Lauttasaaren puistoon päiväkoti
Asemakaavassa puistoksi merkitylle alueelle kaavoitetaan 2500 k‑m2:n päiväkoti. Voimassa olevan mitoituksen mukaan lapsia tulisi yli 200, ellen nyt ole ihan väärin ymmärtänyt. Minusta päiväkodit pitäisi rakentaa asuintalojen alakertoihin, mutta tätä en oivaltanut ehdottaa, kun Vattuniemessä muutettiin teollisuustontteja asuintonteiksi. Alueella on pulaa sekä päiväkotipaikoista että koulupaikoista, kun kaupunkiasuminen on tullut lapsiperheiden suosioon.
Pisara-radan asemakaava
Asemakaavaan on muistutusten ja lausuntojen johdosta tehty kymmeniä teknisiä tarkistuksia, joihin pystyy ottamaan kantaa vain esittelyn jälkeen. Huomiota kiinnitti, että tunnelia on loivennettu Vauhtitien kohdalla. Se tarkoittanee kuilun pidentymistä.
Helsingin Skeittiohjelma
72-sivuinen ohjelma viitoittaa skeittauksen tulevaisuutta. Hieno raportti, mutta tehdäänkö nämä raportit joskus vähän liiankin hyvin?
Kaupunisuunnitteluviraston toimintasuunnitelma vuosille 2016–18
Tämä on merkitty b‑asiaksi (ei erillistä esittelyä). Minunkin mielestäni viraston sisäinen organisointi ja rahan käyttö on virastopäällikön vastuulla ja siihen puututaan vain, kun jokin on pahasti vialla. Luottamuselimiä sen sijaan kiinnostaa, paljonko rahaa käytetään. Budjetti on pienentynyt reaalisesti, vaikka asuntojen kaavoitustavoite on noussut 10 prosentilla, 5 000 asunnosta 5 500 asuntoon. Aika kovaa tuottavuuden nousua siis vaaditaan. On tyhmää säästää kaavoituksen laadusta, mutta ehkä sellaisiakin tehostamistoimia löytyy, jotka eivät johda huonoihin kaavoihin ja huonoon kaupunkiin. Lisää haasteita on edessä. Helsinki on sopinut valtiotakin sitovasti paketista, jonka osana asuntotuotantotavoite nousee 6250:een, eli 25 % aiemmasta. Ei tosin ole varma, että keskustajohtoinen hallitus kunnioittaa sitä sitovaa sopimusta.
Lausunto valtuustoaloitteesta, joka seittää budjettirahoitusta ampumaradalla.
Helena Kantola (ps) on esittänyt valtuustoaloitteessaan määrärahaa ampumarataan, jotta reserviläisten ampumataitoa pidettäisiin yllä. Mehän emme ota kantaa budjettiongelmiin, mutta Helsingistä on vaikea löytää tilaa ulkoampumaradalle, jossa sotilaskäyttöön soveltuvilla pyssyillä voisi häiritä naapureitaan. Estää rakentamisen kilometrin säteellä. Terveisiä vaan sinne Smolnaan: kun etsitte kymmenen miljardin säästöjä, muistakaa tämä aloite ja lisätkää summa säästötarpeeseen.
Ammunnanharrastajien keskuudessa kulkee perimätietona, että päätäessään Viikin ampumaradan lakkauttamisesta Helsingin kaupunki on luvannut korvaavan ampumaradan Kivikkoon. Jos näin on ollut, niin mitäs lupasitte!
Tällaista lupausta ei valtuusto tai kaupunginhallitus ole antanut. Kukaan muu ei voi sellaista kaupungin puolesta antaa.
Netin kautta vuosituhannen alun päätösaineistoihin käsiksi pääseminen on heikkoa, mutta liikuntalautakunnan päätöksessä 147 § / 2007 todetaan: “vuonna 2001 hyväksytyn ampumaradan hankesuunnitelman”
Itse olen muuttanut Helsinkiin 2004 ja käynyt vielä Viikissä ampumassa, joten kyseisen hankesuunnitelman hyväksyminen ja ratkaisu Viikin radan lopettamisesta lienevät ajallisesti varsin lähellä toisiaan.
Ilman, että käyn käärimässä keittiöfoliosta hatun päähäni, osaan kuvitella, että 2001 hyväksyttyä ampumaradan hankesuunnitelmaa on käytetty perusteluviestinnässä Viikin ampumaradan lakkauttamisen oikeuttamisessa.
