Miten energiamarkkinoita pitäisi ohjata ilmastoystävällisiksi

Jos on saas­tut­ta­via ja puh­tai­ta tapo­ja teh­dä säh­köä, pitäi­si­kö saas­tut­ta­vaa ran­gais­ta vain puh­das­ta subventoida?

Talous­teo­rian mukaan ehdot­to­mas­ti pitäi­si lait­taa hait­ta­ve­rot saas­tut­ta­val­le sen sijaan, että tue­taan puh­tai­ta ener­gia­muo­to­ja. Puh­tais­ta ei ole ulkois­ta hyö­tyä, vaan saas­tut­ta­vis­ta on ulkois­ta hait­taa. Kun vali­taan sub­ven­tion tie, tul­laan samal­la sub­ven­toi­neek­si ener­gian kulu­tus­ta, vaik­ka sääs­töä oikeas­taan pitäi­si edis­tää – onhan jok­seen­kin kai­kis­ta ener­gia­muo­dois­ta lopul­ta ulkois­ta haittaa.

Pääs­tö­oi­keus vai hiilivero?

Jos pääs­tö­oi­keus mak­saa 30 €/tonni, on se jok­seen­kin tar­kal­leen sama asia kuin hii­li­diok­si­di­ve­ro tasol­taan 30 €/tonni. Ero tulee sii­tä, mitä tapah­tuu, jos on arvioi­tu ohjaus­vai­ku­tuk­sen teho vää­rin. Jos pääs­töt nouse­vat enna­koi­tua suu­rem­mik­si tai jää­vät pie­nem­mik­si, pääs­tö­oi­keu­den hin­ta nousee tai las­kee, kun­nes pääs­töt ovat tavoi­te­ta­sol­la. Vero on sil­lä tasol­la kuin se on, kun­nes teh­dään uusi pää­tös veros­ta.  Yri­tys­ten kan­nal­ta tur­val­li­nen rat­kai­su. [Ympä­ris­tön muu­tet­tu sanak­si yritysten]

Yri­tys­ten kan­nal­ta pääs­tö­mak­su on han­ka­la. On tyl­sä tilan­ne, jos on inves­toi­nut puh­taa­seen tek­no­lo­gi­aan luot­taen sii­hen, että pääs­tö­oi­keu­den hin­ta pitää toi­min­nan kan­nat­ta­va­na ja sit­ten pääs­tö­oi­keu­den hin­ta las­kee. Ympä­ris­tö ei kii­tä, sil­lä vaik­ka EU:n pääs­töt oat nyt jopa alle luva­tun tason, ne ovat sil­ti aivan lii­an suuret.

Pääs­tö­oi­keu­del­le on olta­va jokin mini­mi­hin­ta, jota hal­vem­paan hin­taan nii­tä ei huu­to­kau­pas­sa myy­dä.  Kii­nas­sa sel­lai­nen on tai oli­si aina­kin vuo­si sit­ten. Tosin tämä mini­mi­hin­ta oli var­sin alhai­nen, noin 10 €/tonni, mut­ta sil­ti kor­keam­pi kuin EU:n nykyi­nen pääs­tö­oi­keu­den hinta.

Pääs­tö­kaup­paa on hel­pom­pi modi­fioi­da. Sii­hen voi­daan sovel­taa pääs­tö­oi­keuk­sien ilmais­ta alku­ja­koa ulko­mai­sen kil­pai­lu­ky­vyn nimis­sä ja sii­hen voi­daan liit­tää meka­nis­me­ja, joil­la pääs­tö­oi­keuk­sia voi ansai­ta vaik­ka­pa met­sit­tä­mäl­lä autio­mai­ta. Molem­mat ovat osoit­tau­tu­neet pääs­tö­kau­pan heikkouksiksi.

Sanoin esi­tyk­sen alus­sa, että pääs­tö­oi­keu­den hin­nan pitäi­si olla noin 100 € ton­nil­ta. Joku voi pal­jok­sua tätä. Onhan pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta nyt noin 8 € tonnilta.

Meil­lä on kui­ten­kin muus­sa kuin säh­kön tuo­tan­non­polt­taoai­neis­sa hii­li­diok­si­di­ve­ro 54 €/tonni. Sitä ei siis mak­se­ta säh­kön tuo­tan­nos­sa käy­te­tyis­tä polttoaineista.

Tuu­li­voi­man syöt­tö­ta­rif­fi vas­taa suun­nil­leen pääs­tö­oi­keu­den hin­taa 100 €/tonni, jos aja­tel­laan, että se kil­pai­lee hii­li­säh­kön kans­sa. Sak­san aurin­koe­ner­gian tuet liik­ku­vat vas­taa­vas­ti tasol­la 300 €/tonni. Bri­tan­nian syöt­tö­ta­rif­fi ydin­voi­mal­le vas­taa pääs­tö­oi­keu­den hin­taa 120 €/tonni.

Autoi­lua patis­te­taan kol­mel­la eri verol­la koh­ti vähä­pääs­töi­syyt­tä niin voi­mak­kaas­ti, että yhteen­sä nämä verot (polt­toai­ne­ve­ro, auto­ve­ro ja ajo­neu­vo­ve­ro) vas­taa­vat pääs­tö­oi­keu­den hin­taa noin 750 €/tonni

Riit­täi­si­kö pelk­kä päästökauppa?

Ete­lä­ran­nan suun­nas­ta on tul­lut urpu­tus­ta, mik­si meil­lä on pal­jon pääl­le­käi­siä tuki­muo­to­ja. Eikö pelk­kä pääs­tö­kaup­pa riit­täi­si? Olen samaa miel­tä, mut­ta Ete­lä­ran­nas­ta en sil­ti hyväk­sy mitään jäl­ki­vii­saut­ta. KUKA AMPUI PÄÄSTÖKAUPAN NIIN TÄYTEEN REIKIÄ, ETTÄ SE ON MENETTÄNYT TEHONSA?

