Kun on kuopan pohjalla, ei pitäisi jatkaa kaivamista

Kes­kus­tan van­ha alue­po­liit­ti­nen stra­te­gi, alue­ke­hi­tys­neu­vos Mat­ti Sip­po­la kir­joit­taa HS:n mie­li­pi­de­si­vul­la, että ei pidä paik­kaan­sa, että Kes­kus­tan työ­ryh­mä vaa­ti­si uusien asun­to­jen raken­ta­mi­sen lopet­ta­mis­ta Helsingissä.

Hän ker­too, että ennen kes­kus­ta on käyt­tä­nyt pää­kau­pun­ki­seu­dun kas­vun rajoit­ta­mi­seen inves­toin­ti­ve­roa, jot­ta työ­paik­ko­ja ei syn­tyi­si lii­kaa. Kir­joi­tuk­ses­ta saa sen käsi­tyk­sen, että näin pitäi­si teh­dä nytkin.

Hel­sin­gin seu­tu voi­si kes­kit­tyä kehit­tä­mään sel­lai­sia työ­paik­ko­ja, jot­ka ovat tar­peel­li­sia kan­sain­vä­li­sen kil­pai­lun kan­nal­ta. Nämä työ­pai­kat oli­si luon­nol­lis­ta sijoit­taa hyvien lii­ken­neyh­teyk­sien pää­hän len­to­ken­täs­tä.”

Seu­tu­ko nii­tä työ­paik­ko­ja kehit­tää? Minä luu­lin, että yri­tyk­set. Tuol­lai­seen yhteis­kun­nal­li­seen ohjauk­seen “seu­dul­la” ei ole mitään keinoja.

Lopuk­si hän sanoo, että Hel­sin­kiin asun­to­ja ei pidä raken­taa, kos­ka muu­al­la Uudel­la­maal­la on tilaa. (“Hel­sin­gin tii­vis­tä­mi­nen on  täs­tä näkö­kul­mas­ta tar­pee­ton­ta.”)

Sil­lä ei näy­tä ole­van mitään pai­noa, että asun­nois­ta mak­se­tuiks­ta hin­nois­ta pää­tel­len ihmi­set haluai­si­vat asua mie­luum­min Hel­sin­gis­sä kuin muu­al­la Uudellamaalla.

Anteek­si, että jan­ku­tan asias­ta, mut­ta olen hiu­kan huo­lis­sa­ni. Huo­maan, että jou­dun pane­maan toi­vo­ni kokoo­muk­seen, ettei mitään tui­ki jär­je­tön­tä tapahtuisi.

137 vastausta artikkeliin “Kun on kuopan pohjalla, ei pitäisi jatkaa kaivamista”

  1. Osmo: “alue­ke­hi­tys­neu­vos Mat­ti Sip­po­la kir­joit­taa HS:n mie­li­pi­de­si­vul­la, että ei pidä paik­kaan­sa, että Kes­kus­tan työ­ryh­mä vaa­ti­si uusien asun­to­jen raken­ta­mi­sen lopet­ta­mis­ta Helsingissä.”

    Täs­sä lie­nee kysy­mys Kes­kus­tan perin­tei­ses­tä kak­sois­stra­te­gias­ta: puhu­taan yhtä ja teh­dään toista.
    Tämä­hän ilme­ni jo kes­kus­te­lus­sa maa­kun­ta­ve­ros­ta: Laa­ni­nen ehdot­ti, Sipi­lä kiis­ti jyr­käs­ti ja nyt se on taas esillä.
    Samal­la taval­la Sip­po­la sit­ten jäl­jem­pä­nä palaa asi­aan: “Hel­sin­gin tii­vis­tä­mi­nen on täs­tä näkö­kul­mas­ta tar­pee­ton­ta“ — eli ei rakenneta.

    Eläm­me mie­len­kiin­toi­sia aikoja!

  2. Seru­tu­ko nii­tä työ­paik­ko­ja kehit­tää? Minä luu­lin että yri­tyk­set. Tuol­lai­seen yhteis­kun­nal­li­seen ohjauk­seen “seu­dul­la” ei ole mitään keinoja.

    Jep. Muis­tu­te­taan lisäk­si että Hel­sin­gin seu­dul­la on tyh­jää toi­mi­ti­laa mil­joo­naa ker­ros­ne­liö­tä ja muis­taak­se­ni kaa­voi­tet­tua mut­ta raken­ta­ma­ton­ta pel­käs­tään Hel­sin­gins­sä jotain kol­mi­seen mil­joo­naa lisää. Tuos­sa oli­si riit­tä­väs­ti jokusel­le sadal­le tuhan­nel­le työ­pai­kal­le. Kaa­voit­ta­mal­la ei voi rajoit­taa työ­paik­ko­jen mää­rää tai ohja­ta nii­tä sin­ne tän­ne, vaik­ka haluttaisiinkin.

    Toi­mis­to­ja raken­tuu täl­lä het­kel­lä mark­ki­naeh­toi­ses­ti vain erit­täin hyvil­le pai­koil­le: Ydin­kes­kus­ta, Kala­sa­ta­ma, Pasi­la, Avia­po­lis ja Kei­la­nie­mi. Tämä myös ker­to­nee jotain sii­tä mihin yri­tyk­set halua­vat sijoittua.

  3. Ilta­leh­des­sä on asias­ta juttua:

    VATT kat­soo tänään kes­ki­viik­ko­na jul­kais­ta­vas­sa ana­lyy­sis­sään, että Suo­men alue­pe­rus­tai­set val­tio­no­suuse­rät ja vero­tus kan­nus­ta­vat suo­ma­lai­sia asu­maan alhai­sen tuot­ta­vuu­den alueil­la kuten Poh­jois- ja Itä-Suo­mes­sa. Samal­la val­tio­no­suu­det vähen­tä­vät ihmis­ten liik­ku­vuut­ta sin­ne, mis­sä he ovat tuottavimpia.

    - Alue-erät siis toi­mi­vat juu­ri päin­vas­toin kuin nii­den pitäi­si: ne pahen­ta­vat ongel­maa, jota niil­lä tuli­si kor­ja­ta, VATT:n työ­ryh­mä tulkitsee.”

    http://www.iltalehti.fi/talous/2015051319676324_ta.shtml

    Ja itse VAT­Tin raport­ti löy­tyy täältä:
    http://www.vatt.fi/ajankohtaista/uutiset/uutinen/kuntien-valtionosuusjarjestelma-jarruttaa-kaupungistumista

  4. Monel­le — sekä tääl­lä kom­men­toi­jil­le että kes­kus­tan aktii­veil­le — tun­tuu ole­van vie­ras asia miten hin­nat muo­dos­tu­vat. Hin­nat eivät ole mikään luon­non­voi­ma tai jon­kun tahon yksi­puo­li­ses­ti päät­tä­mä asia. Hin­nat muo­dos­tu­vat mark­ki­noil­la osta­jien ja myy­jien yhteis­pe­li­nä. Jos jotain hyö­dy­ket­tä halu­taan ostaa enem­män kuin sitä on tar­jol­la, sen hin­ta nouseei. 

    Logiik­kaa voi seu­ra­ta myös toi­seen suun­taan. Sii­tä, että pää­kau­pun­ki­seu­dul­la (ja eri­tyi­ses­ti Hel­sin­gis­sä) on muu­ta Suo­mea kor­keam­mat asun­to­jen hin­nat (mut­ta raken­nus­kus­tan­nuk­set ovat lähel­le samat), voi­daan pää­tel­lä että ihmi­set — eivät kaik­ki, mut­ta kes­kiar­voi­ses­ti — halua­vat ostaa pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta asun­to­ja mie­luum­min kuin muualta.

  5. Jos pk-seu­dun asun­to­jen hin­to­jen nousu 1980-luvun lopul­la oli alue­po­liit­tis­ten pää­tös­ten seu­raus, niin sanon vaan että älkää aiheut­ta­ko sel­lais­ta kuplaa enää! Olkoot että noi­den pää­tös­ten taka­na oli muut­kin puo­lu­eet kuin kepu, oli SDP ja kokoo­mus­kin, mut­ta sil­ti. Anta­kaa Hel­sin­gin kas­vaa ja älkää väit­tä­kö NIMBY-porukasta.

  6. Inves­toin­te­ja verot­ta­mal­la talous kas­vuun!”, “Asun­to­pu­la joh­tuu asun­to­jen raken­ta­mi­ses­ta!”. Suo­men Kes­kus­tan vii­me­ai­kai­set kan­na­no­tot ovat kyl­lä silk­kaa dadaismia. 

    Kes­kus­tas­sa tun­tuu nyt val­taan pääs­seen voi­mat, joil­ta on glo­ba­li­saa­tio ym. 30 vuo­den aikai­set ilmiöt jää­neet huo­maa­mat­ta. Ikään kuin inves­toin­tien mää­rä oli­si Suo­mes­sa vakio ja nii­tä verot­ta­mal­la jos­sain pai­kas­sa saa­daan suun­nat­tua ne muu­al­le. Toden­nä­köi­sim­min Suo­mes­sa paik­kaan X teke­mät­tä jää­vä inves­toin­ti teh­dään toden­nä­köi­sim­min kui­ten­kin paik­kaan Y jos­sain ulko­mail­la. Pää­asia kepu­lais­ten mie­les­tä tun­tuu ole­van se, että jos inves­toin­ti ei tule maa­kun­tiin, niin onnek­si ei tul­lut Hesaankaan.

  7. http://yle.fi/uutiset/vatt_valtionosuusjarjestelma_ja_verotus_jarruttavat_kaupungistumista/7991633

    ***

    VATT:

    Val­tio­no­suus­jär­jes­tel­mä ja vero­tus jar­rut­ta­vat kau­pun­gis­tu­mis­ta ja vähen­tä­vät hyvin­voin­tia, tode­taan Val­tion talou­del­li­sen tut­ki­mus­kes­kuk­sen VATT:n tänään kes­ki­viik­ko­na jul­kai­se­mas­sa analyysissä.

    Ana­lyy­sis­sä tut­kit­tiin muun muas­sa vero­tuk­sen ja val­tio­no­suus­jär­jes­tel­män yhteis­vai­ku­tus­ta muut­to­kan­nus­ti­miin. Tulok­se­na oli, että esi­mer­kik­si Tun­tu­ri-Lapis­sa asu­vaa per­het­tä kan­nus­te­taan useil­la tuhan­sil­la euroil­la vuo­des­sa ole­maan muut­ta­mat­ta Hel­sin­gin seudulle.

    Ana­lyy­sin mukaan tämä joh­tuu kah­des­ta asias­ta. Ensim­mäi­nen syy on vero­tus. Kun muu­te­taan talou­del­li­ses­ti tuot­ta­vam­mal­le alu­eel­le, niin val­tion vero­tus koh­dis­tuu muut­ta­mi­sen seu­rauk­se­na tul­lee­seen pal­kan­li­säyk­seen, mikä vähen­tää muuttoinnokkutta.

    Toi­nen syy on val­tio­no­suu­det, jot­ka jae­taan osit­tain alue­pe­rus­tei­ses­ti. Nii­tä mak­set­tiin kun­nil­le vii­me vuo­na 8,5 mil­jar­dia euroa.

    VATT:n mukaan mata­lan tuot­ta­vuu­den aluei­ta suo­si­taan kor­keam­man tuot­ta­vuu­den aluei­den kus­tan­nuk­sel­la, joka joh­taa sii­hen, että val­tio­no­suu­det toi­mi­vat näil­tä osin juu­ri päin­vas­toin kuin nii­den pitäi­si. Eli ne eivät kor­jaa val­tion vero­tuk­sen aiheut­ta­maa vää­ris­ty­mää, vaan päin­vas­toin pahen­ta­vat sitä.

    – Ana­lyy­si osoit­taa, että Suo­mes­sa har­joi­te­taan hajaut­ta­vaa, ei kes­kit­tä­vää poli­tiik­kaa. Siis aivan päin­vas­toin kuin jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa jos­kus väi­te­tään, tote­aa VATT:n eri­kois­tut­ki­ja Tuuk­ka Saarimaa.

    Ana­lyy­si perus­tuu Tilas­to­kes­kuk­ses­ta saa­tuun hen­ki­lö­ta­son aineis­toon ja uuteen valtionosuusjärjestelmään.

    ***

    Val­tio upot­taa mil­jar­de­ja sii­hen, että ihmi­siä tue­taan ole­maan työt­tö­mi­nä hevon kuusessa.

    Nämä ihmi­set voi­si­vat olla teke­mäs­sä töi­tä tai yrit­tä­mäs­sä pää­kau­pun­ki­seu­dul­la tai vaik­ka Tam­pe­reen seudulla.

  8. Kes­kus­tan suun­nal­ta esi­tel­tiin juu­ri äsket­täin jäl­leen viras­to­jen ja lai­tos­ten haja­si­joi­tus­ta ympä­ri maata.
    Ehkä täs­sä on vain vaa­li­lu­paus­ten jul­kis­ta­mis­ta. Nehän kyl­lä­kin pian unohtuvat.

    Tuo­ta tyh­jää tilaa löy­tyy Uudel­ta­maal­ta, esim pank­kien sul­jet­tu­ja kont­to­rei­ta mel­ko uusis­ta hyvä­kun­toi­sis­ta talois­ta. Kont­to­rei­den kar­si­mi­ses­sa suun­ta onkin aivan oikea. Mark­ki­nat hoi­ta­vat sen, mis­sä mitä­kin tar­vi­taan ja mis­sä ei.

    Lähiai­koi­na saam­me vie­lä näh­dä sopeu­tus- ja elvy­tys­kier­rok­sen, jos­sa kaup­pa­liik­kei­tä­kin sul­je­taan kannattamattomina.

  9. Joten­kin mail­man muu­tos ja digi­ta­li­saa­tio ei ole ihan kaik­kia tavoittanut.

    Verk­ko­kau­pan laa­jas­ta vali­koi­mas­ta on muka­vam­pi ostaa kuin kivi­jal­ka­kau­pas­ta. Tuot­ta­va eri­kois­tu­mi­nen edel­lyt­tää juu­ri kes­kit­ty­mi­se­tu­ja, jos halu­taan puo­li­sol­le työ­paik­ka. Lap­set­kin tar­vit­se­vat kou­lu­ja, siis myös erikoiskouluja.

    Kau­pun­gis­tu­mi­sen esi­merk­ki löy­tyy Ruo­ti­sis­ta, siel­lä tyh­je­ne­vä maa­seu­tu ei ole enää ongelma. 

    Suo­mes­sa maa- ja met­sä­ta­lous on vas­ta muut­tu­mas­sa ammat­ti­mai­sek­si, siis noin 100 leh­män nave­toi­hin ja isom­piin talous­met­siin. Se on myös iso rakennemuutos.

    Toki on ihmi­siä jot­ka halua­vat asua maal­la. Heil­le se mer­kit­see digi­taa­lis­te pal­ve­lui­den käyt­töä ja ymmär­rys­tä sen vai­ku­tuk­sis­ta arkeen. Sitä ei poliit­ti­ses­ti enää pys­ty muuttamaan.

  10. Sil­lä ei näy­tä ole­van mitään pai­noa, että asun­nois­ta mak­se­tuiks­ta hin­nois­ta pää­tel­len ihmi­set haluai­si­vat asua mie­luum­min Hel­sin­gis­sä kuin muu­al­la Uudellamaalla.

    Anteek­si, että jan­ku­tan asias­ta, mut­ta olen hiu­kan huo­lis­sa­ni. Huo­maan, että jou­dun pane­maan toi­vo­ni kokoo­muk­seen, ettei mitään tui­ki jär­je­tön­tä tapahtuisi.

    Anteek­si että jan­ku­tan asias­ta, mut­ta tuo ensim­mäi­sen lauseen väi­te on edel­leen yhtä jär­je­tön kuin aiemminkin.

    Sana­va­lin­nois­ta­si voi pää­tel­lä, että yri­tät joten­kin sitoa asu­mis­viih­tyyy­den ja asun­to­jen hin­nan toi­siin­sa. Ihmi­set ovat kyl­lä sel­väs­ti val­mii­ta mak­sa­maan Hel­sin­gin asun­nois­ta kor­kei­ta hin­to­ja, mut­ta täs­tä ei seu­raa se, että “hmi­set haluai­si­vat asua mie­luum­min Hel­sin­gis­sä kuin muu­al­la Uudel­la­maal­la” sii­nä mie­les­sä, että tuo halu koh­dis­tui­si asu­mis­viih­ty­vyy­teen. Syyt asun­non hank­ki­mi­seen voi­vat olla mitä tahan­sa, alkaen pahim­mil­laan pak­ko­muu­tos­ta työ­pai­kan ääreen.

    1. Tätä kepu­lais­ta ajat­te­lu­ta­paa en ymmär­rä lain­kaan. Jos on valiut­ta­va­na hal­pa asun­to Hel­sin­gin ulko­puo­lel­la ja kal­lis Hel­sin­gis­sä ja joku valit­see jäl­kim­mäi­sen, minus­ta se vähän niin­kuin viit­taa sii­hen, että pitää Hel­sin­gins­sa asu­mis­ta parem­pa­na vaih­toeh­to­na. Koko­nai­sar­vioon liit­tyy tie­tys­ti ympä­ril­lä ole­vat pal­vet ja työ­mat­kan pituus, niin kuin pitää­kin. Täy­tyy olla todel­la vakuut­tu­nut asias­taan jos väit­tää, että kal­liim­man vaih­toeh­don valit­se­mi­nen vap­paa­eh­toi­ses­ti ei tar­koi­ta, että pitää kal­liim­paa vaih­toeh­toa parempana

  11. Kes­ki­mää­räi­nen” tar­koit­taa maal­li­kol­le eri asi­aa kuin medi­aa­ni. Se on inter­val­li medi­aa­nin ympä­ril­lä. Se voi­si olla esi­mer­kik­si medi­aa­ni ± kes­ki­ha­jon­ta. Täl­löin nor­maa­li­ja­kau­tu­nees­sa tapauk­ses­sa “kes­ki­mää­räi­siä” ihmi­siä on noin 68% popu­laa­tios­ta ja kes­ki­mää­räis­tä tyh­mem­piä on noin 16%. Vas­taa­vas­ti kes­ki­mää­räis­tä fik­sum­pia on samat noin 16%. Aika hur­jaa, jos sitä oikein ajattelee.

    Täs­sä­kin tapauk­ses­sa kuva ker­too asian aika hyvin: http://en.wikipedia.org/wiki/Intelligence_quotient#/media/File:IQ_distribution.svg

  12. Tämä Kes­kus­tan talous­maan­tie­teel­li­sen ryh­män rapor­tis­ta läh­te­nyt kes­kus­te­lu on ollut aika tol­ku­ton­ta seu­rat­ta­vaa. Sekä rapor­tis­sa että monis­sa sen kir­joit­ta­jien ja mui­den pee­saa­jien puheen­vuo­rois­sa on kyl­lä men­ty niin ideo­lo­gia edel­lä että hirvittää.

    Minua­kin hät­käh­dyt­ti lukea aamul­la Hesa­ris­ta Mat­ti Sip­po­lan puheen­vuo­roa. Vai että löy­tyy Uudel­ta­maal­ta tilaa raken­taa! Taa­tus­ti löy­tyy, mut­ta mitä jär­keä sii­nä oli­si? Mik­si pitäi­si raken­taa sin­ne, mis­sä enem­mis­tö ei halua asua, eikä sin­ne mis­sä halu­aa? Mikä lii­ken­ne­hel­vet­ti sii­tä syn­tyi­si­kään, jos asu­tus ripo­tel­tai­siin tasai­ses­ti pit­kin Uuttamaata.

    Täs­sä yhtey­des­sä on pai­kal­laan antaa kii­tos Osmo Soi­nin­vaa­ral­le. Hänen puheen­vuo­ron­sa täs­tä moni­ta­hoi­ses­ta aihees­ta ovat olleet ihail­ta­van sel­kei­tä ja ter­ve­jär­ki­siä. Sii­tä voi­si moni ottaa oppia, tuol­lai­sen ideo­lo­gi­sen koh­kaa­mi­sen sijasta.

  13. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tätä kepu­lais­ta ajat­te­lu­ta­paa en ymmär­rä lain­kaan. Jos on valiut­ta­va­na hal­pa asun­to Hel­sin­gin ulko­puo­lel­la ja kal­lis Hel­sin­gis­sä ja joku valit­see jäl­kim­mäi­sen, minus­ta se vähän niin­kuin viit­taa sii­hen, että pitää Hel­sin­gins­sa asu­mis­ta parem­pa­na vaih­toeh­to­na. Koko­nai­sar­vioon liit­tyy tie­tys­ti ympä­ril­lä ole­vat pal­vet ja työ­mat­kan pituus, niin kuin pitää­kin. Täy­tyy olla todel­la vakuut­tu­nut asias­taan jos väit­tää, että kal­liim­man vaih­toeh­don valit­se­mi­nen vap­paa­eh­toi­ses­ti ei tar­koi­ta, että pitää kal­liim­paa vaih­toeh­toa parempana 

    Jos tämän irroit­taa hiu­kan kon­teks­tis­taan, niin monen suo­ma­lai­sen unel­ma­na on var­maan edel­leen­kin “punai­nen mök­ki ja peru­na­maa”. Käy­tän­nön syis­tä vain asu­taan toi­saal­la. Vas­taa­vas­ti aika har­va var­maan halu­aa asua lähiös­sä, mut­ta jou­tuu käy­tän­nön syis­tä siel­lä asumaan.

    Björn Wahl­roos taas jou­tuu taas “asu­maan” (eli ole­maan kir­joil­la) vero­tuk­sel­li­sis­ta syis­tä toi­saal­la, mis­sä mie­luum­min asui­si. Sama pätee tie­ty­si myös for­mu­la­kus­kei­hin ja moniin muihin.

  14. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tätä kepu­lais­ta ajat­te­lu­ta­paa en ymmär­rä lain­kaan. Jos on valiut­ta­va­na hal­pa asun­to Hel­sin­gin ulko­puo­lel­la ja kal­lis Hel­sin­gis­sä ja joku valit­see jäl­kim­mäi­sen, minus­ta se vähän niin­kuin viit­taa sii­hen, että pitää Hel­sin­gins­sa asu­mis­ta parem­pa­na vaih­toeh­to­na. Koko­nai­sar­vioon liit­tyy tie­tys­ti ympä­ril­lä ole­vat pal­vet ja työ­mat­kan pituus, niin kuin pitää­kin. Täy­tyy olla todel­la vakuut­tu­nut asias­taan jos väit­tää, että kal­liim­man vaih­toeh­don valit­se­mi­nen vap­paa­eh­toi­ses­ti ei tar­koi­ta, että pitää kal­liim­paa vaih­toeh­toa parempana

    En ymmär­tä­nyt mitä eri­tyi­sen kepu­lais­ta tuos­sa ajat­te­lu­ta­vas­sa oli. Tar­koi­tus oli tode­ta yleis­pä­te­vä totuus. Totuus ei ole kepun yksi­noi­keus, eikä vihreiden.

    Vies­ti oli se, että tee ihmees­sä ero kah­den eri asian välil­lä, eli sen välil­lä, että a) joku mak­saa asun­nos­ta tie­tyn hin­nan ja b) joku halu­aa asua kysei­ses­sä pai­kas­sa sen viih­tyi­syy­den vuok­si. Kor­kean hin­nan mak­sa­mi­nen ei tar­koi­ta viih­ty­mis­tä, eikä viih­ty­mi­nen edel­ly­tä kor­ke­aa hin­taa. Sal­las­sa­kin on var­mas­ti siel­lä erin­omai­sen hyvin viih­ty­viä, Hel­sin­kiinn kai­paa­mat­to­mia ihmi­siä, vaik­ka asun­to­jen hin­nat eivät siel­lä ehkä pää­tä huimaa.

    Syi­tä sii­hen, että joku mak­saa tie­tyn hin­nan tie­tys­tä asun­nos­ta voi olla usei­ta. Nii­tä voi olla esim. pai­kan viih­tyi­syys, työ­pai­kan saa­mi­nen, koti­seu­dun työt­tö­myys, työs­tä saa­ta­va suu­ri palk­ka, ete­ne­mis­mah­dol­li­suu­det ural­la, pai­kan sta­tus, van­hem­pien lähei­syys, puo­li­son asuinpaikka.

    Viih­ty­vät­kö kaik­ki kepu­lai­set kan­san­edus­ta­jat kal­liis­sa kak­ko­sa­sun­nos­saan pää­kau­pun­ki­seu­dul­la enem­män kuin koto­naan? Viih­tyy­kö teh­taas­ta työ­pai­kan saa­va työ­tön teh­taan vie­res­sä ole­vas­sa ker­ros­ta­los­sa, entis­tä asun­to­aan kal­liim­mas­sa käm­päs­sä? Viih­tyy­kö Brys­se­liin kor­keak­si vir­ka­mie­hek­si pyr­ki­vä Por­voos­sa syn­ty­nyt juu­ri val­mis­tu­nut mais­te­ri Hel­sin­gis­sä, vai onko hän siel­lä vain kerää­mäs­sä meriit­te­jä, tavoit­tee­naan muut­taa Brys­se­liin? Entä luu­let­ko hänen pitä­vän Brys­se­liä viih­tyi­sä­nä asuinpaikkana?

  15. Tuo­mas L.:
    “Inves­toin­te­ja verot­ta­mal­la talous kas­vuun!”, “Asun­to­pu­la joh­tuu asun­to­jen raken­ta­mi­ses­ta!”. Suo­men Kes­kus­tan vii­me­ai­kai­set kan­na­no­tot ovat kyl­lä silk­kaa dadaismia. 

    Kes­kus­tas­sa tun­tuu nyt val­taan pääs­seen voi­mat, joil­ta on glo­ba­li­saa­tio ym. 30 vuo­den aikai­set ilmiöt jää­neet huomaamatta. 

    Ennem­min­kin 130 vuo­den. Kau­pun­gis­tu­mi­sen ja vau­ras­tu­mi­sen side kat­kais­taan nyt ensim­mäis­tä ker­taa maa­il­mas­sa, ja se tapah­tuu Suo­mes­sa 2015–19. Hie­noa olla elos­sa ja näke­mäs­sä tämä­kin ihme, ja näin lähel­tä vielä!

    Muka­vaa var­mas­ti myös radi­kaa­li­vih­reil­le, että nyt heil­le­kin on tar­jol­la jyr­käs­ti talous­kas­vun vas­tai­nen puo­lue. Kaik­kein syväe­ko­lo­gi­sim­mil­le ei tie­tys­ti vie­lä voi Sipi­lää­kään täy­sin varauk­set­ta suositella.

    Ehdo­tan myös, että maan tasa­pai­noi­sen alu­eel­li­sen kehi­tyk­sen vuok­si val­tio raken­nut­tai­si 25 000 asun­toa Kajaa­niin Hel­sin­gin sijas­ta. Sit­ten vain odo­tam­me, että samat 40 000 ihmis­tä muut­ta­vat nii­hin kuten muut­tai­si­vat Hel­sin­gis­sä­kin. Mik­si ei ole ennen kek­sit­ty tätä?

  16. Juho Laa­tu:Ihmi­set ovat kyl­lä sel­väs­ti val­mii­ta mak­sa­maan Hel­sin­gin asun­nois­ta kor­kei­ta hin­to­ja, mut­ta täs­tä ei seu­raa se, että “hmi­set haluai­si­vat asua mie­luum­min Hel­sin­gis­sä kuin muu­al­la Uudel­la­maal­la” sii­nä mie­les­sä, että tuo halu koh­dis­tui­si asu­mis­viih­ty­vyy­teen. Syyt asun­non hank­ki­mi­seen voi­vat olla mitä tahan­sa, alkaen pahim­mil­laan pak­ko­muu­tos­ta työ­pai­kan ääreen.

    Jos ihmi­set osta­vat mie­lum­min 4000e/m2 mak­sa­via asun­to­ja kuin 2000 e/m2 mak­sa­via, niin kyl­lä nois­sa kal­liim­mis­sa asun­nois­sa on *jotain*, joka on osta­jien mie­les­tä parem­min. Muu­ten­han he hank­ki­si­vat hal­vemm­man asun­non ja käyt­täi­si­vät sääs­ty­neet rahat mui­hin hyödykkeisiin.

    Ei sil­lä ole oikea­taan väliä mitä se on, sil­lä ei se ole gospla­nin pää­tet­tä­vis­sä, mitä ihmi­set saa­vat asun­nois­saan arvostaa.

    Mikä ihme täs­sä hin­tain­for­maa­tios­sa on niin äly­tö­män vai­kea­ta taju­ta? Mark­ki­na­ta­lou­den perus­ta on hin­to­jen tuot­ta­ma infor­maa­tio! Kyl­lä menee kaik­ki poli­tiik­ka­suo­si­tuk­set ihan päin hon­kia, jos ei taju­ta edes talou­den perus­asioi­ta vaan kiel­täy­ty­dään usko­mas­ta, että jon­kun hyö­dyk­keen kor­kea hin­ta suh­tees­sa val­mis­tus­kus­tan­nuk­siin ker­too kor­keas­ta kysyn­näs­sä, joka taas yleen­sä tar­koit­taa, että sitä halu­taan paljon!

    On se has­su hom­ma että kepu­lai­set halua­vat hajaut­taa asu­mi­sen, mut­ta samaan aikaan kes­kit­tää pää­tök­sen sii­tä kuka asuu mis­sä­kin keskuskomitealle!

    Tuos­sa on ihan perus­set­tiä hintainformaatiosta:

    http://www.econlib.org/library/Enc/InformationandPrices.html

  17. Juho Laa­tu: halu koh­dis­tui­si asu­mis­viih­ty­vyy­teen. Syyt asun­non hank­ki­mi­seen voi­vat olla mitä tahan­sa, alkaen pahim­mil­laan pak­ko­muu­tos­ta työ­pai­kan ääreen. 

    Ennen­van­haan oli kuvaa­va sanon­ta “sidot­tu tur­pee­seen”. Työ­paik­kaan sidot­tua asu­mis­ta­kin voi­si kuva­ta jol­lain ter­mil­lä. Ja eri­tyi­ses­ti sitä tapaus­ta jos­sa rahat ja varal­li­suus eivät edes rii­tä sii­hen asu­mi­seen, kos­ka kaik­ki muut­kin lait­ta­vat asu­mi­seen kaik­ki rahat plus yksi euroa. Kir­jai­li­jat ja sanan ammat­ti­lai­set ohoi!?

  18. Juho Laa­tu

    Vies­ti oli se, että tee ihmees­sä ero kah­den eri asian välil­lä, eli sen välil­lä, että a) joku mak­saa asun­nos­ta tie­tyn hin­nan ja b) joku halu­aa asua kysei­ses­sä pai­kas­sa sen viih­tyi­syy­den vuok­si. Kor­kean hin­nan mak­sa­mi­nen ei tar­koi­ta viih­ty­mis­tä, eikä viih­ty­mi­nen edel­ly­tä kor­ke­aa hin­taa. Sal­las­sa­kin on var­mas­ti siel­lä erin­omai­sen hyvin viih­ty­viä, Hel­sin­kiinn kai­paa­mat­to­mia ihmi­siä, vaik­ka asun­to­jen hin­nat eivät siel­lä ehkä pää­tä huimaa.

    Ymmär­rän mitä yri­tät sanoa, mut­ta minä näki­sin että lyhyt mat­ka työ­pai­kal­le on ihan yhtä pal­jon osa asu­mis­viih­ty­vyyt­tä kuin oma peru­na­maa ja jär­ven­ran­ta­mai­se­ma­kin. Kukaan ihmi­nen ei muu­ta paik­kaan jos­sa ei halua asua. Jol­le­kin tuo halu syn­tyy hal­vois­ta hin­nois­ta, jol­le­kin lyhyis­tä etäi­syyk­sis­tä ja jol­le­kin omas­ta pihas­ta. Se mis­tä tuo halu muo­dos­tuu, on jokai­sen hen­ki­lö­koh­tai­nen asia ja minus­ta sii­hen puo­leen ei pidä päät­tä­jil­lä olla mitään preferenssiä. 

