Jäähyväiset eduskunnalle (3) Kunta- ja soteuudistus

Use­ampi henkilö on pyytänyt min­ul­ta, että täl­lä blogilla voitaisi­in keskustel­l­la kir­jas­tani Jäähyväiset eduskun­nalle. Palaste­len keskustelun kir­jan luku­jen mukaan kir­joit­taen lyhyen refer­aatin luvun keskeis­es­tä sisäl­löstä. Kun­nol­la tähän keskustelu­un voivat tietysti osal­lis­tua vain ne, jot­ka ovat kir­jan luke­neet, mut­ta myyn­timäärien perius­teel­la heitäkin on riit­tävästi. Kir­jaa voi yrit­tää laina­ta kir­jas­tos­ta, vaik­ka ainakin Helsingis­sä jono on pitkä. Kir­jakaupoista saa ja voi sen tila­ta myös tämän sivis­tun kaut­ta, ohjeet oike­as­sa palkissa. Joku var­maankin pyytää taas min­ua julkaise­maan kir­jan netis­sä, mut­ta se ei ole oikein sopu­soi­nus­sa kus­tan­nus­sopimuk­seni kanssa.

Olin hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa 2011 vihrei­den puoles­ta vas­tu­us­sa työryh­mästä, joka käsit­teli kun­tau­ud­is­tus­ta. Olimme tuos­sa työryh­mässä yksimielisiä siitä, että tarvi­taan suuri kun­tau­ud­is­tus kaupunkiseuduil­la. Kaupunkien kehi­tys vaaran­tuu, kun maankäyt­töä osaop­ti­moidaan paloit­tain ja kun kun­nat sen sijaan, että yrit­täi­sivät tehostaa omaa toim­intaansa, keskit­tyvät valikoimaan asukkaik­seen ter­veitä ja hyvä­tu­loisia. Pienet vähäväkiset haja-asu­tusaluei­den kun­nat eivät olleet ongel­ma kuin korkein­taan itselleen.

Toinen työryh­mä keskit­tyi sote-asioi­hin. Se esit­ti sote-piirei­hin perus­tu­vaa jär­jestelmää, me taas esitimme vas­tuukun­ta­mallia. Jos suuri kun­tau­ud­is­tus toteu­tuu, läh­es kaikissa maakun­nis­sa asukkaiden selvä enem­mistö asuu maakun­nan keskuskaupungis­sa. Näis­sä olois­sa olisi luon­te­vaa, että keskuskaupun­ki vas­taisi myös sotes­ta vas­tuukun­ta­mallin mukaan. Muutkin kun­nat saisi­vat lähet­tää edus­ta­jansa sotes­ta vas­taavaan lau­takun­taan, joten luot­ta­mus­mieshallinnon osalta piir­i­malli ja vas­tuukun­ta­malli oli­si­vat hyvin lähel­lä toisi­aan. Ero on virkaor­gan­isaa­tios­sa. Sote-piiris­sä ei ole ketään virkami­estä ylilääkärin yläpuolel­la kat­so­mas­sa, mitä kaikkea rahaa tämä halu­aa käyt­tää. Sairaan­hoitopi­irien alati kas­va­vat bud­jetit ovat konkreet­ti­nen esimerk­ki tästä ongelmasta.

Kaikesta me emme olleet yksimielisiä. Sosialidemokraatit halu­si­vat ratkaista pääkaupunkiseudun ongel­mat kunta­liitosten sijas­ta metropoli­hallinnol­la. Tämä jumi­ut­ti neu­vot­te­lut pahasti. Kokoomuk­sen marssi­järjestys oli toteut­taa ensin suuria kun­tali­itok­sia ja sit­ten ehkä jär­jestää jäl­jelle jäävien kun­tien kesken metropoli­hallintoa. Ko­ koomus­ta edusti neu­vot­teluis­sa peräti kak­si helsinkiläistä.

