Kategoria: _

Järkevän hintaisia vuokra-asuntoja

Hal­li­tu­so­hjel­man mukaan ARA-vuokra-asun­toi­hin palaute­taan tulo­ra­jat. Lisäk­si asukkaiden tulota­soa seu­rat­taisi­in ja liikaa vauras­tuneet jou­tu­isi­vat muut­ta­maan pois.

Asia kos­kee lähin­nä Helsinkiä, jos­sa vuokrat ARA-asun­to­jen vuokrat alit­ta­vat vapaiden markki­noiden vuokrat keskimäärin kuudel­la eurol­la neliöltä, suosi­tu­im­mil­la alueil­la vielä paljon enem­män. Muual­la maas­sa ARA-vuokrat ovat suun­nilleen markki­navuokrien tasolla.

Mitä enem­män halvois­sa ARA-asun­nois­sa asuu suu­rit­u­loisia, sitä use­ampi pien­i­t­u­loinen joutuu mak­samaan asun­nos­taan korkeaa markki­navuokraa ja sitä enem­män veron­mak­sajien rahaa menee asum­is­tu­keen ja toimeen­tu­lo­tu­keen. Jat­ka lukemista “Järkevän hin­taisia vuokra-asuntoja”

Kiinan talouskasvun on pakko hyytyä

Min­un on vaikea ymmärtää niitä viiv­oti­nen­nus­ta­jia, jot­ka vielä vähän aikaa sit­ten ennus­ti­vat, että Kiinan talouskasvu jatkua 10 %:n vauh­tia tästä iäisyy­teen. Pitäisi erot­taa toi­sis­taan S‑käyrä ja ekspo­nen­ti­aa­li­nen kasvu.

Kiinan kasvul­la on kak­si päälähdet­tä, joista kumpikaan ei voi jatkua eksponentiaalisesti:

  • Muual­la kehite­tyn teknolo­gian käyt­töönot­to. Tämä lop­puu, kun teknolo­gia on otet­tu käyt­töön. Niin se lop­pui Japanissakin.
  • Muut­to tehot­tomasti maat­aloud­es­ta tehokkaaseen tuotan­toon kaupungeis­sa. Tämä nyt ainakaan ei voi jatkua ekspo­nen­ti­aalis­es­ti kasvaen.

Ennus­teeni on, että 2020-luvul­la Kiinan talouskasvu jää jon­nekin neljän pros­entin tienoille ja 2030-luvul­la selvästi senkin alle.

Miten vastaamme Aasian haasteeseen?

Alus­tus­puheen­vuoroni kul­taran­takeskustelu­jen Län­si­maat ja demokra­t­ian tila ‑työryh­mässä 

Län­si­maisen lib­er­aalin demokra­t­ian piti olla niin ylivoimainen, että kaik­ki maat lop­ul­ta pää­tyvät siihen. Viimeaikoina on näyt­tänyt toiselta, kun Aasian maat, Kiina etunenässä, ovat kehit­tyneet olen­nais­es­ti Euroop­paa rivakammin.

Kiina ei ole voit­tanut vielä. Maa kopio teknolo­giaa ja siirtää asukkai­ta maal­ta kaupunkei­hin. Jos­sain vai­heessa Kiinankin pitäisi siir­tyä kopi­oi­jas­ta kehit­täjäk­si. Sil­loin vapaan tiedonväl­i­tyk­sen puut­teet voivat tul­la ongelmaksi.

Vaik­ka Kiinal­la on ihail­ta­va kysy saa­da nopeasti aikaan päätök­siä, joi­ta meil­lä jahkail­laan vuosia, Kiinas­sakaan ei kaik­ki toi­mi. Kiina panos­taa suurehko­ja sum­mia ympäristön­suo­jelu­un, mut­ta huonon hallinnon takia tehot­tomasti. Maan kaupun­git ovat saas­tu­misen takia surke­as­sa kun­nos­sa, mikä on hirveä virhe. Suuri virhe on ollut antaa kaupunkili­iken­teen ruuhkau­tua, vaik­ka maan ihaile­mas­ta Sin­ga­pores­ta olisi voin­ut kopi­oi­da mallin päästää katu­verkkoon vain niin paljon auto­ja kuin sinne mah­tuu. Dik­ta­toris­es­ti johde­tut maat ovat usein pop­ulis­tis­ten painei­den vanke­ja. Jat­ka lukemista “Miten vas­taamme Aasian haasteeseen?”

