Tästä selviää vain markkinamekanismi

Poi­min parin päi­vän sadon Uusi ener­gia­po­li­tiik­ka ‑sivus­tol­ta inno­vaa­tio­uu­ti­sis­ta, joil­la voi­si olla mer­kit­tä­vää vai­ku­tus­ta tule­vai­suu­teen, jos ne toi­mi­si­vat niin hyvin kuin uuti­ses­sa väitetään.

Nestemäinen suolaJen­keis­sä aio­taan varas­toi­da aurin­ko- ja tuu­li­säh­köä kuu­maan (yli. 500 C0) nes­te­mäi­seen suo­laan (faa­si­muu­tos) ja ottaa ulos tasai­se­na säh­kö­vir­ta­na. Val­tio­tie­tei­li­jän tie­doin kuvit­te­li­sin, että 70 % säh­kös­tä huk­kuu mat­kal­la, mut­ta insi­nöö­ril­lä saat­taa olla asias­ta jotain salat­tua tie­toa, jota val­tio­tie­tei­li­jä ei tiedä.

Joensuulaisyritys

 

Joen­suu­lai­nen star­tup aikoo opti­moi­da kiin­teis­tö­jen ener­gian­ku­lu­tuk­sen ja käyt­tää hyväk­si muun muas­sa aurin­ko­ke­räi­miä. Sääs­tö­po­tein­ti­aa­li merkittävä.

Aurinkobussi

 

Ugan­das­sa on teh­ty aurin­ko­pa­nee­leil­la kul­ke­va bus­si. Täs­tä AKT pitäi­si: kus­kil­la riit­tä­väs­ti lepotaukoja.

Kiinalaisakku

Kii­na­lai­set aiko­vat paran­taa akku­jen tehoa mer­kit­tä­väs­ti, mikä tie­tys­ti edis­tää säh­kö­au­to­jen yleistymistä.

Intiasta sähköautomaa

Intia aikoo siir­tyä säh­kö­au­toi­hin vuo­teen 2030-men­nes­sä ja rahoit­taa sen sääs­ty­vil­lä ben­sa­me­noil­la. Säh­kö tie­tys­ti aurinkopaneeleilla.

 

Spa­nish com­pa­ny Grap­he­na­no claims Grap­he­ne Poly­mer bat­te­ries with triple the ener­gy den­si­ty of lit­hium ion and com­mercia­liza­tion by end of 2016 

Espan­ja­lai­set aiko­vat pan­na kii­na­lai­sia parem­mak­si (kii­na­lai­sil­la rahoil­la) ja kol­min­ker­tais­taa akku­jen ener­gia­ti­hey­den ja teh­dä akut ilman litiu­mia gra­fii­tis­ta. Jos omis­tat­te osak­kei­ta litium-kai­vok­ses­ta, myy­kää! Öljy-yhtiöi­den osak­keet toi­vot­ta­vas­ti olet­te jo ymmär­tä­neet myy­dä, sil­lä jos tämä oli­si tot­ta, ben­sa-auto­jen myyn­ti lop­pui­si muu­ta­mas­sa vuodessa.

= = = =

Tämä oli siis kah­den päi­vä sato. Saman­lai­sia uuti­sia on vuo­den kulues­sa sato­ja. Minul­la ei ole mitään kykyä arvioi­da näi­den uutis­ten toden­pe­räi­syyt­tä, mut­ta ylei­sen elä­män­ko­ke­muk­sen perus­tel­la suu­rin osa niis­tä on ank­ko­ja. Ei se näin help­poa ole. Mikä tahan­sa näis­tä voi kui­ten­kin mul­lis­taa ener­gia­merk­ki­noi­ta merkittävästi.

Mikään komi­tea ei näis­tä myös­kään pys­ty kehit­tä­mään voit­ta­jaa. Vain mark­ki­na­ta­lous pys­tyy aikaa myö­den poi­mi­maan jyvät aika­nois­ta. Jos inno­vaa­tio pys­tyy hank­ki­maan ris­ki­pää­omaa taak­seen, sii­nä on jotain ytyä. Mark­ki­nat sit­ten aika­naan rat­kai­se­vat, mikä toi­mii. Mark­ki­nat myös rat­kai­se­vat sen, mil­lai­nen ener­gia­tuo­tan­non koko­nai­suus toimii.

Se on sel­vä, että yllät­tä­viä mul­lis­tuk­sia on edessä.

Mark­ki­nat eivät voi kui­ten­kaan toi­mia, jos nii­den toi­min­taan puu­tu­taan taval­la, joka tuho­aa nii­den meka­nis­min. Vää­rät kan­nus­teet tuot­ta­vat vää­rää toimintaa.

Sanoin aikai­sem­min, että ener­giayh­tiöi­den ei pitäi­si maris­ta muut­tu­nei­ta olo­suh­tei­ta, mut­ta nyt aion itse maris­ta höl­möis­tä laeis­ta ja vää­ris­tä­vis­tä kan­nus­teis­ta. Minul­la on sii­hen jon­kin­lai­nen oikeu­tus, kos­ka olen enti­sel­tä amma­til­ta­ni lakien laatija.

(Sar­ja jat­kuu, seu­raa­vak­si ener­gia­mark­ki­noi­den ongelmista)

= = = =

Kir­jo­tus perus­tuu puheen­vuo­roon, jon­ka pidin Eno­ro-päi­vil­lä april­li­päi­vä aattona.)


54 vastausta artikkeliin “Tästä selviää vain markkinamekanismi”

  1. Isoin ongel­ma ener­gia­mark­ki­nois­sa on, että säh­kö­verk­koa ei ole suun­ni­tel­tu mark­ki­noi­ta var­ten, vaan säh­kön siir­tä­mi­seen voi­ma­lai­tok­ses­ta käyttäjille. 

    Kysees­sä on puu­mai­nen raken­ne, jos­ta yhdel­tä isol­ta tuot­ta­jal­ta läh­tee pak­su run­ko, joka haa­rau­tuu pie­nem­piin ja pie­nem­piin oksiin, joi­den päis­sä on eri­ko­koi­sia säh­kön käyt­tä­jiä. Jos uusia ener­gian­tuo­tan­to­ta­po­ja yrit­tää mah­dut­taa tähän mal­liin eli jokai­sen säh­kön­tuot­ta­jan pitää muo­dos­taa oma “puun­sa”, on tulok­se­na hyvin moni­mut­kai­nen verkko.

    Wiki­pe­dias­ta löy­tyy kuva, joka ehkä elven­tää asi­aa: https://en.wikipedia.org/wiki/Electrical_grid#/media/File:Electricity_Grid_Schematic_English.svg

    Ainut syy, mik­si säh­kö­pörs­si toi­mii on se, että hin­ta näkyy vas­ta seu­raa­van kuun säh­kö­las­kus­sa. Nykyi­nen säh­kö­verk­ko ei luul­ta­va­ti sel­viäi­si sii­tä, että kulu­tus­ta sää­det­täi­siin säh­kön pörs­si­hin­nan mukaan reaaliaikaisesti.

  2. Moni näis­tä voi oikeas­ti olla toi­mi­va, mut­ta kaa­tuu kui­ten­kin ongel­miin. Labras­sa saa­daan teh­tyä, mut­ta sar­ja­tuo­tan­to ei onnis­tu. Vika­herk­kä, lataus ei säi­ly tai mitä mil­loin­kin. Jos näil­tä väl­ty­tään, tar­vi­taan vie­lä joku mil­jar­döö­ri tai iso yri­tys joka lait­taa sete­lit pinoon. Sit­ten voi tul­la tulok­sia, kuten Tes­lan val­tai­sa lähes 0,1% mark­ki­nao­suus osoittaa.

  3. Suo­mes­sa voi­si yhdis­tel­lä myös meil­le sopi­via rat­kai­su­ja jois­ta on jo toi­mi­via esi­merk­ke­jä. Osan voi toteut­taa mark­ki­nat, osa voi vaa­tia poliit­tis­ta tahtoa. 

    1. Neu­vo­tel­laan Nor­jan kans­sa sopi­mus, jos­sa Poh­jois-Nor­jaan saa­daan muu­ta­ma kor­keal­la sijait­se­va laak­so tai vuo­no pump­pu­voi­ma­loik­si Suo­men käyt­töön ja vede­tään siel­tä iso kaa­pe­li Suo­meen. Kesäl­lä pum­pa­taan vet­tä ylös, tal­vel­la las­ke­taan vet­tä alas. 

    2. Suo­mes­sa on aika tii­vis ja kiin­teä kal­lio­pe­rä joka on edul­lis­ta tii­vis­tää. Kai­ve­taan iso­ja tun­ne­lei­ta jon­ne pum­pa­taan pai­neil­maa tasaa­maan muu­ta­man vuo­ro­kau­den ero­ja säh­kön­tuo­tan­nos­sa. Sak­sas­sa on jo toteu­tet­tu vas­taa­va tyh­jään kaivokseen. 

    3. Tuo­te­taan säh­köl­lä syn­teet­tis­tä metaa­nia ja varas­toi­daan se nes­tey­tet­ty­nä. Meil­lä on jo maa­kaa­su­put­ket. http://www.neocarbonenergy.fi/

    4. Pide­tään ydin­voi­man ja vesi­voi­man mää­rä ennal­laan seu­raa­vat 30–40 vuot­ta. Ener­gia­va­ras­to­ja tar­vi­taan vain sää­tä­mään 40% osuut­ta Suo­men sähköntuotannosta.

  4. Osmo: “Jen­keis­sä aio­taan varas­toi­da aurin­ko- ja tuu­li­säh­köä kuu­maan (yli. 500 C0) nes­te­mäi­seen suo­laan (faa­si­muu­tos) ja ottaa ulos tasai­se­na säh­kö­vir­ta­na. Val­tio­tie­tei­li­jän tie­doin kuvit­te­li­sin, että 70 % säh­kös­tä huk­kuu mat­kal­la, mut­ta insi­nöö­ril­lä saat­taa olla asias­ta jotain salat­tua tie­toa, jota val­tio­tie­tei­li­jä ei tiedä.”

    Täs­sä vähä­sen luon­non­tie­tei­li­jän salat­tua tie­toa, jota val­tio­tie­tei­li­jä ei vält­tä­mät­tä tiedä.

