Markkinaratkaisulla on vastustajia

Vaik­ka aika moni myön­tää, että pelk­kä pääs­tö­kaup­pa tuot­tai­si parem­man tulok­sen kuin nyky­jär­jes­tel­mä, mel­kein kaik­ki kui­ten­kin vas­tus­ta­vat mark­ki­naeh­toi­sia rat­kai­su­ja, kos­ka jokin fus­ku on aina edul­lis­ta jol­le­kin osapuolelle.

Mark­ki­naeh­toi­sel­la rat­kai­sul­la tar­koi­tan, että säh­kön hin­noi­tel­laan kai­kil­le sen käyt­tä­jil­le tun­ti­hin­nan perus­teel­la, säh­kö­ve­ros­ta luo­vu­taan koko­naan ja se kor­va­taan kor­keal­la ja kat­ta­val­la hii­li­ve­rol­la tai pääs­tö­oi­keu­den kor­keal­la hin­nal­la (100 €/tonni) ja säh­kön siir­ros­sa pai­not­tuu kiin­teän mak­sun osuus, kos­ka kus­tan­nuk­set­kin ovat kiinteitä.

Ilma­lämp­pö­pump­pu­läm­mit­tä­jät eivät halua säh­kön tun­ti­koh­tais­ta las­ku­tus­ta, kos­ka hei­dän kulu­tus­piik­kin­sä ajoit­tuu pauk­ku­pak­ka­siin, jol­loin läm­pö­pum­pun teho ei rii­tä ja lop­pu pitää ottaa suo­raan säh­kö­läm­mi­tyk­se­nä. Jos on tot­ta, että hei­dän säh­kön­käyt­tön­sä pai­not­tuu aikaan, jol­loin säh­kö on kal­lein­ta ja sen mar­gi­naa­li­tuo­tan­to saas­tut­ta­vin­ta, koko läm­mi­tys­muo­to ei ehkä ole niin eko­lo­gi­ses­ti hyvä kuin sen väi­te­tään ole­van. Ilma­läm­pö­pump­pu ja varaa­va tak­ka tai jokin läm­mön varastointijärjestelmä?

Aurin­ko­pa­nee­lien käyt­tä­jät eivät halua tun­ti­koh­tais­ta säh­kön hin­noit­te­lua eivät­kä kus­tan­nus­pe­rus­tei­sia verk­ko­mak­su­ja, jois­sa verk­ko­las­ku koos­tuu pää­asias­sa kiin­teis­tä mak­suis­ta ja siir­re­tys­tä säh­kös­tä veloi­te­taan vain huip­pu­ku­lu­tuk­sen aika­na jos sil­loin­kaan. Aurin­ko­säh­köä tulee eni­ten kesäl­lä, jol­loin säh­kön hin­ta on hal­paa (ja koko tuo­tan­to pääs­tö­tön­tä). Monel­le koko talou­del­li­nen logiik­ka perus­tuu vapaa­mat­kus­ta­mi­seen säh­kö­ver­kos­sa. Minä tuen aurin­ko­säh­köä, kos­ka se kor­vaa fos­sii­li­sia. Jos ei kor­vaa, en tie­dä, mik­si sitä pitäi­si tukea. Moni kesä­mö­kin hei­nä­kuun käy­tös­sä ole­va aurin­ko­pa­nee­li ei sääs­tä mitään, ei säh­kö­verk­koa eikä fos­sii­li­sia. Tähän suun­taan aurin­ko­säh­köä ei pidä kehit­tää, eikä sii­hen suun­taan tule myös­kään kannustaa.

Kyl­lä aurin­ko­säh­köl­le on käyt­töä kesäl­lä­kin, eri­tyi­ses­ti siel­lä, min­ne ei kan­na­ta säh­kö­joh­to­ja vetää. Suo­mes­sa riit­tää aurin­ko­säh­köl­le otol­li­sia kuu­kausia, jol­loin aurin­ko­säh­kö kor­vaa oikeas­ti myös fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta, jos ei Suo­mes­sa niin Virossa.

Niin kau­an kun aurin­ko­voi­man lii­kei­dea perus­tuu verk­ko­mak­su­jen vält­tä­mi­seen, sii­tä ei voi kos­kaan tul­la mer­kit­tä­vä ener­gia­muo­to. Aika pie­nek­si jää tuo­tan­to, jos säh­köä ei voi siir­tää ton­til­ta toi­sel­le. Hal­vat siir­to­mak­sut oli­si­vat lopul­ta aurin­ko­voi­man etu, kos­ka yli­jää­mäe­ner­gi­aa syn­tyy sil­loin, kun hin­ta on hal­pa. Siir­to­mak­su ja säh­kö­ve­ro voi­vat vie­dä sen käy­töl­tä kan­nat­ta­vuu­den kokonaan.

Teol­li­suus ei yli­pään­sä halua teh­dä ilmas­ton hyväk­si mitään eikä sik­si halua, että säh­kön hin­ta nousee pääs­tö­oi­keuk­sien hinn­an­nousun vuoksi.

Tur­ve­vä­ki ei hyväk­sy pääs­tö­kaup­paa, kos­ka tur­peen hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä ei pidä huo­mioi­da, kos­ka ne ovat kotimaisia.

Tuu­li­voi­man kan­nat­ta­jat eivät halua luo­pua nykyi­ses­tä sel­väs­ti yli­mi­toi­te­tus­ta syöt­tö­ta­rif­fis­ta. Kan­nat­tai­si miet­tiä tule­vai­suut­ta 12 vuo­den pää­hän, jol­loin syöt­tö­ta­rif­fi joka tapauk­ses­sa lop­puu. Sil­loin voi­si olla edul­lis­ta, että pääs­tö­oi­keu­den hin­ta on kor­kea, jot­ta tuu­li­säh­kös­tä­kin sai­si hyvän hin­nan edes jos­kus. Tal­vel­le­han tuu­lee, joten kor­kean hin­nan kausia tulee ole­maan run­saas­ti. Tuu­li­voi­man tule­vai­suus on sii­nä, että se kyt­key­tyy nykyis­tä suo­ra­vii­vai­sem­min sää­det­tä­vään vesi­voi­maan. Hel­poi­ten tämä käy niin, että niil­lä on sama omis­ta­ja, mut­ta voi sen mark­ki­noi­den­kin kaut­ta hoi­taa – kun­han mark­ki­nat saa­vat toimia.

Kes­kus­ta­lai­set halua­vat pääs­tä puli­vei­vaa­maan ilmas­to­po­li­tiik­kaa pää­mää­rä­nään kan­to­hin­to­jen nos­ta­mi­nen. Sik­si mark­ki­naeh­toi­sia rat­kai­su­ja ei voi hyväksyä.

Kui­ten­kin, jos meil­lä annet­tai­siin mark­ki­noi­den toi­mia nykyis­tä parem­min, lopul­ta kaik­ki voittaisivat.

Aurin­ko­säh­kö löy­täi­si mark­ki­noil­ta sopi­van raon. Kat­to­jen ja sei­nien pääl­lys­tä­mien aurin­ko­pa­nee­leil­la tulee ole­maan kan­nat­ta­vaa joka tapauk­ses­sa. Aurin­ko­säh­köin­ves­toin­nit suun­tau­tui­si­vat vähän toi­sel­la taval­la – taval­la, jon­ka ympä­ris­tö­hyö­dyt ovat suuremmat.

Tuu­li­voi­mal­la oli­si käyt­töä – myös 12 vuo­den pääs­tä, jol­loin syöt­tö­ta­rif­fi loppuu.

Teol­li­suus jou­tui­si lopul­ta mak­sa­maan ilmas­to­po­li­tii­kas­ta vähem­män kuin täs­sä järjestelmässä.

Kes­kus­ta­lai­seen alue­po­li­tiik­kaan­kin oli­si enem­män rahaa, jos teki­sim­me tämän edullisemmin.

Säh­kö oli­si todel­la hal­paa kai­kil­le käyt­tä­jil­le sil­loin, kun sen tuk­ku­hin­ta on todel­la hal­pa. Tämä syn­nyt­tää hal­val­le säh­köl­le pal­jon käyt­töä ja tuo siten käyt­töä myös kesäi­sel­le aurin­ko­voi­mal­le. Hal­van säh­kön avul­la voi­daan val­mis­taa syn­teet­ti­siä polt­toai­nei­ta ja sil­lä voi­daan kor­va­ta ajoit­tain kaik­ki fos­sii­lie­ner­gial­la tuo­tet­tu kau­ko­läm­pö. Ja niin edelleen.

= = =

Kir­joi­tus perus­tuu puheen­vuo­roon, jon­ka käy­tin 31.3. Enoro-päivillä.

67 vastausta artikkeliin “Markkinaratkaisulla on vastustajia”

  1. Tuu­li­voi­ma-ala on saa­nut jo luo­pua syöt­tö­ta­rif­fis­ta, uusia hake­muk­sia ei enää hyväk­sy­tä ja kiin­tiö on täynnä. 

    Olen “alan mie­hil­tä” kuul­lut että ylei­ses­ti eivät vas­tus­ta tarif­fis­ta luo­pu­mis­ta, joku tuki uusiu­tu­vil­le kyl­lä tar­vi­taan näil­lä säh­kön hin­noil­la tai nii­hin inves­toi­mi­nen lop­puu ja jos jos­kus myö­hem­min halu­taan pot­kia vauh­tiin, tar­vi­taan taas isom­pia tukia — läh­tö­kit­ka on aina isom­pi kuin liukukitka.

  2. Minä tuen aurin­ko­säh­köä, kos­ka se kor­vaa fossiilisia.

    Ei kor­vaa (kuin jos­kus), eikä aurin­ko­säh­kö ole päästötöntä.

    Het­kel­li­ses­ti muun säh­kön kulu­tus voi not­kah­taa, kun aurin­ko aamul­la nousee, mut­ta jos ole­tam­me, että tuet­tu aurin­ko­säh­kö las­kee säh­kön hin­taa, on toden­nä­köis­tä, että aurin­ko­säh­kön mukaan­tu­lo lisää myös muun säh­kön kulu­tus­ta, lisä­ten näin sekä omia että mui­den säh­kö­muo­to­jen päästöjä.

    Jos ole­te­taan, että auri­ko­säh­kö saa tukiai­sia enem­män kuin se mak­saa vero­ja, nuo tuet kai mak­se­taan val­tao­sin mui­ta säh­kö­muo­to­ja käyt­tä­vän toi­min­nan tuot­ta­mil­la vero­tu­loil­la. Lisää pääs­tö­jä tästäkin.

    Tukiai­set siis pois kai­kil­ta ener­gia­muo­doil­ta, ja hait­ta­ve­rot pääl­le — kul­le­kin tuot­ta­mien­sa hait­to­jen mukaan. Artik­ke­li­ne ehdot­ta­ma ylei­nen hait­ta­ve­ro- tai pääs­tö­kaup­pa­mal­li toi­mi­si par­hai­ten (ei siis eril­li­siä mak­su­ja ja sää­dök­siä erik­seen jokai­sel­le tuo­tan­to- ja kuulutustavalle).

  3. Kes­kus­ta­lai­set halua­vat pääs­tä puli­vei­vaa­maan ilmas­to­po­li­tiik­kaa pää­mää­rä­nään kan­to­hin­to­jen nostaminen.

    Vih­rei­den innok­kaas­ti tuke­ma­na. Suo­men luon­toon perus­tu­van bio­ta­lou­den ylös­ajo­han on molem­pien lempilapsi.

  4. Teol­li­suus jou­tui­si lopul­ta mak­sa­maan ilmas­to­po­li­tii­kas­ta vähem­män kuin täs­sä järjestelmässä.

    Miten perus­te­let tuon? Nyt­hän ilmas­to­po­li­tiik­ka ei juu­ri­kaan jar­ru­ta teol­li­suut­ta. Jat­kos­sa fos­sii­lis­ten käyt­tö pitäi­si ajaa alas. Var­mas­ti­kin tämä las­kee yksi­löi­den ja teol­li­suu­den kulu­tuk­sen mää­rää. Eli me kaik­ki mak­sai­sim­me ilmas­to­po­li­tii­kas­ta ale­tu­neen luon­non­va­ro­jen (lähin­nä fos­sii­lien) kulu­tuk­sen verran.

  5. Kes­kus­ta­lai­seen alue­po­li­tiik­kaan­kin oli­si enem­män rahaa, jos teki­sim­me tämän edullisemmin.

    Nyt­hän alue­po­liit­ti­sia tuki­ra­ho­ja näyt­tää riit­tä­vän vain rik­kaim­mil­le kau­pun­geil­le (esim. pai­kal­lis­lii­ken­teen tuki­na, asumistukina).

  6. Eikä vih­reil­le kel­paa mark­ki­na­rat­kai­su ydin­voi­maan, vaan nii­den mää­rä pitää val­tion sään­nös­tel­lä nollaan. 

    Mark­ki­na­rat­kai­sus­sa nykyi­sen lupa­me­net­te­lyn sijas­ta on nimit­täin sem­moi­nen vaa­ra, että nii­tä saat­taa joku men­nä raken­ta­maan. Vaa­ra vain kas­vaa, mikä­li vih­rei­den lem­pi­lap­set elik­kä jät­ti­ve­rot hii­li­diok­si­dil­le ja/tai sika­hin­nat pääs­tö­kaup­paan toteutuvat.

  7. Erin­omai­nen kir­joi­tus, tuo­hon mark­ki­naeh­toi­suu­teen tuli­si kui­ten­kin vie­lä siis lisä­tä se, että sii­hen on pako­tet­ta­va myös maat, jois­ta tuom­me mer­kit­tä­väs­ti tava­raa Euroop­paan, muu­ten hii­li­vuo­to vain pahenee.

