Jäähyväiset eduskunnalle (5) Juristerian nousu

Tätä lukua on kir­jas­ta­ni kii­tet­ty eni­ten. Tois­ta miel­tä ole­vat taas eivät ole sano­neet mitään, tus­kin edes ter­veh­ti­neet. Kos­ka ala on kau­ka­na osaa­mi­sa­lu­ees­ta­ni, lue­tu­tin teks­tiä aika monel­la itse­nä­ni vii­saam­mal­la. Oli­sin saa­nut vink­ke­jä koko­nai­seen asi­aa käsit­te­le­vään kir­jaan. Sel­lai­nen pitäi­si kir­joit­taa­kin, mut­ta minä en sitä osaa teh­dä. Täs­tä ongel­mas­ta puhu­taan edus­kun­nas­sa pal­jon, ja ovat­pa sitä minul­le valit­ta­neet oikeus­tie­teen pro­fes­so­rit­kin, joi­den mie­les­tä perus­tus­la­ki­nä­ke­myk­set ovat ohit­ta­neet oikeus­tie­teen muut haa­rat koko­nai­suut­ta pahas­ti vää­ris­täen. Minä kat­son asioi­ta häpei­le­mät­tä val­tio­tie­tei­li­jän silmin.

 

Saim­me Suo­meen vuon­na 2000 moder­nin perus­tus­lain, joka vah­vis­ti sosi­aa­li­sia oikeuk­sia ja ank­ku­roi Suo­men edis­tyk­sel­lis­ten oikeus­val­tioi­den jouk­koon. Olin monen muun muka­na tuke­mas­sa tätä edis­ty­sas­kel­ta ylpeä­nä. Perustus­lakia pai­not­ta­vat käy­tän­nöt ovat kui­ten­kin tuo­neet muka­naan asioi­ta, jois­ta en osaa iloi­ta… Perus­tus­la­ki ja ennen kaik­kea sen tul­kin­nat ovat jäy­kis­tä­neet hal­lin­toa ikä­väl­lä taval­la ja tuo­neet rationaali­sen har­kin­nan rin­nal­le juris­te­ri­aa, lai­no­pil­lis­ta saivartelua.

 

Kaik­ki sää­det­tä­vä lailla

Tun­tui esi­mer­kik­si perus­tel­lul­ta, että esi­mer­kik­si tär­keis­tä mak­suis­ta ja verois­ta sää­de­tään lail­la eikä nii­tä jäte­tä minis­te­riöi­den ja val­tion viran­omais­ten ase­tuk­sil­la ja hal­lin­nol­li­sil­la mää­räyk­sil­lä pää­tet­tä­vik­si. Lain muut­ta­mi­nen on kui­ten­kin hyvin ras­kas pro­ses­si. Sii­hen ei ryh­dy­tä, jos jokin para­met­ri mak­suis­sa on vähän vink­sal­laan, mut­ta ei täy­sin tuhoi­sa. Tämän jäyk­kyy­den ansios­ta meil­lä on nyt monet asiat vähän vink­sal­laan, mis­tä koi­tuu yhteen­las­ket­tu­na suu­ri haitta.

Voi­si­ko luo­da uuden ase­tus­luo­kan, joka tuo­tai­siin edus­kun­nan tie­dok­si lain­sää­dän­töä kevyem­mäl­lä menet­te­lyl­lä? Edus­kun­ta voi­si hyväk­syä tai hylä­tä ase­tuk­sen, mut­ta ei muut­taa sen sisäl­töä. Näin itse asias­sa toi­mi­taan epä­vi­ral­li­ses­ti sosi­aa­li­- ja ter­veys­mi­nis­te­riön alais­ten mak­su­jen kans­sa, jois­ta pää­te­tään edel­leen asetuksella.

Etuoi­keu­tet­tu hyvä

Minun on talous­tie­teel­li­sen kou­lu­tuk­sen saa­nee­na vai­kea ymmär­tää, että tar­jol­la ole­vis­ta kil­pai­le­vis­ta hyvis­tä asiois­ta jot­kut on julis­tet­tu ehdot­to­mik­si. Talous­tie­de on kai­ken muun ohel­la myös oppi eri tavoit­tei­den väli­sis­tä vaih­to­suh­teis­ta. Jon­kin asian ehdot­to­muus vas­taa talous­tie­teis­sä sitä, että tavoit­teen arvo on ääre­tön, eikä sel­lais­ta voi­si miten­kään perus­tel­la. Tämä tie­tys­ti vah­vis­taa perus­tus­lail­la suo­jat­tua hyvää, mut­ta hei­ken­tää sen kans­sa samois­ta voi­ma­va­rois­ta kil­pai­le­via yhtä hyviä ellei jopa tär­keäm­piä asioi­ta. Jos kes­ke­nään kil­pai­le­vien hyvien asioi­den jou­kos­sa yksi sivuut­taa muut koko­naan, loppu­ tulok­se­na on väis­tä­mät­tä hyvin­voin­ti­tap­pioi­ta, jos nii­tä mui­ta, syr­jäy­te­tyk­si jou­tu­nei­ta, oli­si tar­vit­tu enem­män. Yhtä vai­ke­aa on ymmär­tää kiin­tei­tä abso­luut­ti­sia tavoi­te­ta­so­ja, joi­hin on pääs­tä­vä hin­nal­la mil­lä hyvän­sä, mut­ta joi­den ylit­tä­mi­sel­lä ei ole arvoa. Eko­no­mis­tin sil­min täl­lainen yhteis­kun­nan kul­mi­kas ohjaa­mi­nen on haas­kaa­vaa. Köm­pe­löil­lä työ­ka­luil­la tulee huo­noa jälkeä.

En tie­dä, mil­lä mene­tel­mäs­sä jot­kin oikeu­det ovat pää­ty­neet perus­tus­lail­la suo­ja­tuik­si ja toi­set jätet­ty huu­to­lai­sen ase­maan. Sosi­aa­li­po­liit­tis­ta asian­tun­te­mus­ta ei tun­nu käy­te­tyn, vaik­ka eri­lais­ten sosi­aa­lis­ten oikeuk­sien saat­ta­mi­nen kes­ke­nään eriar­voi­seen ase­maan menee aivan sosi­aa­li­po­li­tii­kan yti­meen. Oli­si­ko tulos ollut sama, jos luet­te­lo oli­si teh­ty toi­sin päin: lue­tel­tu ne hyvät asiat, joi­ta saa pol­kea tois­ten hyväk­si. Lop­pu­tu­los oli­si ollut sama, mut­ta se oli­si näyt­tä­nyt aivan erilaiselta.

Por­tu­ga­lis­sa yri­tet­tiin toteut­taa jul­ki­sen talou­den sääs­tö­jä alen­ta­mal­la vir­ka­mies­ten palk­ko­ja, mut­ta tuo­miois­tuin tote­si tämän perus­tus­lain vas­tai­sek­si. Moni Suo­mes­sa­kin ter­veh­ti pää­tös­tä sivisty­ neen, perus­tus­lail­li­sen ajat­te­lun voi­tok­si. Minus­ta sii­nä ei ollut mitään kii­tet­tä­vää eikä eri­tyi­ses­ti mitään sivis­ty­nyt­tä. Kun ei voi­tu ottaa vir­ka­mies­ten pal­kois­ta, piti ottaa las­ten kouluopetuksesta.

Juris­tien ohel­la tun­tuu myös taval­li­sil­le polii­ti­koil­le ole­van vai­kea ymmär­tää, että bud­jet­ti­ra­joi­tuk­sen val­li­tes­sa yhden hyvän asian puo­lus­ta­mi­nen on muil­ta hyvil­tä asioil­ta pois.

Suo­mes­sa Sosia­li­de­mo­kraa­tit tais­te­li­vat urhool­li­ses­ti van­hus­pal­ve­lu­lais­sa hen­ki­lö­kun­ta­mi­toi­tuk­sis­ta, mut­ta eivät onnis­tu­neet lisää­mään lain­kaan rahaa tar­koi­tuk­seen, jol­loin jos nuo nor­mit yli­pään­sä mitään käy­tän­nös­sä vai­kut­ti­vat, ne hei­ken­si­vät tilan­net­ta. Jos hen­ki­lö­kun­ta­mi­toi­tus­ten nou­dat­ta­mi­nen ei syr­jäyt­tä­nyt mitään tär­keäm­pää, ne oli­si kai­ken jär­jen mukaan toteu­tet­tu ilman nor­mia­kin, ja jos se taas syr­jäyt­ti jotain tär­keäm­pää, sii­tä oli tosia­sias­sa haittaa.

Muo­to tär­keäm­pi kuin sisältö

Val­tio­tie­tei­li­jän on vai­kea ymmär­tää juris­te­ja myös­kään sii­nä, miten hel­poil­la kikoil­la hei­dät saa tyytyväiseksi.

Kes­kei­sis­tä mak­suis­ta pitää siis sää­tää lail­la eikä ase­tuk­sel­la. Mikä voi­si olla kes­kei­sem­pää kuin sosi­aa­li- ja ter­veys­toi­men mak­sut. Niis­tä kui­ten­kin pää­te­tään ase­tuk­sel­la. Juris­tit on saa­tu tyy­ty­väi­sik­si sää­tä­mäl­lä, että lain mukaan mak­sut peri­tään kus­tan­nuk­sia vas­taa­vi­na, mut­ta ase­tuk­sel­la voi­daan sää­tää tätä alem­mis­ta mak­suis­ta. Voi­ko se todel­la olla näin help­poa ja voi­si­ko tätä käyt­tää kaik­kiin mui­hin­kin mak­sui­hin: lail­la sää­de­tään mak­su, joka on aivan tol­kut­to­man kor­kea ja todel­li­ses­ta mak­sus­ta asetuksella?

(Ihan kuol­lut kir­jain tuo laki ei ole, kos­ka jos­kus kun­nat yrit­tä­vät rik­koa lakia ja periä van­hus­ten­huol­los­sa uppo­rik­kail­ta tulos­i­don­nai­sia mak­su­ja, jot­ka ylit­tä­vät kus­tan­nuk­set. Koet­ta­kaa etsiä jon­kin kun­nan sivuil­ta tuo­ta pal­ve­luis­ta perit­tä­vää maksimimaksua!)

Toi­nen ehdot­to­muus on, ettei yhden kun­nan kun­nal­lis­ve­ro­ja saa käyt­tää toi­sen kun­nan meno­jen kat­ta­mi­seen. Kui­ten­kin meil­lä on vero­tu­lo­jen tasaus­jär­jes­tel­mä, jos­sa rik­kai­den kun­tien vero­tu­lo­ja siir­re­tään köy­hil­le kun­nil­le. Tämä on teh­ty niin, että laki­sää­tei­sis­tä val­tio­no­suuk­sis­ta vähen­ne­tään tuo muil­le kun­nil­le siir­ret­tä­vä euro­mää­rä ja se mak­se­taan vero­tu­lo­jen täy­den­nyk­se­nä köy­hil­le kun­nil­le. Arit­meet­ti­ses­ti aivan sama kuin jos yksin­ker­tai­ses­ti vain lei­kat­tai­siin vero­tu­lo­ja, mut­ta joh­taa äärim­mäi­sen seka­vaan lain­sää­dän­töön. Oikeus­op­pi­nei­den sil­mää ei hier­rä edes se, että täs­sä menet­te­lys­sä kun­tien val­tio­no­suu­det voi­vat men­nä myös nega­tii­vi­sik­si ja ovat menneetkin.

Kun­nal­li­nen itsehallinto

Oikeus­op­pi­neet ovat löy­tä­neet kun­nal­li­ses­ta itse­hal­lin­nos­ta arvok­kai­ta piir­tei­tä, jodien ole­mas­sao­loa kun­nal­lis­po­li­tii­kas­sa toi­mi­vat eivät ole lain­kaan hah­mot­ta­neet, niin kau­ka­na teo­riat ovat val­lit­se­vas­ta käy­tän­nös­tä. Lin­ja on niin tiuk­ka, että se hal­vaan­nut­taa kun­nat ja mer­kit­see, ettei kun­tia enää voi käyt­tää moneen sel­lai­seen teh­tä­vään, johon ne sinän­sä sovel­tui­si­vat hyvin. Jos tul­kin­ta ei höl­len­ny, teh­tä­vät ote­taan kun­nil­ta pik­ku­hil­jaa pois jon­ne­kin, joka toi­mii parem­min. Hal­li­tus­oh­jel­man mukaan kun­nil­ta ote­taan täs­sä vai­hees­sa pois puo­let nii­den tehtävistä.

Toi­nen puo­li, ope­tus­toi­mi jää tois­tai­sek­si. Sitä en voi ymmär­tää, että ope­tus­toin­ta minis­te­riö voi ohja­ta tiu­koil­la mää­räyk­sil­lä, mut­ta sama ter­vey­uden­huol­los­sa oli puut­tu­mis­ta itsehallintoon.

Tul­kin­nan muutos

Eri­tyi­ses­ti minua ihme­tyt­tää, että perustuslakiasian­tuntijat pitä­vät oikeu­te­naan muut­taa tul­kin­taa, kun olo­suh­teet ovat hei­dän mie­les­tään muut­tu­neet. Toki lakien pitää seu­ra­ta aikaa, mut­ta tun­tui­si luon­te­val­ta, että kun lakia on aika muut­taa, uuden lain hyväk­sy­mi­nen kuu­lui­si edus­kun­nal­le eikä kou­ral­li­sel­le perustuslakiasiantunti­joita. Miten voi saman­ai­kai­ses­ti olla toi­saal­ta tark­ka sii­tä, ettei edus­kun­nan lain­sää­dän­tö­val­ta lui­su ase­tus­ten kaut­ta val­tio­neu­vos­tol­le, ja toi­saal­ta hyväk­syä, että tätä pal­jon mer­kit­tä­väm­pi osa lain­sää­dän­tö­val­las­ta kuu­luu perustus­lain tul­kin­nan kaut­ta kou­ral­li­sel­le perustuslakiasiantuntijoita?

 

Takau­tu­va muu­tos ennak­ko­ta­paus­ten kautta

Pide­tään itses­tään sel­vä­nä, että lakia ei voi muut­taa takau­tu­vas­ti niin, että teos­ta, joka ei ollut ran­gais­ta­va teko­het­kel­lä, teh­dään takau­tu­vas­ti rangaistava.

Kor­keim­man oikeu­den tul­kin­nan muu­tos voi kui­ten­kin olla takau­tu­va. Teko, joka teko­het­kel­lä oli maan tavan mukai­nen, tulee ran­gais­ta­va. Pitäi­si olla mah­dol­lis­ta teh­dä tul­kin­nan muu­tok­sia ilman, että käsit­te­lys­sä on jokin yksit­täi­nen teko, jos­ta kaik­kien yllä­tyk­sek­si anne­taan­kin ran­gais­tus. Toi­mit­tai­siin siis kuin lain­muu­tok­sis­sa­kin, olkoon näin täs­tä eteenpäin.

Kaik­ki ovat tien­neet, että Suo­men Kes­kus­ta on vuo­si­kym­me­niä käyt­tä­nyt hyviin yhteis­kun­nal­li­siin tar­koi­tuk­siin jul­kis­ta rahaa kana­voi­via sää­tiöi­tä ja esi­mer­kik­si Raha­automaattiyhdistystä oman poliit­ti­sen toi­min­tan­sa rahoit­ta­mi­seen. Pidin käy­tän­töä rai­vos­tut­ta­va­na, ja olin hyvin ilah­tu­nut, kun tuo­miois­tui­met lopul­ta puut­tui­vat sii­hen. Ant­ti Kaik­ko­ses­ta ja Juk­ka Vih­riä­läs­tä var­maan tun­tui epä­oi­keu­den­mu­kai­sel­ta, että muu­tos sat­tui juu­ri hei­dän toi­mi­kausien­sa koh­dal­le. Omas­ta mieles­ tään he eivät var­maan­kaan olleet teh­neet mitään vää­rää, vaan toi­mi­vat, kuten hei­dän ole­tet­tiin näis­sä luot­ta­mus­toi­mis­saan toimivan.

Minun oikeus­ta­jua­ni louk­ka­si myös, kun kor­kein oikeus tote­si, että suu­ria sum­mia Liech­tens­tei­niin pii­lot­ta­neet suo­ma­lai­set pää­si­vät ran­gais­tuk­set­ta, kos­ka heil­le oli jo mää­rät­ty rutii­nin­omai­ses­ti veron­ko­ro­tus, kuten aina nois­sa tapauk­sis­sa on mää­rät­ty. Nyt yhtäk­kiä tämä kevyt hal­lin­nol­li­nen ”ran­gais­tus” esti van­ki­la­tuo­mion, kos­ka samas­ta teos­ta ei voi eri pro­ses­sis­sa mää­rä­tä kah­ta ran­gais­tus­ta. Niin kuin eräs riko­soi­keu­den pro­fes­so­ri minul­le sanoi, pitäi­si ran­gais­tuk­seen olla vai­ku­tus­ta myös sil­lä, onko teh­nyt rikok­sen. Täs­sä­kin tapauk­ses­sa oli­si pitä­nyt vain tode­ta, että vuo­si­kym­me­niä val­lin­nut oikeus­käy­tän­tö on huo­no ja muu­tet­ta­koon sitä täs­tä eteenpäin.

(Muu­ten olen sitä miel­tä, että tämä ei rat­kea kuin yhdis­tä­mäl­lä rikos­tuo­miois­tui­met ja hallintotuomioistuimet.)

Miten sii­nä muu­ten niin kävi, että tähän kak­sois­ran­gais­ta­vuu­teen herät­tiin vas­ta, kun oli saa­tu kiin­ni par­vi tar­peek­si iso­ja kalo­ja? Mik­si oikeus­tie­tei­li­jät eivät olleet herän­neet sii­hen epä­oi­keu­den­mu­kai­suu­teen, että kun Jepel­tä ote­taan tien pääl­lä ajo­kort­ti kui­vu­maan, kun tuli ajet­tua umpi­tun­ne­lis­sa autoa, tämän pääl­le tulee vie­lä ran­gais­tus tuo­miois­tui­mes­sa? Eikö tuo­mio sen pääl­le ole myös kah­teen ker­taan ran­kai­se­mis­ta samas­ta teosta?

Eikä sovi suo­ma­lai­seen oikeu­den­tun­toon sekään, ettei tar­vit­se ilmoit­taa, jos kol­hii naa­pu­rin autoa park­ki­pai­kal­la (itse­kri­mi­na­li­soin­ti).

 

 

 

 

 

 

122 thoughts on “Jäähyväiset eduskunnalle (5) Juristerian nousu”

  1. Riko­s­asiois­sa iikeus­lai­tos ei muu­ten­kaan kyl­lä ole mikään oikeus­lai­tos, vaan puh­das vit­si­nik­ka­ri. Aina­kin hen­keen ja ter­vey­teen koh­dis­tu­vis­sa rikok­sis­sa asteik­ko on äärim­mäi­sen löy­sä, pait­si jos nap­sah­taa elinkautinen. 

    On jär­je­tön­tä että tapos­ta istu­taan rutii­nin­omai­ses­ti noin 5v (ja sit­ten ehdo­na­lai­seen), mut­ta jos tap­po luis­kah­taa­kin mur­hak­si, tulee­kin ker­ral­la elin­kau­ti­nen eli 12v, toi­sin sanoen tuplas­ti istuttavaa!

    Tapon ja mur­han ran­gais­tuk­set ovat täy­sin epä­suh­das­sa toi­siin­sa ja vie­lä niin päin, että tap­po on aivan lii­an kevyt.

    Myös tökei­den pahoin­pi­te­ly­jen ja pahoin­pi­te­lyi­den astei­kot ovat ihan mitä sat­tuu. Käy­tän­nös­sä jos jou­tuu pahoin­pi­te­lyn koh­teek­si ja on sen ver­ran onnel­li­ses­sa ase­mas­sa, että voi antaa takai­sin, onk­kin ihan tur­ha soit­taa polii­sil­le. Kovin tuo­mio on se put­ka­keik­ka, mie­lu­min kan­nat­taa vain lyö­tä nenä pos­kel­le ja pakoon. Jos sii­tä jää kiin­ni, niin sii­tä saa ensim­mäi­sel­lä ker­taa mak­si­mis­saan sakot tai tulee jopa syyttämättäjättämispäätös.

    Nimi­mer­kil­lä “koke­mus­ta on”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Tuo vero­ri­kok­sen ja veron­ko­ro­tuk­sen yhdis­tel­mä tuli Suo­mes­sa kiel­le­tyk­si jo ennen Liech­tens­tein-tapaus­ta. Euroo­pan ihmi­soi­keus­tuo­miois­tuin alkoi antaa tuo­mioi­ta, jois­sa tämä käy­tän­tö kat­sot­tiin Euroo­pan ihmi­soi­keus­so­pi­muk­seen sisäl­ty­vän ns. kak­sois­ran­gais­tuk­sen kiel­lon vas­tai­sek­si. Suo­ma­lai­set tuo­miois­tui­met jou­tui­vat tämän jäl­keen siir­ty­mään ihmi­soi­keus­tuo­miois­tui­men linjalle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Perus­tus­lain tul­kin­nan osal­ta kyse on sii­tä, ettei­vät perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan polii­ti­kot ota itsel­leen sitä val­taa, mikä heil­le kuu­luu. Ei perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan tar­vit­se olla mikään perus­tus­la­ki­asian­tun­ti­joi­den har­va­lu­kui­sen jou­kon kumi­lei­ma­sin, vaan sil­lä on halu­tes­saan täy­si vapaus tul­ki­ta pykä­liä maalaisjärkisemmin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Kum­mal­li­sek­si on men­nyt. Työ­suh­teen irti­sa­no­mi­ses­ta sää­de­tään työ­so­pi­mus­lais­sa. Kun nyt on kes­kus­tel­tu (alus­ta­vas­ti) sii­tä voi­si­ko irti­sa­no­mis­pe­rus­teis­ta sopia pai­kal­li­ses­ti — ts. työ­so­pi­mus­la­kia muut­taa sii­hen suun­taan — perus­tus­la­ki­ju­ris­tit ovat heti kek­si­neet, että se on perus­tus­lain vastaista.

    Mihin­kä­hän perus­tus­lain pykä­lään tuo­kin vii­saus on perustuvinaan?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Enpä mal­ta olla otta­mat­ta esil­le myös kun­ta­lain 2. pykä­lää, jos­sa sää­de­tään kun­nan tehtävät:

    Kun­ta hoi­taa itse­hal­lin­non nojal­la itsel­leen otta­man­sa ja sil­le lais­sa sää­de­tyt tehtävät.”

    Siis kun­nal­la on kah­den­lai­sia teh­tä­viä: 1) itse­hal­lin­nol­li­sia ja 2) laki­sää­tei­siä. Sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon teh­tä­vät (mui­den ohes­sa) ovat laki­sää­tei­siä — siis eivät itse­hal­li­nol­li­sia — ja kui­ten­kin sote-lain­sää­dän­töön ehdo­tet­tu­jen muu­tok­sien (tosin var­sin suu­ria) mah­dot­to­muut­ta perus­tus­la­ki­vii­saat perus­te­li­vat itse­hal­lin­nol­li­sil­la vaikutuksilla.

    Laki­sää­tei­sis­tä teh­tä­vis­tä kun­ta­lain 2 § 2. mom. sanoo sel­väs­ti: “Kun­nil­le ei saa antaa uusia teh­tä­viä tai vel­vol­li­suuk­sia taik­ka ottaa pois teh­tä­viä tai oikeuk­sia muu­ten kuin sää­tä­mäl­lä sii­tä lailla.”

    Toi­sin sanoen edus­kun­ta voi sää­tää tai olla sää­tä­mät­tä — ne eivät kuu­lu itse­hal­lin­non piiriin.

    Todet­ta­koon, että myös kun­ta­lain aikai­sem­mis­sa ver­siois­sa (1948, 1976) jako itse­hal­lin­toon ja laki­sää­tei­siin teh­tä­viin on ollut sama. Perus­tus­lais­sa taas ei täs­tä asias­ta sano­ta yhtään mitään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Eikä sovi suo­ma­lai­seen oikeu­den­tun­toon sekään, ettei tar­vit­se ilmoit­taa jos kol­hii naa­pu­rin autoa park­ki­pai­kal­la (itse­kri­mi­na­li­soin­ti).

    Tämän takia onkin hyvä, ettei lakia tul­ki­ta kan­san oikeu­den­tun­non perustella. 

    Vaik­ka itse­kri­mi­na­li­soin­tia ei ole suo­raan mai­nit­tu Euroo­pan ihmi­soi­keus­so­pi­muk­ses­sa, se on muka­na artikla kuu­to­ses­sa usei­den Stras­bour­gis­sa teh­ty­jen pää­tös­ten ja tul­kin­to­jen perus­teel­la. Hyvä näin. Se on perus­ta­van­laa­tui­nen ihmisoikeus. 