Kun Viikin rata sitten sitten saatiin kiinni niin loppu on latinaa, eli kyseinen vuoden 2007 liikuntalautakunnan pykäläotsikko ja päätöksen keskeisin sisältö:
“147 §
ESITYKSEN TEKEMINEN KAUPUNGINHALLITUKSELLE VIIKINMÄEN AMPUMARADAN KORVAAVAN KIVIKON AMPUMARADAN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMISEKSI
Lilk 2007-185
Esityslistan asia LJ/5
Lautakunta päätti, että Kivikon ampumaradan rakentamisesta luovutaan”
Toimisiko viherkäytävä Länsiulapanniemestä Myllykalliolle noin kapeana, kuin millaiseksi Lauttasaareen, Isokaaren varrelle suunniteltu uusi, noin suuri päiväkoti sen kaventaisi?
Noin isoksi mitoitettuna tuo päiväkoti vaikuttaisi muutenkin olevan kuin jättimäinen lapsiparkki. Sen koon myötä vilkas liikenne saattaisi vaarantaa ja tukkia myös liikkumisen vieressä olevalla kulkuväylällä (Isokaarella). Se voisi lisäksi vaarantaa sekä lapset että heitä tuovat/hakevat, kuten myös muut liikkujat sekä kadulla että sitä reunustavalla pyörätiellä.
Päiväkoti Lokki (Puistokaaren rajaaman alueen keskellä) on sijaintinsa liikenteen rauhallisuuden osalta paljon oivallisempi. Monelleko lapselle tuo viimeksimainittu, sijainniltaan paljon rauhallisempi päiväkoti, mahtaa olla mitoitettu? Eri päiväkotien suuruuksista Lauttasaaressa olisi hyvä olla myös vertailevaa tietoa.
Helsinki omistaa suuria maa-alueita naapurikunnissa. Monet kaukana asutuksesta. Jos On Sovittu tahtoisi ampumaradan stadilaisille, se neuvottelisi sen sinne.
Valtuustoaloitteiden kautta asiat eivät yleensä etene.
Terveisiä vaan sinne Smolnaan: kun etsitte kymmenen miljardin säästöjä, muistakaa Pisararadan miljardi ja lisätkää summa säästötarpeeseen.
Miten tämä onnistuu Ruotsissa, mutta ei meillä?
http://www.boverket.se/sv/byggande/bygga-nytt-om-eller-till/bygga-utan-bygglov/attefallshus/
Aikaisemmin oli Friggebod ja nyttemmin on tullut Attefalshus eli max 25 neliömetriä pinta-alaa ilman rakennuslupaa pelkällä ilmoituksella.
Tässäpä oiva Ruotsista meille kopioitava malli, kun sieltä on kopioitu paljon muutakin.
“Hieno raportti, mutta tehdäänkö nämä raportit joskus vähän liiankin hyvin?”
Eiköhän. Tälläkin raportilla oli kuusi kirjoittajaa. En ymmärrä, miksi Helsingin kokoisen kaupungin rakennusvirastosta löytyy kuutta ihmistä, joilla on “skeittiohjelmaan” jotain sanottavaa.
Sen jälkeen kun skeittipaikka on kaavoitettu, voisi suunnittelun, toteutuksen ja ylläpidon jättää ihan suosiolla skeittaajille itselleen. Rahaa voisi kanavoida vaikka skeittaajien yhdistyksille. Kun puistojen parissa on ollut häärämässä joku muu kuin skeittari, on syntynyt juuri näitä vaarallisia ja skeittaukselle kelvottomia rakennelmia.
” On tyhmää säästää kaavoituksen laadusta, mutta ehkä sellaisiakin tehostamistoimia löytyy, jotka eivät johda huonoihin kaavoihin ja huonoon kaupunkiin.”
Ehkä sellaiset kaavoitusmääräykset missä määrätään parvekkeen kulmien lukumäärästä ja julkisivujen tiilien värisävystä voisi jostain harkita tinkimistä. Eikös se ole niin että jos ihmiset haluavat parempaa sijaintia tai laatua he ovat valmiita maksamaan siitä enemmän, ja huonompaa sijaintia tai laatua ei kannata rakentaa?
Hesarissa oli viikonloppuna juttu jonkun arkkitehtiopiskelijan yksikön kokoisesta pientalohankkeesta. Totesi, että rakennusvalvonta ja kaavoitus ovat kuin neuvostoliitosta. Katselmuksista, että joku käy tarkastamassa että olet kaivanut kuopan kun olet kaivanut kuopan. Kaavoituksesta, että jopa pensaiden määrä saatetaan määrätä ja muutenkin kaavoissa lipsutaan, tai ei vain lipsuta, vaan rysäytetään huolella rakennussuunnittelun puolelle.