    En kyl­lä ole var­ma, asen­net­tai­siin­ko aurin­ko­säh­köä mark­ki­naeh­toi­ses­ti min­ne­kään, mis­sä on säh­kö­verk­ko, vie­lä pit­kään aikaan. Itse aion asen­taa aurin­ko­pa­nee­lin pur­je­ka­jak­kii­ni. Siel­lä, mis­sä aurin­ko­pa­nee­li näyt­tää tyy­lik­kääl­tä ja kor­vaa jon­kin toi­sen, kal­liim­man jul­ki­si­vu­ma­te­ri­aa­lin, on sel­lai­nen var­mas­ti­kin kannattava.

  8. Kun ener­gi­aa opi­taan säi­lö­mään nykyis­tä sel­väs­ti tuot­ta­vam­min (esim. autoi­hin), sit­ten ei enää ole mitään hal­van säh­kön aikaa. Sik­si hiu­kan oudok­sut­taa lukea visio­ta, joka perus­tuu hal­van ja kal­liin säh­kön vuodenaikoihin.

  9. Ei tuo ehdo­tus ole mark­ki­naeh­toi­suut­ta nähnytkään. 

    Oikeas­ti mark­ki­naeh­toi­ses­sa rat­kai­sus­sa pois­tet­tai­siin hii­li­ve­ro, pääs­tö­oi­keus­kaup­pa sekä ener­gian tuo­tan­non tukiaiset.

    1. Pet­te­ri,
      olet­ko lain­kaan tutus­tu­nut mark­ki­na­me­ka­nis­mia kos­ke­vaan kirjallisuuteen.Kannattaa lukea koh­ta ulkoisvaikutuksista.

  10. Ilma­lämp­pö­pump­pu­läm­mit­tä­jät … Jos on tot­ta, että hei­dän säh­kön­käyt­tön­sä pai­not­tuu aikaan, jol­loin säh­kö on kal­lein­ta ja sen mar­gi­naa­li­tuo­tan­to saas­tut­ta­vin­ta, koko läm­mi­tys­muo­to ei ehkä ole niin eko­lo­gi­ses­ti hyvä kuin sen väi­te­tään olevan.”

    Minä tuen aurin­ko­säh­köä, kos­ka se kor­vaa fossiilisia.”

    Sekä ilma­läm­pö­pump­pu että aurin­ko­säh­kö kor­vaa­vat fos­sii­li­sia. Ja kum­mas­sa­kin tapauk­ses­sa ongel­ma­na ovat vain joka­tal­vi­set vii­kon-parin paukkupakkasjaksot.

    Aika pie­ni hait­ta hyväk­syä se, että noi­na muu­ta­mi­na päi­vi­nä näin poh­joi­ses­sa käy­te­tään fos­sii­li­sia (tai uusiu­tu­via) polt­toai­nei­ta, jos muu­ten nii­den käy­töl­tä väl­ty­tään. Ja ongel­ma ei voi olla kus­tan­nus­puo­lel­la, kos­ka esi­mer­kik­si pel­käs­tään Hele­nil­lä on lukui­sia huip­pu­läm­pö­voi­ma­loi­ta, joi­den vuo­sit­tai­nen käyt­tö­ai­ka on pro­sen­tin luokkaa.

    Suvi­lah­den aurin­ko­voi­ma­la on tänään ehti­nyt tuot­taa jo megawat­ti­tun­nin ver­ran ener­gi­aa. Ei tar­vin­nut sitä­kään tuot­taa Venä­jäl­tä rah­da­tul­la hii­lel­lä tai uraa­nia­to­me­ja halkomalla.

    1. Jos ongel­ma on noin pie­ni, ilma­läm­pö­pum­pun kan­nat­ta­vuus ei var­maan­kaan kaa­du sii­hen, että mak­se­taan säh­kös­tä kus­tan­nus­ten mukaan tuntihintsa.

  11. Ener­gian varas­toin­tiin tai­taa vain olla vesial­taat nii­tä har­vo­ja tolk­ku­rat­kai­su­ja. Ongel­maa ovat monet las­ku­tai­toi­set­kin pohtineet.
    Läm­pö­pump­pu toi­mii kyl­lä tal­vel­la­kin ja on suht help­po asen­taa ole­mas­sao­le­viin taloi­hin. Sen sijaan aurin­koa tai tuul­ta ei pal­jon tal­vel­la löydy.
    Mit­ta­sin tal­vel­la pihas­sa kes­ki­päi­vän aurin­gon­sä­tei­lyä ja sur­keal­ta näyt­ti. Oli sen­ver­ran epä­tie­teel­li­nen mit­taus, etten keh­taa lukuar­voa kertoa.

  12. Mark­ki­naeh­toi­suus on siis iha­naa — enkä väi­tä vas­taan. Mik­si siis edus­kun­ta sää­tää lake­ja, jot­ka eivät tätä toteu­ta vaan jokai­nen kan­san­edus­ta­ja ja näi­den muo­dos­ta­ma ryh­mä tyy­tyy vetä­mään kotiin­päin? Sii­nä todel­li­nen kysy­mys, johon Soi­nin­vaa­ra enti­se­nä kan­san­edus­ta­ja­na saat­tai­si tie­tää vastauksen.

  13. On tot­ta että ilma­läm­pö­pump­pu­jen kulu­tus­huip­pu sat­tuu pauk­ku­pak­ka­siin ja sil­loin ilma­läm­pö­pump­pu voi olla jopa yhtä huo­no kuin suo­ra säh­kö­läm­mi­tys. Näi­tä ‑20 asteen päi­viä ei mon­taa kes­kim­mää­räi­seen vuo­teen mah­du. Kaik­ki­na mui­na päi­vi­nä se ilma­läm­pö­pump­pu onkin sit­ten plussaa.

    Öljy- tai suo­ra­säh­kö­läm­mi­tys­ta­lon ener­gia­ront­tiin ilma­läm­pö­pump­pu on yksi tehok­kaim­mis­ta, hel­poim­mis­ta ja edul­li­sim­mis­ta tavois­ta ja sääs­tää rahaa myös tun­ti­las­ku­tuk­sel­la. Uusiinn­ta­loi­hin tie­ten­kin maa­läm­pö on järkeä.

  14. säh­kön hin­noi­tel­laan kai­kil­le sen käyt­tä­jil­le tun­ti­hin­nan perusteella”

    kor­keal­la ja kat­ta­val­la hii­li­ve­rol­la tai pääs­tö­oi­keu­den kor­keal­la hin­nal­la (100 €/tonni) ”

    Soi­nin­vaa­ra siis halu­aa että kaik­ki _paitsi hiilenkäyttäjät_ mak­sa­vat säh­kös­tään todel­lis­ta hintaa.

    Kun hii­li on hal­vin tapa teh­dä säh­köä niin käy­tän­nös­sä siis mak­sa­te­taan puh­das ideo­lo­gi­nen type­ryys kai­kil­la jot­ka säh­köä käyttävät.

    Käy­tän­tö on jo osoit­ta­nut että CO2-pääs­töt eivät muu­ta ilmas­toa yhtään miten­kään edes nykyi­sel­lä tasol­la ja sykli­nen läm­pe­ne­mi­nen on jo kään­ty­nyt yhtä sykli­seen jääh­ty­mi­seen, globaalisti. 

    Sitä vain ei yksi­kään “glo­bal warming”-uskovainen tun­nus­ta kos­ka se on uskon­nol­lis-poliit­ti­nen kult­ti eikä tiedettä.

    Tie­tei­li­jä taas tie­tää että kum­mas­ti maa­pal­lon­kin kes­ki­läm­pö­ti­la seu­raa aurin­gon (suo­raan mita­tun) sätei­ly­te­hon muu­tok­sia, vuo­sien ja vuo­si­kym­me­nien vii­veel­lä, mut­ta seu­raa kui­ten­kin, aivan tarkasti.

    Se taas ei ilmas­tous­ko­vai­sil­le käy, mut­ta eipä heil­lä­kään ole mitään seli­tys­tä sii­hen kysy­myk­seen että miksi.

    Se siis ei eroa skien­to­lo­gias­ta yhtään miten­kään ja tuli­si­kin luo­ki­tel­la samaan osas­toon, kultiksi.

  15. Luin vähän huo­li­mat­to­mas­ti. Kaik­ki Osmo Soi­nin­vaa­ran aja­tus­ten vas­tus­ta­jat yrit­tävt kumoi­ta mark­koi­noi­den, fysii­kan ja his­to­rian kumoa­mat­to­mia lakeja?

  16. Juho Laa­tu: Vih­rei­den innok­kaas­ti tuke­ma­na. Suo­men luon­toon perus­tu­van bio­ta­lou­den ylös­ajo­han on molem­pien lempilapsi.

    Bio­huu­haa voi hyvin ja paksusti.

    Kai­kes­ta paras­ta täs­sä on se, että jos täl­le havu­puul­le syn­tyi­si oikeas­ti menek­kiä, niin ei sitä raa­ka-ainet­ta Suo­mes­ta ostet­tai­si vaan esi­mer­kik­si Kana­dan ja Venä­jän jät­ti­mäi­sis­tä met­sis­tä, jois­ta yhtiöt voi­vat hank­kia tai perus­taa plantaaseja.

    Suo­mes­sa hin­nat nouse­vat lii­an nopeas­ti ja Suo­mes­sa on lii­an vähän met­sää. Pui­ta Suo­mes­sa on pal­jon, mut­ta vähän metsää.

    Esi­mer­kik­si jos piir­räm­me 100 km hal­kai­si­jal­taan ole­vat ympy­rät käyt­täen kes­ki­pis­tei­nä Ääne­kos­kea ja Kuo­pio­ta, niin nämä sisäl­tä­vät pal­jon vesis­tö­jä. Jär­ves­sä ei kas­va metsää.

    Sit­ten vie­lä molem­pien välis­sä on Kei­te­leen sahat.

    Ei ole kau­hean vai­kea arvioi­da, että miten käy Kes­ki-Suo­men ja Poh­jois-Savon met­sil­le. Kun nyt itke­tään, että minis­te­riö aikoo lähet­tää 20 met­soa Puo­laan, niin koh­ta itke­tään kun ei ole met­so­ja ollenkaan.

    Mitä lähem­pää teh­das­ta kuor­ma saa­daan, sitä hal­vem­mal­la se saa­daan. Kun kat­soo kart­taa Ääne­kos­ken, Kei­te­leen ja Kuo­pion seu­duis­ta, niin ei ole epäi­lys­tä­kään sii­tä, että jäl­ki tulee ole­maan rumaa.

    Sen lisäk­si vie­lä Poh­jois-Poh­jan­maal­le suun­ni­tel­laan kii­na­lais­ten voi­min bio­huu­haa­teh­das­ta. Ongel­ma on vain se, että Ete­lä-Lapis­sa ja Poh­jois-Poh­jan­maal­la­kin on vähän met­sää, mut­ta pal­jon pui­ta soil­la. Lisäk­si mitä poh­joi­sem­mak­si men­nään, sitä hitaam­min puu kasvaa.

    Jär­vi-Suo­mes­ta ei tar­vit­se aloit­taa sen enem­pää kuin, että Sai­maa ja rai­deyh­teys Venä­jäl­le. Ei ole puu­ta Suomessa.

    Kou­ral­li­nen teh­tai­ta, val­ta­vat veron­mak­sa­jien vas­tuut ja inves­toin­nit, hyvin vähän työ­paik­ko­ja ja ennus­tee­na sel­lun­hin­nan las­ku 400–500 dol­la­rin kiep­peil­le (10 mil­joo­naa ton­nia uut­ta kapa­si­teet­tiä tulos­sa markkinoille).

    Mut­ta hei, kyl­lä veron­mak­sa­ja vip­paa kun taas kepu­pro­jek­tit ovat henkitoreissaan!

    Tukiai­sia met­sän­kas­va­tuk­seen -> tukiai­sia met­sän kor­juuseen -> tukiai­sia puun polt­ta­mi­seen bio­säh­kök­si ja sel­lun keit­tä­mi­sek­si. Sii­hen vie­lä maa­kun­ta­ve­ro ja 3000 uut­ta polii­tik­koa, niin avot! Kyl­lä Kek­ko­nen hymyi­lee haudassaan.

  17. Soi­nin­vaa­ra, olet pal­jon puhu­nut sii­tä miten ydin­voi­ma ei ole kan­nat­ta­vaa tulevaisuudessa.

    Oli­si­ko ydin­voi­ma kan­nat­ta­vaa tilan­tees­sa, jossa:

    säh­kö­ve­ros­ta luo­vu­taan koko­naan ja se kor­va­taan kor­keal­la ja kat­ta­val­la hii­li­ve­rol­la tai pääs­tö­oi­keu­den kor­keal­la hin­nal­la (100 €/tonni).

    Jos unoh­de­taan ato­mien pel­ko ideo­lo­gi­sel­ta poh­jal­ta, eikö ydin­voi­ma ole suu­rin voit­ta­ja tilan­tees­sa jos­sa hii­li­ve­ro tai pääs­tö­oi­keus mää­rit­tää säh­kön hinnan.

  18. KAte
    “Näi­tä ‑20 asteen päi­viä ei mon­taa kes­kim­mää­räi­seen vuo­teen mahdu”

    20 asteen pak­ka­set eivät ole uudel­le ja hyväl­le ilpil­le vie­lä mikään säh­kö­läm­mi­tyk­sen paikka.

    http://www.scanoffice.fi/sites/default/files/pictures/fh35_kayra.jpg

    http://www.scanoffice.fi/fi/tuotteet/tuoteryhmat/ilmalampopumput/raportit-ja-sertifikaatit/vttn-testiraportit

    Tiet­ty tehot tip­pu­vat ja puut­tu­va osuus pitää hank­kia jol­lain muul­la lämmityskeinolla. 

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos ongel­ma on noin pie­ni, ilma­läm­pö­pum­pun kan­nat­ta­vuus ei var­maan­kaan kaa­du sii­hen, että mak­se­taan säh­kös­tä kus­tan­nus­ten mukaan tuntihintsa.

    Ei var­mas­ti kaa­du, vaan aivan päin­vas­toin, ero suo­raan säh­kö­läm­mi­tyk­seen vain kas­vaa. Moder­ni ja uusi ILP vas­taa suo­raa säh­kö­läm­mi­tys­tä vas­ta 30 asteen pak­ka­sil­la ja vie­lä ‑20 astees­sa­kin sen läm­pö­ker­roin on vie­lä lähem­pä­nä kak­kos­ta kuin yhtä. 

