Kuntien hallinto tälle vuosisadalle

50 vastausta artikkeliin “Kuntien hallinto tälle vuosisadalle”

1. Osmo: “Osakey­htiön hal­li­tus johtaa yri­tys­tä paljon määräti­etoisem­min kuin luot­ta­mushenkilöt kun­taa. Hal­li­tuk­sil­la on siis yri­tyk­sis­sä paljon enem­män val­taa kuin vaaleil­la val­i­tu­il­la elimil­lä on kunnassa.”

   Tämä on sinän­sä aivan tot­ta, mut­ta kyl­lä kun­nan­hal­li­tuk­sel­la voi olla aivan saman­lainen rooli ja val­ta kuin osakey­htiönkin hal­li­tuk­sel­la, kun­ta­la­ki ei ase­ta esteitä, mut­ta käytän­nössä poli­ti­ik­ka ‘sot­kee’ asioita.

   Kun esim. meil­lä hal­li­tus päät­tää asioista äänin 6–5, ei siinä oikein mitään dynaamisu­ut­ta aikaan saa­da. Tämä kai se suurin ero yri­tyk­si­in on — eikä sitä voine pois­taa pois­ta­mat­ta kun­nal­lista demokratiaa.

   Yri­tyk­set toimi­vat yksipuolue­jär­jestelmäl­lä. Tilanne on sama monis­sa Kepu-kun­nis­sa, jois­sa on yhden puolueen hege­mo­nia, mut­ta ne eivät lukeudu men­estyneimpi­en kun­tien joukkoon.

   Vastaa

2. ” Kaikesta tästä huoli­mat­ta esimerkik­si van­hus­ten palvelu­ja yksi­tyiset yri­tyk­set tuot­ta­vat usein selvästi kun­taa halvemmalla ”

   Kävin töis­sä yhdessä yksi­tyisessä jonkin aikaa. Siel­lä oli yksi van­hus, joka olisi voin­ut olla julkisel­la puolel­la, lop­ut asu­isi­vat koton­aan shp:n kri­teereil­lä. Yksi­tyisel­lä tehdään työtä, joka ei julkiselle kuu­lu. Sitä ei voi ver­ra­ta kus­tan­nuk­sil­taan julkiseen puoleen.

   Vastaa

3. Kun­nan­val­tu­utet­tu halu­aa mikro­jo­htaa. Oman kaupungi­nosan lumi­työt ja viemärin kor­jaus ovat iso osa ja niihin todel­lakin halu­taan käyt­tää luot­ta­mus­val­taa. Ei niin pien­tä asi­aa vaik­ka kyltin paikas­ta ettei val­tu­utet­tu siihen puut­tuisi. Sama kouluis­sa, puis­tois­sa, terveydenhuollossa… 

   Ei vaale­ja voite­ta ole­mal­la palvelupros­essien kehit­tämisessä, avoimes­sa kil­pailu­tuk­ses­sa tai tilaa­jao­h­jauk­ses­sa mukana. Oma koirien kusi­tolp­pa saavu­tuk­se­na on parempi. 

   Pormes­tari­mallista ( määräaikaiset pää­toimiset johta­vat lau­takun­tien puheen­jo­hta­jat) nar­is­taan myös. Se kun mah­dol­lis­taa kun­nas­sa vaikut­tamisen muillekin kuin eläkeläisille ja kun­nan omille työn­tek­i­jöille. Muil­la kun muuten olisi ihan omi­akin töitä tehtävänä. 

   Bonuk­se­na ovat kiin­tiödyt kun­nan­te­htävät, puolue nimit­tää val­tansa mukaan. Se tuo jäseniä. Tämä estää ammat­ti­maisen johtamisen ja osin myös kehit­tämisen, kun on var­jo-organ­isaa­tio tarjolla. 

   Ode on aivan oike­as­sa. Kun­tien toimin­nan kehit­tämi­nen vähen­täisi tuh­laus­ta. Mut­ta kun on se perus­tus­la­ki ja kun­tien itsehallinto.

   Vastaa

4. Virkami­esten irti­sanomis­suo­jaa perustel­laan virkami­esten riip­pumat­to­muudel­la. Julkisel­la puolel­la tehdään aika paljon hallinnol­lisia ratkaisu­ja, jois­sa päätetään jonkun yksi­tyisen oikeuk­sista tai velvol­lisuuk­sista. Täl­löin on halut­tu, että esimies ei voi vaa­tia virkami­estä ratkaise­maan asi­aa halu­a­mal­laan taval­la, vaan virkamies itse vas­taa virka­toimen­sa lail­lisu­ud­es­ta. Voisin kuvitel­la, että esimerkik­si kun­nan ympäristö­valvon­taan ja luvit­tamiseen olisi intres­si puut­tua ylhäältä käsin elinkei­nop­o­li­ti­ikkaa edis­tääk­seen. Nykyi­nen jär­jeste­ly mah­dol­lis­taa sen, että kun­nan ympäristön­suo­jelus­ta vas­taa­vat virkamiehet voivat hylätä lupa­hake­muk­sen tai puut­tua laimin­lyön­tei­hin ilman irti­sanomisuhkaa, vaik­ka kun­nan­jo­hta­ja halu­aisikin lähin­nä edis­tää eri elinkeino­ja. Vas­taa­van­laisia esimerkke­jä löy­tynee läh­es jokaiselta hallinnon sektorilta.

   Vastaa

5. Amen!

   Seu­raavak­si vas­taa­va kir­joi­tus valtionhallinnosta 🙂

   Vastaa

6. Nyt sohaisit ampiais­pesään. Kun­tien hallinto on sekä päällekkäi­nen että pöhöt­tynyt. Kun uskallat tähän vielä lisätä, että alle 10 000 asukkaan ja yli 40 000 asukkaan kun­tia ei kan­na­ta ylläpitää, kos­ka pienis­sä kun­nis­sa tar­rvi­taan ihan sama hallinto kun suurem­mis­sa ja toisaal­ta men­täessä yli 40 000 asukkaan, joudu­taan tekemään moniker­roksi­nen hallinto.

