoh­tui­ko säh­kö­au­ton las­kel­mis­ta käyt­tö­voi­ma­ve­ro? Parem­pi ver­tai­lu­koh­ta oli­si uusi eGolf vs ben­sa­golf, kun on sama auto kah­te­na eri versiona.

    Ei unoh­tu­nut. Käyt­tö­voi­ma­ve­ro on nyky­ään osa ajo­neu­vo­ve­roa. Voi olla, että luke­ma heit­tää eurol­la tai kah­del­la, mut­ta ajo­neu­vo­ve­ron perus­osa on noin 43 €/vuosi. Säh­kö­au­tol­la pääl­le ei tule hii­li­diok­si­di­riip­pu­vaa osaa, mut­ta käyt­tö­voi­mao­saa menee 1,5 snt/alkava 100 kg/päivä, ts. Lea­fil­la noin 22,5 snt/päivä, yhteen­sä noin 125 €/vuosi. (Die­se­lil­lä luke­ma on 5,5 snt/alkava 100 kg/päivä ja ladat­ta­val­la hybri­dil­lä 0,5 snt/alkava 100 kg/päivä.)

    Jot­ta käyt­tö­voi­ma­ve­ro oikeas­ti kor­vai­si mene­te­tyt polt­toai­ne­ve­ron tuo­tot — kuten alku­pe­räi­nen tar­koi­tus on — sen pitäi­si olla kymmenkertainen.

    Näin jou­lun kun­niak­si vie­lä Golf vs. eGolf.

    eGolf:
    — han­kin­ta 41 000 €, vero­ton osuus 31 500 €
    — ajo­neu­vo­ve­ro (5 v): 625 €
    — säh­köt (5 v): 2200 €, vero­ton osuus 1 300 €

    Golf (ben­sii­ni, DSG):
    — han­kin­ta 25 700 €, vero­ton osuus 17 000 €
    — ajo­neu­vo­ve­ro (5 v): 500 €
    — ben­sat (5 v): 10 000 €, vero­ton osuus 3 750 €

    Kos­ka han­kin­nas­ta vain puo­let koh­dis­tuu täl­le ajal­le, mai­nit­tu­jen osien yhteishinta:

    eGolf: 22 425 €, jos­ta veroa 6 300 € (28 %)
    Golf: 23 350 €, jos­ta veroa 11 100 € (48 %)

    Eipä tuo siis kovin pal­jon muu­tu. Täs­sä las­ken­nas­sa on kui­ten­kin mon­ta liik­ku­vaa osaa, joten ei kan­na­ta tui­jot­taa vii­mei­siä sata­sia. Kaik­kein suu­rin liik­ku­va osa on jäl­leen­myyn­ti­hin­ta, jos­sa säh­kö­au­to on poten­ti­aa­lis­ti huo­nom­pi (tek­no­lo­gia van­he­nee nopeam­min, akku kuluu). Lisäk­si säh­kö­au­toi­li­ja tar­vit­see auton­sa lisäk­si vaih­toeh­to­liik­ku­mis­vä­li­nei­tä pidem­mil­le matkoilleen.

    Esi­merk­kien pitäi­si kui­ten­kin aika sel­väs­ti näyt­tää se, että säh­kö­au­toi­lu on pal­jon kevyem­min vero­tet­tua jo nyt. Sen lisä­tu­ke­mi­nen ei ole fis­kaa­li­ses­ti järkeää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  112. Vihe­rins­si, päte­vät las­kel­mat, mut­ta läh­tö­koh­ta pie­les­sä. Ei liik­ku­mi­sen verot­ta­mi­nen ole mikään itsetarkoitus. 

    Käyt­tö­voi­ma­ve­ro tasaa die­se­lin alem­paa veroa suh­tees­sa ben­sii­niin. Ei sitä ole tar­koi­tet­tu puh­tai­den ja koti­mais­ten käyt­tö­voi­mien (säh­kö, kaa­su) rankaisemiseen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  113. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ihmi­nen on auton ratik­ka kes­ki­mää­rin 4 % ajas­taan, mut­ta kän­nyk­kän­sä lähet­ty­vil­lä liki 100 %. Autos­sa on joka tapauk­ses­sa rekis­te­ri­nu­yme­ro, jos­ta kuka hyvän­sä voi puhe­lin­soi­tol­la tar­kis­taa, kenen se on. Kän­nyk­kä ei ole saman­lai­sen naa­pu­ri­seu­ran­nan kohteena.

    Jep, paras­ta­han täs­sä dema­ri­lan­dias­sa on kun lähin omai­nen on viran­omai­nen, joka sit­ten tar­vit­taes­sa sel­vit­tää käden kään­tees­sä mis­sä ja mil­loin ollaan oltu. Tähän tar­vi­taan tie­ten­kin myös tie­dot ajo­neu­vo­jen liikkeistä. 

    Kysei­seen rekis­te­riin kan­nat­ta­nee sit­ten var­maan kerä­tä saman tien myös kaik­ki jul­ki­sen lii­ken­teen käyt­tä­jät ja mat­kat. Nyt nii­tä pitää vai­val­loi­ses­ti kysel­lä siel­tä sun tääl­tä, mut­ta lai­te­taan kaik­ki vaan ker­ral­la yhteen jät­ti­mäi­seen tie­to­kan­taan. Kyl­lä niil­le tie­doil­le aivan var­mas­ti jotain käyt­töä löy­tyy. Aina­kin nii­tä voi­si hyö­dyn­tää vero­tuk­ses­sa, tukiais­ten sää­tä­mi­ses­sä ja lii­ken­ne­ver­kon suun­nit­te­lus­sa. Kyl­lä­hän val­tiokn tar­vit­see big dataa. 

    Tus­kin­pa vih­reil­tä tule tähän mitään vas­tus­tus­ta, kun mat­ka­kort­ti kaval­taa käy­tä­jän­sä jo nyt joten se on ihan sama vaik­ka sii­hen samaan rekis­te­riin lai­te­taan kaik­ki tak­si­kyy­dit ja una- sekä lentomatkatkin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  114. Rol­le:
    Lii­ken­teen pääs­tö­jen vähen­tä­mi­ses­sä tar­vi­taan monia kei­no­ja. Täs­sä näi­tä aikajärjestyksessä:

    Näi­hin pari kommenttia.

    Nyt-5v) öljyn kor­vaa­mi­nen bio­polt­toai­neil­la nykyi­sis­sä autoissa

    Täs­sä on jär­keä vain, jos sitä bio­polt­toai­net­ta on. Ei ole vii­den vuo­den täh­täi­mel­lä. Pidem­mäl­lä täh­täi­mel­lä sitä voi olla enem­män, mut­ta sil­loin­kin pitää tar­kas­ti har­ki­ta jär­ke­vyyt­tä lii­ken­ne­käy­tös­sä. Jos puu­ta käy­te­tään vain ener­giak­si, se kan­nat­taa polt­taa hak­kee­na ja unoh­taa jalos­ta­mi­nen. Puu­poh­jai­sis­sa bio­polt­toai­neis­sa on jär­keä lähin­nä sil­loin, kun ne tule­vat sivu­tuot­tei­na, ts. mus­ta­li­peäs­tä teh­dyt polt­toai­neet voi­vat olla järkeviä.

    Bio­kaa­sun polt­ta­mi­nen autos­sa taas on har­voin jär­ke­vää. Mädät­tä­mi­nen voi jos­kus olla jär­ke­vää, mut­ta syn­ty­vä kaa­su on hel­pom­pi käyt­tää voimantuotantoon.

    Nyt-10v) uusis­sa autois­sa polt­to­moot­to­rin ohel­la sähkö/kaasu (on jär­jen köy­hyyt­tä pääs­tää enää lii­ken­tee­seen polttomoottoriautojaa)

    Kaa­suau­tot ovat polt­to­ken­no­ve­ty­au­to­ja lukuu­not­ta­mat­ta polt­to­moot­to­ri­au­to­ja. Vety­au­to taas on tois­tai­sek­si erit­täin huo­no idea, kos­ka vedyn tuot­ta­mi­nen on likais­ta hommaa.

    Hybri­dien suo­si­mi­ses­sa on ener­gia­tek­ni­ses­ti jär­keä, kos­ka niil­lä (tai osal­la niis­tä) saa aidos­ti saman hom­man hoi­det­tua pie­nem­mäl­lä energiankulutuksella.

    Säh­kö­au­to­jen osal­ta pitää muis­taa se, että vaik­ka auto­jen käyt­töi­kä on pit­kä, säh­kön­tuo­tan­non raken­ne­muu­tok­set ovat vie­lä hitaam­pia. Nyt ostet­ta­va säh­kö­au­to käyt­tää eli­ni­kän­sä kor­kea­pääs­töi­ses­ti tuo­tet­tua sähköä.

    Uusien auto­jen koh­dal­la olen­nais­ta on vält­tää pal­jon ener­gi­aa kulut­ta­van auto­ka­lus­ton tule­mis­ta. Sii­nä on pal­jon jär­keä, että rite­tään pitää kalus­ton omi­nai­se­ner­gian­ku­lu­tus mah­dol­li­sim­man pie­ne­nä. Tätä on hyvä vero­tuk­sel­li­ses­ti­kin tukea kepil­lä ja pork­ka­nal­la. Tes­la on tosi c00l, mut­ta ei sitä eko­bii­lik­si voi sanoa, kos­ka sil­lä on kor­kea käy­tän­nön sähkönkulutus.

    Nyt-25v) yhteis­kun­ta­ra­ken­teen ja käy­tän­tö­jen muut­ta­mi­nen siten, että liik­ku­mis­tar­ve (eri­tyi­ses­ti hen­ki­lö­au­toil­la) pienenee

    Hen­ki­lö­au­toi­hin liit­tyy ruuh­kaon­gel­ma. Sen sijaan ener­gian­ku­lu­tuson­gel­ma liit­tyy nope­aan kone­voi­mai­seen liik­ku­mi­seen. Jul­ki­sen lii­ken­teen käyt­tä­jät kulut­ta­vat yleen­sä vähem­män ener­gi­aa liik­ku­mi­seen­sa kuin autoi­li­jat, mut­ta ero tulee lii­ku­tuis­ta kilo­met­reis­tä, ei kul­ku­neu­vo­jen eroista.

    Sii­nä ei kovin suu­ria vir­hei­tä tee, jos tar­kas­te­lee vain hen­ki­lön kone­voi­mai­ses­ti liik­ku­mia kilo­met­re­jä. Säh­kö­pol­ku­pyö­rä saa syn­nin­pääs­tön, kos­ka se kul­kee erit­täin vähäl­lä sähköllä.

    Lisäk­si on hyvä huo­ma­ta, että yksi­tyi­ses­sä ener­gian­ku­lu­tuk­ses­sa hen­ki­lö­au­toi­lu on lopul­ta vain yksi pala. Asun­to­jen läm­mi­tys on suu­rin ja myös hel­poin sääs­tö­koh­de. Kau­ko­mat­kai­lu on hyöty/päästösuhteeltaan myös aika suu­ri. (Useam­pi luo­puu mie­luum­min Thai­maan-lomas­taan kuin hen­ki­lö­au­tos­taan, täs­tä tuo arvio.)

    Autoi­lu kui­ten­kin tun­tuu ole­van aina­kin Suo­mes­sa joten­kin koros­te­tus­sa roo­lis­sa. Sitä pitäi­si kui­ten­kin pys­tyä tar­kas­te­le­maan hyö­ty­jen­sä ja hait­to­jen­sa suh­teen koh­tuul­li­sen objek­tii­vi­ses­ti ja teknologianeutraalisti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  115. Vihe­rins­si: “Mitä niu­kem­min pysä­köin­ti­paik­ko­ja on, sitä kor­keam­pi mak­su on pai­kal­laan, jot­ta nii­tä vapai­ta paik­ko­ja aina olisi.”

    Eikös sitä var­ten rii­tä lii­ken­ne­merk­ki rajoi­te­tus­ta pysä­köin­tia­jas­ta? Mik­si rikas voi pysä­köi­dä pidem­pään kuin köyhä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  116. yhteis­kun­ta­ra­ken­teen ja käy­tän­tö­jen muut­ta­mi­nen siten, että liik­ku­mis­tar­ve (eri­tyi­ses­ti hen­ki­lö­au­toil­la) pienenee” 

    Ja mitä teh­dään ihmi­sil­le, jot­ka joka tapauk­ses­sa halua­vat edel­leen ajaa jos­kus omal­la autol­laan, kuten esi­mer­kik­si minä? 

    @kaikki: tse­kat­kaa EFFIn kan­nat tuo­hon gep­suseu­ran­taan, tur­ha mun on täs­tä enem­piä toitotella. 

    Sylt­ty 28.12.2014 kel­lo 15:07: NAULAN KANTAAN! On nimit­täin aika pösi­lö kan­ta tuo, jos­sa jo tapah­tu­neen hai­tan nojal­la igno­roi­daan kaik­ki tule­va lisä­hait­ta. Eli kun ker­ran on luis­taak­seen, niin antaa luis­taa vaan?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  117. Rol­le:
    Vihe­rins­si, päte­vät las­kel­mat, mut­ta läh­tö­koh­ta pie­les­sä. Ei liik­ku­mi­sen verot­ta­mi­nen ole mikään itsetarkoitus. 

    Käyt­tö­voi­ma­ve­ro tasaa die­se­lin alem­paa veroa suh­tees­sa ben­sii­niin. Ei sitä ole tar­koi­tet­tu puh­tai­den ja koti­mais­ten käyt­tö­voi­mien (säh­kö, kaa­su) rankaisemiseen. 

    Puh­das­ta ja koti­mais­ta kivi­hii­li­säh­köä? Sitä­hän se pää­osin on, vaik­ka­kin mut­kan kaut­ta. Jos meil­lä kulu­te­taan lisää säh­köä, jos­sain tuo­te­taan lisää säh­köä lähin­nä kivi­hii­lel­lä. Koti­mais­ta vesi- tai ydin­voi­maa ei tule yhtään lisää, vaik­ka kulu­tus kasvaisi.

