Kiinan ja ilmastonmuutos

Maa­il­man hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen kas­vu on vain kiih­ty­nyt 2000-luvul­la, vaik­ka nii­den oli mää­rä kään­tyä kas­vuun. Käy­tän IEA:n tilas­to­ja, jot­ka kos­ke­vat vain hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä ilman maan­käy­tön muu­tok­sis­ta tule­via kor­jauk­sia. Raport­tiin pää­see tästä. 

Vuo­des­ta 2000 vuo­teen 2011 maa­il­man hii­li­diok­si­di­pääs­töt kas­voi­vat 34 %. Kii­nas­sa pääs­töt kas­voi­vat 162 % Kii­nan osuus maa­il­man hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen kas­vus­ta oli noin 64 %.  Ilmas­ton kan­nal­ta perin mur­heel­lis­ta. Kii­na ei teh­nyt pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sek­si käy­tän­nös­sä mitään.

Saman­ai­kai­ses­ti Kii­nan osto­voi­ma­kor­jat­tu BKT mel­kein kol­min­ker­tais­tui, joten BKT:n suh­teu­te­tut pääs­töt ale­ni­vat liki 20 %, mut­ta oli­vat sil­ti kak­si ja puo­li­ker­tai­set Suo­meen näh­den. Tuo pääs­töin­ten­si­tee­tin ale­ne­mi­nen on tapah­tu­nut enem­män kuin koko­naan vuo­den 2005 jäl­keen, joten jon­kin­lai­nen suun­nan­muu­tos parem­paan päin on tapahtunut.

Kii­nas­sa on kiin­ni­tet­ty huo­mio­ta ympä­ris­tö­on­gel­miin, mut­ta pää­huo­mio on pai­kal­li­sis­sa ongel­mis­sa, hen­gi­ty­sil­man epä­ter­veel­li­syy­des­sä ja vesien saas­tu­mi­ses­sa. Saas­tut­ta­vaa teol­li­suut­ta ollaan siir­tä­mäs­sä vau­rais­ta ran­nik­ko­kau­pun­geis­ta koh­ti Kii­nan köy­hem­piä sisäosia.

Kii­na lupaa paran­taa toi­min­taan­sa ilmastokysymyksissä

Kii­na on nyt alka­nut ottaa aske­lia myös ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nan suun­taan. Kun Kii­nas­sa jotain pää­te­tään, jotain myös tapahtuu.

Pal­jon siel­lä on teh­ty­kin. On asen­net­tu val­ta­vas­ti tuu­li- ja aurin­ko­voi­maa. Nii­den, joi­den mie­les­tä ydin­voi­ma on rat­kai­su, pitäi­si olla tyy­ty­väi­siä. Maas­sa on raken­teil­la kol­mi­sen­kym­men­tä noin tuhan­nen megawa­tin ydinvoimalaa.

Kii­nan poli­tiik­ka on kui­ten­kin ollut hyvin teho­ton­ta, kos­ka sii­tä on puut­tu­nut koko­nai­suus. Yhtääl­lä teh­dään pal­jon ja toi­saal­la haas­ka­taan sil­mit­tö­mäs­ti. Tätä voi ver­ra­ta taloon, jos­sa on kol­me ikku­na­nauk­koa ilman lasia. Tal­vi on tulos­sa, joten jotain pitäi­si teh­dä. Pai­kal­le toi­mi­te­taan kol­me lasi­ruu­tua, mut­ta sen sijaan, että jokai­seen ikku­naan lai­tet­tai­siin yksin­ker­tai­nen lasi, yhteen lai­te­taan hie­no kol­min­ker­tai­nen ja kak­si muu­ta jäte­tään ilman lasia.

Kii­na on nyt luvan­nut maa­il­mal­le ja ennen kaik­kea itsel­leen, että sen pääs­töin­ten­si­teet­ti las­kee vuo­des­ta 2005 vuo­teen 2020 40 – 45 pro­sent­tia. Täs­tä on vuon­na 2011 jo toteu­tu­nut 20 %, joten seu­raa­vien yhdek­sän vuo­den aika­na pitäi­si inten­si­tee­tin las­kea vie­lä noin 25 %. Kun kii­na­lai­set kuvit­te­le­vat tuo­tan­non nouse­vat liki kak­sin­ker­tai­sek­si (mihin en usko), tar­koit­tai­si tämä, että abso­luut­ti­ses­ti pääs­töt kas­vai­si­vat vie­lä noin 40 % vuo­des­ta 2011 vuo­teen 2020. Kii­na­lai­set voi­vat pitää tätä oikeu­tet­tu­na, sil­lä onhan heil­lä­kin oikeus rikas­tua, mut­ta maa­pal­lo ei tätä kestä.

Kii­nas­sa käyn­nis­te­tään parai­kaa pääs­tö­kaup­pa­ko­kei­lu­ja tavoit­tee­na saa­da aikaan maan­laa­jui­nen pääs­tö­kaup­pa vuo­teen 2016 men­nees­sä, siis aika nopeas­ti ver­rat­tu­na sii­hen, miten kau­an EU:n pääs­tö­kau­pan käyn­nis­tä­mi­nen on kes­tä­nyt. Hekin ovat havah­tu­neet poli­tiik­kan­sa tehot­to­muu­teen, tuo­hon kol­men ikku­na­ruu­dun ongelmaan.

Oma poliit­ti­nen veik­kauk­se­ni on, että Kii­nan hii­li­diok­si­di­pääs­töt kas­va­vat hitaam­min kuin on ole­tet­tu. Tämä ei joh­du Kii­nan kas­va­nees­ta vas­tuun­tun­nos­ta, vaan yksin­ker­tai­ses­ti sii­tä, että he havah­tu­vat sii­hen, että on kovin epäit­se­käs­tä eri­kois­tua saas­tut­ta­vaan tuo­tan­toon. Puh­taan ja ter­veel­li­sen ympä­ris­tön arvos­tus kas­vaa, kun elin­ta­so nousee. Ener­gia­val­tais­ta teol­li­suut­ta ale­taan sysiä muu­al­le. Kii­nan luvut kau­nis­tu­vat, mut­ta maa­il­ma ei sii­tä pelas­tu, kos­ka pääs­töt siel­lä muu­al­la vas­taa­vas­ti kas­va­vat. Lisäk­si on kaik­ki syyt olet­taa, että Kii­nan rake­tin­omai­nen kas­vu hidas­tuu, kun väkeä ei pys­ty enää siir­ty­mään kiih­ty­väl­lä vauh­dil­la maal­ta kaupunkeihin.

Lisää­kö hii­li­vuo­to glo­baa­le­ja pääs­tö­jä?

Lisää­kö teol­li­suu­den siir­ty­mi­nen Euroo­pas­ta Kii­naan ympä­ris­tö­pääs­tö­jä? Näin voi­si olet­taa käy­vän, kun Kii­nan pääs­töin­ten­si­teet­ti on kol­min­ker­tai­nen EU:n pääs­töin­ten­si­teet­tiin näh­den. Ei pidä ver­ra­ta koko kan­san­ta­louk­sia vaan uut­ta teol­li­suut­ta Euroo­pas­sa lak­kau­tet­ta­vaan, yleen­sä van­haan teol­li­suu­teen näh­den. Tai vaik­ka uut­ta teol­li­suut­ta uuteen.

Vil­le Nii­nis­tö jär­jes­ti muu­ta­ma viik­ko sit­ten teol­li­suus­se­mi­naa­rin clean­tec­hin mah­dol­li­suuk­sis­ta Suo­mes­sa. Siel­lä elin­kei­noe­lä­män edus­ta­jat sanoi­vat, että Kii­nas­sa ei teh­dä enää huo­noa ja saas­tut­ta­vaa tuo­tan­toa, vaan uusi teol­li­suus on var­sin kor­kea­ta­sois­ta, aivan euroop­pa­lais­ta tasoa. Kun sai­si kii­nas­sa ne van­hat val­tiol­li­set teh­taat sul­je­tuk­si kuten teh­tiin Itä-Euroopassa.

92 vastausta artikkeliin “Kiinan ja ilmastonmuutos”

  1. > Kun kii­na­lai­set kuvit­te­le­vat tuo­tan­non nouse­vat liki kak­sin­ker­tai­sek­si (mihin en usko), tar­koit­tai­si tämä, että abso­luut­ti­ses­ti pääs­töt kas­vai­si­vat vie­lä noin 40 % vuo­des­ta 2011 vuo­teen 2020. Kii­na­lai­set voi­vat pitää tätä oikeu­tet­tu­na, sil­lä onhan heil­lä­kin oikeus rikas­tua, mut­ta maa­pal­lo ei tätä kestä.

    > Hekin ovat havah­tu­neet poli­tiik­kan­sa tehot­to­muu­teen, tuo­hon kol­men ikku­nan­ruu­dun ongelmaan.

    > Kii­nan luvut kau­nis­tu­vat, mut­ta maa­il­ma ei sii­tä pelas­tu, kos­ka pääs­töt siel­lä muu­al­la vas­taa­vas­ti kasvavat.

    Onko Suo­mi ja Euroop­pa jo havah­tu­nut sii­hen, että vaik­ka esmer­kik­si tuu­li­voi­ma­loi­ta raken­ne­taan run­saas­ti, fos­sii­lis­ten kulu­tuk­sen vähen­tä­mi­nen ei ete­ne samaa tah­tia, eten­kään jos ote­taan huo­mioon, että Euroop­pa ja muut rik­kaat ovat pal­jol­ti ulkois­ta­neet fos­sii­lis­ten polt­toa esim. Kii­naan. Rik­kaat maat­han pal­jol­ti osta­vat nuo Kii­nan kas­vua kirit­tä­vät ja maa­pal­lon ilmaa saas­tut­ta­vat tuotteet.

    Olen­ko ymmär­tä­nyt oikein, että Suo­men vih­reät­kin vaa­ti­vat jat­ku­vaa talous­kas­vua talou­tem­me toi­mi­vuu­den ja kil­pai­lu­ky­vyn takaa­mi­sek­si? Kai pus­kem­me jat­kos­sa­kin likai­sim­man tuo­tan­non Kii­nan ja mui­hin mai­dän lail­lam­me mate­ri­aa­li­sen kulu­tuk­sen kas­vus­ta kiin­nos­tu­nei­siin kehitysmaihin.

    Tar­koi­tan täl­lä siis sitä, että mekin olem­me valit­se­miem­me kulu­tus­tot­tu­mus­ten ja kaup­pa­po­li­tii­kan vuok­si osal­tam­me vas­tuus­sa Kii­nan ja mui­den mai­den pääs­töis­tä. Euroo­pan muu­tok­set ovat tois­tai­sek­si aika kos­meet­ti­sia, kun ottaa huo­mioon, että samaan aikaan pyri­tään kiih­dyt­tä­mään kulu­tus­ta ja kas­vat­ta­maan maa­il­man­kaup­paa sol­mi­mal­la vapaa­kaup­pa­so­pi­muk­sia ilman mikään­lai­sia (tai aina­kaan mer­kit­tä­viä, en oikein tie­dä) sidok­sia nii­den tuot­ta­mien hait­to­jen vähentämiseen.

  2. Tuo pääs­töin­ten­si­tee­tin ale­ne­mi­nen on tapah­tu­nut enem­män kuin koko­naan vuo­den 2005 jäl­keen, joten jon­kin­lai­nen suun­nan­muu­tos parem­paan päin on tapahtunut.

    Kii­nan ilmoit­ta­mat talous­kas­vu­lu­vut vuo­sil­le 2006 ja 2007 ovat hyvin poik­keuk­sel­li­sen kor­keat, eivät­kä vas­taa yleis­tä tren­diä, joten las­kin vuo­den 2008 alus­ta vuo­den 2011 lop­puun ja täl­le neli­vuo­tis­kau­del­le sain CO2-pääs­tö­jen kas­vuk­si 47% (Yhdys­val­to­jen ener­gia­vi­ras­ton luvut) ja talous­kas­vuk­si 41%. Eli päin­vas­tai­sen tuol­le väittämällesi.

    Entä las­kee­ko Kii­na itse inten­si­tee­tin muu­tok­sen PPP-BKT:ssa vai nomi­naa­li­ses­sa? Veik­kaan jäl­kim­mäis­tä, sil­lä se on Kii­nal­le edullisempaa.

    Pal­jon siel­lä on teh­ty­kin. On asen­net­tu val­ta­vas­ti tuu­li- ja aurin­ko­voi­maa. Nii­den, joi­den mie­les­tä ydin­voi­ma on rat­kai­su, pitäi­si olla tyy­ty­väi­siä. Maas­sa on raken­teil­la kol­mi­sen­kym­men­tä noin tuhan­nen megawa­tin ydinvoimalaa.

    Edel­leen, ne mit­ta­suh­teet, kom­men­toi tätä graa­fia nume­roin älä mie­li­ku­val­li­ses­ti pal­jon on teh­ty­kin: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/61/Electricity_Production_in_China.svg/1000px-Electricity_Production_in_China.svg.png

    Uskot Kii­nan voi­mak­kaan kas­vun tait­tu­van täl­lä vuo­si­kym­me­nel­lä. Merk­ke­jä täl­lai­ses­ta tren­dis­tä ei näy edel­lis­ten vuo­sien luvuis­ta. Useim­mat arviot, joi­ta itse olen luke­nut, arvioi­vat kas­vun tasaan­tu­van vas­ta 2030-luvul­la. CIA:n vuo­den 2011 tilas­ton mukaan Kii­nan urba­ni­soi­tu­mi­sas­te oli 50,6% joten raken­net­ta­vaa riit­tää vuo­sik­si eteen­päin ja kon­su­me­ris­ti­nen luok­ka laa­je­nee ja vau­ras­tuu ja esi­mer­kik­si autois­tuu vie­lä huo­mat­ta­vas­ti nykyi­ses­tään. Mai­nit­se­ma­si “likai­nen teol­li­suus” muo­dos­taa vain osan Kii­nan talou­des­ta ja pääs­töis­tä eikä sil­lä yksis­tään ole niin suur­ta vai­ku­tus­ta kuin mitä esi­tät. Kaik­kein suu­rin leik­kaus­va­ra oli­si teo­rias­sa ener­gia­te­hok­kuu­des­sa, mut­ta sii­tä on vähän­lai­ses­ti todel­li­sia näyttöjä.

    Mut­ta sinä uskot vakaas­ti Kii­naan (toi­sin kuin esi­mer­kik­si republi­kaa­nei­hin), tämä on tul­lut sel­väk­si. Maa­han, joka teloit­taa tuhan­sia kan­sa­lai­si­aan joka vuo­si, sen­su­roi anka­ras­ti tie­don­kul­kua, myös Kii­nan oras­ta­van ympä­ris­tö­liik­keen vies­tin­tää ja jon­ka hal­lin­to perus­tuu suu­rel­ta osal­taan eli­mel­li­ses­ti pro­pa­gan­daan ja kor­rup­toi­tu­nei­siin val­lan ver­kos­toi­hin. Itsel­le­ni jää mys­tee­rik­si, miten Kii­nan toi­min­ta esi­mer­kik­si Var­so­van kokouk­ses­sa voi täl­lais­ta uskoa kas­vat­taa tai edes ylläpitää.

    Pidem­pi kom­men­toin­ti meni­si aiem­man ket­jun kom­ment­tien tois­te­luk­si, joten viit­taan lopuk­si vain niis­sä esi­tet­tyi­hin kysy­myk­siin ja argumentteihin.

  3. Kii­nan roo­li on todel­la rat­kai­se­va kun CO2-pääs­tö­jä pyri­tään saa­maan kuriin. Olen­nais­ta on kui­ten­kin huo­ma­ta, että myös me osta­mam­me näi­tä fos­sii­li­sel­la ener­gial­la tuo­tet­tu­ja tuot­tei­ta aivan älyt­tö­män hal­val­la. Elekt­ro­niik­ka­ro­mua tulee vuo­des­sa noin 20 kg/henki ja teks­tii­li­jä­tet­tä suu­rin piir­tein saman ver­ran. Kun ote­taan tämä kulu­tus huo­mioon, lie­nee euroop­pa­lais­ten CO2-pääs­töt/­hen­ki vie­lä sel­väs­ti Kii­naa suu­rem­mat joh­tuen kor­keas­ta kulu­tus­ta­sos­ta ver­rat­tu­na Kii­na­lai­siin. samoin euroop­pa­lai­set mat­kus­ta­vat tie­tääk­se­ni enem­män kuin kiinalaiset.

    Lop­pu­jen lopuk­si pääs­tö­jä ei pitäi­si las­kea pel­käs­tään hen­keä koh­ti, olen­nais­ta­han on koko­nais­pääs­töt maa­il­mas­sa. Esi­mer­kik­si Thai­maan pääs­töt (eräs Oden kehu­ma maa) ovat noin vii­sin­ker­tai­set Suo­meen ver­rat­tu­na, vaik­ka ovat­kin noin 40% suo­ma­lai­sen pääs­töis­tä (65 milj asu­kas­ta vs. 5 mil­joo­naa asu­kas­ta). Samoin pin­ta-alaa koh­ti Thai­maan pääs­töt ovat noin kol­min­ker­tai­set. Lisäk­si tie­tys­ti pitäi­si ottaa huo­mioon maan hii­li­va­ran­to­jen lisään­ty­mi­nen, jos­ta Thai­maan koh­dal­la minul­la ei ole tietoja.

    Kyl­lä Kii­nas­sa jota­kin toi­voa parem­paan kään­ty­mi­ses­tä kui­ten­kin on. Ilman laa­tuun on alet­tu kiin­nit­tää huo­mio­ta ja Kii­nas­sa met­sä­pin­ta-ala kas­vaa laa­jo­jen met­si­tys­oh­jel­mien vuok­si. Näi­tä ovat mm. Green Wall/Billion trees to desert ohjel­mat. Tätä­kin jot­kut vih­reät tie­tys­ti arvos­te­le­vat bio­di­ver­si­tee­tin vähenemisestä.

    http://www.btdesert.org/eng

  4. Juho Laa­tu:
    Onko Suo­mi ja Euroop­pa jo havah­tu­nut sii­hen, että vaik­ka esmer­kik­si tuu­li­voi­ma­loi­ta raken­ne­taan run­saas­ti, fos­sii­lis­ten kulu­tuk­sen vähen­tä­mi­nen ei ete­ne samaa tah­tia, eten­kään jos ote­taan huo­mioon, että Euroop­pa ja muut rik­kaat ovat pal­jol­ti ulkois­ta­neet fos­sii­lis­ten polt­toa esim. Kiinaan.

    http://www.tuulivoimayhdistys.fi/teollinen

    Loka­kuun lop­pu 2013, 366 MW tuulivoimaa.

    Vuo­den 2012 lopus­sa tuu­li­voi­ma­loi­ta oli 163 kap­pa­let­ta ja nii­den yhteen­las­ket­tu teho oli 288 MW.

    Vuo­den 2011 lop­puun men­nes­sä Suo­mes­sa oli 130 tuu­li­voi­ma­laa, joi­den yhteen las­ket­tu teho oli 197 MW

    Tuu­li­voi­ma on vas­ta­tuu­les­sa, kos­ka sitä ei halu­ta min­ne­kään. Aina on jokin taho, jol­le se ei kel­paa. Esteet­ti­set syyt, lin­tu­jen kuo­le­mat, alu­een luon­toar­vot jne jne.

    Aina­kin Suo­mes­sa tuu­li­voi­man raken­ta­mi­nen on tois­tai­sek­si näper­te­lyä. Byro­kra­tia jar­rut­taa toki jon­kin ver­ran, mut­ta suu­rin vas­tus­tus tai­taa tul­la ihan suu­rel­ta ylei­söl­tä ja kansalaisjärjestöiltä.

    Myös puo­lus­tus­voi­mien tut­kat ovat esteenä.

    Kun alkaa ynnää­mään näi­tä eri­asioi­ta tuu­li­voi­man ympä­ril­lä, niin ehkä­pä ne kui­ten­kin sopi­vat par­hai­ten kau­ak­si merelle. 

    Jos aja­tel­laan ener­gian­tuo­tan­toa koko­nai­suu­te­na, niin pitäi­si panos­taa sel­lai­siin, jot­ka ovat yksin­ker­tai­sia, hal­po­ja ja nii­den koko elin­kaa­ri on hyvä ilmas­tol­le ja ympäristölle.

  5. Kii­nan hal­lin­to on ratio­naa­li­sem­paa kuin mones­sa muus­sa maas­sa, kos­ka joh­dos­sa on pää­osin insi­nöö­ri­kou­lu­tuk­sen saa­nut­ta porukkaa. 

    Esim. Suo­men hal­li­tuk­ses­sa aika har­val­la on vah­va luon­non­tie­teel­li­nen osaa­mi­nen. Yksit­täi­sen kan­sa­lai­sen kuun­te­le­mi­sen kan­nal­ta Suo­men tapa vali­ta päät­tä­jät on vahvempi. 

    Kii­na kat­soo ole­van­sa niin köy­hä, että sys­tee­mi­te­hok­kuus on tär­keäm­pää kuin yksit­täis­ten kan­sa­lais­ten kuun­te­le­mi­nen. Kun Kii­na vau­ras­tuu yhä suu­rem­pi osa tup­paa ole­maan tois­ta mieltä. 

    Euroo­pan hal­lin­to ja talous­krii­si on osit­tain seu­raus­ta sen hal­lin­to­jen kyvyt­tö­myy­des­tä hah­mot­taa moni­mut­kai­sia sys­tee­mei­tä. Hal­lin­not taas eivät hah­mo­ta moni­mu­kai­sia sys­tee­mei­tä, kos­ka nii­tä ei ole ensi­si­jai­ses­ti sel­lais­ten kyky­jen perus­teel­la valit­tu, vaan kyky­jen­sä kuun­nel­la kan­sa­lai­si­aan perusteella.

    Osmo kir­joit­taa blo­giin­sa sys­tee­mia­na­lyy­sia, kos­ka osaa. Näyt­tää sil­tä, että suu­rel­la osal­la kan­san­edus­ta­jis­ta vas­taa­vaa tai­toa ei ole. Näin on luon­nol­lis­ta, että Osmo arvos­taa Kii­nan hal­lin­non kykyä sys­tee­mia­na­lyy­siin, vaik­kei yhtä pal­jon arvos­tai­si hei­dän kyky­ään kuun­nel­la kansalaisiaan.

    Anne­tun jär­jes­tel­män toi­meen­pa­no on tie­tys­ti ver­rat­to­man pal­jon tehok­kaam­paa, jos kan­sa­lai­sia ei kun­nel­la. Eri asia sit­ten kuin­ka pal­jon täl­lai­nen jär­jes­tel­mä sit­ten pal­ve­lee yksit­täi­sen kan­sa­lai­sen tar­pei­ta ver­rat­tu­na län­si­mai­seen tapaan, jos­sa asian­osai­sia kuun­nel­laan ennen uuden jär­jes­tel­män toimeenpanoa.

