Maapallon lämpötila pysyy yhä vain korkealla

Maa­pal­lon läm­pö­ti­la ei tao enää kaik­kien aiko­jen ennä­tys­lu­ke­mia. El Nino on hel­lit­tä­nyt, mut­ta yhä läm­pö­ti­la on sel­väs­ti tren­di­vii­van ylä­puo­lel­la.  Se, että nyt tulee vain toi­sek­si kor­keim­pia läm­pö­ti­lo­ja on saa­nut 12 kk:n liu­ku­van kes­kiar­von loi­vaan las­kuun, joka jat­ku­nee aina­kin puo­li vuot­ta. Läm­pö­ti­lan nousu näyt­tää kiih­ty­neen tai vii­me vuo­si­kym­me­nen tasaan­tu­mis­vai­he on men­nyt ohi, miten sen nyt vain halu­aa sanoa. Dataan pää­see täs­tä.

Se on sel­vä, että päät­ty­nyt vuo­si oli mit­taus­his­to­rian yli­voi­mai­ses­ti läm­pi­min vuo­si. Voi olla vai­kea pysäyt­tää läm­pe­ne­mi­nen 1,5 asteeseen.

Toi­vot­ta­vas­ti läm­pe­ne­mi­sen kiih­ty­mi­nen ei joh­du Sipe­rian soi­den sula­mi­sen vapaut­ta­mas­ta metaa­nis­ta, kos­ka se oli­si menoa. Hel­sin­gin Sano­mat ker­toi jou­lu­kuun 14 päi­vä, että metaa­nia on jos­tain tun­te­mat­to­mas­ta syys­tä tul­lut ilma­ke­hään vii­me vuo­si­na pal­jon, mut­ta ei tie­de­tä mistä.

156 vastausta artikkeliin “Maapallon lämpötila pysyy yhä vain korkealla”

  1. Vuo­den 2017 toi­vo­tus­ten muka­na myös kii­tos­ket Odel­le blo­gis­ta, joka oan­taa hie­man uskoa kasa­lais­kes­kus­te­luun ja argumentaatioon.

  2. Ja vie­lä­kään­kö ei ole se aika, että polii­tik­ko­jen pitäi­si sanoa ihmi­sil­le, että lopet­ta­kaa nyt hyvä­nen aika se maa­pal­lon tuhoa­mi­nen ja pie­nen­tä­kää tun­tu­vas­ti kulu­tus­tan­ne? Pel­kään, että polii­ti­kot vetä­vät asias­sa lii­an opti­mis­tis­ta lin­jaa ja näin huka­taan suu­ri osa sii­tä poten­ti­aa­lis­ta, mil­lä oli­si ehkä mah­dol­lis­ta vai­kut­taa ilmas­ton­muu­tok­sen hillintään.

  3. Osmo, käyt­tä­mä­si aika­sar­ja on huo­no. Tuol­la ei pys­ty todis­ta­maan mitään suun­taan tai toi­seen. Kun puhu­taan ilmas­tos­ta, pitää aika­sar­jan olla sato­ja­tu­han­sia vuosia. 

    Se tie­de­tään, että ilmas­to muut­tuu. Sii­hen se ihmi­sen ymmär­rys suu­rin piir­tein täl­lä het­kel­lä loppuukin.

  4. Kal­le:
    Osmo, käyt­tä­mä­si aika­sar­ja on huo­no. Tuol­la ei pys­ty todis­ta­maan mitään suun­taan tai toi­seen. Kun puhu­taan ilmas­tos­ta, pitää aika­sar­jan olla sato­ja­tu­han­sia vuosia. 

    Se tie­de­tään, että ilmas­to muut­tuu. Sii­hen se ihmi­sen ymmär­rys suu­rin piir­tein täl­lä het­kel­lä loppuukin.

    Täs­sä ei ole ihan sataa tuhat­ta, mut­ta 20 000 nyt kuitenkin:

    http://xkcd.com/1732/

    Ilmas­ton läm­pe­ne­mi­ses­sä ongel­ma ei ole se, että läm­pö­ti­lat oli­si­vat ennen­nä­ke­mät­tö­män kor­kei­ta; eivät ne ole. Ongel­ma ei ole myös­kään se, että bio­di­ver­si­teet­ti vähe­nee; on se vähen­ty­nyt ennen­kin, ja aina on takai­sin pon­nis­tet­tu. Ilmas­ton läm­pe­ne­mi­sen ongel­ma ei myös­kään ole se, ettei­kö ihmis­kun­ta sel­viäi­si ilmas­ton läm­pe­ne­mi­ses­tä; kyl­lä sel­vi­ää, ihmi­set ovat ehkä tora­koi­den ja muu­ra­hais­ten jäl­keen sit­keim­piä eliöi­tä täl­lä pallolla.

    Ilmas­ton läm­pe­ne­mi­sen ongel­ma on se, että läm­pe­ne­vään ilmas­toon sopeu­tu­mi­nen mak­saa aivan hel­ve­tin pal­jon, ja aikaan­saa usko­mat­to­mat mää­rät inhi­mil­lis­tä kär­si­mys­tä ja kur­juut­ta. Esi­mer­kik­si vii­me vuo­si­na pal­jon puhut­ta­nut Euroo­pan pako­lais­krii­si on aina­kin välil­li­ses­ti seu­raus­ta ilmas­ton­muu­tok­ses­ta: pit­kään jat­ku­neet kui­vat kau­det aiheut­ti­vat ara­bi­mais­sa poliit­ti­sen epä­va­kau­den joka pur­kau­tui val­lan­kaap­pauk­si­na ja sisällissotina.

    Ilmas­ton­muu­tos­ta kan­nat­taa pyr­kiä hil­lit­se­mään ihan puh­taan itsek­käis­tä syistä.

  5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Toi­sil­la lop­puu, toi­sil­la ei lopu.

    Mitä sit­ten? Vaik­ka ymmär­täi­si kuin­ka hyvin tahan­sa ilmas­ton muu­tok­set, niin meil­lä nykyi­sin elä­vil­le asial­la ei ole oikeas­taan merkitystä.

  6. Kal­le:
    Osmo, käyt­tä­mä­si aika­sar­ja on huo­no. Tuol­la ei pys­ty todis­ta­maan mitään suun­taan tai toi­seen. Kun puhu­taan ilmas­tos­ta, pitää aika­sar­jan olla sato­ja­tu­han­sia vuosia. 

    Sitä suu­rem­mal­la syyl­lä pitää­kin olla huo­lis­saan, kun taval­li­ses­ti kym­me­niä tuhan­sia vuo­sia vaa­ti­vat muu­tok­set ovat nyt havait­ta­vis­sa muu­ta­mas­sa vuo­si­kym­me­nes­sä. Jos maa­pal­lon ilmas­to­his­to­ria on jotain opet­ta­nut, niin sen, että äkki­näi­set muu­tok­set joh­ta­vat suku­puut­to­aal­toon, mikä taas ei ole hyvä asia yhdel­le­kään eliöl­le täl­lä pallolla.

  7. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Toi­sil­la lop­puu, toi­sil­la ei lopu.

    Minul­la ymmär­rys lop­puu, tie­dän vain ylei­ses­ti sen että tilas­toil­la ja käp­py­röil­lä saa­daan asiat näyt­tä­mään toi­vo­tun­lai­sil­ta, mikä­li niin halutaan.
    Meil­le maal­li­koil­le ilmas­ton­muu­tos on puh­taas­ti ns. usko­n­asioi­ta kuten kor­keam­pi tie­de yleen­sä­kin, mut­ta Osmo mai­nit­si että iki­rou­dan metaa­nin vapau­tu­mi­sen myö­tä “se” on menoa. Mitä mah­taa se meno tar­koit­taa? Ensi vii­kok­si on luvat­tu parin­kym­me­nen asteen pak­ka­sia, ja jos ilmas­to jos­kus muut­tuu niin että pak­kas­ta onkin vain esim. 15 astet­ta, en osaa kovas­ti huolestua.
    Yllät­tä­vän huo­nos­ti on maa­pal­lon tuhou­tu­mi­sen meka­nis­mi perus­tel­tu ja esi­tet­ty sii­hen näh­den miten pal­jon resurs­se­ja on käy­tet­ty lopun­ajan uhkien maalailuun.
    Kui­vuut­ta ja mär­kyyt­tä ja ilmas­to­pa­ko­lai­sia, sii­nä­kö kaikki?

  8. Mikä sar­ja tuo on? Näyt­tää kovin kum­mal­li­sel­ta ja poik­ke­aa pal­jon satel­liit­ti­sar­jois­ta. Oli­si hyvä jos ilmot­tai­sit läh­tee­si ja HA ei ole hyvä läh­de ilmas­to­asiois­sa, siel­lä on uuti­soin­te­ja joi­ta on vai­kea uskoa edes tahat­to­mik­si virheiksi.

    1. Lii­tin artik­ke­liin lin­kin aineis­toon. Tuo on siis 12 kuu­kau­den liu­ku­va kes­kiar­vo, joten se kul­kee puo­li vuot­ta jäljessä.

  9. Jari S.:
    Ja vie­lä­kään­kö ei ole se aika, että polii­tik­ko­jen pitäi­si sanoa ihmi­sil­le, että lopet­ta­kaa nyt hyvä­nen aika se maa­pal­lon tuhoa­mi­nen ja pie­nen­tä­kää tun­tu­vas­ti kulu­tus­tan­ne? Pel­kään, että polii­ti­kot vetä­vät asias­sa lii­an opti­mis­tis­ta lin­jaa ja näin huka­taan suu­ri osa sii­tä poten­ti­aa­lis­ta, mil­lä oli­si ehkä mah­dol­lis­ta vai­kut­taa ilmas­ton­muu­tok­sen hillintään.

    Demo­kra­tias­sa asiat eivät mene niin päin, että polii­ti­kot ker­to­vat kan­sal­le, miten elää, vaan niin päin, että kan­sa valit­see val­taan sel­lai­set polii­ti­kot, jot­ka lupaa­vat teh­dä asiat enem­mis­tön mie­lik­si. Sama toi­mii myös dik­ta­tuu­reis­sa niin, että val­ta säi­lyy, kun­han talous­kas­vu jat­kuu (kts. Kii­na). Ilmas­ton­muu­tos tulee — olet­ko valmis?

  10. Mik­si et käy­tä kes­kis­tet­tyä liu­ku­vaa keskiarvoa?

    Niin teke­vät X11, X12, X12-ari­ma jne…

  11. Jus­si: Sitä suu­rem­mal­la syyl­lä pitää­kin olla huo­lis­saan, kun taval­li­ses­ti kym­me­niä tuhan­sia vuo­sia vaa­ti­vat muu­tok­set ovat nyt havait­ta­vis­sa muu­ta­mas­sa vuo­si­kym­me­nes­sä. Jos maa­pal­lon ilmas­to­his­to­ria on jotain opet­ta­nut, niin sen, että äkki­näi­set muu­tok­set joh­ta­vat suku­puut­to­aal­toon, mikä taas ei ole hyvä asia yhdel­le­kään eliöl­le täl­lä pallolla.

    Eivät kym­me­niä tuhan­sia vuo­sia vaa­ti­vat muu­tok­set ole havait­ta­vis­sa muu­ta­mas­sa vuo­si­kym­me­nes­sä. Las­ken­ta­mal­lien ennus­tuk­set ovat kui­ten­kin vie­lä eri asia kuin läm­pö­mit­ta­rin luke­ma. Tois­tai­sek­si havait­tu muu­tos on vie­lä var­sin mal­til­li­nen ja täy­sin tur­val­li­sis­sa rajois­sa. Pie­nen läm­pe­ne­mi­sen vai­ku­tuk­set ovat pikem­min­kin posi­tii­vi­sia koko­nai­suu­den kan­nal­ta. Jos­sain vai­hees­sa tilan­ne muut­tuu, jos läm­pe­ne­mi­nen jat­kuu loput­to­miin, mut­ta sii­tä­kin huo­li­mat­ta on syy­tä pitää havain­not ja ennus­teet erillään.

  12. Suh­teel­li­suu­den­ta­jua:
    Meren pin­ta on ollut 20 000 vuot­ta sit­ten 140 met­riä alem­pa­na kuin nyt ja 10 000 vuot­ta sit­ten 70 met­riä alem­pa­na kuin nykyisin.

    Olkaam­me siis huo­lis­saan sii­tä, että meri­ve­si nousee pari sent­tiä tule­van sadan vuo­den aikana…

  13. Kal­le:Se tie­de­tään, että ilmas­to muut­tuu. Sii­hen se ihmi­sen ymmär­rys suu­rin piir­tein täl­lä het­kel­lä loppuukin. 

    Jos ilmas­tos­ta ei ymmär­re­tä mitään, niin on siis Kal­len mie­les­tä täy­sin mah­dol­lis­ta, että ilma­ke­hän kemial­li­sen koos­tu­mi­sen muut­ta­mi­nen joh­taa esi­mer­kik­si ryn­tää­vään ilmas­ton­läm­pe­ne­mi­seen a’la Venus.

    Varo­vai­suus­pe­ri­aat­teen mukai­ses­ti mei­dän tuli­si siis pidät­täy­tyä ilmas­ton muut­ta­mi­ses­ta, ennen­kuin olem­me var­mo­ja, ettei se joh­da totaa­li­seen tuhoon.

    Vai käy­kö täs­sä taas niin, että kun vede­tään tämä argu­ment­ti esiin, ilmas­to­tie­tous mys­ti­ses­ti kas­vaa­kin ker­ta­laa­kis­ta kohdasta 

    Emme oikeas­taan tie­dä yhtään mitään ilmastosta” 

    asen­toon

    Tie­däm­me var­mas­ti, ettei nyt aina­kaan mitään Venus-ilmiö­tä, tai muu­ta­kaan hyvin ikä­vää, voi tapahtua”. ?

    ———————

    Ja todel­la­kin ilmas­ton­muu­tos tulee näky­mään tääl­lä­kin. Afri­kan väes­tö on täl­lä het­kel­lä 1,2 mil­jar­dia­ja se kas­vaa edel­leen hur­jaa vauh­tia, ennus­tei­den mukaan siel­lä on vuo­si­sa­dan lop­puun men­nes­sä 4,4 mrd ihmis­tä. Kun samaan aikaan ilmas­to läm­pe­nee, ei tar­vi­ta suu­ria ennus­ta­jan­lah­jo­ja sen totea­mi­sek­si, että tule­vai­suu­des­sa on ris­ki hur­jil­le kansainvaelluksille.

    Pitäi­si aloit­taa kan­sa­lais­kes­kus­te­lu sil­le, mitä teh­dää, jos Afri­kas­ta läh­tee vaik­ka­pa 200 mil­joo­naa ihmis­tä (se oli­si vain 5% ennus­te­tus­ta väki­mää­räs­tä) liik­keel­le Poh­jois­ta kohden.

    http://yle.fi/uutiset/3–8190745

  14. Jari S.:
    Ja vie­lä­kään­kö ei ole se aika, että polii­tik­ko­jen pitäi­si sanoa ihmi­sil­le, että lopet­ta­kaa nyt hyvä­nen aika se maa­pal­lon tuhoa­mi­nen ja pie­nen­tä­kää tun­tu­vas­ti kulutustanne?

    Vii­meis­tään Trum­pin valin­nan pitäi­si alle­vii­va­ta sitä, että kulu­tuk­sen vähen­tä­mi­nen ei ole mikään ratkaisu.

  15. Kal­le: Se tie­de­tään, että ilmas­to muut­tuu. Sii­hen se ihmi­sen ymmär­rys suu­rin piir­tein täl­lä het­kel­lä loppuukin.

    Jos unoh­de­taan läm­pö­ti­la ja ilmas­tö het­kek­si, niin laa­jem­min kai kyse on sii­tä, että eri­lais­ten poten­ti­aa­lis­ten kaa­su­jen mää­rä ilma­ke­häs­sä on nous­sut, esim. sivu kuvaa hii­li­diok­si­din mää­rän muutoksia:

    http://climate.nasa.gov/vital-signs/carbon-dioxide/

    400.000 vuot­ta taak­se­päin otet­tu käy­rä muu­tok­sia on ollut tie­tyl­lä vaih­te­lua välil­lä 180–300 yksik­köä, mut­ta vii­mei­set vuo­det muu­tos ylös­päin on ollut yhtä suu­ri kuin aikai­sem­pi vaih­te­lu, eli +120 ja arvo on nyt 420.

    Onhan nii­tä mui­ta­kin kaa­su­ja, kuten mai­nit­tu metaa­ni, mut­ta kai kysy­mys on sii­tä onko tuol­la kaa­su­jen mää­räl­lä mer­ki­tys­tä vai ei ja voi­daan­ko sii­hen vaikuttaa?

    Joku muis­taak­se­ni selit­ti tuo­ta hii­li­diok­si­din hai­tal­li­suut­ta sil­lä, että se säi­lyy ilma­ke­häs­sä mel­ko kau­an suh­tees­sa metaa­niin, joten sen vai­ku­tus kumuloituu 

    https://www.epa.gov/ghgemissions/understanding-global-warming-potentials

    Vaik­ka metaa­ni läm­mit­tää sadan vuo­den aika­na 30x enem­män (lyhyel­lä aika­vä­lil­lä var­maan monin­ker­tai­ses­ti enem­män), se säi­lyy ilma­ke­häs­sä vain kym­me­nen vuot­ta kun taas hii­li­diok­si­di pysyy ilma­ke­häs­sä tuhan­sia vuo­sia ja hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä on mää­räl­li­ses­ti 8x enem­män, jol­loin ne molem­mat ovat var­sin vaikuttavia.

    Lyhyel­lä aika­vä­lil­lä siis molem­mat vai­kut­ta­vat: metaa­ni sik­si että se on teho­kas, hii­li­diok­si­di sik­si että sitä on niin paljon.

    Hii­li­diok­si­din muu­tok­sen mää­rä vaik­ka­pa vii­mei­sen kym­me­nen vuo­den aika­na on ollut niin kova että sen huo­maa vaik­ka sen lait­tai­si aika­ja­nal­le jos­sa mit­ta­kaa­va on tuhan­sia vuosia. 

    Metaa­nin suh­teen näyt­täi­si sil­tä, että nor­maa­lit tasot ovat jotain 200–300 kun ne nyt ovat luok­kaa 1800. Se mikä on ikä­vää on, että metaa­nin mää­rät ovat näem­mä nous­seet jo pit­kään — Wiki­pe­dian mukaan metaa­nin läh­tö­ta­sot ennen teol­lis­tu­mi­sen alkua oli­vat 722 ppb mikä osoit­taa että pel­käs­tään teol­lis­tu­mis­ta ei voi­da syyt­tää metaa­nin mää­rien nousus­ta, mut­ta jos­tain syys­tä tuo­kin muu­tos on ajoit­tu­nut tähän mei­dän aikaamme.

    https://en.wikipedia.org/wiki/Atmospheric_methane

    Ei siis näy­tä kau­hean kival­ta, kos­ka vaik­ka hii­li­diok­si­di saa­tai­siin kuriin niin tuo metaa­nin mää­rän nousu on ilmei­ses­ti moni­mut­kai­sem­pi, mut­ta ehkä on lii­oit­te­lua sanoa että lisään­ty­mi­sen syy­tä ei tie­de­tä. Ehkä tar­kem­pi ilmai­su oli­si, että suu­rin osa läh­teis­tä tie­de­tään, mut­ta ei kaikkia.

    Esim. tämä NASA:n artik­ke­li ker­too mie­les­tä­ni hyvin sen, että nykyi­sel­lä tek­nii­kal­la pys­ty­tään mit­ta­maan mis­tä metaa­nia ilma­ke­hään siir­tyy, esim. täs­sä on löy­det­ty infra­pu­na­ka­me­ran spekt­ria­na­lyy­sin avul­la vuo­ta­va kaa­su­put­ki, mikä ilmei­ses­ti perus­tuu sii­hen että eri kaa­sut hei­jas­ta­vat aurin­gon valoa eri tavoin

    http://climate.nasa.gov/news/2477/nasa-study-analyzes-four-corners-methane-sources/

  16. >Toi­vot­ta­vas­ti läm­pe­ne­mi­sen kiih­ty­mi­nen ei joh­du >Sipe­rian soi­den sula­mi­sen vapaut­ta­mas­ta metaa­nis­ta, >kos­ka se oli­si menoa.

    Kana­dal­la­han (+ Alas­ka) on myös val­ta­va “Tai­ga­vyö­hy­ke”. Onko siel­lä myös mer­kit­tä­viä — siis vaa­ral­li­sia — mää­riä metaa­nia sitou­tu­nee­na maaperään ?

  17. Joo joo: Osmo mai­nit­si että iki­rou­dan metaa­nin vapau­tu­mi­sen myö­tä “se” on menoa. Mitä mah­taa se meno tarkoittaa? 

    Esi­mer­kik­si sitä, että se kiih­dyt­tää läm­pe­ne­mis­tä (edes kol­men­kym­me­nen vuo­den jän­teel­lä), jol­loin Grön­lan­ti sulaa, meren­pin­ta nousee ja, *puf*, mel­ko yhtäk­kiä maa­il­mas­sa on kol­me mil­jar­dia pako­lais­ta ja pal­jon vähem­män viljelysmaata.

    Ja täs­sä ei edes ote­ta huo­mioon mitä ympä­ris­töl­le tapahtuu.

    Joo joo: Kui­vuut­ta ja mär­kyyt­tä ja ilmas­to­pa­ko­lai­sia, sii­nä­kö kaikki? 

    Kui­vuus ja mär­kyys vähen­tä­vät ruu­an­tuo­tan­toa (jo vähin­tään­kin sik­si, että se täy­tyy siir­tää eri paik­kaan glo­baa­lis­sa mit­ta­kaa­vas­sa) ja meren­pin­nan nousu ajaa jär­jet­tö­män mää­rän ihmi­siä pako­lai­sik­si. Noi­den ihmis­ten vas­taa­not­ta­mi­sek­si ja uudel­lee­nin­tegroi­mi­sek­si ei ole ole­mas­sa min­kään­lais­ta infraa eli ensin­nä­kin talous pit­käl­ti romah­taa aina­kin nois­sa yhteis­kun­nis­sa (kos­ka ole­mas­sao­le­vaa yhteis­kun­taa ei saa­da siir­ret­tyä), toi­sek­si syn­ty­vät lei­rit pait­si hau­to­vat kul­ku­tau­te­ja myös kas­vat­ta­vat tyy­ty­mät­tö­myyt­tä ja epä­toi­voa, jot­ka pur­kau­tu­vat kai­kin ikä­vin tavoin.

    Kyse ei ole sii­tä, että kaik­ki ihmi­set jou­tu­vat viet­tä­mään muu­ta­man päi­vän lisää kui­vuu­des­sa ja märäs­sä met­säs­sä tms. Kyse on sii­tä, että vähin­tään­kin sato­ja mil­joo­nia ihmi­siä enem­män tai vähem­män puto­aa jär­jes­täy­ty­neen yhteis­kun­nan ja talou­den pii­ris­tä pois. Ongel­ma ei oikeas­taan edes muo­dos­tu sii­tä, että tämä tapah­tuu, vaan sii­tä, että he jat­ka­vat fyy­sis­tä ole­mas­sao­lo­aan. Ver­taa tätä sii­hen, että euroop­pa­lai­nen yhteis­kun­ta (ja ongel­ma-aluei­den ympä­ris­töt) niti­see lii­tok­sis­taan jo muu­ta­mas­ta mil­joo­nas­ta pakolaisesta.

    Muis­tu­tan nyt vie­lä, että kuten Vil­le sanoi tuol­la aikaisemmin:

    Peu­ku­tuk­set ovat kadon­neet eikä uusia voi teh­dä – tulee vir­heil­moi­tus: Error: mysql: access denied for user ”@’localhost’ (usein password: NO) – jotain ongel­maa siis vielä… 

  18. OS: “Toi­vot­ta­vas­ti läm­pe­ne­mi­sen kiih­ty­mi­nen ei joh­du Sipe­rian soi­den sula­mi­sen vapaut­ta­mas­ta metaa­nis­ta, kos­ka se oli­si menoa.”

    Tuo on tie­tys­ti yksi mah­dol­li­nen ske­naa­rio. Toi­saal­ta jää­kau­den lopul­la alkoi val­ta­va mää­rä soi­ta sula­maan ja vapaut­ta­maan metaa­nia, mut­ta ei se sil­ti ollut menoa.

  19. newy­or­kis­ta: Mitä sit­ten? Vaik­ka ymmär­täi­si kuin­ka hyvin tahan­sa ilmas­ton muu­tok­set, niin meil­lä nykyi­sin elä­vil­le asial­la ei ole oikeas­taan merkitystä.

    Juot­ko mah­dol­li­ses­ti kah­via tai käy­tät­kö vaat­tei­ta, jois­sa on puuvillaa?

  20. teek­ka­ri: Täs­sä ei ole ihan sataa tuhat­ta, mut­ta 20 000 nyt kuitenkin:

    http://xkcd.com/1732/

    Ilmas­ton läm­pe­ne­mi­ses­sä ongel­ma ei ole se, että läm­pö­ti­lat oli­si­vat ennen­nä­ke­mät­tö­män kor­kei­ta; eivät ne ole. Ongel­ma ei ole myös­kään se, että bio­di­ver­si­teet­ti vähe­nee; on se vähen­ty­nyt ennen­kin, ja aina on takai­sin pon­nis­tet­tu. Ilmas­ton läm­pe­ne­mi­sen ongel­ma ei myös­kään ole se, ettei­kö ihmis­kun­ta sel­viäi­si ilmas­ton läm­pe­ne­mi­ses­tä; kyl­lä sel­vi­ää, ihmi­set ovat ehkä tora­koi­den ja muu­ra­hais­ten jäl­keen sit­keim­piä eliöi­tä täl­lä pallolla.

    Ilmas­ton läm­pe­ne­mi­sen ongel­ma on se, että läm­pe­ne­vään ilmas­toon sopeu­tu­mi­nen mak­saa aivan hel­ve­tin pal­jon, ja aikaan­saa usko­mat­to­mat mää­rät inhi­mil­lis­tä kär­si­mys­tä ja kur­juut­ta. Esi­mer­kik­si vii­me vuo­si­na pal­jon puhut­ta­nut Euroo­pan pako­lais­krii­si on aina­kin välil­li­ses­ti seu­raus­ta ilmas­ton­muu­tok­ses­ta: pit­kään jat­ku­neet kui­vat kau­det aiheut­ti­vat ara­bi­mais­sa poliit­ti­sen epä­va­kau­den joka pur­kau­tui val­lan­kaap­pauk­si­na ja sisällissotina.

    Ilmas­ton­muu­tos­ta kan­nat­taa pyr­kiä hil­lit­se­mään ihan puh­taan itsek­käis­tä syistä.

  21. Ihan kun­nol­li­set yli­opis­tot ovat rahoit­ta­neet tut­ki­muk­sia, joi­den mukaan Poh­jois-Euroo­pan tal­vet voi­vat kyl­men­tyä kym­me­niä astei­ta. Syy­nä on golf-vir­ran hidas­tu­mi­nen. Tän­ne tulee Sipe­rian mannerilmasto.

    Sehän tar­koit­tai­si, että tais­te­lem­me etu­rin­ta­mas­sa muut­tak­sem­me Suo­men lähes elin­kel­vot­to­mak­si. Sit­ten kun se on — mah­dol­li­ses­ti — tapah­tu­nut, on EUroo­pan rajat­kin men­neet kiin­ni, joten ei tääl­tä pois­kaan pää­se kuin kuo­le­man armah­ta­ma­na. Tai mah­tai­si­ko Venä­jä ottaa Sipe­rian ete­lä­osiin, parem­paan ilmas­toon uusia tsuhnia?

    Toi­set tut­ki­jat ovat sit­ten taas ennus­tel­leet, että Euroop­pa hyö­tyy ilmas­ton­muu­tok­ses­ta, kos­ka Golf vir­ran hidas­tu­mi­nen hidas­taa ilmas­ton läm­pe­ne­mis­tä juu­ri sopi­vas­ti niin, että ilmas­to muut­tuu mones­sa mie­les­sä paremmaksi.

    Aika pal­jon tai­taa olla huo­nos­ti tun­net­tu­ja muut­tu­jia pelis­sä. Mel­kein kuin arpapeliä.

