Kategoria: _

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 19.5.2015

Laut­tasaaren puis­toon päiväkoti

Ase­makaavas­sa puis­tok­si merk­itylle alueelle kaavoite­taan 2500 k‑m2:n päiväkoti. Voimas­sa ole­van mitoituk­sen mukaan lap­sia tulisi yli 200, ellen nyt ole ihan väärin ymmärtänyt. Minus­ta päiväkodit pitäisi rak­en­taa asuin­talo­jen alak­er­toi­hin, mut­ta tätä en oival­tanut ehdot­taa, kun Vat­tuniemessä muutet­ti­in teol­lisu­us­tont­te­ja asuin­ton­teik­si. Alueel­la on pulaa sekä päiväkoti­paikoista että koulu­paikoista, kun kaupunki­a­sum­i­nen on tul­lut lap­siper­hei­den suosioon.

Pis­ara-radan asemakaava

Ase­makaavaan on muis­tu­tusten ja lausun­to­jen joh­dos­ta tehty kym­meniä teknisiä tark­istuk­sia, joi­hin pystyy otta­maan kan­taa vain esit­te­lyn jäl­keen. Huomio­ta kiin­nit­ti, että tun­nelia on loiven­net­tu Vauhti­tien kohdal­la. Se tarkoit­ta­nee kuilun piden­tymistä. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 19.5.2015”

Kun on kuopan pohjalla, ei pitäisi jatkaa kaivamista

Keskus­tan van­ha alue­poli­it­ti­nen strate­gi, alueke­hi­tys­neu­vos Mat­ti Sip­po­la kir­joit­taa HS:n mielipi­desivul­la, että ei pidä paikkaansa, että Keskus­tan työryh­mä vaatisi uusien asun­to­jen rak­en­tamisen lopet­tamista Helsingissä.

Hän ker­too, että ennen keskus­ta on käyt­tänyt pääkaupunkiseudun kasvun rajoit­tamiseen investoin­tiveroa, jot­ta työ­paikko­ja ei syn­ty­isi liikaa. Kir­joituk­ses­ta saa sen käsi­tyk­sen, että näin pitäisi tehdä nytkin.

“Helsin­gin seu­tu voisi keskit­tyä kehit­tämään sel­l­aisia työ­paikko­ja, jot­ka ovat tarpeel­lisia kan­sain­välisen kil­pailun kannal­ta. Nämä työ­paikat olisi luon­nol­lista sijoit­taa hyvien liiken­ney­hteyk­sien päähän lento­ken­tästä.” Jat­ka lukemista “Kun on kuopan poh­jal­la, ei pitäisi jatkaa kaivamista”

Keskustan talousmaantieteellinen työryhmä (5): korkean osaamisen strategiasta luovuttava

Rapor­tis­sa tode­taan aivan oikein, että pitkälle menevä erikois­tu­mi­nen edel­lyt­tää suuria työssäkäyn­tialuei­ta. Lisäk­si tode­taan, että kapea-alaiseen erikois­tu­miseen liit­tyy suuria riske­jä, mikä on nähty vaikka­pa Oulus­sa ja Salos­sa Nokian matka­puhe­lin­ten nousun ja tuhon aikoina.

Ratkaisuk­si esitetään, että ei pidä erikois­tua niin voimakkaasti. Korkeaan osaamiseen perus­tu­va strate­gia on lisäk­si eri­ar­vois­ta­va. Esimerkkinä epä­var­muud­es­ta käytetään Espoon ja Van­taan elinkeino­raken­net­ta. Tavis­ten Van­taal­la esimerkik­si toim­i­tilo­jen käyt­töaste heilahtelee paljon vähem­män kuin Espoos­sa. Jat­ka lukemista “Keskus­tan talous­maanti­eteelli­nen työryh­mä (5): korkean osaamisen strate­gias­ta luovuttava”

Helen rakentaa Suomen suurimman aurinkovoimalan, varaa oma aurinkopaneelisi!

Helen Oy rak­en­taa Suomen suurim­man aurinkovoimalan Kivikon hiih­top­utken katolle. Voimalan tehok­si tulee 800 kW. Näin Hele­nil­lä on kak­sois johto aurinkovoimalois­sa. Tois­taisek­si suurin aurinkovoimala on Suvi­lahdessa, teholtaan 340 kW.

Jos halu­at vara­ta Kivikon voimalas­ta oman paneel­isi, se käy tästä. Yhden paneel­in teho on 285 W ja sen tuo­taa sähköä vuodessa vuodessa noin 240 kWh. Paneel­it vuokrataan hin­taan 4,40 €/kk ja niiden tuot­to hyvitetään sähkölaskussa.Siksi niitä vuokrataan vain Helenin sähköasiakkaille.

Suvi­lah­den voimala varat­ti­in lop­pu­un kahdessa päivässä. Kivikos­ta on varat­tu jo 40 %, joten kan­nat­taa toimia nopeasti.

