Maapallon lämpötila pysyy yhä vain korkealla

Maa­pal­lon läm­pöti­la ei tao enää kaikkien aiko­jen ennä­tys­lukemia. El Nino on hel­lit­tänyt, mut­ta yhä läm­pöti­la on selvästi tren­di­vi­ivan yläpuolel­la.  Se, että nyt tulee vain toisek­si korkeimpia läm­pötilo­ja on saanut 12 kk:n liuku­van keskiar­von loivaan lasku­un, joka jatkunee ainakin puoli vuot­ta. Läm­pöti­lan nousu näyt­tää kiihtyneen tai viime vuosikymme­nen tasaan­tu­mis­vai­he on men­nyt ohi, miten sen nyt vain halu­aa sanoa. Dataan pääsee tästä.

Se on selvä, että päät­tynyt vuosi oli mit­taushis­to­ri­an ylivoimais­es­ti lämpimin vuosi. Voi olla vaikea pysäyt­tää läm­pen­e­m­i­nen 1,5 asteeseen.

Toiv­ot­tavasti läm­pen­e­misen kiihtymi­nen ei johdu Siper­ian soiden sulamisen vapaut­ta­mas­ta metaanista, kos­ka se olisi menoa. Helsin­gin Sanomat ker­toi jouluku­un 14 päivä, että metaa­nia on jostain tun­tem­at­tomas­ta syys­tä tul­lut ilmake­hään viime vuosi­na paljon, mut­ta ei tiede­tä mistä.

156 vastausta artikkeliin “Maapallon lämpötila pysyy yhä vain korkealla”

  1. Vuo­den 2017 toiv­o­tusten mukana myös kiitos­ket Odelle blo­gista, joka oan­taa hie­man uskoa kasalaiskeskustelu­un ja argumentaatioon.

  2. Ja vieläkäänkö ei ole se aika, että poli­itikko­jen pitäisi sanoa ihmisille, että lopet­takaa nyt hyvä­nen aika se maa­pal­lon tuhoami­nen ja pienen­täkää tun­tu­vasti kulu­tus­tanne? Pelkään, että poli­itikot vetävät asi­as­sa liian opti­mistista lin­jaa ja näin hukataan suuri osa siitä poten­ti­aal­ista, mil­lä olisi ehkä mah­dol­lista vaikut­taa ilmas­ton­muu­tok­sen hillintään.

  3. Osmo, käyt­tämäsi aikasar­ja on huono. Tuol­la ei pysty todis­ta­maan mitään suun­taan tai toiseen. Kun puhutaan ilmas­tos­ta, pitää aikasar­jan olla sato­jatuhan­sia vuosia. 

    Se tiede­tään, että ilmas­to muut­tuu. Siihen se ihmisen ymmär­rys suurin piirtein täl­lä het­kel­lä loppuukin.

  4. Kalle:
    Osmo, käyt­tämäsi aikasar­ja on huono. Tuol­la ei pysty todis­ta­maan mitään suun­taan tai toiseen. Kun puhutaan ilmas­tos­ta, pitää aikasar­jan olla sato­jatuhan­sia vuosia. 

    Se tiede­tään, että ilmas­to muut­tuu. Siihen se ihmisen ymmär­rys suurin piirtein täl­lä het­kel­lä loppuukin.

    Tässä ei ole ihan sataa tuhat­ta, mut­ta 20 000 nyt kuitenkin:

    http://xkcd.com/1732/

    Ilmas­ton läm­pen­e­misessä ongel­ma ei ole se, että läm­pöti­lat oli­si­vat ennen­näkemät­tömän korkei­ta; eivät ne ole. Ongel­ma ei ole myöskään se, että bio­di­ver­si­teet­ti vähe­nee; on se vähen­tynyt ennenkin, ja aina on takaisin pon­nis­tet­tu. Ilmas­ton läm­pen­e­misen ongel­ma ei myöskään ole se, etteikö ihmiskun­ta selviäisi ilmas­ton läm­pen­e­mis­es­tä; kyl­lä selviää, ihmiset ovat ehkä torakoiden ja muu­ra­hais­ten jäl­keen sitkeimpiä eliöitä täl­lä pallolla.

    Ilmas­ton läm­pen­e­misen ongel­ma on se, että läm­penevään ilmas­toon sopeu­tu­mi­nen mak­saa aivan hel­vetin paljon, ja aikaansaa usko­mat­tomat määrät inhimil­listä kär­simys­tä ja kur­ju­ut­ta. Esimerkik­si viime vuosi­na paljon puhut­tanut Euroopan pako­laiskri­isi on ainakin välil­lis­es­ti seu­raus­ta ilmas­ton­muu­tok­ses­ta: pitkään jatkuneet kui­v­at kaudet aiheut­ti­vat ara­bi­mais­sa poli­it­tisen epä­vakau­den joka purkau­tui val­lankaap­pauksi­na ja sisällissotina.

    Ilmas­ton­muu­tos­ta kan­nat­taa pyrk­iä hillit­semään ihan puh­taan itsekkäistä syistä.

  5. Osmo Soin­in­vaara:
    Toisil­la lop­puu, toisil­la ei lopu.

    Mitä sit­ten? Vaik­ka ymmärtäisi kuin­ka hyvin tahansa ilmas­ton muu­tok­set, niin meil­lä nyky­isin eläville asial­la ei ole oikeas­t­aan merkitystä.

  6. Kalle:
    Osmo, käyt­tämäsi aikasar­ja on huono. Tuol­la ei pysty todis­ta­maan mitään suun­taan tai toiseen. Kun puhutaan ilmas­tos­ta, pitää aikasar­jan olla sato­jatuhan­sia vuosia. 

    Sitä suurem­mal­la syyl­lä pitääkin olla huolis­saan, kun taval­lis­es­ti kym­meniä tuhan­sia vuosia vaa­ti­vat muu­tok­set ovat nyt havait­tavis­sa muu­ta­mas­sa vuosikymme­nessä. Jos maa­pal­lon ilmas­to­his­to­ria on jotain opet­tanut, niin sen, että äkkinäiset muu­tok­set johta­vat sukupu­ut­toaal­toon, mikä taas ei ole hyvä asia yhdellekään eliölle täl­lä pallolla.

  7. Osmo Soin­in­vaara:
    Toisil­la lop­puu, toisil­la ei lopu.

    Min­ul­la ymmär­rys lop­puu, tiedän vain yleis­es­ti sen että tilas­toil­la ja käp­pyröil­lä saadaan asi­at näyt­tämään toiv­o­tun­laisil­ta, mikäli niin halutaan.
    Meille maal­likoille ilmas­ton­muu­tos on puh­taasti ns. uskona­sioi­ta kuten korkeampi tiede yleen­säkin, mut­ta Osmo mainit­si että ikiroudan metaanin vapau­tu­misen myötä “se” on menoa. Mitä mah­taa se meno tarkoit­taa? Ensi viikok­si on luvat­tu parinkymme­nen asteen pakka­sia, ja jos ilmas­to joskus muut­tuu niin että pakkas­ta onkin vain esim. 15 astet­ta, en osaa kovasti huolestua.
    Yllät­tävän huonos­ti on maa­pal­lon tuhou­tu­misen mekanis­mi perustel­tu ja esitet­ty siihen näh­den miten paljon resursse­ja on käytet­ty lop­una­jan uhkien maalailuun.
    Kuiv­u­ut­ta ja märkyyt­tä ja ilmastopako­laisia, siinäkö kaikki?

  8. Mikä sar­ja tuo on? Näyt­tää kovin kum­malliselta ja poikkeaa paljon satel­li­it­ti­s­ar­joista. Olisi hyvä jos ilmot­taisit läh­teesi ja HA ei ole hyvä lähde ilmas­toa­siois­sa, siel­lä on uuti­soin­te­ja joi­ta on vaikea uskoa edes tahat­tomik­si virheiksi.

    1. Liitin artikke­li­in linkin aineis­toon. Tuo on siis 12 kuukau­den liuku­va keskiar­vo, joten se kul­kee puoli vuot­ta jäljessä.

  9. Jari S.:
    Ja vieläkäänkö ei ole se aika, että poli­itikko­jen pitäisi sanoa ihmisille, että lopet­takaa nyt hyvä­nen aika se maa­pal­lon tuhoami­nen ja pienen­täkää tun­tu­vasti kulu­tus­tanne? Pelkään, että poli­itikot vetävät asi­as­sa liian opti­mistista lin­jaa ja näin hukataan suuri osa siitä poten­ti­aal­ista, mil­lä olisi ehkä mah­dol­lista vaikut­taa ilmas­ton­muu­tok­sen hillintään.

    Demokra­ti­as­sa asi­at eivät mene niin päin, että poli­itikot ker­to­vat kansalle, miten elää, vaan niin päin, että kansa val­it­see val­taan sel­l­aiset poli­itikot, jot­ka lupaa­vat tehdä asi­at enem­mistön mielik­si. Sama toimii myös dik­tatu­ureis­sa niin, että val­ta säi­lyy, kun­han talouskasvu jatkuu (kts. Kiina). Ilmas­ton­muu­tos tulee — oletko valmis?

  10. Mik­si et käytä keskistet­tyä liuku­vaa keskiarvoa?

    Niin tekevät X11, X12, X12-ari­ma jne…

  11. Jus­si: Sitä suurem­mal­la syyl­lä pitääkin olla huolis­saan, kun taval­lis­es­ti kym­meniä tuhan­sia vuosia vaa­ti­vat muu­tok­set ovat nyt havait­tavis­sa muu­ta­mas­sa vuosikymme­nessä. Jos maa­pal­lon ilmas­to­his­to­ria on jotain opet­tanut, niin sen, että äkkinäiset muu­tok­set johta­vat sukupu­ut­toaal­toon, mikä taas ei ole hyvä asia yhdellekään eliölle täl­lä pallolla.

    Eivät kym­meniä tuhan­sia vuosia vaa­ti­vat muu­tok­set ole havait­tavis­sa muu­ta­mas­sa vuosikymme­nessä. Lasken­ta­mallien ennus­tuk­set ovat kuitenkin vielä eri asia kuin läm­pömit­tarin luke­ma. Tois­taisek­si havait­tu muu­tos on vielä varsin maltill­i­nen ja täysin tur­val­li­sis­sa rajois­sa. Pienen läm­pen­e­misen vaiku­tuk­set ovat pikem­minkin posi­ti­ivisia kokon­aisu­u­den kannal­ta. Jos­sain vai­heessa tilanne muut­tuu, jos läm­pen­e­m­i­nen jatkuu lop­ut­tomi­in, mut­ta siitäkin huoli­mat­ta on syytä pitää havain­not ja ennus­teet erillään.

  12. Suh­teel­lisu­u­den­ta­jua:
    Meren pin­ta on ollut 20 000 vuot­ta sit­ten 140 metriä alem­pana kuin nyt ja 10 000 vuot­ta sit­ten 70 metriä alem­pana kuin nykyisin.

    Olka­amme siis huolis­saan siitä, että merivesi nousee pari sent­tiä tule­van sadan vuo­den aikana…

  13. Kalle:Se tiede­tään, että ilmas­to muut­tuu. Siihen se ihmisen ymmär­rys suurin piirtein täl­lä het­kel­lä loppuukin. 

    Jos ilmas­tos­ta ei ymmär­retä mitään, niin on siis Kallen mielestä täysin mah­dol­lista, että ilmake­hän kemi­al­lisen koos­t­u­misen muut­ta­mi­nen johtaa esimerkik­si ryn­täävään ilmas­ton­läm­pen­e­miseen a’la Venus.

    Varovaisu­us­pe­ri­aat­teen mukaises­ti mei­dän tulisi siis pidät­täy­tyä ilmas­ton muut­tamis­es­ta, ennenkuin olemme var­mo­ja, ettei se joh­da totaaliseen tuhoon.

    Vai käykö tässä taas niin, että kun vede­tään tämä argu­ment­ti esi­in, ilmas­toti­etous mys­tis­es­ti kas­vaakin ker­ta­laak­ista kohdasta 

    “Emme oikeas­t­aan tiedä yhtään mitään ilmastosta” 

    asen­toon

    “Tiedämme var­masti, ettei nyt ainakaan mitään Venus-ilmiötä, tai muu­takaan hyvin ikävää, voi tapahtua”. ?

    ———————

    Ja todel­lakin ilmas­ton­muu­tos tulee näkymään tääl­läkin. Afrikan väestö on täl­lä het­kel­lä 1,2 mil­jar­dia­ja se kas­vaa edelleen hur­jaa vauh­tia, ennustei­den mukaan siel­lä on vuo­sisadan lop­pu­un men­nessä 4,4 mrd ihmistä. Kun samaan aikaan ilmas­to läm­pe­nee, ei tarvi­ta suuria ennus­ta­jan­lahjo­ja sen toteamisek­si, että tule­vaisu­udessa on ris­ki hur­jille kansainvaelluksille.

    Pitäisi aloit­taa kansalaiskeskustelu sille, mitä tehdää, jos Afrikas­ta läh­tee vaikka­pa 200 miljoon­aa ihmistä (se olisi vain 5% ennuste­tus­ta väkimäärästä) liik­keelle Pohjoista kohden.

    http://yle.fi/uutiset/3–8190745

  14. Jari S.:
    Ja vieläkäänkö ei ole se aika, että poli­itikko­jen pitäisi sanoa ihmisille, että lopet­takaa nyt hyvä­nen aika se maa­pal­lon tuhoami­nen ja pienen­täkää tun­tu­vasti kulutustanne?

    Viimeistään Trumpin valin­nan pitäisi alle­vi­iva­ta sitä, että kulu­tuk­sen vähen­tämi­nen ei ole mikään ratkaisu.

  15. Kalle: Se tiede­tään, että ilmas­to muut­tuu. Siihen se ihmisen ymmär­rys suurin piirtein täl­lä het­kel­lä loppuukin.

    Jos uno­hde­taan läm­pöti­la ja ilmas­tö het­kek­si, niin laa­jem­min kai kyse on siitä, että eri­lais­ten poten­ti­aal­is­ten kaa­su­jen määrä ilmake­hässä on nous­sut, esim. sivu kuvaa hiilid­iok­sidin määrän muutoksia:

    http://climate.nasa.gov/vital-signs/carbon-dioxide/

    400.000 vuot­ta taak­sepäin otet­tu käyrä muu­tok­sia on ollut tietyl­lä vai­htelua välil­lä 180–300 yksikköä, mut­ta viimeiset vuodet muu­tos ylöspäin on ollut yhtä suuri kuin aikaisem­pi vai­htelu, eli +120 ja arvo on nyt 420.

    Onhan niitä muitakin kaa­su­ja, kuten mainit­tu metaani, mut­ta kai kysymys on siitä onko tuol­la kaa­su­jen määräl­lä merk­i­tys­tä vai ei ja voidaanko siihen vaikuttaa?

    Joku muis­taak­seni selit­ti tuo­ta hiilid­iok­sidin haitallisu­ut­ta sil­lä, että se säi­lyy ilmake­hässä melko kauan suh­teessa metaani­in, joten sen vaiku­tus kumuloituu 

    https://www.epa.gov/ghgemissions/understanding-global-warming-potentials

    Vaik­ka metaani läm­mit­tää sadan vuo­den aikana 30x enem­män (lyhyel­lä aikavälil­lä var­maan moninker­tais­es­ti enem­män), se säi­lyy ilmake­hässä vain kymme­nen vuot­ta kun taas hiilid­iok­si­di pysyy ilmake­hässä tuhan­sia vuosia ja hiilid­iok­sidipäästöjä on määräl­lis­es­ti 8x enem­män, jol­loin ne molem­mat ovat varsin vaikuttavia.

    Lyhyel­lä aikavälil­lä siis molem­mat vaikut­ta­vat: metaani sik­si että se on tehokas, hiilid­iok­si­di sik­si että sitä on niin paljon.

    Hiilid­iok­sidin muu­tok­sen määrä vaikka­pa viimeisen kymme­nen vuo­den aikana on ollut niin kova että sen huo­maa vaik­ka sen lait­taisi aika­janalle jos­sa mit­takaa­va on tuhan­sia vuosia. 

    Metaanin suh­teen näyt­täisi siltä, että nor­maalit tasot ovat jotain 200–300 kun ne nyt ovat luokkaa 1800. Se mikä on ikävää on, että metaanin määrät ovat näem­mä nousseet jo pitkään — Wikipedi­an mukaan metaanin lähtö­ta­sot ennen teol­lis­tu­misen alkua oli­vat 722 ppb mikä osoit­taa että pelkästään teol­lis­tu­mista ei voi­da syyt­tää metaanin määrien nousus­ta, mut­ta jostain syys­tä tuokin muu­tos on ajoit­tunut tähän mei­dän aikaamme.

    https://en.wikipedia.org/wiki/Atmospheric_methane

    Ei siis näytä kauhean kival­ta, kos­ka vaik­ka hiilid­iok­si­di saataisi­in kuri­in niin tuo metaanin määrän nousu on ilmeis­es­ti mon­imutkaisem­pi, mut­ta ehkä on liioit­telua sanoa että lisään­tymisen syytä ei tiede­tä. Ehkä tarkem­pi ilmaisu olisi, että suurin osa lähteistä tiede­tään, mut­ta ei kaikkia.

    Esim. tämä NASA:n artikke­li ker­too mielestäni hyvin sen, että nykyisel­lä tekni­ikalla pystytään mit­ta­maan mis­tä metaa­nia ilmake­hään siir­tyy, esim. tässä on löy­det­ty infra­punakam­er­an spek­tri­ana­lyysin avul­la vuo­ta­va kaa­suput­ki, mikä ilmeis­es­ti perus­tuu siihen että eri kaa­sut hei­jas­ta­vat auringon val­oa eri tavoin

    http://climate.nasa.gov/news/2477/nasa-study-analyzes-four-corners-methane-sources/

  16. >Toiv­ot­tavasti läm­pen­e­misen kiihtymi­nen ei johdu >Siper­ian soiden sulamisen vapaut­ta­mas­ta metaanista, >kos­ka se olisi menoa.

    Kanadal­la­han (+ Alas­ka) on myös val­ta­va “Taigavyöhyke”. Onko siel­lä myös merkit­täviä — siis vaar­al­lisia — määriä metaa­nia sitoutuneena maaperään ?

  17. Joo joo: Osmo mainit­si että ikiroudan metaanin vapau­tu­misen myötä “se” on menoa. Mitä mah­taa se meno tarkoittaa? 

    Esimerkik­si sitä, että se kiihdyt­tää läm­pen­e­mistä (edes kol­menkymme­nen vuo­den jän­teel­lä), jol­loin Grön­lan­ti sulaa, meren­pin­ta nousee ja, *puf*, melko yhtäkkiä maail­mas­sa on kolme mil­jar­dia pako­laista ja paljon vähem­män viljelysmaata.

    Ja tässä ei edes ote­ta huomioon mitä ympäristölle tapahtuu.

    Joo joo: Kuiv­u­ut­ta ja märkyyt­tä ja ilmastopako­laisia, siinäkö kaikki? 

    Kuiv­u­us ja märkyys vähen­tävät ruuan­tuotan­toa (jo vähin­täänkin sik­si, että se täy­tyy siirtää eri paikkaan globaalis­sa mit­takaavas­sa) ja meren­pin­nan nousu ajaa jär­jet­tömän määrän ihmisiä pako­laisik­si. Noiden ihmis­ten vas­taan­ot­tamisek­si ja uudelleen­in­te­groimisek­si ei ole ole­mas­sa minkään­laista infraa eli ensin­näkin talous pitkälti rom­ah­taa ainakin nois­sa yhteiskun­nis­sa (kos­ka ole­mas­saol­e­vaa yhteiskun­taa ei saa­da siir­ret­tyä), toisek­si syn­tyvät leir­it pait­si hau­to­vat kulku­taute­ja myös kas­vat­ta­vat tyy­tymät­tömyyt­tä ja epä­toivoa, jot­ka purkau­tu­vat kaikin ikävin tavoin.

    Kyse ei ole siitä, että kaik­ki ihmiset joutu­vat viet­tämään muu­ta­man päivän lisää kuiv­u­udessa ja märässä met­sässä tms. Kyse on siitä, että vähin­täänkin sato­ja miljoo­nia ihmisiä enem­män tai vähem­män putoaa jär­jestäy­tyneen yhteiskun­nan ja talouden piiristä pois. Ongel­ma ei oikeas­t­aan edes muo­dos­tu siitä, että tämä tapah­tuu, vaan siitä, että he jatka­vat fyy­sistä ole­mas­saoloaan. Ver­taa tätä siihen, että euroop­palainen yhteiskun­ta (ja ongel­ma-aluei­den ympäristöt) nitisee liitok­sis­taan jo muu­ta­mas­ta miljoonas­ta pakolaisesta.

    Muis­tu­tan nyt vielä, että kuten Ville sanoi tuol­la aikaisemmin:

    Peuku­tuk­set ovat kadon­neet eikä uusia voi tehdä – tulee virheil­moi­tus: Error: mysql: access denied for user ”@’localhost’ (usein pass­word: NO) – jotain ongel­maa siis vielä… 

  18. OS: “Toiv­ot­tavasti läm­pen­e­misen kiihtymi­nen ei johdu Siper­ian soiden sulamisen vapaut­ta­mas­ta metaanista, kos­ka se olisi menoa.”

    Tuo on tietysti yksi mah­dolli­nen ske­naario. Toisaal­ta jääkau­den lop­ul­la alkoi val­ta­va määrä soi­ta sula­maan ja vapaut­ta­maan metaa­nia, mut­ta ei se silti ollut menoa.

  19. newyork­ista: Mitä sit­ten? Vaik­ka ymmärtäisi kuin­ka hyvin tahansa ilmas­ton muu­tok­set, niin meil­lä nyky­isin eläville asial­la ei ole oikeas­t­aan merkitystä.

    Juotko mah­dol­lis­es­ti kahvia tai käytätkö vaat­tei­ta, jois­sa on puuvillaa?

  20. teekkari: Tässä ei ole ihan sataa tuhat­ta, mut­ta 20 000 nyt kuitenkin:

    http://xkcd.com/1732/

    Ilmas­ton läm­pen­e­misessä ongel­ma ei ole se, että läm­pöti­lat oli­si­vat ennen­näkemät­tömän korkei­ta; eivät ne ole. Ongel­ma ei ole myöskään se, että bio­di­ver­si­teet­ti vähe­nee; on se vähen­tynyt ennenkin, ja aina on takaisin pon­nis­tet­tu. Ilmas­ton läm­pen­e­misen ongel­ma ei myöskään ole se, etteikö ihmiskun­ta selviäisi ilmas­ton läm­pen­e­mis­es­tä; kyl­lä selviää, ihmiset ovat ehkä torakoiden ja muu­ra­hais­ten jäl­keen sitkeimpiä eliöitä täl­lä pallolla.

    Ilmas­ton läm­pen­e­misen ongel­ma on se, että läm­penevään ilmas­toon sopeu­tu­mi­nen mak­saa aivan hel­vetin paljon, ja aikaansaa usko­mat­tomat määrät inhimil­listä kär­simys­tä ja kur­ju­ut­ta. Esimerkik­si viime vuosi­na paljon puhut­tanut Euroopan pako­laiskri­isi on ainakin välil­lis­es­ti seu­raus­ta ilmas­ton­muu­tok­ses­ta: pitkään jatkuneet kui­v­at kaudet aiheut­ti­vat ara­bi­mais­sa poli­it­tisen epä­vakau­den joka purkau­tui val­lankaap­pauksi­na ja sisällissotina.

    Ilmas­ton­muu­tos­ta kan­nat­taa pyrk­iä hillit­semään ihan puh­taan itsekkäistä syistä.

  21. Ihan kun­nol­liset yliopis­tot ovat rahoit­ta­neet tutkimuk­sia, joiden mukaan Pohjois-Euroopan tal­vet voivat kyl­men­tyä kym­meniä astei­ta. Syynä on golf-vir­ran hidas­tu­mi­nen. Tänne tulee Siper­ian mannerilmasto.

    Sehän tarkoit­taisi, että tais­telemme etur­in­ta­mas­sa muut­tak­semme Suomen läh­es elinkelvot­tomak­si. Sit­ten kun se on — mah­dol­lis­es­ti — tapah­tunut, on EUroopan rajatkin men­neet kiin­ni, joten ei täältä poiskaan pääse kuin kuole­man armah­ta­mana. Tai mah­taisiko Venäjä ottaa Siper­ian eteläosi­in, parem­paan ilmas­toon uusia tsuhnia?

    Toiset tutk­i­jat ovat sit­ten taas ennustelleet, että Euroop­pa hyö­tyy ilmas­ton­muu­tok­ses­ta, kos­ka Golf vir­ran hidas­tu­mi­nen hidas­taa ilmas­ton läm­pen­e­mistä juuri sopi­vasti niin, että ilmas­to muut­tuu mon­es­sa mielessä paremmaksi.

    Aika paljon taitaa olla huonos­ti tun­net­tu­ja muut­tu­jia pelis­sä. Melkein kuin arpapeliä.

