Työllistymistodennäköisyys: kumpaa käyrää uskoa?

Jul­ki­suu­teen tuli alku­vii­kos­ta ohei­nen punai­nen käy­rä. Se ker­too, mil­lä toden­nä­köi­syy­del­lä työt­tö­myys lop­puu vii­kon sisäl­lä, kun työt­tö­myys on jat­ku­nut ansio­si­don­nais­ta on jäl­jel­lä 50 – 1 viik­koa. Kuvas­ta näkee, että toden­nä­köi­syys nousee sel­väs­ti, kun 50 viik­koa on tulos­sa täy­teen. Tätä käy­tet­tiin perus­te­lu­na sil­le, että Suo­men poik­keuk­sel­li­sen pit­kää työt­tö­myys­päi­vä­ra­han mak­sa­mis­ta pitäi­si lyhen­tää tai aina­kin porrastaa.

Jos työt­tö­myys lip­sah­taa yli 50 vii­kon työl­lis­ty­mi­sen toden­nä­köi­syys näyt­tää romah­ta­van ole­mat­to­mak­si. On pää­dyt­ty työt­tö­myy­den kovaan yti­meen. Kyse näyt­tää ole­van niis­tä, joil­le on todel­la vai­kea löy­tää työ­paik­kaa. He aina­kaan eivät lusmuile.

Punai­nen vii­va kuvaa sitä, kuin­ka monel­la niis­tä, joi­den työt­tö­myys oli kes­tä­nyt tähän asti, työt­tö­myys päät­tyi vii­kon aikana.

Tul­kit­sen kuvaa niin, että nii­den koh­dal­la, jot­ka ovat nos­ta­neet työt­tö­myys­kor­vaus­ta 46 vii­kon ajan, noin kuu­den­nek­sel­la työt­tö­myys päät­tyy lop­pu­ki­rin aika­na, mut­ta en ole var­ma, tul­kit­sen­ko kuvaa oikein. Niis­tä, jot­ka nos­ta­vat työt­tö­myys­kor­vaus­ta 40 viik­koa näyt­tää noin 28% työl­lis­ty­vän vii­mei­sen kym­me­nen vii­kon aikana.

(Olen tul­kin­nut kuvaa sil­mä­mää­räi­ses­ti. Oli­sin kii­tol­li­nen, jos joku ker­toi­si, mis­tä tuon kuvan saa taulukkona)

Sini­nen vii­va on Tuo­mo Oika­rai­sen piir­tä­mä, tai aina­kin hän jul­kai­si sen twit­ter-tilil­lään. Sii­nä las­ke­taan, kuin­ka suu­ri osuus alka­vis­ta työt­tö­myys­jak­sois­ta päät­tyy mil­lä­kin vii­kol­la. Täs­sä päät­ty­vien työt­tö­myys­jak­so­jen mää­rät ovat samat, mut­ta Oika­rai­sel­le on jaka­ja­na kaik­ki alka­neet työt­tö­myys­jak­sot ja punai­ses­sa vii­vas­sa vii­kon alus­sa jäl­jel­lä ole­vat työt­tö­mät. Sini­nen vii­va on olen­nai­ses­ti vähem­män dra­maat­ti­nen kuin punainen.

Kum­pi­kaan vii­va ei valeh­te­le, mut­ta kum­pi joh­taa enem­män harhaan?

Sini­nen vii­va ker­too sen loh­dul­li­sen asian, että suu­rin osa työt­tö­myys­jak­sois­ta on lyhyi­tä. Niin­pä alka­vis­ta työt­tö­myys­jak­sois­ta lop­pu­ki­ris­tä huo­li­mat­ta vain alle puo­li pro­sent­tia päät­tyy vii­mei­sel­lä mah­dol­li­sel­la vii­kol­la, kos­ka noin 93 % on päät­ty­nyt sitä ennen. On kym­me­nen ker­taa toden­nä­ki­sem­pää, että alka­nut työt­tö­myys päät­tyy nel­jän­nel­lä vii­kol­la kuin 50. vii­kol­la. Tämän voi joko tul­ki­ta niin, että vaik­ka nuo lop­pu­ki­rin otta­neet oli­si­vat­kin lus­mu­ja, jot­ka oli­si­vat halu­tes­saan työl­lis­tyä aikai­sem­min­kin, ongel­ma ei ole kovin mittava.

Voi sen tie­tys­ti tul­ki­ta niin­kin, että ansio­si­don­nai­sen kes­ton lyhen­tä­mi­nen kym­me­nel­lä vii­kol­la ei kovin suur­ta työt­tö­mien jouk­koa koskisi.

Jos punai­nen vii­va on har­haan­joh­ta­va, on sitä sini­nen­kin. Sii­nä koh­tee­na ovat alka­neet työt­tö­myys­jak­sot eikä työt­tö­myys. Kos­ka alka­vis­ta työt­tö­myys­jak­sois­ta pää­osa lop­puu nopeas­ti, näi­den osuus työt­tö­myy­des­tä on pie­ni, pal­jon pie­nem­pi kuin työt­tö­myys­jak­sois­ta. Kos­ka  50 viik­koa työt­tö­mä­nä ole­vat ovat kym­me­nen ker­taa pidem­pään kuin vii­si viik­koa työt­tö­mä­nä ole­vat, hei­dän osuu­ten­sa työt­tö­myy­des­tä on kym­men­ker­tai­nen hei­dään osuu­teen­sa työt­tö­myys­jak­sois­ta. Tämän lisäk­si sama hen­ki­lö voi kah­den vuo­den aika­na esiin­tyä tilas­tos­sa jopa kol­meen ker­taan alka­va­na ja nopeas­ti päät­ty­vä­nä työttömyysjaksona.

Jot­ta tilas­toa osai­si tul­ki­ta oikein, pitäi­si tie­tää, mik­si nuo työt­tö­myys­jak­sot päät­ty­vät. Työt­tö­myys voi nimit­täin päät­tyä myös työ­voi­ma­po­liit­ti­seen toi­men­pi­tee­seen tai eläk­keel­le siirtymiseen.

Jos työ­voi­ma­vi­ran­omai­set tar­joa­vat toi­men­pi­tei­tä vas­ta, kun ansio­si­don­nai­sen lop­pu lähes­tyy, ovat he toi­mi­vat aivan vää­rin. Työt­tö­män työ­mark­ki­na­kel­poi­suus las­kee voi­mak­kaas­ti työt­tö­myy­den pit­kit­tyes­sä. Pal­jon aiem­min pitäi­si puuttua.

On aivan sel­vää, että työt­tö­myys­jak­sot lyhe­ni­si­vät, jos työt­tö­myys­tur­van kes­toa lyhen­net­täi­siin tai kor­vaus­ta por­ras­tet­tai­siin. Tämä oli­si myös nii­den työt­tö­mien etu, joi­den työl­lis­ty­mi­nen aikais­tui­si, kos­ka pit­kit­ty­vät työt­tö­myys muo­dos­taa ansan.

Yhtä sel­vää on, että tämän refor­min mak­sa­jik­si jou­tui­si­vat ne, jot­ka eivät ker­ta­kaik­ki­ses­ti työ­tä löy­dä – siis jou­kon huo­no-osai­sim­mat. Epä­so­li­daa­ri­nen temp­pu siis.

Mut­ta entä ne, jot­ka nyt­kin tipah­ta­vat työ­mark­ki­na­tuel­le ja joi­den edes­sä on syvä köy­hyys? Eikö kukaan piit­taa heistä?

Eikö soli­daa­ri­suu­den taso pysyi­si sama­na, jos ansio­si­don­nais­ta lyhen­net­täi­siin ja sääs­ty­neet rahat ohjat­tai­siin työ­mark­ki­na­tuen nos­ta­mi­seen? Tai loo­gi­ses­ti ottaen se ei pysyi­si sama­na vaan vähän nousi­si, kos­ka siir­tyi­si­hän sii­nä rahaa kai­kis­ta huo­noim­min tie­naa­vil­le niil­tä, jot­ka nyt tie­naa­vat sen­tään vähän paremmin.

59 vastausta artikkeliin “Työllistymistodennäköisyys: kumpaa käyrää uskoa?”

  1. Raken­nusa­lan kas­san jäse­nis­tä kol­man­nes tulee mer­ki­tyk­si työt­tö­mäk­si vuo­sit­tain, eli päi­vän­kin työt­tö­mä­nä olleet mer­ki­tään. Suu­rin osa työl­lis­tyy 100 päi­vän aika­na, 100 päi­vää on aika tyy­pil­li­nen työt­tö­myy­sai­ka raken­nusa­lal­la. Tuo jul­kai­se­ma­si käy­rä on oudon näköi­nen eri­näi­siä käy­riä näh­neen kas­san hal­li­tuk­sen jäse­nen sil­mään, ei se aina­kaan raken­nusa­laa kuvaa.

  2. Punai­seen käy­rään on syy: kun­tien sakot, joi­ta Kela perii pitkäaikaistyöttömistä.
    Käy­tän­nös­sä kun ansio­si­don­nai­nen päät­tyy kun­ta tar­jo­aa jon­kin­lais­ta työ­ko­kei­lu­paik­kaa ( esim 9e/työpäivä hyvää), jos­ta kiel­täy­ty­mi­nen aiheut­taa karens­sin. Samal­la myös työt­tö­myys päättyy.

    Kun­ta voi vali­ta käyt­tää­kö raho­jaan työl­li­syys­pal­ve­lui­hin vai Kelan sak­ko­mak­sui­hin ja mis­sä suh­tees­sa. Valin­ta ei vaa­di kansantaloustieteilijää.

    Täs­sä pari link­kiä, googlel­la löy­tää lisää taustaa:

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/kela-varoittaa-kuntia-200-työttömyyspäivän-ylittäneistä-valtio-karhuaa-kunnilta-yli-400-miljoonan-maksuja‑1.180511

    https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3746978-tyottoman-valvonta-kiristyy-ja-byrokratia-kasvaa

    Maa­kun­ta­mal­lis­sa hom­ma muut­tuu, kos­ka val­tio mak­saa maa­kun­nan kaik­ki kulut. Kunil­ta kiin­nos­tus työl­lis­tä­mi­sen rahoit­ta­mi­seen lop­puu ja piik­ki­kin katoaa.