  22. Nii’iin!

    Kyl­lä­hän noil­la välil­li­sil­lä Lähi-Idän kui­vuus­asioil­la voi olla jotain osaa.
    Väli­tön syy nyt vel­lo­viin Lähi-Idän krii­sei­hin on ollut EU:n ja var­sin­kin sen par­la­men­tin täy­sin idioot­ti­mai­nen hur­ma­hen­ki poli­tiik­kaa, tuke­mal­la Ara­bi­ke­vään puh­kea­mis­ta, kuvi­tel­len, että klaa­nien ja hei­mo­jen hal­lin­non kaa­ta­mi­nen toi­si demo­kra­tian siel­lä yhdes­sä yössä.
    Koko EU.n poli­tiik­ka on täy­sin pie­les­sä ja sik­si nyt ollaan pää pensaassa.
    Nuo Vih­reit­ten­kin mepit (aikai­sem­mat myös) Has­sis­ta Hau­ta­laan ovat kuvi­tel­leet, että sää­tä­mäl­lä sään­te­lyl­lä ja byro­kra­tian kas­vat­ta­mi­sel­la, ne ns. euroop­pa­lai­set arvot on siir­ret­tä­vis­sä mus­li­mi­mail­maan! Vaik­ka ne vas­ta pit­käl­li­sen ja sotai­san kehi­tyk­sen jäl­keen on joten­kin saa­tu vas­ta Euroo­pas­sa­kin alulle.
    Tai tuo Ukrai­nan kaup­pa­so­pi­mus, joka väki­sin piti saa­da EU:n kans­sa lau­kai­si Mai­de­nin aukion ja Kri­min tapah­tu­mat. Jen­kit­hän varoit­ti­vat ja veli venä­läi­nen eritoten. 

    Mitä höl­möyt­tä! Täl­lai­sel­la poli­tii­kal­la koko EU on nyt rat­kea­mas­sa ja aja­mas­sa itsen­sä ulos maa­il­man poli­tii­kas­ta. Pitäi­si kyl­lä hie­man miet­tiä ja kat­soa hie­man pidem­mäl­lä pers­pek­tii­vil­lä ja miet­tiä demo­kra­tian kehitystä.
    Demo­kra­tia tai­taa­kin olla pel­käs­tään ros­ka­väen hommaa?

  23. ano­nyy­mi:

    Kui­vuus ja mär­kyys vähen­tä­vät ruu­an­tuo­tan­toa (jo vähin­tään­kin sik­si, että se täy­tyy siir­tää eri paik­kaan glo­baa­lis­sa mit­ta­kaa­vas­sa) ja meren­pin­nan nousu ajaa jär­jet­tö­män mää­rän ihmi­siä pako­lai­sik­si. Noi­den ihmis­ten vas­taa­not­ta­mi­sek­si ja uudel­lee­nin­tegroi­mi­sek­si ei ole ole­mas­sa min­kään­lais­ta infraa eli ensin­nä­kin talous pit­käl­ti romah­taa aina­kin nois­sa yhteis­kun­nis­sa (kos­ka ole­mas­sao­le­vaa yhteis­kun­taa ei saa­da siir­ret­tyä), toi­sek­si syn­ty­vät lei­rit pait­si hau­to­vat kul­ku­tau­te­ja myös kas­vat­ta­vat tyy­ty­mät­tö­myyt­tä ja epä­toi­voa, jot­ka pur­kau­tu­vat kai­kin ikä­vin tavoin.

    Tämä on se koko asian ydin. Kehi­tys­mais­sa ja äsket­täin teol­lis­tu­neis­sa mais­sa väes­töä on tiheäs­ti ja pal­jon alueil­la, joi­den ilmas­to on ollut vuo­si­sa­to­ja suo­tui­sa ruo­an tuo­tan­nol­le. Ilmas­to­muu­tos muut­taa ja siir­tää vää­jää­mät­tä näi­tä aluei­ta, jol­loin osa nii­den asuk­kais­ta jou­tuu läh­te­mään liik­keel­le. Joil­la­kin alueil­la, aina­kin Bangla­des­his­sä, meren­pin­nan nousu pakot­taa kaik­ki ran­nik­ko­seu­dun asuk­kaat liikkeelle.

    Pienm­män mit­ta­kaa­van ilmas­to­muu­tok­sia on tapah­tu­nut his­to­rial­li­se­na aika­na. Ian Mor­ris on nimen­nyt tapah­tu­ma­ket­jun ilmes­tys­kir­jan rat­sas­ta­jik­si: nälän­hä­tä, pakolaisuus/kansainvaellus, yhteis­kun­tien romah­ta­mi­nen, kulkutaudit.

  24. Kui­vuus ja mär­kyys vähen­tä­vät ruu­an­tuo­tan­toa (jo vähin­tään­kin sik­si, että se täy­tyy siir­tää eri paik­kaan glo­baa­lis­sa mit­ta­kaa­vas­sa) ja meren­pin­nan nousu ajaa jär­jet­tö­män mää­rän ihmi­siä pako­lai­sik­si. Noi­den ihmis­ten vas­taa­not­ta­mi­sek­si ja uudel­lee­nin­tegroi­mi­sek­si ei ole ole­mas­sa min­kään­lais­ta infraa eli ensin­nä­kin talous pit­käl­ti romah­taa aina­kin nois­sa yhteis­kun­nis­sa (kos­ka ole­mas­sao­le­vaa yhteis­kun­taa ei saa­da siir­ret­tyä), toi­sek­si syn­ty­vät lei­rit pait­si hau­to­vat kul­ku­tau­te­ja myös kas­vat­ta­vat tyy­ty­mät­tö­myyt­tä ja epä­toi­voa, jot­ka pur­kau­tu­vat kai­kin ikä­vin tavoin.

    Aika näyt­tää, ketään ei vain tun­nu kiin­nos­ta­van kos­ka jul­ki­lausu­mien lisäk­si ainoat toi­men­pi­teet ovat län­si­mai­den tuo­tan­non siir­tä­mi­nen mai­hin jois­sa pääs­tö­nor­mit eivät lii­ak­si hait­taa bisnestä.
    Jos­ta joh­tuen raha tuli­si parem­min käy­te­tyk­si mah­dol­li­sen ilmas­ton­muu­tok­sen mah­dol­lis­ten seu­raus­ten sekä väes­tön­kas­vun hal­lin­taan kuin Kii­nan hii­len­mus­tan teol­li­suu­den pönkittämiseen.

  25. har:
    Suhteellisuudentajua:
    Meren pin­ta on ollut 20 000 vuot­ta sit­ten 140 met­riä alem­pa­na kuin nyt ja 10 000 vuot­ta sit­ten 70 met­riä alem­pa­na kuin nykyisin.

    Olkaam­me siis huo­lis­saan sii­tä, että meri­ve­si nousee pari sent­tiä tule­van sadan vuo­den aikana…

    Kun meren­pin­ta nousi 1,5 m yli kes­ki­ve­den 12 vuot­ta sit­ten, oli viit­tä vail­le, ettei­vät töp­pö­set kas­tu­neet Hel­sin­gin kau­pun­gin­ta­lol­la, Kor­keim­mas­sa oikeu­des­sa ja Pre­si­den­tin­nas­sa. Ja tääl­lä on sen­tään jon­kin­lai­sia kor­keus­e­ro­ja, ala­vam­pia ran­nik­ko­ta­san­ko­ja löy­tyy, tapaa­vat olla hyviä maanviljelylle.

  26. Suo­mel­le ehdot­to­mas­ti hyvä asia. Meil­lä on niin type­rät polii­ti­kot, että elä­mi­nen on tol­kut­to­man kal­lis­ta. Tulee edes sääs­töä lämmityskuluissa.

  27. newy­or­kis­ta: Mitä sit­ten? Vaik­ka ymmär­täi­si kuin­ka hyvin tahan­sa ilmas­ton muu­tok­set, niin meil­lä nykyi­sin elä­vil­le asial­la ei ole oikeas­taan merkitystä.

    Toi­sil­le on, toi­sil­le ei.

  28. Suo­mes­sa ilmas­ton­muu­tos tar­koit­taa ääri­sää­il­miöi­tä, suo­mek­si sanot­tu­na sää tun­tuu oudolta. 

    Satei­sia kele­jä riit­tää, jos on kyl­mää tulee siis lunta.
    Myrs­ky­jä on luvas­sa. Tal­vel­la on niin lau­haa kuin todel­la kyl­mää. Kesäl­lä sateis­ta ja viileää. 

    MTK mark­ki­noi idean, että sadot para­ne­vat. Veri­sil­lä pel­loil­ta on paha kor­ja­ta sato tal­teen. Kesä­kuun kyl­mät nitis­tä­vät kas­vua. Tuho­hyön­tei­siä saa­daan oikein kunnolla.
    Luu­li­si siel­lä nolottavan. 

    Per­sut ovat lin­jal­la, että polii­tik­ko puhuu muka­via ja ikä­viä asioi­ta ei ole­kaan. Jos äänes­tä­jis­tä ilmas­ton­muu­tos on ikä­vä, ei kan­na­ta teh­dä mitään. Vaa­lit ovat kui­ten­kin etusijalla. 

    Suo­men teol­li­nen tuo­tan­to saa­daan tuhot­tua, jos emme kehi­tä tava­raa, joka myy maa­il­mal­le. Puh­taam­pi vähä­pääs­töi­nen tek­niik­ka käy kau­pak­si. Pitäi­si vain ensin käy­dä Suo­mes­sa johon­kin… no ei kun se on viherhumppas. 

    Ihan hyvä kokoel­ma sii­tä mik­si 30 vuot­ta mene­tet­tiin ja mik­si tulee aika kal­liik­si kai­kil­le. Vähän tyl­sää samo­ja tois­tel­la, mut­ta eivät nuo valeh­te­le­vien ilmas­ton­muu­tok­sen­kiel­tä­jien jutut ole men­neet eteen­päin. Samo­ja van­ho­ja väsy­nei­tä vää­rik­si näy­tet­ty­jä jut­tu­ja aina vain.

  29. nozick:
    Osaa­ko joku ker­toa mik­si tuo Soi­nin­vaa­ran gra­fiik­ka näyt­tää niin eri­lai­sel­ta kuin vaik­ka­pa tääl­tä löy­ty­vä grafiikka?

    http://www.remss.com/research/climate#Atmospheric-Temperature

    Tuo on satel­liit­ti­da­taa, kun taas Osmon lai­naa­ma on maa­pin­ta­mit­taus­ten avul­la rekon­struoi­tu glo­baa­li läm­pö­ti­la (GISS, ja tämän oli­si voi­nut mai­ni­ta itse vies­tis­sä), jos­sa aukot mit­tauk­sis­sa (=eten­kin val­ta­me­ret) täy­te­tään mallinnuksella.

    Toi­nen satel­liit­ti­mit­tau­da­ta on näh­tä­vis­sä tääl­lä: http://www.drroyspencer.com/wp-content/uploads/UAH_LT_1979_thru_December_2016_v6.jpg

    Tuon blo­gin (siis kysei­sen mit­tauk­sen yllä­pi­tä­jä, ei mikään satun­nai­nen hör­hö) mukaan 2016 tosi­aan löi läm­pö­en­nä­tyk­sen ollen läm­pi­min vuo­si kos­kaan tuon satel­liit­ti­da­tan his­to­rias­sa, mut­ta ei suin­kaan “yli­voi­mai­ses­ti mit­taus­his­to­rian läm­pi­min vuo­si”, vaan vain 0.02 astet­ta läm­pi­mäm­pi kuin 1998, mikä ero on luon­nol­li­ses­ti mit­taus­vir­heen sisällä. 

    Eri mit­tauk­sia voi jokai­nen kat­sel­la täällä:
    https://moyhu.blogspot.co.uk/p/temperature-trend-viewer.html

    Näp­pi­tun­tu­ma on se, että maa­pin­ta­mit­tauk­set näyt­tä­vät suu­rem­paa läm­pe­ne­mis­tä (n. 2 astet­ta vuo­si­sa­das­sa) kuin satel­lii­tit (n. aste vuo­si­sa­das­sa). Kos­ka en ole ilmas­to­tie­tei­li­jä, en ala väit­tä­mään yhtä parem­mak­si kuin tois­ta. Rehel­lis­tä oli­si joka tapauk­ses­sa se, että jos ei ole esit­tää hyvää perus­te­lua vali­ta yhtä toi­sen sijaan, ei aina­kaan ryh­tyi­si kir­si­kan­poi­min­taan sen oman kan­nan tukemiseksi.

    1. Näin val­tio­tie­tei­li­jän fysii­kan­tie­to­jen perus­teel­la kas­vi­huo­neil­mio nos­taa läm­pö­ti­laa eni­ten alail­ma­ke­häs­sä ja las­kee sitä yläil­ma­ke­häs­sä. Jos satel­lit­ti­mit­taus sijoit­taa mit­ta­rin kilo­met­rin kor­keu­teen, sen tulee­kin saa­da alem­pi läm­pö­ti­lan nousu.

  30. nozick:
    Osaa­ko joku ker­toa mik­si tuo Soi­nin­vaa­ran gra­fiik­ka näyt­tää niin eri­lai­sel­ta kuin vaik­ka­pa tääl­tä löy­ty­vä grafiikka?

    http://www.remss.com/research/climate#Atmospheric-Temperature

    Soi­nin­vaa­ran gra­fiik­ka perus­tuu ensi­si­jai­ses­ti suo­raan mitat­tui­hin maan- ja veden­pin­nan läm­pö­ti­loi­hin, REMMS-data puo­les­taan epä­suo­riin satel­liit­ti­mit­tauk­siin. Esim. tuo TLT (Tem­pe­ra­tu­re Lower Troposphere)-data antaa tie­to­ja muis­taak­se­ni kilo­met­rien pak­sui­ses­ta alail­ma­ke­hän kerroksesta.

  31. nozick: Osaa­ko joku ker­toa mik­si tuo Soi­nin­vaa­ran gra­fiik­ka näyt­tää niin eri­lai­sel­ta kuin vaik­ka­pa tääl­tä löy­ty­vä grafiikka?

    Eikö molem­mis­sa muu­tos ole ollut noin 0.45 kel­vi­niä (3.5*0.13), vai mis­tä koh­taa löy­sit isom­pia eroja?

  32. Olkaa huo­le­ti, ilman mitään mas­sii­vis­ta tuli­vuo­ren­pur­kaus­ta tai meteo­rii­tin tör­mäys­tä maa­han, tämä elo tulee jat­ku­maan ihan saman­lai­se­na. Sää­ti­lat voi­vat muut­tua mut­ta sil­le me emme mah­da yhtään mitään.

    Kun ker­ta maa­pal­lon läm­pe­ne­mi­nen joh­tuu meis­tä ihmi­sis­tä, niin sehän se ongel­man ydin on. Mei­tä on tääl­lä pal­lol­la lii­kaa muu­ta­ma miljardi.

    Sii­hen ongel­maan ei taas auta kuin joko tuli­vuo­ren pur­kaus tai meteo­riit­ti tai sit­ten se kol­mas vaih­toeh­to joka on kol­mas MS eli WW part 3.

    Kaik­ki muu on hurs­kas­te­lua ja populismia.

    No, ehkä YK: n hyväk­sy­mä ja val­tioi­den rati­fioi­ma enin­tään 2:n lap­sen poli­tiik­ka niis­sä mais­sa jois­sa väes­tön­kas­vu on räjäh­tä­nyt käsiin ja kas­vaa kokoajan.
    Sen ehkä polii­ti­kot voi­vat saa­da aikai­sek­si mut­ta julis­tus­ta­sol­le sekin vaan pääs­see, ilman toimeenpanoa.

    Joten vaih­toeh­dot ovat vähis­sä. Luon­to kor­jaa itsen­sä ajansaatossa.

  33. Har­ri Hir­si­num­mi:
    Ilmas­ton läm­pe­ne­mi­sen ongel­ma on se, että läm­pe­ne­vään ilmas­toon sopeu­tu­mi­nen mak­saa aivan hel­ve­tin pal­jon, ja aikaan­saa usko­mat­to­mat mää­rät inhi­mil­lis­tä kär­si­mys­tä ja kur­juut­ta. Esi­mer­kik­si vii­me vuo­si­na pal­jon puhut­ta­nut Euroo­pan pako­lais­krii­si on aina­kin välil­li­ses­ti seu­raus­ta ilmas­ton­muu­tok­ses­ta: pit­kään jat­ku­neet kui­vat kau­det aiheut­ti­vat ara­bi­mais­sa poliit­ti­sen epä­va­kau­den joka pur­kau­tui val­lan­kaap­pauk­si­na ja sisällissotina.

    Ensin­nä­kin, onko osoi­tet­tu se, että kui­vat kau­det joh­tu­vat glo­baa­lis­ta ilmas­to­muu­tok­ses­ta, eikä pai­kal­li­sis­ta muu­tok­sis­ta? Lisäk­si minun käsi­tyk­se­ni on se, että ns. hedel­mäl­li­ses­sä kuun­sir­pis­sä, jos­ta ihmis­kun­nan maan­vil­je­lys läh­ti käyn­tiin, maa­ta­lou­den tuon­tan­to on hei­ken­ty­nyt sik­si, että maa­pe­rän vil­ja­vuus on las­ke­nut lii­al­li­sen kei­no­kas­te­lun tuot­ta­man suo­laan­tu­mi­sen vuoksi. 

    Toi­sek­si, oli­si­ko tuo­hon epä­va­kau­teen miten­kään vai­kut­ta­nut sel­lai­nen pal­jon rajum­pi muu­tos, että esim. Syy­rian väki­lu­ku on kak­sin­ker­tais­tu­nut vii­mei­sen 30:n vuo­den aika­na? Aina­kin itses­tä­ni tun­tui­si, että noin räjäh­dys­mäi­nen väen lisään­ty­mi­nen oli­si pal­jon toden­nä­köi­sem­pi seli­tys sosi­aa­li­sil­le muu­tok­sil­le kuin kui­vuus. Wiki­pe­dian mukaan maa­ta­lous työl­lis­tää Syy­rias­sa vain 17% väes­tös­tä. On tuo toki enem­män kuin Suo­mes­sa, mut­ta minus­ta on var­sin epä­to­den­nä­köis­tä, että noin pie­nen ryh­män tulo­jen las­ku voi­si aiheut­taa koko yhteis­kun­nan sekai­sin menon.

  34. Osmo: “Toi­vot­ta­vas­ti läm­pe­ne­mi­sen kiih­ty­mi­nen ei joh­du Sipe­rian soi­den sula­mi­sen vapaut­ta­mas­ta metaa­nis­ta, kos­ka se oli­si menoa. Hel­sin­gin Sano­mat ker­toi jou­lu­kuun 14 päi­vä, että metaa­nia on jos­tain tun­te­mat­to­mas­ta syys­tä tul­lut ilma­ke­hään vii­me vuo­si­na pal­jon, mut­ta ei tie­de­tä mistä.”

    Toi­nen läh­de voi­si olla meren­poh­jien metaaniklatraatit. 

    Luo­tet­ta­va Wiki­pe­dia: “Yhdys­val­to­jen geo­lo­gi­nen tut­ki­mus­lai­tos on arvioi­nut, että metaa­niklat­raat­tei­hin on sitou­tu­nut kak­si ker­taa niin pal­jon hiil­tä kuin kaik­kiin tun­net­tui­hin mui­hin fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den raa­ka-ainei­den esiin­ty­miin.” ja “Metaa­niklat­raat­ti voi vapaut­taa metaa­nia ilma­ke­hään muun muas­sa meren­pin­nan nouse­mi­sen tai läm­pö­ti­lan nousun myö­tä. Jo parin asteen läm­pö­ti­lan nousu metaa­niklat­raat­tien ympä­ris­tös­sä riit­tää nii­den pur­kau­tu­mi­seen meristä.”

    Saat­taa olla, että maa­pal­lon ilmas­to on menos­sa jon­ne­kin din­osau­rus­ten ajan ilmas­toon, riip­pu­mat­ta ihmi­sen toi­min­nas­ta. Tuol­loin jura­kau­del­la jää­ti­köi­tä ei ollut mis­sään, mikä tar­koit­tai­si meren­pin­nan nouse­mis­ta aina­kin 70 met­ril­lä. Hii­li­diok­si­dia oli ilma­ke­häs­sä 3–4 ker­taa nykyis­tä enemmän.

  35. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Toi­sil­la lop­puu, toi­sil­la ei lopu.

    Tilas­to­tie­tei­li­jä­nä sinun pitää ymmär­tää, mikä tuon aika­sar­jan todis­tus­voi­ma on!

  36. Hol­ti­ton väes­tön­kas­vu on maa­pal­lon ykkö­son­gel­ma. Muut ympä­ris­tö­on­gel­mat ovat sen seu­rauk­sia. Lii­ka­väes­töä on pal­lol­la 4–5 mil­jar­dia. Tar­vi­taan ns. lopul­li­nen ratkaisu.

  37. Minua ihme­tyt­tää muu­ta­ma asia:
    1) Suo­mi on mität­tö­män pie­ni teki­jä ilmas­ton muu­tok­ses­sa. Kui­ten­kin uhraam­me pal­jon aikaa ja ener­gi­aa sen vei­vaa­mi­seen, samal­la kun olem­me aja­neet oman talou­tem­me kural­le. Kan­nat­tai­si­ko kes­kit­tyä enem­män sen remon­toin­tiin kuin maailmanparantamiseen?
    2) Eri­lai­sia ilmas­to­mal­le­ja on kehi­tet­ty yli 50 kpl. Mikä niis­tä on oikea? Tilan­net­ta moni­mut­kais­taa se, että kaik­kein paras mal­li on nykyi­nen sään seu­ran­ta ja ennus­tus­mal­li. Se pus­tyy ennus­ta­maan sää­tä vain muu­ta­man päi­vän eteen­päin. Sää­sys­tee­mi tai­taa olla niin moni­mut­kai­nen, että vii­saim­mat­kaan aivot tai isoim­mat­kaan tie­to­ko­neet eivät sil­le pärjää?

    1. Sep­po Korppoo
      Kaik­ki vii­den mil­joo­nan asuk­kaan yksi­köt ovat mität­tö­mä­miä teki­jäi­tä ilmas­ton­muu­tok­ses­sa. Niis­tä min­kään ei siis kan­na­ta teh­dä mitään.Esimerkiksi yhden­kään kii­na­lai­sen kau­pun­gin ei kan­na­ta teh­dä mitään.

  38. Sep­po korp­poo:Tilan­net­ta moni­mut­kais­taa se, että kaik­kein paras mal­li on nykyi­nen sään seu­ran­ta ja ennus­tus­mal­li. Se pus­tyy ennus­ta­maan sää­tä vain muu­ta­man päi­vän eteenpäin.

    Minä­pä pys­tyn ennus­ta­maan 6kk eteenpäin!

    Ennus­tan, että juhan­nuk­se­na on läm­pi­mäm­pää kuin tänään! 

    Ei se tuon vai­ke­ma­paa ollut.

  39. Sep­po korp­poo:
    Minua ihme­tyt­tää muu­ta­ma asia:

    2) Eri­lai­sia ilmas­to­mal­le­ja on kehi­tet­ty yli 50 kpl. Mikä niis­tä on oikea? Tilan­net­ta moni­mut­kais­taa se, että kaik­kein paras mal­li on nykyi­nen sään seu­ran­ta ja ennus­tus­mal­li. Se pus­tyy ennus­ta­maan sää­tä vain muu­ta­man päi­vän eteen­päin. Sää­sys­tee­mi tai­taa olla niin moni­mut­kai­nen, että vii­saim­mat­kaan aivot tai isoim­mat­kaan tie­to­ko­neet eivät sil­le pärjää?

    Ilmas­to­mal­le­ja tes­ta­ta­taan aja­mal­la nii­tä taak­se­päin, t.s. syö­te­tään nii­hin joku kym­me­niä, jopa sata­kun­ta vuot­ta van­ha läh­tö­ti­lan­ne ja kat­so­taan, miten hyvin mal­li ennus­taa toteu­tu­neen kehi­tyk­sen. Ennus­tus­tark­kuus muu­ta­man vuo­si­kym­me­nen yli on par­hail­la mal­leil­la koh­tuul­li­sen hyvä.

    Sää on eri asia kuin ilmasto.

  40. Rea­lon:
    Hol­ti­ton väes­tön­kas­vu on maa­pal­lon ykkö­son­gel­ma. Muut ympä­ris­tö­on­gel­mat ovat sen seu­rauk­sia. Lii­ka­väes­töä on pal­lol­la 4–5 mil­jar­dia. Tar­vi­taan ns. lopul­li­nen ratkaisu.

    Eikö täs­sä oli­si ollut tar­vet­ta blo­gi-isän­nän suodatukselle ?
    (sii­tä huo­li­mat­ta että eka lause on aivan oikein)

  41. Vesa: … menos­sa jon­ne­kin din­osau­rus­ten ajan ilmas­toon, riip­pu­mat­ta ihmi­sen toi­min­nas­ta. Tuol­loin jura­kau­del­la jää­ti­köi­tä ei ollut mis­sään, mikä tar­koit­tai­si meren­pin­nan nouse­mis­ta aina­kin 70 met­ril­lä. Hii­li­diok­si­dia oli ilma­ke­häs­sä 3–4 ker­taa nykyis­tä enemmän.

    Jura­kau­del­la vuo­des­ta 200 000 000 ekr. eteen­päin iso osa maa­pal­lon hii­li­va­ran­nois­ta oli jo maan alla lou­kus­sa , min­ne ne oli­vat pää­ty­neet kivi­hii­li­kau­del­la ennen vuot­ta 300 000 000 ekr. Fos­sii­li­nen hii­li esiin kai­vaen ihmis­kun­nal­la on hyvät mhdol­li­suu­det vapaut­taa ilma­ke­hään vie­lä ennem­män hiil­tä kuin oli jurakaudella. 

    Aurin­ko oli sil­loin pie­nem­pi kuin nykyään.

  42. Tosia­sias­sa maa­pal­lo viher­tyy ilma­ke­hän kor­keam­man hii­li­diok­si­di­mää­rän ansios­ta kovaa vauh­tia ja vii­mei­sen kol­men­kym­me­nen vuo­den aika­na kas­vien peit­tä­mä alue on lisään­ty­nyt 18 mil­joo­nal­la neliö­ki­lo­met­ril­lä maa­pal­lol­la. Tämän osoit­taa satel­liit­ti­mit­tauk­sis­ta kerät­ty tie­to jon­ka kan­sain­vä­li­nen tut­ki­ja­ryh­mä jul­kis­ti muu­ta­ma kuu­kausi sit­ten, mut­ta asia on vai­et­tu kuoliaaksi.

  43. Rea­lon:
    Hol­ti­ton väes­tön­kas­vu on maa­pal­lon ykkö­son­gel­ma. Muut ympä­ris­tö­on­gel­mat ovat sen seu­rauk­sia. Lii­ka­väes­töä on pal­lol­la 4–5 mil­jar­dia. Tar­vi­taan ns. lopul­li­nen ratkaisu.

    Kun kat­soo miten maa­il­man väes­tön­kas­vu tosia­sias­sa on kehittynyt[1], ei voi vält­tyä vai­ku­tel­mal­ta, että nimi­merk­ki Rea­lon on ensi­si­jai­ses­ti kiin­nos­tu­nut ns. lopul­li­ses­ta rat­kai­sus­ta ja kor­kein­taan tois­si­jai­ses­ti sen perusteluista.

    (Väes­tön­kas­vuun on kovin­kin yksin­ker­tai­nen ja monel­ta­kin kan­til­ta kat­sot­tun eet­ti­ses­ti oikein kes­tä­vä “lopul­li­nen rat­kai­su”. Sitä kut­su­taan talous­kas­vuk­si. Län­si­mäi­sen elin­ta­son saa­vut­ta­neet maat tais­te­le­vat käy­tän­nös­sä poik­keuk­set­ta (olen kiin­nos­tu­nut vas­tae­si­mer­keis­tä) “lii­an pie­nen” koto­pe­räi­sen väes­tön­kas­vun aiheut­ta­mia haas­tei­ta vastaan) 

    [1] https://ourworldindata.org/wp-content/uploads/2013/05/updated-World-Population-Growth-1750–2100.png

    1. Kuvio näyt­täi­si vie­lä loh­dul­li­sem­mal­ta, jos sii­hen lai­tet­tai­siin hedel­mäl­li­syys­lu­ku­jen kehi­tys, kos­ka ne las­ke­vat ensin ja väes­tön­kas­vu vas­ta viipeellä.

