Jaakko Särelältä merkittävä analyysi asuntojen hinnoista

Reak­tor Oy jul­kai­sin netis­sä tie­dot asun­to­jen hin­ta­ke­hi­tyk­ses­tä pos­ti­nu­me­roa­lueit­taan kart­ta­tie­to­na. Se on jo sinän­sä mie­len­kiin­toi­nen. Kan­nat­taa käy­dä kat­so­mas­sa täs­tä.

Nyt Jaak­ko Säre­lä on ana­ly­soi­nut dataa vuo­sit­tain vuo­si­na 2005 – 2014 regres­sio­ana­lyy­sil­la niin, että hän hin­to­jen muu­tos­ta on seli­tet­ty asu­kas­tie­hey­del­lä asuk­kai­ta /km2 tai tar­kem­min sanoen sen logaritmilla.

Koko maan taso

Koko maan tasol­la vuon­na 2005 regres­sio­ker­roin oli nega­tii­vi­nen. Asun­to­jen hin­nat nousi­vat siis nopeam­min siel­lä, mis­sä asuk­kai­ta oli vähän ja hitaam­min tii­vis­tii raken­ne­tuil­la alueil­la. Tämä jäl­keen nega­tii­vi­nen kul­ma­ker­roin alkoi ensin loi­ven­tua ja lopul­ta muut­ti etu­merk­kin­sä posi­tii­vi­sek­si vuon­na 2010. Sen jäl­keen posi­tii­vi­nen kul­ma­ker­roin on joka vuo­si jyr­ken­ty­nyt. Kun kyse on koko maan aineis­tos­ta, muu­tos on ollut käsit­tä­mät­tö­män nopea.

Sil­mä­mää­räi­ses­ti vai­kut­taa sil­tä, että tii­viis­ti asut­tu­jen aluei­den asun­to­jen hin­to­jen nousu ei ole kiih­ty­nyt, vaan väl­jäs­ti raken­net­tu­jen aluei­den asun­to­jen hin­nat ovat kään­ty­neet laskuun.

Hel­sin­ki

Seu­raa­vak­si Jaak­ko Säre­lä sel­vit­ti asi­aa Hel­sin­gis­sä. Hel­sin­gis­sä kul­ma­ker­roin on ollut koko ajan posi­tii­vi­nen, mut­ta jyr­ken­ty­nyt joka vuo­si. Jäl­leen kyse on enem­män­kin sii­tä, että väl­jäs­ti raken­net­tu­jen aluei­den osal­ta hin­to­jen nousu­vauh­ti on hidas­tu­nut ja vuon­na 2014 jopa kään­ty­nyt hiuk­sen hie­noon las­kuun. Suh­tees­sa tii­viin kau­pun­ki­ra­ken­teen arvo on nous­sut joka vuo­si vähän enemmän.

Jäl­leen sil­mä­mää­räi­ses­ti tar­kas­tel­tu­na line­raa­ri­nen mal­li ei näyt­täi­si ole­van kovin hyvä. Ero väl­jäs­ti ja kes­ki­mää­räi­ses­ti raken­net­tu­jen aluei­den välil­lä oli­si aika pie­ni ja ero kes­ki­mää­räi­ses­ti ja tii­viis­ti raken­net­tu­jen välil­lä sel­väs­ti isom­pi. Kan­ta­kau­pun­ki vetää, eivät lähiöt!

Yksi­tois­ta suu­rin­ta kaupunkia

Seu­raa­vak­si Säre­lä on plo­tan­nut kul­ma­ke­roi­men muut­tu­mi­sen ajan funk­tio­na yhdes­sä­tois­ta suu­rim­mas­sa kau­pun­gis­sa. Hel­sin­gis­sä ja Espoos­sa kul­ma­ker­roin on ollut koko ajan posi­tii­vi­nen, mut­ta nous­sut sel­väs­ti ajan muka­na. Kai­kis­sa muis­sa kau­pun­geis­sa kul­ma­ker­roin oli aluk­si nega­tii­vi­nen (väl­jil­lä alueil­la asun­not kal­lis­tui­vat suh­tees­sa tii­vii­siin aluei­siin), mut­ta on nous­sut niis­sä kai­kis­sa sel­väs­ti positiiviseksi.

Mikä täs­sä kai­kes­sa häm­mäs­tyt­tää, on muu­tok­sen tavat­to­man suu­ri nopeus!

Mut­ta käy­kää itse kat­so­mas­sa täs­tä.

Säre­län pos­taus kan­nat­taa lukea!

 

39 vastausta artikkeliin “Jaakko Särelältä merkittävä analyysi asuntojen hinnoista”

  1. Asu­mispre­fe­rens­sien muu­tos näkyy myös sii­nä, että ennen vuot­ta 2010 raken­net­tiin var­sin pal­jon uusia oma­ko­ti­ta­lo­ja har­vem­min asu­tuil­le alueil­le ja ker­ros­ta­loa­sun­to­jen raken­ta­mi­nen tii­viim­min asu­tuil­le alueil­le oli vähäi­sem­pää; vuo­den 2010 jäl­keen tilan­ne on muut­tu­nut päin­vas­tai­sek­si, oma­ko­ti­ta­lo­jen raken­ta­mi­nen on suo­ras­taan romah­ta­nut. Tämä muu­tos koros­taa hin­to­jen muu­tos­ta, kos­ka uudet asun­not useim­mi­ten nos­ta­vat kes­ki­mää­räis­tä hin­ta­ta­soa enem­män kuin van­ho­jen asun­to­jen hin­ta nousee.
    Mie­len­kiin­tois­ta ana­lyy­sis­sa on se, että v. 2010 teh­dyn rapor­tin (Raken­ta­mi­nen 2011) mukaan kaik­ki muut kau­pun­ki­seu­dut pait­si Por­voo ja Jyväs­ky­lä har­ve­ni­vat, eli taa­ja­ma-alue laa­je­ni enem­män kuin väki­lu­ku. Onko täs­sä tren­dis­sä tapah­tu­nut muutos?

  2. Pis­ti­hän ATT jo met­sä­lä­hiö­asun­ton­sa eri­kois­tar­jouk­seen, eli ei se hin­ta vaan sijain­ti. Sää­li, että se Vii­kin­mä­ki piti pila­ta tuol­lais­ten val­kois­ten laa­ti­koi­den takia, jot­ka eivät edes myy. Oli kau­pun­gin maa­lauk­sel­li­sim­pia paik­ko­ja ennen. 

