Järkevän hintaisia vuokra-asuntoja

Hal­li­tus­oh­jel­man mukaan ARA-vuo­kra-asun­toi­hin palau­te­taan tulo­ra­jat. Lisäk­si asuk­kai­den tulo­ta­soa seu­rat­tai­siin ja lii­kaa vau­ras­tu­neet jou­tui­si­vat muut­ta­maan pois.

Asia kos­kee lähin­nä Hel­sin­kiä, jos­sa vuo­krat ARA-asun­to­jen vuo­krat alit­ta­vat vapai­den mark­ki­noi­den vuo­krat kes­ki­mää­rin kuu­del­la eurol­la neliöl­tä, suo­si­tuim­mil­la alueil­la vie­lä pal­jon enem­män. Muu­al­la maas­sa ARA-vuo­krat ovat suun­nil­leen mark­ki­na­vuo­krien tasolla.

Mitä enem­män hal­vois­sa ARA-asun­nois­sa asuu suu­ri­tu­loi­sia, sitä useam­pi pie­ni­tu­loi­nen jou­tuu mak­sa­maan asun­nos­taan kor­ke­aa mark­ki­na­vuo­kraa ja sitä enem­män veron­mak­sa­jien rahaa menee asu­mis­tu­keen ja toimeentulotukeen.

Ehdo­tet­tu yli­tu­lois­ten hää­tä­mi­nen ARA-asun­nois­ta syn­nyt­tää pahan tulo­lou­kun. Täs­tä ei ole hait­taa, jos tulot ylit­tä­vät rajan roi­mas­ti. Pal­jon ylei­sem­pää kui­ten­kin on, että tulot ylit­ti­vät rajan vähän. Syn­tyy ongel­mal­li­sia tilan­tei­ta, jos vuo­si­tu­lo­ra­jan ylit­ty­mi­nen eurol­la mer­kit­see sato­jen euro­jen kuu­kausit­tai­sen edun menet­tä­mis­tä lopul­li­ses­ti. Täs­tä ei pää­se sil­lä, ettei hää­töä tule jos tulo­ra­ja ylit­tyy vain vähän, kos­ka sekin on ker­rot­ta­va, pal­jon­ko tuo vähän on. Syn­tyy uusi raja, joka on vähän kor­keam­mal­la, mut­ta jon­ka ylit­tä­mi­nen eurol­la mer­kit­see edel­leen häätöä.

Hel­sin­gis­sä joka vii­des asuu kau­pun­gin vuo­kra-asun­nos­sa. Ei ole aivan pie­ni ongel­ma, jos koko tämä jouk­ko pako­tet­tai­siin vah­ti­maan tulo­jaan ja kiel­täy­ty­mään hää­dön pelos­sa ylitöistä.

Kau­pun­gin vuo­kra-asun­nois­sa asuu pää­osal­taan työs­sä käy­viä kan­sa­lai­sia. Työ­elä­mäs­sä menes­ty­nei­den hää­tä­mi­nen ARA-talois­ta joh­tai­si lähes väki­sin sii­hen, että van­hois­sa ARA-talois­sa asui­si ennen pit­kää voit­to­puo­li­ses­ti pit­kä­ai­kais­työt­tö­miä, ellei suu­ri­tu­loi­si­na hää­det­ty­jen tilal­le valit­tai­si aina pie­ni­palk­kai­sia ohi työttömien.

Haluam­me edis­tää sosi­aa­lis­ta sekoit­tu­mis­ta, kos­ka uskom­me, että syven­täi­si huo­no-osai­suut­ta, jos huo­no-osai­set kes­ki­tet­täi­siin omiin kau­pun­gi­no­siin­sa. Eri­tyi­ses­ti las­ten koh­dal­la uskom­me, että kau­pun­gi­no­sien sosi­aa­li­nen eriy­ty­mi­nen voi­mis­taa köy­hyy­den periy­ty­mis­tä. Eikö sama päde talo­koh­tai­seen segregaatioon?

= = =

Yhdys­val­lois­sa on havait­tu, että työ­mat­kat ovat pidem­mät kau­pun­geis­sa, jois­sa har­joi­te­taan euroop­pa­lais­ta sosi­aa­lis­ta asun­to­po­li­tiik­kaa sää­del­tyi­ne vuo­kri­neen, kuin niis­sä, jois­sa ei har­joi­te­ta. Vapail­la mark­ki­noil­la on voi mak­su­ky­kyn­sä puit­teis­sa vali­ta asui­na­lu­een­sa, mut­ta sää­del­lyil­lä mark­ki­noil­la on otet­ta­va min­kä saa ja pidet­tä­vä sii­tä kiin­ni. Ison asun­to­kan­nan hal­ti­ja voi asun­to­jen vaih­to­ja hel­pot­ta­mal­la lie­vit­tää ongel­maa, mut­ta ei pys­ty sitä pois­ta­maan. Eri­tyi­ses­ti suo­si­tuil­la alueil­la asuk­kai­den valin­nas­sa ei pys­ty suo­si­maan nii­tä, jot­ka hyö­ty­vät hyväs­tä sijain­nis­ta vie­lä enem­män kuin muut kos­ka ne muut­kin halua­vat suo­sio­tuil­le alueille.

Luki­tus­vai­ku­tuk­sen hai­tal­li­suut­ta ei Suo­mes­sa ole oikein tie­dos­tet­tu. Jos­tain syys­tä val­tio­val­ta halu­aa luki­ta myös omis­tusa­su­jat epä­tar­koi­tuk­sen­mu­kai­siin asun­toi­hin ja vai­keut­taa työn peräs­sä muut­ta­mis­ta peri­mäl­lä asun­non vaih­dos­ta varain­siir­to­ve­roa, joka vas­taa tasol­taan puo­len vuo­den markkinavuokraa.

Tulo­ra­jo­nen kan­nus­ti­non­gel­mat, talo­koh­tai­nen segre­gaa­tio ja ARA-asun­to­jen luki­tus­vai­ku­tus aiheu­tu­vat sii­tä, että pie­ni­tu­lois­ten asu­mis­ta tue­taan raken­ta­mal­la heil­le eril­li­siä vuo­kra­ta­lo­ja. Jos sei­nien sijas­ta tuet­tai­siin pie­ni­tu­loi­sia asuk­kai­ta mis­sä nämä asu­vat­kin, tuki voi­si pie­nen­tyä liu­kuen tulo­jen nous­tes­sa, eikä kenen­kään oli­si pak­ko läh­teä kodis­taan. Pie­ni­tu­loi­sia ei tar­vit­si­si kes­kit­tää eril­li­siin vuokrataloihin.

Moni on minul­ta kysy­nyt, mik­si asun­to­pu­las­ta kär­si­väl­lä Pää­kau­pun­ki­se­dul­la yli­pään­sä jär­jes­te­tään edul­li­sia asun­to­ja työt­tö­mil­le. Eikö nekin asun­not pitäi­si antaa työs­sä käy­vil­le, ja ohja­ta työt­tö­mät asu­maan seu­duil­le, jois­sa ei ole asuntopulaa?