    Tilas­to­tie­tei­li­jä­nä kan­nat­tai­si hie­man pereh­tyä sii­hen mitä dataa ja mil­lä taval­la mihin­kin käy­rään kertyy.

  3. 90 päi­vän piik­kiin on myös luon­te­va seli­tys. Kun työ­pai­kan hake­mi­nen alkaa duu­nin vii­mei­si­nä päi­vi­nä hake­muk­sen käsit­te­ly, kak­si haas­tat­te­lua ja välis­sä sovel­tu­vuus­tes­taus vie aikaa kol­mi­sen kuu­kaut­ta. Työ­nan­ta­ja­kin halu­aa vali­ta ketä työl­lis­tää ja jos ei tee suo­raan rek­ry­toin­tia niin sii­hen menee aikaa. 

    Ihmi­nen ensik­si hakee itse ja sit­ten vas­ta menee vuo­kra­työ­nan­ta­jan työn­vä­li­tyk­seen. Työn alkuun kuluu aikaa 2 — 4 kk vaik­ka sen suo­ra­vii­vai­ses­ti saisikin. 

    Yleen­sä jos on lop­pu­ryh­mäs­sä valin­nois­sa into hakea mui­ta hom­mia hie­man hii­puu, jos arpa vaik­ka voit­tai­si niin ei tar­vis­te sanoa enpäs tulekaan.

    Vuo­kra­työ­läi­sen hin­ta on n 1 — 3 kk:n palk­ka, head­hun­ting yri­tys ottaa pal­ve­luis­taan noin yhden vuo­den palk­kaa vas­taa­van summan.

  4. Eli jos mak­sai­sim­me ansio­si­don­nais­ta vain 3 kk, käy­tän­nös­sä lähes kaik­ki ne, jot­ka nyt yli­pää­tään työl­lis­ty­vät 100 vii­kon aika­na, työl­lis­tyi­si­vät sit­ten 12 vii­kon aika­na. Aika­moi­nen sääs­tö sii­tä tulisi.

  5. Pys­tyi­si­kö joten­kin sel­vit­tä­mään, kuin­ka moni nois­ta nol­la­vii­kon työl­lis­ty­neis­tä on aidos­ti työl­lis­ty­nyt ja kuin­ka moni on vain sii­vot­tu tilas­tois­ta kikkailemalla?

  6. Veik­kaan että ansio­tur­van lop­pu­mi­sen koh­dal­la ole­va piik­ki selit­tyy suu­rel­ta osin kausi­työt­to­mis­tä joil­la on työ­nan­ta­jan kans­sa sovit­tu töhin pää­sy heti ansio­si­don­nai­sen lopussa.

  7. OS kir­joit­ti “ansio­si­don­nais­ta lyhen­net­täi­siin ja sääs­ty­neet rahat ohjat­tai­siin työ­mark­ki­na­tuen nostamiseen”

    Mitä jos palau­tet­tai­siin sääs­ty­neet rahat mak­sa­jil­le alen­ta­mal­la pakol­lis­ta työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­sua? Muu­ten, alen­net­tiin­kos mak­sua sil­loin kun ansio­si­don­nai­nen lyhe­ni 400 päi­vään, vai hävi­si­kö nuo rahat jonnekkin?

    1. Kun ansio­si­don­nai­nen lyhe­ni nuo­ril­la 400 päi­vään, työt­tö­myys­va­ku­tus­ra­has­ton menot pie­ne­ni­vät ja se näkyi tai näkyy myö­hem­min alen­tu­vi­na mak­sui­na. Noi­ta mak­su­ja­han päi­vi­te­tään rahas­ton tilan­teen mukaan ylös ja alaspäin.

  8. Tuos­sa tau­lu­kos­sa lukee, että ‘toden­nä­köi­syys työl­lis­tyä’. Las­ke­taan­ko siis esi­mer­kik­si kun­tout­ta­va työ­toi­min­ta ja työ­ko­kei­lu työl­lis­ty­mi­sek­si täs­sä? Toi­sen teh­tä­vä on kun­tout­taa, toi­sen kokeil­la. Jos esi­mer­kik­si nämä las­ke­taan mukaan, kaa­vion tul­kin­ta hie­man muut­tuu. (= Oli­si hyvä pitää käsit­teet selvinä.)

  9. Mak­sa­vat­ko kun­nat töt­tö­myys­va­kuu­tus­ra­has­tol­le kun­nan työt­tö­mien mää­rän mukaan?
    Var­maan Kelan ja tyt­tö­myys­va­kuu­tus­ra­has­ton mukaan on hyvä, että kun­nat mak­sa­vat sak­ko­mak­su­ja ja työl­lis­tä­mis­ku­lu­ja. Kun­ta­päät­tä­jät lie­ne­vät muu­ta miel­tä ja sik­si asia kiin­nos­taa vas­ta kun sak­ko­mak­sut ovat kun­nal­le ajankohtaisia.

    Lop­pu­pe­leis­sä mak­sa­ja on Kela, joka saa tyt­tö­män toi­meen­tu­lo­tuen mak­set­ta­vak­si. Tosin toi­von mukaan sii­nä välis­sä on taas kuu­kausi sin­ni­tel­ty pikavipeillä.

    Moni­ka­na­vai­nen mak­sa­ja­mal­li tekee tyttömydestä(kin) seka­van — kulu­ja voi aina yrit­tää vie­rit­tää toi­sel­le mak­set­ta­vak­si. Tie­ten­kään tyt­tö­myy­teen sil­lä ei löy­dy ratkaisuja.

    Sel­vi­si myös mik­si Lapis­sa on työ­voi­ma­pu­la ja mik­si siel­lä on aika perus­ta­son **-tou­hua: sitä saa mitä 9 e/h teh­dään määräaikaisesti.
    Samaan aikaan työl­li­syys­kou­lu­tuk­se­na ei voi antaa sel­lai­sia näyt­tö­pä­te­vyyk­siä ja päte­vyys­kort­te­ja, joi­ta sai­si paris­sa päi­väs­sä mut­ta jot­ka mak­sa­va„ kuten vaik­ka ea1 ja hygie­nia­pas­si tai jäjes­tyk­sen­val­vo­ja­kort­ti ja anniskelupassi.

    1. Kun­nast mak­sa­vat työt­tö­myys­va­kuuts­ra­has­tol­le pal­ve­luk­ses­saan ole­vien hen­ki­löi­den mukaan, työt­tö­mis­tä ei mak­se­ta mitän vaan työt­tö­myys­va­kuu­ty­usr­ta­has­to maksaa.

  10. Punai­nen käy­rä on peräi­sin yhdes­tä tutkimuksestani. 

    Täs­sä vähän taus­ta­tie­toa kuvion tul­kin­taa var­ten: 1 viik­ko vas­taa aina 5 koko­nais­ta etuus­päi­vää, eli viik­ko 100 vas­taa 496–500 jäl­jel­lä ole­vaa etuus­päi­vää, viik­ko 99 vas­taa 491–495 etuus­päi­vää, jne. Nega­tii­vi­set arvot ovat viik­ko­ja työ­mark­ki­na­tuel­la ansio­si­don­nai­sen päi­vä­ra­han päät­ty­mi­sen jälkeen. 

    Aineis­to­na on 20–54-vuotiaat, jot­ka aloit­ti­vat ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­jak­son vuo­si­na 2000–2013 työ­suh­teen päät­ty­mi­sen jäl­keen (noin 770 000 jak­soa). Osa työt­tö­mis­tä ei täyt­tä­nyt työs­sä­oloeh­toa työt­tö­myys­jak­son alkaes­sa ja sik­si he oli­vat oikeu­tet­tu­ja vain edel­li­ses­tä työt­tö­myys­jak­sos­ta käyt­tä­mät­tä jää­nei­siin etuuspäiviin. 

    Vaa­ka-akse­li ei siis kuvaa nykyi­sen työt­tö­myys­jak­son kes­toa vaan jäl­jel­lä ole­van päi­vä­ra­ha­kau­den pituutta. 

    Esi­merk­ki: Pena jää työt­tö­mäk­si pit­kän työ­suh­teen jäl­keen, joten hänel­le myön­ne­tään 500 päi­vää (100 viik­koa) ansio­si­don­nais­ta. Pena löy­tää uuden työ­pai­kan 10 vii­kon työt­tö­myy­den jäl­keen. Tämä työ­suh­de kui­ten­kin päät­tyy jo 2 kuu­kau­den jäl­keen. Uuden työt­tö­myys­jak­son alkaes­sa Pena ei täy­tä työs­sä­oloeh­toa, mut­ta hänel­lä on edel­leen 90 viik­koa ansio­si­don­nais­ta jäljellä. 

    Jos Pena työl­lis­tyy uudes­taan, niin tuos­sa Tuo­mo Oika­rai­sen piir­tä­mäs­sä sini­ses­sä käy­räs­sä Penan las­ke­taan työl­lis­ty­neen kak­si ker­taa mut­ta työt­tö­mä­nä hänen las­ke­taan olleen vain ker­ran. Sik­si sii­nä on skaa­la pie­les­sä. Täs­tä huo­li­mat­ta sen anta­ma vai­ku­tel­ma on ihan oikea: val­tao­sa ansio­si­don­nai­sis­ta työt­tö­myys­jak­sois­ta päät­tyy työl­lis­ty­mi­seen suh­teel­li­sen nopeas­ti ja hyvin pie­ni osa aivan etuus­kau­den lopussa. 

    Ei ole itses­tään sel­vää, miten työt­tö­myys­jak­so tuli­si mää­ri­tel­lä. Kuvion taus­tal­la ole­vas­sa tut­ki­muk­ses­sa työ­voi­ma­po­liit­ti­seen kou­lu­tuk­seen osal­lis­tu­jat on las­ket­tu työt­tö­mik­si, mut­ta tuki­työl­lis­tet­ty­jä ei. Punai­nen käy­rä kuvaa toden­nä­köi­syyt­tä työl­lis­tyä avoi­mil­le työ­mark­ki­noil­le, eli palk­ka­tuet­tuun työ­hön siir­ty­viä ei ole las­ket­tu työllistyneiksi. 

    Kuvio on alun perin peräi­sin täs­tä tutkimuksesta:

    http://vatt.fi/the-spike-at-benefit-exhaustion-in-the-finnish-labor-market

    Siel­tä löy­tyy lisää ”kiin­nos­ta­via” yksi­tyis­koh­tia. Siel­tä löy­tyy kuvioi­na myös toden­nä­köi­syy­det siir­tyä tuki­töi­hin, siir­tyä työ­voi­man ulko­puo­lel­la sekä toden­nä­köi­syy­det pala­ta enti­sel­le työnantajalle.

