Olin torstaina energiateollisuuden juhlaseminaarissa. Järjestö täytti 10 vuotta. Hyvin monessa puheenvuorossa sanottiin, että ilmastotavoitteet on välttämätöntä saavuttaa, mutta koska ilmastopolitiikka on hyvin kallista, olisi hyvä saada tehdä se kustannustehokkaasti. Olen samaa mieltä. Itse asiassa olen jankuttanut tästä vuosia.
Perusviesti oli, että päästökauppa riittää ohjauskeinoksi. Kaikki mikä tulee sen päälle, tekee ilmastopolitiikasta kalliimpaa ilman, että se mitenkään auttaa hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. On siis luovuttava erillisistä tavoitteista uusiutuvan energian käytölle tai energiatehokkuudelle. Järjestön virallisessa puheenvuorossa myös vaadittiin päästökaupan laajentamista talojen lämmitykseen ja liikennepolttoaineisiin.
Kyllä. Juuri noin, paitsi, että ehkä ei sittenkään. Tämä toimii suhdannevaihteluissa aivan väärin.
Unohtakaamme nykytilanne, jossa päästöoikeuksien hinta on laskenut käytännössä nollaan ja osa oikeuksista jää jopa käyttämättä. Järjestelmän hölmöys näkyy vielä paremmin tilanteessa, jossa päästöoikeuksilla on järkevä hinta. Sellaisessa tilanteessa päästökauppa ohjaa päästöt periaatteessa tasan tavoitteen mukaisiksi. Ei yli, ellei joku fuskaa, mutta ei myöskään ali, koska jos päästöt uhkaavat alittua, oikeuksien hinta laskee, kunnes riittävän moni on vaihtanut biomassan kivihiileen tai tehnyt jotain vastaavaa.
Lisätkäämme tähän kuvaan suhdannevaihtelut joita on aina ollut ja tulee aina olemaan. Suhdannevaihtelujen vuoksi energiankulutus vaihtelee, mutta päästökauppa takaa, että fossiilisten energialähteiden kysyntä on vakaa. Tämä merkitsee, että päästöttömät energialähteet joutuvat vastaamaan koko vaihtelusta! Koska vettä ei kannata juoksuttaa voimalaitosten ohi ja koska sähkön hinta ei sentään laske niin alas, että ydin., tuuli- tai aurinkovoimaloita kannattaa sulkea, koko vaihtelu menee biopolttoaineiden piikkiin, joiden kysyntä voi mennä ajoittain nollaan. Tämä on alan kannalta aivan kohtuutonta.
Ei myöskään ole mitään järkeä siinä, että laskukauden aikana kannusteet vähentää päästöjä poistuvat, niin kuin ovat nyt poistuneet. Jokainen säästetty hiilidioksiditonni on yhtä arvokas. Ponnisteluja ei siis pitäisi lopettaa, vaikka EU on päässyt lupaukseensa.
Päästökaupasta saa kelvollisen työkalun, jos asettaa päästöoikeudelle minimihinnan. Kasvava osa päästöoikeuksista lasketaan liikkeelle huutokaupalla. On perin yksinkertaista asettaa huutokauppahinnalle pohjahinta, aluksi vaikka vain 30 €/tonni. Myymättä jääneet kiintiöt joko mitätöidään tai pannaan varastoon myytäväksi myöhemmin nousukauden koittaessa. Jälkimmäinen vaihtoehto on ilmaston kannalta huonompi kuin edellinen (mitätöinti), mutta molemmat ovat parempia kuin nykytilanne.
Jotta uusiutuviin energialähteisiin olisi turvallista investoida, on vaadittu sitovaa tavoitetta uusiutuvien osuudelle energiantuotannossa. Tämä on alan kannalta ymmärrettävä vaatimus, mutta taattttu (nouseva?) pohjahinta päästöoikeuksille johtaa samaan tilanteeseen kustannustehokkaammin.
Huomattakoon, että Kiinan päästökauppamekanismissa tällainen pohjahinta on. Tosin sekin on vaatimaton, vaikkakin EU:n nykyistä hintaa korkeampi. (Katso tarkemmin tästä)
Periaatteessa markkinoidenkin pitäisi pystyä hoitamaan tämä ajallinen tasoitus, mutta silloin pitäisi olla riittävää luottamusta järjestelmän pysyvyyteen. Ei ole eikä tule.
= = =
Perussyy päästöoikeuksien hinnan nollaantumiseen ei ole uusiutuvien energialähteiden subventiossa vaan liian vaatimattomassa päästöjen vähennystavoitteessa. Eurooppa on ulkoistanut suuren osan teollisuudestaan köyhempiin maihin, erityisesti Kiinaan. Euroopassa päästöt ovat vähentyneet nopeammin kuin piti, mutta jos mukaan lasketaan tuontiin sisältyvät päästöt, eurooppalaisten kulutuksen aiheuttamat päästöt ovat kasvaneet. Jos myös tuontiyritysten pitäisi ostaa päästöoikeuksia, päästöoikeuksien hinta olisi Euroopassa hyvin korkea. Näin ei ole tehty eikä voida tehdäkään.Tuonnin kasvavan osuuden pitäisi vähentää liikkeelle laskettavia päästöoikeuksia.
