Kategoria: _

Työehtosopimusten tarpeellisuudesta

Jouduin twit­teris­sä kiis­taan työe­htosopimusten yksi­tyisko­htaisu­ud­es­ta ja jäykkyy­destä. Kos­ka 280 merkki­in ei mah­du kun­non perustelu­ja, kir­joi­tan vähän perustellummin. 

Jut­telin erään kesätöitä tehneen nuoren miehen kanssa hänen koke­muk­sis­taan. Hän oli ollut töis­sä rav­in­to­las­sa tehden aika sat­un­naisia työvuoro­ja. Kun hänelle eräänä iltana oli san­ot­tu, että tänään on niin vähän asi­akkai­ta, että voit lähteä pois, hän etsi tomerasti netistä työe­htosopimuk­sen ja tote­si aivan oikein, ettei näin voi tehdä.

Nämä sopimusjär­jeste­lyt ovat vält­tämät­tömiä heikolle osa­puolelle, kos­ka työ­nan­ta­jan on neu­vot­teluis­sa vahvem­mas­sa asemassa.

Mut­ta mitä TES tar­joaa ratkaisuk­si iltaan, jos­sa rav­in­to­la on tyhjä? Ain­oa vai­h­toe­hto on, että pyöritetään peukaloi­ta tyhjässä rav­in­to­las­sa. Teo­ri­as­sa omis­ta­ja saisi päästää henkilökun­nan koti­in, mut­ta mik­si hän tek­isi niin, kos­ka aina­han voi tul­la asi­akas ja täysi palk­ka pitää kuitenkin maksaa.

Järkevät ihmiset oli­si­vat sopi­neet vaik­ka, että mak­saa puo­let palka­s­ta tai mitä oli­si­vatkin sopi­neet. Jokin arvo vapaa-ajal­lakin on. Tässä tapauk­ses­sa kaik­ki paikalli­nen sopimi­nen oli kuitenkin kiel­let­tyä. Peri­aat­teessa tes­siä piti nou­dat­taa sen viimeistä pain­ovirhet­tä myöten. Jat­ka lukemista “Työe­htosopimusten tarpeellisuudesta”

Tekoäly ja työn tulevaisuus

Olen toimin­ut syksys­tä alka­en TEM:n tekoä­ly­työryh­män Työn tule­vaisu­us ja yhteiskun­nal­liset vaiku­tuk­set ‑jaos­ton puheen­jo­hta­jana. Kävin ker­tomas­sa jaos­tomme työstä pienelle kiin­nos­tunei­den porukalle. Lai­tan pääko­h­dat esi­tyk­ses­täni tähän.

McK­in­seyn Suomelle räätälöi­dyn raportin mukaan nyky­i­sistä työte­htävistä katoaa vuo­teen 2035 men­nessä kokon­aan 15 % ja noin kol­mannes työte­htävistä muut­taa muo­toaan. Nuo 15 pros­ent­tia katoa­vat, vaik­ka tekoä­lyä ei otet­taisi käyt­töön Suomes­sa, kos­ka muualle se kyl­lä ote­taan käyt­töön ja on otet­tukin jo.

Uut­ta työtä tulee tilalle, mut­ta uudet työte­htävät ovat voit­top­uolis­es­ti vaa­ti­vampia kuin menete­tyt. En ole tästä töi­den muut­tumis­es­ta vaa­ti­vam­mik­si täysin var­ma, kos­ka jotkut työt saat­ta­vat myös helpot­tua, mut­ta kai se on uskot­ta­va, kun min­ua viisaam­mat niin sanovat.

Osaamisvi­nouma siis pahe­nee entis­es­tään – se että osaa­jista on pulaa ja huonos­ti koulutet­tu­jen on vaikea päästä töi­hin. Jos mitään ei tehdä, rak­en­teelli­nen työt­tömyys uhkaa nous­ta edelleen.

Paine palkkaeroi­hin kas­vaa. Palkkaero­jen vai­h­toe­htona on kas­va­va työt­tömyys, kun huono-osaisin työvoima hin­noitel­laan ulos markkinoilta.

Sosi­aa­li­nen koheesio on uhat­tuna. Pohjo­is­maid­en tilanne on kuitenkin paljon parem­pi tilanne kuin vaikka­pa Yhdys­val­to­jen, jos­sa yhteiskun­nan tur­vaverkko on paljon hatarampi.

Työ­markki­noiden toimin­nan paran­t­a­mi­nen Jat­ka lukemista “Tekoä­ly ja työn tulevaisuus”

Suomen työmarkkinat eivät toimi.