    Kor­kea hin­ta ker­too että ihmi­set halua­vat asua pää­kau­pun­ki­seu­dul­la, oli syy­nä sit­ten lyhyt mat­ka työpaikalle/kavereille tai kau­niit ker­ros­ta­loa­sun­not. Sama mis­tä tuo halu ja sitä kaut­ta hin­ta muo­dos­tuu, se yhtä kaik­ki ker­too että tätä halu­taan lisää.

  19. Yleen­sä poliit­ti­nen ohjaus työ­pai­koil­le aiheut­taa vain ongel­mia. En sit­ten tie­dä, onko inves­toin­ti- vai säh­kö­ve­ro tur­miol­li­sem­pi? Kum­pi­kaan ei ole ihan täys­jä­kis­tä puuhastelua.

    Minun logii­kal­la­ni val­tion pitää kes­kit­tyä mah­dol­li­suuk­sien luo­mi­seen estei­den raken­ta­mi­sen sijas­ta. On yllä­pi­det­tä­vä lii­ken­nein­fraa (moot­to­ri­tiet, suur­no­peus­ju­nat, len­to­ken­tät ja tie­to­lii­ken­teen run­ko­verk­ko), ei yri­tet­tä­vä estää työ­paik­ko­jen luo­mis­ta. On sat­sat­ta­va kou­lu­tuk­seen, jot­ta on työvoimaa.

    Kilo­met­ri moot­to­ro­tie­tä on hyö­dyl­li­sem­pi kun vas­taa­va sum­ma sosi­aa­li­tu­kia. On taat­ta­va hal­paa ener­gi­aa, niin ben­saa kuin säh­kö­akin. Ben­sa­ve­ron alen­nus on suu­rem­pi käde­no­jen­nus Kehä III:n ulko­puo­li­sel­le Suo­mel­le kuin investointivero.

  20. Sylt­ty: Jos ihmi­set osta­vat mie­lum­min 4000e/m2 mak­sa­via asun­to­ja kuin 2000 e/m2 mak­sa­via, niin kyl­lä nois­sa kal­liim­mis­sa asun­nois­sa on *jotain*, joka on osta­jien mie­les­tä parem­min. Muu­ten­han he hank­ki­si­vat hal­vemm­man asun­non ja käyt­täi­si­vät sääs­ty­neet rahat mui­hin hyödykkeisiin.

    Opti­maa­lis­ta asun­toa valit­taes­sa viih­ty­vyys on yksi, mut­ta vain yksi vai­kut­ta­va teki­jä. Homei­ses­ta asun­nos­ta mak­se­taan vain 2000 e/m2. Asun­to Por­voos­sa mak­saa vain 2000 e/m2. Kau­pun­gin kes­kus­tan asun­to, jos­ta näkee vain naa­pu­ri­ta­lon ros­kik­set, mak­saa vain 2000 e/m2. OS:n (vää­rä) joh­to­pää­tös näyt­täi­si ole­van, että kaik­ki suo­ma­lai­set halua­vat Hel­sin­gin kivi­ta­lo­kes­kus­taan, kos­ka siel­lä on kal­liim­mat asun­not kuin jos­sain toi­ses­sa paikassa.

    Ei sil­lä ole oikea­taan väliä mitä se on, sil­lä ei se ole gospla­nin pää­tet­tä­vis­sä, mitä ihmi­set saa­vat asun­nois­saan arvostaa.

    OS näyt­tää ole­van kiin­nos­tu­nut Gosplan-pää­tök­sis­tä, joil­la val­tio ohjaa kas­vun pää­kau­pun­ki­seu­dul­le. Ilmei­ses­ti eri­tyi­ses­ti kor­kean osaa­mi­sen alat ovat ensm­mäi­se­nä listalla.

    Mikä ihme täs­sä hin­tain­for­maa­tios­sa on niin äly­tö­män vai­kea­ta tajuta?

    Hyvä kysy­mys.

    1. Juho Laa­tu:

      OS:n (vää­rä) joh­to­pää­tös näyt­täi­si ole­van, että kaik­ki suo­ma­lai­set halua­vat Hel­sin­gin kivi­ta­lo­kes­kus­taan, kos­ka siel­lä on kal­liim­mat asun­not kuin jos­sain toi­ses­sa paikassa.

      Ei sel­lais­ta joh­to­pää­tös­tä ole esi­tet­ty eikä voi esit­tää­kään. Asun­to­jen kor­keam­mat hin­nat Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa osoit­ta­vat, että nykyis­tä USEAMPI haluai­si asua Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa. SE on aivan eri asia. Me olem­me kaa­voit­ta­mas­sa asun­not 250 000 ihmi­sel­le lisää Hel­sin­kiin. Tämä ei ole kuin vii­si pro­sent­tia suo­ma­lai­sis­ta. Kat­so­taan sit­ten, saa­daan­ko mark­ki­nat täl­lä tasa­pai­noon (hin­to­jen ero poiustetuksi) .

  21. max: Ennen­van­haan oli kuvaa­va sanon­ta “sidot­tu tur­pee­seen”. Työ­paik­kaan sidot­tua asu­mis­ta­kin voi­si kuva­ta jol­lain ter­mil­lä. Ja eri­tyi­ses­ti sitä tapaus­ta jos­sa rahat ja varal­li­suus eivät edes rii­tä sii­hen asu­mi­seen, kos­ka kaik­ki muut­kin lait­ta­vat asu­mi­seen kaik­ki rahat plus yksi euroa. Kir­jai­li­jat ja sanan ammat­ti­lai­set ohoi!?

    Ennen vil­je­ly­tek­nii­kan kehit­ty­mis­tä useim­pien ihmis­ten pää­työ oli ruu­an tuo­tan­to, eli oli­vat “sidot­tu­na tur­pee­seen”. Teol­li­sen val­lan­ku­mouk­sen myö­tä monet jou­tui­vat sido­tuk­si teh­tai­siin. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ihmi­siä on aina sidot­tu hal­lin­toon. Jokai­sen kes­kit­ty­män lie­peil­le kas­vaa pal­ve­lue­lin­kei­no­jen, mui­den tuki­toi­mien ja kau­pan­käyn­nin ver­kos­to, joka ei ole yhtä sito­va, mut­ta jon­ka raken­ne hei­jas­te­lee kui­ten­kin noi­den ensi­si­jais­ten sito­vien koh­tei­den raken­net­ta. Verk­koon muo­dos­tuu sol­mu­koh­tia myös itses­tään, esim. kau­pan sen logis­tii­kan tar­pei­den vuok­si. Ja lopul­ta suu­rim­mat ja vah­vim­mat sol­mut pyr­ki­vät oman vah­vuu­ten­sa avul­la kes­kit­tä­mään kai­ken mah­dol­li­sen itsen­sä lähel­le kilpailusyistä.

    Hin­nan­muo­dos­tus seu­raa noi­ta kes­kit­ty­mi­sen tren­de­jä. Pää­kal­lon­pai­kal­la hin­nat ovat aina kor­keat, esim. sik­si, että siel­lä on run­saas­ti talou­del­li­sia int­res­se­jä, joi­den vuok­si suu­rim­pien raha­vir­to­jen ääreen pyr­ki­vein kan­sa­lais­ten kan­nat­taa inves­toi­da noi­hin koh­tei­siin, vaik­ka hin­nat oli­si­vat­kin pil­vis­sä ja jopa koh­tuut­to­mat, jos asi­aa tar­kas­te­lee vain tavan­omai­sen asu­mi­sen näkövinkkelistä.

    En osaa sanoa mil­lai­set ter­mit oli­si­vat toi­mi­vim­pia. Käyt­tä­mä­si “sidot­tu” on jo aika hyvä yleissana.

  22. Ano­nyy­mi: Ymmär­rän mitä yri­tät sanoa, mut­ta minä näki­sin että lyhyt mat­ka työ­pai­kal­le on ihan yhtä pal­jon osa asu­mis­viih­ty­vyyt­tä kuin oma peru­na­maa ja järvenrantamaisemakin.

    Kan­nat­taa olla tark­ka sen suh­teen mil­loin puhu­taan asu­mi­sen viih­ty­vyy­des­tä, mil­loin asu­mi­sen ja ympä­ris­tön viih­ty­vyy­des­tä, mil­loin asu­mi­sen, ympä­ris­tön ja liik­ku­mi­sen viih­ty­vyy­des­tä, ja mil­loin koko­nais­viih­ty­vyy­des­tä, joka kat­taa myös työs­sä viih­ty­mi­sen jne.

    Pää­tös mak­saa jos­tain asun­nos­ta tiet­ty hin­ta on eri asia, ja sii­hen liit­tyy pal­jon mui­ta­kin poh­din­to­ja kuin viih­ty­vyy­teen liittyviä.

    OS:n vir­he on mie­les­tä­ni se, että hän antaa ymmär­tää, että Hel­sin­gin asun­to­jen hin­ta­ta­sos­ta voi joh­taa jopa sen, että ihmi­set hau­la­vat asua mie­luum­min Hel­sin­gis­sä kuin muu­al­la Uudellamaalla.

    Kukaan ihmi­nen ei muu­ta paik­kaan jos­sa ei halua asua. Jol­le­kin tuo halu syn­tyy hal­vois­ta hin­nois­ta, jol­le­kin lyhyis­tä etäi­syyk­sis­tä ja jol­le­kin omas­ta pihas­ta. Se mis­tä tuo halu muo­dos­tuu, on jokai­sen hen­ki­lö­koh­tai­nen asia ja minus­ta sii­hen puo­leen ei pidä päät­tä­jil­lä olla mitään preferenssiä. 

    Mie­les­tä­ni voi sanoa, että moni muut­taa paik­kaan, jos­sa ei halua asua. Tie­ten­kin pitäi­si mää­ri­tel­lä tar­kem­min mitä tuol­la “halua­mi­sel­la” kul­loin­kin tar­koi­te­taan. His­to­rias­sa moni näl­kiin­ty­nyt työ­läi­nen on “jou­tu­nut” muut­ta­maan teh­taan vie­reen työ­tä ja ruo­kaa saa­dak­seen. En tie­dä haluat­ko kut­sua tuo­ta­kin “halua­mi­sek­si”. Mää­ri­tel­lään siis ter­mit tarkasti.

    Kor­kea hin­ta ker­too että ihmi­set halua­vat asua pää­kau­pun­ki­seu­dul­la, oli syy­nä sit­ten lyhyt mat­ka työpaikalle/kavereille tai kau­niit ker­ros­ta­loa­sun­not. Sama mis­tä tuo halu ja sitä kaut­ta hin­ta muo­dos­tuu, se yhtä kaik­ki ker­too että tätä halu­taan lisää.

    Tuo Hel­sin­kiin “halua­mi­nen” voi olla vaik­ka­pa halua pääs­tä jonain päi­vä­nä pää­mi­nis­te­rik­si, mikä on aika kau­ka­na asu­mi­sen viih­ty­vyy­des­tä. Jos kysees­sä on kepu­lai­nen pää­mi­sis­te­ri, OS:n logii­kal­la voim­me kai olet­taa, että hän vihaa pää­kau­pun­gis­sa asu­mis­ta. Hän on sil­ti mak­sa­nut suo­lai­sen hin­nan asun­nos­taan, kos­ka on arvel­lut inves­toin­nin tuo­hon “iljet­tä­vään koh­tee­seen” ole­van kan­nat­ta­va inves­toin­ti pää­mi­nis­te­ri­haa­vei­den vuoksi.

    On siis halua­mis­ta ja halua­mis­ta. Osa koh­dis­tuu viih­ty­vyy­teen, osa val­lan mui­hin seik­koi­hin, kuten vaik­ka­pa vallanhaluun.

  23. Kes­kus­tan uusien kan­san­edus­ta­jien lausun­to­ja Kes­kus­tan Suo­men­maa net­ti­leh­des­sä tänään 14.5.2015:

    Jyha Pyl­väs:

    – Asia vain on näin: maa­seu­dul­ta kas­vu lop­pu­jen lopuk­si läh­tee. Hel­sin­gis­sä ei ole käy­tän­nös­sä mitään: ei teol­lis­ta toi­min­taa eikä ruu­an­tuo­tan­toa. Siel­lä on vain hallinto.”

    .….….….….

    Kat­ri Kul­mu­ni halu­aa tais­tel­la kes­kit­ty­mis­tä vastaan

    Lapis­sa on hänen mukaan­sa moni asia pie­les­sä. Ihmi­sil­lä ei ole töi­tä ja he muut­ta­vat muualle.

    Tämä on kan­san­edus­ta­jan mie­les­tä seu­raus­ta kes­kit­tä­mi­seen täh­tää­väs­tä päätöksenteosta.”

    .….….…..

    Eli kyl­lä tupail­ta­pro­pa­gan­dal­la on mel­koi­nen voi­ma… ja nämä hen­ki­löt ovat kuu­lem­ma Kes­kus­tan tule­vai­suu­den joh­ta­jia, siis päät­tä­mäs­sä aluepolitiikasta.

  24. Ano­nyy­mi: Kukaan ihmi­nen ei muu­ta paik­kaan jos­sa ei halua asua.

    Tie­dän usei­ta per­hei­tä, jot­ka ovat muut­ta­neet pää­kau­pun­ki­seu­dul­le työn peräs­sä. Kun uusi työ­paik­ka löy­tyi maa­seu­dul­ta, jon­ka tun­si­vat koti­pai­kak­seen, oli edes­sä muut­to takaisin.

    Hel­sin­gin Kuusi­saa­res­sa on asun­noil­la sika­mai­set hin­nat. Eikö se ker­ro, että sin­ne pitää raken­taa lisää asun­to­ja? Tii­vis­tää ja kaavoittaa.

  25. Juho Laa­tu: … OS:n (vää­rä) joh­to­pää­tös näyt­täi­si ole­van, että kaik­ki suo­ma­lai­set halua­vat Hel­sin­gin kivi­ta­lo­kes­kus­taan, kos­ka siel­lä on kal­liim­mat asun­not kuin jos­sain toi­ses­sa paikassa… 

    Juu­ri noin ja yhtä vää­rä joh­to­pää­tös on, ettei kukaan halua Hel­sin­gin kes­kus­taan. Toi­mi­vat asui­nym­pä­ris­töt voi euroop­pa­lai­sit­tain kar­keas­ti jakaa kol­meen: 1) ruu­tu­kaa­va, kuusi­ker­ros­ta, 2) lähiö, oma­ko­ti­ta­lo­ja sekä riva­rei­ta, käve­ly­mat­ka rau­ta­tie­a­se­mal­le ja 3) oma­ko­ti­ta­lo­ja haja-asu­tusa­lu­eel­la. Suo­ma­lais-neu­vos­to­liit­to­lai­nen ker­ros­ta­lo­lä­hiö on kau­pun­ki ja maa­seu­tua­su­mi­sen huo­not puo­let koottuna.

    Hel­sin­gin kes­kus­tan asun­not ovat kal­liim­pia kuin nii­den pitäi­si olla, kos­ka kau­pun­gin ei ole annet­tu kas­vaa nor­maa­lis­ti. Sodan jäl­keen on tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti kaa­voi­tet­tu vää­rin, mikä näkyy nyt kes­kus­tan hin­nois­sa. Her­ra Char­les-Édouard Jean­ne­ret-Gris’n aiheut­ta­ma vahin­ko suo­ma­lai­sis­sa kau­pun­geis­sa yhdis­tet­ty­nä neu­vos­to­liit­to­lai­seen kuu­tio­lä­hiö­ra­ken­nus­ta­paan on ollut täystuho.

  26. Liik­ku­vut­ta­han voi­si kan­nus­taa niin, että työt­tö­mäl­le anne­taan pak­koe­ro puli­sos­ta ja las­ten tapaamiskielto

    Sen jäl­ken per­he ei ole este muuttamiselle

    Ja pal­kan­saa­ja vel­voi­te­taan asu­maan trai­le­ris­sa, jos työ lop­puu niin ei muu­ta kuin trai­le­ri kouk­kuun ja menok­si paik­ka­kun­nal­le, jos­sa on töitä

  27. Kal­le: Juu­ri noin ja yhtä vää­rä joh­to­pää­tös on, ettei kukaan halua Hel­sin­gin kes­kus­taan. Toi­mi­vat asui­nym­pä­ris­töt voi euroop­pa­lai­sit­tain kar­keas­ti jakaa kol­meen: 1) ruu­tu­kaa­va, kuusi­ker­ros­ta, 2) lähiö, oma­ko­ti­ta­lo­ja sekä riva­rei­ta, käve­ly­mat­ka rau­ta­tie­a­se­mal­le ja 3) oma­ko­ti­ta­lo­ja haja-asu­tusa­lu­eel­la. Suo­ma­lais-neu­vos­to­liit­to­lai­nen ker­ros­ta­lo­lä­hiö on kau­pun­ki ja maa­seu­tua­su­mi­sen huo­not puo­let koottuna.

    Useim­mat Suo­men raken­ne­tut pai­kat ovat sel­lai­sia, että nii­tä on joku pitä­nyt hyvä­nä ja toi­mi­va­na asuin­paik­ka­na. Et ehkä tar­koit­ta­nut­kaan, että jokut oli­si­vat toimimattomia.

    Hel­sin­gin kes­kus­tan asun­not ovat kal­liim­pia kuin nii­den pitäi­si olla, kos­ka kau­pun­gin ei ole annet­tu kas­vaa normaalisti.

    Pitäi­si mää­ri­tel­lä mikä on oikea hin­ta ja mikä “nor­maa­lia kas­vua”. Mik­si ne eivät muka ole “oikeal­la” tasolla?

    Yhteis­kun­ta on ohjan­nut hin­nan­muo­dos­tus­ta kaa­voi­tuk­sel­la, asu­mis­tu­kiai­sil­la, hal­lin­non sijoit­te­lul­la yms. Myös mark­ki­na­voi­mat vai­kut­ta­vat — esim. niin, että pää­kau­pun­gis­sa asun­noil­la on usein arvoa jopa sijoituskohteina.

    Sodan jäl­keen on tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti kaa­voi­tet­tu vää­rin, mikä näkyy nyt kes­kus­tan hin­nois­sa. Her­ra Char­les-Édouard Jeanneret-Gris’n aiheut­ta­ma vahin­ko suo­ma­lai­sis­sa kau­pun­geis­sa yhdis­tet­ty­nä neu­vos­to­liit­to­lai­seen kuu­tio­lä­hiö­ra­ken­nus­ta­paan on ollut täystuho.

    Mitä vahin­gol­lis­ta tuo her­ra sai Suo­mes­sa aikaan?

  28. Kal­le:
    Yleen­sä poliit­ti­nen ohjaus työ­pai­koil­le aiheut­taa vain ongel­mia. En sit­ten tie­dä, onko inves­toin­ti- vai säh­kö­ve­ro tur­miol­li­sem­pi? Kum­pi­kaan ei ole ihan täys­jä­kis­tä puuhastelua.

    Minun logii­kal­la­ni val­tion pitää kes­kit­tyä mah­dol­li­suuk­sien luo­mi­seen estei­den raken­ta­mi­sen sijas­ta. On yllä­pi­det­tä­vä lii­ken­nein­fraa (moot­to­ri­tiet, suur­no­peus­ju­nat, len­to­ken­tät ja tie­to­lii­ken­teen run­ko­verk­ko), ei yri­tet­tä­vä estää työ­paik­ko­jen luo­mis­ta. On sat­sat­ta­va kou­lu­tuk­seen, jot­ta on työvoimaa.

    Kilo­met­ri moot­to­ro­tie­tä on hyö­dyl­li­sem­pi kun vas­taa­va sum­ma sosi­aa­li­tu­kia. On taat­ta­va hal­paa ener­gi­aa, niin ben­saa kuin säh­kö­akin. Ben­sa­ve­ron alen­nus on suu­rem­pi käde­no­jen­nus Kehä III:n ulko­puo­li­sel­le Suo­mel­le kuin investointivero. 

    Poliit­ti­nen ohjaus myös koti­ta­louk­sil­le pitäi­si pitää mini­mis­sään. Esi­mer­kik­si auton omis­ta­mi­nen ei ole ongel­ma muu­al­la kuin kas­vu­kes­kuk­sis­sa (fyy­si­nen tila) sil­ti kaik­kial­la sitä rasi­te­taan. Yksi­tyis­hen­ki­löi­den lii­ken­ne­pääs­tö­jä rasi­te­taan eri taval­la riip­puen liik­ku­mis­vä­li­nees­tä. Siis samoil­la päästöillä.

    Nämä pitäi­si kaik­ki har­mo­ni­soi­da ja yksin­ker­tais­taa pois. Jos käy niin nolos­ti, mitä maa­il­ma ajat­te­lee, että äet­sät alka­vat kukois­taa niin mitä­pä sit­ten. Ja jos eivät ala kukois­taa niin mark­ki­nat puhu­vat vas­taan­sa­no­mat­to­mi­aan (enem­män kuin nyt).

    Ja joo, toki vie­lä jää­vät maa­ta­lous­tuet ja ei-kas­vu­kes­kus­ten iäk­käi­den pal­ve­lut tulo­ve­ro­jen tasaus­jär­jes­tel­mäl­lä. En sitä sano.

  29. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Juho Laatu:

    Ei sel­lais­ta joh­to­pää­tös­tä ole esi­tet­ty eikä voi esit­tää­kään. Asun­to­jen kor­keam­mat hin­nat Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa osoit­ta­vat, että nykyis­tä USEAMPI haluai­si asua Hel­sin­gin keskustassa.

    Las­ken tuon­kin lauseen samaan vää­rien joh­to­pää­tös­ten luok­kaan. Jäl­leen tuo “haluai­si asua” viit­taa johon­kin epä­mää­räi­seen asu­mis­viih­ty­vyy­den sukui­seen tun­tee­seen. Ei hin­nois­ta voi tuol­lais­ta päätellä.

    Kor­keis­ta hin­nois­ta voi pää­tel­lä, että kes­kus­tan asun­to­jen mää­rään näh­den riit­tä­vän moni on val­mis mak­sa­maan nois­ta asun­nois­ta nykyis­tä mark­ki­na­hin­taa vas­taa­van hin­nan. Tuo­ta laa­jem­mas­ta jou­kos­ta ei voi pää­tel­lä mitään var­maa, eikä sitä, mis­tä syys­tä nuo mak­su­ha­luk­kaat ovat val­mii­ta mak­sa­maan asun­nois­ta kor­ke­aa hintaa.

    Jos haluat esit­tää minua tyy­dyt­tä­viä väit­tei­tä, pitäi­si mää­ri­tel­lä se, mitä tar­koi­tat ter­mil­lä “halu­aa asua”. Moit­tee­ni koh­dis­tuu sii­hen, että näyt­täi­sit käyt­tä­vän epä­mää­räi­siä puo­li­vä­lin ter­me­jä, jot­ka voi yhdes­sä asiayh­tey­des­sä yrit­tää sitoa haluun mak­saa kor­kea hin­ta ja toi­ses­sa yhtey­des­sä haluun asua kivi­ta­lo­kes­kus­tas­sa. Käy­tä jom­paa kum­paa tai puhu molem­mis­ta eriks­seen, niin väit­tei­den logiik­ka säilyy.

    SE on aivan eri asia. Me olem­me kaa­voit­ta­mas­sa asun­not 250 000 ihmi­sel­le lisää Hel­sin­kiin. Tämä ei ole kuin vii­si pro­sent­tia suo­ma­lai­sis­ta. Kat­so­taan sit­ten, saa­daan­ko mark­ki­nat täl­lä tasa­pai­noon (hin­to­jen ero poiustetuksi) .

    Se ole­tuk­sen­ne, että Hel­sin­gis­sä voi myy­dä vie­lä lisää asun­to­ja mel­ko hyvään hin­taan, vaik­ka kau­pun­kia tii­vis­tet­täi­siin­kin, pitä­nee paikkansa.

    Jos tark­kai­lem­me his­to­ri­aa, Hel­sin­gin seu­dun asu­kas­lu­ku on kas­va­nut vuo­si­kym­me­niä, ja Hel­sin­gin seu­dun asun­to­jen hin­nat ovat olleet kas­vus­sa vuo­si­kym­me­niä. En usko että oli­sit­te kek­si­neet jon­kin uuden kikan, jol­la voit­te pois­taa pää­kau­pun­gin asun­to­jen kor­kean hin­nan kas­vat­ta­mal­la kau­pun­gin kokoa. Ker­ro mikä se uusi kik­ka on, joka muut­taa tuon vuo­si­kym­men­ten (ja muu­al­la­kin ole­tusar­voi­sen) kehi­tyk­sen päin­vas­tai­sek­si. Pidän toden­nä­köi­se­nä, että kaupn­gin kas­vu edel­leen nos­taa eri­tyi­ses­ti kes­kei­sim­pien ja arvok­kaim­pien asun­to­jen hin­to­ja suh­tees­sa muu­hun maa­han. Jos uskot­te kau­pun­gin kas­vun aiheut­ta­maan hin­to­jen las­kuun, tai­dat­te pet­tää joko itseän­ne tai muita.

    Toki on mah­dol­lis­ta, että tii­vis­tät­te niin pal­jon, että asuin­viih­ty­vyys las­kee, lii­ken­ne puu­rou­tuu, ja seu­rauk­se­na myös hin­nat putoa­vat. Mut­ta ehkä tähän on vie­lä mat­kaa, ette­kä tavoit­te­le tätä tilaa. Tii­vis­te­tyis­sä koh­teis­sa­kin kes­ki­hin­ta voi aina­kin hetl­kel­li­ses­ti las­kea, mut­ta koko­nai­suu­te­na kau­pun­gin kas­vu siis pää­sään­töi­ses­ti nos­taa hintoja.

    Raken­ta­mi­sen täy­si vapaut­ta­mi­nen voi­si pudot­taa hin­to­ja. Annet­tai­siin siis kai­kil­le oikeus raken­taa ker­rok­sia entis­ten pääl­le, sisäp­hoil­le, taka­pi­hoil­le, puis­toi­hin ja täyt­tö­maal­le. Mut­ta täl­lais­ta kaa­os­ta tus­kin suun­nit­te­let­te. Toden­nä­köi­ses­ti kaa­voi­tus rajoit­taa edel­leen kehi­tys­tä niin pal­jon, että kas­vun tuo­ma hin­to­jen nos­to­pai­ne voit­taa täl­lai­set mark­ki­noi­den vapaut­ta­mi­sen tuo­mat las­ku­pai­neet. Tätä tukee tuo mai­nit­se­ma­ni his­to­rial­li­nen hin­ta­ke­hi­tys. Mik­si tilan­ne oli­si muuttunut?

    1. Asun Kata­ja­no­kal­la ja meil­lä on kesä­mök­ki Sipoos­sa. Jos voi­sin siir­tää Sipoon kesä­mö­kin (kak­si kort­te­lia) Kata­ja­no­kal­le ja asua siel­lä kai­kes­sa rau­has­sa, se var­maan­kin oli vie­lä parem­pi kuin nykyi­nen asu­mius­muo­to­ni. Tämä on yhtöä mah­do­ton­ta kuin jos poron­hoi­ta­ja haluai­si asua Kata­ja­no­kal­la ja pai­men­taa poro­ja siel­tä käsin. Tii­viys ja lähel­lä ole­mi­nen liit­ty­vät toisiinsa.

  30. Kari N: Tie­dän usei­ta per­hei­tä, jot­ka ovat muut­ta­neet pää­kau­pun­ki­seu­dul­le työn peräs­sä. Kun uusi työ­paik­ka löy­tyi maa­seu­dul­ta, jon­ka tun­si­vat koti­pai­kak­seen, oli edes­sä muut­to takaisin.

    Tämä­hän on sitä nor­maa­lia mark­ki­na­ta­lout­ta. Vie­lä taval­li­sem­paa on paluu koti­seu­dun keskuskaupunkiin.

    Taka­vuo­si­na hel­sin­ki­läi­set (kes­ki­suu­ret) yri­tyk­set perus­ti­vat tuo­tan­nol­li­sia yksi­köi­tä maa­kun­tiin kus­tan­nus- ja työ­rau­ha­syis­tä, nyt mie­luum­min pie­niin kaa­li­mai­hin ja kaukoitään.

    Työ­eh­to­so­pi­mus­ten yleis­si­to­vuu­den kuo­moa­mi­nen hel­pot­tai­si kum­mas­ti Hel­sin­gin paineita.

  31. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Juho Laatu:

    Ei sel­lais­ta joh­to­pää­tös­tä ole esi­tet­ty eikä voi esit­tää­kään. Asun­to­jen kor­keam­mat hin­nat Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa osoit­ta­vat, että nykyis­tä USEAMPI haluai­si asua Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa. SE on aivan eri asia. Me olem­me kaa­voit­ta­mas­sa asun­not 250 000 ihmi­sel­le lisää Hel­sin­kiin. Tämä ei ole kuin vii­si pro­sent­tia suo­ma­lai­sis­ta. Kat­so­taan sit­ten, saa­daan­ko mark­ki­nat täl­lä tasa­pai­noon (hin­to­jen ero poiustetuksi) .

    Eikö­hän asia lie­ne kui­ten­kin niin, että USEAMMAT halua­vat OSTAA Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta, kos­ka siel­lä asuun­to­jen hin­nat aina vaan nouse­vat. Tuol­la arvon­nousul­la­han se tili tehdään.

  32. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Juho Laatu:

    Ei sel­lais­ta joh­to­pää­tös­tä ole esi­tet­ty eikä voi esit­tää­kään. Asun­to­jen kor­keam­mat hin­nat Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa osoit­ta­vat, että nykyis­tä USEAMPI haluai­si asua Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa. SE on aivan eri asia. Me olem­me kaa­voit­ta­mas­sa asun­not 250 000 ihmi­sel­le lisää Hel­sin­kiin. Tämä ei ole kuin vii­si pro­sent­tia suo­ma­lai­sis­ta. Kat­so­taan sit­ten, saa­daan­ko mark­ki­nat täl­lä tasa­pai­noon (hin­to­jen ero poiustetuksi) .

    Tämä ideo­lo­gia tun­ne­taan Lais­sez-fai­re tun­nus­lauseel­la. Ikä­vä kyl­lä sil­lä on huo­not jäl­jet. Ala­ti kas­va­va tut­ki­mus­ten mää­rä eri puo­lil­la maa­il­maa osoit­taa agglo­me­raa­tio­ta­lou­den heik­kouk­sia. Tuo­reim­mis­sa kasau­tu­mi­ses­ta ei ole havait­tu tuot­ta­vuuse­tu­ja tai tulo­ta­son nousua. Viit­ta­sin jo aiem­min Hol­lan­nin tut­ki­muk­seen. Nyt kiusaan tei­tä Nor­jan tutkimuksella: 

    J. Ratt­so ja H.E. Stok­ke tut­ki­muk­ses­saan “Migra­tion and dyna­mic agglo­me­ra­tion eco­no­mies: Regio­nal inco­me growth in Norway” sel­vit­ti­vät Nor­jas­sa 1972–2008 alue­poh­jai­ses­ti tulo­jen ja agglo­me­raa­tio­ta­lou­den kehi­tys­tä. Joh­to­pää­tök­ses­sään he tiivistävät:

    The lar­ge popu­la­tion flow from the perip­he­ry to urban cen­ters during the past four deca­des is
    expec­ted to sti­mu­la­te urban inco­me growth by way of agglo­me­ra­tion eco­no­mies. The income
    level is hig­her in urban com­pa­red to rural regions and furt­her urban expan­sion is assu­med to
    inc­rea­se pro­duc­ti­vi­ty and inco­me more. We do not find evi­dence in sup­port of impor­tant agglo­me­ra­tion effects in this data­set of Norwe­gian munici­pa­li­ties and regions.”