    Jos säh­kö on tal­vel­la kal­liim­paa ja kesäl­lä hal­vem­paa, niin kyl­lä­hän sil­loin siir­ty­mi­nen suo­ras­ta säh­kö­läm­mi­tyk­ses­tä ilma­läm­pö­pum­pul­la avus­tet­tuun läm­mi­tyk­seen muut­tuu entis­tä kan­nat­ta­vam­mak­si. Vain sil­loin kan­nat­ta­vuus heik­ke­nee, mikä­li hin­to­jen nousu siir­tyy vain kovim­piin pak­ka­siin eli leu­to­jen kelien hin­nat laskevat,mutta 30-asteen pak­ka­sil­la räjäh­tä­vät käsiin. 

    Ilma­läm­pö­pump­pu­han on säh­kö­läm­mit­tei­seen taloon jäl­kia­sen­net­ta­va läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä eikä sem­moi­seen oikein pys­ty asen­ta­maan kus­tan­nus­te­hok­kaas­ti mui­ta jär­jes­tel­miä nii­den vaa­ti­mien tek­nis­ten tilo­jen vuok­si. Ok, joku öljy­läm­mit­tä­jä­hän voi asen­taa ilma­läm­pö­pum­pun apu­jär­jes­tel­mäk­si, täl­löin voi olla vai­ku­tuk­sia jos säh­kön hin­ta on hal­pa leu­dom­mil­la ajoil­la ja hyvin kal­lis­ta piikeissä.

    Mut­ta ei ILP­pe­jä yleen­sä uudis­ra­ken­nuk­sis­sa käy­te­tä. Eli kan­nat­ta­vuus­ver­tai­lu pitää teh­dä nime­no­maan suo­raa säh­kö­läm­mi­tys­tä vas­taan. Ja jos säh­kön hin­ta nousee pak­ka­sil­la, mut­ta ei kes­ki­ty vain kovi­miin huip­pui­hin, niin sehän voi monel­la ison talon säh­kö­läm­mit­tä­jä­lä tar­koit­taa sitä, että kan­nat­taa­kin lait­taa kak­si ILP­piä yhden sijasta.

    Mut­ta kyl­lä nii­tä ilma­läm­pö­pump­pua uusiin kau­ko­läm­pö ja maa­läm­pö­ta­loi­hin­kin hom­ma­taan. Ne kun tup­paa­vat ole­maan niin läm­pi­miä, että nii­hin tukeh­tuu kesäl­lä (toki täl­lai­ses­sa tapauk­ses­sa ei tar­vit­se vali­ta mal­lia, joka läm­mit­tää vie­lä kovil­la pakkasillakin).

    Nimim. “ilma­läm­pö­pump­pu & pörssisähkösopimus”

  19. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos ongel­ma on noin pie­ni, ilma­läm­pö­pum­pun kan­nat­ta­vuus ei var­maan­kaan kaa­du sii­hen, että mak­se­taan säh­kös­tä kus­tan­nus­ten mukaan tuntihintsa.

    Ei voi kaa­tua, ellei halu­ta vapaa­mat­kus­taa muu­ta­mi­na huip­pu­ku­lu­tus­päi­vi­nä. Aivan vas­taa­val­la taval­la kau­ko­läm­mi­tyk­seen sido­tut mak­sa­vat luke­mat­to­mien vara­voi­ma­loi­den yllä­pi­don 100%:sti täl­lä­kin hetkellä.

    Kau­ko­läm­mön kan­nat­ta­vuu­des­ta voi kes­kus­tel­la, mut­ta aina­kin nykyi­nen (luon­nol­li­nen) mono­po­li­jär­jes­te­ly sinäl­lään toi­mii. Toki edel­leen pal­jol­ti fos­sii­li­sia polt­ta­mal­la. Mut­ta ei aiheu­ta säh­kö­verk­koon kulu­tus­piik­ke­jä. Esi­mer­kik­si Helen tulout­taa mer­kit­tä­vän sum­man vuo­des­sa omis­ta­jan­sa eli kau­pun­gin kassaan.

  20. Yllä koti-isä väit­ti, että Suvi­lah­den aurin­ko­voi­ma­la juu­ri nyt­kin kor­vaa sekä suo­ma­lais­ta ydin­säh­köä että venä­läis­tä fos­sii­li­säh­köä. Näin ei ole. Nois­ta kum­paa­kaan ei sää­de­tä pie­nem­mäl­le sen mukaan, pal­jon­ko saam­me aurin­ko­säh­köä kerättyä. 

    Suvi­lah­den voi­ma­la tuot­taa ener­gia­kus­tan­nuk­sil­taan lähes ilmais­ta säh­köä, jon­ka inves­toin­ti­kus­tan­nuso­suus on vali­tet­ta­vas­ti kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti lii­an kal­lis­ta. Mut­ta kos­ka lai­tos on jo mak­set­tu, annet­ta­koon sen tuot­taa ja täten edes vähän kui­ta­ta tappioita.

  21. Vesik­ko: Bio­huu­haa voi hyvin ja paksusti.

    Kai­kes­ta paras­ta täs­sä on se, että jos täl­le havu­puul­le syn­tyi­si oikeas­ti menek­kiä, niin ei sitä raa­ka-ainet­ta Suo­mes­ta ostet­tai­si vaan esi­mer­kik­si Kana­dan ja Venä­jän jät­ti­mäi­sis­tä met­sis­tä, jois­ta yhtiöt voi­vat hank­kia tai perus­taa plantaaseja.

    Suo­mes­sa hin­nat nouse­vat lii­an nopeas­ti ja Suo­mes­sa on lii­an vähän met­sää. Pui­ta Suo­mes­sa on pal­jon, mut­ta vähän metsää.

    Esi­mer­kik­si jos piir­räm­me 100 km hal­kai­si­jal­taan ole­vat ympy­rät käyt­täen kes­ki­pis­tei­nä Ääne­kos­kea ja Kuo­pio­ta, niin nämä sisäl­tä­vät pal­jon vesis­tö­jä. Jär­ves­sä ei kas­va metsää.

    Sit­ten vie­lä molem­pien välis­sä on Kei­te­leen sahat.

    Ei ole kau­hean vai­kea arvioi­da, että miten käy Kes­ki-Suo­men ja Poh­jois-Savon met­sil­le. Kun nyt itke­tään, että minis­te­riö aikoo lähet­tää 20 met­soa Puo­laan, niin koh­ta itke­tään kun ei ole met­so­ja ollenkaan.

    Mitä lähem­pää teh­das­ta kuor­ma saa­daan, sitä hal­vem­mal­la se saadaan.Kun kat­soo kart­taa Ääne­kos­ken, Kei­te­leen ja Kuo­pion seu­duis­ta, niin ei ole epäi­lys­tä­kään sii­tä, että jäl­ki tulee ole­maan rumaa.

    Sen lisäk­si vie­lä Poh­jois-Poh­jan­maal­le suun­ni­tel­laan kii­na­lais­ten voi­min bio­huu­haa­teh­das­ta. Ongel­ma on vain se, että Ete­lä-Lapis­sa ja Poh­jois-Poh­jan­maal­la­kin on vähän met­sää, mut­ta pal­jon pui­ta soil­la. Lisäk­si mitä poh­joi­sem­mak­si men­nään, sitä hitaam­min puu kasvaa.

    Jär­vi-Suo­mes­ta ei tar­vit­se aloit­taa sen enem­pää kuin, että Sai­maa ja rai­deyh­teys Venä­jäl­le. Ei ole puu­ta Suomessa.

    Kou­ral­li­nen teh­tai­ta, val­ta­vat veron­mak­sa­jien vas­tuut ja inves­toin­nit, hyvin vähän työ­paik­ko­ja ja ennus­tee­na sel­lun­hin­nan las­ku 400–500 dol­la­rin kiep­peil­le (10 mil­joo­naa ton­nia uut­ta kapa­si­teet­tiä tulos­sa markkinoille).

    Mut­ta hei, kyl­lä veron­mak­sa­ja vip­paa kun taas kepu­pro­jek­tit ovat henkitoreissaan!

    Tukiai­sia met­sän­kas­va­tuk­seen -> tukiai­sia met­sän kor­juuseen -> tukiai­sia puun polt­ta­mi­seen bio­säh­kök­si ja sel­lun keit­tä­mi­sek­si. Sii­hen vie­lä maa­kun­ta­ve­ro ja 3000 uut­ta polii­tik­koa, niin avot! Kyl­lä Kek­ko­nen hymyi­lee haudassaan.

    Kepu ja vih­reät ovat met­sä­po­li­tii­kas­saan var­sin samoil­la lin­joil­la. Tur­peen käy­tös­sä ja vesia­la­ti­den raken­ta­mi­ses­sa ero­ja löy­tyy, mut­ta puhu­taan nyt metsistä.

    Poli­tiik­ka näyt­tää molem­mil­la ole­van se, että kun­han muu­ta­ma näy­te­kap­pa­le sääs­te­tään pit­kos­pui­neen ja sepe­löi­tyi­ne pol­kui­neen hel­sin­ki­läis­ten vih­rei­den ret­kei­li­jöi­den päi­vä­ret­ki­koh­teik­si, niin loput voi­kin sit­ten rai­va­ta ja kul­jet­taa teh­taal­le. Riit­tää että nuo alat tuot­ta­vat run­saas­ti bio­mas­saa talout­ta pyörittämään.

    Tähän suun­taan­han Suo­mes­sa on jat­ku­vas­ti men­ty. Met­säs­tä ei vie­dä vain tuk­ki­puu­ta, vaan kan­not ja risut­kin. Sit­ten tuo­daan tai­mi­tar­hal­ta yhte­ne­vä puu­kan­ta, ja kas­va­te­taan taas yhte­näis­tä puu­pel­toa ilman yhtään tur­haa, resurs­se­ja kulut­ta­vaa ja tuo­tan­toon kuu­lu­ma­ton­ta kas­via. Se puo­lue, jon­ka olet­tai­si täl­lai­ses­ta kehi­tyk­ses­tä ensim­mäi­se­nä mete­lin nos­ta­van ei puhu mitään, vaan on ensim­mäi­se­nä vaa­ti­mas­sa uut­ta teho­kas­ta bio­ta­lout­ta Suo­meen. Kepua voi­vat kyl­lä moit­tia, mut­ta käyt­täen tie­ten­kin tiu­kas­ti eri sana­va­lin­to­ja kuin sil­loin, kun puhu­vat omas­ta lähes ident­ti­ses­tä politiikastaan.

    Minä edus­tan luon­non­suo­je­lus­sa enem­män sel­lais­ta kym­me­ny­sa­jat­te­lua, jos­sa ihmi­sen on hyvä ottaa oma kym­me­nyk­sen­sä luon­non anti­mis­ta, mut­ta jät­tää loput ennal­leen. Mie­luum­min myös pie­niä 10%:n auk­ko­ja van­haan met­sään kuin 10% Suo­men pin­ta-alas­ta muo­kat­tu­na puu­pel­to­na. Minul­le Suo­men met­sä­luon­to ei ole muu­ta­ma säi­ly­nyt ret­kei­ly­koh­de, vaan yhte­näi­nen poh­joi­nen met­sä­vyö­hy­ke, joka tulee lähel­le jokais­ta pihaa. Suo­men luon­to kat­taa siis noin 100% Suo­men pin­ta-alas­ta. Sen näke­mi­nen vain kulu­tus­ta­som­me nos­ta­mi­seen val­jas­tet­ta­vis­sa ole­va­na resurs­si­na (bio­ta­lou­te­na tai kan­to­hin­ta­ta­lou­te­na) on minul­le vie­ras ajatus.

    Hel­sin­gis­sä kes­kus­tel­tiin jokin aika sit­ten myös mah­dol­li­suu­des­ta lai­va­ta bio­mas­saa Hel­sin­gin (hii­les­tä luo­pu­mi­ses­ta kär­si­vää) läm­pö­ta­lout­ta paik­kaa­maan muis­ta Itä­me­ren mais­ta. On mie­len­kiin­toi­nen aja­tus, että met­sä­rik­kaas­ta Suo­mes­ta kaik­ki puut meni­si­vät muu­hun käyt­töön niin, että tar­vit­tai­siin vie­lä naa­pu­rei­den­kin bio­mas­sat Suo­men talout­ta tukemaan.

  22. Pet­te­ri:
    Ei tuo ehdo­tus ole mark­ki­naeh­toi­suut­ta nähnytkään. 

    Oikeas­ti mark­ki­naeh­toi­ses­sa rat­kai­sus­sa pois­tet­tai­siin hii­li­ve­ro, pääs­tö­oi­keus­kaup­pa sekä ener­gian tuo­tan­non tukiaiset.

    Onhan se vähän noin­kin. Tosin oikeas­ti mark­ki­naeh­toi­nen rat­kai­su sit­ten vaa­ti­si ulkois­hai­tan tuot­ta­jien (saas­tut­ta­jien) osal­ta sen, että ne teki­si­vät eril­li­set sopi­muk­set kor­vauk­sis­ta jokai­sen kans­sa, jota nuo nega­tii­vi­set ulkois­hai­tat koskettavat. 

    Jo pel­käs­tään se, että aamul­la huris­te­let autol­la vaik­ka­pa Kehä ykkös­tä töi­hin meni­si aika han­ka­lak­si. Pel­käs­tään hiuk­kas­pääs­töis­tä sinun pitäi­si sopia erik­seen usei­den kym­me­nien- tai sato­jen tuhan­sien ihmis­ten kanssa.

  23. Kes­kus­ta­lai­set halua­vat pääs­tä puli­vei­vaa­maan ilmas­to­po­li­tiik­kaa pää­mää­rä­nään kan­to­hin­to­jen nos­ta­mi­nen. Sik­si mark­ki­naeh­toi­sia rat­kai­su­ja ei voi hyväksyä.
    Kui­ten­kin, jos meil­lä annet­tai­siin mark­ki­noi­den toi­mia nykyis­tä parem­min, lopul­ta kaik­ki voittaisivat.”

