Työllistymistodennäköisyys: kumpaa käyrää uskoa?

Julk­isu­u­teen tuli alku­vi­ikos­ta oheinen punainen käyrä. Se ker­too, mil­lä toden­näköisyy­del­lä työt­tömyys lop­puu viikon sisäl­lä, kun työt­tömyys on jatkunut ansiosi­don­naista on jäl­jel­lä 50 – 1 viikkoa. Kuvas­ta näkee, että toden­näköisyys nousee selvästi, kun 50 viikkoa on tulos­sa täy­teen. Tätä käytet­ti­in perustelu­na sille, että Suomen poikkeuk­sel­lisen pitkää työt­tömyyspäivära­han mak­samista pitäisi lyhen­tää tai ainakin porrastaa.

Jos työt­tömyys lip­sah­taa yli 50 viikon työl­listymisen toden­näköisyys näyt­tää rom­ah­ta­van olemat­tomak­si. On päädyt­ty työt­tömyy­den kovaan ytimeen. Kyse näyt­tää ole­van niistä, joille on todel­la vaikea löytää työ­paikkaa. He ainakaan eivät lusmuile.

Punainen vii­va kuvaa sitä, kuin­ka monel­la niistä, joiden työt­tömyys oli kestänyt tähän asti, työt­tömyys päät­tyi viikon aikana.

Tulk­it­sen kuvaa niin, että niiden kohdal­la, jot­ka ovat nos­ta­neet työt­tömyysko­r­vaus­ta 46 viikon ajan, noin kuu­den­nek­sel­la työt­tömyys päät­tyy lop­pukirin aikana, mut­ta en ole var­ma, tulk­it­senko kuvaa oikein. Niistä, jot­ka nos­ta­vat työt­tömyysko­r­vaus­ta 40 viikkoa näyt­tää noin 28% työl­listyvän viimeisen kymme­nen viikon aikana.

(Olen tulkin­nut kuvaa silmämääräis­es­ti. Olisin kiitolli­nen, jos joku ker­toisi, mis­tä tuon kuvan saa taulukkona)

Sini­nen vii­va on Tuo­mo Oikaraisen piirtämä, tai ainakin hän julka­isi sen twit­ter-tilil­lään. Siinä las­ke­taan, kuin­ka suuri osu­us alka­v­ista työt­tömyys­jak­soista päät­tyy mil­läkin viikol­la. Tässä päät­tyvien työt­tömyys­jak­so­jen määrät ovat samat, mut­ta Oikaraiselle on jaka­jana kaik­ki alka­neet työt­tömyys­jak­sot ja punaises­sa viivas­sa viikon alus­sa jäl­jel­lä ole­vat työt­tömät. Sini­nen vii­va on olen­nais­es­ti vähem­män dra­maat­ti­nen kuin punainen.

Kumpikaan vii­va ei vale­htele, mut­ta kumpi johtaa enem­män harhaan?

Sini­nen vii­va ker­too sen lohdullisen asian, että suurin osa työt­tömyys­jak­soista on lyhy­itä. Niin­pä alka­v­ista työt­tömyys­jak­soista lop­pukiristä huoli­mat­ta vain alle puoli pros­ent­tia päät­tyy viimeisel­lä mah­dol­lisel­la viikol­la, kos­ka noin 93 % on päät­tynyt sitä ennen. On kymme­nen ker­taa toden­näkisem­pää, että alka­nut työt­tömyys päät­tyy neljän­nel­lä viikol­la kuin 50. viikol­la. Tämän voi joko tulki­ta niin, että vaik­ka nuo lop­pukirin otta­neet oli­si­vatkin lus­mu­ja, jot­ka oli­si­vat halutes­saan työl­listyä aikaisem­minkin, ongel­ma ei ole kovin mittava.

Voi sen tietysti tulki­ta niinkin, että ansiosi­don­naisen keston lyhen­tämi­nen kymmenel­lä viikol­la ei kovin suur­ta työt­tömien joukkoa koskisi.

Jos punainen vii­va on harhaan­jo­hta­va, on sitä sini­nenkin. Siinä kohteena ovat alka­neet työt­tömyys­jak­sot eikä työt­tömyys. Kos­ka alka­v­ista työt­tömyys­jak­soista pääosa lop­puu nopeasti, näi­den osu­us työt­tömyy­destä on pieni, paljon pienem­pi kuin työt­tömyys­jak­soista. Kos­ka  50 viikkoa työt­tömänä ole­vat ovat kymme­nen ker­taa pidem­pään kuin viisi viikkoa työt­tömänä ole­vat, hei­dän osuuten­sa työt­tömyy­destä on kym­menker­tainen hei­dään osu­u­teen­sa työt­tömyys­jak­soista. Tämän lisäk­si sama henkilö voi kah­den vuo­den aikana esi­in­tyä tilas­tossa jopa kolmeen ker­taan alka­vana ja nopeasti päät­tyvänä työttömyysjaksona.

Jot­ta tilas­toa osaisi tulki­ta oikein, pitäisi tietää, mik­si nuo työt­tömyys­jak­sot päät­tyvät. Työt­tömyys voi nimit­täin päät­tyä myös työvoimapoli­it­tiseen toimen­piteeseen tai eläk­keelle siirtymiseen.

Jos työvoimavi­ra­nomaiset tar­joa­vat toimen­piteitä vas­ta, kun ansiosi­don­naisen lop­pu läh­estyy, ovat he toimi­vat aivan väärin. Työt­tömän työ­markki­nakelpoisu­us las­kee voimakkaasti työt­tömyy­den pitkit­tyessä. Paljon aiem­min pitäisi puuttua.

On aivan selvää, että työt­tömyys­jak­sot lyheni­sivät, jos työt­tömyys­tur­van kestoa lyhen­net­täisi­in tai kor­vaus­ta por­rastet­taisi­in. Tämä olisi myös niiden työt­tömien etu, joiden työl­listymi­nen aikais­tu­isi, kos­ka pitkit­tyvät työt­tömyys muo­dostaa ansan.

Yhtä selvää on, että tämän reformin mak­sajik­si jou­tu­isi­vat ne, jot­ka eivät ker­takaikkises­ti työtä löy­dä – siis joukon huono-osaisim­mat. Epä­sol­i­daari­nen temp­pu siis.