Jos oli­si pelk­kä pääs­tö­kaup­pa, ympä­ris­töys­tä­väl­li­nen tuo­tan­to suun­tau­ti­si pal­jon parem­min kuin nyt tukien ohjaa­ma­na. Sai­sim­me saman ympä­rist­lö­vai­ku­tuk­sen pal­jon hal­vem­mal­la. Eikä tar­vi­ti­si rii­del­lä sii­tä, mikä osa CHP-lai­tok­sen polt­toai­neis­ta tuot­taa läm­pöä ja mikä säh­köä ja niin edelleen.

Pääs­tö­kaup­paa yri­te­tään nyt pelas­taa. On tar­koi­tus nopeut­taa liik­kel­le las­ket­ta­vien pääs­tö­oi­keuk­sien mää­rän alenentumista.

Minus­ta sii­nä pitäi­si päät­tää poh­ja­hin­nas­ta, joka voi­si olla aluk­si vaa­ti­mat­to­mat 30 €/tonni mut­ta joka nousi­si luva­tun aika­tau­lun mukaan koh­ta­lai­sen pian jon­ne­kin sataan euroon. Samal­la pääl­lek­käi­siä tuki­muo­to­ja purettaisiin.

 

= = = =

Kir­joi­tus perus­tuu puheen­vuo­roo­ni Eno­ro-päi­vil­lä april­li­päi­vän aattona.

27 vastausta artikkeliin “Miten energiamarkkinoita pitäisi ohjata ilmastoystävällisiksi”

  1. fir­mat myy pääs­tö­oi­keu­ten­sa ja siir­tää tuo­tan­non kii­naan, se kun alkaa suit­sia pääs­tö­jen­sä kas­vua vas­ta 2030 luvul­la. ja luon­to kiittää?

  2. Jos pääs­tö­oi­keus mak­saa 30 €/tonni, on se jok­seen­kin tar­kal­leen sama asia kuin hii­li­diok­si­di­ve­ro tasol­taan 30 €/tonni.

    En tun­ne pääs­tö­oi­keus­me­ka­nis­mia tar­kaan, mut­ta luin juu­ri, että Suo­mi kan­nat­taa jär­jes­tel­män 2021-remon­tis­sa sitä, että osa teol­li­suu­des­ta saa pääs­tö­oi­keu­det ilmai­sek­si. Sekin mai­nit­tiin, että osa val­tiois­ta aikoo mak­saa kerät­ty­jä mak­su­ja takai­sin teol­li­suu­del­le. Molem­pia perus­tel­tiin hii­li­vuo­don ehkäisemisellä.

    http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/eu-n-paastokauppa-remonttiin-2021-suomi-kantaa-huolta-vientiteollisuudesta-6539736

    Täl­lä perus­teel­la, ja aiem­piin koke­muk­siin vii­ta­ten, moni­mut­kai­sen pääs­tö­mal­lin yksi kes­kei­nen ongel­ma on se, että sen sisään voi näkö­jään pii­lot­taa hel­pos­ti mitä tahan­sa tavoit­tei­ta vesit­tä­viä kikkoja.

    Toi­nen perus­on­gel­ma pääs­tö­oi­keus­mal­lis­sa on ollut se, että sitä on kerät­ty vain joil­tain aloil­ta. Hii­li­diok­si­di­ve­ro saat­tai­si olla kat­ta­vam­pi. Tosin polii­tik­ko­jen ja lob­ba­rei­den luo­vuus on sitä luok­kaa, että voi­si­vat saa­da vero­mal­lin­kin vesitettyä.

    Vero on sil­lä tasol­la kuin se on, kun­nes teh­dään uusi pää­tös verosta.

    Jär­ke­vä tapa toteut­taa vero oli­si selai­nen, että sitä sää­det­täi­siin pie­nin pykä­lin sitä muk­kaa, kun tavoitt­tei­den saa­vut­ta­mi­ses­sa havai­taan jotain uut­ta. Jat­ku­va sää­tö on parem­pi tyy­li kuin yllä­tys­ko­ro­tuk­set tai ‑alen­nuk­set ker­ran vuo­des­sa tai muutamassa.

    Yri­tys­ten kan­nal­ta pääs­tö­mak­su on han­ka­la. On tyl­sä tilan­ne, jos on inves­toi­nut puh­taa­seen tek­no­lo­gi­aan luot­taen sii­hen, että pääs­tö­oi­keu­den hin­ta pitää toi­min­nan kan­nat­ta­va­na ja sit­ten pääs­tö­oi­keu­den hin­ta laskee. 

    Molem­mis­sa tyy­leis­sä teol­li­suus kai­paa vakaa­ta poli­tiik­kaa voi­dak­seen toi­mia tule­vai­suu­teen luot­taen. Polii­tik­ko­jen tuli­si ilmoit­taa tule­va sel­väs­ti, eikä gene­roi­da “kon­fe­rens­si­ris­ke­jä” teol­li­suu­den pelät­tä­väk­si. Hyvä tyy­li oli­si esim sopia, että fos­sii­li­pääs­töt aje­taan 10% tasol­le vuo­teen 20xx men­nes­sä. Täs­tä poi­ket­tai­siin vain, jos yhteis­kun­nat uhkaa­vat vaka­vas­ti sakata.

    Pääs­tö­oi­keu­del­le on olta­va jokin mini­mi­hin­ta, jota hal­vem­paan hin­taan nii­tä ei huu­to­kau­pas­sa myydä.

    Tuo kuu­los­taa mark­ki­na­häi­ri­köin­nil­tä. Kyl­lä sää­tö saa­daan suo­rem­mil­la­kin kei­noil­la toi­mi­maan, jos vain halutaan.

    Ete­lä­ran­nan suun­nas­ta on tul­lut urpu­tus­ta, mik­si meil­lä on pal­jon pääl­le­käi­siä tuki­muo­to­ja. Eikö pelk­kä pääs­tö­kaup­pa riit­täi­si? Olen samaa miel­tä, mut­ta Ete­lä­ran­nas­ta en sil­ti hyväk­sy mitään jäl­ki­vii­saut­ta. KUKA AMPUI PÄÄSTÖKAUPAN NIIN TÄYTEEN REIKIÄ, ETTÄ SE ON MENETTÄNYT TEHONSA?