    En usko, että näil­lä käp­py­röil­lä on ollut mer­kit­tä­vää vai­ku­tus­ta, kun pää­tök­siä työt­tö­myys­tur­vas­ta ja työ­voi­ma­po­li­tii­kas­ta on teh­ty – tai aina­kin toi­von niin. Ennem­min­kin taus­tal­la ovat olleet arviot sii­tä, miten työt­tö­myys­jak­so­jen kes­ki­mää­räi­nen kes­to rea­goi etuus­kau­den pituu­den muu­tok­siin. Työl­lis­ty­mi­sen toden­nä­köi­syy­den nousu etuus­kau­den lopul­la on vain pie­ni osa etuus­kau­den pituu­den kokonaisvaikutusta. 

    Osmo (ja mik­sei muut­kin): Jos haluat kuvion taus­tal­la ole­van datan, lai­ta sähköpostia. 

    t. Tomi Kyyrä

  11. N/A:
    Veik­kaan että ansio­tur­van lop­pu­mi­sen koh­dal­la ole­va piik­ki selit­tyy suu­rel­ta osin kausi­työt­to­mis­tä joil­la on työ­nan­ta­jan kans­sa sovit­tu töhin pää­sy heti ansio­si­don­nai­sen lopussa.

    Voi selit­tää sen, mut­ta sil­loin ansio­si­don­nais­ta käy­te­tään taval­la, johon sitä ei aina­kaan käsit­tääk­se­ni ole tar­koi­tet­tu: mah­dol­lis­ta­maan työ­nan­ta­jal­le pie­nen pal­kan mak­sa­mi­nen vain kau­den ajal­ta luot­taen sii­hen, että ansio­si­don­nai­nen kan­taa työn­te­ki­jän off­sea­so­nin yli (ja pitäen myös työn­te­ki­jän toi­met­to­ma­na koko tämän ajan, mikä ei vält­tä­mät­tä myös­kään ole yhteis­kun­nan etu). Sil­loin mei­dän oli­si aiheel­lis­ta yhteis­kun­ta­na kysyä, että haluam­me­ko me tukea yrit­tä­jiä täs­sä ja jos haluam­me, niin oli­si­ko se jär­ke­väm­pi teh­dä jol­lain toi­sel­la tavalla?

    1. Voi selit­tää sen, mut­ta sil­loin ansio­si­don­nais­ta käy­te­tään taval­la, johon sitä ei aina­kaan käsit­tääk­se­ni ole tar­koi­tet­tu: mah­dol­lis­ta­maan työ­nan­ta­jal­le pie­nen pal­kan mak­sa­mi­nen vain kau­den ajal­ta luot­taen sii­hen, että ansio­si­don­nai­nen kan­taa työn­te­ki­jän off­sea­so­nin yli (ja pitäen myös työn­te­ki­jän toi­met­to­ma­na koko tämän ajan, mikä ei vält­tä­mät­tä myös­kään ole yhteis­kun­nan etu).

      Asfalt­tia­la toi­mii täs­mäl­leen näin.

  12. JTS: Punai­seen käy­rään on syy: kun­tien sakot, joi­ta Kela perii pitkäaikaistyöttömistä.
    Käy­tän­nös­sä kun ansio­si­don­nai­nen päät­tyy kun­ta tar­jo­aa jon­kin­lais­ta työ­ko­kei­lu­paik­kaa ( esim 9e/työpäivä hyvää), jos­ta kiel­täy­ty­mi­nen aiheut­taa karens­sin. Samal­la myös työt­tö­myys päättyy.

    Muis­taak­se­ni sama ilmiö, siis työl­lis­ty­mis­to­den­nä­köi­syy­den kas­vu juu­ri ennen etuuk­sien lop­pu­mis­ta, on havait­tu myös jois­sa­kin muis­sa mais­sa. Niis­sä tus­kin on kai­kis­sa saman­lais­ta sako­tus­käy­tän­töä kuin meillä.

  13. JTS:
    Punai­seen käy­rään on syy: kun­tien sakot, joi­ta Kela perii pitkäaikaistyöttömistä.
    Käy­tän­nös­sä kun ansio­si­don­nai­nen päät­tyy kun­ta tar­jo­aa jon­kin­lais­ta työ­ko­kei­lu­paik­kaa ( esim 9e/työpäivä hyvää), jos­ta kiel­täy­ty­mi­nen aiheut­taa karens­sin. Samal­la myös työt­tö­myys päättyy.

    Kun­ta voi vali­ta käyt­tää­kö raho­jaan työl­li­syys­pal­ve­lui­hin vai Kelan sak­ko­mak­sui­hin ja mis­sä suh­tees­sa. Valin­ta ei vaa­di kansantaloustieteilijää.

    Täs­sä pari link­kiä, googlel­la löy­tää lisää taustaa:

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/kela-varoittaa-kuntia-200-työttömyyspäivän-ylittäneistä-valtio-karhuaa-kunnilta-yli-400-miljoonan-maksuja‑1.180511

    https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3746978-tyottoman-valvonta-kiristyy-ja-byrokratia-kasvaa

    Maa­kun­ta­mal­lis­sa hom­ma muut­tuu, kos­ka val­tio mak­saa maa­kun­nan kaik­ki kulut. Kunil­ta kiin­nos­tus työl­lis­tä­mi­sen rahoit­ta­mi­seen lop­puu ja piik­ki­kin katoaa.

    Tilas­to­tie­tei­li­jä­nä kan­nat­tai­si hie­man pereh­tyä sii­hen mitä dataa ja mil­lä taval­la mihin­kin käy­rään kertyy.

    Käy­rä kuvaa työl­lis­ty­mis­tä avoi­mil­le työ­mark­ki­noil­le. Tuki­työl­lis­tet­ty­jä ei las­ke­ta työl­lis­ty­neik­si, eli ns. “Kela-sak­ko” ei seli­tä piik­kiä. Tosin jos piir­re­tään vas­taa­vaa käy­rä toden­nä­köi­syy­del­le siir­tyä tuki­töi­hin, myös sii­nä on piik­ki etuus­kau­den lopus­sa. Alle pro­sen­tin toden­nä­köi­syys nousee noin kol­meen pro­sent­tiin, eli siir­ty­mis­to­den­nä­köi­syys pysyy kui­ten­kin suh­teel­li­sen pienenä.

    Kysei­nen käy­rä löy­tyy otsi­kol­la “Job place­ment pro­gram” täs­tä dokumentista:

    http://vatt.fi/the-spike-at-benefit-exhaustion-in-the-finnish-labor-market

  14. JTS:
    90 päi­vän piik­kiin on myös luon­te­va seli­tys. Kun työ­pai­kan hake­mi­nen alkaa duu­nin vii­mei­si­nä päi­vi­nä hake­muk­sen käsit­te­ly, kak­si haas­tat­te­lua ja välis­sä sovel­tu­vuus­tes­taus vie aikaa kol­mi­sen kuu­kaut­ta. Työ­nan­ta­ja­kin halu­aa vali­ta ketä työl­lis­tää ja jos ei tee suo­raan rek­ry­toin­tia niin sii­hen menee aikaa. 

    Ihmi­nen ensik­si hakee itse ja sit­ten vas­ta menee vuo­kra­työ­nan­ta­jan työn­vä­li­tyk­seen. Työn alkuun kuluu aikaa 2 – 4 kk vaik­ka sen suo­ra­vii­vai­ses­ti saisikin. 

    Yleen­sä jos on lop­pu­ryh­mäs­sä valin­nois­sa into hakea mui­ta hom­mia hie­man hii­puu, jos arpa vaik­ka voit­tai­si niin ei tar­vis­te sanoa enpäs tulekaan.

    Vuo­kra­työ­läi­sen hin­ta on n 1 – 3 kk:n palk­ka, head­hun­ting yri­tys ottaa pal­ve­luis­taan noin yhden vuo­den palk­kaa vas­taa­van summan.

    Aiem­mat pii­kit selit­ty­vät lähin­nä poru­kal­la, joka palaa enti­sel­le työ­nan­ta­jal­le (lomau­tet on pudo­tet­tu aineis­tos­ta). Kat­kot töis­sä ovat usein tasan kuu­kau­den, kol­me kuu­kaut­ta jne. Esi­mer­kik­si sijai­suuk­sia teke­vät opet­ta­jat ovat kor­tis­tos­sa kesän ja palaa­vat samoi­hin hom­miin luku­kau­den alkaessa.

  15. Daniel Feder­ley:
    Pys­tyi­si­kö joten­kin sel­vit­tä­mään, kuin­ka moni nois­ta nol­la­vii­kon työl­lis­ty­neis­tä on aidos­ti työl­lis­ty­nyt ja kuin­ka moni on vain sii­vot­tu tilas­tois­ta kikkailemalla?

    Kaik­ki on aidos­ti työllistyneitä.

  16. N/A:
    Veik­kaan että ansio­tur­van lop­pu­mi­sen koh­dal­la ole­va piik­ki selit­tyy suu­rel­ta osin kausi­työt­to­mis­tä joil­la on työ­nan­ta­jan kans­sa sovit­tu töhin pää­sy heti ansio­si­don­nai­sen lopussa.

    Jos piir­re­tään eril­li­set käy­rät van­hal­le työ­nan­ta­jal­le palaa­vil­le ja uuteen fir­maan työl­lis­ty­vil­le, molem­mis­sa on about saman suu­rui­nen piik­ki etuus­kau­den lopussa.

  17. Juk­kis: Voi selit­tää sen, mut­ta sil­loin ansio­si­don­nais­ta käy­te­tään taval­la, johon sitä ei aina­kaan käsit­tääk­se­ni ole tar­koi­tet­tu: mah­dol­lis­ta­maan työ­nan­ta­jal­le pie­nen pal­kan mak­sa­mi­nen vain kau­den ajal­ta luot­taen sii­hen, että ansio­si­don­nai­nen kan­taa työn­te­ki­jän off­sea­so­nin yli (ja pitäen myös työn­te­ki­jän toi­met­to­ma­na koko tämän ajan, mikä ei vält­tä­mät­tä myös­kään ole yhteis­kun­nan etu). Sil­loin mei­dän oli­si aiheel­lis­ta yhteis­kun­ta­na kysyä, että haluam­me­ko me tukea yrit­tä­jiä täs­sä ja jos haluam­me, niin oli­si­ko se jär­ke­väm­pi teh­dä jol­lain toi­sel­la tavalla?