    Liik­ku­mi­sen vero­tus ei ole itse­tar­koi­tus. Point­ti­ni on sii­nä, että säh­kö­au­to­jen tuke­mi­seen vero­tuk­sel­li­ses­ti ei ole oikein perus­tei­ta. Jon­kin käyt­tö­voi­man tuke­mi­nen vero­tuk­sel­li­ses­ti edel­lyt­täi­si sitä, että tuki on kus­tan­nus­te­ho­kas­ta jon­kin yhteis­kun­taa ylei­ses­ti hyö­dyt­tä­vän tavoit­teen saavuttamisessa.

    Olen täs­sä näp­päi­mis­tö vaah­dos­sa yrit­tä­nyt sanoa sitä, etten löy­dä sel­lais­ta tavoi­tet­ta, jon­ka tavoit­te­lus­sa säh­kö­au­to oli­si kus­tan­nus­te­ho­kas väli­ne. Säh­kö­au­tol­la on kol­me etua: pai­kal­lis­pääs­töt­tö­myys, mah­dol­li­suus pääs­töt­tö­män voi­man­tuo­tan­non hyö­dyn­tä­mi­seen ja öljy­riip­pu­mat­to­muus. Pai­kal­lis­pääs­tö­jen ja öljy­riip­pu­vuu­den vähen­tä­mi­sen löy­tyy ker­ta­luok­kaa kus­tan­nus­te­hok­kaam­pia toi­mia, ja pääs­tö­tön säh­kön­tuo­tan­non mar­gi­naa­li ei toteu­du vie­lä pit­kiin aikoi­hin. (Ja vaik­ka toteu­tui­si, ener­gian­sääs­töön löy­tyi­si pal­jon hal­vem­pia tapoja.)

    Pidem­mäl­lä tule­vai­suu­des­sa minä­kin näen lii­ken­teen säh­köis­ty­vän. Se tapah­tuu kui­ten­kin sel­lais­ten tren­dien saat­te­le­ma­na, joi­hin eivät mei­dän vero­tu­kem­me vaikuta.

    En väi­tä käyt­tö­voi­ma­ve­roa hyväk­si. Koko sekoi­lu die­se­lin ja ben­sii­nin eri vero­kan­to­jen kans­sa on höl­mö, samoin polt­toai­nei­den verot­ta­mi­nen sekä pääs­tö­jen että ener­gia­si­säl­lön mukaan. Muu­ten­kin autoi­lus­sa myös hen­gi­ty­sil­ma­pääs­töi­hin sidot­tu kilo­met­ri­ve­ro oli­si oikeam­pi väli­ne kuin nykyi­nen sotku.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  118. Tämän blo­gin seu­raa­mi­nen on saa­nut minut ymmär­tä­mään että eivät edes vih­reät tai­da halu­ta ihmis­ten osta­van säh­kö­au­to­ja ben­sa- ja die­se­lau­to­jen sijaan. Aina löy­tyy perus­te jol­la tätä(kin) kehi­tys­tä voi­daan vas­tus­taa. Itsel­le­ni oli vihe­rins­sin näke­myk­sis­sä uut­ta se, että säh­kö­au­ton kat­so­taan kul­ke­van pää­sään­töi­ses­ti hii­li­voi­mal­la ja että säh­kö­au­toi­li­ja pää­see lii­an hal­val­la polt­toai­neen osal­ta vrt. bensiini. 

    Jos val­tion rahan­tar­ve ulo­te­taan vero­tuk­sen avul­la uuden tek­no­lo­gian hank­ki­mi­sen esteek­si, koen asu­va­ni vää­räs­sä maas­sa, valitettavasti.

    Käy­tän­nön elä­mäs­sä esi­merk­ki-Gol­fin 15000 euron hin­tae­ro estää tehok­kaas­ti säh­kö­au­to­jen yleis­ty­mi­sen, kos­ka val­tao­sa ostaa jo 25k€ auton velak­si. Nyt val­tio kerää säh­kö­au­tos­ta enem­män han­kin­ta­ve­roa kuin vas­taa­vas­ta ben­sii­ni­au­tos­ta, mikä on maa­il­man­laa­jui­ses­ti­kin erikoista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  119. Äly­pu­he­li­na­na­lo­gia yksi­tyi­syy­son­gel­mis­sa on huo­no, kos­ka sitä ei ole sää­del­ty pakol­li­sek­si vaan äly­pu­he­lin­ten yksi­tyi­syy­son­gel­mat joh­tu­vat kulut­ta­jien valin­nois­ta tai valis­tu­mat­to­muu­des­ta. Se voi paran­tua mark­ki­naeh­toi­ses­ti mil­loin vain äly­pu­he­lin­tar­jon­nan ja kulut­ta­ja­kät­täy­ty­mi­sen joh­dos­ta, tek­ni­ses­ti ei ole täl­lä­kään het­kel­lä mitään tek­nis­tä syy­tä mik­sei puhe­li­men käyt­tö voi­si olla psey­do­nyy­mis­tä siten ettei edes ope­raat­to­ri tie­dä käyt­tä­jän nimeä. Ks pre­paid sim-kor­tit ja ano­ny­mi­tee­tin tai usean pseu­do­nyy­min käy­tön sal­li­vat some-teknologiat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  120. Muu­ten vain koh­ta, joka on jää­nyt mie­lee­ni hatwig Frischin Euroo­pan kulttuurihistoriasta.

    Hän tote­si joten­sa­kin siten, että teol­li­sen val­lan­ku­mouk­sen myö­tä ei vain käy­tet­ty luon­non­va­ro­jen kor­ko­ja vaan alet­tiin syö­dä pääomaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  121. Kor­kea vero suo­jaa kulut­ta­jia hin­nan­vaih­te­luil­ta. Tämä on aivan itses­tään sel­vää. Jos vero on vaik­ka $100 bar­re­lil­ta ja vero­ton hin­ta on $70, koko­nais­hin­ta on $170. Verot­to­man hin­nan kak­sin­ker­tais­tues­sa verol­li­nen hin­ta nousee vain 40 prosenttia.

    Täs­tä syys­tä on aivan käsit­tä­mä­tön­tä, että ihmi­set rui­kut­ta­vat ben­sa­ve­rois­ta. Yleen­sä ilman polt­toai­ne­ve­ro­ja hin­to­jen nousu tuli­si itse kul­le­kin pal­jon kalliimmaksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  122. Autoi­lu on todel­la lii­an koros­te­tus­sa roo­lis­sa Suo­mes­sa. Meil­lä on jo val­miik­si kor­kea polt­toai­ne­ve­ro (60%) moot­to­ri­ben­sii­nin hinnassa. 

    Mut­ta on se vaan niin vai­ke­aa tämä kivi­hii­len vero­tuk­sen ja maa­kaa­sun vero­tuk­sen nos­ta­mi­nen vih­reil­le. Samoin polt­to­öl­jyn vero­tus on vie­lä mel­ko pie­ni, mut­ta se tiet­tä­väs­ti nousee ensi­vuo­den alussa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Kivi­hii­len vero­tuk­ses­sa ei ole vih­reil­le mitään vai­kea­ta. Ei muu­ten ole myös­kään Hele­nil­le. Jos lau­de­tuo­tan­nos­sa­kin oli­si kova kivi­hii­li­ve­ro, se siir­tyi­si suo­raan säh­kön hin­taan ja Hele­nin tulos para­ni­si, kun vas­ta­pai­ne­voi­ma­loi­den hyö­dyt koros­tui­si­vat. Onhan Hele­nin poää­polt­toai­ne kui­ten­kin maa­kaa­su. Oma­ko­tia­su­ja säh­kö­läm­mi­te­tys­sä talos­saan voi­si vähän ehkä marmattaa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  123. Sak­sas­sa autoil­leet ovat var­mas­ti huo­man­neet että maa on täyn­nä tuu­li­myl­ly­jä. Ita­lias­sa käy­des­sä­ni panin mer­kil­le lukui­sat aurin­ko­pa­lee­lit katoil­la ja eril­li­sil­lä telineillä.

    Lait­ta­kaa googleen “solarwatt car­port” niin näet­te mikä on säh­kö­au­toi­lun tule­vai­suus. Jos oma­ko­ti­ta­lon säh­kön kulu­tus on kes­ki­mää­rin 800kWh / kk niin sel­lai­sen oman aurin­ko­pa­nee­li voi­ma­lan saa n. 5000–10000e hin­taan (Sak­sas­sa).

    Säh­kö­au­toi­lun mul­lis­tus tapah­tuu ete­lä-Euroo­pas­sa, USA:ssa ja kii­nas­sa / intias­sa kun­han aurin­ko­pa­nee­lien hin­nat vie­lä las­ke­vat ja säh­kö­au­to­ja tulee tarjolle. 

    Ennus­tan että 10–20 vuo­den kulues­sa suu­ri osa ete­lä-Euroo­pan hen­ki­lö­lii­ken­tees­tä on jo säh­kö­au­to­ja ja säh­kös­koot­te­rei­ta, joi­ta lada­taan omil­la aurin­ko­pa­nee­leil­la. Ja mitä tapah­tuu Suo­mes­sa, niin sen näkee kun lait­taa googleen “meanw­hi­le in finland”.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  124. Tapio Pel­to­nen:
    Kor­kea vero suo­jaa kulut­ta­jia hin­nan­vaih­te­luil­ta. Tämä on aivan itses­tään sel­vää. Jos vero on vaik­ka $100 bar­re­lil­ta ja vero­ton hin­ta on $70, koko­nais­hin­ta on $170. Verot­to­man hin­nan kak­sin­ker­tais­tues­sa verol­li­nen hin­ta nousee vain 40 prosenttia.

    Täs­tä syys­tä on aivan käsit­tä­mä­tön­tä, että ihmi­set rui­kut­ta­vat ben­sa­ve­rois­ta. Yleen­sä ilman polt­toai­ne­ve­ro­ja hin­to­jen nousu tuli­si itse kul­le­kin pal­jon kalliimmaksi. 

    Aivan. Ja ne jot­ka aina osta­vat vii­del­lä kym­pil­lä eivät huo­maa kos­kaan mitään. 😉

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  125. Tapio Pel­to­nen:
    Kor­kea vero suo­jaa kulut­ta­jia hin­nan­vaih­te­luil­ta. Tämä on aivan itses­tään sel­vää. Jos vero on vaik­ka $100 bar­re­lil­ta ja vero­ton hin­ta on $70, koko­nais­hin­ta on $170. Verot­to­man hin­nan kak­sin­ker­tais­tues­sa verol­li­nen hin­ta nousee vain 40 prosenttia.

    Täs­tä syys­tä on aivan käsit­tä­mä­tön­tä, että ihmi­set rui­kut­ta­vat ben­sa­ve­rois­ta. Yleen­sä ilman polt­toai­ne­ve­ro­ja hin­to­jen nousu tuli­si itse kul­le­kin pal­jon kalliimmaksi.

    Vir­ka­mies­lo­giik­kaa?

    Minä voin myy­dä hal­val­la kor­ko­suo­jan asun­to­lai­nal­le­si. Mak­sa mul­le 2000 e kuus­sa asun­to­me­noi­na. Jos kor­ko kak­sin­ker­tais­tuu on se enää pie­ni muu­tos kokonaissummaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  126. Vihe­rins­si, tuo “hii­li­säh­kö” on vähän kum­mal­li­nen. Kah­des­ta­kin syystä:
    1) pääs­tö­kaup­pa­sek­to­rin pääs­tö­kat­to ja
    2) säh­kön­tuo­tan­non dynaa­mis­ten vai­ku­tus­ten jät­tä­mi­nen huo­mioi­mat­ta. Säh­kö­au­tot jous­ta­vi­na kuor­mi­na lisää­vät mah­dol­li­suuk­sia lisä­tä pääs­tö­tön­tä säh­kön­tuo­tan­toa, ja sen kan­nat­ta­vuut­ta. Mones­sa maas­sa on jo nyt yli­ka­pa­si­teet­tia, ja käy­tän­nös­sä pääs­tö­tön­tä tuo­tan­toa jou­du­taan jät­tä­mään käyt­tä­mät­tä, kos­ka kysyn­tää ei ole.

    Olet­ko sitä miel­tä, ettei pääs­tö­kaup­pa­sek­to­rin ulko­puo­lel­la tai eri­tyi­ses­ti lii­ken­tees­sä kan­na­ta tavoi­tel­la päästövähennyksiä?