Mut­ta entä ne, jot­ka nytkin tipah­ta­vat työ­markki­nat­uelle ja joiden edessä on syvä köy­hyys? Eikö kukaan piit­taa heistä?

Eikö sol­i­daarisu­u­den taso pysy­isi samana, jos ansiosi­don­naista lyhen­net­täisi­in ja säästyneet rahat ohjat­taisi­in työ­markki­nat­uen nos­tamiseen? Tai loogis­es­ti ottaen se ei pysy­isi samana vaan vähän nousisi, kos­ka siir­ty­isi­hän siinä rahaa kaik­ista huonoim­min tien­aav­ille niiltä, jot­ka nyt tien­aa­vat sen­tään vähän paremmin.

59 vastausta artikkeliin “Työllistymistodennäköisyys: kumpaa käyrää uskoa?”

  1. Raken­nusalan kas­san jäsenistä kol­mannes tulee merk­i­tyk­si työt­tömäk­si vuosit­tain, eli päivänkin työt­tömänä olleet merk­itään. Suurin osa työl­listyy 100 päivän aikana, 100 päivää on aika tyyp­illi­nen työt­tömyy­sai­ka raken­nusalal­la. Tuo julkaise­masi käyrä on oudon näköi­nen erinäisiä käyriä näh­neen kas­san hal­li­tuk­sen jäse­nen silmään, ei se ainakaan raken­nusalaa kuvaa.

  2. Punaiseen käyrään on syy: kun­tien sakot, joi­ta Kela perii pitkäaikaistyöttömistä.
    Käytän­nössä kun ansiosi­don­nainen päät­tyy kun­ta tar­joaa jonkin­laista työkokeilu­paikkaa ( esim 9e/työpäivä hyvää), jos­ta kieltäy­tymi­nen aiheut­taa karenssin. Samal­la myös työt­tömyys päättyy.

    Kun­ta voi vali­ta käyt­tääkö raho­jaan työl­lisyys­palvelui­hin vai Kelan sakko­mak­sui­hin ja mis­sä suh­teessa. Val­in­ta ei vaa­di kansantaloustieteilijää.

    Tässä pari linkkiä, googlel­la löytää lisää taustaa:

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/kela-varoittaa-kuntia-200-työttömyyspäivän-ylittäneistä-valtio-karhuaa-kunnilta-yli-400-miljoonan-maksuja‑1.180511

    https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3746978-tyottoman-valvonta-kiristyy-ja-byrokratia-kasvaa

    Maakun­ta­mallis­sa hom­ma muut­tuu, kos­ka val­tio mak­saa maakun­nan kaik­ki kulut. Kunil­ta kiin­nos­tus työl­listämisen rahoit­tamiseen lop­puu ja piikkikin katoaa.

    Tilas­toti­eteil­i­jänä kan­nat­taisi hie­man pere­htyä siihen mitä dataa ja mil­lä taval­la mihinkin käyrään kertyy.

  3. 90 päivän piikki­in on myös luon­te­va seli­tys. Kun työ­paikan hakem­i­nen alkaa duunin viimeis­inä päiv­inä hake­muk­sen käsit­te­ly, kak­si haas­tat­telua ja välis­sä sovel­tuvu­ustes­taus vie aikaa kolmisen kuukaut­ta. Työ­nan­ta­jakin halu­aa vali­ta ketä työl­listää ja jos ei tee suo­raan rekry­toin­tia niin siihen menee aikaa. 

    Ihmi­nen ensik­si hakee itse ja sit­ten vas­ta menee vuokratyö­nan­ta­jan työn­väl­i­tyk­seen. Työn alku­un kuluu aikaa 2 — 4 kk vaik­ka sen suo­ravi­ivais­es­ti saisikin. 

    Yleen­sä jos on lop­puryh­mässä valin­nois­sa into hakea mui­ta hom­mia hie­man hiipuu, jos arpa vaik­ka voit­taisi niin ei tarviste sanoa enpäs tulekaan.

    Vuokratyöläisen hin­ta on n 1 — 3 kk:n palk­ka, head­hunt­ing yri­tys ottaa palveluis­taan noin yhden vuo­den palkkaa vas­taa­van summan.

  4. Eli jos mak­saisimme ansiosi­don­naista vain 3 kk, käytän­nössä läh­es kaik­ki ne, jot­ka nyt ylipäätään työl­listyvät 100 viikon aikana, työl­listy­i­sivät sit­ten 12 viikon aikana. Aikamoinen säästö siitä tulisi.

  5. Pysty­isikö jotenkin selvit­tämään, kuin­ka moni noista nollavi­ikon työl­listyneistä on aidosti työl­listynyt ja kuin­ka moni on vain siiv­ot­tu tilas­toista kikkailemalla?

  6. Veikkaan että ansio­tur­van lop­pumisen kohdal­la ole­va piik­ki selit­tyy suurelta osin kausi­työt­tomistä joil­la on työ­nan­ta­jan kanssa sovit­tu töhin pääsy heti ansiosi­don­naisen lopussa.

  7. OS kir­joit­ti “ansiosi­don­naista lyhen­net­täisi­in ja säästyneet rahat ohjat­taisi­in työ­markki­nat­uen nostamiseen”

    Mitä jos palautet­taisi­in säästyneet rahat mak­sajille alen­ta­mal­la pakol­lista työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­sua? Muuten, alen­net­ti­inkos mak­sua sil­loin kun ansiosi­don­nainen lyheni 400 päivään, vai hävisikö nuo rahat jonnekkin?

    1. Kun ansiosi­don­nainen lyheni nuo­ril­la 400 päivään, työt­tömyys­vaku­tus­ra­has­ton menot pienenivät ja se näkyi tai näkyy myöhem­min alen­tuvina mak­suina. Noi­ta mak­su­ja­han päivitetään rahas­ton tilanteen mukaan ylös ja alaspäin.

  8. Tuos­sa taulukos­sa lukee, että ‘toden­näköisyys työl­listyä’. Las­ke­taanko siis esimerkik­si kuntout­ta­va työ­toim­inta ja työkokeilu työl­listymisek­si tässä? Toisen tehtävä on kuntout­taa, toisen kokeil­la. Jos esimerkik­si nämä las­ke­taan mukaan, kaavion tulk­in­ta hie­man muut­tuu. (= Olisi hyvä pitää käsit­teet selvinä.)

