EU:n ilmastopäätös oikeansuuntainen, mutta

Minus­ta on hyvä, että EU pai­not­taa pääs­tö­kaup­paa ohjaus­kei­no­na hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä pie­nen­net­täes­sä. Jos tämä meka­nis­mi pan­naan toi­mi­maan riit­tä­vän hyvin, ei tar­vi­ta mui­ta meka­nis­me­ja. Nuo muut meka­nis­mit nimit­täin teke­vät pääs­tö­jen vähen­tä­mi­ses­tä kalliimpaa.

Taval­laan pääs­tö­kaup­pa on toi­mi­nut hyvin, kos­ka EU:n pääs­töt ovat vähen­ty­neet jopa enem­män kuin on luvat­tu. Tämä seu­rauk­se­na pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta on las­ke­nut lähel­le nol­laa. Se on paha jut­tu kai­kel­le sil­le yri­tys­toi­min­nal­le, joka on inves­toi­nut pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seen luot­taen sii­hen, että pääs­tö­kaup­pa takaa alan kan­nat­ta­vuu­den. Sik­si moni vaa­tii tavoi­tet­ta myös uusiu­tu­vien osuu­del­le energiantuotannossa.

Jot­ta pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seen teh­dyt inves­toin­nit oli­si­vat kan­nat­ta­via, pääs­tö­oi­keu­den hin­ta ei sai­si las­kea lii­an alas. Jos halu­taan pääs­tö­kau­pas­ta ainoa ohjaus­vä­li­ne, pääs­tö­oi­keuk­sil­le pitää sopia mini­mi­hin­ta, vaik­ka­pa 30 €/tonni. Val­tiot las­ke­vat uudet pääs­tö­oi­keu­det liik­keel­le huu­to­kau­pal­la. Jos 30 euron hin­taan ei mene riit­tä­väs­ti kau­pak­si, las­ke­taan liik­keel­le vähem­män. Niin yksin­ker­tais­ta se on.

36 vastausta artikkeliin “EU:n ilmastopäätös oikeansuuntainen, mutta”

  1. Kuka hul­lu nii­tä oikeuk­sia menee osta­maan, kun naa­pu­ris­sa saa pääs­tel­lä ilmaiseksi?

  2. Niin yksin­ker­tais­ta se on.”

    Näke­myk­ses­sä­si on val­ta­vas­ti auk­ko­ja, vuo­to­koh­tia ja vir­heel­li­syyk­siä, joi­den vaka­vaa asia­ta­sois­ta poh­ti­mis­ta ja käsit­te­lyä pidät ilmei­sen yhden­te­ke­vi­nä. Aihe on ollut blo­gin ikui­suusai­he 7 vuot­ta, enkä enää sadat­ta ker­taa sitä kri­tiik­kiä tois­ta, johon ei ole iki­nä saa­nut vas­tauk­sia. Enkä tar­koi­ta vain, etten itse oli­si saa­nut vas­tauk­sia, vaan kenen­kään tahan­sa muun­kaan esit­tä­mä­nä nii­hin point­tei­hin ei ole vas­tauk­sia näkynyt.

    Onnek­si en ole enää alar­mis­ti. Muu­toin tuol­lai­nen huo­le­ton ja hyvin epä-älyl­li­nen suh­tau­tu­mi­nen maa­il­man vaka­vim­mak­si väi­tet­tyyn kysy­myk­seen voi­si hitusen ottaa päähän.

    Enkä ymmär­rä uhan vaka­va­na näke­viä kes­kus­te­li­joi­ta, joil­la ei ala jo polt­taa kiin­ni tuon huo­let­to­man epä-älyl­li­syy­den suh­teen, kun glo­baa­lit pääs­töt kas­va­vat IPCC:n pahim­pia ennus­tei­ta nopeammin.

  3. Niin yksin­ker­tais­ta se on.” 

    Saat­tai­si olla, jos meil­lä oli­si viher­dik­ta­tuu­ri. Mut­ta kos­ka ei onnek­si ole, niin onnea vaan jos/kun luu­let sitä tar­vit­se­va­si, kun menet ja lan­see­raat tämän simp­pe­lin ja nerok­kaan idea­si esi­mer­kik­si puolalaisille 😀

  4. Esil­lä on ollut, että yli­mää­räis­ten pääs­tö­oi­keuk­sien mää­rää suit­sit­tai­siin, eli syn­ny­tet­täi­siin niuk­kuut­ta pääs­tö­oi­keus­mark­ki­nal­le. Har­mi, ettei vakaus­me­ka­nis­mis­ta sanot­tu mitään neu­vos­ton johtopäätöksissä.

  5. Jos tämä meka­nis­mi pan­naan toi­mi­maan riit­tä­vän hyvin, ei tar­vi­ta mui­ta mekanismeja.

    Ongel­ma on kai sii­nä, että tois­tai­sek­si pääs­tö­kaup­pa ei ole toi­mi­nut eri­tyi­sen hyvin. Se on kovin moni­mut­kai­nen, ja moni­mut­kai­sen jär­jes­tel­män laa­jen­ta­mi­nen nykyis­tä sup­pe­aa toi­min­ta-alaan­sa laa­jem­mak­si joh­taa var­mas­ti moni­mut­kai­sen jär­jes­tel­män lisä­mo­ni­mut­kais­tu­mi­seen. Ongel­ma on myös se, että monet maat ovat jo vaa­ti­mas­sa itsel­leen eri­kois­koh­te­lua ja hel­po­tuk­sia. Tämä ennus­taa siis lisää kou­ke­roi­ta ja eri mai­ta eri tavoin koh­te­le­via sään­tö­jä. Epäi­len siis sitä, tulee­ko tuo jär­jes­tel­mä laa­jen­net­tu­na “toi­mi­maan riit­tä­vän hyvin” tai toi­mi­maan oikeudenmukaisesti.

    Nuo muut meka­nis­mit nimit­täin teke­vät pääs­tö­jen vähen­tä­mi­ses­tä kalliimpaa.

    Mihin vaih­toeh­toi­siin jär­jes­te­lyi­hin nuo “muut meka­nis­mit” viittavat?

    Taval­laan pääs­tö­kaup­pa on toi­mi­nut hyvin, kos­ka EU:n pääs­töt ovat vähen­ty­neet jopa enem­män kuin on luvattu.

    Taval­laan :-). Voi olla että pääs­töt oli­si­vat vähen­ty­neet (laman ja hii­li­vuo­don vuok­si), vaik­ka pääs­tö­oi­keu­det oli­si pää­tet­ty pitää ilmai­si­na, tai pääs­tö­kaup­paa ei oli­si kos­kaan toteutettukaan.

    Sik­si moni vaa­tii tavoi­tet­ta myös uusiu­tu­vien osuu­del­le energiantuotannossa.