    Ihmi­set näyt­tä­vät odot­ta­van hitak­sia jot­ka tule­vat kau­pun­ki­mai­sil­le alueil­le. Mut­ta mitäs ne mark­ki­nat tie­tää, sanoo val­tuus­to, ja koh­ta var­mas­ti­kin hallituskin.

  3. Sikä­li kuin kuvan (Hgin kehi­tys) pis­tei­den liik­kei­tä yrit­tää seu­ra­ta, ne pysy­vät pai­kal­laan x‑akselilla eli pos­ti­nu­me­roa­lu­een asu­kas­ti­heys lie­nee(?) otet­tu vii­mei­sim­mäs­tä vuo­des­ta. Tii­veim­mät alu­eet ovat lähim­pä­nä kes­kus­taa, ja uudis­tuo­tan­to käy­tän­nös­sä aina kal­liim­paa kuin van­hat asun­not, joten joh­to­pää­tös voi väit­tää vain että uusil­la alueil­la on kal­liim­pia asun­to­ja. Ja nykyi­sil­lä Kala­sa­ta­ma yms. joka vuo­si on myy­ty edel­lis­tä vuot­ta kal­liim­mal­la uudet asun­not. Hyvä yri­tys, mut­ta blo­gauk­sen joh­to­pää­tök­siin ei täs­sä ole riit­tä­viä tietoja.

  4. Ihan sel­lai­nen höl­mö kysy­mys, mut­ta mis­tä koh­taa nykyis­tä suur-Kou­vo­laa on löy­ty­nyt se kau­pun­ki tai muu­ten tii­vis­tä asu­tus­ta, mihin ver­ra­taan? Kou­vo­la itses­sään, siis se enti­nen Kou­vo­lan kau­pun­ki ja nykyi­nen “kes­kus­taa­ja­ma” on maa­seu­tua­luei­neen yhteen­sä 30 700 asuk­kaan alue. Koko kau­pun­gis­sa on ainoas­taan yksit­täi­siä asuin­ta­lo­ja ja jos hin­ta­ke­hi­tys­tä mie­ti­tään, niin suo­men pahim­man muut­to­tap­pio­alu­eem tilas­to on kum­mal­li­nen jo yhden kes­kus­taan teh­dyn pal­ve­lu­ta­lon vuoksi.

    Veik­kaan, että sama tilan­ne näkyy jokai­sen kun­nan koh­dal­la. Veik­kaan esim. että Porin koh­dal­la yli kol­man­nes kes­kus­tan uusis­ta neliöis­tä on yli 4750 neliöl­tä mak­sa­vaa senio­ri­kämp­pää. Se oli­si­kin kum­mal­lis­ta, jos vuo­deo­sas­to­jen lak­kaut­ta­mi­nen ja kotei­hin sat­saa­mi­nen ei vää­ris­täi­so näi­tä tilastoja.

  5. Hyvä Osmo, Reak­to­ri Oyn tut­ki­mus on teh­ty mate­maat­ti­sel­la mal­lil­la jos­sa muut­tu­jia ei huo­mioi­da. Tilas­to­tie­tei­li­jä­nä var­mas­ti tämän ymmär­rät. Lisäk­si kom­met­ti­si “sil­mä­mää­räi­ses­ti tar­kas­tel­tu­na” ei kuu­lu tilas­to­tie­tei­li­jän ter­mi­no­lo­gi­aan. Mitä mui­ta asioi­ta esim. Hel­sin­gin raken­ta­mi­ses­ta olet sil­mä­mää­räi­ses­ti kat­so­nut ? Nyt kyl­lä pelot­taa jos rakentamista/kaavoitusta arvioi­daan vain sil­mä­mää­räi­ses­ti.…. toki et ole ainoa mut­ta uskoi­sin että taus­ta­si on sel­lai­nen että sinä edes ymmär­täi­sit asian, huh huh ! Nyt taas sta­di­lai­sia veron­mak­sa­jia vie­dään kuin päs­siä narussa.

    1. Kyl­lä sen arvioi­mi­nen, onko riip­pu­vuus line­aa­ri­nen vai joten­kin kaa­re­va, voi­daan teh­dä sil­mä­mää­räi­ses­ti. Sil­mä on itse asias­sa sii­hen tar­koi­tuk­seen todel­la hyvä.

  6. Selit­tä­viä teki­jöi­tä Hel­sin­gin ja var­maan mui­den­kin Suo­men kau­pun­kien väl­jäs­ti raken­net­tu­jen lähiöi­den hin­ta­ke­hi­tyk­sel­le voi­vat olla tii­viin asu­tuk­sen suo­sion kas­vun ohel­la ainakin:

    - asun­to­kan­nan ikä ja kun­to. Väl­jät lähiöt ovat suu­rim­mak­si osin 50–70 luvuil­la raken­net­tu­ja, ja 50-luku­lai­set raken­net­tiin kes­ki­mää­rin laa­duk­kaam­min kuin myö­hem­mät. Niin­pä suu­res­sa osaa kysei­sen ikä­haa­ru­kan talois­sa perus­kor­jaus­ten aika on nyt tai lähitulevaisuudessa.
    — lisä­ra­ken­ta­mi­nen tai sen pel­ko. Ei enää huvi­ta mak­saa näkö­alas­ta, kun tie­dos­sa on aina­kin mah­dol­li­suus, että se saat­taa tule­vai­suu­des­sa kor­vau­tua uudel­la talolla.
    — ton­tin­vuo­krien nousu. Kun ton­tin­vuo­krien desi­maa­li­pil­kut siir­ty­vät pykä­län voi­keal­la, se hei­jas­tuu asun­non hin­taan, myös niis­sä koh­teis­sa, jos­sa vuo­kra­so­pi­mus päät­tyy vas­ta 10 vuo­den pääs­tä. Tämä­kin tilan­ne kos­ket­taa ensi­si­jai­ses­ti van­ho­ja lähiöitä.

  7. veik­ko­nen:

    …Ihmi­set näyt­tä­vät odot­ta­van hitak­sia jot­ka tule­vat kau­pun­ki­mai­sil­le alueil­le. Mut­ta mitäs ne mark­ki­nat tie­tää, sanoo val­tuus­to, ja koh­ta var­mas­ti­kin hallituskin. 