Jo Aris­to­te­les sanoi aika­naan, että työt­tö­mät kuu­lu­vat kau­pun­kei­hin. Työ­tä vail­la ole­vien kan­nat­ti jo hänen aika­naan hakeu­tua maa­lais­ky­lis­tä kau­pun­kei­hin, jois­sa hei­dän on pal­jon hel­pom­pi saa­da töi­tä. Sen lisäk­si, että työt­tö­mien lähet­tä­mi­nen syr­jä­ky­liin oli­si tylyä, se myös tuo­mit­si­si hei­dät jok­seen­kin lopul­li­ses­ti eli­ni­käi­seen työt­tö­myy­teen. On sitä pait­si heil­lä­kin ystä­vän­sä ja sosi­aa­li­nen elämänsä.

= = =

Perus­on­gel­ma tie­tys­ti on, että kas­vu­kes­kuk­sis­sa on lii­an vähän asun­to­ja. Kau­pun­kien raken­ta­mi­nen oli­si nyt paras­ta elvytystä.

En pidä aja­tuk­ses­ta hou­ku­tel­la asun­to­tuo­tan­toa lupaa­mal­la raken­ta­jil­la suu­ria voit­to­ja, kos­ka pul­lon­kau­la­na on tont­ti­tar­jon­ta ja sen taka­na kun­nil­ta vaa­di­tut inves­toin­nit infra­struk­tuu­riin ja pal­ve­lui­hin. Raa­dol­lis­ten mark­ki­na­hin­to­jen ja sel­väs­ti mark­ki­na­hin­taa hal­vem­pien ARA-asun­to­jen väliin tar­vit­tai­siin jär­ke­vän hin­tai­sia vuo­kra-asun­to­ja, jois­sa ei oli­si tulo­ra­jo­ja, mut­ta jois­sa oli­si ARA-hin­tai­sia asun­to­ja pie­ni­tu­loi­sil­le mui­den asun­to­jen lomas­sa. Näi­den vuo­kra nousi­si liu­kuen tulo­jen mukana.

Täl­lai­set asun­not tuot­tai­si­vat omis­ta­jil­leen tai ton­tin omis­ta­jal­le mel­koi­ses­ti voit­toa. Sil­lä voi­tol­la pitäi­si rahoit­taa nii­tä pul­lon­kau­la­na ole­via kun­nal­li­sia investointeja.

= = = =

Hal­po­ja ARA-vuo­kria ei muu­ten kan­na­ta kadeh­tia. Ole­te­taan, että Pek­ka ja Kal­le muut­ti­vat vuon­na 1970 pari­kymp­pi­si­nä saman­lai­siin asun­toi­hin, Pek­ka asun­to­lai­nan tur­vin omis­tusa­sun­toon ja Kal­le kau­pun­gin vuo­kra-asun­toon. Las­ke­mal­la elin­ai­kai­set asun­to­me­not yhteen huo­mat­tai­siin, että Kal­le onkin mak­sa­nut asu­mi­ses­taan enem­män. Pekal­la on lisäk­si vela­ton omistusasunto.

(Kir­joi­tus on jul­kais­tu näkö­kul­ma-artik­ke­li­na Suo­men Kuvalehdessä)

39 vastausta artikkeliin “Järkevän hintaisia vuokra-asuntoja”

  1. Jos sei­nien sijas­ta tuet­tai­siin pie­ni­tu­loi­sia asuk­kai­ta mis­sä nämä asu­vat­kin, tuki voi­si pie­nen­tyä liu­kuen tulo­jen nous­tes­sa, eikä kenen­kään oli­si pak­ko läh­teä kodis­taan. Pie­ni­tu­loi­sia ei tar­vit­si­si kes­kit­tää eril­li­siin vuokrataloihin. 

    Eikös tuo tar­koit­tai­si vähän saman­lais­ta kuin nykyi­nen asu­mis­tu­ki, joka nyt vaan on varat­tu vie­lä­kin pie­ni­tu­loi­sim­mil­le? Ja sehän valuu vuo­kra­nan­ta­jil­le, taval­la tai toi­sel­la. En usko, että se toi­mi­si: nyt­kin Hel­sin­gin mini­mi­vuo­kra on käy­tän­nös­sä se, mil­lä asu­mis­tuen saa täy­si­mää­räi­se­nä, mis­tä syys­tä myös asu­mis­tu­kea saa­mat­to­mat mak­sa­vat saman hin­ta­ta­son vuokria.

    Sen ajat­te­li­sin toi­mi­van, että kau­pun­gin oma­kus­tan­nus­pe­ri­aat­teel­la toi­mi­via vuo­kra­ta­lo­ja pitäi­si raken­taa huo­mat­ta­vas­ti enem­män ja lait­taa nii­den vuo­kraan alen­nus tulo­jen perus­teel­la siten, että kun tulot nouse­vat, vuo­kra­kin nousee, mut­ta aina vähem­män kuin tulot. Sit­ten, kun asu­kas tie­naa tar­peek­si, ollaan jo mark­ki­na­vuo­kris­sa ja asu­kas voi sit­ten joko jat­kaa asu­mis­ta sil­lä hin­nal­la (jos tyk­kää talos­ta) tai muut­taa muu­al­le (kos­ka ei enää saa alen­nus­ta vuo­kraan­kaan). Täl­löin tuki ei valu kenel­le­kään muul­le, kos­ka mitään tukea ei mak­se­ta raha­na kenellekään.

    Pit­kä­ai­kai­nen vuo­kra­lai­nen voi­si myös ostaa asun­ton­sa, jol­loin talot hil­jal­leen muut­tui­si­vat vuo­kra­ta­lois­ta puo­lit­tai­sik­si omis­tus­ta­loik­si ja ehkäis­tä vuo­kra­ka­sar­mien syn­ty­mis­tä. Kau­pun­ki­han voi vas­taa­vas­ti raken­taa lisää uusia vuo­kra­ta­lo­ja ympä­riin­sä, jol­loin hyväk­si havait­tu eri sosi­aa­li­luok­kien tasai­nen ripot­te­lu hel­pot­tuu myös.

  2. Eli noil­la­kaan perus­teil­la ARA-jär­jes­tel­mäs­sä ei ole pää­tä eikä hän­tää. Se on vain mark­ki­na­häi­riö, jon­ka kan­sa­lai­set maksavat.

    Onko kukaan edes viit­si­nyt las­kea, pal­jon­ko sekä vuo­kra-asu­mis­tuen, omsi­tusa­su­mi­sen kor­ko­tuen että ARA-jär­jes­tel­mien kal­tais­ten höl­möi­ly­jen lopet­ta­mi­nen tuo sääs­töä? Onko sii­nä koko tämän­het­ki­nen säästötarpeemme?

  3. Olen ihan var­ma, että yhden euron yli­tys tulois­sa ei vai­ku­ta yhtään mitään. Tuol­lai­sen tapauk­sen voi viel­dä oikeu­teen ja toden­nä­köi­ses­ti yhden euron yli­tys tulo­ra­jaan tuo­mit­tai­siin koh­tuut­to­mak­si hää­dön perus­teek­si. Jotain jär­ke­väm­piä luku­ja oli­si ehkä hyvä käyt­tää. Suu­rem­pi ongel­ma ovat asuk­kaat, jot­ka ovat her­ran armos­ta saa­neet jos­kus edul­li­sen vuo­kra-asun­non, mut­ta jäl­leen­vuo­kraa­vat sitä.