    Polt­toai­nei­den hii­li­ve­ro on perus­tel­tu, sil­lä nii­den pääs­töil­le ei ole mark­ki­na­hin­noi­tel­tua hin­taa. Tar­vi­taan siis “vero” eli tavoi­te­ta­so. Nykyi­nen pääs­tö­va­ro­ta­so on vie­lä lii­an mata­la ohja­tak­seen riit­tä­väs­ti koh­ti muutosta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  127. Jos säh­kön hin­ta nousee lii­kaa niin säh­kö­läm­mit­tä­jä voi pis­tää talon gene­rat­to­rin varaan
    Nyky­ään gene­raat­to­rei­ta saa hal­val­la ja ne ovat hil­jai­sia. Läm­mi­tyk­sen voi var­mis­taa jät­tä­mäl­lä verk­ko vaih­to­lait­teen kaut­ta syöt­tä­väk­si. Polt­toai­neek­si käy vero­ton löpö

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  128. Lii­an van­ha:
    Jos säh­kön hin­ta nousee lii­kaa niin säh­kö­läm­mit­tä­jä voi pis­tää talon gene­rat­to­rin varaan­Ny­ky­ään gene­raat­to­rei­ta saa hal­val­la ja ne ovat hil­jai­sia. Läm­mi­tyk­sen voi var­mis­taa jät­tä­mäl­lä verk­ko vaih­to­lait­teen­kaut­ta syöt­tä­väk­si. Polt­toai­neek­si käy vero­ton löpö

    Oma gene­raat­to­ri ei syrjå­seu­dul­la ole vält­tä­mät­tä huo­no inves­toin­ti, myrs­kyt kun saat­ta­vat hai­ta­ta säh­kön­siir­toa. Ja mik­sei tuo­ta gene­raat­to­ria kan­nat­tai­si käyt­tää hin­nan pom­pa­tes­sa, kuten tänään illalla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  129. Lii­an van­ha:
    Jos säh­kön hin­ta nousee lii­kaa niin säh­kö­läm­mit­tä­jä voi pis­tää talon gene­rat­to­rin varaan­Ny­ky­ään gene­raat­to­rei­ta saa hal­val­la ja ne ovat hil­jai­sia. Läm­mi­tyk­sen voi var­mis­taa jät­tä­mäl­lä verk­ko vaih­to­lait­teen­kaut­ta syöt­tä­väk­si. Polt­toai­neek­si käy vero­ton löpö 

    Huo­men­na ollaan taas plus­san puo­lel­la nap­pu­lat kan­nat­taa lait­taa offiin ja pär­jä­tä ilta muka­vas­ti tak­ka­tu­len loi­mus­sa. Sano­vat äly­läm­mi­tyk­sek­si. No ei vais­kaan kos­ka kukaan ulko­puo­li­nen ei tienaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  130. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kivi­hii­len vero­tuk­ses­sa ei ole vih­reil­le mitään vai­kea­ta. Ei muu­ten ole myös­kään Hele­nil­le. Jos lau­de­tuo­tan­nos­sa­kin oli­si kova kivi­hii­li­ve­ro, se siir­tyi­si suo­raan säh­kön hin­taan ja Hele­nin tulos para­ni­si, kun vas­ta­pai­ne­voi­ma­loi­den hyö­dyt koros­tui­si­vat. Onhan Hele­nin poää­polt­toai­ne kui­ten­kin maa­kaa­su. Oma­ko­tia­su­ja säh­kö­läm­mi­te­tys­sä talos­saan voi­si vähän ehkä marmattaa.

    Lue­taan­ko tämä niin, että maa­kaa­sun kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­jen (tuotanto+polttaminen) verot­ta­mi­nen ei sovi vih­reil­le eikä Helenille?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  131. Rol­le:
    Vihe­rins­si, tuo “hii­li­säh­kö” on vähän kum­mal­li­nen. Kah­des­ta­kin syystä:
    1) pääs­tö­kaup­pa­sek­to­rin pääs­tö­kat­to ja

    Jos meil­lä oli­si glo­baa­li toi­mi­va pääs­tö­kaup­pa, oli­sit aivan oikeas­sa tuos­ta pääs­tö­kaup­pa-asias­ta. Sil­loin todel­la oli­si niin, että kaik­ki säh­kön­ku­lu­tuk­sen lisää­mi­nen on nollapäästöistä.

    Täl­lä het­kel­lä meil­lä ei ole glo­baa­lia pääs­tö­kaup­paa, ja jol­lain pääs­tö­hin­ta­ta­sol­la pääs­töt vuo­ta­vat pääs­tö­kau­pan ulko­puo­lel­le. Lisäk­si nyt ja mon­ta vuot­ta tule­vai­suu­teen pääs­töt ovat pääs­tö­kaup­pa­ka­ton ala­puo­lel­la. (Voi­ta­neen aika tur­val­li­ses­ti sanoa, että vuo­to­hin­ta­ta­so on jos­sain nykyi­sen pääs­tö­kaup­pa­hin­nan ja vaik­ka­pa ben­sii­nin vero­tuk­sen välillä.)

    Huo­mau­tan kui­ten­kin, että las­kel­ma­ni säh­kö­au­to­jen kal­leu­des­ta pääs­tö­vä­hen­nys­toi­mi­na pitä­vät paik­kan­sa myös sil­loin, kun säh­kö tuo­te­taan nollapäästöisesti.

    2) säh­kön­tuo­tan­non dynaa­mis­ten vai­ku­tus­ten jät­tä­mi­nen huo­mioi­mat­ta. Säh­kö­au­tot jous­ta­vi­na kuor­mi­na lisää­vät mah­dol­li­suuk­sia lisä­tä pääs­tö­tön­tä säh­kön­tuo­tan­toa, ja sen kan­nat­ta­vuut­ta. Mones­sa maas­sa on jo nyt yli­ka­pa­si­teet­tia, ja käy­tän­nös­sä pääs­tö­tön­tä tuo­tan­toa jou­du­taan jät­tä­mään käyt­tä­mät­tä, kos­ka kysyn­tää ei ole.

    Tämä ei kyl­lä ole mis­sään ylei­nen tilan­ne. Tuol­lai­ses­sa tilan­tees­sa säh­kön tuk­ku­hin­ta puto­aa nol­laan tai syöt­tö­ta­rif­fien kans­sa jopa nega­tii­vi­sek­si. Tätä ei ole juu­ri näh­ty muu­ta kuin verk­ko­vi­ko­jen aikaan. (Minut tun­ne­taan hen­ki­lö­nä, joka vaih­taa mie­li­pi­det­tään näh­ty­ään luo­tet­ta­via nume­roi­ta, vaik­ka ne aiheut­tai­si­vat kog­ni­tii­vis­ta dissonanssia!)

    On kui­ten­kin niin, että jos aurin­ko­voi­man penet­raa­tio kas­vaa huo­mat­ta­van pal­jon, kesä­päi­vi­nä Euroo­pas­sa saat­taa olla sään­nöl­li­ses­ti tilan­tei­ta, jois­sa säh­kös­tä on yli­tar­jon­taa ja mar­gi­naa­li­pääs­töt putoa­vat nol­laan. Tämä ei kui­ten­kaan tule kos­ke­maan kuin pien­tä osaa vuo­den tun­neis­ta, ja samal­la aurin­ko­voi­man kan­nat­ta­vuus alkaa pudo­ta voimakkaasti.

    Säh­kö­au­tois­ta saa tar­vit­taes­sa kuor­man, jol­la säh­kön­ku­lu­tus­ta voi­daan siir­rel­lä kes­ki­mää­rin tun­te­ja tai ehkä vuo­ro­kau­den. Nykyis­ten säh­kö­au­to­jen akut on kui­ten­kin mitoi­tet­tu yhden päi­vän käy­töl­le, joten kovin pal­jon pidem­pi siir­te­ly ei oikein onnistu.

    Tähän siir­te­lyyn meil­lä on kui­ten­kin tuo­tan­to­puo­lel­la rut­kas­ti mah­dol­li­suuk­sia vesi­voi­man ansios­ta. Sitä on Euroo­pas­sa sen ver­ran pal­jon, että vuo­ro­kau­ti­set vaih­te­lut eivät pää­sään­töi­ses­ti ole ongel­ma tuotantopuolella.

    Lisäk­si vuo­ro­kau­den sisäi­seen siir­te­lyyn on säh­kö­läm­mi­tyk­sen ansios­ta pal­jon mah­dol­li­suuk­sia kulu­tus­puo­lel­la. Sen käyt­töön­ot­to ei vaa­ti­si kuin laki­muu­tok­sen, jol­la koti­ta­louk­sil­le pako­tet­tai­siin myy­mään spot­ti­hin­noi­tel­tua säh­köä ja säh­köyh­tiöt lait­ta­maan hin­taen­nus­teet yhte­näi­ses­sä muo­dos­sa net­tiin. Sen jäl­keen säh­kö­läm­mit­tä­jil­le ilmes­tyi­si älyk­käi­tä ohjaus­jär­jes­tel­miä hyvin vikkelästi.

    Kulu­tuk­sen ja tuo­tan­non epä­ta­sa­pai­non koh­dal­la suu­ri ongel­ma on kui­ten­kin vuo­de­nai­ko­jen väli­sen kulu­tuk­sen tasoit­ta­mi­nen. Säh­köä on tule­vai­suu­des­sa hyvin tar­jol­la eri­tyi­ses­ti kesäl­lä, kulu­tus kui­ten­kin pal­jol­ti kes­kit­tyy tal­veen. Tähän pul­maan ei akku­tek­no­lo­gia tule tuo­maan rat­kai­sua näh­tä­vil­lä ole­vas­sa tulevaisuudessa.

    Polt­toai­nei­den hii­li­ve­ro on perus­tel­tu, sil­lä nii­den pääs­töil­le ei ole mark­ki­na­hin­noi­tel­tua hin­taa. Tar­vi­taan siis “vero” eli tavoi­te­ta­so. Nykyi­nen pääs­tö­va­ro­ta­so on vie­lä lii­an mata­la ohja­tak­seen riit­tä­väs­ti koh­ti muutosta.

    Olen täs­tä samaa miel­tä peri­aat­tees­sa. Mut­ta muis­te­taan kui­ten­kin, että täl­lä het­kel­lä pääs­tö­kaup­pa­hin­ta on suu­ruus­luok­kaa 5 €/tonni, ben­sii­nis­sä vas­taa­va pääs­tö­ve­ro on noin 150 €/tonni.

    Toi­saal­ta läm­mi­ty­söl­jys­sä vero on pal­jon pie­nem­pi. Lisäk­si siel­lä oli­si tek­ni­ses­ti pal­jon hal­vem­paa siir­tyä öljys­tä säh­köön (maa­läm­pö). Mik­si asi­aa pitäi­si läh­teä teke­mään veron­mak­sa­jien rahoil­la kal­lis­ta kautta?

    Säh­kö­au­tois­ta minul­le tulee edel­leen kovas­ti mie­leen tari­na hen­ki­lös­tä, jol­la oli ruu­vi­meis­se­li. Jos­tain syys­tä kaik­ki ongel­mat alkoi­vat näyt­tää ruu­veil­ta sen jälkeen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  132. Lii­an van­ha:
    Jos säh­kön hin­ta nousee lii­kaa niin säh­kö­läm­mit­tä­jä voi pis­tää talon gene­rat­to­rin varaan­Ny­ky­ään gene­raat­to­rei­ta saa hal­val­la ja ne ovat hil­jai­sia. Läm­mi­tyk­sen voi var­mis­taa jät­tä­mäl­lä verk­ko vaih­to­lait­teen­kaut­ta syöt­tä­väk­si. Polt­toai­neek­si käy vero­ton löpö 

    Lai­ta­pa las­kel­mat esiin!

    - inves­toin­ti­kus­tan­nus
    — yllä­pi­to­kus­tan­nus (huol­lot, varaosat)
    — kulu­te­tun polt­toai­neen määrä
    — tuo­te­tun säh­kön määrä

    Näis­tä voi las­kea break-eve­nin säh­kön hinnalle.

    = = =

    Täs­sä vähän haa­ru­koin­tia. Minul­la ei ole noi­hin tark­ko­ja luke­mia, mut­ta inves­toin­ti on vii­si­nu­me­roi­nen (aggre­gaat­ti, säh­kö­asen­nuk­set, perus­tuk­set, äänie­ris­tyk­set). Säh­köä saa suu­ruus­luok­kaa 3 kWh/l, ja lit­ra pö:tä mak­sa­nee 0,80 €. Täs­tä saa­daan pel­kis­tä muut­tu­vis­ta kus­tan­nuk­sis­ta säh­kön hin­nak­si yli 25 snt/kWh.

    Tilan­ne muut­tuu itse asias­sa aika radi­kaa­lis­ti, jos jos­tain tai­vaas­ta tipah­taa hyvin toi­mi­va mik­ro-CHP. Sen jäl­keen sii­tä lit­ras­ta polt­to­öl­jyä vään­ne­tään 6 kWh läm­pöä tuvan läm­mit­tä­mi­seen ja 3 kWh säh­köä, jon­ka voi käyt­tää itse tai myy­dä verk­koon. Ei tuo­kaan vie­lä ihan kan­nat­ta­vaa hom­maa ole inves­toin­tei­neen, mut­ta jon­kun rajan se luo läm­mön ja säh­kön hinnalle.

    (Pait­si tie­tys­ti sikä­li ei, että noi­ta luo­tet­ta­via, help­po­ja ja edul­li­sia mik­ro-CHP-veh­kei­tä ei ole näky­nyt. Nii­tä kui­ten­kin voi hyvin tul­la, jos tar­ve kasvaa.)

    Säh­kön käyt­tä­mi­nen suo­raan läm­mit­tä­mi­seen on ener­gia­tek­ni­ses­ti tuh­laus­ta. Öljyn polt­ta­mi­nen läm­mit­tä­mi­seen on vähän vähem­män tyh­mää, mut­ta öljyn polt­ta­mi­nen säh­kök­si ja läm­mök­si alkaa jo lähes­tyä joten­kin jär­ke­vää. Tiheäs­ti asu­tuil­la alueil­la tosin pääs­töi­hin (ääni, hen­gi­ty­sil­ma) voi sit­ten vähän kiin­nit­tää huomiota.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  133. Nuo 1 kW:n pik­kuagre­gaa­tit ovat hyö­dyl­li­siä, mut­ta ei kui­ten­kaan riit­tä­viä sähkölämmitykseen.
    Pet­roo­li­läm­mi­tin oli­si tehok­kaam­pi. Niit­ten käy­tös­sä tar­vi­taan kui­ten­kin ilmaa pala­mis­ta var­ten. Polt­toai­neen haju on epä­koh­ta. Autois­sa on saa­ta­vis­sa sisä­ti­lan läm­mit­ti­miä sekä ben­sa- että die­sel­käyt­töi­se­nä. Tek­ni­ses­ti mah­dol­lis­ta oli­si nii­den käyt­tö aina­kin asun­non tila­päi­seen lämmittämiseen. 

    Nykyi­sin koko yhteis­kun­ta tun­tuu ole­van sel­lai­ses­sa hul­lun­myl­lys­sä, ettei oikein voi enna­koi­da tule­vai­suut­ta. Vero­ja ja mak­su­ja syn­tyy kuin sie­niä sateel­la. Kun­nis­sa kaik­kia mah­dol­li­sia pal­ve­lu­mak­su­ja on äsket­täin nos­tet­tu jopa kak­sin­ker­tai­sik­si. Sil­ti mil­joo­nia ote­taan vel­kaa pelk­kiin juok­se­viin menoihin.

