Kategoria: Ilmastopolitiikka

Republikaaneilta vahva ilmastopoliittinen ehdotus

Joukko arvo­val­taisia repub­likaane­ja on julkaissut ehdo­tuk­sen kon­ser­vati­ivisia yhteiskun­nal­lisia arvo­ja nou­dat­tavak­si ilmastopoli­ti­ikak­si Yhdysvalloissa.

Sen neljä kohtaa ovat

  1. Hiilid­iok­sidi­vero Asteit­tain nou­se­va hiilid­iok­sidi­vero olisi alus­sa 40 $/tonni ja nousisi ennal­ta ilmoitet­tua tah­tia korkeammaksi.
  2. Pieni perus­tu­lo. Hiilid­iok­sidi­veron tuo­ton jakami­nen tasan kaikille pienenä perus­tu­lona. (Sanaa perus­tu­lo ei käytetä.) Arvion mukaan tämä perus­tu­lo olisi neli­henkiselle per­heelle alus­sa 2 000 $/vuosi (150 €/kk) vero­ton­ta tuloa ja nousisi samas­sa tahdis­sa hiilid­iok­sidi­veron kanssa.
  3. Vien­ti ja tuon­ti. Vietäessä tai tuo­taes­sa tuot­tei­ta maista, jois­sa ei ole samaa jär­jestelmää, mak­set­tu hiilid­iok­sidi­vero palautet­taisi­in vien­nis­sä ja lisät­täisi­in tuontituotteisiin.
  4. Sääte­lyn purkami­nen. Paho­jen demokraat­tien aikaansaa­ma kallis, byrokraat­ti­nen ja teho­ton sääte­ly ja normio­h­jaus pois­tet­taisi­in tarpeet­tomana, kos­ka hiilid­iok­sidi­vero tekee ne tarpeettomiksi.

Tämä tuot­taa min­ulle suuren henkilöko­htaisen kri­isin. Olen itse ehdot­tanut jok­seenkin samaa kauan sit­ten. Pitääkö vai­h­taa kan­taa, jos huo­maa ole­vansa samaa mieltä amerikkalais­ten pahis­ten kanssa? 🙂

Jat­ka lukemista “Repub­likaaneil­ta vah­va ilmastopoli­it­ti­nen ehdotus”

Maapallon lämpötila pysyy yhä vain korkealla

Maa­pal­lon läm­pöti­la ei tao enää kaikkien aiko­jen ennä­tys­lukemia. El Nino on hel­lit­tänyt, mut­ta yhä läm­pöti­la on selvästi tren­di­vi­ivan yläpuolel­la.  Se, että nyt tulee vain toisek­si korkeimpia läm­pötilo­ja on saanut 12 kk:n liuku­van keskiar­von loivaan lasku­un, joka jatkunee ainakin puoli vuot­ta. Läm­pöti­lan nousu näyt­tää kiihtyneen tai viime vuosikymme­nen tasaan­tu­mis­vai­he on men­nyt ohi, miten sen nyt vain halu­aa sanoa. Dataan pääsee tästä.

Se on selvä, että päät­tynyt vuosi oli mit­taushis­to­ri­an ylivoimais­es­ti lämpimin vuosi. Voi olla vaikea pysäyt­tää läm­pen­e­m­i­nen 1,5 asteeseen. Jat­ka lukemista “Maa­pal­lon läm­pöti­la pysyy yhä vain korkealla”

Kivihiilen kielto ei yksin vähennä ilmastopäästöjä

Ympäristövä­ki on aivan onnes­ta ymmyrkäisenä, kun hal­li­tus on ilmoit­tanut kieltävän­sä kivi­hi­ilen polton lail­la vuodes­ta 2030 alka­en. Olisi haus­ka osal­lis­tua tähän iloit­se­vien ihmis­ten joukkoon, mut­ta rehellisyys pakot­taa sanomaan, että yksinään tämä toimen­pide on hyödytön, jopa haitallinen.

Hal­li­tus ei kiel­lä turpeen polt­toa, vaik­ka sen hiilid­iok­sidipäästöt tuotet­tua ener­giayk­sikköä kohden ovat vielä suurem­mat. Toisaal­ta turpeen poltos­ta ei ole sähkön tuotan­nos­sa san­ot­tavaa hait­taa ilmas­tolle samas­ta syys­tä kuin kivi­hi­ilen kieltämis­es­tä ei ole hyötyä.