    Tut­ki­mus sisäl­si Nor­jan 396 kun­taa (m.l. Oslo, Ber­gen, Trond­heim, Sta­van­ger, jne) ja vaih­toeh­toi­ses­ti 89 NUTS‑4 talous­a­luet­ta samoin tulok­sin. Aluei­den tulo­ja­kau­ma on kon­ver­goi­nut vuo­des­ta 1972 vuo­teen 2008 mer­kit­tä­väs­ti eli muut­to­voit­toi­sis­sa kun­nis­sa rik­kaim­mat köyh­tyi­vät ja muut­to­tap­pioi­sis­sa kun­nis­sa köy­hät rikas­tui­vat. Tut­ki­jat päät­te­le­vät suo­da­tet­tu­aan lukui­sat muut mah­dol­li­set seli­tyk­set, että tähän suo­tui­saan kehi­tyk­seen on vai­kut­ta­nut Nor­jan vah­va alue­po­li­tiik­ka ja kulu­tus­ve­toi­nen palvelutyöllistyminen.

    The ove­rall inco­me con­ver­gence even at the munici­pal level reflects hete­ro­ge­nei­ty in the
    under­lying inco­me process. Small regions with resource based acti­vi­ties have had strong
    growth. In our data­set many small regions take bene­fit of inco­mes rela­ted to oil extraction,
    elect­ric power pro­duc­tion and sal­mon pro­duc­tion. During the period under stu­dy the public
    sec­tor has expan­ded in terms of reve­nue, spen­ding and emplo­y­ment and with employment
    growth spread out with the use of cent­ral govern­ment grants to local govern­ments. The grants
    have been part of regio­nal policy and have led to high ratios of public to total emplo­y­ment in
    the perip­he­ry. The emplo­y­ment effect toget­her with equa­liza­tion of public sec­tor wages across
    the count­ry have been impor­tant fac­tors in the inco­me growth obser­ved in rural regions.

  33. Kir­joi­tin täs­sä vies­ti­ket­jus­sa ylem­pä­nä, että Kes­kus­tan talous­maan­tie­teel­li­sen ryh­män rapor­tis­sa ja monis­sa sen kir­joit­ta­jien ja mui­den pee­saa­jien puheen­vuo­rois­sa on men­ty niin ideo­lo­gia edel­lä että hirvittää.

    En toi­vo­nut moi­ses­ta enää lisäe­si­merk­ke­jä, mut­ta Juho Laa­tu halusi nii­tä sil­ti antaa, ja usei­ta. Hän nou­dat­taa huo­non väit­te­li­jän van­haa tak­tiik­kaa tul­kit­se­mal­la tois­ten sano­mi­sia vää­rin ja vas­tai­lee sit­ten näi­hin omiin tul­kin­toi­hin­sa. Hän pyö­rit­te­lee esi­mer­kik­si viih­tyi­syy­den käsi­tet­tä sot­kien sinän­sä sel­vää asi­aa. Hän vaa­tii muil­ta logiik­kaa, mut­tei itse nou­da­ta omaa vaa­ti­mus­taan. Itse asia huk­kuu jat­ku­van vän­kää­mi­sen syö­ve­rei­hin eikä luki­ja saa loput­to­mas­ta selit­tä­mi­ses­tä mitään jär­ke­vää irti.

    Onko se niin vai­kea ymmär­tää ja hyväk­syä, että pää­kau­pun­ki­seu­dul­le ja Hel­sin­kiin tar­vi­taan lisää asun­to­ja? Me eläm­me mark­ki­na­ta­lou­des­sa, jos­sa kysyn­nän ja tar­jon­nan kaut­ta muo­dos­tu­va hin­ta­ta­so kyl­lä ihan aidos­ti ker­too ihmis­ten toi­veis­ta. Tot­ta kai asi­aan vai­kut­ta­vat muut­kin teki­jät, mut­ta niil­lä spe­ku­loin­ti lähin­nä hämär­tää sel­vää asiaa.

    Van­han jutun mukaan suo­ma­lai­set halua­vat asua oma­ko­ti­ta­los­sa jär­ven ran­nal­la Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa. Jut­tu kuvaa hyvin sitä, että täy­del­lis­tä ja kaik­kien toi­vei­den mukais­ta asuin­paik­kaa ei suu­rim­mal­le osal­le ihmi­sis­tä ole mah­dol­lis­ta löy­tää. Niin­pä lopul­li­seen asuin­pai­kan valin­taan vai­kut­ta­vat monen­lai­set kom­pro­mis­sit ja osas­ta toi­veis­ta jou­dum­me tin­ki­mään. Ei se sil­ti tar­koi­ta, että teke­mäm­me valin­ta oli­si toi­veit­tem­me vastainen.

  34. Sylt­ty:
    VATT kat­soo ana­lyy­sis­sään, että Suo­men alue­pe­rus­tai­set val­tio­no­suuse­rät ja vero­tus kan­nus­ta­vat suo­ma­lai­sia asu­maan alhai­sen tuot­ta­vuu­den alueil­la kuten Poh­jois- ja Itä-Suo­mes­sa. Samal­la val­tio­no­suu­det vähen­tä­vät ihmis­ten liik­ku­vuut­ta sin­ne, mis­sä he ovat tuottavimpia.

    VATT:n ajat­te­lu kum­pu­aa Var­tiai­sen hei­kos­ta eko­no­mian ja kau­pun­ki­ta­lou­den ymmär­ryk­ses­tä (kuten kokoo­muk­ses­sa on aina ollut laita). 

    Tuot­ta­va ihmi­nen on tuot­ta­va asuin­pai­kas­taan riip­pu­mat­ta. Tuos­sa aiem­min viit­taa­mas­sa­ni nor­ja­lai­se­sa tut­ki­muk­ses­sa asia on kitey­tet­ty selkeästi:

    The high inco­me level in urban regions may result from local resources as the source of high pro­duc­ti­vi­ty. People move to cities because they are more pro­duc­ti­ve, the cities are not neces­sa­ri­ly more pro­duc­ti­ve because they have more people. And cities may offer ame­ni­ties and ser­vices that moti­va­te skil­led and pro­duc­ti­ve people to move to cities. Cities have pro­duc­ti­ve people, they don’t neces­sa­ri­ly make them productive.

    Täs­sä on kyse ns. endo­gee­ni­ses­ta efek­tis­tä, jota kut­su­taan myös englan­nin­kie­li­sel­lä ter­mil­le “sor­ting”. Me voim­me käyt­tää ter­miä “segre­gaa­tio”. Segre­gaa­tio ei tuo­ta kan­san­ta­lou­del­le mitään.

  35. TimoT: Eikö­hän asia lie­ne kui­ten­kin niin, että USEAMMAT halua­vat OSTAA Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta, kos­ka siel­lä asuun­to­jen hin­nat aina vaan nouse­vat. Tuol­la arvon­nousul­la­han se tili tehdään.

    Täl­lai­ses­sa päät­te­lys­sä on olta­va varo­vai­nen. Kasau­tu­mi­nen edis­tää segre­gaa­tio­ta ja sitä kaut­ta kor­kea­tu­loi­sem­mat muo­dos­ta­vat kysyn­näs­sä aina vain suu­rem­man erän. Kor­kea­tu­loi­suus kor­re­loi ison lai­nao­suu­den kans­sa ja molem­mat ovat osa kysyn­tää. Kysy­jien koko­nais­mää­rän ei sen täh­den tar­vit­se lain­kaan kas­vaa ja sil­ti asun­to­jen hin­nat ala­ti nouse­vat. Sama vuokramarkkinoilla.

    Kasau­tu­mi­nen itses­sään tie­tys­ti lisää kysy­jien mää­rää, jos asun­to­kan­nan anne­taan nous­ta. Sisäi­set muu­tot lisään­ty­vät vas­taa­vas­ti. Nämä ovat endo­gee­ni­sia vaikutuksia.

    Net­to­muut­to muu­al­ta Suo­mes­ta on ollut alle 10 % Hel­sin­gin väes­tön­kas­vus­ta, kun väes­tön­kas­vun olen­nai­set läh­teet ovat olleet siir­to­lai­suus ulko­mail­ta ja syn­ty­vyys. Kou­lu­tus on tun­te­ma­ton tai perus­kou­lu­tus 80 % siir­to­lai­sis­ta, joten he sen koom­min kuin syn­ty­neet­kään eivät muo­dos­ta hin­to­ja nos­ta­vaa kysyn­tä­te­ki­jää Hel­sin­gin keskustassa.

  36. Juk­ka: Kyl­lä tuo sijoi­tusu­lot­tu­vuus selit­tää pää­osan Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gin ja Perä-Hikiän asun­to­jen hin­to­jen erois­ta. Ei asuin­pai­kan laa­tu sinän­sä. Perä-Hikiäl­tä asun­to han­ki­taan vain omaa akuut­tia tar­vet­ta var­ten, ei sen takia, että sen voi­si jos­kus rea­li­soi­da hyväl­lä voi­tol­la. Tämä vähen­tää kysyn­tää huo­mat­ta­vas­ti siellä.

  37. juk­ka heik­ki­nen:Small regions with resource based acti­vi­ties have had strong
    growth. 

    Ote­taan ihmees­sä mal­lia Nor­jas­ta ja perus­te­taan kan­nat­ta­vaa öljyn­po­raus­teol­li­suus vaik­ka­pa Lapin käsivarteen!

    VATT:n ajat­te­lu kum­pu­aa Var­tiai­sen hei­kos­ta eko­no­mian ja kau­pun­ki­ta­lou­den ymmär­ryk­ses­tä (kuten kokoo­muk­ses­sa on aina ollut laita). 

    Erit­täin ovan luo­kan ymmär­rys­tä osoit­taa­kin päät­te­ly, että kos­ka Nor­jas­sa on öljyä niin sitä var­mas­ti löy­tyy täältäkin.

  38. Juho Laa­tu: Las­ken tuon­kin lauseen samaan vää­rien joh­to­pää­tös­ten luok­kaan. Jäl­leen tuo “haluai­si asua” viit­taa johon­kin epämääräiseen

    Talo­dues­sa halu osoi­te­taan toi­mil­la, ei mil­lään Iltik­sen net­ti­si­vu­jen kil­lausää­nes­tyk­sel­lä taik­ka gallupeilla.

    Jos jota­kin *oikeas­ti* halu­taan, sii­tä ollaan val­mii­ta mak­sa­maan kor­ke­aa hin­taa. Se, että pyö­ri­tel­lään ja ale­taan vän­kää­mään sii­tä mitä ter­mi “halu­ta” tar­koit­taa, osoit­taa ettei ymmär­re­tä ollen­kaan mis­tä sil­loin puhu­taan, kun puhu­taan halua­mi­ses­ta talou­del­li­ses­sa keskustelussa. 

    Kysyt­täes­sä ihmi­set halua­vat aina asua punaiss­sa tuvas­sa peru­na­maan vie­rel­lä. Joo, niin var­maan haluai­si­vat, kun kysy­tään unel­maa ilman min­kään­lai­sia tosie­lä­män rajoit­tei­ta. Haluai­sin minä­kin ajaa S‑sarjan Mer­sul­la, en vain haluai­si käyt­tää sii­hen puo­lik­kaan talon ver­ran rahaa.

    Eli sit­ten kun kat­so­taan­kin ihmis­ten todel­li­sia valin­to­ja, niin he pal­jas­ta­vat­kin että sen punai­sen tuva ja peru­na­maan sijas­ta he halua­vat­kin rahaa, jota saa teke­mäl­lä töi­tä. Eivät­kä ihmi­set sit­ten kui­ten­kaan halua käyt­tää työ­mat­kaa vaik­ka­pa sitä tun­tia tai kah­ta enem­päää per päi­vä, mitä ker­ros­ta­los­ta oma­ko­ti­ta­loon siir­ty­mi­nen vaatisi. 

    Eli jos ihmi­nen sanoo että hän haluai­si asua oma­ko­ti­ta­los­sa, mut­ta asuu­kin oma­ko­ti­ta­lon hin­tai­ses­sa ker­ros­ta­los­sa sen sijas­ta, että ajai­si päi­väs­sä kak­si tun­tia pidem­pään autol­la, niin kyl­lä hän mie­lum­min asuu ker­ros­ta­los­sa ja naut­tii kak­si tun­tia pidem­pään vapaa-ajas­ta kuin asui­si sii­nä omakotitalossa.

    Mikä ihme täs­sä­kin on niin vai­kea­ta ymmär­tää? Jos ihmi­sil­tä kysy­tään mis­sä he haluai­si­vat asua, he yleen­sä vas­taa­vat jon­kun unel­man. Ihan samal­la taval­la jos kysy­tään, mikä oli­si hei­dän unel­mien­sa auto, niin vas­taus ei var­mas­ti­kaan ole Toy­ota Corol­la vm-08.

  39. Pek­ka T.:
    Kir­joi­tin täs­sä vies­ti­ket­jus­sa ylem­pä­nä, että Kes­kus­tan talous­maan­tie­teel­li­sen ryh­män rapor­tis­sa ja monis­sa sen kir­joit­ta­jien ja mui­den pee­saa­jien puheen­vuo­rois­sa on men­ty niin ideo­lo­gia edel­lä että hirvittää.

    En toi­vo­nut moi­ses­ta enää lisäe­si­merk­ke­jä, mut­ta Juho Laa­tu halusi nii­tä sil­ti antaa, ja usei­ta. Hän nou­dat­taa huo­non väit­te­li­jän van­haa tak­tiik­kaa tul­kit­se­mal­la tois­ten sano­mi­sia vää­rin ja vas­tai­lee sit­ten näi­hin omiin tulkintoihinsa.

    En ole huo­man­nut vää­ris­tel­lee­ni tois­ten vas­tauk­sia. Ker­ro min­kä sano­mi­sen tul­kit­sin vää­rin, niin vas­taan. OS:n väit­tei­den sisäl­töä jou­duin jos­sain koh­taa arvaa­mal­la tar­ken­ta­maan, mut­ta epäi­len etten osu­nut kovin vää­rään, tai ollut kovin pro­vo­ka­tii­vi­nen, kun en kuul­lut vas­ta­lausei­ta. Ehkä OS ker­too oikean tul­kin­nan, jos kysyt tar­ken­ta­van kysymyksen.

    Hän pyö­rit­te­lee esi­mer­kik­si viih­tyi­syy­den käsi­tet­tä sot­kien sinän­sä sel­vää asi­aa. Hän vaa­tii muil­ta logiik­kaa, mut­tei itse nou­da­ta omaa vaa­ti­mus­taan. Itse asia huk­kuu jat­ku­van vän­kää­mi­sen syö­ve­rei­hin eikä luki­ja saa loput­to­mas­ta selit­tä­mi­ses­tä mitään jär­ke­vää irti.

    Täs­sä­kin voit ker­toa miten tul­kit­sin viih­tyi­syy­den käsi­tet­tä vää­rin, niin vas­taan. Samon voit ker­toa mis­sä logiik­ka meni pieleen.

    Jos taas vis­teis­tä­ni ei saa mitään irti, ne ovat kai har­mi­ton­ta vies­ti­ket­juun huk­ku­vaa sana­he­li­nää, eikä nii­tä tar­vit­se kom­men­toi­da. OS kyl­lä blok­kaa minut jos­sain vai­hees­sa, jos kir­joit­te­len tän­ne lii­kaa sisäl­löt­tö­miä viestejä.

    Onko se niin vai­kea ymmär­tää ja hyväk­syä, että pää­kau­pun­ki­seu­dul­le ja Hel­sin­kiin tar­vi­taan lisää asuntoja?

    Et perus­tel­lut kan­taa­si. Minus­ta nii­tä ei vält­tä­mät­tä tar­vi­ta. Mal­li jos­sa asun­not raken­net­tai­siin pää­kau­pun­ki­seu­dun mui­hin kun­tiin, ja mal­li jos­sa Hel­sin­ki ei aikoi­si nos­taa väes­tö­mää­rään­sä OS:n aja­man mal­lin mukaan, ovat myös täysn mah­do­li­sia ja toimivia.

    Me eläm­me mark­ki­na­ta­lou­des­sa, jos­sa kysyn­nän ja tar­jon­nan kaut­ta muo­dos­tu­va hin­ta­ta­so kyl­lä ihan aidos­ti ker­too ihmis­ten toi­veis­ta. Tot­ta kai asi­aan vai­kut­ta­vat muut­kin teki­jät, mut­ta niil­lä spe­ku­loin­ti lähin­nä hämär­tää sel­vää asiaa.

    Sinä­kin kir­joi­tat epä­mää­räi­ses­ti toi­veis­ta. Tilas­tot osoit­ta­vat, että Hel­sin­gin asun­nois­ta mak­se­taan tiet­tyä hin­taa. On vää­rä joh­to­pää­tös, että tuo hin­ta ker­toi­si jotain jon­kin ihmis­ten _tietyn_kaltaisista_ “toi­veis­ta”. Toi­vei­ta ja halu­ja on eri­lai­sia. Jol­lain on suu­ri val­lan­ha­lu. Joku halu­aa pile­ven­piir­tä­jä­ryp­pää­seen asu­maan. Joku halu­aa jär­ven rantaan.

    Van­han jutun mukaan suo­ma­lai­set halua­vat asua oma­ko­ti­ta­los­sa jär­ven ran­nal­la Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa. Jut­tu kuvaa hyvin sitä, että täy­del­lis­tä ja kaik­kien toi­vei­den mukais­ta asuin­paik­kaa ei suu­rim­mal­le osal­le ihmi­sis­tä ole mah­dol­lis­ta löy­tää. Niin­pä lopul­li­seen asuin­pai­kan valin­taan vai­kut­ta­vat monen­lai­set kom­pro­mis­sit ja osas­ta toi­veis­ta jou­dum­me tin­ki­mään. Ei se sil­ti tar­koi­ta, että teke­mäm­me valin­ta oli­si toi­veit­tem­me vastainen.

    Tämän kap­pa­leen lähes alle­kir­joi­tan. Vii­mei­nen lause on vähän epä­sel­vä. Toden­nä­köi­ses­ti valin­ta ei ole _kaikkien_ toi­veit­tem­me vas­tai­nen. Tilan­ne voi siis olla sel­lai­nen­kin, että kaik­ki muut toi­veet mene­vät mön­kään, mut­ta toi­ve saa­da ruokaa/rahaa tai val­taa täyt­tyy, ja sik­si hen­ki­lö muut­taa johon­kin muu­ten epä­miel­lyt­tä­vään paik­kaan. (Esi­merk­kiä en viit­si mainita 🙂 .)

    1. Juho Laa­tu,
      Minä en ole puhu­nut asui­na­lu­een viih­tyi­syy­des­tä mitään, vaik­ka tie­tys­ti se lisää sen halut­ta­vuut­ta. Olen­nais­ta on, että kes­kei­ses­ti sijait­se­vat asun­not ovat tul­leet sel­väs­ti aiem­paa halut­ta­vam­mik­si. Jos voi ostaa 250 000 eurol­la omakotitalon
      Nur­mi­jär­ve­lä tai kak­sion Val­li­las­ta, ja pää­tyy kak­sioon Val­li­las­sa, sil­loin se tar­koit­taa, että halu­aa enem­män asua Val­li­las­sa kuin Nur­mi­jär­vel­lä. On aika vai­kea väit­tää, ettei tämä pidä paik­kaan­sa, mut­ta oli­sin kiin­nos­tu­nut kuu­le­maan, miten perus­te­let päin­vas­tai­sen väit­teen. Se mik­si halu­aa asua mie­luum­min Val­li­las­sa voi joh­tua lyhyes­tä työ­mat­kas­ta, halus­ta käyt­tää kau­pun­gin lukui­sia pal­ve­lu­ja sen sijaan, että eri­sä­täy­tyy asun­toon­sa, miel­ty­my­uk­ses­tä kau­pun­ki­mai­seen elä­män­ta­paan, ystä­vis­tä ja mis­tä hyvän­sä. Ihmi­sil­lä on läh­tö­koh­tai­ses­ti oikeus itse päät­tää, mitä he halua­vat ja mitä asioi­ta esi­mer­kik­si asu­mi­ses­sa painottavat.

      Mikään eikä kukaan estä ihmi­siä muut­ta­mas­ta muu­al­le Uudel­le­maal­le, jos he sitä halua­vat. Kaa­voi­tet­tu­ja tont­te­ja on yllin kyl­lin, haluk­kaat muut­ta­jat vain puut­tu­vat. Nyt sinä haluat pakot­taa väes­tön­kas­vun hajau­tu­maan pit­kin Uuden­maan savi­pel­to­ja sil­lä, että haluat estää asun­to­jen raken­ta­mi­sen Hel­sin­kiin. Ja kai­ken tämän jäl­keen syy­tät minua sii­tä, että yri­tän päät­tää ihmis­ten puo­les­ta, min­ne he halua­vat asumaan.

  40. TimoT: Kyl­lä tuo sijoi­tusu­lot­tu­vuus selit­tää pää­osan Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gin ja Perä-Hikiän asun­to­jen hin­to­jen erois­ta. Ei asuin­pai­kan laa­tu sinän­sä. Perä-Hikiäl­tä asun­to han­ki­taan vain omaa akuut­tia tar­vet­ta var­ten, ei sen takia, että sen voi­si jos­kus rea­li­soi­da hyväl­lä voi­tol­la. Tämä vähen­tää kysyn­tää huo­mat­ta­vas­ti siellä.

    Asun­to­jen hin­nat ovat kas­va­neet koko Hel­sin­gis­sä, eivät vain kan­ta­kau­pun­gis­sa. Jot­ta asun­non hin­ta putoai­si tääl­lä nol­laan, sen pitäi­si olla asu­mis­kel­vo­ton ja pur­ku­kun­nos­sa. Perä-Hikiäl­lä riit­tää se, ettei asun­nol­le löy­dy osta­jaa, kos­ka kysyn­tää ei ole.

  41. Sylt­ty: Ote­taan ihmees­sä mal­lia Nor­jas­ta ja perus­te­taan kan­nat­ta­vaa öljyn­po­raus­teol­li­suus vaik­ka­pa Lapin käsivarteen!

    VATT:n ajat­te­lu kum­pu­aa Var­tiai­sen hei­kos­ta eko­no­mian ja kau­pun­ki­ta­lou­den ymmär­ryk­ses­tä (kuten kokoo­muk­ses­sa on aina ollut laita). 

    Erit­täin ovan luo­kan ymmär­rys­tä osoit­taa­kin päät­te­ly, että kos­ka Nor­jas­sa on öljyä niin sitä var­mas­ti löy­tyy täältäkin.

    Pien­pa­ni­mon olut ei voi voit­taa kos­ka sitä ei rii­tä kai­kil­le”. Eihän tuol­la ajat­te­lul­la mikään isom­paa pie­nem­pi voi voit­taa mis­sään suh­tees­sa. Jos pie­nel­lä on jokin etu se on aina tul­kit­ta­vis­sa poik­keuk­sek­si ja tosia­sial­li­sek­si elin­kel­vot­to­muu­dek­si monis­ta­mat­to­muu­ten­sa vuok­si. Tämä on epä­miel­lyt­tä­vän epä­sym­met­ris­tä. Eihän suu­rel­la(?) osal­la suur­kau­pun­kien inno­vaa­tiois­ta­kaan ole kuin pai­kal­lis­ta mer­ki­tys­tä. Vähän se voi toki gene­roi­da vientimahdollisuuksia.

  42. Vaik­kea en Vih­rei­tä hei­dän “punai­suu­des­taan” joh­tuen voi äänes­tää­kään, on Soi­nin­vaa­ra yksi eni­ten arvos­ta­mis­ta­ni polii­ti­kois­ta. Todel­li­nen val­tio­mies. Kun­pa meil­lä oli­si hänen­lai­si­aan enemmän.

  43. TimoT: Eikö­hän asia lie­ne kui­ten­kin niin, että USEAMMAT halua­vat OSTAA Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta, kos­ka siel­lä asuun­to­jen hin­nat aina vaan nouse­vat. Tuol­la arvon­nousul­la­han se tili tehdään.

    Ei se, että asun­to­ja oste­taan sijoi­tus­tar­koi­tuk­ses­sa muu­ta itse perua­si­aa mihin­kään. Nii­tä oste­taan, kos­ka ne ovat hyvä sijoi­tus, ja ne ovat hyvä sijoi­tus, kos­ka hin­ta nousee. Hin­ta puo­les­taan nousee Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa kos­ka asun­noil­le arvel­laan ole­van siel­lä pysy­vää kysyn­tää ihan toi­sel­la taval­la kuin jos­sain Perä-Hikiällä.

  44. Tupail­lois­ta päräh­tää lisää val­ta­van lois­ta­via ideoi­ta — IL: Lex Valio? Kes­kus­ta pelas­taa Valion hallitusneuvotteluissa

    Ruu­an hin­ta­han pää­si het­kek­si vahi­gos­sa las­ke­maan, mut­ta eikö­hän se täl­lä saa­da kor­jat­tua. Lisäk­si kepu­loi­set ovat saa­neet ilmei­ses­ti sekoo­mus­lai­set joten­kin mukaan uuden “kil­pai­lua­sia­mie­hen” taak­se… tämä­hän hienoa:

    Bio­ta­lous­ryh­mäs­sä sekä kes­kus­ta että kokoo­mus ovat nos­ta­neet pöy­däl­le ehdo­tuk­sen uuden kil­pai­lu­vi­ran­omai­sen perus­ta­mi­sek­si. Puo­lu­eet haluai­si­vat Suo­meen niin kut­su­tun kauppa-asiamiehen.

    Nimi­ke on har­haan­joh­ta­ja, kos­ka uusi viran­omai­nen puo­lus­tai­si talonpoikia.”

    Alkaa näyt­tä­mään vähän sil­tä, että se kaik­ki mitä kepu­loi­set saa­vat mah­dol­li­ses­ti sääs­tet­tyä saa­daan vähin­tään kak­sin ver­roin haas­kat­tua syr­jä­seu­tu­jen siltarumpuihin.

  45. Sylt­ty: Ote­taan ihmees­sä mal­lia Nor­jas­ta ja perus­te­taan kan­nat­ta­vaa öljyn­po­raus­teol­li­suus vaik­ka­pa Lapin käsivarteen!

    VATT:n ajat­te­lu kum­pu­aa Var­tiai­sen hei­kos­ta eko­no­mian ja kau­pun­ki­ta­lou­den ymmär­ryk­ses­tä (kuten kokoo­muk­ses­sa on aina ollut laita). 

    Erit­täin ovan luo­kan ymmär­rys­tä osoit­taa­kin päät­te­ly, että kos­ka Nor­jas­sa on öljyä niin sitä var­mas­ti löy­tyy täältäkin.

    Olin jo varau­tu­nut tähän öljy­ky­sy­myk­seen. Kiusoit­te­len ja kysyn tar­koi­tat­ko kala­öl­jyä vai sitä mus­taa öljyä. Tut­ki­jat­han itse asias­sa nime­si­vät lohi­teol­li­suu­den erääk­si kes­kei­sek­si teki­jäk­si Nor­jan tilan­teel­le. Mus­tan öljyn osal­ta tut­ki­jat tote­si­vat tar­kas­tel­les­saan 30 ylim­män tulo­luo­kan kuntaa:

    Only 3 of the 30 munici­pa­li­ties have hig­her rela­ti­ve inco­me in 2008 com­pa­red to 1972, and they all belong to the oil region Stavanger/Sandnes. The rest have lower or about the same rela­ti­ve inco­me level. On ave­ra­ge, rela­ti­ve inco­me among the top 30 group dec­rea­ses from 1.39 to 1.25 during 1972–2008

    He totea­vat myös

    The urba­niza­tion in Norway is best desc­ri­bed as ser­vice sec­tor expan­sion lin­ked to con­sump­tion growth based on oil reve­nues. It fol­lows that con­sump­tion led expan­sion of urban ser­vices car­ry Limi­ted agglo­me­ra­tion effects. Melo et al. find that ser­vice industries deri­ve con­si­de­rably larger
    bene­fits from urban agglo­me­ra­tion com­pa­red to manu­fac­tu­ring industries.

    Toi­sin sanoen öljy­voi­tot eivät ole Nor­jas­sa tuot­ta­neet kau­pun­gis­tu­mi­seen agglo­me­raa­tio­etua kuten oli­si odot­ta­nut. Näin ollen kom­ment­ti­si argu­men­toin­ti pettää.

    Suo­mel­la on met­sä­teol­li­suus, jon­ka avul­la vien­tim­me pysyy pys­tys­sä ja voim­me mak­saa myös hel­sin­ki­läis­ten öljy‑, hiili‑, ja kaasulaskun.

  46. juk­ka heik­ki­nen:
    Net­to­muut­to muu­al­ta Suo­mes­ta on ollut alle 10 % Hel­sin­gin väestönkasvusta, 

    Vuo­den 2015 alun väes­tön­kas­vus­ta hel­sin­gin seu­dul­la rei­lu kol­man­nes (1200) tuli syn­ty­vyy­des­tä, noin kol­man­nes (1100) muut­to­voi­tos­ta muu­al­ta Suo­mes­ta ja vajaa kol­man­nes muut­to­voi­tos­ta ulko­mail­ta (1000). Vii­me vuon­na Hel­sin­ki imu­roi 2/3 muu­al­ta Suo­mes­ta Hel­sin­gin seu­dul­le suun­tau­tu­vas­ta nettomuutosta. 

    Kou­lu­tus on tun­te­ma­ton tai perus­kou­lu­tus 80 % siirtolaisista, 

    Pitää nyt vaih­teek­si kehua. Tämä on hyvin onnis­tu­nees­ti muo­toil­tu, sinus­sa­han oli­si aines­ta Suo­men Sisun tie­dot­ta­jak­si, valeh­te­lu sujuu mel­kein kuin Mes­ta­ril­ta ikään. Kuu­los­taa kyl­lä aika isol­ta osuu­del­ta jos vii­den­nes siir­to­lai­sis­ta on suo­rit­ta­nut jon­kun tut­kin­non Suo­mes­sa. Siir­to­lais­ten ulko­mail­la saa­mas­ta kou­lu­tuk­ses­ta kun ei pide­tä tilas­to­ja. Mut­ta kiel­tä­mät­tä iso osa Hel­sin­kiin ulko­mail­ta muut­ta­vis­ta on paluumuuttajia. 

    joten he sen koom­min kuin syn­ty­neet­kään eivät muo­dos­ta hin­to­ja nos­ta­vaa kysyn­tä­te­ki­jää Hel­sin­gin keskustassa. 

    Yri­tät­kö sanoa, että ulko­maa­lai­set tai lap­si­per­heet eivät ole kiin­nos­tu­nei­ta osta­maan asun­to­ja Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta? Kan­nat­tai­si tul­la käy­mään tääl­lä, kes­kus­tas­ta löy­tyy kivi­ja­las­ta monen­kie­li­siä yksi­tyi­siä päiväkoteja.

  47. P.S. Pek­ka T,
    Aina­kin se teks­ti­ni koh­ta, jos­sa tote­sin, että OS:n joh­to­pää­tös näyt­täi­si ole­van, että “kaik­ki suo­ma­lai­set halua­vat Hel­sin­gin kivi­ta­lo­kes­kus­taan” oli tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti hie­man lii­oit­te­le­va, kos­ka ilmai­su piti pitää sel­vä­nä. Itse asi­aan (eli asu­mis­viih­ty­vyy­den ja hin­to­jen mah­dol­li­seen vää­rään rin­nas­ta­mi­seen) sil­lä ei ole vai­ku­tus­ta halua­vat­ko kaik­ki suo­ma­lai­set kivi­ta­loi­hin vai vain mer­kit­tä­vän suu­ri joukko.

  48. juk­ka heik­ki­nen: Tuot­ta­va ihmi­nen on tuot­ta­va asuin­pai­kas­taan riip­pu­mat­ta. Tuos­sa aiem­min viit­taa­mas­sa­ni nor­ja­lai­se­sa tut­ki­muk­ses­sa asia on kitey­tet­ty selkeästi:

    The high inco­me level in urban regions may result from local resources as the source of high pro­duc­ti­vi­ty. People move to cities because they are more pro­duc­ti­ve, the cities are not neces­sa­ri­ly more pro­duc­ti­ve because they have more people. And cities may offer ame­ni­ties and ser­vices that moti­va­te skil­led and pro­duc­ti­ve people to move to cities. Cities have pro­duc­ti­ve people, they don’t neces­sa­ri­ly make them productive.