   Toisaal­ta pienistä yksiköistä on esimerkik­si Ahve­nan­maal­la hyviä koke­muk­sia, kun niitä hoide­taan yhä talkoope­ri­aat­teel­la. Eli pieni voidaan saa­da toim­i­maan kun palataan niihin talkoo peri­aat­teisi­in, joi­hin viit­t­a­sit. Sen sijaan en tiedä yhtään yli 40 000 asukkaan suo­ma­laista kun­taa, joka oikeasti toimisi tehokkaasti.

   Vastaa

7. Jus­si Airaksi­nen:
   Virkami­esten irti­sanomis­suo­jaa perustel­laan virkami­esten riippumattomuudella.
   ‘snip’

   Kun­nall­ishallinnos­sa ei muuten ole mitään irti­sanomis­suo­jaa, ain­oas­taan kunnan/kaupunginjohtajan erot­ta­mi­nen vaatii 2/3 enemmistön.

   Eikä liene val­tion puolel­lakaan — vai mitä nämä YT:t ovat?

   Vastaa

   1. Kun­nall­ishallinnos­sa kaikil­la on vähin­tään nor­maali irti­sanomis­suo­ja, siis paljon parem­pi kuin toim­i­tusjo­hta­jil­la. Sit­ten ovat nämä kun­tali­itoskun­nat, jois­sa on jok­seenkin ehdo­ton irtisanomiskielto.

      Vastaa

8. JTS:
   ‘snip’
   Pormes­tari­mallista (määräaikaiset pää­toimiset johta­vat lau­takun­tien puheen­jo­hta­jat) nar­is­taan myös. Se kun mah­dol­lis­taa kun­nas­sa vaikut­tamisen muillekin kuin eläkeläisille ja kun­nan omille työn­tek­i­jöille. Muil­la kun muuten olisi ihan omi­akin töitä tehtävänä.
   ‘snip’

   Pormes­tari­malli on yksi tapa määrit­tää kaupung­in­jo­hta­jan ase­ma — ei muuta-

   Vastaa

9. Ylimpi­en virkami­esten ase­ma tulee rin­nas­taa toim­i­tusjo­hta­ji­in ja lau­takun­tien on lopetet­ta­va puut­tumi­nen oper­ati­ivisi­in asioihin.

   Nämä kak­si asi­aa tosi­aankin kuu­lu­vat yhteen, kos­ka usein luot­ta­mus­mies puut­tuu oper­a­tivi­iseen toim­intaan siinä vai­heessa kun virkamies ei tee strate­gian mukaan. Se parem­pi virkamieskun­nan puo­lus­tu on että kaupungilla on niin paljon strate­gisia lin­jauk­sia, että ne kumoa­vat toisen­sa. Se huonom­pi on että lin­jauk­si­in suh­taudu­taan jonkin­laise­na toiveena jot­ka voi “ottaa huomioon” sikäli kun jak­saa, kerk­iää ja ne eivät aiheuta todel­lisia tai sym­boolisia hait­to­ja jollekin muulle asialle. Helsin­gin kaupungilla on esimerkik­si neljä eri strate­giaa jois­sa lukee että joukkoli­iken­net­tä pri­or­isoidaan, mikä näkyy käytän­nön val­in­tati­lanteis­sa miten sat­tuu. Yleen­sä ei näy.

   En oikein usko että tämä ratkeaa pelkäl­lä irti­sanomis­suo­jal­la. Tämän pitäisi men­nä niin että tavoi­ter­i­s­tiri­idat ratko­taan ja rahankäytöstä päätetään luot­ta­mus­mi­esten toimes­ta, eli heil­lä on kokon­ais­vas­tuu, virkamiehet sit­ten toteut­taa. Luot­ta­mus­mi­esten ei anneta (valmis­teli­ja voi tämän käytän­nössä estää), he eivät osaa tai halua näitä päätök­siä tehdä (nämä kolme asi­aa tukee toisi­aan). Mitään kokon­ais­näke­mys­tä ei ole myöskään virkamiesken­tässä, kos­ka se on taas siiloutunut yhä pienem­pi­in erikoisa­loi­hin, joiden­ka edus­ta­jien vir­ka on ker­toa mikä juuri heille ei tänään käy.

   Vastaa

10. tpyy­lu­o­ma: .…Luot­ta­mus­mi­esten ei anneta (valmis­teli­ja voi tämän käytän­nössä estää), he eivät osaa tai halua näitä päätök­siä tehdä (nämä kolme asi­aa tukee toisiaan)… 

    Välil­lä tun­tuu, ettei se ole huono asia, jos luot­ta­mus­miehiä vähän etään­nytetään nykyään päätök­sen­teosta. Kun kun­takoko on kas­vanut liian suurek­si, ei luot­ta­mus­mies enää pelaa omil­la rahoil­laan vaan jol­lakin kasvot­toma­l­la rahal­la jota on määrät­tömästi. Pienis­sä kun­nis­sa ei voi tehdä type­r­iä päätök­siä, kos­ka joku naa­puri tai kaveri huo­maut­taa siitä välit­tömästi. Helsingis­sä luot­ta­mus­mies voi tehdä ihan kuin­ka hölmöjä päätök­siä tahansa, kos­ka ei saa palautetta.

    Vastaa

11. Osmo : Kaikesta tästä huoli­mat­ta esimerkik­si van­hus­ten palvelu­ja yksi­tyiset yri­tyk­set tuot­ta­vat usein selvästi kun­taa halvem­mal­la ja kuitenkin laadukkaamp­ina. Kun­nan työn­tek­i­jät tekevät kyl­lä työtä yhtä tun­nol­lis­es­ti ja ahk­erasti kuin yksi­ty­is­tenkin. Ero on hallinnos­sa. Kun­tien kankea hallinto näkyy rak­en­teel­lise­na tehottomuutena 

    Mis­tä väite parem­mas­ta laadus­ta tulee, vai kos­keeko se vain tiet­tyjä palveluja?