  44. tcrown: (Väes­tön­kas­vuun on kovin­kin yksin­ker­tai­nen ja monel­ta­kin kan­til­ta kat­sot­tun eet­ti­ses­ti oikein kes­tä­vä “lopul­li­nen rat­kai­su”. Sitä kut­su­taan talous­kas­vuk­si. Län­si­mäi­sen elin­ta­son saa­vut­ta­neet maat tais­te­le­vat käy­tän­nös­sä poik­keuk­set­ta (olen kiin­nos­tu­nut vas­tae­si­mer­keis­tä) “lii­an pie­nen” koto­pe­räi­sen väes­tön­kas­vun aiheut­ta­mia haas­tei­ta vastaan)

    Talous­kas­vun tuot­ta­ma vau­raus lie­nee tur­han yksin­ker­tai­nen syy. Väes­tön­kas­vu alkaa las­kea monis­ta syis­tä (jot­ka yleen­sä toki liit­ty­vät varas­tu­mi­seen tai jopa joh­tu­vat siitä):
    ‑nais­ten työ­pai­kat kodin ulkopuolella
    ‑kou­lu­tus­ta­so ja “moder­nien näke­mys­ten” opettaminen
    ‑ter­vey­den­huol­to ja eli­niän piteneminen
    ‑kau­pun­gis­tu­mi­nen
    ‑ehkäi­sy­vä­li­nei­den saatavuus

  45. Sylt­ty: Minä­pä pys­tyn ennus­ta­maan 6kk eteen­päin! Ennus­tan, että juhan­nuk­se­na on läm­pi­mäm­pää kuin tänään! 

    Jos oli­sit teh­nyt ennus­tuk­se­si uuden­vuo­de­naat­to­na (+7C) ja jos tänä vuon­na sat­tui­si käy­mään yhtä huo­no tsä­gä juhan­nus­säi­den suh­teen kuin 2014, minä­pä voi­sin väit­tää että ennus­ta­ma­si läm­pe­ne­mi­nen on pysähtynyt.

    No, jää näh­tä­väk­si voin­ko mois­ta väittää.

  46. Jone:
    Tosia­sias­sa maa­pal­lo viher­tyy ilma­ke­hän kor­keam­man hii­li­diok­si­di­mää­rän ansios­ta kovaa vauh­tia ja vii­mei­sen kol­men­kym­me­nen vuo­den aika­na kas­vien peit­tä­mä alue on lisään­ty­nyt 18 mil­joo­nal­la neliö­ki­lo­met­ril­lä maa­pal­lol­la. Tämän osoit­taa satel­liit­ti­mit­tauk­sis­ta kerät­ty tie­to jon­ka kan­sain­vä­li­nen tut­ki­ja­ryh­mä jul­kis­ti muu­ta­ma kuu­kausi sit­ten, mut­ta asia on vai­et­tu kuoliaaksi.

    Jäl­leen ker­ran, ilmas­ton MUUTOS on tär­keäm­pi kuin maa­pal­lon pin­ta­läm­pö­ti­lan nousu. Sen takia van­ha “glo­bal war­ming” on lähes unoh­det­tu käsi­te asiateksteissä. 

    Kas­vien peit­tä­mä alue saat­taa olla lisään­ty­nyt, mut­ta mis­sä? Kas­vi­pei­te myös hei­jas­taa takai­sin vähem­män ener­gi­aa kuin esim. aavikko.

  47. Jone: Tämän osoit­taa satel­liit­ti­mit­tauk­sis­ta kerät­ty tie­to jon­ka kan­sain­vä­li­nen tut­ki­ja­ryh­mä jul­kis­ti muu­ta­ma kuu­kausi sit­ten, mut­ta asia on vai­et­tu kuoliaaks

    Kysei­nen pape­ri lie­nee doi:10.1038/nclimate3004 ?

    1. Kyl­lä se, että lisään­ty­nyt hii­li­diok­si­di­pi­toi­suus paran­taa kas­vien kas­vua on tie­det­ty pit­kään ellei perä­ti aina. Sii­hen­hän perus­tu­vat myös las­kel­mat Suo­men met­sien hak­kuu­mää­rien kas­vat­ta­mi­ses­ta. Ei täs­sä asias­sa ole mitään vai­ke­ne­mis­ta. Kas­vien lisään­ty­vä hii­len­si­don­ta on myös muka­na ilmastomalleissa.

  48. Xerxes: Eikö täs­sä oli­si ollut tar­vet­ta blo­gi-isän­nän suodatukselle ?
    (sii­tä huo­li­mat­ta että eka lause on aivan oikein) 

    Jos (vit­sil­lä) ehdo­tet­tu mene­tel­mä on huo­no (niin kuin on), niin ehdo­ta ihmees­sä parem­paa mene­tel­mää — itse en sel­lais­ta tunne.

  49. Duo­da, duo­da. Miten Suo­men ilmas­to voi kohot­taa pla­neet­tam­me kes­ki­läm­pöä, kun Suo­men kes­ki­läm­pö­ti­la on kyl­mem­pi kuin koko maapallon?

    Muu­ten olen sitä miel­tä, että että Hel­sin­gin kes­kus­kir­jas­ton nimek­si sopii erin­omai­ses­ti Oodi (Ode på svenska).

  50. Tapio tuos­sa edel­lä tie­si ker­toa, että ilmas­to­mal­le­ja aje­taan taak­sep­päin ja tuu­na­taan koko ajan parem­min vas­taa­maan uusia mittaustuloksia…
    Tie­ten­kin jou­du­taan tuu­na­taan koko ajan sää­tä­mäl­lä ker­toi­mia ja lisää­mäl­lä yhtä­löi­tä. Minä­kin olen jos­kus teh­nyt tuol­lai­sia tuu­nauk­sia ja tie­dän kuin­ka saa­daan mikä tahan­sa mal­li seu­raa­maan mitä tahan­sa mittaustuloksia.…Nuo yli 50 mal­lia ovat reduk­tio­me­to­din rie­mu­voit­to­ja, jois­sa oleel­li­set teki­jöi­den ris­tik­käis­vail­ku­tuk­set jää­jät pal­jol­ti huomioimatta…

  51. Jo Elä­ke­läi­nen: Duo­da, duo­da. Miten Suo­men ilmas­to voi kohot­taa pla­neet­tam­me kes­ki­läm­pöä, kun Suo­men kes­ki­läm­pö­ti­la on kyl­mem­pi kuin koko maapallon?

    Samas­ta syys­tä kuin ettei­vät kaik­ki työ­läi­set voi saa­da kes­ki­mää­räis­tä kor­keam­paa palk­kaa. Eräs tun­net­tu vas­sa­ri täl­lai­sen vaa­ti­muk­sen taka­vuo­si­na vaka­vis­saan esit­ti. En vain nimeä muista.

  52. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Näin val­tio­tie­tei­li­jän fysii­kan­tie­to­jen perus­teel­la kas­vi­huo­neil­mio nos­taa läm­pö­ti­laa eni­ten alail­ma­ke­häs­sä ja las­kee sitä yläil­ma­ke­häs­sä. Jos satel­lit­ti­mit­taus sijoit­taa mit­ta­rin kilo­met­rin kor­keu­teen, sen tulee­kin saa­da alem­pi läm­pö­ti­lan nousu.

    Näin­hän sitä hel­pos­ti luu­li­si, mut­ta teo­rioi­den mukaan hom­man pitäi­si olla juu­ri päinvastoin:

    Cli­ma­te Etc.: Dif­fe­ren­tial tem­pe­ra­tu­re trends at the sur­face and in the lower atmosphere

    The Klotz­bach et al. paper is about the expec­ta­tion that the rate of war­ming at hig­her alti­tu­des should be lar­ger than at the sur­face. When forced by anth­ro­po­ge­nic green­house gases, GCM cli­ma­te models on ave­ra­ge indica­te that the trend of the tro­posp­he­re is ampli­fied by a fac­tor of 1.2 over that of the sur­face. When con­fi­ned to the tro­pics, the ampli­fica­tion fac­tor is about 1.4. The cause of this ampli­fica­tion is rela­ted to the lap­se rate and lap­se rate feed­back. This model-gene­ra­ted tro­posp­he­ric war­ming in the tro­pics is known as the “hot spot” and has been clai­med to be a sig­na­tu­re of green­house warming.

  53. Minua ihme­tyt­tää vie­lä sekin, että kos­ka­pa meret varas­toi­vat tuhat ker­taa enem­män läm­pöä kuin ilma­ke­hä, ilman läm­pö­ti­lo­jen mit­taus ja mal­lin­ta­mi­nen on var­sin kysee­na­lais­ta niin kau­an kuin meren läm­pö­si­säl­lös­tä ei ole juu­ri mitään pit­kän ajan statistiikkaa…
    Sekin ihme­tyt­tää, että mik­si mal­leis­sa käy­te­tään ilman kos­teu­den kes­ki­mää­räi­se­nä arvo­na man­te­reel­ta mitat­tua arvoa, kun ker­ran meren pääl­lä kos­teus on mel­kein tuplas­ti korkeampi.
    Ja sit­ten vie­lä on jätet­ty huo­miot­ta mere­na­lai­nen val­ta­va vul­kaa­ni­nen toi­min­ta ja aurin­gon ja maan väliin tule­vat avaruuspölypilvet…

  54. Ahis­taa: Talous­kas­vun tuot­ta­ma vau­raus lie­nee tur­han yksin­ker­tai­nen syy.Väestönkasvu alkaa las­kea monis­ta syis­tä (jot­ka yleen­sä toki liit­ty­vät varas­tu­mi­seen tai jopa joh­tu­vat siitä):
    ‑nais­ten työ­pai­kat kodin ulkopuolella
    ‑kou­lu­tus­ta­so ja “moder­nien näke­mys­ten” opettaminen
    ‑ter­vey­den­huol­to ja eli­niän piteneminen
    ‑kau­pun­gis­tu­mi­nen
    ‑ehkäi­sy­vä­li­nei­den saatavuus

    Toki. Lais­kot­ti enkä jak­sa­nut noi­ta kaik­kia kir­joit­taa, kun käy­tän­nös­sä useim­mat nois­ta ovat minun näh­däk­se­ni käy­tän­nös­sä edel­ly­tys talouskasvulle.

    Kyy­ni­sem­pi voi­si vie­lä sanoa, että vai­kut­taa sil­tä, että lisään­ty­mis­ha­lu vähe­nee kum­mas­ti kun yhteis­kun­ta ja talous saa­daan sel­lai­seen mal­liin, että lap­set muut­tu­vat elä­ke­va­kuu­tuk­ses­ta kulueräksi.

  55. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kyl­lä se, että lisään­ty­nyt hii­li­diok­si­di­pi­toi­suus paran­taa kas­vien kas­vua on tie­det­ty pit­kään ellei perä­ti aina. Sii­hen­hän perus­tu­vat myös las­kel­mat Suo­men met­sien hak­kuu­mää­rien kas­vat­ta­mi­ses­ta. Ei täs­sä asias­sa ole mitään vai­ke­ne­mis­ta. Kas­vien lisään­ty­vä hii­len­si­don­ta on myös muka­na ilmastomalleissa.

    Vain sii­hen saak­ka kun­nes esi­mer­kik­si types­tä tulee pulaa.

  56. Sep­po korp­poo: Minua ihme­tyt­tää vie­lä sekin, että kos­ka­pa meret varas­toi­vat tuhat ker­taa enem­män läm­pöä kuin ilma­ke­hä, ilman läm­pö­ti­lo­jen mit­taus ja mal­lin­ta­mi­nen on var­sin kysee­na­lais­ta niin kau­an kuin meren läm­pö­si­säl­lös­tä ei ole juu­ri mitään pit­kän ajan statistiikkaa…

    Täs­sä koh­das­sa olet oikeas­sa. On esim. jok­seen­kin var­maa, että vii­me vuo­sien hia­tus joh­tui sii­tä, että läm­pöä siir­tyi odo­tuk­sia enem­män myös syviin vesiin.

    Tie­don­ke­räys­tä meris­tä on vii­me vuo­si­na oleel­li­ses­ti paran­net­tu, sekä ver­kos­ton tiheyt­tä että mit­taus­ten syvyysulottuvuutta.

    Minul­le täs­sä ilmas­to­muu­tos­asias­sa riit­tää, että sil­le on sel­keä fysi­kaa­li­nen syy (Fourier/Arrhenius) ja että se on monin mit­tauk­sin vah­vis­tet­tu. Mikä sen tark­ka kul­ku, on minul­le sivuasia.

  57. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kyl­lä se, että lisään­ty­nyt hii­li­diok­si­di­pi­toi­suus paran­taa kas­vien kas­vua on tie­det­ty pit­kään ellei perä­ti aina. Sii­hen­hän perus­tu­vat myös las­kel­mat Suo­men met­sien hak­kuu­mää­rien kas­vat­ta­mi­ses­ta. Ei täs­sä asias­sa ole mitään vai­ke­ne­mis­ta. Kas­vien lisään­ty­vä hii­len­si­don­ta on myös muka­na ilmastomalleissa.

    Las­kel­mat suo­men hak­kuu­mää­rien kas­vat­ta­mi­ses­ta perus­tu­vat tehok­kaa­seen met­sän­hoi­toon ja pui­den jalos­tuk­ses­ta saa­ta­vaan kas­vun­li­säyk­seen. Toki lisään­ty­neel­lä hii­li­diok­si­dil­la­kin on osan­sa lisään­ty­nees­sä met­sien kas­vus­sa. Mut­ta nykyi­nen hoi­det­tu talous­met­sä kas­vaa pal­jon enem­män kuin klii­mak­si­vai­heen aar­nio­met­sä tai 1900- luvun alun har­sit­tu jäte­met­sik­kö joi­ta suu­ri osa Suo­men met­sis­tä oli.

  58. Tapio: Täs­sä koh­das­sa olet oikeas­sa. On esim. jok­seen­kin var­maa, että vii­me vuo­sien hia­tus joh­tui sii­tä, että läm­pöä siir­tyi odo­tuk­sia enem­män myös syviin vesiin.

    Näin var­maan. Mikä sit­ten estäi­si sen, että osa aiem­mas­ta läm­pe­ne­mi­ses­tä oli­si selit­ty­nyt sil­lä, että meret oli­si­vat varas­toi­neet ole­tet­tua vähem­män läm­pöä — tai jopa vapaut­ta­neet sitä?

    Tie­don­ke­räys­tä meris­tä on vii­me vuo­si­na oleel­li­ses­ti paran­net­tu, sekä ver­kos­ton tiheyt­tä että mittaustensyvyysulottuvuutta.

    Toki. Ongel­ma on vain sii­nä, että dataa on n. 15 vuo­del­ta ja sii­tä ei vie­lä kovin kum­moi­sia tren­de­jä voi luo­tet­ta­vas­ti mää­ri­tel­lä (merien syklit kun ovat jo itse­kin vuo­si­kym­me­nien mit­tai­sia). Iso kysy­mys onkin, että kuin­ka pal­jon aiem­mal­le mit­taus­da­tal­le voi pan­na arvoa ja kuin­ka luo­tet­ta­via sii­tä teh­dyt pää­tel­mät ovat.

    No, joka tapauk­ses­sa mm. ARGO-poi­jut näyt­tä­vät ole­tuk­sia vähäi­sem­pää lämpenemistä:

    Fif­teen years of ocean obser­va­tions with the glo­bal Argo array

    Minul­le täs­sä ilmas­to­muu­tos­asias­sa riit­tää, että sil­le on sel­keä fysi­kaa­li­nen syy (Fourier/Arrhenius) ja että se on monin mit­tauk­sin vah­vis­tet­tu. Mikä sen tark­ka kul­ku, on minul­le sivuasia.

    Ei kai täs­sä kukaan täy­si­jär­ki­nen ole­kaan “sel­kei­tä fysi­kaa­li­sia syi­tä” ole kiis­tä­mäs­sä. Hom­ma on kui­ten­kin monin ver­roin komplek­si­sem­pi, kos­ka kyse on takaisinkytkennöistä:

    Feed­backs, Timesca­les, and See­ing Red

  59. Tapio: Kas­vien peit­tä­mä alue saat­taa olla lisään­ty­nyt, mut­ta mis­sä? Kas­vi­pei­te myös hei­jas­taa takai­sin vähem­män ener­gi­aa kuin esim. aavikko.

    Onko nyt siis tul­tu sii­hen tilan­tee­seen, että aavi­koi­tu­mi­sen pysäyt­tä­mi­nen ja päin­vas­tai­sek­si kehi­tyk­sek­si kään­tä­mi­nen­kin näh­dään huo­no­na asiana?

    1. Kui­vuu­des­ta joh­tu­va aavi­koi­tu­mi­nen ei ymmär­tääk­se­ni ole pysäh­ty­nyt, mut­ta voi toki pysäh­tyä, kun sateet yli­pään­sä lisään­ty­vät läm­pe­ne­mi­sen vuoksi.

  60. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Näin val­tio­tie­tei­li­jän fysii­kan­tie­to­jen perus­teel­la kas­vi­huo­neil­mio nos­taa läm­pö­ti­laa eni­ten alail­ma­ke­häs­sä ja las­kee sitä yläil­ma­ke­häs­sä. Jos satel­lit­ti­mit­taus sijoit­taa mit­ta­rin kilo­met­rin kor­keu­teen, sen tulee­kin saa­da alem­pi läm­pö­ti­lan nousu. 

    Wiki­pe­dias­sa sano­taan sii­tä, mitä ilmas­to­mal­lien mukaan pitäi­si käy­dä, mikä on päin­vas­toin kuin tuo kirjoittamasi:“Climate models pre­dict that as the sur­face warms, so should the glo­bal tro­posp­he­re. Glo­bal­ly, the tro­posp­he­re should warm about 1.2 times more than the sur­face; in the tro­pics, the tro­posp­he­re should warm about 1.5 times more than the surface.”

    Se toki pätee, että CO2:n aiheut­ta­man ilmas­ton läm­pe­ne­mi­sen pitäi­si läm­mit­tää tro­posfää­riä ja kyl­men­tää stra­tosfää­riä. Mut­ta siis nuo satel­liit­ti­mit­tauk­set eivät kos­ke yläil­ma­ke­hää (stra­tosfää­riä) vaan alail­ma­ke­hää (tro­posfää­riä).

  61. Tapio: Minul­le täs­sä ilmas­to­muu­tos­asias­sa riit­tää, että sil­le on sel­keä fysi­kaa­li­nen syy (Fourier/Arrhenius) ja että se on monin mit­tauk­sin vah­vis­tet­tu. Mikä sen tark­ka kul­ku, on minul­le sivuasia.

    Hmm. Itsel­le­ni sil­lä, miten nopeas­ti ilmas­to läm­pe­nee on pal­jon­kin väliä, kos­ka täl­lä on mer­ki­tys­tä sii­hen, miten pal­jon se vai­kut­taa ihmis­ten elä­mään ja miten help­po sii­hen on ihmis­toi­min rea­goi­da. Ja tie­ten­kin mer­kit­see sekin, mitä läm­pe­ne­mi­sen vai­ku­tuk­set ovat sekä ylei­ses­ti maa­pal­lol­le että eri­tyi­ses­ti ihmiselämälle. 

    Esi­merk­ki. Tie­däm­me täy­del­lä var­muu­del­la, että jotain mil­jar­din vuo­den kulut­tua aurin­ko tulee pai­su­maan niin, että maa­pal­lo vähi­tel­len tulee elin­kel­vot­to­mak­si. Kos­ka muu­tos on kui­ten­kin ihmis­ten kan­nal­ta niin hidas, sii­tä ei tar­vit­se käy­tän­nös­sä välit­tää mitään. Sil­lä siis, miten sii­hen elin­kel­vot­to­maan maa­pal­loon ajau­du­taan, on pal­jon­kin mer­ki­tys­tä, vaik­kei mitään eri­mie­li­syyt­tä lop­pu­tu­lok­ses­ta olisikaan.

  62. ksee: Ei kai täs­sä kukaan täy­si­jär­ki­nen ole­kaan “sel­kei­tä fysi­kaa­li­sia syi­tä” ole kiis­tä­mäs­sä. Hom­ma on kui­ten­kin monin ver­roin komplek­si­sem­pi, kos­ka kyse on takaisinkytkennöistä:

    Täy­sin samaa miel­tä. Nyt vain pitää huo­mioi­da, että läm­pö­ener­gian kumu­loi­tu­mi­nen voi­mis­taa noi­ta takai­sin­kyt­ken­tö­jä, t.s. ilmas­to ja meret muut­tu­vat. Kos­ka emme osaa ennus­taa muu­tos­ten yksi­tyis­koh­tia, pitäi­si varo­vai­suus­pe­ri­aat­teen nimis­sä ener­gian kumu­loi­tu­mi­sen juu­ri­syy­tä (kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­jä) rajoittaa.

  63. Jone: Las­kel­mat suo­men hak­kuu­mää­rien kas­vat­ta­mi­ses­ta perus­tu­vat tehok­kaa­seen met­sän­hoi­toon ja pui­den jalos­tuk­ses­ta saa­ta­vaan kas­vun­li­säyk­seen. Toki lisään­ty­neel­lä hii­li­diok­si­dil­la­kin on osan­sa lisään­ty­nees­sä met­sien kas­vus­sa. Mut­ta nykyi­nen hoi­det­tu talous­met­sä kas­vaa pal­jon enem­män kuin klii­mak­si­vai­heen aar­nio­met­sä tai 1900- luvun alun har­sit­tu jäte­met­sik­kö joi­ta suu­ri osa Suo­men met­sis­tä oli.

    Täl­lä het­kel­lä Suo­mes­sa on suu­ria mää­riä met­sää, jota ei ole har­ven­net­tu. Ei sel­lai­nen met­sä tule kas­va­maan tehok­kaas­ti. Yllä­tyk­siä­kin voi tul­la kas­vuen­nus­tei­siin, kun met­sä­no­mis­ta­jat jät­tä­vät met­sän­sä hoitamatta.

  64. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Täl­lä het­kel­lä Suo­mes­sa on suu­ria mää­riä met­sää, jota ei ole har­ven­net­tu. Ei sel­lai­nen met­sä tule kas­va­maan tehok­kaas­ti. Yllä­tyk­siä­kin voi tul­la kas­vuen­nus­tei­siin, kun met­sä­no­mis­ta­jat jät­tä­vät met­sän­sä hoitamatta. 

    Uusien sel­lu­teh­tai­den myö­tä har­ven­nus­puul­le tulee enem­män kysyn­tää joten tuo ongel­ma toden­nä­köi­ses­ti pois­tuu itses­tään. Suu­rin pul­lon­kau­la on sen sijaan tai­mi­kon­hoi­to­räs­teis­sä joi­ta on todel­la paljon.

  65. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kui­vuu­des­ta joh­tu­va aavi­koi­tu­mi­nen ei ymmär­tääk­se­ni ole pysäh­ty­nyt, mut­ta voi toki pysäh­tyä, kun sateet yli­pään­sä lisään­ty­vät läm­pe­ne­mi­sen vuoksi.

    On jo pysäh­ty­nyt — ellei val­lan kään­tä­nyt suuntaansa:

    Glo­bal war­ming does what Live Aid never could 

    Asi­aan vai­kut­taa sadan­nan lisäk­si myös itse CO2-pitoi­suus suo­raan — kun ilmas­sa on enem­män hii­li­diok­si­dia, kas­vien hen­gi­tys­tar­ve vähe­nee ja samal­la niis­tä kar­kaa vähem­män vet­tä so. kas­vit sel­viä­vät vähem­mäl­lä vedellä.

  66. Metaa­ni­pi­toi­suu­den kas­vus­ta vielä:

    Scien­tists flag new causes for sur­ge in met­ha­ne levels

    Poten­ti­aa­li­si­na syi­nä pide­tään 2008–2014 lisään­ty­nyt­tä sade­mää­rää tro­pii­kis­sa (enem­män kos­teik­koa­luei­ta) ja OH- radi­kaa­lien mää­rän vähe­ne­mis­tä (metaa­ni pysyy kau­em­min ilma­ke­häs­sä). Jäl­kim­mäi­nen on seu­raus­ta tiu­ken­tu­neis­ta pääs­tö­mää­räyk­sis­tä, jot­ka ovat joh­ta­neet mm. typen oksi­dien mää­rän vähe­ne­mi­seen (ilman­saas­teet + aurin­gon valo = OH- + muu­ta mömmöä).

    Ark­ti­set alu­eet eivät ilmei­ses­ti näyt­te­le täs­sä mitään suu­rem­paa osuut­ta ja kos­ka ilma­ke­hän metaa­nin hii­len iso­toop­pi­ja­kau­ma on siir­ty­nyt kevyem­pään suun­taan, niin syyl­li­set löy­ty­vät luon­nil­lis­ta läh­teis­tä eikä esim. lisään­ty­nees­tä lius­ke­kaa­sun tuotannosta.

  67. Joko se on pysäh­ty­nyt ja maa­pal­lo on viher­ty­nyt (kuten tän­ne pos­tat­tu tut­ki­mus näyt­ti sano­van) tai sit­ten se ei ole pysäh­ty­nyt ja kas­va­nut maan albe­do hil­lit­see siten osal­taan ilmas­ton lämpenemistä. 

    ksee: On jo pysäh­ty­nyt – ellei val­lan kään­tä­nyt suuntaansa:

    Glo­bal war­ming does what Live Aid never could 

    Tuo näyt­täi­si ole­van jon­kun mak­su­muu­rin taka­na, mut­ta sen sijaan löy­tyi tämä, jos­ta poimittua:
    “The gree­ning of the Saha­ra and the Sahel is not unprece­den­ted. During the Holoce­ne Cli­ma­te Opti­mum (9000–4000 BC), who­se ear­ly and midd­le parts were pos­sibly 2–5 degrees Cel­sius war­mer than now, the nort­hern half of Africa recei­ved more abun­dant and more stable rain­fall. What
    is now the Saha­ra desert was a green savan­nah then.”

    Lisäk­si viher­ty­mi­nen ja aavi­koi­tu­mi­nen näyt­täi­si ole­van voi­mak­kaas­ti takaisinkytkettyä:

    first the gree­ning and then the deser­ti­fica­tion of the Saha­ra might have been a mat­ter of a cen­tu­ry, may­be even only deca­des. This indica­tes that the inc­rea­sing reci­pi­ta­tion could quickly green the Sahara.”

    Eli siis aina­kin peri­aa­te­ta­sol­la on mah­dol­lis­ta, että Saha­ra-Sahel-alu­ees­ta tuli­si­kin maa­il­man ruo­ka-ait­ta. Ottaen huo­mioon, että esim. Nige­rin väki­lu­ku on kas­va­nut jos­tain Suo­mea alem­mal­ta tasol­ta vuon­na 1960 (3.5 mil­joo­naa) nykyi­seen 18 mil­joo­naan, on siel­lä ollut pak­ko, että ruu­an­tuo­tan­to on tehos­tu­nut valtavasti.

  68. Tapio,
    Vai­ku­tat fik­sul­ta henkilöltä.
    Ehkä olet samaa miel­tä kans­sa­ni sii­tä, että merien läm­pö­si­täl­töä pitäi­si mita­ta tuhat­ker­tai­sel­la tark­kuu­del­la ver­rat­tu­na ilmakehään?

  69. Samu­li Saa­rel­ma:Eli siis aina­kin peri­aa­te­ta­sol­la on mah­dol­lis­ta, että Saha­ra-Sahel-alu­ees­ta tuli­si­kin maa­il­man ruo­ka-ait­ta. Ottaen huo­mioon, että esim. Nige­rin väki­lu­ku on kas­va­nut jos­tain Suo­mea alem­mal­ta tasol­ta vuon­na 1960 (3.5 mil­joo­naa) nykyi­seen 18 mil­joo­naan, on siel­lä ollut pak­ko, että ruu­an­tuo­tan­to on tehos­tu­nut valtavasti.

    Ottaen huo­mioon väes­tön­kas­vun seu­raa­van 100v aika­na, mei­dän on toi­vot­ta­va että juu­ri noin käy. Muu­ten ollaan nes­tees­sä nii­den tuli­joi­den kanssa.

    Jos muu­ta­ma mil­joo­na tuli­jaa saa Euroo­pan sekai­sin, mitä jos siel­tä tulee pari­kym­men­tä tai pari sataa mil­joo­naa? Mitä niil­le teh­täi­siin? Otet­tai­siin­ko tän­ne ja mitä sii­tä seu­rai­si, vai ammut­tai­siin­ko rajalle?

  70. Samu­li Saa­rel­ma:

    Eli siis aina­kin peri­aa­te­ta­sol­la on mah­dol­lis­ta, että Saha­ra-Sahel-alu­ees­ta tuli­si­kin maa­il­man ruo­ka-ait­ta. Ottaen huo­mioon, että esim. Nige­rin väki­lu­ku on kas­va­nut jos­tain Suo­mea alem­mal­ta tasol­ta vuon­na 1960 (3.5 mil­joo­naa) nykyi­seen 18 mil­joo­naan, on siel­lä ollut pak­ko, että ruu­an­tuo­tan­to on tehos­tu­nut valtavasti.

