Työajan pidentäminen on huono ratkaisu akuutteihin ongelmiin, koska se vie väärään suuntaan. Parempi sisäisen devalvaation keino olisi nostaa arvonlisäveroa ja laskea palkkaveroja.
Juha Sipilä näyttää ottaneen tosissaan huolen siitä, että Suomen hintakilpailukyky on suurena syynä seitsemättä vuotta jatkuviin talouden laihoihin vuosiin. Olemme tilanteessa, jossa olisi devalvoitava, mutta yhteisvaluutan oloissa se on mahdotonta. Euro on kyllä devalvoitunut, mutta se ei paljon auta, koska päävientimaamme ovat joko euromaita tai niiden valuutat ovat devalvoituneet euron tahdissa tai nopeamminkin.
Palkkataso pääsi karkaamaan vuosina 2007 ja 2008 selvästi yli sen, mihin työn tuottavuus antoi tukea. Optimistinen selitys tähän on, että silloin oltiin vain tyhmiä. Pessimistinen selitys on, että niin sanottu NAIRU-työttömyyden taso on Suomessa kovin korkea eli että näin tulee käymään jatkossakin, jos työttömyys laskee alle seitsemän prosentin.
Suomalaisen työn hintaa voisi alentaa suhteessa kilpailijamaihin pidättymällä palkankorotuksista, kunnes kilpailijoiden palkat ovat nousseet tarpeeksi. Tässä on se vika, että armahtava inflaatio on pysähtynyt. Aika pitkään pitäisi odotella ja siinä välissä velkataakka kasvaisi turhan paljon.
On siis jotenkin aktiivisesti alennettava suomalaisen työn hintaa ulkomailta katsottuna.
Yleinen palkkojen alentaminen parilla prosentilla olisi paitsi vaikeasti nieltävissä ammattijärjestöissä myös talouden toimintaa ajatellen riskaabelia. Asuntolainat eivät alentuisi, joten kotitalouksien velanhoitomenot suhteessa palkkaan kasvaisivat. Kun kansantalouden kokonaiskysyntä nojaa pitkälti kotimaiseen kulutukseen, seuraisi palkkojen laskusta ainakin aluksi laman syveneminen – ilmeisesti. Deflaatiossa on vaaransa ja mitä muuta palkkojen alentaminen olisi kuin deflaatiota.
Työajan pidentäminen sadalla tunnilla vuodessa eli kuudella prosentilla vastaa tuntipalkan alentamista kuudella prosentilla. Paperilla tämä laskisi työn hintaa ja kun vuosipalkat eivät laskisi, kotimainen kysyntä ei notkahtaisi. Ongelmana on, etteivät samasta syystä yritysten kulut myöskään välttämättä alenisi.
Jos yritys tai esimerkiksi kunnallinen laitos ei lisäisi tuotantoaan, ne voisivat hyötyä pidemmästä työajasta vain vähentämällä työvoimaansa. Koko kansantalouden tasolla tämä tarkoittaisi 130 000 työpaikan vähentämistä. Tähän verrattuna rehellinen palkan alennuskin alkaisi tuntua hyvältä ratkaisulta.
Käytännössä tapahtuisi kolmenlaisia sopeutumisia.
- Parhaassa tapauksessa yritys lisää pidentyneen työajan turvin tuotantoaan samalla työvoimalla. Tämä kai on, mitä tavoitellaan.
- Osa yrityksistä vähentäisi työvoimaansa. Vaikkapa HSL:n linjoja ajavat bussiyhtiöt tulisivat tekemään näin, koska tuotantoa ei voi lisätä (HSL:n tilaus) eikä bussia voi ajaa hitaammin.
- Osa tuottaa yhtä paljon samalla työvoimalla eli koko operaatiosta ei ole mitään hyötyä.
Minä en pidä työajan pidentämistä järkevänä toimena, koska näen, että optimaalinen kehitys menee toiseen suuntaan. Digitalisaation tuoma kolmas teollinen vallankumous tulee nostamaan tuottavuutta valtavasti ja vähentämään työn tarvetta. Kansantaloudessa syntyy aina jotain korvaavaa tekemistä, mutta luulen, että se alkaa olla marginaalihyödyltään yhä vähäisempää. Vapaa aika on arvokkaampaa. (Tämä on jokseenkin ainoa asia, josta olen Juhana Vartiaisen kanssa eri mieltä. Puoluevalinta oli toinen)
On toinenkin sisäisen devalvaation tie. Nostetaan arvonlisäveroa ja lasketaan palkkaveroja, vaikka eläkemaksuja. Tämä edellyttää vähän akrobatiaa rahojen ohjaamisessa eläkkeisiin, mutta näiden ”yksityisten” työeläkeyhtiöiden yksityisyys on muutenkin vähän sitä ja tätä. Arvonlisävero vähennetään viennistä ja lisätään tuontiin. Palkkaverot taas rasittavat vientiä mutta eivät rasita tuontia.
Kotimaisten tuotteiden kotimaisiin hintoihin molempien pitäisi vaikuttaa suunnilleen samalla tavalla. Siis pitäisi, mutta tietysti arvonlisäveron lisääminen hintaan on mutkattomampaa.
Insinöörin paperilla työajan pidentäminen varmasti vaikuttaa hyvältä keinolta. Kuitenkin käytännössä lisääntynyt työaika näkyy usein alentuneena työtehokkuutena. Toisin sanoen se ylimääräinen työaika käytetään todennäköisemmin netin selaamiseen ja kahvin juontiin kuin aktuaaliseen työntekoon. Japanissa ihmisten työaika on todella pitkä, mutta käytännössä työtehokkuus on heikko; pitkää päivää tekevät työntekijät käyvät vessassa nukkumassa ja pelaavat koneella pasianssia.
Työpsykologien mukaan ihmisen keskittymiskyky riittää noin kuuden tunnin päivittäiseen työskentelyyn. Kahdeksan tunnin päivästä kaksi tuntia menee kaikkeen muuhun kuin työntekoon, koska aivot ei enää pysy hommassa mukana. Se lisätyöaika osuu juuri sinne päivän loppuun, jolloin odotettavaa on, että se on juuri sitä tehottominta työaikaa.
Lisäksi odotettavaa on, että pidempi työaika heijastuu väsymyksenä ja työtyytymättömyytenä sekä sitä kautta lisääntyneinä sairauspoissaoloina.
Oma arvioni on, että pidennetyn työajan edut menetetään heikentyneenä työtehona ja sairauspoissaoloina. Vielä pehmeänä arvona nostaisin sen esiin, että pidennetty työaika on myös pois lapsille ja läheisille käytettävissä olevasta ajasta.
SAK:n Lyly esitti, että laman voittamiseksi yritys voisi maksaa palkan päälle osan voitoistaan (sic). On hauska seurata ay -johtajien kiemurtelua palkanalennusten ja työajan lisäämisen välissä, koska nämä ovat ainoat keinot, jos tehdään Sipilän tuottavuushyppäys. Ilmeet televisiossa kertovat, että ei onnistu. Toinen tie on supistaa julkisen sektorin menoja. Luultavasti pienentämällä tulonsiirtoja (myös yritystuet) ja kun tämä on tehty, niin tuloverotusta voidaan alentaa. Ensin mainittu toimenpide sopeuttaa heti, jälkimmäinen vaatii vuosia. Se kansanosa, jolla ei ole etujärjestöä, maksaa eniten.
Eikös valtiolla ole 6-8 viikon vuosilomat? Siellä olis helppoa tehdä viikko, kaksi enemmän töitä vuodessa. Ajatella jos Sote uudistusta olisi viime vaalikaudella voitu valmistella kaksi kuukautta pidempään. Tai ties vaikka soidensuojelulaki olisi valmistunut ennen ydinvoimalupien käsittelyä.
Itseä on aina ihmetyttänyt AY väen ainainen into maksinoida palkkatulo eikä vapaa-aika.
Tuottavuuden nousu yritetään aina ulosmitata palkankorotuksina ja nyt kun pitäisi mennä toiseen suuntaan niin palkka on ainoa mihin ei saa koskea?
Itse ainakin haluaisin järjestelmällisesti vaihtaa palkankorotukset vapaa-aikaan (okei, säästeliäänä +5K€ kk-palkkaa saavana minulla on siihen henk. koht. joustavuutta verrattuna minimipalkkaa saavaan)
Jotenkin sitä vain itse mieltää että koska täällä ollaan vaan kerran niin mahdollisuus itsensä toteuttamiseen (esim. vapaa-ajan kautta) on tärkeämpää kuin maksimaalinen palkka/kulutustaso.
On siinä semmoinenkin vaihtoehto, että rahoitetaan mainitsemasi veronalennus (osin) lisävelalla. Jos kerran ollaan vakuuttuneita siitä että tämä palkanalennus lisää talouskasvua, niin sittenhän siitä osa tulee vastaavasti takaisin lisääntyneinä verotuloina talouskasvun myötä.
Minä en vaan ole vakuuttunut siitä että tuo palkka-ale nostaa talouskasvua, mutta tuo on sitten argumentti sitä vastaan yleensä. Pahimmillaan tässä käy niin että Euroopassa käynnistyy vielä pahemmat sisäiset kilpadevalvaatiot, ja tästä seuraa paheneva deflaatio. Tätä pitäisi koordinoida eurotasolla, mutta sehän kuten tiedämme ei varsinkaan tälle hallitukselle käy.