    Tuo EU:n vaa­ti­mus on jär­je­tö­mäs­ti muo­toil­tu. Oikea tapa oli­si vähen­tää fos­sii­lis­ten kulu­tus­ta, min­kä seu­rauk­se­na uusiu­tu­vien suh­teel­li­nen osuus kavai­si. Tuo valit­tu muo­toi­lu pakot­taa hel­pos­ti kas­vat­ta­maan kulu­tus­ta, ja voi jopa joh­taa tukiai­siin ener­gian kulu­tuk­sen ja uusiu­tu­vien osuu­den kas­vat­ta­mi­sek­si. Tai­taa olla ener­gia­teol­li­suu­den lob­baa­ma sana­va­lis­ta. Tavoit­teen pitäi­si olla fos­sii­lis­ten kulut­ta­mi­sen vähen­tä­mi­nen, ei kai­ken kulu­tuk­sen kasvattaminen.

    Jos halu­taan pääs­tö­kau­pas­ta ainoa ohjausväline …

    Jos halu­taan pitäy­tyä pääs­tö­kaup­pa­mal­lis­sa, niin jär­ke­vää oli­si sovel­taa sitä kaik­keen fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den tuo­tan­toon ja tuon­tiin (ei vain joi­hin­kin koh­tei­siin), ja sopia, että hin­taa nos­te­taan koko ajan auto­maat­ti­ses­ti (ilman lisä­neu­vot­te­lui­ta) niin, että sovit­tu vähe­ne­mi­sai­ka­tau­lu nol­laan tai yhteen pro­sent­tiin asti toteutuu.

  6. Pääs­tö­kaup­pa­han on oikea mal­li jos halu­taan tiet­ty mää­rä pääs­tö­jä, jos taas halu­taan vähen­tää pääs­tö­jä siel­lä mis­sä se on hal­paa, ja sen verr­ran kuin koh­tuul­li­sin kus­tan­nuk­sin pys­tyy, niin pääs­tö­ve­ro on oikea väline.
    Kos­ka hii­li­diok­si­di­pääs­töt lie­nee koh­de jos­sa ei ole tiet­tyä toi­ve­ta­soa pääs­töil­le, niin vero joh­taa jär­ke­väm­pään lopputulokseen.

    Toki tuo mini­mi­hin­ta tuo pääs­tö­kaup­paa veron suun­taan, ja sit­ten jos jos­kus on pal­jon tar­vet­ta pääs­töil­le niin luul­ta­vas­ti sää­de­tään mak­si­mi­hin­ta jot­ta talous ei lii­kaa kär­si­si. Mut­ta eikö vero hoi­tai­si nuo kum­mat­kin pal­jon parem­min? Ja oli­si vie­lä yksinkertaisempikin.

  7. Jos pääs­tö­oi­keuk­sil­la pitää olla mini­mi­hin­ta, ja niil­lä aivan var­mas­ti on myös mak­si­mi­hin­ta, niin mik­si ei voi­tai­si men­nä suo­raan pääs­tö­ve­roon? Mer­kit­tä­vin ero on, että yri­tyk­sil­lä ei ole yhtä mark­ki­na­ris­kiä lisää hal­lit­ta­va­na. (Ilmai­set pääs­tö­oi­keu­det voi­daan kor­va­ta vero­vä­hen­nyk­sil­lä, jos nii­tä väki­sin halu­taan mark­ki­noi­ta sot­ke­maan, ja eri­lai­set jous­to­me­ka­nis­mit (CDM/JI) voi­daan toteut­taa myös veron yhtey­teen, jos on poliit­ti­nen pak­ko kyl­vää veron­mak­sa­jien rahaa vas­tik­keet­ta mui­hin maihin.)

  8. Käsit­tääk­se­ni vakaat pyr­ki­myk­set kor­ja­ta pääs­tö­kaup­paa kariu­tui­vat par­la­men­tis­sa ker­ta toi­sen­sa jäl­keen voi­mak­kaa­seen vas­tus­tuk­seen. Oli­ko syy­nä mas­sii­vi­nen lob­baus tahoil­ta, joi­den int­res­sei­nä oli/on pitää ko. jär­jes­tel­mä toi­mi­mat­to­ma­na. Vai mikä?

    Pääs­tö­kaup­pa — ja sen rin­nal­la uusiu­tu­van ener­gi­aam lisää­mi­seen sitou­tu­mi­nen — ovat arvio­ni mukaan ainoa tie ottaa aske­lia ja nii­den pitäi­si­kin löy­tyä vas­tuul­lis­ten päät­tä­jien työkalupakista.

    Mikä oikein mät­tää ja miksi?

  9. EU on ampu­nut itse­ään ja kan­sa­lai­si­aan nilk­kaan tuhoa­mal­la kil­pai­lu­ky­ky­ään sur­keil­la ilmastopäätöksillä.

    Samaan aikaan, kun teol­li­suu­del­le säly­te­tään lisää kus­tan­nuk­sia, vas­tus­te­taan monis­sa mais­sa ydin­voi­maa. Seu­rauk­se­na teol­li­suus muut­taa muu­al­le, työt­tö­myys kas­vaa ja Euroop­pa köyh­tyy. Kii­tos EU ja vihreät!

  10. Pet­ja Y: Pääs­tö­kaup­pa­han on oikea mal­li jos halu­taan tiet­ty mää­rä pääs­tö­jä, jos taas halu­taan vähen­tää pääs­tö­jä siel­lä mis­sä se on hal­paa, ja sen verr­ran kuin koh­tuul­li­sin kus­tan­nuk­sin pys­tyy, niin pääs­tö­ve­ro on oikea väline.
    Kos­ka hii­li­diok­si­di­pääs­töt lie­nee koh­de jos­sa ei ole tiet­tyä toi­ve­ta­soa pääs­töil­le, niin vero joh­taa jär­ke­väm­pään lopputulokseen.

    Hm, kyl­lä kai pääs­tö­kaup­paa pide­tään vero­tus­ta jous­ta­vam­pa­na ohjai­lu­kei­no­na, sil­lä se toi­mii suh­dan­tei­siin näh­den vas­ta­sykli­ses­ti, kan­nus­taa pääs­tö­jä vähen­tä­viin inves­toin­tei­hin ja/tai pois­taa tehot­to­mim­mat toi­mi­jat markkinoilta.

    Ain­kin SO2-pääs­tö­kaup­pa on toi­mi­nut hyvin. CO2 on tie­ten­kin hie­man eri jut­tu, sil­lä suur­ten fos­sii­lis­ten voi­ma­loi­den hyö­ty­suh­de-erot lie­ne­vät pie­niä. Tilan­ne muut­tuu, jos CO2:n “hävit­tä­mi­nen” tulee kau­pal­li­seen käyttöön.