    Tämä kuu­los­taa tie­tys­ti vähän has­sul­ta, kos­ka tähän asti olem­me pää­asias­sa kuul­leet vain pelot­ta­via ennus­tuk­sia aavi­koi­den laajenemisesta.

    Täs­tä­hän ei koh­ta puu­tu kuin se, että jää­ti­köt kas­va­vat ja meren­pin­ta alenee…

    Lenaerts, J.T.M., Vizcai­no, M., Fyke, J. et al., Pre­sent-day and futu­re Antarc­tic ice sheet cli­ma­te and sur­face mass balance in the Com­mu­ni­ty Earth Sys­tem Model, Clim Dyn (2016) 47: 1367. doi:10.1007/s00382-015‑2907‑4

    We pre­sent cli­ma­te and sur­face mass balance (SMB) of the Antarc­tic ice sheet (AIS) as simu­la­ted by the glo­bal, coupled ocean–atmosphere–land Com­mu­ni­ty Earth Sys­tem Model (CESM)… When forced by two CMIP5 cli­ma­te chan­ge sce­na­rios (high miti­ga­tion sce­na­rio RCP2.6 and high-emis­sion sce­na­rio RCP8.5), CESM pro­jects an inc­rea­se of Antarc­tic ice sheet SMB of about 70 Gtyear−1 per degree war­ming. This inc­rea­se is dri­ven by enhanced snow­fall, which is par­tial­ly coun­te­rac­ted by more sur­face melt and runoff along the ice sheet’s edges…

    1. Ennus­teis­sa on pit­kään ollut, että man­ner­jää pak­suun­tuu kes­kes­tä, kos­ka lumi­sa­teet lisään­ty­vät, mut­ta supis­tuu lai­doil­ta, kos­ka sulaa. Lopul­ta kui­ten­kin jään mää­rä kään­tyy koko­nai­suu­des­saan­kin las­kuun. Meren pin­ta on hitaas­sa ja var­mas­sa nousus­sa. Jäät sula­vat myös vuoristoista.

  71. Sylt­ty: Minä­pä pys­tyn ennus­ta­maan 6kk eteenpäin!

    Ennus­tan, että juhan­nuk­se­na on läm­pi­mäm­pää kuin tänään! 

    Ei se tuon vai­ke­ma­paa ollut.

    Minä pis­tän paal­jon pal­jon parem­mak­si. Tai pis­tin jo. Pyhä­sal­men kor­keu­del­le ennus­te­len +17.5 °C +- 2 °C elo­kuun 15. päi­vik­si klo 15–16.

    Tar­kem­min:
    http://keskustelu.skepsis.fi/Message/Message/385191

    Kuvaan kuu­luu että olen jou­tu­nut nos­ta­maan ennus­tet­ta 90-luvus­ta kos­ka — ilmastonmuutos.
    (Jos­tain syys­tä Kes­ki-Suo­men päi­vä­läm­pö­ti­la “vakioi­tuu” huh­ti­kuus­sa ja elo­kuus­sa var­sin ennus­tet­ta­vak­si. Olis­ko lukui­sat jär­vet ja lähi­me­ret osasyynä?)

  72. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ennus­teis­sa on pit­kään ollut, että man­ner­jää pak­suun­tuu kes­kes­tä, kos­ka lumi­sa­teet lisään­ty­vät, mut­ta supis­tuu lai­doil­ta, kos­ka sulaa. Lopul­ta kui­ten­kin jään mää­rä kään­tyy koko­nai­suu­des­saan­kin las­kuun. Meren pin­ta on hitaas­sa ja var­mas­sa nousus­sa. Jäät sula­vat myös vuoristoista.

    Se uuti­nen tuos­sa lin­kaa­mas­sa­ni tut­ki­muk­ses­sa oli juu­ri nime­no­maan sii­nä, että lumi­sa­teet kas­vat­ta­vat­kin jää­ti­kön koko­nais­mas­saa enem­män kuin reu­no­jen sula­mi­nen ker­ki­ää sitä syömään .

    Kaik­ki kata­stro­faa­li­set meren­pinn­an­nousus­ke­naa­riot perus­tu­vat Ete­lä­na­pa­man­te­reen jää­tik­kö­jen sula­mi­seen — jos näi­den jää­ti­köi­den koko­nais­mas­sa kui­ten­kin kas­vaa, niin on aika vai­kea näh­dä mis­tä muu­al­ta näil­le kau­hus­ke­naa­rioil­le löy­tyi­si polt­toai­net­ta — var­sin­kin, jos AIS syö kas­vaes­saan 70 Gt vet­tä vuodessa.

    1. Tuon lumi­sa­teen piti kom­pen­soi­da sula­mis­ta jon­kin aikaa, mut­ta sit­ten sula­mi­nen voit­taa. Vii­me­ai­koi­na meren­pin­ta on nous­sut nopeam­min kuin piti.

  73. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuon lumi­sa­teen piti kom­pen­soi­da sula­mis­ta jon­kin aikaa, mut­ta sit­ten sula­mi­nen voit­taa. Vii­me­ai­koi­na meren­pin­ta on nous­sut nopeam­min kuin piti.

    Mer­ten läm­pe­ne­min nos­taa myös nii­den pin­taa veden läm­pö­laa­je­ne­mi­sen takia. Muis­te­len, että noin puo­let pin­nan nousus­ta tulee jää­ti­köi­den sula­mi­ses­ta, noin puo­let lämpölaajenemisesta.

  74. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sep­po Korppoo
    Kaik­ki vii­den mil­joo­nan asuk­kaan yksi­köt ovat mität­tö­mä­miä teki­jäi­tä ilmas­ton­muu­tok­ses­sa. Niis­tä min­kään ei siis kan­na­ta teh­dä mitään.Esimerkiksi yhden­kään kii­na­lai­sen kau­pun­gin ei kan­na­ta teh­dä mitään.

    Onnek­si Kii­nas­sa ilmas­ton­muu­tos on ruvet­tu otta­maan tosis­saan. Uusiu­tu­vaan ener­gi­aan inves­toi­daan siel­lä nyt enem­män kuin mis­sään muualla.

  75. Mik­ko Kau­ko­ran­ta: Onnek­si Kii­nas­sa ilmas­ton­muu­tos on ruvet­tu otta­maan tosis­saan. Uusiu­tu­vaan ener­gi­aan inves­toi­daan siel­lä nyt enem­män kuin mis­sään muualla.

    Kuten myös ydinvoimaan. 

    Uusiu­tu­vil­la ei nimit­täin ilmas­ton­muu­tos­ta pysäy­te­tä. Puu­ta ja vesi­voi­maa ei rii­tä tar­peek­si, joten aurinko/tuulivoima tar­vit­see aina fos­sii­li­sia sii­hen rin­nal­le, ellei hyväk­sy­tä sitä että yhteis­kun­ta aina sil­loin täl­löin aje­taan alas. 

    Tuu­li­voi­ma tuot­taa alle 10% nimel­lis­te­hos­ta on luok­kaa 30% ajas­ta ja tuot­to alle 5% nimel­li­ses­tä on muis­taak­se­ni noin 10% ajas­ta. Aurin­ko­voi­ma taas tuot­taa 0% sil­loin kun ei pais­ta, eli joka iki­nen yö ja ilta, sama jut­tu pil­vi­sel­lä ja sateel­la, tuot­toa ei tule juu­ri yhtään. 

    (luvut ulko­muis­tis­ta, kor­jat­kaa jos niis­sä on jotain vää­rää, ker­ta­luo­kan pitäi­si olla kui­ten­kin oikein)

    Ei tar­vit­se olla ener­gia­tek­nii­kan vel­ho huo­ma­tak­seen, ettei tuol­lai­set tuo­tan­to­ta­vat toi­mi miten­kään ilman vara­voi­maa. Ainoa kei­no raken­taa noin pal­jon vara­voi­maa on fos­sii­li­set polttoaineet.

  76. Aal­to-yli­opis­ton dosent­ti Ante­ro Olli­la kir­joit­taa tänään US-blogissa:

    IPCC:n mal­lin mukai­nen läm­pö­ti­la­nousu vuo­des­ta 1750 pitäi­si olla 1,22 ⁰C, kun se mit­taus­ten mukaan on n. 0,85 ⁰C eli vir­het­tä on jo 44 %. Täl­lai­sil­la mal­leil­la ja tut­ki­mus­tu­lok­sil­la teh­dään poliit­ti­sia pää­tök­siä energiatuotannossa.

    Olen seu­ran­nut Ante­ron kir­joi­tuk­sia aihees­ta aikai­sem­min­kin ja hän vai­kut­taa vii­saal­ta mieheltä…

  77. Tapio: Mer­ten läm­pe­ne­min nos­taa myös nii­den pin­taa veden läm­pö­laa­je­ne­mi­sen takia. Muis­te­len, että noin puo­let pin­nan nousus­ta tulee jää­ti­köi­den sula­mi­ses­ta, noin puo­let lämpölaajenemisesta. 

    Mer­ten kes­ki­sy­vyys on noin 3,7 km ja veden tila­vuu­den läm­pö­laa­je­ne­mis­ker­roin (20°) on 0.000207/K, joka men­nee sat­tu­nees­ta syys­tä käy­tän­nös­sä koko­naan meren­pin­nan kor­keu­teen. Vai pitäi­si­kö käyt­tää pituu­den ker­roin­ta 0.000069?

    No, tuos­ta voi itse kukin päis­sään las­kes­kel­la. Tosin mer­ten kes­ki­läm­po­ti­las­sa (mikä se sit­ten onkaan) veden läm­pö­laa­je­ne­mis­ker­roin lie­nee pie­nem­pi. (Ja kyl­mä jää­tik­kö­ve­si sit­ten muut­taa aluk­si tilan­net­ta, mut­ta toi­saal­ta sitä vet­tä sit­ten on paljon.)

    1. Pitää käyt­tää tila­vuu­den ker­roin­ta (noin suun­nil­leen) kos­ka meri voi lla­jen­tua vain ylös­päin. Asteen läm­pe­ne­mi­nen nos­taa siis meren­pin­taa noin 77 cm.

  78. Sep­po Korp­poo: Täl­lai­sil­la mal­leil­la ja tut­ki­mus­tu­lok­sil­la teh­dään poliit­ti­sia pää­tök­siä energiatuotannossa. 

    Olet­ko siis pet­ty­nyt, että ei mene niin huo­nos­ti kuin pitäisi?

    Hii­li­diok­si­dia pitää sil­ti radi­kaa­lis­ti vähen­tää jo varo­vai­suus­pe­ri­aat­teen vuok­si. Jos tämä vähen­tä­mi­nen sit­ten jos­tain syys­tä muo­dos­tuu ongel­mak­si, ei lie­ne kau­hean vai­kea­ta alkaa polt­taa fos­sii­li­sia uudel­leen. (Vrt. kuin­ka hii­li­diok­si­din ime­mi­nen ilmas­ta ei ole kau­hean help­poa tai hal­paa lys­tiä jo pel­käs­tään alhais­ten abso­luut­tis­ten pitoi­suuk­sien vuoksi.)

  79. Ano­nyy­mi: On toden­nä­köis­tä, että ilmas­to on niin moni­mut­kai­nen sys­tee­mi, että sen nyky­ta­soi­nen mal­li­tus antaa huo­mat­ta­van vää­riä ennus­tei­ta. Siten mal­lien perus­teel­la teh­dyt pää­tök­set mene­vät kal­liis­ti metsään…
    Esi­mer­kik­si jää­kausia, maa­pal­lon mag­neet­ti­ken­tän muu­tok­sien vai­ku­tuk­sia, jne. ei osa­ta mal­lin­taa ollenkaan…
    Lisäk­si veden mal­lin­ta­mi­nen eri muo­dois­saan on käsit­tä­mät­tö­män vai­kea tehtävä…

  80. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pitää käyt­tää tila­vuu­den ker­roin­ta (noin suun­nil­leen) kos­ka meri voi lla­jen­tua vain ylös­päin. Asteen läm­pe­ne­mi­nen nos­taa siis meren­pin­taa noin 77 cm. 

    Riip­puu toki sii­tä, miten jyr­kät ran­nat ovat, laa­je­nee­ko meri enem­män ylös vai sivulle.

  81. Vil­le: Riip­puu toki sii­tä, miten jyr­kät ran­nat ovat, laa­je­nee­ko meri enem­män ylös vai sivulle. 

    Las­kel­mia myös han­ka­loit­taa se, että veden läm­pö­ti­la meris­sä ei ole tasais­ta, vaan eri läm­pöis­tä vet­tä on ker­ros­tu­nee­na. Syvän­tei­den vesi tus­kin kos­kaan läm­pe­nee, mut­ta pin­ta­ve­den läm­pö­ti­la voi muut­tua paljon.

  82. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuon lumi­sa­teen piti kom­pen­soi­da sula­mis­ta jon­kin aikaa, mut­ta sit­ten sula­mi­nen voit­taa. Vii­me­ai­koi­na meren­pin­ta on nous­sut nopeam­min kuin piti. 

    Mut­ta oleel­li­nen kysy­mys on se, että mis­sä vai­hees­sa tuo sula­mi­nen voit­taa? Se, että vaik­ka­pa kym­me­nen asteen läm­pe­ne­mi­nen joh­taa var­mas­ti jää­ti­köi­den jää­mas­san vähe­ne­mi­seen, ei ole riit­tä­vä tie­to. Pitäi­si tie­tää, mitä käy esim. kah­den asteen ilmas­ton läm­pe­ne­mi­sen seu­rauk­se­na. Sil­lä on val­ta­va mer­ki­tys ihmis­ten kan­nal­ta ja sen suh­teen, mitä mei­dän pitäi­si teh­dä, miten nopeas­ti meren­pin­ta nousee ilmas­ton läm­pe­ne­mi­sen mukana. 

    Mai­nit­se­mil­la­si vuo­ris­to­jäil­lä ei käsit­tääk­se­ni ole mitään mer­ki­tys­tä meren­pin­nan kan­nal­ta, vaik­ka toki voi­vat vai­kut­taa pal­jon­kin esim. sii­hen, miten sade­ve­det valu­vat laak­soi­hin (hitaas­ti, jos sata­vat lume­na ja sula­vat sit­ten jää­ti­kön muka­na, nopeas­ti jos valu­vat vete­nä suo­raan jokiin).

    1. En ole asian­tun­ti­ja, joten tämä voi olla hai­hat­te­lua. Minä olen ymmär­tä­nyt mal­lin niin, että sula­mi­nen voit­taa kai­kil­la läm­pö­ti­loil­la, jot­ka ovat pit­kä­ai­kais­ta läm­pö­ti­laa kor­keam­mat, kos­ka man­ner­jään pääl­le ei voi kasau­tua rajat­to­man pal­jon lun­ta. Painovoima.

  83. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pitää käyt­tää tila­vuu­den ker­roin­ta (noin suun­nil­leen) kos­ka meri voi lla­jen­tua vain ylös­päin. Asteen läm­pe­ne­mi­nen nos­taa siis meren­pin­taa noin 77 cm. 

    Veden tila­vuu­den läm­pö­ti­la­ker­roin on tämän mukaan 0.000207 1/C, kun veden läm­pö­ti­la on 20 astet­ta. Se kui­ten­kin puto­aa nol­laan veden läm­pö­ti­lan olles­sa 4 astet­ta. Täs­sä on meri­ve­den läm­pö­ti­la­pro­fii­li ja sii­tä voi kar­keas­ti arvioi­da, että jos nel­jän asteen tun­tu­mas­sa läm­pö­laa­je­ne­mis­ta ei juu­ri­kaan tapah­du, niin ainoa läm­pö­laa­je­ne­mi­sen suh­teen mer­kit­se­vä osuus meris­tä on n. 500 met­riä pin­nas­sa. Olet­taen siis, että kar­keas­ti meri­ve­si on 20-asteis­ta 500 m:n syy­vy­teen ja sit­ten 4‑asteista sii­tä poh­jaan, asteen läm­pe­ne­mi­nen aiheut­tai­si 10 cm:n pin­nan kohoa­mi­sen (olet­taen, että ran­nat ovat pystysuoria). 

    Vaik­ka tuo on kar­kea arvio, niin väit­täi­sin, että se on lähem­pä­nä totuut­ta kuin se, että olet­tai­sim­me merien ole­van poh­jaan asti 20-astei­sia, mikä tar­vit­tai­siin tuon 77cm:n nousun toteu­tu­mi­sek­si asteen läm­pe­ne­mi­sen seurauksena.

    Täs­sä link­ki mitat­tuun meri­ve­den pin­nan kor­keu­teen. Näyt­täi­si nous­seen n. 10 cm sit­ten vuo­den 1979 (mikä yleen­sä on läh­tö­vuo­si ihmi­sen aiheut­ta­mas­ta ilmas­to­muu­tok­ses­ta puhut­taes­sa). Mie­len­kiin­toi­nen piir­re tuos­sa käy­räs­sä on se, että näi­den vii­meis­ten 35 vuo­den nousu ei aina­kaan noin sil­mä­mää­räi­ses­ti poik­kea juu­ri­kaan sii­tä, mitä nousu oli sitä edel­tä­nee­nä 100:na vuo­te­na. Jos siis ihmi­sen aiheut­ta­maa on vain se nousu, mikä on tul­lut vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä tuon pit­kän ajan (>100 vuot­ta) tren­din pääl­le, niin se on todel­la pien­tä. Aina­kaan mitään lät­kä­mai­laa tuo­hon ei voi piirtää.

    1. Tuos­ta kuvas­ta näkee, että meren­pin­nan nousu on kiih­ty­nyt vuo­den 2010 jäl­keen, mut­ta sen ei tar­vit­se mer­ki­tä mitään. Mik­si se on nous­sut koko 1900-luvun?

  84. Vil­le: Riip­puu toki sii­tä, miten jyr­kät ran­nat ovat, laa­je­nee­ko meri enem­män ylös vai sivulle. 

    Tar­koi­tus ei ollut antaa ääret­tö­män tark­kaa las­ku­kaa­vaa vaan läh­tö­koh­dat nope­aan, suun­taa-anta­vaan arvioon.

    Täl­tä poh­jal­ta kat­sot­tu­na, kun pal­lol­la on meriä noin ⅔ pin­ta-alas­ta, (ja aal­to­jen tuo­ma epä­tark­kuus huo­mioi­den) ran­to­jen pitää olla todel­la laa­kei­ta, että sil­lä on mitään mer­ki­tys­tä. (Tuon lisä­pin­ta-alan pitäi­si olla mer­kit­tä­vä lisäys mer­ten kokonaispinta-alaan.)

    Sep­po Korp­poo: Siten mal­lien perus­teel­la teh­dyt pää­tök­set mene­vät kal­liis­ti metsään… 

    Vain jos teh­dään jotain mik­ro­ta­son mal­lin­nus­ta. Sil­ti­kin huo­mat­ta­vas­ti kal­liim­mak­si tulee se, jos hii­li­diok­si­din tuo­tan­toa ei yri­te­tä rajoit­taa, kos­ka mal­lit ovat epä­tark­ko­ja. Kos­ka hii­li­diok­si­din tuot­ta­mi­nen näyt­täi­si ole­van näin­kin kan­nat­ta­vaa, sen lopet­ta­mi­nen ei ole ongel­mal­lis­ta, vaik­ka se osoit­tau­tui­si­kin ereh­dyk­sek­si, sil­lä uudel­leen­käyn­nis­tys ei tuot­tai­si suu­rem­pia ongelmia.

    Riip­puu siis pit­käl­ti sii­tä, mitä mal­le­ja ja min­kä­lai­sia pää­tök­siä tarkoitat.

  85. Vil­le: Syvän­tei­den vesi tus­kin kos­kaan läm­pe­nee, mut­ta pin­ta­ve­den läm­pö­ti­la voi muut­tua paljon. 

    Vas­taa­vas­ti pin­ta­ve­si kui­ten­kin sit­ten myös laa­je­nee enem­män. Eihän se ihan näin mene, mut­ta laa­je­ne­mi­nen on saman­suun­tais­ta, jos koko tila­vuus läm­pe­nee asteen, kuin, jos vaik­ka­pa puo­let sii­tä läm­pe­nee kak­si, jne.

  86. OSn meren­pin­nan nousu / aste on riit­tä­väl­lä tark­kuu­del­la oikea, vaik­ka­kin tark­ka luku tai­taa olla alle 70 cm.
    Vil­le aivan oikein kom­men­toi, että tämä on han­ka­la jut­tu, sil­lä vesi on pai­na­vin­ta 4‑asteisena, eikä merien läm­pö­ti­la­ja­kaan­tu­mis­ta tun­ne­ta kat­ta­vas­ti kovin­kaan hyvin…
    Täs­tä ilmas­ton läm­pe­ne­mi­ses­tä käy­ty kes­kus­te­lu vah­vis­taa aja­tus­ta sii­tä, että ollak­seen onnel­li­nen ihmis-eläin tar­vit­see yksin­ker­tai­sia seli­tyk­siä ja jon­kin­lai­sen paho­lai­sen, joka voi aiheut­taa maa­il­man­lo­pun ja johon vain yli­pa­pit ovat suo­ras­sa yhteudessä…

  87. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    En ole asian­tun­ti­ja, joten tämä voi olla hai­hat­te­lua. Minä olen ymmär­tä­nyt mal­lin niin, että sula­mi­nen voit­taa kai­kil­la läm­pö­ti­loil­la, jot­ka ovat pit­kä­ai­kais­ta läm­pö­ti­laa kor­keam­mat, kos­ka man­ner­jään pääl­le ei voi kasau­tua rajat­to­man pal­jon lun­ta. Painovoima.

    Pai­no­voi­ma ja läm­pö­ti­lan nousu. Jää peh­me­nee ja sen kit­ka­ker­roin pie­ne­nee läm­pö­ti­lan nous­tes­sa. (Jokai­nen luis­te­li­ja tie­tää tämän.) Seu­rauk­se­na on, että jää­vir­ran nopeus kiihtyy.

    Sula­mi­sen voit­to näkyy mm. Alpeil­la. Esim. Rhô­nen jää­ti­kön ala­reu­na on peräy­ty­nyt sato­ja met­re­jä (yli kilo­met­rin?) vii­mei­sen 100 vuo­den aikana.

  88. Samu­li Saa­rel­ma:

    Mai­nit­se­mil­la­si vuo­ris­to­jäil­lä ei käsit­tääk­se­ni ole mitään mer­ki­tys­tä meren­pin­nan kan­nal­ta, vaik­ka toki voi­vat vai­kut­taa pal­jon­kin esim. sii­hen, miten sade­ve­det valu­vat laak­soi­hin (hitaas­ti, jos sata­vat lume­na ja sula­vat sit­ten jää­ti­kön muka­na, nopeas­ti jos valu­vat vete­nä suo­raan jokiin).
    Sekä Grön­lan­ti että Antark­tis ovat pää­osin vuo­ris­to­jää­tä. Kel­lu­van meri­jään sula­mi­nen­han ei vai­ku­ta pinnankorkeuteen.

  89. ano­nyy­mi:
    Vain jos teh­dään jotain mik­ro­ta­son mal­lin­nus­ta. Sil­ti­kin huo­mat­ta­vas­ti kal­liim­mak­si tulee se, jos hii­li­diok­si­din tuo­tan­toa ei yri­te­tä rajoit­taa, kos­ka mal­lit ovat epä­tark­ko­ja. Kos­ka hii­li­diok­si­din tuot­ta­mi­nen näyt­täi­si ole­van näin­kin kan­nat­ta­vaa, sen lopet­ta­mi­nen ei ole ongel­mal­lis­ta, vaik­ka se osoit­tau­tui­si­kin ereh­dyk­sek­si, sil­lä uudel­leen­käyn­nis­tys ei tuot­tai­si suu­rem­pia ongelmia. 

    Voit­ko vähän kir­joit­taa auki, mitä täs­sä koi­tat sanoa? Hii­li­diok­si­din tuot­ta­mi­nen on kan­nat­ta­vaa nyt, kun meil­lä ei ole kor­vaa­via ener­gia­muo­to­ja tar­jol­la. Jos nyt lope­tam­me sen käy­tön, mene­täm­me pal­jon hyvin­voin­tia, kun jou­dum­me joko hank­ki­maan ener­gian kal­liim­pia vaih­toeh­to­ja käyt­täen tai jää­mään ilman ener­gi­aa. Jos­kus tule­vai­suu­des­sa, kun vaih­toeh­dot ovat hal­ven­tu­neet, tämä ero katoaa. 

    Toi­nen jut­tu on sit­ten dis­kont­taus. Hii­len pol­tos­sa syn­ty­vä euron hyvin­voin­ti sadan vuo­den pääs­tä on dis­kont­tauk­sen vuok­si pal­jon vähem­män arvo­kas kuin saman hii­len pol­tos­sa syn­ty­vä euron hyvin­voin­ti nyt. Vaik­ka emme siis edes ottai­si huo­mioon sitä, että tek­no­lo­gi­sen kehi­tyk­sen vuok­si fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den hyö­ty tule­vai­suu­den suku­pol­vil­le tulee ole­maan vähäi­sem­pi kuin mitä se on meil­le, niin pel­käs­tään tuon dis­kont­tauk­sen vuok­si polt­ta­mi­sen lyk­kää­mi­ses­tä seu­raa talou­del­lis­ta tap­pio­ta (siis olet­taen, että hii­len pol­tos­ta ei oli­si­kaan hait­taa ilmastolle). 

    Ja miten tuo ereh­dys muu­ten edes todet­tai­siin? Sano­taan, että nyt hil­lit­sem­me suu­rin pon­nis­tuk­sin hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä ja ilma­ke­hän hii­li­diok­si­di­pi­toi­suus saa­daan sta­bi­loi­tua vaik­ka nyky­ta­sol­le. Sit­ten ei seu­raa mitään läm­pö­ti­lan muu­tos­ta. Tie­däm­me­kö nyt siis, että CO2-pääs­tö­jen lopet­ta­mi­nen oli fik­sua vai oli­ko se ereh­dys eikä läm­pe­ne­mis­tä oli­si tapah­tu­nut, vaik­ka emme oli­si lopet­ta­neet pääs­tö­jä (kuten denia­lis­tit sanovat)?

  90. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuos­ta kuvas­ta näkee, että meren­pin­nan nousu on kiih­ty­nyt vuo­den 2010 jäl­keen, mut­ta sen ei tar­vit­se mer­ki­tä mitään. Mik­si se on nous­sut koko 1900-luvun?

    Yksin­ker­tai­nen seli­tys kysy­myk­see­si saat­tai­si olla, että mitat­tu land and see ‑pin­ta­läm­pö­ti­la on nous­sut noin vuo­des­ta 1910 alkaen. Vii­me­ai­kai­nen nopeu­tu­nut pinn­an­nousu joh­tu­nee aina­kin osak­si sii­tä, että myös syvät vedet ( 700 — 2000 m) ovat alka­neet lämmetä.

  91. Samu­li Saa­rel­ma: Voit­ko vähän kir­joit­taa auki, mitä täs­sä koi­tat sanoa? 

    Ole­tet­ta­vas­ti ennus­teet kuse­vat aina­kin jos­sain mää­rin — eten­kin sen suh­teen mitä tar­kal­leen ottaen tapah­tuu mis­sä­kin maa­il­man­kol­kas­sa. Täl­lä ei kui­ten­kaan ole väliä, jos ne edes pitä­vät suun­nan osal­ta mak­ro­ta­sol­la paik­kan­sa (eten­kin jos ne ennus­ta­vat vaka­vam­paa tilan­net­ta kuin mikä toteu­tuu), kos­ka täl­löin fos­sii­li­sis­ta pitää sil­ti glo­baa­lis­ti pääs­tä eroon. Minul­le aina­kin kel­paa ennus­tet­tua parem­pi lop­pu­tu­los, mut­ta toi­men­pi­teet pitää sil­ti teh­dä, vaik­ka tulos oli­si ennus­tet­tua huonompikin.

    Hii­li­diok­si­din tuot­ta­mi­nen on minus­ta todis­te­tus­ti kan­nat­ta­vaa, kos­ka siten voi­daan teh­dä (ja teh­dään­kin) voit­toa. Var­si­nai­nen myy­tä­vä tuo­te on toki ener­gia, jota aina tar­vi­taan. Ole­tet­ta­vas­ti uudel­lee­na­loit­ta­mi­nen oli­si myös­kin voi­tol­lis­ta toi­min­taa aina­kin joil­lain yhteis­kun­nal­li­ses­ti mel­ko hel­pos­ti niel­tä­vil­lä reunaehdoilla.