  4. Kysy­mys kuu­luu, eikö voi­si edes ker­ran kym­me­nes­sä vuo­des­sa teh­dä täl­lai­sen tulo­jen ja varal­li­suu­den tar­kis­tuk­sen? Vie­lä parem­paa oli­si, jos kau­pun­gin vuo­kra-asun­not oli­si­vat aina mää­rä­ai­kai­sia. Uuden sai­si heti, jos oli­si sii­hen yhä oikeu­tet­tu. Nyt jonot­ta­mi­nen on kuin arpapeliä.

  5. En pidä aja­tuk­ses­ta hou­ku­tel­la asun­to­tuo­tan­toa lupaa­mal­la raken­ta­jil­la suu­ria voit­to­ja, kos­ka pul­lon­kau­la­na on tont­ti­tar­jon­ta ja sen taka­na kun­nil­ta vaa­di­tut inves­toin­nit infra­struk­tuu­riin ja palveluihin.”

    Jos tuo­ta infra­struk­tuu­ria ei voi kau­pun­ki raken­taa lai­nal­la (esim. inves­toin­ti­ka­ton vuok­si), voi­si­ko raken­ta­jien antaa teh­dä myös infran ja antaa vaik­ka infra­kus­tan­nus­ten ver­ran alen­nus­ta ton­tin hinnasta?

  6. Asu­mis­tu­ki ei aina­kaan ole hyvä jär­jes­tel­mä, vaan luo ainoas­taan mini­mi­ta­son vuo­kril­le. Luu­kus­ta kuin luu­kus­ta voi pyy­tää sen min­kä kela ja sos­su suos­tu­vat kyse­le­mät­tä mak­sa­maan. Jos ei asuk­kaak­si löy­dy sil­lä hin­nal­la omal­la rahal­la mak­sa­vaa vuo­kra­lais­ta, asun­to­pu­la­ti­lan­tees­sa löy­tyy kyl­lä joku muu. Ainoas­taan höl­mö vuo­kraa asun­to­aan alle tuki­hin­nan ja sen kyl­lä huo­maa kun lukee ilmoituksia.

    Jär­ke­väm­pää oli­si ihan ensik­si sii­vo­ta raken­nus­mää­räys­ko­koel­ma kai­kes­ta tur­has­ta ja tyh­mäs­tä. Näi­tä on pal­jon käsi­tel­ty, mut­ta puhu­taan siis pom­mi­suo­jis­ta, esteet­tö­myy­des­tä, park­ki­pai­kois­ta, koko­mää­räyk­sis­tä jne. Kun näin toi­mien oli­si saa­tu yli­pää­tään mah­dol­li­sek­si raken­taa “edul­li­ses­ti”, voi­tai­siin asu­mis­tu­ki jää­dyt­tää ja lopet­taa oma­vas­tuu­osuu­den mak­sa­mi­nen toi­meen­tu­lo­tu­ke­na koko­naan. Sen lisäk­si kun­ta voi­si luo­da pai­net­ta edul­li­sen­kin vuo­kra-asun­to­kan­nan raken­ta­mi­sel­le tuot­ta­mal­la itse oma­kus­tan­nus­vuo­kral­la toi­mi­via kämp­piä, mut­ta nii­tä oli­si syy­tä raken­taa jon­ne­kin ihan muu­al­le kuin kau­pun­gin paraa­ti­pai­koil­le. Tulo­ra­jo­ja ei tar­vit­si­si tar­kas­tel­la, jos asun­not eivät sijait­si­si Kata­ja­no­kal­la ja Ara­bian­ran­nas­sa, vaan asuk­kai­den kier­to toi­mi­si luon­nos­taan hyvä­tu­lois­ten muut­taes­sa mah­dol­li­suuk­sien mukaan parem­mil­le alueille.

    1. Asu­mis­tuen kor­vaa­mat kor­keim­mat vuo­krat ovat huo­mat­ta­vas­ti alle mark­ki­na­vuo­krien, joten näin aja­tel­len asu­mis­tu­ki ei nos­taa vuo­kra­ta­soa enem­pää kuin pal­kan­ko­ro­tuk­set. Jos tar­koi­tat­te toi­meen­tu­lo­tu­kea, kan­nat­taa puhua toi­meen­tu­lo­tues­ta eikä sot­kea toi­meen­tu­lo­tuen ongel­mia asu­mis­tu­keen ja vas­tus­taa nii­den perus­teel­la asumistukea.

  7. En ymmär­tä miten ton­teis­ta ei saa sitä ver­taa myyn­ti­tu­lo­ja, mitä se infra maksaa?

  8. ARA-vuo­kra-asu­mi­sen kehit­tä­mi­nen kos­kee myös mui­ta kuin kau­pun­gin vuo­kra-asun­to­ja. Hel­sin­gis­sä on kau­pun­gin ARA-vuo­kra-asun­to­jen (43700 kpl) lisäk­si 26200 muu­ta ARA-vuo­kra-asun­toa. Tosin näis­tä osa on opis­ke­li­ja-asun­to­ja, jois­sa on oma kont­rol­lin­sa. Miten­kä­hän tämä uudis­tus­han­ke on otet­tu vas­taan esim. VVO:ssa ja Satossa?

  9. Sylt­ty:
    En ymmär­tä miten ton­teis­ta ei saa sitä ver­taa myyn­ti­tu­lo­ja, mitä se infra maksaa? 

    Jos vai­kut­taa sil­tä, että myyn­ti­tu­lot ylit­tä­vät infra­ku­lut, niin kaup­su piir­tää kun­non mota­ri­liit­ty­mä­här­del­lin tai nätin kana­van, jol­la asia saa­daan kuntoon.

  10. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Asu­mis­tuen kor­vaa­mat kor­keim­mat vuo­krat ovat huo­mat­ta­vas­ti alle mark­ki­na­vuo­krien, joten näin aja­tel­len asu­mis­tu­ki ei nos­taa vuo­kra­ta­soa enem­pää kuin pal­kan­ko­ro­tuk­set. Jos tar­koi­tat­te toi­meen­tu­lo­tu­kea, kan­nat­taa puhua toi­meen­tu­lo­tues­ta eikä sot­kea toi­meen­tu­lo­tuen ongel­mia asu­mis­tu­keen ja vas­tus­taa nii­den perus­teel­la asumistukea.

    Asu­mis­tues­sa ei ole neliö­ra­jo­ja ja Hel­sin­gis­sä kor­va­taan asu­mis­me­not 660 euroon asti. Esim. 20 m² yksiön koh­dal­la tämä tar­koit­taa yli 30 euron neliö­vuo­kraa (toki asu­mis­me­nois­sa on myös säh­kö yms.), mikä ei mie­les­tä­ni ole sel­väs­ti alle mark­ki­na­vuo­kran. Ja mitä toi­meen­tu­lo­tu­keen tulee, se on nyky­ään tosia­sias­sa kan­sa­lais­palk­ka eikä sitä var­sin­kaan Hel­sin­gis­sä voi erot­taa muis­ta tuki­muo­dois­ta kor­kei­den asu­mis­kus­tan­nus­ten takia. Tai­taa olla lähin­nä poik­keus­ta­paus, että toi­meen­tu­loa­siak­kuus kes­tää vain kuu­kau­den tai kak­si, kuten on alun­pe­rin ollut tämän tuki­muo­don koh­dal­la tarkoitus.