  9. Mak­sa­vatko kun­nat töt­tömyys­vaku­u­tus­ra­has­tolle kun­nan työt­tömien määrän mukaan?
    Var­maan Kelan ja tyt­tömyys­vaku­u­tus­ra­has­ton mukaan on hyvä, että kun­nat mak­sa­vat sakko­mak­su­ja ja työl­listämisku­lu­ja. Kun­tapäät­täjät lienevät muu­ta mieltä ja sik­si asia kiin­nos­taa vas­ta kun sakko­mak­sut ovat kun­nalle ajankohtaisia.

    Lop­pu­peleis­sä mak­sa­ja on Kela, joka saa tyt­tömän toimeen­tu­lotuen mak­set­tavak­si. Tosin toivon mukaan siinä välis­sä on taas kuukausi sin­nitel­ty pikavipeillä.

    Monikanavainen mak­sa­ja­malli tekee tyttömydestä(kin) seka­van — kulu­ja voi aina yrit­tää vierit­tää toiselle mak­set­tavak­si. Tietenkään tyt­tömyy­teen sil­lä ei löy­dy ratkaisuja.

    Selvisi myös mik­si Lapis­sa on työvoima­pu­la ja mik­si siel­lä on aika perus­ta­son **-touhua: sitä saa mitä 9 e/h tehdään määräaikaisesti.
    Samaan aikaan työl­lisyysk­oulu­tuk­se­na ei voi antaa sel­l­aisia näyt­töpätevyyk­siä ja pätevyysko­rt­te­ja, joi­ta saisi paris­sa päivässä mut­ta jot­ka mak­sa­va„ kuten vaik­ka ea1 ja hygien­ia­pas­si tai jäjestyk­sen­valvo­jako­rt­ti ja anniskelupassi.

    1. Kun­nast mak­sa­vat työt­tömyys­vaku­ut­sra­has­tolle palveluk­ses­saan ole­vien henkilöi­den mukaan, työt­tömistä ei mak­se­ta mitän vaan työt­tömyys­vaku­u­tyus­r­ta­has­to maksaa.

  10. Punainen käyrä on peräisin yhdestä tutkimuksestani. 

    Tässä vähän taus­ta­ti­etoa kuvion tulk­in­taa varten: 1 viikko vas­taa aina 5 kokon­aista etu­us­päivää, eli viikko 100 vas­taa 496–500 jäl­jel­lä ole­vaa etu­us­päivää, viikko 99 vas­taa 491–495 etu­us­päivää, jne. Negati­iviset arvot ovat viikko­ja työ­markki­nat­uel­la ansiosi­don­naisen päivära­han päät­tymisen jälkeen. 

    Aineis­tona on 20–54-vuotiaat, jot­ka aloit­ti­vat ansiosi­don­naisen työt­tömyys­jak­son vuosi­na 2000–2013 työ­suh­teen päät­tymisen jäl­keen (noin 770 000 jak­soa). Osa työt­tömistä ei täyt­tänyt työssäoloe­htoa työt­tömyys­jak­son alka­es­sa ja sik­si he oli­vat oikeutet­tu­ja vain edel­lis­es­tä työt­tömyys­jak­sos­ta käyt­tämät­tä jääneisi­in etuuspäiviin. 

    Vaa­ka-akseli ei siis kuvaa nykyisen työt­tömyys­jak­son kestoa vaan jäl­jel­lä ole­van päivära­hakau­den pituutta. 

    Esimerk­ki: Pena jää työt­tömäk­si pitkän työ­suh­teen jäl­keen, joten hänelle myön­netään 500 päivää (100 viikkoa) ansiosi­don­naista. Pena löytää uuden työ­paikan 10 viikon työt­tömyy­den jäl­keen. Tämä työ­suhde kuitenkin päät­tyy jo 2 kuukau­den jäl­keen. Uuden työt­tömyys­jak­son alka­es­sa Pena ei täytä työssäoloe­htoa, mut­ta hänel­lä on edelleen 90 viikkoa ansiosi­don­naista jäljellä. 

    Jos Pena työl­listyy uud­estaan, niin tuos­sa Tuo­mo Oikaraisen piirtämässä sinisessä käyrässä Penan las­ke­taan työl­listyneen kak­si ker­taa mut­ta työt­tömänä hänen las­ke­taan olleen vain ker­ran. Sik­si siinä on skaala pielessä. Tästä huoli­mat­ta sen anta­ma vaikutel­ma on ihan oikea: val­taosa ansiosi­don­nai­sista työt­tömyys­jak­soista päät­tyy työl­listymiseen suh­teel­lisen nopeasti ja hyvin pieni osa aivan etu­uskau­den lopussa. 

    Ei ole itses­tään selvää, miten työt­tömyys­jak­so tulisi määritel­lä. Kuvion taustal­la olevas­sa tutkimuk­ses­sa työvoimapoli­it­tiseen koulu­tuk­seen osal­lis­tu­jat on las­ket­tu työt­tömik­si, mut­ta tuk­i­työl­lis­tet­tyjä ei. Punainen käyrä kuvaa toden­näköisyyt­tä työl­listyä avoimille työ­markki­noille, eli palkkat­uet­tuun työhön siir­tyviä ei ole las­ket­tu työllistyneiksi. 

    Kuvio on alun perin peräisin tästä tutkimuksesta:

    http://vatt.fi/the-spike-at-benefit-exhaustion-in-the-finnish-labor-market

    Sieltä löy­tyy lisää ”kiin­nos­tavia” yksi­tyisko­htia. Sieltä löy­tyy kuvioina myös toden­näköisyy­det siir­tyä tuk­itöi­hin, siir­tyä työvoiman ulkop­uolel­la sekä toden­näköisyy­det pala­ta entiselle työnantajalle.

    En usko, että näil­lä käp­pyröil­lä on ollut merkit­tävää vaiku­tus­ta, kun päätök­siä työt­tömyys­tur­vas­ta ja työvoimapoli­ti­ikas­ta on tehty – tai ainakin toivon niin. Ennem­minkin taustal­la ovat olleet arviot siitä, miten työt­tömyys­jak­so­jen keskimääräi­nen kesto reagoi etu­uskau­den pitu­u­den muu­tok­si­in. Työl­listymisen toden­näköisyy­den nousu etu­uskau­den lop­ul­la on vain pieni osa etu­uskau­den pitu­u­den kokonaisvaikutusta. 