    Ei noi­ta lii­ke­toi­min­ta­tar­kas­te­lu­ja kos­kaan teh­dä hyvin­voin­tia vaan saa­vu­tet­tua voit­toa sil­mäl­lä­pi­täen. Toki, jos saam­me joten­kin glo­baa­lin talou­den val­lit­se­van para­dig­man muu­tet­tua, aina vain parem­pi. En aina­kaan itse jäi­si kai­paa­maan. Mut­ta täl­löin­kin saa­tai­siin “ereh­dys­ti­lan­tees­sa” tuo­tan­to hel­pos­ti aloi­tet­tua uudel­leen — jopa tilan­tees­sa, jos­sa fos­sii­lis­ten käyt­tä­mi­nen ei enää tuot­tai­si mitään hyö­ty­jä (kuten voit­toa jol­le­kin taholle).

    Samu­li Saa­rel­ma: Ja miten tuo ereh­dys muu­ten edes todet­tai­siin? Sano­taan, että nyt hil­lit­sem­me suu­rin pon­nis­tuk­sin hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä ja ilma­ke­hän hii­li­diok­si­di­pi­toi­suus saa­daan sta­bi­loi­tua vaik­ka nyky­ta­sol­le. Sit­ten ei seu­raa mitään läm­pö­ti­lan muu­tos­ta. Tie­däm­me­kö nyt siis, että CO2-pääs­tö­jen lopet­ta­mi­nen oli fik­sua vai oli­ko se ereh­dys eikä läm­pe­ne­mis­tä oli­si tapah­tu­nut, vaik­ka emme oli­si lopet­ta­neet pääs­tö­jä (kuten denia­lis­tit sanovat)? 

    Jos lopet­ta­mi­nen on ereh­dys, kuten jot­kut denia­lis­tit tun­tu­vat usko­van, ole­tet­ta­vas­ti täl­löin hii­li­diok­si­dia tar­vi­taan opti­mi­läm­pö­ti­lan yllä­pi­toon eli, kun pitoi­suus ei enää kas­va, läm­pö vaik­ka­pa läh­tee­kin las­kuun eli kyse on jon­kin­lai­ses­ta erit­täin sopi­vas­ti saman­ai­kai­ses­ta jää­kau­des­ta. Täl­löin pitää aloit­taa uudel­leen hii­li­diok­si­din (tai metaa­nin) tuo­tan­to. Se on aina­kin tähän men­nes­sä ollut var­sin tuottoisaa.

    Var­mas­ti jol­le­kin aivo­kää­piöl­le riit­tää toki todis­teek­si ereh­dyk­ses­tä sekin, että pääs­tö­vä­hen­nys toi­mi. Riit­tää­hän vas­taa­va “todis­te” monil­le muis­sa­kin asiois­sa, kuten vaik­ka­pa lamas­sa talou­den sääs­tö­toi­mien lopet­ta­mi­ses­ta tai hidas­ta­mi­ses­ta joh­tu­va talous­kas­vu on joil­le­kin todis­te kuris­tus­lin­jan toi­mi­mi­ses­ta ja tar­peel­li­suu­des­ta (ja sit­ten pyri­tään jat­ka­maan tätä “todis­te­tus­ti” toi­mi­vaa linjaa).

  92. Tapio:
    Sekä Grön­lan­ti että Antark­tis ovat pää­osin vuo­ris­to­jää­tä. Kel­lu­van meri­jään sula­mi­nen­han ei vai­ku­ta pinnankorkeuteen.

    Käsit­tääk­se­ni suu­res­sa osas­sa sekä Grön­lan­tia että Antark­tis­ta maan­pin­ta on meren­pin­nan ala­puo­lel­la (joh­tuen sii­tä, että man­ner­jää on pai­na­nut maan lom­mol­le). Sen kut­su­mi­nen vuo­ris­to­jääk­si on siis minus­ta aika lail­la har­haan­joh­ta­vaa. Itse kut­sui­sin sitä man­ner­jääk­si ja vuo­ris­to­jää­tä ovat oikeas­ti vuo­ril­la (esim. Alpit) ole­vat jäätiköt.

    Kel­lu­vas­ta meri­jääs­tä ei yleen­sä kos­kaan puhu­ta kes­kus­tel­taes­sa meren­pin­nan nousun yhteydessä.

  93. Samu­li Saa­rel­ma: Käsit­tääk­se­ni suu­res­sa osas­sa sekä Grön­lan­tia että Antark­tis­ta maan­pin­ta on meren­pin­nan ala­puo­lel­la (joh­tuen sii­tä, että man­ner­jää on pai­na­nut maan lom­mol­le). Sen kut­su­mi­nen vuo­ris­to­jääk­si on siis minus­ta aika lail­la har­haan­joh­ta­vaa. Itse kut­sui­sin sitä man­ner­jääk­si ja vuo­ris­to­jää­tä ovat oikeas­ti vuo­ril­la (esim. Alpit) ole­vat jäätiköt.

    Kel­lu­vas­ta meri­jääs­tä ei yleen­sä kos­kaan puhu­ta kes­kus­tel­taes­sa meren­pin­nan nousun yhteydessä.

    Olet aivan oikeas­sa. Monil­la ihmi­sil­lä on kui­ten­kin har­ha­ku­va, että myös meri­jään sula­mi­nen nos­taa merenpintaa.

    Antark­tik­sen kel­lu­van jään mää­rä ei ole mikään “pea­nuts”. Jää­hyl­ly­jen pin­ta-ala on luok­kaa 1.5 Mkm2. Koko­nai­suu­den kan­nal­ta tämä on vain detal­ji, joten ei enem­pää siitä.

    Nuo tar­kat mal­linn­nus­vir­heet ovat mie­les­tä­ni epä­olen­nai­sia niin kau­an, kuin nuo land and see — ja merien energiasisältö -
    mit­tauk­set osoit­ta­vat tren­din­omais­ta lämpötilan/energiasisällön nousua. Nousul­le on on syy: kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen pitoi­suuk­sien kas­vu yhdis­tet­ty­nä Arr­he­niuk­sen etc mit­taa­mi­nen kokeel­li­siin faktoihin. 

    Mal­lien epä­täy­del­li­syys vaa­tii mei­tä toi­mi­maan nime­no­maan varo­vai­suus­pe­ri­aa­tet­ta nou­dat­taen. Olen täy­sin samaa miel­tä “anonyymi“n kanssa.

  94. Tapio: Pai­no­voi­ma ja läm­pö­ti­lan nousu. Jää peh­me­nee ja sen kit­ka­ker­roin pie­ne­nee läm­pö­ti­lan nous­tes­sa. (Jokai­nen luis­te­li­ja tie­tää tämän.) Seu­rauk­se­na on, että jää­vir­ran nopeus kiihtyy.

    Pro­ses­si ei ole ihan näin suo­ra­vii­vai­nen. Jää­ti­kön alle ker­ty­nyt vesi toi­mii voi­te­luai­nee­na, mut­ta kun vet­tä ker­tyy tie­tyn rajan yli, seu­rauk­se­na on jää­tik­kö­jo­ki­tul­va (jökulh­laup) — ja kun voi­te­lu kato­aa, niin jää­tik­kö­kin yleen­sä pysähtyy.

    Läm­pe­ne­mi­sen lisään­tyes­sä jökulh­laup­pe­ja tapah­tuu useam­min ja jää­ti­kön ete­ne­mi­nen voi jopa hidas­tua — kuten vaik­ka­pa pai­koin Gröön­lan­nis­sa on tapahtunut.

    Sula­mi­sen voit­to näkyy mm. Alpeil­la. Esim. Rhô­nen jää­ti­kön ala­reu­na on peräy­ty­nyt sato­ja met­re­jä (yli kilo­met­rin?) vii­mei­sen 100 vuo­den aikana.

    Joo… ja todis­teek­si ennen näke­mät­tö­mäs­tä läm­pe­ne­mi­ses­tä jää­tik­kö­jen alta pal­jas­tuu mm. roo­ma­lais­kau­den jäänteitä…

  95. JTS:
    Ääri­sää­il­miöi­den lisään­ty­mi­nen on muut­tu­nut hypo­tee­si­aan teo­riak­si, joka näyt­tää toi­mi­van. Se on enem­män kuin huo­no uutinen.
    Tässä:
    https://www.scientificamerican.com/article/the-arctic-is-getting-crazy/

    Ai, kun kauhiaa.

    Kui­ten­kin ark­ti­set alu­eet ovat olleet tämän­kin jää­kausien väli­sen jak­son aika­na 3.0 ± 1.0 °C nykyis­tä läm­pi­mäm­piä ja mm. Grön­lan­nin jää­tik­kö sel­väs­ti pienempi:

    Bri­ner, J.P., et al., Holoce­ne cli­ma­te chan­ge in Arc­tic Cana­da and Green­land, Qua­ter­na­ry Science Reviews (2016), http://dx.doi.org/10.1016/j.quascirev.2016.02.010

  96. Sinän­sä haus­ka yksi­tyis­koh­ta on, ettei Suo­mes­sa ole sen läm­pi­mäm­pää kuin 30 ‑luvun paikkeilla. 

    Ilma­tie­teen­lai­tok­sen läm­pö­ti­la­seu­ran­nas­sa Hel­sin­gin ja Sodan­ky­län läm­pö­ti­lat alka­vat vas­ta nyt saa­vut­taa samo­ja huip­pu­ja ja kes­ki­läm­pö­ti­lo­ja kuin 30 ‑luvun lopul­la. Samai­ses­sa käy­räs­sä on näh­tä­vis­sä, että läm­pö­ti­lat nousi­vat 1910–1940 roi­mas­ti ja las­ki­vat vas­taa­vas­ti 1940–1980, min­kä jäl­keen on ollut taas nouse­va sykli. 

    On tot­ta, että kysees­sä on vain Suo­men ilmas­to, mil­le on sit­ten haet­tu ilmas­ton­muu­tok­seen sopi­via seli­tyk­siä meri­vir­tauk­sis­ta ym. Mut­ta on myös tot­ta, että Holo­see­nin ajan läm­pö­ti­la­käy­ris­sä näkyy myös sato­jen vuo­sien sykli­syys ja se, että läm­pö­ti­lat ovat las­ke­neet koko Holo­see­nin ajan ja nykyi­sin ollaan pidem­män syklin nousu­vai­hees­sa. Lisäk­si näh­dään vie­lä pidem­män ajan sykleis­sä, että jää­kausien välis­sä ole­vi­na läm­pö­kausi­na on lähes aina saa­vu­tet­tu nykyis­tä usei­ta astei­ta kor­keam­pia lämpötiloja. 

    Nämä on mie­len­kiin­toi­sia asioi­ta, eikä täy­sin var­maa tie­teel­lis­tä näyt­töä ole mis­tään. Itse pidän kui­ten­kin kysee­na­lai­se­na ver­ra­ta sadan vuo­den aika­na mitat­tu­ja läm­pö­ti­lo­ja his­to­rias­ta muil­la mene­tel­mil­lä arvioi­tui­hin, käyt­täi­sin ver­tai­lus­sa samo­ja mene­tel­miä nyky­ai­ka­na, joil­la arvioi­daan pit­kän ajan his­to­rial­li­sia olo­suh­tei­ta. Lisäk­si ottai­sin nykyis­tä vaka­vam­min sen tie­don, mil­lai­sia eliö­la­je­ja mis­sä­kin on taan­noin esiin­ty­nyt ja mis­sä on ollut puus­to­la­jien vyö­hyk­keet, vaik­ka­pa vain Holo­see­nin aika­na, niin ei tar­vit­se hakea seli­tyk­siä man­ner­ten sijainneista. 

    En halua kii­vail­la, mut­ta muis­tu­tan, ettei ihmi­sen vai­ku­tuk­ses­ta ilmas­ton muu­tok­seen ole täy­sin kiis­ta­ton­ta näyt­töä, vaik­ka enem­mis­tö sii­hen uskoo­kin. Kuten ei myös­kään sii­tä, että ilmas­ton läm­pe­ne­mi­nen oli­si uhka, his­to­rian valos­sa näyt­täi­si ennem­min­kin sil­tä, että lisä­läm­pö ja hii­li­diok­si­di on vain hyväk­si luon­nol­le, kuten vaik­ka ole­tet­ta­vas­ti lii­tu­kau­del­la oli. Kumoa­vat seli­tyk­set ovat kui­ten­kin spe­ku­laa­tioi­ta, joten ei nii­tä­kään tule ottaa täy­te­nä faktana. 

    Pal­jon suu­rem­pi ja todel­li­nen uhka on lii­ka väes­tön­kas­vu ja talous­po­li­tiik­ka, joka estää tuot­ta­mas­ta riit­tä­vää hyvin­voin­tia myös las­ke­van popu­laa­tion aika­na, vaik­ka tek­no­lo­gi­set val­miu­det sii­hen oli­si ole­mas­sa. Jo nykyi­nen popu­laa­tio ehtii kulut­taa luon­non­va­rat lop­puun ja hor­jut­taa luon­non tasa­pai­noa pysy­väs­ti muul­la tavoin pal­jon ennen kuin teo­reet­ti­set läm­pe­ne­mi­su­hat toteu­tui­si­vat, jos ne pitä­vät­kin paikkaansa.

  97. Mat­hias V ja ksee

    Kyl­lä nuo edel­li­sen jää­kau­den jäl­kei­set läm­pi­mät jak­sot ovat aika ylei­ses­ti tie­dos­sa, vrt. haus­ka xkcd.com.

    Läm­pö­ti­laa oleel­li­sem­pi on sen aika­de­ri­vaat­ta, siis meneil­lään ole­va läm­pö­ti­lan nopea nousu. Jos se jat­kuu tai vie­lä kas­vaa, ei luon­to eikä ihmis­kun­ta ehdi muu­tok­seen sopeutua. 

    Mat­hias V

    Jos olem­me läm­pö­ti­lo­jen pidem­män syklin nousu­vai­hees­sa, mik­si lait­taa lisää pök­kö­jä pesään? Kas­vi­huo­neil­miö on labo­ra­to­rios­sa mitat­tu fak­ta ja sil­le sel­vä fysi­kaa­li­nen seli­tys. Varo­vai­suus­pe­ri­aa­te ei aina­kaan lisä­läm­mit­tä­mi­seen kehota.

  98. Kyl­lä se näyt­tö ihmi­sen vai­ku­tuk­ses­ta on jo kiis­ta­ton, tur­ha muu­ta on selit­tää. Jos asias­ta oli vie­lä kes­kus­te­lua 1970-luvul­la niin 2010 luvul­la on jo aika pääs­tä eteen­päin — tie­teel­li­nen näyt­tö jo enem­män kuin riit­tä­vä ja yksimielinenkin.

    Mikä saa nämaä “Matias V”.t vuo­des­ta toi­seen höpöt­tä­mään mois­ta ihan omas­ta pääs­tään? Ilman mitään päi­vis­tys­tä ja epäi­lys­tä omiin usko­muk­siin. Se on todel­la kum­mal­lis­ta ja kau­his­tut­ta­vaa. Ilmie­ses­ti vains ellais­ta näyt­töä, johon hänen uskon­ton­sa antai­si myö­den ei vain ole olemassa.

    Näyt­tö on monia­lais­ta ja vie­lä tosis­taan riip­pu­mat­to­mis­ta ilmiöistä.

    Suo­mes­sa se tar­koit­taa ääri­sää­il­miöi­den lisään­ty­mis­tä. Tämä­kin on jo val­ta­vir­taa ole­va tul­kin­ta. Saam­me lisää myrk­sy­päi­viä, mas­sii­vi­sia lumi­sa­tei­ta, satei­sia kesiä ja äärim­mäi­sen kyl­miä jak­so­ja. Kik­kea sel­lais­ta kivaa, jol­loin tun­tuu, että säät ovat erikoisia.

    Suo­mi ei ole maapallo. 

    Oli­si jo aika pääs­tä eteenpäin.

  99. Mat­hias V

    Tuli vähän huo­no oma­tun­to ärhäk­kääs­tä vas­tauk­ses­ta­ni. Kii­tän erin­omai­sen tasa­pai­noi­ses­ta ja sel­keäs­tä kommentistasi. 

    Epäi­let, ettei ole tie­teel­li­siä todis­tei­ta ihmi­sen vai­ku­tuk­ses­ta ilmas­ton muu­tok­seen. Olet tar­kal­leen ottaen oikeas­sa, mut­ta meil­lä on kui­ten­kin mel­koi­sen kiis­tat­to­mia tie­teel­li­siä todis­tei­ta, että ihmi­sen toi­min­nan seu­rauk­se­na maa­pal­lol­le ker­tyy aiem­paa enem­män aurin­gos­ta läh­töi­sin ole­vaa läm­pö­ener­gi­aa. Insi­nöö­rin logii­kan mukaan täl­lai­ses­ta ener­gia­ker­ty­mäs­tä aiheu­tuu muu­tok­sia ole­mas­sa ole­vaan ener­gian­ta­saus­jär­jes­tel­mään, siis ilmas­toon ja meriin.

  100. Tapio:
    Mat­hias V ja ksee

    Kyl­lä nuo edel­li­sen jää­kau­den jäl­kei­set läm­pi­mät jak­sot ovat aika ylei­ses­ti tie­dos­sa, vrt. hauskaxkcd.com.

    Kun seu­raa kaik­kea lööp­pi­ta­son “tie­de­uu­ti­soin­tia” kai­kes­ta mah­dol­li­ses­ta “ennen näke­mät­tö­mäs­tä”, niin tun­tuu, että mai­nit­se­ma­ni kal­tai­set “mität­tö­mät detal­jit” pää­se­vät jat­ku­vas­ti unohtumaan…

  101. Mat­hias V: En halua kii­vail­la, mut­ta muis­tu­tan, ettei ihmi­sen vai­ku­tuk­ses­ta ilmas­ton muu­tok­seen ole täy­sin kiis­ta­ton­ta näyt­töä, vaik­ka enem­mis­tö sii­hen uskookin. 

    Niin. Onnek­si meil­lä on koko­nai­sia tie­teen­haa­ro­ja, jot­ka poh­ti­vat sitä miten tuol­lai­sen epä­var­muu­den val­li­tes­sa pitää toi­mia. Olen yrit­tä­nyt joh­don­mu­kai­ses­ti kysyä täl­läis­ta epä­var­muut­ta liet­so­vaa pro­pa­gan­daa (pahoit­te­lut, en kek­si asial­li­sem­paa­kaan kuvaus­ta) levit­tä­vil­tä ihmi­sil­tä, että kuin­ka pie­ne­nä he oikein pitä­vät jon­kun­lai­sen ilmas­to­ka­ta­stro­fin toden­nä­köi­syyt­tä lähi­vuo­si­kym­me­ni­nä. Ellen vää­rin muis­ta, tähän men­nes­sä pahim­mat ilmas­ton­muu­tos­de­nia­lis­tit ovat tar­jon­neet 10% todennäköisyyttä.

    Kun tuo­hon sit­ten olen toden­nut, että minun mie­les­tä­ni tuol­lai­nen 10% toden­nä­köi­syys kai­ken vakuu­tus­ma­te­ma­tii­kan ja minun kus­tan­nus­ten hiha-arvioi­de­ni perus­teel­la on erit­täin alar­mis­ti­sia ja aggres­sii­vi­sia toi­mia vaa­ti­va ris­ki, ja pyy­tä­nyt vähän tar­kem­pia perus­tei­ta mihin tuol­lai­nen huo­let­to­muus noin suu­res­ta ris­kis­tä perus­tuu, vas­taus on ollut radiohiljaisuus. 

    Mah­tai­si­ko­han nimi­merk­ki Mat­hias V olla kiin­nos­tu­nut täl­lai­ses­ta kvan­ti­ta­tii­vi­sem­mas­ta kes­kus­te­lus­ta, vai, kuten vähän epäi­len, on tyy­ty­väi­nen pro­pa­gan­dan liet­so­jan (tai uhrin) rooliin?

    (Enpä minä­kään halua kii­vail­la, mut­ta tuol­lai­nen epä­var­muuk­sil­la liet­son­ta ilman min­kään­lais­ta kvan­ti­ta­tii­vis­ta todennäköisyys/kustannusanalyysiä ei minun mie­les­tä­ni ole oikein asiallista.)

  102. Ilmas­to muut­tuu ja var­mas­ti vaik­kei maa­pal­lol­la oli­si yhtä­kään ihmis­tä. Tämä on var­maa tie­toa. Täl­lä het­kel­lä suun­ta näyt­täi­si ole­van läm­pi­mään päin ja ihmi­sen toi­min­ta toden­nä­köi­ses­ti muu­tos­ta vauh­dit­taa. Ehkä.

    Ehkä jos teem­me kaik­kem­me esim. hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen rajoit­ta­mi­sen osal­ta saam­me läm­pö­ti­lan nousun rajoi­tet­tua kah­teen astee­seen vaik­ka­pa täl­lä vuo­si­sa­dal­la. Mut­ta poh­jal­la ole­va, ihmi­sen toi­min­nas­ta riip­pu­ma­ton muu­tos jat­kaa kul­ku­aan, jol­loin seu­raa­val­la vuo­si­sa­dal­la voi tul­la taas pari astet­ta lisää. Kukaan ei voi tietää.

    Mie­les­tä­ni Afri­kas­sa uhkaa­va väes­tö­rä­jäh­dys on ilmas­ton­muu­tos­ta akuu­tim­pi uhka, joka suu­rel­la var­muu­del­la pys­ty­tään hal­lit­se­maan, ilmas­ton­muu­tos­ta ei. Kovin moni taho hyö­tyy ilmas­ton­muu­tok­sen uhas­ta alkaen polii­ti­kois­ta ja tuhan­sis­ta yri­tyk­sis­tä. Ilmas­ton­muu­tok­ses­ta pau­haa­mi­sel­la saa ääniä, Afri­kan väes­tö­rä­jäh­dyk­sel­lä ei. Ilmas­ton­muu­tok­sel­la teh­dään isoa bis­nes­tä, Afri­kan väes­tö­rä­jäh­dyk­sel­lä ei, aina­kaan vielä.

    Jos lisää rahaa ei löy­dy, niin voi­tais­ko vaik­ka osa ilmas­ton­muu­tok­seen käy­te­tys­tä rahas­ta käyt­tää Afri­kan väes­tö­rä­jäh­dyk­sen torjuntaan?

  103. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Antark­tik­sen kel­lu­van jään sula­mi­nen tekee tilaa man­te­reel­ta valu­val­le jäälle. 

    Mitä täl­lä tar­koi­tat? Jos jää kel­luu, niin se siir­tyy käsit­tääk­se­ni hyvin pie­nel­lä voi­mal­la pois tiel­tä. Minun on siis vai­kea näh­dä, että kel­lu­va jää voi­si toi­mia min­kään­lai­se­na blok­ki­na mannerjäälle. 

    Kokei­le: Ota met­ri ker­taa met­ri ker­taa met­ri jää­loh­ka­re. Pane se kel­lu­maan veteen. Se siir­ty­nee eteen­päin hyvin pie­nes­tä voi­mas­ta. Pane se makaa­maan maal­le. Veik­kaan, ettet saa sitä liik­keel­le yhden ihmi­sen voimin. 

    Sen voi­sin aja­tel­la, että kel­lu­va meri­jää suo­je­lee jos­sain mää­rin meren­poh­jas­sa makaa­vaa jää­tä aal­lo­kol­ta tms. ja sitä kaut­ta hidas­taa sen valu­mis­ta mereen, mut­ta suo­ra­na valu­mis­ti­lan otta­ja­na minun on sitä vai­kea näh­dä mitenkään.

  104. JTS:
    Kyl­lä se näyt­tö ihmi­sen vai­ku­tuk­ses­ta on jo kiis­ta­ton, tur­ha muu­ta on selit­tää. Jos asias­ta oli vie­lä kes­kus­te­lua 1970-luvul­la niin 2010 luvul­laon jo aika pääs­tä eteen­päin – tie­teel­li­nen näyt­tö jo enem­män kuin riit­tä­vä ja yksimielinenkin. 

    Siis kum­pi on kiis­ta­ton­ta, se, että ihmi­sen toi­mil­la yli­pään­sä on mitään vai­ku­tus­ta ilmas­toon, vai se, että ihmi­nen on 100%:sti vas­tuus­sa ilmas­tos­sa havai­tuis­ta muutoksista? 

    Mikä saa nämaä “Matias V”.t vuo­des­ta toi­seen höpöt­tä­mään mois­ta ihan omas­ta pääs­tään? Ilman mitään päi­vis­tys­tä ja epäi­lys­tä omiin usko­muk­siin. Se on todel­la kum­mal­lis­ta ja kau­his­tut­ta­vaa. Ilmie­ses­ti vains ellais­ta näyt­töä, johon hänen uskon­ton­sa antai­si myö­den ei vain ole olemassa. 

    Mikä saa “JTS:t” käyt­täy­ty­mään kans­sa­kes­kus­te­li­joi­ta koh­taan noin vihamielisesti? 

    Ilma­tie­teen­lai­tok­sen sivuil­ta löy­tyy vuo­si­ti­las­tot Hel­sin­gis­sä ja Sodan­ky­läs­sä mita­tuis­ta läm­pö­ti­lois­ta, ja ne näyt­tä­vät täs­mäl­leen sen, mitä Matias V sanoi, eli läm­pö­ti­lat meni­vät ylös 1910–1940, alas 1940–1980 ja sit­ten taas ylös 1980-nyky­het­ki. Hel­sin­gin vuo­si­läm­pö­ti­laen­nä­tys näyt­tää ole­van jo lyö­ty, mut­ta Sodan­ky­län ennä­tys on edel­leen vuo­del­ta 1938. 

    Suo­mes­sa se tar­koit­taa ääri­sää­il­miöi­den lisään­ty­mis­tä. Tämä­kin on jo val­ta­vir­taa ole­va tul­kin­ta. Saam­me lisää myrk­sy­päi­viä, mas­sii­vi­sia lumi­sa­tei­ta, satei­sia kesiä ja äärim­mäi­sen kyl­miä jak­so­ja. Kik­kea sel­lais­ta kivaa, jol­loin tun­tuu, että säät ovat erikoisia. 

    Siis mikä “val­ta­vir­ta­tul­kin­ta” sanoo, että Suo­mes­sa “äärim­mäi­sen kyl­mät jak­sot” tule­vat lisään­ty­mään? 1860-luvul­la Suo­mes­sa näh­tiin näl­kää pit­käl­ti sen vuok­si, että sil­loin sat­tui juu­ri äärim­mäi­sen kyl­mä jak­so. Eikö tuol­loin oli­si pitä­nyt ääri-ilmiöi­den olla ollut lie­vem­piä, kos­ka ihmi­sen aiheut­ta­maa ilmas­to­muu­tos­ta ei miten­kään voi­nut olla vie­lä käyn­nis­sä? Mis­sä ovat tou­ko­kuun lumi­ki­nok­set ja jääs­sä ole­vat jär­vet kesä­kuus­sa, kuten tilan­ne oli 1867? 

    Kun kat­soo Ilma­tie­teen­lai­tok­sen läm­pö­käp­py­röi­tä, niin ei vai­kut­tai­si sil­tä, että ääri­läm­pö­ti­lat oli­si­vat lisään­ty­neet lain­kaan, vaan ennem­min­kin vuo­sit­tai­nen vaih­te­lu näyt­täi­si sil­mä­mää­räi­ses­ti jopa vähentyneen. 

    Suo­mi ei ole maapallo. 

    Jep, maa­pal­lon kan­nal­ta on pal­jon oleel­li­sem­paa esim. se, mitä Sahel-Saha­ra alu­eel­la tapah­tuu. Kuten ylem­pä­nä kir­joi­tin, havain­to­jen mukaan siel­lä aavi­kot ovat perään­ty­mäs­sä, eivät laa­je­ne­mas­sa ja maa viher­ty­mäs­sä. Onko tämä siis paha asia? 

    Oli­si jo aika pääs­tä eteenpäin. 

    Olen samaa miel­tä. Kun­nioit­ta­va suh­tua­tu­mi­nen toi­siin kes­kus­te­li­joi­hin on täl­le hyvä lähtökohta.

  105. Tapio: Mat­hi

    No problem, kyl­lä­hän vähäi­sem­mät­kin asiat kiih­dyt­tää välil­lä tun­tei­ta 🙂 Minä­kin ajat­te­len sinun lail­la­si insi­nöö­rin logii­kal­la, mut­ta pyrin kat­so­maan asioi­ta pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä ja otta­maan oppia his­to­rias­ta. Tie­däm­me­hän, että val­lit­se­val­la tie­teel­li­sel­lä teo­rial­la on tai­pu­mus muut­tua ajan kulues­sa kuin Jeho­van todis­ta­jien maa­il­man lopun päivämäärällä…

    Enhän toki kiis­tä­nyt, ettei­kö ihmi­sen toi­min­nal­la voi­si olla vai­ku­tus­ta ilmas­ton läm­pe­ne­mi­seen, tote­sin vain sen fak­tan, ettei sii­tä ole kiis­ta­ton­ta näyt­töä, ei edes niin yksi­mie­lis­tä tie­deyh­tei­sös­sä kuin jot­kut luu­le­vat, kos­ka hank­ki­vat tie­ton­sa sii­nä samas­sa kuplas­sa elä­vil­tä, jos­sa itse ovat. 