    Toi­vot­ta­vas­ti “vai­kea ymmär­tää” tar­koit­taa että on vai­kea ymmär­tää, eikä se ole reto­ri­nen kei­no sanoa että juris­tit ovat tyh­miä. Talous­tie­teel­li­nen prag­ma­tis­mi ja opti­min hake­mi­nen ei ole oikea tapa lähes­tyä lain tulkintaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Dio­dil­le,

    minun mie­les­tä­ni on oikein, että laki perus­tuu kan­san oikeus­tun­toon. Ymmär­tääk­se­ni Suo­mes­sa kan­san oikes­tun­toon ei lii­ty uskon­toa kuten mus­li­mi­mais­sa tms. Jos kol­hii toi­sen autoa, on syy­tä ilmoit­taa sitä toi­sen auton omis­ta­jal­le. Tämä on kan­san oikeustuntoa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Tur­val­li­suus­ta­voit­teet ovat myös koke­neet “ehdot­to­muu­den” vaa­ti­muk­sen. Yksi­tyis­koh­tai­se­na esi­merk­ki­nä voin ker­toa, että Jyväs­ky­län­kin kou­lu­jen tek­ni­sen työn luok­kiin AVIn tar­kas­ta­ja vaa­ti muu­tok­sia: sei­näl­lä ole­vat konei­den hätä­py­säy­tys­na­pit eivät riit­tä­neet vaan jokai­seen konee­seen piti asen­taa nap­pi erik­seen. Sil­lä ei ollut mer­ki­tys­tä että oppi­laat eivät mm. ala­kou­luis­sa edes käy­tä työs­tö­ko­nei­ta (opet­ta­jan käy­tös­sä) ja että sei­näl­lä ole­va hätä­kat­kai­sin on pal­jon nopeam­min tavoi­tet­ta­vis­sa. Tar­kas­ta­jan mukaan onnet­to­muuk­sien suh­teen tulee olla nol­la­to­le­rans­si(!)… Rahaa paloi 5000–10000 euroa per luok­ka. Oli­si­han sil­le rahal­le ollut pal­jon parem­paa käyt­töä vaik­ka ope­tus­ma­te­ri­aa­lien han­kin­nas­sa. Lisäk­si jos­sain yhtey­des­sä vaa­dit­tiin kir­jal­li­nen ohje kan­sioon mitä ris­ke­jä on puu­kon tai sahan käytössä …

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Mai­nioi­ta huo­mioi­ta jäl­leen Osmo Soi­nin­vaa­ral­ta. Vaik­ka dio­di toi­sin kir­joit­taa­kin, oli­si tär­ke­ää jos kan­san oikeus­ta­jul­la ja laeil­la ja nii­den sovel­ta­mi­sel­la oli­si vah­va yhteys. Ei kai kan­sa juris­te­ja tyh­mi­nä pidä, mut­ta ei myös­kään vil­pit­tö­mi­nä oikeu­den palvelijoina. 

    Ymmär­rän sen, että oikeus ei ole ihan yksioi­koi­nen käsi­te, mut­ta eikö laeis­sa pitäi­si sii­hen sil­ti pyr­kiä? Nyt ihmi­set puhu­vat, että ei oikeu­des­ta oikeut­ta saa vaan tuomioita.

    Vaan eihän sen näin pitäi­si olla. Jot­ta kan­sa­lai­set nou­dat­tai­si­vat lake­ja, oli­si kai pai­kal­laan että he ymmär­täi­si­vät tai aina­kin hyväk­syi­si­vät nii­den tar­koi­tuk­sen. Jos ei taval­li­nen ter­ve­jär­ki­nen ihmi­nen ymmär­rä seli­tyk­sen­kään jäl­keen hän­tä kos­ke­van lain ide­aa niin voi­si­ko sen sil­loin aja­tel­la ole­van tur­han vaikea?

    Kama­la aja­tus on, että Suo­mes­ta tuli­si ame­rik­ka­lais­tyy­li­nen yhteis­kun­ta, jos­sa juris­mi oli­si koh­tuut­to­man suu­res­sa ja näky­väs­sä roo­lis­sa. Tavoi­tel­kaam­me sen­tään edes euroop­pa­lais­tyy­lis­tä oikeuskäsitystä!

    Oli­si muka­va, jos joku eri miel­tä ole­va juris­ti vas­tai­si mal­til­li­ses­ti Soi­nin­vaa­ran esiin nos­ta­miin ongelmiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Hyvä ter­mi tuo juristeria.

    Suo­men oikeus­lai­tok­sen pahin ongel­ma on kol­le­gi­aa­li­nen solidaarisuus. 

    Sitä edis­tä­vät sisä­siit­toi­nen nimi­tys­sys­tee­mi. Edes ulko­puo­li­set lakiam­mat­ti­lai­set eivät uskal­la arvos­tel­la oikeus­lai­tos­ta ja tuo­mioi­ta sii­nä pelos­sa, että hei­dän mah­dol­li­nen uran­sa tök­kää systeemissä.

    Jyr­ki Viro­lai­nen lie­nee nii­tä ainoi­ta, jot­ka arvos­te­le­vat oio­keus­lai­tos­ta, mut­ta ei hän­kään näe sys­tee­min kie­rou­tu­nei­suut­ta ja kol­le­gi­aa­lis­ta soli­daa­ri­suut­ta ongelmana.

    Lop­pu vii­mek­si kol­le­gi­aa­li­sen soli­daa­ri­suu­den sine­töi nämä uudet oikeus­ta­lot, jois­sa tuo­ma­rit ja syyt­tä­jät ruo­kai­le­vat samas­sa päy­däs­sä työtovereina.

    Mie­les­tä­ni, oikeus­lai­tok­sen sul­kei­tu­nei­suut­ta pitäi­si ava­ta ja teh­tä­viä eten­kin asioi­den val­mis­te­lus­sa pitäi­si ulkois­taa radikaalisti.

    Oikeus­ta­lo­kes­kei­syy­des­tä pitäi­si luo­pua, ja istun­to­ja pitäi­si jal­kaut­taa alueille.

    Suo­mes­sa oikeus­lai­tos on “tehos­ta­nut” toi­min­taan­sa y vali­tusoi­keut­ta rajoit­ta­mal­la. Sil­ti kus­tan­nuk­set ovat nous­seet. Ruot­sis­sa muu­tet­tiin työ­ta­po­ja, ja käsit­te­ly­ajat lyhe­ni­vät radikaalista. 

    Suo­mi saa suh­tees­sa väes­töön yhtä pal­jon lan­get­ta­via tuo­mioi­ta EU:n ihmi­soi­keus­tuo­miois­tui­mel­ta kuin Venäjä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Timo: Tuo vero­ri­kok­sen ja veron­ko­ro­tuk­sen yhdis­tel­mä tuli Suo­mes­sa kiel­le­tyk­si jo ennen Liechtenstein-tapausta. 

    Tuo Lich­tens­tein jut­tu tuli kyl­lä esiin varhain,asia tuli tie­toon jo 2007, mut­ta vero­hal­lin­to vet­kut­te­li asi­aa vuo­sia ja kiel­täy­tyi mm teke­mäs­tä ilmoi­tus­ta poliisille.

    Niin­pä saa­tiin vie­tyä läpi muu jut­tu KKO:n pää­tet­tä­väk­si, johon vedo­ten rikos­ju­tuis­ta luovuttiin.

    Mät­kyä tuli perä­ti 10000 euroa 50-mil­joo­na veronkierrosta.

    Näin toi­mii suo­ma­lai­nen korruptio

    Nyt hal­li­tus on teke­mäs­sä lakia, jol­la veron­kier­tä­jät sel­viä­vät koko­naan ilman seuraamuksia.Siis jos vars­taa mil­joo­nia, nak­ki­var­kaat tuo­mi­taan edel­leen vankilaan

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Pek­ka T.: Kama­la aja­tus on, että Suo­mes­ta tuli­si ame­rik­ka­lais­tyy­li­nen yhteis­kun­ta, jos­sa juris­mi oli­si koh­tuut­to­man suu­res­sa ja näky­väs­sä roo­lis­sa. Tavoi­tel­kaam­me sen­tään edes euroop­pa­lais­tyy­lis­tä oikeuskäsitystä!

    Tämä tapah­tuu väistämättä.Kun sään­te­lyä pure­taan niin se kor­va­taan yksi­tyi­sel­lä byrokratialla.

    Nyt­kin kun käyn osta­mas­sa euron varao­san niin saan vie­dä hei­nä­hä­kil­li­sen pape­ria keräykseen

    Tai kun esim pai­kal­lis­ta sopi­mis­ta lisä­tään työ­pai­koil­la niin väis­tä­mät­tä tar­vi­taan juris­te­ja teke­mään sopimuksia.

    Kun luot­ta­mus yhteis­kun­nas­sa vähe­nee niin juris­te­ria lisääntyy

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. dio­di: Tämän takia onkin hyvä, ettei lakia tul­ki­ta kan­san oikeu­den­tun­non perustella. 

    Olet ilmei­ses­ti unoh­ta­nut, että laki­asiat eivät ole mitään fysiik­kaan ver­rat­ta­vis­sa ole­via täy­sin objek­tii­vi­ses­ti sel­vi­tet­tä­viä asioi­ta. Ei voi­da mita­ta jon­kun laki­py­kä­län tai tul­kin­nan oikeu­den­mu­kai­suut­ta samaan mal­liin kuin voi­daan objek­tii­vi­ses­ti mita­ta jokin mat­ka tai paino. 

    Jos voi­tai­siin, niin mik­si ihmees­sä tul­kin­nat sam­mas­ta asias­ta voi­vat kään­tyä oikeus­as­tees­ta toiseen?

    Laki­asiat ovat ihan lop­pu­pe­leis­sä mutu-lin­jaa. Laki­mie­het ja tuo­ma­rit vetä­vät mutul­la, ei heil­lä ole mitään mit­ta­tik­kua, jol­la voi täy­sin kiis­tat­to­mas­ti esit­tää, miten asia makaa. 

    Eri­tyi­ses­ti Suo­mes­sa tun­nu­taann ajat­te­le­van, että laki­puo­len asian­tun­ti­joil­la on jokin vii­sas­ten kivi, että he oikeas­ti tie­tä­vät, mikä on oikein mikä vää­rin ja miten hom­mat pitää hoitaa.

    Tämä­hän on ihan jär­je­tön ajatt­te­lu­mal­li. Jos itse­kri­mi­noin­ti­suo­ja menee nau­ret­ta­vuuk­siin, niin se menee nau­ret­ta­vuuk­siin, vaik­ka jokin elä­mäs­tä vie­raan­tu­nut juris­ti jotain muu­ta väittäisi.

    Se mikä on oikein, on nimit­täin tunneasia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Lisäk­si perus­tus­la­kiin kuu­luu sel­lai­nen­kin aja­tus, että tämän­kal­tai­sis­ta sään­nöis­tä päät­tää Suo­men kan­sa jota edus­taa val­tio­päi­vil­le kokoon­tu­nut edus­kun­ta. Se menee jopa oikeus­oip­pi­nei­den sai­var­te­lun yläpuolelle.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Kii­tok­set kir­jas­ta Osmolle!

    Jää­hy­väis­ten juris­te­ria­lu­vus­sa Osmo käsit­te­lee vastakkainasettelua.

    Kap­pa­lees­ta Etuoi­keu­tet­tu hyvä, s. 136:

    Kun ei voi­tu ottaa vir­ka­mies­ten pal­kois­ta, piti ottaa las­ten kou­luo­pe­tuk­ses­ta. […] Kysy­mys liit­tyy laa­jem­min sii­hen, että aina ei ymmär­re­tä bud­jet­ti­ra­joi­tus­ta ja sen val­li­tes­sa teh­tä­viä valin­to­ja (”tra­de-off”), jol­loin yksi hyvä on pois jos­tain toi­ses­ta hyvästä.

    Kult­tuu­ri­ra­ho­jen leik­kauk­sis­ta kes­kus­tel­les­sa joku lausuu aina vakio­ho­kun, että kult­tuu­ria ja mui­ta rahan­käyt­tö­koh­tei­ta ei voi aset­taa vastakkain.

    Hal­li­tus­oh­jel­maa kau­his­tel­taes­sa Hel­sin­gin Sano­mis­sa hoki­jak­si osui Kari Hota­kai­nen. HS 27.5.2013, Mis­tä kult­tuu­ris­sa lei­ka­taan?:

    Hota­kai­nen kiel­täy­tyy lait­ta­mas­ta van­huk­sel­le han­kit­ta­vaa hen­gi­tys­ko­net­ta ja kult­tuu­ri­pal­ve­lua vastakkain.

    Kult­tuu­ri-ihmi­set eivät toh­di pääs­tää tie­toi­siin aja­tuk­siin­sa saa­ti lausua ääneen sitä enem­män per­suil­le sovel­tu­vaa itses­tään­sel­vyyt­tä, että kult­tuu­ril­le annet­tua rahaa ei enää voi antaa van­huk­sen hen­gi­tys­ko­neel­le — tai lastensairaalalle.

    Täl­lai­nen ajat­te­le­mi­ses­ta kiel­täy­ty­mi­nen on inhi­mil­lis­tä, kos­ka oma pään­sär­ky on tär­keäm­pi kuin toi­sen kuo­le­ma. Aja­tuk­sen tor­ju­mi­nen kuu­luu sisäi­sen integri­tee­tin vaa­ti­maan vas­tuus­ta vapaut­ta­vaan dokt­rii­niin. Voi myös puhua angstintorjuntaneuroosista.

    Myyt­ti sii­tä, että asiat ovat eril­li­siä eikä nii­tä voi aset­taa vas­tak­kain tai rin­nak­kain, on läpäis­syt koko yhteis­kun­nan: median, polii­ti­kot, päät­tä­jät, kaikki.

    Luki­sin kiin­nos­tu­nee­na Osmon tar­ken­ne­tun kan­nan­o­ton vas­tak­kai­na­set­te­luun – ja eri­tyi­ses­ti sen ”mah­dot­to­muu­teen”.
    HS-jutus­sa minuun kolah­ti tämä haastatteluvastaus:

    Eri­tyis­tä huol­ta kan­net­tiin myös vähä­va­rai­sem­pien ase­mas­ta. “Itse en kar­si­si las­ten, nuor­ten ja ikäih­mis­ten pal­ve­luis­ta”, tut­ki­ja Aapo Jump­pa­nen Hel­sin­gin yli­opis­ton Rura­lia-ins­ti­tuu­tis­ta sanoo. “Jos on pak­ko, niin työs­sä­käy­vil­le suun­na­tus­ta kult­tuu­ri­tar­jon­nas­ta voi­tai­siin sääs­tää. Heil­lä kun on toi­saal­ta vähem­män aikaa kult­tuu­rin­ku­lut­ta­mi­seen ja toi­saal­ta tulo­ja hank­kia palveluita.”

    Jos Jump­pa­sen aja­tus­ta seu­rai­lee, niin lei­ka­ta ei sai­si kir­jas­toil­ta eikä kan­sa­lais- ja työ­väen­opis­toil­ta. Monis­sa kun­nis­sa opis­to­jen kurs­si­hin­to­ja on jou­dut­tu nos­ta­maan niin että nii­den koh­de­ryh­miin kuu­lu­vil­la ei enää ole mah­dol­li­suuk­sia osal­lis­tua, jol­loin voi­daan tode­ta että ”ei vali­tet­ta­vas­ti rii­tä kiin­nos­tus­ta täl­lai­seen” ja pääs­tään ko. kurs­sien peruut­ta­mi­seen kokonaan. 

    Kult­tuu­ris­sa­kin siis pätee se, mikä kai­kes­sa leik­kaa­mi­ses­sa: vain vähä­vä­ki­sil­tä on poliit­ti­ses­ti mah­dol­lis­ta ottaa.

    Pan­ta­koon ilol­la mer­kil­le CUPO­REn, Kult­tuu­ri­po­liit­ti­sen tut­ki­muk­sen edis­tä­mis­sää­tiön joh­ta­jan Pasi Sauk­ko­sen vas­taus HS:n kai­na­lo­ju­tun haas­tat­te­lu­ky­sy­myk­seen mis­tä kult­tuu­ri­koh­tees­ta voi­si sääs­tää ja mis­tä ei mis­sään tapauk­ses­sa saa säästää:

    Isoil­ta sääs­töil­tä kan­nat­tai­si suo­jel­la nii­tä kult­tuu­ri­pal­ve­lu­ja, jot­ka ovat mata­lan kyn­nyk­sen paik­ko­ja, kuten kir­jas­tot, ja ne jot­ka luo­vat edel­ly­tyk­siä toi­mia mie­lek­kääs­ti tule­vai­suu­den Suo­mes­sa eli jot­ka vas­taa­vat esi­mer­kik­si väes­tön ikään­ty­mi­sen, digi­ta­li­saa­tion ja suu­rim­pien kau­pun­kien kult­tuu­ri­sen moni­muo­tois­tu­mi­sen luo­miin haasteisiin.

    Oli­si tär­keä­tä tie­tää, mitä Sauk­ko­nen tar­koit­taa jäl­kim­mäi­sil­lä tahoil­la. Minul­le tule­vat mie­leen kan­sa­lais- ja työ­väen­opis­tot sekä digi- ja verk­koum­mi­koil­le jär­jes­tet­tä­vät opas­tuk­set, kurs­sit ja koulutukset.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Itse­kri­mi­noin­ti­suo­ja on kyl­lä aivan perus­ta­van­laa­tui­nen ihmi­soi­keus. On eri asia, että itse aiheu­te­tun vahin­gon ilmoit­ta­mat­ta jät­tä­mi­nen on MORAALISESTI tuo­mit­ta­vaa. Lai­ton­ta se ei saa olla, sikä­li kuin ilmoit­ta­mat­ta jät­tä­mi­nen itses­sään ei aiheu­ta yli­mää­räis­tä vaa­raa. (Esi­mer­kik­si lii­ken­tees­sä varoi­tus­merk­kiin tör­mää­mi­nen siten, että merk­ki tuhou­tuu, saat­taa joh­taa tilan­tee­seen, jos­sa vel­vol­li­suus estää lisä­va­hin­got ajaa yli itsekriminointisuojasta.)

    Suo­mes­sa muu­ten tun­ne­tus­ti ihmi­set ovat aika tun­nol­li­sia täl­lai­si­sis­sa asiois­sa. Pitää toi­voa, että tämä tun­nol­li­suu­den kult­tuu­ri säi­lyy, lopul­ta se on kaik­kien kan­nal­ta eduksi.

    Val­von­ta­ka­me­rat kyl­lä yleis­ty­vät sel­lais­ta vauh­tia, että tämän luu­li­si ole­van ene­ne­väs­sä mää­rin mar­gi­naa­li­nen ongelma.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Lisäk­si perus­tus­la­kiin kuu­luu sel­lai­nen­kin aja­tus, että tämän­kal­tai­sis­ta sään­nöis­tä päät­tää Suo­men kan­sa jota edus­taa val­tio­päi­vil­le kokoon­tu­nut edus­kun­ta. Se menee jopa oikeus­oip­pi­nei­den sai­var­te­lun yläpuolelle. 

    Näin juu­ri!
    Ja enem­män huo­mio­ta pitäi­si kiin­nit­tää lain kir­jai­meen, siis sii­hen, mitä lais­sa todel­la lukee eikä epä­mää­räi­siin tul­kin­toi­hin sii­tä, mitä sil­lä on tar­koi­tet­tu tai mikä lain hen­ki on tai on olevinaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Oikeus­nor­min sisäl­tö voi olla mikä tahan­sa ja juris­ti on vain kou­lu­tet­tu tek­ni­ses­ti päät­te­le­mään mikä asia liit­tyy mil­lai­siin nor­mei­hin ja mikä on näi­den kes­ki­näi­nen hierarkia.

    Sil­lä ei ole väliä ran­gais­taan­ko näpis­tyk­ses­tä hirt­to­tuo­miol­la, kar­ko­tuk­sel­la Austra­li­aan, sakol­la vai nuhtelulla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Jutus­ta tulee esil­le hyvin, kuin­ka huo­no nykyi­nen perus­tus­la­kim­me on. Kir­joit­ta­jat oli­vat juu­ri nii­tä heik­ko­ta­soi­sia juris­te­ja, joi­ta ei sai­si pääs­tää puu­has­te­le­maan noin tär­kei­den asioi­den kans­sa. Olen kuul­lut eräi­den huip­pu­ju­ris­tien suus­ta asian ilmais­tu­na myös huo­mat­ta­vas­ti kärkevämmin.

    Perus­tus­lais­ta tuli kokoel­ma oikeuk­sia, jois­ta pää­osa kuu­luu ihan muu­al­le kuin perus­tus­la­kiin. Sen sijaan vel­vol­li­suu­det unoh­tui­vat mel­kein koko­naan, jot­ka taas kuu­lu­vat perus­tus­lain piiriin.

    Help­po rat­kai­su on pala­ta edel­li­seen tai jopa sitä edel­li­seen ver­sioon, mut­ta sitä tus­kin teh­dään. Toi­vo on lähin­nä sii­nä, että 60-luvul­la kuo­lu­tuk­sen­sa saa­neen 0:t elä­köi­ty­vät ja yhtä huo­noa juris­ti aines­ta ei ole pys­tyt­ty tuot­ta­maan, joten seu­raa­va ver­sio on toi­vot­ta­vas­ti edes vähän parempi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Sylt­ty: Olet ilmei­ses­ti unoh­ta­nut, että laki­asiat eivät ole mitään fysiik­kaan ver­rat­ta­vis­sa ole­via täy­sin objek­tii­vi­ses­ti sel­vi­tet­tä­viä asioi­ta. Ei voi­da mita­ta jon­kun laki­py­kä­län tai tul­kin­nan oikeu­den­mu­kai­suut­ta samaan mal­liin kuin voi­daan objek­tii­vi­ses­ti mita­ta jokin mat­ka tai paino. 

    Jos voi­tai­siin, niin mik­si ihmees­sä tul­kin­nat sam­mas­ta asias­ta voi­vat kään­tyä oikeus­as­tees­ta toiseen?

    Laki­asiat ovat ihan lop­pu­pe­leis­sä mutu-lin­jaa. Laki­mie­het ja tuo­ma­rit vetä­vät mutul­la, ei heil­lä ole mitään mit­ta­tik­kua, jol­la voi täy­sin kiis­tat­to­mas­ti esit­tää, miten asia makaa. 

    Eri­tyi­ses­ti Suo­mes­sa tun­nu­taann ajat­te­le­van, että laki­puo­len asian­tun­ti­joil­la on jokin vii­sas­ten kivi, että he oikeas­ti tie­tä­vät, mikä on oikein mikä vää­rin ja miten hom­mat pitää hoitaa.

    Tämä­hän on ihan jär­je­tön ajatt­te­lu­mal­li. Jos itse­kri­mi­noin­ti­suo­ja menee nau­ret­ta­vuuk­siin, niin se menee nau­ret­ta­vuuk­siin, vaik­ka jokin elä­mäs­tä vie­raan­tu­nut juris­ti jotain muu­ta väittäisi.

    Se mikä on oikein, on nimit­täin tunneasia.

    Täy­sin for­maa­lien ja objek­tii­vis­ten ongel­mien ja mutun väliin jää pal­jon aluetta. 

    Län­si­mai­nen oikeus­tie­de nojaa mm. filo­so­fi­aan, logiik­kaan ja pit­kään his­to­ri­aan jon­ka aika­na on vähi­tel­len syn­ty­neet sel­lai­set asiat kuten län­si­mai­nen oikeus­käy­tän­tö. Usei­ta oikeus­as­tei­ta tar­vi­taan kos­ka ihmi­set ereh­ty­vät ja lake­ja pitää tul­ki­ta ja sovel­taa. Pitää kui­ten­kin muis­taa että on ole­mas­sa todel­la hyviä syi­tä sii­hen mik­si ihmi­soi­keuk­siin lue­taan oikeus olla vai­ti ja olla dis­kri­mi­noi­mat­ta itseään. 

    Laki­puo­len asian­tun­ti­jat eivät tie­dä mikä on oikein ja vää­rin parem­min kuin muut (tämä kuu­luu moraa­liin). Asian­tun­ti­jat tie­tä­vät usein parem­min miten pro­ses­si jos­sa ereh­ty­väi­set ihmi­set yrit­tä­vät saa­da aikaan tuo­mioi­ta toi­miin siten että oikeu­det toteutuvat. 

    Itse­kri­mi­noin­ti­suo­ja ei ole ehdo­ton. Se ei mm. kos­ke tapauk­sia, jois­sa ihmi­set ovat vaa­ras­sa ja “tilan­ne on pääl­lä”. Auton naar­mut­ta­mi­nen on niin pie­ni rike, että sen takia ei peri­aat­tei­siin kan­na­ta teh­dä muu­tok­sia. Mik­si auton naar­mut­ta­mi­nen oli­si riit­tä­vä perus­te itse­kri­mi­noin­ti­suo­jan pois­ta­mi­seen, mut­ta mur­ha, var­kaus tai kaval­lus ei olisi?

    Lake­ja ja käy­tän­tö­jä pitää uudis­taa, mut­ta on aika jär­kyt­tä­vää että ihmi­set muu­ta­man minuu­tin päh­käil­ty­ään ovat val­miit luo­pu­maan perus­oi­keuk­sis­ta. Kai­kil­la on oikeus mie­li­pi­tee­seen, mut­ta kai­kil­la ei ole oikeus asian­tun­ti­jan mielipiteeseen. 

    Aina kun leh­det rapor­toi­vat yhteis­kun­nan toi­min­nas­ta jotain jota maal­lik­ko ei ymmär­rä, ensim­mäi­nen reak­tio on: ompas type­rää. Sivis­ty­nyt reak­tio oli­si ute­liai­suus ja paneu­tu­mi­nen syi­hin, jota ovat näi­den kum­mal­lis­ten asioi­den takana.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Lisäk­si perus­tus­la­kiin kuu­luu sel­lai­nen­kin aja­tus, että tämän­kal­tai­sis­ta sään­nöis­tä päät­tää Suo­men kan­sa jota edus­taa val­tio­päi­vil­le kokoon­tu­nut edus­kun­ta. Se menee jopa oikeus­oip­pi­nei­den sai­var­te­lun yläpuolelle.