    Eräis­sä mais­sa mai­nit­se­ma­si ongel­ma on huo­mioi­tu. Esi­mer­kik­si Yhdys­val­lois­sa työ­nan­ta­jan työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­sun suu­ruus riip­puu sii­tä, pal­jon­ko yri­tyk­sen enti­set työn­te­ki­jät ovat työt­tö­myy­se­tuuk­sia aiem­pi­na vuo­si­na nos­ta­neet. Suo­ma­lai­nen jär­jes­tel­mä kan­nus­taa työ­nan­ta­jia mm. lomaut­ta­maan herkästi.

  18. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Asfalt­tia­la toi­mii täs­mäl­leen näin.

    Ei yhtä ilman tois­ta, joten tus­kin vaan asfalt­tia­la tätä har­ras­taa. Ansio­si­don­nai­sen lak­kaut­ta­mi­nen heil­tä tus­kin on oikea rat­kai­su, mut­ta en oikein pidä sii­tä­kään, että täl­lä lail­la toi­mi­taan. Nyky­mal­lis­sa voi­si siis peri­aat­tees­sa minun­kin työ­nan­ta­ja­ni tipaut­taa minut aina kesä­lo­man ajak­si työt­tö­mäk­si ja ulkois­taa minun pal­kan mak­sa­mi­se­ni veron­mak­sa­jil­le ja ottaa taas pal­ve­luk­seen kesä­lo­man pää­tyt­tyä ja asia­kas­yri­tys­ten aktivoiduttua.

  19. Juk­kis: Ei yhtä ilman tois­ta, joten tus­kin vaan asfalt­tia­la tätä har­ras­taa. Ansio­si­don­nai­sen lak­kaut­ta­mi­nen heil­tä tus­kin on oikea rat­kai­su, mut­ta en oikein pidä sii­tä­kään, että täl­lä lail­la toi­mi­taan. Nyky­mal­lis­sa voi­si siis peri­aat­tees­sa minun­kin työ­nan­ta­ja­ni tipaut­taa minut aina kesä­lo­man ajak­si työt­tö­mäk­si ja ulkois­taa minun pal­kan mak­sa­mi­se­ni veron­mak­sa­jil­le ja ottaa taas pal­ve­luk­seen kesä­lo­man pää­tyt­tyä ja asiakasyritystenaktivoiduttua.

    Juu, esi­mer­kik­si opet­ta­jien mää­rä­ai­kai­set työ­suh­teet toi­mi­vat usein samal­la taval­la, eli osa­taan sitä jul­ki­sel­la­kin puolella…

  20. En pidä aja­tuk­ses­ta asfalt­ti­mies­ten työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­su­jen korot­ta­mi­ses­ta, kos­ka se tekee kal­liik­si nii­den­kin asfalt­ti­mies­ten työl­lis­tä­mi­sen, jot­ka löy­tä­vät päi­vän varoi­tusa­jal­la vaih­toeh­toi­sia töi­tä kun syk­sy tulee.

    Pitäi­si olla asfalt­ti­mies­ten oma asia, että halua­vat­ko he itse sääs­tää itse omis­ta ansiois­taan aurin­ko­ran­ni­kol­la lomai­luun. Ei se ole työ­nan­ta­jan ja työt­tö­myys­va­kuu­tus­ra­has­ton tai yhteis­kun­nan teh­tä­vä mah­dol­lis­taa veron­mak­sa­jan / vakuu­tuk­se­not­ta­jien rahoil­la lomailua.


    Ansio­si­don­nai­nen pitäi­si todel­la­kin lak­kaut­taa ja muut­taa hen­ki­lö­koh­tai­sek­si perus­ti­lik­si / säästötiliksi.

    10% brut­to­pal­kas­ta sääs­tö­ti­lill­le verot­to­mas­ti kun­nes siel­lä on vaik­ka puo­len vuo­den brut­to­pal­kan tai aina­kin 18 000e ver­ran rahaa. Siel­tä nii­tä saan ostaa sit­ten nor­maa­lil­la ansio­tu­lo­ve­ro­pros­sal­la. Työt­tö­myy­den koit­taes­sa jos alkaa nos­taa puol­ta brut­to­pal­kas­ta, niin sääs­töt riit­tä­väks vuo­dek­si ja vero­pro­sent­tien pudo­tes­sa net­toan­siot eivät romah­da älyttömästi.

    Mikään muu ei tule hin­noit­te­le­maan tätä lisään­ty­nyt­tä työt­tö­myys­ris­kiä tiet­ty­jen alo­jen palk­ka­vaa­ti­muk­siin kuin se, että se kus­tan­nus lai­te­taan itse työn­te­ki­jöi­den maksettavaksi.

    Ote­taan vaik­ka aja­tus­leik­ki: Nyt asfalt­ti­mie­hen net­to­vuo­sian­siois­ta 10 000e tulee ansio­si­don­nai­ses­ta ja loput nettopalkkoina.

    Nos­te­taan asfalt­ti­mies­ten net­to­lik­so­ja 10 000e vuo­des­sa, mut­ta lope­te­taan 100%:sesti kaik­kien tukien mak­su joi­ta nyt mak­se­taan “työt­tö­myys­kuu­kausil­ta”.

    Jos ihmi­set eivät muu­ta toi­min­taan­sa miten­kään, hei­dän ansion­sa pysy­vät ident­ti­si­nä nykyi­seen ver­rat­tu­na, ts kukaan ei mene­tä mitään. Uskal­tai­sin kui­ten­kin lyö­dä vetoa, että asfalt­ti­mies­ten työl­li­syys tal­vi­sin para­ni­si tuol­la muutoksella…

  21. Liit­tyen näi­hin tutkimuksiin.
    Var­tiai­nen meni A‑studiossa hil­jai­sek­si, kun hänen esiin nos­ta­mi­aan tut­ki­muk­sia rupe­si­vat tar­kem­min käsit­te­le­mään. Fila­tov nos­ti esiin, ettei­vät ne työt­tö­mät olleet­kaan vält­tä­mät­tä työl­lis­ty­neet, kun työt­tö­myys­tur­van kes­toa, tai tasoa oli pie­nen­net­ty. Ne oli­vat pois­tu­neet työt­tö­mien joukosta.

    Siis pitäi­si sel­vit­tää mitä oikeas­ti tulok­set ker­to­vat? Myös on tär­ke­ää tie­tää, onko menos­sa mui­ta tut­ki­mus­tu­lok­seen vai­kut­ta­via työt­tö­miä kos­ke­via toimenpiteitä.

    1. Fila­tov nos­ti esiin, ettei­vät ne työt­tö­mät olleet­kaan vält­tä­mät­tä työl­lis­ty­neet, kun työt­tö­myys­tur­van kes­toa, tai tasoa oli pie­nen­net­ty. Ne oli­vat pois­tu­neet työt­tö­mien joukosta.

      Tut­ki­muk­sen alkuo­pe­räi­nen teki­jä Tomi Kyy­ra vas­ta­si tuos­sa ylhääl­lä tähän­kin. Fila­tov oli vää­räs­sä. Käy­rä kuva­si tyl­lis­ty­nei­tä. Saman­lai­nen piik­ki on myös toi­men­pi­tei­siin pää­ty­neil­lä, mut­ta tämä kuva kos­ki työllistyneitä.

  22. Katsw­kin ker­ran Metal­lin työt­tö­myys­jak­so­jen pituuksia

    Eipä kuvios­ta näh­nyt piik­kiä 50 vii­kon tienoilla.

    Työt­tö­myys­jak­so­jen pituus on ver­ran­nol­li­nen ikään eli ikään­ty­neet ovat tyy­pil­li­ses­ti pit­kään työttömänä
    Kun­nal­la on vel­voi­te työl­lis­tää elä­ke­put­kea lähes­ty­vä puo­lek­si vuo­dek­si, jos 500 päi­vää on täyttymässä

    Eli kuten tut­ta­val­le­ni kävi: Kun 500 päi­vää täyt­tyi niin kun­ta palk­ka­si hänet puo­lek­si vuo­dek­si , jot­ta hän pää­see eläkeputkeen

    Näin mää­rää laki, joten unta ei voi kik­kail­la sak­ko­mak­suil­la, kuten nuo­rem­pien pit­kä­ai­kais­työt­tö­mien kohdalla.

    Rli pik­ku piik­ki voi syn­tyä tuos­ta­kin syystä

    Mut­ta kiih­ko oikeis­to­lai­sel­le kuva on hyvä polt­toai­net­ta ja nyky­ään kun on muo­tia pot­kia huo­no-osai­sia niin täs­tä­pä vain lööp­pe­jä runoilemaan

  23. JTS: Mak­sa­vat­ko kun­nat töt­tö­myys­va­kuu­tus­ra­has­tol­le kun­nan työt­tö­mien mää­rän mukaan?
    Var­maan Kelan ja tyt­tö­myys­va­kuu­tus­ra­has­ton mukaan on hyvä, että kun­nat mak­sa­vat sak­ko­mak­su­ja ja työl­lis­tä­mis­ku­lu­ja. Kun­ta­päät­tä­jät lie­ne­vät muu­ta miel­tä ja sik­si asia kiin­nos­taa vas­ta kun sak­ko­mak­sut ovat kun­nal­le ajankohtaisia.

    Lop­pu­pe­leis­sä mak­sa­ja on Kela, joka saa tyt­tö­män toi­meen­tu­lo­tuen mak­set­ta­vak­si. Tosin toi­von mukaan sii­nä välis­sä on taas kuu­kausi sin­ni­tel­ty pikavipeillä.

    Toi­meen­tu­lo­tu­ki ei ole kun­nal­le hal­pa vaih­toeh­to. Perus­toi­meen­tu­lo­tuen kor­vaus­me­nois­ta kun­ta mak­saa puo­let (lukuu­not­ta­mat­ta eräi­tä poik­keuk­sia, kuten hil­jat­tain maa­han tul­lei­ta toi­meen­tu­lo­tuen saa­jia), ja täy­den­tä­väs­tä ja ehkäi­se­väs­tä toi­meen­tu­los­ta läh­tö­koh­tai­ses­ti kaik­ki menot. Kun­nal­le on pal­jon hal­vem­pi vaih­toeh­to, jos saa jär­jes­tet­tyä asiat niin, että mah­dol­li­sim­man har­va tulee toi­meen­tu­lo­tuen piiriin.