  22. Nii’i­in!

    Kyl­lähän noil­la välil­lisil­lä Lähi-Idän kuiv­u­usasioil­la voi olla jotain osaa.
    Väl­itön syy nyt vellovi­in Lähi-Idän kri­i­sei­hin on ollut EU:n ja varsinkin sen par­la­mentin täysin idioot­ti­mainen hurma­hen­ki poli­ti­ikkaa, tuke­mal­la Ara­bikevään puhkeamista, kuvitellen, että klaanien ja heimo­jen hallinnon kaat­a­mi­nen toisi demokra­t­ian siel­lä yhdessä yössä.
    Koko EU.n poli­ti­ik­ka on täysin pielessä ja sik­si nyt ollaan pää pensaassa.
    Nuo Vihre­it­tenkin mepit (aikaisem­mat myös) Has­sista Hau­ta­laan ovat kuvitelleet, että säätämäl­lä sään­te­lyl­lä ja byrokra­t­ian kas­vat­tamisel­la, ne ns. euroop­palaiset arvot on siir­ret­tävis­sä mus­lim­i­mail­maan! Vaik­ka ne vas­ta pitkäl­lisen ja sotaisan kehi­tyk­sen jäl­keen on jotenkin saatu vas­ta Euroopas­sakin alulle.
    Tai tuo Ukrainan kaup­pa­sopimus, joka väk­isin piti saa­da EU:n kanssa laukaisi Maid­enin aukion ja Krim­in tapah­tu­mat. Jenkithän varoit­ti­vat ja veli venäläi­nen eritoten. 

    Mitä hölmöyt­tä! Täl­laisel­la poli­ti­ikalla koko EU on nyt ratkea­mas­sa ja aja­mas­sa itsen­sä ulos maail­man poli­ti­ikas­ta. Pitäisi kyl­lä hie­man miet­tiä ja kat­soa hie­man pidem­mäl­lä per­spek­ti­ivil­lä ja miet­tiä demokra­t­ian kehitystä.
    Demokra­tia taitaakin olla pelkästään roskaväen hommaa?

  23. anonyy­mi:

    Kuiv­u­us ja märkyys vähen­tävät ruuan­tuotan­toa (jo vähin­täänkin sik­si, että se täy­tyy siirtää eri paikkaan globaalis­sa mit­takaavas­sa) ja meren­pin­nan nousu ajaa jär­jet­tömän määrän ihmisiä pako­laisik­si. Noiden ihmis­ten vas­taan­ot­tamisek­si ja uudelleen­in­te­groimisek­si ei ole ole­mas­sa minkään­laista infraa eli ensin­näkin talous pitkälti rom­ah­taa ainakin nois­sa yhteiskun­nis­sa (kos­ka ole­mas­saol­e­vaa yhteiskun­taa ei saa­da siir­ret­tyä), toisek­si syn­tyvät leir­it pait­si hau­to­vat kulku­taute­ja myös kas­vat­ta­vat tyy­tymät­tömyyt­tä ja epä­toivoa, jot­ka purkau­tu­vat kaikin ikävin tavoin.

    Tämä on se koko asian ydin. Kehi­tys­mais­sa ja äsket­täin teol­lis­tuneis­sa mais­sa väestöä on tiheästi ja paljon alueil­la, joiden ilmas­to on ollut vuo­sisato­ja suo­tu­isa ruoan tuotan­nolle. Ilmas­to­muu­tos muut­taa ja siirtää vääjäämät­tä näitä aluei­ta, jol­loin osa niiden asukkaista joutuu lähtemään liik­keelle. Joil­lakin alueil­la, ainakin Bangladeshissä, meren­pin­nan nousu pakot­taa kaik­ki ran­nikkoseudun asukkaat liikkeelle.

    Pien­m­män mit­takaa­van ilmas­to­muu­tok­sia on tapah­tunut his­to­ri­al­lise­na aikana. Ian Mor­ris on nimen­nyt tapah­tu­maketjun ilmestyskir­jan rat­sas­ta­jik­si: nälän­hätä, pakolaisuus/kansainvaellus, yhteiskun­tien rom­ah­t­a­mi­nen, kulkutaudit.

  24. Kuiv­u­us ja märkyys vähen­tävät ruuan­tuotan­toa (jo vähin­täänkin sik­si, että se täy­tyy siirtää eri paikkaan globaalis­sa mit­takaavas­sa) ja meren­pin­nan nousu ajaa jär­jet­tömän määrän ihmisiä pako­laisik­si. Noiden ihmis­ten vas­taan­ot­tamisek­si ja uudelleen­in­te­groimisek­si ei ole ole­mas­sa minkään­laista infraa eli ensin­näkin talous pitkälti rom­ah­taa ainakin nois­sa yhteiskun­nis­sa (kos­ka ole­mas­saol­e­vaa yhteiskun­taa ei saa­da siir­ret­tyä), toisek­si syn­tyvät leir­it pait­si hau­to­vat kulku­taute­ja myös kas­vat­ta­vat tyy­tymät­tömyyt­tä ja epä­toivoa, jot­ka purkau­tu­vat kaikin ikävin tavoin.

    Aika näyt­tää, ketään ei vain tun­nu kiin­nos­ta­van kos­ka julk­i­lausum­ien lisäk­si ain­oat toimen­piteet ovat län­si­maid­en tuotan­non siirtämi­nen mai­hin jois­sa päästönor­mit eivät liiak­si hait­taa bisnestä.
    Jos­ta johtuen raha tulisi parem­min käyte­tyk­si mah­dol­lisen ilmas­ton­muu­tok­sen mah­dol­lis­ten seu­rausten sekä väestönkasvun hallintaan kuin Kiinan hiilen­mus­tan teol­lisu­u­den pönkittämiseen.

  25. har:
    Suhteellisuudentajua:
    Meren pin­ta on ollut 20 000 vuot­ta sit­ten 140 metriä alem­pana kuin nyt ja 10 000 vuot­ta sit­ten 70 metriä alem­pana kuin nykyisin.

    Olka­amme siis huolis­saan siitä, että merivesi nousee pari sent­tiä tule­van sadan vuo­den aikana…

    Kun meren­pin­ta nousi 1,5 m yli keskive­den 12 vuot­ta sit­ten, oli viit­tä vaille, etteivät töp­pöset kas­tuneet Helsin­gin kaupung­in­talol­la, Korkeim­mas­sa oikeudessa ja Pres­i­dentin­nas­sa. Ja tääl­lä on sen­tään jonkin­laisia korkeusero­ja, alavampia ran­nikko­tasanko­ja löy­tyy, tapaa­vat olla hyviä maanviljelylle.

  26. Suomelle ehdot­tomasti hyvä asia. Meil­lä on niin type­r­ät poli­itikot, että elämi­nen on tolkut­toman kallista. Tulee edes säästöä lämmityskuluissa.

  27. newyork­ista: Mitä sit­ten? Vaik­ka ymmärtäisi kuin­ka hyvin tahansa ilmas­ton muu­tok­set, niin meil­lä nyky­isin eläville asial­la ei ole oikeas­t­aan merkitystä.

    Toisille on, toisille ei.

  28. Suomes­sa ilmas­ton­muu­tos tarkoit­taa äärisääilmiöitä, suomek­si san­ot­tuna sää tun­tuu oudolta. 

    Sateisia kele­jä riit­tää, jos on kylmää tulee siis lunta.
    Myrskyjä on luvas­sa. Talvel­la on niin lauhaa kuin todel­la kylmää. Kesäl­lä sateista ja viileää. 

    MTK markki­noi idean, että sadot paranevat. Verisil­lä pel­loil­ta on paha kor­ja­ta sato tal­teen. Kesäku­un kylmät nitistävät kasvua. Tuho­hyön­teisiä saadaan oikein kunnolla.
    Luulisi siel­lä nolottavan. 

    Per­sut ovat lin­jal­la, että poli­itikko puhuu mukavia ja ikäviä asioi­ta ei olekaan. Jos äänestäjistä ilmas­ton­muu­tos on ikävä, ei kan­na­ta tehdä mitään. Vaalit ovat kuitenkin etusijalla. 

    Suomen teolli­nen tuotan­to saadaan tuhot­tua, jos emme kehitä tavaraa, joka myy maail­malle. Puh­taampi vähäpäästöi­nen tekni­ik­ka käy kau­pak­si. Pitäisi vain ensin käy­dä Suomes­sa johonkin… no ei kun se on viherhumppas. 

    Ihan hyvä kokoel­ma siitä mik­si 30 vuot­ta menetet­ti­in ja mik­si tulee aika kalli­ik­si kaikille. Vähän tyl­sää samo­ja tois­tel­la, mut­ta eivät nuo vale­htele­vien ilmas­ton­muu­tok­senkieltäjien jutut ole men­neet eteen­päin. Samo­ja van­ho­ja väsyneitä väärik­si näytet­tyjä jut­tu­ja aina vain.

  29. noz­ick:
    Osaako joku ker­toa mik­si tuo Soin­in­vaaran grafi­ik­ka näyt­tää niin eri­laiselta kuin vaikka­pa täältä löy­tyvä grafiikka?

    http://www.remss.com/research/climate#Atmospheric-Temperature

    Tuo on satel­li­it­ti­dataa, kun taas Osmon lainaa­ma on maap­in­tamit­tausten avul­la rekon­struoitu globaali läm­pöti­la (GISS, ja tämän olisi voin­ut maini­ta itse viestis­sä), jos­sa aukot mit­tauk­sis­sa (=etenkin val­tameret) täytetään mallinnuksella.

    Toinen satel­li­it­timit­tau­da­ta on nähtävis­sä tääl­lä: http://www.drroyspencer.com/wp-content/uploads/UAH_LT_1979_thru_December_2016_v6.jpg

    Tuon blo­gin (siis kyseisen mit­tauk­sen ylläpitäjä, ei mikään sat­un­nainen hörhö) mukaan 2016 tosi­aan löi läm­pöen­nä­tyk­sen ollen lämpimin vuosi koskaan tuon satel­li­it­ti­datan his­to­ri­as­sa, mut­ta ei suinkaan “ylivoimais­es­ti mit­taushis­to­ri­an lämpimin vuosi”, vaan vain 0.02 astet­ta lämpimämpi kuin 1998, mikä ero on luon­nol­lis­es­ti mit­tausvirheen sisällä. 

    Eri mit­tauk­sia voi jokainen kat­sel­la täällä:
    https://moyhu.blogspot.co.uk/p/temperature-trend-viewer.html

    Näp­pitun­tu­ma on se, että maap­in­tamit­tauk­set näyt­tävät suurem­paa läm­pen­e­mistä (n. 2 astet­ta vuo­sisadas­sa) kuin satel­li­itit (n. aste vuo­sisadas­sa). Kos­ka en ole ilmas­toti­eteil­i­jä, en ala väit­tämään yhtä parem­mak­si kuin toista. Rehellistä olisi joka tapauk­ses­sa se, että jos ei ole esit­tää hyvää perustelua vali­ta yhtä toisen sijaan, ei ainakaan ryhty­isi kir­sikan­poim­intaan sen oman kan­nan tukemiseksi.

    1. Näin val­ti­oti­eteil­i­jän fysi­ikanti­eto­jen perus­teel­la kasvi­huoneilmio nos­taa läm­pöti­laa eniten alail­make­hässä ja las­kee sitä yläil­make­hässä. Jos satel­lit­timit­taus sijoit­taa mit­tarin kilo­metrin korkeu­teen, sen tuleekin saa­da alem­pi läm­pöti­lan nousu.

  30. noz­ick:
    Osaako joku ker­toa mik­si tuo Soin­in­vaaran grafi­ik­ka näyt­tää niin eri­laiselta kuin vaikka­pa täältä löy­tyvä grafiikka?

    http://www.remss.com/research/climate#Atmospheric-Temperature

    Soin­in­vaaran grafi­ik­ka perus­tuu ensisi­jais­es­ti suo­raan mitat­tui­hin maan- ja veden­pin­nan läm­pötiloi­hin, REMMS-data puolestaan epä­suori­in satel­li­it­timit­tauk­si­in. Esim. tuo TLT (Tem­per­a­ture Low­er Troposphere)-data antaa tieto­ja muis­taak­seni kilo­me­trien pak­su­is­es­ta alail­make­hän kerroksesta.

  31. noz­ick: Osaako joku ker­toa mik­si tuo Soin­in­vaaran grafi­ik­ka näyt­tää niin eri­laiselta kuin vaikka­pa täältä löy­tyvä grafiikka?

    Eikö molem­mis­sa muu­tos ole ollut noin 0.45 kelviniä (3.5*0.13), vai mis­tä kohtaa löysit isom­pia eroja?

  32. Olkaa huo­leti, ilman mitään mas­si­ivista tulivuoren­purkaus­ta tai mete­ori­itin tör­mäys­tä maa­han, tämä elo tulee jatku­maan ihan saman­laise­na. Sääti­lat voivat muut­tua mut­ta sille me emme mah­da yhtään mitään.

    Kun ker­ta maa­pal­lon läm­pen­e­m­i­nen johtuu meistä ihmi­sistä, niin sehän se ongel­man ydin on. Meitä on tääl­lä pal­lol­la liikaa muu­ta­ma miljardi.

    Siihen ongel­maan ei taas auta kuin joko tulivuoren purkaus tai mete­ori­it­ti tai sit­ten se kol­mas vai­h­toe­hto joka on kol­mas MS eli WW part 3.

    Kaik­ki muu on hurskastelua ja populismia.

    No, ehkä YK: n hyväksymä ja val­tioiden rat­i­fioima enin­tään 2:n lapsen poli­ti­ik­ka niis­sä mais­sa jois­sa väestönkasvu on räjähtänyt käsi­in ja kas­vaa kokoajan.
    Sen ehkä poli­itikot voivat saa­da aikaisek­si mut­ta julis­tus­ta­solle sekin vaan päässee, ilman toimeenpanoa.

    Joten vai­h­toe­hdot ovat vähissä. Luon­to kor­jaa itsen­sä ajansaatossa.

  33. Har­ri Hirsinum­mi:
    Ilmas­ton läm­pen­e­misen ongel­ma on se, että läm­penevään ilmas­toon sopeu­tu­mi­nen mak­saa aivan hel­vetin paljon, ja aikaansaa usko­mat­tomat määrät inhimil­listä kär­simys­tä ja kur­ju­ut­ta. Esimerkik­si viime vuosi­na paljon puhut­tanut Euroopan pako­laiskri­isi on ainakin välil­lis­es­ti seu­raus­ta ilmas­ton­muu­tok­ses­ta: pitkään jatkuneet kui­v­at kaudet aiheut­ti­vat ara­bi­mais­sa poli­it­tisen epä­vakau­den joka purkau­tui val­lankaap­pauksi­na ja sisällissotina.

    Ensin­näkin, onko osoitet­tu se, että kui­v­at kaudet johtu­vat globaal­ista ilmas­to­muu­tok­ses­ta, eikä paikalli­sista muu­tok­sista? Lisäk­si min­un käsi­tyk­seni on se, että ns. hedelmäl­lisessä kuun­sir­pis­sä, jos­ta ihmiskun­nan maanvil­jelys lähti käyn­ti­in, maat­alouden tuon­tan­to on heiken­tynyt sik­si, että maaperän vil­javu­us on laskenut liial­lisen keinokastelun tuot­ta­man suo­laan­tu­misen vuoksi. 

    Toisek­si, olisiko tuo­hon epä­vakau­teen mitenkään vaikut­tanut sel­l­ainen paljon rajumpi muu­tos, että esim. Syyr­i­an väk­iluku on kaksinker­tais­tunut viimeisen 30:n vuo­den aikana? Ainakin itses­täni tun­tu­isi, että noin räjähdys­mäi­nen väen lisään­tymi­nen olisi paljon toden­näköisem­pi seli­tys sosi­aal­isille muu­tok­sille kuin kuiv­u­us. Wikipedi­an mukaan maat­alous työl­listää Syyr­i­as­sa vain 17% väestöstä. On tuo toki enem­män kuin Suomes­sa, mut­ta minus­ta on varsin epä­to­den­näköistä, että noin pienen ryh­män tulo­jen lasku voisi aiheut­taa koko yhteiskun­nan sekaisin menon.

  34. Osmo: “Toiv­ot­tavasti läm­pen­e­misen kiihtymi­nen ei johdu Siper­ian soiden sulamisen vapaut­ta­mas­ta metaanista, kos­ka se olisi menoa. Helsin­gin Sanomat ker­toi jouluku­un 14 päivä, että metaa­nia on jostain tun­tem­at­tomas­ta syys­tä tul­lut ilmake­hään viime vuosi­na paljon, mut­ta ei tiede­tä mistä.”

    Toinen lähde voisi olla meren­po­hjien metaaniklatraatit. 

    Luotet­ta­va Wikipedia: “Yhdys­val­to­jen geologi­nen tutkimus­laitos on arvioin­ut, että metaanikla­traat­tei­hin on sitoutunut kak­si ker­taa niin paljon hiiltä kuin kaikki­in tun­net­tui­hin mui­hin fos­si­ilis­ten polt­toainei­den raa­ka-ainei­den esi­in­tymi­in.” ja “Metaanikla­traat­ti voi vapaut­taa metaa­nia ilmake­hään muun muas­sa meren­pin­nan nousemisen tai läm­pöti­lan nousun myötä. Jo parin asteen läm­pöti­lan nousu metaanikla­traat­tien ympäristössä riit­tää niiden purkau­tu­miseen meristä.”

    Saat­taa olla, että maa­pal­lon ilmas­to on menos­sa jon­nekin dinosaurusten ajan ilmas­toon, riip­pumat­ta ihmisen toimin­nas­ta. Tuol­loin jurakaudel­la jäätiköitä ei ollut mis­sään, mikä tarkoit­taisi meren­pin­nan nousemista ainakin 70 metril­lä. Hiilid­iok­sidia oli ilmake­hässä 3–4 ker­taa nyky­istä enemmän.

  35. Osmo Soin­in­vaara:
    Toisil­la lop­puu, toisil­la ei lopu.

    Tilas­toti­eteil­i­jänä sin­un pitää ymmärtää, mikä tuon aikasar­jan todis­tusvoima on!

  36. Holti­ton väestönkasvu on maa­pal­lon ykkö­songel­ma. Muut ympäristöon­gel­mat ovat sen seu­rauk­sia. Liikaväestöä on pal­lol­la 4–5 mil­jar­dia. Tarvi­taan ns. lop­ulli­nen ratkaisu.

  37. Min­ua ihme­tyt­tää muu­ta­ma asia:
    1) Suo­mi on mität­tömän pieni tek­i­jä ilmas­ton muu­tok­ses­sa. Kuitenkin uhraamme paljon aikaa ja ener­giaa sen veivaamiseen, samal­la kun olemme aja­neet oman taloutemme kuralle. Kan­nat­taisiko keskit­tyä enem­män sen remon­toin­ti­in kuin maailmanparantamiseen?
    2) Eri­laisia ilmas­tom­a­lle­ja on kehitet­ty yli 50 kpl. Mikä niistä on oikea? Tilan­net­ta mon­imutkaistaa se, että kaikkein paras malli on nykyi­nen sään seu­ran­ta ja ennus­tus­malli. Se pustyy ennus­ta­maan säätä vain muu­ta­man päivän eteen­päin. Sääsys­tee­mi taitaa olla niin mon­imutkainen, että vii­saim­matkaan aiv­ot tai isoim­matkaan tietokoneet eivät sille pärjää?

    1. Sep­po Korppoo
      Kaik­ki viiden miljoo­nan asukkaan yksiköt ovat mität­tömämiä tek­i­jäitä ilmas­ton­muu­tok­ses­sa. Niistä minkään ei siis kan­na­ta tehdä mitään.Esimerkiksi yhdenkään kiinalaisen kaupun­gin ei kan­na­ta tehdä mitään.

  38. Sep­po korp­poo:Tilan­net­ta mon­imutkaistaa se, että kaikkein paras malli on nykyi­nen sään seu­ran­ta ja ennus­tus­malli. Se pustyy ennus­ta­maan säätä vain muu­ta­man päivän eteenpäin.

    Minäpä pystyn ennus­ta­maan 6kk eteenpäin!

    Ennus­tan, että juhan­nuk­se­na on lämpimäm­pää kuin tänään! 

    Ei se tuon vaikema­paa ollut.

  39. Sep­po korp­poo:
    Min­ua ihme­tyt­tää muu­ta­ma asia:

    2) Eri­laisia ilmas­tom­a­lle­ja on kehitet­ty yli 50 kpl. Mikä niistä on oikea? Tilan­net­ta mon­imutkaistaa se, että kaikkein paras malli on nykyi­nen sään seu­ran­ta ja ennus­tus­malli. Se pustyy ennus­ta­maan säätä vain muu­ta­man päivän eteen­päin. Sääsys­tee­mi taitaa olla niin mon­imutkainen, että vii­saim­matkaan aiv­ot tai isoim­matkaan tietokoneet eivät sille pärjää?

    Ilmas­tom­a­lle­ja tes­tatataan aja­mal­la niitä taak­sepäin, t.s. syötetään niihin joku kym­meniä, jopa satakun­ta vuot­ta van­ha lähtöti­lanne ja kat­so­taan, miten hyvin malli ennus­taa toteu­tuneen kehi­tyk­sen. Ennus­tus­tarkku­us muu­ta­man vuosikymme­nen yli on parhail­la malleil­la kohtu­ullisen hyvä.

    Sää on eri asia kuin ilmasto.

  40. Realon:
    Holti­ton väestönkasvu on maa­pal­lon ykkö­songel­ma. Muut ympäristöon­gel­mat ovat sen seu­rauk­sia. Liikaväestöä on pal­lol­la 4–5 mil­jar­dia. Tarvi­taan ns. lop­ulli­nen ratkaisu.

    Eikö tässä olisi ollut tarvet­ta blo­gi-isän­nän suodatukselle ?
    (siitä huoli­mat­ta että eka lause on aivan oikein)

  41. Vesa: … menos­sa jon­nekin dinosaurusten ajan ilmas­toon, riip­pumat­ta ihmisen toimin­nas­ta. Tuol­loin jurakaudel­la jäätiköitä ei ollut mis­sään, mikä tarkoit­taisi meren­pin­nan nousemista ainakin 70 metril­lä. Hiilid­iok­sidia oli ilmake­hässä 3–4 ker­taa nyky­istä enemmän.

    Jurakaudel­la vuodes­ta 200 000 000 ekr. eteen­päin iso osa maa­pal­lon hiili­varan­noista oli jo maan alla loukus­sa , minne ne oli­vat pää­tyneet kivi­hi­ilikaudel­la ennen vuot­ta 300 000 000 ekr. Fos­si­ili­nen hiili esi­in kaivaen ihmiskun­nal­la on hyvät mhdol­lisu­udet vapaut­taa ilmake­hään vielä ennem­män hiiltä kuin oli jurakaudella. 

    Aurinko oli sil­loin pienem­pi kuin nykyään.

  42. Tosi­asi­as­sa maa­pal­lo viher­tyy ilmake­hän korkeam­man hiilid­iok­sidimäärän ansios­ta kovaa vauh­tia ja viimeisen kol­menkymme­nen vuo­den aikana kasvien peit­tämä alue on lisään­tynyt 18 miljoon­al­la neliök­ilo­metril­lä maa­pal­lol­la. Tämän osoit­taa satel­li­it­timit­tauk­sista kerät­ty tieto jon­ka kan­sain­vä­li­nen tutk­i­jaryh­mä julk­isti muu­ta­ma kuukausi sit­ten, mut­ta asia on vai­et­tu kuoliaaksi.

  43. Realon:
    Holti­ton väestönkasvu on maa­pal­lon ykkö­songel­ma. Muut ympäristöon­gel­mat ovat sen seu­rauk­sia. Liikaväestöä on pal­lol­la 4–5 mil­jar­dia. Tarvi­taan ns. lop­ulli­nen ratkaisu.

    Kun kat­soo miten maail­man väestönkasvu tosi­asi­as­sa on kehittynyt[1], ei voi vält­tyä vaikutel­mal­ta, että nim­imerk­ki Realon on ensisi­jais­es­ti kiin­nos­tunut ns. lop­ullis­es­ta ratkais­us­ta ja korkein­taan tois­si­jais­es­ti sen perusteluista.

    (Väestönkasvu­un on kovinkin yksinker­tainen ja mon­eltakin kan­til­ta kat­sot­tun eet­tis­es­ti oikein kestävä “lop­ulli­nen ratkaisu”. Sitä kut­su­taan talouskasvuk­si. Län­simäisen elin­ta­son saavut­ta­neet maat tais­tel­e­vat käytän­nössä poikkeuk­set­ta (olen kiin­nos­tunut vas­taes­imerkeistä) “liian pienen” kotop­eräisen väestönkasvun aiheut­tamia haastei­ta vastaan) 

    [1] https://ourworldindata.org/wp-content/uploads/2013/05/updated-World-Population-Growth-1750–2100.png

    1. Kuvio näyt­täisi vielä lohdullisem­mal­ta, jos siihen laitet­taisi­in hedelmäl­lisyys­luku­jen kehi­tys, kos­ka ne laske­vat ensin ja väestönkasvu vas­ta viipeellä.