    Läm­pö­voi­ma­ko­neet tuot­ta­vat säh­köä tai muu­ta käyt­tö­voi­maa siir­tä­mäl­lä läm­pöä kuu­ma­säi­liös­tä kyl­mä­säi­li­öön. Kos­ka osa läm­mös­tä tosi­aan siir­tyy eikä muu­tu käyt­tö­voi­mak­si, tulee sii­tä rajoi­tus hyö­ty­suh­teel­le. Ter­mo­dy­na­mii­kan aset­ta­ma hyö­ty­suh­teen teo­reet­ti­nen mak­si­mi (Car­not’n hyö­ty­suh­de) on sitä huo­nom­pi, mitä lähem­pä­nä säi­liöi­den läm­pö­ti­lat ovat toi­si­aan. Kaa­va par­haim­mal­le mah­dol­li­sel­le hyö­ty­suh­teel­le on:

    1‑Tc/Th

    Tc = kyl­mä­säi­liön lämpötila
    Th = kuu­ma­säi­liön lämpötila

    Jos sano­taan, että saat käyt­töön vaik­ka 15 C (288,15 K) läm­pöi­set lauh­de­ve­det ja suo­lan läm­pö­ti­la on 500 C (773,15 K). Mak­si­mi­hyö­ty­suh­de on silloin:

    1–288,15/773,15=62,7% (osa­puil­leen)

    Häviön­läh­tei­tä on toki pal­jon mui­ta­kin, joten kovin lähel­le tätä teo­reet­tis­ta mak­si­mia ei pää­si­si. Mitä kuu­mem­pi suo­la, sitä parem­pi hyötysuhde.

    Täs­tä syys­tä säh­kö­läm­mi­tys on vähän teho­ton­ta. Jos vain polt­tai­si jotain läm­mök­si, ei täl­lais­ta hyö­ty­suh­teen rajaa ole (pait­si 100%).

    Jos kyl­mä­säi­li­öön siir­ty­vää läm­pöä sai­si joten­kin käy­tet­tyä hyö­dyl­li­seen läm­mit­tä­mi­seen, sai­si hyö­ty­suh­teen pal­jon paremmaksi.

    1. Val­tio­tie­tei­li­jä­kin tie­si tuon, mut­ta epäi­lin, onko. insi­nöö­ril­lä tie­dos­saan jokin tapa käyt­tää tuo­ta huk­ka­läm­pöä hyväk­si seu­raa­van sat­sin lämmityksessä.

  5. smo­kin’ joe: Sit­ten voi tul­la tulok­sia, kuten Tes­lan val­tai­sa lähes 0,1% mark­ki­nao­suus osoittaa.

    Tes­la käyt­tää Pana­so­nicin akku­ja. Asi­aa tar­kem­min tun­te­mat­ta väit­täi­sin että Pana­so­nicin mark­ki­nao­suus on mer­kit­tä­väs­ti tuo­ta suu­rem­pi, pikai­sel­la googlauk­sel­la 39% ajo­neu­voa­kuis­ta ja 20% koko litiu­mak­ku­mark­ki­nas­ta eli aika val­tai­sa volyymi.

  6. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Val­tio­tie­tei­li­jä­kin tie­si tuon, mut­ta epäi­lin, onko. insi­nöö­ril­lä tie­dos­saan jokin tapa käyt­tää tuo­ta huk­ka­läm­pöä hyväk­si seu­raa­van sat­sin lämmityksessä.

    Koko pro­ses­sia aja­tel­len tuos­sa on se etu puo­lel­laan, että aurin­ko­läm­pö­ke­räi­mel­lä saa­daan mer­kit­tä­väs­ti enem­män aurin­gon ener­gi­aa tal­teen kuin aurinkopaneelilla.

    1. Täs­sä tar­koi­tuk­se­na oli ymmär­tääk­se­ni kui­ten­kin käyt­tää säh­köä. Suik­si minus­ta hyö­ty­suh­de jää hei­kok­si ja yllä ole­va vah­vis­ti, että val­tio­tie­tei­li­jä ennak­ko­kä­si­tys oli oikea.

  7. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Val­tio­tie­tei­li­jä­kin tie­si tuon, mut­ta epäi­lin, onko. insi­nöö­ril­lä tie­dos­saan jokin tapa käyt­tää tuo­ta huk­ka­läm­pöä hyväk­si seu­raa­van sat­sin lämmityksessä.

    Jos tar­koi­tat sitä, että seu­raa­vaan sat­siin säh­köä käy­tet­täi­siin tuo­ta huk­ka­läm­pöä, niin ei. Ter­mo­dy­na­mii­kan lait ovat ehdot­to­mia. Jos olet läm­mit­tä­nyt suo­lan kuu­mak­si säh­kö­vas­tuk­sil­la, niin sii­nä on jo ent­ro­pia kas­va­nut. Sys­tee­mi, joka pys­tyi­si sen jäl­keen voit­ta­maan Car­not’n hyö­ty­suh­teen (vaik­ka ei ole­tet­tai­si mitään mui­ta häviöi­tä), pie­nen­täi­si taas ent­ro­pi­aa ja näin ollen rik­koi­si ter­mo­dy­na­mii­kan tois­ta pää­sään­töä. Sii­tä ei pää­se yli eikä ympäri.

    Sen sijaan vaik­ka asun­to­ja tuol­la läm­möl­lä voi­si peri­aat­tees­sa lämmittää.

    Tie­ten­kin jos olet tark­ka­na, niin huo­maat, että sanoin ent­ro­pian kas­va­van, kun läm­mi­te­tään säh­kö­vas­tuk­sil­la, mikä onkin syy­nä tuo­hon ter­mo­dy­na­mii­kan rajoi­tuk­seen. Teo­rias­sa voi­sit koet­taa hoi­taa läm­mi­tyk­sen toi­seen suun­taan toi­mi­val­la läm­pö­voi­ma­ko­neel­la eli läm­pö­pum­pul­la. Sil­loin ter­mo­dy­na­miik­ka ei enää peri­aat­tees­sa aset­tai­si 100%:a alhai­sem­paa mak­si­mia koko sys­tee­min hyö­ty­suh­teel­le. En ole insi­nöö­ri, mut­ta epäi­len tuol­lai­sen rat­kai­sun käy­tän­nöl­li­syyt­tä. (Huo­mio täs­tä vie­lä, jos läm­pö ote­taan vaik­ka vedes­tä, se joko ei sai­si kyl­men­tyä kau­heas­ti tai jos kyl­me­nee, niin se pitäi­si sit­ten vie­lä uudel­leen­käyt­tää kyl­mä­nä lauh­de­ve­te­nä. Muu­ten taas ent­ro­pia kasvaa.)

  8. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Täs­sä tar­koi­tuk­se­na oli ymmär­tääk­se­ni kui­ten­kin käyt­tää säh­köä. Suik­si minus­ta hyö­ty­suh­de jää hei­kok­si ja yllä ole­va vah­vis­ti, että val­tio­tie­tei­li­jä ennak­ko­kä­si­tys oli oikea.

    Aina­kin blo­gis­sa mai­ni­tus­sa gulfnews.com ‑uuti­ses­sa nime­no­maan puhu­taan aurin­ko­läm­mös­tä. Ero­na aikai­sem­piin rat­kai­sui­hin on, että suo­la­tank­ki on maas­sa, johon aurin­gon sätei­ly koh­dis­te­taan (ilmei­ses­ti kuvas­sa näky­vän) toi­sio­pei­lin kautta.

    Kai­kes­sa suu­reen mit­ta­kaa­vaan sopi­vas­sa ener­gian varas­toin­nis­sa on huo­no koko­nais­hyö­ty­suh­de. Mut­ta jos vaik­ka nel­jän­nes suo­lan läm­pö­ener­gias­ta saa­tai­siin muu­tet­tua säh­kök­si, oltai­siin keräin­pin­ta-alaa koh­den saa­vu­tet­tu aurin­ko­säh­kö­pa­nee­lin tehok­kuus ja päi­vän tuo­tan­to tal­len­net­tua koko vuorokaudelle.

  9. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Täs­sä tar­koi­tuk­se­na oli ymmär­tääk­se­ni kui­ten­kin käyt­tää säh­köä. Suik­si minus­ta hyö­ty­suh­de jää hei­kok­si ja yllä ole­va vah­vis­ti, että val­tio­tie­tei­li­jä ennak­ko­kä­si­tys oli oikea.

    Voi sen läm­mi­tyk­sen var­maan säh­köl­lä­kin teh­dä. Toden­nä­köi­sem­min idea­na on kui­ten­kin läm­mit­tää suo­la suo­raan aurin­gon sätei­lyl­lä. Täl­löin teo­reet­ti­nen hyö­ty­suh­de oli­si huo­mat­ta­vas­ti aurin­ko­ken­non hyö­ty­suh­det­ta (alle 20 %) parempi.

  10. Osmo: Minul­la ei ole mitään kykyä arvioi­da näi­den uutis­ten toden­pe­räi­syyt­tä, mut­ta ylei­sen elä­män­ko­ke­muk­sen perus­tel­la suu­rin osa niis­tä on ank­ko­ja. Ei se näin help­poa ole. Mikä tahan­sa näis­tä voi kui­ten­kin mul­lis­taa ener­gia­merk­ki­noi­ta merkittävästi.

    Sama ongel­ma on tut­ki­muk­sen koh­den­ta­mi­ses­sa, pitää tut­kia monen­lai­sia asioi­ta, jot­kut niis­tä tuot­ta­vat hyö­dyl­li­siä sovelluksia.
    Pääs­tään hal­li­tus­po­li­tiik­kaan: kukaan ei pys­ty sano­maan, mit­kä alat eivät ole kär­ki­hank­kei­ta, kyl­lä huma­nis­ti­nen­kin tut­ki­mus saat­taa tuot­taa kan­san­ta­lou­del­le arvok­kai­ta tuloksia

  11. Mik­si “val­tio­tie­tei­li­jä” ottaa kan­taa asioi­hin, joi­hin hänel­lä ei ole kompetenssia?

  12. Yksi ener­gian varas­toin­nin muo­to on huimapyörä.

    Kiin­teä­nä beto­ni­suo­jas­sa se on tur­val­li­nen rat­kai­su ja hui­ma­pyö­rään voi­daan varas­toi­da ener­gi­aa akkuja 

    Hui­ma­pyö­rän varas­toin­ti­ky­kyä voi­daan paran­taa kier­ros­no­peut­ta kas­vat­ta­mal­la, mut­ta ongel­mak­si tulee laa­ke­roin­ti ja sen kuu­me­ne­mi­nen perin­teis­tä laa­ke­ria käytettäessä.

    Supra­joh­teil­la aikaan­saa­dul­la mag­neet­ti­ken­täl­lä hui­ma­pyö­rä on mah­dol­lis­ta saa­da lei­ju­maan ja kit­ka pieneksi.

    Hyr­rä­voi­mien vuok­si rat­kai­su sovel­tuu vain pai­kal­la ole­vaan käyttöön.

    Suu­ri pyö­ri­vä möh­kä­le liik­ku­vas­sa ajo­neu­vos­sa tekee ajo-omi­nai­suuk­sis­ta arvaamattomat

  13. Kysy­mys on myös säh­kön tal­len­nuk­sen ajasta.
    Vara­voi­ma­lait­teis­sa on hui­ma­pyö­rä, jol­la saa­daan säh­köä esim tie­to­koe­kes­kuk­seen vahaan minuu­tin ajan, jon­ka jäl­keen vara­vi­ma­ko­ne on saa­tu käyntiin. 

