Kategoria: _

Kaupunkiympäristölautakunta 6.3.2018

Bunkkerin myymi­nen SRV:lle

Pöydältä.Tämä kaup­pa ehdit­ti­in tehdä jo ker­taalleen, mut­ta se kumot­ti­in väärin tehtynä. Tässä sekä myy­dään bunkkeri että raken­netaan kaupun­gin käyt­töön uima­hal­li ja liikun­tatilo­ja. Tämä oli käsitel­ty julkise­na han­k­in­tana, mut­ta hyväksy­tyn val­i­tuk­sen mukaan se olisi pitänyt käsitel­lä kiin­teistökaup­pana. Tämän kanssa tuhrau­tui pari vuot­ta, jon­ka ajan jätkäsaare­laiset ovat ilman uima­hal­lia. Tari­na ei ehkä pää­ty tähän, kos­ka kaupungille on tehty kak­si muu­ta tar­jous­ta. Tar­joa­ji­na ovat yri­tyk­set, joil­la ei ole ollut mainit­tavaa liike­vai­h­toa viime vuosia jos koskaan ja joiden on vaikea uskoa selviävän näin mon­imutkaises­ta urakas­ta tai anta­van kun­nol­liset vaku­udet kaupungille etumaksuista.

Van­ha lin­ja-autoase­man alueen varaami­nen eloku­vakeskuk­sen suunnitteluun

Pöy­dältä. Suun­nit­teil­la noin tuhat kat­so­mopaikkaa ja tietysti rav­in­toloi­ta. Hieno jut­tu. Har­mit­taa vain, että keskus­ta pysyy raken­nustyö­maana. Var­maan har­mit­taa siel­lä Amos Rex­in puolel­lakin. Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­ta 6.3.2018”

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 27.2.2018

En pääse kok­ouk­seen. Mikko Särelä pääsee. Niin­pä tämä selostuskin on vähän yleisluotoisempi.

Fil­lar­itun­neli Kansalais­to­ril­ta Kaisaniemeen

Esitet­ty sil­tavai­h­toe­hto on analysoitu ja havait­tu huonok­si. Real­is­tiset vai­h­toe­hdot ovat tun­neli tai ei mitään. (TEKSTIÄ JA KUVA LISÄTTY:)

Tämä kuva ker­too minus­ta kaiken. Tuo pitkä ja alhaal­ta kat­sot­tuna ruma ramp­pi pilaisi Kansalais­torin täysin. On tietysti kovin epäit­sekästä Hesar­il­ta hehkut­taa tätä halvem­paa vai­h­toe­htoa, sil­lä Hesarin toim­i­ta­lo olisi Ood­in ohel­la suurimpia häviäjiä. Hesarin Musi­ikki­talon puoleinen ovi pitäisi sulkea tyystin, kos­ka vauhdikas lasku päät­ty­isi suo­raan oven eteen.

Jätkäsaren Bunkkerin myymi­nen SRV:lle

Uusi yri­tys. edelli­nen kaa­tui muo­tovirheeseen Tähän on ilmaan­tunut viime metreil­lä toinenkin osta­jae­hdokas. Kat­so­taan, miten tästä selvitään täl­lä ker­taa. Ei mielel­lään aloit­taisi koko suun­nit­telua alus­ta. Uusi osta­ja halu­aisi var­maan eri­laisen han­kkeen ja sitä varten pitäisi taas aloit­taa kaavoitus alusta.Vaikka kan­natan jyrkästi sitä, että tont­te­ja luovute­taan tar­jouskil­pailun kaut­ta, tässä eniten tar­joa­va ei automaat­tis­es­ti ole paras. Väliä on sil­läkin, mitä bunkker­ille on tarkoi­tus tehdä.