  6. Inten­si­tee­te­teil­lä ei ole mitään mer­ki­tys­tä. Jos hii­li­diok­si­di­pääs­töt vai­ku­ta­vat ilmas­ton­muutk­seen vain mää­rä rat­kai­see. Lop­pu on vain poli­tiik­kaa. Ketä saa saas­tut­taa ja ketä on syyl­li­nen jne..Kuka mak­saa. Kai kii­na­lai­sil­la on oikeus vau­ras­tua. Kai­ke­ti suo­mai­lai­sel­la työt­tö­mäl­lä on oikeus työ­hön. Vaik­ka kyl­lä työt­tö­myys on tääl­lä hyvin koti­ku­tois­ta eikä kii­nan syy. Meil­lä halu­taan pitää yllä raken­tei­ta ja kor­kea­ta ihmi­siä ulos lyö­vää verotusta.
    Kii­na on saa­vut­ta­nut ja men­nyt yli mei­dän hii­li­ja­lan­jäl­kem­me. Siel­lä ei ole saa­vu­tet­tu hyvin­voin­tia tai demo­kra­ti­aa. Tämä on teh­ty vih­rei­den­kin tuel­la. Kii­naan on sii­ret­ty pal­jon teol­li­suut­ta, jota tääl­lä ei ole enää kan­nat­ta­nut pitää.
    Var­maa on että kii­na­lai­sil­la on sel­lais­ta ter­vet­tä itsek­kyyt­tä. He pitä­vät var­mas­ti oikeuk­sis­taan kiin­ni jokai­seen hii­li­ton­niin tai naa­pu­ri­maan saa­riin, vaik­ka väkivalloin.

    PS: Kun olet­te saa­neet aikaan esim tämä älyn­vä­läys mit­ta­rei­den vaih­don, joka mak­soi sato­ja mil­joo­nia. Kyse­le moni­ko on käy­nyt tutus­tu­mas­sa het­kel­li­seen kulu­tuk­seen­sa. Eu:n lois­to­saa­vutk­sia tämä­kin. Ehkä oli­si voi­nut olla vai­kut­ta­vam­pia­kin rahan­käyt­tö koh­tei­ta. Tosin täl­lä on tar­koi­tus teh­dä säh­köyh­tiöil­le rahaa.

    1. Ei kai kukaan ole väit­tä­nyt, että Kii­na oli­si pääs­töis­sä asu­kas­ta koh­den men­nyt mei­dän (Suo­mi) ohi. Sii­hen on vie­lä matkaa.

  7. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Jos aja­tel­laan ener­gian­tuo­tan­toa koko­nai­suu­te­na, niin pitäi­si panos­taa sel­lai­siin, jot­ka ovat yksin­ker­tai­sia, hal­po­ja ja nii­den koko elin­kaa­ri on hyvä ilmas­tol­le ja ympäristölle. 

    Minun aja­tus­mal­li­ni läh­tee sii­tä, että ener­gia­po­li­tii­kas­sa ensi­si­jais­ta oli­si vähen­tää fos­sii­lis­ten polt­toa. Täl­lä tar­koi­tan mm. sitä, että jos Euroop­pa raken­taa tuu­li­voi­maa run­saas­ti, mut­ta sen kulut­ta­mat tava­rat tuo­te­taan saas­tut­tavs­ti Kii­nas­sa tai muis­sa mais­sa, en anna Euroo­pal­le kovin kor­kei­ta pis­tei­tä. Pelk­kä vih­reä toi­ve sii­tä, että tuu­li­voi­man lisää­mi­nen saat­tai­si jos­kus vähen­tää fos­sii­lis­ten polt­toa meil­lä ja muu­al­la ei rii­tä. Pahim­mil­laan tuu­li­voi­ma­kin voi aiheut­taa vain lisä­ra­si­tet­ta luonnolle.

  8. Kii­nan tilan­ne on sii­nä mie­les­sä hyvä, että siel­lä voi­daan siir­tyä suo­raan van­han­ai­kai­ses­ta tuo­tan­nos­ta huip­pu­mo­der­niin tuo­tan­toon, mut­ta sil­ti yleen­sä van­hat­kin teh­taat toi­mi­vat vii­mei­seen saak­ka, sil­lä niis­sä on kiin­ni jon­kun pää­omaa ja joi­den­kin työ­paik­ko­ja. Mie­leen tulee euroop­pa­lais­ten hii­li­kai­vos­ten sul­ke­mi­sen vaikeus.

    Se, mitä län­nes­sä voi­tai­siin kui­ten­kin teh­dä asian vauh­dit­ta­mi­sek­si, oli­si laa­tu­kri­tee­rien mää­rää­mi­nen Kii­nas­ta (ja muu­al­ta­kin) tuo­duil­le tuot­teil­le. Itsel­le­ni­kin on jo ker­ty­nyt aika­moi­nen mää­rä kii­na­lai­sia työ­ka­lu­ja, jot­ka joko hajoa­vat paril­la käyt­tö­ker­ral­la, ovat niin mit­tae­pä­tark­ko­ja, että niil­lä ei tee mitään tai sit­ten ovat muu­ten vain susia. Hal­pa­hal­lit­han ovat tätä metal­li­teol­li­suu­den työ­ka­lu­roi­naa pul­lol­laan. Kysy­mys ei ole kers­ka­ku­lu­tuk­ses­ta vaan täy­sin jär­jest­tö­mäs­tä tuotannosta.

    Tuon­nin koh­tee­na ole­vil­la mail­la pitäi­si olla oikeus mää­rä­tä tuon­ti­ta­va­ran tuot­teil­le sekä tuo­tan­non pääs­tö­ra­jat, että työ­olo­suh­tei­den ja palk­ko­jen mini­mi­ra­jat. Tämä tuki­si sekä työ­paik­ko­jen säi­ly­mis­tä Euroo­pas­sa että muu­tos­ta Kii­nas­sa. Aja­tus ei ole ihan mah­do­ton sil­lä onhan nor­sun­luu­ta ja kis­san­nah­kaa sisäl­tä­vien tuot­tei­den­kin tuon­ti kiel­let­ty — täl­lai­set kiel­lot­han kuvas­ta­vat euroop­pa­lai­sia arvo­ja. Mik­si sit­ten ei voi­si olla tuot­teen pääs­tö­ta­soon liit­ty­viä kiel­to­ja samal­la tavalla?

  9. Kii­nan talous­kas­vu vetä­nee peräs­sään Intian. CO2-pääs­töt tule­vat kas­va­maan vie­lä rajusti.

  10. Kii­na on kei­hään­kär­ki. Intia tulee peräs­sä. Intia tai­taa olla nyt jo kol­man­te­na CO2 pääs­töis­sä vaik­ka bkt ja bkt/asukas ovat rei­lus­ti alle puo­let Kii­nan vastaavasta. 

    Kii­na on saa­nut väki­lu­vun kas­vun tait­tu­maan bru­taa­leil­la kei­noil­la ja koh­taa van­he­ne­van väes­tön tuo­mat ongel­mat toi­sin kuin Intia. Intian väki­lu­ku ohit­taa Kii­nan 2020 ja sen odo­te­taan kas­va­van 1.6 mil­jar­diin 2050 men­nes­sä. Intial­ta voi myös odot­taa talous­kas­vua ja hii­len käy­tön kas­vua. Tosin bkt/asukas ei tule para­ne­maan samaa tah­tia kuin Kiinassa. 

    En näe mitään syy­tä toiveikkuuteen. 🙁

  11. Ton­ni käteen: Kii­nan hal­lin­to on ratio­naa­li­sem­paa kuin mones­sa muus­sa maas­sa, kos­ka joh­dos­sa on pää­osin insi­nöö­ri­kou­lu­tuk­sen saa­nut­ta porukkaa. 

    Var­sin­kin kes­kus­hal­lin­to on ratio­naa­lis­ta. Kii­nas­sa on esim. jo kym­men­kun­ta vuot­ta ollut voi­mas­sa hyvin­kin moder­ni, tosin auk­koi­nen ylim­män tason ympäristölainsäädäntö.

    Ton­ni käteen: Anne­tun jär­jes­tel­män toi­meen­pa­no on tie­tys­ti ver­rat­to­man pal­jon tehok­kaam­paa, jos kan­sa­lai­sia ei kunnella.

    Ongel­ma­na on kui­ten­kin juu­ri tämä, sil­lä totet­ta­vil­la tasoil­la sanan “ratio” mer­ki­tys on aivan eri­lai­nen: Jos lain­sää­dän­tö mah­dol­lis­taa hyvät bis­nek­set min­kä tahan­sa tasoi­sil­le (kom­mu­nis­ti­sil­le) kol­lek­tii­vio­li­gar­keil­le, se pis­te­tään toi­mek­si heti. Maa­ta yri­tyk­sil­le on löy­ty­nyt, kuten esim. Sto­ra Enso tie­tää. Jos taas lain­sää­dän­tö ei ole ollut näil­le suo­tui­saa, lakia ei pan­na toimeen.

    Tähän ris­ti­rii­tai­seen ja tehot­to­maan verk­koon kutou­tu­vat mukaan armei­jan (kommunisti)johdon omat bisnekset. 

    Äsket­täi­nen Kii­nan puo­lue­ko­kous antoi löy­sää val­tio­ka­pi­ta­lis­ti­sen mark­ki­na­ta­lou­den suun­taan, mut­ta piti kiin­ni kom­mu­nis­ti­puo­lu­een yksin­val­las­ta. Tämä tar­koit­taa että, monen­ta­soi­set kom­mu­nis­ti­set kaa­de­rit hal­lit­se­vat. Tämä vähän huo­les­tut­taa, sil­lä kyl­lä demo­kra­tiois­sa anne­taan useam­pien kuk­kien kuk­kia ja joh­ta­jien vaih­ta­mi­nen on joustavampaa.

    Toi­vo­tan Kii­nal­le ja Maa­pal­lol­le suo­tui­saa kehitystä!

  12. Mut­ta pitä­nee paik­kan­sa, että Kii­nan pääs­töt asu­kas­ta koh­den ovat jo suu­rem­mat kuin EU:n (EU 27). Suo­men osal­ta ei yleen­sä ote­ta huo­mioon met­siem­me hii­li­nie­lua. HS:n graa­fin mukaan pääs­töt ovat ko. ajan­jak­so­na kas­va­neet nime­no­maan Kii­nas­sa ja ns. muus­sa maa­il­mas­sa. EU:n koh­dal­la suun­taus on ollut laskeva.

    Ja olem­me­ko vas­tuus­sa Kii­nan hol­tit­to­mis­ta pääs­töis­tä, voi­daan ollaan mon­taa mieltä. 

    Ja eri­kois­ta on, että kai­kil­la muil­la pait­si suo­ma­lai­sil­la on oikeus rikastua?

  13. Täy­tyy täs­sä muis­tut­taa, että Kii­na ei ole mikään yksi kie­li­ko­ko­nai­suus mei­dän suo­ma­lais­ten kan­nal­ta aja­tel­tu­na (Kii­nas­sa kie­lel­li­nen ero on suu­rem­pi kuin Suo­mes­sa esim. savon ja kir­ja­kie­len välil­lä). Esim. shang­hai­lai­nen ja pekin­gi­läi­nen eivät ymmär­rä toi­sis­taa yhtään mitään puhe­kie­lel­lä kes­kus­tel­les­saan. Mut­ta kir­joi­te­tuil­la perus­mer­keil­lään osaa­vat tois­ten­sa kans­sa kommunikoida.

  14. Kii­nan CO2-pääs­töt hen­keä koh­den ohit­ti­vat juu­ri EU:n CO2-pääs­töt hen­keä koh­den. On ehkä ymmär­ret­tä­viä syi­tä mik­si suo­mes­sa on eu:ta kes­ki­mää­rin kor­keam­pia pääs­tö­jä. Tääl­lä kai­ke­ti pitää läm­mit­tää hie­man enemmän.

    No täs­tä kii­nan, intian ja usa:n ym kas­va­vis­ta pääs­töis­tä voi­daan kui­ten­kin vetää sel­vän johtopäätös.

    Kamp­pai­lu hii­li­diok­si­pääs­töis­tä rat­kais­taan jos­sain muu­al­la kuin suo­mes­sa. Toki kan­nat­taa pysyä kehi­tyk­ses­sä muka­na ja men­nä eteen­päin, mut­ta has­si­lais­ten munauk­sia ei kan­na­ta enää toistaa.

    Esi­tän aivan säh­kö­asen­ta­ja­ta­son lyhyt­nä­köi­sen ennus­tuk­sen. Joka ei perus­tu kor­kei­den vih­rei­den, mei­dän kus­ta­nuk­sel­la elä­vien älyk­käi­den vir­ka­mie­hien aivoi­tuk­siin. “vaik­ka kai­kes­ta älys­tä huo­li­mat­ta miten tilan­ne suo­mes­sa voi olla tämä”.
    Kii­na tulee pää­ty­mään väki­val­tai­seen sisäi­seen kamp­pai­luun, jos­sa­kin lähi­his­to­rian vai­hees­sa. Toi­vot­ta­vas­ti lyhyeen.

  15. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suo­men pääs­töt ovat kui­ten­kin 50 % suu­rem­mat kuin Kiinan.

    Mut­kat suo­rik­si vaan.. Vih­rei­den argu­men­toin­ti tuo väis­tä­mät­tä mie­leen väit­te­lyn usko­vais­ten kans­sa. Se taas on kuin pelai­si shak­kia pulun kans­sa: pulu kaa­taa nap­pu­lat, pas­koo peli­lau­dal­le ja rien­tää sit­ten kehu­maan kave­reil­leen kuin­ka voit­ti ottelun.

  16. Andy: Itsel­le­ni­kin on jo ker­ty­nyt aika­moi­nen mää­rä kii­na­lai­sia työ­ka­lu­ja, jot­ka joko hajoa­vat paril­la käyt­tö­ker­ral­la, ovat niin mit­tae­pä­tark­ko­ja, että niil­lä ei tee mitään tai sit­ten ovat muu­ten vain susia. 

    Kysy­mys ei ole kers­ka­ku­lu­tuk­ses­ta vaan täy­sin jär­jest­tö­mäs­tä tuotannosta. 

    Jos ne ovat niin jär­jet­tö­miä, niin mik­si sinul­la on kii­na­lai­sia hal­pa­työ­ka­lu­ja eikä Bahcon noin 10-ker­tai­ses­ti mak­sa­via laatutyökaluja?

  17. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suo­men pääs­töt ovat kui­ten­kin 50 % suu­rem­mat kuin Kiinan.

    Kan­sal­li­nen häpeä, Suo­mi on ympä­ris­ti­ri­kol­li­suu­den kär­ki­maa, sur­kea rois­to­val­tio. Ympä­ris­tö­tie­toi­suu­den kan­nal­ta kehitysmaa.
    Siir­re­tään vii­mei­set­kin teol­li­suus­lai­tok­set Suo­mes­ta Kii­naan, las­ke­taan asun­to­jen läm­pö­ti­la 12 astee­seen ja köyh­dy­te­tään kan­saa niin pal­jon, että että saa­daan tuo epä­suh­ta korjattua.

  18. Peli on mene­tet­ty. Kes­kus­tel­kaa kadun­mie­hen kans­sa ja tör­määt­te vie­lä­kin hyvin usein asen­tee­seen, että ilmas­to ei muu­tu, ja jos muut­tui­si­kin, niin ei ihmi­sen vai­ku­tuk­ses­ta, ja vaik­ka ihmi­nen oli­si­kin vai­kut­ta­va teki­jä, niin ei yksit­täi­sen ihmi­sen teot mitään auta, ja sitä pait­si ilmas­ton­muu­tos on Suo­mel­le hyväk­si jne. Toi­sin sanoen ihmi­set eivät halua muut­taa mitään, vaan kik­sit saa­daan kai­kes­ta kei­no­te­koi­ses­ta ja vahin­gol­li­ses­ta kulu­tus­ta­va­ra­pas­kas­ta ja vahin­gol­li­sis­ta pal­ve­luis­ta (mat­kai­lu). Ne, joil­la on edes oma­tun­to, koit­ta­vat banaa­nin­kuo­ria kom­pos­toi­mal­la lie­vit­tää syyl­li­syy­den­tun­toa. Kii­na­lai­set, intia­lai­set ja mitä näi­tä onkaan tus­kin ovat mei­tä kum­mem­pia asen­teil­taan, joten se siitä.

  19. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suo­men pääs­töt ovat kui­ten­kin 50 % suu­rem­mat kuin Kiinan.

    …mut­ta on tähän help­po­kin rat­kai­su: luo­vu­taan itse­näi­syy­des­tä ja lii­ty­tään Kiinaan.
    5 milj. örvel­tä­vän ja syn­ti­sen suo­mi-asuk­kaan lisäys ei hei­lau­ta Kii­nan erin­omais­ta mai­net­ta ja Suo­mi pää­see eroon kysee­na­lai­ses­ta kun­nias­ta olla paha­pääs­töi­nen valtakunta…
    Suomi-kanton?

  20. Ton­ni käteen: Osmo kir­joit­taa blo­giin­sa sys­tee­mia­na­lyy­sia, kos­ka osaa. Näyt­tää sil­tä, että suu­rel­la osal­la kan­san­edus­ta­jis­ta vas­taa­vaa tai­toa ei ole. Näin on luon­nol­lis­ta, että Osmo arvos­taa Kii­nan hal­lin­non kykyä sys­tee­mia­na­lyy­siin, vaik­kei yhtä pal­jon arvos­tai­si hei­dän kyky­ään kuun­nel­la kansalaisiaan.

    Mis­tä on peräi­sin käsi­tys, että joten­kin arvos­tai­sin Kii­nan nyky­hal­lin­toa? Täs­sä pos­tauk­ses­sa en puhu­nut ihmi­soi­keuk­sis­ta, kos­ka piti puhua ilmas­ton­muu­tok­ses­ta. En myös­kään pidä Kii­nan hal­lin­toa järin tehok­kaa­na, kos­ka se on niin kor­rup­toi­tu­nut ja kos­ka kes­kus­hal­lin­to ei pys­ty toteut­ta­maan pää­tök­si­ään, kos­ka alue­hal­lin­to ei pane nii­tä toimeen.
    Kii­nan pääs­tö­ta­so on alle Suo­men pääs­tö­ta­son, mut­ta hii­li-inten­si­teet­ti kak­si ja puo­li­ker­tai­nen kun käy­te­tään osto­voi­ma­kor­jat­tua BKT:ta. Se osoit­taa aika sur­ke­aa tilaa. Kii­na­lai­set kysy­vät, mil­lai­nen oli Suo­men hii­li-inten­si­teet­ti, kun olim­me teol­lis­tu­mi­ses­sa samal­la tasol­la (1950-luvul­la) mut­ta tämä kysy­mys on vää­rä, kos­ka sil­loin ei ilmas­ton­muu­tos­ta tie­dos­tet­tu, vaik­ka tie­det­tiin ja kos­ka sil­loin ei ollut käy­tet­tä­vis­sä moder­nia tek­no­lo­gi­aa, joka Kii­nal­la oli­si käytettävissä.
    Tuo kol­men ikku­nan esi­merk­ki­ni yrit­ti ker­toa, kuin­ka sur­keas­ti hal­lin­to toi­mii sil­loin­kin, kun se yrit­tää teh­dä jotain. Tähän näh­den pidän edis­tyk­sel­li­se­nä sitä, että Kii­nas­sa ollaan siir­ty­mäs­sä pääs­tö­kaup­paan — jos ollaan oikeasti. 

    Puh­taat eko­no­mis­tit, jot­ka käsit­te­le­vät vain raha­suu­rei­ta kat­so­mat­ta reaa­li­maa­il­maa nii­den taus­tal­la, todel­la kuvit­te­le­vat, että Kii­na voi­si jat­kaa talous­kas­vua, joka kak­sin­ker­tais­taa talou­den seit­se­män vuo­den välein, mut­ta minä en sii­hen usko. Kii­nan talous­kas­vun tär­kein läh­de on väes­tön siir­ty­mi­nen tuot­ta­mat­to­mas­ta maa­ta­lou­des­ta kau­pun­kei­hin. Muut­to­lii­ke pys­tyy jat­ku­maan, mut­ta se ei voi kas­vaa eks­po­nen­ti­aa­li­ses­ti. Toi­nen läh­de on tek­no­lo­gi­sen eron umpeen kuro­mi­nen. Kun se on kurot­tu, ei ole mitään kuro­mis­ta. Kii­nas­sa on alhai­sen syn­ty­vyy­den vuok­si myös koit­ta­mas­sa työ­voi­ma­pu­la (!) ja hoi­to­pom­mi, kun nel­jäl­lä iso­van­hem­mal­la on yksi yhtei­nen lapsenlapsi.
    Kii­na­lai­set ovat itse las­ke­neet kas­vuen­nus­tei­taan 7,5 pro­sent­tiin, mut­ta kyl­lä se tulee sii­tä pik­ku­hil­jaa alas­päin, eikä edes kovin hitaasti
    Kii­nas­sa on myös kehit­ty­mäs­sä val­ta­va pank­ki­krii­si, kaik­kien pank­ki­krii­sien äiti, etten­kö sanoisi.
    Kii­na ei pys­ty siir­ty­mään tie­to­pai­not­tei­seen tuo­tan­toon, kos­ka siel­lä ei kun­nioi­te­ta patent­tioi­keuk­sia, mikä tar­koit­taa, ettei kenen­kään kan­na­ta tut­kia tai kehit­tää mitään.

  21. JP Leh­to:
    On ehkä ymmär­ret­tä­viä syi­tä mik­si suo­mes­sa on eu:ta kes­ki­mää­rin kor­keam­pia pääs­tö­jä. Tääl­lä kai­ke­ti pitää läm­mit­tää hie­man enem­män.… Kamp­pai­lu hii­li­diok­si­pääs­töis­tä rat­kais­taan jos­sain muu­al­la kuin suomessa. 

    Vapaa­mat­kus­ta­jik­si halua­vat ilmoit­tau­tua monet muut­kin. Tapaa­ma­ni hen­ki­lö Ara­bie­mi­raa­teis­ta ker­toi, että hei­dän osal­taan sääs­tä­mi­nen on mah­do­ton­ta, kos­ka talo­ja pitää jääh­dyt­tää niin paljon.

  22. Sylt­ty: Jos ne ovat niin jär­jet­tö­miä, niin mik­si sinul­la on kii­na­lai­sia hal­pa­työ­ka­lu­ja eikä Bahcon noin 10-ker­tai­ses­ti mak­sa­via laatutyökaluja?