    JTS:lle

    Minul­la ei ole mitään uskon­va­rai­sia rajoit­tei­ta. Useim­mil­la val­ta­teo­ri­aan usko­vil­la sen sijaan usein sel­lais­ta havait­see, lähin­nä auk­to­ri­teet­tius­kon muo­dos­sa. Tois­te­taan vain nii­den tut­ki­joi­den näke­myk­siä, jot­ka tun­tu­vat uskot­ta­vim­mil­ta ja vakuuttavimmilta. 

    Todel­la har­va sel­lai­nen­kaan, jol­la on riit­tä­vät perus­tie­dot luon­non­tie­teis­tä, vai­vau­tu­vat ajat­te­le­maan aivan itse­näi­ses­ti ja ennak­ko­luu­lot­to­mas­ti, arvioi­maan tut­ki­muk­sen ja näy­tön teko­ta­paa, tulok­sia ja johtopäätöksiä. 

    Toi­nen ongel­ma on se, että asioi­ta tar­kas­tel­laan var­sin lyhyel­lä aikajänteellä. 

    Kol­mas täs­sä enem­mis­tö­kon­sen­suk­sen omaa­vas­sa tie­deyh­tei­sös­sä­kin on se, että monet tut­ki­jat­kin ovat jo beto­noi­neet totuu­dek­si asiat, joi­ta ei ole kiis­tat­to­mas­ti todis­tet­tu, mikä joh­taa epä­tie­teel­li­seen lähes­ty­mis­ta­paan sekä his­to­rial­li­sia että tämän ajan havain­to­ja arvioi­des­sa, kes­ki­ty­tään etsi­mään teo­rioi­ta, joil­la voi­tai­siin selit­tää ris­ti­rii­tai­set tut­ki­mus­tu­lok­set valit­tuun mal­liin (uskoon) sovel­tu­vak­si. Tämä­hän on erit­täin tut­tua myös lää­ke­tie­tees­sä, vaik­ka välil­lä pal­jas­tuu­kin syy-yhtey­det esim. lää­ke­teol­li­suu­den bis­nek­siin kon­sen­suk­sen takana. 

    Sinä­kin JTS sot­ket lah­jak­kaas­ti asioi­ta, jot­ka eivät vält­tä­mät­tä lii­ty toi­siin­sa. Esim. sen että säi­den ääri-ilmiöt oli­si­vat todis­te ihmi­sen vai­ku­tuk­ses­ta ilmas­toon. Sen ver­ran his­to­rias­ta on ole­mas­sa todis­tei­ta, että ilmas­to on aina muut­tu­nut ja myös todel­la nopei­ta muu­tok­sia ja ääri-ilmiöi­tä vai­kut­tai­si olleen. Nyky­tie­don valos­sa myös nopei­ta läm­pö­ti­lan muu­tok­sia, mut­ta sii­tä­hän meil­lä ei ole var­mo­ja todis­tei­ta, ovat­ko ne olleet yhtä nopei­ta kuin nyt. Tie­teel­li­nen teo­ria on tie­teel­li­nen teo­ria, vaik­ka enem­mis­tö sitä tukisikin. 

    Mitä enem­män pereh­dyt­te itse luon­non­tie­tei­siin ja kat­sot­te asi­aa pidem­mäl­lä, vuo­si­sa­to­jen, ‑tuhan­sien, sato­jen tuhan­sien vuo­sien pers­pek­tii­vil­lä ja tar­kas­te­let­te tut­ki­mus­tu­lok­sia , käyt­täen omaa ymmär­rys­tä vail­la auk­to­ri­teet­tius­koa ja ennak­ko-ole­tuk­sia, sitä hata­ram­mal­ta näyt­tää väi­te sii­tä, että ihmi­sen vai­ku­tus ilmas­toon oli­si kiis­ta­ton, saa­ti vie­lä var­sin tar­kas­ti määritelty. 

    En kiis­tä fak­to­ja. Fak­ta on se, että ihmi­nen saat­taa osal­taan vai­kut­taa ilmas­ton läm­pe­ne­mi­seen, se on vie­lä tie­teel­li­sen teo­rian tasol­la, kuten myös se min­kä suu­rui­nen tuo vai­ku­tus olisi. 

    Tapio. Olet oikeas­sa, että varo­vai­suus­pe­ri­aa­te on läh­tö­koh­tai­ses­ti hyvä, vaik­kei asias­ta oli­si­kaan var­ma. Yli­rea­goin­nis­ta varo­vai­suu­den vuok­si voi olla myös suur­ta talou­del­lis­ta ja yhteis­kun­nal­lis­ta hait­taa, lisäk­si voi jää­dä huo­mioi­mat­ta pahem­mat uhat ja nii­den torjunta. 

    Keven­nyk­se­nä uskal­lan väit­tää yhden asian 100% fak­ta­na. Tuhan­nen vuo­den pääs­tä voi­daan tode­ta, että jokai­nen meis­tä on ollut vää­räs­sä, ken­ties jos­sain koh­den oikeassakin 🙂

  106. tcrown: kuin­ka pie­ne­nä he oikein pitä­vät jon­kun­lai­sen ilmas­to­ka­ta­stro­fin toden­nä­köi­syyt­tä lähi­vuo­si­kym­me­ni­nä. Ellen vää­rin muis­ta, tähän men­nes­sä pahim­mat ilmas­ton­muu­tos­de­nia­lis­tit ovat tar­jon­neet 10% todennäköisyyttä.
    Kun tuo­hon sit­ten olen toden­nut, että minun mie­les­tä­ni tuol­lai­nen 10% toden­nä­köi­syys kai­ken vakuu­tus­ma­te­ma­tii­kan ja minun kus­tan­nus­ten hiha-arvioi­de­ni perus­teel­la on erit­täin alar­mis­ti­sia ja aggres­sii­vi­sia toi­mia vaa­ti­va ris­ki, ja pyy­tä­nyt vähän tar­kem­pia perus­tei­ta mihin tuol­lai­nen huo­let­to­muus noin suu­res­ta ris­kis­tä perus­tuu, vas­taus on ollut radiohiljaisuus.

    Oli­si­ko­han tuos­sa avain­sa­na­na “jon­kun­lai­nen”. Jos ei miten­kään spe­si­fioi­da sitä, min­kä­lai­ses­ta ilmas­to­ka­ta­stro­fis­ta oikein puhu­taan, vaan jäte­tään se jokai­sen vas­taa­jan oman mie­li­ku­vi­tuk­sen varaan, niin moni­kin voi var­mas­ti sanoa, että “jon­kun­lai­nen” ilmas­to­ka­ta­stro­fi seu­raa 10%:n todennäköisyydellä. 

    Mut­ta entä toi­sin­päin: Kuin­ka suu­re­na toden­nä­köi­syy­te­nä pidät sitä, että jos ryh­dy­tään radi­kaa­lei­hin CO2-pääs­tö­jen vähen­nyk­siin, täs­tä seu­raa talous­kas­vun hidas­tu­mis­ta, min­kä vuok­si 800 mil­joo­naa nykyi­sin näläs­sä elä­vää ihmis­tä pää­se­vät näläs­tään eroon vaik­ka­pa vuo­si­kym­me­nen hitaam­min kuin pää­si­si­vät, jos maa­pal­lon talous­kas­vu oli­si nopeam­paa? Muis­te­len, että tämä oli ympä­ris­tös­kep­tik­ko­jen ura­nuur­ta­jan Björn Long­bor­gin perus­point­ti, eli sil­lä, että maa­pal­lon talous­ka­vu hidas­tuu, on hin­tan­sa inhi­mil­li­sen kär­si­myk­sen vähe­ne­mi­sen hidas­tu­mi­se­na ja tämä voi pahim­mil­laan jät­tää täy­sin var­joon­sa monet­kin ilmas­to­muu­tok­sen vaikutukset. 

    Minä kan­na­tan toi­mia ilmas­to­muu­tok­sen tor­ju­mi­sek­si, eten­kin tie­tee­seen ja tek­no­lo­gi­aan sat­saa­mis­ta, jot­ta saam­me käyt­tööm­me hii­li­va­pai­ta ener­gia­läh­tei­tä, mut­ta samaan aikaan olen var­sin skep­ti­nen sen suh­teen, että asian hin­ta-hyö­ty-ana­lyy­siä oli­si kovin­kaan perin­poh­jin teh­ty. Täs­sä tie­ten­kin vai­keu­te­na on se, että asi­aan liit­tyy niin pal­jon epä­var­muuk­sia, että sopi­via luku­ja heit­te­le­mäl­lä saa vas­tauk­sek­si mel­kein mitä vaan haluaa.

  107. Hoh­hoi­jaa. Ilmas­to on aina vaihdellut.
    Täs­sä pie­ni kuva, jos­sa se on havainnollistetaan.
    http://www.vox.com/2016/9/12/12891814/climate-change-xkcd-graphic

    Noin muu­ten yksi­mie­li­syys tie­teel­li­sis­sä jul­kai­suis­sa on 2913–14 luok­kaa 1 jul­kai­su 17 000 on “eriä­vää mieltä”. 

    Asi­aa on muu­ten­kin tut­kit­tu julkaisutietokannasta.
    So we have seven peer-reviewed and publis­hed papers which use dif­fe­rent tech­niques, publis­hed from 2004 to 2015, which show that the con­sen­sus among cli­ma­te science papers is in excess of 97% and that the­re are a tiny num­ber of dis­sen­ters who are making obvious­ly incor­rect statements. 

    Jos­ko oli­si aika lopet­taa höpi­nä ris­ti­rii­tai­sis­ta käsi­tyk­sis­tä ja ilmas­ton luon­nol­li­ses­ta vaihtelusta.

  108. Täs­sä on 20 vuot­ta kär­si­väl­li­ses­ti kuun­nel­tu noi­ta Mta­his V ja mui­den jut­tu­ja. Fak­to­ja on kor­jat­tu. Kaik­ki, ihan ksik­ki tei­dän pää­tel­män­ne ja väit­teen­ne on ker­ta toi­sen­sa jäl­keen kumottu.
    Uudel­leen ja uudelleen.
    Sil­ti aina on vain epä­var­maa ja ties mitä ihan samaa tuu­baa tois­tet­tu. Taas on sel­vi­tet­ty, näy­tet­ty ja todistettu. 

    Tupak­ka­teol­li­suu­den kei­not kiis­tää tupa­koin­nin ja keuh­ko­syö­vän syy-yhteys kiis­tat­to­mas­ta näy­tös­tä kor­vauk­siin kes­ti sii­nä vii­si­kym­men­tä vuot­ta. Täs­sä ei ole enää kol­mea­kym­men­tä vuot­ta aikaa jat­kaa tei­dän kans­sa ne leikkimistä. 

    Ei näyt­tö teil­le kos­kaan rii­tä. Olet­te kuol­lei­ta, kun ongel­mat ovat tääl­lä oikein toden­teol­la. Joten ymmär­rän, se ei tei­tä lii­ku­ta. Enem­män pai­naa se, että tosi­asian hyväk­sy­mi­nen vii­si tuo­da ikä­viä asioi­ta arkeen­ne jo täs­sä lähiaikoina. 

    Sik­si olen kyl­läs­ty­nyt. Olen myös pet­ty­nyt tei­hin ihmisinä. 

    Fysiik­ka on fysiik­kaa. Sil­le tei­dän toi­vea­jat­te­luun ei vain voi mitään. Oli­si­han se kiva ja muka­va, jos fysiik­ka vain oli­si eri­lais­ta. Ei vali­tet­ta­vas­ti ole. 

    Mut­ta mikä siis teil­le riit­täi­si, jot­ta muis­tat­te uskontoanne?

  109. JTS:

    Sik­si olen kyl­läs­ty­nyt. Olen myös pet­ty­nyt tei­hin ihmisinä. 

    Fysiik­ka on fysiik­kaa. Sil­le tei­dän toi­vea­jat­te­luun ei vain voi mitään. Oli­si­han se kiva ja muka­va, jos fysiik­ka vain oli­si eri­lais­ta. Ei vali­tet­ta­vas­ti ole. 

    Mut­ta mikä siis teil­le riit­täi­si, jot­ta muis­tat­te uskontoanne?

    En tie­ten­kään tie­dä miten syväl­li­ses­ti sinä JTS seu­raat ilmas­ton­muu­tok­seen liit­ty­vää tut­ki­mus­ta, mut­ta itse olen aina­kin ollut havait­se­vi­na­ni, että moni aiem­pi pel­ko on osoit­tau­tu­nut vähäi­sem­mäk­si tai jopa aiheet­to­mak­si tut­ki­muk­sen ede­tes­sä. Samal­la täs­sä on tul­lut opit­tua se, miten tut­ki­mus­ten var­si­nai­nen fak­tu­aa­li­nen sisäl­tö muut­tuu usein aivan muuk­si akti­vis­tien solut­ta­man ja aivo­pe­se­män median käsis­sä — myös se on tul­lut moneen ker­taa tul­lut huo­mat­tua, ettei nega­tii­vi­sis­ta tulok­sis­ta tai aiem­pien tulos­ten kumoa­mi­sis­ta yleen­sä jut­tu­ja yleis­ta­jui­ses­sa medias­sa näe.

    Sinän­sä pyr­ki­myk­set kui­ta­ta koko asia “fysiik­ka on fysiik­kaa” ‑tyy­li­sil­lä hei­toil­la kuvaa yleen­sä joko yli­mie­li­syyt­tä tai tie­tä­mät­tö­myyt­tä — tai vali­tet­ta­vim­mis­sa tapauk­sis­sa molem­pia. Asias­sa­han on ollut ja on edel­leen pal­jon sel­lais­ta jota ei aivan tar­kal­leen tie­de­tä tai pys­ty­tä mal­lin­ta­maan. Muu­ten­kin jokai­sen asi­aan vähän­kin pereh­ty­neen luu­li­si tie­tä­vän, että jo ihan perus­asiat­kin voi­vat olla hyvin hankalia.

    Lopuk­si voin aivan ver­tai­sar­voi­tui­hin tut­ki­muk­siin perus­tuen tode­ta, että meil­lä alkai­si jo ole­maan riit­tä­väs­ti perus­tel­tu­ja syi­tä epäil­lä, ettei ilmas­ton­muu­tos ole niin suu­ri eivät­kä sen seu­rauk­set niin pahat kuin popu­la­ri­soi­tu käsi­tys “kon­sen­suk­ses­ta” antaa ymmär­tää. Täl­lai­sia tulok­sia ovat mm. em. tro­pii­kin tro­posfää­rin läm­pi­män alu­een puut­tu­mi­nen, IPCC:n arvoi­den ala­ra­jat alit­ta­vat arvot ilmas­to­herk­kyy­del­le, ilma­ke­hän suh­teel­li­sen kos­teu­den pie­ne­ne­mi­nen läm­me­tes­sä, metaa­nin kato­mi­nen pie­ne­liöi­den aktii­vi­suu­den kas­vun myö­tä jne.

    Mitä muu­ten tulee uuti­soin­tiin, niin muis­taa­ko kukaan näh­nees­sä lööp­piä täs­tä tie­de­uu­ti­ses­ta tai kuul­leen­sa asias­ta 20:30 uutissa?

    NASA Stu­dy: Mass Gains of Antarc­tic Ice Sheet Grea­ter than Losses

    The research chal­len­ges the conclusions of other stu­dies, inclu­ding the Inter­go­vern­men­tal Panel on Cli­ma­te Change’s (IPCC) 2013 report, which says that Antarc­tica is ove­rall losing land ice.

    Accor­ding to the new ana­ly­sis of satel­li­te data, the Antarc­tic ice sheet showed a net gain of 112 bil­lion tons of ice a year from 1992 to 2001. That net gain slowed to 82 bil­lion tons of ice per year between 2003 and 2008.

    Päin­vas­tai­ses­ta ollaan kyl­lä kuul­tu ihan kyl­läs­ty­mi­seen asti…

    1. Sor­ry, mut­ta tuo havain­to, että (aluk­si) antark­tik­sel­le tulee enem­män jää­tä kuin sulaa, on ihan teo­rian mukaista.

  110. Samu­li Saa­rel­ma: Oli­si­ko­han tuos­sa avain­sa­na­na “jon­kun­lai­nen”. Jos ei miten­kään spe­si­fioi­da sitä, min­kä­lai­ses­ta ilmas­to­ka­ta­stro­fis­ta oikein puhu­taan, vaan jäte­tään se jokai­sen vas­taa­jan oman mie­li­ku­vi­tuk­sen varaan, niin moni­kin voi var­mas­ti sanoa, että “jon­kun­lai­nen” ilmas­to­ka­ta­stro­fi seu­raa 10%:n todennäköisyydellä.

    Olen täs­sä tar­koi­tuk­sel­la anta­nut denia­lis­tien mää­ri­tel­lä ilmas­to­ka­ta­stro­fin halua­mal­laan taval­la että minua ei voi­da syyt­tää jon­kun­lai­ses­ta kir­si­kan­poi­min­nas­ta krii­sin mää­rit­te­lys­sä. Ainoa toi­vee­ni on ollut, että mää­rit­te­ly poh­jau­tui­si johon­kin objek­tii­vi­ses­ti mitat­ta­vis­sa ole­vaan asiaan.

    Ongel­ma täs­sä on se, että jos krii­sin toden­nä­köi­syys on on suu­ri, on sel­vää, että ehkäi­se­viin toi­men­pi­tei­siin kan­nat­taa odo­tusar­voi­ses­ti ryh­tyä, mut­ta jos taas pitää aidos­ti toden­nä­köi­syyt­tä pie­ne­nä, pitäi­si olla val­mis lyö­mään vetoa tuon toden­nä­köi­syy­den indi­koi­mil­la ker­toi­mil­la krii­sin toteu­tu­mis­ta vas­taan. Minul­le hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti on hyvin sel­väs­ti tyh­jä jouk­ko ne toden­nä­köi­syy­det, jot­ka ovat riit­tä­vän pie­niä huo­let­to­maan suh­tau­tu­mi­seen ilmas­ton­muu­tok­sen suh­teen, ja saman­ai­kai­ses­ti niin suu­ria, että voi­sin har­ki­ta vedonlyöntiä. 

    Jos siis joku on sitä miel­tä, että tuo toden­nä­köi­syyk­sien jouk­ko ei ole hänen mie­les­tään tyh­jä, olen hyvin kiin­nos­tu­nut kes­kus­te­le­maan min­kä­lai­sil­la ole­tuk­sil­la hän on moi­seen tulok­seen pääs­syt, ja eri­tyi­ses­ti olen kiin­nos­tu­nut kes­kus­te­le­maan vedon­lyön­nin ehdois­ta ja kertoimista. 

    Samu­li Saa­rel­ma: Mut­ta entä toi­sin­päin: Kuin­ka suu­re­na toden­nä­köi­syy­te­nä pidät sitä, että jos ryh­dy­tään radi­kaa­lei­hin CO2-pääs­tö­jen vähen­nyk­siin, täs­tä seu­raa talous­kas­vun hidas­tu­mis­ta, min­kä vuok­si 800 mil­joo­naa nykyi­sin näläs­sä elä­vää ihmis­tä pää­se­vät näläs­tään eroon vaik­ka­pa vuo­si­kym­me­nen hitaam­min kuin pää­si­si­vät, jos maa­pal­lon talous­kas­vu oli­si nopeampaa? 

    Aika pie­ne­nä. Tai siis pidän pal­jon toden­nä­köi­sem­pä­nä, että jos ale­taan radi­kaa­lei­hin toi­men­pi­tei­siin, joil­la vähen­ne­tään äärim­mäi­ses­sä köy­hyy­des­sä elä­vien kasvihuonekaasupäästöjä, 

    1. Lamp­pu­öl­jyn, kynt­ti­löi­den ym. aiheut­ta­mien pien­hiuk­kas­pääs­tö­jen ja onnet­to­muuk­sien aiheut­ta­mien sai­ras­tu­mis­ten ja kuo­lin­ta­paus­ten mää­rä vähe­nee kun siir­ry­tään sähköön.

    2. Köy­him­pien ihmis­ten ener­gi­aan käyt­tä­mä raha­mää­rä vähe­nee kos­ka uusiu­tu­vat ovat pie­ni­muo­toi­ses­sa hajau­te­tus­sa ener­gian­tuo­tan­nos­sa jo nyt koko­nais­kus­tan­nuk­sil­taan sel­väs­ti hal­vem­pia kuin fos­sii­li­set, jol­loin näi­den käy­tet­tä­vis­sä ole­va raha­mää­rä muu­hun, esim. ruo­kaan, kasvaa.

  111. Mat­hias V: Todel­la har­va sel­lai­nen­kaan, jol­la on riit­tä­vät perus­tie­dot luon­non­tie­teis­tä, vai­vau­tu­vat ajat­te­le­maan aivan itse­näi­ses­ti ja ennakkoluulottomasti,

    Minus­ta on kyl­lä mel­ko uska­lias­ta väit­tää, että maal­lik­ko voi­si men­nä lausu­maan oikeas­taan mis­tään syväl­li­ses­tä tie­tees­tä lopul­lis­ta totuut­ta vain luke­mal­la muu­ta­mia artikkeleita.

    Esi­mer­kik­si mus­tat aukot. Maal­li­kol­la, vaik­ka oli­si kuin­ka luon­non­tie­teel­li­nen kou­lu­tus, ei ole min­kään­lai­sia mah­dol­li­suuk­sia arvioi­da eri teo­rioi­ta sii­tä, mitä tapah­tu­ma­ho­ri­son­tin takaa löytyy. 

    ksee
    “Lopuk­si voin aivan ver­tai­sar­voi­tui­hin tut­ki­muk­siin perus­tuen tode­ta, että meil­lä alkai­si jo ole­maan riit­tä­väs­ti perus­tel­tu­ja syi­tä epäil­lä, ettei ilmas­ton­muu­tos ole niin suu­ri eivät­kä sen seu­rauk­set niin pahat kuin popu­la­ri­soi­tu käsi­tys “kon­sen­suk­ses­ta” antaa ymmärtää. ”

    Jaa, nyt tosi­aan, kuten vähän ennus­tin­kin, siir­ryt­tiin Kal­len “emme me oikeas­taan tie­dä mitään ilmas­tos­ta-posi­tios­ta aja­tuk­seen “tie­däm­me niin pal­jon, ettei mitään oikeas­taan tapahdu. 

    😉

  112. Täs­sä on ihan mie­len­kiin­toi­nen artik­ke­li, jos kyke­nee luke­maan sen ilman ennak­ko­luu­lo­ja ja ‑käsi­tyk­siä. Sisäl­tää pää­osin tut­kit­tua tietoa.

    Koit­ta­kaa­pa lukea aja­tuk­sel­la, kar­sien ne vähäi­set joh­to­pää­tök­set joi­ta sii­nä on esi­tet­ty, mut­ta myös vält­täen ryh­ty­mäs­tä “kumoa­maan” ja selit­te­le­mään ennak­ko­kä­si­tyk­sen­ne kans­sa ris­ti­rii­tais­ta infor­maa­tio­ta seli­tyk­sil­lä ja teo­rioil­la johon uskotte. 

    Jos pys­tyt­te ajat­te­le­maan ennak­ko­luu­lot­to­mas­ti ilman pyr­ki­mys­tä seli­tel­lä mihin­kään suun­taan, niin mie­tit­te, mihin joh­to­pää­tök­siin tämä itsel­län­ne joh­taa. Ei tar­vit­se ker­toa tääl­lä, vaan toi­mi­koon hyvä­nä harjoituksena. 

    Puh­taas­ti läm­pö­ti­la­his­to­rian valos­sa ilman selit­te­lyi­tä tar­kas­tel­tu­na, onko nyt sit­ten­kään mitään uut­ta aurin­gon alla?

    http://www.dandebat.dk/eng-klima7.htm

  113. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mitä me teem­me sel­lai­sel­la tie­dol­la, että maa­pal­lon ilmas­to on ennen­kin olut ihmi­senl­le sopimaton?

    Hyvä point­ti. Ehkä kiin­nos­ta­vam­paa onkin tie­tää, että ilmas­to on ollut ennen­kin sopi­vam­pi ihmi­sel­le kuin nyt, nimit­täin sil­loin kun se on ollut nykyis­tä lämpimämpi.

  114. Sylt­ty: Minus­ta on kyl­lä mel­ko uska­lias­ta väit­tää, että maal­lik­ko voi­si men­nä lausu­maan oikeas­taan mis­tään syväl­li­ses­tä tie­tees­tä lopul­lis­ta totuut­ta vain luke­mal­la muu­ta­mia artikkeleita.

    Niin. Oli­si­ko parem­pi, ettei taval­li­nen äly­käs­kään ihmi­nen yri­tä pereh­tyä asioi­hin, vaan luot­taa sii­hen, että se on fak­taa, mihin alan tie­de­mies­ten enem­mis­tö on demo­kraat­ti­ses­ti äänes­tä­mäl­lä pää­ty­nyt, minul­la on ollut eri­lai­nen käsi­tys fak­tois­ta ja olen teh­nyt eron tie­teel­lis­ten teo­rioi­den ja fak­to­jen välillä 🙂

  115. Mat­hias V: Oli­si­ko parem­pi, ettei taval­li­nen äly­käs­kään ihmi­nen yri­tä pereh­tyä asioi­hin, vaan luot­taa sii­hen, että se on fak­taa, mihin alan tie­de­mies­ten enem­mis­tö on demo­kraat­ti­ses­ti äänes­tä­mäl­lä päätynyt

    Mis­tä läh­tien nämä kak­si asi­aa ovat olleet toi­si­aan poissulkevia?

  116. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sor­ry, mut­ta tuo havain­to, että (aluk­si) antark­tik­sel­le tulee enem­män jää­tä kuin sulaa, on ihan teo­rian mukaista.

    Juu­ri niin tyy­pil­li­nen vastaus.

    Medias­sa näkyy pel­käs­tään uuti­sia sii­tä kuin­ka Antark­tis sulaa jo kovaa kyy­tiä ja täy­sin kata­stroo­fi voi tapah­tua jo huo­men­na. Tämän lisäk­si perä­ti IPCC menee väit­tä­mään, että ko. jää­ti­köt ovat jo koko­nai­suu­te­na menet­tä­neet massaa.

    Sit­ten kun joku nos­taa esiin tuo­rei­ta tut­ki­mus­tu­lok­sia, joi­den mukaan näin on, niin reak­tio­na ei ole­kaan se, että vaa­dit­tai­siin medi­aa ja IPCC:tä kor­ja­maan vir­heel­li­nen uuti­soin­ti — koko hom­ma ohi­te­taan “ihan teo­rian mukais­ta” / “tämä on ollut jo tie­dos­sa” ‑olan­ko­hau­tuk­sel­la.

    Suur­ta tari­naa ei kui­ten­kaan ole ilmei­ses­ti tar­ve muut­taa — vaik­ka sen apos­to­lien­kin mukaan sii­nä on ele­ment­te­jä jot­ka eivät ole “ihan teo­rian mukai­sia” ja joi­den vir­hel­li­syys on “ollut jo tie­dos­sa”. WTF?

    Oli­si joten­kin aika päräyt­tä­vää, jos joku vank­ka kon­sen­suk­sen kan­nat­ta­ja edes ker­ran jon­kun pai­su­tel­lun höp­pö-höp­pö ‑pelot­te­lu-uuti­sen koh­dal­la korot­tai­si ään­tään ja julis­tai­si, ettei­vät tuo­reet tut­ki­mus­tu­lok­set ja ilmas­ton­muu­tos­teo­riat tue moi­sia väit­tei­tä. No, tai­taa olla tur­ha unel­moi­da, kos­ka tämä väki alkaa kuin­ka päät­tö­män­kin uuti­sen edes­sä vei­saa­maan kuo­ros­sa “pahem­paa kuin osat­tiin pelä­tä­kään” ‑virt­tä.

  117. Sylt­ty:

    ksee
    “Lopuk­si voin aivan ver­tai­sar­voi­tui­hin tut­ki­muk­siin perus­tuen tode­ta, että meil­lä alkai­si jo ole­maan riit­tä­väs­ti perus­tel­tu­ja syi­tä epäil­lä, ettei ilmas­ton­muu­tos ole niin suu­ri eivät­kä sen seu­rauk­set niin pahat kuin popu­la­ri­soi­tu käsi­tys “kon­sen­suk­ses­ta” antaa ymmärtää. ”

    Jaa, nyt tosi­aan, kuten vähän ennus­tin­kin, siir­ryt­tiin Kal­len “emme me oikeas­taan tie­dä mitään ilmas­tos­ta-posi­tios­ta aja­tuk­seen “tie­däm­me niin pal­jon, ettei mitään oikeas­taan tapahdu. 