Skeit­tipuis­to Kontulaan

Nykyi­nen skeit­tipuis­to kor­vataan parem­mal­la. Varaidu­taan myös suuri­in yleisö­ta­pah­tu­mi­in. Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­nan lista 27.2.2018”

Valtion tulot ja menot alueittain vuonna 2006

Taas ker­ran on esitet­ty väit­teitä, että muu Suo­mi kerää rahaa val­tion bud­jetin kaut­ta Pääkaupunkiseudulle. Viimek­si asi­aa tiedusteli blogillani nim­imerk­ki Sylt­ty. Seu­raavas­sa on asi­aa koske­va tilas­to vuodelta 2006. Siitä puut­tuvat investoin­ti­menot, mut­ta ne eivät kuvaa muu­ta. (En tiedä, onko menois­sa mukana pois­to­ja.) Tilas­to on van­ha, kos­ka sen julkaisem­i­nen on jostain syys­tä lopetet­tu, vaik­ka itse tietoon kohdis­tuu suur­ta kiin­nos­tus­ta. Joku tilas­ton sen­suroin­nista suiv­aan­tunut lähet­ti sen min­ulle vuodelta 2012, mut­ta en sitä ihan pienel­lä etsimisel­lä tietokoneeltani löytänyt. Ne osoit­ti­vat ihan samaa kuin tämä tilas­to. Val­tio kerää pääkaupunkiseudul­ta vero­ja pari mil­jar­dia enem­män kuin käyt­tää rahaa pääkaupunkiseudul­la. Vaik­ka val­tio käyt­tää tääl­lä paljon rahaa virkami­esten palkkoi­hin, vero­ja se kerää paljon enem­män. Jat­ka lukemista “Val­tion tulot ja menot alueit­tain vuon­na 2006”

Suomen puolueiden tila (4/4) Vihreät

Alun perin tarkoituk­seni oli raja­ta kir­joi­tus­sar­ja kolmeen suureen puolueeseen, mut­ta kun niin moni odot­taa kieli pitkäl­lä ana­lyysiani vihreistä, kir­joitet­takoon vielä tämä neljäskin osu­us. En edes yritä kat­soa asi­aa ulkop­uol­ta, mut­ta esitän itseni näköisen ana­lyysin sisältä päin.

Kaik­ki puolueet ovat his­to­ri­ansa vanke­ja, vihreätkin.

Min­ulle vihrei­den perus­t­a­mi­nen ajoit­tuu vuo­teen 1976, kun perus­timme Helsin­gin kun­tavaale­ja varten Helsin­ki-liike ry:n. Se oli kaupunkipoli­it­ti­nen ryh­mit­tymä, joka vas­tusti auton yli­val­taa liiken­nesu­un­nit­telus­sa, rumia betoni­laatikoi­ta ja kaupun­gin liial­lista kasvua (sic!). Vaal­i­toimis­to oli Enem­mistö ry:n tiloissa.

Koi­järvi-liik­keen jäl­keen liike sai nyky­istä selvem­min luon­non­suo­jelu­pain­o­tuk­sia, mut­ta Ville Kom­sin yhden hen­gen val­tu­us­to­ryh­män (1981–84) teemat oli­vat edelleen vah­vasti kaupunkipoli­it­tisia. Mukaan tuli eri­laisia vai­h­toe­htoli­ikkeitä, vai­h­toe­htole­hdis­tä (Haav­is­to, Hau­ta­la, Sauri, Tep­po Turk­ki), vam­mais­li­ik­keestä (Könkkölät), fem­i­nis­teistä ja talon­va­l­taa­jista. (Min­ul­la on Koi­järvi-liik­keen lisäk­si tilil­läni myös sakko­tuomio purku­tuomion saa­neen Tam­pereen van­han viras­to­talon val­tauk­ses­ta. Talo on yhä pystyssä.) Jat­ka lukemista “Suomen puoluei­den tila (4/4) Vihreät”

Suomen puolueiden tila (3) Demarit

Sosialidemokraateil­la on hieno his­to­ria takanaan. Pohjo­is­mainen, oikeas­t­aan euroop­palainen hyv­in­voin­ti­val­tio on hei­dän luomuksensa.