    Kipu­ra­ja on jo yli­tet­ty. Vero­jen kerää­mi­ses­sä ei oikeu­den­mu­kai­suus ole suin­kaan perus­läh­tö­koh­ta. Tar­koi­tus on vain ottaa niil­tä, joil­la vie­lä on jotain otettavaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  134. Ter­ve,

    Hal­vim­man (ne kerrostumat)oljyn poli­tiik­kaa jat­ke­taan tar­kal­leen niin kau­an kuin se on mah­dol­lis­ta. Sit­ten se jonain pai­va­na lop­puu, ja pitaa alkaa kal­liin hii­len ja ener­gian maa­il­ma. Onnek­si en enaa sit­ten ole taalla.

    Me kulu­tam­me nyt sen mita voim­me, uudet suku­pol­vet (siis mei­dan lap­set ja lap­sen­lap­set) mak­sa­vat mei­dan sikae­la­man, Mul­le se sopii (ei ole lap­sen­lap­sia). Sopii­ko se muil­le, ilmei­ses­ti kyl­la. Paat­ta­kaa te muut mita teet­te. Pis­ta­kaa pen­tun­ne kuseen.

    t. Mik­ko

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  135. TL:
    Sak­sas­sa autoil­leet ovat var­mas­ti huo­man­neet että maa on täyn­nä tuulimyllyjä.

    Ja Sak­san ener­gian­tuo­tan­toa seu­ran­neet tie­tä­vät, että sii­tä huo­li­mat­ta maas­sa pol­te­taan ja tuo­te­taan hyvin run­saas­ti fos­sii­li­sia, ja että siel­lä myös raken­ne­taan lisää nii­tä käyt­tä­vää säh­kön­tuo­tan­toa. Lisäk­si uusiu­tu­vien myö­tä maas­ta on tul­lut riip­pu­vai­nen sveit­si­läi­ses­tä vesi­voi­mas­ta sää­töön. Rans­ka­lai­nen ydin­voi­ma­kin kelpaa.

    En tar­koi­ta täl­lä sitä, että uusiu­tu­vien raken­ta­mi­nen Sak­saan oli­si sinän­sä huo­no asia. Ener­giewen­de on mie­len­kiin­toi­nen kokei­lu. Sak­saa ei kui­ten­kaan voi tar­kas­tel­la eril­li­se­nä alu­ee­na, kos­ka sak­sa­lai­set ovat rat­kais­seet jou­kon ongel­mia ei-kopioi­ta­val­la taval­la käyt­tä­mäl­lä naa­pu­reit­ten­sa resursseja.

    Lait­ta­kaa googleen “solarwatt car­port” niin näet­te mikä on säh­kö­au­toi­lun tule­vai­suus. Jos oma­ko­ti­ta­lon säh­kön kulu­tus on kes­ki­mää­rin 800kWh / kk niin sel­lai­sen oman aurin­ko­pa­nee­li voi­ma­lan saa n. 5000–10000e hin­taan (Sak­sas­sa).

    Solarwatt Car­port antaa kak­si esimerkkihintaa:

    * paket­ti 1: 14 000 €, arvioi­tu vuo­si­tuo­tan­to 2 280 kWh
    * paket­ti 2: 22 100 €, arvioi­tu vuo­si­tuo­tan­to 4 560 kWh

    Nämä ovat avai­met käteen hin­to­ja asen­nuk­si­neen ja veroi­neen. Hin­nat näyt­tä­vät jär­ke­vil­tä, tuo­tan­to­lu­vut ehkä vähän kor­keil­ta pin­ta-aloi­hin näh­den (riip­puu toki paik­ka­kun­nas­ta). Luke­mat ovat kui­ten­kin hiu­kan muu­ta kuin 5 000 € / 9 600 kWh/a.

    Säh­kö­au­toi­lun mul­lis­tus tapah­tuu ete­lä-Euroo­pas­sa, USA:ssa ja kii­nas­sa / intias­sa kun­han aurin­ko­pa­nee­lien hin­nat vie­lä las­ke­vat ja säh­kö­au­to­ja tulee tarjolle.

    Odo­tel­laan… Raa­ka­pa­nee­lien hin­nat ovat yksi osa pala­pe­liä, ja ne ovat domi­noi­neet aikai­sem­min. Nyky­ään kui­ten­kin kai­ken muun (teli­neet, säh­kö­osat, perus­tuk­set, asen­nus) hin­nan osuus alkaa olla sen ver­ran iso, että panee­lien mer­ki­tys on vähen­ty­nyt. Sil­lä oli­si suu­rem­pi mer­ki­tys, jos panee­lien hyö­ty­suh­teet nousi­si­vat vauhdilla.

    Käy­tän­nös­sä aurin­ko­voi­man­kin tule­vai­suus näyt­täi­si ole­van isois­sa voi­ma­lois­sa. Aurin­ko­voi­man tuo­tan­to­kus­tan­nus pai­nuu nykyis­tä alem­mas, mut­ta ongel­ma­na on tuo­te­tun säh­kön arvo, joka jää säh­kön kes­ki­hin­taa huo­mat­ta­vas­ti alem­mas. Mitä enem­män ver­kos­sa on aurin­ko­voi­maa, sitä vähem­män sii­tä mak­se­taan sil­loin, kun sitä on. (Tämä on kyl­lä ongel­ma, joka on pak­ko jos­sain vai­hees­sa rat­kais­ta isos­sa mit­ta­kaa­vas­sa, kos­ka aurin­ko­voi­ma on ainoa uusiu­tu­va, jota on riittävästi.)

    Kat­toau­rin­ko­säh­kö voi olla kan­nat­ta­vaa omis­ta­jal­leen, mut­ta sil­loin sil­le löy­tyy mak­sa­jia muu­al­ta, lähin­nä veron­mak­sa­jien ja mui­den ver­kon­käyt­tä­jien suunnalta.

    Ja mitä tapah­tuu Suo­mes­sa, niin sen näkee kun lait­taa googleen “meanw­hi­le in finland”.

    Suo­mes­sa ei tapah­du yhtään mitään olennaista.

    Sii­nä on hyvä ja huo­no puo­li. Jos halu­aa kat­soa mita­lin kir­kas­ta puol­ta, meil­lä ei ole läh­det­ty teke­mään tehok­kuu­teen­sa näh­den kal­lii­ta toi­men­pi­tei­tä (säh­kö­au­to­jen tuke­mi­nen, aurin­ko­voi­man syöt­tö­ta­rif­fit), vaan nii­den kans­sa pelaa­mi­nen on jätet­ty varak­kaam­mil­le. Emme jää mis­tään olen­nai­ses­ta pait­si, ja voim­me aina hypä­tä junaan sit­ten, kun se sopii.

    Huo­no puo­li on se, että meil­lä ei myös­kään ole inves­toi­tu sii­hen, mis­sä me voi­sim­me olla oikeas­ti hyviä. Suo­mes­sa on pal­jon sääs­tä­vää tek­no­lo­gi­aa sekä teol­li­suu­des­sa että raken­nus­puo­lel­la. Tähän panos­ta­mal­la me sai­sim­me sekä itse hyvin­kin huo­mat­ta­vaa ener­gian­sääs­töä aikaan että voi­sim­me saa­da teh­tyä maa­il­man­laa­jui­ses­ti vetä­viä tuotteita.

    Tut­ki­muk­seen, pro­ses­si­ke­hi­tyk­seen, tuo­te­ke­hi­tyk­seen, tuot­teis­ta­mi­seen ja mark­ki­noil­le­vien­tiin kan­nat­taa yhteis­kun­nan­kin panos­taa. Ener­gian­sääs­töin­ves­toin­tei­hin tai uusiu­tu­van ener­gian inves­toin­tei­hin­kin voi kan­nat­taa panos­taa jos­sain mää­rin, mut­ta tuo­tan­to­tu­kiin ei kannata.

    Panos­tus­ta­kin on monen­lais­ta. Tut­ki­muk­seen tar­vi­taan rahaa, jos sii­tä halu­taan val­tiol­li­ses­ti mer­kit­tä­vää. Tuot­teis­ta­mi­seen ja mark­ki­noin­tiin taas oli­si parem­pi jär­jes­tää rahoi­tus­ta, ts. yrit­tä­jien ris­kiä peh­men­tä­viä lainainstrumentteja. 

    Sääs­töin­ves­toin­neis­sa on suun­nil­leen sama tilan­ne; esi­mer­kik­si öljy­läm­mi­tyk­sen vaih­ta­mi­seen maa­läm­pöön oli­si hyvä raken­taa jokin rahoi­tusin­stru­ment­ti, jol­loin lai­na­not­ta­ja voi­si mak­saa lai­nan­sa syn­ty­vil­lä sääs­töil­lä. Tämä aut­tai­si esi­mer­kik­si nuo­ria talo­nos­ta­jia, joi­den ei kan­na­ta ottaa lisä­lai­naa pan­kis­ta vaih­taak­seen öljy­läm­mi­tyk­sen pois.

    En pidä edes ihan mah­dot­to­ma­na sitä, että val­tio tuki­si myös inves­toin­te­ja jois­sain tilan­teis­sa, kun­han tuen hyö­ty­suh­teen voi­daan perus­tel­lus­ti odot­taa ole­van jär­ke­väl­lä tasolla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  136. vihe­rins­si, niin hyvä vas­taus jäl­leen, että piti taas­kin peu­kut­taa. Yhteen koh­taan tar­tun, ben­sii­nin co2-vero 150 eur, las­kit­ko­han tuon koko veros­ta, vai ben­sii­nin hii­li­diok­si­di­ve­ros­ta (16,25snt/l)? Luul­lak­se­ni co2-kom­po­nent­ti on luok­kaa 30–40 eur/tco2 ja lop­pu “yleis­ve­roa”, eli energiasisältöä.

    Co2-osa sai­si olla suu­rem­pi. Kor­kea ener­gia­si­säl­tö­ve­ro­kin on kyl­lä perus­tel­tu, sil­lä lit­ras­ra ben­sii­niä on pal­jon ener­gi­aa (mis­tä iso osa tär­väy­tyy läm­mök­si…). Säh­köl­lä­kin on var­sin kova ener­gia­ve­ro, 1,89 snt/kWh, ja nousee taas 2015.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  137. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kivi­hii­len vero­tuk­ses­sa ei ole vih­reil­le mitään vai­kea­ta. Ei muu­ten ole myös­kään Hele­nil­le. Jos lau­de­tuo­tan­nos­sa­kin oli­si kova kivi­hii­li­ve­ro, se siir­tyi­si suo­raan säh­kön hin­taan ja Hele­nin tulos para­ni­si, kun vas­ta­pai­ne­voi­ma­loi­den hyö­dyt koros­tui­si­vat. Onhan Hele­nin poää­polt­toai­ne kui­ten­kin maa­kaa­su. Oma­ko­tia­su­ja säh­kö­läm­mi­te­tys­sä talos­saan voi­si vähän ehkä marmattaa.

    Eipä oikein tun­nu sil­tä. Pis­tä­kää sit­ten töpi­näk­si, älkää­kä vain kes­kit­ty­kö ydin­voi­man ja tur­peen vas­tus­ta­mi­seen. Aina löy­tyy joku “selitys2. Mik­si vih­reät eivät ole esit­tä­neet rei­lua veron koro­tus­ta kivi­hii­lel­le Ruot­sin mal­liin. Oli­han edel­li­nen ympä­ris­tö­mi­nis­te­ri­kin vihreä. 

    Lauh­de­voi­ma­han tulee Suo­mes­sa eri ske­naa­rioi­den mukaan vähe­ne­mään ja osin näin on jo tapah­tu­nut. CHP-tuo­tan­toon voi­daan käyt­tää mui­ta­kin kuin fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta (jät­teet, bio­mas­sat). Hele­nin koh­dal­la on tiet­tä­väs­ti kivi­hii­les­tä luo­pu­mi­sen ongel­ma­na on se, että kat­ti­lat pitäi­si uusia. Ei voi­da polt­taa pel­let­tiä 40% enem­pää. Täl­lai­sia seli­tyk­siä on näky­nyt aina­kin julkisuudessa. 

    Oma­ko­tia­su­ja voi tal­ven pak­ka­sil­la läm­mit­tää vaik­ka­pa puul­la ja maa­läm­pö­pum­puil­la (ydin­säh­kö, vesi­voi­ma ovat tule­vai­suu­des­sa pää­e­ner­gia­muo­dot Suo­mes­sa ja Poh­jois­mais­sa). Aina­kin itse polt­te­lin pal­jon takas­sa pui­ta eili­sen pakkasilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Vali­tet­ta­vas­ti EU kiel­tää kvi­hii­len verot­ta­mi­sen lauh­de­tuo­tan­nos­sa. Muu­ten­kin oli­si tie­tys­ti parem­pi, että emme käyt­täi­si pis­te­ve­ro­ja vaan EU-vetäi­si niin pal­jon pääs­tö­oi­keuk­sia mark­ki­noil­ta, että pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta nousi­si jol­le­kin rea­lis­ti­sel­le tasol­le, viak­ka tuon­ne 50 euroon ton­nil­ta. Se ohjai­si tas­a­puo­li­ses­ti kaik­kia toi­mia, myös antai­si oikean kan­nus­ti­men raken­taa tai olla raken­ta­mat­ta kau­ko­läm­pö­verk­koa uusil­le alueille.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  138. Vihe­rins­si on todel­la­kin kir­joit­ta­nut niin perus­tel­tu­ja ja vakuut­ta­via puheen­vuo­ro­ja, että hän tai­taa asias­ta jotain jopa tie­tää! Antai­si­ko hänen nimi­merk­kin­sä syyn­kin sekä tie­dol­le että ymmärrykselle?