    HITAS on sinän­sä yksi mark­ki­na­häi­riö, jos­sa vain asu­kas hävi­ää, mut­ta tuos­sa yllä ole­vas­sa lausees­sa tii­vis­tyy mie­les­tä­ni yksi iso asia. Puhu­taan pal­jon kau­pun­ki­mai­sis­ta alueis­ta. Itsek­kin syy­lis­tyn välil­lä sii­hen. Pitää puhua kaupungista!

    Vii­kin raken­ta­mi­nen tai raken­ta­mat­ta jät­tä­mi­nen ei ole oleel­lis­ta, vaan oleel­lis­ta ovat ne alu­eet, jot­ka ovat juu­ri nyt kau­pun­ki­mai­sen asu­tuk­sen rajal­la. Sel­lai­sia ovat esi­mer­kik­si Mei­lah­ti, Munk­ki­vuo­ri ja osin Munk­ki­nie­mi­kin län­nes­sä. Haa­ga on sel­väs­ti sel­lai­nen, jos­sa raken­nus­kan­ta on koh­ta tien­sä pääs­sä ja kaa­vat pitää uusia ennen kuin nykyi­seen huo­noon kaa­vaan teh­dään tois­ta ker­taa taloja.

  8. on myös huo­mat­ta­va että

    Suh­tees­sa tuloi­hin koti­ta­louk­sien velat ovat mel­kein triplaan­tu­neet Suo­mes­sa vuo­sien 2000–2011 aika­na ja eni­ten ovat kas­va­neet asun­to­lai­no­jen mää­rä sekä kulu­tus­luo­tut ja opin­to­lai­nat. Vel­kaan­tu­mi­nen kor­re­loi Suo­mes­sa­kin asun­to­jen hinn­an­nousun kanssa: 

    http://anttironkainen.fi/uusklassisen-teorian-raunioilla-ii-lepomaki-wahlroos/

    Vaik­ka voi­tai­siin aja­tel­la että tii­vis­ty­mi­nen tuo muka­naan etu­ja, niin se tuo aina­kin lyhyel­lä aika­vä­lil­lä myös mel­koi­sen taa­kan: maa­seu­dul­le teh­ty­jä mil­jar­di­luo­kan inves­toin­te­ja ei tule hyö­dyn­net­tyä, kun jo pie­net­kin lap­set ymmär­tä­vät että koti­paik­ka ei tule toden­nä­köi­ses­ti kos­kaan tar­joa­maan työ­tä ja nuo­ret häi­pyy pois — hyväl­lä tuu­ril­la muu­ta­ma muut­taa takai­sin, mut­ta suu­rin osa ei koskaan.

    Meil­lä on täs­sä kyl­lä aika mon­ta raken­ne­muu­tos­ta menos­sa yhtä­ai­kaa — väes­tö ikään­tyy kovaa vauh­tia ja samaan aikaan nuo­ri­so ei tah­do pääs­tä työ­elä­mään mukaan. Ja sit­ten on vie­lä tämä pal­ve­lu­ra­ken­teen muu­tos, jos­sa meil­le tääl­lä Suo­mes­sa tup­paa jää­mään enem­män kulut­ta­jan kuin myy­jän roo­li — ei täl­lä vii­den mil­joo­nan ihmi­sen mas­sal­la tah­do pys­tyä kil­pai­le­maan isoil­le cityil­le suun­ni­tel­luis­sa pal­ve­luis­sa, kos­ka city­jen joh­ta­jat halua­vat teh­dä city-kalii­be­rin ostok­sia ja näil­lä mark­ki­noil­la ei koti­mai­nen tuot­ta­ja ole aina vah­voil­la. Muu­ta­ma per­li­fir­ma on aika lai­ha loh­tu ja se tie­tyl­lä taval­la koros­taa sitä muu­tos­ta, että väes­tö jakau­tuu yhä enem­män menes­ty­jiin ja onnis­tu­jiin ja epä­on­nis­tu­jiin, joil­le ei löy­dy sopi­vaa työ­tä tai paik­kaa yhteiskunnassa.

    Tie­tyl­lä taval­la jos voi­si uskoa sii­hen, että ihmis­ten muut­ta­mi­nen isoi­hin kau­pun­ke­hin on jotain suur­ta ennak­ko­ma­kua Suo­men tule­vas­ta suu­res­ta menes­tyk­ses­tä niin näis­tä tren­deis­tä­hän voi­si olla jopa iloi­nen. Mut­ta kun työl­li­syy­sas­teen nousus­sa on kyse sii­tä että työs­sä­käy­vä väes­tö­no­suus pie­ne­nee ja elä­ke­läi­set muut­ta­vat kau­pun­kien kes­kus­toi­hin opis­ke­li­joi­den, pät­kä­työ­läis­ten ja työt­tö­mien seu­rak­si niin enpä sit­ten tie­dä. Toki eri­lais­ta puu­has­te­lua, kuten pos­tin jakoa, sii­vous­ta tai elin­tar­vik­kei­den myyn­tiä kes­kus­tois­ta löy­tyy, mut­ta eipä nois­ta hom­mis­ta ole talou­den nos­ta­jak­si. Tie­tyl­lä taval­la nyt ollaan syö­mäs­sä nii­tä eväi­tä mitä Suo­mi on kerän­nyt vii­meis­ten vuo­sien aika­na ja nämä eväät alka­vat olla lop­pu­mas­sa — täl­lä “uudel­la talou­del­la” alkaa siis olla vähän kii­re näyt­tää kyn­ten­sä, mut­ta huo­nol­ta se näyt­tää kun kas­vu­yri­tyk­siä­kin tän­ne perus­te­taan sil­lä men­ta­li­tee­til­la että sijoit­ta­jien pitää saa­da exit mah­dol­li­sim­man pian.

    Mut­ta, kai­ken tämän syn­kis­te­lyn­kin jäl­keen, ainoa vaih­toeh­to on vain kat­soa tilan­net­ta niin että sii­nä on myös mah­dol­li­suuk­sia. Suo­mi on vie­lä tois­tai­sek­si osa län­si­mais­ta, avoin­ta yhteis­kun­ta­ra­ken­net­ta — tääl­lä on vie­lä hyvät yli­opis­tot ja erin­omai­set suh­teet kan­sain­vä­li­siin toi­mi­joi­hin, eli mitään estet­tä menes­ty­mi­sel­le ei ole. Mut­ta se kyl­lä vaa­tii nyt sitä, että näis­tä pie­nis­tä resurs­seis­ta suh­teel­li­ses­ti enem­män kuin muu­al­la teh­dään, mer­kit­tä­väs­ti pidem­män aikaa kuin mitä kukaan toivoisi.