    Toki. Jos Kan­sa päät­tää, ettei lii­ken­neon­net­to­muu­teen osal­li­sel­la ja rikok­seen syyl­li­sek­si epäil­lyl­lä oli­si nii­tä oikeuk­sia, jot­ka epäil­lyl­le on taat­tu kan­sa­lai­soi­keuk­sia ja poliit­ti­sia oikeuk­sia kos­ke­vas­sa kan­sain­vä­li­ses­sä yleis­so­pi­muk­ses­sa ja Euroo­pan ihmi­soi­keus­so­pi­muk­ses­sa, sit­ten se on niin. Tosin jos joku valit­taa Stras­bour­giin ja siel­lä tämä pää­tös kumo­taan, jou­dum­me miet­ti­mään suh­det­tam­me Euroo­pan Neuvostoon. 

    Kan­nat­taa muis­taa, että Perus­tus­la­kia suo­jel­laan jopa edus­kun­nal­ta vai­keu­te­tul­la säätämisjärjestyksellä. 

    Sveit­sis­sä jos­sa kan­sa voi päät­tää suo­raan, lisät­tiin vuon­na 2009 fede­raa­tion perus­tus­la­kiin yhden lauseen mit­tai­nen Artikla 72: “Mina­reet­tien raken­ta­mi­nen on kiel­let­ty”. Siel­lä se nyt on kai­ken lail­li­sen “sai­var­te­lun” ohit­taen. Sveit­si­läi­set ohit­ti­vat kaik­ki sato­ja vuo­sia raken­ne­tut peri­aat­teet kos­ka se on mah­dol­lis­ta. En toi­vo samaa Suomeen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Ihan hyviä huo­mioi­ta ja olen enim­mäk­seen samaa mieltä. 

    Juris­te­rian nousu on osit­tain itse aiheu­tet­tu. Esi­mer­kik­si vir­ka­mies­ten rek­ry­roin­nis­sa yli­ko­ros­te­taan nykyi­sin juris­te­ja. Minis­te­riöt ovat hei­tä täyn­nä, ja yhä useam­min juris­tit teke­vät myös nii­tä teh­tä­viä, joi­ta voi­tai­siin hoi­taa muil­la­kin kou­lu­tus­taus­toi­la. Kos­ka juris­te­ja­kin ryh­dyt­tiin kou­lut­ta­maan yli tar­peen ihan isol­la kädel­lä, he ovat nyt sit­ten syr­jäyt­tä­mäs­sä vaik­ka­pa nii­tä val­tio­tie­tei­li­jöi­tä val­tion­hal­lin­non pal­ve­luk­ses­ta ja vie­lä­pä hyväl­lä menes­tyk­sel­lä. Lop­pu­tu­lok­se­na eri ins­tans­seis­sa syn­tyy itse­ään ruok­ki­va ajat­te­lu­ta­pa, jos­sa teh­dään juris­te­ri­aa, eikä hyviä pää­tök­siä. Näin myös eri­lai­siin työ­ryh­miin tms. syn­tyy juris­tien enem­mis­tö, jot­ka onnis­tu­vat syr­jäyt­tä­mään välil­lä tie­tä­mät­tään­kin mui­ta taus­to­ja omaa­via kes­kus­te­lus­ta ja näin toi­min­nan tar­koi­tuk­sek­si alkaa muo­dos­tua juris­te­ria. Muut eivät uskal­la ava­ta suu­taan, kun eivät puhu samaa kieltä. 

    Samaan hen­gen­ve­toon haluan tode­ta, ettei­vät suin­kaan kaik­ki juris­tit ole täl­lai­sia omaa “regii­mi­ään” pön­kit­tä­viä for­ma­lis­te­ja, joil­le muo­to on tär­keäm­pää kuin poli­tii­kan sisäl­tö. Juris­teis­sa on pal­jon myös ihan ajat­te­le­vaa väkeä; var­sin­kin hei­tä, jot­ka ovat teh­neet elä­mäs­sä muu­ta­kin, kuin men­neet suo­raan hal­li­tuk­sen toi­vo­mal­la taval­la siel­tä lukios­ta oikik­seen ja sii­tä sit­ten put­kes­ta ulos suo­raan juris­tin hommiin.

    Kak­sois­ran­gais­ta­vuu­des­ta vie­lä. Euroo­pan ihmi­soi­keus­tuo­miois­tuin meni vali­tet­ta­vas­ti yli­tul­kit­se­maan tätä kak­sois­ran­gais­ta­vuu­den kiel­toa, mikä joh­ti näi­hin yli­lyön­tei­hin. Toi­saal­ta myös kan­sal­li­set tuo­miois­tui­met ovat yli­tul­kin­neet sitä. Luu­len, että täs­tä ollaan palaa­mas­sa takai­sin päin, kun­han EIT saa uuden tilai­suu­den lausua asias­ta jos­sain sopi­vas­sa tapauk­ses­sa. Ruot­sis­sa­han nimit­täin puhu­tiin jo sii­tä, että onko väliai­kai­sen ajo­kiel­lon mää­rää­mi­nen ran­gais­tus ja siten este rat­ti­juo­pu­mus­tuo­miol­le. 🙂 Onnek­si tämä tie­tääk­se­ni meni nurin, ja ter­ve jär­ki voitti.

    Raha­su­vut sen sijaan pelas­tet­tiin ihan yksin­ker­tai­ses­ti vero­hal­lin­non pää­tök­sel­lä täs­sä Liech­tens­tein-tapauk­ses­sa. Vero­hal­lin­nol­la ei ollut min­kään val­ta­kun­nan pak­koa, eikä edes omien ohjei­den­sa tukea, mää­rä­tä veron­ko­ro­tus­ta pika­vauh­dil­la ennen polii­si­tut­kin­taa varo­jen pii­lot­te­li­joil­le. Ei siis min­kään­lais­ta. Oli­si­ko pelas­ta­mis­käs­ky tul­lut suo­raan val­tio­va­rain­mi­nis­te­riös­tä, joka on tun­ne­tus­ti oikeis­ton tyys­si­ja kaik­ki­ne epä­sel­vi­ne kytköksineen?

    Oikeus­kans­le­ri tote­si vero­hal­lin­non mene­tel­leen lainvastaisesti:

    http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?${APPL}=ereoapaa&${BASE}=ereoapaa&${THWIDS}=0.38/1433679158_24378&${TRIPPIFE}=PDF.pdf

    Kyse on suo­mek­si sanot­tu­na ihan sel­väs­tä arvo­va­lin­nas­ta, jos­sa val­tion kirs­tun hui­jaa­mi­nen vero­tuk­sen puo­lel­la on hyväk­syt­tä­vää, eikä riko­sil­moi­tuk­sia teh­dä sil­loin­kaan, kun sii­hen on todel­la vah­vo­ja perus­tei­ta. Aina­kin riko­sil­moi­tuk­sien kans­sa vii­vy­tel­lään koh­ta­lok­kain seu­rauk­sin, kuten täs­sä tapauk­ses­sa kävi. Poh­di­taan muka jota todis­tei­den käyt­tö­kiel­toa rikos­pro­ses­sis­sa? Asia­han ei edes kuu­lu vero­hal­lin­non vir­ke­mie­hil­le! Sii­tä päät­tä­vät eri rikos­pro­ses­siin kuu­lu­vat oikeusviranomaiset.

    Mie­len­kiin­tois­ta on muu­ten se, että jos jätät ilmoit­ta­mal­la KELA:lle palk­ka­saa­ta­via tms. ja saat samaan aikaan työt­tö­myys­kor­vaus­ta, KELA tekee kuu­le­mis­kir­jeen jäl­keen asias­ta sään­nön­mu­kai­ses­ti riko­sil­moi­tuk­sen ja hen­ki­lö myös tuo­mi­taan lähes 100 pro­sent­ti­sel­la läpi­me­noas­teel­la petok­ses­ta kärä­jä­oi­keu­des­sa. Saa­vu­tet­tu talou­del­li­nen hyö­ty saat­taa olla vain joi­ta­kin sata­sia. Mik­sei muu­ten KELA-raho­jen hui­ja­reil­ta peri­tä tukia takai­sin koro­tet­tu­na, jol­loin heil­lä­kin oli­si sama kak­sois­ran­gais­ta­vuu­teen perus­tu­va vapau­du van­ki­las­ta ‑kort­ti, joka vero­pe­tos­te­li­joil­la on? Miksi? 

    Sen sijaan vero­tuk­sen puo­lel­la voi olla mil­joo­nan varat veron­kier­to­tar­koi­tuk­ses­sa ulko­mail­la, mut­ta rikos­syyt­tei­tä ei tule sit­ten mil­lään. Itsen­sä työl­lis­tä­jä Pert­ti Put­ki­mies saa kyl­lä kir­jan­pi­to­ri­kos­syyt­teet, kun ei yri­tyk­sen ja avio­liit­ton­sa kaa­tu­mi­sen yhtey­des­sä jak­sa­nut enää pitää lip­pu­ja ja lap­pu­ja jär­jes­tyk­ses­sä, mut­ta isot pojat ja muut sil­mää­te­ke­vät saa­vat rel­les­tää rauhassa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Vero­hal­lin­to mää­rä­si veron­ko­ro­tuk­sen, kos­ka niin oli teh­ty aina ennen­kin, eivät­kä tuo­miois­tui­met olleet näh­neet täs­sä mitään kak­soi­ran­gais­ta­vuut­ta aiem­min. Täs­sä tul­kin­nas­sa on nyt men­ty vie­lä lisää äärim­mäi­syyk­siin tai aina­kin yri­tet­ty. On väi­tet­ty, että perä­ti koron peri­mi­nen vii­väs­ty­nees­tä veron­mak­sus­ta oli­si ran­gai­strus — ikään kuin hui­ja­ril­la oli­si sub­jek­tii­vi­nen oikeus saa­da val­tiol­ta koro­ton­ta lainaa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Eihän suo­mes­sa saa tuo­mio­ta rik­kaa­seen koh­dis­tu­neen omai­suus­ri­kok­sen ja vero­pe­tok­sen lisäk­si kuin huu­mausai­ne­ri­kok­sis­ta. Esim. pahoin­pi­te­ly, sel­lai­nen tajut­to­mak­si hak­kaa­mi­nen ilman pysy­viä vam­mo­ja on kes­ki­mää­rin 90 euroa. Toki autol­la saa lisäk­si tuo­mioi­ta, mut­ta ne eivät ole oikeas­ti tuo­mioi­ta, vaan jon­kin­lai­nen sovit­tu lisä­ve­ro. Autoi­lun sak­ko­käy­tän­tö niin eri­koi­nen mui­hin ran­gais­tuk­siin verrattuna.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Kal­le:
    Jutus­ta tulee esil­le hyvin, kuin­ka huo­no nykyi­nen perus­tus­la­kim­me on. Kir­joit­ta­jat oli­vat juu­ri nii­tä heik­ko­ta­soi­sia juris­te­ja, joi­ta ei sai­si pääs­tää puu­has­te­le­maan noin tär­kei­den asioi­den kans­sa. Olen kuul­lut eräi­den huip­pu­ju­ris­tien suus­ta asian ilmais­tu­na myös huo­mat­ta­vas­ti kärkevämmin.

    Perus­tus­lais­ta tuli kokoel­ma oikeuk­sia, jois­ta pää­osa kuu­luu ihan muu­al­le kuin perus­tus­la­kiin. Sen sijaan vel­vol­li­suu­det unoh­tui­vat mel­kein koko­naan, jot­ka taas kuu­lu­vat perus­tus­lain piiriin.
    ‘snip’

    Niin­pä, mut­ta edel­li­sen kir­joit­ta­ja ilmei­ses­ti ei ymmär­rä perus­tus­lain tar­koi­tus­ta, joka nime­no­maan on perus­tus­lain 1 §:sä sanottu:

    Suo­men val­tio­sään­tö on vah­vis­tet­tu täs­sä perus­tus­lais­sa. Val­tio­sään­tö tur­vaa ihmi­sar­von louk­kaa­mat­to­muu­den ja yksi­lön vapau­den ja oikeu­det sekä edis­tää oikeu­den­mu­kai­suut­ta yhteiskunnassa.”

    Eli se on 1) val­tio­sään­tö ja 2) sil­lä tur­va­taan perusoikeudet.
    Ei tosi­aan vel­vol­li­suuk­sia (esim. työ­vel­vol­li­suus tms.).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. dio­di: Toki. Jos Kan­sa päät­tää, ettei lii­ken­neon­net­to­muu­teen osal­li­sel­la ja rikok­seen syyl­li­sek­si epäil­lyl­lä oli­si nii­tä oikeuk­sia, jot­ka epäil­lyl­le on taat­tu kan­sa­lai­soi­keuk­sia ja poliit­ti­sia oikeuk­sia kos­ke­vas­sa kan­sain­vä­li­ses­sä yleis­so­pi­muk­ses­sa ja Euroo­pan ihmi­soi­keus­so­pi­muk­ses­sa, sit­ten se on niin. Tosin jos joku valit­taa Stras­bour­giin ja siel­lä tämä pää­tös kumo­taan, jou­dum­me miet­ti­mään suh­det­tam­me Euroo­pan Neuvostoon. 

    Kan­nat­taa muis­taa, että Perus­tus­la­kia suo­jel­laan jopa edus­kun­nal­ta vai­keu­te­tul­la säätämisjärjestyksellä.
    ‘snip’

    No, edus­kun­ta perus­tus­lais­ta­kin päät­tää (pie­nel­lä alku­kir­jai­mel­la, ei se sen pyhem­pi ole) ja sitä voi­daan muuttaa.
    Ja nuo mai­nit­se­ma­si perus­oi­keu­det ovat juu­ri perustuslaissa.

    Mut­ta esim. perus­tus­lain 18 § 3. mom. sään­nös “Ketään ei saa ilman lakiin perus­tu­vaa syy­tä erot­taa työs­tä” ei tar­koi­ta sitä, että työ­so­pi­mus­lain ao. pykä­liä ei saa sovel­taa, vaan päin­vas­toin, että nii­tä pitää soveltaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Lii­an van­ha: Tämä tapah­tuu väistämättä.Kun sään­te­lyä pure­taan niin se kor­va­taan yksi­tyi­sel­lä byrokratialla.

    Kiel­tä­mät­tä kehi­tys näyt­tää täl­lä het­kel­lä mene­vän ame­rik­ka­lai­seen suun­taan. Ei sen sil­ti tar­vit­se olla vää­jää­mä­tön­tä. Voim­me kai me teh­dä jotain? Edes yrittää?

    Jot­kut ajat­te­li­jat ovat sitä miel­tä, että ame­rik­ka­lai­nen hege­mo­nia on jo alka­nut hii­pua (samaa ja vie­lä voi­mak­kaam­min sano­taan toki myös euroop­pa­lai­suu­des­ta). Mitä sil­loin nousi­si tilal­le? Jotain vie­lä vie­raam­paa? Itäi­sis­sä mais­sa yhtei­söl­li­syys kai menee yksi­lön vapau­den ja oikeuk­sien ohi.

    Onko lii­an via­ton­ta kuvi­tel­la, että rahan ja mark­ki­noi­den val­lan jäl­keen täs­sä mah­ti­aat­tei­den vaih­te­lus­sa oli­si vuo­ros­sa jotain humaanimpaa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Anna-Lii­sal­le (joka muu­ten kir­joit­taa fik­sus­ti ja perus­tel­len), enem­pi poh­din­taa jat­kaen kuin vas­taan väit­täen: sääs­tö­jen koh­den­ta­mi­nen on niin rank­kaa hom­maa, että sii­tä tulee väki­sin­kin särö­jä sie­luun (jos siis kysei­sel­lä ihmi­sel­lä sel­lai­nen on).

    Esi­mer­kik­si nämä sosi­aa­li- ja ter­veys­me­not. Nii­hin sai­si teo­rias­sa mene­mään loput­to­mas­ti rahaa, sil­lä aina voi koet­taa hoi­taa ihmi­siä yhä parem­min ja aina voi koet­taa aut­taa yhä sai­raam­pia tai huo­no-osai­sem­pia. Jos­sain se raja lopul­ta tulee vas­taan, ja se on kova pää­tös, sil­lä ihmi­siä ne sin­ne vää­räl­le puo­lel­le jää­vät­kin ovat. 

    Lop­pu­jen lopuk­si kyse on siis myös vas­tak­kai­na­set­te­lus­ta. Jon­kun se raja pitää johon­kin täl­lä­tä, sil­lä eihän yhteis­kun­ta voi panos­taa kaik­kea yli­jää­mään­sä sote-menoi­hin. sil­lä maa­il­ma ilman kult­tuu­ria oli­si ankea paik­ka. Mitä jär­keä oli­si elä­mäs­sä ja yhteis­kun­nas­sa ilman kulttuuria?

    Kevään edus­kun­ta­vaa­leis­sa kan­sa äänes­ti kon­ser­va­tii­vi­sen hal­li­tuk­sen puo­les­ta, ja sel­lai­sen kan­sa myös sai. On kai siis val­lan ymmär­ret­tä­vää, että hal­li­tus aset­te­lee tätä vai­ke­aa rajaa omas­ta aat­tees­taan lähtien.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Tämä kes­kus­te­lu osoit­taa hyvin sen, miten her­kis­tä asiois­ta me puhum­me lain, oikeu­den ja moraa­lin olles­sa kysees­sä. Näi­hin kysy­myk­siin ei ole aina help­po­ja vastauksia.

    Sil­ti Osmo Soi­nin­vaa­ran alku­pe­räi­sen kir­joi­tuk­sen kova ydin on edel­leen aivan olen­nai­nen. Mik­si perus­tus­la­ki­asian­tun­ti­joil­le on suo­tu noin koh­tuu­ton val­ta? Mik­si he käyt­tä­vät val­taan­sa niin pik­ku­mai­sen oloi­ses­ti? Mik­si juris­te­ria yhteis­kun­nas­sa lisään­tyy ja mik­si se tun­tuu yhä enem­män soti­van taval­lis­ten ihmis­ten oikeus­ta­jua vastaan?

    Ja ennen kaik­kea: eikö täl­le ongel­mal­le pitäi­si teh­dä jotain? Jos jon­kun mie­les­tä ei, niin mik­si ei?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Tapio Pel­to­nen:
    Itse­kri­mi­noin­ti­suo­ja on kyl­lä aivan perus­ta­van­laa­tui­nen ihmisoikeus. 

    Niin­pä on vapaus­kin, sil­ti mie­het pako­te­taan inttiin.

    Eli edel­leen­kin, jär­jen käy­tön pitäi­si olla sal­lit­tua eikä vain lait­taa laput sil­mil­le ja hokea “perus­tus­la­ki” tai “ihmi­soi­keu­det”.

    dio­di:
    Pitää kui­ten­kin muis­taa että on ole­mas­sa todel­la hyviä syi­tä sii­hen mik­si ihmi­soi­keuk­siin lue­taan oikeus olla vai­ti ja olla diskriminoimattaitseään. 

    Pitää kui­ten­kin muis­taa että on ole­mas­sa todel­la hyviä syi­tä sii­hen mik­si orjuus on kiel­let­tyä, sil­ti meil­lä on asepalvelus.

    Eli perus­ta­van­laa­tui­set ihmi­soi­keu­det eivät ole­kaan niin perus­ta­van­laa­tui­sia, jos oikeus­op­pi­nut nyt vain sat­tuu ole­maan samaa miel­tä nii­den louk­kaus­ten tarpeellisuudesta.

    Mik­si auton naar­mut­ta­mi­nen oli­si riit­tä­vä perus­te itse­kri­mi­noin­ti­suo­jan pois­ta­mi­seen, mut­ta mur­ha, var­kaus tai kaval­lus ei olisi?

    Mik­si mur­has­ta tulee kovem­pi tuo­mio kuin tapos­ta? Lop­pu­tu­los­han on sama?

    Eka­na tulee mie­leen, että kos­ka sil­loin se ihmis­ten mie­les­tä oikein?

    ihmi­set muu­ta­man minuu­tin päh­käil­ty­ään ovat val­miit luo­pu­maan perusoikeuksista.

    Ai kuten sii­tä, ettei tule pel­kän suku­puo­len mukaan syr­ji­tyk­si? Mites vain nai­sil­le varat­tu lap­sen­sur­ma-pykä­lä oikein sopii tähän kuvioon? 

    Juu, on perus­tus­la­ki ja ehdot­to­mat ihmi­soi­keu­det ja sit­ten on tie­ten­kin vie­lä vähän perus­tel­lum­pi laki ja ehdot­to­mam­mat ihmisoikeudet.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. dio­di:
    Sveit­sis­sä jos­sa kan­sa voi päät­tää suo­raan, lisät­tiin vuon­na 2009 fede­raa­tion perus­tus­la­kiin yhden lauseen mit­tai­nen Artikla 72: “Mina­reet­tien raken­ta­mi­nen on kiel­let­ty”. Siel­lä se nyt on kai­ken lail­li­sen “sai­var­te­lun” ohittaen.Sveitsiläiset ohit­ti­vat kaik­ki sato­ja vuo­sia raken­ne­tut peri­aat­teet kos­ka se on mahdollista.En toi­vo samaa Suomeen.

    En mä vaan ymmär­rä, miten lakius­ko­vais­ten sai­var­te­li­joi­den mie­lest ätäy­sin sata­pro­sent­ti­ses­ti lakien mukaan teh­ty jut­tu voi olla miten­kään vää­rin. Eihän se voi, kun se on laki!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Takau­tu­va muu­tos ennak­ko­ta­paus­ten kautta

    Pide­tään itses­tään sel­vä­nä, että lakia ei voi muut­taa takau­tu­vas­ti niin, että teos­ta, joka ei ollut ran­gais­ta­va teko­het­kel­lä, teh­dään takau­tu­vas­ti rangaistava.

    Kor­keim­man oikeu­den tul­kin­nan muu­tos voi kui­ten­kin olla takau­tu­va. Teko, joka teko­het­kel­lä oli maan tavan mukai­nen, tulee ran­gais­ta­va. Pitäi­si olla mah­dol­lis­ta teh­dä tul­kin­nan muu­tok­sia ilman, että käsit­te­lys­sä on jokin yksit­täi­nen teko, jos­ta kaik­kien yllä­tyk­sek­si anne­taan­kin ran­gais­tus. Toi­mit­tai­siin siis kuin lain­muu­tok­sis­sa­kin, olkoon näin täs­tä eteenpäin.

    Kaik­ki ovat tien­neet, että Suo­men Kes­kus­ta on vuo­si­kym­me­niä käyt­tä­nyt hyviin yhteis­kun­nal­li­siin tar­koi­tuk­siin jul­kis­ta rahaa kana­voi­via sää­tiöi­tä ja esi­mer­kik­si Raha­automaattiyhdistystä oman poliit­ti­sen toi­min­tan­sa rahoit­ta­mi­seen. Pidin käy­tän­töä rai­vos­tut­ta­va­na, ja olin hyvin ilah­tu­nut, kun tuo­miois­tui­met lopul­ta puut­tui­vat sii­hen. Ant­ti Kaik­ko­ses­ta ja Juk­ka Vih­riä­läs­tä var­maan tun­tui epä­oi­keu­den­mu­kai­sel­ta, että muu­tos sat­tui juu­ri hei­dän toi­mi­kausien­sa koh­dal­le. Omas­ta mieles­ tään he eivät var­maan­kaan olleet teh­neet mitään vää­rää, vaan toi­mi­vat, kuten hei­dän ole­tet­tiin näis­sä luot­ta­mus­toi­mis­saan toimivan. 

    Tämä on jo totaa­li­sen häm­men­tä­vä aivo­pie­ru. Ole­te­taan että ihmis­ryh­män X teke­miä rikok­sia Y on “maan tavan” ja “poliit­tis­ten syi­den” ts. kor­rup­tion kat­sot­tu oikeus­lai­tok­ses­sa läpi sor­mien, kun­nes jul­ki­sen kohun myö­tä tar­peek­si tör­ke­ää rikos­ta­paus­ta ei voi­da enää lakais­ta maton alle. Pitäi­si­kö nyt sit­ten kui­ten­kin antaa tuo­mio aikai­sem­man käy­tän­nön mukai­ses­ti ts. lakia ei saa nou­dat­taa jos sitä aikai­sem­min­kaan ei ole noudatettu?

    Kuu­lui­sa tapause­si­merk­ki on Ståhl­ber­gin kyy­di­tys. Siep­paus ja pahoin­pi­te­ly oli­vat kyl­lä lail­la kiel­let­ty­jä tuol­loin­kin, mut­ta tavak­si oli tul­lut että ran­gais­tuk­set annet­tiin hyvin lie­vi­nä tai ei annet­tu ollen­kaan. Oli­si­ko nyt sit­ten pre­si­den­tin kyy­dit­tä­jil­le täl­lä perus­teel­la jät­tää tuo­mio antamatta?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Täs­sä ollaan nyt jon­kin­lai­ses­sa juris­min outo­jen olen­to­jen näyt­te­lys­sä, jota oikeus­asioi­ta päi­vä­työk­seen hoi­ta­vien on vai­kea tun­nis­taa omak­si työsarakseen. 

    Ensin­nä­kin: Perus­tus­la­ki­va­lio­kun­ta on edus­kun­nan toi­mie­lin, ei tuo­miois­tuin. Valio­kun­nan pää­tök­sis­sä nojau­du­taan muu­ta­mien val­tio­sään­tö­oi­keu­den pro­fes­so­rien tul­kin­toi­hin, jot­ka ovat ehkä jon­kin­lais­ta juri­dik­kaa, mut­ta joka tapauk­ses­sa perus­teil­taan vie­rai­ta 95 %:lle lakimieskunnasta. 