    Min­ul­la on alzheime­ria sairas­ta­va äiti ja olen hoitopaikan valisem­i­nen on juuri ajanko­htainen. Raha ei ole este ja hoitopaikas­ta voi mak­saa, mut­ta ainakin oman tiedonhank­in­tani mukaan yksi­ty­isiä van­hus­palvelui­ta valvotaan vähem­män kuin julk­isia. Yksi­tyiset palve­lut mm. mitoit­ta­vat henkilöstön­sä alakant­ti­in ja hirveitä tapauk­sia tulee esi­in. tasaise­na vir­tana. Esim. van­hus kuolee janoon, kos­ka vaip­po­jen vai­h­to vie työaikaa, joten vet­tä ei anneta tarpeek­si. Ruot­sis­sa on van­huk­sia kuol­lut ali­rav­it­se­muk­seen yksi­ty­i­sis­sä hoitokodeissa.

    Vastaa

12. “Lau­takun­taan voidaan kai edelleen vali­ta vas­toin valit­ta­van tah­toa, mut­ta sitä ei enää tapahdu.”

    Van­has­sa kun­ta­lais­sa 365/1995 oli vielä pykälä, jon­ka mukaan tietyin edel­ly­tyksin saa kieltäy­tyä luottamustoimesta,
    https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950365#L5P38

    mut­ta vap­puna voimaan­tulleessa uudessa kun­ta­lais­sa luot­ta­mus­toimeen voidaan vali­ta vain henkilö, joka on suos­tunut otta­maan toimen vastaan.
    http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150410#Pidp2584128

    Vastaa

13. Osmo Soin­in­vaara: Kuo­pi­ol­la on ver­rat­tain hyvät kor­tit (yliopis­to) ja tois­taisek­si hyvä herraonni.

    Kuo­pi­on torin rem­pan ja muu­ta­man muun han­kkeen perus­teel­la her­raon­ni näyt­tää kiin­teistökun­nas­sa kään­tyneen, tai ainakin kaiken­lainen arkkite­htu­urin taju on sieltä huolel­lis­es­ti poistettu.

    Vastaa

14. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun­nall­ishallinnos­sa kaikil­la on vähin­tään nor­maali irti­sanomis­suo­ja, siis paljon parem­pi kuin toim­i­tusjo­hta­jil­la. Sit­ten ovat nämä kuntaliitoskunnat,joissa on jok­seenkin ehdo­ton irtisanomiskielto. 

    Toki… mut­ta nor­maali irti­sanomis­suo­ja on… nor­maalia.

    Kun­ta­jo­hta­jat ja toim­i­tusjo­hta­jat eivät ole. Eivätkä ilmeis­es­ti siis liitoskun­tien työntekijät.

    Vastaa

15. dio­di: Mis­tä väite parem­mas­ta laadus­ta tulee, vai kos­keeko se vain tiet­tyjä palveluja?

    Min­ul­la on alzheime­ria sairas­ta­va äiti ja olen­hoitopaikan valisem­i­nen on juuri ajanko­htainen. Raha ei ole este ja hoitopaikas­ta voi mak­saa, mut­ta ainakin oman tiedonhank­in­tani mukaan yksi­ty­isiä van­hus­palvelui­ta valvotaan vähem­män kuin julk­isia. Yksi­tyiset palve­lut mm. mitoit­ta­vat henkilöstön­sä alakant­ti­in ja hirveitä tapauk­sia tulee esi­in. tasaise­na vir­tana. Esim. van­hus kuolee janoon, kos­ka vaip­po­jen vai­h­to vie työaikaa, joten vet­tä ei anneta tarpeek­si. Ruot­sis­sa on van­huk­sia kuol­lut ali­rav­it­se­muk­seen yksi­ty­i­sis­sä hoitokodeissa. 

    Siis­pä älä vie äitiäsi yksi­tyiseen hoitoon Ruotsiin!

    Vaik­ka van­hus­palvelu­laki­in ei tul­lut henkilöstön mitoi­tus­ta, vaan vain suosi­tuk­set ovat voimas­sa, niin käytän­nössä alue­hallintovi­ras­to ei anna toim­ilu­paa toim­i­jalle, jon­ka henkilöstö ei ole mitoitet­tu suosi­tuk­sen mukaan — ja tätä myös valvotaan.

    Vastaa

16. Jus­si Airaksi­nen: Nykyi­nen jär­jeste­ly mah­dol­lis­taa sen, että kun­nan ympäristön­suo­jelus­ta vas­taa­vat virkamiehet voivat hylätä lupa­hake­muk­sen tai puut­tua laimin­lyön­tei­hin ilman irti­sanomisuhkaa, vaik­ka kun­nan­jo­hta­ja halu­aisikin lähin­nä edis­tää eri elinkeinoja.

    Suo vetelä siel­lä, vetelä tääl­lä, mut­ta kai sen kun­nan­jo­hta­jankin pitää lakia noudataa. 

    On ollut todel­la hupaista seu­ra­ta virkami­esten ja yrit­täjän kon­flik­tin kehit­tymistä Espoolaises­sa venesatamassa.

    Vastaa

17. Kalle: Kun kun­takoko on kas­vanut liian suurek­si, ei luot­ta­mus­mies enää pelaa omil­la rahoil­laan vaan jol­lakin kasvot­toma­l­la rahal­la jota on määrät­tömästi. Pienis­sä kun­nis­sa ei voi tehdä type­r­iä päätök­siä, kos­ka joku naa­puri tai kaveri huo­maut­taa siitä välittömästi. 

    Täs­mäl­lis­es­ti kuvat­tu. Tämän takia mei­dän pitäisi men­nä maakun­ta­malli­in ja pienen­tää kun­tia sel­l­aisik­si, että niiden päätök­siä joka­henkilökin ymmärtää.

    Vastaa

18. Kalle: Toisaal­ta pienistä yksiköistä on esimerkik­si Ahve­nan­maal­la hyviä koke­muk­sia, kun niitä hoide­taan yhä talkoope­ri­aat­teel­la. Eli pieni voidaan saa­da toim­i­maan kun palataan niihin talkoo peri­aat­teisi­in, joi­hin viittasit. 

    Ahve­nan­maan kun­tia ei kan­na­ta ver­ra­ta mui­hin Suomen kun­ti­in, sil­lä Ahve­nan­maal­la on maakuntahallinto.