    Kun sitä ei mei­naa mil­lään uskoa. Lisäk­si ne ovat hal­po­ja, joten sen juu­ri sil­lä het­kel­lä tar­vit­ta­van mut­te­rin saat­taa sil­lä ker­taa saa­da­kin vään­net­tyä, eikä tar­vit­se hakea kalu­pak­kia jos­tain kaukaa.

  23. Kale­vi Här­kö­nen: Tapaa­ma­ni hen­ki­lö Ara­bie­mi­raa­teis­ta ker­toi, että hei­dän osal­taan sääs­tä­mi­nen on mah­do­ton­ta, kos­ka talo­ja pitää jääh­dyt­tää niin paljon.

    Yleen­sä “mie­li­pi­teet” jot­ka ovat vain sta­tus quon kuvai­lua kan­nat­taa ohit­taa ei-kon­struk­tii­vi­si­na kos­ka ne muut­tu­vat sta­tus quon funk­tio­na. Täs­sä: Luul­ta­vas­ti sama hen­ki­lö pitää aika­naan hyvin­kin jär­ke­vä­nä jääh­dy­tyk­seen tar­vit­ta­van säh­kön tuot­ta­mis­ta aurin­koe­ner­gial­la kun fos­sii­li­sis­ta saa säh­kön­tuo­tan­toa parem­man hin­nan län­si­mai­hin myytynä.

  24. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Puh­taat eko­no­mis­tit, jot­ka käsit­te­le­vät vain raha­suu­rei­ta kat­so­mat­ta reaa­li­maa­il­maa nii­den taus­tal­la, todel­la kuvit­te­le­vat, että Kii­na voi­si jat­kaa talous­kas­vua, joka kak­sin­ker­tais­taa talou­den seit­se­män vuo­den välein, mut­ta minä en sii­hen usko.

    Kei­tä­hän nämä puh­taat eko­no­mis­tit ovat? Jot­ka siis usko­vat, että 100 vuo­den kulut­tua Kii­nan talous on 860-ker­tai­nen tai 200 vuo­den kulut­tua 760 tuhat­ta ker­taa nykyi­sen kokoinen.
    Tai noin yli­pää­tän­sä “vain raha­suu­rei­ta kat­so­vat eikä realimaailmaa”
    Ket­kä esim. elin­kei­no­le­män tai pal­kan­saa­jien tai pank­kien eko­no­mis­teis­ta on näi­tä “puh­tai­ta”?

  25. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Myös puo­lus­tus­voi­mien tut­kat ovat esteenä.

    Sää­tut­kien kans­sa on myös ongel­mia ja ehkä jopa pahem­pia, kos­ka rat­kai­suk­si ei ilmei­ses­ti rii­tä säk­ki rahaa kuten ilma­val­von­ta­tut­kien kanssa.

    Blo­gin nykyi­seen tyy­liin voi­si­kin argu­men­toi­da tuu­li­voi­ma­loi­ta vas­taan kysy­mäl­lä, että olet­ko val­mis sii­hen, että juu­ri sinun per­hee­si kuo­lee len­to­ko­neen maa­han­syö­kys­sä, kos­ka len­non­joh­to ohja­si koneen las­keu­tu­maan läpi tuu­li­puis­ton pii­lot­ta­man äkil­li­ses­ti nous­see­sen voi­mak­kaan ukkosmyrskyn.

  26. nos:
    Peli on mene­tet­ty. Kes­kus­tel­kaa kadun­mie­hen kans­sa ja tör­määt­te vie­lä­kin hyvin usein asen­tee­seen, että ilmas­to ei muu­tu, ja jos muut­tui­si­kin, niin ei ihmi­sen vai­ku­tuk­ses­ta, ja vaik­ka ihmi­nen oli­si­kin vai­kut­ta­va teki­jä, niin ei yksit­täi­sen ihmi­sen teot mitään auta, ja sitä pait­si ilmas­ton­muu­tos on Suo­mel­le hyväk­si jne. Toi­sin sanoen ihmi­set eivät halua muut­taa mitään, vaan kik­sit saa­daan kai­kes­ta kei­no­te­koi­ses­ta ja vahin­gol­li­ses­ta kulu­tus­ta­va­ra­pas­kas­ta ja vahin­gol­li­sis­ta pal­ve­luis­ta (mat­kai­lu). Ne, joil­la on edes oma­tun­to, koit­ta­vat banaa­nin­kuo­ria kom­pos­toi­mal­la lie­vit­tää syyl­li­syy­den­tun­toa. Kii­na­lai­set, intia­lai­set ja mitä näi­tä onkaan tus­kin ovat mei­tä kum­mem­pia asen­teil­taan, joten se siitä.

    Voi kai aja­tel­la niin, että kadun­mie­hiä suu­rem­pia syyl­li­siä ovat ne asioi­hin pereh­ty­neet ihmi­set, jot­ka syöt­tä­vät kadun­mie­hil­le sopi­via val­heel­li­sia mie­li­ku­via. Kadun­mies valit­see tar­joil­la ole­vis­ta mal­leis­ta itsel­leen jär­ke­vim­män ja itsel­leen sopi­vim­man, ja täs­sä pelis­sä esku­vil­la ja mai­non­nal­la on tär­keä merkitys.

    Voi myös aja­tel­la, että banaa­nin­kuo­rien kom­pos­toi­jat ja tuu­li­voi­man raken­ta­jat ovat vas­taa­vas­sa ase­mas­sa, luo­mas­sa kau­nii­ta ja omaa kan­nat­ta­ja­kun­taa miel­lyt­tä­viä, mut­ta ei vält­tä­mät­tä todel­lis­ta edis­tys­tä tuot­ta­via toimintamalleja.

  27. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tähän näh­den pidän edis­tyk­sel­li­se­nä sitä, että Kii­nas­sa ollaan siir­ty­mäs­sä pääs­tö­kaup­paan – jos ollaan oikeasti. 

    Jos he onis­tu­vat pitä­mään kor­rup­tion kuris­sa, pääs­tö­kau­pal­la tulee ole­maan mie­len­kiin­toi­sia vai­ku­tuk­sia. Eräs niis­tä on, että se hyö­dyt­tää yksiä, mut­ta hait­taa toi­sia, jol­loin van­hat ja uudet kli­kit jou­tu­vat vastakkain.

  28. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suo­men pääs­töt ovat kui­ten­kin 50 % suu­rem­mat kuin Kiinan.

    Eivät ole, vaan ovat noin 120-ker­tai­set Suo­meen ver­rat­tu­na. Eli Suo­men pääs­töt ovat alle 1% Kii­nan pääs­töis­tä. Pitää tar­kas­tel­la myös todel­li­sia luku­ja, ei vain hen­keä koh­ti las­ket­tu­ja. Näin että joku mit­ta­kaa­va ja rea­lis­mi säilyisi.

    Jos maa­il­man väki­lu­ku kas­vaa, koko­nais-CO2-pääs­töt voi­vat kas­vaa vaik­ka ne hen­keä koh­ti hie­man laskisivatkin.

    1. Count­ry­boy
      Kii­nan pääs­töt siis katoai­siv­bat sil­lä, että nii­tä ei las­ket­tai­si val­ta­kun­nal­li­ses­ti vaan korttelikohtaisesti?

  29. Oli­si syy­tä kat­soa bru­too­kan­san­tu­lon lisäk­si brut­to­kan­sa­me­noa, vie­lä­pä reaa­li­sin suurein.

    Suo­mes­sa t u o t e t a a n vuo­des­sa jotain 136 000 ton­nia teräs­tä, so 27 kg/ per asu­kas. Mut­ta mikä on teräksen
    k u l u t u s per nuppi?

  30. Poth1ue1: Sää­tut­kien kans­sa on myös ongel­mia ja ehkä jopa pahem­pia, kos­ka rat­kai­suk­si ei ilmei­ses­ti rii­tä säk­ki rahaa kuten ilma­val­von­ta­tut­kien kanssa.

    Blo­gin nykyi­seen tyy­liin voi­si­kin argu­men­toi­da tuu­li­voi­ma­loi­ta vas­taan kysy­mäl­lä, että olet­ko val­mis sii­hen, että juu­ri sinun per­hee­si kuo­lee len­to­ko­neen maa­han­syö­kys­sä, kos­ka len­non­joh­to ohja­si koneen las­keu­tu­maan läpi tuu­li­puis­ton pii­lot­ta­man äkil­li­ses­ti nous­see­sen voi­mak­kaan ukkosmyrskyn.

    En vies­til­lä­ni tar­koit­ta­nut sitä, että tuu­li­voi­maa pitäi­si lisä­tä mis­tään piit­taa­mat­ta. Päin­vas­toin, en usko että tuu­li­voi­mas­ta saa­daan Suo­mes­sa edes yhden 1 GW reak­to­rin korvaajaa.

    En itse­kään pidä jär­ke­vä­nä sitä, että tuu­li­voi­man alta sit­ten aje­taan ihmi­siä tai luontoa.

    Suo­meen on nyt suun­ni­tel­tu 11 GW:n edes­tä tuu­li­voi­maa, eikä ne sovi mihin­kään. Tai siis, sopii, mut­ta ei fiksusti.

    Jos met­sää ale­taan kaa­ta­maan sato­ja heh­taa­re­ja, tuu­li­voi­ma­puis­ton alta, niin en näe sii­nä mitään järkeä. 

    Fos­sii­li­set polt­toai­neet ovat täs­sä mie­les­sä lois­ta­via, kuten myös ydinvoima. 

    Itse lait­tai­sin kui­ten­kin panok­set bio­polt­toai­neil­le, kuten leväöl­jyl­le. Ne sopi­si­vat hyvin perus­e­ner­gian­tuo­tan­toon ja liikennepolttoaineiksi.

    Jos vie­lä kyet­täi­siin yhdis­tä­mään levän­tuo­tan­to ja ener­gian­tuo­tan­to samaan lai­tok­seen, niin pääs­täi­siin irti sii­tä polt­toai­neen kul­jet­ta­mi­ses­ta. Aina­kin päi­vän­ta­saa­jan kiep­peil­lä tämä onnistuisi.

  31. Las­ke­kaa­pa nyt vii­saat. Suo­men co2 pääs­töt. Jos lope­tam­me suo­men tänään. Kos­ka pääs­tö­jen kas­vu on kor­van­nut suo­men vähen­nyk­sen???? Vas­taus on yllät­tä­vän lyhyt aika.

    Joh­to­pää­tös. Jär­ke­vät toi­met kan­nat­taa teh­dä. Yhtään työ­paik­kaa ei kan­na­ta enää uhrata. 

    Vapaa­mat­kus­ta­jis­ta en tie­dä. Olen 46v teh­nyt töi­tä 17vuotiaasta ja opis­kel­lut iltai­sin. Elekt­ro­niik­ka-asen­ta­jak­si. Säh­kö­tek­ni­kok­si, säh­kö­asen­ta­jan ammat­ti­tut­kin­non. Täl­lä het­kel­lä on kes­ken hit­saa­jan ammat­ti­tut­kin­to ja säh­köy­lia­sen­ta­jan tut­kin­to. Sosi­aa­li­po­lit­tii­kas­ta on jotain suo­ri­tet­tu, työ­lain­sää­dän­nös­tä, ja mones­ta muus­ta. Kak­si las­ta on kas­va­tet­tu, jot­ka kum­mat­kin opiskelevat. 

    Koko vitun on teh­ty töit. Nyt­kin on tämä syk­sy on käy­ty kei­kal­la espan­jas­sa. Siel­lä teh­tiin 4 ja puo­li­viik­koo 12 tun­tii päi­väs­sä ilman vapai­ta. Yli­töi­tä jat­ku­vas­ti. Vii­me­viik­ko ja viikonloppu.

    Yhden­kään tasa-arvo ihmi­sen joka mii­mit­tää pal­kois­ta en ole kos­kaan näh­nyt otta­van esi­mer­kik­si kun­nan­se­dän ja mun työ­tun­ti mää­riä ver­tai­luun mukaan. Mil­lai­sia nol­la­tut­ki­muk­sia jatkuvasti.

    Mitäs hen­ki­lö­koh­tais­ta ympä­ris­töl­le. 16vuotta pyö­räi­lin kesät tal­vet töi­hin. Sit­ten vähän työt muu­tui­vat ja piti kul­jet­taa mel­kois­ta työ­ka­lu­mää­rää. Sit­tem­min on tuo moti­vaa­tio­kin las­ke­nut. Enkä suos­tu enää tähän typerehtimiseen.
    Oma­ko­ti­ta­los­sa asun, jois­sa pääs­töt ovat ker­ros­ta­lo­ja pinem­mät. Tämä­kin on jo kier­rä­tys­tä. Kos­ka talo on raken­net­tu ‑56. Ensim­mäi­sek­si vai­hedt­tiin kat­ti­la tän­ne tul­les­sa ja paran­net­tiin eris­tys­tä. Talon öljyn kulu­tus las­ki 3500litrasta kes­ki­mää­rin 2700. sit­tem­min käy­tet­tiin myös pal­jon puu­ta, jota on saa­tu haet­tua myrs­kyn kaa­ta­mi­na. Nyt­kin sel­lai­seen puu­haan pitäis läh­teä. Vii­me kevää­nä pisitn maa­läm­pö­pum­pun. No sekään ei vih­reil­le rii­tä kun se käyt­tää sitä vii­meis­tä voimalaa. 

    Joku ilmas­to­äi­ti mii­mit­ti tos­sa lukiol­la kas­vis­päi­väs­tä. Aina­kin saa­nut meil­lä muk­suil­la aika­moi­sen vas­ta­rin­nan aikai­sek­si, vaik­ka itse­kin sel­lais­ta ollaan yri­tet­ty lisä­tä. Sit seu­raa­vak­si toi­vot­ti hyvää lomaa ja ker­to len­tä­vän­sä thai­maa­seen kun siel­lä on niin iha­nan hal­paa. Et sillee.

    En ole enää iloi­nen veron­mak­sa­ja. En suos­tu syn­ty­pu­kik­si vain sik­si että olem­me jote­nin syyl­li­siä johonkin.

    Itel­le riit­täi­si, että sai­si pit­käs­tä aikaa tal­vi ja kesäl­lo­man. Ne kun tah­to­vat men­nä. Kun jou­tuu työ­tä vaih­ta­maan. Nämä osmot ja muut kun ovat saa­neet aikaan sen, että työt­tö­myys lisään­tyy ja fir­moil­la menee huo­nos­ti. Kyl­lä se para­nee kun lisä­tään vero­ja ja jat­ke­taan samaan mal­liin. Maa­il­man­kin pelastuu.

    PS: Kai­ke­ti alan jou­to­mie­hek­si. On alka­nut sen ver­ran tämä työ­hul­luus potut­ta­maan. Veroa ja mak­su­ja menee lii­kaa. Lähes 50% pal­kas­ta. Loput menee näi­hin mui­hin veroi­hin. Itsel­le jää siis hyvin vähän.
    Anteek­si en ala jou­to­mie­hek­si vaan douwn sifh­taa­maan. Tosin tämä­kään ei tai­da olla ihan tasa-arvois­ta. Kun vih­reä yli­opis­tot käy­nyt täti ilmoit­taa näin, se on ah niin hie­noa ja maa­il­man pelas­tus­ta. Kun työ­mies tekee niin. Se on vain lais­ka ja luuseri.

  32. JP, mie­ti mitä niil­lä mak­sa­mil­la­si veroil­la on saa­tu aikaan.

    Nii­den ansios­ta, mm. minä voin nyt opis­kel­la yli­opis­tos­sa ja toi­vot­ta­vas­ti tule­vai­suu­des­sa mak­sel­la seu­raa­vil­le suku­pol­vil­le koulutusta.

    Samoin niil­lä veroil­la olen voi­nut saa­da ter­vey­den­huol­lon, johon olen itse aina­kin ollut tyytyväinen.

    Sen lisäk­si vie­lä savos­sa työt­tö­mä­nä olles­sa niil­lä veroil­la sain pitää katon pää­ni pääl­lä ja läm­min­tä ruokaa.

    Kyl­lä minä aina­kin arvos­tan suu­res­ti kaik­kea sitä, mitä minä olen saa­nut täl­tä yhteiskunnalta. 

    Ihan tur­haan sinä podet syyl­li­syyt­tä yhtään mis­tään. Kyl­lä meil­lä­kin on oikeus elää täl­lä pla­nee­tal­la. Mei­dän pitää vain kat­soa eteen­päin ja kehit­tää parem­mat kei­not, jot­ta elä­mä voi tule­vai­suu­des­sa­kin jat­kua täl­lä planeetalla.

    Suo­mi on rau­hal­li­nen maa, yhteis­kun­ta on vakaa ja yri­tyk­sien on hyvä toi­mia täällä.

    Kysy­mys kuu­luu, mik­si Suo­meen ei investoida?

    Vas­taus ei aina­kaan ole niin yksin­ker­tai­nen, kuin ener­gian­hin­ta tai vero­tus. Nämä ovat kui­ten­kin yri­tyk­sen kan­nal­ta vain kustannuksia.

    Yri­tyk­sil­lä on pal­jon mui­ta­kin teki­jöi­tä, jot­ka vai­kut­ta­vat investointipäätöksiin.

    Näi­tä ovat mm. sopi­vas­ti kou­lu­te­tun työ­voi­man mää­rä, työ­eh­to­so­pi­muk­set, logis­tiik­ka, lain­sää­dän­tö jne jne.

    Jos vero­tus on nol­la, mut­ta logis­tiik­ka ei toi­mi, säh­kö­verk­ko on sur­kea ja työ­voi­ma ei osaa edes aak­ko­sia, niin vai­kea sii­nä on voit­toa tehdä.

  33. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Countryboy
    Kii­nan pääs­töt siis katoai­siv­bat sil­lä, että nii­tä ei las­ket­tai­si val­ta­kun­nal­li­ses­ti vaan korttelikohtaisesti?

    Enhän minä sitä sano­nut, vaan halusin tuo­da esiin että pitää puhua myös oikeis­ta pääs­tö­mää­ris­tä. Ja myös sii­tä mit­ta­kaa­vas­ta, miten mer­kit­tä­vät Kii­nan pääs­töt ovat.

    Hyvää Jou­lua nyt sin­ne, minä aina­kin lope­tan kom­men­toin­nin Jouluksi

  34. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Countryboy
    Kii­nan pääs­töt siis katoai­siv­bat sil­lä, että nii­tä ei las­ket­tai­si val­ta­kun­nal­li­ses­ti vaan korttelikohtaisesti?

    No kum­min­kin Suo­men kan­san pääs­töt las­ken­nal­li­ses­ti puo­lit­tui­si­vat jos Suo­mi lii­tet­täi­siin Kii­naan kos­ka­pa “Suo­men pääs­töt ovat kui­ten­kin 50 % suu­rem­mat kuin Kiinan.”

  35. Count­ry­bo­yl­le pie­ni vink­ki elä­män hepottamiseksi.

    Kun ver­ra­taan Suo­mea, Kii­naa ja Sin­ga­po­rea niin ver­tai­lus­sa ei kan­na­ta käyt­tää yksik­kö­nä maan nimeä vaan suh­teut­taa luvut toi­siin­sa väki­lu­vul­la tai jol­lain muul­la vastaavalla.

    Tilas­to­jen käy­tös­sä myös knnat­taa miet­tiä mis­tä on kysy­mys, sen ver­ran pal­jon niil­lä valeh­desl­laan. Esi­mer­kik­si val­tio­nyh­tiö Vapo lie­nee yksi tehok­kam­miss­ta sys­te­maat­ti­se­ti tilas­to­tie­to­ja luo­vas­ti käyt­tä­vis­tä tahoista.

  36. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kii­na­lai­set ovat itse las­ke­neet kas­vuen­nus­tei­taan 7,5 pro­sent­tiin, mut­ta kyl­lä se tulee sii­tä pik­ku­hil­jaa alas­päin, eikä edes kovin hitaasti

    En väi­tä ole­va­ni suu­ri Kii­na-asian­tun­ti­ja, mut­ta olen vii­me vuo­si­na ollut kii­na­lai­sen lii­ke-elä­män kans­sa teke­mi­sis­sä sekä osta­ja­na, myy­jä­nä, hal­lin­noi­ja­na että rahan­ker­jää­jä­nä. Täl­tä poh­jal­ta olen var­sin vakuut­tu­nut sii­tä, että tuo­hon talous­kas­vuun sisäl­tyy erit­täin pal­jon haasteita.

    Kii­nas­sa talous­kas­vu on hyy­ty­mäs­sä mones­ta­kin syys­tä. Tek­no­lo­gis­tu­mi­sen suu­rin hyö­ty on mah­dol­li­ses­ti saa­vu­tet­tu, ja asiak­kaat ovat huo­nos­sa jamas­sa, mikä on vien­ti­ve­toi­sel­le maal­le vai­ke­aa. Tehok­kuut­ta sai­si lisää pur­ka­mal­la byro­kra­ti­aa ja kit­ke­mäl­lä kor­rup­tio­ta, mut­ta ne ovat var­sin syväl­le juur­tu­nei­ta ilmiöitä.

    Tämä kehi­tys on sikä­li huo­les­tut­ta­vaa, että hei­kon sosi­aa­li­tur­van maas­sa talous­kas­vun hidas­tu­mi­nen tuot­taa kir­jai­mel­li­ses­ti näl­käi­siä työt­tö­miä. Tämä on Kii­nas­sa eri­tyi­sen vaa­ral­lis­ta, kos­ka kan­san tyy­ty­väi­syys on perus­tu­nut pit­käl­ti talous­kas­vuun. Poli­tiik­ka ei kii­na­lais­ta kiin­nos­ta, raha ja elin­ta­so kiin­nos­ta­vat. Jos rahaa ja elin­ta­soa ei ole saa­ta­vis­sa, poli­tiik­ka alkaa kiinnostaa.

    Tiu­kim­man­kaan anti­kom­mu­nis­tin ei kan­na­ta toi­voa val­lan­ku­mous­ta Kii­naan. Hal­lin­to on ollut hitaas­ti mat­kal­la hyvään suun­taan, eikä kes­kus­hal­lin­non rau­han­omai­nen kor­vaa­mi­nen mil­lään län­si­mai­sel­la demo­kra­tial­la onnis­tu ihan lähi­vuo­si­kym­me­ni­nä. Kii­na­lai­nen sisäl­lis­so­ta oli­si maa­il­man­ta­lou­del­le aika tiuk­ka paikka.

    Hal­lin­to toki ymmär­tää proble­ma­tii­kan, kysees­sä on äärim­mäi­sen ratio­naa­li­nen tapa toi­mia. Byro­kra­ti­aa yri­te­tään kar­sia, aluei­den soo­loi­lu­ja vähen­ne­tään, kor­rup­tioon puu­tu­taan. Sosi­aa­li­tur­vaa­kin raken­ne­taan, mut­ta kehi­tys­maan muut­ta­mi­nen hyvin­voin­ti­val­tiok­si ei käy nopeasti.