Jäähyväiset eduskunnalle (5) Juristerian nousu

Tätä lukua on kir­jas­tani kiitet­ty eniten. Toista mieltä ole­vat taas eivät ole sanoneet mitään, tuskin edes ter­ve­hti­neet. Kos­ka ala on kaukana osaamisalueestani, lue­tutin tek­stiä aika monel­la itsenäni viisaam­mal­la. Olisin saanut vinkke­jä kokon­aiseen asi­aa käsit­televään kir­jaan. Sel­l­ainen pitäisi kir­joit­taakin, mut­ta minä en sitä osaa tehdä. Tästä ongel­mas­ta puhutaan eduskun­nas­sa paljon, ja ovat­pa sitä min­ulle valit­ta­neet oikeusti­eteen pro­fes­soritkin, joiden mielestä perus­tus­lak­inäke­myk­set ovat ohit­ta­neet oikeusti­eteen muut haarat kokon­aisu­ut­ta pahasti vääristäen. Minä kat­son asioi­ta häpeilemät­tä val­ti­oti­eteil­i­jän silmin.

 

Saimme Suomeen vuon­na 2000 mod­ernin perus­tus­lain, joka vahvisti sosi­aal­isia oikeuk­sia ja ankkuroi Suomen edis­tyk­sel­lis­ten oikeusval­tioiden joukkoon. Olin mon­en muun mukana tuke­mas­sa tätä edis­tysaskelta ylpeänä. Perustus­lakia pain­ot­ta­vat käytän­nöt ovat kuitenkin tuoneet mukanaan asioi­ta, joista en osaa iloi­ta… Perus­tus­la­ki ja ennen kaikkea sen tulkin­nat ovat jäyk­istäneet hallintoa ikäväl­lä taval­la ja tuoneet rationaali­sen harkin­nan rin­nalle juris­te­ri­aa, lain­opil­lista saivartelua.

Jat­ka lukemista “Jäähyväiset eduskun­nalle (5) Juris­ter­ian nousu”

Miksi ARA-asuntoja on Jätkäsaaressa?

Blo­gin kom­men­toi­jista moni on ihme­tel­lyt, mik­si ARA-asun­to­ja raken­netaan Jätkäsaa­reen, johon monel­la palka­nsaa­jal­la ei ole asun­to­jen kalleu­den vuok­si mitään asiaa.

Asun­to­jen markki­nahin­ta Jätkäsaa­res­sa on pari tuhat­ta euroa neliöltä enem­män kuin tavanomaisil­la helsinkiläisil­lä asuinalueil­la. Yksit­täistä per­hea­sun­toa kohden ero­tus on yli 150 000 €. ARA-asun­to­jen vuokrat Jätkäsaa­res­sa alit­ta­vat markki­navuokrat yli kymmenel­lä eurol­la neliöltä.

Mik­si näitä siis on Jätkäsaa­res­sa? On argu­men­toitu, että köy­häl­läkin on oikeus asua halu­tul­la asuinalueel­la. Tämä argu­ment­ti on häi­lyvä kahdes­ta syystä.