    Nyky­istä kun­nall­ishallintoa ei saa­da kun­toon, ellei men­nä maakun­ta­malli­in, ja nimeno­maan sel­l­aiseen, jos­sa maakun­taval­tu­us­to val­i­taan välit­tömil­lä vaaleilla.

    Vastaa

19. Kun­ta­la­ki edel­lyt­tää vain tarkas­tus­lau­takun­taa. Nyt on ties mitä lautakuntia. 

    Voipi olla, että jois­sain tapauk­sis­sa liiku­taan lail­lisu­u­den rajoil­la, kun lau­takun­nis­sa ilman virkavas­tu­u­ta käsitel­lään jopa yksi­ty­is­ten ihmis­ten varsin inti­ime­jäkin asioita.

    Vastaa

20. Raimo K: Siis­pä älä vie äitiäsi yksi­tyiseen hoitoon Ruotsiin!

    Vaik­ka van­hus­palvelu­laki­in ei tul­lut henkilöstön mitoi­tus­ta, vaan vain suosi­tuk­set ovat voimas­sa, niin käytän­nössä alue­hallintovi­ras­to ei anna toim­ilu­paa toim­i­jalle, jon­ka henkilöstö ei ole mitoitet­tu suosi­tuk­sen mukaan – ja tätä myös valvotaan.

    Kun tuo van­huk­sen neste­hukkaan kuolem­i­nen tuli tapetille, kävi ilmi ettei Etelä-Suomen alue­hallintovi­ras­tos­ta olla tehty yhtään oma-aloit­teista tarkas­tuskäyn­tiä ainakaan vuo­den sisäl­lä. Kun epäko­hista ilmoite­taan, tarkas­tus tulee vähin­tään kuukau­den viiveel­lä sen jäl­keen kun fir­mal­ta on ensin kysyt­ty vastinet­ta. Paljon epäko­htia voi peit­el­lä tässä välis­sä. Sosi­aal­i­huol­lon johta­va yli­tarkas­ta­ja vaatikin uuti­sis­sa omaisil­ta lisää valvon­taa ja myön­si ettei viras­tol­la riitä rah­keet. Tämän takia olen huolis­sani ja kysyin mis­tä Osmon käsi­tys parem­mas­ta laadus­ta on peräisin.

    Vastaa

21. Postasin Oden kir­joituk­seen “Helsin­gin poli­it­tis­es­ti val­i­tut kaupung­in­jo­hta­jat” (27.11.2013) taval­la, jon­ka voisi uusia tässä:

    “Olen pitänyt, ja tutkimuk­set ova toden­neet, että ns. city coun­cil – city man­ag­er mallit olisi paras ainakin tehokku­u­den kannal­ta ja jotkin sanovat sitä myös demokraattisimmaksi.

    Mallis­sa val­tu­us­to edus­taa poli­itikoi­ta (maal­likoi­ta). City man­ag­er puoli edus­taa ammatti-ihmisiä.

    Mon­en, varsinkin pienen kun­nan talous on men­nyt kuralle, kun poli­itikot ovat astuneet aisan väärälle puolelle.

    1990-luvul­la lakia muutet­ti­in siten, että kun­nan­hal­li­tus­ta ei enää johtanut kun­nan­jo­hta­ja, vaan poli­it­tis­es­ti valit­tu henkilö. Oper­ati­ivisia asioi­ta alet­ti­in päät­tää ide­ol­o­gisin perustein. Tyyp­il­lis­es­ti pikkukun­natkin alkoi­vat rak­en­taa uima­halle­ja ja kaup­pakeskuk­sia ym. kivaa.

    En oikein käsitä, miten poli­itikko­jen sormet syhyävät tehtävi­in, jot­ka pitäisi kuu­lua ammattijohtajille.

    Toinen kysymys on, että Suomes­sa ei ole paikkaa, jos­sa voisi pätevöi­tyä city-man­agerik­si. On vain muutet­tu sosionomin koulu­tus korkeakoulututkinnoksi.”

    Vastaa

22. Raimo K: …niin käytän­nössä alue­hallintovi­ras­to ei anna toim­ilu­paa toim­i­jalle, jon­ka henkilöstö ei ole mitoitet­tu suosi­tuk­sen mukaan – ja tätä myös valvotaan. 

    Eli AVI ylit­tää toimivaltuutensa???

    Vastaa

23. Kun­nall­ishallinto on muinaisjäänne eikä sitä oikeasti enää tarvi­ta ne ovat vain kehi­tyk­sen jarruja

    Eräs mie­lenki­in­toinen piirre on kansane­dus­ta­jien ja min­is­terei­den osal­lis­tu­mi­nen kunnl­laishallintoon: Se pal­jas­taa kuin­ka turha se on, se on lähin­nä vas­tu­un hämärtämiseen tarkoitet­tu mukaorganisaatio

    Hyvä esimerk­ki oli Mat­ti Van­hanen joka oli päämin­is­teri ja istui samal­la Nur­mi­jär­ven valtuustossa.Pääministerinä hän syyt­ti kun­tia laimin­lyön­neistä ja kun­nan­val­tu­utet­tuna valtiota.

    Vas­tu­un sel­ven­tämisek­si kun­ta­por­ras pitäisi lopet­taa ja rak­en­taa funk­tioille val­takun­nal­liset organisaatiot .

    Sil­loin val­tio ja sen elimet, Eduskun­ta, Hal­li­tu, min­is­ter­iöt olis­vat suo­ras­sa vas­tu­us­sa eikä vas­tui­ta voisi pallotella.

    Esim enti­nen TVL toimii val­takun­nal­lis­es­ti ja siitä huoli­mat­ta tiet tule­vat aurat­tua Utsjoel­lakin eikä siihen mikään paikalli­nen kun­taor­gansaa­tio mitään lisäar­voa tuo

    Vastaa

24. Raimo K: …niin käytän­nössä alue­hallintovi­ras­to ei anna toim­ilu­paa toim­i­jalle, jon­ka henkilöstö ei ole mitoitet­tu suosi­tuk­sen mukaan – ja tätä myös valvotaan. 