    Mites oli ääni kel­los­sa kun risu­pa­ke­tis­ta päätettiin:

    ”Tämä on Suo­men his­to­rian suu­rin ohjaus­pa­ket­ti. Se ei lii­ty pät­kän ver­taa ydin­voi­maan”, sanoo Mat­ti Van­ha­sen (kesk) hal­li­tuk­sen ilmas­to­po­liit­ti­nen asian­tun­ti­ja, kan­san­edus­ta­ja Oras Tynk­ky­nen (vihr).

    Kaik­ki­aan ener­gia­tu­ki­pa­ke­tin arvioi­daan täy­des­sä laa­juu­des­saan mak­sa­van val­tiol­le 340 mil­joo­naa euroa vuodessa.

    Vih­reät ovat olleet van­kas­ti elin­kei­no­mi­nis­te­ri Mau­ri Pek­ka­ri­sen kokoon kää­ri­män risu­pa­ke­tin taka­na ja samal­la vas­tus­ta­neet jyr­käs­ti uuden ydin­voi­man rakentamista.

    http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/talous/suomi-ja-uusiutuva-energia-tasta-risupaketissa-on-kyse/

  24. Kat­so­kaa nyt tätä sil­mil­lä, eikä uskon­nol­la ja kli­kat­kaa vasem­mal­ta “all sources” ja viik­ko 16
    https://www.energy-charts.de/energy.htm

    Ele­tään huh­ti­kuun puo­li­vä­liä ja Sak­sas­sa on n. 40GW tuu­li ja 40GW kapa­si­teet­tia. 12–13.4. Aika­na tuo­tan­to on ollut yhteen­sä n. 400GWh.

    Se on sää­lit­tä­vän pie­ni osa Sak­san koko kulu­tuk­ses­ta, eikä edes uusiu­tu­vien kapa­si­tee­tin nelin­ker­tais­ta­mi­nen riit­täi­si pois­ta­maan hiil­tä verkosta.

    Anta­kaa yksi­kin edes etäi­ses­ti toteu­tet­ta­vis­sa ole­va ske­naa­rio, jos­sa tuo teho­va­je täy­te­tään suh­teel­li­sen hii­li­neut­raa­lis­ti ja sil­le joku edes deka­din sisäl­le osu­va hintalappu.

    Omat hiha­va­kio­ni ker­to­vat, että 100miljardilla Sak­sa sai­si n. 375GWh ydin­voi­maa päi­väs­sä, joka leik­kai­si about suo­raan kai­ken mus­tan hii­len pois tuotantomiksistä.

  25. erkki.niini:
    Ener­gian varas­toin­tiin tai­taa vain olla vesial­taat nii­tä har­vo­ja tolk­ku­rat­kai­su­ja. Ongel­maa ovat monet las­ku­tai­toi­set­kin pohtineet.
    Läm­pö­pump­pu toi­mii kyl­lä tal­vel­la­kin ja on suht help­po asen­taa ole­mas­sao­le­viin taloi­hin. Sen sijaan aurin­koa tai tuul­ta ei pal­jon tal­vel­la löydy.
    Mit­ta­sin tal­vel­la pihas­sa kes­ki­päi­vän aurin­gon­sä­tei­lyä ja sur­keal­ta näyt­ti. Oli sen­ver­ran epä­tie­teel­li­nen mit­taus, etten keh­taa lukuar­voa kertoa.

    Vaan ei ole Suo­mes­sa. Lii­an mata­la pan­nu­kak­ku koko maa. Esi­mer­kik­si koko Sai­maan vesi­mas­so­ja voi­daan hyö­dyn­tää yhdel­lä ainoal­la 185 MW:n vesi­voi­ma­lal­la. Kemi­joes­sa on pituut­ta, mut­ta voi­ma­lat niin ikään pie­niä, eikä altai­den kas­vat­ta­mi­nen auta.

    Jos vet­tä halu­taan pum­pa­ta ylös, niin mat­kaa on lin­nun­tie­tä 350 km Kemi­joen ala­juok­sul­ta ylä­juok­sun suu­ril­le tekoaltaille.

    Suo­mes­sa on kou­ral­li­nen yli 100 MW vesi­voi­ma­loi­ta ja käy­tän­nös­sä kaik­ki suur­ten vesi­voi­ma­loi­den pai­kat Teno­jo­kea, Ounas­jo­kea ja Tor­nion­jo­kea lukuu­not­ta­mat­ta on rakennettu.

    Pitäi­si saa­da suu­ri putous­kor­keus ja usei­ta tur­bii­ne­ja rin­nak­kain. Suo­mes­sa tämä ei onnis­tu muu­ten kuin raken­ta­mal­la vaik­ka­pa koko Poh­jan­maan suu­rui­nen allas ja sit­ten las­ke­mal­la vet­tä reu­noil­ta vesi­voi­ma­loi­den läpi ja sit­ten pum­pa­taan se takai­sin altaa­seen aurin­ko- ja tuu­li­voi­mal­la. Raken­ta­mi­nen kes­täi­si sata vuot­ta tai jotain vas­taa­vaa. Pitää muis­taa, että padot myös vuo­ta­vat, joten pato­pen­ke­rei­tä ei kan­na­ta raken­taa kaik­kial­le, kos­ka en ovat epä­va­kai­ta ja kal­lii­ta ylläpitää.

    Akuis­sa se varas­toin­nin tule­vai­suus on eikä vesi­voi­mas­sa. Täy­tyy vain odot­taa tek­no­lo­gian kehittymistä.

  26. Niin kau­an kun aurin­ko­voi­man lii­kei­dea perus­tuu verk­ko­mak­su­jen vält­tä­mi­seen, sii­tä ei voi kos­kaan tul­la mer­kit­tä­vä energiamuoto. 

    Aika pie­nek­si jää tuo­tan­to, jos säh­köä ei voi siir­tää ton­til­ta toi­sel­le. Hal­vat siir­to­mak­sut oli­si­vat lopul­ta aurin­ko­voi­man etu, kos­ka yli­jää­mä ener­gi­aa syn­tyy sil­loin, kun hin­ta on hal­pa. Siir­to­mak­su ja säh­kö­ve­ro voi­vat vie­dä sen käy­töl­tä kan­nat­ta­vuu­den kokonaan.”

    Mä: Mik­si eriy­tel­lä uusiu­tu­via ener­gioi­ta, — on löy­det­tä­vis­sä pal­jon syner­giae­tu­ja, joil­la mit­ta­vis­ta siir­to­ver­kois­ta vapaa uusiu­tu­va lähie­ner­gia päi­hit­täi­si jo nyt sekä fos­sii­li­set että ydin­voi­man, jos se vain sallitaan.

    Mit­ta­vien siir­to­verk­ko­jen häviöis­tä ja muis­ta kus­tan­nuk­sis­ta sekä häi­riöis­tä vapaa uusiu­tu­va lähie­ner­gi­aa tulee tie­ten­kin tuot­taa ja varas­toi­da tar­peen mukai­ses­ti kai­kil­ta osin optimoidusti.

    Tie­ten­kin uusiu­tu­vien lähie­ner­gioi­den syner­gia­mah­dol­li­siu­det tulee hyö­dyn­tää täysimääräisesti.
    Etä­työl­lä, tal­via­sut­ta­vuu­del­la, maa­ta­lous­naa­pu­rei­den pel­lol­ta­ko­tiin-tuo­tan­nol­la, var­sin­kin rato­jen var­sil­la ja yhtei­sel­lä uusiu­tu­val­la ener­gial­la  “kesä­mök­ki­taa­ja­mat­kin” saa­daan tehok­kaas­ti käyttöön.

    Useim­mi­ten vesi­voi­ma­paik­ka­kun­nil­le on kes­kit­ty­nyt teol­li­suut­ta ja siten myös asu­tus­ta ja pal­ve­lu­ja sekä nii­hin on myös rai­deyh­teys, joten myös rai­tei­den vaa­ti­ma riit­tä­vä säh­kö­vetk­ko ja säh­kön tar­ve ovat sovel­tu­vin osin oiva mahdollisuus.

    Var­sin­kin kesä­kuu­mal­la aurin­ko­säh­kö­pa­nee­lit tuot­tai­si­vat parem­mal­la hyö­ty­suh­teel­la, jos nii­tä jääh­dy­te­tään, joten aurin­ko­läm­pö­pa­nee­lit jääh­dyt­tä­mään ja tuot­ta­maan kesäl­lä kuu­muut­ta käyt­tö­ve­den lämmönvaraajaan.

    Tie­ten­kin aurin­ko­pa­nee­lien tuli­si olla samal­la myös vesi­ka­te, jol­loin myös vesi­kat­teen kaik­ki kus­tam­muk­set voi­daan las­kea aurin­ko­pa­nee­lien hyväksi.

    Val­miil­si läm­mi­tet­tyä vet­tä voi­tai­siin käyt­tää myös kai­kis­sa uusis­sa pesu­ko­neis­sa, säh­köl­lä läm­mi­tet­tä­vän sijaan ja läm­pi­män käyt­tö­ve­den kier­rol­la voi­si hoi­tua myös koko läm­mi­tys, jol­loin riit­tä­vä läm­mön­va­raa­ja varau­tui­si myös maalämmöllä.

    Bio­ener­gi­aa tar­vi­taan myös ener­gia­va­ras­toi­na aina­kin siir­ty­mä­vai­hees­sa kun­nes muut uusiu­tu­vat vie­lä moni­puo­lis­tu­vat ja tule­vat laa­jas­ti kättöön.

    Yhtei­sil­lä pai­kal­li­sil­la ener­gia­rat­kai­suil­la saa­vu­te­taan “valiet­ta­vas­ti­kin” mer­kit­tä­viä sääs­tö­jä han­kin­nois­sa. — Täs­sä vain osa mah­dol­li­suuk­sis­ta ja uusia löy­tyy jota­kuin­kin päivittäin.

  27. Tuu­li­voi­ma-alan toi­mi­ja­na tie­dän, että alal­la kan­na­te­taan tek­no­lo­gia­neut­raa­lia ja mark­ki­naeh­tois­ta kil­pai­lu­tet­tua tuo­tan­to­tu­kea. Se on tuo­tan­to­kus­tan­nus­ten ja rahoi­tuk­sen kan­nal­ta jär­ke­vä vaih­toeh­to. Kil­pai­lu­tuk­sel­la taas este­tään yli­tu­ke­mi­nen ja huo­leh­di­taan, että tuen mää­rä rea­goi jat­kos­sa säh­kön markkinahintaan.

  28. Täsä sopi­mus­va­pa­uus, jota rajoit­ta­vat eräät per­su­tell­tu mää­ryk­set ja sopimukdset.

    Yleen­sä kulut­ta­ja ottaa kiit­nei­hin­tai­sen, tai lähes kiit­neä­hin­tai­sen* säh­kö­ener­gian, kos­ka se on var­mem­maa jayk­sin­ke­tiaem­paa ja jare­aa­li­kai­nen jat­kvua etä­mit­taus aiheut­tai­si kus­tan­nuk­sia, ehkä pie­niä mut­ta silti.

    Ener­giayh­tiö jou­tuu otta­man tämän huo­mioon hinnoittelussaan.

    * päivä/yösähkö tms.

  29. Off topic:

    Kun täs­sä nyt on kuu­laat illat, toi­vot­tavs­ti vie­lä tänään, niin kan­nat­taa het­kek­si siir­tää aja­tuk­sen­sa tai­val­li­siin korkeuksiin.

    Maa­nan­tain Komee­tan ker­hoil­las­sa sih­tee­rim­me Sep­po Lin­na­luo­to ker­toi Mer­ku­riuk­sen näky­vän illal­la n 21 mais­sa hyvin suun­nil­leen luo­tees­sa. Vii­me vii­kol­la se oli kirkkaimmillaan

    Niin­pä sit­ten läh­din hänen suo­si­tuk­ses­taan Vol­siin Marie­fre­din tiel­le eli vähän Koma­kal­liol­le vie­vän Berg­vi­kin tien ris­teyk­ses­tä ete­lää koh­ti. Pysäy­tin auto­ni koh­taan, jos­sa Marie­fre­din huvi­lan mäki näkyi jok­seen­kin luo­teen suun­nas­sa. Ja kun siten kii­ka­ril­la tark­kaan kat­soi, niin kir­kas aurin­gon­vä­ri­nen pis­te näkyi juu­ri pui­den yläpuolella. 

    The­re she blows!!!

    Pal­jain sil­min en oli­si erot­ta­nut, vai­kak Mer­ku­rius on nyt tai­va­na kirk­kaim­pia koh­tei­ta. Loh­dut­tau­dun sil­lä, että itse Koper­ni­kus­kaan ei kos­kaan näh­nyt Merkuriusta.

    Lisäk­si kuu­lui met­säs­tä jout­sen­ten ääniä. Joten ilta oli täy­del­li­nen. Paik­ka oli myös rau­hal­li­nen. Sin­ne ei lii­ken­teen melu kuulunut.

    Pla­nee­tan voi näh­dä koi­li­sel­la tai­vaal­la lähel­lä hori­son­tia sii­nä 10 asteen kor­keu­del­la. Näky­män on olta­va vapaa, met­sä vähn­tään ½ kilo­met­rin pääs­sä. Suo­raan oje­nen­tun käden käm­me­nen leveys on sii­nä 10 astetta.

    Mer­ku­rius näkyy huh­ti­kuun lop­pu­puo­lel­le saak­ka. Kan­nat­taa tar­kis­taa Ursan sivuil­ta https://www.ursa.fi/extra/tahtikartta/ tai https://www.ursa.fi/taivaalla/tahtitaivas-tanaan.html (Huom. Täh­ti­kar­tois­sa län­si on oikel­la eli päin­vas­toin kuin taval­li­sis­sa kartoissa.)