Kuntien hallinto tälle vuosisadalle

Osakey­htiön hal­li­tus johtaa yri­tys­tä paljon määräti­etoisem­min kuin luot­ta­mushenkilöt kun­taa. Hal­li­tuk­sil­la on siis yri­tyk­sis­sä paljon enem­män val­taa kuin vaaleil­la val­i­tu­il­la elimil­lä on kun­nas­sa. Silti yri­tyk­sis­sä hal­li­tuk­set puut­tuvat palkatun johdon tekemisi­in paljon vähem­män kuin luot­ta­muse­limet kun­nan viras­to­jen toim­intaan. Yri­tyk­sis­sä toimeen­pano on dele­goitu toimi­valle johdolle ja hal­li­tus päät­tää strate­gi­sista asioista. Kun­nis­sa luot­ta­mus­miehet pyrkivät päät­tämään usein asioista ja eri­tyis­es­ti henkilökun­nan palkkaamis­es­ta, jot­ka luon­te­vim­min kuu­luisi­vat toimi­van johdon päätet­tävi­in. Strate­gi­sista asioista he eivät pääse päät­tämään kun­nol­la koskaan.

= = =

Kun­nis­sa on raskas kak­soishallinto, erik­seen luot­ta­mus­mieshallinto ja erik­seen virkamieshallinto, eikä näi­den välille ole saatu aikaan toimi­vaa työn­jakoa niin kuin yri­tyk­sis­sä on saatu. Miten tähän on tul­tu? Jat­ka lukemista “Kun­tien hallinto tälle vuosisadalle”

Blogiskeskustelustamme on tehty kandityö

Jyväskylän yliopis­tossa on näköjään tehty diskurssi­ana­lyysi­in keskit­tynyt kan­di­tutkiel­ma, joka kos­ki kysymys­tä, onko näyt­teen val­in­ta vaikut­tanut Pisa-tulok­sen heiken­tymiseen. (“Vaikut­tiko näyt­teen val­in­ta pisa-katas­trofi­in?”) Sitä oli ihan haus­ka lukea. Todet­takoon, että alku­peräises­sa kir­joituk­ses­sa ei väitet­ty, että tulok­sen heikken­e­m­i­nen olisi johtunut siitä, että otok­ses­sa oli yliedus­tus maa­han­muut­ta­jia — se on help­po kor­ja­ta pain­ot­ta­mal­la maa­han­muut­ta­jien osu­us oikeak­si. Väite kos­ki sitä, että maa­han­muut­ta­javal­taisia koulu­ja oli otok­ses­sa liikaa ja kaupunkien eli­it­tik­oulu­ja liian vähän, jol­loin muut kuin maa­han­muut­ta­ja oppi­laat oli ehkä valit­tu näyt­teeseen harhaisesti.

Eve Kolar­in kan­di­daat­ti­tutkiel­maan Maa­han­muut­ta­jien rep­re­sen­toin­ti Osmo Soin­in­vaaran PISA 12 ‑tulok­sia käsit­televässä blog­itek­stis­sä ja sen kom­menteis­sa pääsee tästä.

 

Työajan pidentäminen on huono keino sisäisenä devalvaationa

Työa­jan piden­tämi­nen on huono ratkaisu aku­ut­tei­hin ongelmi­in, kos­ka se vie väärään suun­taan. Parem­pi sisäisen deval­vaa­tion keino olisi nos­taa arvon­lisäveroa ja laskea palkkaveroja.

Juha Sip­ilä näyt­tää otta­neen tosis­saan huolen siitä, että Suomen hin­tak­il­pailukyky on suure­na syynä seit­semät­tä vuot­ta jatku­vi­in talouden lai­hoi­hin vuosi­in. Olemme tilanteessa, jos­sa olisi devalvoita­va, mut­ta yhteis­val­u­u­tan olois­sa se on mah­do­ton­ta. Euro on kyl­lä devalvoitunut, mut­ta se ei paljon auta, kos­ka päävi­en­ti­maamme ovat joko euro­mai­ta tai niiden val­u­u­tat ovat devalvoituneet euron tahdis­sa tai nopeamminkin.

Palkkata­so pääsi karkaa­maan vuosi­na 2007 ja 2008 selvästi yli sen, mihin työn tuot­tavu­us antoi tukea. Opti­misti­nen seli­tys tähän on, että sil­loin olti­in vain tyh­miä. Pes­simisti­nen seli­tys on, että niin san­ot­tu NAIRU-työt­tömyy­den taso on Suomes­sa kovin korkea eli että näin tulee käymään jatkos­sakin, jos työt­tömyys las­kee alle seit­semän prosentin.