    Pel­kää pääs­tö­ve­ro voi­si myös riit­tää. Oleel­lis­ta molem­mis­sa tyy­leis­sä oli­si toteut­taa jär­jes­te­mä yksin­ker­tai­se­na ja kai­ken fos­sii­lis­ten käy­tön kat­ta­va­na (siis ei vain joil­le­kin vali­tuil­le aloil­le). (Yksin­ker­tai­suus sik­si, että se estää mai­nit­se­mia­si kik­kai­lu­ja ja vesittymistä.)

    On sel­vää, että pääs­tö­kaup­paa kehi­tel­täes­sä monil­la tahoil­la on ollut aikaa ja int­res­siä vai­kut­taa sen kehi­tyk­seen. Jos oli­sin ollut ener­gia­teol­li­suu­den lob­ba­ri­na nois­sa piir­reis­sä, oli­sin nime­no­maan ampu­nut jär­jes­tel­män täy­teen rei­kiä, teh­nyt sii­tä moni­mut­kai­sen, kat­ta­nut sil­lä vain joi­tain alo­ja, oli­sin jär­jes­tä­nyt polii­ti­koil­le mah­dol­li­suuk­sia peä­ry­tyä vaik­ka­pa ilmais­ten pääs­tö­oi­keuk­sien muo­dos­sa ja mah­dol­li­suu­te­na palaut­ta raho­ja teol­li­suu­del­le. On var­ma että polii­ti­koil­la riit­tää täl­lais­ta int­res­siä. Äää­nes­tä­jät eivät ymmär­rä koko­nai­suu­des­ta mitään, ja medi­aa­kin voi ohja­ta tuos­sa vii­da­kos­sa sopi­val­la tiedottamisella.

    Jos siis joku on rei’it­tä­nyt, niin voi­si arva­ta, että ne joil­la on ollut sii­hen int­res­si. Alan teol­li­suu­den suur­ten pelu­rei­den lisäk­si polii­ti­koil­la on int­res­si olla jou­tu­mat­ta tilil­le kan­sa­lais­ten elin­ta­son kaven­ta­mi­ses­ta, joten heil­le­kin nuo hel­pot pako­tiet sopi­vat yleen­sä hyvin.

    Näi­den lisäk­si kyse voi olla osin polii­tik­ko­jen ja suur­ten orga­ni­saa­tioi­den ylei­ses­tä tai­pu­muk­ses­ta suun­ni­tel­la kame­lei­ta komi­tea­työ­nä. Pää­sään­tö siis on, että poli­ti­koi­taes­sa jär­jes­tel­mät mutkistuvat.

    Pääs­tö­kaup­paa yri­te­tään nyt pelas­taa. On tar­koi­tus nopeut­taa liik­kel­le las­ket­ta­vien pääs­tö­oi­keuk­sien mää­rän alenentumista.

    EU:n ja Suo­men­kin puheet sii­tä, että tah­tia nopeu­tet­tai­siin on ehkä ainoa posi­tii­vi­nen sig­naa­li. Tosin nuo vuo­den 2021 muu­tos­suun­ni­tel­mat eivät näyt­tä­neet kovin rohkaisevilta.

    Minus­ta sii­nä pitäi­si päät­tää poh­ja­hin­nas­ta, joka voi­si olla aluk­si vaa­ti­mat­to­mat 30 €/tonni mut­ta joka nousi­si luva­tun aika­tau­lun mukaan koh­ta­lai­sen pian jon­ne­kin sataan euroon.

    Läh­ti­sin mie­luum­min liik­keel­le pääs­tö­jen vähen­tä­mis­tah­dis­ta. Jos tah­ti mää­ri­tel­lään hin­nan nousu­na, sii­nä­kin hin­nan nos­ton tuli­si mie­luum­min lop­pua vas­ta sit­ten, kun suu­rin osa pääs­töis­tä on lop­pu­nut (tai yhteis­kun­ta uhkaa men­nä sekaisin).

    Huo­mau­tan vie­lä sii­tä, että pääs­tö­jen vähen­tä­mi­ses­sä ehkä kes­kei­sin koh­ta on se, miten pääs­tö­jä voi­daan vähen­tää glo­baa­lil­la tasol­la. Kyse on sii­tä, että vaik­ka EU kehit­te­li­si jotain sisäis­tä, se ei tode­nä­köi­ses­ti tee mitään mer­kit­tä­vää, jos sitä uhkaa hii­li­vuo­to mui­hin mai­hin. Täs­tä­hän on jo koke­mus­ta, ja 2021-suun­ni­tel­mas­sa­kin saman suun­ni­tel­laan jat­ku­van. Minun logiik­ka­ni sanoo, että toi­mi­vin lää­ke tähän oli­si hii­li­tul­li. Täl­lai­nen aja­tus ei vali­tet­ta­vas­ti tai­da sopia EU:n tai polii­tik­ko­jem­me pir­taan, kos­ka se näyt­täi­si soti­van pyhää kau­pan vapaut­ta ja talou­den mak­si­moi­mis­ta vas­taan. Onko ehdo­tuk­sia sen suh­teen, mikä muu mene­tel­mä toi­mi­si parem­min, aina sil­le tasol­le, että toi­mi­vien fos­sii­li­läh­tei­den suul­le lai­tet­tai­siin jonain päi­vä­nä tulp­pia (nykyi­sen uusien läh­tei­den etsi­mi­sen sijaan)?

  3. Pääs­tö­kaup­pa on teo­rias­sa hyvä aja­tus, sil­lä mark­ki­na­voi­mat voi­si ker­ran­kin pan­na työs­ken­te­le­mään ympä­ris­tön hyväk­si, mut­ta käy­tän­nös­sä sitä ei ole oikein saa­tu toimimaan.

    Ehkä emme pär­jäi­si pel­käl­lä pääs­tö­kau­pal­la, vaan lisäk­si tar­vit­tai­siin jon­kin ver­ran muu­ta­kin ympä­ris­tö­sää­te­lyä. Pääl­lek­käi­sis­tä, jopa toi­si­aan vas­taan soti­vis­ta sään­nöis­tä ja tuki­muo­dois­ta pitäi­si joka tapauk­ses­sa eroon.

    Pääs­tö­kaup­pa vaa­ti­si valis­tu­neet päät­tä­jät, glo­baa­lis­ti, mut­ta mis­täs sel­lai­set saataisiin?