Työajan pidentäminen voisi soveltua niille, joilla on intohimoinen suhde työntekoon. Tällöin tuottavuus voisi nousta. Suurimmalla osalla porukasta varmaankaan hyötyä ei juuri olisi.
Kansalaisella tulisi olla vapaus valita itselleen sopiva malli ja verotus määräytyisi tämän perusteella. Esim leppoistaja maksaisi ylimääräistä veroa ostamastaan vapaa-ajasta ja se jolle työ on elämän tarkoitus saisi lisääntyneestä työnteosta verohyötyä. Hän sitten voisi lisätä kulutustaan tai säästää – ihan miten parhaaksi näkee.
Tässä on sekin seikka että työ ja työ on hyvin erilaista. Osa on fyysisesti ja osa henkisesti niin raskasta, että työajan määrää käytännössä yksilön fyysiset tai henkiset ominaisuudet, eikä työaikalailla ole merkitystä. Elämäntilanne, ikä, kunto ja varallisuushan tässä vaikuttaa myös.
Lisää joustoa tässä siis kaivataan eikä mitään yleispäteviä säädöksiä. Jokaisella olkoon oikeus toteuttaa maanista suhdettaan työhon tai valita kevyempi tapa ja ostaa turhuuden sijaan itselleen vapaa-aikaa.
Työaikaa kai olisi tarkoitus pidentää poistamalla vapaapäiviä (lähinnä kai pekkaset ja arkipyhät, jos ei sitten lomien pituuksiin olla myös puuttumassa), ei pidentämällä päivittäistä työaikaa.
Joku bussiyhtiö säästäisi rahaa, kun ei tarvitsisi niin paljon väkeä paikkaamaan vapaapäiviä eikä tarvitsisi maksaa sunnuntailisiä yhtä paljon. Yksittäisen työntekijän tuottavuus näin paranisi, mutta väki luultavasti vähenisi. Tai voisivathan kuskit periaatteessa lyhentää työpäiväänsä, jolloin vaikutus olisi päinvastainen: yksittäisen työntekijän tuottavuus laskisi mutta väki saattaisi jopa lisääntyä.
Muuten olen sitä mieltä, että katsotaan, mitä on tehty Ruotsissa, Saksassa, Britanniassa ym. menestyneissä talouksissa. Sitten yritetään matkia niin hyvin kuin mahdollista. Jos kävisi ilmi, että poliittinen järjestelmä kolmikantoineen, ennakkotapauksineen, holhoajineen ja rahansiirtoineen ei tähän kykene, pitäisi ruveta muuttamaan poliittista järjestelmää. Siinäkin voisi mallia katsoa vaikka Ruotsista tai Saksasta.
Ode
”Koko kansantalouden tasolla tämä tarkoittaisi 130 000 työpaikan vähentämistä.”
Jos jäljelle jääneet työntekijät tekevät edelleen yhtä paljon tunteja kuin vanha sakki aikaisemmin, niin tuohan on täysin ekvivalentti sen kanssa, että maahan kävelee 130 000 valmiiksi koulutettua ja täysin kielitaitoista työntekijää. Tai ei ole, koska tälle porukallehan ei edes tarvitse hankkia asuntoa, koska ne asuvat jo jossakin!
Jos maahanmuutto auttaa huoltosuhteen korjaamisessa, niin miten ihmeessä tämä työajan pidentäminen ei auttaisi?
Eivät ne työntekijät työttömiksi jää vaan vapaana oleva työvoima luo työpaikkoja, minkä voi tarkastaa vaikka Oulun seudun kurimuksesta. Nokian ja alihankkijoiden raunioille on alkanut nousemaan uutta versoa. Olet itsekin monta monituisen kertaa asian esittänyt, esimerkiksi tässä:
”Laskusuhdanne lisää työttömyyttä ja noususuhdanne vähentää, mutta työttömyysprosentti on lähes riippumaton työvoiman tarjonnasta.”
http://www.soininvaara.fi/2014/12/12/sosialidemokraattien-hankala-valinta/
Jos työttömyysprosentti on riippumaton työn tarjonnasta, niin sitten noin 91% noista 130 000 työntekijästä työllistyy joko niihin firmoihin, joissa jo ovat tai sitten uusiin. Simsalabim, pelkässä staattisessa tarkastelussa syntyi juuri noin 120 000 työpaikkaa, eikä edes otettu huomioon sitä että yritysten kilpailukyky paranee.
Markku
”Se lisätyöaika osuu juuri sinne päivän loppuun, jolloin odotettavaa on, että se on juuri sitä tehottominta työaikaa. ”
Paitsi jos vähennetään arkipyhiä. Silloin tulee lisää täysiä työpäiviä. Bonuksena krapulapäivien lukumäärä laskee ja ryyppyputket lyhenevät.
Tietenkin yritykset sopeuttavat toimintaa. Vientiyritykset voisivat jopa palkata lisää väkeä, koska saavatkin enemmän kauppaa. Ihan omasta työstä voin kertoa, että asiakkaamme ovat jättäneet vastaamatta ulkomailta tuleviin tarjouspyyntöihin, koska *meillä* ei ole ollut tarjota kapasiteettia, joten *he* eivät ole voineet tarjota mtään, eli vientiä on jäänyt syntymättä. Eli vaikka taloudessa menisi kuinka huonosti, niin aina on joku firma jolla on kapasiteetti pullonkaulana.
Tietenkin nurina kuuluu että ”voitot ne vaan kasvaa” niin tottakai. Jos voitot kasvaa, niin silloinhan on jotain mitä myydä ja joku joka ostaa, eli kannattaa laajentaa. Esimerkiksi pikaruokapaikoissa voi helposti tarkoittaa sitä, että laajennetaan aukioloaikoja.
Vaikka periaatteessa samaa mieltä olenkin, olisi mukava tietää onko tuolle väitteelle kuuden tunnin keskittymiskyvystä jotain lähdettä?
UPM:n Pesonen sanoi, ettei ainakaan paperissa palkat ole missään vaiheessa ollut kilpailua estävä tekijä (10 % tuotannon arvosta). Päin vastoin tuotantoa on siirretty Ruotsiin, missä on kovemmat palkat, mutta oma kruunu on joustanut. Stora Ensokin kippasi Pietarsaaren tuotannon lahden toiselle puolelle.
Erilaisista tilastoista on nähtävissä, että alamäki alkoi saman tien, kun euro otettiin käyttöön. Etlan tutkija tämän eräässä tilaisuudessa hiljattain totesikin. Virallinen Etlan selitys on kohonneet yksikkötyökustannukset. Mitkään EK:n ja Etlan esittämät temput eivät ole tehonneet, vaan pahentaneet tilanetta.
Olemme saaneet vientilaman rinnalle kysyntälaman. Kauppa on suurin työllistäjä ja kauppaa kaatuu kuin heinää. Jopa Anttilat menivät nimellishintaan saksalaisille.
Suomessa taloustiede on valitettavasti ideologian jatke. Siistä syystä voimme saada aivan vääriä lääkkeitä ja tilanne voi pahentua entisestään.
”Kansantaloudessa syntyy aina jotain korvaavaa tekemistä, mutta luulen, että se alkaa olla marginaalihyödyltään yhä vähäisempää. Vapaa aika on arvokkaampaa. (Tämä on jokseenkin ainoa asia, josta olen Juhana Vartiaisen kanssa eri mieltä. Puoluevalinta oli toinen)”
Voiko tätä faktaa enää osuvammin kiteyttää. Tämän faktan tulisi olla kaiken toiminan lähtökohtana tästä eteenpäin ja olisi pitänyt olla jo vuosikausia.
Se, että DI Sipilä päättää toimia täysin vastakkaiseen suuntaan, osoittaa suurta ymmärtämättömyyttä. Agraarinen tai teollinen yhteiskunta eivät enää koskaan palaa. Läntisten hyvinvointiyhteiskuntien infra on rakennettu ja ihmisten perustarpeet tyydytetty. Palveluyhteiskunta ja digitalisoituminen ovat täällä. Se nyt tavoiteltu ideaalitilanne, jossa työttömyys on noin 7% ja kaikki työlliset tekevät 6% lisää ”töitä”, ei ole enää realistinen.
Vain insinööri voi esittää jotain nyt esiin tuodun kaltaista.
Voitaisiin aloittaa vaikka sillä, että nyt esimerkiksi julkisen sektorin ns. harmaat tunnit otetaan työajanlaskenassa huomioon. Näitä saldoiksi nimitettyjä palkattomia työtunteja voi olla kymmeniä per henkilö ja niistä periaatteessa saa korvauksen vapaa-aikana per tehty saldotunti. Usein näin ei kuitenkaan tapahdu vaan saldo-tunnit pyyhitään pois säännöllisesti tietyn ajan kuluttua. Mihinkään työaikapankkiin noita ei voi laittaa.
Kyllähän valtio voi hoitaa omat rahoitusongelmansa helposti, jos on sitä kuuluisaa ”poliittista tahtoa”. Ilmoittaa vaan että nyt lähti 4…6…whatever miljardia palveluista ja tulonsiirroista, opetelkaapa elämään omin päin ilman holhousta. Esimerkiksi ilmoitus siitä että terveysasioissa se on tästä eteenpäin every man for himself, rahaa ei tule ja koti-isätkin voivat elää omalla kustannuksellaan.
