Kategoria: Ilmastopolitiikka

Sähkölle kulutusjoustoa kiinteistöjen lämmittämisestä

Huoli sähkön riit­tävyy­destä kylmänä ja tyy­nenä talvipäivänä huolestut­taa ener­gia-alaa. Kun sähkön keskimääräi­nen hin­ta las­kee, van­ho­ja voimaloi­ta sul­je­taan eikä uusia tule tilalle. Suomes­ta on jok­seenkin kokon­aan pois­tunut lauhde­voima ja nyt pure­taan CHP-laitoksia.

Helsin­ki esimerkik­si on jo päät­tänyt sulkea Hanasaaren voimalaitok­sen ja val­tio vaatii lopet­ta­maan sähkön­tuotan­non myös Salmisaa­res­sa. Näin pois­tuu yhteen­sä 400 MW ja samaa tekevät muutkin kaupungit.

(Sinän­sä pidän näitä ehdot­to­muuk­sia aivan type­r­inä. On järkevää vähen­tää kivi­hi­ilen käyt­töä radikaal­isti, mut­ta vaa­timus, ettei kilo­wat­ti­tun­ti­akaan saa tuot­taa kivi­hi­ilel­lä mis­sään olo­suhteis­sa on aivan hölmö. Kun sähkön hin­ta nousee 1000 €/MWh, viimeiset megawatit tuote­taan huo­mat­tavasti kivi­hi­ili CHP:ta saastuttavammin.)

Ratkaisua on etsit­ty kap­a­siteet­ti­markki­noista ja kysyn­täjous­tos­ta, jol­la sähköpu­lan val­lites­sa saataisi­in kulu­tus­ta suljettua.

Minä etsisin ratkaisua aivan tois­es­ta päästä. Ilmaiselle tai hyvin hal­valle sähkölle pitäisi löy­tyä käyt­töä niin, ettei sähkön hin­ta lask­isi tolkut­toman alas ja jot­ta run­saas­ta tuuli‑, aurinko‑, vesi- ja ydin­voimas­ta saataisi­in mak­si­maa­li­nen hyö­ty. Jat­ka lukemista “Sähkölle kulu­tusjous­toa kiin­teistö­jen lämmittämisestä”

Suomen metsästrategia ja ilmastonmuutos

Myön­nän, että en ole ehtinyt/osannut paneu­tua Suomen met­sien hiilin­ielu­laskelmi­in kun­nol­la. Keskustelu­un on vaikea ottaa kan­taa, kos­ka siihen äänekkäim­min esi­in­tyvil­lä tahoil­la ei ole pien­in­täkään halua etsiä totu­ut­ta vaan omaa etuaan.

Suomen bio­taloussek­torin argu­ment­tien uskot­tavu­ut­ta heiken­tää se, että ala on jäänyt mon­esti kiin­ni vilpil­li­sistä argu­menteista, eri­tyis­es­ti yrit­täessään perustel­la ilmeisen avut­tomasti, ettei turpeen polt­to lisää ilman hiilid­iok­sidip­i­toisu­ut­ta. ”Joka ker­ran kek­sitään, sitä aina epäillään.”

Esitän oman päät­te­lyni siitä, miten asi­aa pitäisi tarkastel­la tietämät­tä lainkaan, mitä nämä peri­aat­teet vaikut­ta­vat Suomen tilanteeseen. Jat­ka lukemista “Suomen met­säs­trate­gia ja ilmastonmuutos”

Republikaaneilta vahva ilmastopoliittinen ehdotus

Joukko arvo­val­taisia repub­likaane­ja on julkaissut ehdo­tuk­sen kon­ser­vati­ivisia yhteiskun­nal­lisia arvo­ja nou­dat­tavak­si ilmastopoli­ti­ikak­si Yhdysvalloissa.

Sen neljä kohtaa ovat

  1. Hiilid­iok­sidi­vero Asteit­tain nou­se­va hiilid­iok­sidi­vero olisi alus­sa 40 $/tonni ja nousisi ennal­ta ilmoitet­tua tah­tia korkeammaksi.
  2. Pieni perus­tu­lo. Hiilid­iok­sidi­veron tuo­ton jakami­nen tasan kaikille pienenä perus­tu­lona. (Sanaa perus­tu­lo ei käytetä.) Arvion mukaan tämä perus­tu­lo olisi neli­henkiselle per­heelle alus­sa 2 000 $/vuosi (150 €/kk) vero­ton­ta tuloa ja nousisi samas­sa tahdis­sa hiilid­iok­sidi­veron kanssa.
  3. Vien­ti ja tuon­ti. Vietäessä tai tuo­taes­sa tuot­tei­ta maista, jois­sa ei ole samaa jär­jestelmää, mak­set­tu hiilid­iok­sidi­vero palautet­taisi­in vien­nis­sä ja lisät­täisi­in tuontituotteisiin.
  4. Sääte­lyn purkami­nen. Paho­jen demokraat­tien aikaansaa­ma kallis, byrokraat­ti­nen ja teho­ton sääte­ly ja normio­h­jaus pois­tet­taisi­in tarpeet­tomana, kos­ka hiilid­iok­sidi­vero tekee ne tarpeettomiksi.