  4. Entä tul­li muis­ta mail­le tule­vil­le tuot­teil­le jot­ka eivät ole pääs­tö­kau­pan pii­ris­sä tai jois­sa on pääs­töil­le pie­nem­mät hinnat?

  5. Vero on sil­lä tasol­la kuin se on, kun­nes teh­dään uusi pää­tös veros­ta. Ympä­ris­tön kan­nal­ta tur­val­li­nen ratkaisu.”

    Eihän tuo pidä paik­kaan­sa. Ympä­ris­töä ei kiin­nos­ta se, onko pääs­tä­jil­lä ikä­vää vai ei, ilmas­to läm­pe­nee vain hii­li­diok­si­dis­ta eikä sii­tä mak­saa­ko pääs­tä­mi­nen pal­jon vai vähän. Eli pääs­tet­ty mää­rä rat­kai­see, ei sen pääs­tö­oi­e­ku­den tai veron hinta.

    Sitä­pait­si pääs­tö­kaup­pa on nyt tuot­ta­nut hin­tain­for­maa­tio­ta, sitä vero ei oli­si kos­kaan saa­nut aikaan. 

    Vero tulee hyvin hel­pos­ti mää­rät­tyä lii­an ylös tai lii­an alas, eikä nii­tä ole yhtään sen hel­pom­pi mutel­la kuin pääs­tö­oi­keuk­sien mää­rää. Eikö­hän Suo­men tuu­li­voi­ma­ta­rif­fi ja auto­ve­ro­tus ole hyvä esi­merk­ki sii­tä, kuin­ka hyvin nämä verot osa­taan aset­taa oikeal­le tasolle.

    Kyl­lä pitäi­si vähän parem­min perus­tel­la että pääs­tä­kaup­pa ei toi­mi kuin “on lii­an hal­paa”. En ymmär­rä mitä hie­noa on kal­liis­sa pääs­tö­oi­keu­des­sa, jos kui­ten­kin sama mää­rä pääs­tö­jä tupru­te­taan tai­vaan tuuliin. 

    Jos kehi­tys­mai­den met­sit­tä­mi­nen, tai jokin muu vas­taa­va vip­pas­kons­ti luo lii­kaa pääs­tö­oi­keuk­sia vähen­tä­mät­tä pääs­tö­jä, niin tar­tu­taan nii­hin eikä men­nä hintasäännöstelyyn.

    Hin­ta­sään­nös­te­lyl­le pitää olla aina erit­täin vah­vat perus­te­lut. “Mus­ta tun­tuu että pitäs niin­ku mak­saa enem­män, kos­ka pääs­tä­mi­sen nyt vain pitää olla kal­lis­ta” ei ole mikään perustelu.

    1. Ympä­ris­tön kan­nal­ta tur­val­li­nen ratkaisu.”

      Eihän tuo pidä paikkaansa.

      Ei pidä­kään. Ei pitäi­si kir­joit­taa väsy­nee­nä. Piti lukea yri­tys­ten kan­nal­ta ja niin sii­nä nuyt lukee. Kii­tos tar­kas­ta luke­mi­ses­ta. Se on tuir­val­lis­ta myös “hyvis­yri­tys­te” kan­nal­ta, jot­ka ovat panos­ta­neet puh­taa­seen teko­no­gi­aan luat­teen pääs­tö­kau­pan huo­leh­ti­van kilpailukyvystään.

  6. Sub­ven­tioi­den huo­no puo­li on myös, että ne voi­vat men­nä vää­rään koh­tee­seen ja ovat aina vää­rän­suu­rui­sia, kuten nyt esim. Suo­men tuu­li­voi­ma­tuet, jot­ka ovat jär­jet­tö­män kor­keat, aiheut­ta­vat kor­rup­tio­ta luvi­tyk­ses­sa, eikä tuu­li­voi­ma aina ole niiiin ympäristöystävällistäkään.

  7. Ihan vaan puh­das­ta co2 veroa et pääs­tö­kau­pan sijaan ehdo­ta, kos­ka se on poliit­ti­ses­ti mah­do­ton saa­da läpi eräi­den mai­den niin kovas­ti vastustaessa?

  8. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ei pidä­kään. Ei pitäi­si kir­joit­taa väsy­nee­nä. Piti lukea yri­tys­ten kan­nal­ta ja niin sii­nä nuyt lukee. Kii­tos tar­kas­ta luke­mi­ses­ta. Se on tuir­val­lis­ta myös “hyvis­yri­tys­te” kan­nal­ta, jot­ka ovat panos­ta­neet puh­taa­seen teko­no­gi­aan luat­teen pääs­tö­kau­pan huo­leh­ti­van kilpailukyvystään.

    Tuo on vähän vää­rä todis­tus. Mai­nit­sin jo edel­lä, että veroa voi hyvin sää­tää len­nos­sa — vähän samaan tapaan kuin kor­ko­ta­soa nykyi­sin sää­del­lään. Jous­ta­va sää­tö oli­si parem­pi talou­del­le­kin kuin sil­loin täl­löin mut­tu­va. Ja toi­saal­ta, jos kat­so­taan toteu­tu­nut­ta pääs­tö­kaup­paa, se on taan­nut yri­tyk­sil­le hyvin hal­vat hin­nat, ja uut­ta vas­taa­vaa 2021-alka­vaa kaut­ta suun­ni­tel­laan jo.

    Ehkä fak­ta on se, että jos halu­taan, min­kä tahan­sa jär­jes­tel­män (vero tai pääs­tö­kaup­pa) saa vesi­tet­tyä. Moni­mut­kai­set jär­jes­tel­mät on hel­pom­pi vesit­tää kuin suo­rat yksin­ker­tai­set jär­jes­tel­mät. Monil­la poliit­koil­la ja ener­gia­teol­li­suu­den lob­ba­reil­la on int­res­si vesit­tää tai säi­lyt­tää mah­dol­li­suus vesit­tää. Osal­la polii­ti­kois­ta on ris­ti­rii­tai­sia int­res­se­jä — pitäi­si suo­jel­la luon­toa, mut­ta se on niin kovin epä­ki­vaa, että on hel­pom­pi panos­taa jat­ku­vaan kas­vuun ja vetäy­tyä “muka toi­mi­van” pääs­tö­kau­pan taa piiloon.

