Blogiskeskustelustamme on tehty kandityö

Jyväskylän yliopis­tossa on näköjään tehty diskurssi­ana­lyysi­in keskit­tynyt kan­di­tutkiel­ma, joka kos­ki kysymys­tä, onko näyt­teen val­in­ta vaikut­tanut Pisa-tulok­sen heiken­tymiseen. (“Vaikut­tiko näyt­teen val­in­ta pisa-katas­trofi­in?”) Sitä oli ihan haus­ka lukea. Todet­takoon, että alku­peräises­sa kir­joituk­ses­sa ei väitet­ty, että tulok­sen heikken­e­m­i­nen olisi johtunut siitä, että otok­ses­sa oli yliedus­tus maa­han­muut­ta­jia — se on help­po kor­ja­ta pain­ot­ta­mal­la maa­han­muut­ta­jien osu­us oikeak­si. Väite kos­ki sitä, että maa­han­muut­ta­javal­taisia koulu­ja oli otok­ses­sa liikaa ja kaupunkien eli­it­tik­oulu­ja liian vähän, jol­loin muut kuin maa­han­muut­ta­ja oppi­laat oli ehkä valit­tu näyt­teeseen harhaisesti.

Eve Kolar­in kan­di­daat­ti­tutkiel­maan Maa­han­muut­ta­jien rep­re­sen­toin­ti Osmo Soin­in­vaaran PISA 12 ‑tulok­sia käsit­televässä blog­itek­stis­sä ja sen kom­menteis­sa pääsee tästä.

 

15 vastausta artikkeliin “Blogiskeskustelustamme on tehty kandityö”

  1. Eikös kan­di­daat­in­tutkiel­ma ole alem­man korkeak­oulu­tutkin­non opin­näyte­työ? Siis ei gradu, joka tehdään sit­ten maisterivaiheeseen?

  2. Kan­di­daat­in­tutkiel­ma ei ole gradu, vaan alem­paa korkeak­oulu­tutk­in­toa varten tehty pienem­pi näytetyö.

  3. En edes avan­nut linkkiä, mut­ta huomiona heille jot­ka eivät kan­ditöi­den kir­joit­tamista ole seu­ran­neet: kan­di­työn kir­joit­taa n. viidessä yössä, jos on itselle sopi­va aihe ja tuot­taa suju­vaa tek­stiä. Laa­ju­us ja aka­teemiset vaa­timuk­set ovat ihan eri luokkaa kuin ylem­mässä tutkinnossa.

  4. Has­sua miten eri taval­la samaa tek­stiä voi tulki­ta, esimerkiksi:

    TPi: Tääl­lä ja muual­la medi­as­sa ollaan kovin huolis­saan maa­han­muut­ta­jien käyt­tämät­tä jäävistä resurs­seista ja siten hei­dän jäämistään yliopis­to­jen ulkop­uolelle. Entäs ne kan­ta­suo­ma­lais­ten lapset, joiden opiskelu ja eteen­pääsymah­dol­lisu­udet on uhrat­tu maa­han­muut­ta­jien takia. Kuka heitä puo­lus­taa, ei kukaan. Hehän ovat syyl­lisiä siihen, että sat­tui­v­at syn­tymään per­heeseen joka elää LÄHIÖSSÄ. Tuol­la perkeleit­ten pesäpaikassa.

    Totu­us on, että lähiök­ouluis­sa opet­ta­jil­la ei ole aikaa, jos luokalla on paljon maa­han­muut­ta­jia, eikä aina halu­akaan kan­ta­suo­ma­lais­ten opet­tamiseen. Monia suo­ras­taan v…..aa joutua opet­ta­maan lähiössä. Aivan kuin se lask­isi hei­dänkin ihmis­ar­voaan, joutua nyt roskasakin opettajaksi. 

    tulk­i­taan kan­di­työssä s.e. perkeleil­lä ja roskasakil­la tarkoite­taan maahanmuuttajia:

    Maa­han­muut­ta­jia kuvataan aineis­tossa esimerkik­si ilmauk­sil­la roskasak­ki, perkeleet,
    häir­iötek­i­jä ja heikko ummikko. 