    Niin tai näin, vuo­kra­nan­ta­ja tie­tää voi­van­sa vaa­tia 660 €/kk vuo­kraa eikä sil­lä ole asuk­kaal­le mitään väliä kos­ka vuo­kran nous­tes­sa nousee tukipottikin.

    1. Mik­ko,
      Suu­rin hyväk­syt­tä­vä asu­mis­me­no yhden hen­gen ruo­ka­kun­nal­le Hel­sin­gis­sä on 508 € ja sii­tä kor­va­taan kor­kein­taan 80 % eli 406,40 €. Sot­ket­ko taas asu­mis­tuen toimeentulotukeen.

  11. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Eikö sama päde talo­koh­tai­seen segregaatioon?

    En usko. Mal­lia ja kave­rei­ta saa naa­pu­ri­ta­los­ta­kin. Kou­lu­ra­jat var­maan merk­kaa jotaan.

    Ara-vuo­kra voi­tai­siin sitoa tuloi­hin liu­ku­vak­si, jol­loin hää­dös­tä ei oli­si vuo­kra­lai­sel­le talou­del­lis­ta mer­ki­tys­tä. Aivan kuten asumistuki.

    Kus­tan­nuk­sis­ta puhut­taes­sa usein unoh­tuu, et sos­su mak­saa pal­jon vapai­ta vuo­kria, kun ei hal­paa kau­pun­gin kämp­pää ole tarjota.

    Iso ongel­ma on Saton ja VVOn muut­tu­mi­nen hal­po­jen kämp­pien tar­joa­jas­ta vapai­den kis­ku­ri­hin­to­jen kiskojiksi.

  12. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mikko,
    Suu­rin hyväk­syt­tä­vä asu­mis­me­no yhden hen­gen ruo­ka­kun­nal­le Hel­sin­gis­sä on 508 € ja sii­tä kor­va­taan kor­kein­taan 80 % eli 406,40 €. Sot­ket­ko taas asu­mis­tuen toimeentulotukeen.

    Ero­na wab­haan on se, että toi 508€ voi­daan nyh­tää kym­me­nen neliön kana­ko­pos­ta tai parin­sa­dan neliön oma­ko­ti­ta­los­ta. Yksin­ker­tais­ta­mi­nen Aiheut­ti taas yhden luki­tus­vai­ku­tuk­sen: yksin kan­nat­taa nyt asua isos­sa käm­päs­sä, jos neliö­hin­ta on hal­pa. Ja pien­ten yksiöi­den hin­ta nousee, eli nii­den kai­kis­ta köyhimpien…

  13. Hyvä ja ana­lyyt­ti­nen kir­joi­tus Soininvaaralta.

    Kau­pun­gin vuo­kra-asun­toi­hin pitäi­si suh­tau­tua hen­ki­löön koh­dis­tu­va­na sub­ven­tio­na. Jos vuo­kra­kak­sio Pukin­mäes­sä irto­aa vapail­ta mark­ki­noil­ta 750e/kk ja kau­pun­gin asun­to­na 400e/kk, on jok­seen­kin sama, asuu­ko esi­mer­kin Kal­le kau­pun­gin käm­päs­sä vai saa­ko hän 350e käteen asues­saan yksityisellä.

    Toki Kal­len näkö­kul­mas­ta on perin ikä­vää, jos vuo­si­kausia jat­ku­nut saa­vu­tet­tu etu ote­taan­kin yhtäk­kiä pois. Toi­saal­ta Kal­len enti­seen asun­toon muut­ta­vat Jani ja Jes­sica koke­vat vas­taa­van­suu­rui­sen kas­vun hyvinvoinnissaan. 

    Tulo­ra­jat muut­tai­si­vat Sta­din käm­pis­sä asu­mis­ta opis­ke­li­ja-asu­mi­sen suun­taan. Hoas:lta on ikä­vä muut­taa pois kun val­mis­tuu. Muut­to­pa­kon takia asun­not eivät kui­ten­kaan ole ikui­sia nau­tin­ta­oi­keuk­sia ja monet pää­se­vät hyö­dyn­tä­mään mah­dol­li­suut­ta (näennäis)edulliseen asuntoon.

    Joh­tai­si­ko opti­maa­li­sim­paan tilan­tee­seen mal­li, jos­sa seu­rat­tai­siin takau­tu­vas­ti asun­to­kun­nan kah­den vuo­den vuo­si­tu­lo­ja. Kah­den vuo­den tulo­y­li­tyk­sen jäl­keen asu­kas­ta infor­moi­daan edes­sä­ole­vas­ta muu­tos­ta 6–12kk:n irti­sa­no­mi­sa­jal­la: mikä­li tulot tip­pu­vat kol­man­te­na vuon­na, asu­kas voi antaa eril­li­sen sel­vi­tyk­sen asias­ta ja asu­mi­nen jatkuu. 

    Mikä­li tulo­ra­jat oli­si­vat voi­mas­sa, tulee uusien asuk­kai­den valin­taan kiin­nit­tää eri­tyis­tä huo­mio­ta. Slum­miu­tu­mi­nen este­tään, kun asuk­kaik­si vali­taan poruk­kaa laa­jal­ta skaa­lal­ta tulo­ra­jan ala­puo­lel­ta: ei niin, että asun­non saa­vat vain kai­kis­ta hädänalaisimmat.

    1. Tekee sen tulo­ra­ja­sään­nön miten tahan­sa, tuo sään­tö on jul­kis­tet­ta­va jol­loin vas­tuul­li­nen hen­ki­lö tie­tys­ti seu­raa jat­ku­vas­ti omia tulo­jaan. Jos ne ovat menos­sa yli rei­lus­ti, antaa men­nä vain, mut­ta jos ne mene­vät yli vain vähän, pitää niil­le tuloil­le teh­dä jotain. Mitä pidem­pi on seu­ran­ta aika, sitä hel­pom­paa on tie­tys­ti sää­tää tulo­jaan niin, ettei hää­tö­lap­pua tule.
      Hel­sin­gin kan­nal­ta aja­tus, että vii­den­nes asun­to­kun­nis­ta pako­tet­tai­siin seu­raa­maan tulo­jaan ja vält­te­le­mään lii­kaa tie­naa­mis­ta, on vaih­toeh­to­na todel­la huono.

  14. Osmol­le: Miten teho­kas­ta mah­toi olla jouk­ko­lii­ken­ne Aris­to­te­leen aikaan?

    Jos tie­tyt alu­eet ovat halu­tum­pia kuin toi­set, eikö sil­loin ole luon­nol­lis­ta, että siel­lä myös asun­to­jen hin­nat nouse­vat kor­keal­le? Etäi­syy­den niis­tä kas­vaes­sa, ja alu­een (tai vyö­hyk­keen) halut­ta­vuu­den sen myö­tä ole­tet­ta­vas­ti (ei aina!) vähen­tyes­sä, hin­ta ole­tet­ta­vas­ti las­kee. Eikö tämä ole mark­ki­na­ta­lou­den perusoppia?