Joskus tulevaisuudessa ehkä kannattaisi yhdistää Kiinan ja EU:n päästökauppamekanismit, mikä ajaisi melkein saman asian. Tälle on merkittävin este se, että se tuottaisi merkittävän rahavirran Kiinasta Eurooppaan, mistä Kiinassa ei varmaankaan oltaisi iloisia. Eikä tämä tietenkään toimi niin kauan kun Kiinan päästöille ei ole hyväksyttyä kattoa. Muutenhan Kiina voisi laskea liikkeelle päästöoikeuksia kuinka paljon tahansa.
Noin 1980-luvulla todettiin Kiinan tuottavan eniten hiilidioksidia ilmakehään. Syy on suuret pinta-alat, joilla viljellään riisiä. Hiili siirtyy metaanina ilmakehään, jossa auringon valo hajottaa metaanin hiilidioksidiksi ja vedyksi. Yleinen sääntö on, maat, jotka muodostuvat kosteikoista ja soista sekä riisin viljelyyn käytettävät pellot tuottavat eniten hiilidioksidia ilmakehään. Koska kasvit myös sitovat hiilidioksidia, on kyseessä summafunktio, jonka hallinta vaatii lisätyötä ja taselaskentaa. Kukaan ei ole ilmoittautunut vapaaehtoisesti ryhtymään tämän ongelman selvittäjäksi. Kuvan hämärtämiseksi joudutaan vielä toteamaan ettei hiilen määrä maapallolla ole vakio vaan kasvava. Maapallon niillä alueilla, jossa on tuliperäistä toimintaa syntyy litiumista fuusion kautta hiiltä, josta hapen läsnäolo tuottaa hiilidiooksidia. Tämä havainto ei ole muodikas, mutta oivalluksena se vastannee Nobelin palkintoon oikeuttavaa oivallusta, mutta kas onneksi idea nollattiin jos termofuusiopommien kehittelyssä ja tytötkin sai uuden vaatevillityksen bikinien muodossa.
Ainut oikeasti toimiva tapa (jos siis päättäjät Euroopassa olisivat tosissaan) leikata päästöjä ja vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen on yksinkertainen:
Kaikista Eu:n ulkopuolisista maista tulevat tavarat saavat kontilleen ”päästötullimaksun”, sillä suojellaan Eu:ssa toimivaa kotiteollisuutta (jos on vähäpäästöistä) ja toisaalta se nostaa kynnystä siirtämästä tuotantoa näihin maanosiin mitkä vähät välittävät Eu:n päästöistä.
eli jonkin sortin päästöprotektionismia.
Teollisuuden kanta on ymmärrettävä ja periaatteessa järkevä. Mekanismit eivät saisi lyödä toisiaan vastaan. Saksassa on tietääkseni käynyt joskus kesällä niin ( kun aurinko ja tuulienergiaa on tullut paljon) että vakaan perusvoiman hinta on mennyt jopa negatiiviseksi. Myös verkko on ylikuormittunut.
Jos fossiilisista halutaan todella luopua, kyllä niitä pitäisi verottaa sitten kunnolla myös. Suomessa kivihiilen, polttoöljyn ja maakaasun verotus on pieni Ruotsiin verrattuna. Sen sijaan moottoribensiinin vero on jopa 60% sen myyntihinnasta. Vaikka sähkön tuotannossa ei veroja voida suoraan polttoaineille laittaakaan EU:n vuoksi, on muita keinoja verottaa sitä enemmän (rikkivero, typpivero jne). Ja miksei voitaisi toimia EU:ssa niin, että myös sähkön tuotannossa verotettaisiin polttoaineita. Toli varmaan kivihhilimaat kuten Saksa ja Puola pistäisivät vastaan.
Ennen kommentointia kannattanee käväistä lukaisemassa Eija-Riitta Korholan väitöskirja aiheesta. Sehän siis löytyy tuolta: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/136507
Roskaa, roskaa ja roskaa. Lisää kuluttaja = lisää kulutusta, eikä mitään kestävää tasoa voida koskaan saavuttaa. USA:n ja Kiinan ”sopimus” on yhtälailla pelkkää roskaa, koska jokainen uusi kiinalainen ja yhdysvaltalainen kuluttaa enemmän kuin isovanhempansa, ja poliitikot hurraavat sille ja ihailevat vain bkt:n nousua. Sitten väliin heitetään joku viherpesuläppä. Vihreiden politiikka on yhtälailla sokean hyväntahtoisuuden pehmittämään roskaa, jossa puhutaan kestävyydestä, luonnon tuottamista palveluista ja sen sellaista, mutta kuitenkin koko politiikka tähtää niiden vähenemiseen. Sitten ollaankin siinä tilanteessa, että se onkin vihreä poliitikko, joka ajaa puskutraktorilla luonnonsuojelijoiden linjasta läpi.