  • Aika pieni osa vuokra-asukkaista kuu­luu niihin onnekkaisi­in, joiden kohdalle täl­lainen lot­tovoit­to osuu. Ei perus­tur­vaakaan kukaan esitetä paran­net­tavak­si niin, että arvotaan pieni lot­tovoit­to joka sadan­nelle perus­tur­vaa saavalle. Eri­tyis­es­ti kukaan ei esitä, että rahat tähän tämä lot­tovoit­to kerätään muiden perus­tur­vaa saavien tukia leikkaa­mal­la. Jätkäsaaren asun­to­jen osalta näin tehdään. Kaupun­ki perii noista ton­teista mui­ta ARA-tont­te­ja selvästi kovem­paa vuokraa ja vaatii rak­en­ta­maan normin mukainen määrä autopaikko­ja yli 50 000 euron hin­taan. Tämä ei koidu Jätkäsaa­res­sa asu­vien mak­set­tavak­si, vaan vuokran tasauk­sen kaut­ta mak­sajik­si pää­sevät kaik­ki Hekan asukkaat.
  • Jos nämä onnekkaat, jot­ka Jätkäsaaren asun­toi­hin pää­sevät, saisi­vat vali­ta asun­non Jätkäsaa­res­sa tai asun­non tavanomaisel­la alueel­la ja asun­to­jen hin­taeron rahana itselleen, aika moni ottaisi vaa­ti­mat­tomam­man osoit­teen ja rahan tilille. Talousti­eteen ter­mein syn­tyy hyv­in­voin­ti­tap­pio, kun hän ei voi valita.

Jat­ka lukemista “Mik­si ARA-asun­to­ja on Jätkäsaaressa?”

Hallituksen asuntopoliittiset linjaukset (2) Valtion ja kuntien yhteistyö

Val­tio edel­lyt­tää kasvukeskuk­sis­sa ja niiden läheisyy­dessä toteutet­tavien suurten infra­hankkei­den ehtona tont­ti- ja asun­to­tuotan­non olen­naista lisäämistä kump­panu­us­pe­ri­aatet­ta nou­dat­taen val­tion ja kun­tien sekä kun­tien keskinäisessä yhteistyössä.

Kan­natet­ta­va asia, mut­ta edel­lyt­tää tietysti, että niitä suuria infra­hankkei­ta tulisi. Entä jos val­tio luopuisi infra­hankkei­den tukemis­es­ta kokon­aan pääkaupunkiseudul­la ja antaisi kun­nille avus­tus­ta niiden toteut­tamiseen asun­to­tuotan­non suh­teessa, vaik­ka 20 000 €/asunto. Toimisi sopimuk­sia tehokkaam­min ja ohjaisi infrain­vestoin­nit tehokkaasti asun­to­tuotan­toa tuke­maan. Jat­ka lukemista “Hal­li­tuk­sen asun­topoli­it­tiset lin­jauk­set (2) Val­tion ja kun­tien yhteistyö”

Jäähyväiset eduskunnalle (3) Kunta- ja soteuudistus

Use­ampi henkilö on pyytänyt min­ul­ta, että täl­lä blogilla voitaisi­in keskustel­l­la kir­jas­tani Jäähyväiset eduskun­nalle. Palaste­len keskustelun kir­jan luku­jen mukaan kir­joit­taen lyhyen refer­aatin luvun keskeis­es­tä sisäl­löstä. Kun­nol­la tähän keskustelu­un voivat tietysti osal­lis­tua vain ne, jot­ka ovat kir­jan luke­neet, mut­ta myyn­timäärien perius­teel­la heitäkin on riit­tävästi. Kir­jaa voi yrit­tää laina­ta kir­jas­tos­ta, vaik­ka ainakin Helsingis­sä jono on pitkä. Kir­jakaupoista saa ja voi sen tila­ta myös tämän sivis­tun kaut­ta, ohjeet oike­as­sa palkissa. Joku var­maankin pyytää taas min­ua julkaise­maan kir­jan netis­sä, mut­ta se ei ole oikein sopu­soi­nus­sa kus­tan­nus­sopimuk­seni kanssa.

Olin hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa 2011 vihrei­den puoles­ta vas­tu­us­sa työryh­mästä, joka käsit­teli kun­tau­ud­is­tus­ta. Olimme tuos­sa työryh­mässä yksimielisiä siitä, että tarvi­taan suuri kun­tau­ud­is­tus kaupunkiseuduil­la. Kaupunkien kehi­tys vaaran­tuu, kun maankäyt­töä osaop­ti­moidaan paloit­tain ja kun kun­nat sen sijaan, että yrit­täi­sivät tehostaa omaa toim­intaansa, keskit­tyvät valikoimaan asukkaik­seen ter­veitä ja hyvä­tu­loisia. Pienet vähäväkiset haja-asu­tusaluei­den kun­nat eivät olleet ongel­ma kuin korkein­taan itselleen.