  11. Sirk­ka-Lii­sa: Käsit­tääk­se­ni vakaat pyr­ki­myk­set kor­ja­ta pääs­tö­kaup­paa kariu­tui­vat par­la­men­tis­sa ker­ta toi­sen­sa jäl­keen voi­mak­kaa­seen vas­tus­tuk­seen. Oli­ko syy­nä mas­sii­vi­nen lob­baus tahoil­ta, joi­den int­res­sei­nä oli/on pitää ko. jär­jes­tel­mä toi­mi­mat­to­ma­na. Vai mikä?

    Pääs­tö­kau­pas­sa on yksi aivan pie­ni detaljiongelma.

    Jos pääs­tö­jä halu­taan lei­ka­ta tun­tu­vas­ti nyky­ta­sos­ta (esi­mer­kik­si 40 %), niin se tulee ole­maan kan­san­ta­louk­sien tasol­la kal­lis­ta tai erit­täin kal­lis­ta. Asi­aa tar­kem­min tun­te­vat tie­tä­vät tämän.

    Kos­ka tätä ei kui­ten­kaan voi­da sanoa ääneen, sit­ten hom­maa vesi­te­tään kai­kin kons­tein. Uusiu­tu­vien mää­rä­vaa­ti­muk­set ja uusiu­tu­vien tuet ovat osa tätä vesit­tä­mis­tä. Osa läh­tee jo sii­tä, että alku­pe­räi­set rajat oli­vat löysiä.

    Kat­ta­va pääs­tö­kaup­pa oli­si erit­täin hyvin inves­toin­te­ja ja inno­vaa­tio­ta ohjaa­va työ­ka­lu. Sii­hen pitäi­si liit­tää hii­li­tul­lit pääs­tö­kaup­pa-alu­een ulko­puo­li­siin mai­ni­hin (vien­nin ja tuon­nin ener­giain­ten­si­tee­tin mukaan) hii­li­vuo­toa ja kil­pai­lu­ky­ky­on­gel­mia oiko­maan. Lisäk­si sii­hen pitäi­si maan­tie­teel­lis­ten koh­tuut­to­muuk­sien vält­tä­mi­sek­si liit­tää vesi­voi­mal­le pääs­tö­kaup­pa-alu­een laa­jui­nen windfall-vero.

    Tämä kui­ten­kin joh­tai­si niin suu­riin talou­del­li­siin muu­tok­siin, että asian saa­mi­nen oikeas­ti läpi poliit­ti­sel­la tasol­la muis­tut­taa sen meta­fo­ri­sen lumi­pal­lon sel­viä­mis­ker­to­mus­ta infer­nos­sa. Tilan­ne­han on se, että pääs­tö­jen rajoit­ta­mi­nen vähen­tää talou­den koko­nais­te­hok­kuut­ta ja on siis net­to­na­kin pois jol­ta­kul­ta tai kaikilta.

  12. Eikö­hän se ala jo olla aika sel­vää, että ei EU ala asial­le mitään oikeas­ti teke­mään. Mik­si alkai­si­kaan, kun yhdes­sä­kään jäsen­maas­sa­kaan ole mitään oikeas­ti teh­ty. Niin moni asia pitäi­si aja­tel­la aivan toi­sin ja pis­tää tavoit­teet niin yksi­lö kuin yhteis­kun­ta­ta­sol­la uusik­si, joten mitään toi­voa ei pidä elä­tel­lä, kos­ka sil­loin vain uskoo sel­lai­seen joka ei voi mis­sään tapauk­ses­sa toi­mia. Teol­lis­ta yhteis­kun­taa jos­sa väes­tö­mää­rä­kin kas­vaa ei saa miten­kään kestäväksi.

    1. Kan­na­taa nyt kui­ten­kin muis­taa, että hii­li­diok­si­pääs­töt ovat alen­tu­neet EU:n alu­eel­la sel­väs­ti, mis­tä se sit­ten johtuukin.

    2. Kan­nat­taa nyt kui­ten­kin muis­taa, että hii­li­diok­si­pääs­töt ovat alen­tu­neet EU:n alu­eel­la sel­väs­ti, mis­tä se sit­ten johtuukin.

  13. tcrown: mik­si ei voi­tai­si men­nä suo­raan pääs­tö­ve­roon? Mer­kit­tä­vin ero on, että yri­tyk­sil­lä ei ole yhtä mark­ki­na­ris­kiä lisää hallittavana.

    Mik­si vero oli­si enna­koi­ta­vam­pi kuin pääs­tö­kaup­pa? Jos kum­mal­la­kin tavoi­tel­laan vas­taa­vaa pudo­tus­ta hii­li­pääs­töi­hin, nii­den pitää olla samanhintaisia.

    Veroon liit­tyy kui­ten­kin vie­lä suu­rem­pi poliit­ti­nen ris­ki, kos­ka polii­tik­ko­jen on hel­pom­pi ruka­ta veron tasoa kuin päästökiintiöitä. 

    Peri­aat­tees­sa pääs­tö­kiin­tiöil­lä ei pitäi­si olla mini­mi­hin­taa. Jos jos­tain ilmes­tyy hii­li­voi­maa hal­vem­pi pääs­tö­tön säh­kön­tuo­tan­to­ta­pa, pääs­töt läh­te­vät koh­ti nol­laa ihan riip­pu­mat­ta pääs­tö­oi­keuk­sien hinnasta.

    Pääs­tö­kaup­pa nykyi­sel­lään on kui­ten­kin ollut rikki:

    - ver­tai­lu­vuo­si 1990 Neuk­ku­lan romah­ta­mi­sen aikoi­hin oli huo­no (vähen­nyk­siä tuli pal­jon tuos­ta yksit­täi­ses­tä asiasta)

    - glo­ba­li­saa­tio on vie­nyt tuo­tan­to pääs­tö­kaup­pa-alu­een ulko­puo­lel­le (pää­osin kui­ten­kin pääs­tö­kau­pas­ta riippumatta)

    - pääs­tö­vä­hen­nyk­siä on tul­lut tek­no­lo­gian kehit­ty­mi­ses­tä taval­la, joka on riip­pu­ma­ton päästökaupasta

    - kau­pas­ta unoh­tui­vat tullit

    Vero ei kui­ten­kaan oli­si yhtään hel­pom­pi, kos­ka sekin tar­vit­si­si riit­tä­vän kor­kean tason ja ulko­puo­li­sen kau­pan kompensaatiomekanismin.

    Toki vero­kin toi­mii, jos sil­lä aktii­vi­ses­ti ohja­taan pääs­tö­jä sää­tä­mäl­lä veron tasoa. Itse pidän pääs­tö­kaup­paa täs­sä koh­das­sa parem­pa­na, kos­ka sil­loin mark­ki­nat sää­tä­vät pääs­tö­oi­keuk­sien hin­taa, eivät poliitikot.