Ei vaan taitas kelvata…?
Ehkä vain mutta ei kaikki 🙂
Minustakin Osmon kolmanneksi viimeisin kappale on ykköstykki. Toki on aina poikkeuksia yksi tarkkaan kohdennettu lisätunti ja peli voi olla voittajapeli.
Miksi Sipilä ei vain tyydy sanomaan, hei sinä suomalainen jos sinulla on työmaallasi mielekästä tekemistä niin toki tee.
Mitään tuottavuushyppäystä ei työaikaa pidentämällä saavuteta.Tilausten määrä ei kasva , koska tuotteen hinta säilyy entisellään, kustannukset per yksikkö kun eivät laske
Tulos on, että työmaalla aletaan vetelehtimään , juopottelemaan ja pelaaman korttia joutoaikana
Ainoa keino saada tuottavuutta on tuotantojohtajan menetelmä : ESim tehtaassa 1000 henkeä ja he tekevät n 1700000 tuntia töitä vuodessa .Työaikaa lisätään palkkaa nostamatta 150 tuntia eli työtunteja on käytössä 1850000 eli 150000 tuntia enemmän .Nelilaskimella tuotantojohtaja laskee, että tarvitaan 946 henkeä tekemään sama tuotanto.
Eli YT kiireesti pystyyn ja 54 henkeä pihalle
Suomen mitassa se tekee n 110000 työtöntä lisää
Epäilisin, ettei -ALV:n nosto,Tuloveron lasku- operaatiolla saavuteta haluttua lopputulosta, sillä ALV:n nosto kuitenkin korvataan leppoistajille tulonsiirtoja korottamalla ja sitten ollaan taas samassa kuopassa; palkkatyö ei muuttunut yhtään houkuttelevammaksi, sillä palkkatuloilla ostetaan aivan samalla ALV:lla verotettuja hyödykkeitä kuin tulonsiirroillakin. Sitäpaitsi pienituloiset eivät muutenkaan juuri tuloveroja maksa.
Korkea NAIRU työttömyyden taso saattaa johtua kehnosta työvoiman tarjonnasta, ja tähän vaikuttaa nähdäkseni lähinnä kolme tekijää: 1.Korkeat tulonsiirrot ja moninaiset työelämästä sivuun jäämisen mahdollisuudet 2.Kasvukeskusten korkeat asumiskustannukset 3.Yhä useammat saavat perintöjä, jotka matalasti verotettuna mahdollistavat ”leppoistamisen” myös keskiluokalle.
Kun otit bussiyhtiöt esimerkiksi, voin työnantajapuolen edustajana kertoa, että kuljetusalan TES on työaikojen ja taattujen palkkojensa osalta todella hankala sopimus, sillä työnantaja kantaa lähes kaiken riskin yrityksen kysynnän vaihteluissa. Esim. urakkapalkkoihin ei jakeluliikenteessä tai vaikkapa roskakuskeilla voida siirtyä, koska kuskeille on taattava tuloksista riippumatta TES +30%. Tällaiset säännöt saavat aikaan sen, että laajentuessaan firman kannattaa aina hoitaa hommat ylitöinä, sillä lisäporukan palkkaaminen on kysynnän mahdollisesti notkahtaessa suuri ongelma.
Aamen tälle. Jos vuosittaisia työaikoja ryhdytään pidentämään, saattaa osoittautua että ne ovat osalla valkokaulusporukkaa jo ennestään de facto olleet sen pituisia kuin mihin kiristyksellä tähdätään – tunteja ei vain ole ollut merkittynä kirjoissa eikä kansissa.
100 tunnin lisätyöaika – tai 6% palkanalennus – on huolestuttava osoitus EK:n tavasta käyttää pitkittynyttä taantumaa ja herätettyä kansan kriisitietoisuutta omien etujen ajamiseen.
Tähän mennessä on nähty mm. seuraavaa:
(i) Poistetaan Kela-maksu, niin työllisyys paranee => vähän aikaa oltiin tyytyväisiä, mutta ei riitä!
(ii) Otetaan käyttöön pitkäaikainen nollalinja palkankorotuksiin, niin työllisyys paranee => vähän aikaa oltiin tyytyväisiä, mutta ei riitä!
(iii) Lasketaan merkittävästi yritysveroa, niin työllisyys paranee => vähän aikaa oltiin tyytyväisiä, mutta ei riitä!
(iv) Lisätään työaikaa 100 tuntia, niin työllisyys paranee => vähän aikaa ollaan tyytyväisiä, mutta…?
Mitä ”yhteiskuntasopimus” tarjoaa palkansaajalle pidennetyn työajan vastineeksi? Ympäripyöreää lätinää ”muutosturvan parantamisesta”.
Ihan järkevältä kuullostava argumentti.
Arkipyhiä tosin on laskujeni mukaan vuodessa enintään 11 kappaletta (uusi vuosi, loppiainen, pääsiäinen, vappu, helatorstai, juhannus, itsenäisyyspäivä, joulu).
Jos noista saataisiin vähennettyä kolme päivää vuodessa, niin kokonaistyöaika taitaisi kasvaa reilulla prosentilla.
Muutama kommentti:
-Työn verokiila on massiivinen. Tämä nostaa NAIRU:a valtavasti (jos nyt tällaiseen teoriaan on uskominen). Se pitää saada alas.
– Valtion työntekijöistä iso osa tekee haitallista työtä. Jos kaiken maailman viskaalien ja tarkastajien lomia lyhennetään, niin alkavat pian pitkästyksissän tekemään töitä. Tämä haittaa taloutta entisestään.
– Työn tuottavuus yleensä laskee kun työtunteja tulee lisää. Siksi työajan pidentäminen on huono keino. Jouston lisääminen sensijaan ei ole. Vapaa vapaasta tunti tunnista mahdollistaisi työn tekemisen silloin kun sitä on. Ei tarvitsisi mennä työpaikalle sitä korttia pelaamaan vaan tekisi sitten enemmän kun työtä on. Tämä ei tunnu useimmille kelpaavan myöskään.
Tätä sanomaa kannattaisi uskottavuuden vuoksi vielä tehostaa kotitalousvähennyksen enimmäismäärän merkittävällä kasvattamisella.
Nykyään suuri osa työntekijöistä tekee työtä alihankintana, josta laskutetaan tuntiperustaisesti. Työajan pidentäminen tuskin laskisi yritysten laskutushintaa. Kuitenkin työteho laskisi. Tästä seuraisi se, että tuntihintana tehtävässä työssä työajan pidentäminen itseasiassa heikentää kilpailukykyä.
Itse työskentelisin varmasti paljon tehokkaammin per tehty työtunti, jos olisin töissä vain kuusi tuntia päivässä.
Tuo kuulostaa pahalta.
Tässä tilalle parempi idea:
Nyt kaikki yhdessä miettimään, mitä sellaista uutta meillä voitaisiin suunnitella, tehdä ja patentoida, mitä ei missään muualla vielä ole? On taatusti paljon sellaista mitä meillä osattaisiin tehdä, ja minkä kaikki muut haluaisivat, mutta muut eivät pysty heti tekemään tai meiltä kopioimaan.
Eivät kaikki työsuhteessa olevatkaan ole kuukausipalkkaisia, vaan tekevät töitä esim. tunti- tai provisiopalkalla. Tältä osin työajan pidentämisen hyöty voi olla kyseenalainen.
Eurostatin mukaan eniten työtunteja tehtiin Romaniassa, 40,8 tuntia viikossa – ja Romaniassako asiat ovat niin hyvin, että esimerkkiä pitää ottaa sieltä?
Työaikaa voi pidentää niin että kaikki kärsivät yhtä paljon siirtymällä 8-päiväiseen viikkoon. Niin tehtiin Stalinin ajan Neuvostoliitossa. Oli vain yksi vapaapäivä 8 päivän jaksossa. Meillä voisi olla 2.
Olin työmatkalla, Portland, Oregon, USA, hyvin Helsingin oloinen paikka, siisti, turvallinen, toimiva joukkoliikenne, paljon fillareita liikenteessä, hyvät jalankulkureitit, roskiksissa aurinkokennot, kirjastokirjat voi palauttaa kadunvarren laatikoihin, jopa ilmasto on lähes meikäläinen…mitä tämä tähän Oden avaukseen liittyy?
Siellä alv 0%, ravintoloita ja streetfoodia, kahviloita ja palveluja on tarjolla yllin kyllin. Suomen nykyinen 24% ALV taas tappaa yritystoimintaa ja ihmisten intoa käyttää palveluja. Oravanpyörä on valmis ja jokainen veron nosto vain lisää kierroksia siihen.
Lisääntynyt työaika olisi kyllä palkanalennus melko suurelle joukolle työntekijöitä. Kuukausipalkkaiseen työhön itse ja ystäväpiirinsä kautta tottuneet harmaantuvat ukot jälleen kerran unohtavat kuinka iso joukko työskentelee tuntiperusteisella korvauksella. Heille työajan pidennys on tuntipalkan alennus. Muun muuassa kaupan alan pienpalkkaisille työntekijöille ja taitaa koskea vielä suurinta osaa heistä, koska kaupan alan työnantajien jostain syystä sallitaan kiertää työsopimuslakia räikeästi ja avoimesti ja ilmeisesti PAM:n avustuksella.