Metropoli­hallinto ei tarkoi­ta vielä mitään, jos ei täsmen­netä, mitä tuon ter­min sisälle kuu­luu. Aivan olen­naista on, mis­sä on vero­tu­soikeus: kun­tien vai metropolihallin­ non tasol­la. Yritin esit­tää, että kier­retään kiista kirjoitta­ mal­la tuo ter­mi auki; ties vaik­ka lop­ul­ta oltaisi­in asi­as­ta samaa mieltä. Vihreil­lähän oli myös myön­teinen kan­ta metropoli­hallintoon, mut­ta vaikut­ti siltä, että mei­dän mallis­samme metropoli­hallinto olisi huo­mat­tavasti vahvem­pi kuin ainakin joidenkin demarei­den ajatuksis­sa. Van­ha metropoli­hallinto vero­tu­soikeuksi­neen ei juu­ri eroa kun­tali­itok­sista ja kun­nanosa­hallinnos­ta. Demar­it eivät kuitenkaan halun­neet ava­ta metropoli­hallintoa hal­litusohjelmassa. Puolue oli ilmeis­es­ti päässyt sisäis­es­ti yksimielisyy­teen ratkaisun nimestä, mut­ta ei sen sisällös­tä. Demarien tarve var­jel­la puolueen­sa eheyt­tä koi­tui lo­ pul­takoko kun­tau­ud­is­tuk­sen kohtaloksi.

= = =

Kun­tau­ud­is­tus kaa­tui alkume­treil­lä, kun demar­it ilmoit­ti­vat, että kaikkien kun­tali­itosten tulee olla vapaae­htoisia. Jokainen ymmärtää, ettei sel­l­ainen voi toimia, jos on tarkoi­tus vähen­tää asukkaiden valikoin­nista johtu­vaa kun­tien eri­ar­voisu­ut­ta. Mik­si Kau­ni­ainen nyt esimerkik­si suos­tu­isi vapaae­htois­es­ti mihinkään kuntaliitokseen?

On kyl­lä kovin kum­malli­nen tilanne, että kokoomus on valmis pane­maan suuria kaupunke­ja ympäröivän re­publikaanivyöhykkeen kuri­in, vaik­ka ne ovat puolueen kan­natuk­sen ydi­naluei­ta, mut­ta demar­it ryhtyvät puolus­tamaan kermankuorijakuntia.

Kun kun­tau­ud­is­tus kaa­tui, meni poh­ja myös vas­tuukun­ta­mallil­ta. Siitä ei kuitenkaan osat­tu luop­ua ennen kuin perus­tus­laki­valiokun­ta tulk­it­si sen perus­tus­lain vas­taisek­si. Sen jäl­keen soteen esitet­ti­in Juha Sip­ilän joh­dos­sa viiden miljoon­api­irin ja 19 maakun­nan mallia, mut­ta sekin kaa­tui perus­tus­laki­valiokun­nas­sa peräti kak­si kertaa.

(Sinän­sä perus­tus­lak­i­juris­tit vetävät kun­tien kohdal­la nyt niin tiukkaa lin­jaa, että kun­nas­ta on tulos­sa täysin toim­i­ma­ton osa hyv­in­voin­ti­val­tio­ta, jolle ei kan­na­ta antaa oikeas­t­aan mitään tehtäviä. Erikoista, että sivistys­toimen osalta hyväksytään tiuk­ka val­tion ohjaus, mut­ta ter­vey­den­huol­lon osalta ei hyväksytä mitään ohjausta.)

Olen ollut pitkään sitä mieltä, että ainakin ter­vey­den­huolto pitäisi siirtää kun­nil­ta maakun­tien vas­tu­ulle, kuten se on Ruot­sis­sa. Suo­rat vaalit ja verotusoikeus.

= = =

Kaupunkien eheyt­tämi­nen kun­tau­ud­is­tuk­sel­la siis kaa­tui, mut­ta ongel­ma ei pois­tunut mihinkään. Suo­mi elää nopean kaupungis­tu­misen vai­het­ta. Pitkälle tule­vaisu­u­teen vaikut­ta­vat ratkaisut tehdään nyt. Sik­si olisi kiire saa­da kaupunkien kun­tarakenne tai kaupunkiseu­tu­jen päätök­sen­teko kuntoon.