    Kalle: Eli AVI ylit­tää toimivaltuutensa??? 

    Eiköhän tämä juuri ole AVIn tehtävä — vaik­ka aikaisem­min muu­ta uskoteltiin.
    Kyl­lä vira­nomais­valvon­ta tarkoit­taa sitä, että vira­nomainen valvoo.
    Aikaisem­pi ajat­telu oli, että vira­nomainen reagoi vain kan­telui­hin, mut­ta se ei toiminut.

    Vastaa

25. Raimo K: Kun­nall­ishallinnos­sa ei muuten ole mitään irti­sanomis­suo­jaa, ain­oas­taan kunnan/kaupunginjohtajan erot­ta­mi­nen vaatii 2/3 enemmistön.

    Eikä liene val­tion puolel­lakaan – vai mitä nämä YT:t ovat?

    Kyl­lä kun­nan virkamiehillä (ei tosin työ­sopimus­suhteisil­la) on hyvin paljon vahvem­pi irti­sanomis­suo­ja kuin yksi­tyisel­lä puolel­la. Jos yksi­tyi­nen fir­ma irti­sanoo työn­tek­i­jän, ja se tode­taan virheel­lisek­si, niin työn­tek­i­jä saa rahal­lise­na kor­vauk­se­na 3–24 kk palkan. Jos virkamiehen irti­sanomi­nen tode­taan virheel­lisek­si, ja tähän riit­tää muo­tovirhekin, niin virkamies palaa hoita­maan sitä virkaansa. Ja saa tietysti takau­tu­vasti palkan koko ajal­ta kun oli irti­san­ot­tuna. Laki kun­nal­li­sista viran­halti­joista 44 §. Val­ti­ol­la on sama tilanne.

    Vastaa

26. Liian van­ha:
    ‘snip’
    Esim enti­nen TVL toimii val­takun­nal­lis­es­ti ja siitä huoli­mat­ta tiet tule­vat aurat­tua Utsjoel­lakin eikä siihen mikään paikalli­nen kun­taor­gansaa­tio mitään lisäar­voa tuo 

    Ja kun­nan tiet ja kadut auraa kuka?
    Niitä on Utsjoel­lakin, esim. Helsingistä nyt puhumattakaan.
    Ja Des­ti­akin on jo myyty.

    Vastaa

27. Har­ri Haan­pää: vapp

    Pilkkua viilatak­seni: se pykälä, jon­ka mukaan luot­ta­mus­toimeen vaa­di­taan suos­tu­mus, tulee voimaan vas­ta 2017 alusta.

    Vastaa

28. Nim­im. “Liian van­ha” osui asian ytimeen. Kun­nall­ishallinto on his­to­ri­an taak­ka, jon­ka ylläpitämiseen Suomel­la ei ole enää enää varaa. Jos S‑ryhmä kyke­nee palvele­maan suo­ma­laisia 1600:lla toimip­is­teel­lä ja hallinnoi niitä 20:llä alue­or­gan­isaa­ti­ol­la, niin ei ole mitään perustei­ta ylläpitää 317 kun­taa. Kun­tien suur­ta lukumäärää on perustel­tu lähidemokra­tial­la. Asukkaiden pitää pystyä vaikut­ta­maan oman alueen­sa asioi­hin ja päätök­sen­tekoon. Käsi sydämel­lä, kuin­ka moni meistä seu­raa akti­ivis­es­ti kun­nan­val­tu­us­ton tai ‑hal­li­tuk­sen esi­tys­lis­to­ja ja kok­ous­pöytäkir­jo­ja? Itse seu­raan kesämökkikun­tani asioi­ta. Osayleiskaa­van päiv­i­tyk­sessä ei lisät­ty raken­nu­soikeut­ta, mut­ta siir­ret­ti­in ole­mas­saole­via tont­te­ja rak­en­tamiseen parem­min sovel­tuville alueille. Tässä maan­omis­ta­jille taloudel­lis­es­ti merkit­tävässä asi­as­sa kun­nan­hal­li­tuk­sen päätöskok­ouk­ses­sa jou­tui kun­nan­hall. pj. ja 3/4‑osaa jäsenistä jäävämään itsen­sä intres­siri­s­tiri­ito­jen vuok­si. Oli aika selvää, ettei tässä päätök­sessä ajetel­tu pelkästään kun­ta­lais­ten etuja.

    Jos min­ul­ta kysytään, niin ulkois­taisin kun­ta­hallinnon mielel­läni S‑ryhmälle. Saisi ainakin bonus­ta jokaises­ta terveyskeskuskäynnistä.

    Vastaa

29. Maltil­la: Kyl­lä kun­nan virkamiehillä (ei tosin työ­sopimus­suhteisil­la) on hyvin paljon vahvem­pi irti­sanomis­suo­ja kuin yksi­tyisel­lä puolel­la. Jos yksi­tyi­nen fir­ma irti­sanoo työn­tek­i­jän, ja se tode­taan virheel­lisek­si, niin työn­tek­i­jä saa rahal­lise­na kor­vauk­se­na 3–24 kk palkan. Jos virkamiehen irti­sanomi­nen tode­taan virheel­lisek­si, ja tähän riit­tää muo­tovirhekin, niin virkamies palaa hoita­maan sitä virkaansa. Ja saa tietysti takau­tu­vasti palkan koko ajal­ta kun oli irti­san­ot­tuna. Laki kun­nal­li­sista viran­halti­joista 44 §.Val­ti­ol­la on sama tilanne. 

    Irti­san­ot­taes­sa ei pidä tehdä muotovirhettä!

    Ilman muo­tovirhet­tä (nor­maal­i­ta­paus) irti­sanomis­suo­ja on itse asi­as­sa työ­suhteista huonom­pi, sil­lä viran voi lakkauttaa.

    Vastaa

30. Raimo K: Ja kun­nan tiet ja kadut auraa kuka?
    Niitä on Utsjoel­lakin, esim. Helsingistä nyt puhumattakaan.
    Ja Des­ti­akin on jo myyty.