  24. Ansio­si­don­nai­nen alkaa olla katoa­vaa kansanperinettä

    Kelan tilas­tot osoit­ta­vat, että ansio­si­don­nais­ta sai enää n 120000 työtöntä.

    Perus­tur­vaa sai n 240000 ja 70000 ei saa­nut mitään

    Työt­tö­miä työn­ha­ki­joi­ta oli n 430000 syk­syl­lä 2017

  25. Tulin juu­ri Sin­ga­po­res­ta ja vie­res­sä istui kaki nuor­ta naista.Sinänsä muka­vaa juttuseuraa

    Kävi ilmi, että he oli­vat olleet sur­faa­mas­sa Balil­la liki kol­me kuukautta.
    Heil­lä oli kor­kea­kou­lu­tut­kin­to ja sink­kui­na heil­lä ei ollut pal­jon velvoitteita

    Niin­pä he oli­vat sopi­neet työ­nan­ta­jan kans­sa, että un pro­jek­ti lop­puu niin he saa­vat kenkää.
    Mut­ta pää­se­vät takai­sin uuteen pro­jek­tiin kol­men kuu­kau­den kuluttua

    Tuon välia­jan he suf­fa­si­vat ansiosidonnaisella 

    Kol­mes­sa kuu­kau­des­sa ei työk­kä­ri ehdi rea­goi­da eikä ulko­mail­lao­lo ole enää este päi­vä­ra­hab saannille

  26. Lii­an van­ha: Ansio­si­don­nai­nen alkaa olla katoa­vaa kansanperinettä

    Kelan tilas­tot osoit­ta­vat, että ansio­si­don­nais­ta sai enää n 120000 työtöntä.

    Onpa yllät­tä­vää, että kes­kel­lä kovin­ta nousu­kaut­ta nime­no­maan ansio­si­don­nais­ta saa­vien mää­rät vähe­ne­vät nopei­ten: uusia työt­tö­myys­jak­so­ja ei ala enti­seen mal­liin, enti­set­kin työt­tö­mät pää­se­vät töi­hin ja ne jot­ka eivät pää­se, niil­tä lop­puu ansiopäiväraha. 

    Mut­ta ollos huo­le­ton, las­ku­kausi tulos on! Nimit­täin täl­lä­kään ker­taa mikään ei ole muut­tu­nut aikai­sem­mas­ta ja jäl­leen ker­ran nousu­kausi ei jat­ku ikuisesti. 

    Jos arva­ta saa, veik­kaan­pa että työt­tö­myys ei käy niin ala­haal­la kuin edel­li­ses­sä nousus­sa (6,4%) tosin täs­sä asias­sa olen mie­lel­lä­ni väärässä.

    Nord­lin:
    “Var­tiai­nen meni A‑studiossa hil­jai­sek­si, kun hänen esiin nos­ta­mi­aan tut­ki­muk­sia rupe­si­vat tar­kem­min käsit­te­le­mään. Fila­tov nos­ti esiin, ettei­vät ne työt­tö­mät olleet­kaan vält­tä­mät­tä työl­lis­ty­neet, kun työt­tö­myys­tur­van kes­toa, tai tasoa oli pie­nen­net­ty. Ne oli­vat pois­tu­neet työt­tö­mien joukosta.”

    Vähän vai­kea muun kuin tut­ki­muk­sen teki­jän on vas­ta­ta tar­kas­ti tut­ki­mus­ta kos­ke­viin detal­ji­ky­sy­myk­siin kun ei sil­tä istu­mal­ta voi läh­teä asi­aa tar­kis­ta­maan. Nyt­kin Fila­tov oli vää­räs­sä, mut­ta var­mas­ti jäi käsi­tys että Var­tiai­nen ei tien­nyt mis­tä puhui.

  27. Sepi: Ansio­si­don­nai­nen pitäi­si todel­la­kin lak­kaut­taa ja muut­taa hen­ki­lö­koh­tai­sek­si perus­ti­lik­si / säästötiliksi.

    10% brut­to­pal­kas­ta sääs­tö­ti­lill­le verot­to­mas­ti kun­nes siel­lä on vaik­ka puo­len vuo­den brut­to­pal­kan tai aina­kin 18 000e ver­ran rahaa. Siel­tä nii­tä saan ostaa sit­ten nor­maa­lil­la ansio­tu­lo­ve­ro­pros­sal­la. Työt­tö­myy­den koit­taes­sa jos alkaa nos­taa puol­ta brut­to­pal­kas­ta, niin sääs­töt riit­tä­väks vuo­dek­si ja vero­pro­sent­tien pudo­tes­sa net­toan­siot eivät romah­da älyttömästi.

    Tämä on var­sin mie­len­kiin­toi­nen ehdo­tus. Sen paras puo­li on sii­nä, että kos­ka jokai­nen vakuut­taa itse itsen­sä, kel­lään ei ole aina­kaan nokan koput­ta­mis­ta sen suh­teen, että toi elää mei­dän rahoilla. 

    Ainoa­na heik­kou­te­na näen sen, että tuol­lai­ses­ta sys­tee­mis­tä tulee erään­lai­nen kik­ka sapat­ti­vuo­den rahoit­ta­mi­seen. Näin eten­kin, jos on siel­lä ylim­mis­sä vero­luo­kis­sa. Ensin kerää brut­to­pal­kas­ta tuon­ne kun­non potin (lei­ka­ten sitä kor­kein­ta mar­gi­naa­li­pro­sent­ti­aan) ja sit­ten nos­taa sitä alem­mal­la vero­pro­sen­til­la sapa­til­la olles­saan. Peri­aat­tees­sa on kyse samas­ta kuin vapaa­eh­toi­ses­sa elä­ke­va­kuu­tuk­ses­sa sil­lä erol­la, että rahan käy­töl­le ei ole mitään rajoi­tuk­sia (elä­ket­tä saa käsit­tääk­se­ni alkaa nos­taa vas­ta tie­tyn iän jäl­keen). Peri­aat­tees­sa tämä on siis vain elä­ke­va­kuu­tuk­sen laajennus. 

    Mut­ta tuo on minus­ta pie­ni vika sii­hen ver­rat­tu­na, että se pois­tai­si koko­naan ansio­si­don­nai­ses­ta sys­tee­mis­tä sen, että muut jou­tu­vat osal­lis­tu­maan tois­ten suht hyväl­lä elin­ta­sol­la elä­mi­sen kus­tan­ta­mi­seen (perus­tur­va on siten ihan eri asia).

  28. Samu­li Saa­rel­ma:

    Ainoa­na heik­kou­te­na näen sen, että tuol­lai­ses­ta sys­tee­mis­tä tulee erään­lai­nen kik­ka sapat­ti­vuo­den rahoit­ta­mi­seen. Näin eten­kin, jos on siel­lä ylim­mis­sä vero­luo­kis­sa. Ensin kerää brut­to­pal­kas­ta tuon­ne kun­non potin (lei­ka­ten sitä kor­kein­ta mar­gi­naa­li­pro­sent­ti­aan) ja sit­ten nos­taa sitä alem­mal­la vero­pro­sen­til­la sapa­til­la olles­saan. Peri­aat­tees­sa on kyse samas­ta kuin vapaa­eh­toi­ses­sa elä­ke­va­kuu­tuk­ses­sa sil­lä erol­la, että rahan käy­töl­le ei ole mitään rajoi­tuk­sia (elä­ket­tä saa käsit­tääk­se­ni alkaa nos­taa vas­ta tie­tyn iän jäl­keen). Peri­aat­tees­sa tämä on siis vain elä­ke­va­kuu­tuk­sen laajennus. 

    Tämä on todel­li­nen ongel­ma, mut­ta ehkä kui­ten­kin pie­nem­pi ongel­ma kuin nykyi­nen, jos­sa ylem­pien tulo­luok­kien sapat­ti­va­paat rahoi­te­taan työs­sä­käy­vien rahois­ta. Kuten mai­nit­set itse­kin täs­sä kuvail­lus­sa mal­lis­sa ne rahat sii­hen sapat­ti­va­paa­seen tule­vat ihmi­sel­tä itseltään.

  29. Eikö työt­tö­mil­le ole mah­dol­lis­ta kehit­tää sel­lais­ta kan­nus­tin­jär­jes­tel­mää, että on “aina” kan­nat­ta­vam­paa ottaa vas­taan tar­jot­tu työ? Hal­li­tuk­sen aktii­vi­mal­li­han yrit­tää moti­voi­da työ­tön­tä töi­hin etu­jen heikennyksillä.

  30. Löy­ti­si­kö jol­ta­kin sää­tiöl­tä tai ay-jär­jes­töil­tä rahaa, jot­ta pari sosio­lo­gia sel­vit­täi­si käy­rien todel­lis­ta sisältöä?
    Val­tio­neu­vos­ton stra­te­gi­seen tutu­ki­muuseen nämä kan­sa­lais­ten mur­heet eivät kuu­lu ja hal­li­tus­puo­lui­den kan­san­edus­ta­jat­han sen tie­tä­vät muutenkin.

    Tur­hem­paa­kin on tut­kit­tu. Oma havain­to on, että kun­ta alkaa hota­maan työl­lis­tä­mis­tä sil­loin kun sii­tä koi­tuu kus­tan­nuk­sia. Ei aiem­min. Kun on työ­paik­ko­ja niin työt­tö­myys vähenee.

    Lisäk­si on duu­ne­ja, jois­sa todel­la kier­rä­te­tään ihmi­siä työn ja ansio­si­don­nai­sen välil­lä. Kun­tien koh­te­lu opet­ta­jia koh­taan on häpeäl­lis­tä juris­te­ri­aa. Toki on kiva olla 100%:n pal­kan vaki­vi­ras­sa kesäl­lä ja muu­ten vaik­ka hoitovapaalla.

    Kan­san­ta­lous­tie­tei­li­jät ja tilas­to­tie­tei­li­jät huip­pu­yk­si­kös­sä­kin ovat ihan vää­rää poruk­kaa hommaan.