  30. Kyl­lä tun­ti­hin­noi­tel­tu “spot­ti­säh­kö” on aurin­ko­säh­kö­jär­jes­tel­män kans­sa se jär­ke­vin vaih­toeh­to. Säh­köyh­tiö mak­saa myös tuo­te­tus­ta säh­kös­tä tun­ti­hin­noi­tel­lun mark­ki­na­hin­nan. Päi­väl­lä voi myy­dä kal­liil­la ja yöl­lä ostaa hal­val­la takai­sin. Tuo yö/­päi­vä-hin­ta­vaih­te­lu on pal­jon suu­rem­pi kuin kesä/talvi.

    Oste­tus­ta säh­kös­tä jou­tuu kyl­lä mak­sa­maan siir­to­hin­nan ja säh­kö­ve­ron, mut­ta myy­des­sä veroa ei saa takaisin..

  31. Sem­moi­nen jut­tu vie­lä, että näis­sä rat­kai­suis­sa on otet­ta­va huo­mioon kan­sa­lais­ten oikeu­den­ta­ju jo ihan jär­jes­tel­män toi­min­nan­kin kannalta. 

    Jos säh­kön hin­ta tem­poi­lee aivan älyt­tö­mäs­ti, niin kulut­ta­jan tun­ti­hin­taoh­jaus tule lop­pu­maan kun ensim­mäi­set mum­mot mene­vät kon­kurs­siin. Sen jäl­keen hyvää tar­koit­ta­vat polii­ti­kot suit­si­vat tun­ti­hin­noit­te­lun jol­lain type­räl­lä tavalla.

    Ei hom­ma voi toi­mia niin, että oma­ko­ti­ta­loa­su­jal­le tulee­kin 200 euron sijas­ta 1000 euron säh­kö­las­ku, ellei satu seu­raa­maan sil­mä kova­na säh­kön hin­taa. Vaik­ka se ei mei­kä­läi­sel­le tuo­ta ongel­mia, niin vii­meis­tään hata­ris­sa hara­kan­pe­sis­sä asu­vil­la mökin mum­moil­la ja vaa­reil­la ei tule ole­maan har­main­ta aavis­tus­ta­kaan Nordpoolista.

    Sinän­sä hin­nan leik­kaa­mi­nen läm­mi­tys­säh­kö­las­kus­ta ei ole kons­ti eikä mikään. Sehän onnis­tuu vaik­ka­pa kaa­su­toi­mi­sel­la läm­mit­ti­mel­lä, hin­ta 90e, kun kaa­su mak­saa pul­lois­sa noin 17 snt/Kwh eli 170 e/MWh. Sem­moi­nen kan­nat­taa koh­ta hom­ma­ta ihan vain säh­kö­kat­ko­jen varalta.

  32. Jos­sei sit­ten men­nä pakol­li­seen spot-hin­taan. Kehi­tys mum­mo­jen ja mui­den kan­nal­ta kui­ten­kin on, että,sähkölaskun suu­ruus riip­puu miten sähkönsä,hankkii. Jat­kos­sa lie­nee seu­raa­va jär­jes­tys kal­leim­mas­ta tavas­ta hal­vim­paan (tai siis miten pal­jon mak­saa sähköyhtiölle

    - kiin­teä­hin­tai­nen sopimus
    — kiin­teä­hin­tai­nen, mut­ta auto­maat­ti­set ohjauk­set ja säh­köyh­tiöl­lä oikeus ohjata
    — spot-hinta
    — spot- hin­ta ja oikeus ohjata

  33. Tee­mu:
    Kyl­lä tun­ti­hin­noi­tel­tu “spot­ti­säh­kö” on aurin­ko­säh­kö­jär­jes­tel­män kans­sa se jär­ke­vin vaih­toeh­to. Säh­köyh­tiö mak­saa myös tuo­te­tus­ta säh­kös­tä tun­ti­hin­noi­tel­lun mark­ki­na­hin­nan. Päi­väl­lä voi myy­dä kal­liil­la ja yöl­lä ostaa hal­val­la takai­sin. Tuo yö/­päi­vä-hin­ta­vaih­te­lu on pal­jon suu­rem­pi kuin kesä/talvi.

    Oste­tus­ta säh­kös­tä jou­tuu kyl­lä mak­sa­maan siir­to­hin­nan ja säh­kö­ve­ron, mut­ta myy­des­sä veroa ei saa takaisin.. 

    Heti kun pari muu­ta­kin tekee saman, kei­kah­taa säh­kön hin­tae­ro ympä­ri ja päi­vi­sin et saa säh­kös­tä mitään tai jou­dut vie­lä mak­sa­maan, että pää­set sii­tä eroon ja illal­la ja yöl­lä ostat sit­ten kal­liil­la säh­köt telk­ka­rin kat­se­luun ja ruo­an laittoon.

    No, onnek­si sen­tään pesu­ko­neet voi ajas­taa toi­mi­maan hal­van säh­kön aikaan ja mah­dol­li­sen lämminvesivaraajankin.

    Ainoa vika sen jäl­keen kn se, että se naa­pu­rus­ton ainoa aurin­ko­säh­köön inves­toi­ma­ton naa­pu­ri nau­raa kip­pu­ras­sa kun tuhan­sien euro­jen jär­jes­tel­mät tuot­ta­vat nega­tii­vi­sen arvois­ta säh­kö kesäl­lä ja ei mitään talvella.

    Vää­räl­lä het­kel­lä tuo­te­tul­la tehol­la ei ole juu­ri arvoa. Ehkä sil­le vie­lä muo­dos­tuu sitä, mut­ta tois­tai­sek­si näin ei ole käy­nyt. Mitä enem­män aurin­ko­pa­nee­lei­ta asen­ne­taan, sitä kan­nat­ta­vam­mak­si se kek­si­mi­nen tai­tai­si käydä.

  34. Eläm­me tek­no­lo­gi­sen val­lan­ku­mouk­sen aika­kaut­ta ja jokin kau­nis päi­vä tulee ilmoi­tus, että jokin suu­ry­ri­tys on onnis­tu­nut kehit­tä­mään toi­mi­van fuusioreaktorin.

    Yhdys­val­tain puo­lus­tus­voi­mien motii­vi pie­nen fuusio­reak­to­rin kehit­tä­mi­seen on ener­gia-aseet, joi­ta on jo asen­net­tu koe­mie­les­sä lai­vas­ton aluk­siin ja kokeil­tu myös ilma-aluk­sis­sa. Esi­mer­kik­si Yhdys­val­tain ilma­voi­mat kaa­vai­lee asen­ta­van­sa ener­gia-aseet hävit­tä­jä­ko­nei­siin­sa vuo­teen 2030 mennessä.

    Mm. Lock­heed Mar­tin kehit­tää täl­lä het­kel­lä pie­nen auto­tal­lin suu­ruis­ta fuusio­reak­to­ria. Kun tämän koko­luo­kan yri­tyk­set sijoit­ta­vat suu­ria sum­mia fuusio­reak­to­rei­den kehi­tyk­seen, niin on toden­nä­köis­tä, että myös tulok­sia syn­tyy. Aivan kuten ava­ruus­teol­li­suu­des­sa on nähty.

    Ei oli­si ensim­mäi­nen ker­ta, kun sota­teol­li­suu­den tar­peis­ta syn­tyy kek­sin­tö, joka lopul­ta tulee sivii­lien käyttöön.

  35. Rol­le:
    Jos­sei sit­ten men­nä pakol­li­seen spot-hin­taan. Kehi­tys mum­mo­jen ja mui­den kan­nal­ta kui­ten­kin on, että,sähkölaskun suu­ruus riip­puu miten sähkönsä,hankkii. Jat­kos­sa lie­nee seu­raa­va jär­jes­tys kal­leim­mas­ta tavas­ta hal­vim­paan (tai siis miten pal­jon mak­saa sähköyhtiölle
    – kiin­teä­hin­tai­nen sopimus
    – kiin­teä­hin­tai­nen, mut­ta auto­maat­ti­set ohjauk­set ja säh­köyh­tiöl­lä oikeus ohjata
    – spot-hinta
    – spot- hin­ta ja oikeus ohjata 

    Tämä kuu­los­taa samal­ta kuin lai­na­ko­rot: jos halu­aa vält­tää ris­kiä, mak­saa enem­män — mut­ta jos­kus ris­kin vält­tä­mi­nen voi kannattaa.

  36. Kes­kus­ta­lai­set halua­vat pääs­tä puli­vei­vaa­maan ilmas­to­po­li­tiik­kaa pää­mää­rä­nään kan­to­hin­to­jen nos­ta­mi­nen. Sik­si mark­ki­naeh­toi­sia rat­kai­su­ja ei voi hyväksyä.”

    Yksi­tyi­sen läm­pö­lai­tok­sen voi lii­ke­ta­lou­del­li­sen las­kel­man perus­teel­la olla kan­nat­ta­vin­ta polt­taa kivihiiltä.

    Kun­nal­li­sen läm­pö­lai­tok­sen kan­nat­taa useim­mi­ten polt­taa puu­ha­ket­ta sekä tur­vet­ta. Työl­lis­tää lähi­seu­dun ihmi­siä ja palaut­taa rahaa kier­tä­mään omas­sa kunnassa.

    Val­tion tasol­la pitää teh­dä las­kel­mat kan­san­ta­lou­del­li­sin eikä lii­ke­ta­lou­del­li­sin perus­tein. Koti­mai­sen ener­gian sub­ven­toi­mi­nen­kin osoit­tau­tuu erit­täin kan­nat­ta­vak­si. CO2 vel­voit­tei­den lisäk­si kor­va­taan tuon­tie­ner­gi­aa. Suo­men met­sien vuo­sit­tai­ses­ta run­ko­puun kas­vus­ta kol­mas­osa jää hyö­dyn­tä­mät­tä ja hak­kuu­täh­teis­tä / ener­gia­puus­ta val­tao­sa laho­aa metsiin. 

    Vas­ta kun yli­jää­mä­puu­raa­ka-aineel­le kehi­te­tään tuot­ta­vam­paa kuin ener­gia­käyt­töä ja työt­tö­mien mää­rä on alle 75 000 hen­ki­löä, voi­daan koti­mai­sen met­sä­bio­mas­sa ener­gia­käy­tön kan­san­ta­lou­del­li­sen kan­nat­ta­vuu­den jär­ke­vyyt­tä kyseenalaistaa.

  37. R. V.:
    Mark­ki­naeh­toi­suus on siis iha­naa – enkä väi­tä vas­taan. Mik­si siis edus­kun­ta sää­tää lake­ja, jot­ka eivät tätä toteu­ta vaan jokai­nen kan­san­edus­ta­ja ja näi­den muo­dos­ta­ma ryh­mä tyy­tyy vetä­mään kotiin­päin? Sii­nä todel­li­nen kysy­mys, johon Soi­nin­vaa­ra enti­se­nä kan­san­edus­ta­ja­na saat­tai­si tie­tää vastauksen. 

    Ei kai sen tie­tä­mi­seen Soi­nin­vaa­raa tar­vi­ta? Tuo kotiin­päin vetä­mi­nen­hän on luon­nol­li­nen asiain­ti­la eri int­res­si­ryh­mil­lä, kuten puo­lueil­la. Sik­si ne ovat jär­jes­täy­ty­neet puo­lueik­si, että aja­vat oman äänes­tä­jä­kun­tan­sa etua, tai aja­vat jotain tiet­tyä lin­jaa, jol­le ne ovat etsi­neet riit­tä­väs­ti äänestäjäkuntaa.

    Mark­ki­naeh­toi­ses­ti ajat­te­le­via­kin edus­kun­nas­sa on. Jot­kut puo­lu­eet voi­vat sanoa aja­van­sa jopa koko­nais­ku­van kan­nal­ta paras­ta rat­kai­sua ja esit­tää väit­tei­tä tämän sano­man­sa tuek­si ja osa äänes­tä­jis­tä onkin samaa miel­tä, vaik­ka kukaan ei tie­dä, mikä se koko­nais­ku­van kan­nal­ta paras rat­kai­su on. Sit­ten on nii­tä kotiin­päin vetä­jiä, kos­ka ilmei­ses­ti kotiin­päin myös halu­taan vetää.

    Vaan kun poli­tiik­ka­pa ei ole väli­tön meka­nis­mi sen par­haan vaih­toeh­don etsi­mi­seen vaan suo­si­tuim­muu­teen perus­tu­va tapa lait­taa eri vaih­toeh­dot jär­jes­tyk­seen. Sil­lä siis men­nään, min­kä suo­ma­lai­set halua­vat vali­ta edus­kun­taan ja aika näyt­tää, miten Suo­mi niil­lä äänes­te­tyil­lä asen­teil­la sit­ten pär­jää kil­pai­lus­sa mui­den val­tioi­den kanssa.

    Sii­nä mie­les­sä poli­tii­kal­la on kyl­lä mer­ki­tys­tä, että ne val­tiot pär­jää­vät par­hai­ten, jon­ka kan­sa­lai­set älyä­vät äänes­tää edus­kun­tiin­sa ehdok­kaat, jot­ka ovat päte­vim­piä pär­jää­mään maa­il­man­laa­jui­ses­sa kil­pai­lus­sa. Sil­lä tasol­la saat­taa itsea­sias­sa olla tär­ke­ää­kin vetää kotiinpäin.

  38. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Lisää­vät­kö tuet met­sän kasvua?

    Suo­men met­sä­ta­lous­han ei pää­sään­töi­ses­ti toi­mi tukien varas­sa (eikä voi­si­kaan, kun sen pitää pyö­rit­tää Suo­men talout­ta, eikä vain kulut­taa tukiai­sia). Ne tuet joi­ta on mak­set­tu on kai yri­tet­ty koh­dis­taa nime­no­maan met­sän kas­vua lisää­mään (oji­tus, nuor­ten met­sien hoi­to, lan­noi­tus), tai hak­kui­ta lisää­mään (ties­tö).