    Toi­sek­si: Tuo­miois­tui­mil­la ei ole proak­tii­vis­ta roo­lia mis­sään asias­sa, ei esim. vaa­li­ra­hoi­tus­asiois­sa. Tuo­miois­tui­met rat­kai­se­vat ne asiat, jot­ka nii­den rat­kais­ta­vak­si tuo­daan. Polii­si valit­see sen, mitä asioi­ta tut­ki­taan ja syyt­tä­jät sen, mis­tä syyt­tei­tä nos­te­taan. Tuo­miois­tui­met tote­si­vat pals­tu­rin pahek­su­mien vaa­li­ra­hoi­tus­ku­vioi­den täyt­tä­vän rikok­sen tun­nus­mer­kis­tön, kun ko.käytännöt tuo­tiin tuo­miois­tui­mien arvioitavaksi. 

    Kol­man­nek­si: OIkeus­op­pi­nei­den “sai­var­te­lu” lop­puu heti, kun lain­sää­tä­jä onnis­tuu tuot­ta­ma­na yksi­se­lit­teis­tä lain­sää­dän­töä. Suun­ta on ollut pikem­min päinvastainen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Tuo­miois­tui­mel­la ei ole proak­tii­vis­ta roo­lia, mut­ta sil­lä voi­si olla. Tai se voi­si tode­ta, että näin on mene­tel­ty vuo­si­kym­me­niä, mut­ta menet­te­lyn on nyt syy­tä lop­pua. Täs­sä Raha-auto­maat­tia­sias­sa oli­si pitä­nyt antaa ran­gais­tus puolueelle.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. dio­di: Tämän takia onkin hyvä, ettei lakia tul­ki­ta kan­san oikeu­den­tun­non perustella. 

    Vaik­ka itse­kri­mi­na­li­soin­tia ei ole suo­raan mai­nit­tu Euroo­pan ihmi­soi­keus­so­pi­muk­ses­sa, se on muka­na artikla kuu­to­ses­sa usei­den Stras­bour­gis­sa teh­ty­jen pää­tös­ten ja tul­kin­to­jen perus­teel­la. Hyvä näin. Se on perus­ta­van­laa­tui­nen ihmisoikeus. 

    Toi­vot­ta­vas­ti “vai­kea ymmär­tää” tar­koit­taa että on vai­kea ymmär­tää, eikä se ole reto­ri­nen kei­no sanoa että juris­tit ovat tyh­miä. Talous­tie­teel­li­nen prag­ma­tis­mi ja opti­min hake­mi­nen ei ole oikea tapa lähes­tyä lain tulkintaa.

    Taas var­si­nai­nen “käy­rä kurk­ku” EU:lta. Kyse­hän on vas­tuun­tun­nos­ta, vas­tuus­ta omis­ta teois­ta. Tyy­pil­lis­tä pul­la­mös­sö­su­ku­pol­ven ajan ajat­te­lua. “En se minä ollut”. Itse­kri­mi­noin­ti on lai­no­pil­li­nen idio­tis­mi. Juris­tit eivät ole tyh­miä, he ovat epä­re­hel­li­siä. Rei­lu tun­nus­tus las­kee tuo­mio­ta, tie­tää van­ha lautamies.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Rik­kai­den ja köy­hien kun­tien vero­tu­lo­jen tasaus­jär­jes­tel­män epä­koh­dis­ta voi­tai­siin ehkä pääs­tä eroon, jos kun­nat oli­si­vat meil­lä riit­tä­vän suu­ria, jol­loin esim. yksi kal­lis­ta hoi­toa vaa­ti­va poti­las ei upot­tai­si koko kun­nan talout­ta. Asian­sa hyvin hoi­ta­via kun­tia ei pitäi­si kui­ten­kaan ran­kais­ta sälyt­tä­mäl­lä niil­le suh­teet­to­man pal­jon vel­voit­tei­ta asian­sa (lue: talou­ten­sa ja sitä kos­ke­van pää­tök­sen­te­kon­sa) huo­nos­ti hoi­ta­vien kun­tien osal­ta, aina­kaan ilman että asias­ta seu­raa paran­nus jäl­kim­mäis­ten talou­den hoitoon.

    Toi­saal­ta pitäi­si myös olla ymmär­rys­tä oival­taa, että esim. täs­mäl­leen saman pal­ve­lu­ta­son takaa­mi­nen maam­me asuk­kail­le kaik­kial­la (kun­nan kes­kus­tas­sa, kor­ven kes­kel­lä tai ulko­luo­dol­la) on joko mah­do­ton­ta tai tulee suh­teet­to­man kal­liik­si, niin kal­liik­si, ettei se ole enää jär­ke­vää. Jos esim. ambu­lans­sia tar­vi­taan pikai­ses­ti sekä kilo­met­rin että 50 kilo­met­rin etäi­syy­del­lä paloa­se­mas­ta tai sai­raa­las­ta, pitää­kö sen auton kul­jet­ta­jan ajaa pai­kal­le kum­mas­sa­kin tapauk­ses­sa siten, että aikaa kuluu yhtä kau­an, jot­ta kan­sa­lais­ten tasa-arvoi­nen koh­te­lu teho­hoi­to­yk­si­kön pai­kal­le saa­pu­mi­sa­jan osal­ta toteutuu? 

    Olen mm. pal­jon pie­nem­män­kin mit­ta­kaa­van yksi­köi­den (toki myös isom­pien) pää­tök­sen­te­koa seu­ra­tes­sa huo­man­nut, että jos­ta­kin kum­man syys­tä löy­tyy usein myös hei­tä, jot­ka eivät ymmär­rä, mil­loin vaa­ti­muk­sen­sa ja tul­kin­tan­sa edus­ta­vat lähin­nä pelk­kää oman edun aja­mis­ta, yleen­sä mui­den kus­tan­nuk­sel­la. Jär­jen käy­tön pitäi­si kai olla aina sal­lit­tua (ehkä mie­lui­ten jopa pakol­lis­ta!), niin maan lake­ja sää­det­täes­sä kuin nii­den tul­kin­to­ja­kin tarvittaessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Minun on talous­tie­teel­li­sen kou­lu­tuk­sen saa­nee­na vai kea ymmär­tää, että tar­jol­la ole­vis­ta kil­pai­le­vis­ta hyvis­tä asiois­ta jot­kut on julis­tet­tu ehdottomiksi.”

    Perus­oi­keus­ju­ri­dii­kas­sa aika har­voin aja­tel­laan näin. Useim­mi­ten kan­taa ote­taan pikem­min­kin sii­tä näkö­kul­mas­ta, onko tiet­ty lain­sää­dän­tö­rat­kai­su perus­oi­keuk­sien mukai­nen vai ei ole. Yleen­sä asi­aan löy­tyy myös mui­ta sään­te­ly­vaih­toeh­to­ja. Lisäk­si, sil­loin kun asias­sa useam­pi perus­oi­keus kes­ki­näi­sis­sä jän­nit­teis­sä, nii­den väli­nen pai­noar­vo on pun­nit­ta­va tapauskohtaisesti.

    En tie­dä, mil­lä mene­tel­mäs­sä jot­kin oikeu­det ovat pää­ty­neet perus­tus­lail­la suo­ja­tuik­si ja toi­set jätet­ty huu­to­lai­sen ase­maan. Sosi­aa­li­po­liit­tis­ta asian­tun­te­mus­ta ei tun­nu käy­te­tyn, vaik­ka eri­lais­ten sosi­aa­lis­ten oikeuk­sien saat­ta­mi­nen kes­ke­nään eriar­voi­seen ase­maan menee aivan sosi­aa­li­po­li­tii­kan ytimeen. “

    Suu­rin osa perus­oi­keuk­sis­tam­me on kan­sal­li­ses­ti sovel­let­tu­ja joh­dan­nai­sia kan­sain­vä­li­sis­tä ihmi­soi­keuk­sis­ta. Myös ihmi­soi­keus­so­pi­muk­set saa­vat jon­kin­lais­ta pai­noar­voa lain­val­mis­te­lus­sa ja tuo­miois­tuin­käy­tän­nös­sä, mut­ta ei usein­kaan yhtä vah­vaa kuin kan­sal­li­ses­ti sää­de­tyt perus­oi­keu­det. Samoin kuin perus­tus­lain sää­tä­mi­nen, myös ihmi­soi­keus­so­pi­muk­siin liit­ty­mi­nen tai liit­ty­mät­tä jät­tä­mi­nen on polii­tik­ko­jen käsissä.

    Toi­nen ehdot­to­muus on, ettei yhden kun­nan kun­nal­lis­ve­ro­ja saa käyt­tää toi­sen kun­nan meno­jen kat­ta­mi­seen. Kui­ten­kin meil­lä on vero­tu­lo­jen tasaus­jär­jes­tel­mä, jos­sa rik­kai­den kun­tien vero­tu­lo­ja siir­re­tään köy­hil­le kunnille.”

    Ana­lo­gian voi ottaa kir­kos­ta. Val­tio saa mää­rä­tä kor­keam­mat bud­jet­tia­vus­tuk­set Kal­lion seu­ra­kun­nal­le kuin Kau­niai­sen seu­ra­kun­nal­le kirk­ko­ra­ken­nus­ten yllä­pi­toon, hau­taus­toi­men jär­jes­tä­mi­seen ja väes­tö­kir­jan­pi­toon. Sen sijaan val­tio ei saa mää­rä­tä, että Kau­niai­sen seu­ra­kun­nan on mak­set­ta­va puo­let Kal­lion seu­ra­kun­nan dia­ko­nia­me­nois­ta kirkollisverotuotoistaan.

    Eri­tyi­ses­ti minua ihme­tyt­tää, että perustuslakiasian­ tun­ti­jat pitä­vät oikeu­te­naan muut­taa tul­kin­taa, kun olo­suh­teet ovat hei­dän mie­les­tään muuttuneet.”

    Suo­mes­sa perus­tus­la­ki­va­lio­kun­ta tai tuo­miois­tuin ei saa kumo­ta lake­ja. Toi­saal­ta maa­il­ma muut­tuu nopeam­min kuin lait ja perus­oi­keus­tul­kin­ta elää esi­mer­kik­si Euroo­pan ihmi­soi­keus­tuo­miois­tui­men rat­kai­su­lin­jan mukaan. Yksi esi­merk­ki epä­ko­he­ren­tin pit­käl­le mene­väs­tä lin­jan jous­ta­mi­ses­ta on yli­opis­to­la­ki yli­op­pi­las­kun­nan pak­ko­jä­se­nyyk­si­neen. Yhdis­tyk­sien pak­ko­jä­se­nyyk­siä ei vaan voi­da enää pitää yhdis­ty­mi­sen­va­pau­den mukai­si­na. Hel­sin­gin yli­opis­ton yli­op­pi­las­kun­ta on perus­tet­tu 1800-luvun puo­li­vä­lis­sä pak­ko­jä­se­nyyk­si­neen. Jos perus­tus­la­ki­va­lio­kun­ta oli­si halun­nut olla joh­don­mu­kai­nen, yli­opis­to­lain koko­nai­suu­dis­tus­ta ei oli­si saa­nut teh­dä ilman pak­ko­jä­se­nyy­den pois­ta­mis­ta. Toi­saal­ta täy­sin ident­tis­tä pak­ko­jä­se­nyyt­tä ei saa laa­jen­taa ammattikorkeakouluihin.

    Mik­si oikeus­tie­tei­li­jät eivät olleet herän­neet sii­hen epä­oi­keu­den­mu­kai­suu­teen, että kun Jepel­tä ote­taan tien pääl­lä ajo­kort­ti kui­vu­maan, kun tuli ajet­tua umpi­tun­ne­lis­sa autoa, tämän pääl­le tulee vie­lä ran­gais­tus tuo­miois­tui­mes­sa? Eikö tuo­mio sen pääl­le ole myös kah­teen ker­taan ran­kai­se­mis­ta samas­ta teosta?”

    KHO teki asias­ta ennak­ko­rat­kai­sun vuo­si sit­ten. Se perus­tel­tiin käy­tän­nös­sä koko­naan Euroo­pan ihmi­soi­keus­tuo­miois­tui­men rat­kai­suil­la, joi­ta on annet­tu samas­ta aiheesta.

    Eikä sovi suo­ma­lai­seen oikeu­den­tun­toon sekään, ettei tar­vit­se ilmoit­taa jos kol­hii naa­pu­rin autoa park­ki­pai­kal­la (itse­kri­mi­na­li­soin­ti).”

    Sil­lä saa­tai­siin ran­gais­tus­ta­so nouse­maan aika riva­kas­ti, jos sai­si aina yli­mää­räi­sen tuo­mion sii­tä, mikä­li ei ole tun­nus­ta­nut syy­tet­tä tai teh­nyt itses­tään riko­sil­moi­tus­ta. Oikeas­taan mitään ei kan­nat­tai­si enää yrit­tää kiis­tää tuon jäl­keen, jol­loin käsit­te­lyt­kin nopeu­tui­si. Oikeus­tur­van kan­nal­ta vaan mel­ko ongelmallista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Sylt­ty: En mä vaan ymmär­rä, miten lakius­ko­vais­ten sai­var­te­li­joi­den mie­lest ätäy­sin sata­pro­sent­ti­ses­ti lakien mukaan teh­ty jut­tu voi olla miten­kään vää­rin. Eihän se voi, kun se on laki!

    Mikään ei estä kaik­kien sään­tö­jen mukaan teh­tyä lakia ole­mas­ta idioot­ti­mai­nen. Suo­ras­sa demo­kra­tias­sa lait hei­jas­ta­vat parem­min myös kan­sa­lais­ten tyhmyyttä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Pek­ka T.: Kiel­tä­mät­tä kehi­tys näyt­tää täl­lä het­kel­lä mene­vän ame­rik­ka­lai­seen suun­taan. Ei sen sil­ti tar­vit­se olla vää­jää­mä­tön­tä. Voim­me kai me teh­dä jotain? Edes yrittää?

    Glo­ba­li­soi­tu­vas­sa maa­il­mas­sa tuo yri­tys­by­ro­kra­tia ja juris­te­ria vain kasvaa.Kun val­tiot menet­tä­vät ote­taan hal­lin­nos­ta ja sää­te­lys­tä niin se kor­vau­tuu jol­la­kin ja se on nime­no­maan yksi­tyi­nen byro­kra­tia, juristeria
    ottaa pai­kan eli yri­tys­ten hal­lin­to on jo nyt vai­kut­ta­vam­paa kuin val­tioi­den. Mut­ta yri­tys­hal­lin­to ei ole demo­krat­tis­ta eikä läpinäkyvää

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. ft maa­il­mal­ta: Esim. pahoin­pi­te­ly, sel­lai­nen tajut­to­mak­si hak­kaa­mi­nen ilman pysy­viä vam­mo­ja on kes­ki­mää­rin 90 euroa. 

    Ja läh­de täl­le väit­teel­le on mikä? Arvaan, että hattu.

    90 euroa on rike­sa­kon suu­rui­nen sum­ma, ja pahoin­pi­te­lys­tä ei edes voi mää­rä­tä rike­sak­koa. Sen ran­gais­tus­mak­si­mi on kak­si vuot­ta van­keut­ta, mut­ta rike­sak­ko voi­daan mää­rä­tä vain rikok­ses­ta, jos­ta voi seu­ra­ta enin­tään kuusi kuu­kaut­ta van­keut­ta tai joka mai­ni­taan lais­sa erik­seen poikkeuksena.

    Rau­no Hal­me: Taas var­si­nai­nen “käy­rä kurk­ku” EU:lta.

    Sekin ker­too pal­jon tämän kes­kus­te­lun tie­to­ta­sos­ta, että tämä tuli kom­ment­ti­na kes­kus­te­luun Euroo­pan ihmi­soi­keus­so­pi­muk­ses­ta, jon­ka kans­sa EU:lla ei ole yhtään mitään tekemistä.

    Euroo­pan ihmi­soi­keus­so­pi­muk­sen toteu­tu­mis­ta val­voo Euroo­pan ihmi­soi­keus­tuo­miois­tuin, joka on Euroo­pan neu­vos­ton alai­nen orga­ni­saa­tio. Euroo­pan ihmi­soi­keus­so­pi­mus sol­mit­tiin Euroo­pan neu­vos­ton jäsen­mai­den kes­ken vuon­na 1950. EU:n edel­tä­jä EEC perus­tet­tiin 1957 ja EU itse vuon­na 1992.

    Myös Suo­mi liit­tyi Euroo­pan ihmi­soi­keus­so­pi­muk­seen ja EU:hun eri aikoi­na: edel­li­seen 1989 ja jäl­kim­mäi­seen 1995. Euroo­pan ihmi­soi­keus­so­pi­muk­seen kuu­luu tätä nykyä­kin monia val­tioi­ta (esim. Venä­jä), jot­ka eivät kuu­lu EU:hun eivät­kä edes suun­nit­te­le liit­ty­mis­tä siihen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. Kal­le: Toi­vo on lähin­nä sii­nä, että 60-luvul­la kuo­lu­tuk­sen­sa saa­neen 0:t eläköityvät 

    Kih­la­kun­na­noi­keu­den puheen­joh­ta­ja­na ei 60-luvul­la voi­nut toi­mia alle 25-vuo­tias hen­ki­lö, mikä oli täs­tä syys­tä tuo­ma­rin amma­tin alai­kä­ra­ja. Jos joku on ollut 25-vuo­tias aivan 60-luvun lopus­sa vuon­na 1969, hän on tänä vuon­na 71-vuotias.

    Kaik­ki “60-luvul­la kuo­lu­tuk­sen­sa saa­neen 0:t” ovat siis jo elä­köi­ty­neet, suu­rin osa heis­tä jo jon­kin aikaa sitten.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. Sylt­ty: Aina? Miten niin aina? 

    Tuo­han on täy­sin tyy­li­puh­das kal­te­van pin­nan argumentti.

    Haluai­sin huo­maut­taa, että kal­te­van pin­nan argu­ment­ti on epä­muo­dol­li­nen argu­men­toin­ti­vir­he, eikä esim. loo­gi­nen vir­he. Vir­he on ole­mas­sa vain jos kal­te­va pin­ta jäte­tään lausu­mat­to­mak­si ole­tuk­sek­si jota ei perustella. 

    Lake­ja on tar­koi­tus sovel­taa yhden­mu­kai­ses­ti ja tul­kin­ta kehit­ty vedo­taan ennak­ko­ta­pauk­siin. Täs­sä tapauk­ses­sa kal­te­va pin­ta voi olla olemassa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. Ylei­nen kommentti. 

    Ehkä Suo­mes­sa on lisään­ty­nyt perus­oi­keuk­sien ja yleis­ten peri­aat­tei­den pai­not­ta­mi­nen koska:

    1. Olem­me tiu­kem­min muka­na kan­sain­vä­li­sis­sä sopi­muk­sis­sa EU:n myötä. 

    2. Yhteis­kun­ta on muut­tu­mas­sa hete­ro­gee­ni­sem­mäk­si. Enää ei voi olet­taa, että tuo­ma­rit, lau­ta­mie­het ja syy­te­tyt omaa­vat saman arvo­maa­il­man. Jos ihmis­ryh­mien väli­nen soli­daa­ri­suus puut­tuu, yksi­lön perus­oi­keuk­sia tur­vaa lakien ja yleis­ten peri­aat­tei­den tiuk­ka soveltaminen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. Tom­mi Uscha­nov: Ja läh­de täl­le väit­teel­le on mikä? Arvaan, että hattu.

    90 euroa on rike­sa­kon suu­rui­nen sum­ma, ja pahoin­pi­te­lys­tä ei edes voi mää­rä­tä rike­sak­koa. Sen ran­gais­tus­mak­si­mi on kak­si vuot­ta van­keut­ta, mut­ta rike­sak­ko voi­daan mää­rä­tä vain rikok­ses­ta, jos­ta voi seu­ra­ta enin­tään kuusi kuu­kaut­ta van­keut­ta tai joka mai­ni­taan lais­sa erik­seen poikkeuksena.

    Tajut­to­mak­si hak­kaa­mi­nen ilman pysy­viä vau­rioi­ta tuo­mi­taan lähes poik­keuk­set­ta lie­vä­nä pahoin­pi­te­ly­nä. Pahoin­pi­te­lyk­si se menee sii­nä vai­hees­sa, jos lans­si ehtii hake­maan ihmi­sen tajut­to­ma­na pai­kal­ta, pelk­kä katuun hak­kaa­mi­nen ei vie­lä tun­nu riit­tä­vän. Usein lie­vään mah­tuu myös esim. arpia, veren­vuo­toa ja lie­vää pidem­piai­kais­ta hait­taa. Siis pal­jon enem­män­kin, kuin pelk­kä het­kel­li­nen tajut­to­muus. Pahim­mil­laan todel­la rank­ko­ja­kin tapauk­sia on tuo­mit­tu lie­vi­nä pahoin­pi­te­lyi­nä, mut­ta sel­lai­nen nor­maa­li taso kul­kee suun­nil­leen sii­nä, mil­lais­ta jäl­keä on sat­tu­nut syny­mään. Nyr­kil­lä tai monol­la tajut­to­mak­si on lie­vä, jos osuu nenään ja pitää oikoa nenää ja saa­daan pal­jon ver­ta tai muu­ta­maa enem­män tik­ke­jä, niin menee pahoin­pi­te­lyk­si. Tör­keä pahoinpitely 

    Lie­väs­tä pahoin­pi­te­lys­tä tuo­mi­taan 5–20 päi­vä­sak­koa tai sovit­te­lu. Kes­ki­mää­räi­nen tuo­mio on 15 päi­vä­sak­koa. Kes­ki­mää­räi­nen tuo­mio on eurois­sa 90 euroa, sil­lä tuo­mi­tut saa­vat lähes poik­keuk­set­ta mini­mi­sum­man päi­vä­sa­kol­le, joka on 6 euroa. Kos­ka kysees­sä ei ole yli­no­peus, niin ran­gais­tus­ta ei auto­maat­ti­ses­ti koven­ne­ta rike­sa­kon tasol­le, vaan se jää tuo­hon 90 euron summaan.

    Pahoin­pi­te­lyis­tä osaa saa­da vie­lä pie­nem­män tuo­mion, sil­lä lähes joka vii­des saa ehdol­li­sen ran­gais­tuk­sen ja totea­vat, että ei tul­lut mitään. 74% saa sak­ko­ja, kes­ki­mää­rin 35 kap­pa­let­ta eli 210 euroa. Loput istuu kes­ki­mää­rin 3–4 kuu­kaut­ta tai saa yhdyskuntapalvelusta.

    Tör­keäs­tä pahoin­pi­te­lys­tä vapau­te­taan suo­raan 62% teki­jöis­tä eli anne­taan ehdol­lis­ta. Loput istuu kes­ki­mää­rin 1,5 vuotta. 

    Ran­gais­tus­ten koven­ta­mi­ses­ta on puhut­tu vii­me vuo­si­na, mut­ta kor­jaus­lii­ket­tä ei ole havait­tu aina­kaan oikeas­sa elä­mäs­sä. Tie­dä todel­li­suut­ta, sil­lä tilas­tot tule­vat perässä. 

    Mis­sä maa­il­mas­sa elät, jos kuvit­te­let, että ihmi­sen hak­kaa­mi­ses­ta tuo­mit­tai­siin enem­män kuin vaik­ka öiseen aikaan tyh­jäl­lä tiel­lä teh­dys­tä punai­sia päin aja­mi­ses­ta? Punais­ta päin aja­mi­nen on pie­ni rike ainoas­taan sil­loin, kun punai­sel­la tar­koi­te­taan vasemmistolaista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. dio­di: Lake­ja on tar­koi­tus sovel­taa yhden­mu­kai­ses­ti ja tul­kin­ta kehit­ty vedo­taan ennak­ko­ta­pauk­siin. Täs­sä tapauk­ses­sa kal­te­va pin­ta voi olla olemassa. 

    Tai kuten Sha­kes­pea­re muotoili:

    Ei käy se. Vene­tiass’ ei mikään valta
    Lakia vah­vis­tet­tua voi muuttaa.
    Sit’ esi­merk­kin’ oiti käytettäisi,
    Ja moni selk­kaus sen nojalla
    Vois syös­tä val­tioon. Ei käy se päinsä.
    (Venet­sian kaup­pias, 4.1.216–218)

    Yksi asia, jota kukaan ei ole vie­lä mai­nin­nut täs­sä kes­kus­te­lus­sa, on perus­tus­lain kum­mal­lis­ten tul­kin­ta­ta­po­jen his­to­rial­li­set juu­ret. On mah­dol­lis­ta argu­men­toi­da, että kyse on poh­jim­mil­taan vuo­den 1918 tapah­tu­mien jäl­kei­ses­tä por­va­ris­ton sosia­lis­mi­pe­los­ta, johon rea­goi­tiin tul­kit­se­mal­la vuon­na 1919 sää­det­tyä van­haa Suo­men hal­li­tus­muo­toa alus­ta alkaen ääritiukasti.

    Jo van­han hal­li­tus­muo­don kaut­ta kier­rä­tet­tiin — perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan ilmei­sen tie­toi­se­na, jos­kin ääneen lausu­mat­to­ma­na lin­jauk­se­na — koko jouk­ko sel­lai­sia pää­tök­siä ja asioi­ta, jol­lai­set monis­sa muis­sa mais­sa eivät lain­kaan kul­je perus­tus­lain kaut­ta. Täl­lä halut­tiin estää se, että Suo­mi siir­tyi­si sosia­lis­miin, jos vasem­mis­to sai­si edus­kun­taan yksin­ker­tai­sen enemmistön.