    Jos säh­kön tuo­tan­nos­sa tur­peen käyt­töä saa­daan vähe­ne­mään, se on vain hyvä asia.

  14. Kan­nat­taa seu­ra­ta aktii­vi­ses­ti http://www.phys.org sivus­toa, niin pysyy kär­ryil­lä sii­tä, että mis­sä tut­ki­muk­ses­sa mennään.

    Onkin aika traa­gis­ta, että juu­ri nyt, erään­lai­sen tek­no­lo­gia räjäh­dyk­sen aika­na, Suo­mi leik­kaa perus­tut­ki­muk­ses­ta ja koulutuksesta.

  15. Onnek­si OS ja muut itse­kin huo­maat­te että olet­te amatööreja.

    http://www.gizmag.com/volvo-flywheel-kers-testing/27273/
    Hen­ki­lö­au­ton hui­ma­pyö­räi­dea pai­naa 13,2 kg ja on hal­kai­si­jal­taan 20 cm. Kau­pun­ki­bus­seis­sa veh­kees­tä on pal­jon vie­lä enem­män iloa. Näke­mä­ni Vol­von hui­ma­pyö­rä bus­sis­sa oli pie­nen vesi­saa­vin kokoi­nen moottoritilassa.
    Idea­han perus­tuu kier­ros­no­peu­teen. kun hal­kai­si­ja voi olla pie­ni, hyr­rä­voi­mat jää­vät kohtuullisiksi.

  16. Tuhan­sia rat­kai­su­ja val­mis­tel­laan parai­kaa salas­sa patent­ti­syis­tä. Mie­len­kiin­toi­sek­si tilan­ne muut­tuu, jos joku niis­tä oikeas­ti on mul­lis­ta­va, voi­si pois­taa esi­mer­kik­si ilmas­to­muu­tok­sen uhan tai kehi­tys­mai­den köy­hyy­den (aina­kin sii­nä mie­les­sä, että ener­gia oli­si hal­paa ja loppumatonta). 

    Mitä sit­ten, jos paten­tin omis­ta­ja päät­tää rahas­taa vii­mei­sen pääl­le ja kei­nok­si vali­koi­tuu kor­kea hin­ta mas­sa­mark­ki­noin­nin ja lisen­soin­nin sijaan? Näin on käy­nyt esi­mer­kik­si joi­den­kin lääk­kei­den koh­dal­la, jol­loin kehi­tys­mais­sa har­val­la on ollut nii­hin varaan.

    Tai, no, mitä mie­len­kiin­tois­ta sii­nä oli­si? Taval­la tai toi­sel­la patent­ti len­täi­si ros­kiin ja mono­po­lioi­keus perut­tai­siin. Paten­tin­hal­ti­jal­le luvat­tai­siin var­maan kui­ten­kin koh­tuul­li­nen korvaus.

  17. Tom­pe­lo:
    Tuhan­sia rat­kai­su­ja val­mis­tel­laan parai­kaa salas­sa patent­ti­syis­tä. Mie­len­kiin­toi­sek­si tilan­ne muut­tuu, jos joku niis­tä oikeas­ti on mul­lis­ta­va, voi­si pois­taa esi­mer­kik­si ilmas­to­muu­tok­sen uhan tai kehi­tys­mai­den köy­hyy­den (aina­kin sii­nä mie­les­sä, että ener­gia oli­si hal­paa ja loppumatonta). 

    Ros­sin E‑Catin COP on yli 50 sanoo vuo­den kes­tä­nyt mit­taus. Ja heti syn­tyi tappelu.

    http://www.e‑catworld.com/2016/04/06/cold-fusion-lenr-verified-inventor-sues-industrial-heat-llc-press-release/

  18. Mikään komi­tea ei näis­tä myös­kään pys­ty kehit­tä­mään voit­ta­jaa. Vain mark­ki­na­ta­lous pys­tyy aikaa myö­den poi­mi­maan jyvät aikanoista.

    Huo­mau­tan sii­tä, että ympä­ris­töys­tä­väl­li­sem­piin tek­ni­siin rat­kai­sui­hin siir­ryt­täes­sä polii­tik­ko­jen (ja komi­teoi­den) roo­li on ker­ta­luok­kaa tär­keäm­pi kuin insi­nöö­rien ja mark­ki­noi­den. Polii­tik­ko­jen teh­tä­vä on nimit­täin lopet­taa fos­sii­lis­ten poltto.

    Jos insi­nöö­rit kek­si­si­vät jär­jes­tel­män, joka peit­toa­si fos­sii­lis­ten omi­nai­suu­det joka suh­tees­sa, polii­tik­ko­ja ei tar­vit­tai­si. Mut­ta jär­ke­väm­pää oli­si toi­mia jo ennen kuin tuol­lai­nen insi­nöö­riu­to­pia toteutuu.

    Lisäk­si tek­ni­nen kehi­tys tapah­tui­si pal­jon nykyis­tä nopeam­min, jos oli­si jokin syy kehit­tää tek­niik­kaa ja ottaa se käyt­töön nopeas­ti. Eli jos polii­ti­kot alkai­si­vat sul­kea fos­sii­li­ha­no­ja, säh­kö­au­tot yms. tuli­si­vat käyt­töön välit­tö­mäs­ti polii­tik­ko­jen aset­ta­mas­sa aika­tau­lus­sa (ilman että polii­tik­ko­jen tar­vit­si­si puut­tua sii­hen, mikä nykyis­tä luon­to­ys­tä­väl­li­sem­pi tek­niik­ka tulee käyttöön).

    Väi­tän että meil­lä on jo käy­tet­tä­vis­säm­me riit­tä­vä tek­no­lo­gia, jol­la voim­me hyvin toi­pua fos­sii­li­ha­no­jen mel­ko pikai­ses­ta sul­ke­mi­ses­ta. Monet täl­lä pals­tal­la yhty­ne­vät käsi­tyk­see­ni, että tuon muu­tok­sen meil­le aiheut­ta­mat hai­tat ja ongel­mat oli­si­vat pie­nem­mät kuin nykyi­set fos­sii­lis­ten rajat­to­man polt­ta­mi­sen aiheut­ta­mat hai­tat ja ongelmat.

    Mark­ki­na­ta­lous siis poi­mi­koon jyvät aka­nois­ta. Vies­ti­ni on vain se, että polii­tik­ko­jen roo­li ja vel­vol­li­suus on kui­ten­kin ohja­ta ja pakot­taa mark­ki­nat ja insi­nöö­rit halut­tuun suun­taan (pykä­lää ylei­sem­mäl­lä ja tär­keäm­mäl­lä tasol­la). Huo­mau­tan asias­ta sik­si, että on niin help­po jät­täy­tyä odot­te­le­maan sel­lais­ta tek­nii­kan kehi­tys­tä, joka vapaut­tai­si mei­dät syn­neis­täm­me ilman, että mei­dän tar­vit­si­si itse teh­dä mitään.

  19. Täs­sä yksi ehdo­kas lisää uusis­ta ener­gia­muo­dois­ta, jot­ka voi­si­vat muut­taa maa­il­maa rajusti:
    https://en.wikipedia.org/wiki/Energy_Catalyzer

    Lyhyes­ti: Kysees­sä oli­si ilmei­ses­ti kyl­mä­fuusioon perus­tu­va pie­ni­ko­koi­nen ja hal­pa reak­to­ri, jos­sa ei oli­si mitään (tun­net­tu­ja) hait­ta­te­ki­jöi­tä. Ja jos tämä oli­si tot­ta, kuka tahan­sa voi­si tuot­taa omal­la pie­nel­lä ja tur­val­li­sel­la fuusio­reak­to­ril­laan taloon­sa läm­mön ja sähkön.

    Täs­sä­kin tapauk­ses­sa kek­si­jä ei anna reak­to­ria ulko­puo­lis­ten tes­tat­ta­vak­si (tai tes­taus on todel­la rajoi­tet­tua). Joko kek­si­jä on saa­vut­ta­nut jotain todel­la upe­aa ja uut­ta tai kysees­sä on huijaus.

    Olen itse seu­ran­nut tätä E‑Cat tari­noin­tia pari vuot­ta ja itse olen kal­lis­tu­mas­sa hui­jauk­sen puo­lel­le, kos­ka todis­teet lait­teen toi­min­nas­ta puut­tu­vat edel­leen ja parem­pia todisteita/julkaisuja lupail­laan aina het­ken päähän.

  20. Lii­an van­ha: Yksi ener­gian varas­toin­nin muo­to on huimapyörä.
    Kiin­teä­nä beto­ni­suo­jas­sa se on tur­val­li­nen rat­kai­su ja hui­ma­pyö­rään voi­daan varas­toi­da ener­gi­aa akkuja

    Eikös Tsher­no­by­lis­sä tes­tan­neet hui­ma­pyö­rää, teo­rian mukaan gene­raat­to­rin root­to­rin lii­ke-ener­gian oli­si pitä­nyt tuot­taa riit­tä­väs­ti säh­köä jääh­dy­tys­pum­puil­le kun kaik­ki muut jär­jes­tel­mät oli pudo­tet­tu pois pelistä…?

  21. Ossi Sare­so­ja:
    Jos sano­taan, että saat käyt­töön vaik­ka 15 C (288,15 K) läm­pöi­set lauh­de­ve­det ja suo­lan läm­pö­ti­la on 500 C (773,15 K). Mak­si­mi­hyö­ty­suh­de on silloin:

    1–288,15/773,15=62,7% (osa­puil­leen)

    Eli noin kak­si ker­taa parem­pi kuin polt­to­moot­to­ril­la. Ja sil­ti sitä noin 100v van­haa kek­sin­töä edel­leen käy­te­tään, fos­sii­li­sen öljyn polttamiseen.

    Tot­ta­kai 99% hyö­ty­suh­teel­la toi­mi­va jär­jes­tel­mä oli­si kiva, mut­ta kyl­lä vähem­pi­kin riit­tää, kun tänä päi­vä­nä ollaan esi­mer­kik­si juu­ri polt­to­moot­to­rin noin 30% hyö­ty­suh­teen lähtötasolla.

  22. Jos ener­gi­aa kerä­tään pie­nis­tä läh­teis­tä joi­den säh­kön­tuot­to vaih­te­lee rajus­ti, säh­kö­verk­koa täy­tyy sää­del­lä parem­min ja vauh­ti­pyö­rät sopi­vat sii­hen. Nyky­ai­kai­sis­sa sys­tee­meis­sä on mag­neet­ti­laa­ke­ri ja vauh­ti­pyö­rä pyö­rii tyh­jiös­sä. Kier­ros­lu­ku voi olla yli 100,000/s ja ne ovat huoltovapaita. 