Ei tuosta tule yhtään mitään, jos ei ymmärretä että tämän planeetan järjestelmät eivät ole tarkoitettuja siihen, että jokin laji alkaakin puuhata tällaista teollista kasvutalouttaan ja peittämään ja tuhoamaan noita järjestelmiä kiihtyvään tahtiin.
Oikeastaan en enää ihmettele pätkääkään, että Paloheimo lähti ovat paukkuen, vaikka en hänen ihmiskulttuurihöpinöistään välitä, kuten en muidenkaan. Se on kuitenkin nyt selvää, että vihreät eivät pysty kääntämään kelkkaansa, vaan ovat sitä samaa kaiken tuhoavaa kasvukerhoa. Toivottavasti mahdollisimman moni muukin jättää laivan, vaikka se ei olisi uppoamassakaan, sillä sen suunta on aivan väärä.
Öljynhinnan ennustetaan olevan ensi kesäkuussa jopa alle 50 dollaria kautta eri laatujen.
Se vaikuttaa myös kivihiilen ja maakaasun hintaan.
Maailmantalouden hiipuessa ei taatusti investoidan uusiutuviin energiantuotantomuotoihin, eikä myöskään ydinvoimaan.
Avaruuteen sijoitetuista aurinkovoimaloista, hyötöreaktoreista tai fuusioreaktoreista puhumattakaan.
Mikään muu ei auta kuin se, että uusiin teknologioihin sijoitetaan oikeasti paljon pääomia ja fossiilisten hinta kasvaa korkealle.
Kumpaakaan ei ole odotettavissa, koska fossiiliset polttoaineet ovat halpoja, eikä hiipuvassa maailmantaloudessa ole pulaa niistä.
Finanssikriisin aikana, viimeisten seitsemän vuoden aikana, on ihmiskunnan energiankulutus entisestään kasvanut ja energiaa tarvitaan ainakin viisinkertaisesti nykyiseen verrattuna, että muu ihmiskunta voi saavuttaa länsimaat.
Maailmassa on huutava pula energiantuotannosta, mutta energiaa on tarjolla yllin kyllin muun muuassa Auringosta.
Politiikan vuoksi ihmiskunta hakkaa päätään seinään.
Öljyn hintaa laskee taloussota Venäjää vastaan. Saudi-Arabia esimerkiksi on nostanut öljyn tuotantoa, missä ei noin muuten olisi mitään järkeä.
Eikö minimihinta päästöoikeuksille ole sama kuin hiilidioksidivero? Eli varsinainen työkalu olisi hiilidioksidivero, mutta laitosten sulkemiseksi järkevässä järjestyksessä oikeuksia saisi ostaa, kunnes normaali investointirytmi tekee uudistuksen kannattavaksi.
Hiilivuoto on kieltämättä huomioitava. Muuten ei hommassa ole järkeä.
Tämä on juuri niitä asioita, joissa yhteistyö Euroopan tasolla on tärkeää. Vahvaa sisämarkkinavipua pitää ja voidaan käyttää ympäristön hyväksi.
Tai sitten saudi-prinssit tarvitsevat rahaa menojensa kattamiseksi. Jos menot on viritetty korkealle, jopa nousevaan hintatrendiin, halpaa öljyä pitää myydä suunniteltua enemmän sovittujen menojen hoitamiseksi.
Vihreille ja vihreiden kannatukselle tekisi hyvää, että linkolalaiset ja muut hihhulit jättäisivät puolueen.
Alle puoli miljoonaa vuotta sitten ihmiskuntaa ei ollut olemassakaan. Parissa sadassa tuhannessa vuodessa ihmiset ovat siirtyneet savannilta kerrostaloasuntoihin. Kehittäneet kulttuureja ja tutkineet valtavasti tätä planeettaa ja maailmankaikkeutta.
Ydinvoimaa olisi pitänyt rakentaa valtavasti lisää 80-, 90- ja 2000-luvuilla, mutta ymmärtämättömät hihhulit saivat painostettua poliitikkoja päättämään toisin.
Nyt on liian myöhäistä, koska ydinvoima on liian kallista.
Eikä sekään riitä, vaan sama sekopääjoukko osoitti mieltään muun muuassa Cassini-luotaimen laukaisua vastaan. Samanlaisen idiotismin vuoksi muun muuassa Philae laskeutuja varustettiin aurinkopaneeleilla ydinpariston sijaan. Euroopan avaruusjärjestö ei kehdannut edes ehdottaa ydinparistoa, koska pelkäsi mielenosoituksia. Yhdysvalloissa ydinparistoja ei niin ikään uskalleta edes ajatella, koska pelätään painostusjärjestöjen ja muiden hihhuleiden mielenosoituksia.