    Tämä on aja­tus, jota en ole kek­si­nyt itse vaan jon­ka läh­tee­nä on toi­mi­nut eräs pahek­su­tuis­ta perus­tus­la­ki­pro­fes­so­reis­ta, Ante­ro Jyrän­ki (vii­mek­si muis­tel­ma­teok­ses­saan Punai­nen hat­tu vuon­na 2009). Olen kyl­lä itse kir­joit­ta­nut sii­tä toi­saal­la.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. Tapio Pel­to­nen:
    Itse­kri­mi­noin­ti­suo­ja on kyl­lä aivan perus­ta­van­laa­tui­nen ihmi­soi­keus. On eri asia, että itse aiheu­te­tun vahin­gon ilmoit­ta­mat­ta jät­tä­mi­nen on MORAALISESTI tuo­mit­ta­vaa. Lai­ton­ta se ei saa olla, sikä­li kuin ilmoit­ta­mat­ta jät­tä­mi­nen itses­sään ei aiheu­ta yli­mää­räis­tä vaa­raa. (Esi­mer­kik­si lii­ken­tees­sä varoi­tus­merk­kiin tör­mää­mi­nen siten, että merk­ki tuhou­tuu, saat­taa joh­taa tilan­tee­seen, jos­sa vel­vol­li­suus estää lisä­va­hin­got ajaa yli itsekriminointisuojasta.)
    ‘snip’

    Jos­ta­kin kum­man syys­tä auton kol­hi­mi­nen on tul­lut elä­mää suu­rem­mak­si kysy­myk­sek­si itse­kri­mi­noin­tia­sias­sa, mut­ta enpä ole huo­man­nut, että muut­kaan rikok­sia teh­neet oli­si­vat kovin san­koin jou­koin käy­neet viran­omai­sil­le (tai muil­le­kaan) ilmoit­tau­tu­mas­sa — niin­kuin luon­nol­lis­ta onkin.

    On se niin vää­rin, mut­ta rikol­li­sil­le ei tosi­aan­kaan ole sää­det­ty min­kään­lais­ta ilmoi­tus­vel­vol­li­suut­ta rikoksistaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Itse­kri­mi­na­li­soin­ti­kiel­to on kai tar­koit­ta­nut sitä, että pitää viran­omai­sil­le tai oikeus­is­tui­mil­le ker­toa rikok­ses­taan. Se on aivan eri asia kuin se, että pitää ker­toa naa­pu­ril­le, että kol­hi tämän autoa ja mak­saa aiheut­ta­man­sa vahin­ko (ei saa­da ran­gais­tus­ta) Oikeas­taan voi­tai­siin rin­nas­taa auton kol­hi­mi­nen ja sen salaa­mi­nen sii­hen, että varas­taa naa­pu­ril­ta, kos­ka lop­pu­tu­los on sama.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  44. Kes­kus­te­lus­sa esi­te­tyt kriit­ti­set huo­miot juris­te­rias­ta näyt­tä­vät liit­ty­vän mones­sa koh­das­sa nii­hin vai­ku­tuk­siin, joi­ta kan­sain­vä­li­sil­lä sopi­muk­sil­la on suo­ma­lai­seen oikeu­den­käyt­töön. Esi­mer­kik­si veron­ko­ro­tuk­siin liit­ty­vä ne bis in idem ‑proble­ma­tiik­ka kum­pu­aa suo­raan Euroo­pan ihmi­soi­keus­so­pi­muk­ses­ta ja sen seit­se­män­nes­tä lisä­pöy­tä­kir­jas­ta. On hyvä muis­taa, että liit­ty­mi­nen Euroo­pan neu­vos­toon ja sen ihmi­soi­keus­so­pi­muk­seen on ollut poliit­ti­nen pää­tös. On tie­tys­ti ikä­vää, jos poliit­ti­set pää­tök­sen­te­ki­jät eivät ole asias­ta päät­täes­sään hah­mot­ta­neet liit­ty­mi­sen oikeu­del­li­sia seu­rauk­sia. Muis­sa val­tiois­sa on ehkä har­kit­tu tar­kem­min ja sik­si mai­nit­tuun seit­se­män­teen lisä­pöy­tä­kir­jaan on liit­ty­nyt vain osa Euroo­pan neu­vos­ton jäsenmaista. 

    Sopi­muk­sis­ta on tie­tys­ti mah­dol­lis­ta myös poliit­ti­sel­la pää­tök­sel­lä ero­ta, jos tämä arvioi­daan tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sek­si. Tie­tys­ti Suo­men val­tio voi Euroo­pan neu­vos­tos­sa pyr­kiä myös muut­ta­maan ihmisoikeussopimusta. 

    Polii­ti­kon suus­ta kuul­tu­na juris­te­rias­ta pur­naa­mi­nen vai­kut­taa vain vastuunpakoilulta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  45. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Lisäk­si perus­tus­la­kiin kuu­luu sel­lai­nen­kin aja­tus, että tämän­kal­tai­sis­ta sään­nöis­tä päät­tää Suo­men kan­sa jota edus­taa val­tio­päi­vil­le kokoon­tu­nut eduskunta.

    Tämä on san­gen ylei­nen käsi­tys ja perus­tuu kou­lus­sa opit­tuun. Vali­tet­ta­vas­ti väi­te on aivan lii­an yksin­ker­tais­ta­va kuva­tak­seen todel­li­suut­ta. Nyky­ai­kai­nen oikeus on ene­ne­väs­sä mää­rin moni­na­pais­ta ja kan­sal­li­sen par­la­men­tin aset­ta­mat lait ovat kes­kei­nen, mut­tei ainoa oikeus­läh­de. Jos, Osmo, jos­kus omaat riit­tä­väs­ti aikaa ja asian­har­ras­tu­nei­suut­ta keho­tan luke­maan Kaar­lo Tuo­rin kir­jan ”Oikeu­den ratio ja volun­tas”. Sii­nä men­nään juu­ri nii­den kysy­mys­ten yti­meen, jot­ka itseä­si pohdituttaavat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  46. Tapio Pel­to­nen:
    Itse­kri­mi­noin­ti­suo­ja on kyl­lä aivan perus­ta­van­laa­tui­nen ihmisoikeus. 

    Juris­teil­la on var­maan myös­kin seli­tys sil­le, mik­si lisä­ran­gais­tuk­sen mit­taa­mi­nen sil­lä perus­teel­la, että “ei tun­nus­ta­nut” on kau­his­tus, sen sijaan ran­gais­tuk­sen lyhen­tä­mi­nen sil­lä perus­teel­la, että tun­nus­ti, on täy­sin OK. Juris­te­ro­lo­gias­ta tie­tä­mä­tön insi­nöö­ri kun ajat­te­li­si, että asiat ovat peri­aa­teel­li­ses­ti ja (sopi­vil­la para­met­rien arvoil­la) käy­tän­nös­sä­kin yksi ja sama.

    Jen­keis­sä (jos­sa itse­kri­mi­noi­mi­sen suo­ja on ekspli­siit­ti­ses­ti perus­tusa­lis­sa) ei ole miten­kään tava­ton­ta, että syyt­tä­jä ehdot­taaa syy­te­tyl­le paria vuot­ta väi­te­tys­tä rikok­ses­ta jos hän tun­nus­taa, ja sit­ten pari­kym­men­tä vuot­ta lisää röyh­key­des­tä vaa­tia oikeu­den­käyn­tiä, jos hän hävi­ää jut­tun­sa. Suo­meen­kin sama peri­aa­te lai­men­net­tu­na tuo­tiin laki­kir­jaan vii­me vaalikaudella.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  47. Rai­mo K: Niin­pä, mut­ta edel­li­sen kir­joit­ta­ja ilmei­ses­ti ei ymmär­rä perus­tus­lain tar­koi­tus­ta, joka nime­no­maan on perus­tus­lain 1 §:sä sanottu… 

    Kuten sanoin, kokoel­ma asioi­ta, jot­ka eivät kuu­lu perus­tus­la­kiin ja samal­la vel­vol­li­suu­det unoh­det­tu koko­naan. Äärim­mäi­sen huo­noa laki­teks­tiä. Kan­nat­taa vil­kais­ta, ketä on ollut puu­has­te­le­mas­sa tuo­ta, niin ymmär­tää, mik­si men­tiin noin pahas­ti metsään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  48. ft maa­il­mal­ta: Tajut­to­mak­si hak­kaa­mi­nen ilman pysy­viä vau­rioi­ta tuo­mi­taan lähes poik­keuk­set­ta lie­vä­nä pahoinpitelynä. 

    Lisää kuo­hut­ta­van raju­ja väit­tei­tä vail­la pie­nin­tä­kään lähdeviitettä.

    Mis­sä maa­il­mas­sa elät, jos kuvit­te­let, että ihmi­sen hak­kaa­mi­ses­ta tuo­mit­tai­siin enem­män kuin vaik­ka öiseen aikaan tyh­jäl­lä tiel­lä teh­dys­tä punai­sia päin ajamisesta? 

    Täs­sä maa­il­mas­sa. Sii­nä, jos­sa esi­mer­kik­si van­keus­tuo­mio ei tar­koi­ta “vapaut­ta­mis­ta koko­naan”, ja jos­sa ihmis­tä, joka väit­tää sen sitä tar­koit­ta­van, pide­tään joko kie­li­tai­dot­to­ma­na tai tahal­laan kiel­tä vää­rin käyttävänä.

    Sinä et sitä pait­si tie­dä, mit­kä ovat omat ensim­mäi­sen per­soo­nan koke­muk­se­ni liit­tyen Suo­mes­sa tapah­tu­viin pahoin­pi­te­lyi­hin, Suo­mes­sa tapah­tu­viin lii­ken­ne­ri­kok­siin ja näis­tä tuo­mit­se­mi­seen oikeu­des­sa. Jos tie­täi­sit, voi­sit yllättyä.

    Kal­le: Kuten sanoin, kokoel­ma asioi­ta, jot­ka eivät kuu­lu perus­tus­la­kiin ja samal­la vel­vol­li­suu­det unoh­det­tu koko­naan. Äärim­mäi­sen huo­noa laki­teks­tiä. Kan­nat­taa vil­kais­ta, ketä on ollut puu­has­te­le­mas­sa tuo­ta, niin ymmär­tää, mik­si men­tiin noin pahas­ti metsään. 

    Kan­nat­taa vil­kais­ta mui­den maa­il­man mai­den perus­tus­la­ke­ja (aivan mis­tä päin maa­il­maa tahan­sa), niin huo­maa, miten täy­del­li­sen omas­ta pääs­tä kek­sit­ty on aja­tus, että perus­tus­lain pitäi­si olla jon­kin­lais­ta luet­te­loa kan­sa­lais­ten vel­vol­li­suuk­sis­ta eikä hei­dän oikeuksistaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  49. Kal­le: Kuten sanoin, kokoel­ma asioi­ta, jot­ka eivät kuu­lu perus­tus­la­kiin ja samal­la vel­vol­li­suu­det unoh­det­tu koko­naan. Äärim­mäi­sen huo­noa laki­teks­tiä. Kan­nat­taa vil­kais­ta, ketä on ollut puu­has­te­le­mas­sa tuo­ta, niin ymmär­tää, mik­si men­tiin noin pahas­ti metsään. 

    Ker­ro­han sit­ten, mikä vel­vol­li­suus puut­tuu ja min­kä maan perus­tus­lais­sa sel­lai­nen on.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  50. Ris­to: Juris­teil­la on var­maan myös­kin seli­tys sil­le, mik­si lisä­ran­gais­tuk­sen mit­taa­mi­nen sil­lä perus­teel­la, että “ei tun­nus­ta­nut” on kau­his­tus, sen sijaan ran­gais­tuk­sen lyhen­tä­mi­nen sil­lä perus­teel­la, että tun­nus­ti, on täy­sin OK. Juris­te­ro­lo­gias­ta tie­tä­mä­tön insi­nöö­ri kun ajat­te­li­si, että asiat ovat peri­aa­teel­li­ses­ti ja (sopi­vil­la para­met­rien arvoil­la) käy­tän­nös­sä­kin yksi ja sama.
    ‘snip’

    Yleen­sä katu­mus­ta on pidet­ty lie­ven­tä­vä­nä ja sii­hen tun­nus­tus liittyy.
    Piit­taa­mat­to­muut­ta taas on pidet­ty raskauttavana.

    Insi­nöö­re­jä ei kan­na­ta sekoit­taa joka asi­aan (vrt. nykyi­nen hallitus).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  51. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Itse­kri­mi­na­li­soin­ti­kiel­to on kai tar­koit­ta­nut sitä, että pitää viran­omai­sil­le tai oikeus­is­tui­mil­le ker­toa rikoksestaan.
    ‘snip’

    Päin­vas­toin. Rikol­li­sel­la ei ole vel­vol­li­suut­ta ilmian­taa itse­ään ja esim. epäil­ty saa esi­tut­kin­nas­sa valehdellakin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Yri­tän uudes­taan. Itse­kri­mi­na­li­soi­ti kiel­to tar­koit­taa, että EI PIDÄ ker­toa VIRANOMAISELLE tai TUOMIOISTUIMELLE rikok­ses­taan. Se on aivan eri asia kuin se, että saa kol­hia naa­pu­rin autoa krto­mat­ta täs­tä naa­pu­ril­le, joka (ker­to­mat­ta jät­tä­mi­nen) rin­nas­tuu minus­ta naa­pu­ril­ta varastamiseen.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  52. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Itse­kri­mi­na­li­soin­ti­kiel­to on kai tar­koit­ta­nut sitä, että pitää viran­omai­sil­le tai oikeus­is­tui­mil­le ker­toa rikok­ses­taan. Se on aivan eri asia kuin se, että pitää ker­toa naa­pu­ril­le, että kol­hi tämän autoa ja mak­saa aiheut­ta­man­sa vahin­ko (ei saa­da ran­gais­tus­ta) Oikeas­taan voi­tai­siin rin­nas­taa auton kol­hi­mi­nen ja sen salaa­mi­nen sii­hen, että varas­taa naa­pu­ril­ta, kos­ka lop­pu­tu­los on sama. 

    Kor­kein oikeus otti tämän rat­kai­sus­saan huomioon. 

    http://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset/precedent/1411459201442.html
    .… Näi­den tie­to­jen ilmoit­ta­mis­ta edel­leen polii­sil­le A ei oli­si voi­nut estää eikä muu­toin­kaan sul­kea pois sitä mah­dol­li­suut­ta, että tie­dot toi­mi­te­taan polii­sil­le. Vaik­ka ihmi­soi­keus­so­pi­muk­sen 6 artiklaan perus­tu­vis­sa itse­kri­mi­noin­ti­suo­jaa kos­ke­vis­sa rat­kai­suis­sa onkin ollut kysy­mys vain tie­to­jen anta­mi­ses­ta viran­omai­sil­le, on täl­lai­seen tie­to­jen anta­mi­seen perus­tus­lain 21 §:n suo­jaa­man oikeu­den­mu­kai­sen oikeu­den­käyn­nin edel­ly­tyk­siä arvioi­taes­sa perus­tel­tua rin­nas­taa sel­lai­nen vel­vol­li­suus tie­to­jen anta­mi­seen, joka tosia­sial­li­ses­ti voi joh­taa tie­to­jen tule­mi­seen viran­omai­sen käyttöön. …

    Täs­sä tapauk­ses­sa käsil­lä ei ole ollut sel­lai­sia Kor­keim­man oikeu­den tuo­mion perus­te­lu­jen koh­das­sa 13 tar­koi­tet­tu­ja seik­ko­ja tai olo­suh­tei­ta, joi­den joh­dos­ta itse­kri­mi­noin­ti­suo­jan voi­tai­siin perus­tel­lus­ti kat­soa kaven­tu­van tai väis­ty­vän jon­kin sitä tär­keäm­pä­nä pidet­tä­vän oikeu­den turvaamiseksi. 

    Kan­nat­taa muis­taa, että tämä on kor­keim­man ennak­ko­pää­tös joka vai­kut­taa muis­sa oikeu­den­käyn­neis­sä. Lisäk­si se voi vai­kut­taa Suo­men ulko­puo­lel­la kun Euroo­pan ihmi­soi­keus­so­pi­mus­ta tulkitaan. 

    Mikä täs­sä naar­mu­tus­ky­sy­myk­ses­sä oli niin tär­ke­ää, että itse­kri­mi­noin­ti­suo­jaan kan­nat­tai­si teh­dä porsaanreikä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  53. Tom­mi Uscha­nov: …Kan­nat­taa vil­kais­ta mui­den maa­il­man mai­den perus­tus­la­ke­ja (aivan mis­tä päin maa­il­maa tahan­sa), niin huo­maa, miten täy­del­li­sen omas­ta pääs­tä kek­sit­ty on aja­tus, että perus­tus­lain pitäi­si olla jon­kin­lais­ta luet­te­loa kan­sa­lais­ten vel­vol­li­suuk­sis­ta eikä hei­dän oikeuksistaan. 

    Tuos­sa olet täy­sin oikeas­sa, mut­ta kyse on tasa­pai­nos­ta. Ei voi­da läh­teä sii­tä, että perus­tus­la­ki on vain luet­te­lo oikeuk­sis­ta tasol­la, joka kuu­luu oikeas­ti aivan muu­al­le sää­dök­siin ja samal­la unoh­de­taan vel­vol­li­suu­det. Nykyi­nen perus­tus­la­kim­me on huo­nos­ti kirjoitettu.

    Osmo viit­taa samaan ongel­maan alku­pe­räi­ses­sä kir­joi­tuk­ses­saan, joka jäl­leen on ihan hyvä ana­lyy­si. Kan­nat­taa lukea tuo Port­tu­ga­li-ongel­ma uudes­taan, jos se jäi välis­tä. Suo­mes­sa ongel­ma ker­tau­tuu, kos­ka vir­ka­mie­het nou­dat­ta­vat tääl­lä perin­tei­ses­ti lakia pil­kun­tar­kas­ti (his­to­rial­li­sis­ta syis­tä). Jos­sain Ete­lä-Euroo­pas­sa voi­daan vie­lä yrit­tää teh­dä jär­ke­väs­ti, vaik­ka perus­tus­lais­sa oli­si höl­mö­jä pykä­liä, mut­ta Suo­mes­sa se ei ole mahdollista.

    Väi­tän, että jou­dum­me joko ruk­kaam­maan perus­tus­la­kiam­me tai opet­te­le­maan ete­lä-euroop­pa­lai­sia tapo­ja, jot­ta väl­täm­me kon­kurs­sin. Pöhöt­ty­nyt sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­to­sek­to­ri on aja­mas­sa mei­dät suo­ri­tus­ti­laan. Pidän parem­pa­na vaih­toeh­to­na ensin­mai­nit­tua. Eli lue vie­lä ker­ran tuo Osmon jut­tu Porttugalista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  54. Joka iki­nen luku, jon­ka edel­lä olen lait­ta­nut on fak­taa. Kts. Optu­la. Eikä aja­tus ehdol­li­nen = vapaut­ta­va tuo­mio ole miten­kään poik­keuk­sel­li­nen oikeus­op­pi­nei­den kes­kuu­des­sa. Esim. juu­ri väis­ty­nyt oikeus­mi­nis­te­rim­me Anna-Maja Hen­riks­son ajoi täs­tä syys­tä muu­tos­ta, jos­sa osa ehdol­li­ses­ta voi­tai­siin tuo­mi­ta jol­lain taval­la. Samoin riko­soi­keu­den pro­fes­so­ri Tert­tu Utriai­nen on ilmoit­ta­nut oman näke­myk­sen­sä asias­ta: ehdol­li­nen van­keus on käy­tön­nös­sä sama kuin vapautus

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  55. Kun puhu­taan naa­pu­rin auton kol­hi­mi­ses­ta rikok­se­na, kan­nat­taa muis­taa, että sitä teke­vät yleen­sä taval­li­set ihmi­set, joil­le rikok­set ovat tut­tu­ja vain uuti­sis­ta ja fik­tios­ta. Eikö­hän meis­tä lähes kaik­kien oikeu­den­ta­ju sano, että moi­nen vahin­ko pitää naa­pu­rin kans­sa rei­lus­ti sopia.

    Täl­lai­sen vahin­gon ver­taa­mi­nen rikok­siin, joi­ta ns. rikol­li­set teke­vät vakain tuu­min ja har­ki­ten, tun­tuu oudol­ta, ja sik­si se ei istu monien oikeu­den­ta­juun. Kyse on enem­män moraa­lis­ta kuin lais­ta, vaik­ka toki laki­kin sii­tä sanan­sa sanoo.

    Tulee mie­leen isoi­sä­ni, joka oli aikoi­naan hyvin när­käs­ty­nyt saa­tu­aan sakot lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­ses­ta. “Pitä­vät minua rikol­li­se­na”, hän tuskaili.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. En ker­ta­kaik­ki­ses­ti ymmär­rä, mitä teke­mis­tä itse­kri­mi­na­li­soin­ti­suo­jal­la on naa­pu­rin auton naar­mut­ta­mi­sen kans­sa, kos­ka naarmuttam,inen ei ole rikos. Sen sijaan naar­mun jät­tä­mi­nen naa­pu­rin mak­set­ta­vak­si alkaa sitä kyl­lä lähennellä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  56. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    En ker­ta­kaik­ki­ses­ti ymmär­rä, mitä teke­mis­tä itse­kri­mi­na­li­soin­ti­suo­jal­la on naa­pu­rin auton naar­mut­ta­mi­sen kans­sa, kos­ka naar­mut­ta­mi­nen ei ole rikos. Sen sijaan naar­mun jät­tä­mi­nen naa­pu­rin mak­set­ta­vak­si alkaa sitä kyl­lä lähennellä. 

    Siis min­kä oikeus­kä­si­tyk­sen mukaan auton naar­mut­ta­mi­nen ei ole rikos?
    Kyl­lä omai­suu­den vahin­goit­ta­mi­nen on rikos — eikä auto ole poik­keus. Vai onko jos­sa­kin ‘vih­reäs­sä’ oikeuskäsityksessä?
    Ja jos on, mitä muu­ta omai­suut­ta saa vahin­goit­taa seuraamuksitta?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  57. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Yri­tän uudes­taan. Itse­kri­mi­na­li­soi­ti kiel­to tar­koit­taa, että EI PIDÄ ker­toa VIRANOMAISELLE tai TUOMIOISTUIMELLE rikok­ses­taan. Se on aivan eri asia kuin se, että saa kol­hia naa­pu­rin autoa ker­to­mat­ta täs­tä naa­pu­ril­le, joka (ker­to­mat­ta jät­tä­mi­nen) rin­nas­tuu minus­ta naa­pu­ril­ta varastamiseen. 

    Miten niin eri asia?
    Entä naa­pu­rin auton varastaminen?
    Tot­ta kai rehel­li­sen ihmi­sen pitäi­si ker­toa eli tun­nus­taa rikok­sen­sa, mut­ta sel­lais­ta lakia ei ole. Eivät­kä rehel­li­set ihmi­set tee rikoksiakaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  58. Kal­le: Tuos­sa olet täy­sin oikeas­sa, mut­ta kyse on tasa­pai­nos­ta. Ei voi­da läh­teä sii­tä, että perus­tus­la­ki on vain luet­te­lo oikeuk­sis­ta tasol­la, joka kuu­luu oikeas­ti aivan muu­al­le sää­dök­siin ja samal­la unoh­de­taan vel­vol­li­suu­det. Nykyi­nen perus­tus­la­kim­me on huo­nos­ti kirjoitettu.
    ‘snip’

    No, perus­tus­lait nyt käsit­te­le­vät juu­ri perus­oi­keuk­sia, muut lait muita.
    Tasa­pai­no­la­kia ei ole ole­mas­sa (vaik­ka esim. talous­tie­tees­sä niin saa­te­taan väittää).

    Mai­nit­se­pa nyt lopul­ta­kin yksi vel­vol­li­suus, joka perus­tus­lais­sa mie­les­tä­si pitäi­si olla!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  59. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Yri­tän uudes­taan. Itse­kri­mi­na­li­soi­ti kiel­to tar­koit­taa, että EI PIDÄ ker­toa VIRANOMAISELLE tai TUOMIOISTUIMELLE rikok­ses­taan. Se on aivan eri asia kuin se, että saa kol­hia naa­pu­rin autoa krto­mat­ta täs­tä naa­pu­ril­le, joka (ker­to­mat­ta jät­tä­mi­nen) rin­nas­tuu minus­ta naa­pu­ril­ta varastamiseen.

    KKO tar­kas­te­li juu­ri tätä kysy­mys­tä: ilmoi­tus­ta ei vält­tä­mät­tä tar­vit­se teh­dä polii­sil­le, vaan vahin­gon kär­si­neel­le ker­to­mi­nen riit­tää. Mut­ta KKO edel­leen kat­soi, että jos A:lla on vel­vol­li­suus ilmoit­taa aiheut­ta­man­sa vahin­ko ja oma hen­ki­löl­li­syy­ten­sä vahin­gon kär­si­neel­le, niin se on asial­li­ses­ti sama kuin vel­vol­li­suus ilmoit­taa tie­dot polii­sil­le, kos­ka sii­tä hyvin­kin saat­taa tul­la polii­sia­sia ja vahin­koa voi­daan alkaa tut­kia lii­ken­ne­rik­ko­muk­se­na. Täl­löin A oli­si omal­la, ran­gais­tuk­sen uhal­la pako­te­tul­la tie­don­an­nol­laan menet­tä­nyt mah­dol­li­suu­ten­sa puo­lus­tau­tua, mikä juu­ri on ase­ma, johon jou­tu­mi­sel­ta itse­kri­mi­noin­ti­suo­jan pitäi­si turvata.