    Mini­mi- tai mak­si­mi­hin­nan sää­tä­mi­nen pääs­tö­kau­pas­sa on mark­ki­na­me­ka­nis­min rik­ko­mis­ta. Mini­mi­hin­taa voi­tai­siin ehkä kui­ten­kin perus­tel­la pie­nen vero­luon­tei­sen aspek­tin mukaan­tuon­nil­la ja jo teh­ty­jen inves­toin­tien tur­vaa­mi­sel­la. Mak­si­mi­hin­nal­le on pääs­tö­kau­pas­sa vai­kea löy­tää perusteita.

  14. Rol­le:
    Esil­lä on ollut, että yli­mää­räis­ten pääs­tö­oi­keuk­sien mää­rää suit­sit­tai­siin, eli syn­ny­tet­täi­siin niuk­kuut­ta pääs­tö­oi­keus­mark­ki­nal­le. Har­mi, ettei vakaus­me­ka­nis­mis­ta sanot­tu mitään neu­vos­ton johtopäätöksissä.

    Tätä on vai­kea raken­taa kovin hyvin.

    Jos hin­taa yllä­pi­det­täi­siin niuk­kuu­del­la, pääs­täi­siin äkkiä tilan­tee­seen, jos­sa pääs­tö­kiin­tiöi­tä supis­te­taan hin­nan mukaan (ts. jos hin­ta alit­taa vaik­ka­pa 50 €/t, kiin­tiöi­tä ale­taan hävit­tää mark­ki­noil­ta). Tämä joh­tai­si sii­hen, että teol­li­suus pitäi­si visus­ti huo­len sii­tä, että pääs­tö­jä syn­tyi­si kiin­tiöi­den mukaan.

    Täs­tä syys­tä mini­mi­hin­ta on parem­pi meka­nis­mi, jos hin­nan nol­lau­tu­mi­nen halu­taan ehkäistä.

    Yksi poh­dit­ta­va kysy­mys on se, onko nykyi­nen mah­dol­li­suus siir­tää käyt­tä­mät­tä jää­nei­tä oikeuk­sia tule­vai­suu­teen kovin hyvä. Teo­rias­sa se on kyl­lä oikein (ts. pääs­tö­oi­keu­den pitä­si olla oikeus pääs­tää nyt tai jos­kus tule­vai­suu­des­sa tiet­ty mää­rä hii­li­diok­si­die­kvi­va­lent­te­ja). Käy­tän­nös­sä se kui­ten­kin saat­taa teh­dä hin­ta­lii­keh­din­näs­tä rajum­paa taan­tu­mien lopus­sa, kun nousu­kau­den alku aje­taan ilmai­sil­la kiintiöillä.

  15. Tapio: Hm, kyl­lä kai pääs­tö­kaup­paa pide­tään vero­tus­ta jous­ta­vam­pa­na ohjai­lu­kei­no­na, sil­lä se toi­mii suh­dan­tei­siin näh­den vas­ta­sykli­ses­ti, kan­nus­taa pääs­tö­jä vähen­tä­viin inves­toin­tei­hin ja/tai pois­taa tehot­to­mim­mat toi­mi­jat markkinoilta.

    Suh­dan­tei­siin näh­den vas­ta­sykli­syys on toki etu, mut­ta toi­saal­ta sama vas­ta­sykli­syys saa­daan vaik­ka­pa tulo­ve­ro­tuk­sel­la hoidettua.
    Pääs­tö­kä vähen­tä­viin inves­toin­tei­hin se kan­nus­taa, mut­ta niin kan­nus­taa pääs­tö­ve­ro­kin ja sii­nä on vie­lä se etu että hyö­ty on ennus­tet­ta­vam­pi, jos inves­toin­nin tuot­to on epä­var­ma niin sil­tä yleen­sä vaa­di­taan suu­rem­paa kes­ki­mää­räis­tä tuot­toa ennen kuin se toteutetaan.

  16. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kan­na­taa nyt kui­ten­kin muis­taa, että hii­li­diok­si­pääs­töt ovat alen­tu­neet EU:n alu­eel­la sel­väs­ti, mis­tä se sit­ten johtuukin.

    Se joh­tuu pää­osin sii­tä että tuo­tan­to on siir­ty­nyt muu­al­le, esim. Kii­naan, jos­ta tuo­daan sama mää­rä roi­naa ja hiu­kan enem­män­kin, joka aikai­sem­min tuo­tet­tiin osak­si EUm alu­eel­la. EUn pääs­tö­kaup­pa on siis glo­baa­lis­ti onnis­tu­nut lisää­mään hiilidioksidi(ja mui­ta) päästöjä.

  17. Vihe­rins­si: Tätä on vai­kea raken­taa kovin hyvin.

    Jos hin­taa yllä­pi­det­täi­siin niuk­kuu­del­la, pääs­täi­siin äkkiä tilan­tee­seen, jos­sa pääs­tö­kiin­tiöi­tä supis­te­taan hin­nan mukaan (ts. jos hin­ta alit­taa vaik­ka­pa 50 €/t, kiin­tiöi­tä ale­taan hävit­tää mark­ki­noil­ta). Tämä joh­tai­si sii­hen, että teol­li­suus pitäi­si visus­ti huo­len sii­tä, että pääs­tö­jä syn­tyi­si kiin­tiöi­den mukaan.

    Täs­tä syys­tä mini­mi­hin­ta on parem­pi meka­nis­mi, jos hin­nan nol­lau­tu­mi­nen halu­taan ehkäistä.

    Yksi poh­dit­ta­va kysy­mys on se, onko nykyi­nen mah­dol­li­suus siir­tää käyt­tä­mät­tä jää­nei­tä oikeuk­sia tule­vai­suu­teen kovin hyvä. Teo­rias­sa se on kyl­lä oikein (ts. pääs­tö­oi­keu­den pitä­si olla oikeus pääs­tää nyt tai jos­kus tule­vai­suu­des­sa tiet­ty mää­rä hii­li­diok­si­die­kvi­va­lent­te­ja). Käy­tän­nös­sä se kui­ten­kin saat­taa teh­dä hin­ta­lii­keh­din­näs­tä rajum­paa taan­tu­mien lopus­sa, kun nousu­kau­den alku aje­taan ilmai­sil­la kiintiöillä.

    Komis­siol­la on tähän ihan hyvä ehdo­tus, joka poh­jau­tuu mark­ki­noil­la ole­vien oikeuk­sien mää­rään. Jos oikeuk­sia on pal­jon, pidä­te­tään uusia oikeuk­sia varan­toon, ja jos vähän, voi­daan varan­nos­ta vapaut­taa oikeuksia. 