Suo­ma­laisen työn hin­taa voisi alen­taa suh­teessa kil­pail­i­ja­mai­hin pidät­tymäl­lä palkanko­ro­tuk­sista, kunnes kil­pail­i­joiden palkat ovat nousseet tarpeek­si. Tässä on se vika, että armah­ta­va inflaa­tio on pysähtynyt. Aika pitkään pitäisi odotel­la ja siinä välis­sä velkataak­ka kas­vaisi turhan paljon. Jat­ka lukemista “Työa­jan piden­tämi­nen on huono keino sisäisenä devalvaationa”

Ovatko suomalaisten arvomaailmat eriytymässä

Eduskun­tavaalien jälki­main­ingeis­sa on huomio­ta herät­tänyt HS:n fak­torip­is­teisi­in perus­tu­va kuva, jos­sa Helsingistä valit­tu­jen edus­ta­jien arvo­maail­ma poikkeaa jyrkästi muus­ta maas­ta. Helsingis­sä ollaan huo­mat­tavasti arvolib­er­aalimpia kuin muual­la. Samal­la keskus­tan ja perus­suo­ma­lais­ten yhteen­las­ket­tu kan­na­tus on Helsingis­sä selvästi alem­pi (18,5 %) kuin muual­la maas­sa (41,5 %) Krista Koso­nen sanoi, ettei vaal­i­t­u­los edus­ta hänen Suomeaan, eikä hän tunne ketään, joka olisi äänestänyt perus­suo­ma­laisia. (Taval­lis­es­ti luotet­tavista lähteistä saa­mani tiedon mukaan perus­suo­ma­lainen kansane­dus­ta­ja tosin löy­tyy lähisuku­lais­ten joukosta.)

On puhut­tu paljon, onko Suo­mi jakau­tu­mas­sa henkises­ti. Helsin­gin jyrkkä ero muuhun maa­han on tul­lut esille lukui­sis­sa asen­netutkimuk­sis­sa. Ero on niin suuri, että oikeas­t­aan kaikissa tutkimuk­sis­sa aineis­to pitäisi jakaa kah­tia. Jat­ka lukemista “Ovatko suo­ma­lais­ten arvo­maail­mat eriytymässä”

Hyvinvointivaltion solakoittaminen

Mil­jar­di­en kestävyys­va­je pakot­taa miet­timää, mitä hyv­in­voin­ti­val­tios­ta ylipään­sä on enää pelastet­tavis­sa ja mikä on aivan pakko pelastaa.

Hyv­in­voin­ti­val­tio ei ole riip­pakivi, joka verot­taa talouden henki­hiev­eri­in. Maail­man men­estyvim­mät val­tiot ovat suureen julkiseen talouteen perus­tu­via hyv­in­voin­tiy­hteiskun­tia. Pohjo­is­maat, Hol­lan­ti, Sak­sa ja Kana­da ovat kär­jessä kaikissa val­tioiden väli­sis­sä kauneuskil­pailuis­sa. Ne ovat myös kil­pailukykymittarei­den kär­jessä huoli­mat­ta korkeas­ta veroasteesta.

Onko hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan tien val­it­sem­i­nen tehnyt kan­soista men­estyviä vai onko taloudelli­nen men­estys saanut rahaa riit­tämään myös kaik­keen kivaan? Jat­ka lukemista “Hyv­in­voin­ti­val­tion solakoittaminen”

Savo-Karjalassa äänestäisin Harri Auvista tai Krista Mikkosta

Harri AuvinenTekni­ikan tohtori Har­ri Auvi­nen ymmärtää koulu­tuk­sen­sa puoles­ta ilmas­ton­muu­tos­ta ja pain­ot­taa sik­si ener­giapoli­ti­ikkaa, jos­sa kor­vataan kivi­hi­iltä biopolt­toaineil­la. Tämän ohel­la hänessä min­u­un vetoaa hänen toim­intansa Kuo­pi­on kun­nal­lispoli­ti­ikas­sa, sen val­tu­us­tossa ja kaupunginhallituksessa.

Miestä kut­su­taan kuulem­ma Savon Soin­in­vaarak­si, mikä tietysti vähän imartelee minua.

Kaupunkipoli­ti­ikan merk­i­tys kas­vaa koko ajan. Tule­vaisu­u­den kannal­ta on hyvä, että meil­lä on muitakin men­estyviä kaupunke­ja kuin Helsin­ki. Kuo­pios­sa asi­at on hoidet­tu paljon parem­min kuin mon­es­sa muus­sa samankokoises­sa kaupungissa.

Har­ri Auvisen koti­sivuille pääsee tästä

mikkonen_krista_600x300Krista Mikko­nen on Tar­ja Cron­ber­gin mant­telin­per­i­jä Pohjois-Kar­jalas­sa. Puolueen vara­puheen­jo­hta­jana hän on lunas­tanut paikkansa vihreänä pelin­tek­i­jänä ja ansain­nut sil­lä val­takun­nal­lis­ten vihrei­den tuen.

Biolo­gian mais­te­ri­na Krista ehkä pain­ot­taa Har­ri Auvista enem­män per­in­teistä luon­non­suo­jelua kun taas Har­ri globaale­ja ympäristöa­sioi­ta, eri­tyis­es­ti ilmastonmuutosta.

Kris­tan koti­sivuille tästä.