    Tie­teen perus­me­ka­nis­mien kor­vaa­mi­nen lau­ma-ajat­te­lul­la ja kon­sen­suk­sel­la on tuo­nut esiin aivan uuden “tie­teel­li­sen peri­aat­teen” eli kään­tei­sen todis­tus­taa­kan. Ilmas­tous­ko­vai­sil­la ei näy­tä ole­van mitään vel­vot­tei­ta hank­kia mitään todis­tei­ta kum­mal­li­sim­mil­le­kaan kata­stro­fis­ke­naa­rioil­le — vaan epäi­li­jöi­den pitäi­si aukot­to­mas­ti todis­taa, ettei mitään kata­stro­fia voi mis­sään nimes­sä mil­loin­kaan tapahtua.

    Itse en väi­tä, ettei­kö joku kata­stro­fi oli­si mah­dol­li­nen — haluan vain kiin­nit­tää huo­mion sii­hen, että useat niis­tä perus­o­le­tuk­sis­ta, joi­den varaan koko raken­nel­ma “kata­stro­faa­li­ses­ta ihmi­sen aihut­ta­mas­ta ilmas­ton­muu­tok­ses­ta”, ovat osoit­tau­tu­neet joko vir­heel­li­sik­si tai aina­kin nii­den suu­ruus­luo­kan arviot ovat olleet pielessä.

    Nor­maa­lis­sa tie­teel­li­ses­sä pro­se­duu­ris­sa täl­lais­ten perus­o­le­tuk­sia romut­ta­vien havai­to­jen pitäi­si toki joh­taa (työ)hypoteesien ja teo­rioi­den uudel­lee­nar­voin­tiin — ja mah­dol­li­ses­ti nii­den kumoa­mi­seen ja uusien parem­pien seli­tys­ten hake­mi­seen. Nyt meil­lä kuin­te­kin näyt­tää ole­van “Jalo Syy” ja post nor­maa­liin aika­kau­teen siir­ty­nyt tie­de — ja niin­pä kaik­ki epäi­lyt Totuut­ta koh­taan saa­vat aikaan vain sen, että vank­ku­rit aje­taan entis­tä tii­viim­pään puo­lus­tus­rin­kiin ja kaik­ki ampu­mae­täi­syy­den pää­hän uskal­tau­tu­vat ammu­taan ilman varoituslaukausta.

    Toki uskon, että nor­maa­li tie­teel­li­nen pro­ses­si voit­taa lopul­ta ja totuus pal­jas­tuu (eihän noi­ta NASAn uuti­sen kal­tai­sia tut­ki­mus­tu­lok­sia muu­ten pää­i­si jul­ki) — pelot­taa vain mitä kaik­kea äärim­mäi­sen type­rää ennen sitä keri­tään teke­mään. Aina­kin Euroop­pa on hajoit­ta­mas­sa yhden moder­nin ajan suu­rim­mis­ta ja hyö­dyl­li­sim­mis­tä raken­teis­ta — tehok­kaan säh­kö­tuon­tan­to- ja ‑jake­lu­ver­kos­ton.

  118. ksee:
    Sit­ten kun joku nos­taa esiin tuo­rei­ta tut­ki­mus­tu­lok­sia, joi­den mukaan näin on, niin reak­tio­na ei ole­kaan se, että…

    …siis “näin ei ole”.

  119. Ksee

    Tätä kes­kus­te­lua hel­pot­tai­si, jos pys­tyi­sim­me mää­rit­te­le­mään tai sopi­maan, mikä on kata­stro­faa­li­nen ilmastonmuutos.

    Itse voi­sin kuvi­tel­la, että oleel­li­sia mit­ta­rei­ta ovat sen aiheut­ta­ma pako­lai­suus ja kuol­lei­suus. Useim­mat lie­ne­vät sitä miel­tä, että ihmis­kun­nan pie­ne­ne­mi­nen 1/10 osaan oli­si kata­stro­fi, joku saat­taa pitää kata­stro­fi­na jo sitä, että 500 mil­joo­naa ihmis­tä läh­tee liik­keel­le 50 vuo­den aika­na. Itse olen lähem­pä­nä jäl­kim­mäis­tä kri­tee­riä, mut­ta sanoi­sin, että vii­meis­tään mil­jar­din ihmi­sen liik­keel­le läh­tö 50 vuo­des­sa oli­si täy­si katastrofi. 

    En tar­koi­ta seu­raa­vaa 50 vuot­ta, vaan mitä tahan­sa 50 vuo­den jak­soa seu­raa­van parin sadan vuo­den sisällä.

    Tie­teel­li­sen meto­din tehok­kuu­des­ta olen samaa mieltä.

  120. Tapio:
    Ksee

    Tätä kes­kus­te­lua hel­pot­tai­si, jos pys­tyi­sim­me mää­rit­te­le­mään tai sopi­maan, mikä on kata­stro­faa­li­nen ilmastonmuutos.

    (Yri­te­tään­pä uudestaan…)

    Mik­si mei­dän täy­tyi­si sii­tä sopia? Eikö vaik­ka IPCC:n Cli­ma­te Chan­ge 2014 Synt­he­sis Report Sum­ma­ry for Policy­ma­kers, klap­pa­le 2 (SPM 2. Futu­re Cli­ma­te Chan­ges, Risks and Impacts), rii­tä?

    Toki rin­nal­la on hur­jem­pia ske­naa­rioi­ta aina jos­tain maan muut­tu­mi­ses­ta Venuk­sek­si, “cata­strop­hic cli­ma­te break­down” yms. alkaen, mut­ta ne kait voi­daan suo­siol­la luo­ki­tel­la sci-fin puolelle…?

  121. ksee: (Yri­te­tään­pä uudestaan…)

    Mik­si mei­dän täy­tyi­si sii­tä sopia? Eikö vaik­ka IPCC:n Cli­ma­te Chan­ge 2014 Synt­he­sis Report Sum­ma­ry for Policy­ma­kers, klap­pa­le 2 (SPM 2. Futu­re Cli­ma­te Chan­ges, Risks and Impacts), rii­tä?

    Toki rin­nal­la on hur­jem­pia ske­naa­rioi­ta aina jos­tain maan muut­tu­mi­ses­ta Venuk­sek­si, “cata­strop­hic cli­ma­te break­down” yms. alkaen, mut­ta ne kait voi­daan suo­siol­la luo­ki­tel­la sci-fin puolelle…?

    Kii­tok­sia, nyt olem­me mää­ri­tel­män osal­ta samoil­la vesil­lä. En ollut täy­sin sel­vil­lä kannastasi.

  122. Tapio:
    Ksee

    Tätä kes­kus­te­lua hel­pot­tai­si, jos pys­tyi­sim­me mää­rit­te­le­mään tai sopi­maan, mikä on kata­stro­faa­li­nen ilmastonmuutos.

    Itse voi­sin kuvi­tel­la, että oleel­li­sia mit­ta­rei­ta ovat sen aiheut­ta­ma­pa­ko­lai­suus ja kuol­lei­suus. Useim­mat lie­ne­vät sitä miel­tä, ettäih­mis­kun­nan pie­ne­ne­mi­nen 1/10 osaan oli­si kata­stro­fi, joku saat­taa pitää kata­stro­fi­na jo sitä, että 500 mil­joo­naa ihmis­tä läh­tee liik­keel­le 50 vuo­den aika­na. Itse olen lähem­pä­nä jäl­kim­mäis­tä kri­tee­riä, mut­ta sanoi­sin, että vii­meis­tään mil­jar­din ihmi­sen liik­keel­le läh­tö 50 vuo­des­sa oli­si täy­si katastrofi. 

    En tar­koi­ta seu­raa­vaa 50 vuot­ta, vaan mitä tahan­sa 50 vuo­den jak­soa seu­raa­van parin sadan vuo­den sisällä.

    Tie­teel­li­sen meto­din tehok­kuu­des­ta olen samaa mieltä.

    Bangla­desh on kai yksi eni­ten meren­pin­nan nousus­ta kär­si­vä val­tio. Sen väes­tö­mää­rä oli v. 1960 50 mil­joo­naa ja nyt noin 160 mil­joo­naa. Voi­ta­neen olet­taa, että siel­lä meren­pin­nan nousuun oli hel­pom­pi sopeu­tua jos väkeä oli­si tuo 50 mil­joo­naa. Intian väes­tö on saman jak­son aika­na lisään­ty­nyt 800 miljoonalla!

    Ilmas­ton­muu­tok­sen visioi­dut ongel­mat ihmis­kun­nal­le ovat pal­jol­ti poh­jim­mil­taan val­ta­vas­ta väes­tön­kas­vus­ta joh­tu­via. Mah­dol­li­ses­ti pahin on vie­lä edes­sä Afri­kan väestöräjähdyksessä.

    Kun vie­lä muis­te­taan mitä kaik­kea muu­ta jo tapah­tu­nut ja ennus­tet­tu väes­tön­kas­vu aiheut­taa, niin sil­le täy­tyy ja pian teh­dä jotain radi­kaa­lia. Täs­sä alkua: yhden lap­sen poli­tiik­ka, kou­lu­tus, ste­ri­li­saa­tio. Sii­nä vien­ti­tuot­tei­ta kehitysmaihin.

  123. Vesa: Bangla­desh on kai yksi eni­ten meren­pin­nan nousus­ta kär­si­vä val­tio. Sen…

    Juu­ei… Bangla­desh land­mass ‘is growing’

    New research shows Bangla­desh may not be as vul­ne­rable to rising sea levels caused by cli­ma­te chan­ge as pre­vious­ly fea­red, scien­tists in Dha­ka say.

    They say satel­li­te ima­ges show the count­ry’s land­mass is actual­ly growing because of sedi­ment dum­ped by rivers.”

  124. JTS:
    Hoh­hoi­jaa. Ilmas­to on aina vaihdellut.
    Täs­sä pie­ni kuva, jos­sa se on havainnollistetaan.
    http://www.vox.com/2016/9/12/12891814/climate-change-xkcd-graphic

    En ihan ymmär­rä, mik­si täs­sä kes­kus­te­lus­sa koko ajan vii­ta­taan tuo­hon hupi­si­vun kuvaan jon­kin­lai­se­na tie­teel­li­se­nä todis­tee­na. Jos läm­pö­ti­lois­ta vaik­ka­pa vii­mei­sen 10 000:n vuo­den ajal­ta on jon­kin­lai­nen tie­teel­li­nen kon­sen­sus, niin pal­jon parem­pi oli­si vii­ta­ta sii­hen tie­teel­li­seen jul­kai­suun, jos­sa asia esi­te­tään. Wiki­pe­dias­ta löy­tyy kuva, jos­ta näkee, että men­nei­syy­den läm­pö­ti­lois­sa on pal­jon­kin epävarmuutta.

    Toi­nen jut­tu on se, että tuon xkcd-kuvan dra­maat­ti­suus liit­tyy ennen kaik­kea sii­hen ihan lop­puo­saan, joka ei ole “mita­tut läm­pö­ti­lat” (tämä on jos­sain siel­lä antii­kin läm­pö­ti­lo­jen tasol­la), vaan pro­jek­tiot, johon liit­tyy se kaik­ki epä­var­muus, jos­ta täs­sä keskustellaan. 

    Noin muu­ten yksi­mie­li­syys tie­teel­li­sis­sä jul­kai­suis­sa on 2913–14 luok­kaa 1 jul­kai­su 17 000 on “eriä­vää mieltä”. 

    Siis mis­tä eri miel­tä? Sii­tä, että a) hii­li­diok­si­di vai­kut­taa ilmas­ton läm­pö­ti­laan, b) ihmi­sel­lä on vai­ku­tus­ta ilmas­toon vai c) IPCC:n pro­jek­tiot ovat täs­mäl­leen oikein? 

    En epäi­le lain­kaan, että a) ja b) ‑koh­tiin ei löy­dy juu­ri lain­kaan eri­mie­li­siä jul­kai­su­ja. Oleel­lis­ta poliit­tis­ten pää­tös­ten kan­nal­ta on kui­ten­kin se, mikä on kon­sen­sus koh­dan c) suhteen. 

    Asi­aa on muu­ten­kin tut­kit­tu julkaisutietokannasta.
    So we have seven peer-reviewed and publis­hed papers which use dif­fe­rent tech­niques, publis­hed from 2004 to 2015, which show that the con­sen­sus among cli­ma­te science papers is in excess of 97% and that the­re are a tiny num­ber of dis­sen­ters who are making obvious­ly incor­rect statements. 

    Et anna vii­tet­tä sii­hen, mis­tä tuo on otet­tu. Veik­kaan, että se on otet­tu John Coo­kin jul­kai­sus­ta, jon­ka tie­teel­li­syyt­tä käsi­tel­lään täs­sä jutus­sa. Juu­ri täl­lai­nen har­haan­joh­ta­va lob­baus ja sen kut­su­mi­nen “tie­teek­si” on se, mikä on itse­ni (joka siis uskoo sii­hen, että IPCC:n pro­jek­tiot ovat pää­osin oikein) saa­nut suh­ta­tu­maan huo­mat­ta­vas­ti skep­ti­sem­min kaik­keen ilmas­to­muu­to­suu­ti­soin­tiin kuin mitä tein ennen. 

    Sel­väs­ti­kään tuol­lai­sia val­heel­li­sia jut­tu­ja jul­kai­se­vil­la alar­mis­teil­la ei ole puh­taat jau­hot pus­seis­saan. En väi­tä, että oli­si denia­lis­teil­la­kaan, mut­ta se, että he ovat öljy-yhtiöi­den tas­kus­sa, on ollut kaik­kien tie­dos­sa jo pit­kään, kun taas aina­kin itse olen suht sini­sil­mäi­ses­ti usko­nut, ettei “hyvis­ten” ole juu­ri täl­le val­heen tiel­le tar­vin­nut läh­teä, mut­ta vai­kut­taa entis­tä enem­män sil­tä, että näin ei ole asian­lai­ta. (Al Goren jutut on toki pöy­hit­ty jo aiko­ja sitten).

  125. tcrown: Aika pie­ne­nä. Tai siis pidän pal­jon toden­nä­köi­sem­pä­nä, että jos ale­taan radi­kaa­lei­hin toi­men­pi­tei­siin, joil­la vähen­ne­tään äärim­mäi­ses­sä köy­hyy­des­sä elä­vien kasvihuonekaasupäästöjä,

    Ei kyse ole hei­dän nykyis­ten pääs­tö­jen­sä vähen­tä­mi­ses­tä, vaan sii­tä, että ryh­ty­mäl­lä toi­miin, joil­la pääs­tään eroon fos­sii­li­sis­ta (=fos­sii­lis­ten käy­tön teke­mi­nen veroil­la tai muil­la kei­noil­la kal­liik­si tai mah­dot­to­mak­si), heil­le tulee vai­keam­mak­si nous­ta sil­le tasol­le, jol­la me olem­me, kos­ka fos­sii­li­set ovat juu­ri nii­tä hal­vim­pia tapo­ja tuot­taa energiaa. 

    Emme me pahuut­tam­me käy­tä fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta, vaan sik­si, että meil­lä ei ole sel­lai­sia vaih­toeh­to­ja (pait­si ehkä ydin­voi­ma), jot­ka löi­si­vät ne ener­gia­mark­ki­noil­la. Jos mark­ki­noil­la toi­mi­via vaih­toeh­to­ja oli­si, niin täl­lai­set kes­kus­te­lut oli­si­vat täy­sin aka­tee­mi­sia, kos­ka voi­sim­me jät­tää koko fos­sii­li­sis­ta eroon­pää­syn mark­ki­noi­den varaan.

    tcrown: 1. Lamp­pu­öl­jyn, kynt­ti­löi­den ym. aiheut­ta­mien pien­hiuk­kas­pääs­tö­jen ja onnet­to­muuk­sien aiheut­ta­mien sai­ras­tu­mis­ten ja kuo­lin­ta­paus­ten mää­rä vähe­nee kun siir­ry­tään sähköön.

    Eli siis he ovat siir­ty­neet jo säh­kön käyt­töön, vaik­kei fos­sii­lis­ten polt­toa oli­si­kaan rajoi­tet­tu. Ai eivät ole­kaan? Jaa, mik­sei­vät ole? Sik­si, että se töp­se­li­säh­kö on kal­liim­paa, eikä heil­lä ole sii­hen varaa.

    tcrown: 2. Köy­him­pien ihmis­ten ener­gi­aan käyt­tä­mä raha­mää­rä vähe­nee kos­ka uusiu­tu­vat ovat pie­ni­muo­toi­ses­sa hajau­te­tus­sa ener­gian­tuo­tan­nos­sa jo nyt koko­nais­kus­tan­nuk­sil­taan sel­väs­ti hal­vem­pia kuin fos­sii­li­set, jol­loin näi­den käy­tet­tä­vis­sä ole­va raha­mää­rä muu­hun, esim. ruo­kaan, kasvaa.

    Eli siis YK valeh­te­lee näläs­sä elä­vien suh­teen. Oikeas­ti ne 800 mil­joo­naa ihmis­tä ei elä­kään näläs­sä, vaan opis­ke­le­vat toh­to­reik­si aurin­ko­pa­nee­li­lamp­pu­jen valossa. 

    Vali­tet­ta­vas­ti tämä ei ole todel­li­suus, vaan esim. ruu­an­tuo­tan­to maa­il­mas­sa on pit­käl­ti fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den varas­sa (koneet ja lan­noit­teet) ja siel­tä fos­sii­lis­ten polt­ta­mi­sen kiel­tä­mi­nen joh­tai­si sii­hen, että ruu­an maa­il­man­mark­ki­na­hin­ta nousi­si, jol­la ei tie­ten­kään oli­si juu­ri­kaan meil­le mitään vai­ku­tus­ta (jotain 11% kehit­ty­nei­den mai­den koti­ta­louk­sien tulois­ta menee ruo­kaan), mut­ta oli­si dra­maat­ti­nen vai­ku­tus kehi­tys­mai­den koti­ta­louk­sien taloustilanteisiin. 

    Toi­nen asia on sit­ten se, että fos­sii­li­sis­ta eroon­pää­sy aiheut­tai­si (aina­kin lyhyel­lä täh­täi­mel­lä) rajun talous­la­man kehit­ty­neis­sä mais­sa, mil­lä sit­ten oli­si vai­ku­tus kehi­tys­mai­hin­kin sii­nä muo­dos­sa, että nii­den tuot­teet (esim. raa­ka-aineet tai ns. “cash crops”) hal­pe­ni­si­vat, kun nii­den kysyn­tä vähe­ni­si, ja täl­lä oli­si sit­ten epä­suo­ras­ti vai­ku­tus­ta kehi­tys­mai­den talouk­siin jopa sii­nä tilan­tees­sa, että kehit­ty­neet maat epäit­sek­kääs­ti koh­dis­tai­si­vat kaik­ki fos­sii­lis­ten rajoi­tus­toi­met itseensä.

  126. Tapio:
    Itse voi­sin kuvi­tel­la, että oleel­li­sia mit­ta­rei­ta ovat sen aiheut­ta­ma­pa­ko­lai­suus ja kuol­lei­suus. Useim­mat lie­ne­vät sitä miel­tä, ettäih­mis­kun­nan pie­ne­ne­mi­nen 1/10 osaan oli­si kata­stro­fi, joku saat­taa pitää kata­stro­fi­na jo sitä, että 500 mil­joo­naa ihmis­tä läh­tee liik­keel­le 50 vuo­den aika­na. Itse olen lähem­pä­nä jäl­kim­mäis­tä kri­tee­riä, mut­ta sanoi­sin, että vii­meis­tään mil­jar­din ihmi­sen liik­keel­le läh­tö 50 vuo­des­sa oli­si täy­si katastrofi. 

    Yksin Kii­nas­sa on vii­mei­sen 35:n vuo­den aika­na läh­te­nyt liik­kel­le luok­kaa 300 mil­joo­naa ihmis­tä (läh­de). Täs­tä on toki seu­ran­nut jon­kun ver­ran häi­riö­tä, mut­ta mis­sään tapauk­ses­sa tämä ihmis­kun­nan mit­ta­kaa­vas­sa var­maan koko his­to­rian suu­rin muut­to­lii­ke ei ole aiheut­ta­nut mitään eri­tyis­tä kata­stro­fia. Kii­na 2017 on suun­nil­leen mil­lä tahan­sa mit­ta­ril­la mit­tat­tu­na parem­pi maa elää kuin Kii­na 1979. 

    Ja tämä kaik­ki ilman mitään ilmas­to­muu­tos­ta, mel­kein pel­käs­tään puh­taas­ti talou­del­lis­ten motii­vien aja­ma­na. Ja sama pätee pää­osin Euroop­paan ja USA:han koh­dis­tu­vaan siir­to­lai­suu­teen­kin. On jou­kos­sa toki sota­pa­ko­lai­sia­kin, mut­ta pää­osin siir­to­lai­suus on talou­del­li­sen moti­vaa­tion aja­maa. Tämä siir­to­lai­suus ei tule katoa­maan, vaik­ka mitään ilmas­to­muu­tos­ta ei tapah­tui­si, ja toi­saal­ta se tulee vähe­ne­mään, jos maa­il­man köy­hien aluei­den talous­kas­vu saa­daan käyntiin. 

    Mikä oli­si se asia, joka ajai­si mil­jar­di ihmis­tä liik­keel­le? Meren­pin­nan nousu ei tähän joh­tai­si. Ensin­nä­kin se tapah­tuu niin hitaas­ti, että sii­tä seu­raa­va muut­to­lii­ke ei mis­sään tapauk­ses­sa ole yhtäk­kis­tä, vaan tapah­tuu hyvin pit­kän aika­vä­lin aika­na, mikä mah­dol­lis­taa sii­hen rea­goin­nin ja sen jär­jes­te­lyn niin, ettei­vät seu­rauk­set ole kata­stro­faa­li­sia (maa­il­man mit­ta­kaa­vas­sa oli­si siis kyse suh­teel­li­ses­ti pie­nem­mäs­tä ja hitaam­mas­ta muu­tos­ta kuin tuo Kii­nan kokema). 

    Jos kyse oli­si ruu­an­tuo­tan­non heik­ke­mi­ses­tä jol­lain alu­eel­la, niin tähän sel­väs­ti paras kei­no glo­ba­li­soi­tu­nees­sa maa­il­mas­sa on se, että kysei­sel­le alu­eel­le vie­dään ruo­kaa muu­al­ta ja siel­lä asu­vat ihmi­set teke­vät sit­ten jotain muu­ta kuin vil­je­le­vät maa­ta. Maa­il­man rik­kaim­mat maat, Qatar ja Luxem­bourg eivät ole miten­kään tun­net­tu­ja maa­ta­lou­des­taan (en tie­dä, tuot­taa­ko Qatar yhtään mitään maa­ta­lous­tuot­tei­ta), joten sel­väs­ti­kään oma ruu­an­tuo­tan­to ei ole kriittistä. 

    Sodat ovat asioi­ta, jot­ka poten­ti­aa­li­ses­ti voi­si­vat ajaa mil­joo­nia ihmi­siä liik­keel­le, mut­ta nii­den suh­teen ilmas­to­muu­tos on pal­jon mer­ki­tyk­set­tö­mäm­pi teki­jä kuin monet muut asiat. 

    En tar­koi­ta seu­raa­vaa 50 vuot­ta, vaan mitä tahan­sa 50 vuo­den jak­soa seu­raa­van parin sadan vuo­den sisällä. 

    Mitä pidem­mäl­le menem­me tule­vai­suu­teen, sitä a) vähem­män ihmis­ten talou­del­li­nen hyvin­voin­ti riip­puu ilmas­tos­ta (joh­tuen tek­no­lo­gi­ses­ta kehi­tyk­ses­tä) ja b) sitä parem­min glo­baa­li maa­pal­lo pys­tyy sie­tä­mään ihmis­ten pai­kas­ta toi­seen siir­tyi­lyä muu­ten­kin (ihan sii­tä yksin­ker­tai­ses­ta syys­tä, että ihmi­set tule­vat siir­tyi­le­mään pai­kas­ta toi­seen entis­tä enem­män Brexi­teis­tä ja Trump-muu­reis­ta huolimatta).

  127. Vesa: Bangla­desh on kai yksi eni­ten meren­pin­nan nousus­ta kär­si­vä val­tio. Sen väes­tö­mää­rä oli v. 1960 50 mil­joo­naa ja nyt noin 160 mil­joo­naa. Voi­ta­neen olet­taa, että siel­lä meren­pin­nan nousuun oli hel­pom­pi sopeu­tua jos väkeä oli­si tuo 50 miljoonaa.

    Tuos­ta “kär­si­mi­ses­tä” sanoi­sin sen ver­ran, että Bangla­des­hin BKT/henki ‑luku on nous­sut $88/henki tasol­ta (1960) nykyi­seen $1200:an. Tuo on aivan usko­ma­ton parannus. 

    Bangla­des­his­sä on siis kol­me ker­taa enem­män väkeä kuin 1960, ja meren­pin­nan nousun myö­tä vähem­män maa­ta, mut­ta sil­ti ihmi­set elä­vät yli 10 ker­taa rik­kaam­min kuin 1960.

  128. Samu­li Saa­rel­ma: Yksin Kii­nas­sa on vii­mei­sen 35:n vuo­den aika­na läh­te­nyt liik­kel­le luok­kaa 300 mil­joo­naa ihmis­tä (läh­de). Täs­tä on toki seu­ran­nut jon­kun ver­ran häi­riö­tä, mut­ta mis­sään tapauk­ses­sa tämä ihmis­kun­nan mit­ta­kaa­vas­sa var­maan koko his­to­rian suu­rin muut­to­lii­ke ei ole aiheut­ta­nut mitään eri­tyis­tä katastrofia. 

    Liik­keel­le läh­te­mi­sel­lä tar­koi­tin pako­lai­sek­si läh­te­mis­tä, en työn peräs­sä muuttoa.

    Samu­li Saa­rel­ma: Mikä oli­si se asia, joka ajai­si mil­jar­di ihmis­tä liik­keel­le? Meren­pin­nan nousu ei tähän johtaisi.

    Meren pin­nan nousu on vain osa­te­ki­jä. Suu­rim­mak­si uhak­si kai näh­dään joi­den­kin nykyis­ten elin­tar­vik­kei­den suur­tuo­tan­toa­luei­den tuo­tan­to­ky­vyn romah­ta­mi­nen maal­la ja merel­lä. Uusia hyviä tuo­tan­toa­luei­ta toden­nä­köi­ses­ti syn­tyy, mut­ta nii­den käyt­töön­ot­toon kuluu aikaa.

    Huo­les­tut­ta­vin­ta on, että nykyi­set mal­lit ennus­ta­vat vai­keuk­sia nime­no­maan Ete­lä- ja Kaakkois-Aasiaan.

    Samu­li Saa­rel­ma: Jos kyse oli­si ruu­an­tuo­tan­non heik­ke­mi­ses­tä jol­lain alu­eel­la, niin tähän sel­väs­ti paras kei­no glo­ba­li­soi­tu­nees­sa maa­il­mas­sa on se, että kysei­sel­le alu­eel­le vie­dään ruo­kaa muu­al­ta ja siel­lä asu­vat ihmi­set teke­vät sit­ten jotain muu­ta kuin vil­je­le­vät maata. 

    Teo­rias­sa kyl­lä, mut­ta koke­muk­set vii­me­ai­kais­ten pai­kal­lis­ten näl­kä­ka­ta­stro­fien hoi­dos­ta eivät oikein tue näkemystäsi.

    Var­si­nai­nen uhka on seu­raa­va ket­ju­reak­tio: Sisäi­nen pako­lai­suus jos­sa­kin maas­sa kas­vaa, mikä aiheut­taa pai­net­ta maan talou­del­le ja hal­lin­nol­le, m.l. elin­tar­vi­ke- ja ter­vey­den­huol­to. Epi­de­mia­ris­ki kas­vaa. Jos sisäi­nen pako­lai­suus edel­leen jat­kuu, jos­sain vai­hees­sa val­tio romah­taa ja mas­sa­pa­ko­lai­suus alkaa. Tämä puo­les­taan rasi­taa sen naa­pu­ri­mai­den talout­ta ja hal­lin­toa, m.l. elin­tar­vi­ke- ja ter­veys­huo­toa jne.