Suomen työ­markki­nat eivät toi­mi. Sik­si meil­lä on työt­tömiä enem­män kuin oli talvi­so­dan aikana miehiä rintamalla.

Melkein har­mit­taa, että kir­joitin ikävästi akti­ivi­mallista. Pidän sitä edelleen huonona ja köm­pelönä, mut­ta mon­et sitä vas­taan esite­tyt argu­men­tit ovat aivan pöljiä, enkä halu­aisi tul­la rin­naste­tuk­si niihin.

Eri­tyis­es­ti ihme­tyt­tää, että ne, jot­ka raivoisas­ti vas­tus­ta­vat vastik­kee­ton­ta perus­tu­loa ”kos­ka se suosii pum­me­ja”, halu­a­vat, että työt­tömyys­tur­va toimisi kuin perustulo.

Krug­manin mielestä pohjo­is­mainen malli ei voi toimia

Sosi­aal­i­sista syistä työt­tömyys­tur­van taso on halut­tu riit­tävän korkeak­si ja taloudel­li­sista syistä mata­lat palkat ovat Suomes­sa huono­ja. Näin syn­tyy yhdis­telmä, joka tekee työt­tömyy­destä houkut­tel­e­van pienel­lä pal­ka­lla raatamiseen ver­rat­tuna. Talousjär­jestelmämme man­neki­i­ni Homo Eco­nom­i­cus siis ainakaan ei vai­h­taisi työt­tömyyspäivära­haa ja vapaa-aikaa pieni­palkkaiseen työhön. Amerikkalais­ten talousti­eteil­i­jöi­den mielestä – myös niiden hyvis­ten kuten Paul Krug­manin mielestä ­– pohjo­is­mainen malli ei ker­ta kaikki­aan voi toimia. Jat­ka lukemista “Suomen työ­markki­nat eivät toimi.”

Miksi presidentin vaali ei välttämättä ratkea ensimmäisellä kierroksella

Pres­i­dentin­vaali­gallupit näyt­tävät kaik­ki samaa: Niin­istön kan­na­tus las­kee nopeasti, mut­ta vaali näyt­täisi silti ratkea­van ensim­mäisel­lä kier­roksel­la. Viimeisin, HS-gallup  lupasi Niin­istölle 58 %. Yleen­sä peli olisi täl­lä selvä, mut­ta on kolme syytä, mik­si näin ei vält­tämät­tä ole.

Tren­di. Niin­istöl­lä on nopeasti laske­va tren­di. Tämä ei yksin riitä toiseen kier­rokseen, kos­ka puo­let äänistä on jo annet­tu. Niin­istön kan­natuk­sen pitäisi olla vaalipäivänä alle 42 %, jos ennakkoäänistä olisi tulos­sa tuo mitat­tu 58 %, mut­ta se myötä­vaikut­taa asiaan.

Mit­taamisen vaikeus. Eduskun­tavaal­i­t­u­losta osa­taan mita­ta aika tarkasti, mut­ta pres­i­dentin vaali on eri asia. Puolue­gallup­pia ei tehdä niin, että kysytään tuhan­nelta ihmiseltä ja jos näistä 250 kan­nat­taa kokoomus­ta, ennuste­taan kokoomuk­selle 25 pros­entin kan­na­tus­ta. Sel­l­ainen johtaisi aivan met­sään, kos­ka ihmisiä saadaan kiin­ni vai­htel­ev­asti niin, että otok­ses­sa voi olla aivan liikaa tai aivan liian vähän kokoomus­laisia. Otos tas­apain­ote­taan kysymyk­sel­lä, ketä äänestit viimek­si. Jos viimek­si kokoomus­ta äänestäneitä on enem­män kuin kokoomus­ta äänestäneitä oli vaaleis­sa, arvio­ta ruu­vataan alaspäin ja päin­vas­toin. Jat­ka lukemista “Mik­si pres­i­dentin vaali ei vält­tämät­tä ratkea ensim­mäisel­lä kierroksella”

Eikö koulutus kannatakaan?

Julka­is­us­samme Lisää mata­la­palkkatyötä on tämä Juhana Var­ti­aisen kuva palkkata­sos­ta ja työl­lisyysas­teesta koulu­tuk­sen mukaan. Se osoit­taa, että asteikon yläpäässä parem­pi koulu­tus tuot­taa parem­man ansion, mut­ta ei paljon suurem­paa työl­lisyyt­tä kuin vähän alem­pi koulu­tus, kun taas asteikon alapäässä keski­as­teen ja vain perusas­teen suorit­tanei­den välil­lä ei ole juuri lainkaan eroa palkkata­sos­sa, mut­ta sitä suurem­pi ero työllisyysasteessa.