    Osmo (ja mik­sei muutkin): Jos halu­at kuvion taustal­la ole­van datan, lai­ta sähköpostia. 

    t. Tomi Kyyrä

  11. N/A:
    Veikkaan että ansio­tur­van lop­pumisen kohdal­la ole­va piik­ki selit­tyy suurelta osin kausi­työt­tomistä joil­la on työ­nan­ta­jan kanssa sovit­tu töhin pääsy heti ansiosi­don­naisen lopussa.

    Voi selit­tää sen, mut­ta sil­loin ansiosi­don­naista käytetään taval­la, johon sitä ei ainakaan käsit­tääk­seni ole tarkoitet­tu: mah­dol­lis­ta­maan työ­nan­ta­jalle pienen palkan mak­sami­nen vain kau­den ajal­ta luot­taen siihen, että ansiosi­don­nainen kan­taa työn­tek­i­jän off­sea­sonin yli (ja pitäen myös työn­tek­i­jän toimet­tomana koko tämän ajan, mikä ei vält­tämät­tä myöskään ole yhteiskun­nan etu). Sil­loin mei­dän olisi aiheel­lista yhteiskun­tana kysyä, että halu­am­meko me tukea yrit­täjiä tässä ja jos halu­amme, niin olisiko se järkevämpi tehdä jol­lain toisel­la tavalla?

    1. Voi selit­tää sen, mut­ta sil­loin ansiosi­don­naista käytetään taval­la, johon sitä ei ainakaan käsit­tääk­seni ole tarkoitet­tu: mah­dol­lis­ta­maan työ­nan­ta­jalle pienen palkan mak­sami­nen vain kau­den ajal­ta luot­taen siihen, että ansiosi­don­nainen kan­taa työn­tek­i­jän off­sea­sonin yli (ja pitäen myös työn­tek­i­jän toimet­tomana koko tämän ajan, mikä ei vält­tämät­tä myöskään ole yhteiskun­nan etu).

      Asfalt­tiala toimii täs­mälleen näin.

  12. JTS: Punaiseen käyrään on syy: kun­tien sakot, joi­ta Kela perii pitkäaikaistyöttömistä.
    Käytän­nössä kun ansiosi­don­nainen päät­tyy kun­ta tar­joaa jonkin­laista työkokeilu­paikkaa ( esim 9e/työpäivä hyvää), jos­ta kieltäy­tymi­nen aiheut­taa karenssin. Samal­la myös työt­tömyys päättyy.

    Muis­taak­seni sama ilmiö, siis työl­listymis­to­den­näköisyy­den kasvu juuri ennen etuuk­sien lop­pumista, on havait­tu myös jois­sakin muis­sa mais­sa. Niis­sä tuskin on kaikissa saman­laista sako­tuskäytän­töä kuin meillä.

  13. JTS:
    Punaiseen käyrään on syy: kun­tien sakot, joi­ta Kela perii pitkäaikaistyöttömistä.
    Käytän­nössä kun ansiosi­don­nainen päät­tyy kun­ta tar­joaa jonkin­laista työkokeilu­paikkaa ( esim 9e/työpäivä hyvää), jos­ta kieltäy­tymi­nen aiheut­taa karenssin. Samal­la myös työt­tömyys päättyy.

    Kun­ta voi vali­ta käyt­tääkö raho­jaan työl­lisyys­palvelui­hin vai Kelan sakko­mak­sui­hin ja mis­sä suh­teessa. Val­in­ta ei vaa­di kansantaloustieteilijää.

    Tässä pari linkkiä, googlel­la löytää lisää taustaa:

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/kela-varoittaa-kuntia-200-työttömyyspäivän-ylittäneistä-valtio-karhuaa-kunnilta-yli-400-miljoonan-maksuja‑1.180511

    https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3746978-tyottoman-valvonta-kiristyy-ja-byrokratia-kasvaa

    Maakun­ta­mallis­sa hom­ma muut­tuu, kos­ka val­tio mak­saa maakun­nan kaik­ki kulut. Kunil­ta kiin­nos­tus työl­listämisen rahoit­tamiseen lop­puu ja piikkikin katoaa.

    Tilas­toti­eteil­i­jänä kan­nat­taisi hie­man pere­htyä siihen mitä dataa ja mil­lä taval­la mihinkin käyrään kertyy.

    Käyrä kuvaa työl­listymistä avoimille työ­markki­noille. Tuk­i­työl­lis­tet­tyjä ei las­ke­ta työl­listyneik­si, eli ns. “Kela-sakko” ei selitä piikkiä. Tosin jos piir­retään vas­taavaa käyrä toden­näköisyy­delle siir­tyä tuk­itöi­hin, myös siinä on piik­ki etu­uskau­den lopus­sa. Alle pros­entin toden­näköisyys nousee noin kolmeen pros­ent­ti­in, eli siir­tymis­to­den­näköisyys pysyy kuitenkin suh­teel­lisen pienenä.

    Kyseinen käyrä löy­tyy otsikol­la “Job place­ment pro­gram” tästä dokumentista:

    http://vatt.fi/the-spike-at-benefit-exhaustion-in-the-finnish-labor-market

  14. JTS:
    90 päivän piikki­in on myös luon­te­va seli­tys. Kun työ­paikan hakem­i­nen alkaa duunin viimeis­inä päiv­inä hake­muk­sen käsit­te­ly, kak­si haas­tat­telua ja välis­sä sovel­tuvu­ustes­taus vie aikaa kolmisen kuukaut­ta. Työ­nan­ta­jakin halu­aa vali­ta ketä työl­listää ja jos ei tee suo­raan rekry­toin­tia niin siihen menee aikaa. 

    Ihmi­nen ensik­si hakee itse ja sit­ten vas­ta menee vuokratyö­nan­ta­jan työn­väl­i­tyk­seen. Työn alku­un kuluu aikaa 2 – 4 kk vaik­ka sen suo­ravi­ivais­es­ti saisikin. 