    Aivan samat urakoit­si­jat voivat aura­ta kadutkin , ei siihen eril­lisä organ­isaa­tioi­ta ja urakoit­sjoi­ta tarvi­ta tarvita.Utsjoellakin on vain val­tion teitä, joten hyvin onnis­tuu katu­jen ja maanei­den auraus samal­la porukalla.

    Des­tia on vain yksi urakoit­si­ja muiden joukossa

    Vastaa

31. Kun­nis­sa uno­htuu, että ostamiseen kuu­luu myös valvon­ta ja lisätöi­den arvioin­ti ja hyväksyntä

    Kun­nis­sa ei ole juurikaan kilpailuttamisosaamista

    Tämä näkyy jär­jet­töminä han­k­in­toina esim kun­nat ulkois­ta­vat koko sote-toimin­nan yhdelle toimijalle !!

    Se on täysin jär­jetön­tä, kos­ka riip­pu­vu­us tois­puolisek­si eli kun­ta on riip­pu­vainen palvelun­tuot­ta­jas­ta eikä päinvastoin.

    Samoin jos tuot­t­ja ajau­tuu vaikeuk­si­in niin jatka­jan saami­nen on vaikeaa

    En ole koskaan näh­nyt, että sato­jen miljoonien han­k­in­ta annetaan yhdelle toim­i­jalle, jos voi han­k­in­nan jakaakin

    Yksi toim­i­ja aiheut­taa ongelmia koko sop­simuk­sen elinkaaren ajan:Ei ole ver­tailuko­htaa palvelutasolle.Ei ole ver­tailuko­htaa lisätöille vaan on mak­set­ta­va mitä tuot­ta­ja pyytää.

    Tuot­ta­jien määrää voi toki raja­ta kaht­en tai kolmeen, mut­ta sil­loin kun­nal­la säi­lyy val­ta ja se voi ver­ra­ta ja kil­pailut­taa tuot­ta­jia toisi­aan vas­taan tai jos jonkun palvelu ei tyy­dytä niin pain­opis­tet­tä voi siirtää muille

    Vastaa

32. Isäni ehti olla muu­ta­man kuuaku­den palvelutaslossa.Entinen kotikun­tani on ulkois­tanut van­hus­ten hoi­dos­ta 85 % eli omia pis­teitä on kolme ja yksi­ty­isiä n 12 kpl

    Osaamt­to­muus näkyy palveluhinnoissa:

    Esim asum­i­nen mak­soi 17 m² huoneessa n 30 euroa m2. Eli vuokra oli paljon korkeampi kuin Helsin­gin keskus­tas­sa. Samaa vuokraa perit­ti­in myös 70 km päässä keskus­tas­ta ole­vis­sa yksiköis­sä. Peruste oli n yhteiset tilat, por­raskäytävät etc.Kyseessä oli kuitenkin nor­maalil­la asuin­talomi­toituk­sel­la tehty talo, jos­sa yhteinen tila oli pieni olso/ruokailuhuone eli neliöt eivät poiken­neet pieniä asun­to­ja käsit­tävästä kerrostalosta.

    Ja ne syr­jässä ole­vat oli­vat van­ho­ja oppi­lasasun­toloi­ta, jot­ka oli saatu melkien ilmaisek­si, pieni remont­ti ja sen jäl­keen ne oli­avt palvelutaloja

    Ruo­ka mak­soi 16 euroa päivä kun esim varus­miehen ruokkimi­nen mak­saa 11 euron luokkaa per päivä ja van­gin 7.88 euroa per päivä.

    Van­hus tarvit­see n 1500 kcal päivässä, varus­mies 3000–4000 kcal ja van­ki 2000–3000.

    Kun jututin sosi­aal­i­jo­hta­jaa niin lop­putule­ma oli, että hän ker­toi, että he ovat sosi­aalialan ihmisiä eikä hei­dän tarvitse osa­ta kil­pailut­tamista eikä ostamista.

    Vastaa

33. Liian van­ha: Aivan samat urakoit­si­jat voivat aura­ta kadutkin, ei siihen eril­lisä organ­isaa­tioi­ta ja urakoit­sjoi­ta tarvi­ta tarvi­ta. Utsjoel­lakin on vain val­tion teitä, joten hyvin onnis­tuu katu­jen ja maanei­den auraus samal­la porukalla.

    Des­tia on vain yksi urakoit­si­ja muiden joukossa 

    Urakoit­si­ja voi olla sama, mut­ta mak­sa­ja on eri.

    Ja omis­ta­ja pitää huolen omis­taan eli val­tio teistään ja kun­ta kaduistaan.
    Ja mis­sähän kun­nos­sa esim. Helsin­gin kadut oli­si­vat, jos niiden kun­nos­ta vas­taisi val­tio — ilmeis­es­ti samas­sa kuin tiestönkin kun­to eli huonossa.

    Vastaa

34. Liian van­ha:
    ‘snip’
    Kun jututin sosi­aal­i­jo­hta­jaa niin lop­putule­ma oli, että hän ker­toi, että he ovat sosi­aalialan ihmisiä eikä hei­dän tarvitse osa­ta kil­pailut­tamista eikä ostamista. 

    Aivan, juuri näin se isom­mas­sa kun­nas­sa on: han­k­in­taor­gan­isaa­tio kil­pailut­taa ja hankkii.

    Vastaa

35. JL: Pilkkua viilatak­seni: se pykälä, jon­ka mukaan luot­ta­mus­toimeen vaa­di­taan suos­tu­mus, tulee voimaan vas­ta 2017 alusta. 

    Sil­loin­han vai­h­tuu myös nykyi­nen vaalikausi.

    Vastaa

36. Raimo K: Aivan, juuri näin se isom­mas­sa kun­nas­sa on: han­k­in­taor­gan­isaa­tio kil­pailut­taa ja hankkii. 

    Ja tähän voi vielä lisätä, että palveluseteliä käytet­täessä asi­akas itse kil­pailut­taa (jos halu­aa) ja hankkii.

    Vastaa

37. Liian van­ha:
    ‘snip’
    Esim asum­i­nen mak­soi 17 m² huoneessa n 30 euroa m2. Eli vuokra oli paljon korkeampi kuin Helsin­gin keskustassa.
    ‘snip’

    Sit­ten olisi pitänyt muut­taa Helsin­gin keskustaan!