    Keik­ka­lää­kä­ri­hom­mis­sa näkyy miten homo eco­no­micus toi­mii, kun palk­ka­ta­so on koh­dal­laan. Ote­taan vapaa­ta ja teh­dään muu­ta kuin palk­ka­työ­tä. Työ­voi­ma aina­kin liikkuu.

  31. Tuo­mo:
    Eikö työt­tö­mil­le ole mah­dol­lis­ta kehit­tää sel­lais­ta kan­nus­tin­jär­jes­tel­mää, että on “aina”kannattavampaa ottaa vas­taan tar­jot­tu työ? Hal­li­tuk­sen aktii­vi­mal­li­han yrit­tää moti­voi­da työ­tön­tä töi­hin etu­jen heikennyksillä.

    Tavoi­te kuu­los­taa oikein hyväl­tä, mut­ta ei ole ihan tri­vi­aa­li haas­te, kos­ka sil­loin pitää joko las­kea työt­tö­mien saa­mia tukia tai sit­ten nos­taa kaik­kien työs­sä­käy­vien palk­ko­ja. Ilman auto­maa­tio­as­teen nos­toa jäl­kim­mäi­nen vaih­toeh­to toi­mi­si samal­la myös edel­li­se­nä, kos­ka se nos­tai­si inflaa­tion kaut­ta hin­to­ja niin, että työt­tö­män saa­ma tuki ei enää riit­täi­si samaan kuin ennen.

  32. Juk­kis: Tavoi­te kuu­los­taa oikein hyväl­tä, mut­ta ei ole ihan tri­vi­aa­li haas­te, kos­ka sil­loin pitää joko las­kea työt­tö­mien saa­mia tukia tai sit­ten nos­taa kaik­kien työs­sä­käy­vien palk­ko­ja. Ilman auto­maa­tio­as­teen nos­toa jäl­kim­mäi­nen vaih­toeh­to toi­mi­si samal­la myös edel­li­se­nä, kos­ka se nos­tai­si inflaa­tion kaut­ta hin­to­ja niin, että työt­tö­män saa­ma tuki ei enää riit­täi­si samaan kuin ennen.

    Las­kea työt­tö­mien saa­mia tukia. Pal­kat ovat nousussa.

    YLEn Per­jan­tai-ohjel­mas­sa (Kuka on köy­hä) oli pari viik­koa sit­ten rei­lu 30-vuo­tias, työ­tön yksin­huol­ta­ja­äi­ti. Tulot muo­dos­tui­vat asu­mis­tues­ta, Kelan ela­tus­tues­ta, toi­meen­tu­lo­tues­ta, lap­si­li­säs­tä (nämä kaik­ki verot­to­mia) ja vero­tet­ta­vas­ta työ­mark­ki­na­tues­ta. Yhteen­sä 1.490 euroa/kk ja vero­ja ei nois­ta tulois­ta käy­tän­nös­sä mene. Asun­nos­ta ei ollut mai­nin­taa oli­ko edul­li­nen kau­pun­gin kämp­pä. Oli kän­nyk­kä, läp­pä­ri ja kivas­ti sisus­tet­tu koti.

    Miten täl­lai­nen hen­ki­lö voi­si vaik­ka­pa kau­pan kas­sal­le halu­ta töi­hin kun tulot koto­na oles­ke­lus­ta ovat noin suu­ret, vas­ta­ten suun­nil­leen sitä mitä kau­pas­sa työs­ken­te­lys­tä koko­päi­väi­ses­sä työs­sä tienaa? 

    Yksin­ker­tai­ses­ti sosi­aa­li­tur­va on lii­an ante­lias. Luu­len­pa että osa lei­pä­jo­nois­sa kävi­jöis­tä pär­jäi­si ilman sitä ruo­ka­ja­ke­lua, mut­ta hank­ki­mal­la ruo­kan­sa siel­tä jää rahaa johon­kin muu­hun tar­koi­tuk­seen enem­män. Ratio­naa­lis­ta toi­min­taa sekin.

    Palk­ko­jen ja sosi­aa­li­tur­van tasos­sa tulee olla nykyis­tä pal­jon sel­vem­pi ero, jot­ta talou­del­li­nen pork­ka­na työn­te­koon oli­si olemassa.

  33. vk:

    Palk­ko­jen ja sosi­aa­li­tur­van tasos­sa tulee olla nykyis­tä pal­jon sel­vem­pi ero, jot­ta talou­del­li­nen pork­ka­na työn­te­koon oli­si olemassa.

    Täs­tä olen samaa miel­tä ja rum­mu­tan täs­sä asu­mis­kus­tan­nus­ten rajun las­ke­mi­sen puo­les­ta: niin kau­an kuin asu­mi­sen hin­ta kor­va­taan niin ante­li­aas­ti kuin se kor­va­taan tuki­ra­hois­ta ja työs­sä­käy­vän pitää pää­sään­töi­ses­ti tai koko­naan kor­va­ta se koko­naan omas­ta pal­kas­ta niin asu­mis­kus­tan­nus­ten las­kul­la saa­daan heti työs­sä­käy­väl­le enem­män rahaa käteen ilman, että työt­tö­män elin­ta­so laskee.

    1. Asu­mi­sen hin­taa on vähän vai­kea alen­taa, jos hal­lin­to-oikeus kiel­tää 40 000 suun­ni­tel­lun asun­non rakentamisen.

  34. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Asu­mi­sen hin­taa on vähän vai­kea alen­taa, jos hal­lin­to-oikeus kiel­tää 40 000 suun­ni­tel­lun asun­non rakentamisen.

    Kiel­tä­mät­tä, mut­ta en ihan vapaut­tai­si Hel­sin­kiä­kään vas­tuus­ta, kun on tar­kas­ti pidet­ty huol­ta silue­tis­ta ja jätet­ty raken­ta­mat­ta kor­kea­ta. Menee vähän tämän kir­joi­tuk­sen aihees­ta ohi, mut­ta han­ka­la näh­dä kenel­lä­kään asun­no­no­mis­ta­jal­la todel­lis­ta tah­to­ti­laa las­kea asu­mi­sen hin­taa (mukaan lukien suu­rim­mat vuo­kra­nan­ta­jat joil­la aivan var­mas­ti oli­si kyky tähän vai­kut­taa). Mukaan lukien kaik­ki päät­tä­jät ja vir­ka­mie­het, jot­ka Hel­sin­gis­sä­kin näi­tä asioi­ta ovat toteut­ta­mas­sa ja joil­la toden­nä­köi­ses­ti on omistusasunnot.

    Nyky­ti­lan­tees­sa­han kui­ten­kin asun­no­no­mis­ta­jat ja vuo­krai­sän­nät voit­ta­vat ja häviä­jä­nä on “yhteis­maa”: mata­la­palk­kai­set työn­te­ki­jät joil­la ei niin väliä, veron­mak­sa­jat asu­mis­tu­kien muo­dos­sa joten vai­ku­tus yksit­täi­seen vuo­krai­sän­tään on hyvin pie­ni ja kan­san­ta­lous, kun ihmi­set eivät pää­se muut­ta­maan pää­kau­pu­ki­seu­dul­le töi­den luok­se tai työt jää teke­mät­tä, kun ei kan­na­ta nii­tä tehdä.

  35. Juk­kis: : niin kau­an kuin asu­mi­sen hin­ta kor­va­taan niin ante­li­aas­ti kuin se kor­va­taan tuki­ra­hois­ta ja työs­sä­käy­vän pitää pää­sään­töi­ses­ti tai koko­naan kor­va­ta se koko­naan omas­ta pal­kas­ta niin asu­mis­kus­tan­nus­ten las­kul­la saa­daan heti työs­sä­käy­väl­le enem­män rahaa käteen ilman, että työt­tö­män elin­ta­so laskee.

    Mut­ta jou­tuu­ko pie­ni­palk­kai­nen sit­ten mak­sa­maan sen koko­naan omas­ta pal­kas­ta. Siel­lä toi­ses­sa ket­jus­sa, jos­sa ver­tail­tiin hypo­teet­tis­ten Pekan (työ­tön) ja Kal­len (1500€/kk työs­sä­kä­vi­jä) tulo­ja, mie­les­tä­ni joku las­ki, että Kal­le­kin saa huo­mat­ta­van osan asu­mis­me­nois­taan katet­tua asumistuella. 

    Sii­tä olen samaa miel­tä, että jos tuki sido­taan asu­mis­kus­tan­nuk­siin, niin tämä tar­koit­taa myös sitä, että sin­ne se myös valuu. Tuen­saa­ja ei myös­kään ole eri­tyi­sen kiin­nos­tu­nut koit­ta­maan pai­na­maan asu­mis­me­no­jaan alas­päin, jos täs­tä syn­ty­vä sääs­tö menee lähes koko­naan sii­hen, että hänen tuke­aan las­ke­taan. Jos tuki on riip­pu­ma­ton sii­tä, mihin se käy­te­tään, tämä toden­nä­köi­ses­ti joh­tai­si asu­mi­sen hin­nan las­kuun, kun rahaa käy­tet­täi­siin ylei­ses­ti vähem­män asu­mi­seen ja enem­män muuhun. 

    Tämä siis kysyn­tä­puo­lel­la. Tar­jon­ta­puo­les­ta on vai­keam­pi sanoa mitään. Itse oli­sin tai­pu­vai­nen kal­lis­tu­maan sii­hen, että mark­ki­nat kyl­lä tuot­ta­vat asioi­ta, joil­le on kysyn­tää, kun­han nii­den anne­taan toi­mia (riit­tä­vä kaa­voi­tus, kar­tel­lit pois).

  36. Tilas­to­kes­kuk­sen työs­sä­käyn­ti­ti­las­tos­ta sel­vi­ää, että Hel­sin­gis­sä oli työl­li­siä 267.125 v. 1990 ja 298.893 v. 2016.
    Työl­lis­ten (18–64v) mää­rä on siis lisään­ty­nyt 31.768:lla 26 vuo­des­sa. Samas­sa ajas­sa 18–64 v väes­tö on lisään­ty­nyt 89234:llä (423949–334715).

    Ero­tus 54466 on siis työi­käis­tä väes­töä, joka ei ole töis­sä. Osa on var­maan opis­ke­li­joi­ta, jot­ka ovat siir­tä­neet kir­jan­sa Hel­sin­kiin, mut­ta entä loput? 