    Yleen­sä jos on lop­puryh­mässä valin­nois­sa into hakea mui­ta hom­mia hie­man hiipuu, jos arpa vaik­ka voit­taisi niin ei tarviste sanoa enpäs tulekaan.

    Vuokratyöläisen hin­ta on n 1 – 3 kk:n palk­ka, head­hunt­ing yri­tys ottaa palveluis­taan noin yhden vuo­den palkkaa vas­taa­van summan.

    Aiem­mat piik­it selit­tyvät lähin­nä porukalla, joka palaa entiselle työ­nan­ta­jalle (lomautet on pudotet­tu aineis­tos­ta). Katkot töis­sä ovat usein tasan kuukau­den, kolme kuukaut­ta jne. Esimerkik­si sijaisuuk­sia tekevät opet­ta­jat ovat kortis­tossa kesän ja palaa­vat samoi­hin hom­mi­in lukukau­den alkaessa.

  15. Daniel Fed­er­ley:
    Pysty­isikö jotenkin selvit­tämään, kuin­ka moni noista nollavi­ikon työl­listyneistä on aidosti työl­listynyt ja kuin­ka moni on vain siiv­ot­tu tilas­toista kikkailemalla?

    Kaik­ki on aidosti työllistyneitä.

  16. N/A:
    Veikkaan että ansio­tur­van lop­pumisen kohdal­la ole­va piik­ki selit­tyy suurelta osin kausi­työt­tomistä joil­la on työ­nan­ta­jan kanssa sovit­tu töhin pääsy heti ansiosi­don­naisen lopussa.

    Jos piir­retään eril­liset käyrät van­halle työ­nan­ta­jalle palaav­ille ja uuteen fir­maan työl­listyville, molem­mis­sa on about saman suu­ru­inen piik­ki etu­uskau­den lopussa.

  17. Jukkis: Voi selit­tää sen, mut­ta sil­loin ansiosi­don­naista käytetään taval­la, johon sitä ei ainakaan käsit­tääk­seni ole tarkoitet­tu: mah­dol­lis­ta­maan työ­nan­ta­jalle pienen palkan mak­sami­nen vain kau­den ajal­ta luot­taen siihen, että ansiosi­don­nainen kan­taa työn­tek­i­jän off­sea­sonin yli (ja pitäen myös työn­tek­i­jän toimet­tomana koko tämän ajan, mikä ei vält­tämät­tä myöskään ole yhteiskun­nan etu). Sil­loin mei­dän olisi aiheel­lista yhteiskun­tana kysyä, että halu­am­meko me tukea yrit­täjiä tässä ja jos halu­amme, niin olisiko se järkevämpi tehdä jol­lain toisel­la tavalla?

    Eräis­sä mais­sa mainit­se­masi ongel­ma on huomioitu. Esimerkik­si Yhdys­val­lois­sa työ­nan­ta­jan työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­sun suu­ru­us riip­puu siitä, paljonko yri­tyk­sen entiset työn­tek­i­jät ovat työt­tömyy­se­tuuk­sia aiemp­ina vuosi­na nos­ta­neet. Suo­ma­lainen jär­jestelmä kan­nus­taa työ­nan­ta­jia mm. lomaut­ta­maan herkästi.

  18. Osmo Soin­in­vaara: Asfalt­tiala toimii täs­mälleen näin.

    Ei yhtä ilman toista, joten tuskin vaan asfalt­tiala tätä har­ras­taa. Ansiosi­don­naisen lakkaut­ta­mi­nen heiltä tuskin on oikea ratkaisu, mut­ta en oikein pidä siitäkään, että täl­lä lail­la toim­i­taan. Nyky­mallis­sa voisi siis peri­aat­teessa min­unkin työ­nan­ta­jani tipaut­taa min­ut aina kesälo­man ajak­si työt­tömäk­si ja ulkois­taa min­un palkan mak­samiseni veron­mak­sajille ja ottaa taas palveluk­seen kesälo­man pää­tyt­tyä ja asi­akasyri­tys­ten aktivoiduttua.

  19. Jukkis: Ei yhtä ilman toista, joten tuskin vaan asfalt­tiala tätä har­ras­taa. Ansiosi­don­naisen lakkaut­ta­mi­nen heiltä tuskin on oikea ratkaisu, mut­ta en oikein pidä siitäkään, että täl­lä lail­la toim­i­taan. Nyky­mallis­sa voisi siis peri­aat­teessa min­unkin työ­nan­ta­jani tipaut­taa min­ut aina kesälo­man ajak­si työt­tömäk­si ja ulkois­taa min­un palkan mak­samiseni veron­mak­sajille ja ottaa taas palveluk­seen kesälo­man pää­tyt­tyä ja asiakasyritystenaktivoiduttua.

    Juu, esimerkik­si opet­ta­jien määräaikaiset työ­suh­teet toimi­vat usein samal­la taval­la, eli osa­taan sitä julkisel­lakin puolella…

  20. En pidä ajatuk­ses­ta asfalt­timi­esten työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­su­jen korot­tamis­es­ta, kos­ka se tekee kalli­ik­si niidenkin asfalt­timi­esten työl­listämisen, jot­ka löytävät päivän varoi­tusa­jal­la vai­h­toe­htoisia töitä kun syksy tulee.

    Pitäisi olla asfalt­timi­esten oma asia, että halu­a­vatko he itse säästää itse omista ansiois­taan aurinko­ran­nikol­la lomailu­un. Ei se ole työ­nan­ta­jan ja työt­tömyys­vaku­u­tus­ra­has­ton tai yhteiskun­nan tehtävä mah­dol­lis­taa veron­mak­sa­jan / vaku­u­tuk­senot­ta­jien rahoil­la lomailua.


    Ansiosi­don­nainen pitäisi todel­lakin lakkaut­taa ja muut­taa henkilöko­htaisek­si perusti­lik­si / säästötiliksi.

    10% brut­topalka­s­ta säästötilil­lle verot­tomasti kunnes siel­lä on vaik­ka puolen vuo­den brut­topalkan tai ainakin 18 000e ver­ran rahaa. Sieltä niitä saan ostaa sit­ten nor­maalil­la ansio­tulovero­prossal­la. Työt­tömyy­den koit­taes­sa jos alkaa nos­taa puol­ta brut­topalka­s­ta, niin säästöt riit­täväks vuodek­si ja vero­pros­ent­tien pudotes­sa net­toan­siot eivät rom­ah­da älyttömästi.

