Helen Oy rakentaa Suomen suurimman aurinkovoimalan Kivikon hiihtoputken katolle. Voimalan tehoksi tulee 800 kW. Näin Helenillä on kaksois johto aurinkovoimaloissa. Toistaiseksi suurin aurinkovoimala on Suvilahdessa, teholtaan 340 kW.
Jos haluat varata Kivikon voimalasta oman paneelisi, se käy tästä. Yhden paneelin teho on 285 W ja sen tuotaa sähköä vuodessa vuodessa noin 240 kWh. Paneelit vuokrataan hintaan 4,40 €/kk ja niiden tuotto hyvitetään sähkölaskussa.Siksi niitä vuokrataan vain Helenin sähköasiakkaille.
Suvilahden voimala varattiin loppuun kahdessa päivässä. Kivikosta on varattu jo 40 %, joten kannattaa toimia nopeasti.
Estääkö aurinkoenergian ostaminen nimikkopaneelista sähkön kilpailutuksen? Eli onko aurinkovoimalan paneelin varauksessa ehtona, että vuokraajan täytyy ostaa Heleniltä kaikki sähkönsä?
Nyt raksuttaa tyhjää. Siis mikä idea tuossa paneelin varaamisessa on? Mikä hyöty?
Hyvä mieli, koska vuokra vuodessa on 61,4 e kn paneelin tuottaman sähkön hinta noin 24 e.
Tuo on sähkön mikrotuotantoa, jossa Helen liisaa laitteet kuluttajille ja vastaa niiden kunnosta. Ei siis tarvitse laittaa rahaa kiinni investointiin laitteisiin.
Toisaalta mikrotuotanto, jota ei kuluteta tuotantopisteessä, on vähän abstrakti asia verrattuna esimerkiksi mökillä olevaan laitteistoon.
Suvilahden kohdalla Helen mainosti, että saat paneelin sähkön lyhentämättömänä käyttöösi. Väite oli väärä, sillä panelin ‘omistaja’ myy tuotetun sähkön tukkuhinnalla Helenille ja ostaa uutta sähköä vähittäishinnalla. – Nyt käyttöehtoja ei näköjään pääse repostelemaan ilmoittautumatta (alustavasti) mukaan.
Idea siis olisi, että jos haluat tuottaa itsellesi sähköä aurinkopaneelilla, voit vuokrata sellaisen sähköyhtiöltä. (Kerrostaloasukkaan on muuten hankala asentaa omaa paneelia.) Yhtiön sivukulut tekevät vaan homman heikosti kannattavaksi.
Tuohon on laskettu jo siirtohinta ja verot mukaan. Tuotetun sähköenergian hinta taitaa olla luokkaa 13€.
Moni varmaan ajattelee tekevänsä ekoteon varaamalla paneeleja. Ympäristön kannalta intentiot ovat samantekeviä, hiilidioksiditonnit merkitsevät.
Oletetaan, että Kivikon voimala tehdään edullisesti; kilowatin investointikustannus olisi 1500e (asiakas maksaa kilowatin tehosta reilusti enemmän, vuodessa 160e). Tällä kilowatilla voimala tuottaa oman lupauksensa mukaan 810 kWh sähköä ja vähentää siten hiilidioksidipäästöjä 200g ominaispäästöillä v 810*0,2kg= 162 kg vuodessa.
Entä jos Helen olisi investoinut saman rahan ekologisempaan ydinvoimaan. 1500 eurolla saa ydinvoimatehoa 270 W, joka tuottaa sähköenergiaa vuodessa 0,27*365*24*0,95= 2 250 kWh. Hiilidioksidipäästöt vähenisivät 450 kg/vuosi eli kolminkertaisesti verrattuna aurinkosähköön.
Entä jos itse ostaisi 160 eurolla päästöoikeuksia markkinoilta ja mitätöisi ne? Oikeuksia saisi 160/7= 23 tonnia eli 23 000 kg. Eli vaihtoehtoissijoitus vähentäisi CO2-päästöjä yli 140-kertaisesti verrattuna aurinkopaneeleihin!