Kivoissa kuukausipalkkaisissa hommissa toki voi pelata tietokoneella vuorotellen pasianssia ja tetristä silloin ei ole nojaamassa työkaverin huoneen seinään kahvikuppi kädessä, mutta meillä on todella paljon ihmisiä, joiden työsuoritteen jokaista osaa kuvataan ja mitataan ja jotka joutuisivat ihan oikeasti tekemään työtä lisää. Siis he samat, joille työajan pidennys on palkan alennus.
ALV:n nosto johtaisi ojasta allikkoon. Suomen suurin ongelma on liian suuri ja kallis julkinen sektori. Tästä seuraa korkea verotus ja kilpailukyvytön yrityssektori, alhainen kulutuskysyntä.
Ratkaisu on julkisen sektorin reipas kutistaminen, alentuva verotus, alentuva kustannusrasite yrityksille jne. Syntyy positiivinen kierre, joka johtaa kilpailukykyisempiin yrityksiin, alenevaan työttömyyteen, pienempiin tulonsiirtoihin esim. työttömyyden laskun ja talouskasvun vauhdittumisen myötä.
Suunnan muutos, johon kannattaa liittää vaikka velkarahalla tehtävät, tuottavat investoinnit esim. infraan.
Nokialta meni 20-30 vuotta kehittyä 90-luvun lopun kukoistukseen.Ja Suomi tarjosi Nokialle ilmaisen kehitysalustan.Ja nokialtakin se vaati suurta sietokykyä, sillä elektroniikka tuotti tappiota pitkään. Björn Westerlund uskoi ja näki eletroniikan tulevaisuuden ja perusti 1960 elektroniikkaykiskön, joka kehittyi 70-luvulla pohjan Nokian tietoliikenne-ja kännykkäeknologialle .
Westerlunb elätti ja sieti tappiota tuottavaa yksikköä.
Tele tarjosi paljon teknistä tukea ja alustan kokeilal erilaisia teknisiä ratkaisuja
Ei nykyään yrityksitä löydy tällaista pioneerihenkeä niinpä uudet Nokiat saa unohtaa
Toinen menstystarina on ollut Rapala, se lähti yhden miehen ideasta ja harrastuksesta 1936 ja kasvoi maailmanluokan yritykseksi, mutta se vaati aikaa 60-vuotta
Ei nykyään löydy tällaista kehittelyä eikä kukaan yritysjohtaja siedä tuotekehittelyä, joka kestää vuosikymmeniä
Ei edes valtio halua tällaista.
Onhan aika muuttunut, mutta ei nytkään alle 10 vuoden kehitellä muita kuin pelejä ja yleisemmin softaa
Tilanne on se, että joudumme raknetmaan lähimmät 10 vuotta kasva ja hyvinvointia niillä tuotteilla ja osaamisilla, joita meillä on nyt.
Niitä modifioimalla saadaan jotain aikaiseksi
Mutta ehdottomasti on löydettävä näitä westerlundeja, jotka kasvattavat uusia liiketoimintoja ja tuotteita, mutta heitä ei taida olla kvartaalitalouden jälkeen ?
Valtion ja kuntien palkkamenot ovat liki 30 miljardia ja yksi syyllinen alijäämään on Kataisen/Kokoomuksen julkiselle sektorille luaamat ylisuuret palkankorotukset 2007 vaalien yhteydessä.
N 20 % leikkaus palkkoihin melkein nollaa alijäämän .
Eikä tuotakaan leikkausta tarvitse tehdä nimellisä palkkoja leikkaamalla vaan jäädyttämälä julkisen sektorin palkat 7-10 vuodeksi.
Mutta Eduskunnan suurin puolue on virkamiespuolue, joka estää tämän.
Julkisen sektorin supistaminen ei itseisarvoisesti tuota lisää hyvinvointia, jos samat palvelut on tarkoitus kuitenkin tuottaa yksityisesti. Suurimmat julkisen puolen kustannuserät eli terveydenhuolto ja koulutus tuotetaan Suomessa jo tälläkin hetkellä uskomattoman tehokkaasti kansainvälisesti vertailtuna, eli meillä on vähemmän opettajia ja lääkäreitä henkeä kohden kuin oikein missään muualla. On vaikea uskoa, että näiden alojen yksityistäminen tuottaisi oikein millään lailla merkittävää tehokkuuden lisääntymistä.
Hallintoa pitää tietenkin tehostaa kaikkialla missä sitä voidaan tehdä, mutta sen ottaminen tavoitteeksi ei pitäisi vaatia mitään erityistä poliittista visionääriyttä.
Korkeaan verotukseen voidaan löytää syitä myös muualta. Esimerkiksi aluepolitiikka ja kansalliset maataloustuet yksinään syövät helposti kestävyysvajeen verran miljardeja vuosittain.
Toisaalta omistusasumisen suosiminen vuokra-asumisen kustannuksella nostaa asumiseen kuluvaa osuutta ja heikentää kulutuskysyntää. Verotuksen painopisteen pitäminen työssä kulutuksen ja kiinteistöjen sijaan vähentää palvelualojen kannattavuutta, ja ihmisten tehdessä itse asioita, jotka ammattilainen tekisi tehokkaammin ja paremmin syntyy hyvinvointitappiota.
Tietysti jos argumentti on, että emme yksinkertaisesti ansaitse nykyisen laajuista palvelutasoa, ja että ruummillinen kärsimys on hengellisesti nostattavaa, niin sitten toki kaikin mokomin.
Päivä pulkassa. Soininvaara vaatii lisää tasaveroa ja vähemmän progressiota. Vartiaisen mukaan Kokoomukseen? Miksi ei? Sinivihreä liitto.
Anteeksi, mutta palkkaverot ja alv ovat jokseenkin yhtä lailla tasaveroja, jos toista nostetan ja toista alennetaan, verotuksen progressiivisuus pysyy paikallaan.
Ja vielä löytyy joku Stalinin ihailija Suomesta!
Julkinen sektori ei ole erityisen suuri, mikäli halutaan esiintyä pohjoismaisena hyvinvointivaltiona – aika monet näköjään eivät halua.
Tästä ns. julkisesta sektorista suuri osa on tulonsiirtoja, jotka eivät vähennä kulutuskysyntää, vaan lisäävät sitä – ja jopa valtion virkamiehetkin kuluttavat!
No, terveydenhuoltoa ollaan yksityistämässä kovaa vauhtia (sote-uudistus!), joten siltä osin julkinen sektori kyllä pienenee.
Suomen suurin ongelma on – kuten EU komissiokin juuri totesi – vientiteollisuuden niukka ja tähän tilanteeseen huonosti sopiva tuotepaletti ja on vaikea nähdä, miten työajan lyhennys myisi vaikkapa paperikoneita, jos ostajat eivät niitä tarvitse.
Suomessa ALV pitäsi laskea Saksan tasolle. Se olisi ”helikopterirahoitusta”, joka saisi talouden käyntiin.
Voitaisko pienentää verokiilaa? Pari ehdotusta:
1) Pienennetään eläkemaksuja (missä muualla pakkosäästetään yli 20% palkasta eläkkeisiin?). Rahoitus leikkaamalla suurimpia työeläkkeitä, koska 40-luvulla syntyneet eivät ole ihan aikuisten oikeesti maksaneet eläkkeitään.
2) Leikataan julkisen sektorin työntekijöiden palkkoja ja alennetaan kunnallisveroa. Myönnetään että 2007 palkkoja nostettiin liikaa. Unohdetaan ne kuvitteelliset paperinpyörittäjät, leikataan aluksi opettajien palkkoja, seuraavaksi hoitajien. Eivät ne kaikki lähde Ruotsiin, Norjaan tai Englantiin töihin (tai no ainakaan opettajat). Ja tällä hetkellä tuskin karkaavat yksityiselle sektorillekaan.
Kuten keskustelu osoittaa, millään yksittäisellä toimella ongelmaa ei kannata yrittää ratkaista, vaan täytyy käyttää lukuisia erilaisia toimenpiteitä.
Työajan pidentämistä kannattaisi pienessä määrin käyttää erityisesti julkisella sektorilla osana toimenpidepalettia. Esimerkiksi anteliaita osaaikaeläkeoikeuksia pitäisi kiristää ja lomarahojen vaihtamista vapaaksi pitäisi tiukentaa.
Joo, näinhän se on. En itse usko ikinä mihinkän sataan tuntiin, ettei vain olisi pyyntö sata, todellinen tavoite pois kaksi arkipyhää?
Ihan jos miettii omaa työtä, niin meillä on kahdeksan tunnin työpäivät, joihin sisältyy puolen tunnin ruokatauko. Eli 7,5 työtuntia. Tuohon pitäisi räpätä melkein puoli tuntia joka päivälle lisää eli päivä pitenisi 8,5 tuntiseksi. Kuulostaa aika kovalta tavoitteelta. No ehkä sen vartin voisi lisätä ilman, että ihmisten aikataulut kärsii.
Kuitenkin vähintä mitä pitäisi tehdä, on siirtä jokainen keskellä viikkoa oleva arkipyhä mieluiten perjantaille (tai maanantaille). Reikäviikot jos mitkä laskevat työtehoa.