    Kii­nal­la on peri­aat­tees­sa pal­jon rahaa, kos­ka eri­tyi­ses­ti Yhdys­val­lois­ta Kii­naan mene­vä kaup­pa­ta­se on täy­sin vino. Yhdys­val­loil­la on jul­kis­ta vel­kaa Kii­naan noin bil­joo­na (mil­joo­na mil­joo­naa) euroa. Nor­maa­li­ti­lan­tees­sa tämän pitäi­si nos­taa kii­na­lais­ten valuut­taa ja las­kea yhdys­val­ta­lais­ten valuut­taa, mut­ta kos­ka näin ei ole käy­nyt, tuol­la muhii mel­koi­nen pommi.

    Osit­tain täs­tä syys­tä kii­na­lai­set etsi­vät täl­lä het­kel­lä kovaa vauh­tia sijoi­tus­koh­tei­ta ulko­mail­ta. Tämä kui­ten­kin sitoo Kii­naa yhä enem­män län­si­mai­hin, jol­loin aggres­sii­vi­nen valuut­ta­po­li­tiik­ka­kin vaikeutuu.

    Talous­kas­vun yllä­pi­tä­mi­nen on toden­nä­köi­ses­ti Kii­nan suu­rin yksit­täi­nen haas­te lähi­vuo­si­na. Tuo 7,5 % vuo­des­sa on kovin vähän ver­rat­tu­na sii­hen, että eräs puo­li­vi­ral­li­nen arvio yhteis­kun­ta­rau­han yllä­pi­tä­mi­seen tar­vit­ta­vas­ta talous­kas­vus­ta on noin 6 %. Tämä voi men­nä vie­lä aika jän­näk­si kil­pa­juok­suk­si talous­kas­vun hyy­ty­mi­sen ja yhteis­kun­nal­lis­ten refor­mien välillä.

  37. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Jos vie­lä kyet­täi­siin yhdis­tä­mään levän­tuo­tan­to ja ener­gian­tuo­tan­to samaan lai­tok­seen, niin pääs­täi­siin irti sii­tä polt­toai­neen kul­jet­ta­mi­ses­ta. Aina­kin päi­vän­ta­saa­jan kiep­peil­lä tämä onnistuisi.

    Olen alka­nut kut­sua tätä temp­pua tek­no­lo­gia­jä­nik­sen vetä­mi­sek­si hatusta.

    On kuvi­tel­ta­vis­sa jouk­ko kek­sin­tö­jä, jot­ka teki­si­vät uusiu­tu­vas­ta ener­gias­ta — eri­tyi­ses­ti aurin­ko­voi­mas­ta — kan­nat­ta­vaa ja toi­mi­van rat­kai­sun tule­vai­suu­teen. Näil­le kuvi­tel­ta­vis­sa ole­vil­le kek­sin­nöil­le on omi­nais­ta se, että ne ovat ole­mas­sa vain kuvi­tel­mis­sa tai kor­kein­taan laboratoriossa.

    Tek­no­lo­gian ja tie­teen kehi­tyk­ses­sä kan­nat­taa toki kokeil­la kaik­kea, mikä ei riko fysii­kan lake­ja vas­taan. Ener­gia-alal­la kui­ten­kin liik­kuu hyvin suu­ria panos­tuk­sia, ja näi­den läpi­mur­to­jen teki­jät tuli­si­vat mel­koi­sen hyvin­voi­vik­si. Sii­tä huo­li­mat­ta ener­gian­tuo­tan­nos­sa ei ole teh­ty mer­kit­tä­viä läpi­mur­to­ja vuosikymmeniin.

    Tämä tar­koit­taa sitä, että jos noi­ta tek­no­lo­gia­jä­nik­siä halu­taan vetää hatus­ta, tar­vi­taan toden­nä­köi­ses­ti kuu­oh­jel­man tasoi­sia panos­tuk­sia. Jos nii­tä panos­tuk­sia ei teh­dä, ei kan­na­ta suun­ni­tel­la tule­vai­suut­ta muun kuin nyt toi­mi­van tek­no­lo­gian varaan.

  38. spot­tu: Yleen­sä “mie­li­pi­teet” jot­ka ovat vain sta­tus quon kuvai­lua kan­nat­taa ohit­taa ei-kon­struk­tii­vi­si­na kos­ka ne muut­tu­vat sta­tus quon funk­tio­na. Täs­sä: Luul­ta­vas­ti sama hen­ki­lö pitää aika­naan hyvin­kin jär­ke­vä­nä jääh­dy­tyk­seen tar­vit­ta­van säh­kön tuot­ta­mis­ta aurin­koe­ner­gial­la kun fos­sii­li­sis­ta saa säh­kön­tuo­tan­toa parem­man hin­nan län­si­mai­hin myytynä.

    Samal­le hen­ki­löl­le voi­si myy­dä sen aja­tuk­sen, että siel­lä voi­ma­las­sa tuo­te­tul­la huk­ka­läm­möl­lä voi­si teh­dä kyl­mää, jol­la jääh­dy­te­tään talo­ja. Helen ker­too lisää avain­sa­nal­la “kau­ko­jääh­dy­tys”.

    Ener­gian­sääs­tö­po­ten­ti­aa­lia on maa­il­mas­sa aivan val­ta­vas­ti. Esi­mer­kik­si kiin­teis­tö­jen LVIS-osas­tol­la löy­tyy vaik­ka mitä viilattavaa.

    (Aurin­ko­säh­kö toki sopii lois­ta­vas­ti jääh­dyt­tä­mi­seen, eikä se ole miten­kään ris­ti­rii­das­sa kau­ko­jääh­dy­tyk­sen aja­tuk­sen­kaan kanssa.)

  39. Tapio: Äsket­täi­nen Kii­nan puo­lue­ko­kous antoi löy­sää val­tio­ka­pi­ta­lis­ti­sen mark­ki­na­ta­lou­den suun­taan, mut­ta piti kiin­ni kom­mu­nis­ti­puo­lu­een yksinvallasta.

    Nämä Kii­nan hal­lin­to­him­me­lit ovat mie­len­kiin­toi­sia. Maas­sa on vie­lä van­ha kun­non vii­si­vuo­tis­suun­ni­tel­ma voimissaan.

    Jos asi­aa halu­taan kat­soa posi­tii­vi­ses­ti, Kii­na on kuin yri­tys, jos­sa laa­di­taan stra­te­gia, jota joh­to toteut­taa. Stra­te­gia päi­vi­te­tään ja joh­ta­jat vaih­de­taan vii­den (tai kym­me­nen) vuo­den välein, ja valin­ta teh­dään hyvin meri­to­kraat­ti­ses­ti. Kii­nan nyky­joh­to ei ihmeem­min sitee­raa pien­tä punais­ta kirjaa.

    Täl­lä het­kel­lä Kii­nan tuo­reeh­ko pää­mi­nis­te­ri on nime­no­maan eko­no­mi kou­lu­tuk­sel­taan ja tun­net­tu talous­uu­dis­ta­ja, joka pyr­kii saa­maan kas­vua aikaan. Pää­mi­nis­te­ril­lä ja pre­si­den­til­lä on erit­täin suu­ri val­ta saa­da asioi­ta tapah­tu­maan ilman tur­hia äänestyksiä.

    Jos asi­aa halu­aa kat­soa nega­tii­vi­ses­ti, niin sii­hen­kin löy­tyy ainek­sia. Meri­to­kraat­ti­suu­den lisäk­si jär­jes­tel­mäs­sä on monen­lais­ta sivu­ma­kua nepo­tis­miin asti. Perus­a­ja­tus on kui­ten­kin siir­ty­mäs­sä koko ajan enem­män sii­hen suun­taan, että puo­lu­een val­taa ei kysee­na­lais­te­ta, mut­ta talous pide­tään kun­nos­sa ja kan­sa­lais­ten­kin tyy­ty­väi­syyt­tä yri­te­tään vaalia.

    Kii­na­lais­ten vii­si­vuo­tis­suun­ni­tel­mat mene­vät meil­lä tie­don­vä­li­tyk­ses­sä aika mata­lal­la pro­fii­lil­la. Tämän­het­ki­ses­sä uudes­sa suun­ni­tel­mas­sa (2013–2018) kol­me kär­ki­han­ket­ta ovat kes­tä­vä kehi­tys, teol­li­suu­den uudis­ta­mi­nen ja koti­mai­sen kysyn­nän lisää­mi­nen. Näis­tä tavoit­teis­ta seu­raa yllät­tä­vän pal­jon eri­lai­sia ympä­ris­töön, ener­gian­ku­lu­tuk­seen ja tulon­ja­koon liit­ty­viä asioita.

    Täs­sä poi­ke­taan neuk­ku­tyy­lis­tä sil­lä, että hie­not sanat eivät jää sanoik­si. Olen itse istu­nut sääs­tä­vää tek­no­lo­gi­aa Suo­mes­ta etsi­vien kii­na­lais­ten kans­sa pala­ve­ris­sa kuu­le­mas­sa sii­tä, kuin­ka pal­jon siel­lä inves­toi­daan jul­kis­ta rahaa tiet­tyi­hin ener­gia­te­hok­kuus­hank­kei­siin. Rahat ovat jo maa­kun­ta­ta­sol­la miljardeja.

    Kii­nas­sa pai­kal­li­sen ympä­ris­tön suo­je­le­mi­nen läh­tee pai­kal­lis­ta­sol­ta ja jopa kan­sa­lai­sil­ta asti. Glo­baa­lin ympä­ris­tön suo­je­le­mi­nen on kes­kus­hal­lin­non asia, mut­ta jos toi­min­nan deri­vaat­ta säi­lyy, Kii­na tulee ole­maan pääs­tö­vä­hen­nyk­siä etsies­sään pal­jon tehok­kaam­pi kuin EU tai USA.

  40. 30 kap­pa­let­ta tuhan­nen megawa­tin ydin­reak­to­ria vas­tai­si sitä, että Suo­meen oli­si raken­teil­la 1 kap­pa­le 150 megawa­tin ydin­reak­to­ria. En usko, että Suo­mes­sa tuol­la mää­räl­lä vie­lä ydin­voi­man kan­nat­ta­jat hurraisivat.

  41. Soininvaara:“Oma poliit­ti­nen veik­kauk­se­ni on, että Kii­nan hii­li­diok­si­di­pääs­töt kas­va­vat hitaam­min kuin on ole­tet­tu. Tämä ei joh­du Kii­nan kas­va­nees­ta vas­tuun­tun­nos­ta vaan yksin­ker­tai­ses­ti sii­tä, että he havah­tu­vat sii­hen, että on kovin epäit­se­käs­tä eri­kois­tua saas­tut­ta­vaan tuo­tan­toon. Puh­taan ja ter­veel­li­sen ympä­ris­tön arvos­tus kas­vaa, kun elin­ta­so nousee.”

    Osmo Soi­nin­vaa­ran kovan tilas­to­tie­tei­li­jän kuo­ren alla asuu­kin hem­peä idea­lis­ti. Että­kö kii­na­lai­set muut­tui­si­vat epäit­sek­käik­si talous­po­li­tii­kas­saan. Ennem­min hel­vet­ti jää­tyy, kuin näin tapah­tuu, tosin Suo­mi voit­ti jo euro­vii­suis­sa Lor­din biisillä.

    Jokai­nen val­tio kat­soo vain omia etu­jaan itsek­kääs­ti. Pait­si tie­ten­kin Suo­mi, joka sää­tää itsel­leen rik­ki­ve­ron, kiel­tää tur­peen käy­tön, siir­tää tur­kis­tuo­tan­non eet­ti­ses­ti kor­kea­ta­soi­seen Kii­naan, myön­tää Suo­men met­sien hii­li­nie­lun hii­li­pääs­tön lähteeksi … 

    Maa­pal­lon läm­pe­ne­mi­nen ei hidas­tu sil­lä, että Kii­nas­sa siir­re­tään saas­tut­ta­vaa tuo­tan­toa suur­kau­pun­geis­ta maa­seu­dul­le. Käy pikem­min­kin päin vas­toin. Maa­seu­dun hal­vem­pi työ­voi­ma jat­kaa teol­li­suu­den työn­te­ki­jöi­nä ja tur­vaa tuo­tan­non kas­vun. Kau­pun­geis­sa palk­ka­ta­son nousu nos­taa elin­ta­soa ja kulu­tus kiih­tyy ja sitä kaut­ta kai­ken­lai­nen saas­tu­mi­nen lisääntyy.

    Tehok­kain kei­no ilmas­ton­muu­tok­sen vas­tus­ta­mi­seen on kii­na­lai­sen ammat­ti­lii­ton voi­mis­tu­mi­sen suo­ma­lai­sel­le tasol­le. Mikään kan­san­ta­lous ei kes­tä suo­ma­lais­ta hyvinvointivaltioideologiaa.

    Tuot­ta­vuus alkaa pudo­ta, palk­ko­jen nous­tes­sa ja vas­tik­keet­to­mien etuuk­sien kas­vaes­sa yli sietokyvyn.

  42. Ymmär­rän (en moraa­li­ses­ti) sitä asen­net­ta, että ei auta pie­nen­tää omia pääs­tö­jä, kun suha­rit toi­sel­la puo­len maa­pal­loa aiheut­ta­vat lii­ka­li­sään­ty­mi­sel­lä ja muil­la tavoin monin­ker­tai­sen pääs­tö­mää­rän. Jot­kut ehkä ajat­te­le­vat, että hyväk­sy­vät rajoi­tuk­set, kun­han ne kos­ke­vat kaik­kia. Kireä tava­roi­den kulu­tus­ve­ro­tus saa­te­taan siis hyväk­syä, jos saas­tut­ta­ja mak­saa jne. Ongel­ma­na vai­kut­taa ole­van kai­ken muun ohel­la nyt vie­lä se, että on jokin van­ha älyk­kyy­den merk­ki vas­tus­taa kaik­kia toi­mia, joil­la vapaa­kaup­paa rajoi­te­taan tai Suo­men väli­nei­tä hal­li­ta talout­taan lisä­tään (mal­lia euro). On vai­kea vaa­tia ihmi­sil­tä ympä­ris­tö­te­ko­ja, kun saman­ai­kai­ses­ti omat kan­sa­lai­set näh­dään päät­tä­jien toi­mes­ta yli­hin­tai­si­na kustannustekijöinä.

  43. Luu­li­sin itse asias­sa, että kii­naa moti­voi enem­män ilman­suo­je­lu kuin ilmas­ton­suo­je­lu. Muu­ten­kin epäi­len että edel­li­sen tär­key­des­tä on jok­seen­kin täy­del­li­nen yksi­mie­li­syys ja vain jäl­kim­mäi­nen aiheut­taa kiistoja.

  44. Jos ja kun Co2 pääs­töt vai­kut­ta­vat ilmas­ton muutokseen?
    Ilmas­to muut­tuu koko ajan muutenkin?

    Mitä sit­ten ?

    Co2 pääs­töt tule­vat joka tapauk­ses­sa kas­va­maan vauh­dil­la koko lähi­tu­le­vai­suu­den. Se on fak­ta. Se on fak­ta teim­me tääl­lä suo­mes­sa mitä hyvän­sä. Tämä yliil­mas­to­äi­te­ly ja syyl­lis­te­ly vain aiheut­taa vie­lä suu­rem­man vas­ta­reak­tion kai­kil­le toimille.

    Ilmas­to tulee siis muuttumaan-
    Mik­si siis pitäi­si suo­mes­sa pyr­kiä rajoit­ta­maan co2 pääs­tö­jä? Sii­hen kai­ke­ti oli­si hyvä löy­tää jär­ke­viä perusteluja.

    Ilmas­ton muu­tok­seen oli­si hyvä myös alkaa varautumaan.

    Mitä tulee jär­jet­tö­mään vero­tuk­seen. Ei minul­la ole enää mitään haa­ve­ku­via sii­tä. Jos jokai­nen vaih­taa ympä­ris­töys­tä­väl­li­siin ener­gian­läh­tei­siin. Mää­läm­pöön, aurin­ko­läm­pöön jne.. Jos pis­tän katol­le 80 m² aurin­ko­pa­nee­lia, jota olen tut­ki­nut. Säh­kö­mies kun olen. Tai han­kim­me vähä­ku­lut­tei­sia ajo­neu­vo­ja tai sii­rym­me pol­ku­pyö­riin. Himo­ve­rot­ta­ja tulee peräs­sä ja kek­sii jotain muu­ta. Kos­ka lais­ka jul­ki­nen­sek­to­ri on pai­su­nut lii­an suu­rek­si. Täl­lä het­kel­lä koko­nais­ve­roas­te on 45% ja bkt:sta 58% menee jul­ki­se­sek­to­rin kautta.

    Onnel­li­set veron­mak­sa­jat muis­ta­vat aina ter­vey­den­huol­lon ja kou­lu­tuk­sen. Kyl­lä sii­tä minä­kin olen huo­lis­sa­nin. Mut­ta siel­lä on niin pal­jon muu­ta­kin. Vuo­rot­te­lu­va­paa­ta, koti­hoi­don­tu­kea, oop­pe­raa, edus­kun­na­li­sä­ra­ken­nus­ta, kun­ta­työn­te­ki­jät lomai­le­vat 38päivää sak duu­na­ril­la 25vuosilomapäivää, kun­ta­työn­te­ki­jä tekee 1600h vuo­des­sa kes­ki­mää­rin saklai­nen 1750. Ne sai­ras­taa yli 5% tun­neis­ta kun mei­kä­läi­set vain 1,2%, tus­kin te olet­te se on vain help­poa ja tur­val­lis­ta. Jne…
    Olin 8vuotta rai­sios­sa k‑valtuutettu ja 4vuotta tar­kas­tu­lau­ta­kun­nan jäsen. Sil­loin rai­sio oli vie­lä jos­sain kun­nos­sa. Tulin jo sil­loin tulok­seen, että ei tämä ikui­ses­ti kes­tä. Nyt rai­sios­ta on tul­lut yli­vel­kaan­tu­nut yli­ve­rot­ta­va tyt­tö­myyt­tä aiheut­ta­va pai­se turun­ku­pees­sa, eikä ole parem­paa turussakaan.

    Kai­ke­ti jokin poh­jal­la­käyn­ti voi­si taas jotain het­kek­si opet­taa. Ei en suos­tu mak­sa­maan mis­tään syys­tä sent­tiä­kään lisää vero­ja. Jos halu­taan, että suo­mi pys­tyy aut­ta­maan tätä pal­loa. Kyl­lä sen on itse autet­ta­va itsen­sä ensin suos­ta. Kaik­kien mie­les­tä ei olla vie­lä suos­sa. Osal­la kun on kun­na­li­set suo­ja­työ­pai­kat jne.. Mut­ta kyl­lä me ollaan täl­lä velkaantumisella.

    PS: Opet­ta­jat on mal­li esi­merk­ki ammat­ti­kun­nas­ta, jot­ta taval­li­nen tal­laa­ja ei saa ja voi arvos­tel­la. Vähän töi­tä hyvä palk­ka. Het­ki sit­ten oltiin maa­il­man kär­jes­sä. Kaik­ki oli maa­il­man par­haan ope­tus­sys­tee­min ja opet­ta­jien ansio­ta. Nyt kun menee kaik­kien jat­ku­vien uudis­tus­ten jäl­keen huon­nom­min, kenen syy????

  45. Vihe­rins­si: Olen alka­nut kut­sua tätä temp­pua tek­no­lo­gia­jä­nik­sen vetä­mi­sek­si hatusta.

    On kuvi­tel­ta­vis­sa jouk­ko kek­sin­tö­jä, jot­ka teki­si­vät uusiu­tu­vas­ta ener­gias­ta – eri­tyi­ses­ti aurin­ko­voi­mas­ta – kan­nat­ta­vaa ja toi­mi­van rat­kai­sun tule­vai­suu­teen. Näil­le kuvi­tel­ta­vis­sa ole­vil­le kek­sin­nöil­le on omi­nais­ta se, että ne ovat ole­mas­sa vain kuvi­tel­mis­sa tai kor­kein­taan laboratoriossa.

    Tek­no­lo­gian ja tie­teen kehi­tyk­ses­sä kan­nat­taa toki kokeil­la kaik­kea, mikä ei riko fysii­kan lake­ja vas­taan. Ener­gia-alal­la kui­ten­kin liik­kuu hyvin suu­ria panos­tuk­sia, ja näi­den läpi­mur­to­jen teki­jät tuli­si­vat mel­koi­sen hyvin­voi­vik­si. Sii­tä huo­li­mat­ta ener­gian­tuo­tan­nos­sa ei ole teh­ty mer­kit­tä­viä läpi­mur­to­ja vuosikymmeniin.

    Tämä tar­koit­taa sitä, että jos noi­ta tek­no­lo­gia­jä­nik­siä halu­taan vetää hatus­ta, tar­vi­taan toden­nä­köi­ses­ti kuu­oh­jel­man tasoi­sia panos­tuk­sia. Jos nii­tä panos­tuk­sia ei teh­dä, ei kan­na­ta suun­ni­tel­la tule­vai­suut­ta muun kuin nyt toi­mi­van tek­no­lo­gian varaan.

    Kyl­lä minä aika kor­keal­le sen toden­nä­köi­syy­den ase­tan sil­le, että 40 vuo­den kulut­tua leväöl­jyä tuo­te­taan enem­män, kuin raakaöljyä.

    Tus­kin on yhtään öljyn­ja­los­ta­jaa täs­sä maa­il­mas­sa, joka ei panos­tai­si levis­tä teh­tä­vän bio­die­se­lin tuotantoon.

    Mut­ta 10–20 vuo­den jak­sol­la tus­kin tapah­tuu suur­ta muutosta.

  46. Soi­nin­vaa­ra: ” Tuo pääs­töin­ten­si­tee­tin ale­ne­mi­nen on tapah­tu­nut enem­män kuin koko­naan vuo­den 2005 jäl­keen, joten jon­kin­lai­nen suun­nan­muu­tos parem­paan päin on tapahtunut.”

    Kuten ket­jus­sa jo aikai­sem­min todet­tiin, niin rat­kai­se­vaa on pääs­tö­jen koko mää­rä, pääs­töin­ten­si­teet­ti on vain tilas­toil­la kikkailua.

    Jos pääs­töin­ten­si­tee­tin las­ke­mi­nen oli­si hyvä asia, niin Suo­mi voi­si toi­mia Kii­nan tapaan esim. Itä­me­ren rik­ki­ve­ron koh­dal­la. Vero­han tuo lisä­kus­tan­nuk­sia Suo­men vien­nil­le ja tuon­nil­le. Peruu­te­taan rik­ki­ve­ron täy­tän­töön­pa­no , niin vien­ti ja tuon­nin hal­pe­ne­mi­nen nos­taa BKT:tta.