    Miten työt­tö­mäl­lä on varaa asua Hel­sin­gis­sä, maan kal­leim­mas­sa kaupungissa?

  37. Juk­kis: Nyky­ti­lan­tees­sa­han kui­ten­kin asun­no­no­mis­ta­jat ja vuo­krai­sän­nät voit­ta­vat ja häviä­jä­nä on “yhteis­maa”: mata­la­palk­kai­set työn­te­ki­jät joil­la ei niin väliä, 

    Aivan. Kal­liis­ta asun­nois­ta häviä­ji­nä on myös iso jouk­ko omis­tusa­su­jia, joil­le isom­paan asun­toon muut­ta­mi­nen hal­pe­ni­si, jos asun­not ylei­ses­ti hal­pe­ni­si­vat. Hei­tä ei vält­tä­mät­tä hait­tai­si oman asun­non hal­pe­ne­mi­nen muu­ten kuin sik­si, että lai­na on otet­tu sitä kal­lis­ta asun­toa var­ten. Kos­ka vain pie­ni osa asu­jis­ta on sii­nä tilass­sa, että “koh­ta ostan ensia­sun­non” ja taas hyvin suu­ri jouk­ko sii­nä tilas­sa, että asun­to on jo ostet­tu, kukaan ei ole halu­kas sii­hen, että se oma asun­to hal­pe­nee suh­tees­sa pankkilainaan. 

    Luu­len, että moni omis­tusa­su­ja oli­si halu­kas las­ke­maan asu­mi­sen hin­taa, kun­han se teh­dään pit­käl­lä siir­ty­mä­ajal­la, jol­loin kukaan ei ole se, jol­le jää mus­ta pek­ka käteen, kun juu­ri tuli ostet­tua asun­to kal­liil­la ja sit­ten hin­nat romah­ti­vat. Jos asu­mi­nen hal­pe­ni­si esim. sitä kaut­ta, että asun­not eivät kal­lis­tui­si lain­kaan, mut­ta inflaa­tio muu­ten lauk­kai­si nor­maa­lia vauh­tia, omis­tusa­su­jat oli­si­vat var­maan ihan tyy­ty­väi­siä, kos­ka heil­le asun­to on ennen kaik­kea asu­mis­ta var­ten, ei sijoi­tus, johon on pan­tu kaik­ki irti saa­ta­va omai­suus sil­lä mie­lel­lä, että toi­vo­taan sen hin­nan mah­dol­li­sim­man nope­aa nousua.

    1. Samu­li. Monil­la asun­to­lai­nan­sa mak­sa­neil­la omis­tusa­su­jil­la on lap­sia, joi­den huo­let asun­to­mark­ki­noil­la ovat myös hei­dän huo­li­aan. Asun­to­jen kor­keas­ta hin­nas­ta ei hyö­dy kuin lap­se­ton elä­ke­läi­nen, joka suun­nit­te­lee muut­toa Espan­jan aurinkorannikolle.

  38. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Asu­mi­sen hin­taa on vähän vai­kea alen­taa, jos hal­lin­to-oikeus kiel­tää 40 000 suun­ni­tel­lun asun­non rakentamisen.

    Asu­mi­sen hin­nan alen­ta­mi­ses­ta on pal­jon jau­het­tu tääl­lä­kin. Kun raken­ta­mi­sen resurs­sit on yli­kuu­men­tu­mi­sen takia pää­kau­pun­ki­seu­dul­la varat­tu­ja, niin uudis­ra­ken­ta­mi­sel­la ei pys­ty vai­kut­ta­maan ennen kuin tilan­ne jääh­tyy ja paljon.

    Kak­si kons­tia tulee mie­leen: 1. vuo­kra­sään­te­ly ja 2. saa­ta­va pää­kau­pun­ki­seu­dun vuo­kra-asun­to­kan­ta työs­sä­käy­vien käyt­töön. Kum­mal­le­kin löy­tyy var­mas­ti vastustajia.

    1. Vuo­kra­sään­nös­te­ly joh­taa tie­tys­ti sii­hen, että vuo­kra-asun­not myy­dään omis­tusa­sun­noik­si. Ehdo­tuk­sel­la, että elä­ke­läi­set hää­det­täi­siin Hel­sin­gis­tä maa­kun­tiin, Viroon tai Mala­gal­le, sai­si var­maan aikaan vilk­kaan keskustelun. 

  39. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Asu­mi­sen hin­taa on vähän vai­kea alen­taa, jos hal­lin­to-oikeus kiel­tää 40 000 suun­ni­tel­lun asun­non rakentamisen.

    Ei hal­lin­to-oikeus kiel­lä, jos asiat teh­dään lain mukaan. Vai eikö maa­kun­ta­kaa­van mää­räyk­set kos­ke Hel­sin­kiä? Kaik­kia mui­ta kun­tia se koskee.

    1. Täs­sä maa­kun­ta­kaa­van vas­tai­nen on se mie­len­kiin­toi­nen asia, että maa­kun­ta­lii­ton mie­les­tä ris­ti­rii­taa maa­kun­ta­kaa­van kans­sa ei ollut kuin ehkä Vartiosaaressa.

  40. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Samu­li. Monil­la asun­to­lai­nan­sa mak­sa­neil­la omis­tusa­su­jil­la on lap­sia, joi­den huo­let asun­to­mark­ki­noil­la ovat myös hei­dän huo­li­aan. Asun­to­jen kor­keas­ta hin­nas­ta ei hyö­dy kuin lap­se­ton elä­ke­läi­nen, joka suun­nit­te­lee muut­toa Espan­jan aurinkorannikolle.

    Kyl­lä sii­tä, että hänen asun­ton­sa hin­ta on 200k€ (jol­la hin­nal­la hän sen juu­ri osti) eikä 100 k€, hyö­tyy myös nuo­ri asun­to­ve­lal­li­nen per­heel­li­nen. Jos hänen asun­ton­sa hin­ta putoai­si puo­leen, mut­ta asun­to­lai­na säi­lyi­si siel­lä, mis­sä se on, niin hän ei iki­nä pys­tyi­si muut­ta­maan isom­paan, vaik­ka sen­kin hin­ta oli­si men­nyt puo­leen, kos­ka hänen net­to­va­ral­li­suu­des­taan oli­si pyyh­kiy­ty­nyt het­kes­sä 100k€ pois. 

    Juu­ri tämä täs­sä on ongel­ma­na. Tämä nuo­ri asun­to­ve­lal­li­nen oli­si tie­ten­kin juu­ri ennen osto­aan hyö­ty­nyt sii­tä, että asun­not oli­si­vat hal­vem­pia, mut­ta sen jäl­keen, kun nimet on pape­ris­sa, hänel­le on kul­la­nar­vois­ta (kir­jai­mel­li­ses­ti) se, ettei­vät asun­to­jen hin­nat romahda.

  41. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Samu­li. Monil­la asun­to­lai­nan­sa mak­sa­neil­la omis­tusa­su­jil­la on lap­sia, joi­den huo­let asun­to­mark­ki­noil­la ovat myös hei­dän huo­li­aan. Asun­to­jen kor­keas­ta hin­nas­ta ei hyö­dy kuin lap­se­ton elä­ke­läi­nen, joka suun­nit­te­lee muut­toa Espan­jan aurinkorannikolle.

    Entä ne kom­men­tit sii­tä, että nuor­ten suku­pol­vien ei kan­na­ta olla huo­lis­saan mis­tään, kos­ka asun­not­kin tulee perin­tö­nä van­hem­mil­ta suku­pol­vil­ta? Vaka­vis­saan niin voim­me spe­ku­loi­da motii­veil­la niin pal­jon kuin haluam­me, mut­ta lop­pu­tu­lok­sen perus­teel­la asun­to­jen hin­taa ei pai­ne­ta las­kuun vaan kor­kein­taan hidas­te­taan kas­vua, vaik­ka se oli­si kan­san­ta­lou­del­le kuin­ka hyö­dyl­lis­tä saa­da ne las­ke­maan. Tus­kin siel­lä mikään sala­seu­ra kokoon­tuu kes­kus­te­le­maan sii­tä, että miten asun­not pide­tään kal­lii­na, mut­ta ei siel­lä mikään pala­va kii­re­kään ole tilan­net­ta kor­ja­ta aina­kaan tulos­ten perusteella.

  42. vk: Kun raken­ta­mi­sen resurs­sit on yli­kuu­men­tu­mi­sen takia pää­kau­pun­ki­seu­dul­la varat­tu­ja, niin uudis­ra­ken­ta­mi­sel­la ei pys­ty vai­kut­ta­maan ennen kuin tilan­ne jääh­tyy ja paljon.

    Raken­ta­mi­nen voi olla pul­lon­kau­la, mut­ta tyy­pil­li­ses­ti ei kovin pit­kään. Rakenn­nus­ka­pa­si­teet­tia voi aina lisä­tä, pk-seu­dul­le voi­daan tuo­da lisää raken­nus­mie­hiä ja ‑kalus­toa muu­al­ta Suo­mes­ta aina ulko­mai­ta myö­ten, rake­nusa­lal­le voi­daan ottaa enem­män poruk­kaa ja niin edelleen. 

    Raken­nus­teol­li­suus voi kas­vat­taa tuo­tan­toa aivan var­mas­ti pit­kän aikaa pk-seu­dul­la ja vie­lä­pä täy­sin hal­li­tus­ti. Jos koko suo­mes­sa kapa­si­teet­ti lisään­tyy vaik­ka 3–5% niin sii­tä­hän voi haa­ru­koi­da, mis­sä men­nään vaik­ka vii­den vuo­den kulut­tua. PKS kapa­si­teet­ti voi kas­vaa var­mas­ti tasai­seen tah­tiin sen 5–10% vuodessa.

    1. Jos raken­nus­liik­keet voi­vat olla var­mo­ja, että raken­ta­mi­sen­ko­va vauh­ti jat­kuu pää­kau­pun­ki­seu­dul­la seu­raa­vat kymm­me­nen vuot­ta, kapa­si­teet­tia tulee lisää ja paljon.

  43. Jos Hel­sin­gis­sä on kaa­voi­tet­tu (ja vie­lä­pä voi­mas­sa oikeu­den pää­tök­sen jäl­keen) maa­ta asun­noil­le ja asun­to­jen hin­nat yli mui­den kas­vu­kes­kus­ten ja nouse­vat nopeam­min kuin muis­sa kas­vu­kes­kuk­sis­sa, mikä pysäyt­täi­si raken­ta­mi­sen? Äkil­li­nen ja jyrk­kä lama? Mikään muu?