    Rat­kai­se­vaa ei siis ole se, onko tie­don väli­tön vas­taa­not­ta­ja viran­omai­nen, vaan se, saat­taa­ko ilmoi­tuk­sen teke­mi­nen teki­jän rikos­syyt­teen vaa­raan. Huo­mat­ta­va on, että kyse on olta­va eril­li­ses­tä rikok­ses­ta: esi­mer­kik­si voi­daan ran­gais­ta tulo­jen pimit­tä­mi­ses­tä verot­ta­jal­ta, kos­ka vää­rien tie­to­jen anta­mi­nen itse on se rikos. Täs­sä ilmoi­tus­vel­vol­li­suu­den lai­min­lyö­mi­nen on eri teko kuin naa­pu­rin auton naar­mut­ta­mi­nen. Hen­ki­lö A sai­kin ran­gais­tuk­sen vahin­gon aiheut­ta­mi­ses­ta mut­ta hovioi­keus ja KKO kumo­si­vat tuo­mion ilmoi­tuk­sen laiminlyömisestä.

    Eri asia on, jos jon­kun ter­veys on vaa­ras­sa. Leh­dis­sä eräät ilmai­si­vat­kin huo­len­sa, että tämän kohu-uuti­soin­nin takia joku nero­pat­ti jät­tää soit­ta­mat­ta ambu­lans­sin onnet­to­muus­pai­kal­le. Huo­li ei ehkä ole ihan perä­tön, sil­lä heti tämän uuti­sen jäl­keen alkoi esiin­tyä jut­tu­ja vii­sas­te­li­jois­ta, jot­ka yrit­ti­vät mm. kiel­täy­tyä puhal­lus­ko­kees­ta itse­kri­mi­noin­ti­suo­jaan vedo­ten (ei auta). Joka tapauk­ses­sa KKO on jo 1996 käsi­tel­lyt tapaus­ta, jos­sa huma­las­sa aja­nut oli paen­nut onnet­to­muus­pai­kal­ta ja yrit­ti jäl­ki­kä­teen vedo­ta itse­kri­mi­noin­ti­suo­jaan. KKO tote­si, ettei vel­vol­li­suus aut­taa louk­kaan­tu­nei­ta riko itse­kri­mi­noin­ti­suo­jaa ja piti voi­mas­sa rat­ti­juo­pon saa­man tuo­mion aut­ta­mis­vel­vol­li­suu­den lai­min­lyö­mi­ses­tä. Ter­veys ja hen­ki ovat niin tär­kei­tä asioi­ta, että nii­den tur­vaa­mi­nen syr­jäyt­tää itsekriminointisuojan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  60. Osmo kir­joit­taa: “Yri­tän uudes­taan. Itse­kri­mi­na­li­soi­ti kiel­to tar­koit­taa, että EI PIDÄ ker­toa VIRANOMAISELLE tai TUOMIOISTUIMELLE rikok­ses­taan. Se on aivan eri asia kuin se, että saa kol­hia naa­pu­rin autoa krto­mat­ta täs­tä naa­pu­ril­le, joka (ker­to­mat­ta jät­tä­mi­nen) rin­nas­tuu minus­ta naa­pu­ril­ta varastamiseen.”

    Eli tämä tar­koit­taa, että jos viet tas­ku­var­kau­te­na lom­pa­kon, niin ei tar­vit­se ilmoit­tau­tua polii­sil­le, vaan ainoas­taan lom­pa­kon omistajalle?

    Kal­le kir­joit­taa: “Ei voi­da läh­teä sii­tä, että perus­tus­la­ki on vain luet­te­lo oikeuk­sis­ta tasol­la, joka kuu­luu oikeas­ti aivan muu­al­le sää­dök­siin ja samal­la unoh­de­taan velvollisuudet.”

    Oikeu­den vas­tin­pa­ri on aina vel­vol­li­suus. Jos ilmai­set oikeu­den, niin tulet samal­la ilmais­seek­si vel­vol­li­suu­den. Jos ollaan sitä miel­tä, että jokai­sel­la on oikeus elä­mään, tul­laan samal­la impli­siit­ti­ses­ti ilmai­seek­si, että jokai­sel­la on vel­vol­li­suus olla tap­pa­mat­ta toisiaan.

    Perus­tus­la­ki myös sisäl­tää pal­jon perus­oi­keuk­sia, jot­ka on kir­jat­tu nime­no­maan vel­vol­li­suu­den eikä oikeu­den muotoon.

    Esim. syr­jin­nän kiel­to: “Ketään ei saa ilman hyväk­syt­tä­vää perus­tet­ta aset­taa eri asemaan…”

    Riko­soi­keu­del­li­nen lail­li­suus­pe­ri­aa­te: “Ketään ei saa pitää…”

    Vas­tuu ympä­ris­tös­tä: “Vas­tuu luon­nos­ta ja sen moni­muo­toi­suu­des­ta, ympä­ris­tös­tä ja kult­tuu­ri­pe­rin­nös­tä kuu­luu kaikille.”

    jne.

    Toki nuo samat asiat oli­si ilmais­ta­vis­sa myös oikeutena.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  61. ft maa­il­mal­ta:
    Joka iki­nen luku, jon­ka edel­lä olen lait­ta­nut on fak­taa. Kts. Optu­la. Eikä aja­tus ehdol­li­nen = vapaut­ta­va tuo­mio ole miten­kään poik­keuk­sel­li­nen oikeus­op­pi­nei­den keskuudessa.

    Ehdol­li­nen tuo­mio on ei tuo­mio­ta ollen­kaan. Jos jou­tui­sin kärä­jil­le ja sai­sin itse vali­ta, ottai­sin pal­jon mie­lum­min “kovem­man” ehdo­li­sen kuin sak­ko­ja. Sakot jou­tuu mak­sa­maan, ehdol­li­nen van­keus taas ei ole käy­tän­nös­sä yhti­käs mitään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  62. dio­di: Aina kun leh­det rapor­toi­vat yhteis­kun­nan toi­min­nas­ta jotain jota maal­lik­ko ei ymmär­rä, ensim­mäi­nen reak­tio on: ompas type­rää. Sivis­ty­nyt reak­tio oli­si ute­liai­suus ja paneu­tu­mi­nen syi­hin, jota ovat näi­den kum­mal­lis­ten asioi­den takana.

    Tämä muu­ten jäi minul­ta vas­taa­mat­ta, mut­ta voin sanoa että tapa­na­ni ei ole läh­teä huu­ta­maan Iltalh­den otsi­koi­den mukaan. 

    Olen kyl­lä tutus­tu­nut Suo­men tuo­mio­käy­tän­töön sekä teo­rias­sa että oma­koh­tai­ses­ti, sil­lä ker­ran vete­lin pahoin­pi­te­li­jäl­tä nokan pos­kel­le -> kum­mal­le­kin syyt­tä­mät­tä­jät­tä­mis­pää­tös. Kyl­lä­pä tuos­sa oli­kin kovas­ti pelo­te­vai­ku­tus­ta jat­koa ajatellen. 

    Suo­sit­te­len kai­kil­le ihan samaa (olet­taen että fyy­si­ses­ti mah­dol­lis­ta), sil­lä jos hoi­taa asiat nyr­kein, saa aina­kin oikeut­ta. Kärä­jil­lä käy­des­sä ei taas saa kuin pahan mielen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  63. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    En ker­ta­kaik­ki­ses­ti ymmär­rä, mitä teke­mis­tä itse­kri­mi­na­li­soin­ti­suo­jal­la on naa­pu­rin auton naar­mut­ta­mi­sen kans­sa, kos­ka naarmuttam,inen ei ole rikos. Sen sijaan naar­mun jät­tä­mi­nen naa­pu­rin mak­set­ta­vak­si alkaa sitä kyl­lä lähennellä.

    Kyl­lä se oli rikos, kos­ka hen­ki­lö oli syyt­tees­sä tie­lii­ken­ne­lain 103 §:n nojal­la (lii­ken­ne­rik­ko­mus) tuos­ta naar­mu­tuk­ses­ta. Syyt­tees­sä oli kak­si syytekohtaa. 

    Vaih­toeh­toi­ses­sa uni­ver­su­mis­sa jos­sa vain yksi syytekohta:

    Syyt­tä­jä vaa­ti tie­lii­ken­ne­lain 103 §:n nojal­la A:lle ran­gais­tus­ta lii­ken­ne­rik­ko­muk­ses­ta. A oli hen­ki­lö­au­to­aan pysä­köi­des­sään tie­lii­ken­ne­lain 3 §:n vas­tai­ses­ti jät­tä­nyt nou­dat­ta­mat­ta olo­suh­tei­den edel­lyt­tä­mää huo­lel­li­suut­ta ja varo­vai­suut­ta vaa­ran ja vahin­gon vält­tä­mi­sek­si sil­lä seu­rauk­sel­la, että auto oli tör­män­nyt toi­seen hen­ki­lö­au­toon, johon tuli tör­mäyk­sen seu­rauk­se­na aina­kin naar­mu­ja. Kor­kein oikeus vapaut­ti syy­te­tyn, kos­ka tie­to lii­ken­ne­rik­ko­muk­ses­ta oli tul­lut tie­lii­ken­ne­lain 59 §:n 3 momen­tis­sa sää­de­tyn ilmoi­tus­vel­vol­li­suu­den nou­dat­ta­mi­sen kaut­ta syytetyltä. 

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  64. Rau­no Hal­me: Taas var­si­nai­nen “käy­rä kurk­ku” EU:lta. Kyse­hän on vas­tuun­tun­nos­ta, vas­tuus­ta omis­ta teois­ta. Tyy­pil­lis­tä pul­la­mös­sö­su­ku­pol­ven ajan ajat­te­lua. “En se minä ollut”. Itse­kri­mi­noin­ti on lai­no­pil­li­nen idio­tis­mi. Juris­tit eivät ole tyh­miä, he ovat epä­re­hel­li­siä. Rei­lu tun­nus­tus las­kee tuo­mio­ta, tie­tää van­ha lautamies. 

    Pul­la­mös­sö­su­ku­pol­vi on äärim­mäi­sen huo­no ter­mi, kos­ka se ei kuvaa sitä ryh­mää, jota sil­lä yleen­sä tar­koi­te­taan. Oikeas­ti pul­la­mös­sö­su­ku­pol­vea lie­ne­vät suu­ret ikä­luo­kat, kos­ka 1960-luvul­la ja myö­hem­min syn­ty­neil­le pul­la­mös­sö on täy­sin tun­te­ma­ton ruoka.

    Mitä itse asi­aan tulee, pie­nel­lä­kin ajat­te­lul­la pitäi­si olla sel­vää, että itse­kri­mi­noin­ti­suo­ja on vält­tä­mä­tön perus­oi­keus. Käy­tän­nös­sä jokai­nen tekee päi­vit­täin jotain sel­lais­ta, jos­ta voi­si ran­gais­ta, joten itse­kri­mi­noin­ti­suo­jas­ta luo­pu­mi­nen antai­si hel­pon tavan alkaa vai­noa poliit­ti­sia vas­tus­ta­jia tai vaik­ka­pa jota­kin väestöryhmää.

    Väit­tää­kö joku, että ei tee mitään lain­vas­tais­ta tai ei aina­kaan päi­vit­täin? Tuli­ko kävel­tyä päin punais­ta? Hau­kuit­ko työ­ka­ve­ria? Muis­tit­ko pääs­tää jalan­kul­ki­jan ensin suo­ja­tiel­le? Put­huit­ko ken­ties pul­la­mös­sö­su­ku­pol­ves­ta? Hei­tit­ko ros­kia maa­han? Mene­pä var­muu­den vuok­si ilmian­ta­maan itse­si, sil­lä ei ole rikol­lis­ten asia päät­tää itse, onko teko tuo­mit­ta­va vai ei.

    Itse­kri­mi­noin­ti­suo­ja on tar­peen jo sik­si, että jokai­sen ei tar­vit­se jat­ku­vas­ti miet­tiä, tuli­ko ehkä rikot­tua lakia ja pitäi­si­kö käy­dä ilmian­ta­mas­sa itsen­sä. On parem­pi, että val­von­ta on viran­omais­ten (ja valp­pai­den sivul­lis­ten) vastuulla.

    Jos taas itse­kri­mi­noin­ti­suo­jaan teh­täi­siin rajauk­sia rikok­sen vaka­vuu­den perus­teel­la, jou­dut­tai­siin han­ka­liin­ra­jan­ve­to­pul­miin. Kuin­ka suu­ria jäl­kiä naa­pu­ri­au­toon pitää jää­dä, jot­ta pitää ilmian­taa itsensä?

    Toki moraa­li­ses­ti oli­si oikein tun­nus­taa teke­män­sä rikos.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  65. Jus­si Airak­si­nen:

    Eli tämä tar­koit­taa, että jos viet tas­ku­var­kau­te­na lom­pa­kon, niin ei tar­vit­se ilmoit­tau­tua polii­sil­le, vaan ainoas­taan lom­pa­kon omistajalle?

    Maal­lik­ko­na herät­tää edel­leen­kin ihme­tys­tä se, että naa­pu­rin auton kol­hi­mi­nen on vahin­ko, kun taas tas­ku­var­kaus on tar­koi­tuk­sel­li­nen rikos. Ne ovat luon­teel­taan aivan eri­lai­sia tapah­tu­mia, joten mik­si nii­hin pitäi­si suh­tau­tua samal­la lailla?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  66. Ris­to: Juris­teil­la on var­maan myös­kin seli­tys sil­le, mik­si lisä­ran­gais­tuk­sen mit­taa­mi­nen sil­lä perus­teel­la, että “ei tun­nus­ta­nut” on kau­his­tus, sen sijaan ran­gais­tuk­sen lyhen­tä­mi­nen sil­lä perus­teel­la, että tun­nus­ti, on täy­sin OK. Juris­te­ro­lo­gias­ta tie­tä­mä­tön insi­nöö­ri kun ajat­te­li­si, että asiat ovat peri­aa­teel­li­ses­ti ja (sopi­vil­la para­met­rien arvoil­la) käy­tän­nös­sä­kin yksi ja sama.

    Jen­keis­sä (jos­sa itse­kri­mi­noi­mi­sen suo­ja on ekspli­siit­ti­ses­ti perus­tusa­lis­sa) ei ole miten­kään tava­ton­ta, että syyt­tä­jä ehdot­taaa syy­te­tyl­le paria vuot­ta väi­te­tys­tä rikok­ses­ta jos hän tun­nus­taa, ja sit­ten pari­kym­men­tä vuot­ta lisää röyh­key­des­tä vaa­tia oikeu­den­käyn­tiä, jos hän hävi­ää jut­tun­sa. Suo­meen­kin sama peri­aa­te lai­men­net­tu­na tuo­tiin laki­kir­jaan vii­me vaalikaudella.

    Ei ole mitään “lisä­ran­gais­tuk­sia”, ne on Suo­mes­sa lak­kau­tet­tu jotain har­vaa poik­keus­ta lukuun otta­mat­ta. (Maan­pe­tok­ses­ta voi­daan tuo­mi­ta menet­tä­mään soti­la­sar­von­sa, esi­mer­kik­si.) On ran­gais­tus­teik­ko, jon­ka puit­teis­sa ran­gais­tus har­ki­taan. “Tun­nus­ta­mi­nen”, siis teon myön­tä­mi­nen, ei kuu­lu ylei­siin lie­ven­tä­mis­pe­rus­tei­siin, oma-aloit­tei­nen ilmoit­tau­tu­mi­nen kyl­lä voi­daan lukea lie­ven­tä­väk­si. Samoin lie­ven­tä­viä perus­tei­ta voi­vat olla aut­ta­mi­nen rikok­sen sel­vit­tä­mi­ses­sä, vahin­gon kor­jaa­mi­nen, sovin­non teke­mi­nen, varas­te­tun omai­suu­den palaut­ta­mi­nen oma­toi­mi­ses­ti jne.

    Ei tämä ole kau­hean mut­ki­kas tai kei­no­te­koi­nen asia. Ei pidä tui­jot­taa vain ran­gais­tus­ta jon­kin­lai­se­na net­to­tu­le­ma­na. On tär­keä peri­aa­te, että tun­nus­ta­mi­nen ei ole vel­vol­li­suus eikä sii­hen saa pai­nos­taa ran­gais­tuk­sen uhal­la. Meil­lä vas­ta­taan syyt­tee­seen ja on oikeus olla vai­ti. Inkvi­si­tios­sa on vel­vol­li­suus tun­nus­taa. Pitem­pää tuo­mio­ta ei mita­ta sil­lä perus­teel­la, että “ei tun­nus­ta­nut”. Mah­dol­li­suus lie­vem­pään tuo­mioon voi toki olla kan­nus­ti­me­na avus­taa tut­ki­muk­sis­sa ja osoit­taa katu­mus­ta. Niin sen pitää­kin. Mut­ta ran­gais­tus mää­rä­tään sil­ti aina itse teos­ta, eikä se vaih­te­le aivan tol­kut­to­mal­la taval­la sie­det­tä­väs­tä epäin­hi­mil­li­seen. Ei edes uudes­sa syyteneuvottelu-järjestelmässä.

    Ame­ri­kas­sa on tosi­aan toi­sin. Siel­lä on mel­kein teh­ty tyh­jäk­si perus­tus­lais­sa sää­det­ty oikeus oikeu­den­käyn­tiin. Rutii­nin­omai­ses­ti rikos­jut­tu­ja, tör­kei­tä­kin, käsi­tel­lään ilman oikeu­den­käyn­tiä. Pitää nii­den sen­tään käväis­tä tuo­ma­rin pöy­däl­lä. Sys­tee­mi perus­tuu sii­hen, että nime­no­maan syyt­tä­jäl­lä on mah­dol­li­suus tar­jo­ta toi­ses­sa kädes­sä hir­mui­sen tuo­mion uhkaa – ehdo­ton elin­kau­ti­nen tai 25 vuot­ta, koko elä­mä ohi – ja toi­ses­sa kädes­sä lie­vem­pää rikos­ni­mi­ket­tä ja ver­rat­tain sie­det­tä­vää tuo­mio­ta. Pelo­tel­tu kan­sa­lai­nen panee puu­merk­kin­sä kil­tis­ti pape­riin, vaik­ka oli­si syy­tön. Edes rikos­ni­mi­ke ei täl­löin pää­se vala­mie­his­tön har­kit­ta­vak­si. Jos taas kärä­jil­le men­nään, niin tuo­mio siel­tä yleen­sä tulee ja todel­la kova.

    Sii­nä jär­jes­tel­mäs­sä alkaa olla niin, että “tun­nus­tuk­ses­sa” on kyse enem­män alis­tu­mi­ses­ta kuin rikok­sen sel­vit­tä­mi­ses­sä avus­ta­mi­ses­ta. Ei ole kau­ka­na aja­tus, että täl­lai­nen käy­tän­tö pait­si täyt­tää van­ki­lat myös rapis­taa polii­sin työ­kult­tuu­rin: mik­si tut­kia kun­nol­la, kun syy­tet­ty on kui­ten­kin ala­kyn­nes­sä ja sys­tee­mi on viri­tet­ty syy­te­neu­vot­te­lui­ta varten?

    Mut­ta näin naa­pu­ris­sa rapa­kon taka­na. Meil­le sys­tee­mi on tuo­tu, kuten sanoit, vah­vas­ti lai­men­net­tu­na, eikä sitä var­sin­kaan sovel­le­ta tör­keim­piin rikok­siin, eri­tyi­ses­ti ei väki­val­ta- ja sek­su­aa­li­ri­kok­siin. Hyvä niin. Meil­lä tar­koi­tus on ollut muun muas­sa sääs­tää aikaa ja vai­vaa moni­mut­kai­sis­sa talous­ri­kok­sis­sa (jois­sa rikos­hyö­dyn menet­tä­mi­nen saat­taa­kin olla se tun­tu­vin ran­gais­tus), ei saa­da tuo­mioi­ta liu­ku­hih­nal­ta tut­ki­mat­ta hutkien.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  67. Tie­lii­ken­tees­sä kul­jet­ta­jil­la on erik­seen sää­det­ty huo­lel­li­suus- ja varo­vai­suus­vel­voi­te, ja sen rik­ko­mi­se­na kai park­ki­paik­ka­kol­huis­ta voi saa­da sakon (“tahal­laan tai tuot­ta­muk­ses­ta”); oikeas­taan ran­gais­tus ei tule sii­tä naar­mut­ta­mi­ses­ta, vaan edel­tä­väs­tä kul­jet­ta­jan toi­min­nas­ta joka oli omi­aan aiheut­ta­maan vaa­raa toi­sen tur­val­li­suu­del­le (vaa­ra jopa kon­kre­ti­soi­tui, kos­ka ajo­neu­vot kos­ki­vat toi­siin­sa); muu­toin toi­sen omai­suu­den vahin­goit­ta­mi­nen (vahin­gon­te­ko) on vain tahal­li­se­na ran­gais­ta­vaa rikok­se­na, ei tuot­ta­muk­sel­li­se­na teko­na. Vahin­gon­kor­vaus­ta voi jou­tua mak­sa­maan aina.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  68. Onko vika “juris­te­rias­sa” vai perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nas­sa (PeVL)?

    Eikö tilan­ne ole kui­ten­kin se, että mikä­li PeVL kat­soo lain ole­van ris­ti­rii­das­sa perus­tus­lain kans­sa, on sii­tä sää­det­tä­vä ras­kaam­man pro­ses­sin mukai­ses­ti? Mik­si tämä oli esim. soten koh­dal­la ongelma?

    Kyl­lä­hän se perus­tus­la­ki­kin on vain ihmis­ten kir­joit­ta­man laki. Näke­myk­set muut­tu­vat ajan myö­tä eikä perus­tus­la­ki sai­si kui­ten­kaan estää kehitystä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  69. Pek­ka kir­joit­taa: “Maal­lik­ko­na herät­tää edel­leen­kin ihme­tys­tä se, että naa­pu­rin auton kol­hi­mi­nen on vahin­ko, kun taas tas­ku­var­kaus on tar­koi­tuk­sel­li­nen rikos. Ne ovat luon­teel­taan aivan eri­lai­sia tapah­tu­mia, joten mik­si nii­hin pitäi­si suh­tau­tua samal­la lailla?”

    Tämä joh­tai­si loo­gi­siin han­ka­luuk­siin. Jos otet­tai­siin läh­tö­koh­dak­si, että vahin­got tulee ilmoit­taa, mut­ta tahal­li­sia teko­ja ei, niin aina­han voi­sit vält­tyä ilmoit­ta­mis­vel­vol­li­suu­del­ta väit­tä­mäl­lä auton kol­hi­mis­ta tahalliseksi.

    Toi­sek­seen, tuos­sa nimen­omai­ses­sa KKO:n tapauk­ses­sa oli kysy­mys lii­ken­ne­rik­ko­muk­ses­ta, jos­sa syy­tet­ty oli jät­tä­nyt nou­dat­ta­mat­ta olo­suh­tei­den edel­lyt­tä­mää huo­lel­li­suut­ta ja varo­vai­suut­ta vaa­ran ja vahin­gon vält­tä­mi­sek­si. Menee todel­la han­ka­lak­si, jos tuos­ta pitää alkaa todis­te­le­maan ja rat­kai­se­maan erik­seen, oli­ko huo­lel­li­suu­den lai­min­lyön­ti tahal­lis­ta vai vahinko.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  70. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    En ker­ta­kaik­ki­ses­ti ymmär­rä, mitä teke­mis­tä itse­kri­mi­na­li­soin­ti­suo­jal­la on naa­pu­rin auton naar­mut­ta­mi­sen kans­sa, kos­ka naarmuttam,inen ei ole rikos. Sen sijaan naar­mun jät­tä­mi­nen naa­pu­rin mak­set­ta­vak­si alkaa sitä kyl­lä lähennellä.

    Eikös kola­ri ole aina rikos nimel­tä lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­nen. Kun se on vie­lä viral­li­sen syyt­teen alai­nen, niin ei asi­aa voi sopia asia­no­mis­ta­jan kans­sa. Käy­tän­nös­sä tämä on sit­ten ihan polii­sin har­kin­ta- eli mie­li­val­las­ta kiin­ni tulee­ko sakot vai ei.

    Ei pidä syyt­tää sai­var­te­le­via juris­te­ja, vaan lain­sää­tä­jää joka on mää­rän­nyt että piha­koi­vua päin peruut­ta­mi­nen on rikos kruu­nua vastaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  71. Täs­sä ket­jus­sa mene­vät iloi­ses­ti sekai­sin monet asiat. Oikeus­jär­jes­tys on eri asia kuin kir­joi­tet­tu laki. (Perus­oi­keus­jär­jes­tel­män sisäl­tö ei aukea pel­käs­tään perus­tus­lain pykä­liä luke­mal­la. Oikeu­del­li­nen vel­voi­te on eri asia kuin moraa­li­nen. (Tot­ta kai moraa­li­nor­mi vel­voit­taa ker­to­maan, jos naar­mu­tat autoa.) Rikol­li­nen teko on eri asia kuin tuot­ta­muk­sel­la aiheu­tet­tu vahin­ko. Tätä var­ten on insi­nöö­ri on eri asia kuin juristi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  72. Oikeus voi mää­rä­tä oheissakkoja.
    Ehdol­li­nen van­keus­ran­gais­tus on “ei mitään”, jol­loin roi­mat oheis­sa­kot oli­si­vat luon­te­va osa ran­gais­tus­ta. Käy­tän­nös­sä van­hoil­la poh­jil­la ei juu­ri ran­gais­tus­ta saa. 