    Täl­lai­set asial­li­set ja perus­tel­lut kir­joi­tuk­set ovat tavat­to­man antoi­sia meil­le vähem­män tie­tä­vil­le, ja samal­la miel­lyt­tä­vää vas­ta­pai­noa tur­han monil­le kiih­keil­le mut­ta sitä vähem­män asi­aa ja vie­lä vähem­män tie­toa sisäl­tä­vil­le kannanotoille!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  139. Vihe­rins­si: Lai­ta­pa las­kel­mat esiin!

    – inves­toin­ti­kus­tan­nus
    – yllä­pi­to­kus­tan­nus (huol­lot, varaosat)
    – kulu­te­tun polt­toai­neen määrä
    – tuo­te­tun säh­kön määrä

    Näis­tä voi las­kea break-eve­nin säh­kön hinnalle.

    = = =

    Täs­sä vähän haa­ru­koin­tia. Minul­la ei ole noi­hin tark­ko­ja luke­mia, mut­ta inves­toin­ti on vii­si­nu­me­roi­nen (aggre­gaat­ti, säh­kö­asen­nuk­set, perus­tuk­set, äänie­ris­tyk­set). Säh­köä saa suu­ruus­luok­kaa 3 kWh/l, ja lit­ra pö:tä mak­sa­nee 0,80 €. Täs­tä saa­daan pel­kis­tä muut­tu­vis­ta kus­tan­nuk­sis­ta säh­kön hin­nak­si yli 25

    Piti ihan teh­dä muu­ta­ma haku asian selvittämiseksi,mutta en alka­nut las­kea hin­taa ener­gial­le. Oma­ko­ti­ta­lo tar­vit­see teh­la n 20 kw, sopi­va die­sel löy­tyy esim e‑baysta alle 6000 taa­lan eli n 5000 euroon. Kysees­sä on siis super­hil­jai­nen­val­mis paket­ti. Sen voi sijoit­taa vaik­ka pihal­le parkkipaikalle.
    Kaa­pe­loin­ti pää­kes­kuk­seen vaa­tii­hie­man työ­tä, kaa­pe­lia­ja vaih­to­lait­teen. Aikoi­naan teh­tiin moiia tukia­se­mil­le muu­ta­mal­la sata­sel­la per asema.

    Jos jäte­läm­pö halu­taan hyö­dyn­tää niin autoa­han on läm­mi­tet­ty moot­to­rin huk­ka­läm­möl­lä liki 100 vuot­ta, eikö­hän las­ten­tau­dit ole häipyneet.

    Iv-kone pitäi­si vaih­taa vesi­pat­te­ri­mal­liin, sil­lä ko een huk­ka­läm­pöä voi käyt­tää talon­läm­mi­tyk­seen ja toi­nen kie­ruk­ka vesi­boi­le­riin niin­syn­tyy kuu­maa vettäkin.

    Ja jos halu­aa oma­va­rai­sek­si niin jou­tuu vähän askartelemaan,mutta jos ymmär­tää jotain. Vara­voi­ma­lai­tok­sis­ta niin onnis­tuu hel­pos­ti­Ja nyky­ään löy­tyy koneita,jotka sovel­tu­vat ryp­si-ym muil­le kas­viöl­jyil­le, joten pik­ku pala pel­toa riit­tää omavaraisuuteen

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  140. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vali­tet­ta­vas­ti EU kiel­tää kvi­hii­len verot­ta­mi­sen lauh­de­tuo­tan­nos­sa. Muu­ten­kin oli­si tie­tys­ti parem­pi, että emme käyt­täi­si pis­te­ve­ro­ja vaan EU-vetäi­si niin pal­jon pääs­tö­oi­keuk­sia mark­ki­noil­ta, että pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta nousi­si jol­le­kin rea­lis­ti­sel­le tasol­le, viak­ka tuon­ne 50 euroon ton­nil­ta. Se ohjai­si tas­a­puo­li­ses­ti kaik­kia toi­mia, myös antai­si oikean kan­nus­ti­men raken­taa tai olla raken­ta­mat­ta kau­ko­läm­pö­verk­koa uusil­le alueille.

    EU:n pääs­tö­kaup­pa on pis­te­mäs­tä, sil­lä se koh­dis­tuu vain tiet­tyyn fos­sii­lis­ten käyt­tä­jien jouk­koon, eikä sil­lä voi sik­si “ohja­ta tas­a­puo­li­ses­ti kaik­kia toi­mia” / kaik­kia saastuttajia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  141. Vihe­rins­si: Näi­hin pari kommenttia.

    Jos puu­ta käy­te­tään vain ener­giak­si, se kan­nat­taa polt­taa hak­kee­na ja unoh­taa jalos­ta­mi­nen. Puu­poh­jai­sis­sa bio­polt­toai­neis­sa on jär­keä lähin­nä sil­loin, kun ne tule­vat sivu­tuot­tei­na, ts. mus­ta­li­peäs­tä teh­dyt polt­toai­neet voi­vat olla järkeviä.

    En ihan käsit­tä­nyt argu­ment­tia. Mut­ta lie­nee tot­ta että isoi­sän ikäi­sis­tä pro­ses­seis­ta ei ole läpi­mur­roik­si teh­täes­sä puus­ta nime­no­maan lii­ken­tee­seen sopi­via polt­toai­nei­ta. Pari huomautusta:

    1) Van­ha­na kyy­nik­ko­na epäi­len mus­ta­li­peäs­tä teh­ty­jä polt­toai­nei­ta muu­al­le kuin soo­da­kat­ti­laan pol­tet­ta­vik­si. Havu­puus­ta on ns suo­paa n. 1–2%, saan­not ovat toi­vot­to­man pieniä.…
    2) pape­ri sen sijaan om hyvä polt­toai­ne. Kan­nat­tai­si polt­taa eikä kier­rät­tää. Var­sin­kin kun se saa­te­taan nyky­ään kier­rät­tää sak­sas­ta kiinaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  142. Yksi asia, joka ihme­tyt­tää minua vuo­des­ta toi­seen on pien­ta­lo­ra­ken­ta­jien kau­ko­läm­mön suo­si­mi­nen aika­na, kun sitä ei enää ole pakol­la mää­rät­ty. Minul­la­kin on kau­ko­läm­pö­put­ki ton­til­la­ni, mut­ta miten­kään mil­lään las­ku­ta­val­la sitä ei voi tuo­da taloon sisälle. 

    Ymmär­rän kyl­lä sen läm­mi­tys­jär­jes­tel­män huo­let­to­muu­den ja ihmi­sen halun mak­saa täs­tä huo­let­to­muu­des­ta. Mut­ta mak­sai­sit­ko sinä 17 000 euroa sii­tä ilos­ta, että läm­mi­tys­ku­lut nousevat?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  143. Agri­kaa­tin pyö­rit­tä­mi­nen voi­si olla talou­del­li­ses­ti mah­dol­lis­ta, jos sil­lä kor­va­taan öljy­läm­mi­tys­tä, oma säh­kön­tar­ve on suur­ta ja tila­rat­kai­sut ovat sel­lai­set, että moot­to­ri ei aiheu­ta häiriötä.

    Moot­to­rin eris­tä­mi­nen ja jääh­dy­tyk­sen kyt­ke­mi­nen ole­mas­sa ole­vaan ener­gia­va­raa­jaan onnis­tuu, samoin väli­jääh­dyt­ti­men tun­ke­mi­nen ilman­vaih­to­ka­na­vaan onnis­tuu. Pako­kaa­sus­ta saa läm­pö­ener­gian hel­pos­ti tal­teen, kun sitä läm­mi­tet­tä­vää vet­tä riit­tää. Hyö­ty­suh­de säh­köl­le on lähem­pä­nä 0,4 kuin 0,3 ja läm­möl­le jotain 0,5 — 0,6. Mut­ta se säh­kö pitää sit­ten itse käyt­tää, eikä myy­dä. Siir­to­mak­su ja säh­kö­ve­ro on ne sääs­töä tuo­vat komponentit.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  144. tie­de­mies:
    Ei se säh­kö­au­to ole mikään 0g hii­li­pääs­töi­nen, vaan sen pääs­töt ovat ne mitä ne kes­ki­mää­räi­ses­sä, tai jopa mar­gi­naa­li­ses­sa säh­kön­tuo­tan­nos­sa ovat, eli tal­vi­sin se on hiil­tä. Säh­kö­au­ton pääs­töt ovat siis ben­sa­pi­hiä polt­to­moot­to­ri­au­toa huo­mat­ta­vas­ti suuremmat.

    Vuo­den vii­mei­ses­sä The Eco­no­mis­tis­sa refe­roi­tiin tuki­mus­ta, jos­sa käsi­tel­tiin asi­aa, tosin yksi­tyi­sau­toi­lun aiheut­ta­mien ilman­saas­te­kuo­le­mien kaut­ta. Muu­ta­mia pyl­väs­dia­gram­mis­ta sil­mä­mää­räi­siä otet­tu­ja suhdelukuja:

    -Säh­kö­au­to, säh­kö hii­lel­lä 3.2
    ‑Säh­kö­au­to, säh­kö USA mixil­lä 1.6
    ‑Polttomoottoriauto+viljaetanoli 1.6
    ‑Polttomoottoriauto+bensa 0.9
    ‑Dieselauto+dieselöljy 0.75
    ‑Ben­sa­hy­bri­di (ei töp­se­liä) 0.6
    ‑Säh­kö­au­to, säh­kö tuulella,auringolla vedel­lä 0.2

    Mui­ta­kin yhdis­tel­miä arvioitiin.

    Arvioin­ti­pe­rus­teet oli­vat sen ver­ran mut­kik­kaat, etten yri­tä nii­tä täs­sä selit­tää. Kan­nat­taa tutus­tua alku­pe­räi­seen artikkeliin:

    http://www.pnas.org/content/111/52/18490.full.pdf+html

    Aika yllät­tä­viä lukuja!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  145. Rol­le:
    vihe­rins­si, niin hyvä vas­taus jäl­leen, että piti taas­kin peu­kut­taa. Yhteen koh­taan tar­tun, ben­sii­nin co2-vero 150 eur, las­kit­ko­han tuon koko veros­ta, vai ben­sii­nin hii­li­diok­si­di­ve­ros­ta (16,25snt/l)? Luul­lak­se­ni co2-kom­po­nent­ti on luok­kaa 30–40 eur/tco2 ja lop­pu “yleis­ve­roa”, eli energiasisältöä.

    Näin tie­tys­ti viral­li­ses­ti on. Kulu­tuk­sen ohjaa­vuu­den kan­nal­ta on kui­ten­kin ihan sama, vaik­ka veroa kut­sut­tai­siin maa­seu­dun kuk­kais­ra­has­ton osuudeksi.

    Tuo “ener­gia­si­säl­tö­ve­ro” on ihan puh­das­ta komiik­kaa. Täs­sä eri polt­toai­neil­le ener­gia­si­säl­tö­jä ja vero­ja per MJ:

    Moot­to­ri­ben­sii­ni: 50,36 snt/l / 8,9 kWh/l = 57 €/MWh
    Die­se­löl­jy: 30,70 snt/l / 10,1 kWh/l = 30 €/MWh
    Maa­kaa­su: 6,7 €/MWh (*)
    Kivi­hii­li: 47,10 €/t / 7,08 MWh/t = 6,7 €/MWh

    (*) Pait­si vie­lä tänään 4,45 €/MWh

    Verol­la ei siis näy­tä oikeas­ti ole­van mitään teke­mis­tä polt­toai­neen ener­gia­si­säl­lön kans­sa. Se on moot­to­ri­ben­sii­nil­lä ja die­se­lil­lä mitoi­tet­tu siten, että sen ja hii­li­diok­si­di­ve­ron sum­ma on sama kuin van­hoil­la tutuil­la polttoaineveroilla.

    Muu­ten­kin ener­gia­si­säl­lön verot­ta­mi­nen on hyö­dyn verot­ta­mis­ta. Oli­si huo­mat­ta­vas­ti fik­sum­paa verot­taa hait­taa (hii­li­diok­si­di­ve­ro) kuin hyö­tyä, mut­ta kum­man­kin verot­ta­mi­nen on kau­niis­ti sanot­tu­na kummallista.

    Kor­kea ener­gia­si­säl­tö­ve­ro­kin on kyl­lä perus­tel­tu, sil­lä lit­ras­ra ben­sii­niä on pal­jon ener­gi­aa (mis­tä iso osa tär­väy­tyy läm­mök­si…). Säh­köl­lä­kin on var­sin kova ener­gia­ve­ro, 1,89 snt/kWh, ja nousee taas 2015.

    Jos säh­köl­lä oli­si yhtä kor­kea ener­gia­si­säl­tö­ve­ro kuin ben­sii­nil­lä, sen pitäi­si olla noin 2–3 ‑ker­tai­nen per megawat­ti­tun­ti (säh­kön ja polt­toai­nei­den vaih­to­suh­de on suun­nil­leen tuo lähes kai­kis­sa sovel­luk­sis­sa). Suu­ruus­luok­ka oli­si 15 snt/kWh (ja kulut­ta­jal­le + alv. 24 %)…

    Todel­li­suu­des­sa tie­ten­kin on niin, että TEM:n ja VM:n vir­ka­mie­het eivät ole tyh­miä. Polii­ti­kois­sa subs­tans­sio­saa­mi­nen on kyl­lä osin vähän heik­koa, mut­ta kyl­lä täs­sä oikeas­ti on taus­tal­la ihan puh­das viher­pe­suun kää­rit­ty poliit­ti­nen realistmi. 

    Auto­jen polt­toai­nei­ta vero­te­taan ras­kaas­ti, kos­ka se raha tar­vi­taan. Eri polt­toai­nei­den vero­jen tuo­mi­nen ympä­ris­töl­li­ses­ti tai hyö­dyn kaut­ta samal­la vii­val­le joh­tai­si käy­tän­nös­sä han­ka­liin tilanteisiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  146. Juho Laa­tu: EU:n pääs­tö­kaup­pa on pis­te­mäs­tä, sil­lä se koh­dis­tuu vain tiet­tyyn fos­sii­lis­ten käyt­tä­jien jouk­koon, eikä sil­lä voi sik­si “ohja­ta tas­a­puo­li­ses­ti kaik­kia toi­mia” / kaik­kia saastuttajia. 