    Myös hii­li­vuo­don ris­ki tar­jo­aa hel­pon syyn olla teke­mät­tä mitään mer­kit­tä­vää. Miten siis hii­li­vuo­to pai­ka­taan ja pääs­tö­vä­hen­nyk­siin läh­de­tään hii­li­vuo­don ris­kis­tä huolimatta?

    Odo­tat­ko kan­sai­vä­lis­ten sopi­mus­ten syn­ty­mis­tä (hitaim­man mar­kit­tä­vän tahon ajas­ta­ma­na) vai olet­ko val­mis hyväk­sy­mään hii­li­tul­lit (nopeim­pien mer­kit­tä­vän ryh­män aika­tau­lun mukai­ses­ti aloit­taen)? Oli­si­ko tähän glo­baa­liin ongel­maan jotain linjauksia?

  9. Oikea rat­kai­su on tie­tys­ti pääs­tö­oi­keuk­sien tar­jon­ta­käy­rä, jos­sa hin­ta vas­taa mar­gi­naa­lis­ta hait­taa ja sik­si nousee kysyn­nän myötä.

    Jokai­sel­le talous­tie­tei­li­jäl­le tämä on itses­tään sel­vää, ellei­vät poliit­ti­set tai “sopi­mus­tek­ni­set” sei­kat tms. tule esteeksi.

    Hait­ta­ve­ro on vaa­ka­suo­ra pääs­tö­oi­keuk­sien tar­jon­ta­käy­rä: hin­ta on sama kysyn­näs­tä riip­pu­mat­ta. Lisä­ton­nin hai­tat ovat kui­ten­kin pal­jon suu­rem­pia, jos pääs­töt ovat kor­kei­ta. Täl­löin tuo­te­taan lii­kaa pääs­tö­jä, joi­den hyö­ty alit­taa hai­tan. Tai lii­an vähän, jos pääs­tö­mää­rät jää­vät yllät­tä­vän pie­nik­si, kun lisä­pääs­tön hait­ta oli­si mitätön.

    Pääs­tö­kiin­tiöt ovat pys­ty­suo­ra tar­jon­ta­käy­rä, yhtä tyh­mää sekin.

    Oden esit­tä­mä mini­mi­hin­ta oli­si askel koh­ti parem­paa approk­si­maa­tio­ta tar­jon­ta­käy­räs­tä. Pitäi­si olla myös mak­si­mi­hin­ta tai mie­luum­min kysyn­nän nous­tes­sa ylös jous­ta­va mak­si­mi­hin­ta ja alas jous­ta­va mini­mi. Mitä tar­kem­pi approk­si­maa­tio, sitä opti­maa­li­sem­mik­si pääs­töt asettuvat.

    Tar­jon­ta­käy­rä tuot­tai­si myös pal­jon vähäi­sem­mät hin­ta­vaih­te­lut ja parem­man ennus­tet­ta­vuu­den kuin päästökiintiöt.

    1. Sil­lä välil­lä, jon­ka Suo­mi tai jopa EU tuot­taa hii­li­diok­si­di­pääs­töis­tä, hsit­ta­käy­rä on kyl­lä aika vaa­ka­suo­ra. Glo­baa­li on nouseva.

  10. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sil­lä välil­lä, jon­ka Suo­mi tai jopa EU tuot­taa hii­li­diok­si­di­pääs­töis­tä, hsit­ta­käy­rä on kyl­lä aika vaa­ka­suo­ra. Glo­baa­li on nouseva.

    Pääs­tö­jen tasai­suus saat­taa joh­tua enem­män EU:n ja Suo­men huo­nos­ta talous­ti­lan­tees­ta kuin sii­tä, että kal­liit pääs­tö­oi­keu­det oli­si­vat pakot­ta­neet kulu­tuk­sen alas. On myös epäil­ty, että hii­li­vuo­to ja tuot­tei­den osta­mi­nen ulko­puo­lel­ta joh­ta­vat tai ovat joh­ta­neet sii­hen, että EU:n aiheut­ta­mien pääs­tö­jen mää­rä kas­vaa nopeam­min kuin EU:n itse pääs­tä­mien pääs­tö­jen määrä.

    Saan­ko tul­ki­ta tuon vas­tuun pakoi­luk­si? Vai pitäi­si­kö uskoa tuon EU:n ja Suo­men har­joit­ta­man poli­tii­kan ole­van oikea vas­taus sii­hen, miten pääs­töt saa­daan riit­tä­vän nopeas­ti alas?

  11. EU:n suu­rin ilmas­to­te­ko on ollut euro ja sii­hen liit­ty­vät sään­nöt, jot­ka ovat pitä­neet jo usean vuo­den ajan huol­ta sii­tä, ettei­vät pääs­töt kas­va, kun talous­kaan ei kasva.

  12. Rol­le:
    Sub­ven­tioi­den huo­no puo­li on myös, että ne voi­vat men­nä vää­rään koh­tee­seen ja ovat aina vää­rän­suu­rui­sia, kuten nyt esim. Suo­men tuu­li­voi­ma­tuet, jot­ka ovat jär­jet­tö­män kor­keat, aiheut­ta­vat kor­rup­tio­ta luvi­tyk­ses­sa, eikä tuu­li­voi­ma aina ole niiiin ympäristöystävällistäkään.

    Suh­teet­to­man pal­jon pide­tään ään­tä väliai­kai­sis­ta tuu­li­voi­ma­tuis­ta. Jot­ka tar­koit­ta­vat, että tuu­lel­la mak­se­tus­ta ener­gias­ta mak­se­taan jon­kin aikaa yli­hin­taa. Tämä on hyt­ty­sen pihi­nää ver­rat­tu­na esi­mer­kik­si sii­hen yli­hin­taan, jota esi­mer­kik­si For­tum saa myy­des­sään vesi­voi­maa (Wind­fall). Eikä kukaan vali­ta. Näil­lä yli­mää­räi­sil­lä mil­jar­deil­la on teh­ty niin kau­pat Venä­jäl­lä, mak­set­tu osin­got ulko­maa­lai­sil­le omis­ta­jil­le (kyl­lä, yli puo­let omis­tuk­ses­ta vie­lä Suo­mes­sa) kuin pai­su­tet­tu yri­tyk­sen taset­ta. Eli kaik­kea muu­ta kuin panos­tet­tu ilmas­to­ys­tä­väl­li­seen energiaan.