    Näi­nol­len, jos ja kun meil­lä vain on edul­lis­ta jouk­ko­lii­ken­net­tä, on asu­mis­ta tur­ha tukea, sil­lä se tuki valuu aivan lii­an hel­pos­ti ihan vää­riin tas­kui­hin. Yhteis­kun­nan tulee vain huo­leh­tia sii­tä, että lii­ken­ne­jär­jes­tel­mä toi­mii ja on siis tehokas. 

    Kau­kaa Kehä-III:n takaa, voi sit­ten jokai­nen vähä­va­rai­nen tai pie­ni­tu­loi­nen, esim. maas­ta tur­va­pai­kan ja asun­non (osit­tain tai koko­naan) yhteis­kun­nan tuel­la saa­nut “Frank” aloit­taa omat pon­nis­te­lun­sa opis­ke­lun ja työn­teon avul­la, ja jo ulko­ke­hää vähän mukavampien/halutumpien välie­tap­pien kaut­ta, koh­ti “Kai­vo­puis­toa ja Eiraa”. 

    Ei lyhyt­tä etäi­syyt­tä halu­tuim­mil­le pai­koil­le pidä kenel­le­kään yhteis­kun­nan tuel­la lah­joit­taa, vaan sin­ne pitää yrit­tää omien tie­nes­tien­sä anta­mien mah­dol­li­suuk­sien (ja miel­ty­mys­ten­sä) mukaan.

  15. Soi­nin­vaa­ra:
    Hal­po­ja ARA-vuo­kria ei muu­ten kan­na­ta kadeh­tia. Ole­te­taan, että Pek­ka ja Kal­le muut­ti­vat vuon­na 1970 pari­kymp­pi­si­nä saman­lai­siin asun­toi­hin, Pek­ka asun­to­lai­nan tur­vin omis­tusa­sun­toon ja Kal­le kau­pun­gin vuo­kra-asun­toon. Las­ke­mal­la elin­ai­kai­set asun­to­me­not yhteen huo­mat­tai­siin, että Kal­le onkin mak­sa­nut asu­mi­ses­taan enem­män. Pekal­la on lisäk­si vela­ton omistusasunto.

    Jos Kal­le oli­si sijoit­ta­nut vaik­ka­pa osak­kei­siin vas­taa­van raha­sum­man kuin Pek­ka omis­tusa­sun­toon­sa ja saa­nut niis­tä kes­ki­mää­räi­sen mark­ki­na­tuo­ton, kum­mal­la oli­si nyt enem­män varal­li­suut­ta Kal­lel­la vai Pekalla?

  16. Paras rat­kai­su asun­to­pu­laan oli­si lopet­taa asu­mis­tu­ki ja lap­si­li­sän yksin­huol­ta­ja­ko­ro­tuk­set asteittain.
    Moni paris­kun­ta alkai­si asu­maan yhdes­sä osoit­tees­sa, jot­kut nuo­ret asui­si­vat pidem­pään van­hem­pien­sa luo­na ja kimp­pa­kämp­pä tyyp­pi­set rat­kai­sut yleis­tyi­si­vät niil­lä, jot­ka vält­tä­mät­tä halua­vat asua kal­leim­mil­la alueilla.
    Tämä hil­jal­leen hil­lit­si­si asun­to­jen hin­to­jen ja vuo­krien nousua, kun asu­mi­sen hin­nal­le ase­tet­tai­siin oikea mark­ki­na­ta­lou­den mää­rit­tä­mä pai­noar­vo suh­tees­sa mui­hin hyödykkeisiin.
    Vali­tet­ta­vas­ti uskon, että poliit­ti­ses­ti täl­lai­nen ei ole mah­dol­lis­ta, kos­ka niin moni on vedet­ty mukaan tähän kuppaukseen.
    Asu­mi­sen itse mak­sa­va­na pää­dyin äänes­tä­mään jaloil­la­ni ja jätin Hel­sin­gin teh­den tilaa kun­nia­kan­sa­lai­sil­le. Toki sii­hen oli myös mui­ta hen­ki­lö­koh­tai­sia syitä.

  17. toke: …Ja pien­ten yksiöi­den hin­ta nousee, eli nii­den kai­kis­ta köyhimpien…

    Ongel­man ydin ovat juu­ri tuet. Kun vuo­kra-asu­mi­sen tuke­mi­nen lope­te­taan, mark­ki­nat sopeu­tu­vat ja yllät­täen löy­tyy edul­li­sem­pia­kin vaih­toeh­to­ja. Toi­nen asia koko­naan on, että koh­tuut­to­man kor­keat tuet mah­dol­lis­ta­vat syrjäytymisen.

  18. Täs­sä Osmol­le jär­ke­vän hin­tai­sia asun­to­ja vuo­kra-asun­noik­si. Mut­ta tos­sa­han polii­ti­kot ja puo­lu­eet menet­täi­si­vät oman vuo­kra-asun­to­bis­nek­sen­sä, joten tus­kin tol­lai­nen hal­val­la raken­ta­mi­nen Suo­mes­sa toteu­tui­si poliit­tis­ten estei­den takia.

    Kii­na­lais­fir­ma print­ta­si kym­me­nen taloa päivässä
    Jät­ti­mäi­sel­lä 3d-tulos­ti­mel­la teh­ty talo mak­saa vain 3 600 euroa.”

    Yhtiö käyt­tää talo­jen tulos­ta­mi­ses­sa val­ta­via 3d-print­te­rei­tä, jot­ka ruis­kut­ta­vat talo­jen ele­men­tit semen­tis­tä ja jät­teis­tä val­mis­te­tus­ta, nopeas­ti kui­va­vas­ta beto­nis­ta. Print­te­rit ovat 32 met­riä pit­kiä, kym­me­nen met­riä levei­tä ja 6.6 met­riä kor­kei­ta. Lait­teil­la voi raken­taa 200 neliö­met­rin kokoi­sen talon.”

    Tulos­ti­mien kehit­tä­jä ja yhtiön toi­mi­tus­joh­ta­ja Ma Yihe on suun­ni­tel­lut lait­tei­taan 12 vuo­den ajan. Hänen mukaan­sa tulos­tet­ta­vil­la taloil­la on mon­ta etua puo­lel­laan: ne mak­sa­vat vain noin 3 600 euroa, ja nii­den raken­ta­mi­nen on ympä­ris­töl­le ystä­väl­li­sem­pää. Talon hal­pa hin­ta tulee osin sii­tä, että työ­voi­maa tar­vi­taan raken­ta­mi­ses­sa huo­mat­ta­vas­ti vähem­män kuin perin­tei­sil­lä rakennustyömailla.”