  39. OS: “Kes­kus­ta­lai­set halua­vat pääs­tä puli­vei­vaa­maan ilmas­to­po­li­tiik­kaa pää­mää­rä­nään kan­to­hin­to­jen nostaminen.”
    Myin v. 1989 män­ty­tuk­kia hin­taan 267 euroa kuu­tiol­ta ja vuon­na 2016 42 euroa kuu­tiol­ta. Täy­tyy kyl­lä tode­ta, että kes­kus­ta­lai­set ovat eri­tyi­sen huo­no­ja täs­sä kan­to­hin­to­jen nos­ta­mi­ses­sa. Pitäi­si antaa ilmas­to­po­li­tiik­ka SAK:n, STTK:n ja Aka­van hoi­toon. Jos­pa sit­ten kan­to­hin­nat­kin alkai­si­vat seu­ra­ta yleis­tä hintakehitystä.

  40. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Lisää­vät­kö tuet met­sän kasvua?

    Ener­gia­puun tuet kyl­lä lisää­vät met­sän arvo­kas­vua, kun se ede­saut­taa tuk­ki­puun kas­vua hait­taa­van ros­ka­puus­ton pois­ta­mis­ta. Puu kyl­lä on koh­ta niin hal­paa, että täl­lä ei ole kan­san­ta­lou­del­lis­ta merkitystä.

  41. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Lisää­vät­kö tuet met­sän kasvua?

    Mitä tukea tarkoitat?

    Har­sin­ta­hak­kuu met­sä­ta­lou­des­ta eroon pää­sy ja mm val­tion MERA met­sä­oh­jel­ma 1960-luvul­la tavoit­te­li­vat nime­no­maan met­sän puun­tuo­tan­non lisää­mis­tä. Vuo­sit­tai­nen kas­vu on 50 vuo­des­sa tuplaan­tu­nut nykyi­sel­le yli 100 milj m3/v tasol­le mm oji­tus­ten ansios­ta. “Tuki” on suu­rel­ta osin ollut neu­von­ta­jär­jes­tel­män raken­ta­mis­ta ja ylläpitoa.

    Tai­mi­kon hoi­toon yllyt­tä­mi­nen ei vält­tä­mät­tä lisää puu­ai­nek­sen koko­nais­kas­vua, mut­ta arvok­kai­den puu­la­jien järeän run­gon osuut­ta se lisää oleel­li­ses­ti tulevaisuudessa.

    Jo oji­tet­tu­jen soi­den kun­nos­tuso­ji­tuk­sis­ta huo­leh­ti­mi­nen taa­tus­ti lisää puun kas­vua. Val­tio­ta­son on myös syy­tä huo­leh­tia kuusen maan­nouse­ma­sie­nen leviä­mi­sen hil­lit­se­mi­ses­tä. Nykyi­sel­lä hir­vi­kan­nal­la vaih­toeh­to­ja kuusen kas­va­tuk­sel­le ei ole. 

    Met­säe­ner­gi­aan liit­ty­vät tuet saa­vat mones­ti nuor­ten met­sien hak­kuun tuot­ta­maan met­sä­no­mis­ta­jal­le edes +- nol­la tulok­sen tap­pion sijas­ta. Tap­piol­la työ saat­tai­si jää­dä koko­naan hoitamatta.

    Ker­ral­laan pin­nal­la on yksi asia. Ei niin kau­an sit­ten bio­di­ver­si­teet­ti ajoi kai­ken edel­le. Nyt halu­taan teh­dä met­sä­po­li­tiik­kaa met­sien hii­len­si­don­ta­ky­vyn maksimoimiseksi.
    Tili teh­dään edel­leen järeäl­lä saha­tuk­ki­puul­la. Ener­gia­puu työl­lis­tää ja kor­vaa fos­sii­lis­ta energiaa.

    1. Kysy­myk­se­ni lisää­vät­kö tuet met­sän­kas­vua liit­tyi väit­tee­seen, että ener­gia­tu­ki joten­kin lisäi­si puu­ta markkinoilla.Yritin väit­tää, että jos tar­jon­ta vakio, nos­ta­vat vain hintaa.

  42. Sepi:
    Kat­so­kaa nyt tätä sil­mil­lä, eikä uskon­nol­la ja kli­kat­kaa vasem­mal­ta “all sources” ja viik­ko 16
    https://www.energy-charts.de/energy.htm

    Ele­tään huh­ti­kuun puo­li­vä­liä ja Sak­sas­sa on n. 40GW tuu­li ja 40GW kapa­si­teet­tia. 12–13.4. Aika­na tuo­tan­to on ollut yhteen­sä n. 400GWh.

    Se on sää­lit­tä­vän pie­ni osa Sak­san koko kulu­tuk­ses­ta, eikä edes uusiu­tu­vien kapa­si­tee­tin nelin­ker­tais­ta­mi­nen riit­täi­si pois­ta­maan hiil­tä verkosta. 

    Sak­san osal­ta on toki myös muis­tet­ta­va, että Sak­sa läm­pi­ää pää­osin maa­kaa­sul­la. Kun on kyl­mää, kään­ne­tään vaan kaa­su­läm­mit­ti­meen lisää teho­ja. Suo­mes­sa on aika lail­la eri tilan­ne, suu­rin osa läm­mi­tyk­ses­tä on tapah­tuu säh­köl­lä, joko suo­ral­la säh­kö­läm­mi­tyk­sel­lä tai epä­suo­ras­ti (ilma­läm­pö­pump­pu tai maalämpöpumppu).

  43. Jout­sen:
    Eläm­me tek­no­lo­gi­sen val­lan­ku­mouk­sen aika­kaut­ta ja jokin kau­nis päi­vä tulee ilmoi­tus, että jokin suu­ry­ri­tys on onnis­tu­nut kehit­tä­mään toi­mi­van fuusioreaktorin.

    Yhdys­val­tain puo­lus­tus­voi­mien motii­vi pie­nen fuusio­reak­to­rin kehit­tä­mi­seen on ener­gia-aseet, joi­ta on jo asen­net­tu koe­mie­les­sä lai­vas­ton aluk­siin ja kokeil­tu myös ilma-aluk­sis­sa. Esi­mer­kik­si Yhdys­val­tain ilma­voi­mat kaa­vai­lee asen­ta­van­sa ener­gia-aseet hävit­tä­jä­ko­nei­siin­sa vuo­teen 2030 mennessä.

    Mm. Lock­heed Mar­tin kehit­tää täl­lä het­kel­lä pie­nen auto­tal­lin suu­ruis­ta fuusio­reak­to­ria. Kun tämän koko­luo­kan yri­tyk­set sijoit­ta­vat suu­ria sum­mia fuusio­reak­to­rei­den kehi­tyk­seen, niin on toden­nä­köis­tä, että myös tulok­sia syn­tyy. Aivan kuten ava­ruus­teol­li­suu­des­sa on nähty.

    Ei oli­si ensim­mäi­nen ker­ta, kun sota­teol­li­suu­den tar­peis­ta syn­tyy kek­sin­tö, joka lopul­ta tulee sivii­lien käyttöön.

    Tämä­hän on kiehtovaa.Saisipa kuul­la asias­ta enemmän.

    Ainoa. mitäö­musiatn amer­kii­lai­ses­ta fuu­io­ener­gio­as­ta oli Kes­ki­sen teo­reet­ti­sen mek­naii­kan luen­noil­ta syk­syl­lä 1973: ” Sii­nä kol­man­ne kon­ja­kin jäl­ken var­mis­tui, etei­vät he asia­sa ole yhtään eden­neet.” Mui­sitn­va­rai­ses­ti. Luim­me tie­ten­kin oheis­lu­ke­mis­to­na Feynmania.

    Meil­lä on joka päi­vä aivan sil­miem­me edes­sä Helios-tyyp­pi­nen fuusio­voi­ma­la. Omi­nais­te­ho 0,272 w/m3. 60 m² asun­non koko­nais­te­ho oli­si n.40 W.

  44. Kun­ta­lii­tos­kun­ta­lai­nen:

    Val­tion tasol­la pitää teh­dä las­kel­mat kan­san­ta­lou­del­li­sin eikä lii­ke­ta­lou­del­li­sin perus­tein. Koti­mai­sen ener­gian sub­ven­toi­mi­nen­kin osoit­tau­tuu erit­täin kannattavaksi. 

    Onko täs­sä sama argu­ment­ti kuin LUKE:n tut­ki­jal­la, joka tote­si YLEn haas­tat­te­lus­sa, että maa­ta­lous­tuet ovat OK, kos­ka nii­tä ei mak­sa kulut­ta­ja vaan veronmaksaja.……

  45. Mark­ki­na­me­ka­nis­mien edis­tä­mi­sek­si mata­lim­mal­la roik­ku­vat hedel­mät ovat:

    1. Edel­lyt­tää jokai­sel­ta Suo­men mark­ki­noil­la toi­mi­val­ta säh­kön­myy­jäl­tä osa­na tuo­te­va­li­koi­maa myös tun­ti­koh­tai­sen pörs­si­säh­kön hin­taan perus­tu­vaa tuo­tet­ta, jos­sa yhtiön pro­vi­sio on kiin­teä euro­mää­rä myy­tyä ener­giayk­sik­köä koh­den. Kulut­ta­jal­ta ei edel­ly­te­tä mitään.

    2. Edel­lyt­tää Fingri­diä saat­ta­maan inter­ne­tiin pörs­si­säh­kön hin­nat veloi­tuk­set­ta vapaas­ti saa­ta­vil­le kone­luet­ta­vas­sa muodossa.

    Ykkös­koh­dan tar­koi­tus on hin­to­jen help­po ver­tail­ta­vuus (vs. Euri­bor-sidon­nai­set lai­nat) ja tun­ti­koh­tai­seen las­ku­tuk­seen siir­ty­mi­sen kyn­nyk­sen madaltaminen. 

    Kak­kos­koh­ta joh­taa sii­hen että ensin kai­ken­maa­il­man pel­le­pe­lot­to­mat raken­ta­vat talo/töpselikohtaisia opti­moin­ti­ve­kot­ti­mi­aan, ja vuo­si­kym­me­nen pääs­tä kun sama poruk­ka on ene­ne­väs­ti työ­elä­mäs­sä, koko sys­tee­mi on übe­ri­soi­tu ja kus­tan­nuk­set mur­to-osa nykyisestä.

    Täs­sä ske­naa­rios­sa asiat ete­ne­vät omal­la pai­nol­laan eikä kenel­tä­kään edel­ly­te­tä eri­tyis­tä aktii­vi­suut­ta. Lais­kuu­teen tai­pu­vai­set pien­ku­lut­ta­jat (kuten minä) teke­vät edel­leen kiin­teä­hin­tai­sia sop­pa­rei­ta kun­nes samaan tuot­tee­seen änke­vät säh­kö­läm­mit­tä­jät nos­ta­vat hin­to­ja kun­nes ärsy­tys­kyn­nys ylit­tyy. Pidem­mäl­lä täh­täi­mel­lä pörs­si­säh­köön siir­ty­vät vähi­tel­len kaik­ki joil­le asial­la on rahal­lis­ta käy­tän­nön merkitystä.

    Isom­pi ja vai­keam­pi jut­tu on kapa­si­teet­ti­poh­jai­seen säh­kön­siir­toon siir­ty­mi­nen, mut­ta se oli­si poliit­ti­ses­ti hel­pom­paa jos oli­si pal­jon sii­tä hyö­ty­viä läm­mit­tä­jiä. Esi­mer­kik­si puun ja vai­van kor­vaa­mi­nen auto­maat­ti­ses­ti yön (lähes)ilmaissähköllä oli­si aika hyvä porkkana.

  46. Sepi: Vää­räl­lä het­kel­lä tuo­te­tul­la tehol­la ei ole juu­ri arvoa. Ehkä sil­le vie­lä muo­dos­tuu sitä, mut­ta tois­tai­sek­si näin ei ole käy­nyt. Mitä enem­män aurin­ko­pa­nee­lei­ta asen­ne­taan, sitä kan­nat­ta­vam­mak­si se kek­si­mi­nen tai­tai­si käydä.

    Sveit­si­läi­set ovat jo kek­si­neet. Pump­paa­vat ydin­voi­ma­loi­den yli­jää­mä­säh­köä käyt­täen ylem­pä­nä ole­viin patoal­tai­siin vet­tä, jota käyt­tä­vät tasaa­maan kulutuspiikkejä.
    http://www.axpo.com/axpo/ch/en/about-us/production-facilities/hydro-energy.html

    Suo­mes­sa on kol­mi­sen mil­joo­naa moot­to­ria­jo­neu­voa, jois­ta jokai­ses­sa on akku ja jois­ta moni täl­lä­kin het­kel­lä sei­soo toi­met­to­ma­na säh­kö­tol­pan vie­res­sä. Jo esi­mer­kik­si sito­mal­la auto­jen romu­tus­palk­kio vähin­tään­kin ladat­ta­van hybri­din han­kin­taan saa­tai­siin mer­kit­tä­vä mää­rä jous­ta­vaa varastointikapasiteettia.

    Luon­to puo­les­taan on kek­si­nyt säi­löä kemial­lis­ta ener­gi­aa vuo­si­mil­joo­nik­si maa­han. Käy­täm­me sitä taas lop­pu­vuo­den, kun Suo­mes­sa ehdim­me jo kulut­taa tämän vuo­den resurs­sit vuo­den vajaan nel­jän ensim­mäi­sen kuu­kau­den aikana.

  47. Taas off topic.

    Käteen oli tar­tun­tu dc-levy 50-luvun hit­te­jä. Muka­vaa nos­tal­gi­aa viat­to­muu­den ajoilta.

    Vii­mek­si kor­viin jäi soi­maan Eeme­lin ajan­koh­tais­tet­tu, ja hä vain ajan­koh­tai­sem­pi ver­sio “Rova­nie­men mark­ki­nois­ta”. Nyt jät­kil­lä ei ollut repus­saan kul­taa vaan uraania!

    Pääl­tä uraa­ni on pel­kää moskaa,
    jot­kut pöl­jät sii­tä rahaa tar­jo­aa niin kun roskaa…”

  48. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Lisää­vät­kö tuet met­sän kasvua?