    Tulk­it­sisin tuon kyl­läkin itse lähiössä asu­van kom­men­toi­jan turhau­tu­misek­si lähiöi­den ase­maan ja siel­lä asu­vien ihmis­ten arvos­tuk­seen ylipäätään s.e. perkeleil­lä ja roskasakil­la viitataan lähiöa­sukkaisi­in yleensä.

  5. Kiesus kaikesta siitä saakin kan­d­i­nai­heen. “Diskurssi­ana­lyysi: (…) Ensimmäiseksi
    kokoan yhteen maa­han­muut­ta­jista käyte­tyt nim­i­tyk­set ja ilmoitan,
    kuin­ka mon­ta ker­taa kukin nim­i­tys esi­in­tyy blog­itek­stis­sä ja kommenteissa.”

    [Anteek­si heikohko kon­tribuu­tio keskustelu­un. Ehkä pitäisi kir­joit­taa se oma kova luon­non­ti­eteelli­nen kan­di valmiiksi…]

  6. Toisin kuin nim­imerk­ki “nim­im. k.m.”, pidän kan­di­tutkiel­man aihet­ta san­gen kiin­nos­ta­vana. Aihe herät­tää suuria into­hi­mo­ja, joten on erikoista luon­nehtia tutkiel­man aiheen­val­in­taa ilmaisul­la “kiesus kaikesta siitä saakin kan­d­i­nai­heen”.

    Tutkiel­man kir­joit­ta­ja kir­joit­taa: ”Blog­it ovat merkit­tävä teknologi­nen, sosi­aa­li­nen ja taloudelli­nen muu­tosvoima, joka tekee luk­i­joista julka­isi­joi­ta ja kulut­ta­jista tuot­ta­jia.” Blogikir­joit­telu on merkit­tävä vaikut­tamiskana­va. “Blo­ge­ja, puhe­lin­ta ja tek­stivi­este­jä yhdis­tää ihmis­ten tarve olla yhtey­dessä toisi­in­sa ja viestit­tää asioi­ta, joi­ta taval­liset tiedo­tusvä­li­neet eivät kat­so julkaisemisen arvoisik­si.” (Tuo­mas Kilpi: Blog­it ja blog­gaami­nen, Gum­merus 2006, kan­di­tutkiel­man kir­joit­ta­jan mukaan)

    Päätän­töo­sios­sa tutkiel­man­tek­i­jä päättelee:

    Posi­ti­ivis­ten diskurssien perus­teel­la kom­ment­tien kir­joit­ta­jista muo­dos­tuu mieliku­va suvait­se­vai­sista, empaat­ti­sista ja tasa-arvoa kan­nat­tavista kansalai­sista. Negati­iviset diskurssit puolestaan luo­vat mieliku­vaa kapeakat­sei­sista, suvait­se­mat­tomista ja ehkä jopa hie­man pelokkaista ja epäile­vistä henkilöistä.

    Tämä päät­te­ly osoit­taa, että dialo­gi on mah­do­ton. On ole­mas­sa sosi­aalis­es­ti hyväksyt­tävä mielipi­dek­lus­teri, ja kaiken­lainen kyse­lem­i­nen siinä itses­tään­selvyyksinä pidet­tävistä asioista on sosi­aalis­es­ti tuomit­tavaa ja kyse­lemisen nähdään ker­to­van pelkkää huonoa kyselijästä.

    Pait­si mah­do­ton­ta, dialo­gi on myös turhaa ja hedelmätön­tä, kos­ka fak­tat eivät vaiku­ta arvoihin ja maail­mankat­so­muk­si­in. Jos fak­ta ei tue maail­mankat­so­mus­ta, se selitetään niin että sen ei tarvit­sekaan tukea – seli­tys kuu­luu usein, että ”tapah­tui näin, kos­ka toimittiin/toimimme väärin”.