    Voim­me prin­ta­ta min­kä tahan­sa raken­nuk­sen asiak­kaam­me digi­taa­li­sen suun­ni­tel­man mukai­ses­ti. Se on nope­aa ja help­poa”, Ma sanoi uutis­toi­mis­to Xin­huan mukaan. Man mukaan tek­no­lo­gia sovel­tuu jopa pil­ven­piir­tä­jien rakentamiseen.”

    http://www.hs.fi/ulkomaat/a1398746969817

    1. Kau­pun­ki ei hyö­dy miten­kään raken­ta­mi­sen kal­leu­des­ta. Mitä hal­vem­paa on raken­ta­mi­nen, sitä arvok­kaam­pia ovat tontit.

  19. 3d-tulos­te­tun talon val­mis­ta­mi­nen tuot­taa vähem­män rakennusjätettä.

  20. Ei kau­pun­gis­ta olek­kaan kyse vaan kau­pun­gin päät­tä­jis­tä siis polii­ti­kois­ta ja puo­lueis­ta. He ovat hyvin kiin­teäs­ti sidok­sis­sa asun­to­bis­nek­seen. Vuo­kra-asun­to­ja on eri­lai­sil­la yhtiöil­lä, jois­sa polii­ti­kot ja raken­nus­liik­keet ovat muka­na, ja jäl­kim­mäi­sis­sä on myös polii­ti­ko­ja. Näin päät­tä­jät ohjaa­vat omien sidos­ten­sa mukai­ses­ti kaa­voi­tus­po­li­tiik­kaa. Jos asun­to­ra­ken­ta­mi­sen hin­ta romah­tai­si 3d-tulos­ta­mi­sen seu­rauk­se­na, pitäi­si tont­tien hin­nat sit­ten nous­ta rajus­ti ylöspäin. 

    Kuin­ka­pal­jon sit­ten nii­tä pitäi­si nos­taa niin jotain voi saa­da käsi­tys­tä suh­tees­ta, kun Kii­na­lai­nen 3d-tulos­tet­tu talo mak­saa 3600€. Niin jos vaik­ka saman­tyy­li­sen talon sai­si Suo­men ilmas­ton vaa­ti­muk­sil­la noin taval­li­sen hen­ki­lö­au­ton hin­nal­la. Tek­no­lo­gia pudot­taa myös ker­ros­ta­lo­ra­ken­ta­mi­sen hin­to­ja, jos halu­taan läh­teä pudot­ta­maan raken­nus­kus­tan­nuk­sia tek­no­lo­gian hyö­dyn­tä­mi­sen avulla.

  21. ML: Jos Kal­le oli­si sijoit­ta­nut vaik­ka­pa osak­kei­siin vas­taa­van raha­sum­man kuin Pek­ka omistusasuntoonsa 

    Kenel­tä saa osa­ke­kau­poi­hin 10–20 vuo­tis­ta lai­naa sem­moi­sel­la 5…10-kertaisella vivul­la ja asun­to­lai­nan mar­gi­naa­lil­la, ilman osak­kei­den rea­li­soin­ti­pak­koa, mikä­li osak­kei­den hin­nat laskevat? 

    Ei kukaan.

  22. Pek­ka ja Kal­le ovat ihan hyvä esi­merk­ki. Jos mark­ki­nat toi­mi­si­vat, Pek­ka vuo­kra-asu­ja­na mak­sai­si noin 6% (voit­to­mar­gi­naa­lin ver­ran) enem­män asu­mi­ses­taan kuin Kal­le, mut­ta Suo­mes­sa mark­ki­nat ovat voi­mak­kaas­ti sää­del­lyt ja ero on omien koke­mus­te­ni mukaan pal­jon suu­rem­pi. Ihan teo­rias­sa­kaan sään­te­lyl­lä ei voi­da voit­taa markkinoita.

    Sen sijaan, että tuh­la­taan pauk­ku­ja type­rään sään­te­lyyn, jos­sa kaik­ki asu­jat häviä­vät, pitää kes­kit­tyä mark­ki­noi­den toi­min­nan takaa­mi­seen. Mono­po­lit, oli kysees­sä kun­nan kaa­voi­tus­mo­no­po­li tai eräät puo­luei­ta lähe­lä ole­vat vuo­kra­ka­sar­miyh­tiöt, on saa­ta­va puret­tua. Kil­pai­lu tuo asiak­kaal­le, täs­sä tapauk­ses­sa asuk­kaal­le, edul­li­sim­man tuot­teen eli kodin.

  23. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tekee sen tulo­ra­ja­sään­nön miten tahan­sa, tuo sään­tö on jul­kis­tet­ta­va jol­loin vas­tuul­li­nen hen­ki­lö tie­tys­ti seu­raa jat­ku­vas­ti omia tulo­jaan. Jos ne ovat menos­sa yli rei­lus­ti, antaa men­nä vain, mut­ta jos ne mene­vät yli vain vähän, pitää niil­le tuloil­le teh­dä jotain. Mitä pidem­pi on seu­ran­ta aika, sitä hel­pom­paa on tie­tys­ti sää­tää tulo­jaan niin, ettei hää­tö­lap­pua tule.
    Hel­sin­gin kan­nal­ta aja­tus, että vii­den­nes asun­to­kun­nis­ta pako­tet­tai­siin seu­raa­maan tulo­jaan ja vält­te­le­mään lii­kaa tie­naa­mis­ta, on vaih­toeh­to­na todel­la huono. 

    Eikö oli­si käte­väm­pää sää­tää asun­nos­ta mak­set­ta­vaa vuo­kraa suo­raan vuo­kra­lai­sen tulo­jen perus­teel­la? Jär­jes­tel­mä pitäi­si vain raken­taa sel­lai­sek­si, että sii­nä voit­tai­si­vat kaikki. 

    On täy­sin perus­tee­ton­ta kyl­vää vero­va­ro­ja jou­ti­laan tai “mitään hyö­dyl­lis­tä” tuot­ta­mat­to­man jou­kon asut­ta­mi­seen kau­pun­gin kal­leim­mil­la alueil­la. Sii­tä ei syn­ny kuin hil­lit­tö­mät mää­rät kulu­ja, joi­hin ei enää näi­nä aikoi­na ole varaa. Vaik­ka ajat täs­tä para­ni­si­vat, kan­nat­tai­si yhtei­set varat käyt­tää sil­loin­kin pal­jon nykyis­tä parem­min. Vero­va­ro­jen nie­lu­ja ja poh­jat­to­mia pus­se­ja on syy­tä supis­taa aiemmasta.

    Jos kau­pun­gis­sa on halut­tu­ja asui­na­luei­ta, ja niil­lä asu­mis­ta kau­pun­gin tai val­tion tuel­la, oli­si syy­tä miet­tiä, miten tuol­lais­ta hou­ku­tin­ta voi­si käyt­tää par­hai­ten, esim. työn­teon tai sitä toi­si­naan edel­tä­vän opis­ke­lun, sekä yrit­te­liäi­syy­den motiivina.

  24. Kal­le:Mono­po­lit, oli kysees­sä kun­nan kaa­voi­tus­mo­no­po­li tai eräät puo­luei­ta lähe­lä ole­vat vuo­kra­ka­sar­miyh­tiöt, on saa­ta­va purettua. 