    Riip­puu mil­lais­ta met­sää halu­aa kas­va­taa, risuk­koa vai tuk­ki­met­sää — nimim. van­ha rai­vaus­sa­haan käyttäjä.

  49. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Yri­tin väit­tää, että jos tar­jon­ta vakio, nos­ta­vat vain hintaa.

    Niin no täs­sä­hän vie­lä se puo­li, että riip­puu mihin asi­aan tuki koh­dis­tuu — ei ole miten­kään sel­vää että risu­jen kerää­mi­nen met­säs­tä ener­giak­si lisäi­si met­sän kas­vua, kos­ka ravin­toai­neet pois­tu­vat täl­löin luon­non nor­maa­lis­ta kierrosta.

    Aina­kin jos­kus kun itse met­sää hoi­din näin sanot­tiin, en tie­dä onko käsi­tyk­set muut­tu­neet nyt kun risu­jen kerää­mi­nen on muodikasta.

    Tääl­lä on jotain aiheesta:
    http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2012/mwp240_2_2.2.pdf

    Sivul­la 53 esi­te­tään huol­ta täs­tä aiheesta.

  50. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kysy­myk­se­ni lisää­vät­kö tuet met­sän­kas­vua liit­tyi väit­tee­seen, että ener­gia­tu­ki joten­kin lisäi­si puu­ta markkinoilla.Yritin väit­tää, että jos tar­jon­ta vakio, nos­ta­vat vain hintaa.

    Kai voi aja­tel­la niin, että tuki puun ener­gia­käy­töl­le mah­dol­lis­taa kor­keam­man hin­nan, ja tämä kan­nus­taa met­sä­no­mis­ta­jia par­tu­roi­maan vii­mei­set­kin sääs­te­tyt län­tit. Lisäk­si kan­not­kin kai­ve­taan maas­ta, ja risut kerä­tään pol­tet­ta­vak­si sekä hak­kuu­au­keil­ta että pys­tys­tä siel­lä mis­sä nii­tä on (koron­nei­den hin­to­jen vuok­si). Eli puu­mää­rä voi näis­tä syis­tä lisään­tyä mark­ki­noil­la. Tar­jon­ta ei siis ole vakio, vaan met­siä par­tu­roi­daan aiem­paa enem­män ja tar­kem­min. Met­siä myös kas­va­te­taan tar­kem­min, ainoas­taan tuk­kia ja biotalouspuuta.

  51. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kysy­myk­se­ni lisää­vät­kö tuet met­sän­kas­vua liit­tyi väit­tee­seen, että ener­gia­tu­ki joten­kin lisäi­si puu­ta markkinoilla.Yritin väit­tää, että jos tar­jon­ta vakio, nos­ta­vat vain hintaa.

    Usein esi­tät (+Var­tiai­nen) työ­voi­man tar­jon­taa lisää­vien poli­tiik­ka­toi­mien lisää­vän työ­voi­man kysyntää.

    Voi­nee olet­taa myös puun tar­jon­taa lisää­vien toi­mien lisää­vän puun kysyn­tää. Kun kol­mas­osa vuo­si­kas­vus­ta jää sääs­töön, niin pel­käs­tään osto­toi­men akti­voi­tu­mi­nen lisäi­si tar­jon­taa. Toi­mi­vaan ties­töön panos­ta­mi­nen, met­sä­ti­lo­jen suku­pol­ven vaih­dok­sen huo­jen­ta­mi­nen, oji­tus, lan­noi­tus, jalos­te­tun vil­je­ly­ma­te­ri­aa­lin käyt­tö lisää­vät tar­jon­taa ja puus­ton kasvua.

    Kep­pi­me­ne­tel­mä­nä tar­jo­tut lisä vero­ra­si­tuk­set luo­vat puun kan­to­hin­nal­le vain nousupaineita.

  52. Juho Laa­tu: Suo­men met­sä­ta­lous­han ei pää­sään­töi­ses­ti toi­mi tukien varas­sa (eikä voi­si­kaan, kun sen pitää pyö­rit­tää Suo­men talout­ta, eikä vain kulut­taa tukiai­sia). Ne tuet joi­ta on mak­set­tu on kai yri­tet­ty koh­dis­taa nime­no­maan met­sän kas­vua lisää­mään (oji­tus, nuor­ten met­sien hoi­to, lan­noi­tus), tai hak­kui­ta lisää­mään (ties­tö).

    Ei ole sel­lais­ta toi­men­pi­det­tä suo­ma­lai­ses­sa met­sä­ta­lou­des­sa, johon ei mak­se­ta jota­kin tukea.

    Lisäk­si on ole­mas­sa ihan tut­kit­tua­kin tie­toa, että esi­mer­kik­si met­sä­oji­tuk­ses­ta val­tao­sa on teh­ty täy­sin tur­haan. Rahaa on kyl­lä pala­nut mil­joo­nia ja miljoonia.

  53. Kana­hauk­ka: Ei ole sel­lais­ta toi­men­pi­det­tä suo­ma­lai­ses­sa met­sä­ta­lou­des­sa, johon ei mak­se­ta jota­kin tukea.

    Lap­si­li­siä ovat var­maan­kin kaik­ki saa­neet. Muu­ten en pidä met­sä­alaa eri­tyi­sen tuet­tu­na, sil­lä sen tuot­ta­mat tulot tie­ten­kin ylit­tä­vät sel­väs­ti tuet (vrt. esim. tuu­li­voi­ma, jos­sa tilan­ne on tasai­sem­pi). Muis­ta että met­sä on yksi Suo­men talou­den tuki­ja­lois­ta, joten kyl­lä se tuot­taa enem­män kuin kulut­taa (tukia). Pal­jon tukia on jaet­tu, mut­ta on siis mah­dol­lis­ta, että yhteis­kun­ta on saa­nut nuo tuet (rahal­li­ses­ti, ei luon­toar­voi­na) takai­sin kiih­ty­neen met­sä­ta­lou­den tuo­tok­si­na, aivan suun­ni­tel­mien­sa mukaan.

    Lisäk­si on ole­mas­sa ihan tut­kit­tua­kin tie­toa, että esi­mer­kik­si met­sä­oji­tuk­ses­ta val­tao­sa on teh­ty täy­sin tur­haan. Rahaa on kyl­lä pala­nut mil­joo­nia ja miljoonia.

    Osa var­mas­ti, mut­ta val­tao­sa kuu­los­taa pal­jol­ta. Rahaa on tie­ten­kin myös tul­lut mil­joo­nia (ja luon­toar­vo­ja kadon­nut vai­keam­min mää­ri­tel­tä­vä määrä).

  54. Mark­ku af Heur­lin: Tämä­hän on kiehtovaa.Saisipa kuul­la asias­ta enemmän. 

    Lock­heed-Mar­ti­nin jut­tu on hyvin toden­nä­köi­ses­ti puh­das­ta pup­pua. Se ei ole jul­kais­sut suun­nil­leen yhtään mitään sen reak­to­rin­sa toi­min­ta­pe­ri­aat­teis­ta, eikä eten­kään sii­tä, miten on rat­kais­sut neut­ro­ni­sä­tei­lyyn liit­ty­vät ongel­mat, jois­ta siis nykyi­sis­sä perin­tei­sis­sä fuusio­koe­lait­teis­sa ei edes tar­vit­se juu­ri­kaan välit­tää, kun fuusio­te­hot ovat niin pieniä.

    Meil­lä on joka päi­vä aivan sil­miem­me edes­sä Helios-tyyp­pi­nen fuusio­voi­ma­la. Omi­nais­te­ho 0,272 w/m3. 60 m² asun­non koko­nais­te­ho oli­si n.40 W. 

    Jep, aurin­gon ener­gia­ti­heys on huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­pi kuin vaik­ka­pa ihmisen.

  55. Koti-isä:
    Suo­mes­sa on kol­mi­sen mil­joo­naa moot­to­ria­jo­neu­voa, jois­ta jokai­ses­sa on akku ja jois­ta moni täl­lä­kin het­kel­lä sei­soo toi­met­to­ma­na säh­kö­tol­pan vie­res­sä. Jo esi­mer­kik­si sito­mal­la auto­jen romu­tus­palk­kio vähin­tään­kin ladat­ta­van hybri­din han­kin­taan saa­tai­siin mer­kit­tä­vä mää­rä jous­ta­vaa varastointikapasiteettia. 

    Näi­den auto­jen akkui­hin säh­kön varas­toin­ti-ideoi­den ongel­ma on sii­nä, että niis­sä ei ote­ta huo­mioon sitä, että lataa­mi­nen ja pur­ka­mi­nen kulut­ta­vat akkua. Vaik­ka­pa nor­maa­li lyi­jy­ak­ku kes­tää pari sataa sykliä. Jos sel­lai­seen varat­tai­siin vaik­ka­pa 1kWh säh­köä ja akun hin­ta on (hatus­ta) 50 euroa, niin pelk­kä akun kus­tan­nus täs­sä tou­hus­sa oli­si 200:n sadan syklin kes­tol­la 25 senttiä/kWh.

    Hybri­dien litiu­ma­kut lie­ne­vät jos­sain mää­rin kes­tä­väm­piä, mut­ta vas­taa­vas­ti sit­ten myös kal­liim­pia. Tou­hu ei siis ole talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa. Ehkä se, mitä kan­nat­taa teh­dä, on lada­ta sähköauton/hybridin ajoon tar­vit­ta­vat akut sil­loin, kun säh­kö on hal­vim­mil­laan. Pel­käs­tään tämä voi jo tasoit­taa kulu­tus­piik­ke­jä sii­nä vai­hees­sa, kun tuol­lai­set autot yleistyvät.

  56. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kysy­myk­se­ni lisää­vät­kö tuet met­sän­kas­vua liit­tyi väit­tee­seen, että ener­gia­tu­ki joten­kin lisäi­si puu­ta markkinoilla.Yritin väit­tää, että jos tar­jon­ta vakio, nos­ta­vat vain hintaa.

    Ener­gia­puul­le ei ole vaih­toeh­tois­ta käyt­töä, joten se jää met­sään, jos sen kor­juu ei kannata.Nykyinen tuki on ollut sen ver­ran vähäis­tä, että sen tur­vin se voi­daan kor­ja­ta ja kul­jet­taa käyt­tö­pai­kal­le. Kan­to­hin­ta on ollut nimellinen.

    Muut tähä­nas­ti­set met­sä­ta­lou­den tuet ovat kyl­lä olleet puun­tuo­tan­toa eli siis tar­jon­taa vah­vis­ta­via. Näin nii­den vai­ku­tus on ollut kan­to­hin­taa alen­ta­va. Sen sijaan eri­lai­set met­sien suo­je­lu­toi­men­pi­teet vähen­tä­vät puun tar­jon­taa ja siten nos­ta­vat kantohintaa.

  57. Mark­ki­noil­la muu­ten on tai­pu­mus tar­jo­ta rat­kai­sui­ta näi­hin hin­noit­te­luon­gel­miin. Nii­tä kut­su­taan kan­san­kie­les­sä nimel­lä “joh­dan­nai­nen” ja se on itsea­sias­sa ollut pit­kään se nor­maa­lein tapa ostaa säh­köä ihmi­sil­le. Sovi­taan kiin­teä hin­ta seu­raa­vak­si vuo­dek­si tai parik­si ja sil­lä mennään.

    Itse en oikein ymmär­rä mik­si lop­pu­käyt­tä­jiä pitäi­si pakot­taa sii­hen spot-hin­taan. Kaik­ki fir­mat kui­ten­kin läh­tö­koh­tai­ses­ti suo­jaa­vat jon­kin ver­ran posi­tioi­taan joh­dan­nai­sil­la. Mik­si me kulut­ta­jat emme sai­si suo­ja­ta? Se hin­ta­vaih­te­lun ris­ki ei katoa joh­dan­nai­sil­la min­ne­kään, sen kan­ta­ja on vain joku muu kuin se itse lop­pu­ku­lut­ta­ja. Jos pako­tam­me ihmi­set spot-säh­köön ja uusiu­tu­vat aiheut­ta­vat rajua hin­ta­hei­lah­te­lua, pako­tam­me kaik­ki pelaa­maan ihmeel­lis­tä kei­no­te­kois­ta säh­kön­hin­tas­pe­ku­laa­tio­pe­liä. Tämä on aivan val­ta­vaa aivo­ka­pa­si­tee­tin tuh­laus­ta kun suo­ma­lai­set alka­vat vah­da­ta säh­kö­pörs­sin hin­taa ja koti­nik­ka­rit koo­daa­vat high-frequency-säh­köt­ra­ding algo­rit­me­jä sääs­tääk­seen rahaa.

    Vaik­ka sal­li­sim­me nykyi­sen­kal­tai­set “joh­dan­nais­dii­lit”, niin hin­ta­vaih­te­lun kas­vaes­sa kiin­teä­hin­tais­ten säh­kö­sop­pa­rei­den hin­tae­ro spot­ti­säh­köön tulee kas­va­maan kun ris­kiä hin­ta­hei­lun­nas­ta pitää “myy­dä” enem­män rahoi­tus­mark­ki­noil­le. Tämä kan­nus­taa spo­tin käyt­töön kaik­kia. Eni­ten kui­ten­kin nii­tä, joil­le spot-säh­kön käy­tös­tä ja sii­tä mark­ki­nan vah­taa­mi­ses­ta on vähi­ten hait­taa ja joil­le hyö­ty on kovin.

    Voin hyvin uskoa, että joku täy­sin robo­ti­soi­tu teol­li­suus­lai­tos voi sul­kea itses­tään tiet­ty­jä osia het­kel­li­ses­ti kun sen algo­rit­mi kat­soo sen kan­nat­ta­vak­si. Tämä ker­ta­laa­kis­ta megawat­te­ja säh­kö­ver­kos­ta pudot­ta­va sää­tö on kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti pal­jon hel­pom­pi ja hal­vem­pi toteut­taa kuin se, että jokai­nen pih­ti­pu­taan mum­mo alkaa ram­pa­ta säh­kö­mit­ta­ril­la ja päi­vit­tä­mään fingri­din net­ti­si­vul­ta hintatietoja.