    Mikään muu ei tule hin­noit­tele­maan tätä lisään­tynyt­tä työt­tömyys­riskiä tiet­ty­jen alo­jen palkkavaa­timuk­si­in kuin se, että se kus­tan­nus laite­taan itse työn­tek­i­jöi­den maksettavaksi.

    Ote­taan vaik­ka aja­tusleik­ki: Nyt asfalt­timiehen net­tovu­osian­sioista 10 000e tulee ansiosi­don­nais­es­ta ja lop­ut nettopalkkoina.

    Nos­te­taan asfalt­timi­esten net­to­lik­so­ja 10 000e vuodessa, mut­ta lopete­taan 100%:sesti kaikkien tukien mak­su joi­ta nyt mak­se­taan “työt­tömyyskuukausil­ta”.

    Jos ihmiset eivät muu­ta toim­intaansa mitenkään, hei­dän ansion­sa pysyvät ident­tis­inä nykyiseen ver­rat­tuna, ts kukaan ei menetä mitään. Uskaltaisin kuitenkin lyödä vetoa, että asfalt­timi­esten työl­lisyys talvisin paranisi tuol­la muutoksella…

  21. Liit­tyen näi­hin tutkimuksiin.
    Var­ti­ainen meni A‑studiossa hil­jaisek­si, kun hänen esi­in nos­tami­aan tutkimuk­sia rupe­si­vat tarkem­min käsit­telemään. Fila­tov nos­ti esi­in, etteivät ne työt­tömät olleetkaan vält­tämät­tä työl­listyneet, kun työt­tömyys­tur­van kestoa, tai tasoa oli pienen­net­ty. Ne oli­vat pois­tuneet työt­tömien joukosta.

    Siis pitäisi selvit­tää mitä oikeasti tulok­set ker­to­vat? Myös on tärkeää tietää, onko menos­sa mui­ta tutkimus­tu­lok­seen vaikut­tavia työt­tömiä koske­via toimenpiteitä.

    1. Fila­tov nos­ti esi­in, etteivät ne työt­tömät olleetkaan vält­tämät­tä työl­listyneet, kun työt­tömyys­tur­van kestoa, tai tasoa oli pienen­net­ty. Ne oli­vat pois­tuneet työt­tömien joukosta.

      Tutkimuk­sen alkuop­eräi­nen tek­i­jä Tomi Kyyra vas­tasi tuos­sa ylhääl­lä tähänkin. Fila­tov oli väärässä. Käyrä kuvasi tyl­listyneitä. Saman­lainen piik­ki on myös toimen­piteisi­in pää­tyneil­lä, mut­ta tämä kuva kos­ki työllistyneitä.

  22. Katswkin ker­ran Met­allin työt­tömyys­jak­so­jen pituuksia

    Eipä kuvios­ta näh­nyt piikkiä 50 viikon tienoilla.

    Työt­tömyys­jak­so­jen pitu­us on ver­ran­nolli­nen ikään eli ikään­tyneet ovat tyyp­il­lis­es­ti pitkään työttömänä
    Kun­nal­la on velvoite työl­listää eläkeputkea läh­estyvä puolek­si vuodek­si, jos 500 päivää on täyttymässä

    Eli kuten tut­taval­leni kävi: Kun 500 päivää täyt­tyi niin kun­ta palkkasi hänet puolek­si vuodek­si , jot­ta hän pääsee eläkeputkeen

    Näin määrää laki, joten unta ei voi kikkail­la sakko­mak­suil­la, kuten nuorem­pi­en pitkäaikaistyöt­tömien kohdalla.

    Rli pikku piik­ki voi syn­tyä tuostakin syystä

    Mut­ta kiihko oikeis­to­laiselle kuva on hyvä polt­toainet­ta ja nykyään kun on muo­tia potkia huono-osaisia niin tästäpä vain lööppe­jä runoilemaan

  23. JTS: Mak­sa­vatko kun­nat töt­tömyys­vaku­u­tus­ra­has­tolle kun­nan työt­tömien määrän mukaan?
    Var­maan Kelan ja tyt­tömyys­vaku­u­tus­ra­has­ton mukaan on hyvä, että kun­nat mak­sa­vat sakko­mak­su­ja ja työl­listämisku­lu­ja. Kun­tapäät­täjät lienevät muu­ta mieltä ja sik­si asia kiin­nos­taa vas­ta kun sakko­mak­sut ovat kun­nalle ajankohtaisia.

    Lop­pu­peleis­sä mak­sa­ja on Kela, joka saa tyt­tömän toimeen­tu­lotuen mak­set­tavak­si. Tosin toivon mukaan siinä välis­sä on taas kuukausi sin­nitel­ty pikavipeillä.

    Toimeen­tu­lo­tu­ki ei ole kun­nalle hal­pa vai­h­toe­hto. Perus­toimeen­tu­lotuen kor­vaus­menoista kun­ta mak­saa puo­let (luku­unot­ta­mat­ta eräitä poikkeuk­sia, kuten hil­jat­tain maa­han tullei­ta toimeen­tu­lotuen saa­jia), ja täy­den­tävästä ja ehkäi­sevästä toimeen­tu­losta lähtöko­htais­es­ti kaik­ki menot. Kun­nalle on paljon halvem­pi vai­h­toe­hto, jos saa jär­jestet­tyä asi­at niin, että mah­dol­lisim­man har­va tulee toimeen­tu­lotuen piiriin.

  24. Ansiosi­don­nainen alkaa olla katoavaa kansanperinettä

    Kelan tilas­tot osoit­ta­vat, että ansiosi­don­naista sai enää n 120000 työtöntä.