    Tämä tutkiel­mankir­joit­ta­jan totea­mus on huima:

    Soin­in­vaara siis luokit­telee tutkimuk­seen osal­lis­tu­jat niin san­otusti ”mei­hin” eli kan­ta­suo­ma­laisi­in ja ”mui­hin” eli maa­han­muut­ta­ji­in. Me eli kan­ta­suo­ma­laiset voidaan nähdä jonkin­laise­na normi­na, johon mui­ta eli tässä tapauk­ses­sa maa­han­muut­ta­jia ver­rataan. Jos­sain määrin täl­laista jaot­telua ”mei­hin” ja mui­hin” voidaan pitää rasistisena […].

    Kaiken­laiset väestön­tutkimuk­set ja –ana­lyysit ovat rasis­tisia, kos­ka niis­sä jae­taan väestöjä eri­laisi­in ryh­mi­in? Demografia tieteenä on rasismia?

    Poli­it­tis­es­ti kor­rek­ti alkaa muo­dostaa pelot­ta­van dok­tri­inin. Kaut­ta tutkiel­man kaik­ki kom­men­tit, jois­sa vähänkin annetaan ymmärtää, että maa­han­muut­ta­jataus­taisil­la oppi­lail­la voisi olla ongelmia, joi­ta kan­taväestöl­lä (tutkiel­man kir­joit­ta­ja käyt­tää itse omas­sa tek­stis­sään tätä sanaa, joka ilmeis­es­ti ei ole rasisti­nen) ei ole, esim. kieli­taidon vajavu­ud­es­ta johtu­vat ongel­mat, tulk­i­taan maa­han­muut­ta­jia syyl­listäviksi ja eri­ar­vois­taviksi. Syyl­listäviä ja eri­ar­vois­tavi­akin, suo­ras­taan rasis­tisia kom­ment­te­jakin on, mut­ta niistä huoli­mat­ta on mah­dol­lista nähdä ongel­ma ja haaste ilman, että syyl­lis­tetään tai eriarvoistetaan.

    Tämä valaisee hyvin sitä, mik­si maa­han­muut­ta­jat ajau­tu­vat selkkauk­si­in Ruotsin tyyli­in: ongelmia ei voi­da ratkaista, jos on sosi­aa­li­nen itse­murha nähdä ongelmia ole­van. Jos ongelmia ei ratkaista, niil­lä on vaarana kas­vaa ja eskaloitua.

    Veit­sen­teräl­lähän tässä tanssi­taan, kieltämät­tä. Ongelmien näkemis­es­tä seu­raa liian hel­posti syyl­listämi­nen ja, todel­lakin, eri­ar­vois­t­a­mi­nen ja rasismi.

    Maa­han­muut­tokeskustelijoiden kie­lenkäyt­tö on usein ikävän her­jaavaa, mikä selit­tää kan­di­tutkiel­man kir­joit­ta­jan päät­te­lyä siitä, minkälainen per­soona kom­mentin kir­joit­ta­ja on (suvait­se­vainen, empaat­ti­nen ja tasa-arvoa kan­nat­ta­va vai kapeakat­seinen, suvait­se­ma­ton, pelokas ja epäilevä). Kie­lenkäyt­tö ei ole merk­i­tyk­setön asia, kuten tutk­i­jatkin ovat toden­neet: ”Kie­lenkäyt­tö on val­in­to­ja jot­ka rak­en­ta­vat todel­lisu­ut­tamme.” ”Kieltä eri tavoin muokkaa­mal­la ja käyt­tämäl­lä saadaan eri­laisia lop­putu­lok­sia.” (Sari Pietikäi­nen ja Anne Män­ty­nen: Kurssi kohti diskurssia, Vastapaino 2014, kan­di­tutkiel­man kir­joit­ta­jan mukaan)

    Tutkiel­man kir­joit­ta­ja tekee sen virheen, minkä läh­es kaik­ki sosi­aalis­es­ti hyväksyt­tävän mielip­i­teen omaa­vat tekevät: ei ota huomioon sitä, että hom­malaiset ja muut maa­han­muut­ta­jien mol­laa­jat mol­laa­vat nimeno­maan ja vain niitä human­i­taarisia oleskelulu­palaisia ja tur­va­paikan saanei­ta, joiden työl­listymi­nen on epätodennäköistä.