Ydinvoimalla voitaisiin ehkäistä tuhansia syöpäkuolemia satamakaupungeissa ja vilkkaiden laivareittien varsilla, jos laivat varustettaisiin ydinreaktoreilla. Tankkaus 30 vuoden välein.
On aivan tavattoman absurdia, että lähes kaikki muu saa kehittyä, mutta ihminen ja ihmisen syömä ravinto ei saisi kehittyä! Ihminen on kuitenkin kehittynyt valtavasti viimeisen parin sadan vuoden aikana ja yksinomaan teollistumisen ansiosta! Me elämme kauemmin, me elämme rauhallisemmin ja terveemmin!
On vaikea kannattaa vihreitä ja vielä vaikeampi olla jäsen vihreissä.
Mutta kauheinta on se, että vihreät ovat ainoa vaihtoehto tässä maassa, jos ei kykene kannattamaan kokoomuksen arvokonservatismia. Vasemmistohan jäi sinne 1900-luvun alun vuosikymmenille ja pysyy siellä!
Saman tien päästökauppa, päästöverot ja/tai päästötullit kaikelle fossiilisten kuluttamiselle. Ei enää rajoitetun kattavuuden malleja, kiitos. Myös hiivivuodot tukkoon päätötullien avulla tai muilla keinoin.
Tässä olisi yksi syy käyttää päästöveroa päästökaupan sijaan. Päästövero antaisi markkinoiden mukaan joustavan mallin, toisin kuin päästökauppamalli, jossa kulutus on kai poliittisesti päätetyn kiintiön kokoinen joka tapauksessa.
Toisaalta päästövero ei takasi pysymistä toivotuissa rajoissa, mutta tietenkin veron korottaminen olisi aina mahdollista, jos päästöt uhkaavat nousta yli tavoitetason. Säätö olisi siis helppoa.
Sama kommentti tähänkin. Päästövero voisi toimia joustavammin.
On myös täysin typerää vaatia uusiutuvien kulutuksen kasvattamista fossiilisten kulutuksen kasvaessa. Järkevä turva uusiutuviin investoiville olisi poliitikkojen uskottava lupaus siitä, että fossiiliset ajetaan alas suunnitellussa ajassa, tasaisesti kiristäen, niin että vältetään uusiutuvien kysynnän jyrkät pudotukset (eli leikataan fossiilisilta, jos energian kulutus putoaa yllättäen vaikkapa talouslaman vuoksi).
Viisas uskomus markkinoilta.
Kiina alkaa ehkä supistaa päästöjään joskus vuonna 2030. Onko tarkoitus odotella sen aikaa? Kiinassa ei varmaankaan olla iloisia, jos EU lopettaa päästöjen ulkoistamisen Kiinaan. Mutta entä sitten? Olemmeko me tyytyväisiä siihen kehityskulkuun, että kulutamme aivan kuin ennen, mutta nyt vain voitot käärii Kiina, ja me voimme uskotella itsellemme, ettemme saastuta, kun Kiina saastuttaa puolestamme.
Asiaa kannattaa tarkastella myös päästötullien näkökulmasta. Minusta olisi tysin reilua vähentää päästöjä EU:ssa ja asettaa tasaavat päästötullit niille alueille, jotka eivät päästöjään vähennä. Se että Kiina maksaisi tullien kautta päästömaksuja Eurooppaan olisi sille hyvä kannuste rajoittaa päästöjään itse. Nyt se siis nostaa päästöjään EU:n tilaamana. Ei asiaa voi ajaa noin järjettömiä latuja.
Vai onko vapain mahdollinen vapaakauppa, ml. uudet vapaakauppasopimukset länteen päin, niin pyhä asia nykyään, että ne ohittavat kaikki ilmastotavoitteet?
Koska maapallolla on enemmän ja vähemmän päästöjen rajoittamisesta kiinnostuneita alueita, on järkevää, että päästöjä ensin rajoittavat alueet estävät hiilivuodon (eli käytännössä itsepetoksen päästöjen suhteen ja oman talouden mahdottomaan tilanteeseen saattamisen). Yksi keino on päästötullit. Mitä muita keinoja meillä on?
Muiden alueiden mahdollinen tulo mukaan talkoisiin joskus vuosikymmenten jälkeen ei voi olla peruste sille, että jättäisimme itse etenemisen sikseen, tai että kuluttasimme koko tuon odotteluajan tavaroita, joiden päästöt menevät muka muiden piikkiin (ja joiden ostamiseen ansitsemme rahaa muita oleellisesti huonommassa kilpailutilanteessa).