  9. Ihan sel­lai­nen höl­mö kysy­mys, mut­ta mis­tä koh­taa nykyis­tä suur-Kou­vo­laa on löy­ty­nyt se kau­pun­ki tai muu­ten tii­vis­tä asu­tus­ta, mihin verrataan?”

    Pos­ti­nu­me­roa­lue 45100, Kou­vo­lan kes­kus­ta. Sil­mä­mää­räi­ses­ti­kin on mah­do­ton­ta ereh­tyä sii­tä mikä alue on Kou­vo­lan ydin. Vali­tet­ta­val­ta näyt­tää kyl­lä reak­to­rin kart­ta Kymen­laak­son kan­nal­ta, ei löy­dy yhtä­kään pos­ti­nu­me­roa­luet­ta jos­sa hin­ta­ta­so oli­si siel­lä nouse­mas­sa. Noh, Kot­kal­la menee toki vie­lä pal­jon Kou­vo­laa­kin huonommin.

  10. Asun­to­jen vero­tus­ta vero­te­taan koh­tuut­to­mas­ti. 200 000 e asu­nos­ta jou­tuu mak­sa­maan vero­jen takia 400 000.
    Ris­to ja Sami Jär­vi­nen ovat tämän sel­vit­tä­neet kir­jas­saan vero­tuk­sen synkkähistoria.

    Hais­ta­pas­ka poli­tii­kot nos­ta­vat tämän lisäk­si koko ajan asu­mi­sen verotusta. 

    Sii­nä lie­nee pää­syyl­li­nen asun­to­jen hinnoille.

  11. Kyl­lä nämä ongel­mat joh­tu­vat enem­män sii­tä, että val­tio on käyt­tä­nyt mil­jar­di­tol­kul­la rahaa yrit­täes­sään säi­löä ihm­mi­siä perä­ky­lil­le. Nyt pitäi­si vih­doin­kin myön­tää että tasa­ja­ko ei ole tak­tiik­ka ja lopet­taa rahan ripot­te­le­mi­nen pit­kin mai­ta ja man­tu­ja. Jos fyrk­kaa suun­na­taan kas­vu­kes­kuk­siin, niin saa­tai­siin mui­ta­kin kau­pun­ke­ja mukaan kun­non kasvuun.

  12. Tam­pe­reen kal­liim­mil­la alueil­la (kes­kus­ta) on näky­nyt aina­kin 15 vuo­den ajan se kehi­tys, että nyt 35–45 vuo­ti­aat aka­tee­mi­set maal­ta muut­ta­neet jää­vät kes­kus­tan lähei­syy­teen asu­maan, ja toi­saal­ta lisää muut­taa myös 55–65 elä­ke­läi­siä, jot­ka ovat rea­li­soi­neet omai­suu­ten­sa maa­seu­duil­la. Nuo­ret ovat siis muut­ta­neet jo vuo­si­kym­me­niä maa­seu­dul­ta pois, ja jää­neet sil­le tielle. 

    Suo­men ongel­miin ei ole mitään yksit­täis­tä eri­tyis­tä syy­tä, nii­tä on kym­me­nit­täin ja ne on var­mas­ti kaik­ki täs­sä blo­gis­sa ja kom­men­teis­sa perat­tu vuo­sien var­rel­la läpi.

    Hal­li­tus vain on ollut vii­mei­sen vuo­si­kym­me­nen totaa­li­sen kyvy­tön teke­mään mitään jär­ke­vää. Mut­ta type­riä pää­tök­siä on kyl­lä osat­tu tehdä.

  13. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuol­la taval­la las­kien kai­kis­sa tuot­teis­sa on puo­let veroa. 

    Pal­ve­lui­den hin­nas­sa vas­ta veroa onkin, kun efek­tii­vi­ses­ti vero menee sekä osta­jal­ta että myy­jäl­tä — ei kan­na­ta myy­dä omaa työ­tään ostaak­seen toi­sen työ­tä, kun koko­nais­ve­roas­te (m.l. alv ja elä­ke­mak­sut) on hel­pos­ti yli 80%… 😉

  14. Sör­näi­nen on kal­lis­tu­nut reip­paas­ti nopeam­min kuin esi­kau­pun­git ja mm. Munk­ki­nie­mi, se on sel­vää. Mut­ta joh­tuu­ko tämä nime­no­maan väen­ti­hey­des­tä? Tus­kin aina­kaan pää­asias­sa. Tär­kein syy on pie­ni asun­to­ko­ko. Niil­le saa eni­ten asu­mis­tu­kea. Myös asun­to­jen uudis­tuo­tan­to antaa vää­rän kuvan trendistä.

  15. Ajal­li­nen pers­pek­tii­vi oli­si saa­nut olla pidem­pi. Puna­vuo­ri kal­lis­tui nopeim­min 1990-luvul­la, 2000-luvul­ta alkaen on itäi­sen kan­ta­kau­pun­gin vuo­ro, ja nyt 2010-luvul­la tulee ehkä kan­ta­kau­pun­gin reu­no­jen vuo­ro, Käpy­län taik­ka pit­kään uinu­neen Munkkivuoren.

    On has­sua tut­kia tren­din muu­tok­sia 2005–2014 aika­sar­jas­ta, kun muu­tok­set tapah­tu­vat hitaas­ti ja toi­saal­ta hin­ta­da­taa on 1980-luvul­ta alkaen. 

    Miten muu­ten pal­ve­li­mes­sa on vuo­den 2016 tie­dot, mitä ne tarkoittavat?

  16. Hie­no jut­tu sinän­sä että tämä on teh­ty koko val­ta­kun­nan aineis­tol­la. Tul­kin­ta on koh­tuul­li­sen luo­tet­ta­va aina­kin Hel­sin­gin tar­kas­te­lun perusteella.

  17. Suo­meen raken­net­tiin 2000-luvul­la pal­jon iso­ja oma­ko­ti­ta­lo­ja, joi­den arvo las­kee, kos­ka ne on raken­net­tu pää­sään­töi­ses­ti muuttotappioalueille.

    Samaan aikaan Suo­men asun­to­ve­lal­lis­ten koko­nais­vel­ka­mää­rä kaksinkertaistui.

    Jos nyt vie­lä raken­ne­taan kepun ansios­ta lisää asun­to­ja muut­to­tap­pio­alueil­le, niin kyl­lä on rumaa jälkeä.