  129. Aja­tus sii­tä, että ilmas­ton­muu­tok­sen hil­lin­tään käy­tet­ty­jä varo­ja käy­tet­täi­siin suo­raan ihmis­ten aut­ta­mi­seen ei toi­mi, kos­ka sääs­ty­nei­tä varo­ja ei kos­kaan käy­tet­täi­si maa­pal­lon toi­sel­la puo­lel­la asu­vien ihmis­ten hyväksi. 

    Mie­les­tä­ni Pääs­tö­kaup­pa osoit­taa, ettei pääs­tö­jen hil­lit­se­mi­nen vält­tä­mät­tä ole kal­lis­ta. Hii­li­va­paa tasai­ses­ti tuo­tet­tu perus­voi­man säh­kö mak­saa täl­lä het­kel­lä uudel­la voi­ma­lai­tok­ses­sa tuo­tet­tu­na noin 50€ MWh, jos usko­taan Fen­no­voi­ma saa­maa tar­jous­ta. Niin­pä aina­kaan säh­kön­tuo­tan­non dekar­bo­ni­soin­ti ei ole kovin­kaan kal­lis­ta, joten se kan­nat­taa aivan ehdot­to­mas­ti dekarbonisoida.

  130. Tapio: Teo­rias­sa kyl­lä, mut­ta koke­muk­set vii­me­ai­kais­ten pai­kal­lis­ten näl­kä­ka­ta­stro­fien hoi­dos­ta eivät oikein tue näkemystäsi.

    Mihin näl­kä­ka­ta­stro­fiin viit­taat? Minun lähi­muis­tis­sa­ni on näl­kä­ka­ta­stro­fi on Län­si-Afri­kas­sa (Niger, Mali, Bur­ki­na Faso). Aiheut­ti­ko se joten­kin suu­ren­kin muut­to­liik­keen, vaik­ka­pa ver­rat­tu­na Syy­rian sotaan? Itse en muis­ta, että mis­tään isois­ta pako­lais­lau­mois­ta oli­si sil­loin puhut­tu, vaik­ka itse nälän­hä­däs­tä kyl­lä uuti­soi­tiin. Aiem­paan liit­tyen, täl­lai­set Sahe­lin nälän­hä­dät toden­nä­köi­ses­ti ilmas­to­muu­tok­sen myö­tä vähe­ne­vät, jos Sahel-Saha­ra-alu­een viher­ty­mi­nen jat­kuu, kuten yllä oli­vat tut­ki­jat havainneet.

    Nälän­hä­dis­sä on se ero sota­pa­ko­lai­siin, että näläs­sä ole­vil­la ihmi­sil­lä on mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti rahat lop­pu. Heil­lä ei siis ole miten­kään varaa mak­saa tuhan­sia joil­le­kin ihmis­sa­la­kul­jet­ta­jil­le pääs­täk­seen Euroop­paan, min­kä vuok­si he eivät sel­lai­seen ryh­dy. Pahim­mil­laan he siis kuo­le­vat niil­le sijoil­leen näl­kään, mikä tie­ten­kin on huma­ni­tää­ri­nen kata­stro­fi, mut­ta koko maa­il­man mit­ta­kaa­vas­sa se ei juu­ri aiheu­ta järis­tys­tä, kos­ka jää pai­kal­li­sek­si jutuksi. 

    Ja siis muis­tut­tai­sin vie­lä, että nälän­hä­dät näyt­täi­si­vät ole­van vähe­ne­mään päin, ei lisään­ty­mään. Tämä siis sii­tä huo­li­mat­ta, että väki­mää­rä maa­il­mas­sa on kas­va­nut. Esim. mitään Kii­nan Suu­ren Harp­pauk­sen tasois­ta nälän­hä­tää ei ole sen koo­min näh­ty. Ja sil­loin siis syy­nä oli idioot­ti­mai­nen talous­po­li­tiik­ka, ei mikään luonnonkatastrofi.

    Tapio: Var­si­nai­nen uhka on seu­raa­va ket­ju­reak­tio: Sisäi­nen pako­lai­suus jos­sa­kin maas­sa kas­vaa, mikä aiheut­taa pai­net­ta maan talou­del­le ja hal­lin­nol­le, m.l. elin­tar­vi­ke- ja terveydenhuolto. 

    En tie­dä, mihin nyt viit­taat “sisäi­sel­lä pako­lai­suu­del­la”. Sii­hen­kö, että ihmi­set siir­ty­vät maan sisäl­lä parem­pien eli­no­lo­suh­tei­den toi­vos­sa toi­saal­le (tämä on siis se, mitä Kii­nas­sa n. 300 mil­joo­naa ihmis­tä teki vii­mei­sen 35:n vuo­den aika­na) vai sitä, että sisäl­lis­so­di­taan, min­kä vuok­si ihmi­siä etni­ses­ti puh­dis­te­taan tms.? Jos ollaan sisäl­lis­so­das­sa, niin sil­loin tie­ten­kin hal­lin­to on mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti jo kat­kea­mis­pis­tees­sä. Täs­sä­kään ei ole mitään ihmeel­lis­tä sinäl­lään, sisäl­lis­so­tia on maa­il­man­his­to­ria täyn­nä, mut­ta täl­lä ei ole kyl­lä mitään teke­mis­tä ilmas­to­muu­tok­sen kanssa.

  131. Sylt­ty:
    Mie­les­tä­ni Pääs­tö­kaup­pa osoit­taa, ettei pääs­tö­jen hil­lit­se­mi­nen vält­tä­mät­tä ole kal­lis­ta. Hii­li­va­paa tasai­ses­ti tuo­tet­tu perus­voi­man säh­kö mak­saa täl­lä het­kel­lä uudel­la voi­ma­lai­tok­ses­sa tuo­tet­tu­na noin 50€ MWh, jos usko­taan Fen­no­voi­ma saa­maa tar­jous­ta. Niin­pä aina­kaan säh­kön­tuo­tan­non dekar­bo­ni­soin­ti ei ole kovin­kaan kal­lis­ta, joten se kan­nat­taa aivan ehdot­to­mas­ti dekarbonisoida. 

    Kan­nat­taa toki, jos ydin­voi­man käyt­tö sal­li­taan. Sit­ten on mai­ta, kuten Sak­sa, jos­sa ehdoin tah­doin pyri­tään eroon ydin­voi­mas­ta samaan aikaan, kun pitäi­si dekarbonisoida. 

    Point­ti on kai sii­nä, että jos dekar­bo­ni­soin­ti ei ole kal­lis­ta, niin se teh­dään joka tapauk­ses­sa, eikä mei­dän tar­vit­se sii­tä kan­taa sen enem­pää huol­ta. Mark­ki­nat hoi­ta­vat. Jos se taas on kal­lis­ta, niin sit­ten on vas­tat­ta­va kysy­myk­seen, että onko se sen arvoista.

  132. Samu­li Saa­rel­ma: Mihin näl­kä­ka­ta­stro­fiin viit­taat? Minun lähi­muis­tis­sa­ni on näl­kä­ka­ta­stro­fi on Län­si-Afri­kas­sa (Niger, Mali, Bur­ki­na Faso). Aiheut­ti­ko se joten­kin suu­ren­kin muut­to­liik­keen, vaik­ka­pa ver­rat­tu­na Syy­rian sotaan? Itse en muis­ta, että mis­tään isois­ta pako­lais­lau­mois­ta oli­si sil­loin puhut­tu, vaik­ka itse nälän­hä­däs­tä kyl­lä uutisoitiin. 

    Lis­ta nälän­hä­dis­tä esim:
    https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_famines
    Aika mones­sa on anka­ra kui­vuus osa- tai pääsyynä. 

    Kyl­lä nuo Kes­ki- ja Itä- Afri­kan nälän­hä­dät aiheut­ti­vat väki­mää­riin näh­den laa­jaa pako­lai­suut­ta mai­den sisäl­lä ja naapurimaihin.

    Samu­li Saa­rel­ma: En tie­dä, mihin nyt viit­taat “sisäi­sel­lä pakolaisuudella”.

    Tar­koi­tan aitoa pako­lai­suut­ta, t.s. ihmi­nen pake­nee hen­ken­sä edes­tä, jär­jes­ty­neis­sä yhteis­kun­nis­sa yleen­sä ensin koti­maan­sa sisällä. 

    Samu­li Saa­rel­ma: Jos ollaan sisäl­lis­so­das­sa, niin sil­loin tie­ten­kin hal­lin­to on mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti jo kat­kea­mis­pis­tees­sä. Täs­sä­kään ei ole mitään ihmeel­lis­tä sinäl­lään, sisäl­lis­so­tia on maa­il­man­his­to­ria täyn­nä, mut­ta täl­lä ei ole kyl­lä mitään teke­mis­tä ilmas­to­muu­tok­sen kanssa.

    Olet­ko nyt ihan var­ma? Yllät­tä­vän usein sisäl­lis­so­tia on syt­ty­nyt alueil­la, joi­ta on vai­van­nut tois­tu­va anka­ra kui­vuus, esim. Sahel ja Afri­kan sar­vi. Monet aiem­mat nälän­hä­dät ovat aiheut­ta­neet jos ei nyt sisäl­lis­so­tia niin kapinota.

    Samu­li Saa­rel­ma: Aiem­paan liit­tyen, täl­lai­set Sahe­lin nälän­hä­dät toden­nä­köi­ses­ti ilmas­to­muu­tok­sen myö­tä vähe­ne­vät, jos Sahel-Saha­ra-alu­een viher­ty­mi­nen jat­kuu, kuten yllä oli­vat tut­ki­jat havainneet.

    Toi­vo­taan näin, ja toi­vo­taan ennen kaik­kea, ettei elin­tar­vi­ke­tuo­tan­to Ete­lä- ja Kaak­kois-Aasias­sa pahas­ti häiriinny.

  133. Tapio: Kyl­lä nuo Kes­ki- ja Itä- Afri­kan nälän­hä­dät aiheut­ti­vat väki­mää­riin näh­den laa­jaa pako­lai­suut­ta mai­den sisäl­lä ja naapurimaihin.

    Onko sinul­la jotain link­kiä tämän pako­lai­suu­den mää­räs­tä? Koi­tin lukea wiki­pe­dias­ta aihees­ta, eikä siel­tä saa­nut käsi­tys­tä edes sii­tä, kuin­ka mon­ta ihmis­tä kysei­nen nälän­hä­tä tap­poi näl­kään saa­ti, että kuin­ka moni oli­si läh­te­nyt pako­lai­sek­si. Sen sijaan siel­lä kyl­lä anne­taan luku­ja väki­mää­ris­tä, jot­ka ovat räjäh­dys­mäi­ses­ti kas­va­neet sit­ten 1960-luvun. Joten­kin maa­gi­ses­ti tämä seu­tu on onnis­tu­nut ruok­ki­maan nämä kaik­ki lisäih­mi­set, vaik­ka asioi­den pitäi­si (sinun mukaa­si) olla menos­sa vie­lä ilmas­to­muu­tok­sen myö­tä huo­nom­paan päin. 

    Tar­koi­tan aitoa pako­lai­suut­ta, t.s. ihmi­nen pake­nee hen­ken­sä edes­tä, jär­jes­ty­neis­sä yhteis­kun­nis­sa yleen­sä ensin koti­maan­sa sisällä. 

    Niin, jär­jes­täy­ty­nees­sä yhteis­kun­nas­sa ei näl­kää juu­ri­kaan noin pae­ta, vaan hom­ma toi­mii niin, että jos maan­vil­je­lys jos­sain tulee kan­nat­ta­mat­to­mak­si, niin sit­ten ihmi­set vähi­tel­len siir­ty­vät toi­saal­le parem­man hyvin­voin­nin toi­vos­sa. Jos puhu­taan maas­ta, joka on niin köy­hä, ettei siel­lä ole mitään hyvin­voin­ti­val­tion raken­tei­ta, niin ruti­köy­hän maan­vil­je­li­jän muut­to kau­pun­kiin enää sii­nä vai­hees­sa, kun hän on jo näl­kä­kuo­le­man par­taal­la, on ihan lii­an myö­häis­tä, kos­ka ei siel­lä kau­pun­gis­sa hän saa yhtään mitään. Toi­saal­ta jos maas­sa on hyvin­voin­ti­jär­jes­tel­miä, niin nii­tä kadon koke­nei­ta maan­vil­je­li­jöi­tä voi aut­taa muu­ten­kin, ihan niin kuin vaik­ka­pa Suo­mes­sa tehdään. 

    Todel­li­suu­des­sa tuo hen­ken­sä edes­tä pake­ne­mi­nen liit­tyy siis lähes aina väki­val­taan, joka siis tulee ensin, eikä niin, että ensin nälän aja­mat pako­lais­lau­mat kei­kaut­ta­vat yhteis­kun­nan sekai­sin ja sit­ten alkaa väkivalta. 

    Tapio: Yllät­tä­vän usein sisäl­lis­so­tia on syt­ty­nyt alueil­la, joi­ta on vai­van­nut tois­tu­va anka­ra kui­vuus, esim. Sahel ja Afri­kan sar­vi. Monet aiem­mat nälän­hä­dät ovat aiheut­ta­neet jos ei nyt sisäl­lis­so­tia niin kapinota.

    Väi­tän, että riip­pu­vuus menee toi­sin­päin. Esim. Soma­lias­sa alkoi ensin sisäl­lis­so­ta ja vas­ta sitä seu­ra­si nälän­hä­tä (pit­käl­ti sik­si, että soti­jaos­a­puo­let esti­vät ruo­ka-avun menon toi­sen puo­len ihmi­sil­le). Sama jut­tu pal­jon aikoi­naan melua herät­tä­neen Etio­pian 1980-luvun nälän­hä­dän koh­dal­la. Ensin sodit­tiin, sit­ten tuli nälän­hä­tä, joka tap­poi ihmi­siä ennen kaik­kea sik­si, että soti­jaos­a­puo­lil­la ei ollut mitään halua pelas­taa vas­ta­puo­len näläs­tä kärsijöitä. 

    Tämän vuo­si­sa­dan ehkä tuhoi­sin sisäl­lis­so­ta Demo­kraat­ti­ses­sa Kon­gon Tasa­val­las­sa ei ollut lii­tok­sis­sa mil­lään tavoin mihin­kään kui­vuu­teen. Samoin 1990-lukua jär­kyt­tä­nyt Ruan­dan sisäl­lis­so­ta alkoi ihan muis­ta syis­tä kuin nälänhädästä.

  134. Samu­li Saa­rel­ma: Onko sinul­la jotain link­kiä tämän pako­lai­suu­den mää­räs­tä? Koi­tin lukea wiki­pe­dias­ta aihees­ta, eikä siel­tä saa­nut käsi­tys­tä edes sii­tä, kuin­ka mon­ta ihmis­tä kysei­nen nälän­hä­tä tap­poi näl­kään saa­ti, että kuin­ka moni oli­si läh­te­nyt pakolaiseksi. 

    Et tain­nut lukea lin­kit­tä­mää­ni tau­luk­koa, jos­sa on mai­nin­to­ja meneh­ty­neis­tä. UNHCR:n sivuil­ta var­maan löy­tyy halua­maa­si tie­toa pako­lais­ten määristä.

    Samu­li Saa­rel­ma: Niin, jär­jes­täy­ty­nees­sä yhteis­kun­nas­sa ei näl­kää juu­ri­kaan noin pae­ta, vaan hom­ma toi­mii niin, että jos maan­vil­je­lys jos­sain tulee kan­nat­ta­mat­to­mak­si, niin sit­ten ihmi­set vähi­tel­len siir­ty­vät toi­saal­le parem­man hyvin­voin­nin toivossa. 

    Jos pai­men­to­lai­sil­ta koko kar­ja kuo­lee 6 kk aika­na, t.s. sitä odo­tet­tua sadet­ta ei tul­lut­kaan, eivät he siir­ry vähi­tel­leen johon­kin parem­paan paik­kaan. Sel­lai­sia vas­taa­not­ta­via parem­pia paik­ko­ja ei nois­sa mais­sa ole. Vil­je­li­jöi­den kui­vuu­den sie­to­ky­ky on hie­man parempi.

    Samu­li Saa­rel­ma: Todel­li­suu­des­sa tuo hen­ken­sä edes­tä pake­ne­mi­nen liit­tyy siis lähes aina väki­val­taan, joka siis tulee ensin, eikä niin, että ensin nälän aja­mat pako­lais­lau­mat kei­kaut­ta­vat yhteis­kun­nan sekai­sin ja sit­ten alkaa väkivalta. 

    Annan nyt pik­kui­sen perik­si. Kyl­lä sii­hen todel­la­kin liit­tyi väki­val­ta. Esim. Sahe­lin ja Afri­kan sar­ven nälän­hä­dis­sä nega­tii­vi­nen kier­re läh­ti pako­lais­ten ker­to­mus­ten mukaan liik­keel­le sii­tä, että anka­ra kui­vuus joh­ti pai­men­to­lais­ten ja maan­vil­je­li­jöi­den väli­siin pai­kal­li­siin väki­val­tai­siin konflik­tei­hin, jot­ka sit­ten laa­je­ni­vat, ja laajenivat…

    Samu­li Saa­rel­ma: Väi­tän, että riip­pu­vuus menee toi­sin­päin. Esim. Soma­lias­sa alkoi ensin sisäl­lis­so­ta ja vas­ta sitä seu­ra­si nälän­hä­tä (pit­käl­ti sik­si, että soti­jaos­a­puo­let esti­vät ruo­ka-avun menon toi­sen puo­len ihmi­sil­le). Sama jut­tu pal­jon aikoi­naan melua herät­tä­neen Etio­pian 1980-luvun nälän­hä­dän koh­dal­la. Ensin sodit­tiin, sit­ten tuli nälän­hä­tä, joka tap­poi ihmi­siä ennen kaik­kea sik­si, että soti­jaos­a­puo­lil­la ei ollut mitään halua pelas­taa vas­ta­puo­len näläs­tä kärsijöitä. 

    No, olen yksin­ker­tai­ses­ti tois­ta mieltä. 

    Mik­si­hän muu­ten mm. jot­kut USA:n etc ken­raa­lit ovat ilmas­to­muu­tok­ses­ta huolestuneita:
    https://www.theguardian.com/environment/2016/dec/01/climate-change-trigger-unimaginable-refugee-crisis-senior-military

    Tot­ta kai huo­les­sa­ni on kysy­mys toi­saal­ta väes­tön­kas­vus­ta, joka on ennus­tet­ta­vis­sa, toi­saal­ta ilmas­to­muu­tok­ses­ta, joka on epä­tar­kem­min ennus­tet­ta­vis­sa. Ne nyt vain sat­tu­vat vah­vis­ta­maan toi­si­aan pahassa. 

    Tus­kin tätä kes­kus­te­lua kan­nat­taa jat­kaa, sil­lä se on tyyp­piä muna vai kana. Meil­lä on täs­sä asias­sa yksin­ker­tai­ses­ti eri­lai­nen näke­mys syis­tä, seu­rauk­sis­ta ja nii­den ajal­li­ses­ta järjestyksestä 🙂

  135. Tapio: Et tain­nut lukea lin­kit­tä­mää­ni tau­luk­koa, jos­sa on mai­nin­to­ja menehtyneistä.

    Puh­das val­he. Lin­kit­tä­mäl­läs­sä­si wiki­pe­dia­si­vul­la juu­ri ei ollut Sahe­lin muu­ta­ma vuo­si sit­ten olleen kui­vuu­den aiheut­ta­mien kuo­lo­nuh­rien määrää. 

    Oikeas­taan itse häm­mäs­tyin, kun sen sivun plänt­tä­sit peliin, kun olin sen jo itse­kin näh­nyt ja toden­nut, että tääl­tä ei näkö­jään kuo­lo­nuh­rien mää­rää löy­dy. Lis­tal­la ole­vis­ta nälän­hä­dis­tä ehkä vain P‑Korea on sel­lai­nen, jos­sa voi sanoa ihmis­ten kuol­leen puh­taas­ti sik­si, että ruo­kaa ei ker­ta­kaik­ki­aan ollut. Kai­kis­sa muis­sa vähän­kin isom­mis­sa jutuis­sa oli muka­na sota ja väit­tee­ni on edel­leen, että se sota on ihmis­ten kuo­le­mien ja pako­lai­sik­si jou­tu­mi­sen kan­nal­ta pal­jon mer­kit­tä­väm­pi seik­ka kuin nälkä.

    Esim. Sahe­lin ja Afri­kan sar­ven nälän­hä­dis­sä nega­tii­vi­nen kier­re läh­ti pako­lais­ten ker­to­mus­ten mukaan liik­keel­le sii­tä, että anka­ra kui­vuus joh­ti pai­men­to­lais­ten ja maan­vil­je­li­jöi­den väli­siin pai­kal­li­siin väki­val­tai­siin konflik­tei­hin, jot­ka sit­ten laa­je­ni­vat, ja laajenivat… 

    No, tuo­han ei todel­la­kaan pidä paik­kaan­sa sen puo­leen Etio­pian 1980-luvun kuin Soma­lian 1990-luvun nälän­hä­tien koh­dal­la. Soma­lian sisäl­lis­so­ta alkoi jo kau­an ennen nälän­hä­tää dik­taat­to­ri Siad Bar­ren koit­taes­sa pan­na kuriin hänen val­taan­sa vas­tus­ta­via. Ja samoin Etio­pias­sa oli käy­ty erään­lais­ta sisäl­lis­so­taa jo pari vuo­si­kym­men­tä ennen 1980-luvun nälänhätää. 

    Dar­fu­ris­sa tuo voi päteä, mut­ta siel­lä­kin perus­on­gel­ma oli se, että ei ollut toi­mi­vaa val­tio­jär­jes­tel­mää, joka oli­si mah­dol­lis­ta­nut kyseis­ten konflik­tien set­vi­mi­sen, vaan Suda­nin val­tio mel­kein suo­ra­nai­ses­ti oli maan­vil­je­li­jöi­den kyliin hyö­kän­nei­den ara­bien puolella. 

    Väi­tän siis, että kyse ei niin­kään ole sii­tä, että resurs­sit oli­vat vähis­sä, vaan sii­tä, kuka nii­tä saa kont­rol­loi­da. Afrik­ka on täyn­nä konflik­te­ja, jois­sa tapel­laan sii­tä, kuka saa kont­rol­loi­da vaik­ka­pa timant­te­ja tai jotain mui­ta luonnonvaroja. 

    Se toki pätee, että jos ilmas­to­muu­tos aiheut­taa glo­baa­lis­ti mer­kit­tä­vän ruu­an­tuo­tan­non putoa­mi­sen, niin täs­tä seu­raa levot­to­muuk­sia, kos­ka se joh­taa ruu­an hin­nan nousuun kaik­kial­la. Kui­ten­kin näyt­täi­si sil­tä, että tilan­ne on ylei­ses­ti menos­sa parem­paan päin.
    Täs­sä on mie­len­kiin­toi­nen lis­ta mais­ta sen mukaan, miten niis­sä on puu­tet­ta päi­vit­täi­sis­tä kalo­reis­ta. Mel­kein kai­kil­la mail­la käy­rät ovat menos­sa alas­päin, mikä tar­koit­taa sitä, että ihmi­set ovat parem­min ruo­kit­tu­ja kuin ennen.

  136. Ilmas­ton­muu­tok­sen vai­ku­tuk­set Suo­mes­sa näyt­tä­vät tut­ki­muk­sen perus­teel­la ola­van koko ajan yhä suu­rem­mat ja vahin­gol­li­sem­mat kuin osat­tiin odot­taak­kaan. Samoin glo­baa­lis­sa mittakaavassa 

    Syy­rian sodan ja ilmas­ton­muu­tok­sen lin­kis­tä on jut­tua pal­jon — ja juu­ri konflik­tin alku joh­tui sikä­läi­sit­täin­kin poik­keuk­sel­li­nen kovan kui­vuu­den aiheut­ta­man muut­tol­liik­keen tuo­mas­ta epävakaudesta.

    Täs­sä lyhyes­ti ja siel­lä on lik­ke­jä eteen­päin. https://www.nytimes.com/2015/03/03/science/earth/study-links-syria-conflict-to-drought-caused-by-climate-change.html?_r=0

    Talou­del­li­sia vai­ku­tuk­sia jo 2006 arvioi­nut Ster­nin raport­ti oli todel­la kovin varo­vai­nen pää­tel­mis­sään ja jo ne oli­vat luok­kaa katastrofi.

  137. JTS: Täs­sä lyhyes­ti ja siel­lä on lik­ke­jä eteen­päin. https://www.nytimes.com/2015/03/03/science/earth/study-links-syria-conflict-to-drought-caused-by-climate-change.html?_r=0

    the scien­tists laid the bla­me for it on a cen­tu­ry-long trend toward war­mer and drier con­di­tions in the Eas­tern Medi­ter­ra­nean, rat­her than on natu­ral cli­ma­te variability.”

    Mitä hel­vet­tiä? Nyt­kö ihmi­sen aiheut­ta­ma läm­pe­ne­mi­nen on ollut pääl­lä vuo­si­sa­dan? Aika hyvin tämä, kun siis tuon vuo­si­sa­dan aika­na glo­baa­li läm­pö­ti­la on men­nyt sekä ylös‑, että alas­päin. Onko nyt siis tie­teel­li­nen kon­sen­sus se, että ihmi­sen aiheut­ta­ma läm­pe­ne­mi­nen on ollut pääl­lä jo vii­mei­set 100 vuot­ta, eikä vain jos­tain 1970-luvul­ta läh­tien (kuten IPCC:n mal­lit näyt­täi­si­vät osoittavan)?

    Mitä Syy­ri­aan tulee, niin siel­lä ei todel­la­kaan ole näh­ty mitään nälän­hä­tiä ennen kapi­nan alka­mis­ta. Sen sijaan Syy­rian talous (BKT/henki) kas­voi reip­paas­ti jos­tain 1990-luvul­ta läh­tien sisäl­lis­so­dan alkuun asti. Ja siis ihan niin kuin kaik­kial­la muu­al­la­kin, siel­lä jou­dut­tiin käy­mään läpi se, mitä Suo­mes­sa kut­sut­tiin raken­ne­muu­tok­sek­si, eli pien­vil­je­li­jät siir­tyi­vät suu­rin lau­moin kau­pun­kei­hin, kos­ka siel­lä elin­ta­so oli pal­jon parem­pi. Tuos­sa jutus­sa mai­nit­tu 1.5 mil­joo­naa ihmis­tä, jot­ka Syy­rias­sa muut­ti­vat maal­ta kau­pun­kei­hin, on suh­tees­sa väki­lu­kuun pie­nem­pi kuin se jo mai­nit­se­ma­ni Kii­nan 300 mil­joo­nan ihmi­sen siir­ty­mi­nen maal­ta kau­pun­kei­hin. Ja siis lisäk­si jutus­sa mai­ni­taan sel­lai­nen pik­kuseik­ka, että Ira­kis­ta siir­tyi sen sisäl­lis­so­dan aika­na 1.5 mil­joo­naa pako­lais­ta Syy­ri­aan. Minus­ta tämä on huo­mat­ta­vas­ti järi­syt­tä­väm­pi asia kuin syy­ria­lais­ten oma muut­to, eten­kin kun tuos­sa poru­kas­sa oli pal­jon sel­lai­sia sun­ni­mus­li­me­ja, jot­ka koki­vat hyvin suur­ta kat­ke­ruut­ta Ira­kin shii­ajoh­tois­ta hal­lin­toa koh­taan. Tus­kin alat selit­tää, että tuon pako­lai­suu­den aiheut­ta­nut Ira­kin sota­kin oli ilmas­to­muu­tok­sen syytä. 

    Jutus­sa sano­taan lisäk­si seuraava:“Earlier stu­dies trying to show a link between cli­ma­te chan­ge and conflict have been rebut­ted by some scien­tists, and it is not clear how far this new stu­dy will go toward sett­ling the issue.”

    Eli siis käy­tän­nös­sä tut­ki­joil­la ei ole mitään veden­pi­tä­viä todis­tei­ta, että todel­la­kin ilmas­to­muu­tos oli se, joka aiheut­ti konflik­tin. Jos oli­si, niin eihän asias­sa oli­si mitään kiistanalaista. 

    Sveit­si­läi­nen poli­tii­kan­tut­ki­ja Tho­mas Ber­nau­er sanoo­kin tutkimuksesta:“The evi­dence for the claim that this drought cont­ri­bu­ted to the outbreak of civil war in Syria is very specu­la­ti­ve and not bac­ked up by robust scien­ti­fic evidence.” 

    Sinäl­lään point­sit kysei­sen jutun teki­jäl­le sii­tä, että ei ollut hake­nut vain oman mie­li­pi­teen­sä mukai­sia asiantuntijalausuntoja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.