Mikä siis on suunnitelmamme Kiinan (ja vastaavien talkoisiin osallistumattomien tai pitkällä viiveellä osallistuvien maiden) suhteen?
Päästökauppakausien pituus ja oikeuksien siirrettävyys kausien välillä mahdollistavat päästöoikeuksien arvonsäilytyksen. Lisäksi polttamisen muuttuva kustannus on sen verran korkea, ettei taantumien jonkintasoinen päästöoikeus ale mihinkään suurimittaisiin res-joustotarpeisiin johda.
Pieni inflaatio saisi kyllä syödä pois markkinoille jääneitä päästöoikeuksia.
Näköjään Venäjän radiokanava on jo aloittanut Suomessa ja joku uskoo sitä.
Jos tätä ajattelee enemmän Saudi-Arabian kannalta, näyttää vähän toiselta. Heillä öljyn tuotantokustannukset ovat paljon pienemmät kuin monellla muulla. Rahaa tulee ihan hyvin nytkin. Heille on hyvä tilaisuus parantaa markkinaosuuksia. Aiemmin Saudi-Arabian tuotannon rajoittamisesta ovat hyötyneet saudeja enemmän muut, joiden korkeammat tuotannokustannukset olisivat muuten haitanneet kilpailua saudien kanssa.
Muuten, kuinkahan kauan kestää, että RT-kanavalla kerrotaan ”Tunnettu suomalainen kansanedustaja kertoo lännen aloittamasta taloussodasta Venäjää vastaan.”
En ymmärrä miksi noilla perusteilla fossiilisten kysyntä olisi vakaata. Miten niin on? Kyllä se tarve vaihtelee eri toimialojen välillä eli riippuen hinnoista, fossiilis käytetään vähän eri paikoissa. Päästäkauppaa on ihan turha syyttää kun hinnat ovat laskeneet. Tavoitteisiin on päästy halvemmalla. En ymmärrä miksi on niin tärkeätä, että päästöjen vähentäminen on mahdollisimman kallista????
Ja voitte unohtaa sen hiiliveronkin. Minä en suostu maksamaan tuplahintaa sähköstä vain että saadaan täytettyä vihreiden fantasioita. Jos näin meinaa käydä, äänestän kyllä sellaista puoluetta, joka lupaa poistaa moiset lisämaksut ja antaa luvat ihan mille tahansa voimalaitoksille ja polttoaineille, olipa kyse hiilestä turpeesta taikka ytimistä.
Eli miettikääpä miten homma tehdään oikeasti kustannustehokkaasti, tai mokaatte itse koko jutun.
Ydinvoima on kallista vain, koska poliitikot ovat tehneet sen kalliiksi. Jos ydinvoimalan saisi rakentaa samoilla turvallisuus ja muilla ehdoilla kuin jonkun hiilivoimalan, niin rakennuskustannukset vähenisivät murto-osaan.
Jos suomalainen lupamenettely ei olisi aivan tolkuttoman raskas ja järjetön, niin Suomessa olisi jo nyt tuplaten ydinvoimalla tuotettua sähköä verrattuna nykytilanteeseen.
Vihreät ovat oppositiossa oleva pienpuolue. Osoita kritiikkisi hallituspuolueille, sillä vihreiden vaikutusvalta juuri nyt on pyöreä nolla.
http://www.bbc.com/news/world-asia-30067889
Jos nk. intercity liikenne olisi Suomessakin tälläistä, niin mm. liikenteen päästöt vähenisivät selvästi.
Alle 30 minuuttia Helsingistä Tampereelle. Suomenlahden ali tunnelissa Tallinnaan vartissa.
On ennustettu, että mm. Aasiassa lentoliikenne vähenee katettujen maglev junien myötä. Tämä 500 km/h on vasta alkua.
Jos eurooppalaiset tulevat järkiinsä ja muodostavat liittovaltion ja äänestävät itselleen järjissään olevat johtajat, niin Eurooppakin saa oman maglev verkoston.
Valtamerien yli joudutaan jatkossakin lentämään.
Sähköenergiaa tarvitaan siis tulevaisuudessa paljon enemmän.
Sähköautoissa tulee tapahtumaan läpimurto seuraavan viiden vuoden kuluessa ja sähköenergian kysyntä tulee kasvamaan voimakkaasti. Suomalaisetkin nimittäin ovat erittäin kiinnostuneita sähköautoista. Varsinainen sähköautojen laajamittainen leviäminen tapahtuu ensi vuosikymmenellä, kunhan uudet akkuteknologiat saadaan massatuotantoon.
Muutama vuosi sitten ajateltiin, että akut eivät tästä juurikaan enää kehity ja nyt kehitys on jälleen nytkähtänyt eteenpäin.
Ensi kevään vaaleissa on kyse tästä. Valitaanko Suomessa menneisyydessä rypevä porvarihallitus, vai hallitus, joka oikeasti uskaltaa katsoa tulevaisuuteen ja tehdä rohkeasti päätöksiä?