    Tämä pitää paik­kan­sa, mut­ta hii­li­kau­pan toi­mi­vuu­den kan­nal­ta oli­si hyvä pen­koa sitä, mitä jää kau­pan ulko­puo­lel­le. Ongel­mal­li­sia ovat ne sek­to­rit, jois­sa polt­toai­nei­den vero­tus jää alem­mal­le tasol­le kuin pääs­tö­kau­pan pääs­tö­hin­nat, kos­ka sil­loin vuo­toa pois pääs­tö­kau­pas­ta voi syn­tyä, eikä sääs­töin­sen­tii­vi ole riittävä.

    Kak­ku menee nyky­ään suun­nil­leen näin:

    43 %: pääs­tö­kau­pan piirissä
    20 %: tieliikenne
    11 %: raken­nus­ten lämmittäminen
    10 %: teol­li­suus­pro­ses­sit (polt­toai­nei­den käyt­tö, prosessituotteet)
    9 %: maa­ta­lous (maan­käyt­tö, eläin­ten suo­lis­to, jne.)
    3 %: jät­teet (lähin­nä kaatopaikkametaani)

    Tie­lii­ken­teen polt­toai­neet ovat lähes joka pai­kas­sa sel­väs­ti tiu­kem­min vero­tet­tu­ja kuin pääs­tö­kaup­pa, joten siel­lä ei vuo­toa ole. Raken­nus­ten läm­mit­tä­mi­seen käy­te­tyn polt­toai­neen vero­tus riip­puu maas­ta, mut­ta sii­nä lie­nee pää­osin sama tilan­ne, jos­kin tiu­kan säh­kö­ve­ro­tuk­sen mais­sa vuo­toa pääs­tö­kau­pas­ta ulos toden­nä­köi­ses­ti on. (Tulee edul­li­sem­mak­si polt­taa kaa­sua kuin käyt­tää lämpöpumppua.)

    Teol­li­suu­des­sa tilan­ne riip­puu myös kan­sal­li­sis­ta olois­ta. Maa­ta­lou­den ja jät­teen­kä­sit­te­lyn saa­mi­nen pääs­tö­kau­pan pii­riin loi­si näil­le alueil­le insen­tii­vin teh­dä pääs­tö­vä­hen­nys­toi­mia, joten siel­lä sel­väs­ti pääs­tö­kau­pan ulko­puo­li­suus lisää päästöjä.

    Äkkiä las­ket­tu­na kui­ten­kin näyt­tää sil­tä, että noin 75 % pääs­töis­tä on joko pääs­tö­kau­pan tai sitä anka­ram­man jär­jes­tel­män pii­ris­sä. Ei se lai­va sii­tä niin pahas­ti vuo­da. Nykyi­nen mata­la pääs­tö­kaup­pa­hin­ta ei kui­ten­kaan moti­voi mihin­kään, ja jos hin­ta oli­si kor­keam­pi, ulko­reu­nat vuo­tai­si­vat pahasti.

    (Tätä puheen­vuo­roa ei pidä tul­ki­ta niin, etten­kö mie­lel­lä­ni ottai­si kaik­kia pääs­tö­jä samaan jär­jes­tel­mään. Se oli­si kaik­kein fiksuinta.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  147. åke: En ihan käsit­tä­nyt argu­ment­tia. Mut­ta lie­nee tot­ta että isoi­sän ikäi­sis­tä pro­ses­seis­ta ei ole läpi­mur­roik­si teh­täes­sä puus­ta nime­no­maan lii­ken­tee­seen sopi­via polttoaineita.

    Argu­ment­ti­ni on se, että jos puus­ta on tavoi­te teh­dä ener­gi­aa, meil­lä on eri­lai­sia reit­te­jä. Täs­sä kak­si vaihtoehtoista:

    1. Pol­te­taan puu hak­kee­na läm­mök­si ja sähköksi.

    2. Pro­ses­soi­daan puus­ta jol­lain taval­la bio­polt­toai­net­ta, joka käy­te­tään öljyn tilalla.

    Näis­tä ensim­mäi­nen on sekä talou­del­li­ses­ti että ympä­ris­tön kan­nal­ta parem­pi. Jäl­kim­mäi­nen on toki high-tec­hia ja tosi hie­noa, mut­ta kivi­hii­len kor­vaa­mi­nen hak­keel­la on erit­täin tehokasta.

    Toi­sin sanoen puun ener­gia­käyt­töön on vain yksi jär­ke­vä tapa. Tilan­ne kui­ten­kin muut­tuu, jos sii­tä puus­ta halu­taan teh­dä muutakin.

    1) Van­ha­na kyy­nik­ko­na epäi­len mus­ta­li­peäs­tä teh­ty­jä polt­toai­nei­ta muu­al­le kuin soo­da­kat­ti­laan pol­tet­ta­vik­si. Havu­puus­ta on ns suo­paa n. 1–2%, saan­not ovat toi­vot­to­man pieniä….

    Jaan kyl­lä osin kyy­ni­syy­te­si nyky­pro­ses­sien osal­ta. Olen riit­tä­vän mon­ta ker­taa sot­ke­nut vaat­tee­ni mus­ta­li­pe­ään… Point­ti­ni on se, että saat­taa olla jär­ke­vää teh­dä sil­le mus­ta­li­peäl­le ihan jotain muu­ta kuin ruis­kut­taa soodakattilaan.

    Lähin­nä kysee­seen tule­vat Fischer-Tropsch ‑tyyp­pi­set rat­kai­sut, jois­sa mus­ta­li­peäs­tä teh­dään syn­ga­sia, jos­ta syn­te­ti­soi­daan nes­te­mäi­siä hii­li­ve­ty­jä. Sen jäl­keen niis­tä voi­daan teh­dä vaik­ka NexBTL:llä mine­raa­li­die­se­lin täy­sin kor­vaa­vaa polttoainetta.

    Täl­lai­ses­sa pro­ses­sis­sa saat­taa olla jär­keä. En ole pääs­syt niin lähel­le luo­tet­ta­via nume­roi­ta, että uskal­tai­sin tuo­mi­ta tuo­ta suun­taan tai toi­seen. Piteås­sa­han on tuol­la tek­nii­kal­la toi­mi­va Chem­Rec, mut­ta en tie­dä sii­tä juu­ri muu­ta kuin sen, ettei se ole kovin onnis­tu­nut kaupallisesti.

    2) pape­ri sen sijaan om hyvä polt­toai­ne. Kan­nat­tai­si polt­taa eikä kier­rät­tää. Var­sin­kin kun se saa­te­taan nyky­ään kier­rät­tää sak­sas­ta kiinaan.

    Olen ymmär­tä­nyt, että pape­rin oikea kier­rä­tys­ta­pa riip­puu pape­ris­ta ja sen sijain­nis­ta. Hyvä­laa­tuis­ta kui­tua sisäl­tä­vä pape­ri kan­nat­taa kier­rät­tää kui­duk­si, kos­ka kui­dun hier­tä­mi­nen on todel­la ener­giain­ten­sii­vis­tä. Toi­saal­ta lyhyt­tä kui­tua sisäl­tä­vä hajal­laan ole­va pape­ri kan­nat­tai­si polt­taa lähimailla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  148. Vihe­rins­si: Odo­tel­laan… Raa­ka­pa­nee­lien hin­nat ovat yksi osa pala­pe­liä, ja ne ovat domi­noi­neet aikai­sem­min. Nyky­ään kui­ten­kin kai­ken muun (teli­neet, säh­kö­osat, perus­tuk­set, asen­nus) hin­nan osuus alkaa olla sen ver­ran iso, että panee­lien mer­ki­tys on vähentynyt. 

    Minä epäi­len, että täs­sä asias­sa ylei­ses­ti aliar­vioi­daan talou­del­lis­ten kan­nus­tei­den voi­ma. Jos/kun panee­lis­ta saa­daan hal­vem­mal­la ener­gi­aa kuin vaih­toeh­toi­ses­ta läh­tees­tä, muut ongel­mat rat­kais­taan. Taval­la tai toisella. 

    http://www.technologyreview.com/news/532731/solar-panels-that-configure-themselves/

    Vihe­rins­si: Aurin­ko­voi­man tuo­tan­to­kus­tan­nus pai­nuu nykyis­tä alem­mas, mut­ta ongel­ma­na on tuo­te­tun säh­kön arvo, joka jää säh­kön kes­ki­hin­taa huo­mat­ta­vas­ti alem­mas. Mitä enem­män ver­kos­sa on aurin­ko­voi­maa, sitä vähem­män sii­tä mak­se­taan sil­loin, kun sitä on. 

    Minä näki­sin tuon toi­sin päin. Aurin­koe­ner­gian tuo­tan­to­kus­tan­nus aset­taa suh­teel­li­sen kovan katon ener­gian hin­nal­le yli puo­let vuodesta. 

    Vihe­rins­si: Suo­mes­sa ei tapah­du yhtään mitään olennaista.

    Glo­baa­lin fos­sii­li­sis­ta polt­toai­neis­ta riip­pu­vuu­den vähen­tä­mi­seen rele­van­teil­la aikas­kaa­loil­la on täl­lä het­kel­lä täs­mäl­leen kak­si ja vain kak­si olen­nais­ta asi­aa. Aurin­koe­ner­gian ja uusien ydin­voi­ma­tek­no­lo­gioi­den kehit­tä­mi­nen. Kaik­ki muu on lil­lu­kan­var­sia. Eri­tyi­ses­ti aurin­koe­ner­gian kus­tan­nus­ra­ken­teen mer­kit­tä­vin aju­ri on yksin­ker­tai­ses­ti raken­ne­tun aurin­koe­ner­gia­ka­pa­si­tee­tin kumu­la­tii­vi­nen mää­rä. Toki toi­mim­me täy­sin ratio­naa­li­ses­ti ja peli­teo­rian mukaan oikein, kun jätäm­me aurin­koe­ner­gian kans­sa pelaa­mi­sen varak­kaam­mil­le, mut­ta samal­la pitää kat­soa pei­liin ja hyväk­syä se tosia­sia, että olem­me osa ongel­maa, emme rat­kai­sua. Mitä uusiin ydin­voi­ma­tek­no­lo­gioi­hin tulee, ensi edus­kun­ta­vaa­leis­sa on minul­ta yksi ääni tar­jol­la ehdokkaalle/puolueelle, joka ääneen tukee aja­tus­ta lop­pusi­joi­tus­pal­ve­lui­den myy­mi­ses­tä ja tuo­ton (osan) allo­koi­mi­ses­ta uusien ydin­e­ner­gia­tek­no­lo­gioi­den tut­ki­mi­seen ja kaupallistamiseen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  149. Vihe­rins­si: Tämä pitää paik­kan­sa, mut­ta hii­li­kau­pan toi­mi­vuu­den kan­nal­ta oli­si hyvä pen­koa sitä, mitä jää kau­pan ulkopuolelle.

    Ja sitä, mik­si EU ei tee hii­li­kau­pas­ta toimivaa.

    Ongel­mal­li­sia ovat ne sek­to­rit, jois­sa polt­toai­nei­den vero­tus jää alem­mal­le tasol­le kuin pääs­tö­kau­pan pääs­tö­hin­nat, kos­ka sil­loin vuo­toa pois pääs­tö­kau­pas­ta voi syn­tyä, eikä sääs­töin­sen­tii­vi ole riittävä.

    Kak­ku menee nyky­ään suun­nil­leen näin:

    43 %: pääs­tö­kau­pan piirissä
    20 %: tieliikenne
    11 %: raken­nus­ten lämmittäminen
    10 %: teol­li­suus­pro­ses­sit (polt­toai­nei­den käyt­tö, prosessituotteet)
    9 %: maa­ta­lous (maan­käyt­tö, eläin­ten suo­lis­to, jne.)
    3 %: jät­teet (lähin­nä kaatopaikkametaani)

    Nämä näyt­tä­vät ole­van kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen koko­nais­pääs­tö­jä. Ilmei­ses­ti uusiu­tu­vat­kin ovat muka­na, kos­ka eläin­ten suo­lis­to­kin on lis­tat­tu. Muka­na kai vain ihmis­kult­tuu­rin aiheut­ta­mat pääs­töt, eikä luon­non omia pääs­tö­jä. Mis­sä kate­go­rias­sa on len­to­lii­ken­ne? Beto­ni­teol­li­suu­den pääs­töt ovat ehkä muka­na teollusuusprosesseissa.

    Näil­lä kri­tee­reil­lä lis­tal­le tai­tai­si muu­ten kuu­lua myös ihmi­sen hen­git­tä­mi­nen ja ilma­vai­vat (kun ker­ran kotie­läi­met­kin ja bio­jät­teet kaatopaikalla). 🙂

    Alue­koh­tai­ses­ti pitäi­si kai las­kea myös tuon­nin pääs­töt (näi­hin sisäl­tyy myös hii­li­vuo­don maton alle lakai­se­mia päästöjä).

    Fos­sii­lis­ten tuo­tan­non syn­te­jä ei muu­ten yleen­sä lis­ta­ta. Tuot­ta­jat­han kerää­vät täs­tä bis­ne­ke­se­tä kulut­ta­jia­kin suu­rem­mat voi­tiot, joten ehkä hei­tä­kin pitäi­si osoit­taa syyt­tä­väl­lä sor­mel­la, kun­kin maas­ta kai­va­mien ja tuo­tan­nos­sa ilmaan pääs­tä­mien hait­ta-ainei­den suh­tees­sa. Samoin lis­tat raa­ka-aineit­tain (hiil, öljy, kaa­su, ja myös beto­ni jne.). Tämä näkö­kul­ma on oleel­li­nen myös sik­si, että jos­kus se tulp­pa pitäi­si lait­taa sin­ne läh­teen suulle.