Tämä tuot­taa min­ulle suuren henkilöko­htaisen kri­isin. Olen itse ehdot­tanut jok­seenkin samaa kauan sit­ten. Pitääkö vai­h­taa kan­taa, jos huo­maa ole­vansa samaa mieltä amerikkalais­ten pahis­ten kanssa? 🙂

Jat­ka lukemista “Repub­likaaneil­ta vah­va ilmastopoli­it­ti­nen ehdotus”

Maapallon lämpötila pysyy yhä vain korkealla

Maa­pal­lon läm­pöti­la ei tao enää kaikkien aiko­jen ennä­tys­lukemia. El Nino on hel­lit­tänyt, mut­ta yhä läm­pöti­la on selvästi tren­di­vi­ivan yläpuolel­la.  Se, että nyt tulee vain toisek­si korkeimpia läm­pötilo­ja on saanut 12 kk:n liuku­van keskiar­von loivaan lasku­un, joka jatkunee ainakin puoli vuot­ta. Läm­pöti­lan nousu näyt­tää kiihtyneen tai viime vuosikymme­nen tasaan­tu­mis­vai­he on men­nyt ohi, miten sen nyt vain halu­aa sanoa. Dataan pääsee tästä.

Se on selvä, että päät­tynyt vuosi oli mit­taushis­to­ri­an ylivoimais­es­ti lämpimin vuosi. Voi olla vaikea pysäyt­tää läm­pen­e­m­i­nen 1,5 asteeseen. Jat­ka lukemista “Maa­pal­lon läm­pöti­la pysyy yhä vain korkealla”

Kivihiilen kielto ei yksin vähennä ilmastopäästöjä

Ympäristövä­ki on aivan onnes­ta ymmyrkäisenä, kun hal­li­tus on ilmoit­tanut kieltävän­sä kivi­hi­ilen polton lail­la vuodes­ta 2030 alka­en. Olisi haus­ka osal­lis­tua tähän iloit­se­vien ihmis­ten joukkoon, mut­ta rehellisyys pakot­taa sanomaan, että yksinään tämä toimen­pide on hyödytön, jopa haitallinen.

Hal­li­tus ei kiel­lä turpeen polt­toa, vaik­ka sen hiilid­iok­sidipäästöt tuotet­tua ener­giayk­sikköä kohden ovat vielä suurem­mat. Toisaal­ta turpeen poltos­ta ei ole sähkön tuotan­nos­sa san­ot­tavaa hait­taa ilmas­tolle samas­ta syys­tä kuin kivi­hi­ilen kieltämis­es­tä ei ole hyötyä.

Vaik­ka nyt ei ole kovin innos­tavaa puhua päästökau­pas­ta, kos­ka jär­jestelmä on teho­ton liian run­saiden päästöoikeuk­sien vuok­si, vuon­na 2030 päästökau­pan pitäisi jo toimia ihan hyvin, kos­ka päästöoikeuk­sien määrää markki­noil­la tul­laan tuo­hon men­nessä vähen­tämään melkois­es­ti. Jos Suomes­sa  päästökau­pan toimies­sa kor­vataan kivi­hi­iltä hak­keel­la, päästöoikeudet siir­tyvät muualle ja helpot­ta­vat kivi­hi­ilen polt­toa esimerkik­si Sak­sas­sa ja Puo­las­sa. Ilmas­to ei hyödy mitään. Jat­ka lukemista “Kivi­hi­ilen kiel­to ei yksin vähen­nä ilmastopäästöjä”

Mitä tehdä ilmaisella sähköllä?

Run­sas tuuli- ja aurinkoen­er­gian tar­jon­ta ovat saat­ta­neet sähkö­markki­nat out­oon tilanteeseen. Jos sekä tuulee että aurinko pais­taa, sähkön hin­ta painuu erit­täin alas. Suomes­sa hin­ta ei ole vielä men­nyt negati­ivisek­si, mut­ta Sak­sas­sa on tämäkin koet­tu. Aurinkovoima tekee Suomeen vas­ta tuloaan. 

Hal­pa sähkö merk­it­see, ettei per­in­teisiä voimalaitok­sia kan­na­ta nyt rak­en­taa käytöstä pois­tunei­den tilalle. Helenin esimerkik­si piti kor­va­ta Hanasaaren kivi­hi­ilivoimala hakevoimalal­la Vuosaa­res­sa, mut­ta yhtiö tyy­tyi pelkkään läm­pökat­ti­laan kaukoläm­mön tuot­tamista varten. 

Näis­sä olois­sa Olk­ilu­o­to 3 ja Fen­novoiman ydin­voimala tule­vat ole­maan omis­ta­jilleen raskas taloudelli­nen taak­ka. Jat­ka lukemista “Mitä tehdä ilmaisel­la sähköllä?”