    Saa­daan vie­lä aikai­sek­si ihan koti­ku­toi­nen asuntovelkakriisi.

  18. huk­kaan meni:
    Tii­veim­mät alu­eet ovat lähim­pä­nä kes­kus­taa, ja uudis­tuo­tan­to käy­tän­nös­sä aina kal­liim­paa kuin van­hat asun­not, joten joh­to­pää­tös voi väit­tää vain että uusil­la alueil­la on kal­liim­pia asun­to­ja. Ja nykyi­sil­lä Kala­sa­ta­ma yms. joka vuo­si on myy­ty edel­lis­tä vuot­ta kal­liim­mal­la uudet asun­not. Hyvä yri­tys, mut­ta blo­gauk­sen joh­to­pää­tök­siin ei täs­sä ole riit­tä­viä tietoja.

    Argu­ment­ti­si on siis se, että uudis­tuo­tan­non kal­liim­pi hin­ta vää­ris­tää tilas­toa. Hyvä yri­tys, mut­ta käy­tet­ty tilas­to­da­ta sisäl­tää vain van­ho­jen osa­ke­huo­neis­to­jen kau­pat, ei uudistuotantoa. 

    (http://louhos.github.io/news/2015/05/07/asuntohintojen-muutokset/)

  19. Lau­ri Kum­pu­lai­nen:
    Suo­meen raken­net­tiin 2000-luvul­la pal­jon iso­ja oma­ko­ti­ta­lo­ja, joi­den arvo las­kee, kos­ka ne on raken­net­tu pää­sään­töi­ses­ti muuttotappioalueille.

    Samaan aikaan Suo­men asun­to­ve­lal­lis­ten koko­nais­vel­ka­mää­rä kaksinkertaistui.

    Jos nyt vie­lä raken­ne­taan kepun ansios­ta lisää asun­to­ja muut­to­tap­pio­alueil­le, niin kyl­lä on rumaa jälkeä.

    Saa­daan vie­lä aikai­sek­si ihan koti­ku­toi­nen asuntovelkakriisi. 

    Hel­sin­gis­sä on kui­ten­kin suu­rim­mat velat tuloi­hin näh­den. Aivan suu­rim­mat ne eivät olleet jos kat­so­taan koko raken­nus­kan­nan arvoa vas­ten. Sil­ti­kin, pitäi­si­kö oikeus vuo­kra­ta kotin­sa “maa­il­man airbnbl­le” muut­taa se vel­vol­li­suu­dek­si jot­ta saa­tai­siin vie­raan pää­oman inves­toin­neil­le tuottoa?

  20. Lau­ri Kum­pu­lai­nen:
    Suo­meen raken­net­tiin 2000-luvul­la pal­jon iso­ja oma­ko­ti­ta­lo­ja, joi­den arvo las­kee, kos­ka ne on raken­net­tu pää­sään­töi­ses­ti muuttotappioalueille.

    Samaan aikaan Suo­men asun­to­ve­lal­lis­ten koko­nais­vel­ka­mää­rä kaksinkertaistui.

    Jos nyt vie­lä raken­ne­taan kepun ansios­ta lisää asun­to­ja muut­to­tap­pio­alueil­le, niin kyl­lä on rumaa jälkeä.

    Saa­daan vie­lä aikai­sek­si ihan koti­ku­toi­nen asuntovelkakriisi.

    Ei nii­tä oma­ko­ti­ta­lo­ja ole raken­net­tu pää­osin muut­to­tap­pio­alueil­le, vaan kas­va­vil­le alueil­le, iso­jen kau­pun­kien naa­pu­ri­kun­tiin. Ne itse asias­sa ovat olleet pro­sen­tu­aa­li­ses­ti kaik­kein nopeim­min kas­va­via kun­tia (esim Loh­ja, Lem­pää­lä, Vesi­lah­ti, Ylö­jär­vi jne jne). Jokai­nen nousu­kausi yleen­sä syn­nyt­tää täl­lai­sen ilmiön, joka sit­ten laan­tuu talou­del­li­sen tilan­teen hei­ke­tes­sä. Tyy­pil­li­nen raken­ta­ja ja muut­ta­ja on lapsiperhe.

  21. Kak­si vuot­ta käy­te­tyt asun­non ovat 50 % kal­liim­pia kuin 40 vuot­ta käy­te­tyt. Monil­la alueil­la noi­ta vähän käy­tet­ty­jä ei ollut myyn­nis­sä lain­kaan vuon­na 2005, mut­ta nii­tä oli pal­jon vii­si vuot­ta myö­hem­min. Pitäi­si vakioi­da talon ikä ja huoneistokoko.

  22. Ris­to Pel­to­la:
    On has­sua tut­kia tren­din muu­tok­sia 2005–2014 aika­sar­jas­ta, kun muu­tok­set tapah­tu­vat hitaas­ti ja toi­saal­ta hin­ta­da­taa on 1980-luvul­ta alkaen. 

    Miten muu­ten pal­ve­li­mes­sa on vuo­den 2016 tie­dot, mitä ne tarkoittavat? 

    Joku aika­ra­ja his­to­rial­li­sil­le hin­noil­le piti lait­taa, ja se on nyt doku­men­toi­mat­to­mis­ta syis­tä 2005. Jäl­ki­kä­teen aja­tel­len tuo raja on koh­tuul­li­sen sopi­va, jos nykyi­syys kiin­nos­taa. Ajal­li­sen kehi­tyk­sen sel­vil­le saa­mi­sek­si tar­vi­taan muu­ta­ma vuo­si. Jos taas tar­kas­te­lu­jak­so oli­si sel­keäs­ti pidem­pi, tar­vit­tai­siin ajan suh­teen jous­ta­vam­pi mal­li. Nyt­kin vuo­si 2009 jää hie­man kva­draat­ti­ses­sa mal­lis­sa hie­man anomaliaksi.

    (Toki aiem­pi­kin his­to­ria on mie­len­kiin­tois­ta, se ei vain mah­tu­nut näi­hin puitteisiin.)