    Tie­lii­ken­teen polt­toai­neet ovat lähes joka pai­kas­sa sel­väs­ti tiu­kem­min vero­tet­tu­ja kuin pääs­tö­kaup­pa, joten siel­lä ei vuo­toa ole.Rakennusten läm­mit­tä­mi­seen käy­te­tyn polt­toai­neen vero­tus riip­puu maas­ta, mut­ta sii­nä lie­nee pää­osin sama tilan­ne, jos­kin tiu­kan säh­kö­ve­ro­tuk­sen mais­sa vuo­toa pääs­tö­kau­pas­ta ulos toden­nä­köi­ses­ti on. (Tulee edul­li­sem­mak­si polt­taa kaa­sua kuin käyt­tää lämpöpumppua.)

    Teol­li­suu­des­sa tilan­ne riip­puu myös kan­sal­li­sis­ta olois­ta. Maa­ta­lou­den ja jät­teen­kä­sit­te­lyn saa­mi­nen pääs­tö­kau­pan pii­riin loi­si näil­le alueil­le insen­tii­vin teh­dä pääs­tö­vä­hen­nys­toi­mia, joten siel­lä sel­väs­ti pääs­tö­kau­pan ulko­puo­li­suus lisää päästöjä.

    Äkkiä las­ket­tu­na kui­ten­kin näyt­tää sil­tä, että noin 75 % pääs­töis­tä on joko pääs­tö­kau­pan tai sitä anka­ram­man jär­jes­tel­män pii­ris­sä. Ei se lai­va sii­tä niin pahas­ti vuo­da. Nykyi­nen mata­la pääs­tö­kaup­pa­hin­ta ei kui­ten­kaan moti­voi mihin­kään, ja jos hin­ta oli­si kor­keam­pi, ulko­reu­nat vuo­tai­si­vat pahasti.

    Molem­mat vuo­to­koh­dat (hii­li­vuo­to ulko­ra­joil­la ja vapaa­mat­kus­ta­jat rajo­jen sisäl­lä) oli­si kui­ten­kin syy­tä tuk­kia suu­ren kokon­sa ja suu­ren epä­rei­luu­ten­sa vuok­si. Ei ole edes vai­ke­aa (pait­si tie­ten­kin polii­ti­koil­le politiikassa).

    (Tätä puheen­vuo­roa ei pidä tul­ki­ta niin, etten­kö mie­lel­lä­ni ottai­si kaik­kia pääs­tö­jä samaan jär­jes­tel­mään. Se oli­si kaik­kein fiksuinta.)

    Ensim­mäi­se­nä han­ke pitäi­si laa­jen­taa kaik­kiin fos­sii­li­siin. Ne ovat hel­pos­ti lis­tat­ta­vis­sa, kes­kei­nen syy nykyi­siin ongel­miin, ja ero­tet­ta­vis­sa muis­ta epä­mää­räi­sem­mis­tä ja luon­non­mu­kai­sem­mis­ta kysy­myk­sis­tä, kuten leh­mien pääs­töis­tä. Fos­sii­leil­le heti riit­tä­vä vero ja/tai riit­tä­vän tiuk­ka pääs­tö­kaup­pa. Ulko­ra­joil­le vero välit­tö­mäs­ti hiil­vuo­to­ja estä­mään. Teen tämän eron fos­sii­li­siin ja uusiu­tu­viin myös sik­si, että fos­sii­li­lob­ba­rit sot­ke­vat ja jar­rut­ta­vat pro­ses­sia mie­lel­lään otta­mal­la mukaan kaik­ki mah­dol­li­set spe­ku­laa­tiot ja hajaut­ta­vat teki­jät (pitää siis yksin­ker­tais­taa ja ottaa kes­kei­sin ongel­ma sel­keäs­ti pöydälle).

    Uusiu­tu­vis­sa pitää näh­dä erik­seen jat­ku­va kier­to (sta­bii­lia pääs­tö­ti­lan­net­ta muut­ta­ma­ton­ta toi­min­taa) vs. toi­min­nan muu­tok­sis­ta joh­tu­va hiilen/kaasujen vapau­tu­mi­nen. Esi­mer­kik­si nykyi­nen kan­to­jen polt­ta­mi­sin­nos­tus vapaut­taa kan­toi­hin sitou­tu­neen hii­len yhdes­sä vuo­des­sa perin­tei­sen sadan vuo­den (tasai­sen kier­ron) sijaan, ja sik­si lisää pääs­tö­jä eri­tyi­ses­ti ilmas­to­tal­koi­den 20 vuo­den pers­pek­tii­vil­lä. Myös muut maan­käy­tön muu­tok­set yms. mukaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  150. Vihe­rins­si, co2-vero on kus­tan­nus pääs­tö­jen aiheut­ta­mas­ta hai­tas­ta, ener­gia­si­säl­tö­ve­ro on seu­raus­ta muis­ta kustannuksista. 

    Ben­sii­ni ja die­sel käy­te­tään läh­tö­koh­tai­ses­ti lii­ken­tees­sä, joten lii­ken­ne­jär­jes­tel­män kus­tan­nuk­set on aivan oikein koh­dis­taa nii­den ener­gia­si­säl­tö­ve­roon. Säh­kön ja kaa­sun käyt­tö­koh­teet ovat pää­sään­töi­ses­ti muu­al­la, ja vero­tus­pe­rus­te­kin eri.

    Säh­kö ja kaa­su (ja vety) säi­ly­ke­vät vähem­mis­tö­nä lii­ken­teen käyt­tö­voi­mis­ta vie­lä pit­kään, ja lii­ken­ne­jär­jes­tel­män kus­tan­nus­ten koh­dis­ta­mi­nen öljy­tuot­teil­le onkin perus­tel­tua vie­lä monia vuo­sia. Muu­tok­sen läh­det­tyä kun­nol­la liik­keel­le lie­nee perus­tel­tua siir­tyä asteit­tain lii­ken­teen ener­gia­ve­ros­ta kilometriveroon

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  151. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kotie­lin­ten pääs­töt eivät ole uusiu­tu­van ener­gian logii­kan mukaan har­mit­to­mia, kos­ka leh­män toi­min­tai­deo­lo­gia­na on jalos­taa hei­nä metaa­nik­si ja metaa­ni on hii­li­diok­si­dia pal­jon pahem­pi tapaus.

    Eivät tosi­aan ole har­mit­to­mia. Lihan ja mai­don tuo­tan­nol­la ja vih­rei­den kan­non­polt­to­vim­mal­la on omat vaka­vat vai­ku­tuk­sen­sa. Mut­ta halusin vies­tit­tää, että se suu­rin uhka, eli fos­sii­lis­ten kai­va­mi­nen maan alta ja polt­to, kan­nat­taa käsi­tel­lä oma­na kysy­mylk­se­nään, eikä kasa­ta kaik­kea poh­din­taa yhteen hyvin sekai­seen pro­ses­siin. Tuo sekai­suus nimit­täin pal­ve­lee lähin­nä nii­tä, joka halua­vat vii­väs­tyt­tää ilmas­to­muu­tok­sen tor­jun­taa. Teh­dään siis tark­ka ana­lyy­si jokai­ses­ta koh­das­ta, ja toi­mi­taan myös heti, eikä jät­täy­dy­tä toi­mi­mat­to­mien suur­ko­kous­ten ja toi­mi­mat­to­man pääs­tö­kau­pan varaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  152. nii­tä, joka halua­vat vii­väs­tyt­tää ilmas­to­muu­tok­sen torjuntaa” 

    Eli suu­rin­ta osaa ihmis­kun­nas­ta. YK:n taan­noi­sen maa­il­man­laa­jui­sen gal­lu­pin mukaan kun nimit­täin ilmas­ton­muu­tos oli VIIMEISIN asia, jos­ta ihmi­set ovat huolestuneita. 

    eikä jät­täy­dy­tä toi­mi­mat­to­mien suur­ko­kous­ten ja toi­mi­mat­to­man pääs­tö­kau­pan varaan.” 

    No sel­vä. Kukin siis teh­kööt ihan mil­lai­sia rat­kai­su­ja koh­dal­laan halu­aa, eli itse haen­kin nyt lisää paah­to­pais­tia. Ja R. Pac­hau­ri sun muut IPCC-polit­ru­kit jat­ka­ne­vat var­maan myös edel­leen lentomatkustamistaan?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  153. Vihe­rins­si: Point­ti­ni on se, että saat­taa olla jär­ke­vää teh­dä sil­le mus­ta­li­peäl­le ihan jotain muu­ta kuin ruis­kut­taa soodakattilaan.
    Lähin­nä kysee­seen tule­vat Fischer-Tropsch ‑tyyp­pi­set rat­kai­sut, jois­sa mus­ta­li­peäs­tä teh­dään syn­ga­sia, jos­ta syn­te­ti­soi­daan nes­te­mäi­siä hii­li­ve­ty­jä. Sen jäl­keen niis­tä voi­daan teh­dä vaik­ka NexBTL:llä mine­raa­li­die­se­lin täy­sin kor­vaa­vaa polttoainetta.

    Kuvaa­ma­si kal­tai­set uudet rat­kai­sut voi­vat olla tek­ni­ses­ti ja talou­del­li­ses­ti hyvin mielenkiintoisia.

    Vali­tet­ta­vas­ti kai­kis­sa nes­te­mäi­sis­sa bio­polt­toai­neis­sa EU:ssa pii­lee val­tai­sa poliit­ti­nen ja oikeu­den­käyn­ti­ris­ki. Kun EU:n ener­gia­po­li­tiik­ka on niin jär­je­tön­tä kuin on uuden tek­nii­kan käyt­töö­not­ta­ja otta val­tai­san ris­kin. (tukiai­set ym, mihin kiin­ti­öön tuo­tet­tu polt­toai­ne las­ke­taan, ener­gia­po­li­tii­kan epä­var­muus jne).

    Hyvä­nä esi­merk­ki­nä UPM:n uusi män­työl­jy­lai­tos, joka on koh­dan­nut män­työl­jyn luo­ki­tet­tu­muu­to­suh­kia EU:n tahol­ta ja män­työl­jyn käyt­tä­jien vali­tuk­set komissiolle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  154. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kotie­lin­ten pääs­töt eivät ole uusiu­tu­van ener­gian logii­kan mukaan har­mit­to­mia, kos­ka leh­män toi­min­tai­deo­lo­gia­na on jalos­taa hei­nä metaa­nik­si ja metaa­ni on hii­li­diok­si­dia pal­jon pahem­pi tapaus.

    No onpa käsi­tys leh­mäs­tä ! Nau­rat­ti pit­kään. Eikö tavoi­te ole pikem­min­kin muut­taa hei­nä pro­teii­nik­si (liha, mai­to, nah­ka, lan­ta). Metaa­ni on ei toi­vot­tu sivu­tuo­te tässä !

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  155. pek­ka: Kuvaa­ma­si kal­tai­set uudet rat­kai­sut voi­vat olla tek­ni­ses­ti ja talou­del­li­ses­ti hyvin mielenkiintoisia.

    Vali­tet­ta­vas­ti kai­kis­sa nes­te­mäi­sis­sa bio­polt­toai­neis­sa EU:ssa pii­lee val­tai­sa poliit­ti­nen ja oikeu­den­käyn­ti­ris­ki. Kun EU:n ener­gia­po­li­tiik­ka on niin jär­je­tön­tä kuin on uuden tek­nii­kan käyt­töö­not­ta­ja otta val­tai­san ris­kin. (tukiai­set ym, mihin kiin­ti­öön tuo­tet­tu polt­toai­ne las­ke­taan, ener­gia­po­li­tii­kan epä­var­muus jne).

    Hyvä­nä esi­merk­ki­nä UPM:n uusi män­työl­jy­lai­tos, joka on koh­dan­nut män­työl­jyn luo­ki­tet­tu­muu­to­suh­kia EU:n tahol­ta ja män­työl­jyn käyt­tä­jien vali­tuk­set komissiolle.

    Poliit­ti­nen ris­ki on seu­raus­ta sii­tä, että bio­polt­toai­nei­den mark­ki­na poh­jau­tuu täy­sin poliit­ti­sen suo­sin­taan kaik­ki­ne tupla­las­kan­ta ym. sää­töi­neen. Bio­polt­toai­ne-tek­no­lo­giat eivät ole kan­nat­ta­via, ellei nii­tä suo­si­ta. Nyt on herän­nyt ter­ve epäi­lys, onko täs­sä suo­si­mi­ses­sa mitään miel­tä. Ihan hyvä, että EU arvioi ajoit­tain poli­tiik­ko­jen­sa mielekkyyttä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  156. Rol­le: Poliit­ti­nen ris­ki on seu­raus­ta sii­tä, että bio­polt­toai­nei­den mark­ki­na poh­jau­tuu täy­sin poliit­ti­sen suo­sin­taan kaik­ki­ne tupla­las­kan­ta ym. sää­töi­neen. Bio­polt­toai­ne-tek­no­lo­giat eivät ole kan­nat­ta­via, ellei nii­tä suo­si­ta. Nyt on herän­nyt ter­ve epäi­lys, onko täs­sä suo­si­mi­ses­sa mitään miel­tä. Ihan hyvä, että EU arvioi ajoit­tain poli­tiik­ko­jen­sa mielekkyyttä.

    EU suo­sii kyl­lä enem­män fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta. Nii­den tuki on muu­ten­kin maa­il­mas­sa pal­jon bio­polt­toai­nei­ta suu­rem­pi. Esi­merk­ki­nä vaik­ka­pa kivi­hii­len ja mui­den fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den vero­va­paus säh­kön tuo­tan­nos­sa. Sii­nä näkyy Kes­ki-Euroo­pan kivi­hii­li­mai­den kädenjälki.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  157. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kivi­hii­len veroa voi­si hyvin nos­taa, jos saman­ai­kai­ses­ti pois­tet­tai­siin kau­ko­läm­mön ran­gais­tus­ve­ro, jos­ta olen täl­lä blo­gil­la mones­ti valit­ta­nut. Se joh­tai­si sekä parem­piin polt­toai­ne­va­lin­toi­hin että kan­nus­tai­si säh­kön ja läm­mön yhteis­tuo­tan­toon ja kau­ko­läm­pö­verk­ko­jen rakentamiseen.