    Työvoiman maa­han­tuon­tia arvostel­laan eri perustein kuin human­i­taarista maa­han­muut­toa. Työvoiman maa­han­tuon­nin arvostelus­sa syytet­ty­jen penkil­lä ovat työ­nan­ta­jat ja hei­dän edun­valvo­jansa, eivät niinkään maa­han­muut­ta­jat itse.

    1. Oli vähän vaikea olla jaka­mat­ta koul­u­laisia maa­han­muut­ta­ji­in ja kan­ta­suo­ma­laisi­in, kun koko jutun ydin oli se, että Pisa-tutkimuk­ses­sa oli näin tehty ja tätä otan­ta­t­a­paa arvioitiin.

  7. Min­ua kyl­lä vähän kauhis­tut­taisi ja nolot­taisi, jos kan­di­työni, joka oli oikeasti aika kehno, jou­tu­isi yllätäen tiukan ana­lyysin kohteek­si aika kri­it­tisen yleisön toimesta.

    En myöskään ymmär­rä, mik­si Jyväskylän yliopis­to on päät­tänyt alkaa julka­ista netis­sä näitä har­joi­tustöitä, joil­ta ei oikeasti edel­lytetä juuri mitään muu­ta kuin tutkimuk­sen­teon pääpe­ri­aat­tei­den hah­mot­tamista. Var­maankin “Bolog­nan pros­essin” pakkosoveltamisen tähden.

  8. Osmo Soin­in­vaara: Oli vähän vaikea olla jaka­mat­ta koul­u­laisia maa­han­muut­ta­ji­in ja kan­ta­suo­ma­laisi­in, kun koko jutun ydin oli se, että Pisa-tutkimuk­ses­sa oli näin tehty ja tätä otan­ta­t­a­paa arvioitiin.

    Tilas­tot- ja diskus­si­ana­lyysi taita­vat olla tois­t­en­sa ääripäitä. Toinen yrit­tää olla arvot­ta­mat­ta mitään, toinen arvot­taa kaiken, vähäpätöisimmänkin.

    Työn tek­i­jän olisi ehkä kan­nat­tanut keskit­tyä viimeiseen viiteenkymme­neen kom­ment­ti­in, jos ei kaikkia jak­sanut yhdessä illas­sa lukea ja luokitel­la. Alkupuolel­la muis­taak­seni keskustelti­in myös itse aiheesta, siis otan­nan ja ker­toimien mah­dol­lis­es­ta vinoumasta.

  9. Mikael M.:
    Min­ua kyl­lä vähän kauhis­tut­taisi ja nolot­taisi, jos kan­di­työni, joka oli oikeasti aika kehno, jou­tu­isi yllätäen tiukan ana­lyysin kohteek­si aika kri­it­tisen yleisön toimesta.

    En myöskään ymmär­rä, mik­si Jyväskylän yliopis­to on päät­tänyt alkaa julka­ista netis­sä näitä har­joi­tustöitä, joil­ta ei oikeasti edel­lytetä juuri mitään muu­ta kuin tutkimuk­sen­teon pääpe­ri­aat­tei­den hah­mot­tamista. Var­maankin “Bolog­nan pros­essin” pakkosoveltamisen tähden.

    Noh, kan­di­daatis­ta­han on ollut tarkoi­tus leipoa oikeaa tutk­in­toa. Kai sen tutkiel­man olisi sit­ten tarkoi­tus olla oikea lop­putyö, mut­ta se vaatisi suurem­paa ope­tus­su­un­nitelmien, ‑tyylien ja ‑odotusten rukkausta.

    Pakos­ta tuskin on kyse, ainakaan oman tiedekun­tani kand­in­töitä pääsee luke­maan vain print­teinä kirjastossa.