Eli eiköhän niitä tehostamiskohteita löydy yllin kyllin. Lopetetaan vaan turha kyttäys ja sääntely, keskitytään olennaiseen.
Näin ne sitten näköjään Lauttasaaren loputkin lähimetsiköt sitten näköjään “syödään”, pala kerrallaan!
Nyt ei näköjään esitetty yhtään havainnekuvaa katutasolta, joista olisi tuo lapsimäärää saattajineen käynyt paremmin ilmi. Mikä mahtaa olla Helsingin päiväkotien lapsiluvun mediaani?
Eikö takseja tarvita enää Lauttasaaren länsiosassa lainkaan, vai onko tuossa uuden päiväkodin suunnitelmassa tarkoitus soveltaa samaa periaatetta, kuin Lauttasaarentien varrella, suurin piirtein ostaria vastapäätä, missä bussien on tarkoitus käydä kääntymässä talon alla? Jos näin ei tehdä, mistä osoitetaan korvaava paikka takseille?
Onko päiväkodin tilaratkaisuissa (tarkoitan siis suunnitelmia) ajateltu muuta mahdollista käyttöä, myös esim. iltaisin tai viikonloppuisin?
Päiväkodin suunnitelmissa ei näy nykyistä Isokaaren pyörätietä. Toivottavasti todella poistetaan tässä yhteydessä ja korvataan pyöräkaistoilla. Kyseinen pyörätie on yksi Helsingin huonoimmista. Esimerkiksi juuri tuossa päiväkodin kohdalla kaksisuuntaisen pyörätien leveys on alle metrin. https://goo.gl/maps/8ydTO
Eikä muualla sen parempi, tässä puu keskellä(!) tietä: https://goo.gl/maps/i1UeF
Tilaa vievät ja ääntä tuottavat harrastukset ovat ongelma, oli kyse lentäminen, ralli, speedway, golf tai ampuminen.
Jotain pitkäjänteistä suunnittelua tarvittaisiin “pakko saada” / NIMBY / ei oikein onnistu ‑keskustelun sijaan.
Osa on fiksua sijoittaa lentokentän melualueelle. Golfpalolla lenokonetta ei saa alas vaikka jalaknkuljalta henki lähtisikin. Ampumarata taas ei sovi lentokentän ääreen, Hyrylässä on siihen omat rakenteensa — ja sielläkin maankäyttö muuttuu ja ampumarta poistunee käytöstä.
Uudenmaan liitto on selvittänyt ampumaratojen ongelmia.
Tarvitaanko sellainen joka kunnassa? Tuskin. Onko Hyvinkää, Mäntsälä tai Sipoo liian kaukana? Ei. Kilpailutoimintaan sopiva rata on iso kokonaisuus, jolla olisi oltava käyttöä.
Miten Kivikon ampumaratahanke? Valtakunnallisesti aseurheilun valmennukseen liikenee joku entinen varuskunta.
Pisararata olisi pitänyt jo alunperin suunnitella niin, että rata menisi maan alle jo Pasilassa. Nythän rata kulkisi uusilla levennetyillä ratapenkereillä melkein Linnunlauluun saakka niin, että tunnelien suuaukot ovat keskellä Alppipuistoa ja Eläintarhan Urheilupuistoa.
Uskon, että tulee vielä uusia tilaisuuksia saada päiväkoteja asunnoiksi muutettavien toimitilakiinteistöjen alakertoihin Vattuniemessä, sen verran monessa seinässä on kyltti “toimitilaa vuokrataan”.
Osmo, Helsingillä oli toimiva ampumarata, joka rakennettiin. Ammunta on hyvä harrastus, jolle on syytä löytää tilaa vihdoin. Koitapa nyt keksiä joku paikka.
Ps. Todellisuudessa ampumamelu ei ole kovin kummoinen. Mummola oli ihan ampumaradan vieressä, joten tiedän sen. Valittajat vain haluavat häiritä toisten harrastusta, kun se ei sovi heidän häiriintyneeseen maailmankuvaansa ja pienikin kiusa on kiusa..
Ensinnäkin sen ampumaradan tilalle tuli tuhansia asukkaita. Onko asuminen vähemmän tärkeätä kuin ampumaurheilu. Toiseksi se häiristi aivan hirveästi. Jos nykymääräykset olisivat voimasxsa, kilometrien sätelle siitä paukuttelun lähteestä ei olisi saanut rakentaa mitään.
Kuten sanoin, olen viettänyt kesiäni ampumaradan kupeessa, eikä se oikeasti häiritse. Jotkut vain haluavat valittaa.