Vaik­ka nyt ei ole kovin innos­tavaa puhua päästökau­pas­ta, kos­ka jär­jestelmä on teho­ton liian run­saiden päästöoikeuk­sien vuok­si, vuon­na 2030 päästökau­pan pitäisi jo toimia ihan hyvin, kos­ka päästöoikeuk­sien määrää markki­noil­la tul­laan tuo­hon men­nessä vähen­tämään melkois­es­ti. Jos Suomes­sa  päästökau­pan toimies­sa kor­vataan kivi­hi­iltä hak­keel­la, päästöoikeudet siir­tyvät muualle ja helpot­ta­vat kivi­hi­ilen polt­toa esimerkik­si Sak­sas­sa ja Puo­las­sa. Ilmas­to ei hyödy mitään. Jat­ka lukemista “Kivi­hi­ilen kiel­to ei yksin vähen­nä ilmastopäästöjä”

Mitä tehdä ilmaisella sähköllä?

Run­sas tuuli- ja aurinkoen­er­gian tar­jon­ta ovat saat­ta­neet sähkö­markki­nat out­oon tilanteeseen. Jos sekä tuulee että aurinko pais­taa, sähkön hin­ta painuu erit­täin alas. Suomes­sa hin­ta ei ole vielä men­nyt negati­ivisek­si, mut­ta Sak­sas­sa on tämäkin koet­tu. Aurinkovoima tekee Suomeen vas­ta tuloaan. 

Hal­pa sähkö merk­it­see, ettei per­in­teisiä voimalaitok­sia kan­na­ta nyt rak­en­taa käytöstä pois­tunei­den tilalle. Helenin esimerkik­si piti kor­va­ta Hanasaaren kivi­hi­ilivoimala hakevoimalal­la Vuosaa­res­sa, mut­ta yhtiö tyy­tyi pelkkään läm­pökat­ti­laan kaukoläm­mön tuot­tamista varten. 

Näis­sä olois­sa Olk­ilu­o­to 3 ja Fen­novoiman ydin­voimala tule­vat ole­maan omis­ta­jilleen raskas taloudelli­nen taak­ka. Jat­ka lukemista “Mitä tehdä ilmaisel­la sähköllä?”

Lisääkö vai vähentääkö teollisuuden energiankäytön tuki globaaleja päästöjä

electricity_prices_for_industrial_consumers_second_half_2015_%c2%b9_eur_per_kwh_yb16
Teol­lisu­u­den sähkön hin­ta vuon­na 2015, €/kWh. Suomes­sa sähkö toisek­si halv­in­ta Ruotsin jälkeen

Hal­li­tus on ohjel­mansa mukaises­ti alka­mas­sa tukea paljon sähköä kulut­tavaa teol­lisu­ut­ta kom­pen­saa­tiona sille sähkön hin­nan nousulle, jon­ka päästökaup­pamekanis­mi aiheut­taa. Pääasialli­nen osoite taitaa olla Out­okumpu Oyj.

Aloite­taan nyt tuot­ta­mas­ta sähkön hin­nan nousus­ta. Sähkön hin­ta ei ole ilmastopoli­ti­ikan vuok­si nous­sut vaan laskenut, kun tuuli ja aurinkosähkö ”häiriköivät” sähkö­markki­noil­la. Kom­pen­saa­tio on ongel­mas­ta, jota ei ole. Jat­ka lukemista “Lisääkö vai vähen­tääkö teol­lisu­u­den ener­giankäytön tuki globaale­ja päästöjä”

Päästövähennyksissä haaskataan valtavasti rahaa — paitsi Suomessa

Ener­giauuti­sis­sa oli hätkähdyt­tävä artikke­li päästövähen­nys­ten kus­tan­nuk­sista. Suo­mi on käyt­tänyt vähen­net­tyä hiilid­iok­sidi­ton­nia kohden 27 euroa ja Ruot­si 1300 euroa. Hölmöin on ollut Ran­s­ka, joka on käyt­tänyt peräti 1400 euroa. EU:n keskiar­vo on 400 euroa/tonni. Artikke­li perus­tuu ital­ialaisen tohtori Car­lo Stag­naron tutkimuk­seen. 

Vähen­netyn hiilid­iok­sidi­ton­nin hin­ta eri EU-maissa

Jat­ka lukemista “Päästövähen­nyk­sis­sä haaskataan val­tavasti rahaa — pait­si Suomessa”

Markkinaratkaisulla on vastustajia

Vaik­ka aika moni myön­tää, että pelkkä päästökaup­pa tuot­taisi parem­man tulok­sen kuin nykyjär­jestelmä, melkein kaik­ki kuitenkin vas­tus­ta­vat markki­nae­htoisia ratkaisu­ja, kos­ka jokin fusku on aina edullista jollekin osapuolelle.