    Kuin­ka kau­an raken­ta­mi­sen kus­tan­nuk­set Hel­sin­gis­sä pysy­vät yli ARA-rajan, eli mil­loin kau­pun­ki voi aloit­taa oman vuo­kra-asun­to­tuo­tan­ton­sa uudelleen?

    Jos mark­ki­naeh­toi­nen raken­nut­ta­mi­nen jat­kuu kym­me­nen vuot­ta voi­mak­kaa­na ja hii­puu sen jäl­keen vähi­tel­len, kau­pun­gin tar­ve vuo­kra-asun­noil­le on kas­va­nut kym­me­nen vuot­ta eikä ole vähe­ne­mäs­sä joten sil­lä hin­ta­ta­sol­la men­nään vaik­ka toi­set kym­me­nen vuot­ta ennen kuin on saa­tu edes odot­ta­maan ker­ty­neet talot pystyyn.

    Jos muu­ta­man vuo­den sisään iskee syvä lama, eikö kau­pun­gin pitäi­si sil­loin panos­taa omaan raken­ta­mi­seen kak­sin ver­roin kos­ka hin­nat ovat alhai­set kai­ken muun kysyn­nän kai­kot­tua? Eli edes lama ei pysäyt­täi­si rakentamista.

  44. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos raken­nus­liik­keet voi­vat olla var­mo­ja, että raken­ta­mi­sen­ko­va vauh­ti jat­kuu pää­kau­pun­ki­seu­dul­la seu­raa­vat kymm­me­nen vuot­ta, kapa­si­teet­tia tulee lisää ja paljon.

    Uskot­ko näin tosi­aan tapah­tu­van? Huo­nol­ta nyt näyt­tää, raken­ta­mi­sen hin­ta­ta­so kovas­sa nousus­sa kapa­si­tee­tin niuk­kuu­des­ta johtuen.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vuo­kra­sään­nös­te­ly joh­taa tie­tys­ti sii­hen, että vuo­kra-asun­not myy­dään omis­tusa­sun­noik­si. Ehdo­tuk­sel­la, että elä­ke­läi­set hää­det­täi­siin Hel­sin­gis­tä maa­kun­tiin, Viroon tai Mala­gal­le, sai­si var­maan aikaan vilk­kaan keskustelun. 

    Olen eri miel­tä vuo­kra­sään­te­lyn seu­rauk­ses­ta. Käsit­tääk­se­ni esim. Sak­sas­sa vuo­kra­sään­te­lyl­lä on saa­tu pidet­tyä asun­to­jen hin­nat ja vuo­krat hyvin koh­tuul­li­si­na, Hel­sin­gin tasoon ver­rat­tu­na nau­ret­ta­van alhaisina.

    En pro­vos­sa­ni niin­kään tar­koit­ta­nut elä­ke­läis­ten hää­tä­mis­tä vaan enem­män­kin sitä, että vähen­net­täi­siin erit­täin run­sas­ta mui­den kus­tan­nuk­sel­la asu­mis­ta maan kal­leim­mil­la asui­na­lueil­la. Asu­mi­sen tuet aiheut­ta­vat mer­kit­tä­vän osan vuo­kra-asun­to­jen kysyn­näs­tä ja tuet nos­ta­vat vuo­kria ja asun­to­jen hin­to­ja kar­kot­taen pie­nem­pi­tu­loi­set itse mak­sa­vat työssäkäyvät.

  45. Ismo:
    Jos muu­ta­man vuo­den sisään iskee syvä lama, eikö kau­pun­gin pitäi­si sil­loin panos­taa omaan raken­ta­mi­seen kak­sin ver­roin kos­ka hin­nat ovat alhai­set kai­ken muun kysyn­nän kai­kot­tua? Eli edes lama ei pysäyt­täi­si rakentamista.

    Raken­ta­mi­sen hin­ta ei laman aika­na tod.näk. olen­nai­ses­ti las­ke, nousu parem­min­kin pysäh­tyy. Raken­nus­liik­keet eivät pääs­tä hin­ta­ta­soa las­ke­maan vaan mie­luum­min vähen­tä­vät mer­kit­tä­väs­ti tuo­tan­toa. Tämä onnis­tuu nyky­ään aiem­paa hel­pom­min kun työn suo­rit­ta­va poruk­ka on pää­osin aliu­ra­koit­si­joil­la (usein viro­lai­sil­la) ja pää­ura­koit­si­ja vaan joh­taa työtä. 

    Avai­met uudis­ra­ken­ta­mi­sen hin­ta­ta­son alen­ta­mi­seen on kaa­voit­ta­jal­la ja raken­nus­mää­räyk­sis­tä päät­tä­väl­lä eli kau­pun­gil­la. Muu­tok­set ovat ääret­tö­män hitai­ta kau­pun­gin puo­lel­la ja poliit­ti­nen tah­to­ti­la olematon.

    Näyt­tää sil­tä, että asun­to­jen ja vuo­krien hin­ta­ta­so saa­tai­siin mer­kit­tä­väm­min alas vain 90-luvun alun kal­tai­sel­la lamal­la ja kor­keal­la kor­ko­ta­sol­la. Voi vie­lä toteu­tua­kin kun kaik­ki­nen vel­kaan­tu­mi­nen on maa­il­mas­sa jär­kyt­tä­väl­lä tasol­la. Eläm­me täy­sin vel­ka­ve­toi­ses­sa maa­il­mas­sa ja las­kun mak­sun aika koit­taa vielä.

  46. vk:

    Näyt­tää sil­tä, että asun­to­jen ja vuo­krien hin­ta­ta­so saa­tai­siin mer­kit­tä­väm­min alas vain 90-luvun alun kal­tai­sel­la lamal­la ja kor­keal­la kor­ko­ta­sol­la. Voi vie­lä toteu­tua­kin kun kaik­ki­nen vel­kaan­tu­mi­nen on maa­il­mas­sa jär­kyt­tä­väl­lä tasol­la. Eläm­me täy­sin vel­ka­ve­toi­ses­sa maa­il­mas­sa ja las­kun mak­sun aika koit­taa vielä.

    Mei­kä­läi­sen arvio vas­taa sinun arvio­ta­si ja se tulee­kin sit­ten ole­maan kyl­mää kyy­tiä juu­ri ensia­sun­non hank­ki­neil­le, kun asun­non arvo tulee ryti­näl­lä alas samal­la, kun lai­nan korot nouse­vat hur­jaa vauh­tia. Mei­dän pitäi­si vaka­vis­saan har­ki­ta Suo­mes­sa jen­keis­sä aina­kin jois­sain osa­val­tiois­sa käy­tös­sä ole­vaa “avai­met pos­ti­kuo­res­sa” ‑sään­töä, jos­sa asun­non pan­kil­le anta­mal­la kuit­taa samal­la sen koko lai­nan riip­pu­mat­ta asun­non sen het­ki­ses­tä hinnasta.

    Sil­lä väl­tet­täi­siin mon­ta kym­me­niä vuo­sia kes­tä­vää vel­ka­van­keut­ta ja ulos­ot­toa seu­raa­van ker­ran, kun asun­to­mark­ki­noil­la läh­tee ryti­se­mään. Muus­sa tapauk­ses­sa sul­jem­me ison nipun nuo­ria työi­käi­siä ulos pait­si asun­to­mark­ki­noil­ta niin myös toden­nä­köi­ses­ti työ­elä­mäs­tä koko elä­män­sä ajak­si, sil­lä har­va viit­sii teh­dä töi­tä tilan­tees­sa, jos­sa lei­jo­nan­osa ansiois­ta menee ulos­ot­toon ennen kuin velat saa anteek­si. Bonuk­se­na saa­tai­siin myös pan­kit ole­maan vähän tar­kem­pia sii­nä, että keil­le ne lai­nan myön­tää, min­kä kokoi­se­na ja mis­sä päin Suomea.

  47. vk: Eläm­me täy­sin vel­ka­ve­toi­ses­sa maa­il­mas­sa ja las­kun mak­sun aika koit­taa vielä.

    Oikeas­taan raha on aina vel­kaa, joten vel­ka­ve­toi­sia on oltu niin kau­an, kuin vaih­don väli­nei­tä on käy­tet­ty. Vir­tu­aa­li­sen omai­suu­den suu­ruus voi kas­vaa ääret­tö­miin tai romah­taa nol­laan, mut­ta reaa­lie­lä­mään se ei vai­ku­ta yhtään mitään.

  48. vk: Eläm­me täy­sin vel­ka­ve­toi­ses­sa maa­il­mas­sa ja las­kun mak­sun aika koit­taa vielä.

    Sivu­mai­nin­ta­na: län­si­mai­nen kapi­ta­lis­ti­nen (yksi­tyi­seen pää­omaan poh­jaa­va) vapaa mark­ki­na­ta­lous nojau­tuu vel­kaan ihan perus­pi­la­reil­taan. Jos län­si­mais­sa jul­ki­nen ja yksi­tyi­nen lai­na­kan­ta kutis­tui­si mer­kit­tä­väs­ti (lai­no­ja mak­set­tai­siin pois, uusia ei otet­tai­si), jär­jes­tel­mä ei kyke­ni­si toi­mi­maan. En osaa arva­ta miten romahtaisi.

  49. Sylt­ty: Onpa yllät­tä­vää, että kes­kel­lä kovin­ta nousu­kaut­ta nime­no­maan ansio­si­don­nais­ta saa­vien mää­rät vähe­ne­vät nopei­ten: uusia työt­tö­myys­jak­so­ja ei ala enti­seen mal­liin, enti­set­kin työt­tö­mät pää­se­vät töi­hin ja ne jot­ka eivät pää­se, niil­tä lop­puu ansiopäiväraha.

    Hupi­jut­tu­ja, työl­li­siä on vähem­män kuin esim 2012 Vuon­na 2012 kes­ki­mää­rin 2,432 mil­joo­naa , vuon­na 2017 n 2,403 miljoonaa.

    Vuo­teen 2015 ero on suu­rin, sil­loin työl­li­siä oli n 2,368 mil­joo­naa eli n 35000 vähem­män kuin 2017

    Eivät työt­tö­mät ole kul­keu­tu­neet työl­li­sek­si vaan aivan muualle.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.