Mielestäni on kuitenkin aivan selvää, että jos jossain toisessa todellisuudessa oikeasti lisätään 100h vuosityöaikaan eikä nosteta palkkoja, niin noin raju työntekijäkohtaisen tuotoksen lisäys näkyy kyllä aivan varmasti kilpailukyvyssä ja sieltä sitten myös investoinneissa, työllisyydessä, veroissa, ja kansantuotteessa. Tosin samallahan työntekijöiden vapaa-ajan määrä laskee, joten varmaan sosiaalietuuksia pitäisi myös vähän niistää, tai muutenhann työttömyys muuttuu aikaisempaa houkuttelevammaksi. Jos ei ertuja leikata, niin sitten vain 100h/vuosi koulutusta per työtön lisää, jottei työnteon kannattavuus kärsi liikaa.
Ja kuten sanoin, en todellakaan usko 100 tunnin lisäyksiin, en 50 tunnin, en edes 20. Minä sanon että jos tässä työaikaa jatketaan niin se on aivan maksimissaan kaksi arkipyhää.
Ja toisaalta taas, kyllähän tuo auttaa nykyiseen tilanteeseen, mutta ikävä kyllä pessimisti minussa pelkää, että nykyisillä rakenteilla työajan pidennyksestä saatava tuottavuusetu viedään hyvinkin nopeasti palkkoihin, jolloin kilpailuetu menetetään ja työttömyys nousee taas entiselle tasolleen.
Kärjistetysti jos me nyt nostammme työaikaa 50% ja työttömyys pienenee rajusti, niin ensi vuonna liittojen palkkkapynti onkin sitten rapiat +50% ja kahden vuoden kuluttua ollaan taas samassa tilanteessa.
No ehkä tässä yhden suhdannekierron yli pääsisi, ennnen kuin kilpailukyky olisi taas kotikutoisesti tuhottu. Olisihan sekin jotain.
No ei tule yhteiskuntasopimusta eikä mitään muutakaan. Kalle Isokallion sanoin: tätä ei voi enää kääntää: https://www.youtube.com/watch?v=awxWjDGaHeU&t=5m10s
Osalla ns. valkokaulusporukasta ne työajat ovat tosin olleet vielä paljon pitempiä, joten eipä tuollainen muutos heidänkään osalta tilannetta muuttaisi yhtikäs mihinkään.
Jos ongelma johtuu liian suurista palkankorotuksista menneinä vuosina, niin eikö se olisi yksinkertaisinta korjata laskemalla palkkoja? Se voitaisiin myydä työntekijäjärjestöille lupaamalla työntekijöille lisä yritysten voitoista hyvinä aikoina. Näin tehdään jo joissakin yrityksissä (esim. vieremäläinen Ponsse), mutta ei kaikissa. Julkisen sektorin työpaikoissa tuo lisä voitaisiin maksaa vaikka kansantalouden kasvun perusteella. ALV:nkin korotuksella on rajansa, sillä se syö palvelualojen kysyntää ja kannattavuutta.
Talouden tavoitteista ei ehkä ole konsensusta olemassa. Jo siitä tulisi varmasti riitaa pitääkö maksimoida kaikenlaista työllisyyttä vai verotuksen turvaamaa työllisyyttä.
Mutta siinä mielessä Oregon lienee lähempänä kuvitteellista optimia, että (lähtökohtaisesti) ihmisten kannattaa pitää rahansa ja vapaasti valita mitä niillä tekee.
Rohkenenko taas kerran yksinkertaistaa lapsellisuuden(?) tasolle, jos maailmassa olisi vain yksi verottava taho tämän kannattaisi verottaa vain kulutusta. Muusta ei tarvitsisi huolehtia. Voiko tästä päätellä, että mitä pienempään verotusalueeseen kuljetaan sitä enemmän tulee painottaa tulojen verotusta kuluttamisen sijaan? Ja sen pienen yhteisön on vain erikoistuttava omiiin vahvuuksiinsa jotta niitä tuloja on. Kulutuksen verottaminen pienessä yhteisössä on ”itsemurha”?
Ode
”Arvonlisävero vähennetään viennistä ja lisätään tuontiin. Palkkaverot taas rasittavat vientiä mutta eivät rasita tuontia”.
On kuitenkin syytä muistaa ero tavara- ja palvelukaupan kansainvälisessä arvonlisäverotuksessa. Tavaraviennille nykyistä korkeampikaan arvonlisävero ei tosiaankaan olisi ongelma.
Sen sijaan kansainvälisessä palvelukaupassa kilpailuongelmiin törmätään silloin, kun hyödyke tuotetaan ja kulutetaan samassa paikassa. Tämä koskee muun muassa matkailuun liittyvää kulutusta.
Kun ulkomaalaisturisti majoittuu hotellissa tai ruokailee ravintolassa Suomessa, hän maksaa niistä hinnan, johon on lisätty meillä sovellettava arvonlisävero. Suomalaismatkailijaa puolestaan rasitetaan hänen ulkomailla käyttämistään matkailupalveluista kyseisten maiden verokannoilla.
Mikäli siis arvonlisäveroa kiristettäisiin meillä kautta linjan, se merkitsisi matkailuvientiä edustavan ulkomaalaisten matkailupalvelujen käytön kallistumista suhteessa matkailutuontia edustavaan suomalalaisturistin ulkomailla tapahtuvaan matkailupalvelujen käyttöön.
En nyt ymämrrä miten hyvinvointivaltion absoluuttinen pieni koko tai pienempi koko suhteesa muihin auttaa mitään, jos meillä ei kuitenkaan ole varaa siihen? Ihan yhtä hyvin voi todeta jollekin köyhälle, ettei naudan sisäfile tai edes halvempi kananfile maksa paljoa mitään jos verrataan kaviaariin! Jos ei ole varaa niin ei ole varaa, niin silloin ei ole varaa vaikka jollain naapurin öljyssä uiskentelevalla Norjalla onkin!
Ei tarvitse? Meinaatko että maailmassa on vain yksi paperikonevalmistaja, suomalainen Valmet, ja kaikki ostavat koneensa siltä ja minkäänlaista lisämyyntiä, saatikka markkinaosuuksia ei ole mistään saatavilla?
No siehhän se olet kyllä varsinainen huumorimies!
Voin kertoa sinulle salaisuuden: on olemassa semmoinenkin firma kuin saksalainen Voith. Ja toisaalta Kiina on täynnä pieniä valmistajia ja japanilaisetkin huseeraavat alalla.
Vakuutan että maailman paperikonemarkkinat eivät ole täydellisesti suomalaisten dominoimia ja että markkinaosuutta on mahdollista nostaa (eli siis voittaa enemmän sopimuksia).
Ja yleensäkin kaikille ”ei me voida mitään mihinkään myydä”-miehille.
Maailma ei ole vielä tullut valmiiksi eivätkä suomalaiset hallitse täydellisesti niitä toimialoja, joilla harrastavat vientikauppaa. Maailmassa on kuusi miljardia ihmistä, siihen massaan saadaan viiden miljoonan ihmisen vientipanos upotettua ihan missä tahansa suhdannekierron vaiheessa, mikäli hinta & laatu ovat kohdillaan.
Jos meidän tuotteemme ovat vanhentuneet käsiin eikä uusia ole luvassa ihan heti, niin ei siinä taida auttaa muu kuin laskea tavalla taikka toisella yksikkökustannuksia. Ihan sama tilanne tulee vastaan jossain öljysheikkivaltiossa kun öljy loppuu: palkkoja pitää laskea kun tuottavuus romahtaa. Meillä vain ei ole loppunut öljy, vaan saman efektin on aiheuttanut kännykkäteollisuuden täydellinen romahtaminen. Eivät ne öljysheikitkään ongelmasta pääse toteamalla ”ei nämä ongelmat johdu meidän palkkatasosta, vaan siitä ettei meillä ole enää öljyä myytäväksi”.
Tarkoitatko ”palkkaverolla” ns. työnantajan sivukuluja, joita maksetaan palkkasumman perusteella? Jos näin on, niin sinun käyttämäsi termi ei ehkä ole aivan yleisen kielitajun mukainen. Ne ovat tietysti tasaveroja, mutta palkasta työntekijältä perittävä tulovero ei sitä ole. Näistähän työnantajan Kela-maksu siirrettiin jo arvonlisäveroon. Seuraavana olisi ilmeisesti työeläkkeiden siirto valtion maksettaviksi.
Oregonissa ei ole sales taxia, mutta tuloverotus on sitten korkeampi. En nyt sitten tiedä kumpi on parempi, vähemmän käteen, mutta halvemmat ostokset vai enemmän käteen, kalliimmat ostokset. Ja kaikkihan tietysti muistavat, että osavaltion ja countyjen verojen päälle tulee vielä federal tax, jota ei pääse pakoon millään.
Land of the Free otti myös käyttöön ns. obamacaren, jossa on pakko ostaa terveysvakuutus. Jos ei osta, niin joutuu maksamaan vähintään 95 dollaria tai prosentin tuloista sakkona. Ensi vuonna tuo nousee 325 dollariin tai kahteen prosenttiin tuloista. Aika moni jättää ostamatta vakuutuksen, koska sakko on paljon halvempi kuin kuukausimaksu vakuutuksesta. Alle 400 dollarin ei saa oikeastaan mitään vakuutusta ja ne, joille obamacare on suunnattu, ovat niin pienituloisia, että prosentti tuloista on kovin mitätön summa. Toivottavasti republikaanit poistavat koko obamacaren.