    Pal­ve­lus­sa ole­vat v. 2016 hin­nat ja tren­di on ekstra­po­loi­tu tilas­tol­li­ses­ta mal­lis­ta. Samas­ta mal­lis­ta saa­daan myös hin­to­ja alueil­le (ja vuo­sil­le) jois­ta on vain vähän tai ei lain­kaan kaup­po­ja, tai jois­ta Tilas­to­kes­kus on sen­su­roi­nut tie­dot kaup­po­jen vähäi­sen mää­rän takia. Myös Jaa­kon kuvat perus­tu­vat täl­le mal­lil­le — raa’at hin­ta­tie­dot ovat hie­man rei­käi­sem­piä ja kohi­nai­sem­pia, eikä siel­lä ole val­mii­na tren­de­jä tai nii­den muu­tok­sia (jot­ka oli­si­vat vie­lä kohi­nai­sem­pia raa­ka­das­ta laskettuna). 

    Ennus­te on hie­man viih­teel­li­nen, kos­ka asun­to­jen hin­nat riip­pu­vat mm. talou­des­ta ja talou­den ennus­ta­mi­nen on tun­ne­tus­ti mah­do­ton­ta. Pää­asia mal­lin­nuk­ses­sa ja koko pal­ve­lus­sa on hin­to­jen nyky­ta­son ja lähi­men­nei­syy­den kehi­tyk­sen kuvaa­mi­ses­sa, lähin­nä alu­eel­lis­ten ero­jen kan­nal­ta. Alu­eel­lis­ten ero­jen osal­ta v. 2016 ennus­teet­kin pitä­vät var­mas­ti parem­min paik­kan­sa kuin hin­to­jen tai tren­dien abso­lut­ti­set tasot.

    Lisää tie­toa: http://louhos.github.io/news/2015/05/07/asuntohintojen-muutokset/

  23. Ris­to Pel­to­la:
    Kak­si vuot­ta käy­te­tyt asun­non ovat 50 % kal­liim­pia kuin 40 vuot­ta käy­te­tyt. Monil­la alueil­la noi­ta vähän käy­tet­ty­jä ei ollut myyn­nis­sä lain­kaan vuon­na 2005, mut­ta nii­tä oli pal­jon vii­si vuot­ta myö­hem­min. Pitäi­si vakioi­da talon ikä ja huoneistokoko. 

    Kyl­lä. Onko sinul­la tähän jul­kis­ta dataa?

  24. Ris­to Pel­to­la: Ei ole, mut­ta kai­kil­la pitäi­si olla. 

    Itse asias­sa Tilas­to­kes­kuk­sel­la näyt­täi­si kannattaakokauppa.fi:n taus­ta-aineis­to ole­van saa­ta­vis­sa myös talo- ja huo­neis­to­tyy­peit­täin ja raken­nus­vuo­si­luo­kit­tain. Aineis­tois­ta sen­su­roi­daan alle kuu­des­ta kau­pas­ta las­ke­tut kes­kiar­vot, mikä joh­tai­si todel­la har­vaan dataan pait­si aivan taajamissa. 

    Mut­ta esi­mer­kik­si pää­kau­pun­ki­seu­dun tai aina­kin Hel­sin­gin osal­ta tuol­la aineis­tol­la sai­si mai­nit­se­mia­si muut­tu­jia kontrolloitua.

    Tie­dot voi­si ottaa ulos mar­gi­naa­leit­tain (tyyp­pi ja ikä erik­seen) ja yhteis­ja­kau­ma­na. Mal­lin­nus oli­si mielenkiintoista. 

    Tie­to­jen sen­su­roin­ti on ymmär­ret­tä­vää, mut­ta joku vähem­män infor­maa­tio­ta tuhoa­va tapa huo­leh­tia tie­to­suo­jas­ta oli­si parempi.

  25. Jan­ne Sink­ko­nen: Itse asias­sa Tilas­to­kes­kuk­sel­la näyt­täi­si kannattaakokauppa.fi:n taus­ta-aineis­to ole­van saa­ta­vis­sa myös talo- ja huo­neis­to­tyy­peit­täin ja raken­nus­vuo­si­luo­kit­tain. Aineis­tois­ta sen­su­roi­daan alle kuu­des­ta kau­pas­ta las­ke­tut kes­kiar­vot, mikä joh­tai­si todel­la har­vaan dataan pait­si aivan taajamissa. 

    Mut­ta esi­mer­kik­si pää­kau­pun­ki­seu­dun tai aina­kin Hel­sin­gin osal­ta tuol­la aineis­tol­la sai­si mai­nit­se­mia­si muut­tu­jia kontrolloitua.

    Tie­dot voi­si ottaa ulos mar­gi­naa­leit­tain (tyyp­pi ja ikä erik­seen) ja yhteis­ja­kau­ma­na. Mal­lin­nus oli­si mielenkiintoista. 

    Tie­to­jen sen­su­roin­ti on ymmär­ret­tä­vää, mut­ta joku vähem­män infor­maa­tio­ta tuhoa­va tapa huo­leh­tia tie­to­suo­jas­ta oli­si parempi.

    Tilas­to­kes­kuk­sen PX-Web-tie­to­kan­nas­sa on tau­luk­ko 4: Van­ho­jen vapaa­ra­hoit­teis­ten asun­to­jen hin­nat pos­ti­nu­me­roa­lueit­tain ja raken­nus­vuo­sit­tain. Sitä­hän te juu­ri käy­tät­te, eikö vain? Siel­lä voi vakioi­da raken­nus­vuot­ta ja huo­ne­lu­kua aika hyvin. (Ton­ti­no­mis­tus­ta ei vali­tet­ta­vas­ti voi kontrolloida.)

    Tosin ide­aa­lis­ta oli­si käyt­tää pri­mää­ri­da­taa, kaup­po­ja sel­lai­se­naan. En ymmär­rä tie­to­suo­jaa asun­to­hin-tojen osal­ta. Kan­na­tan avoin­ta dataa, asun­to­hin­to­jen osal­ta eri­tyi­ses­ti. Sekä VTT:n että Tilas­to­kes­kuk­sen data on jos­sain tilan­teis­sa käy­tet­tä­vis­sä, Tilas­to­kes­kuk­sen data lähin­nä hyvin rajoi­te­tuis­sa eri­tyis­ti­lan­teis­sa. Toi­vot­ta­vas­ti pää­set­te seu­raa­vak­si hyö­dyn­tä­mää jompaakumpaa.

    Val­li­lan ja Her­man­nin ja Alp­pi­lan (51,52,55,58)huima nousu näyt­tää hiu­kan vähem­män hui­mal­ta, kun kat­soo tyy­pil­li­sen jäl­leen­ra­ken­nus­kau­den asun­non hin­taa, eikä anna uudis­tuo­tan­non sotkea.