  44. tcrown: (Väestönkasvu­un on kovinkin yksinker­tainen ja mon­eltakin kan­til­ta kat­sot­tun eet­tis­es­ti oikein kestävä “lop­ulli­nen ratkaisu”. Sitä kut­su­taan talouskasvuk­si. Län­simäisen elin­ta­son saavut­ta­neet maat tais­tel­e­vat käytän­nössä poikkeuk­set­ta (olen kiin­nos­tunut vas­taes­imerkeistä) “liian pienen” kotop­eräisen väestönkasvun aiheut­tamia haastei­ta vastaan)

    Talouskasvun tuot­ta­ma vau­raus lie­nee turhan yksinker­tainen syy. Väestönkasvu alkaa laskea monista syistä (jot­ka yleen­sä toki liit­tyvät varas­tu­miseen tai jopa johtu­vat siitä):
    ‑nais­ten työ­paikat kodin ulkopuolella
    ‑koulu­tus­ta­so ja “mod­ernien näke­mys­ten” opettaminen
    ‑ter­vey­den­huolto ja elin­iän piteneminen
    ‑kaupungis­tu­mi­nen
    ‑ehkäisyvä­linei­den saatavuus

  45. Sylt­ty: Minäpä pystyn ennus­ta­maan 6kk eteen­päin! Ennus­tan, että juhan­nuk­se­na on lämpimäm­pää kuin tänään! 

    Jos olisit tehnyt ennus­tuk­sesi uuden­vuo­de­naat­tona (+7C) ja jos tänä vuon­na sat­tuisi käymään yhtä huono tsägä juhan­nussäi­den suh­teen kuin 2014, minäpä voisin väit­tää että ennus­ta­masi läm­pen­e­m­i­nen on pysähtynyt.

    No, jää nähtäväk­si voinko moista väittää.

  46. Jone:
    Tosi­asi­as­sa maa­pal­lo viher­tyy ilmake­hän korkeam­man hiilid­iok­sidimäärän ansios­ta kovaa vauh­tia ja viimeisen kol­menkymme­nen vuo­den aikana kasvien peit­tämä alue on lisään­tynyt 18 miljoon­al­la neliök­ilo­metril­lä maa­pal­lol­la. Tämän osoit­taa satel­li­it­timit­tauk­sista kerät­ty tieto jon­ka kan­sain­vä­li­nen tutk­i­jaryh­mä julk­isti muu­ta­ma kuukausi sit­ten, mut­ta asia on vai­et­tu kuoliaaksi.

    Jälleen ker­ran, ilmas­ton MUUTOS on tärkeämpi kuin maa­pal­lon pin­taläm­pöti­lan nousu. Sen takia van­ha “glob­al warm­ing” on läh­es uno­hdet­tu käsite asiateksteissä. 

    Kasvien peit­tämä alue saat­taa olla lisään­tynyt, mut­ta mis­sä? Kasvipeite myös hei­jas­taa takaisin vähem­män ener­giaa kuin esim. aavikko.

  47. Jone: Tämän osoit­taa satel­li­it­timit­tauk­sista kerät­ty tieto jon­ka kan­sain­vä­li­nen tutk­i­jaryh­mä julk­isti muu­ta­ma kuukausi sit­ten, mut­ta asia on vai­et­tu kuoliaaks

    Kyseinen paperi lie­nee doi:10.1038/nclimate3004 ?

    1. Kyl­lä se, että lisään­tynyt hiilid­iok­sidip­i­toisu­us paran­taa kasvien kasvua on tiedet­ty pitkään ellei peräti aina. Siihen­hän perus­tu­vat myös laskel­mat Suomen met­sien hakku­umäärien kas­vat­tamis­es­ta. Ei tässä asi­as­sa ole mitään vaiken­e­mista. Kasvien lisään­tyvä hiilen­si­d­on­ta on myös mukana ilmastomalleissa.

  48. Xerx­es: Eikö tässä olisi ollut tarvet­ta blo­gi-isän­nän suodatukselle ?
    (siitä huoli­mat­ta että eka lause on aivan oikein) 

    Jos (vit­sil­lä) ehdotet­tu menetelmä on huono (niin kuin on), niin ehdo­ta ihmeessä parem­paa menetelmää — itse en sel­l­aista tunne.

  49. Duo­da, duo­da. Miten Suomen ilmas­to voi kohot­taa pla­neet­tamme keskiläm­pöä, kun Suomen keskiläm­pöti­la on kylmem­pi kuin koko maapallon?

    Muuten olen sitä mieltä, että että Helsin­gin keskuskir­jas­ton nimek­si sopii eri­no­mais­es­ti Oodi (Ode på svenska).

  50. Tapio tuos­sa edel­lä tiesi ker­toa, että ilmas­tom­a­lle­ja aje­taan taak­sep­päin ja tuu­nataan koko ajan parem­min vas­taa­maan uusia mittaustuloksia…
    Tietenkin joudu­taan tuu­nataan koko ajan säätämäl­lä ker­toimia ja lisäämäl­lä yhtälöitä. Minäkin olen joskus tehnyt tuol­laisia tuu­nauk­sia ja tiedän kuin­ka saadaan mikä tahansa malli seu­raa­maan mitä tahansa mittaustuloksia.…Nuo yli 50 mallia ovat reduk­tiome­todin riemu­voit­to­ja, jois­sa oleel­liset tek­i­jöi­den ris­tikkäis­vailku­tuk­set jääjät paljolti huomioimatta…

  51. Jo Eläkeläi­nen: Duo­da, duo­da. Miten Suomen ilmas­to voi kohot­taa pla­neet­tamme keskiläm­pöä, kun Suomen keskiläm­pöti­la on kylmem­pi kuin koko maapallon?

    Samas­ta syys­tä kuin etteivät kaik­ki työläiset voi saa­da keskimääräistä korkeam­paa palkkaa. Eräs tun­net­tu vas­sari täl­laisen vaa­timuk­sen takavu­osi­na vakavis­saan esit­ti. En vain nimeä muista.

  52. Osmo Soin­in­vaara:
    Näin val­ti­oti­eteil­i­jän fysi­ikanti­eto­jen perus­teel­la kasvi­huoneilmio nos­taa läm­pöti­laa eniten alail­make­hässä ja las­kee sitä yläil­make­hässä. Jos satel­lit­timit­taus sijoit­taa mit­tarin kilo­metrin korkeu­teen, sen tuleekin saa­da alem­pi läm­pöti­lan nousu.

    Näin­hän sitä hel­posti luulisi, mut­ta teo­ri­oiden mukaan hom­man pitäisi olla juuri päinvastoin:

    Cli­mate Etc.: Dif­fer­en­tial tem­per­a­ture trends at the sur­face and in the low­er atmosphere

    The Klotzbach et al. paper is about the expec­ta­tion that the rate of warm­ing at high­er alti­tudes should be larg­er than at the sur­face. When forced by anthro­pogenic green­house gas­es, GCM cli­mate mod­els on aver­age indi­cate that the trend of the tro­pos­phere is ampli­fied by a fac­tor of 1.2 over that of the sur­face. When con­fined to the trop­ics, the ampli­fi­ca­tion fac­tor is about 1.4. The cause of this ampli­fi­ca­tion is relat­ed to the lapse rate and lapse rate feed­back. This mod­el-gen­er­at­ed tro­pos­pher­ic warm­ing in the trop­ics is known as the “hot spot” and has been claimed to be a sig­na­ture of green­house warming.

  53. Min­ua ihme­tyt­tää vielä sekin, että koska­pa meret varas­toi­vat tuhat ker­taa enem­män läm­pöä kuin ilmake­hä, ilman läm­pötilo­jen mit­taus ja mallint­a­mi­nen on varsin kyseenalaista niin kauan kuin meren läm­pö­sisäl­löstä ei ole juuri mitään pitkän ajan statistiikkaa…
    Sekin ihme­tyt­tää, että mik­si malleis­sa käytetään ilman kos­teu­den keskimääräisenä arvona man­tereelta mitat­tua arvoa, kun ker­ran meren pääl­lä kos­teus on melkein tuplas­ti korkeampi.
    Ja sit­ten vielä on jätet­ty huomiotta mer­e­nalainen val­ta­va vulka­a­ni­nen toim­inta ja auringon ja maan väli­in tule­vat avaruuspölypilvet…

  54. Ahis­taa: Talouskasvun tuot­ta­ma vau­raus lie­nee turhan yksinker­tainen syy.Väestönkasvu alkaa laskea monista syistä (jot­ka yleen­sä toki liit­tyvät varas­tu­miseen tai jopa johtu­vat siitä):
    ‑nais­ten työ­paikat kodin ulkopuolella
    ‑koulu­tus­ta­so ja “mod­ernien näke­mys­ten” opettaminen
    ‑ter­vey­den­huolto ja elin­iän piteneminen
    ‑kaupungis­tu­mi­nen
    ‑ehkäisyvä­linei­den saatavuus

    Toki. Laiskot­ti enkä jak­sanut noi­ta kaikkia kir­joit­taa, kun käytän­nössä useim­mat noista ovat min­un nähdäk­seni käytän­nössä edel­ly­tys talouskasvulle.

    Kyynisem­pi voisi vielä sanoa, että vaikut­taa siltä, että lisään­tymishalu vähe­nee kum­masti kun yhteiskun­ta ja talous saadaan sel­l­aiseen malli­in, että lapset muut­tuvat eläke­vaku­u­tuk­ses­ta kulueräksi.

  55. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyl­lä se, että lisään­tynyt hiilid­iok­sidip­i­toisu­us paran­taa kasvien kasvua on tiedet­ty pitkään ellei peräti aina. Siihen­hän perus­tu­vat myös laskel­mat Suomen met­sien hakku­umäärien kas­vat­tamis­es­ta. Ei tässä asi­as­sa ole mitään vaiken­e­mista. Kasvien lisään­tyvä hiilen­si­d­on­ta on myös mukana ilmastomalleissa.

    Vain siihen saak­ka kunnes esimerkik­si type­stä tulee pulaa.

  56. Sep­po korp­poo: Min­ua ihme­tyt­tää vielä sekin, että koska­pa meret varas­toi­vat tuhat ker­taa enem­män läm­pöä kuin ilmake­hä, ilman läm­pötilo­jen mit­taus ja mallint­a­mi­nen on varsin kyseenalaista niin kauan kuin meren läm­pö­sisäl­löstä ei ole juuri mitään pitkän ajan statistiikkaa…

    Tässä kohdas­sa olet oike­as­sa. On esim. jok­seenkin var­maa, että viime vuosien hia­tus joh­tui siitä, että läm­pöä siir­tyi odotuk­sia enem­män myös syvi­in vesiin.

    Tiedonkeräys­tä meristä on viime vuosi­na oleel­lis­es­ti paran­net­tu, sekä verkos­ton tiheyt­tä että mit­tausten syvyysulottuvuutta.

    Min­ulle tässä ilmas­to­muu­tosasi­as­sa riit­tää, että sille on selkeä fysikaa­li­nen syy (Fourier/Arrhenius) ja että se on monin mit­tauksin vahvis­tet­tu. Mikä sen tark­ka kulku, on min­ulle sivuasia.

  57. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyl­lä se, että lisään­tynyt hiilid­iok­sidip­i­toisu­us paran­taa kasvien kasvua on tiedet­ty pitkään ellei peräti aina. Siihen­hän perus­tu­vat myös laskel­mat Suomen met­sien hakku­umäärien kas­vat­tamis­es­ta. Ei tässä asi­as­sa ole mitään vaiken­e­mista. Kasvien lisään­tyvä hiilen­si­d­on­ta on myös mukana ilmastomalleissa.

    Laskel­mat suomen hakku­umäärien kas­vat­tamis­es­ta perus­tu­vat tehokkaaseen met­sän­hoitoon ja puiden jalostuk­ses­ta saatavaan kasvun­lisäyk­seen. Toki lisään­tyneel­lä hiilid­iok­sidil­lakin on osansa lisään­tyneessä met­sien kasvus­sa. Mut­ta nykyi­nen hoidet­tu talous­met­sä kas­vaa paljon enem­män kuin kli­imak­si­vai­heen aarniomet­sä tai 1900- luvun alun har­sit­tu jätemet­sikkö joi­ta suuri osa Suomen met­sistä oli.

  58. Tapio: Tässä kohdas­sa olet oike­as­sa. On esim. jok­seenkin var­maa, että viime vuosien hia­tus joh­tui siitä, että läm­pöä siir­tyi odotuk­sia enem­män myös syvi­in vesiin.

    Näin var­maan. Mikä sit­ten estäisi sen, että osa aiem­mas­ta läm­pen­e­mis­es­tä olisi selit­tynyt sil­lä, että meret oli­si­vat varas­toi­neet oletet­tua vähem­män läm­pöä — tai jopa vapaut­ta­neet sitä?

    Tiedonkeräys­tä meristä on viime vuosi­na oleel­lis­es­ti paran­net­tu, sekä verkos­ton tiheyt­tä että mittaustensyvyysulottuvuutta.

    Toki. Ongel­ma on vain siinä, että dataa on n. 15 vuodelta ja siitä ei vielä kovin kum­moisia tren­de­jä voi luotet­tavasti määritel­lä (merien syk­lit kun ovat jo itsekin vuosikym­me­nien mit­taisia). Iso kysymys onkin, että kuin­ka paljon aiem­malle mit­taus­datalle voi pan­na arvoa ja kuin­ka luotet­tavia siitä tehdyt päätelmät ovat.

    No, joka tapauk­ses­sa mm. ARGO-poi­jut näyt­tävät ole­tuk­sia vähäisem­pää lämpenemistä:

    Fif­teen years of ocean obser­va­tions with the glob­al Argo array

    Min­ulle tässä ilmas­to­muu­tosasi­as­sa riit­tää, että sille on selkeä fysikaa­li­nen syy (Fourier/Arrhenius) ja että se on monin mit­tauksin vahvis­tet­tu. Mikä sen tark­ka kulku, on min­ulle sivuasia.

    Ei kai tässä kukaan täysi­järki­nen olekaan “selkeitä fysikaal­isia syitä” ole kiistämässä. Hom­ma on kuitenkin monin ver­roin kom­plek­sisem­pi, kos­ka kyse on takaisinkytkennöistä:

    Feed­backs, Timescales, and See­ing Red

  59. Tapio: Kasvien peit­tämä alue saat­taa olla lisään­tynyt, mut­ta mis­sä? Kasvipeite myös hei­jas­taa takaisin vähem­män ener­giaa kuin esim. aavikko.

    Onko nyt siis tul­tu siihen tilanteeseen, että aavikoi­tu­misen pysäyt­tämi­nen ja päin­vas­taisek­si kehi­tyk­sek­si kään­tämi­nenkin nähdään huonona asiana?

    1. Kuiv­u­ud­es­ta johtu­va aavikoi­tu­mi­nen ei ymmärtääk­seni ole pysähtynyt, mut­ta voi toki pysähtyä, kun sateet ylipään­sä lisään­tyvät läm­pen­e­misen vuoksi.

  60. Osmo Soin­in­vaara:
    Näin val­ti­oti­eteil­i­jän fysi­ikanti­eto­jen perus­teel­la kasvi­huoneilmio nos­taa läm­pöti­laa eniten alail­make­hässä ja las­kee sitä yläil­make­hässä. Jos satel­lit­timit­taus sijoit­taa mit­tarin kilo­metrin korkeu­teen, sen tuleekin saa­da alem­pi läm­pöti­lan nousu. 

    Wikipedi­as­sa san­o­taan siitä, mitä ilmas­tom­a­llien mukaan pitäisi käy­dä, mikä on päin­vas­toin kuin tuo kirjoittamasi:“Climate mod­els pre­dict that as the sur­face warms, so should the glob­al tro­pos­phere. Glob­al­ly, the tro­pos­phere should warm about 1.2 times more than the sur­face; in the trop­ics, the tro­pos­phere should warm about 1.5 times more than the surface.”

    Se toki pätee, että CO2:n aiheut­ta­man ilmas­ton läm­pen­e­misen pitäisi läm­mit­tää tro­pos­fääriä ja kyl­men­tää stratos­fääriä. Mut­ta siis nuo satel­li­it­timit­tauk­set eivät koske yläil­make­hää (stratos­fääriä) vaan alail­make­hää (tro­pos­fääriä).

  61. Tapio: Min­ulle tässä ilmas­to­muu­tosasi­as­sa riit­tää, että sille on selkeä fysikaa­li­nen syy (Fourier/Arrhenius) ja että se on monin mit­tauksin vahvis­tet­tu. Mikä sen tark­ka kulku, on min­ulle sivuasia.

    Hmm. Itsel­leni sil­lä, miten nopeasti ilmas­to läm­pe­nee on paljonkin väliä, kos­ka täl­lä on merk­i­tys­tä siihen, miten paljon se vaikut­taa ihmis­ten elämään ja miten help­po siihen on ihmis­toimin reagoi­da. Ja tietenkin merk­it­see sekin, mitä läm­pen­e­misen vaiku­tuk­set ovat sekä yleis­es­ti maa­pal­lolle että eri­tyis­es­ti ihmiselämälle. 

    Esimerk­ki. Tiedämme täy­del­lä var­muudel­la, että jotain mil­jardin vuo­den kulut­tua aurinko tulee paisumaan niin, että maa­pal­lo vähitellen tulee elinkelvot­tomak­si. Kos­ka muu­tos on kuitenkin ihmis­ten kannal­ta niin hidas, siitä ei tarvitse käytän­nössä välit­tää mitään. Sil­lä siis, miten siihen elinkelvot­tomaan maa­pal­loon ajaudu­taan, on paljonkin merk­i­tys­tä, vaikkei mitään erim­ielisyyt­tä lop­putu­lok­ses­ta olisikaan.

  62. ksee: Ei kai tässä kukaan täysi­järki­nen olekaan “selkeitä fysikaal­isia syitä” ole kiistämässä. Hom­ma on kuitenkin monin ver­roin kom­plek­sisem­pi, kos­ka kyse on takaisinkytkennöistä:

    Täysin samaa mieltä. Nyt vain pitää huomioi­da, että läm­pöen­er­gian kumu­loi­tu­mi­nen voimis­taa noi­ta takaisinkytken­töjä, t.s. ilmas­to ja meret muut­tuvat. Kos­ka emme osaa ennus­taa muu­tosten yksi­tyisko­htia, pitäisi varovaisu­us­pe­ri­aat­teen nimis­sä ener­gian kumu­loi­tu­misen juurisyytä (kasvi­huonekaa­supäästöjä) rajoittaa.

  63. Jone: Laskel­mat suomen hakku­umäärien kas­vat­tamis­es­ta perus­tu­vat tehokkaaseen met­sän­hoitoon ja puiden jalostuk­ses­ta saatavaan kasvun­lisäyk­seen. Toki lisään­tyneel­lä hiilid­iok­sidil­lakin on osansa lisään­tyneessä met­sien kasvus­sa. Mut­ta nykyi­nen hoidet­tu talous­met­sä kas­vaa paljon enem­män kuin kli­imak­si­vai­heen aarniomet­sä tai 1900- luvun alun har­sit­tu jätemet­sikkö joi­ta suuri osa Suomen met­sistä oli.

    Täl­lä het­kel­lä Suomes­sa on suuria määriä met­sää, jota ei ole har­ven­net­tu. Ei sel­l­ainen met­sä tule kas­va­maan tehokkaasti. Yllä­tyk­siäkin voi tul­la kasvuen­nusteisi­in, kun met­sän­o­mis­ta­jat jät­tävät met­sän­sä hoitamatta.

  64. Lau­ri Kumpu­lainen: Täl­lä het­kel­lä Suomes­sa on suuria määriä met­sää, jota ei ole har­ven­net­tu. Ei sel­l­ainen met­sä tule kas­va­maan tehokkaasti. Yllä­tyk­siäkin voi tul­la kasvuen­nusteisi­in, kun met­sän­o­mis­ta­jat jät­tävät met­sän­sä hoitamatta. 

    Uusien sel­l­ute­htaiden myötä har­ven­nus­pu­ulle tulee enem­män kysyn­tää joten tuo ongel­ma toden­näköis­es­ti pois­tuu itses­tään. Suurin pul­lonkaula on sen sijaan taimikon­hoitorästeis­sä joi­ta on todel­la paljon.

  65. Osmo Soin­in­vaara:
    Kuiv­u­ud­es­ta johtu­va aavikoi­tu­mi­nen ei ymmärtääk­seni ole pysähtynyt, mut­ta voi toki pysähtyä, kun sateet ylipään­sä lisään­tyvät läm­pen­e­misen vuoksi.

    On jo pysähtynyt — ellei val­lan kään­tänyt suuntaansa:

    Glob­al warm­ing does what Live Aid nev­er could 

    Asi­aan vaikut­taa sadan­nan lisäk­si myös itse CO2-pitoisu­us suo­raan — kun ilmas­sa on enem­män hiilid­iok­sidia, kasvien hen­gi­tys­tarve vähe­nee ja samal­la niistä karkaa vähem­män vet­tä so. kasvit selviävät vähem­mäl­lä vedellä.

  66. Metaa­nip­i­toisu­u­den kasvus­ta vielä:

    Sci­en­tists flag new caus­es for surge in methane levels

    Poten­ti­aal­isi­na syinä pide­tään 2008–2014 lisään­tynyt­tä sademäärää tropi­ikissa (enem­män kosteikkoaluei­ta) ja OH- radikaalien määrän vähen­e­mistä (metaani pysyy kauem­min ilmake­hässä). Jälkim­mäi­nen on seu­raus­ta tiuken­tuneista päästömääräyk­sistä, jot­ka ovat johta­neet mm. typen oksi­di­en määrän vähen­e­miseen (ilmansaas­teet + auringon valo = OH- + muu­ta mömmöä).

    Ark­tiset alueet eivät ilmeis­es­ti näyt­tele tässä mitään suurem­paa osu­ut­ta ja kos­ka ilmake­hän metaanin hiilen iso­toop­pi­jakau­ma on siir­tynyt kevyem­pään suun­taan, niin syyl­liset löy­tyvät luon­nil­lista lähteistä eikä esim. lisään­tyneestä liuskekaa­sun tuotannosta.

  67. Joko se on pysähtynyt ja maa­pal­lo on viher­tynyt (kuten tänne postat­tu tutkimus näyt­ti sanovan) tai sit­ten se ei ole pysähtynyt ja kas­vanut maan albe­do hillit­see siten osaltaan ilmas­ton lämpenemistä. 

    ksee: On jo pysähtynyt – ellei val­lan kään­tänyt suuntaansa:

    Glob­al warm­ing does what Live Aid nev­er could 

    Tuo näyt­täisi ole­van jonkun mak­sumuurin takana, mut­ta sen sijaan löy­tyi tämä, jos­ta poimittua:
    “The green­ing of the Sahara and the Sahel is not unprece­dent­ed. Dur­ing the Holocene Cli­mate Opti­mum (9000–4000 BC), whose ear­ly and mid­dle parts were pos­si­bly 2–5 degrees Cel­sius warmer than now, the north­ern half of Africa received more abun­dant and more sta­ble rain­fall. What
    is now the Sahara desert was a green savan­nah then.”

    Lisäk­si viher­tymi­nen ja aavikoi­tu­mi­nen näyt­täisi ole­van voimakkaasti takaisinkytkettyä:

    “first the green­ing and then the deser­ti­fi­ca­tion of the Sahara might have been a mat­ter of a cen­tu­ry, maybe even only decades. This indi­cates that the increas­ing recip­i­ta­tion could quick­ly green the Sahara.”

    Eli siis ainakin peri­aate­ta­sol­la on mah­dol­lista, että Sahara-Sahel-alueesta tulisikin maail­man ruo­ka-ait­ta. Ottaen huomioon, että esim. Nigerin väk­iluku on kas­vanut jostain Suomea alem­mal­ta tasol­ta vuon­na 1960 (3.5 miljoon­aa) nykyiseen 18 miljoon­aan, on siel­lä ollut pakko, että ruuan­tuotan­to on tehos­tunut valtavasti.

  68. Tapio,
    Vaiku­tat fik­sul­ta henkilöltä.
    Ehkä olet samaa mieltä kanssani siitä, että merien läm­pösitältöä pitäisi mita­ta tuhatk­er­taisel­la tarkku­udel­la ver­rat­tuna ilmakehään?

  69. Samuli Saarel­ma:Eli siis ainakin peri­aate­ta­sol­la on mah­dol­lista, että Sahara-Sahel-alueesta tulisikin maail­man ruo­ka-ait­ta. Ottaen huomioon, että esim. Nigerin väk­iluku on kas­vanut jostain Suomea alem­mal­ta tasol­ta vuon­na 1960 (3.5 miljoon­aa) nykyiseen 18 miljoon­aan, on siel­lä ollut pakko, että ruuan­tuotan­to on tehos­tunut valtavasti.

    Ottaen huomioon väestönkasvun seu­raa­van 100v aikana, mei­dän on toiv­ot­ta­va että juuri noin käy. Muuten ollaan nes­teessä niiden tuli­joiden kanssa.

    Jos muu­ta­ma miljoona tuli­jaa saa Euroopan sekaisin, mitä jos sieltä tulee parikym­men­tä tai pari sataa miljoon­aa? Mitä niille tehtäisi­in? Otet­taisi­inko tänne ja mitä siitä seu­raisi, vai ammut­taisi­inko rajalle?

  70. Samuli Saarel­ma:

    Eli siis ainakin peri­aate­ta­sol­la on mah­dol­lista, että Sahara-Sahel-alueesta tulisikin maail­man ruo­ka-ait­ta. Ottaen huomioon, että esim. Nigerin väk­iluku on kas­vanut jostain Suomea alem­mal­ta tasol­ta vuon­na 1960 (3.5 miljoon­aa) nykyiseen 18 miljoon­aan, on siel­lä ollut pakko, että ruuan­tuotan­to on tehos­tunut valtavasti.

    Tämä kuu­lostaa tietysti vähän has­sul­ta, kos­ka tähän asti olemme pääasi­as­sa kuulleet vain pelot­tavia ennus­tuk­sia aavikoiden laajenemisesta.