    Kuka tahans­sa saa raken­taa tor­pan min­ne tahan­sa, kun­nan on sit­ten vain otet­ta­va lusik­ka kau­nii­seen käteen ja jär­jes­tet­tä­vä pal­ve­lut vaik­ka kes­kel­le kor­pea! Tai sit­ten jon­kun alu­een voi sum­put­taa asun­noil­la, jon­ka jäl­keen sin­ne ei saa mis­tään enää jär­ke­vää tietä.

    Onpas kyl­lä tosi toi­mi­va konsepti!

  25. Sylt­ty: Kuka tahans­sa saa raken­taa tor­pan min­ne tahan­sa, kun­nan on sit­ten vain otet­ta­va lusik­ka kau­nii­seen käteen ja jär­jes­tet­tä­vä pal­ve­lut vaik­ka kes­kel­le korpea! 

    Min­kä takia kun­nan pitäi­si raken­taa pal­ve­lut? Kun­nal­la on kes­kus­taa­ja­ma, jos­sa on pal­ve­lut. Aja­tus, että kai­kil­la on pal­ve­lut yhtä lähel­lä, on höl­mö. Ihmi­nen tekee valin­to­ja ja yksi valin­ta on asuin­paik­ka. Jos olet muut­ta­nut kau­as pal­ve­luis­ta, sinä asut kau­ka­na palveluista. 

    Kun kat­se­lee kaa­voi­tuk­sen tulos­ta, ei vapaam­pi raken­ta­mi­nen voi aina­kaan huo­nom­paa jäl­keä syn­nyt­tää. Esi­mer­kik­si Hel­sin­gin tiuk­ka kaa­voi­tus­po­li­tiik­ka on teh­nyt koko sodan­jäl­kei­sen ajan äärim­mäi­sen huo­noa tulos­ta. Lähiö­ra­ken­ta­mi­nen osit­tain jopa täy­del­li­sen katastrofin.

    1. Kal­le
      Kaa­voi­tuk­sen vai­ku­tus­ta voi tut­kia ver­taa­mal­la kau­pun­gin kaa­voit­ta­mia ja alueraken5tamissopimuksella yksi­tyis­ten suun­nit­te­le­mia aluei­ta kes­ke­nään. Ne alue­ra­ken­ta­mis­koh­teet, jois­sa raken­nus­lii­ke raken­si niin kuin halusi, eivät miten­kään lois­ta erinomaisuudellaan.

  26. Sylt­ty: Kenel­tä saa osa­ke­kau­poi­hin 10–20 vuo­tis­ta lai­naa sem­moi­sel­la 5…10-kertaisella vivul­la ja asun­to­lai­nan mar­gi­naa­lil­la, ilman osak­kei­den rea­li­soin­ti­pak­koa, mikä­li osak­kei­den hin­nat laskevat? 

    Ei kukaan.

    Juu, en aja­tel­lut, että lai­na­ra­hal­la pitäi­si sijoit­taa. Mut­ta omis­tusa­su­ja inves­toi asun­toon­sa aluk­si omia sääs­tö­jään, nyky­ään vähin­tään kai noin 25 % kaup­pa­hin­nas­ta. Täs­sä vaih­toeh­toi­ses­sa tilan­tees­sa vuo­kral­la-asu­ja sijoit­tai­si saman sum­man osakkeisiin. 

    Ennen kuin asun­to on mak­set­tu pan­kil­le, omis­tusa­su­ja yleen­sä kai käyt­tää vas­tik­kee­seen, lai­nan­ly­hen­nyk­siin ja ‑kor­koi­hin sekä remont­tei­hin enem­män rahaa kuin vuo­kra­lai­nen vuo­kraan­sa. Tämän ero­tuk­sen vuo­kra­lai­nen sijoit­tai­si myös osakkeisiin.

    Ja kysy­mys­hän siis oli, että kum­pi on lopul­ta varak­kam­pi: omis­tusa­su­ja vai osa­ke­si­joit­ta­mis­ta har­ras­ta­va vuokralla-asuja?

  27. Aamun leh­teä (HS/28.6.2015, sivut D6-D7) lukies­sa tuli mie­leen muu­ta­ma seik­ka, jot­ka saat­ta­vat vai­kut­taa meil­lä vuo­kra-asu­mi­sen niuk­kuu­teen ja hin­taan asu­mis­tu­kien lisäk­si: täs­sä ryh­mäs­sä ovat lii­kaan sää­te­lyyn liit­ty­vät epäkohdat.

    Jos Hel­sin­gis­sä on perä­ti 30000 asun­toa tyh­jil­lään, luu­li­si tilan­net­ta hel­pot­ta­van, mikä­li aikaa, jon­ka vuo­kra­lai­nen voi vuo­kraa­mas­saan asun­nos­sa asua irti­sa­no­mi­sen jäl­keen lyhen­net­täi­siin sel­väs­ti nykyi­ses­tä kuu­des­ta (6) kuu­kau­des­ta, esi­mer­kik­si kah­teen (2) kuu­kau­teen, eli kol­mas­osaan. Vuo­kra­so­pi­muk­sen irti­sa­no­mi­seh­dot voi­si­vat myös olla nykyis­tä tas­a­puo­li­sem­mat, ottaen huo­mioon vuo­kra­lai­sen etu­jen ohel­la myös vuo­kra­nan­ta­jan­kin edut (ajan suh­teen tasapuolisemmin).

    Oli­si ehkä hyvä kokeil­la, toi­si­vat­ko tuol­lai­set muu­tok­set vuo­kra-asun­to­jen mark­ki­noil­le lisää sel­lai­sia asun­to­ja, jot­ka nyt voi­vat jää­dä vuo­kraa­mat­ta, kun pit­kän irti­sa­no­mi­sa­jan takia saat­taa näin mel­ko usein käy­dä. Aina­kin tuol­lai­nen muu­tos tehos­tai­si vuokra-asuntomarkkinoitamme. 

    Kyn­nys asun­non vuo­kraa­mi­seen on nykyi­sin teh­ty meil­lä asun­non omis­ta­jan kan­nal­ta monin tavoin aivan lii­an kor­keak­si, ja nime­no­maan sää­te­li­jöi­den toi­mes­ta. Nopeam­min uudel­leen vuo­krat­ta­vak­si vapau­tu­vat vuo­kra-asun­not oli­si­vat aina­kin hyvil­lä pai­koil­la var­maan­kin monen sel­lais­ta tar­vit­se­van toivelistalla.

    Han­ka­las­ta tai huo­nos­ti käyt­täy­ty­väs­tä vuo­kra­lai­ses­ta on nykyi­sin lii­an vai­kea pääs­tä nopeas­ti eroon. Täs­tä syys­tä vuo­kra­nan­ta­ja jou­tuu sie­tä­mään lii­an kau­an tilan­net­ta, jos­sa esim. vuo­kraa ei asun­nos­ta aina vuo­kra­so­pi­muk­sen mukai­ses­ti edes saa, tai asun­to (ja sen väli­tön ympä­ris­tö!) muut­tuu vuo­kra­lai­sen toi­mien tai lai­min­lyön­tien takia nopeu­te­tus­sa tah­dis­sa esim. kal­lis­ta remont­tia vaa­ti­vaan kuntoon. 