Koska nämä ”suuret” palkakorotukset tehtiin jo 2007 – ja jostakin syystä ongelmat ilmenevät vasta nyt.
Vai laskisitko palkkoja takautuvasti? Moneltako vuodelta perittäisiin takaisin?
Ja jos palataan paperikone-esimerkkiin, montakohan paperikonetta tuo palkanalennus myisi ulkomaille, jos ostajat eivät osta?
Paljon saataisiin jo sillä, että vuosilomat kertyisivät vain 2pv/kk, jolloin säästyy 0,5pv/kk = 6 pv. Lomarahat huomioon ottaen ja sen, että yksi päivä on lauantai, saadaan noin 60 tuntia palkan alennusta ja noin 40 tuntia enemmän työaikaa. Lomat saisi sitten pitää kesällä tai talvella sopimuksen mukaan.
Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan v 2013 yli 4000 euron kuukausieläkettä sai noin 25 000 eläkeläistä. Jos nyt näiden eläke leikattaisiin vaikka 4000 e/kk tasolle, säästöä eläkkeistä kertyisi noin 50 miljoonaa euroa. Kaikki vuonna 2013 kerätyt eläkemaksut oli noin 23,8 miljardia euroa, eli tuolla leikkauksella voitaisiin pudottaa eläkemaksuja noin 0,2 %. Tavoitteesi oli ilmeisesti pudottaa eläkemaksut alle 20% palkkakuluista, eli ei se ihan noin helpolla rahoitu suurimpia eläkkeitä rokottamalla.
On selvää että tämä 100 tunnin lukema on tarkoituksella alkuun huikean suuri. Siitä voidaan sitten neuvotteluissa päästä esim. kahden arkipyhän poistoon joka työnantajan alkuperäinen tavoite on.
Tässä muuten vuoden 2015 arkipyhät lähimaista: Suomi 9, Tanska 12, Norja 9, Ruotsi 10, Viro 9. Eipä Suomi mikään arkisin lepäilevä kansakunta naapureihin verrattuna ole. Kaipa tämä sitten yksi keino on paikata suomalaisten yritysten surkeutta joka siis on pääsyy Suomen ongelmiin (ehkä väestön ikääntymisen lisäksi mutta se koskee kaikkia länsimaita).
En ihaile muuta kuin sitä että hän nosti Venäjän ylös köyhästä maatalousnmaasta isoksi teollisuusmahdiksi. Keinot vaan olivat brutaalit mitä tulee poliittisten vastustajien ja monien muidenkin kohteluun.
8-päiväistä viikkoa on kokeiltu aikoinaan antiikin Roomassakin.
USA:ssa ajattelu verotuksesta on erilainen , USA verotetaan tuloja ei kulutusta.
Myös kiinteistövero on USA:ssa merkittävä verotulojen lähde
Ja yllätys yllätys: Sakotus
Mutta lopputulema ei paljoa Suomesta poikkea :
USA:ssa valtion, osavaltioiden ja kuntien menot ovat tänä vuonna n 6200 miljardia dollaria.Kun USA bkt on n 34 % bkt.Menojen osuus suhteessa bkt on laskenut nopeasti vaikka menot ovat kasvaneet , silä bkt on kasvanut reippaasti.
Korkeimmillaan menojen osuus bkt oli 40 % luokkaa
Suomessa 2007 valtion ja kuntien menot olivat n 37 % bkt ja 2013 jo 45 % luokkaa
Mutta Suomi on huonommassa asemassa, koska menot ovat kasvaneet voimakkaammin ja bkt sakannut.Jos bkt olisi jatkanut kasvamistaan niin tehdyt leikkaukset olisivat riittäneet, nyt eivät
Ei kai niitä palkankorotuksia olisi tehty silloin, jos ne silloin olisivat olleet ongelma. Eli silloin olivat OK. Jos nyt sitten ei ole varaa niihin palkkoihin, niin niitä pitää nyt laskea. Mutta sitten taas nostaa, kun on varaa. Tuo joustava osuus palkoissa voisi määräytyä yrityksissä voiton perusteella (esim. jos yritys jakaa osinkoja 5 %, niin se antaisi saman 5 % palkankorotuksen työntekijöilleen voittovaroistaan) ja julkisella sekstorilla bkt:n kasvun perusteella.
Näyttää siltä, että Sipilä rakentaa Suomesta Pohjolan Kreikkaa.
Kun katsoo tuota listaa niin enemmän työtunteja per työllinen tehdään maissa , joissa menee vielä huonommin kuin Suomella .
Kreikassa menee huonoiten EU:ssa , mutta työtä tehdään niskalimassa , siis ne , joilla työtä on.
Hollannissa ja Saksassa tehdään vähiten töitä, mutta niillä menee parhaiten ….
http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/1…
ALVin nosto olis tietty viennin kannalta hyvä, mut oikeudenmukaisen veroprogression mukaan voitais sit laittaa pääomatulot samalle viivalle työtulojen kanssa eli miedolle progressiolle, jolloin työtulojen progressio itse asiassa lievenisi.
Miksi tätä ei tehdä?
Tuolta jutusta löytyy OECD:n graafi, jossa Suomen työvoimakustannukset ovat 4 vuodessa muuttuneet euroopan korkeimmiksi.
http://www.telegraph.co.uk/finance/economics/11541657/How-sleepy-Finland-could-tear-apart-the-euro-project.html
Onhan täällä lueteltu vuosien kuluessa paljonkin turhien säännösten ja maksujen purkua. Ja toisaalta investointikohteita. Mitään ei vain tapahdu. Ehkäpä jotain saadaan aikaan nyt kun vasemmisto jää oppositioon.
Tämä on todella kummallista, sillä molemmat osapuolet ovat yleensä a.o. järjestelyyn tyytyväisiä niissä harvoissa yrityksissä, joissa työaikapankki on käytössä. Kai se on sitä AY-liikkeen neliraajajarrutusta.
Jo vuoden yli tehty tasaus laskisi jonkin verran toteutuneita kustannuksia, sillä jokseenkin kaikilla aloilla on sesonkinsa, joita sitten hoidellan kalliilla ylitöillä. Järjestely saattaisi myös lisätä tavanomaisten työsuhteiden määrää.
Raimo K: Ja vielä löytyy joku Stalinin ihailija Suomesta!
Ilmeisesti et ole känyt Venäjän köyhillä maatalousalueilla?
Opettavaisempaa olisi tietysti ollut käynti Ukrainan maatalousalueilla vv. 1932–1933.
Ja iso teollisuusmahti tuottaa nykyisin lähinnä öljyä.
Ja palkka-aleko myy sitten ne käsiin vanhentuneet tuotteet?
Ja palkka-aleko saa ehtyneet öljylähteet taas tuottamaan?
Edes pienestä annoksesta logiikkaa olisi paljon hyötyä, ei tulisi moista heiteltyä.
No siehän se huumoria viljelet!
Siis se, että on muita paperikonevalmistajia auttaa suomalaisia myymään? Vai tarkoitatko, että suomalaisten pitäisi myydä muiden tekemiä?
Ja että vuoden 2007 liittokohtainen (EK:n haluama) työehtosopimusratkaisu vaikuttaa hamaan ikuisuuteen ja siksi palkka-ale myisi taas paperikoneita?
Kyllä se vaan on niin, että Daimler AG myy autoja (jopa Suomessa tehtyjä), mutta Lada ei mene kaupaksi, vaikka olisi minkälainen palkka-ale.
Juuri näin. EU pidensi vuosi sitten yksipuolisella päätöksellä kaikkien virkasuhteisten työaikaa 7:30 -> 8:00 tuntiin, pakollisen lounaan kanssa siis 8:30. Tuntumani on ettei mitään työn tehostumista tapahtunut, toki sitä kautta tulee säästöä että suuri osa perheellisistä haki päivän pidennystä vastaavan työajan 10% lyhennyksen, menettäen tietenkin vastaavan osan palkastaan. Muut sitten lojuvat työpaikalla 2,5h viikossa pidempään, mutta tuskin tosiaan enempää töitä paiskien.
Työajan pidentämisestä on hyvä esimerkki muodollisen jaksotyön poistumisen seurauksista. Kaikki lääkäreitä huonommin neuvotelleet joutuvat lähtemään syömään omalla ajalla. Aamupäivän operaatioita tulee yksi vähemmän, kun tiedossa on, että pienikin venymä ja leikkurissa on lääkäri yksin. Sama hammashoidossa. Lääkäri töissä, avustaja vapaalla. Ja osastoilla. Kierrolle jää lääkäri yksin, muut poistuvat.
Aiemmin ihmiset söivät tilanteesta riippuen 10 – 30 minuuttia työn määrittelemissä rajoissa. Nyt ne lähtee sovittuna kellonlyömänä vaihtamaan vaatteita ja ovat tunnin poissa työyksiköstä. Työnantaja säästää 1/2 tunnin palkan. Shp:t varmaan lupaavat tähdet ja kuusi kuuta seuraavissa neuvotteluissa, että vanhat tavat saadaan takaisin.