    Tästähän ei koh­ta puu­tu kuin se, että jäätiköt kas­va­vat ja meren­pin­ta alenee…

    Lenaerts, J.T.M., Viz­caino, M., Fyke, J. et al., Present-day and future Antarc­tic ice sheet cli­mate and sur­face mass bal­ance in the Com­mu­ni­ty Earth Sys­tem Mod­el, Clim Dyn (2016) 47: 1367. doi:10.1007/s00382-015‑2907‑4

    We present cli­mate and sur­face mass bal­ance (SMB) of the Antarc­tic ice sheet (AIS) as sim­u­lat­ed by the glob­al, cou­pled ocean–atmosphere–land Com­mu­ni­ty Earth Sys­tem Mod­el (CESM)… When forced by two CMIP5 cli­mate change sce­nar­ios (high mit­i­ga­tion sce­nario RCP2.6 and high-emis­sion sce­nario RCP8.5), CESM projects an increase of Antarc­tic ice sheet SMB of about 70 Gtyear−1 per degree warm­ing. This increase is dri­ven by enhanced snow­fall, which is par­tial­ly coun­ter­act­ed by more sur­face melt and runoff along the ice sheet’s edges…

    1. Ennusteis­sa on pitkään ollut, että man­ner­jää pak­su­un­tuu keskestä, kos­ka lumisateet lisään­tyvät, mut­ta supis­tuu laidoil­ta, kos­ka sulaa. Lop­ul­ta kuitenkin jään määrä kään­tyy kokon­aisu­udessaankin lasku­un. Meren pin­ta on hitaas­sa ja var­mas­sa nousus­sa. Jäät sulavat myös vuoristoista.

  71. Sylt­ty: Minäpä pystyn ennus­ta­maan 6kk eteenpäin!

    Ennus­tan, että juhan­nuk­se­na on lämpimäm­pää kuin tänään! 

    Ei se tuon vaikema­paa ollut.

    Minä pistän paaljon paljon parem­mak­si. Tai pistin jo. Pyhäsalmen korkeudelle ennuste­len +17.5 °C +- 2 °C eloku­un 15. päiviksi klo 15–16.

    Tarkem­min:
    http://keskustelu.skepsis.fi/Message/Message/385191

    Kuvaan kuu­luu että olen joutunut nos­ta­maan ennustet­ta 90-luvus­ta kos­ka — ilmastonmuutos.
    (Jostain syys­tä Kes­ki-Suomen päiväläm­pöti­la “vakioituu” huhtiku­us­sa ja eloku­us­sa varsin ennustet­tavak­si. Olisko lukuisat järvet ja lähimeret osasyynä?)

  72. Osmo Soin­in­vaara:
    Ennusteis­sa on pitkään ollut, että man­ner­jää pak­su­un­tuu keskestä, kos­ka lumisateet lisään­tyvät, mut­ta supis­tuu laidoil­ta, kos­ka sulaa. Lop­ul­ta kuitenkin jään määrä kään­tyy kokon­aisu­udessaankin lasku­un. Meren pin­ta on hitaas­sa ja var­mas­sa nousus­sa. Jäät sulavat myös vuoristoista.

    Se uuti­nen tuos­sa linkaa­mas­sani tutkimuk­ses­sa oli juuri nimeno­maan siinä, että lumisateet kas­vat­ta­vatkin jäätikön kokon­ais­mas­saa enem­män kuin reuno­jen sulami­nen kerk­iää sitä syömään .

    Kaik­ki katas­tro­faaliset meren­pin­nan­noususke­naar­i­ot perus­tu­vat Etelä­na­pa­man­tereen jäätikkö­jen sulamiseen — jos näi­den jäätiköi­den kokon­ais­mas­sa kuitenkin kas­vaa, niin on aika vaikea nähdä mis­tä muual­ta näille kauhuske­naar­i­oille löy­ty­isi polt­toainet­ta — varsinkin, jos AIS syö kas­vaes­saan 70 Gt vet­tä vuodessa.

    1. Tuon lumisateen piti kom­pen­soi­da sulamista jonkin aikaa, mut­ta sit­ten sulami­nen voit­taa. Viimeaikoina meren­pin­ta on nous­sut nopeam­min kuin piti.

  73. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuon lumisateen piti kom­pen­soi­da sulamista jonkin aikaa, mut­ta sit­ten sulami­nen voit­taa. Viimeaikoina meren­pin­ta on nous­sut nopeam­min kuin piti.

    Merten läm­pen­e­min nos­taa myös niiden pin­taa veden läm­pölaa­jen­e­misen takia. Muis­te­len, että noin puo­let pin­nan nousus­ta tulee jäätiköi­den sulamis­es­ta, noin puo­let lämpölaajenemisesta.

  74. Osmo Soin­in­vaara:
    Sep­po Korppoo
    Kaik­ki viiden miljoo­nan asukkaan yksiköt ovat mität­tömämiä tek­i­jäitä ilmas­ton­muu­tok­ses­sa. Niistä minkään ei siis kan­na­ta tehdä mitään.Esimerkiksi yhdenkään kiinalaisen kaupun­gin ei kan­na­ta tehdä mitään.

    Onnek­si Kiinas­sa ilmas­ton­muu­tos on ruvet­tu otta­maan tosis­saan. Uusi­u­tu­vaan ener­giaan investoidaan siel­lä nyt enem­män kuin mis­sään muualla.

  75. Mikko Kauko­ran­ta: Onnek­si Kiinas­sa ilmas­ton­muu­tos on ruvet­tu otta­maan tosis­saan. Uusi­u­tu­vaan ener­giaan investoidaan siel­lä nyt enem­män kuin mis­sään muualla.

    Kuten myös ydinvoimaan. 

    Uusi­u­tuvil­la ei nimit­täin ilmas­ton­muu­tos­ta pysäytetä. Puu­ta ja vesivoimaa ei riitä tarpeek­si, joten aurinko/tuulivoima tarvit­see aina fos­si­il­isia siihen rin­nalle, ellei hyväksytä sitä että yhteiskun­ta aina sil­loin täl­löin aje­taan alas. 

    Tuulivoima tuot­taa alle 10% nimel­lis­te­hos­ta on luokkaa 30% ajas­ta ja tuot­to alle 5% nimel­lis­es­tä on muis­taak­seni noin 10% ajas­ta. Aurinkovoima taas tuot­taa 0% sil­loin kun ei paista, eli joka iki­nen yö ja ilta, sama jut­tu pil­visel­lä ja sateel­la, tuot­toa ei tule juuri yhtään. 

    (luvut ulko­muis­tista, kor­jatkaa jos niis­sä on jotain väärää, ker­talu­okan pitäisi olla kuitenkin oikein)

    Ei tarvitse olla ener­giatekni­ikan vel­ho huo­matak­seen, ettei tuol­laiset tuotan­to­ta­vat toi­mi mitenkään ilman var­avoimaa. Ain­oa keino rak­en­taa noin paljon var­avoimaa on fos­si­iliset polttoaineet.

  76. Aal­to-yliopis­ton dosent­ti Antero Ollila kir­joit­taa tänään US-blogissa:

    IPCC:n mallin mukainen läm­pöti­lanousu vuodes­ta 1750 pitäisi olla 1,22 ⁰C, kun se mit­tausten mukaan on n. 0,85 ⁰C eli virhet­tä on jo 44 %. Täl­laisil­la malleil­la ja tutkimus­tu­lok­sil­la tehdään poli­it­tisia päätök­siä energiatuotannossa.

    Olen seu­ran­nut Anteron kir­joituk­sia aiheesta aikaisem­minkin ja hän vaikut­taa viisaal­ta mieheltä…

  77. Tapio: Merten läm­pen­e­min nos­taa myös niiden pin­taa veden läm­pölaa­jen­e­misen takia. Muis­te­len, että noin puo­let pin­nan nousus­ta tulee jäätiköi­den sulamis­es­ta, noin puo­let lämpölaajenemisesta. 

    Merten keskisyvyys on noin 3,7 km ja veden tilavu­u­den läm­pölaa­jen­e­misker­roin (20°) on 0.000207/K, joka men­nee sat­tuneesta syys­tä käytän­nössä kokon­aan meren­pin­nan korkeu­teen. Vai pitäisikö käyt­tää pitu­u­den ker­roin­ta 0.000069?

    No, tuos­ta voi itse kukin päis­sään laskeskel­la. Tosin merten keskiläm­poti­las­sa (mikä se sit­ten onkaan) veden läm­pölaa­jen­e­misker­roin lie­nee pienem­pi. (Ja kylmä jäätikkövesi sit­ten muut­taa aluk­si tilan­net­ta, mut­ta toisaal­ta sitä vet­tä sit­ten on paljon.)

    1. Pitää käyt­tää tilavu­u­den ker­roin­ta (noin suun­nilleen) kos­ka meri voi lla­jen­tua vain ylöspäin. Asteen läm­pen­e­m­i­nen nos­taa siis meren­pin­taa noin 77 cm.

  78. Sep­po Korp­poo: Täl­laisil­la malleil­la ja tutkimus­tu­lok­sil­la tehdään poli­it­tisia päätök­siä energiatuotannossa. 

    Oletko siis pet­tynyt, että ei mene niin huonos­ti kuin pitäisi?

    Hiilid­iok­sidia pitää silti radikaal­isti vähen­tää jo varovaisu­us­pe­ri­aat­teen vuok­si. Jos tämä vähen­tämi­nen sit­ten jostain syys­tä muo­dos­tuu ongel­mak­si, ei liene kauhean vaikea­ta alkaa polt­taa fos­si­il­isia uudelleen. (Vrt. kuin­ka hiilid­iok­sidin imem­i­nen ilmas­ta ei ole kauhean help­poa tai hal­paa lystiä jo pelkästään alhais­ten absolu­ut­tis­ten pitoisuuk­sien vuoksi.)

  79. Anonyy­mi: On toden­näköistä, että ilmas­to on niin mon­imutkainen sys­tee­mi, että sen nyky­ta­soinen malli­tus antaa huo­mat­ta­van vääriä ennustei­ta. Siten mallien perus­teel­la tehdyt päätök­set menevät kalli­isti metsään…
    Esimerkik­si jääkau­sia, maa­pal­lon mag­neet­tiken­tän muu­tok­sien vaiku­tuk­sia, jne. ei osa­ta mallintaa ollenkaan…
    Lisäk­si veden mallint­a­mi­nen eri muodois­saan on käsit­tämät­tömän vaikea tehtävä…

  80. Osmo Soin­in­vaara:
    Pitää käyt­tää tilavu­u­den ker­roin­ta (noin suun­nilleen) kos­ka meri voi lla­jen­tua vain ylöspäin. Asteen läm­pen­e­m­i­nen nos­taa siis meren­pin­taa noin 77 cm. 

    Riip­puu toki siitä, miten jyrkät ran­nat ovat, laa­je­neeko meri enem­män ylös vai sivulle.

  81. Ville: Riip­puu toki siitä, miten jyrkät ran­nat ovat, laa­je­neeko meri enem­män ylös vai sivulle. 

    Laskelmia myös han­kaloit­taa se, että veden läm­pöti­la meris­sä ei ole tasaista, vaan eri läm­pöistä vet­tä on ker­rostuneena. Syvän­tei­den vesi tuskin koskaan läm­pe­nee, mut­ta pin­tave­den läm­pöti­la voi muut­tua paljon.

  82. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuon lumisateen piti kom­pen­soi­da sulamista jonkin aikaa, mut­ta sit­ten sulami­nen voit­taa. Viimeaikoina meren­pin­ta on nous­sut nopeam­min kuin piti. 

    Mut­ta oleelli­nen kysymys on se, että mis­sä vai­heessa tuo sulami­nen voit­taa? Se, että vaikka­pa kymme­nen asteen läm­pen­e­m­i­nen johtaa var­masti jäätiköi­den jää­mas­san vähen­e­miseen, ei ole riit­tävä tieto. Pitäisi tietää, mitä käy esim. kah­den asteen ilmas­ton läm­pen­e­misen seu­rauk­se­na. Sil­lä on val­ta­va merk­i­tys ihmis­ten kannal­ta ja sen suh­teen, mitä mei­dän pitäisi tehdä, miten nopeasti meren­pin­ta nousee ilmas­ton läm­pen­e­misen mukana. 

    Mainit­semil­lasi vuoris­to­jäil­lä ei käsit­tääk­seni ole mitään merk­i­tys­tä meren­pin­nan kannal­ta, vaik­ka toki voivat vaikut­taa paljonkin esim. siihen, miten sadevedet val­u­vat laak­soi­hin (hitaasti, jos sata­vat lume­na ja sulavat sit­ten jäätikön mukana, nopeasti jos val­u­vat vetenä suo­raan jokiin).

    1. En ole asiantun­ti­ja, joten tämä voi olla hai­hat­telua. Minä olen ymmärtänyt mallin niin, että sulami­nen voit­taa kaikil­la läm­pötiloil­la, jot­ka ovat pitkäaikaista läm­pöti­laa korkeam­mat, kos­ka man­ner­jään päälle ei voi kasautua rajat­toman paljon lun­ta. Painovoima.

  83. Osmo Soin­in­vaara:
    Pitää käyt­tää tilavu­u­den ker­roin­ta (noin suun­nilleen) kos­ka meri voi lla­jen­tua vain ylöspäin. Asteen läm­pen­e­m­i­nen nos­taa siis meren­pin­taa noin 77 cm. 

    Veden tilavu­u­den läm­pöti­lak­er­roin on tämän mukaan 0.000207 1/C, kun veden läm­pöti­la on 20 astet­ta. Se kuitenkin putoaa nol­laan veden läm­pöti­lan ollessa 4 astet­ta. Tässä on merive­den läm­pöti­laprofi­ili ja siitä voi karkeasti arvioi­da, että jos neljän asteen tun­tu­mas­sa läm­pölaa­jen­e­mista ei juurikaan tapah­du, niin ain­oa läm­pölaa­jen­e­misen suh­teen merk­it­sevä osu­us meristä on n. 500 metriä pin­nas­sa. Olet­taen siis, että karkeasti merivesi on 20-asteista 500 m:n syyvy­teen ja sit­ten 4‑asteista siitä poh­jaan, asteen läm­pen­e­m­i­nen aiheut­taisi 10 cm:n pin­nan kohoamisen (olet­taen, että ran­nat ovat pystysuoria). 

    Vaik­ka tuo on karkea arvio, niin väit­täisin, että se on lähempänä totu­ut­ta kuin se, että olet­taisimme merien ole­van poh­jaan asti 20-asteisia, mikä tarvit­taisi­in tuon 77cm:n nousun toteu­tu­misek­si asteen läm­pen­e­misen seurauksena.

    Tässä link­ki mitat­tuun merive­den pin­nan korkeu­teen. Näyt­täisi nousseen n. 10 cm sit­ten vuo­den 1979 (mikä yleen­sä on lähtövu­osi ihmisen aiheut­ta­mas­ta ilmas­to­muu­tok­ses­ta puhut­taes­sa). Mie­lenki­in­toinen piirre tuos­sa käyrässä on se, että näi­den viimeis­ten 35 vuo­den nousu ei ainakaan noin silmämääräis­es­ti poikkea juurikaan siitä, mitä nousu oli sitä edeltäneenä 100:na vuote­na. Jos siis ihmisen aiheut­ta­maa on vain se nousu, mikä on tul­lut viime vuosikym­meninä tuon pitkän ajan (>100 vuot­ta) trendin päälle, niin se on todel­la pien­tä. Ainakaan mitään lätkä­mailaa tuo­hon ei voi piirtää.

    1. Tuos­ta kuvas­ta näkee, että meren­pin­nan nousu on kiihtynyt vuo­den 2010 jäl­keen, mut­ta sen ei tarvitse merk­itä mitään. Mik­si se on nous­sut koko 1900-luvun?

  84. Ville: Riip­puu toki siitä, miten jyrkät ran­nat ovat, laa­je­neeko meri enem­män ylös vai sivulle. 

    Tarkoi­tus ei ollut antaa ääret­tömän tarkkaa laskukaavaa vaan lähtöko­h­dat nopeaan, suun­taa-antavaan arvioon.

    Tältä poh­jal­ta kat­sot­tuna, kun pal­lol­la on mer­iä noin ⅔ pin­ta-alas­ta, (ja aal­to­jen tuo­ma epä­tarkku­us huomioiden) ranto­jen pitää olla todel­la laakei­ta, että sil­lä on mitään merk­i­tys­tä. (Tuon lisäpin­ta-alan pitäisi olla merkit­tävä lisäys merten kokonaispinta-alaan.)

    Sep­po Korp­poo: Siten mallien perus­teel­la tehdyt päätök­set menevät kalli­isti metsään… 

    Vain jos tehdään jotain mikro­ta­son mallinnus­ta. Siltikin huo­mat­tavasti kalli­im­mak­si tulee se, jos hiilid­iok­sidin tuotan­toa ei yritetä rajoit­taa, kos­ka mallit ovat epä­tarkko­ja. Kos­ka hiilid­iok­sidin tuot­ta­mi­nen näyt­täisi ole­van näinkin kan­nat­tavaa, sen lopet­ta­mi­nen ei ole ongel­mallista, vaik­ka se osoit­tau­tu­isikin ere­hdyk­sek­si, sil­lä uudelleenkäyn­nistys ei tuot­taisi suurem­pia ongelmia.

    Riip­puu siis pitkälti siitä, mitä malle­ja ja minkälaisia päätök­siä tarkoitat.

  85. Ville: Syvän­tei­den vesi tuskin koskaan läm­pe­nee, mut­ta pin­tave­den läm­pöti­la voi muut­tua paljon. 

    Vas­taavasti pin­tavesi kuitenkin sit­ten myös laa­je­nee enem­män. Eihän se ihan näin mene, mut­ta laa­jen­e­m­i­nen on saman­su­un­taista, jos koko tilavu­us läm­pe­nee asteen, kuin, jos vaikka­pa puo­let siitä läm­pe­nee kak­si, jne.

  86. OSn meren­pin­nan nousu / aste on riit­täväl­lä tarkku­udel­la oikea, vaikkakin tark­ka luku taitaa olla alle 70 cm.
    Ville aivan oikein kom­men­toi, että tämä on han­kala jut­tu, sil­lä vesi on painav­in­ta 4‑asteisena, eikä merien läm­pöti­la­jakaan­tu­mista tun­neta kat­tavasti kovinkaan hyvin…
    Tästä ilmas­ton läm­pen­e­mis­es­tä käy­ty keskustelu vahvis­taa aja­tus­ta siitä, että ollak­seen onnelli­nen ihmis-eläin tarvit­see yksinker­taisia seli­tyk­siä ja jonkin­laisen paho­laisen, joka voi aiheut­taa maail­man­lop­un ja johon vain yli­pa­pit ovat suo­ras­sa yhteudessä…

  87. Osmo Soin­in­vaara:
    En ole asiantun­ti­ja, joten tämä voi olla hai­hat­telua. Minä olen ymmärtänyt mallin niin, että sulami­nen voit­taa kaikil­la läm­pötiloil­la, jot­ka ovat pitkäaikaista läm­pöti­laa korkeam­mat, kos­ka man­ner­jään päälle ei voi kasautua rajat­toman paljon lun­ta. Painovoima.

    Pain­ovoima ja läm­pöti­lan nousu. Jää pehme­nee ja sen kitkak­er­roin piene­nee läm­pöti­lan noustes­sa. (Jokainen luis­teli­ja tietää tämän.) Seu­rauk­se­na on, että jäävir­ran nopeus kiihtyy.

    Sulamisen voit­to näkyy mm. Alpeil­la. Esim. Rhô­nen jäätikön alare­una on peräy­tynyt sato­ja metre­jä (yli kilo­metrin?) viimeisen 100 vuo­den aikana.

  88. Samuli Saarel­ma:

    Mainit­semil­lasi vuoris­to­jäil­lä ei käsit­tääk­seni ole mitään merk­i­tys­tä meren­pin­nan kannal­ta, vaik­ka toki voivat vaikut­taa paljonkin esim. siihen, miten sadevedet val­u­vat laak­soi­hin (hitaasti, jos sata­vat lume­na ja sulavat sit­ten jäätikön mukana, nopeasti jos val­u­vat vetenä suo­raan jokiin).
    Sekä Grön­lan­ti että Antark­tis ovat pääosin vuoris­to­jäätä. Kel­lu­van mer­i­jään sulami­nen­han ei vaiku­ta pinnankorkeuteen.

  89. anonyy­mi:
    Vain jos tehdään jotain mikro­ta­son mallinnus­ta. Siltikin huo­mat­tavasti kalli­im­mak­si tulee se, jos hiilid­iok­sidin tuotan­toa ei yritetä rajoit­taa, kos­ka mallit ovat epä­tarkko­ja. Kos­ka hiilid­iok­sidin tuot­ta­mi­nen näyt­täisi ole­van näinkin kan­nat­tavaa, sen lopet­ta­mi­nen ei ole ongel­mallista, vaik­ka se osoit­tau­tu­isikin ere­hdyk­sek­si, sil­lä uudelleenkäyn­nistys ei tuot­taisi suurem­pia ongelmia. 

    Voitko vähän kir­joit­taa auki, mitä tässä koi­tat sanoa? Hiilid­iok­sidin tuot­ta­mi­nen on kan­nat­tavaa nyt, kun meil­lä ei ole kor­vaavia ener­gia­muo­to­ja tar­jol­la. Jos nyt lopetamme sen käytön, menetämme paljon hyv­in­voin­tia, kun joudumme joko han­kki­maan ener­gian kalli­impia vai­h­toe­hto­ja käyt­täen tai jäämään ilman ener­giaa. Joskus tule­vaisu­udessa, kun vai­h­toe­hdot ovat hal­ven­tuneet, tämä ero katoaa. 

    Toinen jut­tu on sit­ten diskont­taus. Hiilen poltossa syn­tyvä euron hyv­in­voin­ti sadan vuo­den päästä on diskont­tauk­sen vuok­si paljon vähem­män arvokas kuin saman hiilen poltossa syn­tyvä euron hyv­in­voin­ti nyt. Vaik­ka emme siis edes ottaisi huomioon sitä, että tek­nol­o­gisen kehi­tyk­sen vuok­si fos­si­ilis­ten polt­toainei­den hyö­ty tule­vaisu­u­den sukupolville tulee ole­maan vähäisem­pi kuin mitä se on meille, niin pelkästään tuon diskont­tauk­sen vuok­si polt­tamisen lykkäämis­es­tä seu­raa taloudel­lista tap­pi­o­ta (siis olet­taen, että hiilen poltos­ta ei olisikaan hait­taa ilmastolle). 

    Ja miten tuo ere­hdys muuten edes todet­taisi­in? San­o­taan, että nyt hillit­semme suurin pon­nis­tuksin hiilid­iok­sidipäästöjä ja ilmake­hän hiilid­iok­sidip­i­toisu­us saadaan sta­biloitua vaik­ka nyky­ta­solle. Sit­ten ei seu­raa mitään läm­pöti­lan muu­tos­ta. Tiedäm­mekö nyt siis, että CO2-päästö­jen lopet­ta­mi­nen oli fik­sua vai oliko se ere­hdys eikä läm­pen­e­mistä olisi tapah­tunut, vaik­ka emme olisi lopet­ta­neet päästöjä (kuten denial­is­tit sanovat)?

  90. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuos­ta kuvas­ta näkee, että meren­pin­nan nousu on kiihtynyt vuo­den 2010 jäl­keen, mut­ta sen ei tarvitse merk­itä mitään. Mik­si se on nous­sut koko 1900-luvun?

    Yksinker­tainen seli­tys kysymyk­seesi saat­taisi olla, että mitat­tu land and see ‑pin­taläm­pöti­la on nous­sut noin vuodes­ta 1910 alka­en. Viimeaikainen nopeu­tunut pin­nan­nousu johtunee ainakin osak­si siitä, että myös syvät vedet ( 700 — 2000 m) ovat alka­neet lämmetä.

  91. Samuli Saarel­ma: Voitko vähän kir­joit­taa auki, mitä tässä koi­tat sanoa? 

    Oletet­tavasti ennus­teet kuse­vat ainakin jos­sain määrin — etenkin sen suh­teen mitä tarkalleen ottaen tapah­tuu mis­säkin maail­mankolka­s­sa. Täl­lä ei kuitenkaan ole väliä, jos ne edes pitävät suun­nan osalta makro­ta­sol­la paikkansa (etenkin jos ne ennus­ta­vat vakavam­paa tilan­net­ta kuin mikä toteu­tuu), kos­ka täl­löin fos­si­il­i­sista pitää silti globaal­isti päästä eroon. Min­ulle ainakin kel­paa ennustet­tua parem­pi lop­putu­los, mut­ta toimen­piteet pitää silti tehdä, vaik­ka tulos olisi ennustet­tua huonompikin.

    Hiilid­iok­sidin tuot­ta­mi­nen on minus­ta todis­te­tusti kan­nat­tavaa, kos­ka siten voidaan tehdä (ja tehdäänkin) voit­toa. Varsi­nainen myytävä tuote on toki ener­gia, jota aina tarvi­taan. Oletet­tavasti uudelleenaloit­ta­mi­nen olisi myöskin voitol­lista toim­intaa ainakin joil­lain yhteiskun­nal­lis­es­ti melko hel­posti nieltävil­lä reunaehdoilla.