    Tämän seu­rauk­se­na mei­dän pääs­töin­ten­si­teet­tim­me ale­nee, koko­nais­pääs­töt lisään­ty­vät, mut­ta mitä sil­lä tun­tuu ole­van väliä? Vai ? 

    Suo­ma­lais­ten päät­tä­jien logiik­ka toi­mii kui­ten­kin niin, että sää­däm­me itsel­lem­me rajoi­tuk­sia, jot­ka hait­ta­vat kil­pai­lu­ky­kyä. Muu­al­la maa­pal­lol­la toi­mi­taan tasan päinvastoin.

  47. Muu­ta­ma kom­ment­ti aiheeseen:
    1. Kii­nal­la ei ole pie­nin­tä­kään aiko­mus­ta kat­soa vie­res­tä euroo­pan ja USA:n rik­kauk­sia. Kii­na­lai­set ajat­te­le­vat, että 2000-luku kuu­luu Kii­nal­le niin kuin 1900-luku kuu­lui USA:lle.

    2. ensim­mäi­sen ehdon osal­ta Kii­na ei tule teke­mään kom­pro­mis­se­ja, ts. uhraa­maan talous­kas­vua pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sek­si. Tämä ei tar­koi­ta, ettei­kö Kii­na oli­si kiin­nos­tu­nut kas­vi­huo­ne­kaas­vu­jen vähen­tä­mi­ses­tä, mut­ta tekee tämän vain talous­kas­vun ehdoilla.

    3. Kii­nan talou­del­la on omat kas­vu­ki­vut, mut­ta on äärim­mäi­sen nai­via uskoa, ettei­kö Kii­nas­ta tuli­si talou­del­li­nen jät­ti­läi­nen seu­raa­van 50 vuo­den aika­na. Ja peräs­sä seu­raa Intia ja Etelä-Amerikka. 

    4. Soi­nin­vaa­ra on kir­joit­ta­nut yhden lois­ta­van oival­luk­sen, eli kaik­kein olen­nais­ta ei ole mis­sä aika­tau­lus­sa fos­sii­li­set ener­gia­läh­teet käy­te­tään, jos ne kui­ten­kin tul­laan käyt­tä­mään. Toi­sin sanoen, ilma­ke­hän läm­pö­ti­la tulee nouse­maan riip­pu­mat­ta sii­tä käy­te­tään­kö fos­sii­li­set ener­gia­läh­teet lop­puun 100 vuo­des­sa tai 200 vuo­des­sa. Tämä on sinän­sä loh­du­ton aja­tus, kos­ka on on huo­mat­ta­vas­ti vai­keam­paa lopet­taa koko­naan fos­sii­lis­ten ener­gia­läh­tei­den käyt­tä­mi­nen kuin hidas­taa nii­den käyttäminen.

    Nämä sei­kat huo­mioon ottaen on vai­kea pää­tyä muu­hun lop­pu­tu­lok­seen, että ilma­ke­hän dra­maat­ti­nen läm­pä­ne­mi­nen on, jos ei täy­sin väis­tä­mä­tön­tä, niin erit­täin toden­nä­köis­tä. Sen takia mitä enem­män kes­kus­tel­laan mitä teh­dä kun läm­pö­ti­la nousee 5–10 astet­ta kuin miten sen teo­rias­sa voi­daan estää, niin sitä parempi.

  48. JTS:
    Count­ry­bo­yl­le pie­ni vink­ki elä­män hepottamiseksi.

    Kun ver­ra­taan Suo­mea, Kii­naa ja Sin­ga­po­rea niin ver­tai­lus­sa ei kan­na­ta käyt­tää yksik­kö­nä maan nimeä vaan suh­teut­taa luvut toi­siin­sa väki­lu­vul­la tai jol­lain muul­la vastaavalla.

    Tilas­to­jen käy­tös­sä myös knnat­taa miet­tiä mis­tä on kysy­mys, sen ver­ran pal­jon­niil­lä valeh­desl­laan. Esi­mer­kik­si val­tio­nyh­tiö Vapo lie­nee yksi tehok­kam­miss­ta sys­te­maat­ti­se­ti tilas­to­tie­to­ja luo­vas­ti käyt­tä­vis­tä tahoista.

    Kii­tos vain neu­vois­ta, olen alan ihmi­siä ja tun­nen proble­ma­tii­kan mie­les­tä­ni mel­ko hyvin. Ei täs­sä yksik­kö­nä ole käy­tet­ty maan nimiä vaan todel­li­sia pääs­tö­mää­riä. Pääs­tö­jä voi­daan suh­teut­taa maan pin­ta-alaan, ihmis­mää­rään jne. Todel­li­set kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen pääs­tö­mää­rät ovat kui­ten­kin rat­kai­se­via. Ilmas­ton kan­nal­ta on suu­rin piir­tein sama tuot­taa­ko tie­tyn hii­li­diok­si­di­mää­rän tuhat ihmistä/laitosta tai vii­si mil­jar­dia ihmis­tä. Esi­mer­kik­si maa­il­man väki­lu­ku voi nous­ta 7 mil­jar­dis­ta 8 mil­jar­diin ja saman­ai­kai­ses­ti pääs­töt las­kea esim. 10 tonnista/henki arvoon 9 tonnia/henki ja saman­ai­kai­ses­ti koko­nais­pääs­töt maa­pal­lol­la kas­va­vat (8x9=72 vs. 7x10=70).

    Eri mait­ten ver­tai­lus­sa tuli­si huo­mioi­da myös nii­den kyky sitoa hii­li­diok­si­dia esim. met­sien avul­la. Täl­lä alal­la­han Suo­mi on onnis­tu­nut hyvin, kun met­sien hii­li­va­ran­not ovat kas­va­neet noin 1,5 ker­tai­sik­si sit­ten 1950-luvun. Vil­le Nii­nis­tö meni vain hätä­päis­sään hyväk­sy­mään Suo­men met­sät pääs­tö­läh­teek­si. Täs­tä­hän luvat­tiin kom­pen­saa­tio EU:n kaut­ta, mut­ta mitään ei tiet­tä­väs­ti ole saa­tu aikaan täl­lä sektorilla.

    Luo­vaa ja sanoi­sin­ko vir­heel­lis­tä tilas­to­jen ja tut­ki­mus­tie­don käyt­töä olen havain­nut myös ns. ympä­ris­tön suo­je­li­joi­den tahol­ta. Kuin­ka mones­ta tut­ki­muk­ses­ta puut­tu­vat­kaan virhearvioinnit !

    Tie­tys­ti kulu­tus­käyt­täy­ty­mi­sen tar­kas­te­lun kan­nal­ta hen­keä koh­ti kas­ke­tut pääs­töt ovat hyvä mit­ta­ri. Mut­ta en usko että ilmas­to-ongel­maa voi­daam rat­kais­ta pel­käs­tään ihmis­ten vapaa­eh­teis­ten kulu­tus­tot­tu­mus­ten muut­ta­mi­sen avul­la. Kyl­lä myös kovem­pia ottei­ta tarvitaan.

  49. Vihe­rins­si: Olen alka­nut kut­sua tätä temp­pua tek­no­lo­gia­jä­nik­sen vetä­mi­sek­si hatusta.

    On kuvi­tel­ta­vis­sa jouk­ko kek­sin­tö­jä, jot­ka teki­si­vät uusiu­tu­vas­ta ener­gias­ta – eri­tyi­ses­ti aurin­ko­voi­mas­ta – kan­nat­ta­vaa ja toi­mi­van rat­kai­sun tule­vai­suu­teen. Näil­le kuvi­tel­ta­vis­sa ole­vil­le kek­sin­nöil­le on omi­nais­ta se, että ne ovat ole­mas­sa vain kuvi­tel­mis­sa tai kor­kein­taan laboratoriossa.

    Tek­no­lo­gian ja tie­teen kehi­tyk­ses­sä kan­nat­taa toki kokeil­la kaik­kea, mikä ei riko fysii­kan lake­ja vas­taan. Ener­gia-alal­la kui­ten­kin liik­kuu hyvin suu­ria panos­tuk­sia, ja näi­den läpi­mur­to­jen teki­jät tuli­si­vat mel­koi­sen hyvin­voi­vik­si. Sii­tä huo­li­mat­ta ener­gian­tuo­tan­nos­sa ei ole teh­ty mer­kit­tä­viä läpi­mur­to­ja vuosikymmeniin.

    Tämä tar­koit­taa sitä, että jos noi­ta tek­no­lo­gia­jä­nik­siä halu­taan vetää hatus­ta, tar­vi­taan toden­nä­köi­ses­ti kuu­oh­jel­man tasoi­sia panos­tuk­sia. Jos nii­tä panos­tuk­sia ei teh­dä, ei kan­na­ta suun­ni­tel­la tule­vai­suut­ta muun kuin nyt toi­mi­van tek­no­lo­gian varaan.

    Joo tot­ta. Ja pie­ne­nä piik­ki­nä vih­rei­den suun­taan voi huo­maut­taa, että tämä tois­tu­va “… alan tek­niik­ka on jo pit­käl­lä ja sitä kehi­te­tään koko ajan lisää…” alkaa jo kyllästyttää.

    Eli siis vih­rei­den reto­ri­nen hel­ma­syn­ti on aina ollut tämä että “uusi tek­niik­ka pelas­taa, se on jo pit­käl­le kehi­tet­tyä ja sitä kehi­te­tään koko ajan lisää.” 

    Anne­taan siis lii­an posi­tii­vi­nen kuva vaik­ka­pa nyt tuu­li- ja aurin­ko­voi­man nopeas­ta kehi­tyk­ses­tä mikä mah­dol­lis­taa fosii­li­si­ta luopumisen. 

    Vaik­ka ei sii­nä sinän­sä mitään että polii­ti­kot har­ras­ta­vat näi­tä myyn­ti­pu­hei­ta. Niin muut­kin puo­lu­eet tekevät.

  50. Mik­ko Säre­lä:
    30 kap­pa­let­ta tuhan­nen megawa­tin ydin­reak­to­ria vas­tai­si sitä, että Suo­meen oli­si raken­teil­la 1 kap­pa­le 150 megawa­tin ydin­reak­to­ria. En usko, että Suo­mes­sa tuol­la mää­räl­lä vie­lä ydin­voi­man kan­nat­ta­jat hurraisivat. 

    Minä hur­rai­sin. Tosin lähin­nä sii­tä syys­tä, että mie­les­tä­ni tar­vit­sem­me ydin­voi­mas­sa minia­ty­ri­saa­tioi­ta ja suu­ren mää­rän pie­niä hal­po­ja reak­to­rei­ta. 150 MWe sivii­li­reak­to­ri oli­si tänä päi­vä­nä todel­la ter­ve­tul­lut uutuus, jos mark­ki­noil­le sel­lai­nen saa­pui­si (vie­lä­pä suo­ma­lai­set tur­val­li­suus­kri­tee­rit täyttävänä).

  51. Ton­ni käteen:
    Kii­nan hal­lin­to on ratio­naa­li­sem­paa kuin mones­sa muus­sa maas­sa, kos­ka joh­dos­sa on pää­osin insi­nöö­ri­kou­lu­tuk­sen saa­nut­ta porukkaa. 

    Kii­nan joh­dos­sa ole­van insi­nöö­rin perim­mäi­nen tavoi­te ei poik­kea yhtään Suo­men joh­dos­sa ole­van val­tio­tie­teen tai oikeus­tie­teen mais­te­rin perim­mäi­ses­tä tavoit­tees­ta. Tavoi­te on pysyä vallassa. 

    Kun seu­raa kii­na­lais­ten tou­hu­ja vähän laa­jem­min, voi tode­ta että ratio­naa­li­nen pää­tök­sen­te­ko ja toteu­tus on siel­lä mel­ko kau­ka­na. Isoon maa­han mah­tuu aina joku mal­li­pro­jek­ti esi­tel­tä­väk­si, mut­ta pää­osa tehok­kuu­den vai­ku­tel­mas­ta tulee sii­tä, että a) infraa puut­tuu vie­lä jon­kin ver­ran ja sen raken­ta­mi­sel­le on pai­koit­tain aitoa tar­vet­ta, ja b) kun jotain halu­taan raken­taa, niin sitä var­ten löy­tyy maa­ta ja hal­paa rahaa, sekä polii­se­ja joil­la mah­dol­li­set valit­ta­jat hoi­de­taan pois tieltä. 

    Se, raken­ne­taan­ko edes koko­nai­suu­den kan­nal­ta par­hai­ta mah­dol­li­sia asioi­ta, on tois­si­jais­ta. Aina kun raken­ne­taan niin joku rikas­tuu. Meil­lä kan­sa­lai­sia kuun­nel­laan, arvioi­daan vai­ku­tuk­sia laa­jal­ti ja leveäl­ti ihmis- eläin- ja kas­vi­kun­nan pii­ris­sä, infraa ei tar­vi­ta niin pal­jon (suu­ri osa ole­mas­sao­le­vas­ta on vää­räs­sä pai­kas­sa), ei raken­ne­ta eikä sit­ten myös­kään rikastuta.

  52. Olen edel­leen sitä miel­tä, että fos­sii­li­set polt­toai­neet pol­te­taan lop­puun; öljy ja kaa­su vii­mei­seen tip­paan, hii­les­tä ym en tie­dä, mut­ta toden­nä­köi­ses­ti. Se on masen­ta­vaa. Uusiu­tu­vien ener­gian­läh­tei­den kehit­tä­mis­tä tar­vi­taan, jot­ta oli­si jotain käyt­tö­ener­gi­aa fos­sii­lien loput­tua, mut­ta ei sil­lä ilma­ke­hän hii­li­diok­si­di­pi­toi­suu­teen pal­jon ole vai­ku­tus­ta pit­kän pääl­le. Onhan se tie­tys­ti kau­nis­ta, että euroop­pa­lai­set sääs­tä­vät öljyä kii­na­lais­ten poltettavaksi.

  53. Count­ry­boy: Eri mait­ten ver­tai­lus­sa tuli­si huo­mioi­da myös nii­den kyky sitoa hii­li­diok­si­dia esim. met­sien avulla. 

    Luon­non osal­ta pääs­töt pitää las­kea vähennyslaskulla:

    (pääs­töt nyt) — (pääs­töt, jos ihmis­tä ei olisi)

    Muu­ten nimit­täin esi­mer­kik­si Islan­nin pääs­töt oli­si­vat aivan jär­kyt­tä­vät tuli­vuo­rien vuok­si, vaik­ka islan­ti­lai­sil­la ei ole mitään tekoa asian kanssa.

    Bio­mas­san saa las­kea hii­li­nie­luk­si vain sil­tä osal­ta kuin ihmi­sen toi­min­ta lisää bio­mas­saan sitou­tu­neen hii­len mää­rää. Täs­sä tar­kas­te­lus­sa olen­nai­nen asia on tase ja sen muu­tok­set, muu­ten käy her­käs­ti niin, että met­sään sitou­tu­va vuo­sit­tai­nen hii­li­mää­rä las­ke­taan nie­luk­si ja unoh­de­taan las­kea puun­käy­tös­tä tule­vat päästöt.

  54. 2. ensim­mäi­sen ehdon osal­ta Kii­na ei tule teke­mään kom­pro­mis­se­ja, ts. uhraa­maan talous­kas­vua pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sek­si. Tämä ei tar­koi­ta, ettei­kö Kii­na oli­si kiin­nos­tu­nut kas­vi­huo­ne­kaas­vu­jen vähen­tä­mi­ses­tä, mut­ta tekee tämän vain talous­kas­vun ehdoilla.”

    Kii­na on samass­sa kehi­tys­ti­lan­tees­sa kuin Suo­mi oli 50–60-luvuilla. Noi­hin aikli­hin teol­lis­tu­min­ne oli voi­ma­kas­ta ja pääs­töt ja saas­tut­ta­mi­nen oli rajaamatonta.

    Mut­ta kun hai­tat alkoi­vat vai­keut­ta ihmis­ten elä­mää niin alet­tiin kiin­nit­tää huo­mio­ta saas­tu­mi­sen estämiseen.

    Hyvä esi­merk­ki on puun­ja­los­tus­teol­li­suus , joka sai saas­tut­taa kym­me­niä vuo­sia vapaasti .
    Niin kau­an kuin hai­tat oli­vat pai­kal­li­sia ja hait­ta­si­vat vain tavis­ten elä­mää niin sii­hen ei puututtu.

    Mut­ta kun puun­ja­los­tus­teol­li­suus kas­voi niin suur­ten jär­vien saas­tu­mi­nen oli jo levin­nyt laa­jal­le ja kun hai­tat levi­si­vät sil­mää teke­vien ran­noil­le ja kiin­teis­tö­jen arvo alkoi las­kea niin saas­tut­ta­mi­sel­le tuli stoppi.

    Toi­nen hyvä esi­merk­ki Lapis­ta: Ves­koi­ta tapet­tiin 60-luvul­la vesak­ko­myr­kyil­lä, joi­ta levi­tet­tiin len­to­ko­neil­la ja kun alu­eet oli­vat laa­jo­ja ja tapah­tui­vat par­haa­seen marjastusaikaan.
    Pai­kal­li­set pro­tes­toi­vat , mut­ta sii­tä ei ollut mitään apua kun­nes tv-muut­ti asian.

    Tv:n uuti­sii haas­ta­tel­tiin Käsi­var­ren vai­kut­ta­jaa Juusoa ja kun toi­mit­ta­ja kysyi, eikö täl­lai­nen ruis­ku­tus tuhioa mar­ja­busi­nek­sen. Vas­taus oli yllät­tä­vä :” Ei ne ruis­ku­tuk­set mei­tä hait­taa, met­hän ker­rää­mä mar­jat niin­ko ennen­ki ja myy­mä ne ete­län her­roil­le, saa­vat syö­dä paskansa ”

    Seu­raav­na vuon­na ei enää ruiskutettu.

    Ympä­ris­tön­suo­je­lu nousee arvoon, kun pääs­töt kas­va­vat niin suu­rik­si, että saas­tu­mi­nen alkaa hai­ta­ta myös eliittiä.

    Kii­nas­sa ele­tään tätä ensi vaihetta.

  55. Kyl­lä myös kovem­pia ottei­ta tarvitaan.

    Ja entä­pä jos ihmi­set eivät hyväk­sy näi­tä “kovem­pia ottei­ta” ja esim. äänes­tys­käyt­täy­ty­vät sen mukai­ses­ti? Kuin­ka ajat­te­lit­te rat­kais­ta tämän Uuden Uljaan Vihe­ryh­teis­kun­nan raken­ta­mis­ta jar­rut­ta­van demo­kra­tia­pe­räi­sen hait­ta­te­ki­jän — pans­sa­rit kaduilleko? 

    Teis­sä mili­tant­ti­vih­reis­sä on sel­lai­nen pie­ni vika, että te luu­let­te voi­van­ne siir­tyä ideo­lo­gian­ne mukai­seen komen­to­ta­lou­teen aivan tuos­ta vain omal­la pää­tök­sel­län­ne. Olet­te­ko kos­kaan kuul­leet käsit­tees­tä “kan­san­val­ta”? Vai onko perim­mäi­se­nä tavoit­tee­na _nimenomaan_ sen romut­ta­mi­nen ja/tai oikosulkeminen?

  56. Kap­pas vain, Kii­na päät­ti höl­len­tää yhden lap­sen sään­töä jo nyt. Mon­ta, mon­ta vuot­ta aiem­min kuin itse sen arve­lin tapahtuvan.

    Ehkä se Kii­nan talous­kas­vu onkin odo­tet­tua hei­kom­mis­sa kantimissa…

    1. Kii­nal­la on ihan hir­veän muo­toi­nen ikä­py­ra­mi­di, kun Mao ensin keht­to kaik­kia lisään­ty­mään ja sit­ten tuli äkki­pyäys. Kii­na­lais­ten net­to­he­del­mäl­li­syys­lu­ku on sel­väs­ti pie­nem­pi kuin Suo­men ja vier­lä alem­pi on se on ulko­kii­na­lai­sil­la, joi­ta yhden lap­sen poli­tiik­ka ei ole kos­kaan kos­ke­nut. Ete­lä-Koreas­sa syn­ty­vyys on aivan Ita­lian ja Espan­jan tasolla.

  57. Lii­an van­ha:
    “2. ensim­mäi­sen ehdon osal­ta Kii­na ei tule teke­mään kom­pro­mis­se­ja, ts. uhraa­maan talous­kas­vua pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sek­si. Tämä ei tar­koi­ta, ettei­kö Kii­na oli­si kiin­nos­tu­nut kas­vi­huo­ne­kaas­vu­jen vähen­tä­mi­ses­tä, mut­ta tekee tämän vain talous­kas­vun ehdoilla.”

    Kii­na on samass­sa kehi­tys­ti­lan­tees­sa kuin Suo­mi oli 50–60-luvuilla.Noihin aikli­hin teol­lis­tu­min­ne oli voi­ma­kas­ta ja pääs­töt ja saas­tut­ta­mi­nen oli rajaamatonta.

    Ympä­ris­tön­suo­je­lu nousee arvoon, kun pääs­töt kas­va­vat niin suu­rik­si, että saas­tu­mi­nen alkaa hai­ta­ta myös eliittiä.

    Kii­nas­sa ele­tään tätä ensi vaihetta.

    Ilmai­sin itseä­ni epä­tar­kas­ti. Kii­na aivan var­mas­ti tulee sat­saa­maan ympä­ris­tö­myrk­ky­jen yms. hil­li­te­mi­seen. Tämä tulee tapah­tu­maan vii­meis­tään sii­nä vai­hees­sa kun kas­va­va kes­ki­luok­ka ei suos­tu asu­maan Shang­hain tai Pekin­gin kal­tai­sis­sa kau­pun­geis­sa, jois­sa oikeas­ti saa pelä­tä hen­ken­sä puo­les­ta huo­non ilman­laa­dun johdosta.

    Mut­ta huo­mat­ta­vas­ti vai­keam­pi yhteen­so­vit­ta­mi­nen on vau­ras­tu­van kes­ki­luo­kan ja sen tar­vit­se­man ener­gian ja toi­saal­ta hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen välil­lä. Jos ener­gia­tek­nii­kas­sa ei tapah­du dra­maat­tis­ta kehi­tys­tä (esim. fuusio­voi­ma), niin on vai­kea kuvi­tel­la mis­tä Kii­na tulee saa­maan tar­vit­ta­van ener­gian ilman kivi­hiil­tä, öljyä ja maa­kaa­sua. Jo nyt on tie­dos­sa, että Kii­nal­la on val­ta­vat lius­ke­kaa­su­va­rat, jot­ka aivan var­mas­ti tul­laan otta­maan käyt­töön tule­vien vuo­si­kym­me­nien aika­na. Ja maa­il­man hii­li­nie­lut eivät näi­tä pys­ty otta­maan vastaan.