    En vetäi­si tuos­ta nor­ja­lai­ses­ta teks­tis­tä osit­tä­mää­si joh­to­pää­tös­tä: “Tuot­ta­va ihmi­nen on tuot­ta­va asuin­pai­kas­taan riippumatta.”

    Joh­to­pää­tök­se­si on kor­kein­taan puo­li­to­tuus, sil­lä elin­voi­mai­ses­sa kau­pun­gis­sa tuot­ta­van ihmi­sen on oleel­li­ses­ti hel­pom­paa monin­ker­tais­taa tuottavuutensa.

    Aja­tel­laan­pa esi­mer­kik­si kave­ria, joka on teh­nyt lupaa­van high-tec kek­sin­nön, ja halu­aa rahas­taa sen. Jos hän myy kek­sin­tön­sä, hänen on jär­ke­vää ottaa avuk­seen patent­ti-insi­nöö­ri ja sopi­mus­ju­ris­ti. Jos hän aikoo rahas­taa sen perus­ta­mal­la tuo­tan­nol­li­sen yri­tyk­sen, hän tar­vit­see työn­te­ki­jöi­den ja ali­hank­ki­joi­den lisäk­si rahoitus‑, kirjanpito‑, henkilöstö‑, tie­to­tek­niik­ka- auto­maa­tio- etc. osaa­mis­ta. Jos yri­tys läh­tee kas­vuun ja se aloit­taa vien­nin, se tar­vit­see mm. uuden­lai­sia kau­pal­li­sia- ja juris­ti­pal­ve­lu­ja ja mie­lel­lään kv len­to­ken­tän lähelleen. 

    Jos oman hen­ki­lö­kun­nan mää­rä on pie­ni ja ammat­ti­tai­to­vaa­ti­mus mata­la, kaik­ki tämä voi­daan teo­rias­sa toteut­taa vaik­ka Sevet­ti­jär­vel­tä käsin, mut­ta kyl­lä sii­nä tuh­raan­tuu aikaa ja rahaa mat­koi­hin, logis­tiik­kaan ja sei­sok­kei­hin. Kaik­ki tämä on pal­jon hel­pom­paa toteut­ta elin­voi­mai­ses­sa kau­pun­gis­sa, jos­sa löy­tyy hyvin­kin pit­käl­le eri­kois­tu­nei­ta palveluja. 

    Hel­sin­gin seu­tu on juu­ri näis­sä eri­kois­tu­neis­sa pal­ve­luis­sa yli­voi­mai­nen sekä mää­räl­li­ses­ti että laadullisesti.

  49. Sylt­ty: Talo­dues­sa halu osoi­te­taan toi­mil­la, ei mil­lään Iltik­sen net­ti­si­vu­jen kil­lausää­nes­tyk­sel­lä taik­ka gallupeilla.

    Jos jota­kin *oikeas­ti* halu­taan, sii­tä ollaan val­mii­ta mak­sa­maan kor­ke­aa hin­taa. Se, että pyö­ri­tel­lään ja ale­taan vän­kää­mään sii­tä mitä ter­mi “halu­ta” tar­koit­taa, osoit­taa ettei ymmär­re­tä ollen­kaan mis­tä sil­loin puhu­taan, kun puhu­taan halua­mi­ses­ta talou­del­li­ses­sa keskustelussa. 

    Jos sinä tar­koi­tat halua­mi­sel­la halua mak­saa kor­kei­ta hin­to­ja Hel­sin­gin asun­nois­ta, sil­loin olen samaa miel­tä sii­tä, että Hel­sin­gin asun­to­jen kor­keat hin­nat tar­koit­ta­vat, että joku halu­aa mak­saa niis­tä kor­ke­aa hin­taa. Ole­tin kui­ten­kin, että alku­pe­räi­ses­sä lausees­saan OS tar­koit­ti “haluai­si­vat asua” ‑ter­mil­lään jotain vähän vähem­män tri­vi­aa­lia (asu­mis­viih­ty­vyy­teen tai vas­taa­vaan liit­ty­vää, mää­ri­tel­köön tar­kem­min itse). Moi­tin siis epä­mää­räis­tä ja hämää­vää ter­mien käyt­töä. En yri­tä ruo­kia sitä, vaan pyy­dän sel­ven­nyk­siä muilta.

    Kysyt­täes­sä ihmi­set halua­vat aina asua punaiss­sa tuvas­sa peru­na­maan vie­rel­lä. Joo, niin var­maan haluai­si­vat, kun kysy­tään unel­maa ilman min­kään­lai­sia tosie­lä­män rajoit­tei­ta. Haluai­sin minä­kin ajaa S‑sarjan Mer­sul­la, en vain haluai­si käyt­tää sii­hen puo­lik­kaan talon ver­ran rahaa.

    Eli sit­ten kun kat­so­taan­kin ihmis­ten todel­li­sia valin­to­ja, niin he pal­jas­ta­vat­kin että sen punai­sen tuva ja peru­na­maan sijas­ta he halua­vat­kin rahaa, jota saa teke­mäl­lä töi­tä. Eivät­kä ihmi­set sit­ten kui­ten­kaan halua käyt­tää työ­mat­kaa vaik­ka­pa sitä tun­tia tai kah­ta enem­päää per päi­vä, mitä ker­ros­ta­los­ta oma­ko­ti­ta­loon siir­ty­mi­nen vaatisi. 

    Eli jos ihmi­nen sanoo että hän haluai­si asua oma­ko­ti­ta­los­sa, mut­ta asuu­kin oma­ko­ti­ta­lon hin­tai­ses­sa ker­ros­ta­los­sa sen sijas­ta, että ajai­si päi­väs­sä kak­si tun­tia pidem­pään autol­la, niin kyl­lä hän mie­lum­min asuu ker­ros­ta­los­sa ja naut­tii kak­si tun­tia pidem­pään vapaa-ajas­ta kuin asui­si sii­nä omakotitalossa.

    Mikä ihme täs­sä­kin on niin vai­kea­ta ymmär­tää? Jos ihmi­sil­tä kysy­tään mis­sä he haluai­si­vat asua, he yleen­sä vas­taa­vat jon­kun unel­man. Ihan samal­la taval­la jos kysy­tään, mikä oli­si hei­dän unel­mien­sa auto, niin vas­taus ei var­mas­ti­kaan ole Toy­ota Corol­la vm-08.

    Tuos­ta lopus­ta olen jok­seen­kin samaa miel­tä. Mis­tä epäi­lit minun ole­van eri mieltä?

  50. Juho Laa­tu: en mil­lään haluai­si tois­taa sitä mitä on jo edel­lä kir­joi­tet­tu. Kui­ten­kin: Osmo Soi­nin­vaa­ra ei ole puhu­nut asui­na­lu­een “viih­tyi­syy­des­tä” mitään. Hän ei ole väit­tä­nyt, että “kaik­ki” halua­vat kes­kus­taan. Sil­ti vän­käät vim­ma­tus­ti näi­tä hänen muka­mas väit­tei­tään vastaan.

    Ennus­tei­den mukaan pää­kau­pun­ki­seu­dul­le tar­vi­taan pal­jon lisää asun­to­ja. Kysy­mys on sii­tä mihin ne sijoi­te­taan. Kos­ka ihmi­set äänes­tä­vät rahoil­laan lyhyi­den etäi­syyk­sien ja läheis­ten pal­ve­lu­jen ym. puo­les­ta, nii­tä kan­nat­taa raken­taa aika pal­jon juu­ri Hel­sin­kiin. Ei tie­ten­kään kaik­kia, kos­ka toi­sen­kin­lai­sia toi­vei­ta on.

    Jot­kut koke­vat kivi­ky­län viih­tyi­säk­si, toi­set eivät. Ihmi­set kui­ten­kin valit­se­vat asun­non käyt­täen monia mui­ta­kin syi­tä kuin pelk­kää viih­tyi­syyt­tä. Ei kai kukaan ole täs­sä kes­kus­te­lus­sa vetä­nyt yhtä­läi­syys­merk­ke­jä hin­nan ja pel­kän viih­tyi­syy­den väliin? Moni ehkä haluai­si asua kau­ka­na kes­kus­tas­ta kes­kel­lä luon­toa, mut­ta valit­see kui­ten­kin ihan itse koko­nais­har­kin­nan jäl­keen kes­kus­tan, kos­ka ei halua käyt­tää vapaa-aikaan­sa mat­kus­taak­seen työ­pai­kal­le tai pal­ve­lui­hin. Ei kai tätä vapaut­ta pidä yhteis­kun­nan mah­ti­käs­kyl­lä yrit­tää muuttaa?

    Täs­sä talou­del­li­ses­sa tilan­tees­sa Suo­mi tar­vit­see tehos­ta­mis­ta ja tuot­ta­vuu­den kas­vua. Nii­tä voi tukea esim. siten, että var­mis­te­taan asun­to­jen riit­tä­vyys siel­lä, mis­sä niil­le on kysyn­tää. Nii­tä voi hei­ken­tää esim. siten, että vai­keu­te­taan yri­tys­toi­min­taa raken­ta­mal­la alue­po­lit­tii­sis­ta syis­tä asun­to­ja sin­ne, mis­sä niil­le ei ole yhtä pal­jon kysyntää.

    Täl­lai­nen blo­gi­kir­joit­te­lu ei yleen­sä ole luon­teel­taan tie­teel­lis­tä, ja sik­si se pak­kaa ole­maan vähän epä­mää­räis­tä. Olen­nais­ta kui­ten­kin on se mis­sä tar­koi­tuk­ses­sa kir­joi­te­taan. Hae­taan­ko vil­pit­tö­mäs­ti paras­ta argu­ment­tia, vai aje­taan­ko jotain ennal­ta pää­tet­tyä ideo­lo­gi­aa, johon tosi­asioi­ta sovitetaan. 

    Jos Sinul­la on tar­jol­la se paras argu­ment­ti, niin esi­tä se toki. Mut­ta älä käy­tä sii­hen huo­non kes­kus­te­lun kei­no­ja (tul­kit­se­mal­la toi­sia tahal­laan vää­rin, olet­ta­mal­la heil­le jul­ki­lausu­mat­to­mia ja pahan­tah­toi­sia sala­vai­kut­ti­mia tai mels­kaa­mal­la enem­män tun­teel­la kuin järjellä).

  51. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Juho Laatu,
    Minä en ole puhu­nut asui­na­lu­een viih­tyi­syy­des­tä mitään, vaik­ka tie­tys­ti se lisää sen haluttavuutta.

    Ehkä tar­ken­nat alku­pe­räi­sen kir­joi­tuk­sen ter­miä “haluai­si­vat asua”. Onko Syl­tyn edel­lä esit­tä­mä aja­tus sii­tä, että tar­koi­tit vain sitä, että halua­vat mak­saa kor­ke­aa hin­taa oikea? Täl­löin lause ei siis puhui­si Hleisn­gin asu­mis­viih­ty­vyy­des­tä, vaan vain halus­ta mak­saa koh­tees­ta tiet­ty hin­ta (vaik­ka­pa sijoi­tus­koh­tee­na tai pakol­li­se­na työ­pai­kan lähei­se­nä ei kovin mie­lui­sa­na asuntona).

    Olen­nais­ta on, että kes­kei­ses­ti sijait­se­vat asun­not ovat tul­leet sel­väs­ti aiem­paa halut­ta­vam­mik­si. Jos voi ostaa 250 000 eurol­la omakotitalon
    Nur­mi­jär­ve­lä tai kak­sion Val­li­las­ta, ja pää­tyy kak­sioon Val­li­las­sa, sil­loin se tar­koit­taa, että halu­aa enem­män asua Val­li­las­sa kuin Nur­mi­jär­vel­lä. On aika vai­kea väit­tää, ettei tämä pidä paik­kaan­sa, mut­ta oli­sin kiin­nos­tu­nut kuu­le­maan, miten perus­te­let päin­vas­tai­sen väitteen.

    Olen perus­tel­lut asi­aa jo muu­ta­maan ker­taan parin päi­vän sisäl­lä, ja mon­ta ker­taa aiemminkin.

    Vir­he on sii­nä, että jos haluat väit­tää jotain asu­mis­viih­ty­vyy­des­tä tai ihmis­ten halus­ta vaih­taa asuin­paik­kaa sen lisäk­si, että ihmi­set ovat sel­väs­ti val­mii­ta mak­sa­maan kor­ke­aa hin­taa kan­ta­kau­pun­gin asun­nois­ta, tuo väi­te kai­pai­si perusteluja.

    Omaa lauset­ta­si mukail­len voi­sin väit­tää vaik­ka­pa, että “asun­nois­ta mak­se­tuiks­ta hin­nois­ta pää­tel­len ihmi­set haluai­si­vat asua mie­luum­min Tuk­hol­mas­sa kuin Hel­sin­gis­sä tai muu­al­la Poh­jois­mais­sa”. Onko väit­tees­sä jotain järkeä?

    Sit­ten voi­sin perus­tel­la täl­lä väit­teel­lä tar­vet­ta raken­taa lisää asun­to­ja Tokioon ja Tuk­hol­maan. Hel­sin­ki­läi­set­hän tar­vit­se­vat katon pään­sä pääl­le sin­ne muu­tet­tu­aan. Ei kai jär­keä täs­sä­kään. Mik­si näi­sä lauseis­sa oli­si jär­keä, jos paik­ko­jen nimet vaih­det­tai­siin alkuperäisiksi?

    Se mik­si halu­aa asua mie­luum­min Val­li­las­sa voi joh­tua lyhyes­tä työ­mat­kas­ta, halus­ta käyt­tää kau­pun­gin lukui­sia pal­ve­lu­ja sen sijaan, että eri­sä­täy­tyy asun­toon­sa, miel­ty­my­uk­ses­tä kau­pun­ki­mai­seen elä­män­ta­paan, ystä­vis­tä ja mis­tä hyvän­sä. Ihmi­sil­lä on läh­tö­koh­tai­ses­ti oikeus itse päät­tää, mitä he halua­vat ja mitä asioi­ta esi­mer­kik­si asu­mi­ses­sa painottavat.

    Mikään eikä kukaan estä ihmi­siä muut­ta­mas­ta muu­al­le Uudel­le­maal­le, jos he sitä halua­vat. Kaa­voi­tet­tu­ja tont­te­ja on yllin kyl­lin, haluk­kaat muut­ta­jat vain puuttuvat.

    Näis­tä olen samaa miel­tä, samaan tapaan kuin Syl­tyn vies­tin loppuosasta.

    Nyt sinä haluat pakot­taa väes­tön­kas­vun hajau­tu­maan pit­kin Uuden­maan savi­pel­to­ja sil­lä, että haluat estää asun­to­jen raken­ta­mi­sen Hel­sin­kiin. Ja kai­ken tämän jäl­keen syy­tät minua sii­tä, että yri­tän päät­tää ihmis­ten puo­les­ta, min­ne he halua­vat asumaan.

    No en tie­ten­kään en halua pakot­taa ihmi­siä savi­pel­loil­le. Mis­tä kek­sit tuon ajatuksen?

    En ole myös­kään sano­nut vas­tus­ta­va­ni asun­to­jen raken­ta­mis­ta Hel­sin­kiin. Hank­keen hyö­dyis­tä ja hai­tois­ta voi­si kyl­lä kes­kus­tel­la, mut­ta ehkä ei vält­tä­mät­tä täs­sä strea­mis­sa, kun asi­aa riit­tää jo muu­ten­kin. Eikä Hel­sin­gin raken­ta­mi­sen pysäyt­tä­mi­nen tie­ten­kään pakot­tai­si ketään savi­pel­loil­le (vai tar­koi­tit­ko sitä, että Kai­vo­puis­toa­kin pitäi­si lisä­ra­ken­taa, ettei ketään pako­tet­tai­si Ullan­lin­naan asumaan 🙂 ).

    En ole väit­tä­nyt että haluai­sit päät­tää ihmis­ten puo­les­ta. Olen saa­nut sen käsi­tyk­sen, että kan­na­tat väes­tön­kas­vua Hel­sin­gis­sa, ja että olet osoit­ta­nut jon­ki­nas­teis­ta kiin­nos­tus­ta Hel­sin­gin kas­vun tuke­mi­seen val­tion rahoil­la tai ohjaus­toi­men­pi­teil­lä, ja on viit­tei­tä sii­hen suun­taan, että kat­sot kor­kean osaa­mi­sen ammat­tien kes­kit­tä­mi­sen Hel­sin­kiin ja mui­hin suu­riin kau­pun­kei­hin tarkoituksenmukaiseksi.

    Kri­tiik­ki­ni koh­de oli siis se, että käy­tät ter­miä “haluai­si­vat asua” epä­mää­räi­sel­lä tavalla.

    1. Asun­to­jen hin­nois­ta pää­tel­len Tokioon halua­vai on suh­tees­sa enem­män kuin Hel­sin­kiin halua­via, mut­ta se ei tar­koi­ta, että kaik­ki maa­il­man ihmi­set haluai­si­vat Tokioon tai että mer­kit­tä­vä osa suo­ma­lai­sis­ta haluai­si Tokioon. Miten tätä on niin vai­kea ymmär­tää? Onko puu­te halus­sa ymmärtää?
      Minä asun Kata­ja­no­kal­la ja viih­dyn tääl­lä erin­omai­ses­ti. Se ei tar­koi­ta, että alue oli­si fyy­si­ses­ti miel­lyt­tä­vä. Miel­lyt­tä­vää on kuu­den minuu­tin välien kul­ke­va ratik­ka, käve­ly­mat­ka Kaup­pa­to­ril­le (Suo­men paras sie­nie­siin­ty­mä!) Stoc­kan herk­kuun, VATT:iin (jos­sa minul­la on työ­huo­ne) 13 ravin­to­laa kilo­met­rin säteel­lä, sivis­ty­nie­tä naa­pu­rei­ta ja niin edelleena
      Jos myi­sin tämän asun­non ja muut­tai­si 300 neliön oma­ko­ti­ta­loon Kes­ki-Uudel­le­mal­le, asu­mis­ta­so­ni tie­tys­ti nousi­si pal­jon, mut­ta mitä siel­lä on kävelyetäisyydellä?

  52. Pek­ka Pes­si: Vuo­den 2015 alun väes­tön­kas­vus­ta hel­sin­gin seu­dul­la rei­lu kol­man­nes (1200) tuli syn­ty­vyy­des­tä, noin kol­man­nes (1100) muut­to­voi­tos­ta muu­al­ta Suo­mes­ta ja vajaa kol­man­nes muut­to­voi­tos­ta ulko­mail­ta (1000). Vii­me vuon­na Hel­sin­ki imu­roi 2/3 muu­al­ta Suo­mes­ta Hel­sin­gin seu­dul­le suun­tau­tu­vas­ta nettomuutosta.

    Kun lausuu net­to­muut­to­voi­tos­ta jotain, on syy­tä jo tilas­tol­li­sis­ta syis­tä tar­kas­tel­la pidem­piä ajan­jak­so­ja. Esi­mer­kik­si 2015 alku­kuu­kausis­ta ei oikein saa tilas­tol­li­ses­ti ulos jär­ke­vää, kos­ka koti­pai­kan rekis­te­röin­nit jo itses­sään ovat spo­ra­di­sia ja laa­haa­vat perässä.

    Vuo­den 2013 tilas­to, jos­ta meil­lä on jul­kais­tua tie­toa (Hel­sin­gin seu­dun alue­sar­jat), ker­too sen, että tulo­muut­to oli Hel­sin­gin seu­dul­le sen ulko­puo­lel­ta 31574 ja läh­tö­muut­to 27180 eli net­to­muut­toa 4394 seu­dun ulko­puo­lel­ta. Kos­ka yksi­suun­tai­nen muut­to on näin pal­jon suu­rem­pi kuin net­to, ei ole syy­tä luot­taa yhden eikä edes kah­den vuo­den tilas­toi­hin. Sik­si arvioin aina pitem­mäl­tä ajan­jak­sol­ta kuten esim. vuo­den 2000 jäl­keen tapah­tu­nut­ta, joka on pal­jon luo­tet­ta­vam­paa. Tuo­na vuon­na 2013 muu­ten syn­ty­vyy­den enem­myys oli 6794 ja net­to­muut­to ulko­mail­ta (jos­sa sii­nä­kin yksi­suun­tai­nen muut­to­mää­rä on hui­mas­ti suu­rem­pi kuin net­to) oli 7248. Net­to­muut­to muu­al­ta Suo­mes­ta seu­dun ulko­puo­lel­ta oli siis vain 25 % koko väes­tön­kas­vus­ta tuo­na vuon­na. Ja vuo­des­ta 2000 alkaen vain 17 %. Unoh­ta­kaa ns. maal­ta­muut­to. Se oli todel­li­suut­ta ns. teol­lis­tu­mis­vai­heen aika­na vie­lä 70-luvul­le asti. Hel­sin­kiin tul­laan kyl­lä mer­kit­tä­väl­lä vir­ral­la opis­ke­le­maan ja sii­tä jää jon­kin ver­ran väkeä töi­hin Hel­sin­kiin ja seu­dul­le paluu­muu­ton jäl­keen. Mut­ta vain net­to­vir­rat ratkaisevat. 

    Tulo­muut­ta­jien kou­lu­tusas­teen voit itse nii­ni­kään käy­dä tar­kis­ta­mas­sa vaik­ka Hel­sin­gin seu­dun alue­sar­jois­ta. 80 %:lla ei ole kes­kias­teen tai kor­keam­paa koulutusta.

    Siir­to­lai­set työl­lis­ty­vät kou­lu­tus­ta­son alhai­suu­den vuok­si pit­käl­lä vii­veel­lä ja koko­nai­suu­te­na kan­ta­väes­töä pal­jon hei­kom­min ja hei­dän tulo­ta­son­sa alit­taa mer­kit­tä­väs­ti kan­ta­väes­tön tulo­ta­son. Kuten sanoin, siir­to­lai­set eivät muo­dos­ta hin­to­ja nos­ta­vaa kysyn­tä­te­ki­jää Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa. Tilan­net­ta, joka pätee esi­mer­kik­si Kana­dan met­ro­po­leis­sa, jois­sa aasia­lai­set rik­kaat siir­to­lai­set nos­ta­vat asun­to­jen hin­to­ja ylös, ei meil­lä (onnek­si) ole.

    1. Tulo­muut­ta­jien kou­lu­tusas­teen voit itse nii­ni­kään käy­dä tar­kis­ta­mas­sa vaik­ka Hel­sin­gin seu­dun alue­sar­jois­ta. 80 %:lla ei ole kes­kias­teen tai kor­keam­paa koulutusta.

      On se jän­nä, että ihmi­sil­lä, jot­ka tule­vat Hel­sin­kiin opis­ke­le­maan, ei ole tut­kin­toa valmiina!

  53. Ilman mitään tie­teel­lis­tä tut­ki­mus­ta, vaa­ti­mat­to­man otok­sen perus­teel­la olen havainnut:

    Asun­non hin­taan vai­kut­taa enim­mäk­seen sijain­ti. Näin aina­kin kau­pun­gis­sa, jos­sa suu­ria ero­ja syn­tyy jo sii­tä, ollaan­ko jon­kun sil­lan oikeal­la vai vää­räl­lä puolella.Ympäristön asu­jai­mis­to myös vai­kut­taa jo pel­käs­tään mie­li­ku­va­ta­sol­la. Mie­luum­min sitä hakeu­tuu itse­ään fik­sum­pien seu­raan kuin muiden.

    Jos on onnis­tu­nut aset­tu­maan asu­maan paik­kaan, jos­sa voi elää tyy­ty­väi­se­nä pit­kään, ei oikeas­taan ole mer­ki­tys­tä asun­non arvolla.Puuta ja kiveä­hän ne kaik­ki ovat.Perikunta tie­tys­ti saat­taa olla kiin­nos­tu­nut mum­min ja vaa­rin perinn­nön arvosta.

    Kata­stro­fi­nen on sit­ten tapaus, jos­sa syr­jä­seu­dul­la ole­va asun­to pitäi­si myy­dä, mut­ta ei ole ostajia.Tällöin omai­suu­den arvo voi men­nä het­kes­sä negatiiviseksi.Maksut juok­se­vat asuu siel­lä tai ei.Tähän ei kukaan osaa rat­kai­sua tar­jo­ta. Ainoas­taan lah­joit­ta­mal­la pää­see eroon olet­taen että joku huo­lii sen otta­maan vastaan.

    Tar­vit­tai­siin erään­lai­nen ros­ka­pank­ki näi­hin yli­jää­mä­asun­toi­hin. Taas tul­laan­kin sii­hen, että tar­vit­tai­siin rahaa jota yhteis­kun­nal­la ei ole.

  54. TimoT:
    Juk­ka: Kyl­lä tuo sijoi­tusu­lot­tu­vuus selit­tää pää­osan Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gin ja Perä-Hikiän asun­to­jen hin­to­jen eroista… 

    - kaa­voi­tus
    — sään­te­ly ja
    — grynderivetoisuus

  55. Tapio: Joh­to­pää­tök­se­si on kor­kein­taan puo­li­to­tuus, sil­lä elin­voi­mai­ses­sa kau­pun­gis­sa tuot­ta­van ihmi­sen on oleel­li­ses­ti hel­pom­paa monin­ker­tais­taa tuottavuutensa.

    Jos oman hen­ki­lö­kun­nan mää­rä on pie­ni ja ammat­ti­tai­to­vaa­ti­mus mata­la, kaik­ki tämä voi­daan teo­rias­sa toteut­taa vaik­ka Sevet­ti­jär­vel­tä käsin, mut­ta kyl­lä sii­nä tuh­raan­tuu aikaa ja rahaa mat­koi­hin, logis­tiik­kaan ja seisokkeihin.Kaikki tämä on pal­jon hel­pom­paa toteut­ta elin­voi­mai­ses­sa kau­pun­gis­sa, jos­sa löy­tyy hyvin­kin pit­käl­le eri­kois­tu­nei­ta palveluja. 

    Menes­tys­ta­ri­noi­ta on usei­ta, ja uskon sinua, että Hel­sin­gis­sä nii­tä on, myös mai­nit­se­mis­ta­si syis­tä (käy­tän­nös­sä kui­ten­kin High Tech kek­sin­nön rahoik­si lait­to ensi sijas­sa on kiin­ni sijoit­ta­jien uskos­ta lii­ke­toi­min­ta­suun­ni­tel­maan ja kas­sa­vir­ran paluuseen vii­meis­tään nel­jän­nel­lä vuodella).

    Tar­kas­te­lin asi­aa kui­ten­kin ylei­sem­mäl­tä, tilas­tol­li­ses­ti kes­kiar­vois­te­tul­ta kan­nal­ta. Lisää­kö agglo­me­raa­tio Hel­sin­gis­sä tuot­ta­vuut­ta vai las­kee­ko se ja oli­ko Mat­ti Sip­po­lan teks­tis­sä sit­ten­kin enem­män jär­keä. Olen mai­nin­nut Hol­lan­nin ja Nor­jan tapauk­set, jot­ka tuke­vat kan­taa­ni. Tär­keä on myös vii­te talou­del­li­sen akti­vi­tee­tin tihey­den vai­ku­tuk­ses­ta infor­maa­tion siir­ty­mi­seen C.C. Anto­nel­li, P.P. Pat­rucco, F. Quat­ra­ro, “Pro­duc­ti­vi­ty growth and pecu­nia­ry know­led­ge exter­na­li­ties: An empi­rical ana­ly­sis of agglo­me­ra­tion eco­no­mies in Euro­pean regions”. Näis­sä­kin töis­sä havai­taan “inver­se U‑shape” riip­pu­vuus eli agglo­me­raa­tio­hait­to­jen domi­nans­si sen etui­hin tii­vey­sop­ti­min ylä­puo­lel­la. Jäl­kim­mäi­ses­sä työs­sä on jopa Suo­men­kin alue muka­na. Esi­mer­kik­si jäl­kim­mäi­set teki­jät suo­sit­ta­vat tek­no­lo­gi­sen akti­vi­ti­tee­tin ja tie­toin­ten­sii­vis­ten toi­mia­lo­jen ohjaa­mis­ta alueil­le, jois­sa TFP indi­koi kas­vua ja pois alueil­ta, jois­sa se indi­koi taantumista.

    Kasau­tu­mis­ta vas­taan puhuu myös vii­te Xiao-Ping Zheng, “Deter­mi­nants of agglo­me­ra­tion eco­no­mies and diseco­no­mies: empi­rical evi­dence from Tokyo”, jos­sa sanotaan

    This paper pre­sents an empi­rical stu­dy on the eco­no­mies and diseco­no­mies caused by the agglo­me­ra­tion of popu­la­tion and industries in the Tokyo met­ro­po­li­tan area. Through an eco­no­met­ric esti­ma­tion, it is con­fir­med that whi­le the eco­no­mies of agglo­me­ra­tion resul­ted main­ly from the spa­tial concent­ra­tion of cor­po­ra­te headquar­ters, financial industries and govern­men­tal orga­niza­tions, diseco­no­mies were brought about by high housing/land prices, long com­mu­ting times, and a low envi­ron­men­tal qua­li­ty of life.

    Sinun­kin esi­mer­kis­sä näi­den eri­kois­osaa­mis­ten hin­ta on yri­tyk­sel­le Hel­sin­gis­sä kor­keam­pi kuin Vaa­sas­sa tai Oulus­sa tai Kajaa­nis­sa. Lisäk­si yri­tys mak­saa kor­keam­paa vuo­kraa työ­ti­las­ta ja hen­ki­lös­tön asu­mi­nen ja aika on kal­liim­paa, joka myös keräy­tyy yri­tyk­sen kan­nat­ta­vuu­den tap­piok­si. Vas­ta kun kaik­ki tuo­tan­non­te­ki­jöi­den koko­nais­tuot­ta­vuus on las­ket­tu, voi­daan näh­dä, onko Hel­sin­gis­sä yri­tyk­sel­le hel­pom­paa. 2000-luvun tilas­tot ja detal­joi­dut eko­no­met­ri­set ja TFP tut­ki­muk­set eri Euroo­pan talous­a­lueil­ta eivät tätä aja­tus­ta hel­pom­mas­ta yri­tyk­sen elä­mäs­tä tii­viis­sä suur­kau­pun­gis­sa tue.

  56. Pek­ka T.:
    Juho Laa­tu: en mil­lään haluai­si tois­taa sitä mitä on jo edel­lä kir­joi­tet­tu. Kui­ten­kin: Osmo Soi­nin­vaa­ra ei ole puhu­nut asui­na­lu­een “viih­tyi­syy­des­tä” mitään. Hän ei ole väit­tä­nyt, että “kaik­ki” halua­vat kes­kus­taan. Sil­ti vän­käät vim­ma­tus­ti näi­tä hänen muka­mas väit­tei­tään vastaan.

    Osmo sanoi: “asun­nois­ta mak­se­tuiks­ta hin­nois­ta pää­tel­len ihmi­set haluai­si­vat asua mie­luum­min Hel­sin­gis­sä kuin muu­al­la Uudellamaalla”.

    Hän ei ole vie­lä tar­ken­ta­nut, tar­koit­ti­ko “haluai­si­vat asua” “viih­tyi­syyt­tä” tai jotain muu­ta sen suun­tais­ta. Kuten jo tote­sin, lii­oit­te­lin ehkä hie­man sano­mal­la “kaik­ki”. Osmo sanoi vain “ihmi­set”. Itse väit­tee­seen tuo jäl­kim­mäi­nen koh­ta ei vai­ku­ta. Enism­mäi­nen koh­ta (“haluai­si­va asua”) on sen sijaan se, mitä kri­ti­soin. Väi­tin että alu­een hin­nois­ta ei voi vetää suo­raan asu­mis­viih­ty­vyy­teen liit­ty­viä johtopäätöksiä.

    Ennus­tei­den mukaan pää­kau­pun­ki­seu­dul­le tar­vi­taan pal­jon lisää asuntoja.

    Tämä on uusi asia, joka kai­pai­si perus­te­lu­ja. Ehkä eril­li­sen kes­kus­te­lun paik­ka. Joku voi toki olla tuo­ta­kin mieltä.