    Ei noi­ta liike­toim­intatarkastelu­ja koskaan tehdä hyv­in­voin­tia vaan saavutet­tua voit­toa silmäl­läpitäen. Toki, jos saamme jotenkin globaalin talouden val­lit­se­van par­a­dig­man muutet­tua, aina vain parem­pi. En ainakaan itse jäisi kaipaa­maan. Mut­ta täl­löinkin saataisi­in “ere­hdys­ti­lanteessa” tuotan­to hel­posti aloitet­tua uudelleen — jopa tilanteessa, jos­sa fos­si­ilis­ten käyt­tämi­nen ei enää tuot­taisi mitään hyö­tyjä (kuten voit­toa jollekin taholle).

    Samuli Saarel­ma: Ja miten tuo ere­hdys muuten edes todet­taisi­in? San­o­taan, että nyt hillit­semme suurin pon­nis­tuksin hiilid­iok­sidipäästöjä ja ilmake­hän hiilid­iok­sidip­i­toisu­us saadaan sta­biloitua vaik­ka nyky­ta­solle. Sit­ten ei seu­raa mitään läm­pöti­lan muu­tos­ta. Tiedäm­mekö nyt siis, että CO2-päästö­jen lopet­ta­mi­nen oli fik­sua vai oliko se ere­hdys eikä läm­pen­e­mistä olisi tapah­tunut, vaik­ka emme olisi lopet­ta­neet päästöjä (kuten denial­is­tit sanovat)? 

    Jos lopet­ta­mi­nen on ere­hdys, kuten jotkut denial­is­tit tun­tu­vat usko­van, oletet­tavasti täl­löin hiilid­iok­sidia tarvi­taan opti­m­iläm­pöti­lan ylläpi­toon eli, kun pitoisu­us ei enää kas­va, läm­pö vaikka­pa läh­teekin lasku­un eli kyse on jonkin­lais­es­ta erit­täin sopi­vasti samanaikaises­ta jääkaud­es­ta. Täl­löin pitää aloit­taa uudelleen hiilid­iok­sidin (tai metaanin) tuotan­to. Se on ainakin tähän men­nessä ollut varsin tuottoisaa.

    Var­masti jollekin aivokääpiölle riit­tää toki todis­teek­si ere­hdyk­ses­tä sekin, että päästövähen­nys toi­mi. Riit­täähän vas­taa­va “todiste” monille muis­sakin asiois­sa, kuten vaikka­pa lamas­sa talouden säästö­toimien lopet­tamis­es­ta tai hidas­tamis­es­ta johtu­va talouskasvu on joillekin todiste kuris­tuslin­jan toim­imis­es­ta ja tarpeel­lisu­ud­es­ta (ja sit­ten pyritään jatka­maan tätä “todis­te­tusti” toimi­vaa linjaa).

  92. Tapio:
    Sekä Grön­lan­ti että Antark­tis ovat pääosin vuoris­to­jäätä. Kel­lu­van mer­i­jään sulami­nen­han ei vaiku­ta pinnankorkeuteen.

    Käsit­tääk­seni suures­sa osas­sa sekä Grön­lan­tia että Antark­tista maan­pin­ta on meren­pin­nan ala­puolel­la (johtuen siitä, että man­ner­jää on painanut maan lom­molle). Sen kut­sum­i­nen vuoris­to­jääk­si on siis minus­ta aika lail­la harhaan­jo­htavaa. Itse kut­su­isin sitä man­ner­jääk­si ja vuoris­to­jäätä ovat oikeasti vuo­ril­la (esim. Alpit) ole­vat jäätiköt.

    Kel­lu­vas­ta mer­i­jäästä ei yleen­sä koskaan puhuta keskusteltaes­sa meren­pin­nan nousun yhteydessä.

  93. Samuli Saarel­ma: Käsit­tääk­seni suures­sa osas­sa sekä Grön­lan­tia että Antark­tista maan­pin­ta on meren­pin­nan ala­puolel­la (johtuen siitä, että man­ner­jää on painanut maan lom­molle). Sen kut­sum­i­nen vuoris­to­jääk­si on siis minus­ta aika lail­la harhaan­jo­htavaa. Itse kut­su­isin sitä man­ner­jääk­si ja vuoris­to­jäätä ovat oikeasti vuo­ril­la (esim. Alpit) ole­vat jäätiköt.

    Kel­lu­vas­ta mer­i­jäästä ei yleen­sä koskaan puhuta keskusteltaes­sa meren­pin­nan nousun yhteydessä.

    Olet aivan oike­as­sa. Monil­la ihmisil­lä on kuitenkin harhaku­va, että myös mer­i­jään sulami­nen nos­taa merenpintaa.

    Antark­tik­sen kel­lu­van jään määrä ei ole mikään “peanuts”. Jäähyl­ly­jen pin­ta-ala on luokkaa 1.5 Mkm2. Kokon­aisu­u­den kannal­ta tämä on vain detalji, joten ei enem­pää siitä.

    Nuo tarkat mallinnnusvirheet ovat mielestäni epäolen­naisia niin kauan, kuin nuo land and see — ja merien energiasisältö -
    mit­tauk­set osoit­ta­vat trendi­no­maista lämpötilan/energiasisällön nousua. Nousulle on on syy: kasvi­huonekaa­su­jen pitoisuuk­sien kasvu yhdis­tet­tynä Arrhe­niuk­sen etc mit­taami­nen kokeel­lisi­in faktoihin. 

    Mallien epätäy­del­lisyys vaatii meitä toim­i­maan nimeno­maan varovaisu­us­pe­ri­aatet­ta nou­dat­taen. Olen täysin samaa mieltä “anonyymi“n kanssa.

  94. Tapio: Pain­ovoima ja läm­pöti­lan nousu. Jää pehme­nee ja sen kitkak­er­roin piene­nee läm­pöti­lan noustes­sa. (Jokainen luis­teli­ja tietää tämän.) Seu­rauk­se­na on, että jäävir­ran nopeus kiihtyy.

    Pros­es­si ei ole ihan näin suo­ravi­ivainen. Jäätikön alle ker­tynyt vesi toimii voitelu­aineena, mut­ta kun vet­tä ker­tyy tietyn rajan yli, seu­rauk­se­na on jäätikköjok­i­t­ul­va (jökulh­laup) — ja kun voitelu katoaa, niin jäätikkökin yleen­sä pysähtyy.

    Läm­pen­e­misen lisään­tyessä jökulh­laup­pe­ja tapah­tuu use­am­min ja jäätikön eten­e­m­i­nen voi jopa hidas­tua — kuten vaikka­pa paikoin Gröön­lan­nis­sa on tapahtunut.

    Sulamisen voit­to näkyy mm. Alpeil­la. Esim. Rhô­nen jäätikön alare­una on peräy­tynyt sato­ja metre­jä (yli kilo­metrin?) viimeisen 100 vuo­den aikana.

    Joo… ja todis­teek­si ennen näkemät­tömästä läm­pen­e­mis­es­tä jäätikkö­jen alta pal­jas­tuu mm. rooma­laiskau­den jäänteitä…

  95. JTS:
    Äärisääilmiöi­den lisään­tymi­nen on muut­tunut hypo­teesi­aan teo­ri­ak­si, joka näyt­tää toimi­van. Se on enem­män kuin huono uutinen.
    Tässä:
    https://www.scientificamerican.com/article/the-arctic-is-getting-crazy/

    Ai, kun kauhiaa.

    Kuitenkin ark­tiset alueet ovat olleet tämänkin jääkausien välisen jak­son aikana 3.0 ± 1.0 °C nyky­istä lämpimämpiä ja mm. Grön­lan­nin jäätikkö selvästi pienempi:

    Briner, J.P., et al., Holocene cli­mate change in Arc­tic Cana­da and Green­land, Qua­ter­nary Sci­ence Reviews (2016), http://dx.doi.org/10.1016/j.quascirev.2016.02.010

  96. Sinän­sä haus­ka yksi­tyisko­h­ta on, ettei Suomes­sa ole sen lämpimäm­pää kuin 30 ‑luvun paikkeilla. 

    Ilmati­eteen­laitok­sen läm­pöti­laseu­ran­nas­sa Helsin­gin ja Sodankylän läm­pöti­lat alka­vat vas­ta nyt saavut­taa samo­ja huip­pu­ja ja keskiläm­pötilo­ja kuin 30 ‑luvun lop­ul­la. Samaises­sa käyrässä on nähtävis­sä, että läm­pöti­lat nousi­vat 1910–1940 roimasti ja lask­i­vat vas­taavasti 1940–1980, minkä jäl­keen on ollut taas nou­se­va sykli. 

    On tot­ta, että kyseessä on vain Suomen ilmas­to, mille on sit­ten haet­tu ilmas­ton­muu­tok­seen sopivia seli­tyk­siä merivir­tauk­sista ym. Mut­ta on myös tot­ta, että Holoseenin ajan läm­pöti­lakäyris­sä näkyy myös sato­jen vuosien syk­lisyys ja se, että läm­pöti­lat ovat laske­neet koko Holoseenin ajan ja nyky­isin ollaan pidem­män syk­lin nousu­vai­heessa. Lisäk­si nähdään vielä pidem­män ajan syk­leis­sä, että jääkausien välis­sä olev­ina läm­pökausi­na on läh­es aina saavutet­tu nyky­istä usei­ta astei­ta korkeampia lämpötiloja. 

    Nämä on mie­lenki­in­toisia asioi­ta, eikä täysin var­maa tieteel­listä näyt­töä ole mis­tään. Itse pidän kuitenkin kyseenalaise­na ver­ra­ta sadan vuo­den aikana mitat­tu­ja läm­pötilo­ja his­to­ri­as­ta muil­la menetelmil­lä arvioi­tu­i­hin, käyt­täisin ver­tailus­sa samo­ja menetelmiä nykyaikana, joil­la arvioidaan pitkän ajan his­to­ri­al­lisia olo­suhtei­ta. Lisäk­si ottaisin nyky­istä vakavam­min sen tiedon, mil­laisia eliöla­je­ja mis­säkin on taan­noin esi­in­tynyt ja mis­sä on ollut puus­to­la­jien vyöhyk­keet, vaikka­pa vain Holoseenin aikana, niin ei tarvitse hakea seli­tyk­siä man­nerten sijainneista. 

    En halua kiivail­la, mut­ta muis­tu­tan, ettei ihmisen vaiku­tuk­ses­ta ilmas­ton muu­tok­seen ole täysin kiis­ta­ton­ta näyt­töä, vaik­ka enem­mistö siihen uskookin. Kuten ei myöskään siitä, että ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen olisi uhka, his­to­ri­an val­os­sa näyt­täisi ennem­minkin siltä, että lisäläm­pö ja hiilid­iok­si­di on vain hyväk­si luon­nolle, kuten vaik­ka oletet­tavasti liitukaudel­la oli. Kumoa­vat seli­tyk­set ovat kuitenkin speku­laa­tioi­ta, joten ei niitäkään tule ottaa täytenä faktana. 

    Paljon suurem­pi ja todel­li­nen uhka on liika väestönkasvu ja talous­poli­ti­ik­ka, joka estää tuot­ta­mas­ta riit­tävää hyv­in­voin­tia myös laske­van pop­u­laa­tion aikana, vaik­ka tek­nol­o­giset valmi­udet siihen olisi ole­mas­sa. Jo nykyi­nen pop­u­laa­tio ehtii kulut­taa luon­non­va­rat lop­pu­un ja hor­jut­taa luon­non tas­apain­oa pysyvästi muul­la tavoin paljon ennen kuin teo­reet­tiset läm­pen­e­misuhat toteu­tu­isi­vat, jos ne pitävätkin paikkaansa.

  97. Math­ias V ja ksee

    Kyl­lä nuo edel­lisen jääkau­den jälkeiset lämpimät jak­sot ovat aika yleis­es­ti tiedos­sa, vrt. haus­ka xkcd.com.

    Läm­pöti­laa oleel­lisem­pi on sen aikaderivaat­ta, siis meneil­lään ole­va läm­pöti­lan nopea nousu. Jos se jatkuu tai vielä kas­vaa, ei luon­to eikä ihmiskun­ta ehdi muu­tok­seen sopeutua. 

    Math­ias V

    Jos olemme läm­pötilo­jen pidem­män syk­lin nousu­vai­heessa, mik­si lait­taa lisää pökköjä pesään? Kasvi­huoneilmiö on lab­o­ra­to­rios­sa mitat­tu fak­ta ja sille selvä fysikaa­li­nen seli­tys. Varovaisu­us­pe­ri­aate ei ainakaan lisäläm­mit­tämiseen kehota.

  98. Kyl­lä se näyt­tö ihmisen vaiku­tuk­ses­ta on jo kiis­ta­ton, turha muu­ta on selit­tää. Jos asi­as­ta oli vielä keskustelua 1970-luvul­la niin 2010 luvul­la on jo aika päästä eteen­päin — tieteelli­nen näyt­tö jo enem­män kuin riit­tävä ja yksimielinenkin.

    Mikä saa nämaä “Matias V”.t vuodes­ta toiseen höpöt­tämään moista ihan omas­ta päästään? Ilman mitään päivistys­tä ja epäilystä omi­in usko­muk­si­in. Se on todel­la kum­mallista ja kauhis­tut­tavaa. Ilmieses­ti vains ellaista näyt­töä, johon hänen uskon­ton­sa antaisi myö­den ei vain ole olemassa.

    Näyt­tö on moni­alaista ja vielä tosis­taan riip­pumat­tomista ilmiöistä.

    Suomes­sa se tarkoit­taa äärisääilmiöi­den lisään­tymistä. Tämäkin on jo val­tavir­taa ole­va tulk­in­ta. Saamme lisää myrksypäiviä, mas­si­ivisia lumisatei­ta, sateisia kesiä ja äärim­mäisen kylmiä jak­so­ja. Kikkea sel­l­aista kivaa, jol­loin tun­tuu, että säät ovat erikoisia.

    Suo­mi ei ole maapallo. 

    Olisi jo aika päästä eteenpäin.

  99. Math­ias V

    Tuli vähän huono omatun­to ärhäkkäästä vas­tauk­ses­tani. Kiitän eri­no­maisen tas­apain­ois­es­ta ja selkeästä kommentistasi. 

    Epäilet, ettei ole tieteel­lisiä todis­tei­ta ihmisen vaiku­tuk­ses­ta ilmas­ton muu­tok­seen. Olet tarkalleen ottaen oike­as­sa, mut­ta meil­lä on kuitenkin melkoisen kiis­tat­to­mia tieteel­lisiä todis­tei­ta, että ihmisen toimin­nan seu­rauk­se­na maa­pal­lolle ker­tyy aiem­paa enem­män auringos­ta lähtöisin ole­vaa läm­pöen­er­giaa. Insinöörin logi­ikan mukaan täl­lais­es­ta ener­giak­er­tymästä aiheutuu muu­tok­sia ole­mas­sa ole­vaan ener­giantasausjär­jestelmään, siis ilmas­toon ja meriin.

  100. Tapio:
    Math­ias V ja ksee

    Kyl­lä nuo edel­lisen jääkau­den jälkeiset lämpimät jak­sot ovat aika yleis­es­ti tiedos­sa, vrt. hauskaxkcd.com.

    Kun seu­raa kaikkea lööp­pi­ta­son “tiedeuuti­soin­tia” kaikesta mah­dol­lis­es­ta “ennen näkemät­tömästä”, niin tun­tuu, että mainit­se­mani kaltaiset “mität­tömät detaljit” pää­sevät jatku­vasti unohtumaan…

  101. Math­ias V: En halua kiivail­la, mut­ta muis­tu­tan, ettei ihmisen vaiku­tuk­ses­ta ilmas­ton muu­tok­seen ole täysin kiis­ta­ton­ta näyt­töä, vaik­ka enem­mistö siihen uskookin. 

    Niin. Onnek­si meil­lä on kokon­aisia tieteen­haaro­ja, jot­ka pohti­vat sitä miten tuol­laisen epä­var­muu­den val­lites­sa pitää toimia. Olen yrit­tänyt johdon­mukaises­ti kysyä täl­läista epä­var­muut­ta lietso­vaa pro­pa­gan­daa (pahoit­te­lut, en kek­si asial­lisem­paakaan kuvaus­ta) levit­täviltä ihmisiltä, että kuin­ka pienenä he oikein pitävät jonkun­laisen ilmas­tokatas­trofin toden­näköisyyt­tä lähivu­osikym­meninä. Ellen väärin muista, tähän men­nessä pahim­mat ilmas­ton­muu­tos­de­nial­is­tit ovat tar­jon­neet 10% todennäköisyyttä.

    Kun tuo­hon sit­ten olen toden­nut, että min­un mielestäni tuol­lainen 10% toden­näköisyys kaiken vaku­u­tus­matem­ati­ikan ja min­un kus­tan­nusten hiha-arvioideni perus­teel­la on erit­täin alarmistisia ja aggres­si­ivisia toimia vaa­ti­va ris­ki, ja pyytänyt vähän tarkem­pia perustei­ta mihin tuol­lainen huo­let­to­muus noin suures­ta riskistä perus­tuu, vas­taus on ollut radiohiljaisuus. 

    Mah­taisiko­han nim­imerk­ki Math­ias V olla kiin­nos­tunut täl­lais­es­ta kvan­ti­tati­ivisem­mas­ta keskustelus­ta, vai, kuten vähän epäilen, on tyy­tyväi­nen pro­pa­gan­dan liet­so­jan (tai uhrin) rooliin?

    (Enpä minäkään halua kiivail­la, mut­ta tuol­lainen epä­var­muuk­sil­la liet­son­ta ilman minkään­laista kvan­ti­tati­ivista todennäköisyys/kustannusanalyysiä ei min­un mielestäni ole oikein asiallista.)

  102. Ilmas­to muut­tuu ja var­masti vaikkei maa­pal­lol­la olisi yhtäkään ihmistä. Tämä on var­maa tietoa. Täl­lä het­kel­lä suun­ta näyt­täisi ole­van lämpimään päin ja ihmisen toim­inta toden­näköis­es­ti muu­tos­ta vauhdit­taa. Ehkä.

    Ehkä jos teemme kaikkemme esim. hiilid­iok­sidipäästö­jen rajoit­tamisen osalta saamme läm­pöti­lan nousun rajoitet­tua kah­teen asteeseen vaikka­pa täl­lä vuo­sisadal­la. Mut­ta poh­jal­la ole­va, ihmisen toimin­nas­ta riip­puma­ton muu­tos jatkaa kulkuaan, jol­loin seu­raaval­la vuo­sisadal­la voi tul­la taas pari astet­ta lisää. Kukaan ei voi tietää.

    Mielestäni Afrikas­sa uhkaa­va väestöräjähdys on ilmas­ton­muu­tos­ta akuutimpi uhka, joka suurel­la var­muudel­la pystytään hal­lit­se­maan, ilmas­ton­muu­tos­ta ei. Kovin moni taho hyö­tyy ilmas­ton­muu­tok­sen uhas­ta alka­en poli­itikoista ja tuhan­sista yri­tyk­sistä. Ilmas­ton­muu­tok­ses­ta pauhaamisel­la saa ääniä, Afrikan väestöräjähdyk­sel­lä ei. Ilmas­ton­muu­tok­sel­la tehdään isoa bisnestä, Afrikan väestöräjähdyk­sel­lä ei, ainakaan vielä.

    Jos lisää rahaa ei löy­dy, niin voitaisko vaik­ka osa ilmas­ton­muu­tok­seen käyte­tys­tä rahas­ta käyt­tää Afrikan väestöräjähdyk­sen torjuntaan?

  103. Osmo Soin­in­vaara:
    Antark­tik­sen kel­lu­van jään sulami­nen tekee tilaa man­tereelta val­u­valle jäälle. 

    Mitä täl­lä tarkoi­tat? Jos jää kel­luu, niin se siir­tyy käsit­tääk­seni hyvin pienel­lä voimal­la pois tieltä. Min­un on siis vaikea nähdä, että kel­lu­va jää voisi toimia minkään­laise­na blokki­na mannerjäälle. 

    Kokeile: Ota metri ker­taa metri ker­taa metri jäälohkare. Pane se kel­lumaan veteen. Se siir­tynee eteen­päin hyvin pien­estä voimas­ta. Pane se makaa­maan maalle. Veikkaan, ettet saa sitä liik­keelle yhden ihmisen voimin. 

    Sen voisin ajatel­la, että kel­lu­va mer­i­jää suo­jelee jos­sain määrin meren­po­h­jas­sa makaavaa jäätä aal­lokol­ta tms. ja sitä kaut­ta hidas­taa sen val­u­mista mereen, mut­ta suo­rana val­u­misti­lan otta­jana min­un on sitä vaikea nähdä mitenkään.

  104. JTS:
    Kyl­lä se näyt­tö ihmisen vaiku­tuk­ses­ta on jo kiis­ta­ton, turha muu­ta on selit­tää. Jos asi­as­ta oli vielä keskustelua 1970-luvul­la niin 2010 luvul­laon jo aika päästä eteen­päin – tieteelli­nen näyt­tö jo enem­män kuin riit­tävä ja yksimielinenkin. 

    Siis kumpi on kiis­ta­ton­ta, se, että ihmisen toimil­la ylipään­sä on mitään vaiku­tus­ta ilmas­toon, vai se, että ihmi­nen on 100%:sti vas­tu­us­sa ilmas­tossa havai­tu­ista muutoksista? 

    Mikä saa nämaä “Matias V”.t vuodes­ta toiseen höpöt­tämään moista ihan omas­ta päästään? Ilman mitään päivistys­tä ja epäilystä omi­in usko­muk­si­in. Se on todel­la kum­mallista ja kauhis­tut­tavaa. Ilmieses­ti vains ellaista näyt­töä, johon hänen uskon­ton­sa antaisi myö­den ei vain ole olemassa. 

    Mikä saa “JTS:t” käyt­täy­tymään kanssakeskustelijoi­ta kohtaan noin vihamielisesti? 

    Ilmati­eteen­laitok­sen sivuil­ta löy­tyy vuosi­ti­las­tot Helsingis­sä ja Sodankylässä mita­tu­ista läm­pötiloista, ja ne näyt­tävät täs­mälleen sen, mitä Matias V sanoi, eli läm­pöti­lat menivät ylös 1910–1940, alas 1940–1980 ja sit­ten taas ylös 1980-nyky­het­ki. Helsin­gin vuosiläm­pöti­laen­nä­tys näyt­tää ole­van jo lyö­ty, mut­ta Sodankylän ennä­tys on edelleen vuodelta 1938. 

    Suomes­sa se tarkoit­taa äärisääilmiöi­den lisään­tymistä. Tämäkin on jo val­tavir­taa ole­va tulk­in­ta. Saamme lisää myrksypäiviä, mas­si­ivisia lumisatei­ta, sateisia kesiä ja äärim­mäisen kylmiä jak­so­ja. Kikkea sel­l­aista kivaa, jol­loin tun­tuu, että säät ovat erikoisia. 

    Siis mikä “val­tavir­tat­ulk­in­ta” sanoo, että Suomes­sa “äärim­mäisen kylmät jak­sot” tule­vat lisään­tymään? 1860-luvul­la Suomes­sa nähti­in nälkää pitkälti sen vuok­si, että sil­loin sat­tui juuri äärim­mäisen kylmä jak­so. Eikö tuol­loin olisi pitänyt ääri-ilmiöi­den olla ollut lievem­piä, kos­ka ihmisen aiheut­ta­maa ilmas­to­muu­tos­ta ei mitenkään voin­ut olla vielä käyn­nis­sä? Mis­sä ovat toukoku­un lumiki­nok­set ja jäässä ole­vat järvet kesäku­us­sa, kuten tilanne oli 1867? 

    Kun kat­soo Ilmati­eteen­laitok­sen läm­pökäp­pyröitä, niin ei vaikut­taisi siltä, että ääriläm­pöti­lat oli­si­vat lisään­tyneet lainkaan, vaan ennem­minkin vuosit­tainen vai­htelu näyt­täisi silmämääräis­es­ti jopa vähentyneen. 

    Suo­mi ei ole maapallo. 

    Jep, maa­pal­lon kannal­ta on paljon oleel­lisem­paa esim. se, mitä Sahel-Sahara alueel­la tapah­tuu. Kuten ylem­pänä kir­joitin, havain­to­jen mukaan siel­lä aavikot ovat perään­tymässä, eivät laa­jen­e­mas­sa ja maa viher­tymässä. Onko tämä siis paha asia? 

    Olisi jo aika päästä eteenpäin. 

    Olen samaa mieltä. Kun­nioit­ta­va suh­tu­a­tu­mi­nen toisi­in keskustelijoi­hin on tälle hyvä lähtökohta.

  105. Tapio: Mathi

    No prob­lem, kyl­lähän vähäisem­mätkin asi­at kiihdyt­tää välil­lä tun­tei­ta 🙂 Minäkin ajat­te­len sin­un lail­lasi insinöörin logi­ikalla, mut­ta pyrin kat­so­maan asioi­ta pidem­mäl­lä aikavälil­lä ja otta­maan oppia his­to­ri­as­ta. Tiedäm­me­hän, että val­lit­se­val­la tieteel­lisel­lä teo­ri­al­la on taipumus muut­tua ajan kulues­sa kuin Jeho­van todis­ta­jien maail­man lop­un päivämäärällä…

    Enhän toki kiistänyt, etteikö ihmisen toimin­nal­la voisi olla vaiku­tus­ta ilmas­ton läm­pen­e­miseen, totesin vain sen fak­tan, ettei siitä ole kiis­ta­ton­ta näyt­töä, ei edes niin yksimielistä tiedey­hteisössä kuin jotkut luule­vat, kos­ka han­kki­vat tieton­sa siinä samas­sa kuplas­sa eläviltä, jos­sa itse ovat. 