    Ener­gian varas­toin­ti­ka­pa­si­teet­tia suu­rim­mis­sa sys­tee­meis­sä on vain muu­ta­mia megawat­ti­tun­te­ja mut­ta niis­tä saa tar­vit­taes­sa ener­gi­aa ulos kym­me­nien megawat­tien teholla. 

    http://www.renewableenergyworld.com/articles/2010/03/beacon-connects-flywheel-system-to-california-wind-farm.html

    https://www.youtube.com/watch?v=eCtlfj4kMJs

  23. JY: Ros­sin E‑Catin COP on yli 50 sanoo vuo­den kes­tä­nyt mit­taus. Ja heti syn­tyi tappelu.

    http://www.e‑catworld.com/2016/04/06/cold-fusion-lenr-verified-inventor-sues-industrial-heat-llc-press-release/

    Luin hyvin nopeas­ti. Kysees­sä siis oli­si ns. kyl­mä­fuusio eli (ras­kaan) vedyn yhty­mi­nen heliu­ma­toi­mek­si nor­maa­lis­sa läm­pö­ti­las­sa. Teo­ree­ti­ses­ti mah­dol­lis­ta, ei vie­lä onnis­tu­nut lukuu­not­ta­mat­ta paria ankkaa.

    Lii­an kau­nis­ta ollak­se­ne tot­ta? Kai­pa saam­me kot­ha kuul­la lisää.

    Fuusio­voi­ma on maa­pal­lon ener­giaon­gel­man rat­kai­su. Vii­mei­sen 50 vuo­den aika­na tek­ni­ses­ti ja talou­del­li­set­si käyt­tö­kel­poi­nen rat­kai­su on ollut 20 vuo­den päässä.

  24. Pro­met­heus:
    Mik­si “val­tio­tie­tei­li­jä” ottaa kan­taa asioi­hin, joi­hin hänel­lä ei ole kompetenssia?

    Yleis­si­vis­tyk­seen kuu­luu tun­tea vähän näi­tä­kin asioita.

    En viit­si­nyt läh­teä etsi­mään käsii­ni MAOL:n tau­lu­koi­ta ja las­ke­maan sano­kaam­me 100 ton­nin hui­ma­pyö­däbn varas­toi­maa ener­gi­aa. Se on help­po tehdä.

    Ker­ran kau­an sit­ten, kun vie­lä elekt­ro­dy­na­mii­kan kurs­sis­ta oli pääs­sä­ni vie­lä se vähä, min­kä olin siel­lä oppinut.laksin kuin­ka pal­jon säh­kö­enr­gi­aa yhden kuu­ti­ki­lo­met­rin kokoi­nen kon­den­saat­to­ri pys­tyy varaa­maan. Kuu­tio­ki­lo­met­ri (mil­jar­di kuu­tio­met­riä) oli sil­loin osa­puil­le­ne maam­me koko raken­nus­kan­nan mää­rä. Oli­ko­han se ene­gi­mää­rä yhden oma­ko­ti­ta­lon sähkönkulutus.

    Luki­ja voi hel­pos­ti etsiä kaa­vat ja las­kea itse. 80-luvun alus­sa eris­tei­den sal­li­ma suu­rin säh­kö­kent­tä oli 10 MV/m. Eikä ole tain­nut pal­joa sii­tä muut­tua, ain­kaan teol­lis­ten eris­tei­den osalta.

  25. Mark­ku af Heur­lin: Luin hyvin­no­peas­ti. Kysees­sä siis oli­si ns. kyl­mä­fuusio eli (ras­kaan) vedyn yhty­mi­nen heliu­ma­toi­mek­si nor­maa­lis­sa läm­pö­ti­las­sa. Teo­ree­ti­ses­ti mah­dol­lis­ta, ei vie­lä onnis­tu­nut lukuu­not­ta­mat­ta paria ankkaa.

    Lii­an kau­nis­ta ollak­se­ne tot­ta? Kai­pa saam­me kot­ha kuul­la lisää.

    Fuusio­voi­ma on maa­pal­lon ener­giaon­gel­man rat­kai­su. Vii­mei­sen 50 vuo­den aika­na tek­ni­ses­ti ja talou­del­li­set­si käyt­tö­kel­poi­nen rat­kai­su on ollut 20 vuo­den päässä.

    Kysei­nen veh­je toi­mii siten, että vety ja litium rea­goi­vat ja nik­ke­li on kata­ly­saat­to­ri­na, jos oikein muis­tan. Läm­pö­ti­la on jos­sain 1200 tienoilla.

    Täm­möi­set her­rat ovat kah­teen ker­taan sitä tes­tan­neet ja toden­neet toimivaksi:

    Giusep­pe Levi
    Bolog­na Uni­ver­si­ty, Bolog­na, Italy
    Eve­lyn Foschi
    Bolog­na, Italy
    Bo Höis­tad, Roland Pet­ters­son and Lars Tegnér
    Upp­sa­la Uni­ver­si­ty, Upp­sa­la, Sweden
    Han­no Essén
    Roy­al Ins­ti­tu­te of Tech­no­lo­gy, Stock­holm, Sweden

    http://ecat.com/news/ecat-test-report-2014-validates-rossi-effect

    Ruot­sa­lai­set ovat muu­ten­kin asias­sa aktiivisia:
    http://hydrofusion.com/news/elforsk-to-launch-lenr-research-group-in-sweden

    Mut­ta eikö­hän se pian sel­viä, toi­mii­ko vai ei.

  26. Juho Laa­tu: Huo­mau­tan sii­tä, että ympä­ris­töys­tä­väl­li­sem­piin tek­ni­siin rat­kai­sui­hin siir­ryt­täes­sä polii­tik­ko­jen (ja komi­teoi­den) roo­li on ker­ta­luok­kaa tär­keäm­pi kuin insi­nöö­rien ja mark­ki­noi­den. Polii­tik­ko­jen teh­tä­vä on nimit­täin lopet­taa fos­sii­lis­ten poltto.

    Ei todel­la­kaan ole.

    Esi­mer­kik­si öljyn hin­nan kas­vu aiheut­taa välit­tö­mäs­ti tuo­tan­non suu­ren kas­vun. Öljyä pys­ty­tään täl­löin pump­paa­maan kor­keil­la tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sil­la ja vaa­ral­li­sis­ta paikoista.

    Täl­lä het­kel­lä öljyn hin­nan las­ku aiheut­taa kiih­ty­mis­tä uusiu­tu­van ener­gian mark­ki­noil­la, kos­ka yhtiöt halua­vat teh­dä jat­kos­sa­kin rahaa.

    Ei maa­il­mas­sa ole tapah­tu­nut mitään eri­tyis­tä poliit­tis­ta muu­tos­ta, joka pakot­tai­si muu­tok­seen. Mut­ta sil­ti uusiu­tu­va ener­gia kas­voi vii­me vuon­na (YLEn uuti­sen mukaan) 8.3, tuu­li­voi­ma 17 % ja aurin­koe­ner­gia 37 %!

  27. Pro­met­heus:
    Mik­si “val­tio­tie­tei­li­jä” ottaa kan­taa asioi­hin, joi­hin hänel­lä ei ole kompetenssia?

    Tot­ta kai voi ottaa kan­taa, mut­ta on aika type­rää tuo­da ilmi “val­tio­tie­tei­li­jyy­ten­sä”. Tuol­lai­nen ei tuo mitään lisä­ar­voa kes­kus­te­luun. Kaik­ki me tie­däm­me, että asioi­ta voi oppia kurs­si­kir­jois­ta tms. ja vaik­ka Osmol­la on havait­ta­vis­sa sel­vää uus­lu­ku­tai­dot­to­muut­ta, niin asia tulee yleen­sä sel­väk­si kun tar­peek­si tankkaa. 

    Ilmiö, jos­sa ihmi­nen tuo esil­le omaa vaa­ti­mat­to­mut­taan tie­tyl­lä alal­la, ei tie­ten­kään pois­ta sitä, että sama ihmi­nen voi olla mie­les­tään esi­mer­kik­si yksi­tyi­sau­toi­lun asian­tun­ti­ja kai­kil­la tasoilla.

  28. Koti-isä: Eli noin kak­si ker­taa parem­pi kuin polt­to­moot­to­ril­la. Ja sil­ti sitä noin 100v van­haa kek­sin­töä edel­leen käy­te­tään, fos­sii­li­sen öljyn polttamiseen.

    Tot­ta­kai 99% hyö­ty­suh­teel­la toi­mi­va jär­jes­tel­mä oli­si kiva, mut­ta kyl­lä vähem­pi­kin riit­tää, kun tänä päi­vä­nä ollaan esi­mer­kik­si juu­ri polt­to­moot­to­rin noin 30% hyö­ty­suh­teen lähtötasolla.

    Ver­taat täs­sä tuon suo­la­sys­tee­min hyö­ty­suh­teen teo­reet­tis­ta ylä­ra­jaa polt­to­moot­to­rin todel­li­seen hyö­ty­suh­tee­seen. Se on harhaanjohtavaa.

    Ilmei­ses­ti polt­to­moot­to­ris­sa ben­sii­ni palaa n. 550 K:n läm­pöi­sek­si. Täs­tä pää­see n. 50%:n Car­not’n hyö­ty­suh­tee­seen. Todel­li­sen polt­to­moot­to­rin hyö­ty­suh­de ei ole 50% (ilmei­ses­ti on 30%), mut­ta ei tuon suo­la­sys­tee­min­kään todel­li­nen hyö­ty­suh­de oli­si yli 60%, vaan sel­väs­ti alhai­sem­pi, kos­ka mui­ta­kin häviön läh­tei­tä on.

    Lisäk­si täy­tyy huo­mioi­da, että kyse on voi­man varas­toin­nis­ta eikä tuot­ta­mi­ses­ta. Jos täs­sä todel­la varas­toi­daan säh­köä, tulee vie­lä säh­kön tuot­ta­mi­sen hyö­ty­suh­de mukaan huo­non­ta­maan kuvaa. (Jos taas on kyse suo­lan läm­mit­tä­mi­ses­tä suo­raan aurin­gon­va­lol­la, kuten jot­kut kom­men­toi­jat epäi­li­vät, on tilan­ne jos­sain mää­rin parempi.)

  29. Kym­men­piik­ki: Ei todel­la­kaan ole.

    Esi­mer­kik­si öljyn hin­nan kas­vu aiheut­taa välit­tö­mäs­ti tuo­tan­non suu­ren kas­vun. Öljyä pys­ty­tään täl­löin pump­paa­maan kor­keil­la tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sil­la ja vaa­ral­li­sis­ta paikoista.

    Ota huo­mioon, että ehdo­tin sitä, että polii­ti­kot lopet­tai­si­vat fos­sii­lis­ten pol­ton. Noi­ta han­ka­lia öljy­va­ro­ja ei siis otet­tai­si kos­kaan käyttöön.