    Talous­ri­kos­tuo­mioi­den keveys on ongel­ma. Ei ole mitään estet­tä, ettei tuo­mion oheen tule myös veron koro­tus­ta vas­taa­vat sakot tai kor­vauk­set. USA:n lain­sää­dän­töä yri­tyk­set nou­dat­ta­vat, kos­ka siel­lä men­nään len­to­ken­täl­tä van­ki­laan, Suo­mes­sa tuo­miot mene­vät fir­man piik­kiin, jos­kus vakuu­tus korvaa. 

    Riip­pu­ma­ton tuo­mio­lai­tos jol­la­kin taval­la on ohjat­ta­vis­sa. Onko tie­toa miten se tapah­tuu? Asteik­koa kun on. 

    Rikos­seu­raa­mus­vi­ras­ton sääs­tö­jen vuok­si koh­ta luo­vut­ta­neen koko­naan perin­tei­ses­tä van­keu­des­ta kulu­jen vuok­si. Se kyl­lä on ohjan­nut tuo­miois­tui­mien käytäntöä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  73. kjo­ja­la: Eikös kola­ri ole aina rikos nimel­tä lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­nen. Kun se on vie­lä viral­li­sen syyt­teen alai­nen, niin ei asi­aa voi sopia asia­no­mis­ta­jan kans­sa. Käy­tän­nös­sä tämä on sit­ten ihan polii­sin har­kin­ta- eli mie­li­val­las­ta kiin­ni tulee­ko sakot vai ei.
    Ei pidä syyt­tää sai­var­te­le­via juris­te­ja, vaan lain­sää­tä­jää joka on mää­rän­nyt että piha­koi­vua päin peruut­ta­mi­nen on rikos kruu­nua vastaan.

    Aika mie­len­kiin­toi­nen kes­kus­te­lu : Se pal­jas­taa pal­jon suo­ma­lai­suu­des­ta .Auton naar­muis­ta syn­tyy Osmn blo­giin­kin kym­me­niä kom­ment­te­ja sisäl­tä keskustelujuonne.Kyllä auto on suo­ma­lai­sel­le mie­hel­le epä­ju­ma­la, johon syn­ty­nyt naar­mu on pyhäin­hä­väis­tys ja naar­mun tei­jä on ehdot­to­mas­ti rikollinen.

    Pal­jon pahem­pi kuin omaan naa­maan saa­tu naarmu.

    Suo­mes­sa väki­val­taan suh­tau­du­taan hyvin myön­tei­ses­ti ja niin­pä ran­gais­tuk­set ovat aina olleet pie­niä. Kuol­men­tuo­mios­ta­kin luo­vut­tiin jo 1800-luvul­la , kun kat­sot­tiin, ettei sur­ma niin vaka­va jut­tu ole

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  74. Lii­an van­ha:
    ‘snip’
    Suo­mes­sa väki­val­taan suh­tau­du­taan hyvin myön­tei­ses­ti ja niin­pä ran­gais­tuk­set ovat aina olleet pie­niä. Kuol­men­tuo­mios­ta­kin luo­vut­tiin jo 1800-luvul­la, kun kat­sot­tiin, ettei sur­ma niin vaka­va jut­tu ole 

    Rau­han­ai­kai­nen kuo­le­man­ran­gais­tus pois­tui Suo­men lais­ta vuon­na 1949 ja sodan­ai­kai­nen 1972.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  75. Jus­si Airak­si­nen: Tämä joh­tai­si loo­gi­siin han­ka­luuk­siin. Jos otet­tai­siin läh­tö­koh­dak­si, että vahin­got tulee ilmoit­taa, mut­ta tahal­li­sia teko­ja ei, niin aina­han voi­sit vält­tyä ilmoit­ta­mis­vel­vol­li­suu­del­ta väit­tä­mäl­lä auton kol­hi­mis­ta tahalliseksi.

    Toi­sek­seen, tuos­sa nimen­omai­ses­sa KKO:n tapauk­ses­sa oli kysy­mys lii­ken­ne­rik­ko­muk­ses­ta, jos­sa syy­tet­ty oli jät­tä­nyt nou­dat­ta­mat­ta olo­suh­tei­den edel­lyt­tä­mää huo­lel­li­suut­ta ja varo­vai­suut­ta vaa­ran ja vahin­gon vält­tä­mi­sek­si. Menee todel­la han­ka­lak­si, jos tuos­ta pitää alkaa todis­te­le­maan ja rat­kai­se­maan erik­seen, oli­ko huo­lel­li­suu­den lai­min­lyön­ti tahal­lis­ta vai vahinko.

    Hen­ki­ri­kok­sis­sa on aina­kin ollut tapa­na ero­tel­la mur­hat, tapot ja eri­lai­set kuo­le­man­tuot­ta­muk­set tahal­li­suu­den asteen mukaan eri rikok­sik­si eri ran­gais­tuk­sin. Mik­sei sit­ten auton kol­hi­mi­ses­sa? Tahal­li­sen kol­hi­mi­sen ran­gais­tus voi­daan aset­taa niin kor­keak­si, ettei vahin­gon salaa­mi­nen ja sen väit­tä­mi­nen tahal­li­sek­si auta asiaa.

    Laki­mies­ten luu­li­si pitä­vän täs­tä ideas­ta, tie­tää­hän se lisää töitä.

    Tun­nus­tus­ke­ven­nyk­set eivät muu­ten joh­da arvot­to­miin näy­tel­miin oikeus­pro­ses­sin lopus­sa, jos keven­nys anne­taan vain ennen tut­kin­nan aloit­ta­mis­ta anne­tuis­ta tun­nus­tuk­sis­ta. Onko­han täs­sä siten jotain mui­ta ongelmia?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  76. Sylt­ty:
    Suo­sit­te­len kai­kil­le ihan samaa (olet­taen että fyy­si­ses­ti mah­dol­lis­ta), sil­lä jos hoi­taa asiat nyr­kein, saa aina­kin oikeut­ta. Kärä­jil­lä käy­des­sä ei taas saa kuin pahan mielen. 

    Minä taas olen erit­täin vah­vas­ti eri miel­tä tämän asian kanssa.

    Tie­dän, että arvos­tan itse fyy­sis­tä kos­ke­mat­to­muut­ta ja ihmi­sen oikeut­ta omaan kehoon­sa erit­täin kor­keal­le ver­rat­tu­na ylei­seen oikeus­kä­si­tyk­seen. Olen kui­ten­kin aika vakuut­tu­nut sii­tä, että ylei­nen käsi­tys oman kehon kos­ke­mat­to­muu­des­ta ver­rat­tu­na esim. omai­suu­teen koh­dis­tu­vaan rikol­li­suu­teen on myös ylei­ses­ti eri­lai­nen, mitä lain­sää­tä­jä on asioi­ta arvottanut.

    Minun on vai­kea ymmär­tää, että esim. tai­de­aar­tee­ni varas­ta­mi­nen oli­si sen ver­ran suu­ri rikos, että istu­maan läh­de­tään, mut­ta minun pahoin­pi­te­ly­ni oli­si läh­tö­koh­tai­ses­ti hyvin pal­jon pie­nem­pi rikos. Miten mikään omai­suus voi olla ihmis­ke­hoa arvok­kaam­paa, kun sitä vas­taan riko­taan? Esim. sil­mät mus­tak­si ja nenä pos­kel­le on täl­lä het­kel­lä sel­lai­nen muu­ta­man sata­sen jut­tu. Jos omal­ta koh­dal­ta miet­ti­si asi­aa, niin vuo­den palk­ka oli­si aika vähän tuollaisesta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  77. Lii­an van­ha: Aika mie­len­kiin­toi­nen kes­kus­te­lu: Se pal­jas­taa pal­jon suo­ma­lai­suu­des­ta. Auton naar­muis­ta syn­tyy Osmn blo­giin­kin kym­me­niä kom­ment­te­ja sisäl­tä kes­kus­te­lu­juon­ne. Kyl­lä auto on suo­ma­lai­sel­le mie­hel­le epä­ju­ma­la, johon syn­ty­nyt naar­mu on pyhäin­hä­väis­tys ja naar­mun tei­jä on ehdot­to­mas­ti rikollinen.

    Pal­jon pahem­pi kuin omaan naa­maan saa­tu naarmu.
    ‘snip’

    Niin­pä, mut­ta ei auton naar­mu tai kol­hu ole juu­ri min­kään­lai­nen rikos.

    Todel­li­nen iso rikos Suo­mes­sa on yli­no­peus: pahoin­pi­te­lyt, ‘lie­vät’ rais­kauk­set ja kuo­le­man­tuot­ta­muk­set eivät ran­gais­ta­vuu­des­sa ole mitään pie­nen yli­no­peu­den rin­nal­la — vai miten pal­jon pitäi­si pahoin­pi­del­lä, että sai­si 54000 € sakkoa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  78. Autol­la törttöilystä:

    Nai­nen läh­tee ylit­tä­mään suo­ja­tie­tä. Suo­ja­tie on suo­ral­la tiel­lä, jol­la on rei­lus­ti näky­väi­syyt­tä. Kais­to­jen välil­lä on koto­tet­tu alue. Kes­ki­ko­rok­keen ylit­tä­mi­sen lii­an suur­ta nopeut­ta aja­nut auto osuu nai­seen. Auton kul­jet­ta­ja ker­too, että jalan­kul­ki­ja oli tul­lut suo­ja­tiel­le yllättäen. 

    Yli­no­peus sanaa ei käy­tet­ty, lii­an suu­ri nopeus on todettu.
    Yllät­täen, mut­ta auton osues­sa jalan­kul­ki­ja on kävel­lyt suo­ja­tie­tä jo tois­ta­kym­men­tä met­riä. Autoi­li­ja ker­too vii­me het­kes­sä havain­neen­sa uhrin ja yrit­tä­neen­sä väis­tää. Väis­ti­kö­hän päälle?

    Uhri kuo­li mas­sii­vi­sen aivo­vau­rion ja aivo­ve­ren­vuo­don seuraksena.

    Tapaus vai­kut­ti kai­kin puo­lin erit­täin sel­väl­tä. Autoi­li­ja on teh­nyt jotain muu­ta kuin aja­nut autoa ja jalan­kul­ki­ja­kin on ollut varo­ma­ton. Kärä­jä­oi­keu­des­sa oli vain teki­jän sana ja vapaut­ta pää­tös. Näi­tä sat­tuu. Nyt tuli hovioi­keu­des­ta­kin vapaut­ta­va päätös.

    Eli suo­ja­tiel­lä kul­ki­jan saa suo­mes­sa tap­paa, jos ei ole ulko­puo­li­sia sil­min­nä­ki­jöi­tä. Pääl­lea­jo tapah­tui 29.1.2014 ja pää­tös hovis­ta on tuo­re. Ihmet­te­len, mitä toi­mit­ta­jat teke­vät jos se ei ole ilta­päi­vä­leh­tien kohu­lööp­pi­nä ollut.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  79. [OT] Voi­si­ko kom­men­toin­tiin saa­da esi­kat­se­lu pai­nik­keen? Hävet­tää tuo oma kir­jal­li­nen ilmai­su, kun ei saa kom­ment­ti ruu­dus­ta luet­tua omaa teks­tiä ennen jul­kai­sua [/ot]

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. On kyl­lä fysii­kan lakien vas­tai­nen väi­te, ettei nopeus vai­ku­ta onnet­to­muu­den toden­nä­köi­syy­teen eikä sen seu­rauk­siin. Tut­kin jos­kus kau­an sit­ten kuo­le­maan joh­ta­nei­ta lii­ken­neon­net­to­muuk­sia. Niis­sä mel­kein kai­kis­sa joku osa­puo­lis­ta oli aja­nut yli­no­peut­ta. Samaan aikaan auto­liit­to teki samois­ta tilas­tois­ta joh­to­pää­tök­sen, että suu­ri osa onnet­to­muuk­sis­ta aje­taan hyvin hil­jai­sel­la nopeu­del­la. Jos joku tulee kol­mion takaa pää­tiel­le ja toi­nen tulee 180 km/h tun­nis­sa kyl­keen, kyl­lä sii­nä oli yli­no­peu­del­la jokin osuus tapah­tu­nee­seen. Onnet­to­muu­den seu­rauk­sien kan­nal­ta ei ole mer­ki­tys­tä, mikä oli nopeus hitaam­mal osa­puo­lel­la vaan sil­lä, mikä oli nopeus kvin­ta vaih­tia ajaneella.
      Näis­sä onnet­to­muuk­sis­sa oli sel­vä ylie­dus­tus aivan jär­jet­tö­mil­lä yli­no­peuk­sil­la luok­kaa 130 km/h vii­den kym­pin alu­eel­la. Todel­la vai­kea vgfäit­tää, ettei yli­no­peus tappanut.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  80. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Yli­no­peu­det tap­pa­vat kyl­lä pal­jon enem­män kuin murhat.

    Mihin ihmee­seen tuo perus­tuu??? Polii­si jul­kai­si muu­ta­ma vuo­si sit­ten (ilmei­ses­ti vahin­gos­sa) HS:ssa raa­ka­da­taa onnet­to­muus­ti­las­tois­ta. Vain päih­ty­nee­nä ja väsy­nee­nä aja­mi­nen oli­vat mer­kit­tä­viä tekijöitä.

    Se tie­de­tään, että alle 40 km/h alueil­la auton ja kevyen­lii­ken­teen kola­reis­sa yli­no­peu­det nos­ta­vat vam­mau­tu­mis- ja kuo­le­man­ris­kiä. Koko­nai­suu­des­ta ne eivät kui­ten­kaan tuleet miten­kään esil­le. Tämä kui­ten­kin osoit­taa sen, että nopeus­val­von­taa kan­nat­taa teh­dä vain kau­pun­kien kes­kus­tois­sa, jos kyse on lii­ken­ne­tur­val­li­suu­des­ta. Val­tion fis­kaa­li­set tavoit­teet ovat sit­ten jotain ihan muu­ta, mut­ta sil­loin ei saa rat­sas­taa tur­val­li­suu­del­la ja valehdella.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Yli­no­peuk­sien osuut­ta voi­daan tut­kia monel­la eri taval­la. Tlas­to­tie­tei­li­jä tut­ki asi­aa niin, että kuin­ka ylei­siä ovat yli­no­peu­det ja mikän on yli­no­peuk­sil­la ajet­tu­jen onnet­to­muuk­sien osuus kai­kis­ta onnet­to­muuk­sis­ta. Lisäk­si jokai­ses­ta onnet­to­muu­des­ta, jois­sa on ajet­tu yli­no­peut­ta tulee sel­vit­tää se, pal­jon­ko vam­mat pahe­ni­vat yli­no­peu­den vuoksi.
      Yli­no­peu­del­la on aina onnet­to­muut­ta pahen­ta­va via­ku­tus, eikä se ole edes ihan pie­ni. Jos kah­des­ta autos­ta tinen ajaa 80 km,/h ja toi­nen 100 km/h ja sei­nä nmousee vas­taan etäi­syy­del­lä, joka juu­ri ja juu­ri riit­tää jar­ru­tuk­seen hitaam­min aja­neel­le, nopoeam­min aja­nut tie­tys­ti tör­mää sei­nään — nopeu­del­la 60 km/h!

      Hel­sin­gis­sä, jos­sa pik­ku­hil­jaa siir­ry­tään aika ylei­ses­ti 30 km/h rajoi­tuk­siin, on suo­ras­taan vai­kea saa­da ketään hen­gil­tä aja­mat­ta ylinopeutta.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  81. Jus­si Airak­si­nen:

    Tämä joh­tai­si loo­gi­siin han­ka­luuk­siin. Jos otet­tai­siin läh­tö­koh­dak­si, että vahin­got tulee ilmoit­taa, mut­ta tahal­li­sia teko­ja ei, niin aina­han voi­sit vält­tyä ilmoit­ta­mis­vel­vol­li­suu­del­ta väit­tä­mäl­lä auton kol­hi­mis­ta tahalliseksi.

    Juu, eipä tämä loo­gi­ses­ti help­poa ole, min­kä tämä­kin kes­kus­te­lu osoit­taa. Teh­dään niin tai näin, kos­kaan ei pääs­tä täy­teen tas­a­puo­li­suu­teen tai oikeudenmukaisuuteen.

    Tämä nykyi­nen ällis­ty­nyt kes­kus­te­lu itse­kri­mi­noin­ti­suo­jas­ta kai on läh­te­nyt sii­tä, että taval­li­sen kan­sa­lai­sen oikeus­ta­juun ei oikein mil­lään istu tämä uusi tie­to, että kun kun­non kan­sa­lai­sel­le sat­tuu vahin­ko, esi­mer­kik­si se naa­pu­rin auton kol­hi­mi­nen, joka ennen hoi­det­tiin suju­vas­ti naa­pu­rei­den kes­ken, onkin tapah­tu­ma, jos­ta juo­nik­kaam­mat lui­ker­te­le­vat eroon tekey­ty­mäl­lä rikol­li­sik­si vetoa­mal­la itsekriminointisuojaan. 

    Eikö täl­lai­nen poik­kea­ma kan­sa­lais­ten oikeus­ta­jus­ta ja siis lain arvos­tuk­ses­ta yhtään huo­le­ta arvon oikeus­op­pi­nei­ta? Laki on hyvä niin kuin se on kirjoitettu?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  82. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Yli­no­peu­det tap­pa­vat kyl­lä pal­jon enem­män kuin murhat.

    Lii­ken­tees­sä kuo­lee n. X2 se mää­rä, mitä mene­te­tään hen­ki­ri­kos­ten seu­rauk­se­na. Lii­ken­ne­kuo­le­mis­sa yli­no­peus on lii­ken­ne­tur­van mukaan selit­tä­vä­nä teki­jä­nä noin kol­man­nek­ses­sa tapauk­sis­ta. Kos­ka blo­gin pitä­jä on saa­nut tilas­tous­kol­li­suu­des­saan aukaan mm. sen, että väit­tää aamu­kän­nin ole­van alie­dus­tet­tu onnet­to­muuk­sis­sa, niin tode­taan että vas­taa­val­la tilas­tous­kol­li­suu­del­la myös yli­no­peus on niin tur­val­lis­ta, että se pitäi­si mää­rä­tä lail­la pakok­si. Lii­ken­ne­tur­van tilas­to­jen mukaan kuo­le­maan joh­ta­neis­sa moot­to­ria­jo­neu­vo-onnet­to­muuk­sis­sa nopeus:

    • Ei yli­no­peut­ta 67%
    • 1–9 km/h yli­no­peus 6%
    • 10–19 km/h yli­no­peus 5%
    • 20–29 km/h yli­no­peus 4%
    • 30 km/h tai yli yli­no­peus 16%

    Lii­ken­ne­tur­van kes­ki­no­peus­tut­ki­mus, yli­no­peut­ta ajaa 49% kul­jet­ta­jis­ta. Lii­ken­ne­tur­van tut­ki­mus 80 km/h rajoi­tuk­sel­la ole­vis­ta yksia­jo­ra­tai­sis­ta teis­tä, n. 60 % ajaa yli­no­peut­ta. 100 km/h rajoi­tuk­sel­la ole­vil­la teil­lä noin 40% autoi­li­jois­ta ajoi ylinopeutta.

    Kuo­le­maan joh­ta­neis­sa onnet­to­muuk­sis­sa yli­no­peus on erit­täin vah­vas­ti alie­dus­tet­tu­na. Toki on huo­mat­ta­va, että yli 30 km/h yli­tyk­set lisää­vät onnet­to­muus­ris­kiä sel­väs­ti. Voi­si­ko näis­tä tode­ta, että ne ei oikeas­taan aja enää yli­no­peut­ta, vaan kaa­haa­vat? Itse­kin raja­sit aamu­kän­neis­tä kovim­mat pois kir­joit­taes­sa­si aamu­kän­nin onnet­to­muuk­sil­ta suo­jaa­vas­ta vaikutuksesta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  83. Pek­ka T.: Eikö täl­lai­nen poik­kea­ma kan­sa­lais­ten oikeus­ta­jus­ta ja siis lain arvos­tuk­ses­ta yhtään huo­le­ta arvon oikeus­op­pi­nei­ta? Laki on hyvä niin kuin se on kirjoitettu?

    Ei tuo pakoon hiip­pai­lu mikään uusi asia ole.Pakoon on lui­kit­tu niin kau­an kuin auto­ja on ollut ja sitä ennen teh­tiin hevospakoja.

    Ei tuo pako ole mikäänn­ai­kaan liit­ty­vä rap­pioil­miö vaan poh­di­taan miten pitäi­si ran­gais­ta eli nyky­ajan juristeriaa

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  84. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Yli­no­peuk­sien osuut­ta voi­daan tut­kia monel­la eri taval­la. Tilas­to­tie­tei­li­jä tut­ki asi­aa niin, että kuin­ka ylei­siä ovat yli­no­peu­det ja mikän on yli­no­peuk­sil­la ajet­tu­jen onnet­to­muuk­sien osuus kai­kis­ta onnet­to­muuk­sis­ta. Lisäk­si jokai­ses­ta onnet­to­muu­des­ta, jois­sa on ajet­tu yli­no­peut­ta tulee sel­vit­tää se, pal­jon­ko vam­mat pahe­ni­vat yli­no­peu­den vuoksi.
    ‘snip’

    Kor­re­laa­tio ei tar­koi­ta kausa­li­teet­tia, niin­kuin hyvin tiedät.

    Onnet­to­muuk­sien syi­tä on myös ana­ly­soi­tu ja yli­no­peu­den mer­ki­tys on pie­ni, noin 4–6 pro­sent­tia, mut­ta tie­tys­ti suu­ren yli­no­peu­den seu­rauk­set ovat dra­maat­ti­sia — mitä vih­reäs­ti ajat­te­le­vat mie­lel­lään pai­sut­ta­vat: että oikein mur­ha, kun joku ajaa 120 km/h 80 km/h:n rajoi­tusa­lu­eel­la — vaik­ka mitään ei tapahtuisi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  85. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    On kyl­lä fysii­kan lakien vas­tai­nen väi­te, ettei nopeus vai­ku­ta onnet­to­muu­den toden­nä­köi­syy­teen eikä sen seu­rauk­siin. Tut­kin jos­kus kau­an sit­ten kuo­le­maan joh­ta­nei­ta lii­ken­neon­net­to­muuk­sia. Niis­sä mel­kein kai­kis­sa joku osa­puo­lis­ta oli aja­nut ylinopeutta.
    ‘snip’
    Näis­sä onnet­to­muuk­sis­sa oli sel­vä ylie­dus­tus aivan jär­jet­tö­mil­lä yli­no­peuk­sil­la luok­kaa 130 km/h vii­den kym­pin alu­eel­la. Todel­la vai­kea väit­tää, ettei yli­no­peus tappanut. 

    Tot­ta kai nopeu­del­la on vai­ku­tus ja jär­jet­tö­mäl­lä nopeu­del­la on dra­maat­ti­nen vai­ku­tus — siis jos ajaa kola­rin. Mut­ta 130 km/h ei ole mikään nopeus, kun for­mu­lat aja­vat 300 km/h — eikä mitään satu. Ja noil­la 130 km/h onnet­to­muuk­sil­la ei ole mitään ylie­dus­tus­ta, ne ovat hyvin harvinaisia.

    Se, miten tämä liit­tyy juris­te­ri­aan on sii­nä, että tuo hep­pu, joka ajoi 120 km/h kah­dek­san­kym­pin alu­eel­la tuo­mit­tiin sak­koon tör­keäs­tä lii­ken­teen vaa­ran­ta­mi­ses­ta, vaik­ka mitään tai ketään ei oikeas­ti vaarannettu.

    Ja aika hyvä trol­li tämä ylinopeusasia 😉

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  86. JTS: ” — Riip­pu­ma­ton tuo­mio­lai­tos jol­la­kin taval­la on ohjat­ta­vis­sa. Onko tie­toa miten se tapah­tuu? Asteik­koa kun on.”

    On tie­toa, se tapah­tuu lain­sää­dän­nöl­lä ja lain­sää­dän­nön syn­ty­pro­ses­siin liit­ty­vil­lä asia­kir­joil­la, eli hal­li­tuk­sen esi­tyk­sen perus­te­luil­la ja edus­kun­nan laki­va­lio­kun­nan mietinnöillä.

    Jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa on tapa­na käsi­tel­lä yksit­täis­ten rikos­ten ran­gais­tusas­teik­ko­ja ikään kuin se oli­si ainoa ran­gais­tuk­sen mää­rää­mi­ses­sä huo­mioon otet­ta­va oikeus­oh­je. Näin ei tie­ten­kään ole. Ran­gais­tuk­sen mää­rää­mi­seen vai­kut­ta­vis­ta sei­kois­ta kaik­kien rikos­ten osal­ta sää­de­tään rikos­lain alku­pään luvuis­sa ja eri­tyi­ses­ti rikos­lain 6 luvussa. 

    Yksi sovel­let­ta­vis­ta pykä­lis­tä (RL 6:3) nimen­omai­ses­ti vel­voit­taa tuo­ma­rin huo­mioi­maan aiem­man ran­gais­tus­käy­tän­nön vas­taa­vis­ta rikok­sis­ta. Yksit­täis­tä asi­aa rat­kai­se­va tuo­ma­ri voi perus­tel­lus­ti pää­tyä vakiin­tu­nut­ta käy­tän­töä ankarampaan/lievempään ran­gais­tuk­seen vain, jos rat­kais­ta­vas­sa tapauk­ses­sa on jotain kysei­sen rikok­sen taval­li­ses­ta ilme­ne­mis­muo­dos­ta poik­kea­vaa. Tavan­omai­sis­sa tapauk­sis­sa tuo­ma­rin on otet­ta­va aiem­pi ran­gais­tus­käy­tän­tö ohje­nuo­rak­seen, vaik­ka tuo­ma­ri hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti pitäi­si vakiin­tu­nut­ta tasoa lii­an lie­vä­nä tai ankarana. 