    Asial­la on aivan var­mas­ti vai­ku­tus­ta tyh­jil­lään ole­vien asun­to­jen vuo­kraa­mis­ha­luk­kuu­teen (asun­non omis­ta­jan tahol­ta), vaik­ka tuol­lai­nen ongel­ma­vuo­kra­lai­nen ei edes kovin ylei­nen tapaus oli­si. Moni tyh­jän asun­non omis­ta­ja saat­taa sil­ti väl­tel­lä tar­pee­ton­ta ris­kiä, har­mia ja vai­vaa, sekä saa­mat­ta jää­vää vuo­kra­tuot­toa ym. kulu­ja, joi­ta ongel­ma­ta­pauk­sis­ta lähes aina koituu.

    Jos esi­mer­kik­si em. sään­te­lyä kos­ke­vin muu­tok­sin saa­tai­siin vaik­ka­pa vain kuu­des­osa­kin Hel­sin­gin nykyi­sin tyh­jil­lään ole­vis­ta asun­nois­ta (eli 5000 = 30000/6) vuo­krat­ta­vien asun­to­jen jouk­koa kas­vat­ta­maan, vai­kut­tai­si lisään­ty­vä tar­jon­ta, täs­sä jou­kos­sa, myös vuo­kra-asun­nois­sa asu­jien asu­mis­kus­tan­nuk­sia alen­taen, eli aut­tai­si asu­mi­sen hin­ta­ta­son muut­ta­mi­ses­sa jär­ke­väm­pään suun­taan. Kan­nat­tai­si ehkä kokeilla!

  28. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kalle
    Kaa­voi­tuk­sen vai­ku­tus­ta voi tut­kia ver­taa­mal­la kau­pun­gin kaa­voit­ta­mia ja alueraken5tamissopimuksella yksi­tyis­ten suun­nit­te­le­mia aluei­ta keskenään… 

    Noin mää­rit­te­le­mäl­lä Omo, olet täy­sin oikeas­sa. Tosin alue­ra­ken­ta­mi­sen pai­kat ja tavoit­teet ovat poliit­ti­sia pää­tök­siä. Poliit­ti­sia pää­tök­siä taas ohja­si­vat kun­tien, poliit­tis­ten puo­luei­den ja yllät­täen myös seu­ra­kun­tien maanomistus.

    Jos rat­kai­su oli­si teh­ty kau­pun­ki­ra­ken­ta­mi­sen poh­jal­ta, välit­tä­mät­tä kenen maal­le ruu­tu­kaa­vaa teh­dään, oltai­siin tilan­tees­sa jos­sa lähel­lä kes­kus­taa, ruu­tu­kaa­va-alu­eel­la oli­si kol­mi- ja neli­ker­rok­si­sia huo­no­kun­toi­sia talo­ja joi­ta ei kan­na­ta kor­ja­ta. Täs­sä yhtä­lös­sä oli­si näh­tä­vis­sä ansain­ta­lo­giik­ka, jol­la talot voi­daan pur­kaa kan­nat­ta­vas­ti ja raken­taa uut­ta. Nyt sitä logiik­kaa ei ole ja lähiöi­den ihmi­sil­le on jää­mäs­sä mus­ta­pek­ka käteen.

  29. Osmo Soi­nin­vaa­ra: alueraken5tamissopimuksella yksi­tyis­ten suun­nit­te­le­mia alueita 

    Mitä näi­tä gryn­dat­tu­ja aluei­ta Hel­sin­gis­sä on? Matin­ky­lä, Pih­la­ja­mä­ki? Roi­hu­vuo­res­sa Roi­hu­vuo­ren­tien län­si­puo­li? Muita?

  30. Pek­ka Pes­si: Mitä näi­tä gryn­dat­tu­ja aluei­ta Hel­sin­gis­sä on? Matin­ky­lä, Pih­la­ja­mä­ki? Roi­hu­vuo­res­sa­Roi­hu­vuo­ren­tien län­si­puo­li? Muita? 

    Käy­tän­nös­sä lähes kaik­ki kerr­ros­ta­lo­kan­ta 50-luvul­ta eteen­päin. Heti sodan jäl­keen teh­tiin vie­lä het­ki jol­lain muul­la rahoituksella.

  31. Kal­le: Käy­tän­nös­sä lähes kaik­ki kerr­ros­ta­lo­kan­ta 50-luvul­ta eteen­päin. Heti sodan jäl­keen teh­tiin vie­lä het­ki jol­lain muul­la rahoituksella. 

    Kyse oli alue­ra­ken­ne­tuis­ta alueis­ta, jois­sa raken­nus­lii­ke tekee kai­ken ase­ma­kaa­vas­ta alkaen.

  32. Pek­ka Pes­si: Kyse oli alue­ra­ken­ne­tuis­ta alueis­ta, jois­sa raken­nus­lii­ke tekee kai­ken ase­ma­kaa­vas­ta alkaen. 

    Alue­ra­ken­ta­mi­nen oli myös gryn­daus­ta, eli raken­ta­ja ja raken­nut­ta­ja oli sama. Gryn­da­tus­sa raken­ta­mi­ses­sa syn­tyy lähes poik­keuk­set­ta etu­ris­ti­rii­ta raken­nus­liik­keen ja asuk­kai­den välil­lä. Gryn­de­ril­lä on mie­les­sä vain voi­ton mak­si­moin­ti, eikä sil­lä voi itään muu­ta yhtiö­lain mukaan ollakkaan.

    Asuk­kaal­la taas on eri­lai­sia gryn­de­rin tavoit­teis­ta eriä­viä tavoit­tei­ta aina raken­ta­mi­sen laa­dus­ta, huo­ne­kor­keu­teen ja auto­paik­ko­jen mää­räs­tä talon­mie­heen, jol­le tar­vi­taan asun­to. Kun raken­ta­mi­sen rahoi­tus on kor­po­raa­tioil­la, eivät asuk­kai­den tar­peet toteu­du. Eli perus­syy huo­noon raken­ta­mi­sen laa­tuun ja asuk­kail­le sopi­mat­to­miin tiloi­hin on pää­oma­köy­hyys. Toki poliit­ti­sel­la ohjauk­sel­la aina ARA­VA-ajois­ta asti on pyriit­ty mak­si­moi­maan epäsopivuutta.

    Alue­ra­ken­ta­mi­nen lisää vain ongel­maan yhden ulot­tu­vuu­den, kun talo­ja raken­ne­taan eri­lais­ten sidos­ryh­mien (kun­ta, poliit­ti­set puo­lu­eet, seu­ra­kun­ta, vai­mo) mail­le kau­as kau­pun­geis­ta. Ei ole näh­tä­vis­sä ansain­ta­lo­giik­kaa, jol­la nuo voi­tai­siin pur­kaa ja raken­taa uut­ta kan­nat­ta­vas­ti. Ongel­ma, että yhtiön raken­nus­ten pur­ku­kus­tan­nuk­set ovat pahim­mil­laan enem­män kuin ton­tin hin­ta, ei kos­ke vain syrjäseutuja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.