  10. Mikael M.:
    Min­ua kyl­lä vähän kauhis­tut­taisi ja nolot­taisi, jos kan­di­työni, joka oli oikeasti aika kehno, jou­tu­isi yllätäen tiukan ana­lyysin kohteek­si aika kri­it­tisen yleisön toimesta.

    En myöskään ymmär­rä, mik­si Jyväskylän yliopis­to on päät­tänyt alkaa julka­ista netis­sä näitä har­joi­tustöitä, joil­ta ei oikeasti edel­lytetä juuri mitään muu­ta kuin tutkimuk­sen­teon pääpe­ri­aat­tei­den hah­mot­tamista. Var­maankin “Bolog­nan pros­essin” pakkosoveltamisen tähden.

    Olen samaa mieltä. Kandin tutkiel­mat ovat har­joi­tustöitä. Vas­ta graduil­la on jonkin­laista tieteel­listä arvoa, eikä niitäkään oikein vielä kun­non tutkimuksi­na voi pitää. Molem­mat tutkiel­mat tehneenä voin sanoa, että ne voi molem­mat myös kir­joit­taa viikos­sa. Aineis­ton keruu ja aiheen keksin­tä ovat ainakin yhteiskun­tati­eteel­lisel­lä alal­la kaikkein vaa­tivim­mat vai­heet, ei itse kirjoittaminen.

  11. Noin lyhyel­lä lukem­lal vaiku­tit ihan kelvol­liselta suomenkiel­nen har­joi­tustyöltä. ei eri­tyisen hyvä, ei eri­tyisen huono.

  12. Kom­ment­tien perus­teel­la tun­tuu, että suurin osa kom­men­toi­jista ja Soin­in­vaara itsekin luulee, että kyseessä on jonkin­lainen poli­it­ti­nen tutkimus.
    Huo­matkaa, että tutkimus on tehty suomen kie­len oppi­aineeseen. Kyseessä on diskurssi­ana­lyysi, joka keskit­tyy KIELENTUTKIMUKSEEN.
    Tutkimuk­ses­sa ei haeta vas­taus­ta kysymyk­seen, vaikut­tiko näyt­teen val­in­ta Pisa-tuloksiin.
    Tutkimuk­ses­sa selvitetään, mil­laista rep­re­sen­taa­tio­ta maa­han­muut­ta­jista raken­netaan Osmo Soin­in­vaaran blog­itek­stis­sä ja sen kommenteissa.
    Tutkimus keskit­tyy siis siihen, MITEN maa­han­muut­ta­jista puhutaan blog­itek­stis­sä ja sen kommenteissa.
    Kie­lenkäytön perus­teel­la on sit­ten muo­dostet­tu eri­laisia diskursseja.
    Tun­tuu, että työ on ymmär­ret­ty nyt kokon­aan väärin.
    Työn tek­i­jähän ei mis­sään kohtaa väitä, että syy heiken­tyneisi­in Pisa-tulok­si­in olisi näyt­teen val­in­tata­van muu­tok­ses­sa. Hän ker­too, että Soin­in­vaara nos­ti asian blo­gis­saan esille. Tämäkin tun­tuu ole­van ymmär­ret­ty väärin.
    Työn otsikkokin on “Maa­han­muut­ta­jien rep­re­sen­toin­ti Osmo Soin­in­vaaran Pisa 12 ‑tulok­sia käsit­televässä blog­itek­stis­sä ja sen kom­menteis­sa”. Sekään ei anna minkään­laista osvi­it­taa siihen, että työssä etsit­täisi­in vas­tauk­sia siihen, vaikut­tiko näyt­teen val­in­ta tulok­si­in vai ei.
    Saman­lainen tutkimus kie­lenkäytöstä olisi voitu tehdä vaik­ka Suo­mi 24 ‑keskusteluista. Nyt aineis­tok­si on vain valikoitunut Soin­in­vaaran blogiteksti.

    1. Siinä kuitenkin arvotet­ti­in sitä, että tek­stis­sä käytet­ti­in samo­ja määritelmiä kuin tuos­sa Pisa-tutkimuk­ses­sa ja pidet­ti­in tätä min­un arvovalintanani.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.