Toinen päästövertaus. Ihan liian vähälle uutisoinnille on jäänyt, että Suomen sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet alle puoleen kymmenessä vuodessa. Absoluuttisena määränä se tarkoittaa noin 12 miljoonan tonnin vuotuista vähennystä. Jos päästövähennys olisi tehty tekemällä Kivikon kaltaisia voimaloita, niin niitä olisi pitänyt pystyttää yli kaksikymmentä joka päivä kymmenen vuoden ajan!
Ja sitten vielä kokosuhteutusta. Tälläinen voimala tuottaa sähköä noin kymmenesosan yhden 3 MW:n tuulivoimalan tuotannosta, kuten ainoassa suhteuttavassa Ylen uutisessa oikein laskettiin. Uuden OL3:n korvaajaksi tarvittaisiin noin 20 000 tällaista voimalaa.
Tällaisen hankkeen suurin ongelma on, että sillä on täysin marginaalinen vaikutus ympäristöön, mutta paneelien varaamisella joku voi kuvitella lunastavansa “ympäristötaivaspaikan”.
Masa, oletko tietoinen, että Helen investoi tytäryhtiönsä kautta ydinvoimaan? Omista TVO:sta Mankalan kautta suoraan 8,5 % ja joidenkin muiden osakkukjsien kautta vähän lisää.
800 kW on 0,8 MW. Ymmärsinkö oikein: Vuosaaren voimalaitosten yhteisteho (sähkö + lämpö) on 1200 MW.
Kyllähän pienikin apu on tarpeen-.
Juha M.
Kannattanee vertailun vuoksi laskea itse ostetun laitteiston investoinnin takaisinmaksuaika.
http://www.talouselama.fi/uutiset/osta+kuusi+aurinkopaneelia++jo+46+vuoden+paasta+olet+omillasi/a2139876
Joo, totta. Lisäksi sähkön hinta lämmityskauden ulkopuolella ei ole 50 e/MWh kuin hetkittäin. Joten arvaisin tuotannon arvoksi 10 e.
Minulla oli ajatusvirhe, koska tuota ilmoittamaani “sähkön nyrkkihintaa” voi käyttää jos pistää paneelit omalle katolle, mutta eiväthän nämä ole omalla katolla! Nythän pitää maksaa edelleenkin sähkönsiirrosta ja verot myös.
Voisinpa kuvitella Osmon ilmoittamista lukujen perusteella, että innokkaita löytyy tarpeeksi ja voimalaitoksesta tulee kannattava. Tällainen bisnesmalli tietenkin toimii niin kauan, kun tuotettavat määrät ovat hyvin pieniä.
Jos rakennetaan 1000 MW voimala, voi ollakin jo vähän vaikeata löytää tarpeeksi vuokraajia. Ja silloin voi se vähäinen säästökin kärsiä, kun voimalaitos ajaa hinnat alas parhaimman tuotannon aikaan.
Kyllä olen. Halusin kommentilla näyttää, että meidän julkiset “söpöyslistat” ja hiilidioksidin kannalta tehokkaat toimet eivät ole yhteneviä.
Olen todella ihmetellyt, että media ei osaa suhteuttaa energiauutisia. Ja kun kansainväliset laatu-uutistoimistotkin sotkevat tehon ja energian (http://www.bloomberg.com/news/articles/2015–04-14/fossil-fuels-just-lost-the-race-against-renewables), niin tällaiselta fysiikan opettajalta meinaa kyynel vierähtää poskelle. Siis kun vertaattte tehoja, niin tehokertoimet ovat suuruusluokkaa: aurinko alle 0,1; tuuli alle 0,3, ydinvoima Suomessa 0,95.
Aurinkosähkö on tulevaisuuden tuotantomuoto, mutta meidän kanttaa käyttää siinä perässätulijan etua. Miksi? Koska se on edelleen kallis tuotantomuoto, perustuu Suomessa ulkomaiseen tuontiin ja emme millään pärjää kehittämisen teknologiakilpailussa, alalla johon täysillä panostavat maailman suurvallat. Meillä on metsäbiomassaan perustuvaa huippuosaamista (kattilavalmistajat, metsätähdeosaaminen, biopolttoaineet…). Sen edelleen kehittämiseen pitäisi laittaa kaikki paukut. Ja siinä helsinkiläisillä olisi mahdollista ottaa iso rooli: uusi biomassaan perustuva CHP-voimala hiilen ja kaasun polton sijaan.