  58. Mau­rizio: Ja entä­pä jos ihmi­set eivät hyväk­sy näi­tä “kovem­pia ottei­ta” ja esim. äänes­tys­käyt­täy­ty­vät sen mukai­ses­ti? Kuin­ka ajat­te­lit­te rat­kais­ta tämän Uuden Uljaan Vihe­ryh­teis­kun­nan raken­ta­mis­ta jar­rut­ta­van demo­kra­tia­pe­räi­sen hait­ta­te­ki­jän – pans­sa­rit kaduilleko? 

    Teis­sä mili­tant­ti­vih­reis­sä on sel­lai­nen pie­ni vika, että te luu­let­te voi­van­ne siir­tyä ideo­lo­gian­ne mukai­seen komen­to­ta­lou­teen aivan tuos­ta vain omal­la pää­tök­sel­län­ne. Olet­te­ko kos­kaan kuul­leet käsit­tees­tä “kan­san­val­ta”? Vai onko perim­mäi­se­nä tavoit­tee­na _nimenomaan_ sen romut­ta­mi­nen ja/tai oikosulkeminen?

    Itse en ole mikään mili­tant­ti­vih­reä, vaan yri­tän lähes­tyä ongel­mia lähin­nä tie­teen poh­jal­ta. Tar­koi­tin näil­lä kovem­mil­la otteil­la esi­mer­kik­si sel­lai­sia asioi­ta, joi­ta voi­tiin teh­dä vie­lä 1970-luvun öljy­krii­sin aikaan. Mää­rät­tiin esi­mer­kik­si, ettei saa­nut polt­taa mai­nos­va­lo­ja ja valais­tus­ta piti vähen­tää mm. moot­to­ri­teil­lä yms. Nykyi­nen yhteis­kun­ta on niin libe­raa­li, ettei täl­lai­nen tun­nu onnistuvan.

    Vero­tuk­sel­la voi­daan ohja­ta myös käyt­täy­ty­mis­tä jos­sain mää­rin. Esi­mer­kik­si viih­det­tä ja len­to­mat­kai­lua voi­tai­siin verot­taa nykyis­tä enem­män, nyt­hän ulko­maan­len­nois­ta ei tar­vit­se mak­saa edes alv:ta. Myön­nän että vai­ke­aa täl­lai­nen on ja vaa­leis­sa voi hel­pos­ti hävitä.

    Tie­ten­kin sit­ten kan­sain­vä­li­set sopi­muk­set ovat tär­kei­tä niin, että saa­daan mukaan myös Kii­nan, Intian ja USA:n kal­tai­set val­tiot. Ei help­poa tie­ten­kään tämäkään.

  59. Count­ry­boy: Itse en ole mikään mili­tant­ti­vih­reä, vaan yri­tän lähes­tyä ongel­mia lähin­nä tie­teen poh­jal­ta. Tar­koi­tin näil­lä kovem­mil­la otteil­la esi­mer­kik­si sel­lai­sia asioi­ta, joi­ta voi­tiin teh­dä vie­lä 1970-luvun öljy­krii­sin aikaan. Mää­rät­tiin esi­mer­kik­si, ettei saa­nut polt­taa mai­nos­va­lo­ja ja valais­tus­ta piti vähen­tää mm. moot­to­ri­teil­lä yms. Nykyi­nen yhteis­kun­ta on niin libe­raa­li, ettei täl­lai­nen tun­nu onnistuvan.

    Fos­sii­li­sis­ta polt­toai­neis­ta suu­rin osa menee sii­hen, että me kyke­nem­me elä­mään päi­vit­täis­tä elämää.

    Siis sii­hen, että pysym­me hengissä.

    1970-luvun rat­kai­sut ovat täy­sin hyödyttömiä.

    Mitä kuvit­te­let­te tapah­tu­van, jos val­tio kiel­tää vaik­ka­pa lihan­syön­nin? Tai, val­tio käs­kee, että vain kuu­te­na päi­vä­nä vii­kos­sa saa syö­dä lihaa. Tai, että saat ajaa autol­la kaup­paan vain maa­nan­tai­sin, kes­ki­viik­koi­sin ja perjantaisin.

    Jos tätä ongel­maa läh­de­tään rat­kai­se­maan tie­teen poh­jal­ta, niin minun käsi­tyk­se­ni mukaan se on tota­li­ta­ris­min sijaan uusien vaih­toeh­to­jen ja kier­rä­tyk­sen kehittäminen.

    Eikä van­hat suku­pol­vet opi. Vain uusia suku­pol­via valis­ta­mal­la voi­daan pääs­tä muutokseen. 

    Lap­sien täy­tyy kas­vaa kulut­ta­maan vähän. Lap­sil­la täy­tyy myös olla parem­pia ja rea­lis­ti­sem­pia vaih­toeh­to­ja, jot­ta muu­tos voi tapahtua.

    Ilmas­ton­muu­tos tapah­tuu joka tapauk­ses­sa. Sitä emme enää voi estää. Emme vaik­ka miten roik­kui­sim­me mis­sä tahan­sa pyl­vääs­sä, min­kä tahan­sa rie­vun kanssa.

    Voim­me vain yrit­tää sopeu­tua sii­hen, kas­vat­taa jäl­ki­pol­vis­ta vii­saam­pia ja kehit­tää uusia ratkaisuja.

  60. Vihe­rins­si: Bio­mas­san saa las­kea hii­li­nie­luk­si vain sil­tä osal­ta kuin ihmi­sen toi­min­ta lisää bio­mas­saan sitou­tu­neen hii­len määrää.

    Mikä­kö­hän on täs­sä tar­kas­te­lus­sa tilan­ne leh­mien metaa­ni­pääs­tö­jen osal­ta? En vält­tä­mät­tä aja­tel­lut alu­eel­li­ses­ti vaan yleen­sä. Nau­tae­läi­miä var­maan­kin vael­tai­si aika pal­jon vapaa­na ilman ihmistäkin.

  61. ano­nyy­mi: Mikä­kö­hän on täs­sä tar­kas­te­lus­sa tilan­ne leh­mien metaa­ni­pääs­tö­jen osal­ta? En vält­tä­mät­tä aja­tel­lut alu­eel­li­ses­ti vaan yleen­sä. Nau­tae­läi­miä var­maan­kin vael­tai­si aika pal­jon vapaa­na ilman ihmistäkin.

    Maa­il­mas­sa on nau­to­ja jotain 1,5 miljardia. 

    Maa­il­man suu­rim­mat suur­ten eläi­mien vael­luk­set jää­vät kau­as taak­se nois­ta luvuis­ta. Luon­to kun ei kyke­ni­si elät­tä­mään noin pal­joa suu­ria eläimiä.

    Esi­mer­kik­si sini­va­lai­ta arvioi­daan olleen muis­taak­se­ni vain noin 100 000 ennen valaan­pyyn­nin aloittamista.

    Ihmi­nen jyrää alku­pe­räi­sen luon­non, kas­vat­taak­seen tehot­to­mas­ti lihaa ravinnokseen.

    Hyön­teis­ten, kas­vik­sien ja kalo­jen tuo­tan­to oli­si huo­mat­ta­vas­ti tehokkaampaa. 

    Kysyn­tä on vain hei­kom­pi, kos­ka ollaan opit­tu lihan perään. Eikä ole kau­aa, kun ihmi­sel­le oikeas­ti oli väliä, että sai lihaa.

    Nykyi­nen moder­ni ihmi­nen ei tar­vit­se oikeas­ti lihaa, eikä mai­toa, eikä juustoa. 

    Peri­aat­tees­sa meil­le voi­tai­siin jo nyt tuot­taa sel­lai­sia “kis­san rak­su­ja” jois­sa oli­si kaik­ki tar­vit­ta­va ja joi­den tuo­tan­to ei rasit­tai­si maa­pal­loa niin pahas­ti. Mut­ta, kun meil­le ravin­to on myös muu­ta­kin kuin ravintoa. 

    Itse kyl­lä voi­sin mie­luus­ti vain rous­ku­tel­la tuol­lai­sia saman­lai­sia rak­su­ja päi­väs­tä toi­seen. Eikä tuli­si tiskiäkään 😀

    Että eikun vaan joku fir­ma koe-erää pus­ke­maan jau­he­tus­ta hyön­teis- ja kas­vi­mas­sas­ta hive­nai­nei­neen 😀 Tääl­lä oli­si yksi asiakas.

  62. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Maa­il­mas­sa on nau­to­ja jotain 1,5 miljardia. 

    Maa­il­man suu­rim­mat suur­ten eläi­mien vael­luk­set jää­vät kau­as taak­se nois­ta luvuis­ta. Luon­to kun ei kyke­ni­si elät­tä­mään noin pal­joa suu­ria eläimiä.

    Esi­mer­kik­si sini­va­lai­ta arvioi­daan olleen muis­taak­se­ni vain noin 100 000 ennen valaan­pyyn­nin aloittamista.

    Ihmi­nen jyrää alku­pe­räi­sen luon­non, kas­vat­taak­seen tehot­to­mas­ti lihaa ravinnokseen.

    Hyön­teis­ten, kas­vik­sien ja kalo­jen tuo­tan­to oli­si huo­mat­ta­vas­ti tehokkaampaa. 

    Kysyn­tä on vain hei­kom­pi, kos­ka ollaan opit­tu lihan perään. Eikä ole kau­aa, kun ihmi­sel­le oikeas­ti oli väliä, että sai lihaa.

    Nykyi­nen moder­ni ihmi­nen ei tar­vit­se oikeas­ti lihaa, eikä mai­toa, eikä juustoa. 

    Peri­aat­tees­sa meil­le voi­tai­siin jo nyt tuot­taa sel­lai­sia “kis­san rak­su­ja” jois­sa oli­si kaik­ki tar­vit­ta­va ja joi­den tuo­tan­to ei rasit­tai­si maa­pal­loa niin pahas­ti. Mut­ta, kun meil­le ravin­to on myös muu­ta­kin kuin ravintoa. 

    Itse kyl­lä voi­sin mie­luus­ti vain rous­ku­tel­la tuol­lai­sia saman­lai­sia rak­su­ja päi­väs­tä toi­seen. Eikä tuli­si tiskiäkään 

    Että eikun vaan joku fir­ma koe-erää pus­ke­maan jau­he­tus­ta hyön­teis- ja kas­vi­mas­sas­ta hive­nai­nei­neen Tääl­lä oli­si yksi asiakas.

    Kyl­lä suu­rin osa sätei­ly­pa­kot­tees­ta tulee luon­nos­ta itses­tään. Pako­te oli ennen ihmi­sen toi­min­taa noin 30 W/m2 ja se on nyt nous­sut tasol­le 32 W/m2 ihmi­sen toi­mes­ta. joten ihmi­sen vai­ku­tus on alle 10%. Täs­tä ihmi­sen toi­min­nas­ta joh­tu­vas­ta CO2-pääs­tös­tä noin puo­let sitou­tuu edel­leen ja lop­pu jää nos­ta­maan ilman CO2 ja metaanipitoisuuksia. 

    Eläin­ten pitoa on tar­kas­tel­ta­va myös laa­jem­mas­ta näkö­kul­mas­ta, vai­ku­tus ei ole aivan niin suu­ri kuin usein esi­te­tään. Var­sin­kin Poh­jois­mas­sa ei ole näin, kun esim. mai­to­leh­män liha syö­dään lopuk­si ja leh­mis­tä saa­daan myös lan­taa ja vuo­tia jne.

    1. Kun tuo nor­maa­li pako­te nos­taa maa­pal­lon läm­pö­ti­laa 20 — 30 asteel­la, ei kym­me­nen pro­sen­tin lisäys tähän nyt ihan vähäi­nen ole. 

  63. Count­ry­boy:

    Vero­tuk­sel­la voi­daan ohja­ta myös käyt­täy­ty­mis­tä jos­sain mää­rin. Esi­mer­kik­si viih­det­tä ja len­to­mat­kai­lua voi­tai­siin verot­taa nykyis­tä enem­män, nyt­hän ulko­maan­len­nois­ta ei tar­vit­se mak­saa edes alv:ta. Myön­nän että vai­ke­aa täl­lai­nen on ja vaa­leis­sa voi hel­pos­ti hävitä.

    Vih­reät luostarit?

  64. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Maa­il­mas­sa on nau­to­ja jotain 1,5 miljardia. 

    […]

    Peri­aat­tees­sa meil­le voi­tai­siin jo nyt tuot­taa sel­lai­sia “kis­san rak­su­ja” jois­sa oli­si kaik­ki tar­vit­ta­va ja joi­den tuo­tan­to ei rasit­tai­si maa­pal­loa niin pahas­ti. Mut­ta, kun meil­le ravin­to on myös muu­ta­kin kuin ravintoa. 

    Itse kyl­lä voi­sin mie­luus­ti vain rous­ku­tel­la tuol­lai­sia saman­lai­sia rak­su­ja päi­väs­tä toi­seen. Eikä tuli­si tiskiäkään 

    Että eikun vaan joku fir­ma koe-erää pus­ke­maan jau­he­tus­ta hyön­teis- ja kas­vi­mas­sas­ta hive­nai­nei­neen Tääl­lä oli­si yksi asiakas.

    FAO:n mukaan lihan­tuo­tan­to on vas­tuus­sa 18% ihmi­sen aiheut­ta­mis­ta hii­li­diok­si­di­pää­töis­tä, enem­män kuin esim. lii­ken­ne. Har­va lihaa syö­vä vih­reä on ehdot­ta­mas­sa hii­li­diok­si­di­ve­roa näil­le pääs­töil­le (teko­py­hyyt­tä vai mitä). 

    Ihmi­sen täys­re­hu oli­si kyl­lä mah­dol­lis­ta, mut­ta ei lie­ne juu­ri jär­ke­vää. Voit siir­tyä yksin­ker­tai­seen ravit­se­vaan ja hal­paan kas­vis­ruo­kaan pie­nen tut­ki­mi­sen jälkeen.

  65. dio­di: FAO:n mukaan lihan­tuo­tan­to on vas­tuus­sa 18% ihmi­sen aiheut­ta­mis­ta hii­li­diok­si­di­pää­töis­tä, enem­män kuin esim. liikenne.

    Ilmei­ses­ti tar­koi­tus oli puhua kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­töis­tä, kos­ka hii­li­diok­si­dia tus­kin ihan tuos­sa mitas­sa tulee. 

    Metaa­ni on vähän vai­kea sii­nä yhtä­lös­sä, kos­ka se on toi­saal­ta hyvin voi­ma­kas kas­vi­huo­ne­kaa­su, toi­saal­ta sen puo­liin­tu­mi­sai­ka on noin 10 vuot­ta. (Tark­ka puo­liin­tu­mi­sai­ka ei ole tie­dos­sa, ja meka­nis­me­ja on useita.)

    Tämä tar­koit­taa sitä, että metaa­nia pääs­te­le­vien eläin­ten käy­tön vähe­ne­mi­nen pudot­taa sätei­ly­pa­ko­tet­ta mer­kit­tä­väs­ti jo vuo­si­kym­mens­kaa­lal­la. Kons­te­ja voi olla mui­ta­kin kuin totaa­li­nen kiel­täy­ty­mi­nen kuol­lei­den eläin­ten syö­mi­ses­tä, märeh­ti­jöil­lä ruo­ka­va­liol­la on ihan mer­kit­tä­vä rooli.

    Märeh­ti­jöi­den lisäk­si toi­nen suu­ri metaa­nin­läh­de on rii­sin­vil­je­ly. Sii­nä­kin vil­je­ly­ta­val­la ja ‑pai­kal­la on suu­ri mer­ki­tys päästömääriin.

  66. dio­di: Voit siir­tyä yksin­ker­tai­seen ravit­se­vaan ja hal­paan kas­vis­ruo­kaan pie­nen tut­ki­mi­sen jälkeen.

    Kat­se­lin tuos­sa ruo­ka­kaa­pis­tam­me, että vain här­kä­pa­vut oli­vat suo­ma­lai­sia. Muut ulko­maa­lai­sia, kuten soi­ja, punai­set lins­sit, val­koi­set pavut, rus­keat­pa­vut ja kik­her­neet. Aurin­gon­ku­kan sie­me­net­kin näkyi­vät ole­van useam­man tuhan­nen kilo­met­rin päästä.

    Tämä ruo­ka kui­ten­kin kul­je­te­taan kui­vat­tu­na ja useim­mi­ten lai­vat­tu­na, jol­loin pääs­töt lie­nee pienimmät?

    Kas­vis ja kala pai­not­tei­nen ruo­ka­va­lio on aina­kin itsel­le­ni ollut paras. Kuha­kaan ei ole kal­lis­ta, jos sitä ver­taa vaik­ka­pa koti­ti­lal­la teu­ras­tet­tuun luomusisäfileeseen. 

    Jos suo­ma­lai­set hyl­käi­si­vät lihan­syön­nin sii­pi­kar­ja mukaan­luet­tu­na, niin aina­kaan koti­mais­ta ruo­kaa ei oli­si tar­jol­la tarpeeksi.

    Jos teis­tä joku tie­tää mis­tä saa koti­mais­ta här­kä­pa­pua kui­vat­tu­na rou­hee­na, niin pis­tä­kää­pä vinkkiä.

    Kau­ra­mai­to oli meil­lä tuos­sa vajaan vuo­den ajan ja sii­tä tuli mauk­kaim­mat letut mitä olen kos­kaan syö­nyt. Sekin muu­ten tuli ruotsista.

    Karp­pia kyl­lä pitäi­si Suo­mes­ta saa­da myös kala­tis­keil­tä. Ja sär­keä, sitä kun ei saa mis­tään. Sär­keä ton­ni­ka­lan tapaan pus­sei­hin kau­pan hyl­lyl­le myy­tä­väk­si. Ilman maus­tei­ta ja maustettuna. 

    Haluai­sin myös kokeil­la vaik­ka­pa jau­het­tua hyön­teis­mas­saa, mut­ta avo­vai­mo­ni sanoi jo val­miik­si, ettei muu­ten tule tähän huus­hol­liin hyön­teis­kas­vat­ta­moa! Eli sitä pitäi­si saa­da kaupasta.

    Visioin jo tuos­sa aiem­min tänä vuon­na erään­lai­ses­ta ruo­ka­reak­to­ris­ta, jos­sa tuo­tet­tai­siin huna­jaa, hyön­tei­siä, kalaa ja kas­vik­sia. Mehi­läi­set hoi­tai­si­vat pöly­tys­tä raken­nuk­sen sisäl­lä. Se oli­si suu­ri tor­ni, jos­sa tuo­tan­to­ti­laa oli­si ker­ros ker­rok­sel­ta tois­ten­sa pääl­lä. Läm­pö otet­tai­siin maas­ta ja aurin­ko­ke­räi­mil­lä ulko­sei­nil­tä. Raken­nus oli­si erit­täin tii­viis­ti eris­tet­ty. Jät­tei­tä mädät­tä­mäl­lä sai­si bio­ener­gi­aa, joka vähen­täi­si enti­ses­tään ulko­puo­li­sen ener­gian tarvetta.

    Oli­si­han se aika hie­noa, jos me kyke­ni­sim­me alkaa tuot­ta­maan hal­paa hyön­teis- ja kas­vis­ruo­kaa, tääl­lä poh­jo­las­sa, ympä­ri vuo­den. Mie­les­tä­ni sii­hen tuli­si pyr­kiä, kos­ka se joh­tai­si oma­va­rai­suu­teen. Samoin kas­vi­huo­ne­vil­je­ly noin yleen­sä­kin, var­sin­kin useas­sa ker­rok­ses­sa, jät­täi­si enem­män tilaa luon­nol­le. Tämä tie­ten­kin sil­lä ole­tuk­sel­la, että liha­kar­jaa ei pidetä. 

    Kas­vi­huo­nei­den ener­gian­ku­lu­tus jat­kaa las­ku­aan ja led-lamp­pu­jen ener­gian­ku­lu­tus tulee enti­ses­tään laskemaan. 

    Kun olo­suh­teet Suo­men vil­je­lys­mail­la käy­vät ilmas­ton­muu­tok­sen voi­mis­tues­sa entis­tä pahem­mik­si, niin voi­sin arvel­la että myös tuot­ta­jien halu kas­vi­huo­ne­vil­je­lyyn kasvaa. 

    Muis­tan vie­lä­kin kesän 2012 tul­vat ja uuti­set, jos­sa nuo­reh­ko nais­maan­vil­je­li­jä itku kur­kus­sa tote­si, että sin­ne meni vuo­den tie­nes­tit. Täl­lä­kin het­kel­lä vesi on pelloilla. 

    Kas­vi­huo­neis­sa kye­tään pitä­mään opti­maa­li­set olo­suh­teet, riip­pu­mat­ta vuo­den­ajois­ta tai sääoloista.

    Salak­ka on muu­ten yksi kala­la­ji, jon­ka kala­ta­lou­del­lis­ta mer­ki­tys­tä kan­nat­tai­si tutkia. 

    Mie­les­tä­ni kalan­kas­va­tuk­ses­sa kes­ki­ty­tään lii­ak­si fileen tuo­tan­toon, kun voi­si kas­vat­taa pien­tä lajia, joka jau­het­tai­siin pää­tä ja sisäl­myk­siä lukuu­not­ta­mat­ta koko­nai­se­na myy­tä­väk­si. Jau­het­tu ja kui­va­tet­tu kala­mas­sa säi­lyi­si pit­kään ja oli­si hyvää raa­ka-ainet­ta eri­lai­siin ruokiin.

    Että eikun ennak­ko­luu­lot­to­mas­ti koh­ti vuot­ta 2014 😀

  67. dio­di: FAO:n mukaan lihan­tuo­tan­to on vas­tuus­sa 18% ihmi­sen aiheut­ta­mis­ta hii­li­diok­si­di­pää­töis­tä, enem­män kuin esim. lii­ken­ne. Har­va lihaa syö­vä vih­reä on ehdot­ta­mas­sa hii­li­diok­si­di­ve­roa näil­le pääs­töil­le (teko­py­hyyt­tä vai mitä).
    Ihmi­sen täys­re­hu oli­si kyl­lä mah­dol­lis­ta, mut­ta ei lie­ne juu­ri jär­ke­vää. Voit siir­tyä yksin­ker­tai­seen ravit­se­vaan ja hal­paan kas­vis­ruo­kaan pie­nen tut­ki­mi­sen jälkeen.