    Kiin­nos­ta­va lisäys oli­si kyl­lä sekä mark­ki­noil­le las­ket­tu­ja että varan­toon jätet­ty­jä oikeuk­sia kos­ke­va inflaa­tio-meka­nis­mi. Vaik­ka­pa niin, että käyt­tä­mät­tö­mis­tä oikeuk­sis­ta infla­toi­tui­si vuo­sit­tain 10%. Aina­kin täl­lai­nen meka­nis­mi oli­si syy­tä saa­da pääs­tö­kaup­pa-kausien välille.

  18. Vihe­rins­si: “Pääs­tö­kau­pas­sa on yksi aivan pie­ni detaljiongelma. — ”

    Ei ole vai­keuk­sia ymmär­tää vas­taus­ta­si ja olla sii­tä sinän­sä samaa miel­tä. Mut­ta vai­keuk­sia on ymmär­tää, mik­sei teh­dä har­tia­voi­min töi­tä sen eteen, että tavoi­te ja pää­mää­rä (hii­li­neut­raa­li­suus, kes­tä­vyys, bio­di­ver­si­tee­tin tur­vaa­mi­nen) sil­ti saavutettaisiin. 

    Mie­luum­min jat­ke­taan samal­la kes­tä­mät­tö­mäl­lä poh­jal­la. Tule­vil­la suku­pol­vil­la ei ole vaih­toeh­to­ja eikä mah­dol­li­suut­ta pun­ni­ta, mikä on kal­lis­ta tai hyvin kal­lis­ta tai mikä on jär­ke­vää tai hyvin järkevää. 

    Tii­ma­la­sis­sa kun ei sil­loin vält­tä­mät­tä hiek­ka enää juokse.

    Oli­si­ko asia niin moni­mut­kai­nen, että pelk­kä logiik­ka + jär­ki ei rii­tä, vaan sys­te­maat­ti­sen ajat­te­lun sijas­ta pitäi­si käyt­tää ns. late­raa­lis­ta ajat­te­lua ja etsiä ongel­man­rat­kai­sua sitä kautta.

    Tosin ko. kei­non käyt­töön­ot­to ei sekään vält­tä­mät­tä joh­da tulok­siin, aina­kaan jos ollaan lii­an myö­häs­sä liik­keel­lä. Lisäk­si voi olla, että yhteis­ten tavoit­tei­den ja pää­mää­rien hah­mot­ta­mi­nen tapah­tuu vas­ta, kun hin­ta­lap­pu on riit­tä­vän kon­kreet­ti­nen (lue: inhi­mil­li­set ja talou­del­li­set mene­tyk­set suu­ria ja ker­ta­kaik­ki­ses­ti jokais­ta “ihol­la”).

    Sil­ti ihmet­te­len, että niin moni loo­gi­ses­ti ajat­te­le­va ei ymmär­rä sitä, että meil­lä todel­la­kin on vain yksi maa­pal­lo. Tai jos ymmär­tää­kin käyt­tää sitä kep­pi­he­vo­se­na ydin­voi­man puo­les­ta puhumiseen.

  19. Pääs­tö­kaup­pa tar­vit­see talous­kas­vua ohja­tak­seen oikein. Jos talou­des­sa on kas­vua ja uusia inves­toin­te­ja tulee niin täl­löin inves­toi­ja on val­mis mak­sa­maan myös sii­tä että pääs­tö­jen hin­ta on koh­dal­laan. Pääs­tö­kaup­pa siis nos­taa inves­toi­tien tuottovaatimusta.

    Jos taas ei ole kas­vua niin ei tule invs­toin­te­ja­kaan. Täl­löin pääs­tö­kaup­pa on osal­taan var­mis­ta­mas­sa laman jat­ku­mis­ta, kos­ka se tor­juu vähäi­siä­kin inves­toin­te­ja. Jos siis pääs­tö­oi­keuk­sil­la on hin­ta jota nyt ei ole mut­ta jota monet haluai­si­vat olevan.

    Nol­la­hin­tai­nen pääs­tö­oi­keus ei ehkä nos­ta inves­toin­tien kyn­nys­tä mut­ta voi toi­saal­ta nos­taa­kin sitä jos inves­toi­ja ottaa sen huo­mioon tule­vai­suu­des­sa kor­keam­mal­la arvolla.

    Summs sum­ma­rum: pääs­tö­kaup­pa imple­men­toin­tiin euroo­pas­sa lii­an myö­hään, vas­ta pit­kään jat­ku­van talous­la­man aika­na. Ei se enää ohjaa

  20. S‑W: Se joh­tuu pää­osin sii­tä että tuo­tan­to on siir­ty­nyt muu­al­le, esim. Kii­naan, jos­ta tuo­daan sama mää­rä roi­naa ja hiu­kan enem­män­kin, joka aikai­sem­min tuo­tet­tiin osak­si EUm alu­eel­la. EUn pääs­tö­kaup­pa on siis glo­baa­lis­ti onnis­tu­nut lisää­mään hiilidioksidi(ja mui­ta) päästöjä.

    Iso osa pääs­tö­vä­hen­nyk­ses­tä saat­taa tosi­aan olla sitä, että ener­giain­ten­sii­vi­set tuot­teet teh­dään EU:n ulko­puo­lel­la. Tämä on myös osal­taan teh­nyt pääs­tö­kau­pas­ta toimimatonta.

    Täs­tä ei kui­ten­kaan oikein voi syyt­tää pääs­tö­kaup­paa sinän­sä, kos­ka sama on tapah­tu­nut myös Yhdys­val­loil­le. Lisäk­si asia oli­si kor­jat­ta­vis­sa hii­li­pääs­töi­nä yksik­köä koh­den mää­ri­tel­tyi­nä tul­lei­na, jos niin halut­tai­siin tehdä.

  21. Vihe­rins­si: Mik­si vero oli­si enna­koi­ta­vam­pi kuin pääs­tö­kaup­pa? Jos kum­mal­la­kin tavoi­tel­laan vas­taa­vaa pudo­tus­ta hii­li­pääs­töi­hin, nii­den pitää olla samanhintaisia.

    Toki lyhyel­lä aika­vä­lil­lä vero on enna­koi­ta­vam­pi kuin vapaas­ti kehit­ty­vä mark­ki­na­hin­ta. Pit­käl­lä aika­vä­lil­lä taas pääs­tään samaan lop­pu­tu­lok­seen sekä verol­la että pääs­tö­kau­pal­la, kum­man­kin enna­koi­ta­vuus on sama.

    Vihe­rins­si: Itse pidän pääs­tö­kaup­paa täs­sä koh­das­sa parem­pa­na, kos­ka sil­loin mark­ki­nat sää­tä­vät pääs­tö­oi­keuk­sien hin­taa, eivät poliitikot.