  13. Mik­si ener­gia­mark­ki­noi­ta pitäi­si ohja­ta? Ihmis­kun­ta polt­te­lee kui­ten­kin mel­kein kaik­ki fos­sii­li­set polt­toai­neet ilmaan suun­nil­leen seu­raa­van 100 vuo­den aika­na. Sil­lä pol­te­taan­ko ne tääl­lä vai naa­pu­ris­sa ei ole taas mitään merkitystä.

    Mik­si vai­va­ta pää­tä ongel­mal­la, joka rat­ke­aa itses­tään sit­ten kun fos­sii­li­set loppuu.

    Kun fos­sii­li­set alka­vat todel­la lop­pua, nii­den hin­ta sit­ten nousee rajus­ti, joka kyl­lä sit­ten suo­sii uusiu­tu­vaa energiaa.

  14. Pet­te­ri:
    Mik­si ener­gia­mark­ki­noi­ta pitäi­si ohja­ta? Ihmis­kun­ta polt­te­lee kui­ten­kin mel­kein kaik­ki fos­sii­li­set polt­toai­neet ilmaan suun­nil­leen seu­raa­van 100 vuo­den aika­na. Sil­lä pol­te­taan­ko ne tääl­lä vai naa­pu­ris­sa ei ole taas mitään merkitystä.

    Sik­si että Suo­mes­sa on pal­jon “hyviä ihmi­siä”, jot­ka kat­so­vat asiak­seen yllä­pi­tää oikei­ta aja­tuk­sia. Näin van­hak­si kun on elä­nyt, niin on koet­tu mm. seu­raa­vaa: öljy lop­puu 30 vuo­den pääs­tä eli sen piti lop­pua jo 2003. Ei lop­pu­nut. Hap­po­sa­teet tuhoa­vat elä­män maa­pal­lol­ta. Eiku. Uusi jää­kausi tulee. Kas­vi­huo­neil­miö tap­paa. Ilmas­ton läm­pe­ne­mi­nen vie ihmi­sel­tä mah­dol­li­suu­den. Oil Peak! Yli­kan­soi­tus, tau­dit (tykit ja teräs). Näil­le aiheil­la on yhtei­nen nimit­tä­jä ja se rahoi­tus. “Tie­det­tä” teh­dään sen mukaan mikä on tren­di ja sen muka­na rahoitus. 

    Kaik­ki muis­ta­vat var­maan sen, kun öljyn hinta
    nousi sataan dol­la­riin. Pals­tan guru päät­ti teh­dä asias­ta oikein oman pos­tauk­sen. Ja pee­saa­jat oli­vat aivan var­mo­ja, että öljyn hin­ta nousee sil­loi­se­na “lähiai­koi­na” 200 dol­la­riin. Var­maan joku “näky­mä­tön käsi” ohja­si hin­ta-arviot täy­siin tasa­lu­kui­hin. Onnek­si se kum­mal­li­nen Peak-Oil ‑pos­taa­ja vai­ke­ni jos­sain vaiheessa. 

    Olen mel­ko var­ma, että pals­tan kom­men­toi­jien ja pals­tan pitä­jän elä­män aika­na ei tapah­du yhtään mitään maa­pal­lon olo­suh­tei­ta mul­lis­ta­vaa. Jos Osmo elää vie­lä 10–20 vuot­ta ja itse mah­dol­li­ses­ti 30, niin en mil­lään usko meren pin­nan nouse­van niin että Kal­lios­ta tulee saa­ris­to. Ja jos meren pin­ta nousee 2–3 met­riä, niin sehän on vain paluu­ta enti­seen. Kui­va maa ei suo­ma­lai­ses­ta mai­se­mas­ta katoa millään.

    Tämä pals­ta on muka­vaa ajan­vie­tet­tä, kos­ka jen­gi on tääl­lä niin tosik­koa, niin tosik­koa että. Ja pikaratikka-fanaatikkoja.

  15. Mitä hait­ta­ve­ro­ja ja mui­ta mak­su­ja polii­ti­kot iki­nä ener­gian­tuo­tan­nol­le kek­si­vät­kään, mark­ki­na­me­ka­nis­mit ohjaa­vat ne aina vii­me kädes­sä lop­pu­ku­lut­ta­jan hin­toi­hin. Se voi tar­koit­taa esi­mer­kik­si asu­mi­sen ja ruo­an kal­lis­tu­mis­ta. Ihmis­kun­ta on lii­an iso ja kau­pun­gis­tu­nut, jot­ta se voi­si elää ilman teol­li­suut­ta pel­käl­lä luomutuotannolla.

  16. Koti-isä: Suh­teet­to­man pal­jon pide­tään ään­tä väliai­kai­sis­ta tuu­li­voi­ma­tuis­ta. Jot­ka tar­koit­ta­vat, että tuu­lel­la mak­se­tus­ta ener­gias­ta mak­se­taan jon­kin aikaa yli­hin­taa. Tämä on hyt­ty­sen pihi­nää ver­rat­tu­na esi­mer­kik­si sii­hen ylihintaan

    Jos­tain kum­man syys­tä tuu­li­voi­man kan­nat­ta­jien pääs­tä hin­ta muut­tuu­kin ydin­voi­man koh­dal­la ääret­tö­män tär­keäk­si ja suu­rim­mak­si esteek­si. Jopa sil­loin, kun se ei tar­vit­se yhteis­kun­nan tukea.

    Jos tuu­li­voi­ma on riit­tä­vän hal­paa, tai ei aina­kaan lii­an kal­lis­ta, niin sil­loin myös ydin­voi­ma on joko todel­la hal­paa tai ei mis­sään tapauk­se­sa lii­an kallista.