Kun­nil­la on kaupungis­sa kak­si aivan eri­laista tehtävää: palvelukun­ta ja kiin­teistökun­ta. Edelli­nen huole­htii kun­nal­li­sista palveluista, eikä niiden osalta ole mitään tarvet­ta kas­vat­taa kun­takokoa kas­vav­il­la kaupunkiseuduil­la. Olen­naista on tehdä kun­tali­itok­set kiin­teistökun­taa ajatellen, jot­ta maankäytön suun­nit­telu, elinkei­nop­o­li­ti­ik­ka, asun­topoli­ti­ik­ka, liikenne ja muut kiin­teistökun­nan tehtävät voitaisi­in hoitaa järkevästi ilman osa-opti­moin­nista seu­raavia ongelmia.

En tiedä, onko uusi hal­li­tus­po­h­ja otolli­nen tekemään tätä urakkaa.

 

28 vastausta artikkeliin “Jäähyväiset eduskunnalle (3) Kunta- ja soteuudistus”

  1. Osmo: “Olen ollut pitkään sitä mieltä, että ainakin ter­vey­den­huolto pitäisi siirtää kun­nil­ta maakun­tien vas­tu­ulle, kuten se on Ruot­sis­sa. Suo­rat vaalit ja verotusoikeus.”

    Maakun­ta­mallia pukkaa — eikä se ainakaan nyky­istä huonom­pi ole.

    Ei se myöskään mikään radikaali uud­is­tus ole, sehän on vain hallintomalli. Ja Etelä-Suomes­sa puo­let ter­vey­den­huol­losta on jo nyt ulkop­uolel­la, siis yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la — ja osu­us kasvaa.

    Toiv­ot­tavasti sosi­aalisek­tori jää mallin ulkop­uolelle, sil­lä syn­er­gia on olema­ton, mut­ta seka­sotkun mah­dol­lisu­us suuri — eikä sel­l­aista mallia liene mis­sään muualla.

    1. Ei ole Etelä-Suopmes­sa puo­let ter­vey­den­huol­losta julkisen sek­torin ulkop­uolel­la. Puo­let hyvin vähäis­es­tä osas­ta, peruster­vey­den­hoi­dos­ta on. Erikois­sairaan­hoito on melkein kokon­aan julkisel­la sektorilla.

  2. 19 sote-maakun­taa on aivan liikaa, vas­taavasti 5 liian vähän.
    real­isti­nen ja toimi­va määrä on luokkaa 10 ja Ahvenanmaa.

    Pari sairaan­hoitopi­ir­iä on jo valmi­ik­si heikos­sa hapes­sa eikä kaikkia taute­ja voi hoitaa 19 paikas­sa ilman tolku­ton­ta tuhlausta.

    Sote-maakun­tien pitäisi olla poh­ja myös kaikelle muulle alueel­liselle toimin­nalle: ELY, pelas­tus­laitos, poli­isi, hätäkeskus ja ties mille alue­jaolle, joka tarvit­see AVI aluet­ta pienem­pää kokon­aisu­ut­ta. Mielel­lään vaalipi­iri olisi samal­la sote-lääni, jol­loin vaik­ka alueen kansane­dus­ta­jat oli­si­vat se suo­raan valit­ta­va demokraat­ti­nen elin.

    Kansalaisen näkökul­mas­ta jok­seenkin kaik­ki ratkaisut oli­si­vat oleet parem­pia kuin nykyti­lanne. Vai­h­toe­hto­ja oli liikaa ja jokaista poystyi vatus­ta­maan liian tehokkaasti: val­taa menet­tää aina joku, teenkin olema­ton­ta valtaa.

    Kokeiluista ei otet­tu opik­si. Vai­heit­tain ei voin­ut ede­tä ja eri alueil­la ei voin­ut olla eri mallia. Väedtön määrän muu­tok­si­in ei voin­ut valmis­tau­tua. Kun­nalle paras veron­mak­sa­ja on alue­sairaala työ­paikkoi­neen, kiin­teistöi­neen ja palveluineen — kuka­pa sel­l­ais­es­ta luopuisi, kun muut maksavat.

    Kiva perus­tus­la­ki. Kun­nalli­nen itsemääräämisoikeus var­maan antaa mah­dol­lisu­u­den omaan valuuttaan?