  26. Esi­merk­ki. 2000-luvul­la val­mis­tu­nei­den asun­to­jen osuu­det koko asun­to­kau­pas­ta vuo­si­na 2005,2010 ja 2014 pnro-alueil­la 00520 ja 00560 (%):

    520 560
    2005 1 24
    2010 11 59
    2014 25 64

  27. Edel­li­set kom­ment­ti­ni kato­si­vat näky­vis­tä­ni ja ilei­ses­ti myös täl­tä lis­tal­ta jos­tain kum­man syys­tä. Sen vuok­si pyy­dän edes ker­to­maan, mitä asu­kas­ti­hey­den vaih­te­lu­vä­liä vas­taa kuvan x‑akselin asu­kas­ti­hey­den loga­rit­min vaih­te­lu­vä­li arvos­ta 0.50 arvoon 0.80 ja sii­tä edel­leen arvoon 0.90 ja lopul­ta arvoon 1.00?

  28. Sak­ke:
    Edel­li­set kom­ment­ti­ni kato­si­vat näky­vis­tä­ni ja ilei­ses­ti myös täl­tä lis­tal­ta jos­tain kum­man syys­tä. Sen vuok­si pyy­dän edes ker­to­maan, mitä asu­kas­ti­hey­den vaih­te­lu­vä­liä vas­taa kuvan x‑akselin asu­kas­ti­hey­den loga­rit­min vaih­te­lu­vä­li arvos­ta 0.50 arvoon 0.80 ja sii­tä edel­leen arvoon 0.90 ja lopul­taar­voon 1.00?

    Pitäi­si­kö kau­pun­kia­lueil­la kes­kit­tyä tar­kas­te­le­maan tii­vis­ty­mi­sen vai­ku­tuk­sia lähin­nä lin­kin kuvan asu­kas­ti­hey­den kym­men­kan­tai­sen loga­rit­miar­von, eli x‑akselin oikeas­sa reu­nas­sa, eli esi­mer­kik­si sen välil­lä 0.80–1.00?

    PS. Muis­taak­se­ni tuol­lai­nen kym­men­kan­tai­nen loga­rit­mias­teik­ko on sii­nä suh­tees­sa esit­tä­jän­sä kan­nal­ta muka­va, että haja­nai­siin­kin, kuin hau­li­kol­la ammut­tui­hin pis­te­par­viin on sen avul­la mah­dol­lis­ta saa­da loo­gi­sel­ta näyt­tä­vää riip­pu­vuut­ta. Luku r tai sen toi­nen potens­si muis­taak­se­ni ker­too jota­kin kor­re­laa­tios­ta, jon­ka tuli­si kait olla lähem­pä­nä ykkös­tä kuin nollaa.

  29. Sak­ke:
    Edel­li­set kom­ment­ti­ni kato­si­vat näky­vis­tä­ni ja ilei­ses­ti myös täl­tä lis­tal­ta jos­tain kum­man syys­tä. Sen vuok­si pyy­dän edes ker­to­maan, mitä asu­kas­ti­hey­den vaih­te­lu­vä­liä vas­taa kuvan x‑akselin asu­kas­ti­hey­den loga­rit­min vaih­te­lu­vä­li arvos­ta 0.50 arvoon 0.80 ja sii­tä edel­leen arvoon 0.90 ja lopul­taar­voon 1.00?

    Tar­koi­tat­ko vii­mei­sen kuva­sar­jan y‑akselia? Se on tihey­den luon­nol­li­sen loga­rit­min ja vuo­tui­sen tren­di­pro­sen­tin väli­sen line­aa­ri­sen yhtey­den kul­ma­ker­roin. Sen tul­kin­ta on, kuin­ka pal­jon enem­män tiheäm­mäl­lä alu­eel­la hin­ta nousee ver­rat­tu­na vähem­män tihe­ään alu­ee­seen. Esi­mer­kik­si siis toi­nen kuva­sar­ja (asun­to­jen kes­ki­hin­to­jen muu­tok­set eri Hel­sin­gin pos­ti­nu­me­rois­sa eri vuo­si­na ja nii­hin sovi­tet­tu suo­ra ja vii­mei­sen kuva­sar­jan ensim­mäi­nen kuva vas­taa­vat toi­si­aan niin, että Hel­sin­gin kuva­sar­jan kun­kin suo­ran kul­ma­ker­roin vas­taa yhtä pis­tet­tä vas­taa­va­na vuon­na vii­mei­sen kuva­sar­jan ensim­mäi­ses­sä kuvaajassa.

    Sak­ke: Pitäi­si­kö kau­pun­kia­lueil­la kes­kit­tyä tar­kas­te­le­maan tii­vis­ty­mi­sen vai­ku­tuk­sia lähin­nä lin­kin kuvan asu­kas­ti­hey­den kym­men­kan­tai­sen loga­rit­miar­von, eli x‑akselin oikeas­sa reu­nas­sa, eli esi­mer­kik­si sen välil­lä 0.80–1.00?

    PS. Muis­taak­se­ni tuol­lai­nen kym­men­kan­tai­nen loga­rit­mias­teik­ko on sii­nä suh­tees­sa esit­tä­jän­sä kan­nal­ta muka­va, että haja­nai­siin­kin, kuin hau­li­kol­la ammut­tui­hin pis­te­par­viin on sen avul­la mah­dol­lis­ta saa­da loo­gi­sel­ta näyt­tä­vää riip­pu­vuut­ta. Luku r tai sen toi­nen potens­si muis­taak­se­ni ker­too jota­kin kor­re­laa­tios­ta, jon­ka tuli­si kait olla lähem­pä­nä ykkös­tä kuin nollaa.

    X‑akselilla ole­vat lukuar­vot (100, 1 000, 10 000) ovat asuk­kai­ta neliö­ki­lo­met­ril­lä, eli eivät logaritmeja.