    Täl­lä­kin het­kel­lä Fen­no­voi­ma on raken­ta­mas­sa ydin­voi­ma­laa paik­kaan, jos­sa se mak­saa mil­jar­din yli­mää­räis­tä (ver­rat­tu­na ole­mas­sa ole­vil­le ydin­voi­ma­paik­ka­kun­nil­le) ja samaan aikaan jokai­nen tuu­li­voi­ma­pro­jek­ti, joka ei saa tukea, seisoo.

    Maa­li­tol­pat ne vaan siir­tyi­le­vät tuo­tan­to­ta­van mukaan. Välil­lä hin­ta rat­kai­see, välil­lä sil­lä ei ole­kaan enää mitään merkitystä.

  17. Koti-isä: Suh­teet­to­man pal­jon pide­tään ään­tä väliai­kai­sis­ta tuu­li­voi­ma­tuis­ta. Jot­ka tar­koit­ta­vat, että tuu­lel­la mak­se­tus­ta ener­gias­ta mak­se­taan jon­kin aikaa yli­hin­taa. Tämä on hyt­ty­sen pihi­nää ver­rat­tu­na esi­mer­kik­si sii­hen yli­hin­taan, jota esi­mer­kik­si For­tum saa myy­des­sään vesi­voi­maa (Wind­fall). Eikä kukaan vali­ta. Näil­lä yli­mää­räi­sil­lä mil­jar­deil­la on teh­ty niin kau­pat Venä­jäl­lä, mak­set­tu osin­got ulko­maa­lai­sil­le omis­ta­jil­le (kyl­lä, yli puo­let omis­tuk­ses­ta vie­lä Suo­mes­sa) kuin pai­su­tet­tu yri­tyk­sen taset­ta. Eli kaik­kea muu­ta kuin panos­tet­tu ilmas­to­ys­tä­väl­li­seen energiaan.

    Oikeas­taan juu­ri päin­vas­toin. Ennen pääs­tö­jen hin­noit­te­lua vesi­voi­ma ei ole saa­nut arvo­aan vas­taa­vaa kor­vaus­ta, eli peri­aat­tees­sa vesi­voi­mayh­tiöil­le (ja ydin­voi­mayh­tiöil­le) pitäi­si kor­va­ta ali­tuo­tot ajal­ta ennen pääs­tö­kaup­paa. Ei ole mitään wind­fal­lia, vaan ennem­min arvon nousu oikeal­le tasolleen.

    Toi­nen asia sit­ten on, pitäi­si­kö vesi­voi­mal­le sää­tää jon­kin­lai­nen niuk­kuus­ve­ro, sitä kun ei juu­ri voi lisätä.

    P.s. Tuu­li­voi­mauh­tiöt huu­ta­vat jo kovaan ääneen uusia tukia ja jat­koa nykyi­sil­le tuil­le. Tämän­het­ken mark­ki­na­hin­noil­la ei kuu­lem­ma mei­naa kan­nat­taa ope­roi­da nyky­myl­ly­jä tuki­jak­son pää­tyt­tyä, kun tulee kaik­kea kom­po­nen­tin vaih­to etc.

  18. Ilmas­to­ys­tä­väl­li­syy­den lisäk­si ener­gia­po­li­tii­kan ohjaa­mi­ses­sa pitää ottaa myös mui­ta teki­jöi­tä huo­mioon. Pääs­tö­hait­to­jen lisäk­si autois­ta on mui­ta­kin hait­to­ja ja met­sä­teol­li­suu­den näkö­kul­mia pitää ottaa huo­mioon jne. Sik­si pelk­kä pääs­tö­kaup­pa ei riitä.

  19. Ener­gia­teol­li­suus ry:n lob­baus lie­nee ollut Suo­men vien­nil­le yksit­täi­sis­tä toi­mi­jois­ta yli­voi­main­sen hai­tal­li­sis­ta. Täl­lä on veny­tet­ty menen maa­il­man ener­gian­tuo­tan­to­ta­po­jen puo­les­ta ja estet­ty uuden vien­ti­kelp­pi­sen tek­nii­kan käyttöönottoa. 

    Tiuk­ko­jen nor­mien maas­sa tek­no­lo­gia kehit­tyy nopeam­min kuin muualla. 

    Glo­baa­lien pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen onnis­tuu kun tek­niik­kaa vie­dään maa­il­mal­le. No, tääl­lä “glo­baa­lien pääs­tö­jen” kes­kus­te­lu tar­koit­taa ettei teh­dä mitään ja jat­ke­taan tur­peen käyt­töä tuettuna.

  20. JTS:
    Tiuk­ko­jen nor­mien maas­sa tek­no­lo­gia kehit­tyy nopeam­min kuin muualla. 

    Voi­daan­han tuo­ta kokeilla. 

    Lät­käis­tään tuli­voi­ma­lai­tok­sil­le aivan juma­lat­to­man tiu­kat melu- ja ympä­ris­tö­nor­mit. Näin saam­me suo­ma­lai­sen tuu­li­voi­ma­teol­li­suu­den ennen­nä­ke­mät­tö­mään nousuun, kun tän­ne ei sai­si enää raken­taa rumia ja mete­löi­viä myllyjä!

  21. Sylt­ty: Jos­tain kum­man syys­tä tuu­li­voi­man kan­nat­ta­jien pääs­tä hin­ta muut­tuu­kin ydin­voi­man koh­dal­la ääret­tö­män tär­keäk­si ja suu­rim­mak­si esteeksi.

    Samal­la taval­la ydin­voi­ma­loi­den mah­dol­li­set suun­nit­te­le­mat­to­mat huol­to­kat­kot ovat iso, iso ongel­ma mut­ta yö, kaa­mos, pil­vet ja tyy­ni sää eivät ole, ne ovat vain omi­nai­suuk­sia, joi­hin on sopeuduttava.

  22. Mark­ki­na ja ohjaus ei sovi samaan lausee­seen. Tiet­tä­väs­ti poik­keuk­set­ta mark­ki­nat toi­mi­vat parem­min kuin sään­te­ly. Eli noil­la spek­seil­lä aika vai­kea teh­dä pää­tös­tä oikeas­ta toimintatavasta? 😉

  23. ano­nil­li: Samal­la taval­la ydin­voi­ma­loi­den mah­dol­li­set suun­nit­te­le­mat­to­mat huol­to­kat­kot ovat iso, iso ongel­ma mut­ta yö, kaa­mos, pil­vet ja tyy­ni sää eivät ole, ne ovat vain omi­nai­suuk­sia, joi­hin on sopeuduttava.