Toinen työryh­mä keskit­tyi sote-asioi­hin. Se esit­ti sote-piirei­hin perus­tu­vaa jär­jestelmää, me taas esitimme vas­tuukun­ta­mallia. Jos suuri kun­tau­ud­is­tus toteu­tuu, läh­es kaikissa maakun­nis­sa asukkaiden selvä enem­mistö asuu maakun­nan keskuskaupungis­sa. Näis­sä olois­sa olisi luon­te­vaa, että keskuskaupun­ki vas­taisi myös sotes­ta vas­tuukun­ta­mallin mukaan. Muutkin kun­nat saisi­vat lähet­tää edus­ta­jansa sotes­ta vas­taavaan lau­takun­taan, joten luot­ta­mus­mieshallinnon osalta piir­i­malli ja vas­tuukun­ta­malli oli­si­vat hyvin lähel­lä toisi­aan. Ero on virkaor­gan­isaa­tios­sa. Sote-piiris­sä ei ole ketään virkami­estä ylilääkärin yläpuolel­la kat­so­mas­sa, mitä kaikkea rahaa tämä halu­aa käyt­tää. Sairaan­hoitopi­irien alati kas­va­vat bud­jetit ovat konkreet­ti­nen esimerk­ki tästä ongel­mas­ta. Jat­ka lukemista “Jäähyväiset eduskun­nalle (3) Kun­ta- ja soteuudistus”

Jaakko Särelältä merkittävä analyysi asuntojen hinnoista

Reak­tor Oy julka­isin netis­sä tiedot asun­to­jen hin­take­hi­tyk­ses­tä postinu­meroalueit­taan kart­tati­et­ona. Se on jo sinän­sä mie­lenki­in­toinen. Kan­nat­taa käy­dä kat­so­mas­sa tästä.

Nyt Jaakko Särelä on analysoin­ut dataa vuosit­tain vuosi­na 2005 – 2014 regres­sio­ana­lyysil­la niin, että hän hin­to­jen muu­tos­ta on selitet­ty asukastiehey­del­lä asukkai­ta /km2 tai tarkem­min sanoen sen logaritmilla.

Koko maan taso

Koko maan tasol­la vuon­na 2005 regres­siok­er­roin oli negati­ivi­nen. Asun­to­jen hin­nat nousi­vat siis nopeam­min siel­lä, mis­sä asukkai­ta oli vähän ja hitaam­min tiivis­tii raken­ne­tu­il­la alueil­la. Tämä jäl­keen negati­ivi­nen kul­mak­er­roin alkoi ensin loiven­tua ja lop­ul­ta muut­ti etumerkkin­sä posi­ti­ivisek­si vuon­na 2010. Sen jäl­keen posi­ti­ivi­nen kul­mak­er­roin on joka vuosi jyrken­tynyt. Kun kyse on koko maan aineis­tos­ta, muu­tos on ollut käsit­tämät­tömän nopea.

Silmämääräis­es­ti vaikut­taa siltä, että tiivi­isti asut­tu­jen aluei­den asun­to­jen hin­to­jen nousu ei ole kiihtynyt, vaan väljästi raken­net­tu­jen aluei­den asun­to­jen hin­nat ovat kään­tyneet laskuun.

Helsin­ki

Seu­raavak­si Jaakko Särelä selvit­ti asi­aa Helsingis­sä. Helsingis­sä kul­mak­er­roin on ollut koko ajan posi­ti­ivi­nen, mut­ta jyrken­tynyt joka vuosi. Jälleen kyse on enem­mänkin siitä, että väljästi raken­net­tu­jen aluei­den osalta hin­to­jen nousu­vauhti on hidas­tunut ja vuon­na 2014 jopa kään­tynyt hiuk­sen hienoon lasku­un. Suh­teessa tiivi­in kaupunki­rak­en­teen arvo on nous­sut joka vuosi vähän enemmän.