    Line­aa­ris­ten sovi­tus­ten epä­var­muus on suh­teel­li­sen pien­tä, joka näkyy har­maa­na esi­te­tyn luot­ta­mus­vä­lin kapeu­des­ta kah­des­sa ensim­mäi­ses­sä kuva­sar­jas­sa. Samoin vii­mei­sen kuva­sar­jan luot­ta­mus­vä­lit (1 ja 2 kes­ki­ha­jon­taa) ovat suh­teel­li­sen kapei­ta ja suu­rel­la luot­ta­muk­sel­la voi­daan pää­tel­lä muu­tok­sen suun­ta (eli, että tihei­den aluei­den hin­nat ovat nous­seet enem­män). Line­aa­ri­nen mal­li väes­tön­ti­hey­den ja hin­tat­ren­din välil­lä ei tie­ten­kään tavoi­ta kaik­kea vari­aa­tio­ta (kos­ka asun­to­jen hin­to­jen mää­räy­ty­mi­seen vai­kut­taa moni muu­kin asia), mut­ta se ei muu­ta sitä seik­kaa, että väes­tön­ti­hey­den ja hin­to­jen kehi­tyk­sen välil­lä on yhteys ja nime­no­maan niin päin, että tiheäm­pien aluei­den hin­nat kehit­ty­vät nopeammin.

  30. Ris­to Pel­to­la: Tilas­to­kes­kuk­sen PX-Web-tie­to­kan­nas­sa on tau­luk­ko 4: Van­ho­jen vapaa­ra­hoit­teis­ten asun­to­jen hin­nat pos­ti­nu­me­roa­lueit­tain ja raken­nus­vuo­sit­tain. Sitä­hän te juu­ri käy­tät­te, eikö vain? Siel­lä voi vakioi­da raken­nus­vuot­ta ja huo­ne­lu­kua aika hyvin. (Ton­ti­no­mis­tus­ta ei vali­tet­ta­vas­ti voi kontrolloida.)

    Tosin ide­aa­lis­ta oli­si käyt­tää pri­mää­ri­da­taa, kaup­po­ja sel­lai­se­naan. En ymmär­rä tie­to­suo­jaa asun­to­hin-tojen osal­ta. Kan­na­tan avoin­ta dataa, asun­to­hin­to­jen osal­ta eri­tyi­ses­ti. Sekä VTT:n että Tilas­to­kes­kuk­sen data on jos­sain tilan­teis­sa käy­tet­tä­vis­sä, Tilas­to­kes­kuk­sen data lähin­nä hyvin rajoi­te­tuis­sa eri­tyis­ti­lan­teis­sa. Toi­vot­ta­vas­ti pää­set­te seu­raa­vak­si hyö­dyn­tä­mää jompaakumpaa.

    Val­li­lan ja Her­man­nin ja Alp­pi­lan (51,52,55,58)huima nousu näyt­tää hiu­kan vähem­män hui­mal­ta, kun kat­soo tyy­pil­li­sen jäl­leen­ra­ken­nus­kau­den asun­non hin­taa, eikä anna uudis­tuo­tan­non sotkea.

    Uudis­tuo­tan­to toki sot­kee asi­aa, mut­ta Itäi­ses­sä kan­ta­kau­pun­gis­sa ovat vah­vas­ti nous­seet myös Kal­lio (00530), Etu-Val­li­la (00510) ja Käpy­lä (00610), jois­sa ei juu­ri­kaan ole uudistuotantoa.

  31. Jaak­ko: Uudis­tuo­tan­to toki sot­kee asi­aa, mut­ta Itäi­ses­sä kan­ta­kau­pun­gis­sa ovat vah­vas­ti nous­seet myös Kal­lio (00530), Etu-Val­li­la (00510) ja Käpy­lä (00610), jois­sa ei juu­ri­kaan ole uudistuotantoa.

    Itäi­nen kan­ta­kau­pun­ki on kal­lis­tu­nut enem­män kuin muut, tär­kein syy on asun­to­kan­nan pie­ni huo­neis­to­ko­ko, ei esim. väentiheys.

  32. Jaak­ko: tiheäm­pien aluei­den hin­nat kehit­ty­vät nopeammin.

    Min­kä osuu­den selit­tää tiheäm­pien alui­den pie­nem­pi etäi­syys kes­kus­tas­ta? Jää­te­lö ja hukkumiset…

    Tuli tuos­sa mie­leen, että ei ole kes­kus­te­luis­sa näky­nyt sitä kuin­ka neliö­hin­to­jen eriy­ty­mi­seen on vai­kut­ta­nut täs­sä­kin lin­ka­tus­sa ana­lyy­sis­sä käy­te­tyil­le vuo­sil­le osu­neet kak­si muu­ta muu­tos­ta: eri­tyis­osaa­jien palk­kae­ro kes­ki­ver­toon on kas­va­nut, ja lai­na-ajat piden­ty­neet mer­kit­tä­väs­ti? Sii­nä mis­sä ennen oli mah­dol­li­suus vain 10–15 v lai­na-aikaan ja suu­rin mah­dol­li­nen asun­to­lai­na eri tulo­per­sen­tii­leis­sä vaih­te­li vähem­män, täl­lä aika­vä­lil­lä kah­den hyvä­tu­loi­sen asun­to­lai­nan mak­si­mi on nous­sut monin ker­roin suu­rem­mak­si kuin mata­la­palk­ka-aloil­la; ennen­kään ei keit­tä­jä osta­nut kes­kus­ta-asun­toa, mut­ta mah­dol­li­suuk­sien ero oli pienempi.

  33. Tämä on tie­tys­ti van­ha pos­taus mihin kom­men­toin, mut­ta kun sen ver­ta ketut­taa tuol­lai­nen “pomo omii kun­nian alais­ten töis­tä” ment­ta­li­teet­ti, että on pak­ko kommentoida.

    Jaak­ko Säre­lä­hän ei ole oikeas­ti teh­nyt mitään duu­nia täs­sä. Hän on lähin­nä kii­reh­ti­nyt teke­mään asias­ta “blo­gauk­sen” (kuten hän sär­ky­neel­lä suo­mel­la itse asi­aa luon­neh­tii) ja kii­reh­ti­nyt teke­mään leh­dis­tö­jul­ki­lausu­mia, jos­sa Jaak­ko Sären­nön nimeä buustataan.

    Oikeas­ti ana­lyy­sin ja taus­ta­työn ym. on teh­neet ihan muut ihmi­set kuin Sären­tö. Esi­mer­kik­si tämän kir­joi­tuk­sen teh­nyt Jan­ne Sink­ko­nen lie­nee se työ­läi­nen, joka on kädet saves­sa töi­tä teh­nyt. Ja ansait­si­si var­maan jon­kin nos­ton. On var­maan mui­ta­kin, en ole reak­to­ri­lai­sia niin en tun­ne ket­kä kaik­ki tuon eteen oikeas­ti töi­tä tekivät.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.