    Ja toi­sek­si, jos jät­täy­tyi­sim­me tuol­lai­seen fos­sii­lis­ten hal­van hin­nan autuu­teen, hal­vat läh­teet kai pum­pat­tai­siin ensin lop­puun, min­kä jäl­keen hin­nat nousi­si­vat, ja sit­ten pum­pat­tai­siin ne kal­liit läh­teet loppuun.

    Mie­les­tä­ni oli­si siis hyvä, että polii­ti­kot puut­tui­si­vat jos­sain välis­sä asi­aan. Mie­luum­min nyt kuin ensi vuon­na tai kym­me­nen vuo­den kuluttua.

    Täl­lä het­kel­lä öljyn hin­nan las­ku aiheut­taa kiih­ty­mis­tä uusiu­tu­van ener­gian mark­ki­noil­la, kos­ka yhtiöt halua­vat teh­dä jat­kos­sa­kin rahaa.

    En pidä uusiu­tu­vien käy­tön lisään­ty­mis­tä tavoi­tel­ta­va­na, eri­tyi­ses­ti jos se tapah­tuu fos­sii­lis­ten lisäk­si, ei nii­tä kor­va­ten. Uusiu­tu­vien­kin tuo­tan­to on hai­tal­lis­ta, vaik­ka­kin sel­väs­ti vähem­män hai­tal­lis­ta kuin fossiilisten.

    Ei maa­il­mas­sa ole tapah­tu­nut mitään eri­tyis­tä poliit­tis­ta muu­tos­ta, joka pakot­tai­si muu­tok­seen. Mut­ta sil­ti uusiu­tu­va ener­gia kas­voi vii­me vuon­na (YLEn uuti­sen mukaan) 8.3, tuu­li­voi­ma 17 % ja aurin­koe­ner­gia 37 %!

    En odo­ta, että jokin ulko­puo­li­nen pakot­tai­si polii­ti­kot muu­tok­seen, vaan että polii­ti­kot pakot­tai­si­vat muut muu­tok­seen. Kat­son että luon­non kes­to­ky­vyn rajal­li­suus on riit­tä­vä syy rajoit­taa fos­sii­li­sia päästöjä.

    Jos näyt­täi­sit luku­ja sii­tä, kuin­ka fos­sii­lis­ten käyt­tö oli­si las­kus­sa, ja tule­va käyt­tö myös, ja fosii­li­va­ran­to­jen arvo las­ki­si sik­si mark­ki­noil­la, oli­sin tyy­ty­väi­nen. Uusiu­tu­vien kas­vu ei saa minua iloit­se­maan. Epä­suo­ras­ti ne ovat jopa ikä­viä luku­ja, kos­ka ne ker­to­vat sii­tä, että pahim­pien läh­tei­den sul­ke­mi­sen sijaan ihmi­set ovat tyy­ty­väi­siä sii­hen, että sekä pahim­pia että vähem­män paho­ja läh­tei­tä ote­taan käyt­töön — molem­pia niin pal­jon kuin vain pys­ty­tään ja ehditään.

  30. Pro­met­heus:
    Mik­si “val­tio­tie­tei­li­jä” ottaa kan­taa asioi­hin, joi­hin hänel­lä ei ole kompetenssia?

    Minus­ta ilmas­to­muu­tos on ensi­si­jas­sa polit­ti­nen ongel­ma eikä tek­ni­nen ongel­ma. Sik­si on tär­keäm­pää, että val­tio­tie­tei­li­jät otta­vat kan­taa, kuin että insi­nöö­rit otta­vat kantaa.

  31. Ihan kiin­toi­saa. Tuo yksi Giusep­pe Levin (ei pidä sekoit­taa lää­ke­tieen nobe­lis­tiin) haas­tat­te­lu on vuo­det­la 2010. Seu­rai­len yleis­ta­jui­sia tie­teel­li­siä leh­tiä, lähi­nä Tähdet+Avaruus ‑leh­teä, mut­ta sil­mii­ni asia ei ole tul­lut. Ei mer­ki­te sitä, ettei­kö sii­täö oliis liik­kun­tu tie­to­jai­deas­sa voi­si olla perää­kin. Kuten huo­maat­te, en tie­dä asias­ta yhtään mitään.

    Weber väit­ti 1968 havain­neen­sa pai­no­voi­ma-aal­to­ja 1,8 met­riä pit­käl­lä her­käl­lä alu­mii­ni­sy­lin­te­ril­lään. Tulok­sia ei voi­tu toden­taa. kokei­ta jat­ket­tiin suu­rem­mil­la lait­teil­la. Mil­jar­din dol­la­rin veh­keen eli LIGOn raken­ta­mi­nen alkoi 1994. Tulok­sia saa­tin vas­ta vii­me syksynä.

    Ilman Webe­rin ja hänen oppi­lai­den­sa uskoa asi­aan­sa han­ke oli­si luul­ta­vas­ti jäänyt

  32. Ossi Sare­so­ja: Ilmei­ses­ti polt­to­moot­to­ris­sa ben­sii­ni palaa n. 550 K:n läm­pöi­sek­si. Täs­tä pää­see n. 50%:n Carnot’n hyö­ty­suh­tee­seen. Todel­li­sen polt­to­moot­to­rin hyö­ty­suh­de ei ole 50% (ilmei­ses­ti on 30%), mut­ta ei tuon suo­la­sys­tee­min­kään todel­li­nen hyö­ty­suh­de oli­si yli 60%, vaan sel­väs­ti alhai­sem­pi, kos­ka mui­ta­kin häviön läh­tei­tä on.

    Ben­sa­moot­to­rei­den kes­ki­mää­räi­nen läm­pö­ti­la palo­ta­pah­tu­man jäl­keen on pal­jon suu­rem­pi, 2000 K on jotain enem­män sen suuntaista.

    Car­not-pro­ses­sin mukaan las­ke­mi­nen ei ole kovin valai­se­vaa, kos­ka män­tä­moot­to­rit eivät toi­mi siten. Pako­kaa­sut­kin (vrt. Car­not-läm­pö­nie­lu) ovat useim­mi­ten pal­jon läm­pöi­sem­piä kuin 550 K.

    Sta­tis­ti­sen meka­nii­kan mukaan häviöi­tä on pak­ko olla, jot­ta pro­ses­si toi­mi­si oike­aan suun­taan ja jol­lain mie­lek­kääl­lä vauh­dil­la. Useas­ti vauh­din lisää­mi­nen lisää näi­tä häviöi­tä, esim. pump­paus­hä­viöt ym. kit­ka moot­to­ris­sa. Para­siit­ti­set pro­ses­sit vie­vät myös osan­sa, esi­merk­ki­nä läm­mön siir­ty­mi­nen kaa­sus­ta män­tään ja sylin­te­riin. Kaik­kea ener­gi­aa ei ole tek­no­lo­gi­ses­ti mie­le­käs­tä yrit­tää hyö­dyn­tää (esim. pako­kaa­sun muka­na kar­kaa­vaa ener­gi­aa), eten­kään auton mittakaavassa.

    Ben­sa­moot­to­ris­ta voi­daan kar­keas­ti sanoa, että kam­piak­se­li, jääh­dy­tin ja pako­kaa­sut saa­vat kukin kol­man­nek­sen polt­toai­neen energiasta.

  33. Suu­ry­ri­tyk­sil­lä ja orga­ni­saa­tioil­la on aina ollut tapa­na “ostaa” uudet hyö­dyl­li­set kek­sin­nöt pois mark­ki­noil­ta tai muu­ten eli­mi­noi­da nii­tä. Esi­merk­ke­jä on lukui­sia, ja siten kes­kit­tyä omiin tuot­tei­den ohjel­moin­tiin niin että ne kes­tä­vät tie­tyn ajan. Mah­dol­li­sem­man vähän.

    Laa­du­kas ja kes­tä­vä tuo­te ei ole hyvä mark­ki­na­si­joi­tus, tai sit­ten sen poh­jal­la on joku toi­nen suu­ni­tel­ma mikä saa ihmi­set osta­maan uuden aika välin. 

    Täm­mö­siä uuti­sia on joka vuo­si­kym­me­nen mut­ta yhtä­kään ei iki­nä pää­se mihin­kään. Oli­si hyvä välil­lä kes­kit­tyy mik­si niin käy.

    Vero­pa­ra­tii­sit saa jul­kis­ra­hat pois mark­ki­noil­ta ja tek­no­lo­gia­hel­ve­tit saa­vat hyvät kek­sin­nöt pois tie­tä häi­rit­se­mäs­tä perin­teis­tä teknologiaa.

  34. Juho Laa­tu: Minus­ta ilmas­to­muu­tos on ensi­si­jas­sa polit­ti­nen ongel­ma eikä tek­ni­nen ongel­ma. Sik­si on tär­keäm­pää, että val­tio­tie­tei­li­jät otta­vat kan­taa, kuin että insi­nöö­rit otta­vat kantaa. 

    Sana val­tio­tie­tei­li­jä ei tar­koi­ta samaa kuin polii­tik­ko ja sana insi­nöö­ri ei tar­koi­ta samaa kuin ei-poliitikko.

  35. Juha Aute­ro:
    Isoin ongel­ma ener­gia­mark­ki­nois­sa on, että säh­kö­verk­koa ei ole suun­ni­tel­tu mark­ki­noi­ta var­ten, vaan säh­kön siir­tä­mi­seen voi­ma­lai­tok­ses­ta käyttäjille. 

    Kysees­sä on puu­mai­nen raken­ne, jos­ta yhdel­tä isol­ta tuot­ta­jal­ta läh­tee pak­su run­ko, joka haa­rau­tuu pie­nem­piin ja pie­nem­piin oksiin, joi­den päis­sä on eri­ko­koi­sia säh­kön käyt­tä­jiä. Jos uusia ener­gian­tuo­tan­to­ta­po­ja yrit­tää mah­dut­taa tähän mal­liin eli jokai­sen säh­kön­tuot­ta­jan pitää muo­dos­taa oma “puun­sa”, on tulok­se­na hyvin moni­mut­kai­nen verkko.

    Wiki­pe­dias­ta löy­tyy kuva, joka ehkä elven­tää asi­aa: https://en.wikipedia.org/wiki/Electrical_grid#/media/File:Electricity_Grid_Schematic_English.svg

    Ainut syy, mik­si säh­kö­pörs­si toi­mii on se, että hin­ta näkyy vas­ta seu­raa­van kuun säh­kö­las­kus­sa. Nykyi­nen säh­kö­verk­ko ei luul­ta­va­ti sel­viäi­si sii­tä, että kulu­tus­ta sää­det­täi­siin säh­kön pörs­si­hin­nan mukaan reaaliaikaisesti.