Näin varmaan on, mutta Helenin aurinkovoimala on reilu diili. Ne jotka haluavat aurinkoenergiaa maksavat siitä käyvän hinnan.
Tuulivoimalat pyörivät taas verovaroilla; veronmaksajat maksavat ja voitot menevät ties mille bulvaaneille.
Helenin systeemi lähentelee huijausta. Paneelit maksetaan jo kerran kuluttajilta kerätyistä ympäristörahoista. Niille saadaan tähän päälle valtion investointituki. Sitten ne rahastetaan vielä kolmasti kuluttajilta vuokraamalla ne näin. On huomattavaa, että paneeli ei missään vaiheessa siirry edes kuluttajan omistukseen.
Kommenteissa esitetään mielenkiintoisia laskelmia ja vähätellään Helenin laitoksen merkitystä ympäristölle.
Suvilahden voimalassa on 1200 paneelia ja tässä uudessa 3000. Yhteensä enintää 4200 taloutta voi siis saada tätä kautta aurinkoenergiaa. Pk-seudun kaikista talouksista tämä on alle 1%.
Sata tällaista laitosta alkaisi tuntua jo isommissakin kokonaisuuksissa, vaikka yksi paneeli ei kovin suurta osaa kotitalouden energiasta riitäkään tuottamaan.
Suomi on vielä niin täydellisen takapajuinen aurinkoenergian hyödyntäjä, että Helenin avaus on hieno! Jostakin on aloitettava.
Niin kyllähän tässä on vähän viherpesun ja huijauksenkin makua Heleniltä. Maksatetaan ylihintaa kuluttajilla. Media ei oikein tajua mittasuhteita. Tämä tuotanto ei liene juuri prosenttia suurempi Helenin tuotannosta fossiilisilla polttoaineilla. Mutta hyvä näinkin, edes jotain pientä tehdään.
Itse laitatin äskettäin aurinkopaneelit taloni katolle. Ei sieltä paljoa tule 10 m² paneeleilla, maksimi 1500 kWh. Täytyy myöhemmin kasvattaa paneelien alaa. Hyvä puoli on se, että välttyy sähkön siirtomaksuilta ja siihen liittyviltä veroilta. Toivottavasti nyt kukaan poliitikko ei keksi verottaa tätä mikrotuotantoa.
Aurinkosähkön kohdalla on Suomessa erityisesti se ongelma, että sitä tulee väärään aikaan vuodesta. Talvella kun sähkön tarve on suurin, sitä ei tule juuri ollenkaan (marraskuu-helmikuu). Kevät on jo sitten hyvää aikaa, usein aurinkoista.
Satakaan ei oikein näy. Yksi tällainen tuottaa sähköenergiaa vuodessa noin 700 MWh, sata 70 000 MWh= 70 GWh = 0,07 TWh. Vertailun vuoksi OL3 tulee tuottamaan 14 TWh ja koko Suomen sähkönkulutus on noin 80 TWh vuodessa. Eli sadalla Kivikolla saataisiin aurinkosähkön osuudeksi 0,09%.
Antille hinnasta. Yhdellä paneelilla tuotetaan 230kWh vuodessa, jonka paneelin varaaja myy Helenille hinnalla 5snt/kWh*230kWh= 11,5e. Kun hän ostaa sähköä verkosta Heleniltä (oletetaan, että hän saisi juuri tuota korvamerkittyä itse tuottamaan aurinkosähköä) tuon 230kWh, hän maksaa siitä siirtoineen ja veroineen noin 14snt/kWh eli 32,2e. Lisäksi hän maksaa kuukausimaksua 12*4,4e=52,8e Yhteensä siis yhden paneelin varaava maksaa tästä 230kWh aurinkosähköstä 52,8+32,2=85 euroa, josta yhtiö palauttaa takaisin 11.5 euroa. Eli nettona 73,5 euroa maksoi tämä 230 kWh:n aurinkosähköerä. Se tarkoittaa merkitsijälle hintaa 32 snt/kWh ja on siten täyttä hyväntekeväisyyttä.