Halusin erästä tarkoi­tus­ta varten päivit­tää tämän kuvan kir­joit­taak­seni palkkain­flaa­tios­ta. Jos Val­in­tat­alon kas­sal­la merkonomille ja pelkän perusk­oulun suorit­ta­neelle mak­se­taan samaa palkkaa, merkono­mi vie paikan. Näin koulute­tut ihmiset vievät koulut­ta­mat­tomien nenän edestä nekin työ­paikat, joi­hin pelkän perusk­oulun pitäisi riit­tää. Jat­ka lukemista “Eikö koulu­tus kannatakaan?”

Muistiinpanoja tekoälytyöpajasta

TEM:n tekoä­ly­työryh­män yhteiskun­nal­lis­ten vaiku­tusten jaos­to piti tänään Demok­sen spar­raa­mana työ­pa­jaa. Tässä joitain muis­ti­in­pano­ja, lähin­nä omia käsityksiäni

Työt muut­tuvat turhem­mik­si? Jos ole­tamme, että työn tuot­tavu­us nousee vaikka­pa 30 % ja ole­tamme, että maail­ma pysyy muuten saman­laise­na, menetet­ty­jen työ­paikko­jen tilalle löy­tyy peri­aat­teessa kyl­lä uusia, mut­ta ne ovat vähem­män tarpeel­lisia kuin menetet­tävät ja siten huonom­min palkat­tu­ja. Jos oli­si­vat tarpeel­lisem­pia, niihin olisi siir­ryt­ty jo nyt. Täl­löin kysymys työa­jan lyhen­tämis­es­tä nousee väk­isin esille.

Maail­ma tuskin kuitenkaan pysyy saman­laise­na. Kek­sitään uusia tuot­tei­ta ja syn­tyy uut­ta työtä, joka voi olla tähdel­lisem­pää kuin menete­tyt työ­paikat. Keynes ennusti, että nyt tehtäisi­in vain 10 – 15 tun­tia viikos­sa työtä, kos­ka hänen aikaisen­sa hyvä elin­ta­so ei enem­pää vaat­in­ut, mut­ta hänen aikanaan ei ollut edes televisiota.

Mukavu­ustalous Aineel­liset vält­tämät­tömyys­tarpeet eivät pitkään aikaan ole olleet kysyn­nän vetureina. Talous kehit­tyy mukavu­ustalouden suun­taan: kun­tos­ale­ja, trendikahviloi­ta jne. Jääkiekko työl­listää 4 900 ihmistä, Äänekosken bio­jalostuste­hdas alle 200.[1]    Jat­ka lukemista “Muis­ti­in­pano­ja tekoälytyöpajasta”

Osaamisvinouma uhkaa hyvinvointivaltiota

Suomen työ­markki­noi­ta vaivaa osaamisvi­nouma. Osaa­jista on puutet­ta samal­la kun vähem­män koulute­tut eivät löy­dä töitä.

Vuon­na 2016 työt­tömyyspros­ent­ti oli pelkän perusk­oulun suorit­tanei­den kesku­udessa kak­sikym­men­täku­usi ja aka­teemisen lop­pututkin­non suorit­tanei­den kesku­udessa seitsemän.

Pitäisi siis pitää huol­ta siitä, ettei nuorista kukaan jäisi vaille toisen asteen koulu­tus­ta.  Tässä ei kuitenkaan ole koko totuus.

Vielä 1980-luvun lop­ul­la pelkän kansa- tai perusk­oulun käynei­den kesku­udessa työt­tömyys oli samaa luokkaa kuin aka­teemisen lop­pututkin­non suorit­tanei­den kesku­udessa nyt. Ovatko työt muut­tuneet vaa­ti­vam­mik­si, työ­nan­ta­jat kran­tum­mik­si vai koulut­ta­mat­tomat huonom­mik­si? Jat­ka lukemista “Osaamisvi­nouma uhkaa hyvinvointivaltiota”

Lärvätsalon työttömyysloukku

Uskaltaudun taas kir­joit­ta­maan asi­as­ta, jon­ka tun­nen vain sat­u­nais­ten lehti­ti­eto­jen poh­jal­ta. Korvi­i­ni on usein tart­tunut  tieto, että yri­tyk­sil­lä on suuria rekry­toin­tion­gelmia alueil­la, joil­la on korkea työt­tömyys. Tämä johdu työt­tömien työn vält­telystä vaan siitä, että ei löy­dy ammat­ti­taitoista työvoimaa. Viimek­si Lapin matkailuyrit­täjät peruste­liv­at suur­ta ulko­maisen työvoiman määrää sil­lä, että paikalli­sis­sa ei ole vaa­dit­tavien ammat­tien taitajia.