Kun aloit­telin poli­ti­ikas­sa, pidin demare­i­ta ehdot­tomana ykköspuolueena. Meil­lä oli joskus 80-luvul­la pienen piirin neu­von­pito vihreän liik­keen (ei sil­loin vielä puolue) strate­gias­ta. Totes­imme, että yhteiskun­taan vaikute­taan demarei­hin vaikut­ta­mal­la, kos­ka demar­it määräävät yhteiskun­nalle suun­nan. Kysymys on vain siitä, onko tehokkaam­paa toimia demarei­den sisäl­lä vai sen ulkop­uolel­la. Totes­imme, että meitä on niin vähän, että on parem­pi vaikut­taa ulkop­uolelta. Sinne me olisimme muuten jääneet Etelä-Helsin­gin sos­dem-yhdis­tyk­seen kir­joit­ta­maan eriäviä mielip­iteitä puolueen päätöksiin.

Paa­vo Lip­po­nen ehdot­ti min­ulle parikym­men­tä vuot­ta sit­ten, että min­un pitäisi loika­ta demarei­hin. En harkin­nut het­keäkään, kos­ka en voin­ut tehdä sel­l­aista vihreille, mut­ta muu­ta estet­tä siihen ei olisi ollut. Kun Stubb pyysi Juhana Var­ti­aisen loikkauk­ses­ta ilah­tuneena min­ua 2015 kokoomuk­sen ehdokkaak­si Uudelle­maalle, siinä oli kak­si muu­takin ongel­maa: kokoomus ja Espoo. Rin­teelle tuskin tulisi enää edes mieleen pyytää min­ua demareihin.

Demareil­la meni kaik­ki hyvin vielä 1980-luvul­la. Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta toi­mi todel­la hyvin, työväen­lu­ok­ka vauras­tui nopeasti. Koko yhteiskun­ta oli menos­sa kohti demar­i­unel­maa. Jat­ka lukemista “Suomen puoluei­den tila (3) Demarit”

Suomen puolueiden tila (2) Keskusta

Kun maal­ta­pako alkoi 1950-luvul­la, Maalais­li­itolle ennusteti­in pikaista lop­pua. Nyt maat­alous on supis­tunut pääelinkeinos­ta muu­ta­man pros­entin elinkeinok­si, mut­ta niin on vain päämin­is­ter­inä keskustalainen.

Tähän san­o­taan, että puolue luopui nimestään maalais­li­it­to jo 50 vuot­ta sit­ten. Niin luopui, mut­ta yhä on kansane­dus­ta­jista yli kol­mannes maanvil­jelystaus­taisia (entisiä tai nyky­isiä vil­jeli­jöitä tai alan koulu­tus) Tilo­ja on Suomes­sa 50 000, joten yksi 3000:sta vil­jeli­jästä on keskusta­lainen kansane­dus­ta­ja tai tämän puoliso.

Puolueen käsit­tämätön men­estys johtuu minus­ta siitä, että puolue on hoi­tanut asiansa tavat­toman hyvin. Puolue koulut­taa poli­itikko­jaan hyvin ja val­it­see esimerkik­si min­is­terin­sä pääasi­as­sa mer­i­tokraat­tisin perustein. Sik­si keskus­tan poli­itikot ovat kil­pail­i­joi­hin ver­rat­tuna usein ylivoimaisia. Eri­tyis­es­ti keskusta­laiset naiskansane­dus­ta­jis­sa on huo­mat­ta­van vahvo­ja persoonia.

Monipuolue­hal­li­tuk­sis­sa käy­dään paljon neu­vot­telu­ja pienis­sä porukois­sa. Niis­sä pär­jää se, joka osaa asiansa parhaiten.

On keskustal­lakin jokin huti­val­in­ta tul­lut, kun on halut­tu ääni­har­a­van tuo­maa gloo­ri­aa puolueelle.

Se, ettei meil­lä ole saatu aikaan kun­non kun­tau­ud­is­tus­ta, johtuu ennen kaikkea siitä, että pien­ten kun­tien kun­nan­val­tu­us­tot ovat tärkeä osa keskus­tan koneis­toa ja rekrytointipohjaa.