    JTS:lle

    Min­ul­la ei ole mitään uskon­va­raisia rajoit­tei­ta. Useim­mil­la val­ta­teo­ri­aan uskovil­la sen sijaan usein sel­l­aista havait­see, lähin­nä auk­tori­teet­tiuskon muo­dos­sa. Tois­te­taan vain niiden tutk­i­joiden näke­myk­siä, jot­ka tun­tu­vat uskot­tavim­mil­ta ja vakuuttavimmilta. 

    Todel­la har­va sel­l­ainenkaan, jol­la on riit­tävät perustiedot luon­non­ti­eteistä, vaivau­tu­vat ajat­tele­maan aivan itsenäis­es­ti ja ennakkolu­u­lot­tomasti, arvioimaan tutkimuk­sen ja näytön teko­ta­paa, tulok­sia ja johtopäätöksiä. 

    Toinen ongel­ma on se, että asioi­ta tarkastel­laan varsin lyhyel­lä aikajänteellä. 

    Kol­mas tässä enem­mistökon­sen­suk­sen omaavas­sa tiedey­hteisössäkin on se, että mon­et tutk­i­jatkin ovat jo betonoi­neet totu­udek­si asi­at, joi­ta ei ole kiis­tat­tomasti todis­tet­tu, mikä johtaa epäti­eteel­liseen läh­estymistapaan sekä his­to­ri­al­lisia että tämän ajan havain­to­ja arvioidessa, keski­tytään etsimään teo­ri­oi­ta, joil­la voitaisi­in selit­tää ris­tiri­itaiset tutkimus­tu­lok­set valit­tuun malli­in (uskoon) sovel­tuvak­si. Tämähän on erit­täin tut­tua myös lääketi­eteessä, vaik­ka välil­lä pal­jas­tuukin syy-yhtey­det esim. lääke­te­ol­lisu­u­den bis­nek­si­in kon­sen­suk­sen takana. 

    Sinäkin JTS sotket lah­jakkaasti asioi­ta, jot­ka eivät vält­tämät­tä liity toisi­in­sa. Esim. sen että säi­den ääri-ilmiöt oli­si­vat todiste ihmisen vaiku­tuk­ses­ta ilmas­toon. Sen ver­ran his­to­ri­as­ta on ole­mas­sa todis­tei­ta, että ilmas­to on aina muut­tunut ja myös todel­la nopei­ta muu­tok­sia ja ääri-ilmiöitä vaikut­taisi olleen. Nykytiedon val­os­sa myös nopei­ta läm­pöti­lan muu­tok­sia, mut­ta siitähän meil­lä ei ole var­mo­ja todis­tei­ta, ovatko ne olleet yhtä nopei­ta kuin nyt. Tieteelli­nen teo­ria on tieteelli­nen teo­ria, vaik­ka enem­mistö sitä tukisikin. 

    Mitä enem­män pere­hdytte itse luon­non­ti­eteisi­in ja kat­sotte asi­aa pidem­mäl­lä, vuo­sisato­jen, ‑tuhan­sien, sato­jen tuhan­sien vuosien per­spek­ti­ivil­lä ja tarkastelette tutkimus­tu­lok­sia , käyt­täen omaa ymmär­rystä vail­la auk­tori­teet­tiuskoa ja ennakko-ole­tuk­sia, sitä hataram­mal­ta näyt­tää väite siitä, että ihmisen vaiku­tus ilmas­toon olisi kiis­ta­ton, saati vielä varsin tarkasti määritelty. 

    En kiistä fak­to­ja. Fak­ta on se, että ihmi­nen saat­taa osaltaan vaikut­taa ilmas­ton läm­pen­e­miseen, se on vielä tieteel­lisen teo­ri­an tasol­la, kuten myös se minkä suu­ru­inen tuo vaiku­tus olisi. 

    Tapio. Olet oike­as­sa, että varovaisu­us­pe­ri­aate on lähtöko­htais­es­ti hyvä, vaikkei asi­as­ta olisikaan var­ma. Ylireagoin­nista varovaisu­u­den vuok­si voi olla myös suur­ta taloudel­lista ja yhteiskun­nal­lista hait­taa, lisäk­si voi jäädä huomioimat­ta pahem­mat uhat ja niiden torjunta. 

    Keven­nyk­senä uskallan väit­tää yhden asian 100% fak­tana. Tuhan­nen vuo­den päästä voidaan tode­ta, että jokainen meistä on ollut väärässä, ken­ties jos­sain kohden oikeassakin 🙂

  106. tcrown: kuin­ka pienenä he oikein pitävät jonkun­laisen ilmas­tokatas­trofin toden­näköisyyt­tä lähivu­osikym­meninä. Ellen väärin muista, tähän men­nessä pahim­mat ilmas­ton­muu­tos­de­nial­is­tit ovat tar­jon­neet 10% todennäköisyyttä.
    Kun tuo­hon sit­ten olen toden­nut, että min­un mielestäni tuol­lainen 10% toden­näköisyys kaiken vaku­u­tus­matem­ati­ikan ja min­un kus­tan­nusten hiha-arvioideni perus­teel­la on erit­täin alarmistisia ja aggres­si­ivisia toimia vaa­ti­va ris­ki, ja pyytänyt vähän tarkem­pia perustei­ta mihin tuol­lainen huo­let­to­muus noin suures­ta riskistä perus­tuu, vas­taus on ollut radiohiljaisuus.

    Olisiko­han tuos­sa avain­sanana “jonkun­lainen”. Jos ei mitenkään spe­si­fioi­da sitä, minkälais­es­ta ilmas­tokatas­trofista oikein puhutaan, vaan jätetään se jokaisen vas­taa­jan oman mieliku­vi­tuk­sen varaan, niin monikin voi var­masti sanoa, että “jonkun­lainen” ilmas­tokatas­trofi seu­raa 10%:n todennäköisyydellä. 

    Mut­ta entä tois­in­päin: Kuin­ka suure­na toden­näköisyytenä pidät sitä, että jos ryhdytään radikaalei­hin CO2-päästö­jen vähen­nyk­si­in, tästä seu­raa talouskasvun hidas­tu­mista, minkä vuok­si 800 miljoon­aa nyky­isin nälässä elävää ihmistä pää­sevät nälästään eroon vaikka­pa vuosikymme­nen hitaam­min kuin pää­si­sivät, jos maa­pal­lon talouskasvu olisi nopeam­paa? Muis­te­len, että tämä oli ympäristöskep­tikko­jen uranu­ur­ta­jan Björn Long­bor­gin perus­point­ti, eli sil­lä, että maa­pal­lon talouskavu hidas­tuu, on hin­tansa inhimil­lisen kär­simyk­sen vähen­e­misen hidas­tu­mise­na ja tämä voi pahim­mil­laan jät­tää täysin var­joon­sa mon­etkin ilmas­to­muu­tok­sen vaikutukset. 

    Minä kan­natan toimia ilmas­to­muu­tok­sen tor­ju­misek­si, etenkin tieteeseen ja teknolo­giaan sat­saamista, jot­ta saamme käyt­töömme hiili­va­pai­ta ener­gialähteitä, mut­ta samaan aikaan olen varsin skepti­nen sen suh­teen, että asian hin­ta-hyö­ty-ana­lyysiä olisi kovinkaan per­in­po­hjin tehty. Tässä tietenkin vaikeutena on se, että asi­aan liit­tyy niin paljon epä­var­muuk­sia, että sopivia luku­ja heit­telemäl­lä saa vas­tauk­sek­si melkein mitä vaan haluaa.

  107. Hohhoi­jaa. Ilmas­to on aina vaihdellut.
    Tässä pieni kuva, jos­sa se on havainnollistetaan.
    http://www.vox.com/2016/9/12/12891814/climate-change-xkcd-graphic

    Noin muuten yksimielisyys tieteel­li­sis­sä julka­isu­is­sa on 2913–14 luokkaa 1 julka­isu 17 000 on “eriävää mieltä”. 

    Asi­aa on muutenkin tutkit­tu julkaisutietokannasta.
    So we have sev­en peer-reviewed and pub­lished papers which use dif­fer­ent tech­niques, pub­lished from 2004 to 2015, which show that the con­sen­sus among cli­mate sci­ence papers is in excess of 97% and that there are a tiny num­ber of dis­senters who are mak­ing obvi­ous­ly incor­rect statements. 

    Josko olisi aika lopet­taa höpinä ris­tiri­itai­sista käsi­tyk­sistä ja ilmas­ton luon­nol­lis­es­ta vaihtelusta.

  108. Tässä on 20 vuot­ta kär­siväl­lis­es­ti kuun­nel­tu noi­ta Mtahis V ja muiden jut­tu­ja. Fak­to­ja on kor­jat­tu. Kaik­ki, ihan ksik­ki tei­dän päätelmänne ja väit­teenne on ker­ta toisen­sa jäl­keen kumottu.
    Uudelleen ja uudelleen.
    Silti aina on vain epä­var­maa ja ties mitä ihan samaa tuubaa tois­tet­tu. Taas on selvitet­ty, näytet­ty ja todistettu. 

    Tupakka­te­ol­lisu­u­den keinot kiistää tupakoin­nin ja keuhkosyövän syy-yhteys kiis­tat­tomas­ta näytöstä kor­vauk­si­in kesti siinä viisikym­men­tä vuot­ta. Tässä ei ole enää kolmeakym­men­tä vuot­ta aikaa jatkaa tei­dän kanssa ne leikkimistä. 

    Ei näyt­tö teille koskaan riitä. Olette kuollei­ta, kun ongel­mat ovat tääl­lä oikein toden­te­ol­la. Joten ymmär­rän, se ei teitä liiku­ta. Enem­män painaa se, että tosi­asian hyväksymi­nen viisi tuo­da ikäviä asioi­ta arkeenne jo tässä lähiaikoina. 

    Sik­si olen kyl­lästynyt. Olen myös pet­tynyt tei­hin ihmisinä. 

    Fysi­ik­ka on fysi­ikkaa. Sille tei­dän toivea­jat­telu­un ei vain voi mitään. Olisi­han se kiva ja muka­va, jos fysi­ik­ka vain olisi eri­laista. Ei valitet­tavasti ole. 

    Mut­ta mikä siis teille riit­täisi, jot­ta muis­tat­te uskontoanne?

  109. JTS:

    Sik­si olen kyl­lästynyt. Olen myös pet­tynyt tei­hin ihmisinä. 

    Fysi­ik­ka on fysi­ikkaa. Sille tei­dän toivea­jat­telu­un ei vain voi mitään. Olisi­han se kiva ja muka­va, jos fysi­ik­ka vain olisi eri­laista. Ei valitet­tavasti ole. 

    Mut­ta mikä siis teille riit­täisi, jot­ta muis­tat­te uskontoanne?

    En tietenkään tiedä miten syväl­lis­es­ti sinä JTS seu­raat ilmas­ton­muu­tok­seen liit­tyvää tutkimus­ta, mut­ta itse olen ainakin ollut havait­sev­inani, että moni aiem­pi pelko on osoit­tau­tunut vähäisem­mäk­si tai jopa aiheet­tomak­si tutkimuk­sen edetessä. Samal­la tässä on tul­lut opit­tua se, miten tutkimusten varsi­nainen fak­tu­aa­li­nen sisältö muut­tuu usein aivan muuk­si aktivistien solut­ta­man ja aivope­semän medi­an käsis­sä — myös se on tul­lut mon­een ker­taa tul­lut huo­mat­tua, ettei negati­ivi­sista tulok­sista tai aiem­pi­en tulosten kumoami­sista yleen­sä jut­tu­ja yleis­ta­juises­sa medi­as­sa näe.

    Sinän­sä pyrkimyk­set kui­tata koko asia “fysi­ik­ka on fysi­ikkaa” ‑tyylisil­lä heitoil­la kuvaa yleen­sä joko ylim­ielisyyt­tä tai tietämät­tömyyt­tä — tai valitet­tavim­mis­sa tapauk­sis­sa molem­pia. Asi­as­sa­han on ollut ja on edelleen paljon sel­l­aista jota ei aivan tarkalleen tiede­tä tai pystytä mallinta­maan. Muutenkin jokaisen asi­aan vähänkin pere­htyneen luulisi tietävän, että jo ihan perusasi­atkin voivat olla hyvin hankalia.

    Lopuk­si voin aivan ver­tais­ar­voi­tu­i­hin tutkimuk­si­in perustuen tode­ta, että meil­lä alka­isi jo ole­maan riit­tävästi perustel­tu­ja syitä epäil­lä, ettei ilmas­ton­muu­tos ole niin suuri eivätkä sen seu­rauk­set niin pahat kuin pop­u­lar­isoitu käsi­tys “kon­sen­suk­ses­ta” antaa ymmärtää. Täl­laisia tulok­sia ovat mm. em. tropi­ikin tro­pos­fäärin lämpimän alueen puut­tumi­nen, IPCC:n arvoiden alara­jat alit­ta­vat arvot ilmas­to­herkkyy­delle, ilmake­hän suh­teel­lisen kos­teu­den pienen­e­m­i­nen läm­metessä, metaanin katomi­nen pieneliöi­den akti­ivi­su­u­den kasvun myötä jne.

    Mitä muuten tulee uuti­soin­ti­in, niin muis­taako kukaan näh­neessä lööp­piä tästä tiedeuutis­es­ta tai kuulleen­sa asi­as­ta 20:30 uutissa?

    NASA Study: Mass Gains of Antarc­tic Ice Sheet Greater than Losses

    The research chal­lenges the con­clu­sions of oth­er stud­ies, includ­ing the Inter­gov­ern­men­tal Pan­el on Cli­mate Change’s (IPCC) 2013 report, which says that Antarc­ti­ca is over­all los­ing land ice.

    Accord­ing to the new analy­sis of satel­lite data, the Antarc­tic ice sheet showed a net gain of 112 bil­lion tons of ice a year from 1992 to 2001. That net gain slowed to 82 bil­lion tons of ice per year between 2003 and 2008.

    Päin­vas­tais­es­ta ollaan kyl­lä kuul­tu ihan kyl­lästymiseen asti…

    1. Sor­ry, mut­ta tuo havain­to, että (aluk­si) antark­tik­selle tulee enem­män jäätä kuin sulaa, on ihan teo­ri­an mukaista.

  110. Samuli Saarel­ma: Olisiko­han tuos­sa avain­sanana “jonkun­lainen”. Jos ei mitenkään spe­si­fioi­da sitä, minkälais­es­ta ilmas­tokatas­trofista oikein puhutaan, vaan jätetään se jokaisen vas­taa­jan oman mieliku­vi­tuk­sen varaan, niin monikin voi var­masti sanoa, että “jonkun­lainen” ilmas­tokatas­trofi seu­raa 10%:n todennäköisyydellä.

    Olen tässä tarkoituk­sel­la antanut denial­istien määritel­lä ilmas­tokatas­trofin halu­a­mal­laan taval­la että min­ua ei voi­da syyt­tää jonkun­lais­es­ta kir­sikan­poimin­nas­ta kri­isin määrit­telyssä. Ain­oa toiveeni on ollut, että määrit­te­ly poh­jau­tu­isi johonkin objek­ti­ivis­es­ti mitat­tavis­sa ole­vaan asiaan.

    Ongel­ma tässä on se, että jos kri­isin toden­näköisyys on on suuri, on selvää, että ehkäi­se­vi­in toimen­piteisi­in kan­nat­taa odotusar­vois­es­ti ryhtyä, mut­ta jos taas pitää aidosti toden­näköisyyt­tä pienenä, pitäisi olla valmis lyömään vetoa tuon toden­näköisyy­den indikoimil­la ker­toimil­la kri­isin toteu­tu­mista vas­taan. Min­ulle henkilöko­htais­es­ti on hyvin selvästi tyhjä joukko ne toden­näköisyy­det, jot­ka ovat riit­tävän pieniä huo­let­tomaan suh­tau­tu­miseen ilmas­ton­muu­tok­sen suh­teen, ja samanaikaises­ti niin suuria, että voisin harki­ta vedonlyöntiä. 

    Jos siis joku on sitä mieltä, että tuo toden­näköisyyk­sien joukko ei ole hänen mielestään tyhjä, olen hyvin kiin­nos­tunut keskustele­maan minkälaisil­la ole­tuk­sil­la hän on moi­seen tulok­seen päässyt, ja eri­tyis­es­ti olen kiin­nos­tunut keskustele­maan vedonlyön­nin ehdoista ja kertoimista. 

    Samuli Saarel­ma: Mut­ta entä tois­in­päin: Kuin­ka suure­na toden­näköisyytenä pidät sitä, että jos ryhdytään radikaalei­hin CO2-päästö­jen vähen­nyk­si­in, tästä seu­raa talouskasvun hidas­tu­mista, minkä vuok­si 800 miljoon­aa nyky­isin nälässä elävää ihmistä pää­sevät nälästään eroon vaikka­pa vuosikymme­nen hitaam­min kuin pää­si­sivät, jos maa­pal­lon talouskasvu olisi nopeampaa? 

    Aika pienenä. Tai siis pidän paljon toden­näköisem­pänä, että jos ale­taan radikaalei­hin toimen­piteisi­in, joil­la vähen­netään äärim­mäisessä köy­hyy­dessä elävien kasvihuonekaasupäästöjä, 

    1. Lamp­puöljyn, kynt­tilöi­den ym. aiheut­tamien pien­hiukkaspäästö­jen ja onnet­to­muuk­sien aiheut­tamien sairas­tu­mis­ten ja kuolin­ta­pausten määrä vähe­nee kun siir­ry­tään sähköön.

    2. Köy­himpi­en ihmis­ten ener­giaan käyt­tämä rahamäärä vähe­nee kos­ka uusi­u­tu­vat ovat pien­imuo­toises­sa hajaute­tus­sa ener­giantuotan­nos­sa jo nyt kokon­aiskus­tan­nuk­sil­taan selvästi halvem­pia kuin fos­si­iliset, jol­loin näi­den käytet­tävis­sä ole­va rahamäärä muuhun, esim. ruokaan, kasvaa.

  111. Math­ias V: Todel­la har­va sel­l­ainenkaan, jol­la on riit­tävät perustiedot luon­non­ti­eteistä, vaivau­tu­vat ajat­tele­maan aivan itsenäis­es­ti ja ennakkoluulottomasti,

    Minus­ta on kyl­lä melko uskalias­ta väit­tää, että maal­likko voisi men­nä lausumaan oikeas­t­aan mis­tään syväl­lis­es­tä tieteestä lop­ullista totu­ut­ta vain luke­mal­la muu­tamia artikkeleita.

    Esimerkik­si mus­tat aukot. Maal­likol­la, vaik­ka olisi kuin­ka luon­non­ti­eteelli­nen koulu­tus, ei ole minkään­laisia mah­dol­lisuuk­sia arvioi­da eri teo­ri­oi­ta siitä, mitä tapah­tuma­ho­rison­tin takaa löytyy. 

    ksee
    “Lopuk­si voin aivan ver­tais­ar­voi­tu­i­hin tutkimuk­si­in perustuen tode­ta, että meil­lä alka­isi jo ole­maan riit­tävästi perustel­tu­ja syitä epäil­lä, ettei ilmas­ton­muu­tos ole niin suuri eivätkä sen seu­rauk­set niin pahat kuin pop­u­lar­isoitu käsi­tys “kon­sen­suk­ses­ta” antaa ymmärtää. ”

    Jaa, nyt tosi­aan, kuten vähän ennustinkin, siir­ryt­ti­in Kallen “emme me oikeas­t­aan tiedä mitään ilmas­tos­ta-posi­tios­ta ajatuk­seen “tiedämme niin paljon, ettei mitään oikeas­t­aan tapahdu. 

    😉

  112. Tässä on ihan mie­lenki­in­toinen artikke­li, jos kyke­nee luke­maan sen ilman ennakkolu­u­lo­ja ja ‑käsi­tyk­siä. Sisältää pääosin tutkit­tua tietoa.

    Koit­takaa­pa lukea ajatuk­sel­la, kar­sien ne vähäiset johtopäätök­set joi­ta siinä on esitet­ty, mut­ta myös vält­täen ryhtymästä “kumoa­maan” ja selit­telemään ennakkokäsi­tyk­senne kanssa ris­tiri­itaista infor­maa­tio­ta seli­tyk­sil­lä ja teo­ri­oil­la johon uskotte. 

    Jos pystytte ajat­tele­maan ennakkolu­u­lot­tomasti ilman pyrkimys­tä selitel­lä mihinkään suun­taan, niin mietitte, mihin johtopäätök­si­in tämä itsel­länne johtaa. Ei tarvitse ker­toa tääl­lä, vaan toimikoon hyvänä harjoituksena. 

    Puh­taasti läm­pöti­lahis­to­ri­an val­os­sa ilman selit­te­ly­itä tarkastel­tuna, onko nyt sit­tenkään mitään uut­ta auringon alla?

    http://www.dandebat.dk/eng-klima7.htm

  113. Osmo Soin­in­vaara:
    Mitä me teemme sel­l­aisel­la tiedol­la, että maa­pal­lon ilmas­to on ennenkin olut ihmisen­lle sopimaton?

    Hyvä point­ti. Ehkä kiin­nos­tavam­paa onkin tietää, että ilmas­to on ollut ennenkin sopi­vampi ihmiselle kuin nyt, nimit­täin sil­loin kun se on ollut nyky­istä lämpimämpi.

  114. Sylt­ty: Minus­ta on kyl­lä melko uskalias­ta väit­tää, että maal­likko voisi men­nä lausumaan oikeas­t­aan mis­tään syväl­lis­es­tä tieteestä lop­ullista totu­ut­ta vain luke­mal­la muu­tamia artikkeleita.

    Niin. Olisiko parem­pi, ettei tavalli­nen älykäskään ihmi­nen yritä pere­htyä asioi­hin, vaan luot­taa siihen, että se on fak­taa, mihin alan tiedemiesten enem­mistö on demokraat­tis­es­ti äänestämäl­lä pää­tynyt, min­ul­la on ollut eri­lainen käsi­tys fak­toista ja olen tehnyt eron tieteel­lis­ten teo­ri­oiden ja fak­to­jen välillä 🙂

  115. Math­ias V: Olisiko parem­pi, ettei tavalli­nen älykäskään ihmi­nen yritä pere­htyä asioi­hin, vaan luot­taa siihen, että se on fak­taa, mihin alan tiedemiesten enem­mistö on demokraat­tis­es­ti äänestämäl­lä päätynyt

    Mis­tä läh­tien nämä kak­si asi­aa ovat olleet toisi­aan poissulkevia?

  116. Osmo Soin­in­vaara:
    Sor­ry, mut­ta tuo havain­to, että (aluk­si) antark­tik­selle tulee enem­män jäätä kuin sulaa, on ihan teo­ri­an mukaista.

    Juuri niin tyyp­illi­nen vastaus.

    Medi­as­sa näkyy pelkästään uutisia siitä kuin­ka Antark­tis sulaa jo kovaa kyytiä ja täysin katas­troofi voi tapah­tua jo huomen­na. Tämän lisäk­si peräti IPCC menee väit­tämään, että ko. jäätiköt ovat jo kokon­aisuute­na menet­täneet massaa.

    Sit­ten kun joku nos­taa esi­in tuor­e­i­ta tutkimus­tu­lok­sia, joiden mukaan näin on, niin reak­tiona ei olekaan se, että vaa­dit­taisi­in medi­aa ja IPCC:tä kor­ja­maan virheelli­nen uuti­soin­ti — koko hom­ma ohite­taan “ihan teo­ri­an mukaista” / “tämä on ollut jo tiedos­sa” ‑olanko­hau­tuk­sel­la.

    Suur­ta tari­naa ei kuitenkaan ole ilmeis­es­ti tarve muut­taa — vaik­ka sen apos­tolienkin mukaan siinä on ele­ment­te­jä jot­ka eivät ole “ihan teo­ri­an mukaisia” ja joiden virhellisyys on “ollut jo tiedos­sa”. WTF?

    Olisi jotenkin aika päräyt­tävää, jos joku vank­ka kon­sen­suk­sen kan­nat­ta­ja edes ker­ran jonkun paisutel­lun höp­pö-höp­pö ‑pelot­telu-uutisen kohdal­la korot­taisi ään­tään ja julis­taisi, etteivät tuoreet tutkimus­tu­lok­set ja ilmas­ton­muu­tosteo­ri­at tue moisia väit­teitä. No, taitaa olla turha unel­moi­da, kos­ka tämä väki alkaa kuin­ka päät­tömänkin uutisen edessä veisaa­maan kuorossa “pahempaa kuin osat­ti­in pelätäkään” ‑virt­tä.

  117. Sylt­ty:

    ksee
    “Lopuk­si voin aivan ver­tais­ar­voi­tu­i­hin tutkimuk­si­in perustuen tode­ta, että meil­lä alka­isi jo ole­maan riit­tävästi perustel­tu­ja syitä epäil­lä, ettei ilmas­ton­muu­tos ole niin suuri eivätkä sen seu­rauk­set niin pahat kuin pop­u­lar­isoitu käsi­tys “kon­sen­suk­ses­ta” antaa ymmärtää. ”

    Jaa, nyt tosi­aan, kuten vähän ennustinkin, siir­ryt­ti­in Kallen “emme me oikeas­t­aan tiedä mitään ilmas­tos­ta-posi­tios­ta ajatuk­seen “tiedämme niin paljon, ettei mitään oikeas­t­aan tapahdu. 