    Höpö­hö­pö. Mark­ki­nat ovat ver­kon paras ystä­vä. Hin­nan nous­tes­sa verk­ko on kovem­mal­la ja vain hyvä että hin­taoh­jaus rau­hoit­taa kysyntää.

    Han­ki spot-hin­tai­nen sop­pa­ri, niin voit ohja­ta kulu­tus­ta­si hin­taa vas­taan. Suo­si­tel­ta­vaa toki muillekin.

  36. Juho Laa­tu: Minus­ta ilmas­to­muu­tos on ensi­si­jas­sa polit­ti­nen ongel­ma eikä tek­ni­nen ongel­ma. Sik­si on tär­keäm­pää, että val­tio­tie­tei­li­jät otta­vat kan­taa, kuin että insi­nöö­rit otta­vat kantaa.

    Asia ilmas­ton­muu­tok­sen (ja sen ongel­mien rat­kai­su­jen) osal­ta lie­nee sen ver­ran tär­keä, että tar­vi­taan laa­jaa yhteis­kun­nal­lis­ta kes­kus­te­lua. Ei sitä pidä rajata!

    Mik­si ihmees­sä sul­ki­sit kes­kus­te­li­joi­den jou­kos­ta jonkun/jotkut ammat­ti­kun­nan ihmi­set pois? Hyviä ideoi­ta voi syn­tyä kaik­kien päänupeissa. 

    Tek­no­lo­gian­kin avul­la on voi­tu (ongel­mien ohel­la) kehit­tää myös lukui­sia rat­kai­su­ja. Jäl­kim­mäi­siä toden­nä­köi­ses­ti edel­li­siä enem­män. Ajat­te­le vaik­ka kir­joi­tus­tai­toa (esim. kynää ja pape­ria), kir­ja­pai­noa, kom­pas­sia, pol­ku­pyö­rää, puhe­lin­ta, radio­ta, tie­to­ko­net­ta, vesi­voi­maa ja ydin­reak­to­ria kek­sin­töi­nä. Nii­tä pitää vain osa­ta käyt­tää oikein ja vas­tuun­tun­toi­ses­ti. Kyl­lä insi­nöö­reis­sä­kin on hei­tä, jot­ka tuon ymmär­tä­vät. Ehkä­pä myös eko­no­meis­sa ja juris­teis­sa­kin saat­taa olla joi­ta­kui­ta, jot­ka ymmär­tä­vät sosio-tek­nis­tä ajat­te­lua ja lähestymistapaa …

  37. JY: Kysei­nen veh­je toi­mii siten, että vety ja litium rea­goi­vat ja nik­ke­li on kata­ly­saat­to­ri­na, jos oikein muis­tan. Läm­pö­ti­la on jos­sain 1200 tienoilla.

    Täm­möi­set her­rat ovat kah­teen ker­taan sitä tes­tan­neet ja toden­neet toimivaksi:

    Giusep­pe Levi
    Bolog­na Uni­ver­si­ty, Bolog­na, Italy
    Eve­lyn Foschi
    Bolog­na, Italy
    Bo Höis­tad, Roland Pet­ters­son and Lars Tegnér
    Upp­sa­la Uni­ver­si­ty, Upp­sa­la, Sweden
    Han­no Essén
    Roy­al Ins­ti­tu­te of Tech­no­lo­gy, Stock­holm, Sweden

    http://ecat.com/news/ecat-test-report-2014-validates-rossi-effect

    Ruot­sa­lai­set ovat muu­ten­kin asias­sa aktiivisia:
    http://hydrofusion.com/news/elforsk-to-launch-lenr-research-group-in-sweden

    Mut­ta eikö­hän se pian sel­viä, toi­mii­ko vai ei.

    Vil­kai­sin tuo­ta jul­kai­sua ja se on mie­les­tä­ni täyt­tä soo­paa. Kai­kis­ta tär­kein­tä asi­aa, eli ener­gia­ta­set­ta, ei mitat­tu suo­raan, vaan kai­ken­lais­ten kom­mer­venk­kien kaut­ta. Jul­kai­su oli toki tie­teel­li­sen näköi­nen, mut­ta se kes­kit­tyi sivuasioihin.

    Luu­len­pa, että kir­joit­ta­jat sano­vat koh­ta “april­lia” ja ker­to­vat vain kokeil­leen­sa, mil­lai­nen soo­pa asian­har­ras­ta­jiin uppoaa.

  38. eipo­lii­tik­ko: Sana val­tio­tie­tei­li­jä ei tar­koi­ta samaa kuin polii­tik­ko ja sana insi­nöö­ri ei tar­koi­ta samaa kuin ei-poliitikko.

    Ei, mut­ta kaik­ki var­maan­kin ymmär­si­vät, että viit­ta­sin yhtes­kun­nal­li­ses­ti ja tek­ni­ses­ti suun­tau­tu­nei­den hen­ki­löi­den eroihin.

  39. Sak­ke: Asia ilmas­ton­muu­tok­sen (ja sen ongel­mien rat­kai­su­jen) osal­ta lie­nee sen ver­ran tär­keä, että tar­vi­taan laa­jaa yhteis­kun­nal­lis­ta kes­kus­te­lua. Ei sitä pidä rajata!

    Kaik­kia haa­ro­ja tar­vi­taan. Halusin teh­dä sel­väk­si sen, että nimeo­no­maan poliit­ti­set pää­tök­set ovat nii­tä, joil­la on suu­rin kyky vai­kut­taa täs­sä vai­hees­sa. Kes­kus­te­lun siir­tyes­sä tek­niik­kaan syn­tyy ris­ki sii­tä, että polii­ti­kot (ja taval­li­set kan­sa­lai­set­kin) vetäy­ty­vät pii­loon sen toi­veen taa, että tek­niik­ka rat­kai­si­si ongel­mat pian, eikä polii­tik­ko­jen sik­si tar­vit­si­si vai­vau­tua teke­mään pää­tök­siä, jot­ka eivät ehkä ole kaik­kien mie­leen (lähin­nä fos­sii­lis­ten pol­ton lopet­ta­mi­nen on ongel­mal­lis­ta, kos­ka se voi lei­ka­ta totut­tua kulutustasoa).

    Mik­si ihmees­sä sul­ki­sit kes­kus­te­li­joi­den jou­kos­ta jonkun/jotkut ammat­ti­kun­nan ihmi­set pois? Hyviä ideoi­ta voi syn­tyä kaik­kien päänupeissa. 

    En halua sul­kea ketään pois. Tote­sin vain mars­si­jär­jes­tyk­sen. Tek­ni­kot, kuten kaik­ki kan­sa­lai­set, voi­vat teh­dä ehdo­tuk­sia sekä omil­le eri­tyi­sa­lueil­leen että yleisesti.

    Tek­no­lo­gian­kin avul­la on voi­tu (ongel­mien ohel­la) kehit­tää myös lukui­sia rat­kai­su­ja. Jäl­kim­mäi­siä toden­nä­köi­ses­ti edel­li­siä enem­män. Ajat­te­le vaik­ka kir­joi­tus­tai­toa (esim. kynää­ja pape­ria), kir­ja­pai­noa, kom­pas­sia, pol­ku­pyö­rää, puhe­lin­ta, radio­ta, tie­to­ko­net­ta, vesi­voi­maa ja ydin­reak­to­ria kek­sin­töi­nä. Nii­tä pitää vain osa­ta käyt­tää oikein ja vas­tuun­tun­toi­ses­ti. Kyl­lä insi­nöö­reis­sä­kin on hei­tä, jot­ka tuon ymmär­tä­vät. Ehkä­pä myös eko­no­meis­sa ja juris­teis­sa­kin saat­taa olla joi­ta­kui­ta, jot­ka ymmär­tä­vät sosio-tek­nis­tä ajat­te­lua ja lähestymistapaa …

    Tek­niik­ka on ehkä tuo­nut ihmis­kun­nal­le enem­män hyvää kuin pahaa, vaik­ka nyky­ti­lan­tees­sa onkin ilmeis­tä, että tek­ni­nen kyvyk­kyys (ilman riit­tä­vää yhteis­kun­nal­lis­ta ymmär­rys­tä ja kont­rol­lia) on oikeas­taan riis­täy­ty­nyt ohi jär­ke­väs­tä rajois­ta niin, että olem­me nyt tuhoa­mas­sa ilma­ke­hää ja monia mui­ta­kin luon­toar­vo­ja. On siis tär­ke­ää kehit­tää myös ymmär­rys­tä sii­tä, miten tek­niik­kaa tuli­si yhtes­kun­nas­sa käyt­tää, eikä vain ede­tä kaik­kiin suun­tiin, joi­hin tek­ni­set kyvyt ja satun­nai­set kau­pal­li­set ja muut itres­sit toi­min­taa sat­tu­vat ohjaamaan.

    Vähän kuin oli­si anta­nut lap­sil­le hiek­ka­laa­ti­kol­la asei­ta leik­ki­ka­luik­si. Oli­si jär­ke­vää antaa ensin ymmär­ryk­sen kasvaa.

  40. Tämä on hie­man asia­ton­ta. En vain ole voi­nut vält­tyä vai­ku­tel­mal­ta, että talous­tie­tei­li­jöi­den usko mark­ki­na­me­ka­nis­miin on yhtä luja kuin kun­non kato­li­sen usko Neit­syt Marian saas­tat­to­man sikiä­mi­seen. (Conce­pi­to inmacu­la­ta, yksi kato­li­sen kir­kon dog­meis­ta, viral­lis­tet­tu 1854).

  41. OlliS: Car­not-pro­ses­sin mukaan las­ke­mi­nen ei ole kovin valai­se­vaa, kos­ka män­tä­moot­to­rit eivät toi­mi siten.

    Car­not’n hyö­ty­suh­de on teo­reet­ti­nen ylä­ra­ja hyö­ty­suh­teel­le. Ainoa syy, mik­si puhuin polt­to­moot­to­rin Car­not’n hyö­ty­suh­tees­ta, oli se, että nimi­merk­ki Koti-isä ver­ta­si arvioi­maa­ni suo­la­sys­tee­min Car­not’n hyö­ty­suh­det­ta polt­to­moot­to­rin todel­li­seen hyö­ty­suh­tee­seen ja tote­si jäl­kim­mäi­sen ole­van sel­väs­ti huo­nom­pi. Voit var­maan olla samaa miel­tä sii­tä, että tämä on har­haan­joh­ta­va ver­tai­lu. Tosia­sias­sa polt­to­moot­to­ri ei pää­se kovin lähel­le Car­not’n hyö­ty­suh­det­taan eikä pää­si­si tuo suo­la­sys­tee­mi­kään, kos­ka monia mui­ta­kin häviön­läh­tei­tä löy­tyy. Ei siis tod.näk. pidä paik­kaan­sa, että uuti­sen suo­la­sys­tee­min hyö­ty­suh­de oli­si “noin kak­si ker­taa parem­pi kuin polt­to­moot­to­ril­la” (kuten Koti-isä kir­joit­ti), ei var­maan­kaan sin­ne päinkään.