Ei todel­lakaan pro mar­ket ‑puolue

Keskus­taa ei kukaan voi syyt­tää siitä, ettei se ole mikään pro mar­ket ‑puolue. Ei sitä nimit­täin kukaan edes ole­ta. Jat­ka lukemista “Suomen puoluei­den tila (2) Keskusta”

Suomen puolueiden tila (1) Kokoomus

Kir­joi­tan sar­jan Suomen suurim­mista puolueista, niiden heikkouk­sista ja vahvuuk­sista. Ydi­na­jatuk­se­nani on, että demokra­tia voi sitä parem­min, mitä parem­mas­sa kun­nos­sa ovat puolueet. Vaik­ka kuu­lun vihreisi­in, min­un silmis­säni ei ole ole­mas­sa objek­ti­ivis­es­ti oikeaa poli­ti­ikkaa. Paras tulos saavute­taan sil­lä, että eri näke­myk­siä edus­ta­vat puolueet ovat jonkin­laises­sa tas­apain­os­sa keskenään ja hoita­vat oman tont­tin­sa. Se on vähän sama asia kuin, että oikeudessa syyt­täjä ja puo­lus­tusasiana­ja­ja panevat molem­mat paras­taan edus­taak­seen omaa näkemystään. 

Se, että meil­lä menee mon­es­sa asi­as­sa huonom­min kuin Ruot­sis­sa, johtuu paljolti siitä, että päätök­sen­tekokyky ei ole meil­lä yhtä hyvä kuin Ruot­sis­sa. Suure­na syynä tähän on, että puolueet toimi­vat meil­lä huonosti.

Kokoomus

Olen sanonut aikaisem­minkin, että kokoomus on Suomes­sa paha alisuo­ri­u­tu­ja. (Kat­so tästä) Jos se hoitaisi asiansa kun­nol­la, sen kan­na­tus alka­isi kol­mosel­la. Onhan jotenkin outoa, että suurin por­var­illi­nen puolue on pitkään ollut enti­nen maalaisliitto.

Kokoomuk­sen vaikeuk­sien syyt juon­ta­vat Kekkosen aikaan. Kekko­nen oli päät­tänyt pitää kokoomuk­sen oppo­si­tios­sa. Pitkä oppo­si­tiokausi rapaut­ti puolueen sisäisen koneis­ton. Hal­li­tuk­sen ulkop­uolel­la valmis­telukoneis­tolle ei ollut käyt­töä, ja sik­si se pääsi hiipumaan. Sen rak­en­t­a­mi­nen uud­estaan kesti pitkään, jos on valmis vieläkään.

Joku toinen sanoi tämän parikym­men­tä vuot­ta sit­ten, ettei kokoomus ole puolue, se on vaalior­gan­isaa­tio. Vas­ta puolue­si­h­teeri Taru Tujunen rak­en­si kokoomuk­ses­ta jotenkin puoluet­ta muis­tut­ta­van organ­isaa­tion. Jat­ka lukemista “Suomen puoluei­den tila (1) Kokoomus”

Harvinaisten tautien kalliit lääkkeet

Helsin­gin Sanomat teki syysku­us­sa jutun geenivirheestä johtu­vaa SMA-tau­tia sairas­tavas­ta Lucas-pojas­ta. Tau­ti vie voimat lihak­sista ja johtaa lop­ul­ta kuole­maan. Per­he pai­ni toivon­sa uuteen lääk­keeseen, nusin­erseeni­in, joka oli alku­vuodes­ta hyväksyt­ty käyt­töön EU:ssa.

Jouluku­us­sa ter­vey­den­huol­lon palvelu­va­likoima­neu­vos­to PALKO päät­ti suositel­la, ettei nusin­ersee­nia mak­se­ta Suomes­sa julkisen ter­vey­den­huol­lon varoista.

Lääke on todel­la kallis. Ensim­mäisen vuo­den hoito mak­saa puoli miljoon­aa euroa ja seu­raa­vat vuodet neljän­nesmiljoo­nan. SMA-poti­lai­ta on suomes­sa joitakin kym­meniä. Hei­dän lääke­hoiton­sa mak­saisi yli kymme­nen miljoon­aa euroa vuodessa.