    Toi­sek­si lain­sää­dän­nön esi­töil­lä (HE, LaVM) on suo­ma­lai­ses­sa oikeus­läh­deo­pis­sa kes­kei­nen mer­ki­tys ja aina­kin vii­mei­sen 40 vuo­den ajan tämä aineis­to on ohjan­nut nor­maa­li­ran­gais­tuk­set astei­kon alim­paan kol­man­nek­seen. On siis lain­sää­tä­jän nimen­omai­nen tah­to, että astei­kos­ta kak­si kol­mas­osaa vara­taan poik­keus­ta­pauk­siin. Tuo­mioi­den ja asteik­ko­jen tie­tyn­lai­nen epä­suh­ta ei siis joh­du tuo­ma­rei­den lem­peäs­tä yksi­tyi­sa­jat­te­lus­ta tms. syys­tä, vaan vakiin­tu­neet oikeus­läh­deo­pin nou­dat­ta­mi­ses­ta. Lain­sää­tä­jät tus­kin ovat täs­tä kol­lek­tii­vi­sen tie­tä­mät­tö­miä, vaik­ka popu­lis­ti­ses­ta tai­vas­te­lus­ta voi­si muu­ta pää­tel­lä. Enim­mäis­ran­gais­tus­ten korot­ta­mi­nen on lähin­nä sym­bo­li­nen ele, jon­ka ei ole tar­koi­tuk­se­na­kaan korot­taa yleis­tä ran­gais­tus­ta­soa. Ran­gais­tus­mi­ni­mien korot­ta­mi­sel­la sen sijaan oli­si olen­nai­nen ja väli­tön vai­ku­tus. Tie­tys­ti lain­sää­tä­jä voi­si arvioi­da uudel­leen myös sen, mihin koh­taan asteik­koa nor­maa­li­ran­gais­tuk­sen tuli­si sijoittua.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  87. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kyse oli mur­his­ta, ei hen­ki­ri­kok­sis­ta. Nuo nopeus­ti­las­tot tai­ta­vat ker­toa syyl­li­sen puo­len nopeuksista.

    Niin­pä. Jos 80km/h alu­eel­la joku ajaa kol­mion takaa auton eteen joka tulee 100 km/h, niin se menee kol­mion takaa tuli­jan piik­kiin, vaik­ka käy­tän­nös­sä onnet­to­muu­den tar­vit­tiin *myös* se 20 km/h yli­no­peus. Ja eri­tyi­ses­ti onnet­to­muu­den seu­raa­muk­sis­sa sil­lä nopeam­man vauh­din lii­ke-ener­gial­la on erit­täin suu­ri merkitys.

    Itsel­le­ni tuli sel­väk­si tämä nopeu­den vaa­ral­li­suus, kun joku puo­li­so­kea ja kuu­ro pap­pa kään­tyi pol­ku­pyö­räl­lä tien sivus­ta etee­ni kun ajoin suo­raan tie­tä pit­kin. Ehdin juu­ri jar­rut­taa ajois­sa, mut­ta kyl­lä sii­nä papapl­la kävi nou­ta­ja lähel­lä. Olin juu­ri jos­tain syys­tä hil­jen­tä­nyt nopeu­den rajoi­tuk­sen mukai­ses­ti, mut­ta jos oli­sin tul­lut sitä nor­maa­lia mat­ka­vauh­tia­ni, ukko oli­si jää­nyt aivan var­mas­ti alle. Tie­ten­kin se oli­si ollut papan oma vika sil­lä ei pol­ku­pyö­räl­lä saa kään­tyä suo­raan aja­van auton eteen, mut­ta nopeam­mal­la vauh­dil­la oli­sin ehti­nyt kul­ke­maan sen muu­ta­man met­rin enem­män ja ukon vir­he oli­si ollut minun vir­heen takia fataali. 

    Juris­tien mie­les­tä yli­no­peu­del­la ei tie­ten­kään oli­si ollut mitään mer­ki­tys­tä mihin­kään, kos­ka onnet­to­muu­den pää­asial­li­nen syy oli pol­ku­pyö­räi­li­jän varomattomuus.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  88. Rai­mo K: Se, miten tämä liit­tyy juris­te­ri­aan on sii­nä, että tuo hep­pu, joka ajoi 120 km/h kah­dek­san­kym­pin alu­eel­la tuo­mit­tiin sak­koon tör­keäs­tä lii­ken­teen vaa­ran­ta­mi­ses­ta, vaik­ka mitään tai ketään ei oikeas­ti vaarannettu.

    Niin, muut ihmi­set eivät ole mitään eikä ketään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Län­si­mai­seen oikeus­kä­si­tyk­seen kuu­luu ran­gais­ta teos­ta ei kos­taa sen satun­nai­ses­ta seu­rauk­ses­ta. Kaa­haus tör­keä­tä yli­no­peut­ta on sama teko sii­tä riip­pu­mat­ta, jäi­kö joku alle vai ei. Samas­ta syys­tä kuo­le­man­tuot­ta­mus autol­la on var­sin kevyes­ti ran­gais­tu, kos­ka samas­ta teos­ta ei ran­gais­ta juu­ri lain­kaan, jos uhri ehti hypä­tä alta pois.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  89. ft maa­il­mal­ta: Eli suo­ja­tiel­lä kul­ki­jan saa suo­mes­sa tap­paa, jos ei ole ulko­puo­li­sia silminnäkijöitä.

    Täs­sä voi­si kiris­tää lain­sää­dän­töä, on sitä teh­ty ennen­kin. Auton luva­ton käyt­tö on kat­sot­tu niin pal­jon muu­ta luva­ton­ta käyt­töä vaka­vam­mak­si asiak­si, että se on eriy­tet­ty ihan omak­si rikok­sek­si, moot­to­ri­kul­ku­neu­von käyt­tö­var­kaus, jos­ta saa kovem­mat ran­gais­tuk­set kuin muus­ta luvat­to­mas­ta käytöstä.
    Meil­lä voi­si ihan hyvin olla uusi rikos­ni­mi­ke, vaik­ka­pa moot­to­ri­kul­ku­neu­vo­mur­ha, johon syyl­lis­tyi­si tap­paes­saan toi­sen ihmi­sen moot­to­ria­jo­neu­vol­la, ja ran­gais­tuk­set oli­si­vat vaik­ka­pa samaa luok­kaa kuin tapossa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  90. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Län­si­mai­seen oikeus­kä­si­tyk­seen kuu­luu ran­gais­ta teos­ta ei kos­taa sen satun­nai­ses­ta seu­rauk­ses­ta. Kaa­haus tör­keä­tä yli­no­peut­ta on sama teko sii­tä riip­pu­mat­ta, jäi­kö joku alle vai ei. Samas­ta syys­tä kuo­le­man­tuot­ta­mus autol­la on var­sin kevyes­ti ran­gais­tu, kos­ka samas­ta teos­ta ei ran­gais­ta juu­ri lain­kaan, jos uhri ehti hypä­tä alta pois.

    Mies­tä lyö­dään puu­kol­la rin­taan. Tuo­mio­ko ei rii­pu sii­tä, jää­kö hen­kiin vai ei ? 

    Itse teko­han eli hui­tai­su oli sama riip­pu­mat­ta sii­tä, ehti­kö väis­tää koko­naan, osit­tain vai ei lainkaan…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  91. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Län­si­mai­seen oikeus­kä­si­tyk­seen kuu­luu ran­gais­ta teos­ta ei kos­taa sen satun­nai­ses­ta seu­rauk­ses­ta. Kaa­haus tör­keä­tä yli­no­peut­ta on sama teko sii­tä riip­pu­mat­ta, jäi­kö joku alle vai ei. Samas­ta syys­tä kuo­le­man­tuot­ta­mus autol­la on var­sin kevyes­ti ran­gais­tu, kos­ka samas­ta teos­ta ei ran­gais­ta juu­ri lain­kaan, jos uhri ehti hypä­tä alta pois.

    Taas on niin hie­noa logiik­kaa, että ei tosi­kaan. Miten esi­mer­kik­si, jos sat­tuu ampu­maan hen­gil­tä, niin ran­gais­taan­ko vähän, kos­ka ohi ammut­tae­aaa ei ran­gais­ta juu­ri lainkaan?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  92. ano­nil­li: Täs­sä voi­si kiris­tää lain­sää­dän­töä, on sitä teh­ty ennen­kin. Auton luva­ton käyt­tö on kat­sot­tu niin pal­jon muu­ta luva­ton­ta käyt­töä vaka­vam­mak­si asiak­si, että se on eriy­tet­ty ihan omak­si rikok­sek­si, moot­to­ri­kul­ku­neu­von käyt­tö­var­kaus, jos­ta saa kovem­mat ran­gais­tuk­set kuin muus­ta luvat­to­mas­ta käytöstä.
    Meil­lä voi­si ihan hyvin olla uusi rikos­ni­mi­ke, vaik­ka­pa moot­to­ri­kul­ku­neu­vo­mur­ha, johon syyl­lis­tyi­si tap­paes­saan toi­sen ihmi­sen moot­to­ria­jo­neu­vol­la, ja ran­gais­tuk­set oli­si­vat vaik­ka­pa samaa luok­kaa kuin tapossa. 

    Ylei­nen oikeus­ta­ju ei oikein tain­nut ymmär­tää sitä, että auton luvat­to­mas­ta käy­tös­tä tuo­mit­tiin sil­loin­kin, kun teko näyt­ti sel­väl­tä varkaudelta.
    Eikö­hän nykyi­sel­lä­kin lain­sää­dän­nöl­lä voi­da tuo­mi­ta moot­to­ria­jo­neu­vol­la teh­dys­tä tapos­ta tai mur­has­ta — jos teko on tahal­li­nen tai suun­ni­tel­tu. Ei voi olla niin, että jos aikoo tap­paa jon­kun, pää­see vähem­mäl­lä, kun tekee sen autol­la yli ajamalla…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  93. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Län­si­mai­seen oikeus­kä­si­tyk­seen kuu­luu ran­gais­ta teos­ta ei kos­taa sen satun­nai­ses­ta seu­rauk­ses­ta. Kaa­haus tör­keä­tä yli­no­peut­ta on sama teko sii­tä riip­pu­mat­ta, jäi­kö joku alle vai ei.
    ‘snip’

    No eipä ole teko sama — koe­ta­pa todis­taa se sil­le joka jäi alle (jos joku jäi)!

    Ja tämän­kal­tai­sis­sa teois­sa teko on lii­ken­teen tör­keä vaa­ran­ta­mi­nen — vaik­ka muu­ta lii­ken­net­tä ei oli­si edes kym­me­nien kilo­met­rien säteel­lä. Juristeriaa!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  94. D.U.Mari:
    JTS: ” — Riip­pu­ma­ton tuo­mio­lai­tos jol­la­kin taval­la on ohjattavissa.”

    Toi­sek­si lain­sää­dän­nön esi­töil­lä (HE, LaVM) on suo­ma­lai­ses­sa oikeus­läh­deo­pis­sa kes­kei­nen mer­ki­tys ja aina­kin vii­mei­sen 40 vuo­den ajan tämä aineis­to on ohjan­nut nor­maa­li­ran­gais­tuk­set astei­kon alim­paan kol­man­nek­seen. On siis lain­sää­tä­jän nimen­omai­nen tah­to, että astei­kos­ta kak­si kol­mas­osaa vara­taan poikkeustapauksiin. 

    Rais­kaus­ten ran­gais­tusas­teik­koa nos­tet­tiin. Jul­ki­nen kes­kus­te­lu tai­si olla osa prosessia.

    Asteik­ko saa vie­lä uuden ulot­tu­vuu­den, kos­ka alle 2 v ehdo­ton­ta voi muun­tua toden­nä­köi­ses­ti yhteis­kun­ta­pal­ve­luk­si ja ensi­ker­ta­lai­nen vapau­tuu puo­len ajan jäl­keen — sekä siir­ry­tään avo­van­ki­laan ja val­vot­tuun vapau­teen kun kol­man­nes on ran­gais­tuk­ses­ta jäljellä.

    Kaik­ki vapau­te­taan jos­kus ja mie­lel­lään olo­suh­teis­sa, jois­sa elä­män saa raiteilleen. 

    ran­gais­tuk­sen saa­mi­nen kes­tää rikok­ses­ta kiin­ni­jää­mi­sen jäl­keen ensin vuo­den ver­ran kärä­jä­oi­keu­des­sa ja toi­nen vuo­si hovioi­keu­des­sa. Tämän jäl­keen odo­te­la­lan, jos­ko van­ki­las­sa on tilaa. 

    Tämä pro­ses­sin käsit­tää­tön kes­to ihan nor­mio­lo­suh­teis­sa on eni­ten minun oikeus­ta­jua­ni vas­taan. Sii­hen ei ole mitään syy­tä ja osal­la yhteys rikok­sen ja ran­gais­tuk­sen välil­lä jää käsittämättä.
    Kak­ko­se­na on, ettei­kö sitä kes­kia­luet­ta voi­si käyt­tää normaaliolosuhteissa?

    Kuo­le­man­tuot­ta­mus autol­la sikä­li eri­koi­nen, että muu kuo­le­man­tuot­ta­mus onkin tuo­mit­ta­vam­paa. Hidas kan­sa­lai­nen vain saa­kin kuolla? 

    Jotain täl­le Ruot­sin val­lan aikai­sel­le “riip­pu­mat­to­mal­le” oikeus­lai­tok­sel­le ja sen eta­nan vauh­tia ete­ne­väl­le pro­se­sil­le ja toi­min­ta­ta­voil­le oli­si teh­tä­vä. Se ei tar­koi­ta vali­tusoi­keu­den pois­ta­mis­ta tai polii­sien muu­ta­mis­ta myös oikeuslaitokseksi.

    Kehi­ty­työ­tä tar­vit­tai­siin myös ran­gais­tuk­sis­sa. Hal­lin­to­la­kia rik­ko­neel­le kunn­ajoh­ta­jal­le pot­kut viras­taan jo oikeu­des­sa ja jal­ka­pan­ta hetaa­rin alu­eel­le vuodeksi?

    OM ja koko van­kein­hoi­to ovat jou­tu­neet val­tion sääs­töis­sä todel­la huo­noon jamaan. 

    Oikeus­val­tion rule-of-law ajat­te­lu­le tämä tekee huonoa.
    Kuka ja mikä sii­hen kyke­ni­si? Kor­kein oikeus ei lie­ne asias­ta kiin­nos­tu­nut, asia ei kuu­lu oikeus­kans­le­ril­le? Ehkä Val­tion­ta­lou­den tarkastusvirastolle?

    Ehkä asia­na­ja­jat hyö­ty­vät, kun pula juris­teis­ta aina vain pahenee?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  95. En ole luke­nut kuin vih­reät ja osmon kom­men­tit. Eli jos tämä on jo sanot­tu, niin pahoittelen.

    Täs­sä kui­ten­kin muu­ta­ma kom­ment­ti asi­aan juris­tien puolesta:

    1. Itse­kri­mi­noin­ti­suo­jaan halu­taan teh­dä poik­keus. Ilmei­ses­ti tämä poik­keus kos­kee ei-rikol­li­sia vahin­ko­ja (auton naar­mut­ta­mi­nen vahin­gos­sa ei rikos). Toi­saal­ta auton naar­mut­ta­mi­nen tahal­laan on rikos. Eli siis jos naar­mu­tat tahal­laan, ei tar­vit­se ilmoit­taa; jos taas vahin­gos­sa, niin tar­vit­see ilmoit­taa. Joh­taa­ko tämä kenen­kään sel­lai­sen ilmoit­ta­mi­seen, joka ei nyky­ti­las­sa ilmoit­tai­si? Epäilen.

    Lisäk­si vas­tus­te­taan “juri­dis­ta sai­var­te­lua”. Lisää­kö vai vähen­tää­kö täl­lai­nen poik­keus­sään­nös juri­dis­ta sai­var­te­lua? Sanoi­sin, että se lisää sitä.

    2. “Itse­kri­mi­noin­ti­suo­ja on vas­toin kan­san oikeus­ta­jua. Se joh­tuu juris­tien salaliitosta/kohtuuttomasta vallasta/tms”
    Minus­ta on vir­heel­lis­tä sanoa, että itse­kri­mi­noin­ti­suo­ja ei kuvas­ta kan­san oikeus­ta­jua, sil­lä kan­san valit­se­mat kan­san­edus­ta­jat ovat sel­lai­sen sopi­muk­sen hyväk­sy­neet, joka takaa itse­kri­mi­noin­ti­suo­jan. Vai halu­aa­ko kan­sa sekä syö­dä että sääs­tää kakun: olla sovel­ta­mat­ta itse­kri­mi­noin­ti­suo­jaa sekä kuu­lua sel­lai­seen vail­tio­so­pi­muk­seen, joka takaa itse­kri­mi­noin­ti­suo­jan? Jos näin on, niin onko tämä juris­tien vika?

    3. Kenen ‘vika’ nor­mi­tul­va ja sitä seu­raa­va juri­di­nen sai­var­te­lu on? Täs­sä voi lai­na­ta sanon­taa, “Don’t hate the player, hate the game”. Ei kai ole juris­tien vika, jos edus­kun­ta sää­tää sel­lai­set lait, jot­ka joh­ta­vat oikeus­tu­vas­sa tilan­tee­seen, että juri­di­nen sai­var­te­lu pal­ki­taan? Edus­kun­ta voi sää­tää joko sel­lai­sia lake­ja, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat juri­di­sen sai­var­te­lun tai sel­lai­sia, jot­ka eivät sitä mah­dol­lis­ta. Edus­kun­ta voi vaik­ka kiel­tää juri­di­sen argu­men­toin­nin koko­naan osa­puo­lil­ta: tuo­ma­ri kerää tie­toa oman pään­sä mukaan ja antaa sen poh­jal­ta tuo­mion (täs­sä toki täy­tyi­si myös irrot­tau­tua niis­tä valtiosopimuksista).

    Huo­maut­tai­sin vie­lä sii­tä, että mitä yksi­tyis­koh­tai­sem­paa lain­sää­dän­tö on, sitä vähem­män har­kin­ta­val­taa tuo­ma­reil­la on. Vas­taa­vas­ti sitä enem­män val­taa edus­kun­nal­la, mitä yksi­tyis­koh­tai­sem­paa sään­te­lyä. Täs­sä­kään ei voi­da syö­dä ja sääs­tää kak­kua: jos val­ta halu­taan pitää etu­pääs­sä edus­kun­nal­la, on sään­te­lyn olta­va yksi­tyis­koh­tais­ta, mikä taas mah­dol­lis­taa juri­di­sen saivartelun.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  96. Kal­le: Lii­ken­ne­tur­ha ei ole luo­tet­ta­va läh­de. Vil­kais­kaa edes vähän nii­tä “tut­ki­muk­sia”.

    No vai­kut­ti­ko sil­tä, että niin yri­te­tään väit­tää, kun lii­ken­ne­tur­van tut­ki­muk­sia sitee­raa­mal­la voi­daan hyvin väit­tää yli­no­peut­ta niin tur­val­li­sek­si, että nopeus­ra­joi­tuk­sen nou­dat­ta­mi­nen pitäi­si lail­la kieltää?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  97. vts: Huo­maut­tai­sin vie­lä sii­tä, että mitä yksi­tyis­koh­tai­sem­paa lain­sää­dän­tö on, sitä vähem­män har­kin­ta­val­taa tuo­ma­reil­la on. Vas­taa­vas­ti sitä enem­män val­taa edus­kun­nal­la, mitä yksi­tyis­koh­tai­sem­paa sään­te­lyä. Täs­sä­kään ei voi­da syö­dä ja sääs­tää kak­kua: jos val­ta halu­taan pitää etu­pääs­sä edus­kun­nal­la, on sään­te­lyn olta­va yksi­tyis­koh­tais­ta, mikä taas mah­dol­lis­taa juri­di­sen saivartelun.

    Aiheel­li­nen huo­mau­tus. Saman tote­si aikoi­naan jo Veik­ko Ven­na­mo lausues­saan 50-luvul­la: “Mitä yksi­tyis­koh­tai­sem­pi laki, sitä enem­män sii­nä on porsaanreikiä.”

    Täs­sä­kin on kysy­mys sii­tä, mis­tä kai­kes­sa joh­ta­mi­ses­sa ja hal­lin­nos­sa, eli työn­jaos­ta ja luot­ta­muk­ses­ta. Jos joh­to ei luo­ta alai­siin­sa, yksi­tyis­kor­tai­nen kont­rol­li hyy­dyt­tää toiminnan. 

    EU oli täs­sä aina­kin 15 vuot­ta sit­ten äärim­mäi­sen hyvä esi­merk­ki: ete­läi­set maat, jois­sa ins­ti­tuu­tio­hin ei luo­te­ta, vaa­ti­vat direk­tii­vei­hin aina kat­ta­vat luet­te­lot sovel­lu­tus­koh­teis­ta, poh­joi­set maat, m.l. UK, sen sijaan halusi­vat mää­ri­tel­lä koh­teet nii­den luon­neh­din­nan perusteella.

    Ete­läi­set maat veti­vät yleen­sä pidem­män kor­ren. Monet toi­mi­jat käyt­ti­vät luet­te­loi­ta hyväk­seen nimeä­mäl­lä “tuot­teen­sa” jok­si­kin muuk­si kuin luet­te­los­sa oli. Toki vain hei­dän­kin tuot­teen­sa luet­te­loon aika­naan tuli, mut­ta aikaa kului.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  98. Ymmär­rän val­lan mai­nios­ti, ettei vir­ka­mies­ten pal­kois­ta voi noin vain yksi­puo­li­ses­ti lei­ka­ta pois. Pal­kat on nimit­täin mää­ri­tet­ty sopi­mal­la ja jopa valtion/kunnan pitää nou­dat­taa teke­mi­ään sopimuksia.

    Jos sil­le tiel­le men­nään, että vir­ka­mies­ten palk­ko­ja voi lei­ka­ta työn­tan­ta­jan ilmoi­tuk­sel­la, niin aivan yhtä hyvin voi sit­ten lei­ka­ta mui­ta­kin palk­ko­ja. Toi­saal­ta kuka tahan­sa voi­si sen jäl­keen jät­tää muut­kin sopi­muk­set nou­dat­ta­mat­ta, jos edes val­tio ei nii­tä nou­dat­tai­si. Tämä ei ole juris­te­ri­aa, vaan aivan kaupunkilaisjärkeä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  99. Kun on sovit­tu, niin ei voi” on kyl­lä työ­mark­ki­noil­la aika kök­kö, kos­ka työn­te­ki­jän ja anta­jan sopi­mat­ta sin­ne aina nap­sah­te­lee TES-neu­vot­te­luis­ta kai­ken­lai­sia koro­tuk­sia ja pykäliä.

    En siis ymmär­rä mik­si demo­kraat­ti­ses­ti valit­tu hal­li­tus ei muka voi lail­la päät­tää joi­ta­kin asioi­ta, kos­ka perus­tus­la­ki ja samaan aikaan kui­ten­kin joku täy­sin epä­de­mo­kraat­ti­ses­ti valit­tu kabi­net­ti­po­ruk­ka voi päät­tää kai­kes­ta, esi­mer­kik­si pal­kan­ko­ro­tuk­sis­ta taik­ka 100 tun­nin työ­ajan lisäyksestä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  100. Sylt­ty: En siis ymmär­rä mik­si demo­kraat­ti­ses­ti valit­tu hal­li­tus ei muka voi lail­la päät­tää joi­ta­kin asioi­ta, kos­ka perus­tus­la­ki ja samaan aikaan kui­ten­kin joku täy­sin epä­de­mo­kraat­ti­ses­ti valit­tu kabi­net­ti­po­ruk­ka voi päät­tää kai­kes­ta, esi­mer­kik­si pal­kan­ko­ro­tuk­sis­ta taik­ka 100 tun­nin työ­ajan lisäyksestä.

    Sopi­mus­va­paut­ta pitää kun­nioit­taa, mut­ta sii­hen kuu­luu myös, että voi val­tuut­taa jon­kun toi­sen teke­män sopi­muk­sia puo­les­taan, eli voi ulkois­taa sopi­mi­sen etu­jär­jes­töil­le. Työ­eh­to­so­pi­mus­ten yleis­si­to­vuus on ongel­mal­li­nen sopi­mus­va­pau­den kan­nal­ta. Samoin on ongel­mal­lis­ta, jos hal­li­tus ryh­tyy kovas­ti sane­le­maan asiois­ta, joi­den pitäi­si olla sopi­mus­va­pau­den piirissä…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  101. Vil­le:mut­ta sii­hen kuu­luu myös, että voi val­tuut­taa jon­kun toi­sen teke­män sopi­muk­sia puo­les­taan, eli voi ulkois­taa sopi­mi­sen etujärjestöille. 

    En ole iki­nä val­tuut­ta­nut yhtään ketään mihin­kään. Kui­ten­kin minun puo­les­ta­ni on pää­tet­ty vaik­ka mitä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  102. Sylt­ty: En ole iki­nä val­tuut­ta­nut yhtään ketään mihin­kään. Kui­ten­kin minun puo­les­ta­ni on pää­tet­ty vaik­ka mitä.

    Tuo on juu­ri yleis­si­to­vuu­den ongel­ma. Oli­si sel­keäm­pää että oli­si vain muu­ta­man asian kat­ta­va työ­la­ki ja muut asiat, kuten palk­kaus oli­si­vat sopimusperusteisia.

    Sylt­ty: En ole iki­nä val­tuut­ta­nut yhtään ketään mihin­kään. Kui­ten­kin minun puo­les­ta­ni on pää­tet­ty vaik­ka mitä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.