    Minun point­ti­ni oli, että kun polii­ti­kot eivät näy­tä pys­ty­vän pitä­vän näp­pe­jään eros­sa mark­ki­noi­den sää­tä­mis­tä hin­nois­ta, niin men­nään sit­ten rehel­li­ses­ti veroon. (Ja fis­kaa­li­ses­sa mie­les­sä vero­vä­hen­nys­ten perus­te­le­mi­nen saat­tai­si olla vähän han­ka­lam­paa kuin “ilmais­ten” pääs­tö­oi­keuk­sien jakaminen.)

  22. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kan­nat­taa nyt kui­ten­kin muis­taa, että hii­li­diok­si­pääs­töt ovat alen­tu­neet EU:n alu­eel­la sel­väs­ti, mis­tä se sit­ten johtuukin.

    Tuo ei tie­ten­kään oikeu­ta kehu­maan EU:n pääs­tö­kaup­pa­jär­jes­tel­män toi­mi­vuut­ta. EU ansait­see kii­tok­set sii­tä, että se on maa­il­man talous­a­lueis­ta aktii­vi­sim­min aina­kin puhu­nut aktii­vi­sen pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sen puo­les­ta. Ja pääs­tö­kaup­pa­jär­jes­tel­mä ole­mas­sao­los­ta­kin EU ansait­see kii­tok­set. Mut­ta itse jär­jes­tel­mä on rajoit­tu­nut ja moni­mut­kai­nen, eikä se ole vie­lä osoit­ta­nut toi­mi­vuut­taan. Aika näyt­tää riit­tää­kö EU:lla (puhei­den lisäk­si) tar­mo ja moraa­li puris­taa pääs­töt pie­nem­mik­si myös sil­loin, kun pitää tin­kiä jos­tain (esim. talous­kas­vus­ta, kulu­tus­ta­sos­ta, kil­pai­lu­ky­vys­tä, vapaa­kau­pas­ta fos­sii­le­ja enem­män polt­ta­vien aluei­den kans­sa) ympä­ris­tön ja tule­vien suku­pol­vien hyväksi.

  23. Absur­dia on se, että ilmas­toa ei pide­tä rea­lis­ti­se­na uhka­na, vaik­ka ilmas­ton­muu­tos on kyl­vä­nyt tuho­aan maa­pal­lon his­to­rias­sa luke­mat­to­mia kertoja.

    Ihmis­kun­nan sel­viä­mi­sen kan­nal­ta on sel­vää, että ihmis­kun­ta jou­tuu otta­maan ilmas­ton hal­lin­taan­sa. Se tar­koit­taa sitä, että maa­pal­lon kes­ki­läm­pö­ti­la pyri­tään pitä­mään tie­tyis­sä rajois­sa, eikä luon­nol­lis­ta vaih­te­lua sallita.

  24. Vuo­sien kulues­sa olen saa­nut vai­ku­tel­man, että päät­tä­jät uskovat/toivovat insi­nöö­rien kehit­tä­vät meto­dit, joil­la sekä kerä­tään CO2 tal­teen savuis­ta että ilma­ke­häs­tä. Luul­ta­vas­ti I tulee­kin aika pian, mut­ta kus­tan­nuk­set? II vai­keam­pi. Kai­ke­ti ihmi­sil­le kui­ten­kin hel­pom­pi “myy­dä” sel­viä sys­tee­me­jä, joi­den avul­la ei tar­vit­se tin­kiä elin­ta­vois­ta aina­kaan kovin pal­jon. Har­mi, että fuusion hal­lit­se­mi­nen näyt­tää tosi vaikealta.

  25. MIVa:
    Vuo­sien kulues­sa olen saa­nut vai­ku­tel­man, että päät­tä­jät uskovat/toivovat insi­nöö­rien kehit­tä­vät meto­dit, joil­la sekä kerä­tään CO2 tal­teen savuis­ta että ilma­ke­häs­tä. Luul­ta­vas­ti I tulee­kin aika pian, mut­ta kus­tan­nuk­set? II vai­keam­pi. Kai­ke­ti ihmi­sil­le kui­ten­kin hel­pom­pi “myy­dä” sel­viä sys­tee­me­jä, joi­den avul­la ei tar­vit­se tin­kiä elin­ta­vois­ta aina­kaan kovin pal­jon. Har­mi, että fuusion hal­lit­se­mi­nen näyt­tää tosi vaikealta.

    Näin insi­nöö­ri­nä on tie­ten­kin erit­täin muka­vaa, että päät­tä­jät pitä­vät minua­kin omnipotenttina.

    Ikä­vä vain tode­ta, että tek­no­lo­gian kehit­ty­mi­sen koh­dal­la pitäi­si yrit­tää aina ymmär­tää haas­tei­den koko­luok­ka. CCS (tal­teen­ot­to) on lähi­vuo­si­kym­me­ni­nä mah­dol­li­ses­ti tulos­sa laa­jaan käyt­töön hätä­rat­kai­su­na. Se ei kui­ten­kaan ole mikään help­po ja ris­ki­tön vaih­toeh­to, kos­ka hii­li­diok­si­din pysy­vä varas­toin­ti maan­kuo­reen on vaikeaa.

    CCS tar­jo­aa toki mon­ta suur­ta etua. Sil­lä voi­daan jopa teh­dä voi­ma­la, joka myy säh­köä, läm­pöä ja pääs­tö­oi­keuk­sia (bio­mas­saa sisään, CO2 maankuoreen).

    Käy­tän­nös­sä­kin CCS-pro­jek­te­ja on pal­jon, kos­ka tek­no­lo­gia on täl­lä het­kel­lä ainoa, joka vie­lä voi­si mah­dol­lis­taa radi­kaa­lit pääs­tö­vä­hen­nyk­set ilman iso­ja kustannuksia. 

    Pro­jek­tien onnis­tu­mi­nen ei aina ole ollut ihan täy­del­lis­tä, esi­mer­kik­si nor­ja­lai­set lopet­ti­vat oman­sa kus­tan­nus­ten läh­det­tyä käsis­tä. Samoin Vat­ten­fall (jol­la sen­tään on CCS-voi­ma­la­kin) lopet­ti tänä vuon­na CCS-tut­ki­muk­sen­sa hin­ta­syis­tä. Sovel­tu­via geo­lo­gi­sia muo­dos­tel­mia­kaan ei ole aivan mah­dot­to­man pal­jon, kos­ka hii­li­diok­si­din pitäi­si tul­la aidos­ti loppusijoitetuksi.

    CCS:n hin­ta ei ole aivan vähäi­nen. Täl­lä het­kel­lä rea­lis­ti­set arviot vai­ku­tuk­ses­ta säh­kön hin­taan liik­ku­vät suu­ruus­luo­kas­sa 50 €/MWh, jos sopi­va geo­lo­gi­nen muo­dos­tu­ma on käsil­lä. Hin­ta­te­ki­jät (lai­to­sin­ves­toin­nit, hyö­ty­suh­de­hä­vik­ki) ovat sen luon­tei­sia, että ne eivät vält­tä­mät­tä ale­ne tek­no­lo­gian yleistyessä.