    OlliS: Ben­sa­moot­to­rei­den kes­ki­mää­räi­nen läm­pö­ti­la palo­ta­pah­tu­man jäl­keen on pal­jon suu­rem­pi, 2000 K on jotain enem­män sen suuntaista.

    Pako­kaa­sut­kin (vrt. Car­not-läm­pö­nie­lu) ovat useim­mi­ten pal­jon läm­pöi­sem­piä kuin 550 K.

    Ilmei­ses­ti netis­sä näke­mä­ni luvut oli­vat siis vää­rin. Mut­ta mai­nit­se­mil­la­si luvuil­la sai­si hel­pos­ti yli 50%:n Car­not’n hyö­ty­suh­teen, mikä vah­vis­taa point­tia­ni enti­ses­tään. (Point­ti siis oli, että Car­not’n hyö­ty­suh­tees­ta jää­dään todel­li­suu­des­sa sel­väs­ti jälkeen.)

  42. Jua­ni­to: Laa­du­kas ja kes­tä­vä tuo­te ei ole hyvä mark­ki­na­si­joi­tus, tai sit­ten sen poh­jal­la on joku toi­nen suu­ni­tel­ma mikä saa ihmi­set osta­maan uuden aika välin. 

    Miten seli­tät sen, että maa­il­man suu­rim­man auton­val­mis­ta­jan Toy­otan mai­ne perus­tuu nime­no­maan legen­daa­ri­seen kes­tä­vyy­teen? Toy­otan osta­ja halu­aa auton, jota ei tar­vit­se kor­ja­ta koko aikaa. Varao­sa­kau­pan volyy­mi on autoa koh­den var­maan mur­to-osa ver­rat­tu­na vaik­ka­pa sak­sa­lai­siin kilpailijoihin.

    Juho Laa­tu: Minus­ta ilmas­to­muu­tos on ensi­si­jas­sa polit­ti­nen ongel­ma eikä tek­ni­nen ongel­ma. Sik­si on tär­keäm­pää, että val­tio­tie­tei­li­jät otta­vat kan­taa, kuin että insi­nöö­rit otta­vat kantaa.

    Joo, onhan se pal­jon muka­vem­paa kun kes­kit­tyy vain “poliit­ti­seen tah­toon” ja sivuut­taa sel­lai­set pik­ku­asiat kuin kapa­si­teet­ti­ker­toi­met tehot, kus­tan­nuk­set, ver­kon ja mitä kaik­kea muu­ta tyl­sää ne insi­nöö­rit saat­ta­vat esit­tää­kään. Pal­jon muka­vam­paa on vain poh­tia, mon­ta­ko tuli­myl­lyä riit­tää Suo­men säh­kön­tar­pee­seen eikä miet­tiä varas­to­ja saa­tik­ka kustannuksia.

    En kyl­lä ymmär­rä min­kä­lais­ta salat­tua tie­toa val­tio­tie­tei­li­jöil­lä on säh­kö­verk­kos­ta, ehkä­pä he voi­vat miet­tiä, kaa­tuu­ko se väli­ky­sy­syk­sel­lä vai vas­ta vaaleissa?

  43. Sylt­ty: Joo, onhan se pal­jon muka­vem­paa kun kes­kit­tyy vain “poliit­ti­seen tah­toon” ja sivuut­taa sel­lai­set pik­ku­asiat kuin kapa­si­teet­ti­ker­toi­met tehot, kus­tan­nuk­set, ver­kon ja mitä kaik­kea muu­ta tyl­sää ne insi­nöö­rit saat­ta­vat esit­tää­kään. Pal­jon muka­vam­paa on vain poh­tia, mon­ta­ko tuli­myl­lyä riit­tää Suo­men säh­kön­tar­pee­seen eikä miet­tiä varas­to­ja saa­tik­ka kustannuksia.

    En kyl­lä ymmär­rä min­kä­lais­ta salat­tua tie­toa val­tio­tie­tei­li­jöil­lä on säh­kö­verk­kos­ta, ehkä­pä he voi­vat miet­tiä, kaa­tuu­ko se väli­ky­sy­syk­sel­lä vai vas­ta vaaleissa?

    En sano­nut, että tek­ni­set asiat pitäi­si sivuut­taa. Halusin koros­taa sitä, että nime­no­maan poliit­ti­set toi­men­pi­teet ovat nii­tä, joi­ta nyky­ti­la­teen kor­jaa­mi­sek­si vaaditaan.

    Tek­ni­set edis­ty­sas­ke­leet­kin voi­vat olla jos­kus avuk­si, mut­ta sen varaan ei voi jät­täy­tyä, että insi­nöö­rit kek­si­si­vät jon­kin patent­ti­ju­tun, joka teki­si fos­siii­li­set varan­not ja polii­tik­ko­jen pää­tök­sen­teon tar­peet­to­mak­si. Poliit­ti­set pää­tök­set tulee teh­dä sii­tä riip­pu­mat­ta, tulee­ko tek­ni­sel­tä rin­ta­mal­ta jotain uut­ta pelas­ta­vaa vai ei.

    En mis­sään nimes­sä ehdo­ta poliitk­ko­jen kes­kei­sek­si teh­tä­väk­si sitä, että poh­ti­si­vat tuu­li­myl­ly­jen riit­tä­vyyt­tä Suo­men säh­kön­tar­pee­seen ja säh­kön varas­toin­tia. Polii­ti­koil­le riit­tää ymmär­tää, että fos­sii­lis­ten polt­to pitäi­si ajaa alas. Tuu­li­myl­ly­jen poh­ti­mi­nen ja tuke­mi­nen on nime­no­maan sitä huo­noa tek­nii­kan rat­kai­su­voi­maan ja kaa­su­pol­ki­men pai­na­mi­seen usko­vaa (ja vasi­nai­sen fos­sii­lion­gel­man unoh­ta­vaa) stra­te­gi­aa, jota kaik­kien tuli­si välttää.

    Val­tio­tie­tei­li­jöil­lä ei ole salat­tua tie­toa säh­kö­ver­kois­ta, eikä tar­vit­se­kaan olla. Valtiotieteilijöiden/poliitikoiden tulee teh­dä täs­sä tilan­tees­sa poliit­ti­sia pää­tök­siä ja jät­tää tek­niik­ka niil­le, jot­ka sen hallitsevat.

    Vies­ti­ni siis oli se, että fos­sii­li­pääs­tö­jen ilmaan tuprut­ta­mi­nen lop­puu sil­lä, että nii­den ilmaan tuprut­ta­mi­nen lope­te­taan muok­kaa­mal­la yhteis­kun­tam­me toi­min­ta­ta­po­ja niin, että täl­lai­nen ilmiö mah­dol­lis­tuu ja pakos­ta­kin tapahtuu.

    Täs­tä näkö­kul­mas­ta tuu­li­myl­ly­jen luku­mää­rä, kyky varas­toi­da säh­köä ja muut vas­taa­vat ovat sivuseik­ka. Polii­ti­koil­le riit­tää tek­nii­kan ymmär­tä­mi­ses­tä se, että anta­vat ker­toa itsel­leen, että tek­niik­ka tulee pelit­tä­mään (joko van­hal­la tai uudel­la tek­nii­kal­la) myös sii­nä tilan­tees­sa, että ajam­me fos­sii­lis­ten pol­ton vähi­tel­len alas.

    Polii­tik­ko­jen yksi pahim­mis­ta vir­heis­tä voi­si olla heit­täy­ty­mi­nen sen varaan, että fos­sii­li­sia aje­taan alas tai ne ajau­tu­vat itses­tään alas sii­nä vai­hees­sa, kun säh­kön varas­toin­ti­tek­niik­ka saa­daan kehi­tet­tyä riit­tä­vän hyväksi.

  44. Mark­ku af Heur­lin:
    Tämä on hie­man asia­ton­ta. En vain ole voi­nut vält­tyä vai­ku­tel­mal­ta, että talous­tie­tei­li­jöi­den usko mark­ki­na­me­ka­nis­miin on yhtä luja kuin kun­non kato­li­sen usko Neit­syt Marian saas­tat­to­man sikiä­mi­seen. (Conce­pi­to inmacu­la­ta, yksi kato­li­sen kir­kon dog­meis­ta, viral­lis­tet­tu 1854).

    Mark­ku, ei kyse ole uskos­ta, vaan puh­taas­ti mate­ma­tii­kas­ta, jol­la talous­jär­jes­tel­män ilmiöi­tä voi­daan mal­lin­taa ja todentaa.

    SpaceX yhtiön kan­to­ra­ket­ti onnis­tui las­keu­tu­mi­ses­sa kau­ko-ohja­tul­le lau­tal­le, joka sei­la­si kau­ka­na aaval­la merellä.

    Yksi­tyi­set yri­tyk­set onnis­tui­vat noin vuo­si­kym­me­nes­sä kehit­tä­mään rat­kai­sut, joil­la rah­din hin­ta kier­to­ra­dal­le saa­daan alas. Kai­ken yti­mes­sä on se, että Yhdys­val­lat ava­si mark­ki­nat yksi­tyi­sil­le toi­mi­joil­le ja kil­pai­lu avautui.

    NASAl­la on ollut vuo­si­kym­me­nien aika­na mones­sa tilan­tees­sa lähes rajoit­ta­ma­ton bud­jet­ti, mut­ta todel­lis­ta kil­pai­lua saa­tik­ka mark­ki­noi­ta ei ole ollut.

    Ava­ruus­suk­ku­la ei ollut mis­sään muo­dos­sa käy­tän­nöl­li­nen tai teho­kas rat­kai­su. Se oli hyvin moni­mut­kai­nen, kal­lis ja todis­te­tus­ti vaa­ral­li­nen jär­jes­tel­mä. Sen kehi­tys ei perus­tu­nut sii­hen, että asiak­kaal­le oli­si halut­tu tar­jo­ta paras mah­dol­li­nen tuo­te. Sen kehi­tyk­sen taus­tal­la oli Kyl­män sodan poliit­ti­set voimat.

  45. Jou­hi­sor­sa: Mark­ku, ei kyse ole uskos­ta, vaan puh­taas­ti mate­ma­tii­kas­ta, jol­la talous­jär­jes­tel­män ilmiöi­tä voi­daan mal­lin­taa ja todentaa.

    Kyl­lä “näky­mä­tön käsi” on edel­leen osa mark­ki­na­ta­lou­den mat­raa vaik­ka se on lähin­nä uskon­nol­li­nen dogma.

  46. Miten seli­tät sen, että maa­il­man suu­rim­man auton­val­mis­ta­jan Toy­otan mai­ne perus­tuu nime­no­maan legen­daa­ri­seen kes­tä­vyy­teen? Toy­otan osta­ja halu­aa auton, jota ei tar­vit­se kor­ja­ta koko aikaa. Varao­sa­kau­pan volyy­mi on autoa koh­den var­maan mur­to-osa ver­rat­tu­na vaik­ka­pa sak­sa­lai­siin kilpailijoihin.”