Vähän oikaise­mal­la ongel­man voisi esit­tää näin: moni yri­tys pysty­isi kyl­lä työl­listämään paikallisia työt­tömiä, jos se saisi käyt­töön­sä myös ammat­ti­taitoista työvoimaa, mut­ta ei pysty toim­i­maan pelkkien amat­ti­taidot­tomien varassa.

Muut­toli­ik­keen valikoivu­us on saanut aikaan sen, että on kovin vaikea perus­taa yri­tys­tä muut­to­tap­pioalueille,  sinne mis­sä väestön medi­aani-ikä on pitkälti yli 50 vuotta

Ajat­telka­amme iskelmärunouden kuu­luisak­si tekemää paikkakun­taa Lärvät­sa­lo, jos­sa poten­ti­aa­li­nen yri­tys voisi palkata sata paikallista, jos paikkakun­nalle saataisi­in jotenkin muut­ta­maan 50 osaa­jaa kaupungeista. Onko enem­män väärin velvoit­taa sata lärvät­sa­lo­laista muut­ta­maan työn perässä kaupunkei­hin kuin 50 kaupunki­laista muut­ta­maan työn perässä Lärvät­sa­loon? Jat­ka lukemista “Lärvät­sa­lon työttömyysloukku”

Kansanäänestyksiin kolme vaihtoehtoa

Viimeaikaiset kansanäänestyk­set ovat saa­neet mon­et epäilemään kansanäänestys­ten järkevyyt­tä, eniten tietysti Bri­tann­ian Brex­it. Ei niinkään sen takia, että britit äänes­tivät ”väärin”. Nyt jo selvä enem­mistö briteistä on sitä mieltä, että ei pitäisi ero­ta EU:sta. Epäi­lyk­siä herät­tävät lähin­nä tapah­tu­mat äänestyk­sen aikana. Kam­pan­jas­sa käytet­ti­in täysin val­heel­lisia argu­ment­te­ja, joiden val­heel­lisu­us pal­jas­tui äänestäjille vas­ta, kun äänestys oli ohi.

Moni on sitä mieltä, että kansaa pitää kuul­la ja moni toinen taas sitä mieltä, että on parem­pi, että kansane­dus­ta­jat päät­täköön, kos­ka näil­lä on fak­tat parem­min hal­lus­saan ja enem­män aikaa paneu­tua asioihin.

On ikävää, jos päätök­set tapah­tu­vat aivan epäolen­nais­ten tai virheel­lis­ten fak­to­jen poh­jal­ta mut­ta on ikävää myös, jos päätök­set eivät lainkaan vas­taa kansan käsi­tyk­siä. Jat­ka lukemista “Kansanäänestyk­si­in kolme vaihtoehtoa”

Eläkeläisten tulotaso on noussut merkittävästi

Kuvan saa suurem­mak­si napauttamalla.

Tässä on vas­taa­va kuva vuosien 1930 – 50 kohort­eista, jot­ka ovat olleet tarkastelukaudel­la siir­tyneet eläk­keelle. Kuvios­sa on kunkin kohortin medi­aan­i­t­u­lot suh­teessa koko väestön medi­aan­i­t­u­loi­hin samana vuonna.

Huo­maamme kak­si efek­tiä.  Eläk­keet ovat nousseet merkit­tävästi (käyrän vaaka­suo­ra osa on nous­sut ylöspäin) ja eläk­keelle siir­tymisikä on nous­sut (käyrän laske­va osa on siir­tynyt oikealle.) Lisäk­si kuvas­sa näkyy viime vuosi­na tehty eläkein­deksin sormeilu. Jokin on nos­tanut eläkeläis­ten ansio­ta­soa tilapäis­es­ti vuon­na 2009. Tähän en keksinyt syytä.

Kuvas­sa alin­pana on vuo­den 1930 kohort­ti. Sen jäl­keen kohor­tit ovat päällekkäin vuo­teen 1950 saak­ka. Vuo­den 1950 kohort­ti puolisoi­neen ei ole vielä kokon­aan eläk­keel­lä. Sen erot­taa toisek­si viimeis­es­tä vuo­den 1945 kohortista siitä, että se päät­tyy aiem­min, 66:n vuo­den iässä. Jat­ka lukemista “Eläkeläis­ten tulota­so on nous­sut merkittävästi”