    Perus­tur­vaa sai n 240000 ja 70000 ei saanut mitään

    Työt­tömiä työn­hak­i­joi­ta oli n 430000 syksyl­lä 2017

  25. Tulin juuri Sin­ga­pores­ta ja vier­essä istui kaki nuor­ta naista.Sinänsä mukavaa juttuseuraa

    Kävi ilmi, että he oli­vat olleet sur­faa­mas­sa Balil­la liki kolme kuukautta.
    Heil­lä oli korkeak­oulu­tutk­in­to ja sinkkuina heil­lä ei ollut paljon velvoitteita

    Niin­pä he oli­vat sopi­neet työ­nan­ta­jan kanssa, että un pro­jek­ti lop­puu niin he saa­vat kenkää.
    Mut­ta pää­sevät takaisin uuteen pro­jek­ti­in kol­men kuukau­den kuluttua

    Tuon väli­a­jan he suf­fa­si­vat ansiosidonnaisella 

    Kolmes­sa kuukaudessa ei työkkäri ehdi reagoi­da eikä ulko­mail­lao­lo ole enää este päivära­hab saannille

  26. Liian van­ha: Ansiosi­don­nainen alkaa olla katoavaa kansanperinettä

    Kelan tilas­tot osoit­ta­vat, että ansiosi­don­naista sai enää n 120000 työtöntä.

    Onpa yllät­tävää, että keskel­lä kov­in­ta nousukaut­ta nimeno­maan ansiosi­don­naista saavien määrät vähenevät nopeit­en: uusia työt­tömyys­jak­so­ja ei ala entiseen malli­in, entisetkin työt­tömät pää­sevät töi­hin ja ne jot­ka eivät pääse, niiltä lop­puu ansiopäiväraha. 

    Mut­ta ollos huo­le­ton, laskukausi tulos on! Nimit­täin täl­läkään ker­taa mikään ei ole muut­tunut aikaisem­mas­ta ja jälleen ker­ran nousukausi ei jatku ikuisesti. 

    Jos arva­ta saa, veikkaan­pa että työt­tömyys ei käy niin ala­haal­la kuin edel­lisessä nousus­sa (6,4%) tosin tässä asi­as­sa olen mielel­läni väärässä.

    Nordlin:
    “Var­ti­ainen meni A‑studiossa hil­jaisek­si, kun hänen esi­in nos­tami­aan tutkimuk­sia rupe­si­vat tarkem­min käsit­telemään. Fila­tov nos­ti esi­in, etteivät ne työt­tömät olleetkaan vält­tämät­tä työl­listyneet, kun työt­tömyys­tur­van kestoa, tai tasoa oli pienen­net­ty. Ne oli­vat pois­tuneet työt­tömien joukosta.”

    Vähän vaikea muun kuin tutkimuk­sen tek­i­jän on vas­ta­ta tarkasti tutkimus­ta koske­vi­in detaljikysymyk­si­in kun ei siltä istu­mal­ta voi lähteä asi­aa tark­ista­maan. Nytkin Fila­tov oli väärässä, mut­ta var­masti jäi käsi­tys että Var­ti­ainen ei tien­nyt mis­tä puhui.

  27. Sepi: Ansiosi­don­nainen pitäisi todel­lakin lakkaut­taa ja muut­taa henkilöko­htaisek­si perusti­lik­si / säästötiliksi.

    10% brut­topalka­s­ta säästötilil­lle verot­tomasti kunnes siel­lä on vaik­ka puolen vuo­den brut­topalkan tai ainakin 18 000e ver­ran rahaa. Sieltä niitä saan ostaa sit­ten nor­maalil­la ansio­tulovero­prossal­la. Työt­tömyy­den koit­taes­sa jos alkaa nos­taa puol­ta brut­topalka­s­ta, niin säästöt riit­täväks vuodek­si ja vero­pros­ent­tien pudotes­sa net­toan­siot eivät rom­ah­da älyttömästi.

    Tämä on varsin mie­lenki­in­toinen ehdo­tus. Sen paras puoli on siinä, että kos­ka jokainen vaku­ut­taa itse itsen­sä, kel­lään ei ole ainakaan nokan kop­ut­tamista sen suh­teen, että toi elää mei­dän rahoilla. 

    Ain­oana heikkoute­na näen sen, että tuol­lais­es­ta sys­teemistä tulee erään­lainen kik­ka sap­at­tivuo­den rahoit­tamiseen. Näin etenkin, jos on siel­lä ylim­mis­sä verolu­okissa. Ensin kerää brut­topalka­s­ta tuonne kun­non potin (leikat­en sitä korkein­ta mar­gin­aalipros­ent­ti­aan) ja sit­ten nos­taa sitä alem­mal­la vero­pros­en­til­la sap­atil­la ollessaan. Peri­aat­teessa on kyse samas­ta kuin vapaae­htoises­sa eläke­vaku­u­tuk­ses­sa sil­lä erol­la, että rahan käytölle ei ole mitään rajoituk­sia (eläket­tä saa käsit­tääk­seni alkaa nos­taa vas­ta tietyn iän jäl­keen). Peri­aat­teessa tämä on siis vain eläke­vaku­u­tuk­sen laajennus. 

    Mut­ta tuo on minus­ta pieni vika siihen ver­rat­tuna, että se pois­taisi kokon­aan ansiosi­don­nais­es­ta sys­teemistä sen, että muut joutu­vat osal­lis­tu­maan tois­t­en suht hyväl­lä elin­ta­sol­la elämisen kus­tan­ta­miseen (perus­tur­va on siten ihan eri asia).

  28. Samuli Saarel­ma:

    Ain­oana heikkoute­na näen sen, että tuol­lais­es­ta sys­teemistä tulee erään­lainen kik­ka sap­at­tivuo­den rahoit­tamiseen. Näin etenkin, jos on siel­lä ylim­mis­sä verolu­okissa. Ensin kerää brut­topalka­s­ta tuonne kun­non potin (leikat­en sitä korkein­ta mar­gin­aalipros­ent­ti­aan) ja sit­ten nos­taa sitä alem­mal­la vero­pros­en­til­la sap­atil­la ollessaan. Peri­aat­teessa on kyse samas­ta kuin vapaae­htoises­sa eläke­vaku­u­tuk­ses­sa sil­lä erol­la, että rahan käytölle ei ole mitään rajoituk­sia (eläket­tä saa käsit­tääk­seni alkaa nos­taa vas­ta tietyn iän jäl­keen). Peri­aat­teessa tämä on siis vain eläke­vaku­u­tuk­sen laajennus. 

    Tämä on todel­li­nen ongel­ma, mut­ta ehkä kuitenkin pienem­pi ongel­ma kuin nykyi­nen, jos­sa ylem­pi­en tulolu­okkien sap­at­ti­va­paat rahoite­taan työssäkäyvien rahoista. Kuten mainit­set itsekin tässä kuvail­lus­sa mallis­sa ne rahat siihen sap­at­ti­va­paaseen tule­vat ihmiseltä itseltään.