  3. Helsin­ki on kyl­lä Suomen veturi, nimit­täin infaa­tiove­turi. Asum­i­nen on kallista, ruo­ka on kallista, kovin mon­et tarvit­se­vat sosi­aal­i­tukia. Kaupun­gin vau­raus perus­tuu julk­isil­la varoil­la (vero- tai laina-) elävi­in virkamiehi­in. Niin ja myös kivi­hi­ilen polttamiseen.
    Val­i­tan että Helsin­gin lin­ja on mielestäni tuhoisa, naa­purikaupun­git toimi­vat paremmin.

  4. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei ole Etelä-Suopmes­sa puo­let ter­vey­den­huol­losta julkisen sek­torin ulkop­uolel­la. Puo­let hyvin vähäis­es­tä osas­ta, peruster­vey­den­hoi­dos­ta on. Erikois­sairaan­hoito on melkein kokon­aan julkisel­la sektorilla. 

    San­o­taan sit­ten, että läh­es puo­let — Espoo 48%.
    Ja peruster­vey­den­hoito (ml. työter­veys) on se mis­sä mas­sat liikkuvat.

  5. JTS:
    ‘snip’
    Kun­nalle paras veron­mak­sa­ja on alue­sairaala työ­paikkoi­neen, kiin­teistöi­neen ja palveluineen – kuka­pa sel­l­ais­es­ta luopuisi, kun muut maksavat.
    ‘snip’

    Siis olisi, mut­ta kun muut eivät mak­sa — ja verotkin menevät ympäri maakuntaa.

  6. Lop­putu­los on kovin murheellinen.

    Kaik­ki uud­is­tuk­set kaa­tu­i­v­at. Kun­nat on väsytet­ty lausun­topy­yn­nöil­lä lausun­topy­yn­tö­jen perään. Aloit­ta­va hal­li­tus ehkä saa run­not­tua sote-uud­is­tuk­sen läpi tai sit­ten ei, mut­ta ei siinä kun­nil­la paljon ole san­omista. Talouskäyrät osoit­ta­vat tas­apain­o­tu­so­hjelmista huoli­mat­ta kaakkoon. Kevääl­lä 2021 tarvi­taan paljon selvi­tys­miehiä, kun kun­nat eivät saa ali­jäämiään katet­tua ja pää­sevät selvit­tämään min­is­ter­iön kanssa, miten palve­lut järjestetään.

    Kuka hul­lu ensi kun­tavaaleis­sa enää halu­aa valtuutetuksi?

  7. En yhdy valit­ta­jien kuoroon kas, kun yksilö hoituu yksilön­ja ja yksilö voidaan siirtää sinne, mis­sä hän hoituu,. Kun lomil­la asun mökil­lä Kirkkon­um­mel­la saan siel­lä tarvit­ta­van ehkäi­sevän hoidon esim. jäykkäk­ouris­tus­rokot­teen ja palvelu toimii, sit­ten tulen Helsinki­in ja vai­h­dan asun­toa, kuluu vuosi ennenkuin onnis­tun löytämään uuden kul­makun­nan ter­veyskeskuk­ses­ta oma­lääkärin, jon­ka kaut­ta voi sit­ten tehdä yrit­teitä ter­vy­delle vält­tämät­tömien palvelu­iden löy­dän­tään. Ongel­ma on asun­tokeinot­telus­sa ja liian nopeas­sa muu­tok­ses­sa Helsin­gin seudulla.

  8. Jatko­valmis­telu­un sote-uud­is­tus menee Sip­ilänkin hal­li­tuk­selta. Hallinto ja rahoi­tus inte­groidaan mut­ta mikä lisäar­vo saadaan palvelu­jen tasolla?

  9. Tarvi­taan kun­tau­ud­is­tus, mut­ta logi­ikkasi pet­tää perusteis­sa. Tiede­tään, etteivät isot yksiköt ole tehokkai­ta, joten kaikkein suurim­mat säästöt saadaan pilkko­ma­l­la liian suuret kaupun­git. Toimi­vat metropolt, ympäri maail­maa, muo­dos­tu­vat useista kaupungeista.

    1. En tiedä toimi­vaa metropo­lia, jos­sa liiken­net­tä, kaavoitus­ta ja muu­tra sel­l­aista suu­nitel­laan silmät ummes­sa naa­purin suun­nitelmi­in vilkuilemat­ta. Niis­sä kaikissa kiin­teistökun­ta koos­t­uu koko metropolista.