    Kysy­mys on sii­tä mihin ne sijoi­te­taan. Kos­ka ihmi­set äänes­tä­vät rahoil­laan lyhyi­den etäi­syyk­sien ja läheis­ten pal­ve­lu­jen ym. puo­les­ta, nii­tä kan­nat­taa raken­taa aika pal­jon juu­ri Hel­sin­kiin. Ei tie­ten­kään kaik­kia, kos­ka toi­sen­kin­lai­sia toi­vei­ta on.

    Hel­sin­gin ole­tet­ta­vas­ti kor­kea hin­ta­ta­so tar­koit­taa, että gryn­de­reil­le ja ton­tin myy­jäl­le Hel­sin­ki voi olla tuot­toi­sa paik­ka. Nuo etäi­syy­det ja lähei­set pal­ve­lut unoh­tai­sin. Menet OS:n väit­teen ongel­miin, jos väi­tät, että ne ovat ainoa tai tär­kein syy.

    Jot­kut koke­vat kivi­ky­län viih­tyi­säk­si, toi­set eivät. Ihmi­set kui­ten­kin valit­se­vat asun­non käyt­täen monia mui­ta­kin syi­tä kuin pelk­kää viih­tyi­syyt­tä. Ei kai kukaan ole täs­sä kes­kus­te­lus­sa vetä­nyt yhtä­läi­syys­merk­ke­jä hin­nan ja pel­kän viih­tyi­syy­den väliin?

    OS voi selit­tää, mitä tar­koit­ti alku­pe­räi­sel­lä lauseellaan.

    Moni ehkä haluai­si asua kau­ka­na kes­kus­tas­ta kes­kel­lä luon­toa, mut­ta valit­see kui­ten­kin ihan itse koko­nais­har­kin­nan jäl­keen kes­kus­tan, kos­ka ei halua käyt­tää vapaa-aikaan­sa mat­kus­taak­seen työ­pai­kal­le tai pal­ve­lui­hin. Ei kai tätä vapaut­ta pidä yhteis­kun­nan mah­ti­käs­kyl­lä yrit­tää muuttaa?

    Ei pidä.

    Täs­sä talou­del­li­ses­sa tilan­tees­sa Suo­mi tar­vit­see tehos­ta­mis­ta ja tuot­ta­vuu­den kas­vua. Nii­tä voi tukea esim. siten, että var­mis­te­taan asun­to­jen riit­tä­vyys siel­lä, mis­sä niil­le on kysyntää.

    Aika roh­kea väi­te suo­ras­ta talou­den ja asun­to­jen kysyn­nän väli­ses­tä yhtey­des­tä. Ei ehkä tar­vit­se kom­men­toi­da täs­sä ket­jus­sa, ettei kes­kus­te­lu leviä liikaa.

    Nii­tä voi hei­ken­tää esim. siten, että vai­keu­te­taan yri­tys­toi­min­taa raken­ta­mal­la alue­po­lit­tii­sis­ta syis­tä asun­to­ja sin­ne, mis­sä niil­le ei ole yhtä pal­jon kysyntää.

    Onko joku vaa­ti­nut asun­to­jen raken­ta­mis­ta alueil­le, joil­la niil­le on eri­tyi­sen vähäi­nen kysyntä?

    Täl­lai­nen blo­gi­kir­joit­te­lu ei yleen­sä ole luon­teel­taan tie­teel­lis­tä, ja sik­si se pak­kaa ole­maan vähän epä­mää­räis­tä. Olen­nais­ta kui­ten­kin on se mis­sä tar­koi­tuk­ses­sa kir­joi­te­taan. Hae­taan­ko vil­pit­tö­mäs­ti paras­ta argu­ment­tia, vai aje­taan­ko jotain ennal­ta pää­tet­tyä ideo­lo­gi­aa, johon tosi­asioi­ta sovitetaan. 

    Pätee kaik­kien hen­ki­löi­hin, puo­luei­siin ja paikkakuntiin.

    Jos Sinul­la on tar­jol­la se paras argu­ment­ti, niin esi­tä se toki. Mut­ta älä käy­tä sii­hen huo­non kes­kus­te­lun kei­no­ja (tul­kit­se­mal­la toi­sia tahal­laan vää­rin, olet­ta­mal­la heil­le jul­ki­lausu­mat­to­mia ja pahan­tah­toi­sia sala­vai­kut­ti­mia tai mels­kaa­mal­la enem­män tun­teel­la kuin järjellä).

    Argu­ment­te­la olen esit­tä­nyt run­saas­ti. En ole tul­kin­nut toi­sia tahal­la­ni vää­rin. Olen epäil­lyt, että ihmi­sil­lä on jär­ki­se­lit­tä­mi­sen taka­na myös mui­ta (tedos­ta­mat­to­mia tai tie­toi­sia) vai­kut­ti­mia. Tyy­pil­li­sin on kai oman koti­seu­dun puo­lus­ta­mi­nen ja maa­il­man näke­mi­nen oman ideo­lo­gian mukais­ten lins­sien läpi.

    1. Juho Laa­tu

      Nuo etäi­syy­det ja lähei­set pal­ve­lut unohtaisin. 

      Sii mitä ihmet­tä? Etäi­syys ja pal­ve­lut ovat kau­pun­gis­tu­mi­se­no­len­nai­sin syy. Kun sanoin, että viih­dyn erin­omai­ses­ti Kata­ja­no­kal­la, kyse on juu­ri ja nimen­omai­ses­ti etäi­syyk­sis­tä ja pal­ve­luis­ta, nelo­sewn ratik­ka pal­ve­lu­jen olen­nai­se­na osa­na. Jos Kata­ja­nok­ka siirrt­täi­siin aivan sel­lai­se­naan Por­nai­siin, ilman ratik­kaa tie­tys­ti, en viih­tyi­si eikä viih­tyi­si juu­ri kukaan muu­kaan. Se, että kaikk­ki on käve­lye­täi­syy­del­lä eikä autoa tar­vit­se mihin­kään, on kau­pun­gis­sa asu­mi­sen paras puoli.

  57. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Asun­to­jen hin­nois­ta pää­tel­len Tokioon halua­vai on suh­tees­sa enem­män kuin Hel­sin­kiin halua­via, mut­ta se ei tar­koi­ta, että kaik­ki maa­il­man ihmi­set haluai­si­vat Tokioon tai että mer­kit­tä­vä osa suo­ma­lai­sis­ta haluai­si Tokioon. Miten tätä on niin vai­kea ymmär­tää? Onko puu­te halus­sa ymmärtää?

    Yri­tän sel­vit­tää, mitä alku­pe­räi­nen lausee­si tar­koit­ti. (“asun­nois­ta mak­se­tuiks­ta hin­nois­ta pää­tel­len ihmi­set haluai­si­vat asua mie­luum­min Hel­sin­gis­sä kuin muu­al­la Uudellamaalla”)

    Mik­si Uuden­maan ja Hel­sin­gin välil­lä on asun­to­jen hin­nois­ta joh­tu­va yhteys, mut­ta Hel­sin­gin ja Tuk­hol­man välil­lä ei ole vas­taa­vaa yhteyt­tä? Vai saa­ko tuon kir­joit­taa muo­toon “hel­sin­ki­läi­set haluai­si­vat asua Tukholmassa”?

    Minä asun Kata­ja­no­kal­la ja viih­dyn tääl­lä erin­omai­ses­ti. Se ei tar­koi­ta, että alue oli­si fyy­si­ses­ti miel­lyt­tä­vä. Miel­lyt­tä­vää on kuu­den minuu­tin välien kul­ke­va ratik­ka, käve­ly­mat­ka Kaup­pa­to­ril­le (Suo­men paras sineie­siin­ty­mä!) Stock­kon hark­kuun, VATT:iin (jos­sa minul­la on työ­huo­ne) 13 ravin­to­laa kilo­met­rin säteel­lä, sivis­ty­nie­tä naa­pu­rei­ta ja niin edelleen.
    Jos myi­sin tämän asun­non ja muut­tai­si 300 neliön oma­ko­ti­ta­loon Kes­ki-Uudel­le­mal­le, asu­mis­ta­so­ni tie­tys­ti nousi­si pal­jon, mut­ta mitä siel­lä on kävelyetäisyydellä?

    Asi­aa. Eri seu­duis­sa on puo­len­sa. Hel­sin­gin naa­pu­rei­den sivis­ty­nei­syy­des­tä ei tosin ehkä kan­nat­tai­si puhua liikaa 🙂 .

  58. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Minä asun Kata­ja­no­kal­la ja viih­dyn tääl­lä erin­omai­ses­ti. Se ei tar­koi­ta, että alue oli­si fyy­si­ses­ti miel­lyt­tä­vä. Miel­lyt­tä­vää on kuu­den minuu­tin välien kul­ke­va ratik­ka, käve­ly­mat­ka Kaup­pa­to­ril­le (Suo­men paras sineie­siin­ty­mä!) Stock­kon hark­kuun, VATT:iin (jos­sa minul­la on työ­huo­ne) 13 ravin­to­laa kilo­met­rin säteel­lä, sivis­ty­nie­tä naa­pu­rei­ta ja niin edelleen.
    Jos myi­sin tämän asun­non ja muut­tai­si 300 neliön oma­ko­ti­ta­loon Kes­ki-Uudel­le­mal­le, asu­mis­ta­so­ni tie­tys­ti nousi­si pal­jon, mut­ta mitä siel­lä on kävelyetäisyydellä? 

    Ei aina­kaan sivis­ty­nei­tä naapureita 🙂

  59. juk­ka heik­ki­nen: Tulo­muut­ta­jien kou­lu­tusas­teen voit itse nii­ni­kään käy­dä tar­kis­ta­mas­sa vaik­ka Hel­sin­gin seu­dun alue­sar­jois­ta. 80 %:lla ei ole kes­kias­teen tai kor­keam­paa koulutusta. 

    Mil­lä eväil­lä sinä oikein olet saa­nut VTT:ssä prin­si­paa­tin? Aluesajat.fi ker­too itse:

    Kou­lu­tus­tie­dot on saa­tu Tilas­to­kes­kuk­sen tutkintorekisteristä. 

    Tut­kin­to­re­kis­te­riin on mer­kit­ty Suo­mes­sa suo­ri­te­tut tut­kin­not, Suo­mes­sa päte­vöi­ty­neet ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­lai­set ja ope­tus­mi­nis­te­riös­tä rin­nas­ta­mis­pää­tök­sen hake­neet. Toi­sin sanoen, naa­pu­ri­ta­lon kii­na­lai­nen, jol­la on toh­to­rin pape­rit Stan­for­dis­ta, kuu­luu sii­hen 80 % pro­sent­tiin, jon­ka kou­lu­tus on perus­ta­soa tai tuntematon.

  60. juk­ka heik­ki­nen:

    Tut­ki­mus sisäl­si Nor­jan 396 kun­taa (m.l. Oslo, Ber­gen, Trond­heim, Sta­van­ger, jne)ja vaih­toeh­toi­ses­ti 89 NUTS‑4 talous­a­luet­ta samoin tulok­sin. Aluei­den tulo­ja­kau­ma on kon­ver­goi­nut vuo­des­ta 1972 vuo­teen 2008 mer­kit­tä­väs­ti eli muut­to­voit­toi­sis­sa kun­nis­sa rik­kaim­mat köyh­tyi­vät ja muut­to­tap­pioi­sis­sa kun­nis­sa köy­hät rikas­tui­vat. Tut­ki­jat päät­te­le­vät suo­da­tet­tu­aan lukui­sat muut mah­dol­li­set seli­tyk­set, että tähän suo­tui­saan kehi­tyk­seen on vai­kut­ta­nut Nor­jan vah­va alue­po­li­tiik­ka ja kulu­tus­ve­toi­nen palvelutyöllistyminen.

    Voi­sit­ko ker­toa, mis­sä sanot­tiin, että muut­to­tap­piol­li­sis­sa kun­nis­sa köy­hät rikas­tui­vat? Minun näh­däk­se­ni ver­tai­lua on vain kun­tien kes­ken: Rik­kai­den muut­to­voit­tois­ten kun­tien asuk­kai­den tulot ovat, suh­tees­sa mui­hin kun­tiin, las­ke­neet, ja muut­to­tap­piol­lis­ten kun­tien nous­sut. Kun­tien väli­nen tuot­ta­vuus on sii­nä mie­les­sä lähen­ty­nyt eikä eriy­ty­nyt kuten kasau­tu­mis­hyö­dyn perus­teel­la voi­si olet­taa. En huo­man­nut ana­lyy­siä tulo­ta­so­jen jakau­tu­mi­ses­ta yksit­täis­ten kun­tien asuk­kai­den välillä.

    Tut­ki­jat eivät myös­kään sano, että kyse on “suo­tui­sas­ta kehi­tyk­ses­tä”. Se on sinun mie­li­pi­tee­si. Vie­lä vähem­män he sano­vat, että kau­pun­kien kas­va­mis­ta tuli­si estää kiel­tä­mäl­lä uusien asun­to­jen kaa­voit­ta­mi­nen ja että sen sijaan ihmi­set tuli­si jakaa ympä­ri maa­ta tasai­sem­min. Sii­nä ei oli­si pää­tä eikä hän­tää joh­tuen niis­tä syis­tä, jot­ka he kat­so­vat ole­van kon­ver­goi­tu­mi­sen taustalla:

    1) Asku­kas­lu­vul­taan vähäis­ten ja muut­to­tap­piol­lis­ten kun­tien talous nojaa luon­non­va­roi­hin: Öljyyn, kalas­tuk­seen ja vesi­voi­maan. Maa- ja met­sä­ta­lous kuu­lu­vat samaan luok­kaan. Luon­non­va­rat ovat aina rajal­li­sia ja siten niis­tä elin­kei­non­sa saa­vat voi­vat olla sitä tuot­ta­vam­pia mitä vähem­män hei­tä on jaka­mas­sa rajal­lis­ta pot­tia. Täs­sä mie­les­sä muut­to­tap­pio itse asias­sa selit­tää jäl­jel­le jää­nei­den kas­va­vaa tuot­ta­vuut­ta. Väen lisää­mi­nen jaka­maan rajal­li­sia luon­non­va­ro­ja sen sijaan las­ki­si yksi­löi­den tuot­ta­vuut­ta. Kau­pun­kien väki­lu­vun kas­vun estä­mi­nen oli­si kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti tyhmää.

    2) Hal­lin­to on jaka­nut avus­tuk­sia pie­nil­le paik­ka­kun­nil­le. Jul­ki­nen sek­to­ri on myös suh­teel­li­ses­ti mer­kit­tä­väm­pi työl­lis­tä­jä pie­nil­lä ja muut­to­tap­piol­li­sil­la paik­ka­kun­nil­la. Kun­tien väli­set “tuot­ta­vuuse­rot” ovat siis tasoit­tu­neet poliit­tis­ten pää­tös­ten seu­rauk­se­na. Mel­koi­nen höl­mö­läi­nen täy­tyy kui­ten­kin olla, jos sii­tä päät­te­lee, että täy­tyy kan­nus­taa enem­män väkeä asu­maan kun­nis­sa, joi­den “tuot­ta­vuus” perus­tuu jul­ki­seen sek­to­riin ja varainsiirtoihin.

    Nämä syyt oli­vat mai­nit­tu­kin lainauksessasi:

    The ove­rall inco­me con­ver­gence even at the munici­pal level reflects hete­ro­ge­nei­ty in the under­lying inco­me process. Small regions with resource based acti­vi­ties have had strong growth. In our data­set many small regions take bene­fit of inco­mes rela­ted to oil ext­rac­tion, elect­ric power pro­duc­tion and sal­mon pro­duc­tion. During the period under stu­dy the public sec­tor has expan­ded in terms of reve­nue, spen­ding and emplo­y­ment and with emplo­y­ment growth spread out with the use of cent­ral govern­ment grants to local govern­ments. The grants have been part of regio­nal policy and have led to high ratios of public to total emplo­y­ment in the perip­he­ry. The emplo­y­ment effect toget­her with equa­liza­tion of public sec­tor wages across the count­ry have been impor­tant fac­tors in the inco­me growth obser­ved in rural regions. 

    3) Tuot­ta­vuu­den nousun voi­si olet­taa seu­raa­van eri­tyi­ses­ti pal­ve­lusek­to­rin kas­vua. Nor­jas­sa muut­to­voit­toa­lueil­la pal­ve­lusek­to­ri on kas­va­nut, mut­ta yksi­löi­den tuot­ta­vuus ei kui­ten­kaan ole kas­va­nut odo­te­tus­ti. Mik­si? Tut­ki­mus ehdot­taa seli­tyk­sek­si, että Nor­jan pal­ve­lusek­to­rin vetu­ri­na on suu­rel­ta osin öljys­tä saa­dut tulot:

    The ser­vice emplo­y­ment expan­ding in Norway has been dri­ven by the inc­rea­sed con­sump­tion level with eco­no­mic growth based on inc­rea­sing oil reve­nues. The lack of agglo­me­ra­tion effect even with ser­vice based urba­niza­tion may imply that con­sump­tion led expan­sion of urban ser­vices car­ry limi­ted agglo­me­ra­tion effects. 

    juk­ka heik­ki­nen:

    He totea­vat myös

    The urba­niza­tion in Norway is best desc­ri­bed as ser­vice sec­tor expan­sion lin­ked to con­sump­tion growth based on oil reve­nues. It fol­lows that con­sump­tion led expan­sion of urban ser­vices car­ry Limi­ted agglo­me­ra­tion effects. Melo et al. find that ser­vice industries deri­ve con­si­de­rably larger
    bene­fits from urban agglo­me­ra­tion com­pa­red to manu­fac­tu­ring industries.

    Toi­sin sanoen öljy­voi­tot eivät ole Nor­jas­sa tuot­ta­neet kau­pun­gis­tu­mi­seen agglo­me­raa­tio­etua kuten oli­si odot­ta­nut. Näin ollen kom­ment­ti­si argu­men­toin­ti pettää.

    Suo­mel­la on met­sä­teol­li­suus, jon­ka avul­la vien­tim­me pysyy pys­tys­sä ja voim­me mak­saa myös hel­sin­ki­läis­ten öljy‑, hiili‑, ja kaasulaskun.

    Sinun argu­men­toin­ti­si täs­sä pet­tää. Tut­ki­muk­ses­sa ei odo­tet­tu öljy­voit­to­jen luo­van agglo­me­raa­tio­etua. (Eikä myös­kään nimi­merk­ki Sylt­ty sel­lais­ta ole ehdot­ta­nut.) Päin­vas­toin, he pitä­vät öljy­voit­to­ja yhte­nä mah­dol­li­se­na seli­tyk­se­nä agglo­me­raa­tio­etu­jen puut­tu­mi­sel­le Nor­jas­sa. Mitä pää­tel­miä täs­tä sit­ten pitäi­si teh­dä Suo­men suh­teen? Öljy muo­dos­taa lähes 60% Nor­jan vien­nis­tä (läh­de: Wiki­pe­dia). Met­sä­teol­li­suus muo­dos­taa noin 20% Suo­men vien­nis­tä (läh­de: metsäteollisuus.fi). Kan­nat­taa­ko aivan vaka­vis­saan ehdot­taa met­sä­teol­li­suu­den vien­nin varaan raken­tu­vaa kan­san­ta­lout­ta Suo­meen? Nor­ja­lai­set­kin ovat huo­lis­saan lii­an yksi­puo­li­ses­ta vien­nis­tä ja osaamisesta.

  61. Osmo Soi­nin­vaa­ra: On se jän­nä, että ihmi­sil­lä, jot­ka tule­vat Hel­sin­kiin opis­ke­le­maan, ei ole tut­kin­toa valmiina!

    Kyse oli tulo­muu­tos­ta ulko­mail­ta vas­tauk­se­na nimi­merk­ki Pek­ka Pes­sin kysy­myk­seen. Perus­as­teen jäl­kei­sen tut­kin­to­ta­voit­tei­sen kou­lu­tuk­sen ulko­maa­lai­sia opis­ke­li­joi­ta oli Hel­sin­gis­sä 2012 kaik­ki­aan 7578 yhteen­sä 119121 opis­ke­li­jas­ta. Suh­teu­tet­tu­na net­to­tu­lo­muut­toon koko­nai­suu­te­na ulko­mail­ta ja huo­mioi­den opis­ke­luai­ka sekä vähin­tään kes­kias­teen tut­kin­toa edel­lyt­tä­vän opis­ke­li­ja­mää­rän osuus, tuo ulko­mais­ten opis­ke­li­joi­den mää­rä on sopusoin­nus­sa esil­le tuo­ma­ni Hel­sin­gin alue­sar­jois­sa tode­tun vain perus­tut­kin­non tai tun­te­mat­to­man kou­lu­tus­ta­son omaa­vien 80 % osuu­den kans­sa kokonettotulomuutosta.

  62. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Asun­to­jen hin­nois­ta pää­tel­len Tokioon halua­vai on suh­tees­sa enem­män kuin Hel­sin­kiin halua­via, mut­ta se ei tar­koi­ta, että kaik­ki maa­il­man ihmi­set haluai­si­vat Tokioon tai että mer­kit­tä­vä osa suo­ma­lai­sis­ta haluai­si Tokioon. Miten tätä on niin vai­kea ymmär­tää? Onko puu­te halus­sa ymmärtää?

    Elin­kei­no­jen tii­veys aiheut­taa asu­tuk­sen vas­taa­vaa pyr­ki­mys­tä kasau­tua hin­to­jen­nousui­neen, takai­sin­kyt­ken­töi­neen ja segre­gaa­tioi­neen. Tämä on pää­syy. Moni myös halu­aa asua Hel­sin­gis­sä muis­ta­kin syis­tä ja moni Tam­pe­reel­la tai Ran­ta­sal­mel­la. Hel­sin­ki on isoin tii­vis­ty­mä ja siel­lä kasau­tu­mis­pai­ne on suurin. 

    Kysy­myk­se­na­set­te­lu ei kui­ten­kaan kos­ke yksi­löi­den tai yksit­täis­ten yri­tys­ten halu­ja vaan kaa­voi­tuk­sen yhteis­kun­nal­li­sia vai­ku­tuk­sia. Yhteis­kun­nan etu menee yksi­lön ja mark­ki­noi­den edel­le. Ja sen täh­den kaa­voi­tus­ta ei saa ohja­ta Lais­sez-fai­re, vaan tuo­tan­non­te­ki­jöi­den koko­nais­tuot­ta­vuus, tur­val­li­suus, ter­veys, arvo­jen säi­lyt­tä­mi­nen ja ympäristönsuojelu.

    Minua kri­ti­soi­tiin ihan val­ta­kun­nan pää­leh­des­sä kit­ke­räs­ti sii­tä, että puu­tuin kun­nal­lis­va­li­tuk­sel­la ihan asial­li­sis­ta syis­tä erään tor­ni­ta­lo­kaa­van tur­val­li­suu­teen, vaik­ka asuin Puna­vuo­res­sa kau­ka­na tor­neis­ta enkä ollut naa­pu­ri. Kun­ta­lais­sa val­tio on kui­ten­kin aset­ta­nut lakia kos­ke­vas­sa hal­li­tuk­sen esi­tyk­ses­sä ole­vien oikeus­op­pi­nei­den teks­tin mukaan kun­ta­lai­set val­vo­maan kaa­voi­tuk­sen lail­li­suut­ta. Mui­ta kau­pun­gis­ta oikeas­ti riip­pu­mat­to­mia val­vo­jia ei käy­tän­nös­sä ole. Lail­li­suus­val­von­ta ei ole naa­pu­rien tai mui­den spe­si­fioi­tu­jen yksi­löi­den teh­tä­vä vaan kol­lek­tii­vi­ses­ti yhteis­kun­nan vastuulla.

    Tämä esi­merk­ki kuvaa vää­ris­ty­nyt­tä ilma­pii­riä kaa­voi­tuk­sen yksi­lö- ja asian­osais­ta­ho­kes­kei­syy­des­tä. Kaa­voi­te­taan, kos­ka on asian­osai­sia, jot­ka sitä halua­vat, ja asia halu­taan pitää vain asian­osai­sil­le kuuluvana.

  63. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Se, että kaikk­ki on käve­lye­täi­syy­del­lä eikä autoa tar­vit­se mihin­kään, on kau­pun­gis­sa asu­mi­sen paras puoli. 

    Aika har­vat Hel­si­gis­sä tai­ta­vat asua tuol­lai­ses­sa pai­kas­sa. Olen Pitä­jän­mäel­lä käy­des­sä­ni ihme­tel­lyt esim. ABB:n pihal­le raken­net­tu­ja uusia ker­ros­ta­lo­ja. Eihän siel­lä mitään pal­ve­lu­ja ole, toi­mis­to­ja vain. Vali­mon ase­mal­ta tie­tys­ti pää­see rei­lus­sa puo­les­sa tun­nis­sa (käve­ly­mat­kat huo­mioon ottaen) kes­kus­taan, mut­ta pää­see­hän kes­ki­ver­to kir­kon­ky­läs­tä­kin tuos­sa ajas­sa johon­kin kaupunkiin.

    1. Aika har­vat Hel­si­gis­sä tai­ta­vat asua tuol­lai­ses­sa paikassa. 

      Niin­pä, juu­ri sen takia Hel­sin­gis­sä pyri­tään raken­ta­maan lisää kan­ta­kau­pujn­ki­mais­ta asu­tus­ta, jot­ta entis­tä useam­pi voi­si. Täs­sä ket­jus­sa kes­kus­tel­laan sii­tä, onko tämä oikein, vai pitäi­si­kö nekin asun­not haja­si­joit­taa pit­kin Uuden­maan maaseutua.

  64. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Juho Laatu

    Sii mitä ihmet­tä? Etäi­syys ja pal­ve­lut ovat kau­pun­gis­tu­mi­se­no­len­nai­sin syy. Kun sanoin, että viih­dyn erin­omai­ses­ti Kata­ja­no­kal­la, kyse on juu­ri ja nimen­omai­ses­ti etäi­syyk­sis­tä ja pal­ve­luis­ta, nelo­sewn ratik­ka pal­ve­lu­jen olen­nai­se­na osa­na. Jos Kata­ja­nok­ka siirrt­täi­siin aivan sel­lai­se­naan Por­nai­siin, ilman ratik­kaa tie­tys­ti, en viih­tyi­si eikä viih­tyi­si juu­ri kukaan muukaan.Se, että kaikk­ki on käve­lye­täi­syy­del­lä eikä autoa tar­vit­se mihin­kään, on kau­pun­gis­sa asu­mi­sen paras puoli.

    En epäi­le ettei­vät­kö etäi­syys ja pal­ve­lut joil­le­kin syi­tä asua Kata­ja­no­kal­la. Tote­sin vain Pek­ka T:lle, että jos hän väit­tää, että ne ovat ainoa tai tär­kein syy, hän tekee saman vir­heel­li­sen yleis­tyk­sen kuin omas­sa lausees­sa­si näyt­ti olevan.

    Etäi­syys ja pal­ve­lut voi­vat siis olla joil­le­kin hyviä syi­tä asuin­pai­kan valit­se­mi­ses­sa. Toi­sil­le sel­lai­sia voi­vat olla val­ta ja raha. Joku rakas­taa paik­kaa, jos­sa on kas­va­nut. Joku halu­aa maa­la­ta kul­loi­sen­kin asuin­paik­kan­sa ruusun­pu­nai­sin värein. Kul­la­kin omat mieltymyksensä.

  65. Juho Laa­tu: Osmo sanoi: “asun­nois­ta mak­se­tuiks­ta hin­nois­ta pää­tel­len ihmi­set haluai­si­vat asua mie­luum­min Hel­sin­gis­sä kuin muu­al­la Uudellamaalla”.

    Hän ei ole vie­lä tar­ken­ta­nut, tar­koit­ti­ko “haluai­si­vat asua” “viih­tyi­syyt­tä” tai jotain muu­ta sen suun­tais­ta. Kuten jo tote­sin, lii­oit­te­lin ehkä hie­man sano­mal­la “kaik­ki”. Osmo sanoi vain “ihmi­set”.

    Siis vain täs­tä­kö täs­sä int­tä­mi­ses­sä on ollut kyse? Juho Laa­tu teki yhdes­tä lausees­ta oman, kum­mal­li­sen tul­kin­tan­sa. Tot­ta kai halua­mi­nen sisäl­tää kaik­ki halua­mi­set, ei pel­käs­tään viih­tyi­syy­den halua­mis­ta. Miten sen muka voi toi­sin lukea?

    Minus­ta Osmo Soi­nin­vaa­ran lause oli siis jo alun­pe­rin sel­keä ja ymmär­sin sen niin kuin se oli kir­joi­tet­tu ilman mitään ole­tuk­sia juo­nik­kais­ta pii­lo­mer­ki­tyk­sis­tä. Lisäk­si Soi­nin­vaa­ra on vie­lä myö­hem­min täs­men­tä­nyt, ettei hän puhu­nut viihtyisyydestä.

    Tämä ei vain mil­lään rii­tä Juho Laa­dul­le, vaan hän pyö­rit­tää ja pyö­rit­tää tätä omaa tul­kin­taan­sa. Eikö sel­vän asian voi­si jo uskoa ja hyväksyä?

    Voi­nee siis tode­ta, että Soi­nin­vaa­ran alku­pe­räi­nen lause ymmär­ret­tiin kah­del­la eri taval­la. Juho Laa­tu ymmär­si sen yhdel­lä taval­la, ja kaik­ki muut toi­sel­la taval­la. Muut osui­vat siis laa­kis­ta oikeaan!

  66. TimoT: Eikö­hän asia lie­ne kui­ten­kin niin, että USEAMMAT halua­vat OSTAA Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta, kos­ka siel­lä asuun­to­jen hin­nat aina vaan nouse­vat. Tuol­la arvon­nousul­la­han se tili tehdään.

    Ja ne hin­nat vaan nouse­vat, kos­ka useam­mat halua­vat ostaa ja niin edel­leen? Onko kysees­sä jon­kin­lai­nen pyra­mi­di­hui­jaus? Oli­si vähän outoa, jos ihmis­ten miel­ty­myk­sil­lä ei oli­si mitään teke­mis­tä asian kanssa.

  67. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Etäi­syys ja pal­ve­lut ovat kau­pun­gis­tu­mi­se­no­len­nai­sin syy.

    Aika roh­kea väi­te tämä­kin. Ehkä kui­ten­kin pitäy­dym­me vain sen alku­pe­räi­sen väit­teen korjailemisessa.

  68. Pek­ka Pes­si:
    Tut­kin­to­re­kis­te­riin on mer­kit­ty Suo­mes­sa suo­ri­te­tut tut­kin­not, Suo­mes­sa päte­vöi­ty­neet ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­lai­set ja ope­tus­mi­nis­te­riös­tä rin­nas­ta­mis­pää­tök­sen hake­neet. Toi­sin sanoen, naa­pu­ri­ta­lon kii­na­lai­nen, jol­la on toh­to­rin pape­rit Stan­for­dis­ta, kuu­luu sii­hen 80 % pro­sent­tiin, jon­ka kou­lu­tus on perus­ta­soa tai tuntematon. 

    Tilas­ton ala­viit­tees­sä todetaan 

    Maa­han­muut­ta­jien kou­lu­tus­ta­so­ti­las­toin­nis­sa on ali­peit­toa. Väes­tön kou­lu­tus­ta­so­ti­las­tot sisäl­tä­vät ne ulko­mail­la suo­ri­te­tut tut­kin­not, jois­ta saa­daan tie­to­ja eri rekis­te­reis­tä mm. ope­tus­hal­li­tuk­sel­ta, ter­vey­den­huol­lon oikeus­tur­va­kes­kuk­ses­ta sekä työ­mi­nis­te­riön työn­ha­ki­ja­re­kis­te­ris­tä. Ulko­mail­la suo­ri­te­tuis­ta ja Suo­mes­sa rekis­te­röi­dyis­tä tut­kin­nois­ta suu­rin osa on kor­kea-asteen tut­kin­to­ja. Tut­kin­to­tie­dot ovat vain niil­lä hen­ki­löil­lä, joil­la on suo­ma­lai­nen hen­ki­lö­tun­nus. Näis­tä syis­tä joh­tuen monien ulko­maa­lais­ten tut­kin­to­tie­dot puut­tu­vat tut­kin­to­re­kis­te­ris­tä, ja ulko­maa­lais­taus­tais­ten kou­lu­tus­ti­lan­net­ta tar­kas­tel­taes­sa täy­tyy­kin muis­taa tämä puu­te tilastoissa.”