Ensimmäiseksi pitäisi tehdä päätös suomalaisten ydinvoimaloiden uusimisesta ja aurinkoenergian massiivisesta lisäämisestä.
Olen alkanut tulla sille kannalle, että aivan heikoimpien toimeentulevien maajussien pelloille kannattaisi viljan sijaan laittaa aurinkopaneeleja. Ylituotetun viljan sijaan pelloilla tuotettaisiin sähköenergiaa. Mielummin siihen maksaa tukea, kuin viljan ylituotantoon.
Ihmiskunta tarvitsee lisää energiaa!
OS: ”Tämä merkitsee, että päästöttömät energialähteet joutuvat vastaamaan koko vaihtelusta! Koska vettä ei kannata juoksuttaa voimalaitosten ohi ja koska sähkön hinta ei sentään laske niin alas, että ydin., tuuli- tai aurinkovoimaloita kannattaa sulkea, koko vaihtelu menee biopolttoaineiden piikkiin, joiden kysyntä voi mennä ajoittain nollaan.”
Terävä huomio, mutta biopolttoaineiden osalta vähän liioiteltu. Suuri osa biopolttoaineista poltetaan päästökaupan ulkopuolella olevissa ”pesissä”, nestemäisten polttoaineiden bio-osuus säilyy ja suuren biomassan käyttäjän, selluteollisuuden, tuottama energia on sivutuote. Sellunkeittäjät päinvastoin lienevät tyytyväisiä, jos raaka-aine laskusuhdanteessa halpenee päästöoikeuksien halpenemisen takia.
Jos tuulivoimaloiden syöttötarffit olisivat pienemmät, nimenomaan niitä kannattaisi seisottaa. Tuulivoimalan käyttötunnin kustannus on, tai oli ainakin muutama vuosi sitten yllättävän korkea suuren kunnossapitotarpeen ja kalliiden kunnossapitokustannusten takia.
Kellä fossiilisia on, hän niitä käyttää maailman tappiin saakka, EU:ssa tai ei. Puola ja muut itäryhmän maat kieltäytyvät IPCC:n nollapäästötavoitteesta:
http://www.theguardian.com/environment/2014/nov/07/poland-rejects-ipcc-target-of-zero-emissions-by-2100
Kyllähän tästä on nyt puhuttu laajemminkin kansainvälisessä lehdistössä ja myös YLE:n toimittajien suusta tämä epäily on esitetty. Ei siis mikään uusi asia. Todellisen syyn tietävät vain saudit. Saudi-Arabiahan on USA:n ystävävaltio, vaikka onkin kaikkea muuta kuin demokraattinen.
En ymmärrä suhdannevaihteluiden ongelmallisuutta. En ymmärrä sitäkään, että päästöjen alenenemisen jonkun rajan alle pitäisi vaikuttaa päästöoikeuksiin. Onko se raja energialobbareiden ideoima?
Miten uusiutuva menettäisi nykyistä enemmän markkinoita, jos kerran hiilivoimaloiden pitää ostaa päästöoikeuksia. Ongelmahan on nyt, että päästöoikeuksien hinta on nolla, koska hiilivoimaloille on annettu ilmaisia päästöoikeuksia.
Mitä varten päästöoikeuksilla pitäisi olla minimihinta? Jos sellainen on asetettu, vain sehän voi johtaa uusiutuvan menekkiongelmiin. Eikö päästökaupan idea lähtenyt juuri siitä, että kivihiilen (myös turpeen, öljyn ym fossiilisen) velvoite on AINA ostaa päästöoikeuksia, mikä alentaa kannattavuutta, ja näin kaikissa olosuhteissa antaa tilaa uusiutuville, jotka eivät tarvitse päästöoikeuksia?
Ei se ydinvoima ole kallista vain Suomessa!
Ranska tuottaa nyt 75 prosenttia sähköstään ydinvoimalla ja jättää voimalat uusimatta, koska uudet olisivat liian kalliita.
Ranska tarvitsisi parikymmentä uutta ydinvoimalaa, mutta Ranskassa ei olla valmiita uhraamaan 200 miljardia niiden rakentamiseen.
Ranskankin on pakko pyrkiä lisäämään energiantuotantoaan.
Energiateollisuus painottaa päästökauppaa yksinomaisena ohjaustapana. Mutta sitten samaan hengenvetoon järjestö haluaa suosia kotimaisia energialähteitä, minkä toiveen toteuttaminen vaatii omia ohjausjärjestelmiä. Tämä kielii siitä, että järjestö on itsekin vähän sekaisin.