    Uusin FAO:n arvio on kyl­lä pie­nem­pi eli 14,5% ja lisäk­si FAO tote­aa, että sitä on hel­pos­ti pie­nen­net­tä­vis­sä 30%. Eli vaik­ka kar­jan­pi­to lope­tet­tai­siin koko­naan, jäl­jel­le jäi­si noin 85–90% ihmi­sen kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­töis­tä. Lisäk­si kar­jan­pi­dol­la on niin vah­va kult­tuu­ril­li­nen yhteys ihmi­se­lä­mään ja his­to­ri­aan, että sii­tä on vai­kea luo­pua ja näi­tä rak­sun­syö­jiä löy­tyy mel­ko vähän.

    http://www.theguardian.com/global-development/2013/sep/26/greenhouse-gas-emissions-livestock

    Lisäk­si on huo­mat­ta­vaa, että vil­lin eläi­mis­tön koh­dal­la pääs­töt ovat lähes nol­la. Eli voi­si hyvin syö­dä vaik­ka­pa kanin,jäniksen, hir­ven, peu­ran jne lihaa. Hel­sin­gis­sä­kin oli­si ilmai­sek­si kanin ja val­ko­pos­ki­han­hien lihaa saa­ta­vis­sa. Samoin kalaa voi hyvin syö­dä. Myös broi­le­rin hii­li­ja­lan­jäl­ki on pieni.

    Kyl­lä kas­vis­pe­räi­nen ruo­ka­kin aiheut­taa kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­jä, esi­mer­kik­si rii­sin­vil­je­ly tuot­taa pal­jon metaa­nia. Samoin suu­rin osa soi­jas­ta tulee Bra­si­lias­ta, jos­sa on pal­jon hävi­tet­ty met­sää soi­jan mene­kin vuok­si. Myös soi­jal­la on estro­gee­ni­nen vai­ku­tus, joten ei sitä nyt lii­kaa kan­na­ta syö­dä. Esim. USA:n las­ten­lää­kä­ri­jär­jes­tö ei suo­sit­te­le soi­ja­mai­toa imeväisikäisille.

  68. Count­ry­boy: Uusin FAO:n arvio on kyl­lä pie­nem­pi eli 14,5% ja lisäk­si FAO tote­aa, että sitä on hel­pos­ti pie­nen­net­tä­vis­sä 30%. Eli vaik­ka kar­jan­pi­to lope­tet­tai­siin koko­naan, jäl­jel­le jäi­si noin 85–90% ihmi­sen kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­töis­tä. Lisäk­si kar­jan­pi­dol­la on niin vah­va kult­tuu­ril­li­nen yhteys ihmi­se­lä­mään ja his­to­ri­aan, että sii­tä on vai­kea luo­pua ja näi­tä rak­sun­syö­jiä löy­tyy mel­ko vähän.

    http://www.theguardian.com/global-development/2013/sep/26/greenhouse-gas-emissions-livestock

    Lisäk­si on huo­mat­ta­vaa, että vil­lin eläi­mis­tön koh­dal­la pääs­töt ovat lähes nol­la. Eli voi­si hyvin syö­dä vaik­ka­pa kanin,jäniksen, hir­ven, peu­ran jne lihaa. Hel­sin­gis­sä­kin oli­si ilmai­sek­si kanin ja val­ko­pos­ki­han­hien lihaa saa­ta­vis­sa. Samoin kalaa voi hyvin syö­dä. Myös broi­le­rin hii­li­ja­lan­jäl­ki on pieni.

    Kyl­lä kas­vis­pe­räi­nen ruo­ka­kin aiheut­taa kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­jä, esi­mer­kik­si rii­sin­vil­je­ly tuot­taa pal­jon metaa­nia. Samoin suu­rin osa soi­jas­ta tulee Bra­si­lias­ta, jos­sa on pal­jon hävi­tet­ty met­sää soi­jan mene­kin vuok­si. Myös soi­jal­la on estro­gee­ni­nen vai­ku­tus, joten ei sitä nyt lii­kaa kan­na­ta syö­dä. Esim. USA:n las­ten­lää­kä­ri­jär­jes­tö ei suo­sit­te­le soi­ja­mai­toa imeväisikäisille.

    Olen huo­maa­vi­na­ni kai­kis­sa argu­men­teis­sa jon­kin­lai­sen kertaluokkavirheen. 

    Kar­jan­kas­va­tus­kult­tuu­ri ja lihan mas­sa­tuo­tan­to ovat täy­sin eri ker­ta­luo­kan ilmiöi­tä. Jäl­kim­mäi­sel­lä ei lie­ne mitään voi­ma­kas­ta kult­tuu­ri­si­don­nai­suut­ta. Ihmi­set ovat vain tot­tu­neet syö­mään pal­jon hal­paa ja huo­no­laa­tuis­ta lihaa. Jos siir­ry­tään kult­tuu­riin jos­sa syö­dään yksi tai kak­si ker­taa vii­kos­sa pih­vi joka on teh­ty hei­näl­lä ruo­ki­tus­ta kar­jas­ta, se on vain tottumuskysymys. 

    Riis­ta on aivan mitä­tön lihan läh­de jon­ka avual­la ei ruo­ki­ta miljoonia. 

    Vaik­ka sekä, kar­jan­kas­va­tus että rii­sin­tuo­tan­to molem­mat tuot­ta­vat hii­li­diok­si­dia, on näi­den välil­lä mer­kit­tä­vä ker­ta­luok­kae­ro. Soi­jaa kas­va­te­taan nime­no­maan eläin­ten rehuk­si. Teho­tuo­tan­nos­sa ole­val­le kar­jal­le syö­te­tään pal­jon soi­jaa ja viljakasveja.

  69. Count­ry­boy:

    Lisäk­si on huo­mat­ta­vaa, että vil­lin eläi­mis­tön koh­dal­la pääs­töt ovat lähes nol­la. Eli voi­si hyvin syö­dä vaik­ka­pa kanin,jäniksen, hir­ven, peu­ran jne lihaa. Hel­sin­gis­sä­kin oli­si ilmai­sek­si kanin ja val­ko­pos­ki­han­hien lihaa saa­ta­vis­sa. Samoin kalaa voi hyvin syö­dä. Myös broi­le­rin hii­li­ja­lan­jäl­ki on pieni.

    Suo­mes­sa syö­dään tänä vuon­na yli 400 mil­joo­naa kg lihaa.

    Suo­men luon­nos­sa on riis­taa joku 2 Mkg, jos­ta yli­voi­mai­nen osa on hirvissä.

    Vil­li­ruu­an voi unoh­taa ihan suo­raan ja jät­tää sen sesonkiherkutteluun.

    Voi kyl­lä hyvin­kin olla, että kos­ka ravin­nol­la on niin suu­ri mer­ki­tys meil­le myös hen­kis­ti, niin mihin­kään sci-fi rak­su­jen mus­su­tuk­seen ei men­nä. Mut­ta voi­si­han sel­lai­sia kehit­tää vaik­ka hätä­va­rak­si tai hätäavuksi.

    Oikeas­taan on hie­noa, että eri kult­tuu­reil­la on omia herk­ku­jaan, joi­ta voi sit­ten mat­kail­les­sa käy­dä naut­ti­mas­sa tai teh­dä koti­maas­sa piris­tääk­seen vaik­ka­pa talvipäivää.

    Mie­les­tä­ni lau­ta­sel­la pitää olla moni­puo­li­ses­ti kaik­kea, eikä pel­käs­tään jotain. Niin­hän ravin­to­suo­si­tuk­set­kin menee. Sii­tä voi sit­ten kukin halu­tes­saan jät­tää jotain pois. Tus­kin­pa nii­tä ravin­to­suo­si­tuk­sia ihan mie­li­pi­tei­den poh­jal­ta on muodostettu.

    En usko, että esi­mer­kik­si eläi­mien koh­te­lus­sa saa­vu­te­taan mitään, jos pyri­tään lopet­ta­maan lihan­tuo­tan­to kokonaan. 

    Jos tue­taan sel­lai­sia tuot­ta­jia, jot­ka teke­vät asiat oikein, syn­tyy muu­tos­ta mui­den­kin tuot­ta­jien keskuudessa.

    Odo­tan kyl­lä mie­len­kiin­nol­la mitä ruu­an­tuo­tan­nos­sa tapah­tuu seu­raa­vien vuo­si­kym­men­ten ajanjaksolla.

    Voi olla että samat her­kut mais­tuu vie­lä sadan vuo­den­kin pääs­tä hyväl­le. Itsea­sias­sa eikö se ole aika toden­nä­köis­tä­kin? Onhan moni ruo­ka ollut jo “ole­mas­sa” hyvin kauan.

  70. Count­ry­boy: Uusin FAO:n arvio on kyl­lä pie­nem­pi eli 14,5% ja lisäk­si FAO tote­aa, että sitä on hel­pos­ti pie­nen­net­tä­vis­sä 30%.

    Mitä täl­lä tar­koi­te­taan? Saa­daan­ko eläin­ten kaa­su­pääs­tö­jä tal­teen ilman lisä­pääs­tö­jä vai mis­tä on kyse?

    dio­di: Ihmi­set ovat vain tot­tu­neet syö­mään pal­jon hal­paa ja huo­no­laa­tuis­ta lihaa. Jos siir­ry­tään kult­tuu­riin jos­sa syö­dään yksi tai kak­si ker­taa vii­kos­sa pih­vi joka on teh­ty hei­näl­lä ruo­ki­tus­ta kar­jas­ta, se on vain tottumuskysymys.

    Kai se huo­no­laa­tui­nen­kin liha oli­si hyvä hyötykäyttää?

  71. ano­nyy­mi: Mitä täl­lä tar­koi­te­taan? Saa­daan­ko eläin­ten kaa­su­pääs­tö­jä tal­teen ilman lisä­pääs­tö­jä vai mis­tä on kyse?

    Las­ken­ta on vain teh­ty tar­kem­min ja uusien IPCC:n ohjei­den mukaan v. 2013. Lisäk­si tätä 14,5 % osuut­ta ihmi­sen aiheut­ta­mis­ta pääs­töis­tä voi­daan pie­nen­tää mm. lan­nan­kä­sit­te­lyä paran­ta­mal­la (esim bio­kaa­sun tuo­tan­to), kyl­mä­ket­jun ener­gian kulu­tus­ta paran­ta­mal­la jne. jne. Täl­löin pääs­tään noin 10% tasoon.

    http://www.theguardian.com/global-development/2013/sep/26/greenhouse-gas-emissions-livestock

  72. Fuusio­voi­mas­ta tus­kin tulee toi­mi­vaa rat­kai­sua täl­lä vuo­si­sa­dal­la. Toi­mi­va fuusio­reak­to­ri oli­si luul­ta­vas­ti niin moni­mut­kai­nen ja kal­lis, että sen mas­sa­tuo­tan­to oli­si mah­do­ton­ta. Ainoa mah­dol­li­suus ydin­voi­man laa­ja­mit­tai­seen käyt­töön täl­lä vuo­si­sa­dal­la lie­nee nel­jän­nen suku­pol­ven fis­sio­reak­to­reis­sa. Vali­tet­ta­vas­ti nii­den­kin kau­pal­lis­ta käyt­töä saa­daan ilmei­ses­ti odot­taa 2030-luvul­le asti. Nii­tä tar­vit­tai­siin heti, mut­ta myö­häi­sem­mäl­lä­kin aika­tau­lul­la niis­tä voi­si olla suu­ri apu väli­vai­heen energiantuotantomuotona.

    Nykyi­set kiin­te­ää polt­toai­net­ta ja vesi­jääh­dy­tys­tä käyt­tä­vät ydin­reak­to­rit eivät toi­mi ener­gian­tuo­tan­non laa­ja­mit­tai­se­na rat­kai­su­na. Nii­den raken­ta­mi­nen on lii­an kal­lis­ta ja hidas­ta, kos­ka ne vaa­ti­vat pal­jon raken­nus­ma­te­ri­aa­le­ja vesi­jääh­dy­tyk­sen ja kiin­teän polt­toai­neen aiheut­ta­mien ongel­mien takia. Lisäk­si nykyi­set reak­to­rit käyt­tä­vät ydin­polt­toai­net­ta rikol­li­sen huo­nol­la hyö­ty­suh­teel­la (alle pro­sent­ti uraa­nin ener­gia­si­säl­lös­tä). Kysee­na­lai­nen tur­val­li­suus on myös vaka­va ongel­ma nykyi­sis­sä ydin­voi­ma­lois­sa: jääh­dy­tys­ve­den mene­tys aiheut­taa reak­to­rin tuhou­tu­mi­sen ja mah­dol­li­ses­ti vaka­via ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­sia, vaik­ka ympä­ril­lä oli­si hyvin­kin tuke­va suojarakennus. 

    Nel­jän­nen suku­pol­ven reak­to­reis­sa on lupaa­via ehdok­kai­ta, esi­mer­kik­si suo­la­suo­la­reak­to­ri jos­sa polt­toai­ne kier­tää jääh­dy­tys­nes­teen (joka ei ole vet­tä) seas­sa. Tätä tyyp­piä kokeil­tiin jen­keis­sä 60-luvul­la, mut­ta kehi­tys­työ lope­tet­tiin, kos­ka uudel­le reak­to­ri­tyy­pil­le ei näh­ty tar­vet­ta kehi­tys­put­kes­sa olleen nes­te­me­tal­li­jääh­dyt­tei­sen hyö­ty­reak­to­rin takia. Hyö­ty­reak­to­rei­ta ei saa­tu toi­mi­maan kun­nol­la. Sula­suo­la­reak­to­rei­den kehi­tys­työ on aloi­tet­tu uudel­leen, tosin vali­tet­ta­van vähäi­sin voi­ma­va­roin. Kii­na ilmoit­ti omas­ta pro­jek­tis­taan pari vuot­ta sitten. 

    Sula­suo­la­reak­to­ri mas­sa­tuo­tet­ta­vuu­den edut nykyi­siin reak­to­rei­hin verrattuna :
    — pie­ni: pie­ni ja kevyt suo­ja­ra­ken­nus riit­tää kos­ka jääh­dy­tyk­seen ei käy­te­tä vettä
    — edul­li­nen: pie­ni koko ja kevyet raken­teet, kos­ka jär­jes­tel­män pai­ne on mata­la toi­sin kuin painevesireaktoreissa
    — pal­jon nykyis­tä tur­val­li­sem­pi: reak­to­rin teho pyr­kii pysy­mään vakaa­na fyy­sii­kan lakien tur­vin. Jenk­kien tes­ti­reak­to­ris­sa säh­kö­jen mene­tys tai nes­te­kier­ron yli­kuu­men­tu­mi­nen sulat­ti nes­te­kier­ros­sa olleen tul­pan, min­kä jäl­keen polt­toai­ne ja jääh­dy­tys­nes­te valui­vat pas­sii­vi­ses­ti jääh­dy­tet­tyyn asti­aan. Täy­sin vaa­ra­ton tämä­kään reak­to­ri­tyyp­pi ei tie­tys­ti ole, myr­kyl­li­siä kemi­kaa­le­ja ja radio­ak­tii­vi­sia ainei­ta on muka­na kuvioissa.

    Polt­toai­nee­na voi­daan käyt­tää toriu­mia, jota on nel­jä ker­taa enem­män kuin uraa­nia. Polt­toai­neen riit­tä­vyyt­tä ja jäteon­gel­maa hel­pot­taa mah­dol­li­suus hyö­dyn­tää yli 90% polt­toai­neen ener­gia­si­säl­lös­tä. Jot­kut ver­siot sula­suo­la­reak­to­reis­ta kävi­si­vät niin kuu­mi­na, että nii­den läm­pöä voi­si käyt­tää vedyn val­mis­tuk­seen (sula­suo­la­reak­to­rei­den jääh­dy­tys­nes­te pysyy nes­te­mäi­se­nä yli 1300 asteen läm­pö­ti­laan asti).

    Kim­mo: Ilmai­sin itseä­ni epä­tar­kas­ti. Kii­na aivan var­mas­ti tulee sat­saa­maan ympä­ris­tö­myrk­ky­jen yms. hil­li­te­mi­seen. Tämä tulee tapah­tu­maan vii­meis­tään sii­nä vai­hees­sa kun kas­va­va kes­ki­luok­ka ei suos­tu asu­maan Shang­hain tai Pekin­gin kal­tai­sis­sa kau­pun­geis­sa, jois­sa oikeas­ti saa pelä­tä hen­ken­sä puo­les­ta huo­non ilman­laa­dun johdosta.
    Mut­ta huo­mat­ta­vas­ti vai­keam­pi yhteen­so­vit­ta­mi­nen on vau­ras­tu­van kes­ki­luo­kan ja sen tar­vit­se­man ener­gian ja toi­saal­ta hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen välil­lä. Jos ener­gia­tek­nii­kas­sa ei tapah­du dra­maat­tis­ta kehi­tys­tä (esim. fuusio­voi­ma), niin on vai­kea kuvi­tel­la mis­tä Kii­na tulee saa­maan tar­vit­ta­van ener­gian ilman kivi­hiil­tä, öljyä ja maa­kaa­sua. Jo nyt on tie­dos­sa, että Kii­nal­la on val­ta­vat lius­ke­kaa­su­va­rat, jot­ka aivan var­mas­ti tul­laan otta­maan käyt­töön tule­vien vuo­si­kym­me­nien aika­na. Ja maa­il­man hii­li­nie­lut eivät näi­tä pys­ty otta­maan vastaan. 

  73. JP Leh­to: Co2 pääs­töt tule­vat joka tapauk­ses­sa kas­va­maan vauh­dil­la koko lähi­tu­le­vai­suu­den. Se on fak­ta. Se on fak­ta teim­me tääl­lä suo­mes­sa mitä hyvän­sä. Tämä yliil­mas­to­äi­te­ly ja syyl­lis­te­ly vain aiheut­taa vie­lä suu­rem­man vas­ta­reak­tion kai­kil­le toimille.

    Ilmas­to tulee siis muuttumaan-
    Mik­si siis pitäi­si suo­mes­sa pyr­kiä rajoit­ta­maan co2 pääs­tö­jä? Sii­hen kai­ke­ti oli­si hyvä löy­tää jär­ke­viä perusteluja. 

    CO2-pääs­töt kas­va­vat kos­ka evi­dens­si nii­den vai­ku­tuk­ses­ta on abstrak­tia, epä­suo­raa ja vai­keas­ti ymmär­ret­tä­vää. Niin­kuin tie­de­maa­il­mas­sa sano­taan “ext­raor­di­na­ry claims requi­re ext­raor­di­na­ry proof”, myös taval­li­set kan­sa­lai­set halua­vat poik­keuk­sel­li­sen vyön­ki­ris­tyk­sen taak­se poik­keuk­sel­li­set perus­teet. Ja kan­sa­lai­set vii­me kädes­sä päät­tä­vät, joko demo­kraat­ti­ses­ti niin­kuin meil­lä, tai esi­mer­kik­si Kii­nan tyy­liin uhkaa­mal­la nous­ta kapi­naan. Kan­sa­lais­ten kyky hah­mot­taa asi­aa lie­nee maa­il­mal­la ylei­ses­ti vie­lä rajoit­tu­neem­pi kun hyvin­kou­lu­te­tus­sa Suo­mes­sa, ja tääl­lä­kin kes­kus­te­luis­sa yhä kier­tää kai­ken maa­il­man denia­lis­ti­tuu­baa, sen lisäk­si että on ole­mas­sa joku­nen oikeas­ti hyvä, rat­kai­se­mat­to­mas­sa tilas­sa ole­va skep­ti­nen argumentti.

    Vaik­ka kan­sa­lais­ten vai­ku­tus­val­lan sijas­ta meil­lä oli­si filo­so­fien joh­ta­ma val­tio, yhteis­maan ongel­ma (jota täs­sä blo­gis­sa jo kos­ke­tel­tiin) tekee sen että yksi­kin ei-filo­so­fi­nen val­tio pys­tyy lipeä­mään ruo­dus­ta ja poi­mi­maan hedel­mät mui­den­kin puista. 

    Nyt kun maa­il­man­kausi vaih­tuu ant­ro­po­see­nik­si, nyt kun ihmis­kun­nan mah­ti riit­tää bio­di­ver­si­fi­tee­tin romaut­ta­mi­seen, otso­ni­ker­rok­sen hävit­tä­mi­seen ja mui­hin koko pla­nee­tan laa­jui­siin vai­ku­tuk­siin, oli­si tar­ve johon­kin tapaan estää Yhteis­maan (sic!) Ongel­ma, vaik­ka sit­ten Maa­il­man­hal­li­tuk­sen muo­dos­ta­mi­sen kaut­ta. Itse­näis­ten val­tioi­den väli­set sopi­muk­set hie­man sitä muis­tut­ta­vat­kin. Mut­ta mil­lä vii­sau­del­la sem­moi­nen maa­il­man­hal­li­tus hal­lit­si­si? Miten väl­tet­täi­siin hyvä­ve­li­ver­kot, nepo­tis­mi ja kor­rup­tio? Min­kä­lai­sil­la mal­leil­la tuom­moi­nen super-Gosplan yrit­täi­si ennus­taa teko­jen­sa seu­rauk­set — se kun voi olla fun­da­men­taa­lil­la taval­la vai­ke­aa?

    Yksi tapa “hajaut­taa pää­tök­sen­te­ko” oli­si tie­tys­ti hin­ta­me­ka­nis­mi, ja hin­to­jen ulot­ta­mi­nen myös ulkois­vai­ku­tuk­siin sikä­li kuin mah­dol­lis­ta. Pääs­tö­kaup­pa­han on eräs sem­moi­nen meka­nis­mi. Esi­mer­kik­si se seik­ka että Kii­na­lai­set ovat otta­neet mei­dän län­si­maa­lais­ten kon­tol­ta tava­ra­tuo­tan­toon liit­ty­vän CO2-syn­nin pois, palai­si takai­sin mei­dän mak­set­ta­vak­sem­me jos maa­il­man­laa­jui­nen pääs­tö­kaup­pa pakot­tai­si kii­na­lai­set lisää­mään CO2-hin­nan tuotteisiinsa.

    Nämä ovat mie­les­tä­ni oikeas­ti vai­kei­ta kysy­myk­siä. Mut­ta niin kau­an kuin ilmas­to­muu­tos ei roi­ku kon­kreet­ti­se­na, munaas­kuis­sa asti tun­tu­va­na uhka­na, vai­kei­siin pää­tök­siin ei olla ylei­ses­ti val­mii­ta. Ei Kii­nas­sa, ei Intis­sa eikä tääl­lä­kään. Ja ennen yleis­tä, sito­viin sopi­muk­siin joh­ta­vaa val­miut­ta, Yhteis­maan logii­kan mukai­ses­ti kenen­kään osa­puo­len ei ole kan­nat­ta­vaa läh­teä soo­loi­le­maan — pait­si ehkä hyvin­kin goodwil­lin raken­ta­mi­sek­si tule­vaa sopi­mus­ta var­ten, ja tek­no­lo­gioi­den & toi­min­ta­ta­po­jen kehit­tä­mi­sek­si ja hap­po­tes­taa­mi­sek­si etukäteen.