  10. Osmo Soin­in­vaara:
    Rahas­sa mitat­tuna erikois­sairaan­hoito on kyl­lä enem­mistö. Har­va sitä yksi­tyiseen sudän­leikkauk­seen menee.

    Onkin hupaisaa aina välil­lä seu­ra­ta, kuin­ka demar­it ovat lait­ta­mas­sa ter­vey­den­huol­lon rahoi­tus­ta kun­toon pois­ta­mal­la yksi­tyisen puolen kela-korvaukset.

  11. Kalle: Toimi­vat metropolt, ympäri maail­maa, muo­dos­tu­vat useista kaupungeista.

    Ote­taan esimerk­ki toimi­vas­ta metrop­o­lista; Espoo ja Helsin­ki ovat nyt eri lin­joil­la pyörätei­den kant­tikivien suh­teen. Espoo rak­en­taa mag­inot-lin­jan tasoiset kivi­es­teet risteyk­si­in, Helsin­gin ainakin pitäisi rak­en­taa pyöräti­et ilman kant­tikiviä. Miten tämä nyt on oikein toimi­va ratkaisu? Eikös tässä vain toises­sa kaupungis­sa toimi­ta ‘oikein’, mitä sit­ten pitääkin ‘oikeana’ ratkaisuna?

  12. Osmo Soin­in­vaara:
    Rahas­sa mitat­tuna erikois­sairaan­hoito on kyl­lä enem­mistö. Har­va sitä yksi­tyiseen sudän­leikkauk­seen menee. 

    Nyky­isin tosi­aan aika har­va, mut­ta ei siitä kovin kauaa aikaa ole, kun yksi­tyiset kil­paili­vat myös ohitusleikkauksista.

    Mis­tähän se 48 pros­entin markki­nao­su­us mah­taa sit­ten tulla?
    Eri aluei­ta ja toimi­alo­ja kat­tavia kokon­ais­laskelmia en ole näh­nyt pitki­in aikoi­hin, ilmeis­es­ti niitä ei halu­ta tehdä/julkistaa.

    Varsi­nais-Suomes­sa yksi­tyisen hoito- ja hoi­va-alan volyy­mi oli jo vuosia sit­ten yli 1 mil­jar­di euroa eli selvästi enem­män kuin erikois­sairaan­hoidon bud­jet­ti. Kun julk­ista peruster­vey­den­hoitoa meil­läpäin sen­tään on, yksi­ty­is­ten markki­nao­su­us ei ole 50% — vielä — mut­ta lähestyy.

  13. Sylt­ty: Onkin hupaisaa aina välil­lä seu­ra­ta, kuin­ka demar­it ovat lait­ta­mas­sa ter­vey­den­huol­lon rahoi­tus­ta kun­toon pois­ta­mal­la yksi­tyisen puolen kela-korvaukset. 

    Niin­pä.
    Se olisi kyl­lä (pieni) askel oikeaan suuntaan.
    Ja sopisi var­maan markkinataloususkovaisille.

  14. Raimo K: Ja peruster­vey­den­hoito (ml. työter­veys) on se mis­sä mas­sat liikkuvat. 

    Niin liikku­vat ja suurelta osin myös turhaan. Turhaa on toki myös erikois­sairaan­hoi­dos­sa. Suomen ter­vey­den­huol­losta säästäisi parhait­en kar­si­mal­la ter­veyshyö­tyä tuot­tam­a­ton­ta toim­intaa. Esimerkik­si polvi- ja olka­pääleikkauk­sia, rajahyödyltään mar­gin­aal­isia pre­ven­tio­hoito­ja ja kon­trolle­ja, työter­veyshuol­lon määräaikaistark­istuk­sia jne.

  15. Hyvä, että Helsin­ki ja Espoo saa­vat tehdä pyöräti­et eri tavoin. Me pyöräil­i­jät ja muut saa­vat koke­muk­sia molem­mista, ja nähdään, miten hyvin mikin toimii. Jos olisi vain yksi kun­ta, sen toimies­sa huonos­ti ei olisi kil­pailua eikä ver­tailuko­htia, eri­laisia ratkaisu­ja, joista parhaik­si osoit­tau­tu­vat vähitellen leviävät.