Jos puhdasoppisesti luotettaisiin vain päästökauppaan, pitäisi esimerkisi metsähakkeella tuotetun sähkön muuttuva tuotantotuki poistaa. Se aiheuttaisi aivan liian suurta epävarmuutta metsähakkeen tuotantoon ja lisäisi kustannuksia huomattavasti. Korkeasuhdanteen aikana metsähakkeen tuotanto kävisi ylikierroksilla ja laskusuhdanteessa koneet seisoisivat.
Suhdannevaihteluiden ja joustomekanismien miettiminen on todellakin tärkeää.
Metsähakkeen tuotanto on riippuvainen sahateollisuuden suhdanteista. Siksi energialaitokset tarvitsevat puulle varapolttoaineen. Jos turpeen käyttö ajetaan pieneksi eikä voimalaitos tarvitse turvetta puun tukipolttoaineeksi, turpeen pieni käyttö korvaantuu kivihiilellä.
Tämä johtuu siitä, että kivihiili on varapolttoaineena paljon kätevämpi polttoaine kuin turve. Sitä saa tarvittaessa pienissäkin erissä. Turpeen tuotanto sen sijaan edellyttää turvesuon perustamista voimalaitoksen lähelle kymmeniksi vuosiksi eteenpäin ja sateisina kesinä tuotantomäärät laskevat.
Kataisen hallitus linjasi, että ajetaan turpeen käyttöä alas siten, ettei kivihiilen käyttö lisäänny. Mutta jo nyt on nähty, että turpeen tilalle tulee kivihiilen käyttöä siitä syystä, että suhdannevaihtelujen vuoksi voimalaitokset tarvitsevat jonkun varapolttoaineen, jonka avulla myös voimalaitoksen huipputehoa saadaan tarvittaessa nostettua.
Toinen juttu sitten on se, että metsäbiomassan polttamisen voimakkaat kausivaihtelut vaikeuttavat metsäteollisuuden ja tulevien biojalostamojen raaka-aineen tasaista saantia. Epävarmuuksien kasvaessa uudet isot investoinnit uhkaavat mennä Euroopan ulkopuolelle. Siksi kausivaihtelujen vaikutuksia olisi tasapainotettava.
Yksinkertaisinta olisi, jos hiilidioksidivero olisi ensisijainen vaikutuskeino. Se tarkoittaisi tuontituotteille tuotekohtaisesti arvioitua veroa ja jos maahantuoja voi osoittaa, että tuote on tuotettu ei-fossiilista energiaa käyttäen, vero alenisi tai poistuisi. Tällöin uusiutuvien tukiaiset voitaisiin poistaa. Päästökauppa olisi vain toissijainen ja tarkoitettu optimoimaan päästövähennys sinne, missä se on edullisinta ja ajoittamaan uudistukset normaaliin investointikiertoon.
Ehkä Saudit haluavat myydä öljynsä ennen kuin sen hinta laskee enemmän liusketeknologian ym. kehittyessä.
O.S: ”Euroopassa päästöt ovat vähentyneet nopeammin kuin piti, mutta jos mukaan lasketaan tuontiin sisältyvät päästöt, eurooppalaisten kulutuksen aiheuttamat päästöt ovat kasvaneet. ”
Nyt O.S. on vihdoin tajunnut sen, mikä oli nähtävissä heti alunalkaen. Päästökaupassa oli lähtökohtaisesti karmea valuvika. ” Vähennetään päästöjä siellä, misssä se on halvinta ” Sitten halvalla tuotetun päästövähennyksen avulla voidaan taas lisätä kulutusta länsimaissa.
Voidaan esim. ostaa kehitysmaissa valmistettuja halpoja tuotteita entistä enemmän. – kehitysmaiden riistoa, uuskolonialismia pahimmillaan. Halvat perustuotteet antavat mahdollisuuden ylellisyyhyödykkeiden hankintaan.
Päästövähennykset on tehtävä siellä , missä päästöt on tuotettu, teollisuusmaissa , Kiinassa, Venäjällä ja uudella mantereella. Vapaakauppa voi alkaa vasta sitten , kun kaikki ovat samalla viivalla päästövähennyksissä.
Energia on Kiinassa kalliimpaa kuin Suomessa. Olisiko tuotannon siirtymiselle muu syy?
Tottakai palkat. On kai lupa odottaa lukijankin tietävän jotakin, ettei kustannusrakenteen jokaista porrasta tarvitse kerrata.
Mutta, että energiako Kiinassa kalliimpaa kuin Suomessa ?
Miten tämä on laskettu , absoluuttisesti, suhteellisesti vai miten.? En tunne asiaa riittävästi. Eikö kivihiili olekaan maailman halvinta ja ekologisinta energiaa ?
Asiaakin: Eikö nyt sitten tässä tilanteessa olisi otollinen tilanne saada Kiinan kustannustaso suomalaiselle tasolle ? Kiina velvoitetaan tuottamaan energiastaan yhtä paljon uusiutuvilla polttoaineilla kuin Suomi ja muut länsimaat .