    Vastaa

38. Raimo K: Aivan, juuri näin se isom­mas­sa kun­nas­sa on: han­k­in­taor­gan­isaa­tio kil­pailut­taa ja hankkii.

    Jos han­k­in­ta edel­lyt­tää eri­ty­isas­iantun­te­mus­ta niin ei erilli­nen han­k­in­taor­gan­isaa­tio kykene han­k­in­taa speksaa­maan eikä hoita­maan tuotan­non aikaista valvontaa.

    samoin sop­paria joudu­taan päivit­tämään aj kyl­lä se on sosi­aalipuoli, joka esit­tää muu­tostarpeen, ei hankintaosasto

    Erilli­nen han­k­in­taor­gansaa­tio palvelee sil­loin kun han­ki­taan bulkkia ja useasti.

    Kyl­lä kaik­ki erikoisas­iantun­te­mus­ta vaa­ti­vat han­k­in­nat speksaa toimin­nan asi­natun­ti­jat ja han­k­in­nan asiantun­ti­ja on vain avus­ta­va henkilö

    Ja kyl­lä jo aivan tavalli­nen kansalainenkin osaa sanoa, onko vuokra tai ruo­ka kallista vai halpaa

    Vastaa

39. Raimo K: Urakoit­si­ja voi olla sama, mut­ta mak­sa­ja on eri.
    Ja omis­ta­ja pitää huolen omis­taan eli val­tio teistään ja kun­ta kaduistaan.
    Ja mis­sähän kun­nos­sa esim. Helsin­gin kadut oli­si­vat, jos niiden kun­nos­ta vas­taisi val­tio – ilmeis­es­ti samas­sa kuin tiestönkin kun­to eli huonossa.

    Jos pan­naan kun­nan ja vation katu-ja tier­aht yhteen niin rahaa on edelleen saman ver­ran kuin ennen

    Ja jos Liiken­ne­m­i­nis­ter­iö tekee ylläpi­tospeksin kaduille ja ylläpi­tospeksin maan­teille niin ne ovat siinä kun­nos­sa kuin speksin tek­i­jä haluaa.

    Ja vas­tu­uhenkilökin löy­tyy oitis,jos näin ei asia ole :liiken­ne­m­i­nis­teri

    Vastaa

40. Liian van­ha: Ruo­ka mak­soi 16 euroa päivä kun esim varus­miehen ruokkimi­nen mak­saa 11 euron luokkaa per päivä ja van­gin 7.88 euroa per päivä.

    Epäilemät­tä ruoan hin­ta saadaan painet­tua hle­posti tuo­hon 11 euroon, kun­han van­huk­set vain marssi­vat kolmi­jonos­sa parakkialueen keskel­lä ole­vaan ruokalaan.

    Vastaa

41. Osmo on oike­as­sa vaaties­saan julkiseen hal­in­toon yksi­tyisen yri­tyk­sen mukaista hallintoa

    Mut­ta yri­tyshallinto ei sovel­lu kovinkaan hyvin demokra­ti­aan. Yhtiöis­sä omis­ta­jan val­ta on rajoi­et­tua ja johdon val­ta on luon­teeltaan dikdatoorinen.

    Niin­pä tj val­ta on samaa luokkaa kuin minkä tahansa dik­daat­torin, tosin lain rajoit­ta­maa, mut­ta har­va­pa noista yli­tyk­sistäkään läh­tee oikeut­ta käymään

    Yri­tyshallinto on läpinäkymätön­tä ja se mah­dol­lis­taa laa­jan kor­rup­tion ja hyvä-veli-jär­jestelmän, sil­lä yksit­täisitä päätök­sistä ei kukaan voi valit­taa elli kysessä ole selkeä laittomuus.

    Yksi­ty­i­sis­sä yri­tyk­sis­sä omis­ta­jat hillit­sevät jonkin ver­ran tuo­ta kor­rup­tio­ta, mut­ta vain vähän.

    Poli­itikko­jen hal­lit­se­mis­sa yhtiöis­sä meno on vil­liä ja eletään kuin pellossa

    Yhtiö­muo­toinen hallinto kun­nas­sa on demokra­t­ian kuolema

    Tärkeämpi olisi hallinnon sel­ven­tämi­nen ja organ­isaa­tion jakami­nen kokon­aisuuk­si­in eli keskit­tymi­nen ydintoimintoihin.

    Kun kun­nas­sa on 500 eri toim­inta niin ei johto ehdi keskit­tyä oikein mihinkään.

    Kun jokaisen funk­tion toim­intat­a­pa ja opti­maa­li­nen toim­inta-alue on eri­lainen niin ei voi­da rak­en­taa tehokas­ta organisaatiota 

    Lisäs­ki organ­isaa­tioon ker­tyy kaiken­laista koor­di­nata­to­ria, jot­ka pyrkivät sovt­ta­maan eri funk­tioi­ta yhteen ja samal­la menetetään tehokku­us organisaatiosta

    Sen vuok­si kun­nat pitäisi lopet­taa ja luo­da val­takun­nal­liset toim­intayk­siköt , jot­ka kek­sit­tyvät yhteen-muu­ta­maan ydinfunktioon

    Vastaa

42. Liian van­ha:
    ‘snip’
    Ja kyl­lä jo aivan tavalli­nen kansalainenkin osaa sanoa, onko vuokra tai ruo­ka kallista vai halpaa 

    Niin­pä. Ja se tavalli­nen kansalainen han­kkii ruokansa itse.

    Vastaa

43. Liian van­ha:
    ‘snip’
    Ja jos Liiken­ne­m­i­nis­ter­iö tekee ylläpi­tospeksin kaduille ja ylläpi­tospeksin maan­teille niin ne ovat siinä kun­nos­sa kuin speksin tek­i­jä haluaa.
    ‘snip’

    Aivan. Mut­ta eivät siinä kun­nos­sa kuin pitäisi eivätkä ainakaan siinä kun­nos­sa kuin tienkäyt­täjät haluavat.