    Tieteen perus­mekanis­mien kor­vaami­nen lau­ma-ajat­telul­la ja kon­sen­suk­sel­la on tuonut esi­in aivan uuden “tieteel­lisen peri­aat­teen” eli kään­teisen todis­tus­taakan. Ilmas­tousko­vaisil­la ei näytä ole­van mitään velvot­tei­ta han­kkia mitään todis­tei­ta kum­mallisim­millekaan katas­trofiske­naar­i­oille — vaan epäil­i­jöi­den pitäisi aukot­tomasti todis­taa, ettei mitään katas­trofia voi mis­sään nimessä mil­loinkaan tapahtua.

    Itse en väitä, etteikö joku katas­trofi olisi mah­dolli­nen — halu­an vain kiin­nit­tää huomion siihen, että use­at niistä peru­so­le­tuk­sista, joiden varaan koko raken­nel­ma “katas­tro­faalis­es­ta ihmisen aihut­ta­mas­ta ilmas­ton­muu­tok­ses­ta”, ovat osoit­tau­tuneet joko virheel­lisik­si tai ainakin niiden suu­ru­us­lu­okan arviot ovat olleet pielessä.

    Nor­maalis­sa tieteel­lisessä prose­du­uris­sa täl­lais­ten peru­so­le­tuk­sia romut­tavien havaito­jen pitäisi toki johtaa (työ)hypoteesien ja teo­ri­oiden uudelleenar­voin­ti­in — ja mah­dol­lis­es­ti niiden kumoamiseen ja uusien parem­pi­en seli­tys­ten hakemiseen. Nyt meil­lä kuin­tekin näyt­tää ole­van “Jalo Syy” ja post nor­maali­in aikakau­teen siir­tynyt tiede — ja niin­pä kaik­ki epäi­lyt Totu­ut­ta kohtaan saa­vat aikaan vain sen, että vankku­rit aje­taan entistä tiivi­im­pään puo­lus­tus­rinki­in ja kaik­ki ampumaetäisyy­den päähän uskaltau­tu­vat ammu­taan ilman varoituslaukausta.

    Toki uskon, että nor­maali tieteelli­nen pros­es­si voit­taa lop­ul­ta ja totu­us pal­jas­tuu (eihän noi­ta NASAn uutisen kaltaisia tutkimus­tu­lok­sia muuten pääisi jul­ki) — pelot­taa vain mitä kaikkea äärim­mäisen type­r­ää ennen sitä ker­itään tekemään. Ainakin Euroop­pa on hajoit­ta­mas­sa yhden mod­ernin ajan suurim­mista ja hyödyl­lisim­mistä rak­en­teista — tehokkaan sähkö­tuon­tan­to- ja ‑jakelu­verkos­ton.

  118. ksee:
    Sit­ten kun joku nos­taa esi­in tuor­e­i­ta tutkimus­tu­lok­sia, joiden mukaan näin on, niin reak­tiona ei olekaan se, että…

    …siis “näin ei ole”.

  119. Ksee

    Tätä keskustelua helpot­taisi, jos pysty­isimme määrit­telemään tai sopi­maan, mikä on katas­tro­faa­li­nen ilmastonmuutos.

    Itse voisin kuvitel­la, että oleel­lisia mittare­i­ta ovat sen aiheut­ta­ma pako­laisu­us ja kuolleisu­us. Useim­mat lienevät sitä mieltä, että ihmiskun­nan pienen­e­m­i­nen 1/10 osaan olisi katas­trofi, joku saat­taa pitää katas­tro­fi­na jo sitä, että 500 miljoon­aa ihmistä läh­tee liik­keelle 50 vuo­den aikana. Itse olen lähempänä jälkim­mäistä kri­teer­iä, mut­ta sanois­in, että viimeistään mil­jardin ihmisen liik­keelle lähtö 50 vuodessa olisi täysi katastrofi. 

    En tarkoi­ta seu­raavaa 50 vuot­ta, vaan mitä tahansa 50 vuo­den jak­soa seu­raa­van parin sadan vuo­den sisällä.

    Tieteel­lisen metodin tehokku­ud­es­ta olen samaa mieltä.

  120. Tapio:
    Ksee

    Tätä keskustelua helpot­taisi, jos pysty­isimme määrit­telemään tai sopi­maan, mikä on katas­tro­faa­li­nen ilmastonmuutos.

    (Yritetään­pä uudestaan…)

    Mik­si mei­dän täy­ty­isi siitä sopia? Eikö vaik­ka IPCC:n Cli­mate Change 2014 Syn­the­sis Report Sum­ma­ry for Pol­i­cy­mak­ers, klap­pale 2 (SPM 2. Future Cli­mate Changes, Risks and Impacts), riitä?

    Toki rin­nal­la on hur­jem­pia ske­naar­i­oi­ta aina jostain maan muut­tumis­es­ta Venuk­sek­si, “cat­a­stroph­ic cli­mate break­down” yms. alka­en, mut­ta ne kait voidaan suo­si­ol­la luokitel­la sci-fin puolelle…?

  121. ksee: (Yritetään­pä uudestaan…)

    Mik­si mei­dän täy­ty­isi siitä sopia? Eikö vaik­ka IPCC:n Cli­mate Change 2014 Syn­the­sis Report Sum­ma­ry for Pol­i­cy­mak­ers, klap­pale 2 (SPM 2. Future Cli­mate Changes, Risks and Impacts), riitä?

    Toki rin­nal­la on hur­jem­pia ske­naar­i­oi­ta aina jostain maan muut­tumis­es­ta Venuk­sek­si, “cat­a­stroph­ic cli­mate break­down” yms. alka­en, mut­ta ne kait voidaan suo­si­ol­la luokitel­la sci-fin puolelle…?

    Kiitok­sia, nyt olemme määritelmän osalta samoil­la vesil­lä. En ollut täysin selvil­lä kannastasi.

  122. Tapio:
    Ksee

    Tätä keskustelua helpot­taisi, jos pysty­isimme määrit­telemään tai sopi­maan, mikä on katas­tro­faa­li­nen ilmastonmuutos.

    Itse voisin kuvitel­la, että oleel­lisia mittare­i­ta ovat sen aiheut­tama­pako­laisu­us ja kuolleisu­us. Useim­mat lienevät sitä mieltä, ettäih­miskun­nan pienen­e­m­i­nen 1/10 osaan olisi katas­trofi, joku saat­taa pitää katas­tro­fi­na jo sitä, että 500 miljoon­aa ihmistä läh­tee liik­keelle 50 vuo­den aikana. Itse olen lähempänä jälkim­mäistä kri­teer­iä, mut­ta sanois­in, että viimeistään mil­jardin ihmisen liik­keelle lähtö 50 vuodessa olisi täysi katastrofi. 

    En tarkoi­ta seu­raavaa 50 vuot­ta, vaan mitä tahansa 50 vuo­den jak­soa seu­raa­van parin sadan vuo­den sisällä.

    Tieteel­lisen metodin tehokku­ud­es­ta olen samaa mieltä.

    Bangladesh on kai yksi eniten meren­pin­nan nousus­ta kär­sivä val­tio. Sen väestömäärä oli v. 1960 50 miljoon­aa ja nyt noin 160 miljoon­aa. Voita­neen olet­taa, että siel­lä meren­pin­nan nousu­un oli helpom­pi sopeu­tua jos väkeä olisi tuo 50 miljoon­aa. Int­ian väestö on saman jak­son aikana lisään­tynyt 800 miljoonalla!

    Ilmas­ton­muu­tok­sen visioidut ongel­mat ihmiskun­nalle ovat paljolti pohjim­mil­taan val­tavas­ta väestönkasvus­ta johtu­via. Mah­dol­lis­es­ti pahin on vielä edessä Afrikan väestöräjähdyksessä.

    Kun vielä muis­te­taan mitä kaikkea muu­ta jo tapah­tunut ja ennustet­tu väestönkasvu aiheut­taa, niin sille täy­tyy ja pian tehdä jotain radikaalia. Tässä alkua: yhden lapsen poli­ti­ik­ka, koulu­tus, ster­il­isaa­tio. Siinä vien­ti­tuot­tei­ta kehitysmaihin.

  123. Vesa: Bangladesh on kai yksi eniten meren­pin­nan nousus­ta kär­sivä val­tio. Sen…

    Juuei… Bangladesh land­mass ‘is growing’

    “New research shows Bangladesh may not be as vul­ner­a­ble to ris­ing sea lev­els caused by cli­mate change as pre­vi­ous­ly feared, sci­en­tists in Dha­ka say.

    They say satel­lite images show the coun­try’s land­mass is actu­al­ly grow­ing because of sed­i­ment dumped by rivers.”

  124. JTS:
    Hohhoi­jaa. Ilmas­to on aina vaihdellut.
    Tässä pieni kuva, jos­sa se on havainnollistetaan.
    http://www.vox.com/2016/9/12/12891814/climate-change-xkcd-graphic

    En ihan ymmär­rä, mik­si tässä keskustelus­sa koko ajan viitataan tuo­hon hupi­sivun kuvaan jonkin­laise­na tieteel­lisenä todis­teena. Jos läm­pötiloista vaikka­pa viimeisen 10 000:n vuo­den ajal­ta on jonkin­lainen tieteelli­nen kon­sen­sus, niin paljon parem­pi olisi viita­ta siihen tieteel­liseen julka­isu­un, jos­sa asia esitetään. Wikipedi­as­ta löy­tyy kuva, jos­ta näkee, että men­neisyy­den läm­pötilois­sa on paljonkin epävarmuutta.

    Toinen jut­tu on se, että tuon xkcd-kuvan dra­maat­tisu­us liit­tyy ennen kaikkea siihen ihan lop­pu­osaan, joka ei ole “mitatut läm­pöti­lat” (tämä on jos­sain siel­lä anti­ikin läm­pötilo­jen tasol­la), vaan pro­jek­tiot, johon liit­tyy se kaik­ki epä­var­muus, jos­ta tässä keskustellaan. 

    Noin muuten yksimielisyys tieteel­li­sis­sä julka­isu­is­sa on 2913–14 luokkaa 1 julka­isu 17 000 on “eriävää mieltä”. 

    Siis mis­tä eri mieltä? Siitä, että a) hiilid­iok­si­di vaikut­taa ilmas­ton läm­pöti­laan, b) ihmisel­lä on vaiku­tus­ta ilmas­toon vai c) IPCC:n pro­jek­tiot ovat täs­mälleen oikein? 

    En epäile lainkaan, että a) ja b) ‑kohti­in ei löy­dy juuri lainkaan erim­ielisiä julka­isu­ja. Oleel­lista poli­it­tis­ten päätösten kannal­ta on kuitenkin se, mikä on kon­sen­sus kohdan c) suhteen. 

    Asi­aa on muutenkin tutkit­tu julkaisutietokannasta.
    So we have sev­en peer-reviewed and pub­lished papers which use dif­fer­ent tech­niques, pub­lished from 2004 to 2015, which show that the con­sen­sus among cli­mate sci­ence papers is in excess of 97% and that there are a tiny num­ber of dis­senters who are mak­ing obvi­ous­ly incor­rect statements. 

    Et anna viitet­tä siihen, mis­tä tuo on otet­tu. Veikkaan, että se on otet­tu John Cookin julka­is­us­ta, jon­ka tieteel­lisyyt­tä käsitel­lään tässä jutus­sa. Juuri täl­lainen harhaan­jo­hta­va lob­baus ja sen kut­sum­i­nen “tieteek­si” on se, mikä on itseni (joka siis uskoo siihen, että IPCC:n pro­jek­tiot ovat pääosin oikein) saanut suh­ta­tu­maan huo­mat­tavasti skep­tisem­min kaik­keen ilmas­to­muu­to­suuti­soin­ti­in kuin mitä tein ennen. 

    Selvästikään tuol­laisia val­heel­lisia jut­tu­ja julkai­sevil­la alarmis­teil­la ei ole puh­taat jauhot pus­seis­saan. En väitä, että olisi denial­is­teil­lakaan, mut­ta se, että he ovat öljy-yhtiöi­den taskus­sa, on ollut kaikkien tiedos­sa jo pitkään, kun taas ainakin itse olen suht sin­isilmäis­es­ti uskonut, ettei “hyvis­ten” ole juuri tälle val­heen tielle tarvin­nut lähteä, mut­ta vaikut­taa entistä enem­män siltä, että näin ei ole asian­lai­ta. (Al Goren jutut on toki pöy­hit­ty jo aiko­ja sitten).

  125. tcrown: Aika pienenä. Tai siis pidän paljon toden­näköisem­pänä, että jos ale­taan radikaalei­hin toimen­piteisi­in, joil­la vähen­netään äärim­mäisessä köy­hyy­dessä elävien kasvihuonekaasupäästöjä,

    Ei kyse ole hei­dän nyky­is­ten päästö­jen­sä vähen­tämis­es­tä, vaan siitä, että ryhtymäl­lä toimi­in, joil­la päästään eroon fos­si­il­i­sista (=fos­si­ilis­ten käytön tekem­i­nen veroil­la tai muil­la keinoil­la kalli­ik­si tai mah­dot­tomak­si), heille tulee vaikeam­mak­si nous­ta sille tasolle, jol­la me olemme, kos­ka fos­si­iliset ovat juuri niitä halvimpia tapo­ja tuot­taa energiaa. 

    Emme me pahu­ut­tamme käytä fos­si­il­isia polt­toainei­ta, vaan sik­si, että meil­lä ei ole sel­l­aisia vai­h­toe­hto­ja (pait­si ehkä ydin­voima), jot­ka löi­sivät ne ener­gia­markki­noil­la. Jos markki­noil­la toimivia vai­h­toe­hto­ja olisi, niin täl­laiset keskuste­lut oli­si­vat täysin aka­teemisia, kos­ka voisimme jät­tää koko fos­si­il­i­sista eroon­pääsyn markki­noiden varaan.

    tcrown: 1. Lamp­puöljyn, kynt­tilöi­den ym. aiheut­tamien pien­hiukkaspäästö­jen ja onnet­to­muuk­sien aiheut­tamien sairas­tu­mis­ten ja kuolin­ta­pausten määrä vähe­nee kun siir­ry­tään sähköön.

    Eli siis he ovat siir­tyneet jo sähkön käyt­töön, vaikkei fos­si­ilis­ten polt­toa olisikaan rajoitet­tu. Ai eivät olekaan? Jaa, mik­seivät ole? Sik­si, että se töpselisähkö on kalli­im­paa, eikä heil­lä ole siihen varaa.

    tcrown: 2. Köy­himpi­en ihmis­ten ener­giaan käyt­tämä rahamäärä vähe­nee kos­ka uusi­u­tu­vat ovat pien­imuo­toises­sa hajaute­tus­sa ener­giantuotan­nos­sa jo nyt kokon­aiskus­tan­nuk­sil­taan selvästi halvem­pia kuin fos­si­iliset, jol­loin näi­den käytet­tävis­sä ole­va rahamäärä muuhun, esim. ruokaan, kasvaa.

    Eli siis YK vale­htelee nälässä elävien suh­teen. Oikeasti ne 800 miljoon­aa ihmistä ei eläkään nälässä, vaan opiskel­e­vat tohtor­eik­si aurinkopa­neelil­amp­pu­jen valossa. 

    Valitet­tavasti tämä ei ole todel­lisu­us, vaan esim. ruuan­tuotan­to maail­mas­sa on pitkälti fos­si­ilis­ten polt­toainei­den varas­sa (koneet ja lan­noit­teet) ja sieltä fos­si­ilis­ten polt­tamisen kieltämi­nen johtaisi siihen, että ruuan maail­man­markki­nahin­ta nousisi, jol­la ei tietenkään olisi juurikaan meille mitään vaiku­tus­ta (jotain 11% kehit­tynei­den maid­en koti­talouk­sien tuloista menee ruokaan), mut­ta olisi dra­maat­ti­nen vaiku­tus kehi­tys­maid­en koti­talouk­sien taloustilanteisiin. 

    Toinen asia on sit­ten se, että fos­si­il­i­sista eroon­pääsy aiheut­taisi (ainakin lyhyel­lä tähtäimel­lä) rajun talous­la­man kehit­tyneis­sä mais­sa, mil­lä sit­ten olisi vaiku­tus kehi­tys­mai­hinkin siinä muo­dos­sa, että niiden tuot­teet (esim. raa­ka-aineet tai ns. “cash crops”) halpeni­si­vat, kun niiden kysyn­tä vähenisi, ja täl­lä olisi sit­ten epä­suo­rasti vaiku­tus­ta kehi­tys­maid­en talouk­si­in jopa siinä tilanteessa, että kehit­tyneet maat epäit­sekkäästi kohdis­taisi­vat kaik­ki fos­si­ilis­ten rajoi­tus­toimet itseensä.

  126. Tapio:
    Itse voisin kuvitel­la, että oleel­lisia mittare­i­ta ovat sen aiheut­tama­pako­laisu­us ja kuolleisu­us. Useim­mat lienevät sitä mieltä, ettäih­miskun­nan pienen­e­m­i­nen 1/10 osaan olisi katas­trofi, joku saat­taa pitää katas­tro­fi­na jo sitä, että 500 miljoon­aa ihmistä läh­tee liik­keelle 50 vuo­den aikana. Itse olen lähempänä jälkim­mäistä kri­teer­iä, mut­ta sanois­in, että viimeistään mil­jardin ihmisen liik­keelle lähtö 50 vuodessa olisi täysi katastrofi. 

    Yksin Kiinas­sa on viimeisen 35:n vuo­den aikana läht­enyt liikkelle luokkaa 300 miljoon­aa ihmistä (lähde). Tästä on toki seu­ran­nut jonkun ver­ran häir­iötä, mut­ta mis­sään tapauk­ses­sa tämä ihmiskun­nan mit­takaavas­sa var­maan koko his­to­ri­an suurin muut­toli­ike ei ole aiheut­tanut mitään eri­ty­istä katas­trofia. Kiina 2017 on suun­nilleen mil­lä tahansa mit­tar­il­la mit­tat­tuna parem­pi maa elää kuin Kiina 1979. 

    Ja tämä kaik­ki ilman mitään ilmas­to­muu­tos­ta, melkein pelkästään puh­taasti taloudel­lis­ten moti­ivien aja­mana. Ja sama pätee pääosin Euroop­paan ja USA:han kohdis­tu­vaan siir­to­laisu­u­teenkin. On joukos­sa toki sota­pako­laisi­akin, mut­ta pääosin siir­to­laisu­us on taloudel­lisen moti­vaa­tion aja­maa. Tämä siir­to­laisu­us ei tule katoa­maan, vaik­ka mitään ilmas­to­muu­tos­ta ei tapah­tu­isi, ja toisaal­ta se tulee vähen­emään, jos maail­man köy­hien aluei­den talouskasvu saadaan käyntiin. 

    Mikä olisi se asia, joka ajaisi mil­jar­di ihmistä liik­keelle? Meren­pin­nan nousu ei tähän johtaisi. Ensin­näkin se tapah­tuu niin hitaasti, että siitä seu­raa­va muut­toli­ike ei mis­sään tapauk­ses­sa ole yhtäkkistä, vaan tapah­tuu hyvin pitkän aikavälin aikana, mikä mah­dol­lis­taa siihen reagoin­nin ja sen jär­jeste­lyn niin, etteivät seu­rauk­set ole katas­tro­faal­isia (maail­man mit­takaavas­sa olisi siis kyse suh­teel­lis­es­ti pienem­mästä ja hitaam­mas­ta muu­tos­ta kuin tuo Kiinan kokema). 

    Jos kyse olisi ruuan­tuotan­non heikkemis­es­tä jol­lain alueel­la, niin tähän selvästi paras keino glob­al­isoituneessa maail­mas­sa on se, että kyseiselle alueelle viedään ruokaa muual­ta ja siel­lä asu­vat ihmiset tekevät sit­ten jotain muu­ta kuin vil­jelevät maa­ta. Maail­man rikkaim­mat maat, Qatar ja Lux­em­bourg eivät ole mitenkään tun­net­tu­ja maat­aloud­estaan (en tiedä, tuot­taako Qatar yhtään mitään maat­alous­tuot­tei­ta), joten selvästikään oma ruuan­tuotan­to ei ole kriittistä. 

    Sodat ovat asioi­ta, jot­ka poten­ti­aalis­es­ti voisi­vat ajaa miljoo­nia ihmisiä liik­keelle, mut­ta niiden suh­teen ilmas­to­muu­tos on paljon merk­i­tyk­set­tömämpi tek­i­jä kuin mon­et muut asiat. 

    En tarkoi­ta seu­raavaa 50 vuot­ta, vaan mitä tahansa 50 vuo­den jak­soa seu­raa­van parin sadan vuo­den sisällä. 

    Mitä pidem­mälle men­emme tule­vaisu­u­teen, sitä a) vähem­män ihmis­ten taloudelli­nen hyv­in­voin­ti riip­puu ilmas­tos­ta (johtuen tek­nol­o­gis­es­ta kehi­tyk­ses­tä) ja b) sitä parem­min globaali maa­pal­lo pystyy sietämään ihmis­ten paikas­ta toiseen siir­ty­i­lyä muutenkin (ihan siitä yksinker­tais­es­ta syys­tä, että ihmiset tule­vat siir­ty­ilemään paikas­ta toiseen entistä enem­män Brex­iteistä ja Trump-muureista huolimatta).

  127. Vesa: Bangladesh on kai yksi eniten meren­pin­nan nousus­ta kär­sivä val­tio. Sen väestömäärä oli v. 1960 50 miljoon­aa ja nyt noin 160 miljoon­aa. Voita­neen olet­taa, että siel­lä meren­pin­nan nousu­un oli helpom­pi sopeu­tua jos väkeä olisi tuo 50 miljoonaa.

    Tuos­ta “kär­simis­es­tä” sanois­in sen ver­ran, että Bangladeshin BKT/henki ‑luku on nous­sut $88/henki tasol­ta (1960) nykyiseen $1200:an. Tuo on aivan usko­ma­ton parannus. 

    Bangladeshissä on siis kolme ker­taa enem­män väkeä kuin 1960, ja meren­pin­nan nousun myötä vähem­män maa­ta, mut­ta silti ihmiset elävät yli 10 ker­taa rikkaam­min kuin 1960.

  128. Samuli Saarel­ma: Yksin Kiinas­sa on viimeisen 35:n vuo­den aikana läht­enyt liikkelle luokkaa 300 miljoon­aa ihmistä (lähde). Tästä on toki seu­ran­nut jonkun ver­ran häir­iötä, mut­ta mis­sään tapauk­ses­sa tämä ihmiskun­nan mit­takaavas­sa var­maan koko his­to­ri­an suurin muut­toli­ike ei ole aiheut­tanut mitään eri­ty­istä katastrofia. 

    Liik­keelle lähtemisel­lä tarkoitin pako­laisek­si lähtemistä, en työn perässä muuttoa.

    Samuli Saarel­ma: Mikä olisi se asia, joka ajaisi mil­jar­di ihmistä liik­keelle? Meren­pin­nan nousu ei tähän johtaisi.

    Meren pin­nan nousu on vain osatek­i­jä. Suurim­mak­si uhak­si kai nähdään joidenkin nyky­is­ten elin­tarvikkei­den suur­tuotan­toaluei­den tuotan­tokyvyn rom­ah­t­a­mi­nen maal­la ja merel­lä. Uusia hyviä tuotan­toaluei­ta toden­näköis­es­ti syn­tyy, mut­ta niiden käyt­töönot­toon kuluu aikaa.

    Huolestut­tavin­ta on, että nykyiset mallit ennus­ta­vat vaikeuk­sia nimeno­maan Etelä- ja Kaakkois-Aasiaan.

    Samuli Saarel­ma: Jos kyse olisi ruuan­tuotan­non heikkemis­es­tä jol­lain alueel­la, niin tähän selvästi paras keino glob­al­isoituneessa maail­mas­sa on se, että kyseiselle alueelle viedään ruokaa muual­ta ja siel­lä asu­vat ihmiset tekevät sit­ten jotain muu­ta kuin vil­jelevät maata. 

    Teo­ri­as­sa kyl­lä, mut­ta koke­muk­set viimeaikaisten paikallis­ten nälkäkatas­trofien hoi­dos­ta eivät oikein tue näkemystäsi.

    Varsi­nainen uhka on seu­raa­va ketjureak­tio: Sisäi­nen pako­laisu­us jos­sakin maas­sa kas­vaa, mikä aiheut­taa painet­ta maan taloudelle ja hallinnolle, m.l. elin­tarvike- ja ter­vey­den­huolto. Epi­demi­aris­ki kas­vaa. Jos sisäi­nen pako­laisu­us edelleen jatkuu, jos­sain vai­heessa val­tio rom­ah­taa ja mas­s­apako­laisu­us alkaa. Tämä puolestaan rasitaa sen naa­puri­maid­en talout­ta ja hallintoa, m.l. elin­tarvike- ja ter­veyshuo­toa jne.