Jul­ma mut­ta perustel­tu päätös. Jos raha otet­taisi­in muus­ta ter­vey­den­huol­losta, säästöt tuot­taisi­vat paljon enem­män hait­taa ter­vey­delle kuin nusin­erseeni tuot­taa hyö­tyä. Jos ter­vey­den­hoito­bud­jet­tia korotet­taisi­in, löy­ty­isi tällekin rahalle parem­pia kohtei­ta. Jat­ka lukemista “Harv­inais­ten tau­tien kalli­it lääkkeet”

Kaupunkiympäristölautakunta 6.2.2018

Sito­vat tavoitteet
Keskustelti­in jonkin ver­ran siiä ongel­mas­ta, että nousukau­den aikana urakkahin­nat nou­se­vat niin, että ARA ei hyväksy niitä ja rak­en­t­a­mi­nen viivästyy.

Kaik­ista ajateltavista ratkaisu­ista on huonoin vai­h­toe­hto jät­tää vain ton­tit odot­ta­maan. Pien­i­t­u­loiset kär­sivät eniten siitä, että rak­en­tamisen määrää alen­netaan, kos­ka se nos­taa asumisen hin­taa ja iskee hei­hin pahiten.

Kalasa­ta­man ratikka
Hyväksyt­ti­in yksimielis­es­ti Kaisa Hern­ber­gin esit­tämä pon­si pysäkkien sijain­nista ja sen hark­it­semis­es­ta vielä. Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­ta 6.2.2018”

Työllistymistodennäköisyys: kumpaa käyrää uskoa?

Julk­isu­u­teen tuli alku­vi­ikos­ta oheinen punainen käyrä. Se ker­too, mil­lä toden­näköisyy­del­lä työt­tömyys lop­puu viikon sisäl­lä, kun työt­tömyys on jatkunut ansiosi­don­naista on jäl­jel­lä 50 – 1 viikkoa. Kuvas­ta näkee, että toden­näköisyys nousee selvästi, kun 50 viikkoa on tulos­sa täy­teen. Tätä käytet­ti­in perustelu­na sille, että Suomen poikkeuk­sel­lisen pitkää työt­tömyyspäivära­han mak­samista pitäisi lyhen­tää tai ainakin porrastaa.

Jos työt­tömyys lip­sah­taa yli 50 viikon työl­listymisen toden­näköisyys näyt­tää rom­ah­ta­van olemat­tomak­si. On päädyt­ty työt­tömyy­den kovaan ytimeen. Kyse näyt­tää ole­van niistä, joille on todel­la vaikea löytää työ­paikkaa. He ainakaan eivät lusmuile.

Punainen vii­va kuvaa sitä, kuin­ka monel­la niistä, joiden työt­tömyys oli kestänyt tähän asti, työt­tömyys päät­tyi viikon aikana.

Tulk­it­sen kuvaa niin, että niiden kohdal­la, jot­ka ovat nos­ta­neet työt­tömyysko­r­vaus­ta 46 viikon ajan, noin kuu­den­nek­sel­la työt­tömyys päät­tyy lop­pukirin aikana, mut­ta en ole var­ma, tulk­it­senko kuvaa oikein. Niistä, jot­ka nos­ta­vat työt­tömyysko­r­vaus­ta 40 viikkoa näyt­tää noin 28% työl­listyvän viimeisen kymme­nen viikon aikana.

(Olen tulkin­nut kuvaa silmämääräis­es­ti. Olisin kiitolli­nen, jos joku ker­toisi, mis­tä tuon kuvan saa taulukkona)

Sini­nen vii­va on Tuo­mo Oikaraisen piirtämä, tai ainakin hän julka­isi sen twit­ter-tilil­lään. Siinä las­ke­taan, kuin­ka suuri osu­us alka­v­ista työt­tömyys­jak­soista päät­tyy mil­läkin viikol­la. Tässä päät­tyvien työt­tömyys­jak­so­jen määrät ovat samat, mut­ta Oikaraiselle on jaka­jana kaik­ki alka­neet työt­tömyys­jak­sot ja punaises­sa viivas­sa viikon alus­sa jäl­jel­lä ole­vat työt­tömät. Sini­nen vii­va on olen­nais­es­ti vähem­män dra­maat­ti­nen kuin punainen.

Kumpikaan vii­va ei vale­htele, mut­ta kumpi johtaa enem­män harhaan? Jat­ka lukemista “Työl­listymis­to­den­näköisyys: kumpaa käyrää uskoa?”