Ainakin tämä työllistää.
Miten niin väärään suuntaan? Työn mittaaminen ajalla on sinänsä vähän ongelmallista ja AKAVA-laisille tuosta olisi hyötyä suhteessa. SAK:n jäsenet tekevät pääosin minuuteissa mitattua työtä ja puolen tunnin pidennys työaikaan tuo säästöjä yrityksille.
Sen sijaan AKAVA-laisilla tuo lähinnä vähentäisi harmaan työn osuutta. Eli muutoksella saataisiin aavistus lisää palkkahaitaria, mikä on hyvä asia. Liian suuret tuloerot eivät ole hyväksi, mutta eivät liian pienetkään.
Voithan sinä yrittää myydä turisteille keabbia ölynporaajan palkalla, eppäilempä vain ettei taida onnistua!
Olennaista on kuitenkin tehokas työaika. Siis se aika, joka käytetään oikeasti töiden tekemiseen.
Ilman öljyä maailmantalous olisi murto-osa nykyisestä. Ilman sitä ei ole ipädejä marketin hyllyssä, eikä pottuja.
No eipä siitä pidä Stalinia kiittää – eikä julistaa Venäjää teollisuusmahdiksi.
Ja mitäs tämä tähän kuuluu?
Vai meinaatko, että palkka-ale (eli työajan pidentäminen samalla palkalla) innostaa öljynporaajan löytämään lisää öljyä?
Positiivisesti ajatellen: Lylyhän sanoo tuossa olevansa jatkossa valmis lisäämään taloustilanteen mukaisia palkkajoustoja.
Toki pessimisti ei pety.
Palkka-ale on mielenkiintoinen kysymys. Kannattaa verrata palkkoja Suomessa ja muualla EU:ssa. Ennen kaikkea Saksassa ja Ruotsissa, jotka ovat kilpailijoitamme. Duunari tienaa Suomessa paljon paremmin, mutta insinöörityö on halpaa.
Suomen ongelma ei ole palkkataso vaan liian pieni palkkahaitari yhdistettynä liian korkeaan verotukseen. Täällä ei pärjää pienellä palkalla, koska kova verotus nostaa elinkustannuksia. Verotus rokottaa eniten niitä, joita sen pitäisi auttaa!
Ei tietenkään, mutta öljy nyt on vain sellainen tuote, jolla saa maksettua ydinaseita ja panssarivaunuja. Näillä sitten voidaan muuttaa musta valkeaksi ja valkoinen mustaksi.
Ajattelusi ei yllä laatikon ulkopuolelle.
Julkisen sektorin sote-menoista suuri osa aiheutuu kansalaistemme holtittomasta elämisestä. Joku lukijoista osaa varmaan antaa miljardiarvion. Alkoholi, tupakointi, liikalihavuus, liikunnan puute jne. Kyse ei siis ole siitä, ovatko näihin tarvittavat palvelut julkisia vai yksityisiä, vaan kyse on siitä että näitä palveluja tarvitaan paljon vähemmän silloin kun olemme vastuullisempia. Aika moni tosin hyötyy ja suorastaan elättää itsensä näistä turhista palveluista ja siten vastustaa terveellisempiä elämäntapoja.
Koulutuksesta on helposti löydettävissä säästöjä jos halutaan eikä opetuksen taso laske lainkaan. En mitenkään voi ymmärtää miksi ainakin peruskoulun opettajille sallitaan niin lyhyt vuosityöaika ja lyhyt työura. Jos lasketaan heidän tuntipalkkansa, niin opettajien liksat ovat lähellä lääkareiden tasoa. Tyypillisesti peruskoulun opettajalla on 18-24 tunnin opetusvelvollisuus viikossa. Toki lisäksi tulee valmistelua ym, mutta ottaen huomioon noin 180 työpäivää vuodessa on vuosityöaika keskimäärin 1100-1200 tuntia.
Erittäin monet opettajat nykyään pääsevät eläkkeelle 60-vuotiaana. Siis tänäkin päivänä vanhoista eduista nauttien, vaikka yleisesti eläkeikää koko ajan nostetaan. Sitten esim. erityisopettajilla on usein 55 vuoden eläkeikä, eli työuraa ehtii nippanappa kertyä 30 vuotta. Tällä edulla työuran tuntipalkka nousee lääkäreiden yli, kun lääkäreille ehtii työuran aikana kertyä kaksinkertainen määrä työtunteja. Näistä 55 täyttäneistä moni nostaa täyttä eläkettä ja tekee sitten lisäksi samoja töitä kuin ennenkin. Ei taida olla yleisessä tiedossa nämä edut, OAJ on todella osannut asiansa. Kannattaa tutustua OVTESsiin, lisiä riittää.
Kolmas esimerkki etujen holtittomasta jaosta on työkyvyttömyyseläkkeet. Bussikuski jäi vajaa 5-kymppisenä selkävaivojen takia työkyvyttömyyseläkkeelle. Kyllästyi pian kotona makoiluun ja rakensi ok-talon. Asui siinä pari vuotta, myi verovapaasti. Rakensi toisen talon ja lopuksi myi senkin verovapaasti. Ja koko tämän ajan hän ihanan järjestelmämme mahdollistamana nosti täyttä työkyvyttömyyseläkettä ja tienasi rakennustoiminnallaan verovapaasti enemmän kuin bussikuskina. Miten voi olla työkyvytön jos pystyy rakentamaan omakotitalon?
Tällaisia järjesttömyyksiä ja saavutettuja etuja maamme on pullollaan. Unohtamatta vaikkapa 3-4-kymppisiä kansanedustajaeläkeläisiä. Ovatko tällaiset pöhöttyneisyydet ja vääristymät todella säilyttämisen arvoisia? Eikö saavutettuihin etuihin voida tällaisenkaan taloudellisen kriisin hetkellä puuttua? Eikö ihmisiltä oikeasti voida vaatia omasta terveydestään huolehtimista?
Ja Osmon otsikkoon viitaten opettajien työajan pidentämiselle, palkkaa korottamatta, on hyvät perusteet. Lisää liikuntatunteja, ihmissuhdetaitojen je kielten opetusta, kiitos. Koulutilat kumisevat tyhjyyttään iltapäivisin.
Kysymys. Hesari sanoo:
Onko tämä totta? Eikö palkanleikkauksista voi sopia yhteisesti? Minulle palkanleikkaukset olisivat paljon miellyttävämpi vaihtoehto kuin työajan pidentäminen. Toki ehdotettu ALV-kikka sopii myös, mutta ei se täysin sama asia ole.
Ihanko tosissasi olet sitä mieltä, että jos öljy loppuu (kännykät ei myy), niin öljynporaajan (kännykäntekijän) ei kannata miettiä uusia töitä, vaan soimata johtajia ja vain pyytää entistä palkkaa vvanhoilla eduilla?
Ja se koko ketju ja kaikki ne työntekijät (esimerkiksi palvelualojen työntekijät & alihankkijat), joka ovat aikaisemmin menestyneet koska öljynporaajilla (kännykäntekijöillä) on ollut hyvät palkat, voi jatkaa vanhaan mallilin vanhoilla työehdoilla, koska eivät sille mitään mahda että öljyä (kännyköitä) ei enää ole?
Jos tuo on yleinen ajatus ay-liikkeessä niin ei ole kyllä mikään ihme että maa on suossa. Tämähän ei eroa enää mitenkään ilmastodenialistien toimintatavoista.
Jos jokapaikka on täynnä työttömiä, niin kyllä se kertoo ettei työtä haluta ostaa eikä myydä. Jotain tarvisi tehdä.
Onhan se kyllä niin, että jos tosiasioiden myöntäminen tarkoittaa oman maailmankuvan romahtamista, niin niitä ei myönnetä. Sen huomaa kyllä tässäkin keskustelussa. On täysin ihmeellistä että hinnan ja menekin yhteys kielletään, hinnalla ei siis ole mitään vaikutusta myyntimääriin!
Antti. varmaan jo joku muukin kirjoitti, mutta. Valtiolla on 6-8 viikon lomat vuodessa. Lasketaan se 5-7 viikkoon. Mitahan tuo toisi kansantalouteen?
t. Mikko
Neuvostoliiton teollisuudessa oli se vika että se ei kyennyt tuottamaan kunnollisia kulutustuotteita sen enempää vientiin kuin kotimaan tarpeeseen. Aseteollisuus vei liian suuren osan kapasiteetista ja osaamisesta, ja sitä se vie nytkin.
Minulla ei ole riittävästi taustatietoja että tuota voisi tarkemmin arvioida. Yksittäisen työntekijän kohdalla voisi tarkoittaa 2-5 % tuottavuuden lisäystä. Alasta riippuen, joku toinen työntekijä voisi joutua tinkimään samat tunnit pois omasta työajastaan. Taikka urakkaluontoisissa töissä ei mitään muutosta havaittaisi.
Vastaavasti voisi löytyä kohteita missä tuottavuus nousisi enemmän, joku ketjutettu työ missä ei vuorollaan odotettaisi aina seuraavan vaiheen tekijää palaavaksi lomiltaan. Tai vaikka jos kaavavalitusten käsittely tuomioistuimissa nopeutuisi niin eikös se toisi sitä tuottavuutta myös enemmän kuin pelkkien lomarahojen säästöjen verran.