    Kyl­lä ne ovat ongel­ma, mut­ta nois­sa on hyvin suu­ri käy­tän­nön ero:

    Ennus­ta­mat­to­mat huol­to­kat­kot eivät iske jokai­seen ydin­voi­ma­lai­tok­seen yhteen ker­taan. Jos iski­si­vät, ydin­voi­ma oli­si käyt­tö­kel­vo­ton­ta. Suu­rin vai­ku­tus on se kun suu­rin voi­ma­lai­tos tipah­taa linjoilta.

    (toi­vot­ta­vas­ti voi­ma­lai­tok­sil­ta läh­te­vät suur­jän­ni­te­lin­jat ovat kahdennettuja)

    Sen­si­jaan yö ja tuu­let­to­muus vai­kut­ta­vat *kaik­kiin* aurin­ko- ja tuu­li­voi­ma­loi­hin ker­ral­la. Kun tuu­li­voi­ma­lai­tok­set ovat pys­tys­sä, yön ja kor­kea­pai­neen aiheut­ta­ma vähen­tä­vä vai­ku­tus tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­tiin on tuu­li­voi­man 2500 MW + aurin­ko­voi­man koko tuo­tan­to (mikä lie­nee aika vähäistä).

    Nyt ollaan siis todet­tu, että tuu­le­ton päi­vä vai­kut­taa kaik­kiin tuu­li­voi­ma­lai­tok­siin, mut­ta häi­riö vai­kut­taa vain yhteen ydin­voi­ma­lai­tok­seen, mie­ti­tään näi­den toi­min­ta­häi­riöi­den frekvenssiä.

    Vika ydin­voi­ma­lai­tok­ses­sa on aika har­vi­nai­nen, käyt­tö­as­teet pyö­ri­vät siel­lä 95%:n tun­tu­mas­sa ja sii­nä on muka­na suun­ni­tel­lut sei­so­kit. Lisäk­si kun har­vi­nai­nen häi­riö sat­tuu, on toden­nä­köis­tä että se ei satu juu­ri kulu­tus­pii­kin koh­dal­la, eli kun on kaik­kein kovim­mat pakkaset.

    Tuu­let­to­mia päi­viä on Suo­mes­sa kui­ten­kin niin pal­jon, että kapa­si­teet­ti­ker­toi­met tuu­li­voi­ma­la­tok­sil­la jää­vät 20%iin. Eri­tyi­ses­ti sil­loin kun Suo­mes­sa tar­vi­taan kaik­kein eni­ten säh­köä, tup­paa ole­maan pime­ää eikä myös­kään tuu­le. Tuu­li­voi­ma pet­tää sys­te­maat­ti­ses­ti juu­ri sil­loin, kun sitä kaik­kein eni­ten tarvitaan.

    Tuu­li­voi­man kan­nat­ta­jat eivät suos­tu myön­tä­mään, että erit­täin har­vi­nai­nen käyt­tö­häi­riö satun­nai­se­na aika­na vuo­des­ta yhdes­sä ydin­voi­ma­lai­tok­ses­sa oli­si joten­kin eri­lai­nen tilan­ne, kuin koko tuu­li­voi­man sys­te­maat­ti­nen tuot­ta­mat­to­muus talvipakkasilla. 

    Kaik­kein pahin­ta­han tuu­li­voi­man hei­lu­vas­sa tuo­tan­nos­sa on se, että kor­re­loi­vat kes­ke­nään. Kun tuu­lee kovas­ti, tuu­lee koko Suo­mes­sa ja kun ei tuu­le ollen­kaan, voi pääl­lä olla­kin koko maan kat­ta­va kor­kea­pai­ne, niin laa­ja ettei tuu­le kun­nol­la edes Ruot­sis­sa, Nor­jas­sa ja Tans­kas­sa! “Jos­sain tuu­lee aina” onkin väsy­nein argu­ment­ti, min­kä voi heit­tää tuu­li­voi­man puolesta.

  24. Ehdo­tan tiuk­ko­jen melu­nor­mien lisäk­si myös, että vaa­dim­me jat­kos­sa tuu­li­voi­ma­lai­tok­sil­ta vähin­tään 50% käyt­tö­ker­toi­mia emm­me­kä jaa toi­mia­lal­le sent­tiä­kän tukiaisia. 

    Näin Suo­men tuu­li­voi­ma­teol­li­suu­des­ta tulee maa­il­man paras­ta ja hal­vin­ta! Sitä­hän Vih­reät ovat pitä­neet esil­lä, että tiu­kat nor­mit teke­vät teol­li­suu­des­tam­me tehokasta.

  25. Sylt­ty:
    Ehdo­tan tiuk­ko­jen melu­nor­mien lisäk­si myös, että vaa­dim­me jat­kos­sa tuu­li­voi­ma­lai­tok­sil­ta vähin­tään 50% käyt­tö­ker­toi­mia emm­me­kä jaa toi­mia­lal­le sent­tiä­kän tukiaisia. 

    Näin Suo­men tuu­li­voi­ma­teol­li­suu­des­ta tulee maa­il­man paras­ta ja hal­vin­ta! Sitä­hän Vih­reät ovat pitä­neet esil­lä, että tiu­kat nor­mit teke­vät teol­li­suu­des­tam­me tehokasta.

    Tuu­li­voi­ma­lan­kin voi raken­taa “jär­jes­tel­mäys­tä­väl­li­sem­mäk­si”, eli nos­taa sen käyt­tö­ker­roin­ta. Vali­tet­ta­vas­ti tukiais­mal­li ei ollen­kaan kan­nus­ta tuu­li­voi­man tuo­te­ke­hi­tyk­seen, vaan ainoas­taan kup­paa­maan mak­si­maa­li­set tuet valtiolta.

    Tuol­ta löy­tyy lyhen­nel­mä mil­lai­nen raken­ne jär­jestl­mäys­tä­väl­li­sel­lä tuu­li­voi­ma­lal­la oli­si http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0140988316300317

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.