Siinä olet oieassa, että nykymääräykset ovat järjettömän tiukkoja. Mm. pääväylien varteen rakennetaan muualla paljon lähemmäs. Sääntely on mennyt överiksi tässäkin suhteessa.
🙂 Saako auttaa?
😉 Jos kerta Östersundomia ei kannatakaan asuttaa, niin sieltähän varmaan löytyisi tilaa? Helsingin kaupungilla on nyt valmiiksi hyvin maitakin jo omistuksessaan siellä, eli sekin puoli voisi olla valmiiksi hoidossa.
Vähän kallis ja raskas prosessi on tietysti ollut ampumarata-alueen hankinnaksi kunnanrajan siirtoineen yms., mutta sattuuhan sitä. Nyt aluksi vaan pikseleitä vähän uusiksi yleiskaavaluonnokseen…
Yleisemminkinhän tuntuu olevan, että vain Helsingin rajojen sisällä oleva noteerataan helsinkiläiskeskustelussa. Oli sitten kyse lehtokentästä, peltomaisemista tai mistä tahansa luontotyypistä, niin esiintymä Helsingissä on hyvin merkitsevä, vaikka samaa asiaa löytyisi heti kaupungin rajan ulkopuolelta.
Näinä aikoina keskustellaan paljon siitä, mitä pitää rahoittaa verovaroin ja mikä ihmisten pitää maksaa itse. Eikö voisi ajatdella, että ampumaharrastus kuuluisi niihin itse maksettaviin. Siihen ei pitäiksi tarvita kuntaa lainkaan.
Osmo, nyt olet kaltevalla pinnalla. Seka ampuma- että metsästysharrastus ovat hvyiä harrastuksia ja esimerkiksi luonnon suojelun ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömiä. Jos jotain urheilupaikkoja yleensä rahoitetaan yhteiskunnan rahoin, niin sanoisin sellaisiksi uimahallit (turvallisuus vesillä), koululiikunnan käyttämät kentät ja ampumaradat.
Kalle, älä nyt viitsi
Luonnonsuojelu (=hirvikannan verottaminen) edellyttää, että ihmiset oppivat ampumaan. Onko ihan varma, että’ se edellyttää ampumarataa Helsinkiin, jolloin menetetään kaupunkimaata muutama neliökilometriö Olen ihan varma, että Helsinginn ulkopuolella asuvat selviävät hirvikannan karsimisesta.
Sotilasaseilla taas on parempi harjoitella varuskunta-alueille.
Nyt sinulta loppuivat argumentit. 🙂 Ampumarata on hyvä sijoitus helsinkiläisten harrastuksiin ja viihtyvyyteen.
Kalle,
Onko siitä jokin ulkoinen hyöty, jonka takia minun pitäisi maksaa siitä, että sinä paukuttelet pyssyä sunnuntaiaamuna ja pilaat minun kauniin aamuni. Jos siitä on ampujalle itselleen niin paljon hyötyä ja iloa, silloinhan se varmaankin kannattaa ilman verorahoja. Niinpä ampumaurheilun harrastajat, kootkaa hynttyyt yhteen, ostakaa haluamanne alue harrastustanne varten — tietysti mukaanluettuna ne alueet, jotka joutuvat kaavoituskieltoon melun takia ja perustakaa markkinaehtoinen ampumarata. Eivät kai ampumaurheilun harrastajat mitään sosiaalipummeja ole?
Veneily lienee myös sellainen harrastus, jota kannattaa tukea, jotta vesillä olisi monta silmää näkemään (ja vaikka kännykkäkameraa kuvaamaan), jos vaikka “eksyneitä” sukellusveneitä sattuisi näkemään.
Kalastus ja pilkkiminen pitkin rannikkoamme samoin, eivät myöskään saisi jäädä yksinomaan Virosta, muista Baltian maista, Venäjältä tai Kiinasta tulleiden varaan. Ihmeen paljon heitä rannoillamme on viime aikoina voinut nähdä, välillä ryhminä ja joskus jopa maastoasuissa luonnonrannoilla! Mitäköhän tuostakin pitäisi ajatella?
Et voi määritellä muiden puolesta mikä heitä häiritsee, ihan perusteita.
Mitä siellä kokouksessa eilen oikein päätettiin?
Hyväksyttiin kaikki esityksen mukaan.