Lopuksi: sähkö saa ihan kohtuuttoman osuuden energiakeskustelussa. Sen osuus koko energiankulutuksesta on vain viidennes. Milloin keskityttäisiin tuohon 4/5:n?
Tarttumatta energiatuotannon kannattavuus- ja kustannuslaskelmiin tai energialla ja tuotantovälineillä kilpailevien osapuolien intresseihin, on Helenin esimerkki loistava avaus mielipiteiden muokkaajana. Pitäisinkin sen merkitystä, ei ainakaan toistaiseksi taloudellisena kysymyksenä, vaan yksittäisen sähkönkuluttajan aktivoimisena ja sitouttamisena hiilivapaaseen energiatuotantoon.
Suomen sähkömarkkinoilla on mielenkiintoinen ilmiö: Sähkönkulutus vaihtelee vuodenajan ja kellonajan mukaan noin 5–15 gigawatin välillä. Kesäöinä vähiten, talvisina pakkaspäivinä eniten. Mutta kesä tai talvi, Suomi ostaa jatkuvasti noin kaksi GIGAWATTIA sähköä ulkoa, lähinnä Ruotsista ja Norjasta.
Sähköä ostetaan päivällä enemmän kuin yöllä ja tuon kahden gigawatin ostomäärän voisi mainiosti korvata yli puoli vuotta aurinkoenergialla, jota saadaan juuri päivällä. 2500 Kivikon laitosta lisää ja se olisi siinä!
Pilvisiä päiviä varten tietysti pitäisi olla jonkin verran säätöenergiaa ja säätötehoa, mutta nopean säätötehon teknologia on edennyt niin nopein askelin, että noiden 2500 laitoksen valmistuessa myös säätöongelmat ovat helposti hallinnassa.
Kaikkein ekologisin (lämmitys)energian lähde on lähifotosynteesienergia. Mutta se ei voi ikinä voittaa mitään kilpailuja eikä tunnustuksia. Se on vähän sama asia kuin olutkilpailua ei voisi voittaa pienpanimon olut koska sitä ei riitä kaikille.
Ajatko takaa vaihtotasetta. Onko Suomessa laitteistotuotantoa. Tai mikä niiden kotimaisuusaste olisi.
Aurinkoenergian ongelma on sen tarvitsema pinta-alan määrä.
Aurinkoenergiata olisi järkevintä tuottaa kiertoradalta käsin, josta se lähetettäisiin mikroaalloilla Maassa sijaitsevalle vastaanottoasemalle. Vuo ei olisi vaarallisen voimakas.
Suomessa on vakaa kallioperä ja geoterminen lämpö olisi yksi varteenotettava vaihtoehto.
http://yle.fi/uutiset/huima_hanke_espoossa_suomen_syvin_reika_ja_peruskalliosta_kaukolampovoimala/7993030
ST‑1 rakennuttaa tälläistä Espooseen ja olen ihmeissäni, että miten vähän tämä on saanut julkisuutta.
No, tästähän ei voi maksaa tukiaisia kepulaiselle maanomistajalle… Voi harmi.
Helenin Suvilahden voimalan vaihtosuuntaajat ovat tietääkseni ABB:n valmistamia. Niitä tehdään Pitäjänmäellä. Asentaminen on myös lähityötä. Kotimaisuusaste on tyypillisesti reilusti yli 50% vaikka paneelit tulisivatkin muualta kuin Mikkelistä tai Salosta.
Fotosynteesienergia on kaikin puolin suositeltavaa ja hyvää lähienergiaa. Valitettavasti Suomen kaikkien metsien kaikki nykyinen kasvu riittäisi tuskin puoleen Suomen energiankulutuksesta. Bioenergia vaatii valtavan paljon pinta-alaa. Aika hyvä resepti pitkällä tähätyksellä lienee 1/3 aurinkoa, 1/3 tuulta ja 1/3 bioenergiaa. Tähdätään siihen!