    Hii­li­diok­si­din tal­teen­ot­to ilma­ke­häs­tä on tosi­aan sit­ten vie­lä han­ka­lam­pi hom­ma. Kas­vit teke­vät sen suju­vas­ti, mut­ta pro­ses­si on var­sin teho­ton kaik­ki­aan. Jos se oli­si teho­kas, me polt­te­li­sim­me pelk­kää bio­mas­saa ja oli­sim­me tyy­ty­väi­siä. Perus­on­gel­ma on hii­li­diok­si­din mata­la kon­sent­raa­tio, se vai­keut­taa ener­gia­te­ho­kas­ta tal­teen­ot­toa ilmakehästä.

    Oma näke­myk­se­ni päät­tä­jis­tä on vähän kyy­ni­sem­pi. Suu­rin osa ei ihan oikeas­ti ymmär­rä asi­aa, se on lii­an vai­kea. Asian tek­nis-talou­del­li­set aspek­tit ymmär­tä­vät taas pää­osin ovat hil­jaa, kos­ka tajua­vat asioi­den yhteen­so­vit­ta­mi­sen ongelman.

    Tätä ei sit­ten mis­sään tapauk­ses­sa saa käsit­tää niin, että pitäi­si CCS:ää kuol­lee­na. Sen tut­ki­mi­seen pitää sijoit­taa mer­kit­tä­väs­ti, kos­ka sil­lä on iso poten­ti­aa­li. Sii­tä ei kui­ten­kaan ole var­muut­ta, että CCS tulee kos­kaan ole­vaan niin laa­jas­sa mit­ta­kaa­vas­sa toi­mi­va tek­no­lo­gia, että sil­lä saa­vu­te­taan päästövähennykset.

  26. Jos hait­ta on mel­ko line­aa­ri­nen suh­tees­sa pääs­tö­mää­rään, hai­tan suu­rui­nen hait­ta­ve­ro joh­taa opti­maa­li­seen pääs­tö­mää­rään. Jos taas opti­mi­pääs­tö­mää­rä on hel­pom­min ennal­ta arvioi­ta­vis­sa kuin sitä vas­taa­va lisä­hii­li­ton­nin hait­ta, pääs­tö­kiin­tiöt ovat parempi.

    Täy­sin opti­maa­li­sen tulok­sen tuot­tai­si pääs­tö­jen tar­jon­ta­käy­rä, joka vas­tai­si raja­hait­taa (siis hin­ta kai nousi­si progres­sii­vi­ses­ti pääs­tö­mää­rän myö­tä). Tätä voi approk­si­moi­da usein eri mini­mi- ja mak­si­mi­hin­noin sekä lisäämällä/vähentämällä kiin­tiöi­tä, jos hin­ta osuu sinnepäin.

    Jot­kut tut­ki­jat ovat pitä­neet hait­ta­ve­roa parem­pa­na mm. kos­ka nyt kiin­tiö­jak­so­jen vaih­tu­mis­het­kiin liit­tyy tur­haa hin­ta­hei­lah­te­lua. Sen­kin voi­si sopia sää­ty­mään koko­nais­pääs­tö­mää­rien myötä.

    Kaik­ki nämä mal­lit ohjaa­vat pääs­tö­vä­hen­nyk­set sin­ne, mis­sä ne käy­vät vähim­min uhrauk­sin, ja pääs­töt sin­ne, mis­sä ne tuot­ta­vat eni­ten hyö­tyä. (Poik­keuk­se­na tie­tys­ti hii­li­vuo­to yms., joi­hin hii­li­tul­lit saat­tai­si­vat aut­taa.) Ero on siis sii­nä, miten lähel­le opti­maa­lis­ta pääs­tö­mää­rää ne johtavat.

    Muun­lai­set mal­lit (esim. uusiu­tu­vien osuus ‑tavoi­te tai ener­gia­te­hok­kuus­nor­mit) aiheut­ta­vat myös tar­peet­to­man kal­lii­ta pääs­tö­vä­hen­nyk­siä ja siten vähen­tä­vät pääs­tö­vä­hen­nys­ten poliit­tis­ta kan­na­tus­ta ja joh­ta­vat mata­lam­piin tavoit­tei­siin ja hei­kom­paan lop­pu­tu­lok­seen (mut­ta eräät bis­nes­lob­ba­rit voit­ta­vat — ja kor­rup­toi­tu­neet polii­ti­kot sekä popu­lis­tit). (Kai­ken tämän olen kir­joit­ta­nut tän­ne jo vuo­sia sitten.)

  27. Vihe­rins­si:
    Mini­mi- tai mak­si­mi­hin­nan sää­tä­mi­nen pääs­tö­kau­pas­sa on mark­ki­na­me­ka­nis­min rik­ko­mis­ta. Mini­mi­hin­taa voi­tai­siin ehkä kui­ten­kin perus­tel­la pie­nen vero­luon­tei­sen aspek­tin mukaan­tuon­nil­la ja jo teh­ty­jen inves­toin­tien tur­vaa­mi­sel­la. Mak­si­mi­hin­nal­le on pääs­tö­kau­pas­sa vai­kea löy­tää perusteita.

    Siis pääs­töis­tä on se tiet­ty hait­ta jol­le voi­daan arvioi­da hin­ta. Pääs­tö­jä tuot­ta­vis­ta asiois­ta on hyö­ty­jä jot­ka myös voi­daan arvioi­da. Pääs­tö­jä tuot­ta­via asioi­ta kan­nat­taa koko­nai­suu­den kan­nal­ta teh­dä jos tuo hyö­ty on suu­rem­pi kuin hait­ta. Tämä toi­mii perus­te­lu­na sekä mini­mi, että mak­si­mi­hin­nan puo­les­ta olet­taen että lisä­pääs­tö­jen hait­ta on line­aa­ri­nen, mikä aina­kin minun mie­les­tä­ni pitää paikkaansa.
    Oikean ker­toi­men löy­tä­mi­nen (edes sen etu­mer­kin) onkin sit­ten vai­keam­paa, mut­ta sama ongel­ma on vie­lä pahem­pi pääs­tö­oi­keuk­sien mää­rän päät­tä­mi­ses­sä (pitäi­si tie­tää pal­jon­ko pääs­töis­tä hyötyä).

  28. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kan­na­taa nyt kui­ten­kin muis­taa, että hii­li­diok­si­pääs­töt ovat alen­tu­neet EU:n alu­eel­la sel­väs­ti, mis­tä se sit­ten johtuukin. 