  16. Tarvi­taan perus­tus­lak­i­tuomio-istu­in. Eduskun­nal­la ei saisi olla tuomiovaltaa.

  17. eggo: Niin liikku­vat ja suurelta osin myös turhaan. Turhaa on toki myös erikois­sairaan­hoi­dos­sa. Suomen ter­vey­den­huol­losta säästäisi parhait­en kar­si­mal­la ter­veyshyö­tyä tuot­tam­a­ton­ta toim­intaa. Esimerkik­si polvi- ja olka­pääleikkauk­sia, rajahyödyltään mar­gin­aal­isia pre­ven­tio­hoito­ja ja kon­trolle­ja, työter­veyshuol­lon määräaikaistark­istuk­sia jne. 

    Mik­si sel­l­ais­es­ta pitäisi säästää, joista käyt­täjät ovat halukkai­ta maksamaan?

    Paljonko turhaa olisit valmis kar­si­maan ruokakaupoista, kun tun­nut niin kovin hyvin tietävän, mitä ihmis­ten pitäisi haluta?

    Kokon­aan toinen asia on se, mitä yhteiskun­nan tulisi kus­tan­taa, mut­ta asioi­ta ei saisi sekoittaa.
    Esim. työter­veyshuolto on työ­nan­ta­jalle hyödyl­listä, mut­ta yhteiskun­nan ei tarvitse osal­lis­tua sen kus­tan­nuk­si­in — tai ehkä vain lak­isääteisen osan.

  18. Xep­tikko:
    Tarvi­taan perus­tus­lak­i­tuomio-istu­in. Eduskun­nal­la ei saisi olla tuomiovaltaa.

    Miten perus­tus­lak­i­tuomiois­tu­imeen valit­taisi­in tuomarit ?

    1. Perus­tus­lak­i­tuomiois­tu­imen tuo­marien valin­nas­sa nou­datet­taisi­in tasapuolisuutta:
      1/3 kansal­lis­seu­ro­jen ehdottamia
      1/6 folk­tingetin ehdottamia
      1/6 kaup­paka­marin ehdottamia
      1/6 ratori­jär­jestön ehdottamia
      1/6 vapaa­muurar­iloosien ehdottamia.

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    En tiedä toimi­vaa metropo­lia, jos­sa liiken­net­tä, kaavoitus­ta ja muu­tra sel­l­aista suu­nitel­laan silmät ummes­sa naa­purin suun­nitelmi­in vilkuilemat­ta. Niis­sä kaikissa kiin­teistökun­ta koos­t­uu koko metropolista.

    Vain moot­tori­ti­et, raskas raideli­ikenne, lento­ken­tät, jne, jot­ka ovat yleiskaa­va tasoista ohjaus­ta, vaa­ti­vat alueel­lista suun­nit­telua. Sitä varten nor­maali ratkaisu on, että metropo­lialue erote­taan lään­in­hallinnos­ta omak­si kokon­aisu­udek­seen. Tosin Lon­too selvisi ilman tuol­laista vuosikym­meniä, kun Rautarou­va kyp­sähti kaupun­gin rahan­tuh­lauk­seen. Kaupun­git saa­vat hoitaa kiin­teistöt ja palve­lut, jol­loin syn­tyy ihan ter­vet­tä kilpailua.

    Kun kat­se­lee Helsin­gin rahankäyt­töä veron­mak­sa­jana, olen vähän samoil­la lin­joil­la. Min­un kannal­tani on parem­pi, ettei ole noin isoa organ­isaa­tio­ta kek­simässä rahalle mitä hienom­pia käyt­töko­htei­ta. Ne ovat min­un raho­jani, mikä niiltä käyt­täjiltä tun­tuu uno­htu­van. Pienis­sä kun­nis­sa ei tuol­laista uno­hdus­ta pääse käymään, kos­ka hölmön päätök­sen tehnyt­tä virkami­estä tai poli­itikkoa voi moit­tia suo­raan kadul­la. Kaik­ki tun­te­vat ja palaute on välitöntä.