    Ns. “kou­lu­tus tun­te­ma­ton” kate­go­rias­sa on ns. työ­pe­räis­tä maa­han­muut­toa, joi­den jou­kos­sa osal­la kou­lu­tus­ta­son voi odot­taa ole­van kor­keam­pi kuin perus­kou­lu­tus­ta­so. Tilas­to­kes­kuk­sen rapor­tis­sa kui­ten­kin todetaan

    Pysy­väis­luon­teis­ta muut­toa kut­su­taan työ­pe­räi­sek­si maa­han­muu­tok­si. Tois­tai­sek­si se on ollut ver­rat­tain vähäis­tä. Asian­tun­ti­joi­den mukaan työ­pe­räi­nen muut­to on ollut vain 5–10 pro­sen­tin luok­kaa maa­han­muu­tos­ta. Useim­mi­ten Suo­meen tul­laan per­he­syi­den, paluu­muu­ton (ruot­sin­suo­ma­lai­set, inke­ri­läi­set) tai pako­lai­suu­den vuoksi.”

    VATT:n rapor­tin VATT Ana­lyy­si 1–2014 “Maa­han­muut­ta­jien integroi­tu­mi­nen Suomeen”
    ker­too myös, että maa­han­muut­ta­jis­ta 2012 oli alle 10 % län­si­mais­ta. Muut oli­vat Itä-Euroo­pas­ta, Aasias­ta ja Afri­kas­ta täs­sä jär­jes­tyk­ses­sä. Raport­ti myös tote­aa, että 2011 maa­han muut­ta­neis­ta 38 % eli köy­hyys­ra­jan ala­puo­lel­la. Raport­ti ker­too kovin vii­veel­li­ses­tä työl­lis­ty­mi­ses­tä, huo­mat­ta­van alhai­ses­ta tulo­ta­sos­ta ja työl­li­syy­des­tä kan­ta­väes­töön nähden.

    En oikein jak­sa uskoa, että perus­kou­lu­tut­kin­toa kor­keam­man tut­kin­non ennen ei-työ­pe­räis­tä maa­han­muut­toa saa­nut jät­täi­si tie­don rekis­te­röi­mät­tä työn­ha­ki­ja­re­kis­te­riin, ope­tus­hal­li­tuk­sel­le tai ter­vey­den­huol­lol­le ennen pit­kää. Poik­keuk­sen voi­vat muo­dos­taa ne, joil­la ei ole ollut aiko­mus­ta työl­lis­tyä (esi­mer­kik­si kotiin jää­neet puo­li­sot), mut­ta hei­dän osuu­ten­sa ei mil­lään tavoin vai­ku­ta joh­to­pää­tö­sar­gu­men­toin­tii­ni alku­pe­räi­ses­sä vies­tis­sä­ni kos­kien Hel­sin­gin kes­kus­tan asun­to­jen hin­to­ja nos­ta­van kysyn­nän rakennetta.

  69. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Juho Laatu

    Sii mitä ihmet­tä? Etäi­syys ja pal­ve­lut ovat kau­pun­gis­tu­mi­se­no­len­nai­sin syy. Kun sanoin, että viih­dyn erin­omai­ses­ti Kata­ja­no­kal­la, kyse on juu­ri ja nimen­omai­ses­ti etäi­syyk­sis­tä ja pal­ve­luis­ta, nelo­sewn ratik­ka pal­ve­lu­jen olen­nai­se­na osa­na. Jos Kata­ja­nok­ka siirrt­täi­siin aivan sel­lai­se­naan Por­nai­siin, ilman ratik­kaa tie­tys­ti, en viih­tyi­si eikä viih­tyi­si juu­ri kukaan muukaan.Se, että kaikk­ki on käve­lye­täi­syy­del­lä eikä autoa tar­vit­se mihin­kään, on kau­pun­gis­sa asu­mi­sen paras puoli.

    Osmon kans­sa täy­sin samaa mieltä.

  70. Nor­ja­han on aivan kuten Suo­mi­kin: kaik­ki muu kuo­lee pys­tyyn, pait­si pääkaupunkiseutu!

    Öljy­teol­li­suus yllä­pi­tää kort­ti­ta­loa, kuten Suo­mes­sa met­sä­teol­li­suus yllä­pi­ti Suo­men korttitaloa.

    http://business.financialpost.com/news/norway-oil-sector-braces-for-40000-job-cuts-amid-downturn

    “The effect on the Norwe­gian oil and gas industry could be pret­ty bru­tal,” said Svei­nung Fjo­se, mana­ging part­ner at Menon Busi­ness Eco­no­mics AS. The

    Oslo-based con­sul­ting firm pre­dicts as many as 30,000 more oil jobs may disap­pear by the end of the year on top of the 10,000-plus announced already.”

    I was pro­mi­sed gold and ric­hes,” said Safi­na de Klerk, a 21-year-old in her third year of engi­nee­ring stu­dies in Norway’s second-big­gest city. “We were caught off guard, but we should actual­ly have seen this coming. The invest­ments in the oil industry have been ridiculous.”

    Aika karua, mut­ta nii-in tuttua. 

    Nor­ja ja Suo­mi ovat kak­si saman­lais­ta maa­ta, joil­la ei ole tule­vai­suut­ta. Molem­pien pää­kau­pun­geil­la on kui­ten­kin tule­vai­suus, jos ja vain jos Hel­sin­kiä ja Osloa kehi­te­tään yhteis­kun­nan etua vaa­lien. Siis kat­kai­se­mal­la napa­nuo­ra muu-Suo­meen ja muu-Norjaan.

  71. Lepo­ti­la zZ: Voi­sit­ko ker­toa, mis­sä sanot­tiin, että muut­to­tap­piol­li­sis­sa kun­nis­sa köy­hät rikastuivat? 

    Tut­ki­jat eivät myös­kään sano, että kyse on “suo­tui­sas­ta kehi­tyk­ses­tä”. Se on sinun mielipiteesi. 

    1) Täs­sä mie­les­sä muut­to­tap­pio itse asias­sa selit­tää jäl­jel­le jää­nei­den kas­va­vaa tuot­ta­vuut­ta. Väen lisää­mi­nen jaka­maan rajal­li­sia luon­non­va­ro­ja sen sijaan las­ki­si yksi­löi­den tuot­ta­vuut­ta. Kau­pun­kien väki­lu­vun kas­vun estä­mi­nen oli­si kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti tyhmää.

    2) Mel­koi­nen höl­mö­läi­nen täy­tyy kui­ten­kin olla, jos sii­tä päät­te­lee, että täy­tyy kan­nus­taa enem­män väkeä asu­maan kun­nis­sa, joi­den “tuot­ta­vuus” perus­tuu jul­ki­seen sek­to­riin ja varainsiirtoihin.

    3) Nor­jas­sa muut­to­voit­toa­lueil­la pal­ve­lusek­to­ri on kas­va­nut, mut­ta yksi­löi­den tuot­ta­vuus ei kui­ten­kaan ole kas­va­nut odo­te­tus­ti. Mik­si? Tut­ki­mus ehdot­taa seli­tyk­sek­si, että Nor­jan pal­ve­lusek­to­rin vetu­ri­na on suu­rel­ta osin öljys­tä saa­dut tulot: Tut­ki­muk­ses­sa ei odo­tet­tu öljy­voit­to­jen luo­van agglomeraatioetua. 

    Kan­nat­taa­ko aivan vaka­vis­saan ehdot­taa met­sä­teol­li­suu­den vien­nin varaan raken­tu­vaa kan­san­ta­lout­ta Suo­meen? Nor­ja­lai­set­kin ovat huo­lis­saan lii­an yksi­puo­li­ses­ta vien­nis­tä ja osaamisesta.

    Nor­ja­lais­ten ana­lyy­si perus­tuu Mar­kov-mat­rii­siin, joka tut­kii kun­kin kun­nan väen siir­ty­mis­tä ajas­sa eri tulo­luok­kien välil­lä. Vain näin­hän itse kon­ver­gens­sia voi yli­pää­tään tut­kia. He sano­vat sivul­la 14 “Low inco­me munici­pa­li­ties beco­me ric­her and high inco­me munici­pa­li­ties beco­me poo­rer (rela­ti­ve­ly spea­king), i.e. living stan­dards con­ver­ge across municipalities.”

    Olkoon sit­ten minun mie­li­pi­tee­ni, että tämä kehi­tys on suo­tui­saa. Luu­len­pa, että vih­reän liik­keen kan­nat­ta­jis­ta 99 % on minun kans­sa­ni asias­ta samaa miel­tä. En mai­nin­nut täs­sä yhtey­des­sä nii­tä alue­po­liit­ti­sia kei­no­ja, joi­hin tähän pääs­tiin (niis­tä alempana).

    1) Kyl­lä­hän nämä menes­ty­se­lin­kei­not ovat olleet aja­va teki­jä kau­pun­kien ulko­puo­lel­la ole­vien kun­tien menes­tyk­seen. Ne ovat edis­tä­neet ja rahoit­ta­neet edel­leen alue­po­li­tii­kan kaut­ta työl­li­syyt­tä jul­kis­ten pal­ve­lu­jen (hyvin­voin­nin) kaut­ta ja tämä on yllä­pi­tä­nyt menes­ty­se­lin­kei­no­jen kykyä säi­lyä. Opti­maa­lis­ta oli­si ollut­kin, jos kau­pun­kei­hin ei oli­si muu­tet­tu, jos­sa tuot­ta­vuus ja tulo­ta­so ovat alentuneet. 

    2)Julkinen sek­to­ri on hyvin­voin­tia ja sen koko mää­räy­tyy kan­sa­lais­ten tah­dos­ta. Jul­ki­nen sek­to­ri on talou­del­li­sen kas­vun kata­lyyt­ti ja teho­kas alue­po­li­tii­kan instru­ment­ti. Sitä on käy­tet­tä­vä niin kas­vua­lueil­la kuin taan­tu­vil­la alueil­la, mut­ta eten­kin kas­vua­lueil­la kuten näis­sä nor­ja­lais­ten tut­ki­mis­sa muuttotappioalueissa.

    3) Nime­no­maan odo­tet­tiin tut­ki­muk­ses­sa, että öljy etc muu oli­si pal­ve­lusek­to­rin voi­mis­tu­mi­sen takia aja­nut kau­pun­kien agglo­me­raa­tio­ta­lout­ta: Sivul­la 22 teki­jät toteavat: 

    Strong agglo­me­ra­tion effects should have showed up as inco­me diver­gence given the
    popu­la­tion shift…The urba­niza­tion in the data has rat­her been domi­na­ted by ser­vice sec­tor growth. The ser­vice sec­tor has been iden­ti­fied as a more impor­tant source of agglo­me­ra­tion eco­no­mies in stu­dies of industrial composition
    effects, pos­sibly as a supplier of inter­me­dia­te ser­vices to industry. The ser­vice employment
    expan­ding in Norway has been dri­ven by the inc­rea­sed con­sump­tion level with economic
    growth based on inc­rea­sing oil reve­nues. The lack of agglo­me­ra­tion effect even with service
    based urba­niza­tion may imply that con­sump­tion led expan­sion of urban ser­vices car­ry limited
    agglo­me­ra­tion effects.

    Met­sä­teol­li­suu­den ja sii­hen liit­ty­vän pal­ve­lu­vien­nin varas­sa täs­sä nyt ollaan oltu niin nousu kuin las­ku­kau­det minun elä­mä­ni aika­na. Bio­teol­li­suus kas­va­nee sii­tä (vaik­ken sii­hen itse usko) ja laa­jen­taa perus­taa. Koneet ja säh­kö­lait­teet sekä lai­vat ovat yhä pitä­neet pin­tan­sa. Vaik­ka vien­ti­teol­li­suu­den vai­keuk­sis­ta on puhut­tu, ei sitä pidä lii­kaa dra­ma­ti­soi­da. Nor­ja­lais­ta ja sak­sa­lais­ta alue­po­li­tiik­ka­mal­lia oli­sin myy­mäs­sä Suomeen.

  72. Pek­ka T.:

    Jos Sinul­la on tar­jol­la se paras argu­ment­ti, niin esi­tä se toki. Mut­ta älä käy­tä sii­hen huo­non kes­kus­te­lun kei­no­ja (tul­kit­se­mal­la toi­sia tahal­laan vää­rin, olet­ta­mal­la heil­le jul­ki­lausu­mat­to­mia ja pahan­tah­toi­sia sala­vai­kut­ti­mia tai mels­kaa­mal­la enem­män tun­teel­la kuin järjellä).

    Väi­tän, että ihmi­set halua­vat kes­kus­taan, kos­ka siten saa­va­ta sijoi­tuk­sel­leen par­haan tuo­ton. Työ­pai­kat­han alkaa nyky­ään olla kehil­lä, joten tuo “kaik­ki käve­lye­täi­syy­del­lä” tus­kin on se pääl­lim­mäi­nen syy

  73. Juho Laa­tu: Olen epäil­lyt, että ihmi­sil­lä on jär­ki­se­lit­tä­mi­sen taka­na myös mui­ta (tedos­ta­mat­to­mia tai tie­toi­sia) vai­kut­ti­mia. Tyy­pil­li­sin on kai oman koti­seu­dun puo­lus­ta­mi­nen ja maa­il­man näke­mi­nen oman ideo­lo­gian mukais­ten lins­sien läpi.

    Täs­tä olem­me täy­sin samaa miel­tä! Tuol­lai­set tie­toi­set tai tie­dos­ta­mat­to­mat vai­kut­ti­met ovat hyvin yleisiä.

    Täs­tä tul­laan takai­sin sii­hen, mis­tä kir­joi­tin jo tämän aiheen ensim­mäi­ses­sä kir­joi­tuk­ses­sa­ni. Arvos­tan Osmo Soi­nin­vaa­raa eri­tyi­sen pal­jon juu­ri sik­si, että hän osaa kat­soa asioi­ta tavat­to­man moni­puo­li­ses­ti ja laa­ja-alai­ses­ti. Tot­ta kai hänen­kin kir­joi­tus­ten­sa taus­tal­la ovat hänen omat ideo­lo­gi­set näke­myk­sen­sä, mut­ta hän ei hirt­täy­dy nii­hin vaan tun­tuu vil­pit­tö­mäs­ti etsi­vän sitä paras­ta argumenttia.

    Se on tavat­to­man har­vi­nai­nen kyky. Pyrin sii­hen itse­kin, mut­ta kaik­kien mei­dän, myös Juho Laa­dun, tulee ajoit­tain pysäh­tyä itse­kriit­ti­ses­ti poh­ti­maan sitä onko mie­li pysy­nyt aidos­ti avoimena.

    Minul­la on näet tämän kes­kus­te­lun aika­na herän­nyt vah­va epäi­lys sii­tä, että Juho Laa­dun kyvyt­tö­myys ymmär­tää tois­ten sel­keäs­ti esit­tä­mää näke­mys­tä joh­tuu juu­ri näis­tä hänen ideo­lo­gi­sis­ta sil­mä­la­seis­taan. Miten muu­ten on seli­tet­tä­vis­sä, että hän sin­nik­kääs­ti näkee halua­mi­sen (lyhyi­den etäi­syyk­sien, pal­ve­lu­jen, hin­nan, viih­tyi­syy­den jne) yhä vain pel­kän viih­tyi­syy­den haluamisena?

  74. Pek­ka T.: Ennus­tei­den mukaan pää­kau­pun­ki­seu­dul­le tar­vi­taan pal­jon lisää asun­to­ja. Kysy­mys on sii­tä mihin ne sijoi­te­taan. Kos­ka ihmi­set äänes­tä­vät rahoil­laan lyhyi­den etäi­syyk­sien ja läheis­ten pal­ve­lu­jen ym. puo­les­ta, nii­tä kan­nat­taa raken­taa aika pal­jon juu­ri Hel­sin­kiin. Ei tie­ten­kään kaik­kia, kos­ka toi­sen­kin­lai­sia toi­vei­ta on.

    Muu­ten hyväss­sä kir­joi­tuk­ses­sa tämä hie­man säräh­tää kor­vaan. Kan­nat­taa raken­taa sem­mois­ta mis­tä on pulaa, eikä niin että raken­ne­taan tasai­ses­ti eril­lai­sia asun­to­ja sen mukaan miten ihmis­ten miel­ty­myk­set jakau­tu­vat. Ja näin sik­si että nykyi­nen asun­to­kan­ta ei ole näin jakautunut.

    Jos esi­mer­kik­si ole­taan että edes vii­den­nes suo­ma­lais­ta haluai­si asua sem­moi­ses­sa ympä­ris­tös­sä jon­ka tun­nis­taa selit­tä­mät­tä kau­pun­kik­si, niin tuol­lai­sen ympä­ris­tön mää­rä pitäi­si tupla­ta. Täl­lä het­kel­lä sitä on Hel­sin­gin ja muu­ta­man muun kau­pun­gin ydin­a­lueil­la kor­kein­taan noin puo­lel­la mil­joo­nal­le ihmi­sel­le, jos sitäkään.

    Vas­taa­vas­ti on aika saman teke­vää uudis­ra­ken­ta­mi­sen kan­nal­ta halu­aa­ko esi­mer­kik­si kol­man­nes suo­ma­lai­sis­ta asua oma­ko­ti­ta­los­sa oma­ko­tia­lu­eel­la, kos­ka nuo alu­eet ja talot ovat jo ole­mas­sa. Eli uudis­ra­ken­ta­mi­ses­sa pitäi­si teh­dä sitä mis­tä on pula. Hin­nat on tämän suh­teen vähi­ten huo­no mittari.

  75. Pek­ka T.: Siis vain täs­tä­kö täs­sä int­tä­mi­ses­sä on ollut kyse?

    Aian­kin minä yri­tän pitäy­tyä blo­gin alku­pe­räi­sis­sä aiheis­sa. (int­tä­mät­tä liikaa)

    Juho Laa­tu teki yhdes­tä lausees­ta oman, kum­mal­li­sen tulkintansa.

    Annat ehkä viit­teen kir­joit­ta­maa­ni teks­tiin ja ker­rot mikä oli kummallista.

    Tot­ta kai halua­mi­nen sisäl­tää kaik­ki halua­mi­set, ei pel­käs­tään viih­tyi­syy­den halua­mis­ta. Miten sen muka voi toi­sin lukea?

    Jos mukaan (Osmon “haluai­si­vat asua”) lukee kaik­ki hin­taan vai­kut­ta­vat halua­mi­set, lausees­ta tulee tri­vi­aa­li ja sik­si jär­je­tön. Osmo siis tar­koit­ti jotain raja­tum­paa halut­ta­vuut­ta, mut­ta ei halua ker­toa mitä.

    Minus­ta Osmo Soi­nin­vaa­ran lause oli siis jo alun­pe­rin sel­keä ja ymmär­sin sen niin kuin se oli kir­joi­tet­tu ilman mitään ole­tuk­sia juo­nik­kais­ta piilomerkityksistä.

    Ks. vii­mei­sin kom­ment­ti­ni alla.

    Lisäk­si Soi­nin­vaa­ra on vie­lä myö­hem­min täs­men­tä­nyt, ettei hän puhu­nut viihtyisyydestä.

    En ole huo­man­nut hänen anta­neen seli­tys­tä sil­le, mitä hän tuol­la ilmai­sul­la tarkoitti.

    Tämä ei vain mil­lään rii­tä Juho Laa­dul­le, vaan hän pyö­rit­tää ja pyö­rit­tää tätä omaa tul­kin­taan­sa. Eikö sel­vän asian voi­si jo uskoa ja hyväksyä?

    Minu­la ei ole omaa tul­kin­taa sii­tä, mitä OS tar­koit­ti. Lause näyt­tää minun sil­mis­sä­ni sil­tä, että hän puhui­si jos­tain asu­mis­viih­tyv­vyy­den sukui­ses­ta asias­ta, ja kaik­ki tuol­lai­set tul­kin­nat ovat mie­les­tä­ni huo­no­ja. Jos OS ker­too mitä tar­koit­ti, toden­nä­köi­ses­ti uskon selityksen.

    Voi­nee siis tode­ta, että Soi­nin­vaa­ran alku­pe­räi­nen lause ymmär­ret­tiin kah­del­la eri taval­la. Juho Laa­tu ymmär­si sen yhdel­lä taval­la, ja kaik­ki muut toi­sel­la taval­la. Muut osui­vat siis laa­kis­ta oikeaan!

    Osmo ja muut ker­to­koot omas­ta puo­les­taan, mikä hei­dän tul­kin­tan­sa on. Minul­la ei siis ole tiet­tyä tul­kin­taa, vaan vain käsi­tys sii­tä, että jotain asu­mis­viih­tyy­den tapais­ta OS halusi kuvail­la, mut­ta ei halua enää tar­ken­taa mitä.

    Yhteen­ve­to­na: Ehkä ker­rot miten sinä (ja mie­les­tä­si Osmo ja “kaik­ki muut”) tul­ki­se­vat alku­pe­räi­sen lauseen ter­min “haluai­si­vat asua”, niin saa­daan edes yksi tark­ka mää­ri­tel­mä. Pait­si jos pitäy­dyt sii­nä, että tar­koi­tus oli kat­taa kaik­ki hin­taan vai­kut­ta­vat teki­jät, ei tar­vit­se antaa uut­ta selis­tys­tä. Tar­koi­tan että jos kor­vaat ter­min “haluai­si­vat asua mie­luum­min” temil­lä “halua­vat mak­saa kor­keam­pia hin­to­ja”, lause ei ole enää eri­tyi­sen sisäl­tö­ri­kas 🙂 . Jotain vähem­män tri­vi­aa­lia (mut­ta samal­la vähem­män loo­gis­ta) OS kai tar­koit­ti, mut­ta mitä?

    1. Jos mukaan (Osmon “haluai­si­vat asua”) lukee kaik­ki hin­taan vai­kut­ta­vat halua­mi­set, lausees­ta tulee tri­vi­aa­li ja sik­si jär­je­tön. Osmo siis tar­koit­ti jotain raja­tum­paa halut­ta­vuut­ta, mut­ta ei halua ker­toa mitä.

      Kyl­lä se sisäl­tä kaik­ki hin­taan (mak­su­ha­luk­kuu­teen) liit­ty­vät sei­kat ja sik­si on on tri­vi­aa­li, mut­ta ei jär­je­tön. Jär­je­tön­tä on väit­tää, ettei hin­ta ker­ro mitään sii­tä, mis­sä osta­ja halu­aa asua. Mut­ta jos Juho Laa­tu on kuvi­tel­lut, että kyse oli­si jos­tain raja­tus­ta asu­mi­seen liit­tyvbäs­tä teki­jäs­tä niin ei ole, joten kes­kus­te­lu on ollut tur­ha. Mut­ta mihin perus­tuu Juho Laa­dun näke­mys, että Hel­sin­kiin ei pidä enää raken­taa asun­to­ja, kos­ka muu­al­la Uudel­la­maal­la on tilaa, jos hän tun­nus­taa, että on tri­vi­aa­li asia, että hin­ta ker­too koko­nais­val­ta­si­ses­ta asu­mi­sen preferenssistä?

  76. Pek­ka T.: Tämä ei vain mil­lään rii­tä Juho Laa­dul­le, vaan hän pyö­rit­tää ja pyö­rit­tää tätä omaa tul­kin­taan­sa. Eikö sel­vän asian voi­si jo uskoa ja hyväksyä?

    Onnis­tu­nut trol­li on onnis­tu­nut. Niin kau­an kuin joku jak­saa vas­ta­ta hänel­le, vän­kää­mi­nen jatkuu.

  77. åke: Väi­tän, että ihmi­set halua­vat kes­kus­taan, kos­ka siten saa­va­ta sijoi­tuk­sel­leen par­haan tuo­ton. Työ­pai­kat­han alkaa nyky­ään olla kehil­lä, joten tuo “kaik­ki käve­lye­täi­syy­del­lä” tus­kin on se pääl­lim­mäi­nen syy

    Kes­kus­ta ja sen lähia­lu­eet ovat halu­tuin myös hita­sa­sun­nois­sa jos­sa ei pää­se osal­li­sek­si kiin­teis­tö­jen arvon­nousus­ta tai muis­ta tuo­tois­ta. Sama asia kos­kee myös Aso-ja osao­mis­tusa­sun­to­ja kuten myös vuo­kra-asun­to­ja vuo­kra­lai­sen kannalta.

    1. Lisäk­si kes­kus­tas­sa ole­vis­ta asun­nois­ta ollaan val­miit mak­sa­maan kor­keam­paa vuo­kraa kui lähiöis­sä sijait­se­vis­ta, vaik­ka vuo­kra­lai­nen ei var­mas­ti pää­se naut­ti­maan asun­non arvonnoususta.

  78. Pek­ka T.: Arvos­tan Osmo Soi­nin­vaa­raa eri­tyi­sen pal­jon juu­ri sik­si, että hän osaa kat­soa asioi­ta tavat­to­man moni­puo­li­ses­ti ja laaja-alaisesti.

    Samoin. Toki par­hail­la­kin polii­ti­koil­la voi olla blo­gai­lus­saan paran­ta­mi­sen varaa. Ehkä mai­ni­tus­sa laa­ja-alai­suu­des­sa voi­si pyr­kiä vähän kym­men­tä kilo­met­riä laajemmallekin 🙂 .

    Tot­ta kai hänen­kin kir­joi­tus­ten­sa taus­tal­la ovat hänen omat ideo­lo­gi­set näke­myk­sen­sä, mut­ta hän ei hirt­täy­dy nii­hin vaan tun­tuu vil­pit­tö­mäs­ti etsi­vän sitä paras­ta argumenttia.

    Yrit­tää kyllä.

    Se on tavat­to­man har­vi­nai­nen kyky. Pyrin sii­hen itse­kin, mut­ta kaik­kien mei­dän, myös Juho Laa­dun, tulee ajoit­tain pysäh­tyä itse­kriit­ti­ses­ti poh­ti­maan sitä onko mie­li pysy­nyt aidos­ti avoimena.

    Kos­kee kaikkia.

    Minul­la on näet tämän kes­kus­te­lun aika­na herän­nyt vah­va epäi­lys sii­tä, että Juho Laa­dun kyvyt­tö­myys ymmär­tää tois­ten sel­keäs­ti esit­tä­mää näke­mys­tä joh­tuu juu­ri näis­tä hänen ideo­lo­gi­sis­ta sil­mä­la­seis­taan. Miten muu­ten on seli­tet­tä­vis­sä, että hän sin­nik­kääs­ti näkee halua­mi­sen (lyhyi­den etäi­syyk­sien, pal­ve­lu­jen, hin­nan, viih­tyi­syy­den jne) yhä vain pel­kän viih­tyi­syy­den haluamisena?

    Tämä meni jo vähän hämä­räk­si. Epäil­lä tosin saa. (Jos epäi­lit jotain tiet­tyä ideo­lo­gi­aa, voit ehkä ker­toa arvaksesi.)

    Jos haluat kom­men­toi­da jotain väi­tet­tä­ni, tee se mie­lui­ten johon­kin väi­tee­see­ni vii­ta­ten, niin voin vas­ta­ta. En näe halua­mis­ta ja viih­tyi­syyt­tä yllä kuvaa­mal­la­si taval­la (vaan molem­mat ylei­si­nä käsit­tei­nä, joi­hin voi liit­tää noi­ta mai­nit­se­mia­sia asioi­ta tai olla liittämättä).

  79. Minä olen kyl­lä ymmär­tä­nyt että Laa­tu on sitä miel­tä, ettei hin­ta ker­ro­kaan halua­mi­ses­ta vaan ihan jos­tain muus­ta ja että val­tiol­li­nen gosplan tie­tää ihmis­ten halut ja opti­moi asu­mi­set sen mukai­ses­ti asun­to­ja perhikiöille.

  80. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kyl­lä se sisäl­tä kaik­ki hin­taan (mak­su­ha­luk­kuu­teen) liit­ty­vät sei­kat ja sik­si on on tri­vi­aa­li, mut­ta ei järjetön.

    Kii­tos tar­ken­nuk­ses­ta. Tri­vi­aa­li­han tuos­ta tulee. Tuos­sa tri­vi­aa­lis­sa muo­dos­sa sii­tä kato­aa se epä­loo­go­suus, jota kritisoin.

    Tul­kit­sen tar­koi­te­tuk­si tri­vi­aa­lik­si luku­ta­vak­si siis jotain sel­lais­ta kuin “asun­nois­ta mak­se­tuis­ta hin­nois­ta pää­tel­len ihmi­set [halua­vat mak­saa kor­keam­paa hin­taa] Hel­sin­gis­sä kuin muu­al­la Uudel­la­maal­la”. Olen asias­ta samaa miel­tä 🙂 (Kau­niai­nen voi tosin olla sään­nön vah­vis­ta­va poik­keus). Jotain lausees­ta jäi kyl­lä puut­tu­maan, kun sil­lä piti olla jotain painoakin.

    Jär­je­tön­tä on väit­tää, ettei hin­ta ker­ro mitään sii­tä, mis­sä osta­ja halu­aa asua.

    Voim­me kai tuon edel­li­sen perus­teel­la tar­ken­taa, että hin­ta ei ker­ro “mitään sii­tä, mis­sä osta­ja haluai­si mak­saa pal­jon asun­nos­ta”, sil­lä ethän halun­nut väit­tää mitään asu­mis­viih­ty­vyy­des­tä / pai­kas­ta mis­sä osta­ja halu­aa asua 🙂 .

    Mut­ta pala­taan vain kai­kis­ta hin­taan ja mak­su­ha­luk­kuu­teen liit­ty­vis­tä väit­teis­tä takai­sin asu­mis­viih­ty­vyy­teen koh­dis­tu­viin väit­tei­siin. Mie­les­tä­ni asu­mis­viih­ty­vyys (“halu­aa asua”) kor­re­loi usein jon­kin ver­ran mak­se­tun hin­nan kans­sa. Hin­ta ei ker­ro suo­raan mitään asu­mis­viih­ty­vyy­des­tä, sil­lä monil­la voi olla syi­tä ostaa kal­liim­pi, mut­ta vähem­män viih­tyi­sä asun­to. Emme voi myös­kään vetää joh­too­pää­tök­siä tiet­ty­jen ihmis­ten (esim. uusi­maa­lais­ten) asu­mis­viih­ty­vyyspre­fe­rens­seis­tä. Olem­me ehkä samaa miel­tä sii­tä, että kor­keat hin­nat eivät todel­la­kaan tar­koi­ta sitä, että hel­sin­ki­läi­set haluai­si­vat asua Tuk­hol­mas­sa. Sama siis uudellamaallakin.

    Olen kyl­lä vähän hämil­lä­ni täs­sä. Haluat­ko sit­ten­kin väit­tää, että kor­keis­ta hin­nois­ta seu­raa se, että myös asu­mis­viih­ty­vyys on kor­kea? (ja että juu­ri uusi­maa­lai­set halua­vat Hel­sin­kiin asumismukavuussyistä)

    Mut­ta jos Juho Laa­tu on kuvi­tel­lut, että kyse oli­si jos­tain raja­tus­ta asu­mi­seen liit­tyvbäs­tä teki­jäs­tä niin ei ole, joten kes­kus­te­lu on ollut turha.

    Hyväk­syn ilmoi­tuk­se­si sii­tä, että haluat vii­ta­ta ter­mil­lä “haluai­si­vat asua” kaik­kiin hin­taan (mak­su­ha­luk­kuu­teen) liit­ty­viin seik­koi­hin, etkä halua väit­tää mitään (kor­re­laa­tio­ta) esi­mer­kik­si parem­mas­ta asu­mis­viih­ty­vyy­des­tä (= yhdes­tä hin­taan mahol­li­ses­ti vai­kut­ta­vas­ta tekijästä).