    Pirul­lis­ta on että evi­dens­siä odo­tel­les­sa sopeu­tu­mi­sen hin­ta kas­vaa koko ajan (jos siis sitä sopeu­tu­mis­ta tar­vi­taan). Kat­so­taan mihin­päin läm­pö­ti­lat ENSOn sun mui­den jak­sol­li­suuk­sien jäl­keen kään­ty­vät, jos ylös­päin niin ilmas­to­so­pi­muk­set­kin ehkä alka­vat taas kel­va­ta rivi­kan­sa­lai­sil­le. Jos alas­päin, sopi­muk­sil­le ei ehkä ole tarvettakaan.

  74. JP Leh­to:
    Jos ja kun Co2 pääs­töt vai­kut­ta­vat ilmas­ton muutokseen?
    Ilmas­to muut­tuu koko ajan muu­ten­kin? Mitä sitten ? 

    Joo, kai­ken­lai­set jutut vai­kut­taa. Täs­tä kuvas­ta näkee että vie­lä kol­me mil­joo­naa vuot­ta sit­ten ilmas­to oli suht’ vakaa ja valui sit­ten tilaan jos­sa se alkoi “put­put­taa”, hyp­piä jää­kausien ja läm­pi­mäm­pien jak­so­jen välil­lä. Elekt­ro­niik­ka­har­ras­ta­jat ja muut takai­sin­kyt­ket­ty­jä sys­tee­me­jä ras­san­neet tun­nis­ta­vat kai­ken­lais­ta tut­tua kuvas­ta (oli sit­ten tot­ta tai har­haa). Mene ja tie­dä mikä hei­lun­nan käyn­nis­ti; yksi näke­mä­ni arvaus on että Intian nie­mi­maan työn­ty­mi­nen Eura­asian man­ner­laa­tan alle, jol­loin Hima­la­jan vuo­ris­ton poi­mut­tu­mi­nen pal­jas­ti kivi­la­je­ja jot­ka rapau­tues­saan ovat sito­neet CO2:ta ilmakehästä.

    Kuvas­sa näkyy myös vii­mei­sin jää­kausi (lähel­lä nol­la­vii­vaa), ja se Az:in läm­min Eem-kausi jos­sain 0.1 mil­joo­nan vuo­den koh­dal­la. Jää­kausiin liit­ty­vät CO2-vaih­te­lut näky­vät tääl­lä. Jyr­kis­tä nousuis­ta voi esit­tää täm­möi­sen tari­nan: kun CO2:n kas­vi­huo­ne­vai­ku­tus läm­mit­tää meriä, niis­tä vapau­tuu lisää CO2:ta niin­kuin läm­men­nees­tä lims­a­pul­los­ta, mikä läm­mit­tää pal­loa enti­ses­tään jne., kun­nes joku meka­nis­mi pysäyt­tää läm­pe­ne­mi­sen. Jyr­kis­sä las­kuis­sa vii­le­ne­vään mereen liu­ke­nee enem­män CO2:ta, jol­loin ‘huo­pa’ maa­pal­lon ympä­ril­lä ‘ohe­nee’, maa­pal­lo ja meret jää­hy­vät lisää jne. En ota kan­taa kum­pi tari­nas­sa oli muna ja kum­pi kana.

    Se mikä on poik­keuk­sel­lis­ta on että (i) jo nyt CO2-pitoi­suus on mel­kein tuplas­ti yli Eem-mak­si­min, (ii) se nousee kym­me­nien vuo­sien aikas­kaa­las­sa kun aiem­min on nous­sut sato­jen tai tuhan­sien, ja (iii) aikai­sem­pien jak­so­jen aika­na fos­sii­li­nen hii­li on loju­nut maan uume­nis­sa, kun nyt ‘ihmis­kun­ta’ ‑nimi­nen palau­te­kyt­ken­tä on vapaut­ta­mas­sa sen ilma­ke­hään. Fos­sii­li­nen hii­li on loju­nut pii­los­sa aina sii­tä asti kun se kivi­hii­li­kau­del­la 400 mil­joo­naa vuot­ta sit­ten hau­tau­tui. Se on siis ollut muka­na ilmas­to­pe­lis­sä vii­mek­si aika kau­an sit­ten. On täs­sä tie­tys­ti muka­na muu­ta­kin, Kii­nan savu­jen aero­so­li­vai­ku­tus muun muas­sa, mut­ta ne eivät mon­taa vuo­si­kym­men­tä tai­vaal­la pysy jos kii­na­lais­ten toi­me­liai­suus lak­kaa vaik­ka­pa nälän­hä­dän vuok­si. Jän­nää menoa.

    Jon­kun Hima­la­jan muo­dos­tu­mi­sen sisäl­lyt­tä­mi­nen ilmas­to­mal­lei­hin on tie­tys­ti aika toi­vo­ton­ta. Mut­ta ei sitä edes tar­vit­se sisäl­lyt­tää. Niin­kuin Sink­ko­nen on hyvin argu­men­toi­nut jopa kaoot­ti­set sys­tee­mit saat­ta­vat olla kaoot­ti­sia vain yksis­sä aikas­kaa­lois­sa, mut­ta ennus­tet­ta­via toi­sis­sa. Mikään ei estä äly­käs­tä toi­mi­jaa puut­tu­mas­ta ad hoc (sitä mukaa kuin ilmiöi­tä ilmes­tyy) vaik­ka­pa lähes­ty­vän uuden jää­kau­den uhkaan CO2:ta tai­vaal­le pur­sot­ta­mal­la, tai ilmas­ton kuu­me­ne­mi­seen aero­so­le­ja sirot­te­le­mal­la — sil­tä osin kuin Ant­ro­po­see­nin mah­ti antaa sii­hen työkalut.

  75. JP Leh­to:
    Ilmas­ton muu­tok­seen oli­si hyvä myös alkaa varautumaan. 

    Mikä­li on kak­si vaih­toeh­toa — ehkäis­tä ilmas­ton­muu­tos (jos osa­taan / pys­ty­tään / on tar­peen) tai sopeu­tua sii­hen — olis var­maan hyvä pala­ta pun­ta­roi­maan myös sopeu­tu­mis­vaih­toeh­toa. Jos siel­tä riit­tä­vän hiuk­sia­nos­tat­ta­via ske­naa­rioi­ta tulee vas­taan (en tie­dä tulee­ko), niin ehkä ilmas­ton­muu­tok­sen ehkäi­sy-yri­tyk­set­kin alka­vat taas maistua.

    Ensim­mäi­se­nä tulee tie­tys­ti mie­leen oma hen­ki­lö­koh­tai­nen hikoi­lu. Suo­men­nan Sherwood & Huber’in tiivistelmästä:

    (kos­tean läm­pö­ti­lan) nousu pit­käk­si aikaa yli 35 C:n aiheut­taa hyper­ter­mi­aa ihmi­sis­sä ja muis­sa nisäk­käis­sä, kun aineen­vaih­dun­nan läm­mön­tuo­tos­ta ei enää pää­se eroon. Vaik­kei nyky­maa­il­mas­sa kos­kaan käy näin, ilmiö­tä alkaa esiin­tyä glo­baa­lin kes­ki­läm­pö­ti­lan nous­tes­sa noin 7 C, jol­loin joi­den­kin maa­pal­lon aluei­den asuin­kel­poi­suus käy kysee­na­lai­sek­si. 11 — 12 C:n nousun myö­tä suu­rin osa ihmi­sen nyky­ään asut­ta­mis­ta alueis­ta kuu­lui­si kysei­seen kate­go­ri­aan. 12 C:n lopul­li­nen läm­mön­nousu on mah­dol­li­nen fos­sii­lis­ten polt­ta­mi­sen seurauksena.

    Jos arvioi että nime­no­maan inhi­mil­li­nen äly on säi­lyt­tä­mi­sen väär­ti, pitäi­si­kö sopeu­tu­mi­ses­sa panos­taa vaih­to­läm­pöi­syy­teen? Ihmi­sai­vo­jen kirur­gi­nen siir­to kro­ko­tii­lin krop­paan? Eivät­kös nisäk­käät vaih­to­läm­pöi­neen muu­ten ilmes­ty­neet­kin maa­pal­lol­le vas­ta kun meteo­ri oli posaut­ta­nut dinot pois 65 milj. vuot­ta sit­ten? (no, joten­kin ne alku­hii­ret sel­vi­si­vät PETM:stä).

    Han­ka­lam­paa oli­si yrit­tää perä­ti irti hii­li- ja vesi­poh­jai­ses­ta elä­mäs­tä, mitä Isaac Asi­moov — päte­vä bio­ke­mis­ti — on sitä­kin poh­ti­nut. Ihan tuom­moi­sel­le onnek­si tai­da kui­ten­kaan olla tar­vet­ta. (Osu­vat ennus­teet her­ral­la, BTW).

    Ennen kuin läm­pö­ti­la on nous­sut 12 asteel­la (jos se yli­pään­sä mihin­kään nousee), se tulee nouse­maan 3 asteel­la. Tätä tilan­net­ta on nimim. Az kuvail­lut:

    …Näyt­tö Eem-intergla­si­aa­lin mak­si­min aina­kin 2C nykyis­tä kor­keam­mas­ta maa­pal­lon kes­ki­läm­pö­ti­las­ta on hyvin vah­vaa. Val­ta­me­rien pin­ta oli usei­ta met­re­jä kor­keam­mal­la (Skan­di­na­via oli saa­ri, jota ympä­röi Eem-meri), vir­ta­he­von levin­nei­syys ulot­tui Tha­mes-joel­le saak­ka (samal­le, jon­ka jääl­lä 1400–1800-luvuilla pidet­tiin mark­ki­noi­ta), samoin usei­den mui­den lajien levin­nei­syy­sa­lu­eet ker­to­vat kor­keam­mis­ta läm­pö­ti­lois­ta glo­baa­lis­ti, eri­tyi­ses­ti läm­pi­mäm­pää oli poh­joi­sel­la napaseudulla…”

    Miten­käs tuom­moi­seen sit­ten pitäi­si varau­tua? Eem-kau­del­la eli jo Homo Sapiens ‑lajin edus­ta­jia, mut­ta har­va­lu­kui­set met­säs­tä­jä-keräi­li­jä ‑hei­mot pys­tyi­vät kai aika vai­vat­to­mas­ti väis­tä­mään muut­tu­via olo­suh­tei­ta. Nyky­ään hei­mo­jen liik­keil­le ilman konflik­te­ja ei ole tilaa, lisäk­si olem­me vaa­ral­li­sen tot­tu­nei­ta nii­hin muka­vuuk­siin jot­ka pai­koil­leen aset­tu­mi­ses­ta ja eri­kois­tu­mi­ses­ta ovat seuranneet. 

    Ener­giao­ma­va­rai­suut­ta lie­nee paran­net­ta­va ydin­voi­ma­loi­ta raken­ta­mal­la, kel­lu­vi­na jot­ta ne saa­vat jääh­dy­tys­vet­tä ja pys­ty­vät sil­ti siir­ty­mään ran­ta­vii­van muut­tues­sa. Eikä sit­ten mitään torium-talout­ta, sii­tä ei pys­ty val­mis­ta­maan asei­ta. Kan­sain­vael­luk­set eivät ole kos­kaan olleet rau­hal­li­sia aikoja.

    Pel­to­ja pitäi­si alkaa rai­va­ta ylä­vil­le mail­le, jos Suo­mi ker­ran on hyö­ty­viä aluei­ta ja ruo­an­tuo­tan­to muu­al­la vai­keu­tuu. Pitää alkaa har­joi­tel­la ete­läi­sem­pien lajien vil­je­lyä. Veh­nä­pel­to­ja Lap­piin asti, vai olii­ve­ja ja vii­ny­ry­pä­lei­tä, vai pitää­kö hypä­tä perä­ti banaa­nei­hin asti? Valon puo­les­ta­han kas­vu­kausi on tääl­lä pit­kä, joten sadot­kin voi­vat olla mel­koi­sia, mut­ta löy­tyy­kö laje­ja / ehdi­tään­kö jalos­taa, jot­ka kel­puut­ta­vat tar­vit­ta­van läm­pö­ti­la-valoi­suus­pro­fii­li ‑yhdis­tel­män? CO2-lan­noi­tuse­fek­ti lisäi­si vie­lä sato­ja, mut­ta muis­te­len kuul­lee­ni että hyö­ty­kas­vien kas­vu ei enim­mäk­seen ole CO2-saan­nin vaan veden­saan­nin rajoit­ta­maa, että hyö­ty­kas­vit rea­goi­vat evo­lu­tii­vi­ses­ti CO2-lisäyk­seen leh­tien ilma­ra­ko­ja pie­nen­tä­mäl­lä: tie­tää­kö joku tarkemmin?

    Jos maa­il­man­kaup­pa vai­keu­tuu (vai­keu­tuu­ko?), pitää pur­kaa eri­kois­tu­mis­ta ja paran­taa oma­va­rai­suut­ta. Tuli­ti­kut takai­sin ruot­sa­lai­sil­ta. Lääk­keet? Lan­noit­teet? Äly­pu­he­li­met, tai edes mikrosirut? 

    Riit­tää­kö “varau­tu­mi­sek­si ilmas­to­muu­tok­seen” se että han­ki­taan kesä­mö­kil­le lisää uima­le­lu­ja Juhan­nus­ta var­ten ja kek­si­tään mihin kas­va­vat maan­vil­je­lyk­sen vien­ti­tu­lot saa­daan upo­tet­tua? Vai pitäis­kö kää­riä hihat, lopet­taa blo­geis­sa roik­ku­mi­nen ja ryh­tyä toimimaan?

  76. Fidel:

    Osmo Soi­nin­vaa­ra: Suo­men pääs­töt ovat kui­ten­kin 50 % suu­rem­mat kuin Kiinan.

    Vih­rei­den argu­men­toin­ti tuo väis­tä­mät­tä mie­leen väit­te­lyn usko­vais­ten kans­sa. Se taas on kuin pelai­si shak­kia pulun kans­sa: pulu kaa­taa nap­pu­lat, pas­koo peli­lau­dal­le ja rien­tää sit­ten kehu­maan kave­reil­leen kuin­ka voit­ti ottelun.

    Fidel, älä viit­si kaa­taa nii­tä nap­pu­loi­ta. Voi­sit mie­luum­min jat­kaa peliä ja vaik­ka esi­tää jon­kun älyk­kään kom­men­tin Osmon luku­ja vas­taan (ei, *minä* en tie­dä pitää­kö nume­ro kutinsa).

    30 peu­kut­ta­jaa näyt­tää tosin tyk­kää­vän peli­lau­dal­le pas­ko­mi­ses­ta, kai se aina kave­reil­le kehu­mis­ta vastaa.

  77. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suo­men pääs­töt ovat kui­ten­kin 50 % suu­rem­mat kuin Kiinan.

    Saa­nen hie­man täs­men­tää blo­gis­tin pääs­tö­es­ti­maat­te­ja: viral­li­sen emis­sio­at­lak­sen (http://www.globalcarbonatlas.org/?q=emissions) mukaan suo­ma­lai­sen las­ken­nal­li­set CO2-pääs­töt ovat 8,8 t/capita, kun kii­na­lai­sen vas­taa­vat ovat 7,0 t/capita brut­to­na. Met­sä­hii­li­nie­lu huo­mioi­den: suo­ma­lai­nen ‑3,5 t/capita vs. kii­na­lai­nen ‑0,15 t/capita kään­ty­vät net­to­pääs­tö­jen osal­ta tilas­tot aika lohduttomiksi.

  78. Eikö­hön lai­te­ta jar­rua pääl­le nykyi­sel­le menol­le ja ryh­dy­tä hoi­ta­maan Suo­mea Suos­ta Ylös.

    Minut saa pal­ka­ta ensim­mäi­nen C ja( C++ ) Linusin tai­toi­nen hen­ki­lö täl­tä sivus­tol­la vii­kok­si työk­kä­rin tie­tä­mät­tä asiasta.

  79. San­ta: Saa­nen hie­man täs­men­tää blo­gis­tin pääs­tö­es­ti­maat­te­ja: viral­li­sen emis­sio­at­lak­sen (http://www.globalcarbonatlas.org/?q=emissions) mukaan suo­ma­lai­sen las­ken­nal­li­set CO2-pääs­töt ovat 8,8 t/capita, kun kii­na­lai­sen vas­taa­vat ovat 7,0 t/capita brut­to­na. Met­sä­hii­li­nie­lu huo­mioi­den: suo­ma­lai­nen ‑3,5 t/capita vs. kii­na­lai­nen ‑0,15 t/capita kään­ty­vät net­to­pääs­tö­jen osal­ta tilas­tot aika lohduttomiksi.

    Oli­han tuo met­sä­nie­lu las­ket­tu siten, että se huo­mioi nime­no­maan ihmi­sen oman vaikutuksen?

  80. Juho Laa­tu:
    > Kun kii­na­lai­set kuvit­te­le­vat tuo­tan­non nouse­vat liki kak­sin­ker­tai­sek­si (mihin en usko), tar­koit­tai­si tämä, että abso­luut­ti­ses­ti pääs­töt kas­vai­si­vat vie­lä noin 40 % vuo­des­ta 2011 vuo­teen 2020. Kii­na­lai­set voi­vat pitää tätä oikeu­tet­tu­na, sil­lä onhan heil­lä­kin oikeus rikas­tua, mut­ta maa­pal­lo ei tätä kestä.

    > Hekin ovat havah­tu­neet poli­tiik­kan­sa tehot­to­muu­teen, tuo­hon kol­men ikku­nan­ruu­dun ongelmaan.

    > Kii­nan luvut kau­nis­tu­vat, mut­ta maa­il­ma ei sii­tä pelas­tu, kos­ka pääs­töt siel­lä muu­al­la vas­taa­vas­ti kasvavat.

    Onko Suo­mi ja Euroop­pa jo havah­tu­nut sii­hen, että vaik­ka esmer­kik­si tuu­li­voi­ma­loi­ta raken­ne­taan run­saas­ti, fos­sii­lis­ten kulu­tuk­sen vähen­tä­mi­nen ei ete­ne samaa tah­tia, eten­kään jos ote­taan huo­mioon, että Euroop­pa ja muut rik­kaat ovat pal­jol­ti ulkois­ta­neet fos­sii­lis­ten polt­toa esim. Kii­naan. Rik­kaat maat­han pal­jol­ti osta­vat nuo Kii­nan kas­vua kirit­tä­vät ja maa­pal­lon ilmaa saas­tut­ta­vat tuotteet.

    Olen­ko ymmär­tä­nyt oikein, että Suo­men vih­reät­kin vaa­ti­vat jat­ku­vaa talous­kas­vua talou­tem­me toi­mi­vuu­den ja kil­pai­lu­ky­vyn takaa­mi­sek­si? Kai pus­kem­me jat­kos­sa­kin likai­sim­man tuo­tan­non Kii­nan ja mui­hin mai­dän lail­lam­me mate­ri­aa­li­sen kulu­tuk­sen kas­vus­ta kiin­nos­tu­nei­siin kehitysmaihin.

    Tar­koi­tan täl­lä siis sitä, että mekin olem­me valit­se­miem­me kulu­tus­tot­tu­mus­ten ja kaup­pa­po­li­tii­kan vuok­si osal­tam­me vas­tuus­sa Kii­nan ja mui­den mai­den pääs­töis­tä. Euroo­pan muu­tok­set ovat tois­tai­sek­si aika kos­meet­ti­sia, kun ottaa huo­mioon, että samaan aikaan pyri­tään kiih­dyt­tä­mään kulu­tus­ta ja kas­vat­ta­maan maa­il­man­kaup­paa sol­mi­mal­la vapaa­kaup­pa­so­pi­muk­sia ilman mikään­lai­sia (tai aina­kaan mer­kit­tä­viä, en oikein tie­dä) sidok­sia nii­den tuot­ta­mien hait­to­jen vähentämiseen.

    Juu­ri näin. Suo­mi on teko­py­hä täs­sä­kin asias­sa. Suo­ma­lai­set elä­vät kulu­tusyh­teis­kun­nas­sa mis­sä käyt­tö­kel­pois­ta tava­raa hei­te­tään ros­kiin ja uut­taa oste­taan muo­din ja vaih­te­lun takia. Samaan aikaan vali­te­taan kehi­tys­mai­ta saastuttamisesta???

  81. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Suo­mes­sa syö­dään tänä vuon­na yli 400 mil­joo­naa kg lihaa.

    Suo­men luon­nos­sa on riis­taa joku 2 Mkg, jos­ta yli­voi­mai­nen osa on hirvissä.

    Vil­li­ruu­an voi unoh­taa ihan suo­raan ja jät­tää sen sesonkiherkutteluun.

    Voi kyl­lä hyvin­kin olla, että kos­ka ravin­nol­la on niin suu­ri mer­ki­tys meil­le myös hen­kis­ti, niin mihin­kään sci-fi rak­su­jen mus­su­tuk­seen ei men­nä. Mut­ta voi­si­han sel­lai­sia kehit­tää vaik­ka hätä­va­rak­si tai hätäavuksi.

    Oikeas­taan on hie­noa, että eri kult­tuu­reil­la on omia herk­ku­jaan, joi­ta voi sit­ten mat­kail­les­sa käy­dä naut­ti­mas­sa tai teh­dä koti­maas­sa piris­tääk­seen vaik­ka­pa talvipäivää.

    Mie­les­tä­ni lau­ta­sel­la pitää olla moni­puo­li­ses­ti kaik­kea, eikä pel­käs­tään jotain. Niin­hän ravin­to­suo­si­tuk­set­kin menee. Sii­tä voi sit­ten kukin halu­tes­saan jät­tää jotain pois. Tus­kin­pa nii­tä ravin­to­suo­si­tuk­sia ihan mie­li­pi­tei­den poh­jal­ta on muodostettu.

    En usko, että esi­mer­kik­si eläi­mien koh­te­lus­sa saa­vu­te­taan mitään, jos pyri­tään lopet­ta­maan lihan­tuo­tan­to kokonaan. 

    Jos tue­taan sel­lai­sia tuot­ta­jia, jot­ka teke­vät asiat oikein, syn­tyy muu­tos­ta mui­den­kin tuot­ta­jien keskuudessa.

    Odo­tan kyl­lä mie­len­kiin­nol­la mitä ruu­an­tuo­tan­nos­sa tapah­tuu seu­raa­vien vuo­si­kym­men­ten ajanjaksolla.

    Voi olla että samat her­kut mais­tuu vie­lä sadan vuo­den­kin pääs­tä hyväl­le. Itsea­sias­sa eikö se ole aika toden­nä­köis­tä­kin? Onhan moni ruo­ka ollut jo “ole­mas­sa” hyvin kauan.

    Mei­naat­ko oikeas­ti näke­vä­si ruu­an­tuo­tan­non mis­sä eläi­miä ei koh­del­la tuot­tei­na ja nii­den luon­tai­set eli­no­lot mahdollistetaan?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.