    Val­tion alue­hallinto on meil­lä kieltämät­tä sekaisin kuin seinäkel­lo, joten voi olla, ettei tek­i­jää löy­ty­isi. Kuulin hyviä tari­noi­ta, miten nykyiseen joudut­ti­in. Yksi poli­itikko, joka ei ymmärtänyt hallinnos­ta mitään, sekoit­ti koko pakan. Val­tion alue­hallintosekoilua kor­jates­sa, on hyvä tehdä metropoli­hallinto hyvin raja­tu­in tehtävin ja ilman verotusoikeutta.

  20. Raimo K: Mik­si sel­l­ais­es­ta pitäisi säästää, joista käyt­täjät ovat halukkai­ta maksamaan?

    Paljonko turhaa olisit valmis kar­si­maan ruokakaupoista, kun tun­nut niin kovin hyvin tietävän, mitä ihmis­ten pitäisi haluta?

    Kokon­aan toinen asia on se, mitä yhteiskun­nan tulisi kus­tan­taa, mut­ta asioi­ta ei saisi sekoittaa.
    Esim. työter­veyshuolto on työ­nan­ta­jalle hyödyl­listä, mut­ta yhteiskun­nan ei tarvitse osal­lis­tua sen kus­tan­nuk­si­in – tai ehkä vain lak­isääteisen osan.

    Puhuin nyt julk­isra­hoit­teis­es­ta toimin­nas­ta. Siel­lä se raha­pu­la on.

  21. Kun­tau­ud­is­tus tuli tor­pat­tua jo hallitusneuvotteluissa.

    Tavoit­teena on lisätä kun­tien itsenäisyyt­tä, joten ainakaan tietoy­hteiskun­ta ja dig­i­tal­isaa­tio etene.

    Pän­vas­toin, julk­i­sista tieto­jär­jestelmistä tulee entistä suurem­pi stku, jota pari-kilme sukupolvea joutuu selvittämään.

    Kun 350 kun­taa miinoit­taa tieto­jär­jestelmiä niin, että ne ovat var­masti yhteen­sopi­mat­to­mia ja jokaiselle on tehty oma tieto­jär­jestelmäarkkite­htu­uri niin yhteen­sopi­mat­to­muus on taattu

    Ja Tiedolle ja muille toim­i­joille voidaan syytää rahaa niin paljon kuin kas­sas­ta löytyy

  22. eggo: Puhuin nyt julk­isra­hoit­teis­es­ta toimin­nas­ta. Siel­lä se raha­pu­la on. 

    Siel­lähän se raha­pu­la on ja pysyy — maakun­ta­mallista tms. täysin riippumatta.
    Kak­si vai­h­toe­htoa on: 1) asi­akas­mak­su­jen roima koro­tus tai 2) vaku­u­tus­po­h­jainen järjestelmä.

    Nyky­malli ja myös maakun­ta­malli ovat julkisen sek­torin hallintoma­lle­ja ja vain johta­vat (kuten jo nähtävis­sä on) yksi­tyisen sek­torin markki­nao­su­u­den hal­lit­se­mat­tomaan kasvuun.

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    Perus­tus­lak­i­tuomiois­tu­imen tuo­marien valin­nas­sa nou­datet­taisi­in tasapuolisuutta:
    1/3 kansal­lis­seu­ro­jen ehdottamia
    1/6 folk­tingetin ehdottamia
    1/6 kaup­paka­marin ehdottamia
    1/6 ratori­jär­jestön ehdottamia
    1/6 vapaa­muurar­iloosien ehdottamia.

    Minä en olisi uskonut sin­ua noin ide­al­is­tisek­si, Osmo. Tuo­han kuu­lostaa paljon demokraat­tisem­mal­ta kuin nykyi­nen KKO:n nim­i­tyspros­es­si, jos­sa ehdot­ta­jana ja nimit­täjänä on KKO itse. 🙂

    Vakavam­min ottaen uskoisin, että rotarien ja vapaa­muu­rarien kol­man­nek­seen tuli­si­vat jaolle myös Zon­ta-naiset. Näin ollen rotarien, zon­tien ja vapaa­muu­rarei­den osu­udek­si tulisi yhdek­sännes kullekin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.