OS kirjoitti
“Minusta päiväkodit pitäisi rakentaa asuintalojen alakertoihin, mutta tätä en oivaltanut ehdottaa, kun Vattuniemessä muutettiin teollisuustontteja asuintonteiksi. Alueella on pulaa sekä päiväkotipaikoista että koulupaikoista, kun kaupunkiasuminen on tullut lapsiperheiden suosioon.”
Tuskin tähän ajatukseen tarvittaissiin Osmon viisautta. Mikis se pälkähdä suuunitelijoiden päähän? Ainakin minulla on naapurtitaloissa lähellä kaksi toimivaa esimerkkiä ratkaisusta. J aoli yleistä 70-luvulla.
Lyheytsi ja ytimekkäästi. Onko meillä systeemi, joka on alkanut kommunikoida vain itsensä kanssa?
Onhan siitä ampumaurheilusta esimerkiksi jo sekin ulkoinen hyöty, että kun ulkomailla tiedetään täällä osattavan ampua, suositun harrastuksen ja mahdollisen kilpailumenestyksen myötä, niin eivät ehkä ihan yhtä herkästi lähde siellä ulkomailla suunnittelemaan esim. Helsinkiin kutsumatta tuotavan, runsaan “lisäväestön” tänne lähettämistä.
Jos vertaisit Osmo vaikkapa Suomen ja Viron historiaa paremmin eräällä 50-vuoden jaksolla, huomaisit ehkä, että kyseessä saattaa olla jopa mittaamattoman suuri hyöty!
- — - — -
Entä oletko ehdottanut myös kaupungille, että se ostaisi oikeaan markkinahintaan kilometrin säteellä muut asunnot jokaisen sosiaalisesti tuetun asunnon ympäriltä, jotta muut asukkaat, siis ne kunnon kansalaiset, pääsisivät etäämmälle sosiaalipummi(e)n muodostamalta haitta-alueelta? (Oikea markkinahinta pitäisi tietysti määritellä ilman asianomaista, markkinahintaa alentavaa vaikutusta.)
Tietäisitpä vain, miten monelta on mennyt aamun lisäksi päivä, ilta ja/tai yö pilalle, kun sietämätöntä örveltämistä ja muuta häiriötä sekä haittaa nuo sosiaalipummit ovat ympäri kaupunkia sen keskustan ohella aiheuttaneet!
” Helsingin Skeittiohjelma
72-sivuinen ohjelma viitoittaa skeittauksen tulevaisuutta. Hieno raportti, mutta tehdäänkö nämä raportit joskus vähän liiankin hyvin? ”
Mun miälest nyt olis niinku tärkeint se et saatas skedeejil iha omat kevyenliikenteen väylät. Kato siks et niinku isompi osa jengist rohkenis työmatkaskedetä… Viäl näkee iha liia vähä skedeäijii ja mimmei striiteil jakkupuvut pääl…
***
Samaa mieltä ampuma-aseuhreilusta. Henkselit yli vaan ja seuraavaan säästökohteeseen.
Allekirjoittaneella tulee kohta 20 vuotta täyteen varusmiespalveluksesta ja kuvittelen edelleen, että saisin nirrin pois jampalta joka haluais välttämättä eksyä tähtäimeen… Oikeesti, ei tällaista “taitoa” tarvitse harjoitella kuin kerran elämässä. Vastaa fillarilla ajamista. Jösses.
Lautakunnan päätökseen viitaten keroon lukeneeni tänään 20.10.2016 paikallislehestä uutisointia, että ampumarata/halli rakennettaisiin samalle paikalle Porvoon ja Lahden moottoriteien risteyjseen, mistä sijoituksesta käytiin jo viime vuosituhannen puolella pitkä valitusrumba.
Radan puoltajien puheissa oli mm., että ei haittaa asukkaita, koska alueella on jo melua!
Eikä kuulema Alppikylän puolella ole edes asutusta.
No nyt on! Olisiko sataa metriä lähimmistä taloista kaavailtuun ampumapaikkaan.
Asukkaista ei Helsingissä näemmä piitata tippaakaan, kunhan alue vain on kaukana paremmen väen asuinpaikoista.
Helsinki on viime valituskierroksen jälkeen hankkinut suuria maa-alueita idästä. Eivätkö autoilevat ampujat voisi ajaa muutaman kilometrin piemmälle eikä aivan ihmisten kotien viereen ja ulkoilualueelle?
Olen tuon ensimmäisen “asteen” valittaja, KH:n asti, joka valittaminen eri asteisiin oli tosi suuritöistä ja kallista.
Nyt tuo elämäni ehkä tärkein asukkaan asianajo onkin ollut aivan turhaa, jos tuo haittaava kohde rakennetaan asutuksen keskeen.