    Eikö kau­ko­läm­mön “ran­gais­tus­ve­ron” pois­tos­sa ole ris­ki­nä, että sit­ten raken­ne­taan pelk­kään kau­ko­läm­mön tuo­tan­toon tar­koi­tet­tu­ja hii­li­lai­tok­sia? Vai miten tämä oikein toimisi?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Se kau­ko­läm­mön ran­gais­tus­te­jo tulee sii­tä, että kun teh­dään yhtä­ai­kaa säh­köä jha läm­pöä sitä läm­pöä vero­te­taan kuin oli­si sil­lä kivi­hii­lel­lä teh­ty mel­kein pelk­kää läm­pöä, vaik­ka pitäi­si mita­ta sitä, pal­jon­ko kivi­hiil­tä tai maa­kaa­sua tar­vi­taan enem­män kuin oli­si tar­vit­tu pel­kän säh­kön tuot­ta­mi­seen. Jos taas läm­pö las­ke­taan mereen, se on vero­ton­ta. Tämä nykyi­nen vero­muo­to juu­ri kan­nus­taa eril­li­seen läm­mön­tuo­tan­toon. Vero­tuk­sen kan­nal­ta edul­li­sin­ta oli­si las­kea läm­pö mereen tai mie­luum­min­pie­neen lam­peen ja ottaa se siel­tä läm­pö­pum­pul­la takaisin.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  158. Count­ry­boy: EU suo­sii kyl­lä enem­män fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta. Nii­den tuki on muu­ten­kin maa­il­mas­sa pal­jon bio­polt­toai­nei­ta suu­rem­pi. Esi­merk­ki­nä vaik­ka­pa kivi­hii­len ja mui­den fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den vero­va­paus säh­kön tuo­tan­nos­sa. Sii­nä näkyy Kes­ki-Euroo­pan kivi­hii­li­mai­den kädenjälki.

    Ver­tauk­se­si on huti.

    Aivan samal­la taval­la puu­ha­ke on vero­ton­ta. Maa­il­ma ei ole sama kuin EU. Öljyn käy­tön tuet maa­il­mal­la nos­ta­vat öljy­tuot­tei­den hin­to­ja EU:ssa (öljyn­tuot­ta­ja­maa tukee koti­mais­ta öljyn­käyt­töä pol­ke­mal­la hin­to­ja, maa­il­man­mark­ki­na­hin­ta nousee).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  159. Count­ry­boy: No onpa käsi­tys leh­mäs­tä ! Nau­rat­ti pit­kään. Eikö tavoi­te ole pikem­min­kin muut­taa hei­nä pro­teii­nik­si (liha, mai­to, nah­ka, lan­ta). Metaa­ni on ei toi­vot­tu sivu­tuo­te tässä ! 

    Eikö tuo­ta kar­jas­ta peräi­sin ole­vaa metaa­nia voi­si ottaa tal­teen ja käyt­tää hyö­dyl­li­siin tar­koi­tuk­siin? Jos Suo­mes­sa leh­mät ovat kuu­kausia nave­tois­sa, luu­li­si äkki­säl­tään, että metaa­nia, ilmaa keveäm­pä­nä kaa­su­na, voi­si ottaa niis­tä tal­teen pal­jon hel­pom­min kuin laa­jem­mil­la alueil­la (vähän) vapaam­min käys­ken­te­le­vis­tä otuksista. 

    Suo­lis­to­kaa­su­jen tal­teen­ot­to ja hyö­ty­käyt­tö saat­tai­si olla uusi, hyö­dyl­li­nen tule­vai­suu­den tek­no­lo­gian ala laa­jem­min­kin. Näin, var­sin­kin, mikä­li kas­vis­ruo­ka­va­lio­ta muis­ta kuin lää­ke­tie­teel­li­sis­tä syis­tä nou­dat­ta­vien mää­rä kas­vaa. Ydin­ky­sy­mys on tie­tys­ti se, saa­tai­siin­ko toi­min­ta kan­nat­ta­vak­si, ja jos saa­tai­siin, niin miten? Täs­sä poh­dit­ta­vaa mm. kai­kil­le pakol­li­sen kas­vis­ruo­ka­päi­vän kannattajille!

    Pavut, her­neet ja lins­sit aiheut­ta­vat (myös ihmis­ten käyt­tä­mi­nä val­kuai­sai­ne­läh­tei­nä) tun­ne­tus­ti aihe­pii­riin liit­ty­viä ongel­mia. (Ks. myös esi­mer­kik­si läh­de “http://www.saunalahti.fi/arnoldus/ilmavaiv.htm”, jon­ka mukaan: “…kaa­sun­muo­dos­tus­ta aiheut­ta­vat yleen­sä sel­lu­loo­sa­pi­toi­set kas­vik­set, jot­ka eivät hajoa ohut­suo­les­sa riit­tä­väs­ti ennen pak­susuo­leen kulkeutumistaan.”)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  160. Metaa­nin ja mui­den kaa­su­jen tal­teen­ot­toon liit­tyy tie­tys­ti pal­jon mui­ta­kin kysy­myk­siä, mut­ta oli­si kiin­toi­saa tie­tää, oli­si­ko tuol­lai­nen tal­teen­ot­to, ja esi­mer­kik­si metaa­nin tai mui­den kaa­su­jen erot­te­lu ilmas­ta edes mahdollista?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  161. Osaa­ko kukaan vii­sas sanoa, kuin­ka pal­jon kotie­läin­ten, mm. nau­to­jen, metaa­ni­pääs­töt ovat.

    Minua muu­ten ihme­tyt­tää, että joten­kin Hol­lan­ti ei kier­rä­tä leh­mien­sä lan­taa. Vai ovat­ko tie­to­ni väärät?

    Kun maa­kaa­su­put­kea alet­tiin 60-luvul­la hank­kia, niin eikös vain Karil­la ollut pii­ros: “Maa­kaa­sua Neu­vos­to­lii­tos­ta. Mik­si koti­mai­nen ei kelpaa?”

    Kuvas­sa kasar­mi, jon­ka pääl­le hän oli piir­tä­nyt kaasunkeräyslaitteiston.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  162. Tapio: Aika yllät­tä­viä lukuja! 

    Kun kes­kiös­sä kui­ten­kin on ilman­laa­tu, oli­si kiva tie­tää onko hii­li­diok­si­di­las­ken­nas­sa oikeas­ti huo­mioi­tu koko ket­jun pääs­töt (tai kar­kaa­va metaa­ni). Ilman­laa­tua­na­lyy­sis­sä­hän tuon­tie­ner­gian tuo­tan­to- ja kul­je­tus­pääs­tö­jä (tai metaa­nia) ei samal­la taval­la tar­vit­se huomioida.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  163. Hin­ta las­kee, kos­ka OPEC halu­aa pai­naa lius­ke­kaa­su ja ‑öljy­tuo­tan­non kannattamattomaksi.

    Ener­gian hin­nan nyt pakos­ta­kin alen­tues­sa, oli­si otol­li­nen aika vähen­tää tukiai­sia mie­luum­min kuin korot­taa veroja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  164. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Se kau­ko­läm­mön ran­gais­tus­te­jo tulee sii­tä, että kun teh­dään yhtä­ai­kaa säh­köä jha läm­pöä sitä läm­pöä vero­te­taan kuin oli­si sil­lä kivi­hii­lel­lä teh­ty mel­kein pelk­kää läm­pöä, vaik­ka pitäi­si mita­ta sitä, pal­jon­ko kivi­hiil­tä tai maa­kaa­sua tar­vi­taan enem­män kuin oli­si tar­vit­tu pel­kän säh­kön tuot­ta­mi­seen. Jos taas läm­pö las­ke­taan mereen, se on vero­ton­ta. Tämä nykyi­nen vero­muo­to juu­ri kan­nus­taa eril­li­seen läm­mön­tuo­tan­toon. Vero­tuk­sen kan­nal­ta edul­li­sin­ta oli­si las­kea läm­pö mereen tai mie­luum­min­pie­neen lam­peen ja ottaa se siel­tä läm­pö­pum­pul­la takaisin.

    Täs­tä on tul­lut sinul­le pää­hän­pint­ty­mä. Useat CHP-lai­tok­set toi­mi­vat säh­köä tuot­ta­vi­na lauh­de­lai­tok­si­na sil­loin kun läm­pöä ei pal­joa tar­vi­ta (kesä). Lisäk­si vaih­toeh­to­na ei nykyi­sin ole aina kivihiili/kaasulauhdesähkö. Se voi olla yhä useam­min joku pääs­tö­tön säh­kön­tuo­tan­to­muo­to. Näyt­täi­si sil­tä, näin on koko Poh­jo­las­sa (Nord­pool) eikä vain Suomessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  165. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Se kau­ko­läm­mön ran­gais­tus­te­jo tulee sii­tä, että kun teh­dään yhtä­ai­kaa säh­köä jha läm­pöä sitä läm­pöä vero­te­taan kuin oli­si sil­lä kivi­hii­lel­lä teh­ty mel­kein pelk­kää läm­pöä, vaik­ka pitäi­si mita­ta sitä, pal­jon­ko kivi­hiil­tä tai maa­kaa­sua tar­vi­taan enem­män kuin oli­si tar­vit­tu pel­kän säh­kön tuot­ta­mi­seen. Jos taas läm­pö las­ke­taan mereen, se on vero­ton­ta. Tämä nykyi­nen vero­muo­to juu­ri kan­nus­taa eril­li­seen läm­mön­tuo­tan­toon. Vero­tuk­sen kan­nal­ta edul­li­sin­ta oli­si las­kea läm­pö mereen tai mie­luum­min­pie­neen lam­peen ja ottaa se siel­tä läm­pö­pum­pul­la takaisin.

    Kivi­hii­lel­lä­hän teh­dään pää­osin läm­pöä, pait­si kesäl­lä. Saman­lai­nen “ran­gais­tus­ve­ro” (jota se ei ole) on myös Ruot­sis­sa CHP-laitoksissa. 

    Kyl­lä se vaan on vai­ke­aa tämä kivi­hii­len veron nos­to Suo­mes­sa, vaik­ka vero­tus on vain 1/3 Ruot­sin tasos­ta. Ei muu­ta kun aina vaan vero­ja ben­sii­nil­le, mut­ta kivi­hii­leen ei saa koskea !

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Sanon vie­lä ker­ran, että ainoa oikea ener­gian vero­tuk­sen muo­to on hii­li­diok­si­di­ve­ro kai­kil­le hii­li­diok­si­di­pääs­töil­le tai vas­taa­vas­ti pääs­tö­oi­keuk­sien hin­nan kohot­ta­mi­nen jol­le­kin rea­lis­ti­sel­le tasol­la, lähem­mäs sataa euroa ton­nil­ta. Sil­loin ener­gia­muo­to­jen hin­nat muut­tui­si­vat oikeik­si niin kau­ko­läm­mön kuin suo­ran säh­kö­läm­mön­kin osal­ta. Ei tar­vit­si­si spe­ku­loi­da, mikä tuo­tan­to on mar­gi­naa­lis­sa, kun hin­ta­me­ka­nis­mi osoit­tai­si sen aukottomasti.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  166. Count­ry­boy: Useat CHP-lai­tok­set toi­mi­vat säh­köä tuot­ta­vi­na lauh­de­lai­tok­si­na sil­loin kun läm­pöä ei pal­joa tar­vi­ta (kesä). Lisäk­si vaih­toeh­to­na ei nykyi­sin ole aina kivihiili/kaasulauhdesähkö. Se voi olla yhä useam­min joku pääs­tö­tön sähköntuotantomuoto.

    Mil­lä logii­kal­la täs­tä joh­de­taan se ettei kau­ko­läm­mön tuo­tan­toon käy­tet­tyä pri­mää­rie­ner­gi­aa sai­si las­kea oikein, ts. ilman poliit­tis­ta ohjausta?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  167. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sanon vie­lä ker­ran, että ainoa oikea ener­gian vero­tuk­sen muo­to on hii­li­diok­si­di­ve­ro kai­kil­le hii­li­diok­si­di­pääs­töil­le tai vas­taa­vas­ti pääs­tö­oi­keuk­sien hin­nan kohot­ta­mi­nen jol­le­kin rea­lis­ti­sel­le tasol­la, lähem­mäs sataa euroa ton­nil­ta. Sil­loin ener­gia­muo­to­jen hin­nat muut­tui­si­vat oikeik­si niin kau­ko­läm­mön kuin suo­ran säh­kö­läm­mön­kin osal­ta. Ei tar­vit­si­si spe­ku­loi­da, mikä tuo­tan­to on mar­gi­naa­lis­sa, kun hin­ta­me­ka­nis­mi osoit­tai­si sen aukottomasti.

    Olen­ko­han ymmär­tä­nyt jotain vää­rin kun For­tu­min mukaan: “For­tu­min kulut­ta­jil­le myy­mä säh­kö on aina 100 % uusiu­tu­vaa ener­gi­aa, joko vesi­säh­köä tai tuu­li­säh­köä.” Kui­ten­kin tämän saman For­tu­min kulut­ta­jil­le myy­män pääs­töt­tö­män säh­kön hin­ta enem­män tai vähem­män mää­räy­tyy säh­kö­pörs­sis­sä sekoi­tet­tu­na kaik­keen muu­hun pääs­töl­li­seen tuotantoon.

    Eli hin­ta­me­ka­nis­mi käsit­tääk­se­ni joh­taa sii­hen, että vaik­ka ostan hii­li­va­paa­ta säh­köä niin jou­dun mak­sa­maan sii­tä pääs­töl­li­sen säh­kön hin­nan. Eli hin­ta­me­ka­nis­mi on hanurista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.