    Mut­ta mihin perus­tuu Juho Laa­dun näke­mys, että Hel­sin­kiin ei pidä enää raken­taa asun­to­ja, kos­ka muu­al­la Uudel­la­maal­la on tilaa, jos hän tun­nus­taa, että on tri­vi­aa­li asia, että hin­ta ker­too koko­nais­val­ta­si­ses­ta asu­mi­sen preferenssistä?

    Ei minul­la ole sel­lais­ta näke­mys­tä, että “Hel­sin­kiin ei pidä raken­taa asun­to­ja, kos­ka muu­al­la Uudel­la­maal­la on tilaa”. Hel­sin­gin lisä­ra­ken­ta­mi­sen jär­ke­vyy­des­tä voim­me ehkä kes­kus­tel­la enem­män jokun sitä kos­ke­van blo­gi­kir­joi­tuk­sen yhteydessä.

    Hin­ta ker­too sii­tä, mil­lai­sia hin­to­ja asun­nois­ta saa. Vai­kut­ti­mi­na voi­vat olla esim. asu­mis­viih­ty­vyys ja halu saa­da työ­paik­ka, val­taa ja rahaa. Hel­sin­kiin voi raken­taa lisää, ja asun­nois­ta saa toden­nä­köi­ses­ti kor­kean hin­nan. Kaa­voit­ta­ja­na ymmär­tä­net, että kyse on kaa­voit­ta­jan valin­nois­ta. Kai­vo­puis­toon voi kaa­voit­taa lisää, jos sitä pide­tään yhteis­kun­ta­ra­ken­teen ja kau­pun­ki­ra­ken­teen kan­nal­ta jär­ke­vä­nä. Mut­ta Kai­vo­puis­ton asun­to­jen kor­keas­ta hin­nas­ta ei voi suo­raan joh­taa tar­vet­ta raken­taa lisää asun­to­ja Kai­vo­puis­toon. Sama kos­kee Hel­sin­kiä kokonaisuudessaan.

    Kysyn vie­lä, onko väit­tee­si ehkä se, että Hel­sin­gin asun­to­jen kor­kea hin­ta­ta­so on riit­tä­vä ja pai­na­va argu­ment­ti, jos­ta seu­raa, että Hel­sin­kiin tulee raken­taa lisää asun­to­ja? Vähän sii­hen suun­taan näyt­täi­sit ole­van vääntämässä.

  81. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kyl­lä se sisäl­tä kaik­ki hin­taan (mak­su­ha­luk­kuu­teen) liit­ty­vät sei­kat ja sik­si on on tri­vi­aa­li, mut­ta ei jär­je­tön. Jär­je­tön­tä on väit­tää, ettei hin­ta ker­ro mitään sii­tä, mis­sä osta­ja halu­aa asua.
    ‘snip’

    Mik­si et suos­tu ymmär­tä­mään, että myös ter­vey­den­huol­los­sa on sama logiik­ka: laa­dus­ta (mitä se sit­ten kul­le­kin on) ollaan val­mii­ta mak­sa­maan — ei aina säästetä.

  82. Sylt­ty:
    Minä olen kyl­lä ymmär­tä­nyt että Laa­tu on sitä miel­tä, ettei hin­ta ker­ro­kaan halua­mi­ses­ta vaan ihan jos­tain muus­ta ja että val­tiol­li­nen gosplan tie­tää ihmis­ten halut ja opti­moi asu­mi­set sen mukai­ses­ti asun­to­ja perhikiöille.

    Hin­nan taus­tal­la voi olla monia eri­lai­sia halua­mi­sia. Nuo “jot­kin muut” ja Gospla­nin har­joit­ta­maa ihmis­ten asut­ta­mis­po­li­tiik­ka meni­vät vähän ohi.

  83. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Niin­pä, juu­ri sen takia Hel­sin­gis­sä pyri­tään raken­ta­maan lisää kan­ta­kau­pujn­ki­mais­ta asu­tus­ta, jot­ta entis­tä useam­pi voi­si. Täs­sä ket­jus­sa kes­kus­tel­laan sii­tä, onko tämä oikein, vai pitäi­si­kö nekin asun­not haja­si­joit­taa pit­kin Uuden­maan maaseutua.

    Ei kai esim. joku Mal­min len­to­ken­tän täyt­tä­mi­nen asun­noil­la lisää tuo­ta kan­ta­kau­pun­ki­mais­ta asu­tus­ta? Toi­saal­ta Loh­jan, Por­voon, Hyvin­kään kas­vat­ta­mi­nen ja tii­vis­tä­mi­nen voi­si sitä lisä­tä. Eli lisäi­si kasau­tu­mis­hyö­ty­jä, mut­ta ei vie­lä kasau­tu­mis­hait­to­ja, jos olen Heik­kis­tä oikein ymmär­tä­nyt. Loh­jal­la voi­si joku sit­ten asua kau­pun­gin kes­kus­tas­sa jär­ven ran­nal­la, käve­ly­mat­kan pääs­sä pal­ve­luis­ta ja työpaikasta.

  84. tpyy­luo­ma: Muu­ten hyväss­sä kir­joi­tuk­ses­sa tämä hie­man säräh­tää kor­vaan. Kan­nat­taa raken­taa sem­mois­ta mis­tä on pulaa, eikä niin että raken­ne­taan tasai­ses­ti eril­lai­sia asun­to­ja sen mukaan miten ihmis­ten miel­ty­myk­set jakau­tu­vat. Ja näin sik­si että nykyi­nen asun­to­kan­ta ei ole näin jakautunut.

    Tot­ta. Pit­käs­sä kes­kus­te­lus­sa joku lau­ae voi jää­dä vähän epä­täs­mäl­li­ses­ti muotoilluksi.

  85. ano­nil­li: Onnis­tu­nut trol­li on onnis­tu­nut. Niin kau­an kuin joku jak­saa vas­ta­ta hänel­le, vän­kää­mi­nen jatkuu.

    Näin kai se on. Sitä kun kui­ten­kin uskoo avoi­meen kes­kus­te­luun niin ei heti mei­naa taju­ta että nyt joku vain trollaa.

    Omal­ta osal­ta­ni tämä tur­haut­ta­va “kes­kus­te­lu” lop­puu tähän, ellei sii­hen siten tule jotain oikeas­ti uut­ta. Samo­ja asioi­ta en enää tois­ta, vaik­ka ne oli­si­vat kuin­ka jää­neet ymmärtämättä.

  86. juk­ka heik­ki­nen: Vas­ta kun kaik­ki tuo­tan­non­te­ki­jöi­den koko­nais­tuot­ta­vuus on las­ket­tu, voi­daan näh­dä, onko Hel­sin­gis­sä yri­tyk­sel­le hel­pom­paa. 2000-luvun tilas­tot ja detal­joi­dut eko­no­met­ri­set ja TFP tut­ki­muk­set eri Euroo­pan talous­a­lueil­ta eivät tätä aja­tus­ta hel­pom­mas­ta yri­tyk­sen elä­mäs­tä tii­viis­sä suur­kau­pun­gis­sa tue.

    Hyö­ty­funk­tio on epäi­le­mät­tä enem­män tai vähem­män kään­ne­tyn U:n muo­toi­nen, mut­ta arki­jär­kee­ni ei mah­du, että Hel­sin­ki oli­si funk­tion las­ke­val­la osuu­del­la. Suo­men talous­e­lä­män raken­teeen pitäi­si tää­löin olla aivan eri­lai­nen kuin muis­sa teol­li­suus­mais­sa, ja sitä­hän se ei ole.

    Itse toki mie­lel­lä­ni näki­sin, että mer­kit­tä­viä osaa­mi­sin­ten­sii­vi­siä kan­sain­vä­li­sen tason yri­tyk­siä syn­tyi­si myös mui­hin asu­tus­kes­kuk­siin. Toki nii­tä syyn­tyy­kin, mut­ta tosia­sia vain on, että sel­lais­ten on hel­pom­paa toi­mia Hel­sin­gin seu­dul­la. Esi­mer­kik­si osaa­vis­ta vien­ti­myy­jis­tä ja ‑mark­ki­noi­jis­ta on huu­ta­va pula Oulun seu­dul­la, mikä aivan sel­väs­ti rajoit­taa yri­tys­ten kasvua.

    Tämä puu­te puo­les­taan joh­tuu sii­tä, että suur­ten yri­tys­ten kv toi­min­not, m.l. myyn­ti ja mark­ki­noin­ti on perin­tei­ses­ti kes­ki­tet­ty pää­kont­to­rien yhtey­teen. Jos­tain syys­tä suu­rin osa niis­tä sat­tuu ole­maan Hel­sin­gin seudulla.

  87. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Lisäk­si kes­kus­tas­sa ole­vis­ta asun­nois­ta ollaan val­miit mak­sa­maan kor­keam­paa vuo­kraa kui lähiöis­sä sijait­se­vis­ta, vaik­ka vuo­kra­lai­nen ei var­mas­ti pää­se naut­ti­maan asun­non arvonnoususta.

    Aivan. Vuo­krat ja asun­to­jen hin­nat seu­rai­le­vat toisiaan.

    Vuo­kra-asun­non omis­ta­ja pää­see tie­ten­kin naut­ti­maan kor­keas­ta vuokratasosta.

    1. Juho, vas­tauk­se­si oli täy­sin epä­loo­gi­nen. Ker­ro mik­si se vuo­kra­lai­nen suos­tuu mak­sa­maan kes­kus­tas­sa kor­kea­ta vuo­kraa, jos sai­si syr­jem­mäl­lä käm­pän pal­jon pie­nem­mäl­lä vuokralla.

  88. Lau­ri Kum­pu­lai­nen:
    Nor­ja­han on aivan kuten Suo­mi­kin: kaik­ki muu kuo­lee pys­tyyn, pait­si pääkaupunkiseutu!

    Öljy­teol­li­suus yllä­pi­tää kort­ti­ta­loa, kuten Suo­mes­sa met­sä­teol­li­suus yllä­pi­ti Suo­men korttitaloa.


    Nor­ja ja Suo­mi ovat kak­si saman­lais­ta maa­ta, joil­la ei ole tulevaisuutta.

    Jahas, onko “ankeut­ta­ja” löy­tä­nyt uuden uhrin? 

    Kan­nat­tai­si ehkä lukea posi­tii­vi­sem­paa vies­tiä vaik­ka tääl­tä: “www.globalinnovationindex.org”. Tote­ai­sin mie­lum­min itse, että meil­lä on kyl­lä parem­mat edel­ly­tyk­set, kun­han vain osaam­me nii­tä oikeal­la taval­la käyttää. 

    Pää­kau­pun­ki­seu­tu on hyvä vetu­ri koko Suo­mel­le ja (höy­ry­ve­tu­rin kysees­sä olles­sa) sen tuli­pe­sään pitää vis­koa hii­liä. Pai­net­ta höy­ry­kat­ti­laan pitää­kin saa­da nos­tet­tua, jot­ta saa­daan riit­tä­väs­ti vään­töä ja teho­ja jse­kä koko juna jäl­leen liikkeelle!

    (Huom! Ympä­ris­tön­suo­je­li­jat älkööt när­käs­ty­kö ja vetä­kö “her­net­tä nenään” yllä valit­se­mas­ta­ni ja käyt­tä­mäs­tä­ni kielikuvasta.)

  89. Hesa­rin mukaan Kes­kus­ta on nimen­nyt Mat­ti Van­ha­sen hal­li­tus­neu­vot­te­lu­jen asun­to­työ­ryh­män vetä­jäk­si, Van­ha­nen myös saa­nee asun­to­mi­nis­te­rin sal­kun (mihin asun­to­mi­nis­te­rin pos­ti sit­ten siir­re­tään­kin uudes­ta luonnonvarainministeriöstä).

    Mie­len­kiin­nol­la vain odot­ta­maan kopioi­daan­ko hal­li­tuk­sen asun­to­po­li­tiik­ka suo­raan Kes­kus­tan talous­maan­tie­teel­li­sen työ­ryh­män pro­pa­gan­da­pro­syy­reis­tä, sekä mil­lä taval­la Hel­sin­gin asun­to­tuo­tan­toa ale­taan rajoittamaan.

  90. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Juho, vas­tauk­se­si oli täy­sin epä­loo­gi­nen. Ker­ro mik­si se vuo­kra­lai­nen suos­tuu mak­sa­maan kes­kus­tas­sa kor­kea­ta vuo­kraa, jos sai­si syr­jem­mäl­lä käm­pän pal­jon pie­nem­mäl­lä vuokralla.

    Minus­ta vuo­kra­lai­sen syyt kor­kean vuo­kran mak­sa­mi­seen ja omis­ta­jal­la kor­kean hin­nan mak­sa­mi­seen ovat lähel­lä toi­si­aan (jos omis­ta­ja aikoo asua itse asun­nos­sa). Vuo­kra­lai­nen voi halu­ta kes­kus­taan esi­mer­kik­si koke­man­sa asu­mis­viih­ty­vyy­den vuok­si, satuk­sen vuok­si tai työ­mat­kan lyhyy­den vuoksi.

    Asun­non nouse­via hin­to­ja ja sii­hen liit­ty­viä inves­toin­ti­voit­to­ja vuo­kra­lai­nen ei mie­ti, joten pai­kas­sa jos­sa asun­to­jen hin­to­jen voi olet­taa ole­van jat­ku­vas­sa nousus­sa asun­non osto­hin­ta voi olla kohol­la suh­tees­sa vuo­kra­hin­toi­hin. Mut­ta pää­sään­töi­ses­ti ne kul­ke­ne­vat aika käsi kädes­sä (kal­lis asun­to = kal­lis vuokra).

  91. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Lisäk­si kes­kus­tas­sa ole­vis­ta asun­nois­ta ollaan val­miit mak­sa­maan kor­keam­paa vuo­kraa kui lähiöis­sä sijait­se­vis­ta, vaik­ka vuo­kra­lai­nen ei var­mas­ti pää­se naut­ti­maan asun­non arvonnoususta.

    Asun­to­jen myyn­ti­hin­to­jen ja vuo­kra­hin­to­jen ver­tai­lu antai­si ehkä osviit­taa sii­tä, mikä on arvon­nousun odo­tuk­sen osuus asun­to­jen hin­nan­muo­dos­tuk­ses­sa. Tein pikai­sen sil­mä­mää­räi­sen arvion Hel­sin­gin ja Kuo­pion välil­lä ker­ros­ta­lo­kak­siois­ta etuo­ves­ta ja vuo­krao­ves­ta. Vuo­kris­sa ei ollut sanot­ta­vaa eroa, mut­ta myyn­ti­hin­nat näyt­täi­si­vät ole­van kak­sin­ker­tai­set Helsingissä.

    1. Huo­lel­li­ses­ti kotut tilas­tot eivät tue pikais­ta sil­mäys­tä­si. Vuo­kra­ta­so on Hel­sin­gis­sä sel­väs­ti kor­keam­pi kuin Kuo­pios­sa. Vuo­kras­sa vain hoi­to- ja läm­mi­tys­ku­lu­jen yli mene­väl­lä osal­la on teke­mis­tä asun­non hin­nan kans­sa. Läm­mit­tä­mi­nen Hel­sin­gis­sä hal­vem­paa, ilmas­to ja Helen.

  92. Sil­mäys antoi­kin mel­ko oikean­suun­tai­sen tulok­sen: Tilas­ton mukaan Hel­sin­gis­sä kak­sio mak­soi neliö­tä koh­ti 113 % enem­män kuin Kuo­pios­sa, vuo­kra oli 34 % enem­män neliö­tä koh­ti kuin Kuo­pios­sa. Kau­ko­läm­mön hin­to­ja en ole ver­ran­nut, mut­ta olet­tai­sin, että Hel­sin­gin edun sii­nä kumo­aa kor­keam­mat kiin­teis­tön­hoi­to­ku­lut. Eli kyl­lä Hel­sin­gin vuo­kra-asun­to­jen omis­ta­jat jou­tu­vat tyy­ty­mään huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­pään pää­oman tuot­toon kuin Kuo­pios­sa, mut­ta arvon­nousu sen hyvittää.

  93. Onhan Kes­kus­ta vaa­ti­nut kau­pun­gis­tu­mis­ta ja elin­ta­son nousua kuriin aikai­sem­min­kin pak­ko­toi­mil­la, täs­sä vuo­del­ta 1973 ohjelmaa.

    teks­tis­tä poimittua 

    Vaik­ka kehi­ty­sa­lueil­la yri­tyk­sil­le tar­jot­ta­via hou­kut­ti­mia lisät­täi­siin­kin, on vält­tä­mä­tön­tä ottaa käyt­töön myös kes­kit­ty­mis­tä rajoit­ta­via toi­men­pi­tei­tä. Ruuh­ka-alu­eet ja suur­kes­kuk­set vetä­vät voi­mak­kaas­ti yri­tyk­siä puo­leen­sa, eikä kehi­ty­sa­luei­den veto­voi­man lisää­mi­nen yksin rii­tä kes­kit­ty­mi­sen kat­kai­se­mi­seen. Täs­tä syys­tä on nopeas­ti luo­ta­va lain­sää­dän­tö, jol­la sijoit­tu­mi­nen vai­ke­aa työ­voi­ma­pu­laa pote­vil­le alueil­le mää­rät­täi­siin luvan­va­rai­sek­si. Lisäk­si ne yri­tyk­set, jot­ka sai­si­vat luvan sijoit­tua näil­le alueil­le, jou­tui­si­vat mak­sa­maan eri­tyi­sen veron tai mak­sun muo­dos­sa sijoit­tu­mis­rat­kai­sus­ta yhteis­kun­nal­le aiheu­tu­vat yli­mää­räi­set kustannukset.”

    http://www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmat/KESK/keskaluepolitiikka1973

    Suo­ras­taan lii­kut­tuu Kes­kus­tan lin­jan pysy­vyy­des­tä vuo­des­ta toi­seen, viha sekä kau­na kau­pun­kia­su­mis­ta ja kau­pun­ke­ja vas­taan vai­kut­taa­kin kul­ke­van­kin puo­lu­ees­sa “isäl­tä pojalle”.

  94. Hoi­to­vas­tik­keet­kin näyt­tä­vät ole­van tilas­tois­sa suu­rem­mat pää­kau­pun­ki­seu­dul­la kuin muu­al­la maas­sa. Edul­li­ses­ta kau­ko­läm­mös­tä huo­li­mat­ta. Ehkä jopa puo­let tuo­ta vuo­kran eros­ta selit­tyy hoi­to­vas­tik­keel­la, mut­ta tämä tilas­to ei ole yhtä yksi­tyis­koh­tai­nen kuin asun­to­jen vuo­kra- ja hintatilastot.
    Tilas­to­ja kyl­lä teh­dään hyvin monen­lai­sis­ta asiois­ta, mut­ta nii­tä hyö­dyn­ne­tään pää­tök­sen­teos­sa yllät­tä­vän vähän. Pää­tök­set teh­dään enem­män mutu-tuntumalla.Noista tilas­tois­ta voi­si ehkä pää­tel­lä, että Hel­sin­ki on 34 % hou­kut­te­le­vam­pi asuin­paik­ka kuin Kuo­pio, kos­ka sen ver­ran enem­män kulut­ta­jat halua­vat mak­saa siel­lä asu­mi­ses­ta. Ver­tai­lun vuok­si vero­na­lai­set tulot tulon­saa­jaa koh­ti näyt­tä­vät ole­van Hel­sin­gis­sä n. 26 % enem­män kuin Kuopiossa.

    1. Onko nois­sa tilas­tois­sa muka­na vuo­kra­sään­nös­tel­lyt (ARA) vuo­krat vai vain mark­ki­na­vuo­krat. Vain mark­ki­na­vuo­kria kan­nat­taa vertailla.

  95. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mal­mi lii­te­tään osak­si ratikkakaupunkia.

    Miten Mla­mi lii­te­tään osak­si ratik­ka­kau­pun­kia? Eikö lähim­mäl­le ratik­ka­päät­tä­ril­le ole aimo mat­ka, lähes 10 kilometriä?

    Mal­mil­le­han kul­kee pika­ra­tik­ka jota tosin ei kut­su­ta rai­to­vau­nuk­si vaan paikallisjunaksi.

    1. Mal­mil­le on tar­koi­tus vetää ratik­ka kala­sa­ta­man kaut­ta. Sii­tä tulee osa ratik­ka­kau­pun­kia. Me laa­jen­nam­me kana­kau­pun­kia, kos­ka ihmi­set halua­vat asua kantakaupungissa.

  96. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Me laa­jen­nam­me kana­kau­pun­kia, kos­ka ihmi­set halua­vat asua kantakaupungissa.

    Oli­ko tämä “halua­mi­nen” taas samaa van­haa huo­noa logiik­kaa, eli kor­keas­ta hin­ta­ta­sos­ta pää­tel­tyä halua­mis­ta, eli samaa logiik­kaa jon­ka mukaan hel­sin­ki­läi­set eivät halua asua hel­sin­gis­sä vaan Tukholmassa?

    1. Juho, etkö voi edes yrit­tää ymmär­tää. Jos asun­to­jen hin­nat nouset­vat Tuk­hol­mas­sa, entist useam­mat halua­vat asua Tuk­hol­mas­sa, mut­ta ei se tar­koi­ta, että kaik­ki halua­vat asua siel­lä. Kun asun­to­jen hin­nat nouse­vat kan­ta­kau­pun­gis­sa, kyl­lä se tar­koit­taa, että nykyis­tä useam­pi haluai­si sin­ne. Sik­si kan­ta­kau­pun­kia pitää raken­taa lisää. Ei vii­del­le mil­joo­nal­le, mut­ta ehkä sadal­le tuhannelle.
      Luu­len, että tätä kinaa ei kan­na­ta jatkaa.

  97. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Huo­lel­li­ses­ti kotut tilas­tot eivät tue pikais­ta sil­mäys­tä­si. Vuo­kra­ta­so on Hel­sin­gis­sä sel­väs­ti kor­keam­pi kuin Kuo­pios­sa. Vuo­kras­sa vain hoi­to- ja läm­mi­tys­ku­lu­jen yli mene­väl­lä osal­la on teke­mis­tä asun­non hin­nan kans­sa. Läm­mit­tä­mi­nen Hel­sin­gis­sä hal­vem­paa, ilmas­to ja Helen. 

    Vuo­kra­tuot­to mark­ki­na­hin­nal­le on kas­vu­kes­kuk­sis­sa mata­lam­pi kuin muut­to­tap­pio­paik­ka­kun­nil­la. Muut­to­tap­pio­alu­eel­la vuo­kra­tuot­to saat­taa olla jopa yli 20%.

    Tämä kuvas­taa asun­to­si­joit­ta­jien uskoa tule­vai­suu­den hin­nois­ta. Jos asun­to­jen hin­to­jen voi odot­taa las­ke­van, ei niis­tä kan­na­ta mak­saa samaa hin­taa suh­tees­sa saa­ta­vaan vuokratuottoon.

    Jos sijoit­ta­jil­la on yhtään jär­keä pääs­sä, vuo­kra­tuot­to suh­tees­sa mark­ki­na­hin­taan on alhai­sim­mil­laan pks, peräs­sä tulee muut kas­vu­kes­kuk­set ja kovim­mat vuo­kra­tuo­tot on Kemi­jär­vel­lä tms. muut­to­tap­pioi­den paikkakunnilla.

    Ihan yksin­ker­tais­ta. Kor­kea ris­ki — kor­kea tuotto.

  98. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Juho, etkö voi edes yrit­tää ymmärtää.

    Yri­tän ja jopa kuvit­te­len­kin ymmär­tä­vä­ni (tosin vain sen, mitä yri­tiät väit­tää ja mikä virk­kee­si logii­kas­sa on pielessä).

    Jos asun­to­jen hin­nat nouset­vat Tuk­hol­mas­sa, entist useam­mat halua­vat asua Tuk­hol­mas­sa, mut­ta ei se tar­koi­ta, että kaik­ki halua­vat asua siel­lä. Kun asun­to­jen hin­nat nouse­vat kan­ta­kau­pun­gis­sa, kyl­lä se tar­koit­taa, että nykyis­tä useam­pi haluai­si sin­ne. Sik­si kan­ta­kau­pun­kia pitää raken­taa lisää. Ei vii­del­le mil­joo­nal­le, mut­ta ehkä sadal­le tuhannelle.

    Jos tar­koi­tat ter­meil­lä “entis­tä useam­mat halua­vat asua” ja “nykyis­tä useam­pi haluai­si sin­ne” sitä, että “asun­nois­ta ollaan val­mii­ta mak­sa­maan entis­tä kor­keam­paa hin­taa”, olet oikeas­sa. Myös luku­mää­rään liit­ty­vä väi­te on todenn­kä­köi­ses­ti tot­ta (vaik­ka­kaan ei vält­tä­mät­tä), eli toden­nä­köi­ses­ti entis­tä useam­pi on val­mis mak­sa­maan jon­kin kor­kean hinnan.

    Lausees­ta­si saa kui­ten­kin sen käsi­tyk­sen, että viit­taat ter­mil­lä “halua­vat asua” asu­mis­viih­ty­vyy­teen (ker­ros­ta­loa­sun­nos­sa kes­kel­lä kes­kus­tan pal­ve­lui­ta) tai johon­kin vas­taa­vaan. Tuol­lais­ta ei voi pää­tel­lä ilman lisä­pe­rus­te­lui­ta, sil­lä syyt kor­kei­siin hin­toi­hin voi­vat olla vähän mitä vain.

    Esi­tän yhden syyn, jota en ole vie­lä mai­nin­nut. Mui­ta mah­dol­li­si­sa (asu­mis­viih­ty­vyy­teen liit­ty­mät­tö­miä) syi­tä löy­tyy aiem­mis­ta postauksistani.

    Kaa­voi­tus hin­to­jen nousun syynä:
    Jos kaa­voi­tat­te Hel­sin­gin kes­kus­taan enem­män työ­paik­ko­ja kuin siel­lä on asun­to­ja, pako­tat­te työ­mat­kat pit­kik­si ja ruuh­kai­sik­si, ja kan­nus­tat­te näin ihmi­siä pyr­ki­mään Hel­sin­gin kes­kus­taan (nouse­vin hin­noin). Hel­sin­gin tilan­ne lie­nee juu­ri täl­lai­nen. Nyky­mal­li­sen kes­kus­tan tii­vis­tä­mi­nen tai laa­jen­ta­mi­nen saat­taa pahen­taa tätä ongel­maa, ja aiheut­taa hin­to­jen nousua edelleen.

    Logiik­ka­si näyt­tää sil­tä, että vaik­ka kyse oli­si puh­taas­ti täl­lai­ses­ta kaa­voit­ta­mi­sen ja mat­kus­tus­vai­keuk­sien aikaan­saa­mas­ta hinn­an­nousus­ta, ja noi­den han­ka­luuk­sien kas­vat­ta­mi­ses­ta kaa­voit­ta­mal­la, kut­sui­sit ilmiö­tä sil­ti ihmis­ten “haluk­si asua” keskustassa.

    Huo­nos­ti valit­tu ter­mi ei ole vie­lä iso ongel­ma, mut­ta hin­to­jen, jon­kin tie­tyn kal­tai­sen halua­mi­sen ja uusi­maa­lais­ten mie­li­pi­tei­den kyt­ke­mi­nen toi­siin­sa on. Ongel­ma käy pahem­mak­si, kun käy­tät tätä “halua­mis­ta” perus­tee­na jat­kaa samaa poli­tiik­kaa, eli täs­sä esi­mer­kis­sä ihmis­ten pii­naa­mis­ta pit­kil­lä ja ruuh­kai­sil­la työ­mat­koil­la. Täs­tä poli­tii­kas­ta mah­dol­li­ses­ti seu­raa­va asun­to­jen hin­to­jen nousu ilmei­ses­ti todis­tai­si sinul­le, että kaa­voi­tus­pää­tös oli oikea, kos­ka ihmi­set “halua­vat nyt asua entis­tä enem­män” kes­kus­tas­sa (hin­nat­han nousivat).

    Teo­rias­sa on mah­do­lis­ta, että nois­ta Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa asu­vis­ta ihmi­sis­tä yksi­kään ei “halua asua” siel­lä asu­mis­viih­ty­vyys­syis­tä, vaan kaik­ki asu­vat siel­lä vain sik­si, että pidem­pi työ­mat­ka oli­si lii­an han­ka­la. Tie­ten­kään näin ei ole, vaan osa halu­aa aidos­ti asua kes­kus­tas­sa asu­mis­viih­ty­vyys­syis­tä. Sitä emme tie­dä kuin­ka suu­ri osa, emme­kä sitä kuin­ka moni uusis­ta tuli­jois­ta tuli­si posi­tii­vis­ten syi­den vuok­si ja kuin­ka moni negatiivisten.

    Et voi myös­kään olet­taa, että uusi­maa­lai­set haluai­si­vat asua Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa mie­luum­min kuin omis­sa kun­nis­saan. Tämä liit­tyy tuo­hon Tuk­hol­ma-esi­merk­kiin. Hel­sin­ki­läi­sis­tä ei ole­tet­ta­vas­ti kovin suu­ri osa kai­paa Tuk­hol­maan, vain asun­to­jen hin­tae­ron pidä­tel­les­sä hei­tä Hel­sin­gis­sä. Sama sipoo­lai­sis­ta, por­voo­lai­sis­ta ja Helsingistä.

    Luu­len, että tätä kinaa ei kan­na­ta jatkaa.

    Toi­vot­to­mal­ta tosi­aan vähän näyt­tää. Ehkä et pane pahak­se­si, vaik­ka muis­tut­tai­sin jat­kos­sa­kin lyhyin huo­mau­tuk­sin tilan­teis­ta, jois­sa mie­les­tä­ni käy­tät hin­to­jen, asu­mis­viih­ty­vyy­den ja kaa­voi­tus­tar­pei­den logiik­kaa väärin.

    Väit­tee­ni on kui­ten­kin yksin­ker­tai­nen, joten kir­joi­tan sen tähän muis­ti­sään­nök­si. Kor­keas­ta hin­ta­ta­sos­ta ei voi pää­tel­lä, että hin­ta­ta­son syy on kor­kea asumisviihtyvyys.

    1. Juho Laa­tu
      Olet täyh­sin vää­räs­sä sii­tä, että etäi­syys työ­paik­koi­hin hou­kut­te­lee asu­maan Kal­lios­sa. Jos näin oli­si, asu­mi­sen hin­ta kan­ta­kau­pun­gis­sa oli­si las­ke­nut suh­tees­sa, kun työ­paik­ko­ja on siir­ty­nyt Kei­la­nie­meen ja tie min­ne kau­pun­gin ulko­puo­lel­le. Moni halu­aa asua kes­kus­tas­sa, vaik­ka on töis­sä kau­pun­gin ulko­puo­lel­la. Kes­kus­tas­sa on niin muka­va asua, kos­ka siel­lä on kaikki.
      Se voi olla tot­ta, että sata­tu­hat­ta asu­kas­ta lisää voi nos­taa asu­mi­sen kus­tan­nuk­sia kan­ta­kau­pun­gis­sa, kos­ka kan­ta­kau­pun­gis­sa pal­ve­lu­ta­so sen kuin para­nee. Se on kasau­tu­mish­nyö­ty, ei kasautumishaitta.

  99. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Juho, etkö voi edes yrit­tää ymmär­tää. Jos asun­to­jen hin­nat nouset­vat Tuk­hol­mas­sa, entist useam­mat halua­vat asua Tuk­hol­mas­sa, mut­ta ei se tar­koi­ta, että kaik­ki halua­vat asua siel­lä. Kun asun­to­jen hin­nat nouse­vat kan­ta­kau­pun­gis­sa, kyl­lä se tar­koit­taa, että nykyis­tä useam­pi haluai­si sin­ne. Sik­si kan­ta­kau­pun­kia pitää raken­taa lisää. Ei vii­del­le mil­joo­nal­le, mut­ta ehkä sadal­le tuhannelle.