Lisääkö vai vähentääkö teollisuuden energiankäytön tuki globaaleja päästöjä

electricity_prices_for_industrial_consumers_second_half_2015_%c2%b9_eur_per_kwh_yb16
Teol­lisu­u­den sähkön hin­ta vuon­na 2015, €/kWh. Suomes­sa sähkö toisek­si halv­in­ta Ruotsin jälkeen

Hal­li­tus on ohjel­mansa mukaises­ti alka­mas­sa tukea paljon sähköä kulut­tavaa teol­lisu­ut­ta kom­pen­saa­tiona sille sähkön hin­nan nousulle, jon­ka päästökaup­pamekanis­mi aiheut­taa. Pääasialli­nen osoite taitaa olla Out­okumpu Oyj.

Aloite­taan nyt tuot­ta­mas­ta sähkön hin­nan nousus­ta. Sähkön hin­ta ei ole ilmastopoli­ti­ikan vuok­si nous­sut vaan laskenut, kun tuuli ja aurinkosähkö ”häiriköivät” sähkö­markki­noil­la. Kom­pen­saa­tio on ongel­mas­ta, jota ei ole. Jat­ka lukemista “Lisääkö vai vähen­tääkö teol­lisu­u­den ener­giankäytön tuki globaale­ja päästöjä”

Päästövähennyksissä haaskataan valtavasti rahaa — paitsi Suomessa

Ener­giauuti­sis­sa oli hätkähdyt­tävä artikke­li päästövähen­nys­ten kus­tan­nuk­sista. Suo­mi on käyt­tänyt vähen­net­tyä hiilid­iok­sidi­ton­nia kohden 27 euroa ja Ruot­si 1300 euroa. Hölmöin on ollut Ran­s­ka, joka on käyt­tänyt peräti 1400 euroa. EU:n keskiar­vo on 400 euroa/tonni. Artikke­li perus­tuu ital­ialaisen tohtori Car­lo Stag­naron tutkimuk­seen. 

Vähen­netyn hiilid­iok­sidi­ton­nin hin­ta eri EU-maissa

Jat­ka lukemista “Päästövähen­nyk­sis­sä haaskataan val­tavasti rahaa — pait­si Suomessa”

Markkinaratkaisulla on vastustajia

Vaik­ka aika moni myön­tää, että pelkkä päästökaup­pa tuot­taisi parem­man tulok­sen kuin nykyjär­jestelmä, melkein kaik­ki kuitenkin vas­tus­ta­vat markki­nae­htoisia ratkaisu­ja, kos­ka jokin fusku on aina edullista jollekin osapuolelle.

Markki­nae­htoisel­la ratkaisul­la tarkoi­tan, että sähkön hin­noitel­laan kaikille sen käyt­täjille tun­ti­hin­nan perus­teel­la, sähköveros­ta luovu­taan kokon­aan ja se kor­vataan korkeal­la ja kat­taval­la hiiliv­erol­la tai päästöoikeu­den korkeal­la hin­nal­la (100 €/tonni) ja sähkön siir­rossa pain­ot­tuu kiin­teän mak­sun osu­us, kos­ka kus­tan­nuk­setkin ovat kiin­teitä. Jat­ka lukemista “Markki­naratkaisul­la on vastustajia”

Miten energiamarkkinoita pitäisi ohjata ilmastoystävällisiksi

Jos on saas­tut­tavia ja puh­tai­ta tapo­ja tehdä sähköä, pitäisikö saas­tut­tavaa ran­gaista vain puh­das­ta subventoida?

Talous­teo­ri­an mukaan ehdot­tomasti pitäisi lait­taa hait­taverot saas­tut­tavalle sen sijaan, että tue­taan puh­tai­ta ener­gia­muo­to­ja. Puh­taista ei ole ulkoista hyö­tyä, vaan saas­tut­tavista on ulkoista hait­taa. Kun val­i­taan sub­ven­tion tie, tul­laan samal­la sub­ven­toi­neek­si ener­gian kulu­tus­ta, vaik­ka säästöä oikeas­t­aan pitäisi edis­tää – onhan jok­seenkin kaik­ista ener­gia­muodoista lop­ul­ta ulkoista haittaa.

Päästöoikeus vai hiilivero?

Jos päästöoikeus mak­saa 30 €/tonni, on se jok­seenkin tarkalleen sama asia kuin hiilid­iok­sidi­vero tasoltaan 30 €/tonni. Ero tulee siitä, mitä tapah­tuu, jos on arvioitu ohjaus­vaiku­tuk­sen teho väärin. Jos päästöt nou­se­vat ennakoitua suurem­mik­si tai jäävät pienem­mik­si, päästöoikeu­den hin­ta nousee tai las­kee, kunnes päästöt ovat tavoite­ta­sol­la. Vero on sil­lä tasol­la kuin se on, kunnes tehdään uusi päätös veros­ta.  Yri­tys­ten kannal­ta tur­valli­nen ratkaisu. [Ympäristön muutet­tu sanaksi yri­tys­ten] Jat­ka lukemista “Miten ener­gia­markki­noi­ta pitäisi ohja­ta ilmastoystävällisiksi”