Suomessa on keksitty jotain paljon parempaa:
http://www.solixi.com/index.cfm?sivu=67
Helenin projektia on arvioitu tyhjentävästi täällä:
http://www.solixi.com/index.cfm?sivu=166
Kun aurinkoenergian yhteydessä aletaan puhumaan pinta-aloista, niin mennään ihan metsään.
Meiltä löytyy myös ydinvoimaosaamista. Kannattaisi laittaa edes jonkin verran paukkuja hyötöreaktorien tutkimiseen. Jos siitä saisi teollisuuden pystyyn, häviäisivät energiahuolet vähäksi aikaa.
Metsähake ei ole puhdasta energiantuotantoa nähnytkään. Märkää tavaraa, jonka tuotantoketju on sata prosenttisesti fossiilisten polttoaineiden varassa. Lisäksi puu ei ole hiilineutraali polttoaine, vaan polttaminen kasvattaa hiilen määrää ilmakehässä.
Yhdellä 10 gramman uraaninapilla tuottaa yhden kerrostalokaksion tarvitseman vuotuisen sähköenergian. Ydinvoimalan tuottama lämpö olisi puhdasta kaukolämpöä ilman jättimäistä rekkarallia.
Helsinkiin pitäisi rakentaa ydinvoimala.
Sen verran kannattaa tutkia, että jotkut harvat ymmärtävät, missä mennään. Kaupallisen hyötöreaktorin kehittämiseen Suomen rahkeet eivät riitä.
Kultaisella 70-luvulla Suomessa toimi Finnatom OY. Se sai valtion tuella ja usean kymmenen hengen organisaatiolla kehitetyksi voimalahenkilöstön tarvitseman reaktorihalliin johtavan ilmalukon, a’la Tähtien Sota. Lukko oli teknillisesti edistyksellinen, muttei mennyt kaupaksi.
anonyymi!
En todellakaan tarkoita, ettei meidän kannattaisi tutkia ja investoida lupaaviin teknologiohin ja toimialoihin.
Pitää vain osata erottaa, mitkä ovat resurssiemme rajoissa, mitkä eivät (Finnatom Oy), ja mitkä ovat käytännössä kypsiä ja/tai uusien innovaatioiden uhkaamia(Valco Oy).
Akateemisella tutkimuksella on merkittävä rooli teknologiakentän ja markkinan kypsyyden arvioinnissa.
Yllättävä paikka, mutta ensimmäinen Solixi nousee Tampereen keskustaan:
https://www.youtube.com/watch?v=0D_4fHO1gJU&feature=youtu.be
Yllättävää sekin että tamperelaiset tekevät jotain oikein 🙂
Kun järki voittaa ideologisen humpuukin, niin epäilen, että aurinkopaneelin vuokravastuusta eroon pääsemiseksi saattaa joutua maksamaan vastaanottajalle 300–500 euroa.
Vastuullisten poliitikkojen ja energiayhtiöiden pitäisi edesauttaa ilmasto-ongelman ratkaisua kaikkein kustannustehokkaimmilla ratkaisuilla globaalisti.
Eikö esimerkiksi Afrikasta löydy kohteita, joiden kautta samalla rahalla suomalaiset kuluttajat voisivat vähentää globaaleja päästöjä moninkertaisesti?
Myös väestönkasvua hillitsevä hanke voisi toimia hyvänä ilmastoprojektina.
Joku voisi miettiä suomalaisen päästöjä aiheuttavan suopellon ostamista ja sen ennallistamista päästötaseeltaan paremmaksi suoksi? Sitten kansalle voisi myydä tai vuokrata vaikka tuhannesosia ennallistetusta suosta tai suoyhtiöstä. Lisäarvoa voisi tuoda suon suojelu arvokkaaksi luontokohteeksi.
Herätkää!
Aurinko energia tuuli energia kaikki pelkää kusetusta. Micro ydinvoimaloissa on tulevaisuus jos vain haluamme.
http://www.theguardian.com/environment/2008/nov/09/miniature-nuclear-reactors-los-alamos