    Asias­ta on oikeas­taan aivan tur­ha edes kes­kus­tel­la, kos­ka mark­ki­nat hoi­ta­vat tämän­kal­tai­sen hin­noit­te­luon­gel­man niin hel­pos­ti pois, että jaa­rit­te­lu on tur­haa aivo­ka­pa­si­tee­tin rukkaamista.

    Tär­kein asia mitä pitäi­si teh­dä on työn­tää fos­sii­li­sil­la tuo­tet­tu säh­kö mar­gi­naa­liin. Sak­sas­sa jopa ydin­voi­maa jous­taa tehois­sa ennen­kuin rus­ko­hii­len polt­to puto­aa alle 7GW teho­ta­sol­le, joten ilmei­ses­ti mitään kii­ret­tä CO2 pääs­tö­jen vähen­nyk­seen ei maa­il­mas­sa ole.

  58. Pet­te­ri: Sak­san osal­ta on toki myös muis­tet­ta­va, että Sak­sa läm­pi­ää pää­osin maa­kaa­sul­la. Kun on kyl­mää, kään­ne­tään vaan kaa­su­läm­mit­ti­meen lisää teho­ja. Suo­mes­sa on aika lail­la eri tilan­ne, suu­rin osa läm­mi­tyk­ses­tä on tapah­tuu säh­köl­lä, joko suo­ral­la säh­kö­läm­mi­tyk­sel­lä tai epä­suo­ras­ti (ilma­läm­pö­pump­pu tai maalämpöpumppu).

    Tuo­ta en tien­nyt­kään. Minul­la oli pinei yllä­tys käy­dä Nordr­hein-Wsr­fa­le­nis­sa maa­ilais­ky­läs­sä sijait­se­val­la maa­kaa­sun maas­ta­pump­pau­a­se­mal­la. Pie­nii mää­rä, mut­ta kuitenkin…

  59. Mar­ko Hami­lo:
    En kyl­lä ole var­ma, asen­net­tai­siin­ko aurin­ko­säh­köä mark­ki­naeh­toi­ses­ti min­ne­kään, mis­sä on säh­kö­verk­ko, vie­lä pit­kään aikaan. 

    Ohhoh! Nyt tie­de­toi­mit­ta­ja levit­tää kyl­lä ihan esi­his­to­rial­lis­ta (aina­kin kol­me vuot­ta van­haa) tie­toa. On tot­ta, ettei aurin­ko­voi­ma vie­lä­kään ole useim­mis­sa pai­kois­sa kan­nat­ta­vaa ilman tukiai­sia, mut­ta on nii­tä poik­keuk­sia­kin jo sen ver­ran, että sau­maa on maa­il­man­laa­jui­ses­ti kym­me­nien mil­jar­dien euro­jen inves­toin­neil­le. Ne itse asias­sa ovat­kin käyn­nis­ty­mäs­sä nopeas­ti. Ja samal­la siir­ty­mäs­sä siel­tä, mis­sä on tukiai­sia sin­ne, mis­sä on kau­pal­lis­ta potentiaalia.

    Mis­sä sitä poten­ti­aa­lia sit­ten on? Ensin­nä­kin siel­lä, mis­sä aurin­ko pais­taa kirk­kaas­ti ympä­ri vuo­den jok­seen­kin joka päi­vä. Toi­sek­si siel­lä, mis­sä säh­köä tar­vi­taan eni­ten juu­ri sil­loin kun aurin­ko pais­taa. Kol­man­nek­si siel­lä, mis­sä joko kulu­tus­ta tai muu­ta tuo­tan­toa voi sää­tää niin edul­li­ses­ti, että aurin­koi­sen ajan säh­kö on ihan mark­ki­naeh­toi­ses­ti­kin mel­kein yhtä arvo­kas­ta kuin pimeän ajan säh­kö. Nel­jän­nek­si siel­lä, mis­sä kil­pai­le­va säh­kön­tuo­tan­to on ver­ra­ten kal­lis­ta esi­mer­kik­si polt­toai­nei­den kul­je­tus­kus­tan­nus­ten vuok­si tai sik­si, että polt­to­voi­ma­loi­den tar­vit­se­ma vesi on kal­lis­ta tai sik­si, ettei kysyn­tä rii­tä kuin ver­ra­ten pie­niin lai­tok­siin, jois­sa yksik­kö­hin­ta jää kor­keak­si. Vii­den­nek­si siel­lä, mis­sä lähel­lä kulu­tus­ta tuo­te­tul­la aurin­ko­säh­köl­lä voi­daan vält­tää kal­lii­ta lisäin­ves­toin­te­ja säh­kö­ver­kon vahvistamiseen.

    Kaik­kien vii­den teki­jän ei tar­vit­se olla voi­mas­sa, jot­ta aurin­ko­säh­kö kan­nat­tai­si nyky­tek­no­lo­gial­la mark­ki­naeh­toi­ses­ti. Mut­ta mitä useam­pi on voi­mas­sa, sitä toden­nä­köi­sem­min aurin­ko­voi­ma kannattaa.

    Maa­il­mas­sa on esi­mer­kik­si nyt jo kym­me­niä mil­joo­nia sel­lai­sia kuu­mien mai­den raken­nuk­sia, joi­den katoil­le kan­nat­taa asen­taa panee­lit tuot­ta­maan osa raken­nus­ten tar­vit­se­mas­ta säh­kös­tä, eri­tyi­ses­ti ilmas­toin­tia var­ten. Vii­len­tä­mi­seen kun säh­köä tar­vi­taan run­saas­ti juu­ri sil­loin kun aurin­ko­pa­nee­li sitä tuot­taa. (Vie­lä parem­min kan­nat­taa usein käyt­tö­ve­den läm­mit­tä­mi­nen aurin­ko­ke­räi­mil­lä, mut­ta se on oma tarinansa.)

    Ja siel­lä mis­sä vesi­voi­man tai maa­kaa­sun osuus säh­kön­tuo­tan­nos­ta on suu­ri, sää­tä­mi­nen on usein teh­tä­vis­sä niin edul­li­ses­ti, että mark­ki­naeh­toi­nen rat­kai­su oli­si jo nyt aurin­ko­säh­köä päi­väl­lä ja vesi­voi­maa tai kaa­su­voi­maa yöllä.

    Nykyi­nen hal­pa kaa­su ja öljy ei suin­kaan tar­koi­ta sitä, ettei aurin­ko­voi­ma enää kan­na­ta. Usein todel­li­nen kil­pai­lu­ti­lan­ne on se, raken­ne­taan­ko kivi­hii­li­voi­ma­la vai­ko sel­lai­nen hybri­di, jos­sa on aurin­koe­ner­gi­aa päi­väl­lä ja kaa­sua tai öljyä yöl­lä. Täl­lai­ses­sa ase­tel­mas­sa voi hyvin­kin olla, että esi­mer­kik­si hal­vem­pi maa­kaa­su paran­taa aurin­koe­ner­gian kilpailukykyä.

    Sii­nä Hami­lo on oikeas­sa, että aurin­koe­ner­gial­la on pal­jon poten­ti­aa­lia siel­lä, mis­sä säh­kö­verk­ko­ja ei ole. Suo­ma­lai­set kesä­mö­kit saa­ris­tos­sa ja veneet ovat somia esi­merk­ke­jä, mut­ta glo­baa­lis­ti kiin­nos­ta­vim­mat mah­dol­li­suu­det ovat köy­hien mai­den maa­seu­dul­la, oli­pa sit­ten kyse koti­ta­louk­sis­ta, kän­ny­verk­ko­jen tukia­se­mis­ta tai vaik­ka­pa kaivoksista.

    Jätän tukia­se­mat ja kai­vok­set toi­seen ker­taan ja kir­joi­tan nyt koti­ta­louk­sis­ta. Maa­il­man köy­him­mäl­lä mil­jar­dil­la ihmi­sel­lä ei yleen­sä ole varaa sel­lai­siin säh­kö­mää­riin, joil­la voi­tai­siin keit­tää ruo­kaa tai jääh­dyt­tää asun­to­ja. Köy­him­pien kulu­tus­mää­rät jää­vät usein niin pie­nik­si, ettei säh­kö­joh­to­ja kan­na­ta vetää maa­seu­dun mata­liin majoi­hin. Mut­ta köy­hil­lä­kin on yleen­sä varaa nii­hin pie­niin säh­kö­mää­riin, joil­la led-lamp­puun saa illak­si valon ja joil­la kän­ny­kän saa ladat­tua. Ja näi­den pien­ten säh­kö­mää­rien tuot­ta­mi­seen hal­vin tapa on yleen­sä panee­li katol­la, vähän niin kuin kym­me­nil­lä tuhan­sil­la suo­ma­lai­sil­la mökeillä.

    Tämä on vain yksi pie­ni nurk­ka maa­il­man ener­gia­bis­nek­ses­tä, mut­ta on se sil­ti mil­jar­di­luo­kan markkinarako.

  60. JaSa:
    Nykyi­nen hal­pa kaa­su ja öljy ei suin­kaan tar­koi­ta sitä, ettei aurin­ko­voi­ma enää kan­na­ta. Usein todel­li­nen kil­pai­lu­ti­lan­ne on se, raken­ne­taan­ko kivi­hii­li­voi­ma­la vai­ko sel­lai­nen hybri­di, jos­sa on aurin­koe­ner­gi­aa päi­väl­lä ja kaa­sua tai öljyä yöl­lä. Täl­lai­ses­sa ase­tel­mas­sa voi hyvin­kin olla, että esi­mer­kik­si hal­vem­pi maa­kaa­su paran­taa aurin­koe­ner­gian kilpailukykyä.

    Wärt­si­lä­kin on havain­nut poten­ti­aa­li­sen mark­ki­nan täs­sä eli hybri­di­voi­ma­las­sa jos­sa Wärt­si­län die­sel­voi­ma­lal­la tuo­te­taan säh­kö sil­loin kun aurin­ko ei pais­ta. He näke­vät mah­dol­li­suu­den n. 300 mil­joo­nan vuo­si­lii­ke­vaih­toon täl­lä v. 2020, ks.

    http://www.taloussanomat.fi/porssi/2016/04/21/rajusti-saastava-wartsila-luottaa-aurinkoon-kasvu-on-valtavaa/20164341/170?n=1

    Ensim­mäi­nen 46 MW:n aurin­ko­voi­ma­la toi­mi­te­taan Jor­da­ni­aan v. 2017. Se sijoi­te­taan v. 2014 toi­mi­te­tun 250 MW:n die­sel­voi­ma­lai­tok­sen viereen.

    http://www.wartsila.com/energy/references/middle-east/ipp4-engine-solar-pv-hybrid-jordan

    Inves­toi­ni­kus­tan­nuk­sis­ta die­sel­voi­ma­lai­tok­sen ja aurin­ko­voi­ma­lai­tok­sen välil­lä saa käsi­tyk­sen ver­taa­mal­la Wärt­si­län aiem­min Jor­da­ni­aan toi­mit­ta­maa 573 MW:n die­sel­voi­ma­lai­tos­ta. Sen koko­nais­hin­ta oli USD 552 mil­joo­naa, jos­ta Wärt­si­län osuus oli USD 334 mil­joo­naa. Lai­tok­seen toi­mi­tet­tiin 38 kpl Wärt­si­län dieselgeneraattoria.

    Tuos­ta tulee ives­toin­ti­kus­tan­nuk­sek­si 0.963 USD/W.

    USA:ssa aurin­ko­voi­ma­lai­tok­sen kes­ki­mää­räi­nen inves­toin­ti­kus­tan­nus oli v. 2014 n. 3.123 USD/W (“base over­night cost” vuon­na 2016 val­mis­tu­val­le lai­tok­sel­le), ks.

    http://www.eia.gov/forecasts/aeo/assumptions/pdf/table_8.2.pdf

    Kun pel­kän aurin­ko­pa­nee­lin kus­tan­nuk­set vaih­te­le­vat EU:ssa 0.37€ — 0.70€/Wp, kes­ki­mää­rin 0.5€/Wp (Main­stream Modu­les typical­ly with 60 cells), ks.

    http://www.pv-magazine.com/investors/module-price-index/#axzz46XiZ7qDO

    niin täs­tä voi pää­tel­lä että ne muo­dos­ta­vat n. 18% kokonaiskustannuksista. 

    Pelk­kä panee­lien hin­nan­las­ku ei siis rii­tä mer­kit­tä­vään aurin­ko­voi­mal­la tuo­te­tun säh­kön hin­nan alenemiseen.

  61. Vin­ha Perä: Kun pel­kän aurin­ko­pa­nee­lin kus­tan­nuk­set vaih­te­le­vat EU:ssa 0.37€ – 0.70€/Wp, kes­ki­mää­rin 0.5€/Wp .. niin täs­tä voi pää­tel­lä että ne muo­dos­ta­vat n. 18% kokonaiskustannuksista.

    Jos ole­te­taan että kus­tan­nus­suh­de on todel­li­nen eikä sub­ven­tion aiheut­ta­ma mark­ki­na­häi­riö, ollaan nykyis­ten aurin­ko­pa­nee­li­voi­ma­loi­den panee­lien elin­kaa­ren lopus­sa noin kol­men­kym­me­nen vuo­den pääs­tä aika mie­len­kiin­toi­ses­sa tilan­tees­sa kun (myös) ohei­sin­fra on kuo­le­tet­tu ja uuden­ve­roi­sen voi­ma­lan saa käy­tän­nös­sä ilmai­sek­si vaih­ta­mal­la panee­lit. Tätä voi ver­ra­ta vesi­voi­ma­laan jos­sa vaih­de­taan vain kulu­vat osat.

    Toi­saal­ta, sii­nä vai­hees­sa raken­nus­tar­vi­ke­teol­li­suus lie­nee herän­nyt ja talo­koh­tais­ten panee­lien lisää­mi­nen uudis­ra­ken­nus­koh­tee­seen mak­saa mur­to-osan nykyisestä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.