    Täs­sä ehkä vähän eriä­vä mielipide/näkökulma edel­li­seen keskusteluun:
    Asun­to­ja kan­ta­kau­pun­gis­ta osta­vat käsit­tääk­se­ni lähin­nä a) hen­ki­löt, jot­ka tar­vit­se­vat asun­toa itse, asuak­seen siel­lä joko nyt, siis täs­tä eteen­päin, tai jon­kin ajan pääs­tä, ja b) hen­ki­löt, jot­ka osta­vat asun­non sijoi­tus­koh­tee­na. Vii­mek­si­mai­ni­tut voi­vat asua usein muu­al­la­kin kuin Hel­sin­gis­sä, vaik­ka­pa Kuo­pios­sa tai Ran­ta­sal­mel­la. Mui­ta­kin osta­ja­ryh­miä voi tie­ten­kin olla, mut­ta jäte­tään nyt käy­tän­nön syis­tä hei­dät tar­kas­te­lun ulkopuolelle.

    Asun­to­jen kysyn­tä kan­ta­kau­pun­gis­sa muo­dos­tuu siis ryh­mis­tä a ja b. Ryh­män a asun­not eivät ole ainoas­taan asun­to­ja, jois­sa joku asuu, mut­ta eivät nii­tä ole myös­kään ryh­män b asun­not. molem­piin sisäl­tyy myös vii­ve­te­ki­jöi­tä, jota hidas­ta­vat asuk­kai­den kier­toa yksit­täi­sis­sä asunnoissa. 

    Ryh­män a asun­to­kaup­po­jen taus­tal­la lie­ne­vät kun­kin omat miel­ty­myk­set, sekä var­maan­kin myös sopi­va sijain­ti nii­den, ja tuo vii­mek­si­mai­nit­tu esi­mer­kik­si eri­tyi­ses­ti työ­pai­kan, kou­lu­jen, kaup­po­jen sekä mm. har­ras­tus­mah­dol­li­suuk­sien suh­teen. Toki asun­non hin­ta­ta­so ja ehkä aja­tuk­set sen kehi­tyk­ses­tä vai­kut­ta­vat tai voi­vat vaikuttaa.

    Ryh­mä b tekee käsit­tääk­se­ni mie­lel­lään asun­to­kaup­po­ja kan­ta­kau­pun­gis­sa, kos­ka siel­tä osta­mal­la voi luot­taa saa­van­sa asun­non jos­kus myös myy­tyä, hyvään hin­taan, ja sen asun­non vuo­kraa­mi­nen­kin lie­nee myös hel­pom­paa. Tämä kysyn­tä perus­tuu siis luot­ta­muk­seen vuo­kra­tuo­tois­ta ja uskos­ta hyvään hin­ta­ke­hi­tyk­seen, kos­ka kysees­sä on (vain) sijoitus.

    Kun nyt sekä ryh­mä a että ryh­mä b halua­vat hank­kia asun­to­ja kan­ta­kau­pun­gis­ta, joh­taa se suu­rem­paan kysyn­tään kuin jos osta­jia oli­si ainoas­taan ryh­mäs­tä a. Suu­rem­pi kysyn­tä joh­taa kor­keam­piin hin­toi­hin, jos jom­pi­kum­pi on vamis mak­sa­maan vähän enem­män, esim. juu­ri tie­tyn asun­non saa­dak­seen. Kos­ka hin­nan­muo­dos­tuk­seen on muka­na vai­kut­ta­mas­sa myös luot­ta­mus tule­vaan, sekä mah­dol­li­ses­ti myös spe­ku­laa­tio­ta, voi hin­ta­kuplia­kin muodostua.

    Edel­li­sen perus­teel­la muok­kai­sin Soi­nin­vaa­ran lauset­ta seu­raa­vaan muo­toon: “Kun asun­to­jen hin­nat nouse­vat kan­ta­kau­pun­gis­sa se tar­koit­taa, että moni uskoo, että siel­tä kan­nat­taa ostaa asun­to.” Kulu­neet vuo­si­kym­me­net ovat pit­käl­lä aika­vä­lil­lä käsit­tääk­se­ni osoit­ta­neet, että tuol­le luot­ta­muk­sel­le on ollut perus­te, vaik­ka hin­ta­ke­hi­tyk­sen hei­lah­te­lu­ja­kin lie­nee aika ajoin nähty.

  100. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: Edel­li­sen perus­teel­la muok­kai­sin Soi­nin­vaa­ran lauset­ta seu­raa­vaan muo­toon: “Kun asun­to­jen hin­nat nouse­vat kan­ta­kau­pun­gis­sa se tar­koit­taa, että moni uskoo, että siel­tä kan­nat­taa ostaa asunto.”

    Mie­les­tä­ni tuo lause on tosi, ehkä sil­lä pie­nel­lä itses­tään­sel­väl­lä lisä­ole­tuk­sel­la, että asun­to­si­joit­ta­jien (ryh­mä b) mää­rä ei ole pudon­nut aivan nolliin.

  101. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Juho Laatu
    Olet täyh­sin vää­räs­sä sii­tä, että etäi­syys työ­paik­koi­hin hou­kut­te­lee asu­maan Kalliossa.

    En saa­nut kop­pia sii­tä, mis­sä oli­sin noin väit­tä­nyt. Sano­mi­sis­ta­ni voi ehkä joh­taa väit­teen, että Kal­lios­ta on muka­van lyhyt työ­mat­ka vaik­ka­pa senaa­tin­to­ril­le, ja tämä voi olla yksi syy Kal­lion asun­to­jen suosioon.

    Jos näin oli­si, asu­mi­sen hin­ta kan­ta­kau­pun­gis­sa oli­si las­ke­nut suh­tees­sa, kun työ­paik­ko­ja on siir­ty­nyt Kei­la­nie­meen ja tie min­ne kau­pun­gin ulko­puo­lel­le. Moni halu­aa asua kes­kus­tas­sa, vaik­ka on töis­sä kau­pun­gin ulko­puo­lel­la. Kes­kus­tas­sa on niin muka­va asua, kos­ka siel­lä on kaikki.

    En kiis­tä ettei­kö tuol­lai­sia ihmi­siä oli­si kes­kus­tas­sa hyvä joukko.

    Syi­tä on monia, joten en voi vetää kovin vah­vo­ja joh­to­pää­tök­siä sii­tä, mitä yksi kei­la­nie­men suu­ri kont­to­ri vai­kut­taa kes­kus­tan asun­to­jen hin­toi­hin. Koko pää­kau­pun­ki­seu­dun kas­vu (jota Kei­la­nie­men­kin kas­vu edus­taa) toden­nä­köi­ses­ti nos­taa hin­to­ja sekä Kei­la­nie­mes­sä että keskustassa.

    Se voi olla tot­ta, että sata­tu­hat­ta asu­kas­ta lisää voi nos­taa asu­mi­sen kus­tan­nuk­sia kan­ta­kau­pun­gis­sa, kos­ka kan­ta­kau­pun­gis­sa pal­ve­lu­ta­so sen kuin para­nee. Se on kasau­tu­mish­nyö­ty, ei kasautumishaitta.

    En kiis­tä tuo­ta­kaan mah­dol­lis­ta hin­ta­vai­ku­tus­ta. Kasau­tu­mis­hyö­ty­jen (joil­le­kin ihmi­sil­le) ole­mas­sao­lo ei tie­ten­kään todis­ta kasau­tu­mis­hait­to­jen pois­sao­loa. Ja kuten olen toden­nut, kor­kei­siin kus­tan­nuk­siin ja kes­kus­taan kerään­ty­mi­seen on monia syi­tä (asu­mis­viih­ty­vyys ei siis ole ainoa).

  102. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Juho Laatu
    Olet täyh­sin vää­räs­sä sii­tä, että etäi­syys työ­paik­koi­hin hou­kut­te­lee asu­maan Kal­lios­sa. Jos näin oli­si, asu­mi­sen hin­ta kan­ta­kau­pun­gis­sa oli­si las­ke­nut suh­tees­sa, kun työ­paik­ko­ja on siir­ty­nyt Kei­la­nie­meen ja tie min­ne kau­pun­gin ulko­puo­lel­le. Moni halu­aa asua kes­kus­tas­sa, vaik­ka on töis­sä kau­pun­gin ulko­puo­lel­la. Kes­kus­tas­sa on niin muka­va asua, kos­ka siel­lä on kaikki.
    Se voi olla tot­ta, että sata­tu­hat­ta asu­kas­ta lisää voi nos­taa asu­mi­sen kus­tan­nuk­sia kan­ta­kau­pun­gis­sa, kos­ka kan­ta­kau­pun­gis­sa pal­ve­lu­ta­so sen kuin para­nee. Se on kasau­tu­mish­nyö­ty, ei kasautumishaitta. 

    1) Asun­to­jen hin­nat Kal­lios­sa eivät rii­pu yksi­no­maan sii­tä, mis­sä mää­rin ihmi­set halua­vat siel­lä asua. Asi­aan vai­kut­taa pal­jon mm. niin sanot­tu­jen sijoi­tusa­sun­to­jen kysyn­tä, sekä kaik­kien poten­ti­aa­lis­ten osta­jien luot­ta­mus sii­hen, että asun­non osto ao. alu­eel­ta on ns. hyvä kauppa. 

    Luot­ta­mus sii­hen, että kehi­tys jat­kuu enti­sen kal­tai­se­na, voi joh­taa myös mark­ki­noi­den yli­kuu­me­ne­mi­seen ja hin­to­jen (sekä vuo­krien) lii­al­li­seen nousuun, todel­li­sen kysyn­nän mukai­seen, eli “oike­aan”, rea­lis­ti­seen tasoon verrattuna. 

    Jos mark­ki­noil­la on lii­kaa ns. löy­sää rahaa, tai puu­te muis­ta, hyvi­nä pide­tyis­tä sijoi­tus­koh­teis­ta, alkaa kysyn­tää koh­dis­tua asun­to­mark­ki­noil­le entis­tä enem­män, mikä joh­taa myös sii­hen, että asun­to­jen hin­nat ja vuo­krat nouse­vat, pahim­mil­laan ehkä jopa aina jär­jet­tö­myyk­siin asti, kuin aikoi­naan tulp­pa­ni­si­pu­lien hin­nat Alankomaissa.

    Tie­tääk­se­ni Kal­lios­sa on suh­tees­sa Hel­sin­gin mui­hin aluei­siin ver­rat­tain pal­jon vuo­kra-asun­to­ja, mikä näh­däk­se­ni ker­too alu­een sijoi­tusa­sun­to­jen lukumäärästä. 

    2) O.S. kir­joit­ti: “Kes­kus­tas­sa on niin muka­va asua, kos­ka siel­lä on kaikki.”

    Kes­kus­tas­sa ei ole lähi­luon­toa sii­nä mää­rin kuin moni Hel­sin­gin, pää­kau­pun­ki­seu­dun tai ympä­rys­kun­tien asu­kas sitä ympä­ril­leen, vaik­ka­pa ulkoi­lu­reit­tien­sä var­sil­le kai­paa. Tie­tää­kö enää Osmo­kaan, min­ne ovat esi­mer­kik­si kadon­neet Kata­jan­no­kan kata­jat, tai mis­sä nii­tä aikoi­naan kasvoi?

    Jos tuo Osmon “kaik­ki” tuo muka­naan niin kasau­tu­mi­se­dut kuin kasau­tu­mis­hai­tat, vai­kut­taa (sii­hen, onko siel­lä enää/vielä muka­va asua) aina­kin minus­ta asi­aan pal­jon myös se, kum­mat (edut vai hai­tat) kas­va­vat nopeam­min, jos lisää asun­to­ja alu­eel­le raken­ne­taan. Jär­je­tön­tä on myös se, jos Hel­sin­kiin raken­ne­taan vain asun­to­ja, ja kaik­ki työ­pai­kat hävi­te­tään pois nii­den alta. Näin luo­daan puit­teet moder­nien slum­mien syn­ty­mi­sel­le, ja poh­jus­te­taan kau­pun­gin kuolemaa.

    Ns. “piri­to­rien” vie­res­sä, jos­sa esim. altis­tu­mi­nen vaik­ka­pa seka­käyt­tä­jien arvaa­mat­to­mil­le tem­puil­le voi olla jopa päi­vit­täis­tä, tus­kin kovin moni nor­maa­li kan­sa­lai­nen tai lap­si­per­he­kään haluai­si asua.

    Jon­kin alu­een viih­tyi­syys tai sii­hen liit­ty­vä mai­ne voi olla gryn­de­reil­le hou­ku­tin raken­taa alu­eel­le lisää, mut­ta mikä on lop­pu­tu­los, jos/kun sen alu­een lii­an tii­viik­si muut­ta­va lisä­ra­ken­ta­mi­nen ja sen myö­tä lisään­ty­vä lii­ken­ne, kaik­ki­ne hait­toi­neen, hävit­tää­kin tuon viih­tyi­syy­den ja ‘halut­ta­vuu­den’ perusteet?

    1. Kukaan ei käs­ke ketään mut­ta­maan kan­ta­kau­pun­kiin, mut­ta monet kui­ten­kin niin halua­vat teh­dä. Jos eivät hyaluai­si, eivät mak­sai­si niis­tä asun­nois­ta sel­lai­sia hin­to­ja ja vuo­kria. Tätä vas­taan on aika vai­kea väit­tää mitään.
      Ole­tus asun­to­jen hin­to­jen nousus­ta taas sisäl­tää oletu7ksen, että alu­ees­ta tulee entis­tä halut­ta­vam­pi tulevaisuudessa.

  103. Hyvin toi­mi­va lii­ken­ne­jär­jes­tel­mä on ison kau­pun­gin eli­neh­to, sitä tär­keäm­pi, mitä isom­pi kau­pun­ki on kyseessä.

  104. Juho Laa­tu:Lausees­ta­si saa kui­ten­kin sen käsi­tyk­sen, että viit­taat ter­mil­lä “halua­vat asua” asu­mis­viih­ty­vyy­teen (ker­ros­ta­loa­sun­nos­sa kes­kel­lä kes­kus­tan pal­ve­lui­ta) tai johon­kin vastaavaan.

    En nyt oikein taas ymmär­rä tätä sinun vän­kää­mis­tä pel­käs­tä vän­kää­mi­sen ilosta.

    Hin­nois­ta näem­me, että nykyis­tä useam­pi ihmi­nen haluai­si asua Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa. En ymmär­rä, mik­si täs­tä asias­ta pitää vään­tää koko ajan? Mitä ihmeen mer­ki­tys­tä sil­lä, mis­tä se halu tar­kal­lee­not­taen muo­dos­tuu, on kes­kus­tel­ta­van asian kan­nal­ta (kuin sivujuonteena)? 

    Aivan kuin eri auto­jen hin­to­ja ver­tail­taes­sa pitäi­si koko ajan pitää tark­kaa kir­jaa sii­tä, koos­tuu­ko kysei­sen auton suo­sio eri­tyi­ses­ti jousi­tuk­ses­ta, ren­gas­me­te­lis­tä, ulko­näös­tä, moot­to­rin tehois­ta, vai­teis­tos­ta, kulu­tus­lu­ke­mis­ta, verois­ta vai ken­ties taka­pen­kin juomatelineistä.

  105. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: Tie­tää­kö enää Osmo­kaan, min­ne ovat esi­mer­kik­si kadon­neet Kata­jan­no­kan kata­jat, tai mis­sä nii­tä aikoi­naan kasvoi?

    Alku­pe­räis­kie­li­nen nimi on Ska­tud­den ja ska­ta on harak­ka eikä kataja.

  106. Hin­ta­kuplan takia asun­to­jen hin­to­jen perus­teel­la ei kan­na­ta teh­dä kovin pit­käl­le mene­viä joh­to­pää­tök­siä sii­tä, halua­vat­ko ihmi­set asua Hel­sin­gis­sä vai muu­al­la. Eli sii­tä on aivan tur­ha kehit­tää rii­taa. Asun­to­ja on syy­tä kaa­voit­taa lisää Hel­sin­kiin. Pelk­kä tont­ti­va­ran­non ole­mas­sao­lo ehkä ehkäi­see kuplan syn­tyä ja puh­kea­mis­ta. Pan­keil­la kupla on ilmei­ses­ti jo tie­dos­sa, sil­lä asun­to ei tun­nu riit­tä­vän lai­nan vakuu­dek­si pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Ei se tie­tys­ti rii­tä Perä-Hikiäl­lä­kään uusis­sa asun­nois­sa, mut­ta syy on aivan toinen.

  107. Sylt­ty: En nyt oikein taas ymmär­rä tätä sinun vän­kää­mis­tä pel­käs­tä vän­kää­mi­sen ilosta.

    Hin­nois­ta näem­me, että nykyis­tä useam­pi ihmi­nen haluai­si asua Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa. En ymmär­rä, mik­si täs­tä asias­ta pitää vään­tää koko ajan? Mitä ihmeen mer­ki­tys­tä sil­lä, mis­tä se halu tar­kal­lee­not­taen muo­dos­tuu, on kes­kus­tel­ta­van asian kan­nal­ta (kuin sivujuonteena)? 

    Aivan kuin eri auto­jen hin­to­ja ver­tail­taes­sa pitäi­si koko ajan pitää tark­kaa kir­jaa sii­tä, koos­tuu­ko kysei­sen auton suo­sio eri­tyi­ses­ti jousi­tuk­ses­ta, ren­gas­me­te­lis­tä, ulko­näös­tä, moot­to­rin tehois­ta, vai­teis­tos­ta, kulu­tus­lu­ke­mis­ta, verois­ta vai ken­ties taka­pen­kin juomatelineistä.

    En iloit­se kes­kus­te­lun huo­nos­ta tasos­ta, mut­ta pidän perus­tel­tu­na ker­toa havait­se­mis­ta­ni vir­heis­tä, jot­ta taso paranisi.

    Jos haluat pääs­tä asian yri­meen nopeas­ti, viit­taan edel­lä anta­maa­ni tii­vis­tyk­seen havait­se­mas­ta­ni ja kom­men­toi­mas­ta­ni ongel­mas­ta. => “Kor­keas­ta hin­ta­ta­sos­ta ei voi pää­tel­lä, että hin­ta­ta­son syy on kor­kea asu­mis­viih­ty­vyys.” Tämä on siis se perus­on­gel­ma, jon­ka ympä­ril­lä koko pit­kä kes­kus­te­lu pyörii.

    Oma lausee­si “Hin­nois­ta näem­me…” menee aika lähel­le tätä aset­te­lua, kos­ka käyt­tää asu­nis­viih­ty­vyy­teen hel­pos­ti yhdis­ty­vää ilmai­sua “haluai­si asua”.

    Asi­aa on hyvä kom­men­toi­da, jot­ta vää­rät päät­te­ly­ta­vat eivät vää­ris­täi­si kes­kus­te­lua jatkossa.

    Autois­sa ja asun­nois­sa on monia eri piir­tei­tä, jois­ta voi kes­kus­tel­la tai olla kes­kus­te­le­mat­ta. Ongel­mia voi tul­la sii­tä, että yhtä piir­ret­tä kos­ke­vas­ta totuu­des­ta joh­de­taan tois­ta piir­ret­tä kos­ke­va totuus (ilman tar­vit­ta­via perus­te­lui­ta) (vaik­ka­pa hin­nois­ta asumisviihtyvyys).

    Kysy­mys sinul­le. Pidät­kö tuo­ta anta­maa­ni tii­vis­tet­tyä lauset­ta tote­na? Jos pidät, onko tuo “Hin­nois­ta näem­me…” ‑lause tosi? (ole­tin että “haluai­si asua” viit­taa asu­mis­viih­ty­vyy­teen tms. hin­toi­hin vai­kut­ta­vaan osa­te­ki­jään). Näin yksin­ker­tais­ta. Ei tar­vit­se vän­gä­tä pidem­pään, jos ymmär­räm­me tois­tem­me mie­li­pi­teet näis­sä paris­sa koh­das­sa. Minun vas­tauk­se­ni siis oli­vat “kyl­lä” ja “ei”.

  108. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kukaan ei käs­ke ketään mut­ta­maan kan­ta­kau­pun­kiin, mut­ta monet kui­ten­kin niin halua­vat teh­dä. Jos eivät hyaluai­si, eivät mak­sai­si niis­tä asun­nois­ta sel­lai­sia hin­to­ja ja vuo­kria. Tätä vas­taan on aika vai­kea väit­tää mitään.
    Ole­tus asun­to­jen hin­to­jen nousus­ta taas sisäl­tää oletu7ksen, että alu­ees­ta tulee entis­tä halut­ta­vam­pi tulevaisuudessa.

    Ker­ran­kin suun­nil­leen samaa miel­tä. 🙂 (Joh­tuu sii­tä, että en havain­nut väit­tä­mäs­sä enää viit­tauk­sia asu­mis­viih­ty­vyy­teen, vaan vain haluun/valmiuteen mak­saa kor­kei­ta hin­to­ja kes­kus­tan asunnoista.)

  109. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kalliossa 

    Kom­men­toin tätä vie­lä toi­seen ker­taan. Vaik­ka väi­te Kal­lios­ta oli vähän hämä­rä, itse koh­teen valin­nas­sa eli Kal­lios­sa on tolk­kua sii­nä mie­les­sä, että jos jos­sain Suo­mes­sa, niin ehkä juu­ri Kal­lios­sa todel­li­nen asu­mis­viih­ty­vyy­teen liit­ty­vä halu asua tii­viis­sä kivi­kau­pun­gis­sa on suh­teel­li­sen kor­kea. Kal­lio on kas­va­nut jon­kin­lai­sek­si hips­te­ria­lu­eek­si tai vas­taa­vak­si, eikä ole enää niin­kään työ­väes­tön majoi­tusa­lue. Kal­lios­sa ei ole kovin pal­joa sel­lais­ta pää­kau­pun­gin sta­tus­ta, joka ohjai­si kovim­mat rahan, mai­neen, val­lan ja posi­tion tavoit­te­li­jat asu­maan sin­ne. Sik­si se edus­taa Hel­sin­gin kau­pun­gi­no­sis­ta ehkä par­hai­ten OS:n ihan­ne­mal­lis­ta kovi­kau­pun­kia, jon­ne ihmi­set ovat kerään­ty­neet sik­si, että halua­vat asua tois­ten­sa vie­res­sä kivi­kau­pun­gis­sa. Toki Kal­lios­sa­kin suu­ri osa hin­nan­muo­dos­tuk­ses­ta tulee ylei­sis­tä Hel­sin­gin hin­nan­muo­dos­tuk­seen vai­kut­ta­vis­ta teki­jöis­tä (ja nouse­vien hin­to­jen vuok­si asun­to­si­joit­ta­jia­kin on ehkä kes­ki­mää­räis­tä kau­pun­gin­osaa enem­män), mut­ta siel­lä kivi­kau­pun­kia­su­mis­viih­ty­vyy­den vai­ku­tus on siis ehkä suurimmillaan.

  110. Juho Laa­tu:ole­tin että “haluai­si asua” viit­taa asu­mis­viih­ty­vyy­teen tms.

    Ole­tit alus­ta asti täy­sin vää­rin, mik­si se on niin vai­kea­ta myöntää? 

    Voit vaik­ka lukea koko ket­jun alus­ta lop­puun ja sinä olit ensim­mäi­nen, joka otti esil­le ter­min “asu­mis­viih­ty­vyys” ja koko ter­mi esiin­tyy vain ja ainos­taan niis­sä kom­men­teis­sa, joi­ta on kir­joit­ta­nut Juho Latu tai jot­ka ovat kir­joi­tet­tu Juho Ladulle.

    Kukaan muu ei ole puhu­nut asu­mis­viih­ty­vyy­des­tä yhtään mitään. Olet vain vetä­nyt hatus­ta, että asu­mis­viih­ty­vyys on sama asia kuin halu asua jos­sain ja hirt­tä­nyt itse­si niin tiuk­kaa tähän vir­he­pää­tel­mään, ettei mikään mää­rä kie­mur­te­lua sinua sii­tä päästä.

    Kos­ka täs­tä on ilmi­sel­väs­ti tul­lut inter­ne­tis­sä niin ylei­nen “en vaan voi miten­kään myön­tää, että puhuin puu­ta­hei­nää, joten jat­kan pil­kun pai­kas­ta jank­kaa­mis­ta vaik­ka maa­il­man tap­piin saakka”-tilanne, niin tämä oli vii­mei­nen kom­ment­ti­ni täs­tä aiheesta. 

    Over and out.

  111. Juho Laa­tu: Kom­men­toin tätä vie­lä toi­seen ker­taan. Vaik­ka väi­te Kal­lios­ta oli vähän hämärä…

    Ketään ei kiin­nos­ta. Olet kuo­pan poh­jal­la, älä jat­ka kai­va­mis­ta, pliis.

    Tämä säie on nyt täyn­nä ros­kaa, mut­ta muis­sa säi­keis­sä voi ehkä jat­kaa oleel­li­ses­ta kysy­myk­ses­tä: miten pitäi­si Helsingin/pääkaupunkiseudun/valtion rea­goi­da sii­hen että yhä kas­va­va jouk­ko ihmi­siä halu­aa muut­taa seu­dul­le — mis­sä ‘halua­mi­nen’ tar­koit­taa muut­to­ha­luk­kaan koko­nais­pun­ta­roin­tia *kaik­kien* muut­to­ta­pah­tu­mas­ta seu­raa­vien hyö­ty­jen ja hait­to­jen suhteen.

  112. Sylt­ty: Ole­tit alus­ta asti täy­sin vää­rin, mik­si se on niin vai­kea­ta myöntää? 

    Ehkä tar­ken­nat mis­sä koh­das­sa ja mitä, niin katsotaan.

    Voit vaik­ka lukea koko ket­jun alus­ta lop­puun ja sinä olit ensim­mäi­nen, joka otti esil­le ter­min “asu­mis­viih­ty­vyys” ja koko ter­mi esiin­tyy vain ja ainos­taan niis­sä kom­men­teis­sa, joi­ta on kir­joit­ta­nut Juho Latu tai jot­ka ovat kir­joi­tet­tu Juho Ladulle.

    Voi hyvin olla että muut eivät ole käyt­tä­neet samo­ja sano­ja kuin minä. Asia­si­säl­töön tuon ei pitäi­si vai­kut­taa. Tar­koi­tuk­se­ni oli sanoa (ja olen tain­nut sanoa­kin), että asun­to­jen kor­keis­ta hin­nois­ta ei voi joh­taa asu­mis­viih­ty­vyy­den tai mui­den vas­taa­vien yksit­täis­ten mah­dol­lis­ten hin­taan vai­kut­ta­vien syi­den mää­rää. On saman­te­ke­vää, mis­tä yksit­täi­ses­tä teki­jäs­tä kuka­kin puhuu.

    Kukaan muu ei ole puhu­nut asu­mis­viih­ty­vyy­des­tä yhtään mitään. Olet vain vetä­nyt hatus­ta, että asu­mis­viih­ty­vyys on sama asia kuin halu asua jos­sain ja hirt­tä­nyt itse­si niin tiuk­kaa tähän vir­he­pää­tel­mään, ettei mikään mää­rä kie­mur­te­lua sinua sii­tä päästä.

    En ole väit­tä­nyt, että yksit­täis­ten kir­joit­ta­jien koh­dall­la (tai ylei­ses­ti) kyse oli­si samas­ta asias­ta, enkä väi­tä nyt­kään. Olen kysy­nyt, onko sano­jien tar­koi­tus ollut vii­ta­ta tuol­lai­sil­la ilmai­suil­la johon­kin asu­mis­viih­ty­vyy­teen liit­ty­vään tai muu­hun yksit­täi­seen hin­nan­muo­dos­tuk­seen mah­dol­li­ses­ti vai­kut­ta­vaan syyhyn.

    Kos­ka täs­tä on ilmi­sel­väs­ti tul­lut inter­ne­tis­sä niin ylei­nen “en vaan voi miten­kään myön­tää, että puhuin puu­ta­hei­nää, joten jat­kan pil­kun pai­kas­ta jank­kaa­mis­ta vaik­ka maa­il­man tap­piin saakka”-tilanne, niin tämä oli vii­mei­nen kom­ment­ti­ni täs­tä aiheesta. 

    Over and out.

    Ok. Tai­sim­me jo sel­vit­tää­kin näkö­kul­mam­me asiaan.

  113. Mik­ko Kivi­ran­tavoi ehkä jat­kaa oleel­li­ses­ta kysy­myk­ses­tä: miten pitäi­si Helsingin/pääkaupunkiseudun/valtion rea­goi­da sii­hen että yhä kas­va­va jouk­ko ihmi­siä halu­aa muut­taa seu­dul­le – mis­sä ‘halua­mi­nen’ tar­koit­taa muut­to­ha­luk­kaan koko­nais­pun­ta­roin­tia *kaik­kien* muut­to­ta­pah­tu­mas­ta seu­raa­vien hyö­ty­jen ja hait­to­jen suhteen.

    Tämä kysy­mys­hän on eri kuin se, mitä kom­men­toin, kos­ka sanot puhu­va­si ylei­ses­tä val­miu­des­ta mak­saa kor­kei­ta hin­to­ja, etkä halus­ta muut­taa kau­pun­kiin sen asu­mis­viih­ty­vyy­den tms. vuok­si. Muka­na ovat siis myös muut­ta­jat, jot­ka mak­sa­vat kor­kei­ta hin­to­ja pääs­täk­seen esim. val­lan luo, rahan luo ja aika­naan Brys­se­liin. Samoin muka­na ovat muut­ta­jat, jot­ka haluai­si­vat asua viih­ty­vyys­syis­tä muu­al­la, mut­ta jou­tu­vat muut­ta­maan Hel­sin­kiin työ­pai­kan perässä.

    Sil­le et esit­tä­nyt perus­tei­ta, mik­si pote­ti­aa­li­sia muut­ta­jia oli­si kas­va­va jouk­ko. Voi pitää paik­kan­sa­kin, mut­ta voi olla myös vää­rä oletus.

    Et ker­to­nut mik­si asi­aan pitäi­si vai­kut­taa, eli mikä epä­koh­ta kai­paa kor­jaa­mis­ta. Tar­koi­tan että jos ongel­mak­si kat­so­taan esi­mer­kik­si muut­to­pai­neen aiheut­ta­ma hin­to­jen nousu, sitä voi­si hel­lit­tää vaik­ka­pa ohjaa­mal­la kas­vua mui­hin kau­pun­kei­hin. Joten­kin kui­ten­kin arvaan, ettet tavoi­tetl­lut tätä, vaan jotain muuta.

    Ehkä täs­sä oli jo riit­tä­väs­ti raa­mi­tus­ta tuon kysy­myk­se­si ympärille.

    1. Tämä kes­kus­te­lu jun­naa niin pahas­ti pai­kal­laan, että pää­tän keds­kus­te­lö­uin sii­tä, osoit­taa­ko kor­keam­pi mark­ki­na­hin­ta suu­rem­paa halut­ta­vuut­ta vai ei, päät­tyy tähän.

  114. ano­nil­li: Alku­pe­räis­kie­li­nen nimi on Ska­tud­den ja ska­ta on harak­ka eikä kataja. 

    Sata­kie­len lau­lua on ehkä muka­vam­pi kuun­nel­la Laut­ta­saa­ren kevä­til­las­sa kuin hara­kan­nau­rua Kata­jan­no­kal­la, jos nyt nii­tä­kään siel­lä “nokal­la” enää näkee/kuulee. 😉

  115. ” Anteek­si, että jan­ku­tan asias­ta, mut­ta olen hiu­kan huo­lis­sa­ni. Huo­maan, että jou­dun pane­maan toi­vo­ni kokoo­muk­seen, ettei mitään tui­ki jär­je­tön­tä tapahtuisi. ”

    Mik­set Ode läh­te­nyt kokoo­muk­sen lis­toil­le? Olis ollut var­ma läpi­me­no ja voi­sit vai­kut­taa asioi­hin sen sijaan, että teet sor­mi­har­joi­tuk­sia blogissa…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.