    Vastaa

44. Liian van­ha:
    ‘snip’
    Yksi­ty­i­sis­sä yri­tyk­sis­sä omis­ta­jat hillit­sevät jonkin ver­ran tuo­ta kor­rup­tio­ta, mut­ta vain vähän.

    Poli­itikko­jen hal­lit­se­mis­sa yhtiöis­sä meno on vil­liä ja eletään kuin pellossa
    ‘snip’

    Ilmeis­es­ti olet ollut mon­es­sa yhtiössä mukana kun niin hyvin tiedät asioita.

    Vastaa

45. Liian van­ha:

    Osaamt­to­muus näkyy palveluhinnoissa:

    Esim asum­i­nen mak­soi 17 m² huoneessa n 30 euroa m2. Eli vuokra oli paljon korkeampi kuin Helsin­gin keskus­tas­sa. Samaa vuokraa perit­ti­in myös 70 km päässä keskus­tas­ta ole­vis­sa yksiköis­sä. Peruste oli n yhteiset tilat, por­raskäytävät etc.Kyseessä oli kuitenkin nor­maalil­la asuin­talomi­toituk­sel­la tehty talo, jos­sa yhteinen tila oli pieni olso/ruokailuhuone eli neliöt eivät poiken­neet pieniä asun­to­jakäsit­tävästä kerrostalosta.…
    Ruo­ka mak­soi 16 euroa päivä kun esim varus­miehen ruokkimi­nen mak­saa 11 euron luokkaa per päivä ja van­gin 7.88 euroa per päivä… 

    Tämä on myös min­un käsi­tyk­seni. Rahan pyörit­tämi­nen kun­nan sosi­aal­i­toimen kaut­ta ei pääos­alle ihmi­sistä ole kan­nat­tavaa. Kenel­lä on oikeasti rohkeut­ta lähteä purka­maan nyky­isiä malle­ja ja sitä kaut­ta leikkaa­maan verotusta.

    Vastaa

46. Kalle: Tämä on myös min­un käsi­tyk­seni. Rahan pyörit­tämi­nen kun­nan sosi­aal­i­toimen kaut­ta ei pääos­alle ihmi­sistä ole kan­nat­tavaa. Kenel­lä on oikeasti rohkeut­ta lähteä purka­maan nyky­isiä malle­ja ja sitä kaut­ta leikkaa­maan verotusta. 

    Kenenkään ei ole pakko osal­lis­tua ‘rahan pyörit­tämiseen sosi­aal­i­toimen kaut­ta’ — voi vaik­ka muut­taa Rovaniemeltä Helsin­gin keskus­taan, jos kat­soo sen edullisemmaksi.

    Ja uusi malli on jo ole­mas­sa ja laa­jalti käytössä: palveluseteli, asi­akas itse kil­pailut­taa ja valitsee.
    Niin että rohkeasti vaan…

    Vastaa

47. Kalle: Tämä on myös min­un käsi­tyk­seni. Rahan pyörit­tämi­nen kun­nan sosi­aal­i­toimen kaut­ta ei pääos­alle ihmi­sistä ole kan­nat­tavaa. Kenel­lä on oikeasti rohkeut­ta lähteä purka­maan nyky­isiä malle­ja ja sitä kaut­ta leikkaa­maan verotusta.

    Raha ei kiertänyt sosi­aal­i­toimen kaut­ta, vaan sopimuk­set tehti­in suo­raan palve­lu­tuot­ta­jan kanssa.

    Kun­ta vain sub­ven­toi palvelua eli asumisen , ruuan, pyykkäyk­sen, lääke­huol­lon etc jäl­keen jäi epämääräine palvelumak­su, joka mak­set­ti­in kun­nalle ja kun­ta mak­soi summan+subvention palvelutuottajalle.Palvelumaksulla kus­tan­net­ti­in talon henkilökunta 

    Asi­akas ei voin­ut myöskään vali­ta hoitopaikkaa vaan kun­ta val­it­si, tosin hin­nois­sa ei ollut kuin pieniä eroja

    Kun­ta kyl­lä kil­pailut­ti palve­lu­tuot­ta­jat, mut­ta hyvin heikosti.

    Paikkakun­nal­la on vain yksi täysin yksi­tyi­nen palve­lu­ta­lo, mut­ta jono on niin pitkä , ettei väl­itön­tä hoitoa tarvit­se­va voi odottaa

    Vastaa

48. Liian van­ha:
    ‘snip’
    Asi­akas ei voin­ut myöskään vali­ta hoitopaikkaa vaan kun­ta val­it­si, tosin hin­nois­sa ei ollut kuin pieniä eroja

    Kun­ta kyl­lä kil­pailut­ti palve­lu­tuot­ta­jat, mut­ta hyvin heikosti.

    Paikkakun­nal­la on vain yksi täysin yksi­tyi­nen palve­lu­ta­lo, mut­ta jono on niin pitkä , ettei väl­itön­tä hoitoa tarvit­se­va voi odottaa 

    Tot­ta kai asi­akas saa vali­ta, jopa asuin­paikkansa — vai mitä puheesi Helsin­gin keskus­tan edullisu­ud­es­ta oli.
    Asi­akas ei valin­nut Helsin­gin keskus­taa, vaan paikallisen, kun­nan sub­ven­toiman palvelun

    Vastaa

49. Osmo Soin­in­vaara:
    Kaiken jär­jen mukaan palvelu­jen tuot­ta­mi­nen kun­nan omana toim­intana olisi edullisempaa 

    Niin, sehän se oli teo­ri­an mukaan suun­nitel­mat­alouden yksi keskeinen hienous: hyödykkei­den, tarvit­tavien tavaroiden ja palvelu­iden, tuot­ta­mi­nen ilman, että riistäjäkap­i­tal­is­tit kah­mi­vat niiden hin­nois­sa itselleen voittoa. 

    Lisää näke­mys­täni aiheesta otsikol­la “Kun­tien tie: suun­nitel­mat­alous vai markki­na­t­alous?”: https://jounimartikainen.wordpress.com/2015/05/13/kuntien-tie-suunnitelmatalous-vai-markkinatalous/

    Vastaa