    Ehkä toy­otan mai­ne on euroop­pa­la­sil­la. Jos menet Afrik­kaan, Lati­na­lai­seen ame­rik­kaan, Aasi­aan intian Tatat täyt­tä­vät tiet mil­joi­nit­tain. Sen jäl­keen korea­la­sia ja kii­na­lai­sia auto­ja, ja myös toy­otat mut­ta ei miten­kään parempina. 

    Näis­sä köy­his­sä maa­il­man alueil­ta kaut­ta aikoi­na löy­tyy lähes ainoa­na euroop­pa­lais­ta autoa van­hat mer­su­mal­lit. Van­hat mer­sut 60 — 90 luvul­ta ovat laa­jas­ti käy­tös­sä, en iki­nä näe van­ho­ja bema­rei­ta tai folk­ka­rei­ta, ei edes toy­ota­kaan. Van­hoil­la mer­suil­la kyl­lä­kin on “legen­daa­ri­nen” mai­ne kun kes­tä­vyy­del­tään on kysy­mys. Tie­tääk­se­ni mer­su on eurooppalainen.

    Toy­ota on ollut hyvä ja kes­tä­vä, mut­ta se ei ole sitä enään. Tääl­lä puhu­taan nyky­het­kes­tä ja tulevaisuudestaan.

  47. tuen mak­sa­ja: Kyl­lä “näky­mä­tön käsi” on edel­leen osa mark­ki­na­ta­lou­den mat­raa vaik­ka se on lähin­nä uskon­nol­li­nen dogma.

    Noin­han mark­ki­na­ta­lou­den vas­tus­ta­jat aina halua­vat esit­tää, mut­ta tuo on vain puh­das reto­ri­nen kik­ka. Esi­te­tään mark­ki­na­ta­lou­den kan­nat­ta­jat uskon­nol­li­si­na, vaik­kei sil­lä ole useim­mi­ten yhtään mitään teke­mis­tä uskon­non kanssa. 

    Näky­mä­tön käsi toi­mii todel­la hyvin, kun­han tie­tyt reu­naeh­dot täyt­ty­vät. Ja kun nii­den toi­mi­vuu­des­ta huo­leh­di­taan, niin näky­mä­tön han­du toi­mii todel­la hyvin.

    Jua­ni­to
    “Toy­ota on ollut hyvä ja kes­tä­vä, mut­ta se ei ole sitä enään.”

    Ei ole koke­mus­ta korea­lai­sis­ta, mut­ta aina­kin sii­hen toi­sek­si suu­rim­paan sak­sa­lai­seen auton­val­mis­ta­jaan ver­rat­tu­na se on edel­leen­kin kes­tä­vä. Toy­ota esit­te­li esi­mer­kik­si pie­net tur­bo­moot­to­rit pal­jon sak­sa­lai­sia myö­hem­min ihan vain sik­si, ettei­vät mei­nan­neet saa­da nii­tä kes­tä­mään. Aina­kin VAG-kon­ser­ni tykää tes­taut­taa uutu­kais­ten kes­ton asiakkailla. 

    Lait­tai­sin kyl­lä aina­kin Tatan suo­sion kehi­tys­mais­sa auton hin­nan piik­kiin. Toy­ota­han ei ole mikään todel­li­nen hal­pi­sau­to ja aina­kin omas­ta näkö­kul­mas­ta­ni niis­tä mak­se­taan jäl­ki­mark­ki­noil­la vähän liikaa.

  48. Ros­sin kyl­mä­fuusion voi unoh­taa suo­ril­ta. Kave­ri on van­ha hui­ja­ri. Tari­nat tän mie­hen men­nei­syy­des­tä vetä­vät ver­to­ja mil­le tahan­sa veijarikertomukselle.

  49. tuen mak­sa­ja: Kyl­lä “näky­mä­tön käsi” on edel­leen osa mark­ki­na­ta­lou­den mat­raa vaik­ka se on lähin­nä uskon­nol­li­nen dogma.

    Sil­ti menet mar­ke­tiin ja ole­tat, että siel­tä osta­ma­si tie­to­ko­ne toi­mii ja afrik­ka­lai­sen tomaat­ti­säi­lyk­keen syö­mi­ses­tä ei sairastu.

    Jos tätä ihmet­tä ei saa aikaan näky­mä­tön käsi eli omaa etu­aan aja­vien ihmis­ten yhteis­työ ja kil­pai­lu niin mikä sitten? 

    Voin aut­taa sen ver­ran, että vas­taus ei aina­kaan ole vir­ka­mies tai komi­tea. Se ei myös­kään ole tai­kuus tai jumala.

    Oikea vas­taus on niin hyvin pii­los­sa — suo­ras­taan näky­mä­tön — että kukaan ei oikein tajun­nut sitä ennen 1700-lukua.

  50. Tuon GulfNews.com jutun kom­men­toin­nis­sa on kes­ki­tyt­ty hyö­ty­suh­tee­seen, mikä ei kui­ten­kaan ollut se pääasia.

    Pää­asia oli se kuin­ka CSP-lai­tok­sen inves­toin­ti­kus­tan­nuk­sia voi­tai­siin saa­da alem­mak­si ja samal­la tuot­taa säh­köä 24 tun­tia vuo­ro­kau­des­sa. Nykyi­set CSP-lai­tok­set eivät pys­ty tuot­ta­maan säh­köä kil­pai­lu­ky­kyi­seen hin­taan joh­tuen kor­keis­ta investointikustannuksista.

    Nykyi­sis­sä­kin CSP-lai­tok­sis­sa (CSP = concent­ra­ted solar power) käy­te­tään sulaa suo­laa läm­mön varas­toin­tiin (esim. 8 tun­nin ajak­si), joten tämä ei ole se uusi juttu.

    Uusi jut­tu oli se että käy­te­tään vain yhtä suo­la­säi­liö­tä joka sijoi­te­taan maan alle. Säi­liös­sä on lii­ku­tel­ta­va väli­sei­nä jol­la kyl­mem­pi ja kuu­mem­pi suo­la ero­te­taan toi­sis­taan. Täl­lä taval­la sääs­te­tään inves­toin­ti­kus­tan­nuk­sis­sa (kun ei tar­vi­ta kah­ta säi­liö­tä), ja sitä kaut­ta saa­daan tuo­te­tun säh­kön hin­taa kil­pai­lu­ky­kyi­sem­mäk­si, mikä oli se var­si­nai­nen tavoi­te tässä. 

    Samaa tavoi­tet­ta pal­ve­lee se että ei tar­vi­ta kor­ke­aa tor­nia jon­ka hui­pul­le aurin­gon­va­lo hei­jas­te­taan pei­leil­lä. Tämän vuok­si tar­vi­taan sopi­va rin­ne jol­le pei­lit sijoi­te­taan. Tämä lie­nee suun­ni­tel­man heik­kous: mis­tä löy­tyy sopi­via rin­tei­tä ? Ehkä Ara­bian nie­mi­maan hiek­ka­dyy­nit ovat sopi­via, mut­ta pysy­vät­kö ne paikallaan ?

    Säh­kön tuo­tan­non hyö­ty­suh­tee­seen vai­kut­taa läm­pö­ti­lae­ron lisäk­si käy­tet­ty mene­tel­mä. Van­hois­sa höy­ry­tur­bii­neis­sa hyö­ty­suh­de on vain n. 30%. Höy­ry­tur­bii­nin hyö­ty­suh­de voi kui­ten­kin olla yli 45% ns. super­kriit­ti­sis­sä lai­tok­sis­sa (310 bar/600 C). Jokai­nen 28 asteen lisäys kas­vat­taa hyö­ty­suh­det­ta 1.5 % tuol­la alu­eel­la, ks.
    http://www.power-technology.com/features/feature-supercritical-turbine-evolution-clean-demands-raise-the-bar/

    Jos suo­lan läm­pö­ti­la las­kee yön aika­na läm­pö­vuo­to­jen takia, niin hyö­ty­suh­de tie­ten­kin las­kee myös.

    Toi­nen tut­kit­tu mene­tel­mä on Stir­ling-moot­to­ri, joka sovel­tuu suh­teel­li­sen pie­niin lai­tok­siin, kos­ka sen teho­ti­heys on heik­ko. Sil­lä pääs­tään par­haim­mil­laan 50% hyö­ty­suh­tee­seen eli samaan kuin (isoil­la) die­sel­moot­to­reil­la. Sen etu­na on myös hil­jai­nen käyn­ti­ää­ni min­kä vuok­si sitä on käy­tet­ty sukel­lus­ve­neis­sä, ks.
    https://en.wikipedia.org/wiki/Stirling_engine

    Näis­sä uuti­sis­sa on usein sen­saa­tio­ha­kui­suut­ta. Tämä­kin mene­tel­mä on vie­lä alku­te­ki­jöis­sään: nyt sel­vi­tel­lään tuon yhden suo­la­säi­liön toi­min­taa (talou­del­li­suut­ta). Alku­pe­räi­ses­sä MITin tut­ki­muk­ses­sa arvioi­tiin tuo­te­tun säh­kön hin­nak­si 70 USD — 330 USD/MWh eli hin­ta­hai­ta­ri oli iso, jota nyt pyri­tään lisä­tut­ki­muk­sel­la tar­ken­ta­maan. Jos aurin­ko­pa­ne­lei­ta ver­ra­taan tähän niin sit­ten on otet­ta­va huo­mioon akku­jen kustannus.

  51. Tom­pe­lo: Sil­ti menet mar­ke­tiin ja ole­tat, että siel­tä osta­ma­si tie­to­ko­ne toi­mii ja afrik­ka­lai­sen tomaat­ti­säi­lyk­keen syö­mi­ses­tä ei sairastu.

    Jos tätä ihmet­tä ei saa aikaan näky­mä­tön käsi eli omaa etu­aan aja­vien ihmis­ten yhteis­työ ja kil­pai­lu niin mikä sitten?

    Voin aut­taa sen ver­ran, että vas­taus ei aina­kaan ole vir­ka­mies tai komi­tea. Se ei myös­kään ole tai­kuus tai jumala.

    Tie­to­ko­neen toi­mi­vuu­teen voi luot­taa, kos­ka on tuo­te­vas­tuu­lain­sää­dän­tö, jon­ka taka­na on toi­mi­va vir­ka­ko­neis­to ja valtio.
    Ihan joka vin­kuin­tias­ta tule­via elin­tar­vik­kei­ta en läh­ti­si osta­maan, juu­ri­kin sen takia, että monis­sa mais­sa viranomaisten(kin) nor­mi­reak­tio ongel­miin on salai­lu ja kiistäminen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.