Koko tämän farssin tarkoitus on se, että nyt kepu voi perustella tulevat 10 miljardin leikkaukset omille kannattajilleen.
Julkisella sektorilla 15 vuotta palvelleella on 38 lomapäivää, mutta julkisela sektoilla lasketaan vain arkipäivät.
Niinpä yksityisellä vertailukelpoisten lomapäivien määrä on 25.
Eli erotus on 13 arkipäivää
Kun julkisella sektorilla henkilöstöstä uolet on +50-vuotiasta eli pitkään palleita niin varmaan 70 % on pitkä loma
Jos se poistetaan niin henkilötyöresurssi lisääntyy 25000 hengellä niin säästö on jotain 1000 miljoonaa
Eli tuo Sipilän miljardin tavoite syntyy jo yksistään kurittamalla omaa porukkaa eli julkisen sektorin väkeä
Tuosta ei ole kysmys, tuotteita kuolee ja uusia syntyy aina.VATT arvio on, että n 130000 työpaikkaa häviää joka vuosi tuottavuuden nousun ja tuotevalikoiman muutoksen vuoksi.
Kasvu ja tuotevalikoiman muutos taas luovat uusia työpaikkoja. Kasvu on ollut vaisua ja niinpä työpaikkoja on syntynyt vaatimattomasti , suurin pirtein yhtä paljon kun on tuhoutunutkin.
Meillä oli vuonna 1989 n 2,5 miljoonaa työpaikkaa ja edelleen 2007 meillä oli 2,5 miljoonaa työpaikkaa.
Nyt meillä on n 2,4 miljoonaa eli määrä on alkanut notkahtaa, koska kasvu ei riitä luomaan uusia työpaikkoja.
Työn tarjonta sen sijaan on kasvanut: Meillä oli 1989 80000 työtöntä vaikka siihen aikaan kannustinloukut olivat todella korkeat, efektiivinen rajavero oli työttömällä yli 100 %, mutta ihmiset menivät töihin siitä huolimatta, koska silloin ihmiset osasivat ajatella muutaman vuodne eteenpäin asemaansa
Nyt meillä on 500000 työtöntä (TEM laajatyöttömyys )ja maahan on tullut n 300000 maahanmuuttajaa, mutta työn tarjonnan moninkertaistumeinen ei ole lisännyt työllisyyttä vaikka kannustinloukkujakin on purettu 25 vuotta.
Alueellinen sijoittuminenkaan ei voi olla syynä, sillä valtaosa työttömistä on suurissa asutuskeksuksissa.
Maaseudulla ei ole nää kuin eläkeläisiä, joten Nokia tai Kone tuskin hakee työntekijöitä Savukosken +60-kymppisten poromiesten joukosta
Sillä, onko julkinen sektori pieni tai suuri, ei ole lähtökohtaisesti mitään väliä. Kuten on todettu, suurimmat menoerät ovat sosiaali- ja opetuspuolella. Eikä niiden yksityistäminen muuta tilannetta kokonaisuuden kannalta mihinkään (paitsi että toiminann voitto ohjataan silloin ohi verottajan veroparatiiseihin).
Toinen kysymys on, haluammeko pitää nuo toiminnot nykyisen kokoisina. Toistaiseksi on haluttu. Mutta koska valtio kerää kansalaisilta liian vähän varoja näihin toimintoihin, se joutuu ottamaan loppuosan velkaa. Eli valintana on joko palveluiden tason laskeminen tai verojen nostaminen.
Suomi valtiona ei ole velkaantumassa, kuten nähdään vaihtotaseesta. Joten ei meidän ongelma missään vientiteollisuudessa ole. Vaan siinä, että verotus suhteessa yhteiskunnan menoihin on liian matalalla tasolla.
Nyt elämme illuusiossa, jossa vanhusten vaipat tulevat vaihdettua ”tekemällä lisää turhaa työtä, jotta voimme ostaa lisää turhia tavaroita” (Vesa Vierikko Mielipuolen päiväkirjassa).
Lasinkirkasta tekstiä on aina kiva lukea. Välillä tuntuu, mediasta, että eläisimme jotain helkkarin doylen punatukkaisten säätiötä. Ei.
Kaikkiin kuviteltavissa oleviin vakansseihin, jopa Messin, on riittämiin kelvollisia tai ainakin tyydyttäviä hakijoita. Muutoin vakanssi on epätyypillinen eikä todennäköisesti täytä työnkysynnän (siis joku kysyy työntekijää eli tarjoaa työtä eli työntarjontaa vaikka sillä termillä ei työn tarjontaa tarkoitettakkaan vaan sillä tarkoitetaan että joku kysyy työpaikkaa eli työn kysyntää) tunnusmerkkejä vaan on punatukkaisten säätiön -tarinan kaltaista vilunkipeliä.
Koti-isä
”Suomi valtiona ei ole velkaantumassa, kuten nähdään vaihtotaseesta. Joten ei meidän ongelma missään vientiteollisuudessa ole.”
Sinulla on vanhat tilastot. Vaihtotaseen alijäämä ei ole katastrofaalisen suuri, mutta heikentää kyllä kotimaista elvytysvaraa. Viennin kasvu ratkaisisi monta ongelmaa.
http://tilastokeskus.fi/til/mata/2015/02/mata_2015_02_2015-04-15_tie_001_fi.html
Sillä väliä siksi, että ne toiminnot ovat pois julkiselta sektorilta – ja juuri sillä seikalla on joillekin suuri ideologinen merkitys.
Pari pikku juttua:
– pääomaverotus
– yritysverotus
– energiaverotus ml muukin liikenteen verotus
Kuuntein juuri uhden hyvän tietoyhteiskunta-arvion. Pitäjä ei hehkuttanut sisällöntuottajia, vaan isoja voittajia ovat ne, jotka pystyvät yhdistämään perinteisen teollisuuden ja tietoyhteiskunnan. Yhtenä esimerkkinä hän käytti Ponssen metsäkoneita, joissa on iso tiedonsiirto- ja käsittelykapasiteetti. Häviämme, jos hiillostamme perinteisen teollisuuden maasta.
Oletko pudottamassa pääomaverotusta yhtä alas kuin on ansiotuloverotus? Tuo on fiksu veto, mutta en oikein usko kateellisten maassa tuohon.
Onko sinulla tarkat tuntilistat siitä, kuinka monta tuntia kyseinen henkilö teki töitä päivittäin? Kuinka pitkiä ja kuinka usein hän piti taukoja harrastuksensa/työnsä lomassa?
Ei sillä, etteikö osatyökykyisiä pitäisi pystyä rekryämään nykyistä paremmin.
En. Toistan yhtäläinen taso ja progressio. Molemmat saa säätä optimaaiseksi, kunhan tulotapa ei vaikuta.
Pääomatulo olisi pienillä tuloilla korkeammin verotettua kuin työtulo, jos henkilöllä ei olisi muita tuloja. Normaalisti ihmisellä on molempia. Jos henkilöllä työtulojen lisäksi olevat pääomatulot verotettaisiin työtuloina, kyllä hän ylöeensä maksaisi silloin enemmän veroa.
Ei tällä palstalla olevissa kommenteissa olla kauhean huolissaan siitä, että mikä on seurauksena, jos hyvinvointiyhteiskuntaa aletaan purkamaan.
Kaikkein pienituloisimmat ja eniten apua tarvitsevat ovat suurimmat kärsijät.
On helppo sanoa, ettei tähän ole varaa, mutta kunhan se kolahtaa omalle kohtaa, niin mieli muuttuu.
On aivan järjettömän tragikoomista, että köyhät äänestivät itselleen hallituksen, joka lupaa ruoskia heitä eniten.
Mahtaa perussuomalaisella äänestäjällä puntti tutista, kun on äänestänyt protestiksi kepua ja kokoomusta vastaan, mutta tuloksena onkin pelkkää oikeistolaista ruoskimista.
Lapsiperheet, työttömät, kunnille palveluita tuottavat yrittäjät, opiskelijat ja ennen kaikkea pienituloiset eläkeläiset.
Suomessa tullaan toistamaan täysin samat virheet, kuin tehtiin 1990-luvun leikkauksilla. Se ei Suomea nostanut lamasta, vaan sattuma nimeltä Nokia.
Leikkaukset tuhosivat lukemattomien ihmisten elämän ympäri maata ja kylvi tuohoa lapsissa ja nuorissa.
Minä olen edellisten leikkauksien jälkimainingeissa elänyt nuoruuteni ja nähnyt mitä se käytännössä tarkoittaa.
Leikkaamalla ei synny yhtään uutta työpaikkaa Suomeen. Eikä yhtään uutta innovaatiota, eikä yritystä.
Muistutan edelleenkin siitä, että Suomessa on vain seitsemisen tuhatta poliisia ja yli miljoona asetta ja jokainen miessukupolvi on koulutettu käyttämään asetta.
Kova kovaa vastaan S,S ja S.
Eli kovasti ansiotuloverotusta alaspäin, koska pääomat sanoo hei hei hei.
Mitkä pääomat? Kyseessä luonnollisesti luonnollisten henkilöiden pääomatulot.
Vai meinaatko, että pääomatuloa saava pakenee veroparatiisiin? Tervemenoa vain…
Eikö olisi fiksua laittaa tulomuodot samalle viivalle?