Jälleen silmämääräis­es­ti tarkastel­tuna lin­er­aari­nen malli ei näyt­täisi ole­van kovin hyvä. Ero väljästi ja keskimääräis­es­ti raken­net­tu­jen aluei­den välil­lä olisi aika pieni ja ero keskimääräis­es­ti ja tiivi­isti raken­net­tu­jen välil­lä selvästi isom­pi. Kan­takaupun­ki vetää, eivät lähiöt! Jat­ka lukemista “Jaakko Särelältä merkit­tävä ana­lyysi asun­to­jen hinnoista”

Kiistaa Keskustan aluetaloustieteellisen ryhmän ajatuksia voi kuunnella myös Ylen Areenasta

Jos intomielis­es­ti halu­aa seu­ra­ta tätä kinaa Keskus­tan talous­maanti­eteel­lisen työryh­män esi­tyk­sistä, mut­ta pitäisi tehdä tietokoneel­la muu­ta työtä, voi kään­tyä Ylen Areenan puoleen.

Kävimme toraile­mas­sa asi­as­ta Ylen ykkösaa­mus­sa Pil­vi Torstin (sd) ja Johannes Hir­vaskosken (kesk.) kanssa. Lähetys on kuul­tavis­sa tästä.

 

Vasemmistolainen strategia?

Otto Köngäs, demari, opiske­li­ja, duu­nari ja jär­jestöjyrä Vallilas­ta, kir­joit­ti vap­puaat­tona blogilleen vap­put­er­veisiä vasem­mis­tolle. Siinä hän surkut­teli vasem­mis­ton tilaa ja ennen kaikkea etsi ulospääsyä.

Minäkin olen sitä mieltä, että suun­taa pitäisi kään­tää mon­ta piirua vasem­malle. Vasem­mis­to­laisu­udel­la tarkoi­tan hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan (Big Gov­ern­ment) ja pien­ten tulo­ero­jen puo­lus­tamista sekä kaikkien oikeut­ta meri­it­ti­hyödykkeisi­in (asum­i­nen, koulu­tus, ter­vey­den­hoito ja kult­tuuri). Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta mure­nee, yhteiskun­nal­liset erot kas­va­vat. Ei hyvä asia lainkaan!

Könkään viesti­in voi mon­elta osin yhtyä. ”Tiede” on vasem­mis­to­lais­ten arvo­jen, hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan ja pien­ten tulo­ero­jen puolel­la. Näi­den asioiden puo­lus­ta­jien, demarien, vihrei­den ja vasem­mis­toli­iton ei kan­nat­taisi keskit­tyä kalastele­maan tois­t­en­sa vesil­lä. Ei myöskään liit­toutua yhdek­si vasem­mis­to­blokik­si ja pro­filoitua kukin oma­lle taholleen. Vihreille hän antoi, aivan oikein, tehtäväk­si kil­pail­la kokoomuk­sen ja RKP:n kanssa kaupunkien lib­er­aaleista äänestäjistä.

Demareille hän antoi mie­lenki­in­toisen tehtävän, kun ottaa huomioon, että tek­sti on syn­tynyt Helsin­gin Vallilas­sa: pitää ään­tä ruuh­ka-Suomen ulkop­uolis­ten aluei­den palveluista ja työ­paikoista. Tot­ta, sik­si­hän demar­it ovat menet­täneet kan­na­tus­taan perus­suo­ma­laisille ja osin Keskustallekin. Me sit­ten jaamme kokoomuk­sen ja vasem­mis­toli­iton kanssa Helsingin.

Kovin ove­laa poli­it­tista tak­ti­ik­ka ei luulisi tarvit­ta­van, että yllä luet­telemil­leni ”vasem­mis­to­laisille” tavoit­teille saisi taak­seen äänestäjien enem­mistön. Niin ylivoimainen enem­mistö suo­ma­lai­sista tukee tasa-arvoista yhteiskun­taa. Jat­ka lukemista “Vasem­mis­to­lainen strategia?”