  129. Aja­tus siitä, että ilmas­ton­muu­tok­sen hillintään käytet­tyjä varo­ja käytet­täisi­in suo­raan ihmis­ten aut­tamiseen ei toi­mi, kos­ka säästyneitä varo­ja ei koskaan käytet­täisi maa­pal­lon toisel­la puolel­la asu­vien ihmis­ten hyväksi. 

    Mielestäni Päästökaup­pa osoit­taa, ettei päästö­jen hillit­sem­i­nen vält­tämät­tä ole kallista. Hiili­va­paa tasais­es­ti tuotet­tu perusvoiman sähkö mak­saa täl­lä het­kel­lä uudel­la voimalaitok­ses­sa tuotet­tuna noin 50€ MWh, jos usko­taan Fen­novoima saa­maa tar­jous­ta. Niin­pä ainakaan sähkön­tuotan­non dekar­bon­isoin­ti ei ole kovinkaan kallista, joten se kan­nat­taa aivan ehdot­tomasti dekarbonisoida.

  130. Tapio: Teo­ri­as­sa kyl­lä, mut­ta koke­muk­set viimeaikaisten paikallis­ten nälkäkatas­trofien hoi­dos­ta eivät oikein tue näkemystäsi.

    Mihin nälkäkatas­trofi­in viit­taat? Min­un lähimuis­tis­sani on nälkäkatas­trofi on Län­si-Afrikas­sa (Niger, Mali, Burk­i­na Faso). Aiheut­tiko se jotenkin suurenkin muut­toli­ik­keen, vaikka­pa ver­rat­tuna Syyr­i­an sotaan? Itse en muista, että mis­tään isoista pako­lais­lau­moista olisi sil­loin puhut­tu, vaik­ka itse nälän­hädästä kyl­lä uuti­soiti­in. Aiem­paan liit­tyen, täl­laiset Sahe­lin nälän­hädät toden­näköis­es­ti ilmas­to­muu­tok­sen myötä vähenevät, jos Sahel-Sahara-alueen viher­tymi­nen jatkuu, kuten yllä oli­vat tutk­i­jat havainneet.

    Nälän­hädis­sä on se ero sota­pako­laisi­in, että nälässä olevil­la ihmisil­lä on määritelmäl­lis­es­ti rahat lop­pu. Heil­lä ei siis ole mitenkään varaa mak­saa tuhan­sia joillekin ihmissalakul­jet­ta­jille päästäk­seen Euroop­paan, minkä vuok­si he eivät sel­l­aiseen ryhdy. Pahim­mil­laan he siis kuol­e­vat niille sijoilleen nälkään, mikä tietenkin on human­itääri­nen katas­trofi, mut­ta koko maail­man mit­takaavas­sa se ei juuri aiheuta järistys­tä, kos­ka jää paikallisek­si jutuksi. 

    Ja siis muis­tut­taisin vielä, että nälän­hädät näyt­täi­sivät ole­van vähen­emään päin, ei lisään­tymään. Tämä siis siitä huoli­mat­ta, että väkimäärä maail­mas­sa on kas­vanut. Esim. mitään Kiinan Suuren Harp­pauk­sen tasoista nälän­hätää ei ole sen koomin nähty. Ja sil­loin siis syynä oli idioot­ti­mainen talous­poli­ti­ik­ka, ei mikään luonnonkatastrofi.

    Tapio: Varsi­nainen uhka on seu­raa­va ketjureak­tio: Sisäi­nen pako­laisu­us jos­sakin maas­sa kas­vaa, mikä aiheut­taa painet­ta maan taloudelle ja hallinnolle, m.l. elin­tarvike- ja terveydenhuolto. 

    En tiedä, mihin nyt viit­taat “sisäisel­lä pako­laisu­udel­la”. Siihenkö, että ihmiset siir­tyvät maan sisäl­lä parem­pi­en eli­nolo­suhtei­den toivos­sa toisaalle (tämä on siis se, mitä Kiinas­sa n. 300 miljoon­aa ihmistä teki viimeisen 35:n vuo­den aikana) vai sitä, että sisäl­lis­sodi­taan, minkä vuok­si ihmisiä etnis­es­ti puhdis­te­taan tms.? Jos ollaan sisäl­lis­so­das­sa, niin sil­loin tietenkin hallinto on määritelmäl­lis­es­ti jo katkeamispis­teessä. Tässäkään ei ole mitään ihmeel­listä sinäl­lään, sisäl­lis­so­tia on maail­man­his­to­ria täyn­nä, mut­ta täl­lä ei ole kyl­lä mitään tekemistä ilmas­to­muu­tok­sen kanssa.

  131. Sylt­ty:
    Mielestäni Päästökaup­pa osoit­taa, ettei päästö­jen hillit­sem­i­nen vält­tämät­tä ole kallista. Hiili­va­paa tasais­es­ti tuotet­tu perusvoiman sähkö mak­saa täl­lä het­kel­lä uudel­la voimalaitok­ses­sa tuotet­tuna noin 50€ MWh, jos usko­taan Fen­novoima saa­maa tar­jous­ta. Niin­pä ainakaan sähkön­tuotan­non dekar­bon­isoin­ti ei ole kovinkaan kallista, joten se kan­nat­taa aivan ehdot­tomasti dekarbonisoida. 

    Kan­nat­taa toki, jos ydin­voiman käyt­tö sal­li­taan. Sit­ten on mai­ta, kuten Sak­sa, jos­sa ehdoin tah­doin pyritään eroon ydin­voimas­ta samaan aikaan, kun pitäisi dekarbonisoida. 

    Point­ti on kai siinä, että jos dekar­bon­isoin­ti ei ole kallista, niin se tehdään joka tapauk­ses­sa, eikä mei­dän tarvitse siitä kan­taa sen enem­pää huol­ta. Markki­nat hoita­vat. Jos se taas on kallista, niin sit­ten on vas­tat­ta­va kysymyk­seen, että onko se sen arvoista.

  132. Samuli Saarel­ma: Mihin nälkäkatas­trofi­in viit­taat? Min­un lähimuis­tis­sani on nälkäkatas­trofi on Län­si-Afrikas­sa (Niger, Mali, Burk­i­na Faso). Aiheut­tiko se jotenkin suurenkin muut­toli­ik­keen, vaikka­pa ver­rat­tuna Syyr­i­an sotaan? Itse en muista, että mis­tään isoista pako­lais­lau­moista olisi sil­loin puhut­tu, vaik­ka itse nälän­hädästä kyl­lä uutisoitiin. 

    Lista nälän­hädis­tä esim:
    https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_famines
    Aika mon­es­sa on ankara kuiv­u­us osa- tai pääsyynä. 

    Kyl­lä nuo Kes­ki- ja Itä- Afrikan nälän­hädät aiheut­ti­vat väkimääri­in näh­den laa­jaa pako­laisu­ut­ta maid­en sisäl­lä ja naapurimaihin.

    Samuli Saarel­ma: En tiedä, mihin nyt viit­taat “sisäisel­lä pakolaisuudella”.

    Tarkoi­tan aitoa pako­laisu­ut­ta, t.s. ihmi­nen pak­e­nee henken­sä edestä, järjestyneis­sä yhteiskun­nis­sa yleen­sä ensin koti­maansa sisällä. 

    Samuli Saarel­ma: Jos ollaan sisäl­lis­so­das­sa, niin sil­loin tietenkin hallinto on määritelmäl­lis­es­ti jo katkeamispis­teessä. Tässäkään ei ole mitään ihmeel­listä sinäl­lään, sisäl­lis­so­tia on maail­man­his­to­ria täyn­nä, mut­ta täl­lä ei ole kyl­lä mitään tekemistä ilmas­to­muu­tok­sen kanssa.

    Oletko nyt ihan var­ma? Yllät­tävän usein sisäl­lis­so­tia on syt­tynyt alueil­la, joi­ta on vaivan­nut tois­tu­va ankara kuiv­u­us, esim. Sahel ja Afrikan sarvi. Mon­et aiem­mat nälän­hädät ovat aiheut­ta­neet jos ei nyt sisäl­lis­so­tia niin kapinota.

    Samuli Saarel­ma: Aiem­paan liit­tyen, täl­laiset Sahe­lin nälän­hädät toden­näköis­es­ti ilmas­to­muu­tok­sen myötä vähenevät, jos Sahel-Sahara-alueen viher­tymi­nen jatkuu, kuten yllä oli­vat tutk­i­jat havainneet.

    Toiv­otaan näin, ja toiv­otaan ennen kaikkea, ettei elin­tarvike­tuotan­to Etelä- ja Kaakkois-Aasi­as­sa pahasti häiriinny.

  133. Tapio: Kyl­lä nuo Kes­ki- ja Itä- Afrikan nälän­hädät aiheut­ti­vat väkimääri­in näh­den laa­jaa pako­laisu­ut­ta maid­en sisäl­lä ja naapurimaihin.

    Onko sin­ul­la jotain linkkiä tämän pako­laisu­u­den määrästä? Koitin lukea wikipedi­as­ta aiheesta, eikä sieltä saanut käsi­tys­tä edes siitä, kuin­ka mon­ta ihmistä kyseinen nälän­hätä tap­poi nälkään saati, että kuin­ka moni olisi läht­enyt pako­laisek­si. Sen sijaan siel­lä kyl­lä annetaan luku­ja väkimääristä, jot­ka ovat räjähdys­mäis­es­ti kas­va­neet sit­ten 1960-luvun. Jotenkin maagis­es­ti tämä seu­tu on onnis­tunut ruokki­maan nämä kaik­ki lisäih­miset, vaik­ka asioiden pitäisi (sin­un mukaasi) olla menos­sa vielä ilmas­to­muu­tok­sen myötä huonom­paan päin. 

    Tarkoi­tan aitoa pako­laisu­ut­ta, t.s. ihmi­nen pak­e­nee henken­sä edestä, järjestyneis­sä yhteiskun­nis­sa yleen­sä ensin koti­maansa sisällä. 

    Niin, jär­jestäy­tyneessä yhteiskun­nas­sa ei nälkää juurikaan noin pae­ta, vaan hom­ma toimii niin, että jos maanvil­jelys jos­sain tulee kan­nat­ta­mat­tomak­si, niin sit­ten ihmiset vähitellen siir­tyvät toisaalle parem­man hyv­in­voin­nin toivos­sa. Jos puhutaan maas­ta, joka on niin köy­hä, ettei siel­lä ole mitään hyv­in­voin­ti­val­tion rak­en­tei­ta, niin rutiköy­hän maanvil­jeli­jän muut­to kaupunki­in enää siinä vai­heessa, kun hän on jo nälkäkuole­man par­taal­la, on ihan liian myöhäistä, kos­ka ei siel­lä kaupungis­sa hän saa yhtään mitään. Toisaal­ta jos maas­sa on hyv­in­voin­ti­jär­jestelmiä, niin niitä kadon kokenei­ta maanvil­jeli­jöitä voi aut­taa muutenkin, ihan niin kuin vaikka­pa Suomes­sa tehdään. 

    Todel­lisu­udessa tuo henken­sä edestä pak­en­e­m­i­nen liit­tyy siis läh­es aina väki­val­taan, joka siis tulee ensin, eikä niin, että ensin nälän aja­mat pako­lais­lau­mat keikaut­ta­vat yhteiskun­nan sekaisin ja sit­ten alkaa väkivalta. 

    Tapio: Yllät­tävän usein sisäl­lis­so­tia on syt­tynyt alueil­la, joi­ta on vaivan­nut tois­tu­va ankara kuiv­u­us, esim. Sahel ja Afrikan sarvi. Mon­et aiem­mat nälän­hädät ovat aiheut­ta­neet jos ei nyt sisäl­lis­so­tia niin kapinota.

    Väitän, että riip­pu­vu­us menee tois­in­päin. Esim. Soma­lias­sa alkoi ensin sisäl­lis­so­ta ja vas­ta sitä seurasi nälän­hätä (pitkälti sik­si, että soti­jaos­a­puo­let estivät ruo­ka-avun menon toisen puolen ihmisille). Sama jut­tu paljon aikoinaan melua herät­täneen Etiopi­an 1980-luvun nälän­hädän kohdal­la. Ensin sodit­ti­in, sit­ten tuli nälän­hätä, joka tap­poi ihmisiä ennen kaikkea sik­si, että soti­jaos­a­puo­lil­la ei ollut mitään halua pelas­taa vastapuolen nälästä kärsijöitä. 

    Tämän vuo­sisadan ehkä tuhoisin sisäl­lis­so­ta Demokraat­tises­sa Kon­gon Tasaval­las­sa ei ollut liitok­sis­sa mil­lään tavoin mihinkään kuiv­u­u­teen. Samoin 1990-lukua järkyt­tänyt Ruan­dan sisäl­lis­so­ta alkoi ihan muista syistä kuin nälänhädästä.

  134. Samuli Saarel­ma: Onko sin­ul­la jotain linkkiä tämän pako­laisu­u­den määrästä? Koitin lukea wikipedi­as­ta aiheesta, eikä sieltä saanut käsi­tys­tä edes siitä, kuin­ka mon­ta ihmistä kyseinen nälän­hätä tap­poi nälkään saati, että kuin­ka moni olisi läht­enyt pakolaiseksi. 

    Et tain­nut lukea linkit­tämääni taulukkoa, jos­sa on main­in­to­ja mene­htyneistä. UNHCR:n sivuil­ta var­maan löy­tyy halu­a­maasi tietoa pako­lais­ten määristä.

    Samuli Saarel­ma: Niin, jär­jestäy­tyneessä yhteiskun­nas­sa ei nälkää juurikaan noin pae­ta, vaan hom­ma toimii niin, että jos maanvil­jelys jos­sain tulee kan­nat­ta­mat­tomak­si, niin sit­ten ihmiset vähitellen siir­tyvät toisaalle parem­man hyv­in­voin­nin toivossa. 

    Jos pai­men­to­laisil­ta koko kar­ja kuolee 6 kk aikana, t.s. sitä odotet­tua sadet­ta ei tul­lutkaan, eivät he siir­ry vähitelleen johonkin parem­paan paikkaan. Sel­l­aisia vas­taan­ot­tavia parem­pia paikko­ja ei nois­sa mais­sa ole. Vil­jeli­jöi­den kuiv­u­u­den sietokyky on hie­man parempi.

    Samuli Saarel­ma: Todel­lisu­udessa tuo henken­sä edestä pak­en­e­m­i­nen liit­tyy siis läh­es aina väki­val­taan, joka siis tulee ensin, eikä niin, että ensin nälän aja­mat pako­lais­lau­mat keikaut­ta­vat yhteiskun­nan sekaisin ja sit­ten alkaa väkivalta. 

    Annan nyt pikkuisen perik­si. Kyl­lä siihen todel­lakin liit­tyi väki­val­ta. Esim. Sahe­lin ja Afrikan sar­ven nälän­hädis­sä negati­ivi­nen kierre lähti pako­lais­ten ker­to­musten mukaan liik­keelle siitä, että ankara kuiv­u­us johti pai­men­to­lais­ten ja maanvil­jeli­jöi­den välisi­in paikallisi­in väki­val­taisi­in kon­flik­tei­hin, jot­ka sit­ten laa­jeni­vat, ja laajenivat…

    Samuli Saarel­ma: Väitän, että riip­pu­vu­us menee tois­in­päin. Esim. Soma­lias­sa alkoi ensin sisäl­lis­so­ta ja vas­ta sitä seurasi nälän­hätä (pitkälti sik­si, että soti­jaos­a­puo­let estivät ruo­ka-avun menon toisen puolen ihmisille). Sama jut­tu paljon aikoinaan melua herät­täneen Etiopi­an 1980-luvun nälän­hädän kohdal­la. Ensin sodit­ti­in, sit­ten tuli nälän­hätä, joka tap­poi ihmisiä ennen kaikkea sik­si, että soti­jaos­a­puo­lil­la ei ollut mitään halua pelas­taa vastapuolen nälästä kärsijöitä. 

    No, olen yksinker­tais­es­ti toista mieltä. 

    Mik­si­hän muuten mm. jotkut USA:n etc ken­raalit ovat ilmas­to­muu­tok­ses­ta huolestuneita:
    https://www.theguardian.com/environment/2016/dec/01/climate-change-trigger-unimaginable-refugee-crisis-senior-military

    Tot­ta kai huo­lessani on kysymys toisaal­ta väestönkasvus­ta, joka on ennustet­tavis­sa, toisaal­ta ilmas­to­muu­tok­ses­ta, joka on epä­tarkem­min ennustet­tavis­sa. Ne nyt vain sat­tuvat vahvis­ta­maan toisi­aan pahassa. 

    Tuskin tätä keskustelua kan­nat­taa jatkaa, sil­lä se on tyyp­piä muna vai kana. Meil­lä on tässä asi­as­sa yksinker­tais­es­ti eri­lainen näke­mys syistä, seu­rauk­sista ja niiden ajal­lis­es­ta järjestyksestä 🙂

  135. Tapio: Et tain­nut lukea linkit­tämääni taulukkoa, jos­sa on main­in­to­ja menehtyneistä.

    Puh­das val­he. Linkit­tämäl­lässäsi wikipedi­asivul­la juuri ei ollut Sahe­lin muu­ta­ma vuosi sit­ten olleen kuiv­u­u­den aiheut­tamien kuolonuhrien määrää. 

    Oikeas­t­aan itse häm­mästyin, kun sen sivun plänt­täsit peli­in, kun olin sen jo itsekin näh­nyt ja toden­nut, että täältä ei näköjään kuolonuhrien määrää löy­dy. Listal­la ole­vista nälän­hädis­tä ehkä vain P‑Korea on sel­l­ainen, jos­sa voi sanoa ihmis­ten kuolleen puh­taasti sik­si, että ruokaa ei ker­takaikki­aan ollut. Kaikissa muis­sa vähänkin isom­mis­sa jutuis­sa oli mukana sota ja väit­teeni on edelleen, että se sota on ihmis­ten kuolemien ja pako­laisik­si jou­tu­misen kannal­ta paljon merkit­tävämpi seik­ka kuin nälkä.

    Esim. Sahe­lin ja Afrikan sar­ven nälän­hädis­sä negati­ivi­nen kierre lähti pako­lais­ten ker­to­musten mukaan liik­keelle siitä, että ankara kuiv­u­us johti pai­men­to­lais­ten ja maanvil­jeli­jöi­den välisi­in paikallisi­in väki­val­taisi­in kon­flik­tei­hin, jot­ka sit­ten laa­jeni­vat, ja laajenivat… 

    No, tuo­han ei todel­lakaan pidä paikkaansa sen puoleen Etiopi­an 1980-luvun kuin Soma­lian 1990-luvun nälän­hä­tien kohdal­la. Soma­lian sisäl­lis­so­ta alkoi jo kauan ennen nälän­hätää dik­taat­tori Siad Bar­ren koit­taes­sa pan­na kuri­in hänen val­taansa vas­tus­tavia. Ja samoin Etiopi­as­sa oli käy­ty erään­laista sisäl­lis­so­taa jo pari vuosikym­men­tä ennen 1980-luvun nälänhätää. 

    Dar­furis­sa tuo voi päteä, mut­ta siel­läkin peru­songel­ma oli se, että ei ollut toimi­vaa val­tio­jär­jestelmää, joka olisi mah­dol­lis­tanut kyseis­ten kon­flik­tien setvimisen, vaan Sudanin val­tio melkein suo­ranais­es­ti oli maanvil­jeli­jöi­den kyli­in hyökän­nei­den ara­bi­en puolella. 

    Väitän siis, että kyse ei niinkään ole siitä, että resurssit oli­vat vähissä, vaan siitä, kuka niitä saa kon­trol­loi­da. Afrik­ka on täyn­nä kon­flik­te­ja, jois­sa tapel­laan siitä, kuka saa kon­trol­loi­da vaikka­pa timant­te­ja tai jotain mui­ta luonnonvaroja. 

    Se toki pätee, että jos ilmas­to­muu­tos aiheut­taa globaal­isti merkit­tävän ruuan­tuotan­non putoamisen, niin tästä seu­raa lev­ot­to­muuk­sia, kos­ka se johtaa ruuan hin­nan nousu­un kaikkial­la. Kuitenkin näyt­täisi siltä, että tilanne on yleis­es­ti menos­sa parem­paan päin.
    Tässä on mie­lenki­in­toinen lista maista sen mukaan, miten niis­sä on puutet­ta päivit­täi­sistä kalor­eista. Melkein kaikil­la mail­la käyrät ovat menos­sa alaspäin, mikä tarkoit­taa sitä, että ihmiset ovat parem­min ruokit­tu­ja kuin ennen.

  136. Ilmas­ton­muu­tok­sen vaiku­tuk­set Suomes­sa näyt­tävät tutkimuk­sen perus­teel­la ola­van koko ajan yhä suurem­mat ja vahin­gol­lisem­mat kuin osat­ti­in odot­taakkaan. Samoin globaalis­sa mittakaavassa 

    Syyr­i­an sodan ja ilmas­ton­muu­tok­sen linkistä on jut­tua paljon — ja juuri kon­flik­tin alku joh­tui sikäläisit­täinkin poikkeuk­selli­nen kovan kuiv­u­u­den aiheut­ta­man muut­tol­li­ik­keen tuo­mas­ta epävakaudesta.

    Tässä lyhyesti ja siel­lä on likke­jä eteen­päin. https://www.nytimes.com/2015/03/03/science/earth/study-links-syria-conflict-to-drought-caused-by-climate-change.html?_r=0

    Taloudel­lisia vaiku­tuk­sia jo 2006 arvioin­ut Stern­in raport­ti oli todel­la kovin varovainen päätelmis­sään ja jo ne oli­vat luokkaa katastrofi.

  137. JTS: Tässä lyhyesti ja siel­lä on likke­jä eteen­päin. https://www.nytimes.com/2015/03/03/science/earth/study-links-syria-conflict-to-drought-caused-by-climate-change.html?_r=0

    “the sci­en­tists laid the blame for it on a cen­tu­ry-long trend toward warmer and dri­er con­di­tions in the East­ern Mediter­ranean, rather than on nat­ur­al cli­mate variability.”

    Mitä hel­vettiä? Nytkö ihmisen aiheut­ta­ma läm­pen­e­m­i­nen on ollut pääl­lä vuo­sisadan? Aika hyvin tämä, kun siis tuon vuo­sisadan aikana globaali läm­pöti­la on men­nyt sekä ylös‑, että alaspäin. Onko nyt siis tieteelli­nen kon­sen­sus se, että ihmisen aiheut­ta­ma läm­pen­e­m­i­nen on ollut pääl­lä jo viimeiset 100 vuot­ta, eikä vain jostain 1970-luvul­ta läh­tien (kuten IPCC:n mallit näyt­täi­sivät osoittavan)?

    Mitä Syyr­i­aan tulee, niin siel­lä ei todel­lakaan ole nähty mitään nälän­hätiä ennen kap­inan alka­mista. Sen sijaan Syyr­i­an talous (BKT/henki) kasvoi reip­paasti jostain 1990-luvul­ta läh­tien sisäl­lis­so­dan alku­un asti. Ja siis ihan niin kuin kaikkial­la muual­lakin, siel­lä joudut­ti­in käymään läpi se, mitä Suomes­sa kut­sut­ti­in raken­nemuu­tok­sek­si, eli pienvil­jeli­jät siir­tyivät suurin lau­moin kaupunkei­hin, kos­ka siel­lä elin­ta­so oli paljon parem­pi. Tuos­sa jutus­sa mainit­tu 1.5 miljoon­aa ihmistä, jot­ka Syyr­i­as­sa muut­ti­vat maal­ta kaupunkei­hin, on suh­teessa väk­iluku­un pienem­pi kuin se jo mainit­se­mani Kiinan 300 miljoo­nan ihmisen siir­tymi­nen maal­ta kaupunkei­hin. Ja siis lisäk­si jutus­sa maini­taan sel­l­ainen pikku­seik­ka, että Irak­ista siir­tyi sen sisäl­lis­so­dan aikana 1.5 miljoon­aa pako­laista Syyr­i­aan. Minus­ta tämä on huo­mat­tavasti järisyt­tävämpi asia kuin syyr­i­alais­ten oma muut­to, etenkin kun tuos­sa porukas­sa oli paljon sel­l­aisia sun­nimus­lime­ja, jot­ka koki­vat hyvin suur­ta katkeru­ut­ta Irakin shi­ia­jo­htoista hallintoa kohtaan. Tuskin alat selit­tää, että tuon pako­laisu­u­den aiheut­tanut Irakin sotakin oli ilmas­to­muu­tok­sen syytä. 

    Jutus­sa san­o­taan lisäk­si seuraava:“Earlier stud­ies try­ing to show a link between cli­mate change and con­flict have been rebutted by some sci­en­tists, and it is not clear how far this new study will go toward set­tling the issue.”

    Eli siis käytän­nössä tutk­i­joil­la ei ole mitään veden­pitäviä todis­tei­ta, että todel­lakin ilmas­to­muu­tos oli se, joka aiheut­ti kon­flik­tin. Jos olisi, niin eihän asi­as­sa olisi mitään kiistanalaista. 

    Sveit­siläi­nen poli­ti­ikan­tutk­i­ja Thomas Bernauer sanookin tutkimuksesta:“The evi­dence for the claim that this drought con­tributed to the out­break of civ­il war in Syr­ia is very spec­u­la­tive and not backed up by robust sci­en­tif­ic evidence.” 

    Sinäl­lään pointsit kyseisen jutun tek­i­jälle siitä, että ei ollut hak­enut vain oman mielip­i­teen­sä mukaisia asiantuntijalausuntoja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.