Ei siis niin päin, että länsimaat yrittävät laskea kustannustasoaan kiinalaiselle tasolle? Ekologista tuotantoa ei voi tehdä yhtä halvalla kuin fossiilisen energian käyttöön perustuvaa tuottamista. (+ palkat ja ihmisoikeudet)
Pakotteet kiinalaisille päästöjen nollaamiseksi. Kiinan, Venäjän ja uuden mantereen päästövähennyksiä odotellessa EU:n päästötavoitteet naftaliiniin.
Kiinassa tuotetaan kyllä energiaa myös uusiutuvilla energialähteillä, varmasti enemmän kuin esimerkiksi Belgiasssa, mutta varmaankin vähemmän kuin Norjassa. Sähkö on kallista ja sen saaminen epävarmaa.
Puhutaanko uusiutuvien määrässä nyt suhteessa johonkin vai absoluuttisesti? Jälkimmäiset vertailut ovat turhia.
Suhteessa energiankäyttöön. Se on Belgiassa jokseenkin nolla, koska ei vesivoimaa eikä biomassaa. Kiina on panostanut jopa kohtuuttoman paljon vesivoimaan, erittäin paljon tuulivoimaan ja aurinkovoimaan. Lisäksi siellä on rakenteilla enemmän ydinvoimaloita kuin muualla maailmassa yhteensä. Ydinvoima ei siis kuitenkaan ole uusiutuvaa.
Esität aika usein tämän väitteen Kiinan kalliista energiasta (tarkoittanet sähköä) ilman minkäänlaista uskottavaa lähdettä.
Mietipä nyt ihan rationaalisesti minkälaisista komponenteista sähkön hinta muodostuu ja arvioi mikä näistä hintakomponenteista voisi olla Kiinassa merkittävästi Suomea korkeammalla tasolla (nykyisillä kivihiilen hinnoilla)?
(edellä tarkoitan hintaa, jonka suurteollisuus joutuu maksamaan. Kuluttajahinnoilla ei ole välttämättä mitään rationaalista yhteyttä todelliseen kustannustasoon)
Tieto Kiinan korkeammasta sähkön hinnasta ja huonommasta varmuudesta on peräisin suomalaiselta yritykseltä Kiinassa. Topsin muutama vuosi vanha.
Yhdyn edelliseen epäilyyn. Onko O.S:n truismi olemassa vain sen vuoksi, että Kiinan hintatason tarkistaminen on vaikeaa, vai onko ?
Verkkokalvoilleni ovat syöpyneet uutiskuvat Kiinan savusumuisista kaupungeista ja ihmisistä hengityssuojaimet kasvoillaan. Vai ovatko nämä uutiskuvat länsimaista propagandaa, joilla halutaan mitätöidä kommunistisen järjestelmän suuret saaavutukset mm. uusiutuvien energialähteiden käytössä.
Kiina panostaa toisaalta paljon hyvin korkeatasoiseen puhtaaseen teknolgoiaan, mutta toisella ja paljon isommalla kädellä toimii täysin toisin päin. Olen ennenkin verrannut sitä siihen, että talossa on kolme ikkúnaa eikä yhtään ikkunanlasia ja syksy alkaa tulla. Paikalle toimitetaan kolme ikkunanruutua, joita tehdään yksi kolminkertainen lasi-ikkuna ja jätetään kaksi muuta tyystin ilman lasia.
Kyllä Suomessakin käy helposti niin kuin Saksassa tuuli ja aurinkovoiman korkean syöttötariffin vuoksi. Tähän viittaa tämäkin artikkeli.
http://www.taloussanomat.fi/energia/2014/11/20/sahkoa-ilmaiseksi-luvassa-yha-useammin/201416149/12?ref=ts_float_news_list
Tällöin perusvoiman hinta menee jopa negatiiviseksi ja tuulienergia ei huomioi markkinoita luvattujen korkeiden syöttötariffien vuoksi. Eli siis uusiutuva tuuli ja aurinko eivät jousta toisin kuin Ode olettaa.
Hiilivoiman ja sähkön kasvu on ollut Kiinassa valtavaa 2000-luvulla. Orastava kehitys uusiutuvien lähteiden käytössä on hyvä, mutta ”peanuts” verrattuna fossiilisten käytön kasvuun. Kokonaisuus ratkaisee.
Riittääkö päästökauppa uusiutuvan energian tueksi? Uusiutuvan energian tuotantokustannukset aiheutuvat suurimmaksi osaksi pääomakuluista. Tuuli- ja aurinkoenergian tuotanto-osuuden kasvaessa tukkusähkö on yhä suuremman osan ajasta ilmaista. Tuuli- ja aurinkovoimaloiden omistajille ei kerry velkojen hoitoon tuloja tyynien öiden huippuhinnoista, olivatpa ne päästöoikeuksien kalleuden vuoksi miten hurjia tahansa.