    Ovat­ko­han EU:n alu­eel­la kulu­te­tun tava­ran tuo­tan­non vaa­ti­mat hii­li­diok­si­di­pääs­töt vähen­ty­neet samas­sa tah­dis­sa, vai onko kysees­sä vain pääs­tö­jen ulkois­tus EU:n alu­een ulko­puo­lel­le? Jos kysy­mys on jäl­kim­mäi­ses­tä, en hak­kai­si niin kovas­ti vih­re­ään rintaani.

  29. Kal­le M.: Jot­kut tut­ki­jat ovat pitä­neet hait­ta­ve­roa parem­pa­na mm. kos­ka nyt kiin­tiö­jak­so­jen vaih­tu­mis­het­kiin liit­tyy tur­haa hin­ta­hei­lah­te­lua. Sen­kin voi­si sopia sää­ty­mään koko­nais­pääs­tö­mää­rien myötä.

    Tämä on kui­ten­kin argu­ment­ti­na huo­no pääs­tö­kaup­paa vas­taan. Se toi­mii nykyi­sel­lä toteu­tus­ta­val­la teh­tyä pääs­tö­kaup­paa vas­taan, joka vili­see villisikakarjunreikiä.

    Jos ver­ra­taan teo­reet­ti­sia jär­jes­tel­miä, pitää ver­ra­ta teo­reet­ti­sia jär­jes­tel­miä ilman käy­tän­nön ongel­mia. Jos ver­ra­taan käy­tän­nön jär­jes­tel­miä, sit­ten pitää ottaa huo­mioon myös veroon liit­ty­vät käy­tän­nön ongelmat.

    Koko EU:n laa­juis­ta veroa on vai­kea sää­tää. Käy­tän­nös­sä ener­gia-alan vero­tus on täyn­nä rei­kiä. Sak­sas­sa­han tun­ne­tus­ti suu­ri ener­gia­mul­lis­tus mak­se­taan säh­kö­ve­roil­la. Pait­si että sak­sa­lai­nen teol­li­suus itse asias­sa naut­tii EU:n hal­vim­piin kuu­lu­vas­ta säh­kön hin­ta­ta­sos­ta, kos­ka verot eivät kos­ke­kaan sitä.

    Saman­lai­sia tari­noi­ta on EU täyn­nä. En usko veron toi­mi­van yhtään pääs­tö­kaup­paa parem­min, kos­ka toi­mi­vuut­ta vas­taan toi­mi­vat meka­nis­mit ovat kum­mas­sa­kin samoja.

  30. Pet­ja Y: Siis pääs­töis­tä on se tiet­ty hait­ta jol­le voi­daan arvioi­da hin­ta. Pääs­tö­jä tuot­ta­vis­ta asiois­ta on hyö­ty­jä jot­ka myös voi­daan arvioi­da. Pääs­tö­jä tuot­ta­via asioi­ta kan­nat­taa koko­nai­suu­den kan­nal­ta teh­dä jos tuo hyö­ty on suu­rem­pi kuin haitta.

    Tämä pitää paik­kan­sa, jos pääs­tö­jen hai­tat osa­taan arvioi­da samal­la mit­ta­ris­tol­la kuin hyödyt.

    Tämä toi­mii perus­te­lu­na sekä mini­mi, että mak­si­mi­hin­nan puo­les­ta olet­taen että lisä­pääs­tö­jen hait­ta on line­aa­ri­nen, mikä aina­kin minun mie­les­tä­ni pitää paikkaansa.

    Roh­kea oletus.

    Toi­saal­ta mak­si­mi­hin­nal­le on löy­det­tä­vis­sä ylä­ra­ja-arvio. Se on hii­li­diok­si­din sito­mi­sen hin­ta ilma­ke­häs­tä. Sil­loin voi­daan hyvin argu­men­toi­da, että jos sito­mi­nen mak­saa XXX €/tonni, kaik­ki tuon ylit­tä­vän hyö­dyn tuo­va tuo­tan­to kan­nat­taa teh­dä, oli hait­ta mikä hyvänsä.

    Sit­ten on help­po argu­men­toi­da, että tämän rajan alle voi­daan pääs­tä hel­pos­ti­kin sääs­tä­mäl­lä sii­nä, täs­sä ja tuos­sa. Pitää paik­kan­sa, ja sit­ten olem­me­kin päästökaupassa.

    Pääs­tö­kaup­pa on perus­tel­tu nime­no­maan sii­tä syys­tä, että pääs­tö­jen aiheut­ta­maa hin­taa ei tie­de­tä. Pääs­tö­kaup­pa jous­taa myös suh­dan­teit­ten mukaan, mitä vero ei tee.

  31. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kan­nat­taa nyt kui­ten­kin muis­taa, että hii­li­diok­si­pääs­töt ovat alen­tu­neet EU:n alu­eel­la sel­väs­ti, mis­tä se sit­ten johtuukin.

    Niin kyl­lä sii­hen on vai­kut­ta­nut aika olen­nai­ses­ti ns. hii­li­vuo­to mm Kii­naan ja muu­al­le EU:n ulko­puo­lel­le sekä EU:n heik­ko talous­ti­lan­ne vii­me vuo­si­na. Täs­tä­hän tai­si mm Eija-Riit­ta Kor­ho­la kir­joit­taa äskettäin.

    Jos pääs­tö­oi­keuk­sien hin­taa saa­tai­siin oikeas­ti nos­tet­tua, voit­ta­ja oli­si mm. For­tum, jon­ka säh­kös­tä on 90% CO2-pääs­tö­tön­tä Pohjoismaissa.

  32. Täs­sä vie­lä link­ki Eija-Riit­ta Kor­ho­lan Kiu­tun sopi­mus­ta ja EU:n ilmas­to­po­li­tiik­kaa kos­ke­vaan kir­joi­tuk­seen “Lope­te­taan valeh­te­lu”. Näyt­tää sil­tä, että EU on pal­jol­ti ulkois­ta­nut tuo­tan­ton­sa, mut­ta itse asias­sa pääs­töt ovat hie­man kas­va­neet kulu­tuk­sen kautta.

    http://www.korhola.com/lang/fi/2014/09/lopetetaan-valehtelu/

  33. Eikös tätä erin­omais­ta pääs­tö­kaup­pai­de­aa voi­si laa­jen­taa kos­ke­maan kaik­kea luu­on­nom saas­tut­ta­mis­ta. Esim kaivosteollisuuteen.

    Kun nyt tal­vi­vaa­ras­ta on tulos­sa parin mil­jar­din las­ku val­tiol­le, saa­tai­siin aikaan mer­kit­tä­vät sääs­töt osta­mal­la saas­tu­tusoi­keuk­sia. Tämä raha vir­tai­si [Puo­laan], jos­sa sil­lä kor­jat­tai­siin pal­jon suu­rem­pi ympä­ris­tö­va­hin­ko kuin mikä Suo­mes­sa jätet­tiin korjaamatta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.