Markki­nae­htoisel­la ratkaisul­la tarkoi­tan, että sähkön hin­noitel­laan kaikille sen käyt­täjille tun­ti­hin­nan perus­teel­la, sähköveros­ta luovu­taan kokon­aan ja se kor­vataan korkeal­la ja kat­taval­la hiiliv­erol­la tai päästöoikeu­den korkeal­la hin­nal­la (100 €/tonni) ja sähkön siir­rossa pain­ot­tuu kiin­teän mak­sun osu­us, kos­ka kus­tan­nuk­setkin ovat kiin­teitä. Jat­ka lukemista “Markki­naratkaisul­la on vastustajia”

Miten energiamarkkinoita pitäisi ohjata ilmastoystävällisiksi

Jos on saas­tut­tavia ja puh­tai­ta tapo­ja tehdä sähköä, pitäisikö saas­tut­tavaa ran­gaista vain puh­das­ta subventoida?

Talous­teo­ri­an mukaan ehdot­tomasti pitäisi lait­taa hait­taverot saas­tut­tavalle sen sijaan, että tue­taan puh­tai­ta ener­gia­muo­to­ja. Puh­taista ei ole ulkoista hyö­tyä, vaan saas­tut­tavista on ulkoista hait­taa. Kun val­i­taan sub­ven­tion tie, tul­laan samal­la sub­ven­toi­neek­si ener­gian kulu­tus­ta, vaik­ka säästöä oikeas­t­aan pitäisi edis­tää – onhan jok­seenkin kaik­ista ener­gia­muodoista lop­ul­ta ulkoista haittaa.

Päästöoikeus vai hiilivero?

Jos päästöoikeus mak­saa 30 €/tonni, on se jok­seenkin tarkalleen sama asia kuin hiilid­iok­sidi­vero tasoltaan 30 €/tonni. Ero tulee siitä, mitä tapah­tuu, jos on arvioitu ohjaus­vaiku­tuk­sen teho väärin. Jos päästöt nou­se­vat ennakoitua suurem­mik­si tai jäävät pienem­mik­si, päästöoikeu­den hin­ta nousee tai las­kee, kunnes päästöt ovat tavoite­ta­sol­la. Vero on sil­lä tasol­la kuin se on, kunnes tehdään uusi päätös veros­ta.  Yri­tys­ten kannal­ta tur­valli­nen ratkaisu. [Ympäristön muutet­tu sanaksi yri­tys­ten] Jat­ka lukemista “Miten ener­gia­markki­noi­ta pitäisi ohja­ta ilmastoystävällisiksi”

Tästä selviää vain markkinamekanismi

Poimin parin päivän sadon Uusi ener­giapoli­ti­ik­ka ‑sivus­tol­ta inno­vaa­tiouuti­sista, joil­la voisi olla merkit­tävää vaiku­tus­ta tule­vaisu­u­teen, jos ne toimi­si­vat niin hyvin kuin uutises­sa väitetään.

Nestemäinen suolaJenkeis­sä aio­taan varas­toi­da aurinko- ja tuulisähköä kuumaan (yli. 500 C0) nestemäiseen suo­laan (faasimuu­tos) ja ottaa ulos tasaise­na sähkövir­tana. Val­ti­oti­eteil­i­jän tiedoin kuvit­telisin, että 70 % sähköstä hukkuu matkalla, mut­ta insinööril­lä saat­taa olla asi­as­ta jotain salat­tua tietoa, jota val­ti­oti­eteil­i­jä ei tiedä. Jat­ka lukemista “Tästä selviää vain markkinamekanismi”

Kapasiteettimarkkinat?

Viime tal­ve­na oli paljon puhet­ta sähköka­p­a­siteetin lop­pumis­es­ta. Ris­ki on ilmeinen, kos­ka näis­sä olois­sa kenenkään ei kan­nat­ta investoi­da per­in­teiseen sähkön tuotan­toon. Helsinkikin kor­vaa hanasaaren voimalaitok­sen lämpökattilalla.

Yhdek­si ratkaisuk­si on esitet­ty kap­a­siteet­ti­markki­noi­ta. Tar­jouskil­pailun perus­teel­la mak­set­taisi­in varaka­p­a­siteetin ylläpitämisestä.

On arvailu­jen varas­sa, mitä tuos­ta kap­a­siteetista mak­set­taisi­in. Arvataan siis vaik­ka, että 60 000 €/MW. (Arvaus on kopi­oitu sivus­tol­ta Uusi ener­giapoli­ti­ik­ka.) Tuhat megawat­tia mak­saisi siis 60 M€/vuosi. Ihan siedet­tävä vaku­u­tus­mak­su. Ovathan taloudel­liset seu­rauk­set sähkön katkeamis­es­ta paljon suurem­mat. On siis kehit­tämisen arvoinen aja­tus. Jat­ka lukemista “Kap­a­siteet­ti­markki­nat?”