  29. Eikö työt­tömille ole mah­dol­lista kehit­tää sel­l­aista kan­nustin­jär­jestelmää, että on “aina” kan­nat­tavam­paa ottaa vas­taan tar­jot­tu työ? Hal­li­tuk­sen akti­ivi­malli­han yrit­tää motivoi­da työtön­tä töi­hin etu­jen heikennyksillä.

  30. Löytisikö joltakin säätiöltä tai ay-jär­jestöiltä rahaa, jot­ta pari sosi­olo­gia selvit­täisi käyrien todel­lista sisältöä?
    Val­tioneu­vos­ton strate­giseen tutukimuuseen nämä kansalais­ten murheet eivät kuu­lu ja hal­li­tus­puolu­iden kansane­dus­ta­jathan sen tietävät muutenkin.

    Turhempaakin on tutkit­tu. Oma havain­to on, että kun­ta alkaa hota­maan työl­listämistä sil­loin kun siitä koituu kus­tan­nuk­sia. Ei aiem­min. Kun on työ­paikko­ja niin työt­tömyys vähenee.

    Lisäk­si on duune­ja, jois­sa todel­la kier­rätetään ihmisiä työn ja ansiosi­don­naisen välil­lä. Kun­tien kohtelu opet­ta­jia kohtaan on häpeäl­listä juris­te­ri­aa. Toki on kiva olla 100%:n palkan vakivi­ras­sa kesäl­lä ja muuten vaik­ka hoitovapaalla.

    Kansan­talousti­eteil­i­jät ja tilas­toti­eteil­i­jät huip­puyk­sikössäkin ovat ihan väärää porukkaa hommaan.

    Keikkalääkäri­hom­mis­sa näkyy miten homo eco­nom­i­cus toimii, kun palkkata­so on kohdal­laan. Ote­taan vapaa­ta ja tehdään muu­ta kuin palkkatyötä. Työvoima ainakin liikkuu.

  31. Tuo­mo:
    Eikö työt­tömille ole mah­dol­lista kehit­tää sel­l­aista kan­nustin­jär­jestelmää, että on “aina”kannattavampaa ottaa vas­taan tar­jot­tu työ? Hal­li­tuk­sen akti­ivi­malli­han yrit­tää motivoi­da työtön­tä töi­hin etu­jen heikennyksillä.

    Tavoite kuu­lostaa oikein hyvältä, mut­ta ei ole ihan triv­i­aali haaste, kos­ka sil­loin pitää joko laskea työt­tömien saamia tukia tai sit­ten nos­taa kaikkien työssäkäyvien palkko­ja. Ilman automaa­tioas­t­een nos­toa jälkim­mäi­nen vai­h­toe­hto toimisi samal­la myös edel­lisenä, kos­ka se nos­taisi inflaa­tion kaut­ta hin­to­ja niin, että työt­tömän saa­ma tuki ei enää riit­täisi samaan kuin ennen.

  32. Jukkis: Tavoite kuu­lostaa oikein hyvältä, mut­ta ei ole ihan triv­i­aali haaste, kos­ka sil­loin pitää joko laskea työt­tömien saamia tukia tai sit­ten nos­taa kaikkien työssäkäyvien palkko­ja. Ilman automaa­tioas­t­een nos­toa jälkim­mäi­nen vai­h­toe­hto toimisi samal­la myös edel­lisenä, kos­ka se nos­taisi inflaa­tion kaut­ta hin­to­ja niin, että työt­tömän saa­ma tuki ei enää riit­täisi samaan kuin ennen.

    Laskea työt­tömien saamia tukia. Palkat ovat nousussa.

    YLEn Per­jan­tai-ohjel­mas­sa (Kuka on köy­hä) oli pari viikkoa sit­ten reilu 30-vuo­tias, työtön yksin­huolta­jaäi­ti. Tulot muo­dos­tu­i­v­at asum­istues­ta, Kelan ela­tustues­ta, toimeen­tu­lotues­ta, lap­sil­isästä (nämä kaik­ki verot­to­mia) ja verotet­tavas­ta työ­markki­nat­ues­ta. Yhteen­sä 1.490 euroa/kk ja vero­ja ei noista tuloista käytän­nössä mene. Asun­nos­ta ei ollut main­in­taa oliko edulli­nen kaupun­gin kämp­pä. Oli kän­nykkä, läp­päri ja kivasti sis­ustet­tu koti.

    Miten täl­lainen henkilö voisi vaikka­pa kau­pan kas­salle halu­ta töi­hin kun tulot kotona oleskelus­ta ovat noin suuret, vas­tat­en suun­nilleen sitä mitä kau­pas­sa työsken­telystä kokopäiväisessä työssä tienaa? 

    Yksinker­tais­es­ti sosi­aal­i­tur­va on liian antelias. Luu­len­pa että osa leipäjonois­sa kävi­jöistä pär­jäisi ilman sitä ruoka­jakelua, mut­ta han­kki­mal­la ruokansa sieltä jää rahaa johonkin muuhun tarkoituk­seen enem­män. Ratio­naal­ista toim­intaa sekin.

    Palkko­jen ja sosi­aal­i­tur­van tasos­sa tulee olla nyky­istä paljon selvem­pi ero, jot­ta taloudelli­nen porkkana työn­tekoon olisi olemassa.

  33. vk:

    Palkko­jen ja sosi­aal­i­tur­van tasos­sa tulee olla nyky­istä paljon selvem­pi ero, jot­ta taloudelli­nen porkkana työn­tekoon olisi olemassa.

    Tästä olen samaa mieltä ja rum­mu­tan tässä asumiskus­tan­nusten rajun laskemisen puoles­ta: niin kauan kuin asumisen hin­ta kor­vataan niin anteliaasti kuin se kor­vataan tuki­ra­hoista ja työssäkäyvän pitää pääsään­töis­es­ti tai kokon­aan kor­va­ta se kokon­aan omas­ta palka­s­ta niin asumiskus­tan­nusten laskul­la saadaan heti työssäkäyvälle enem­män rahaa käteen ilman, että työt­tömän elin­ta­so laskee.

  34. Osmo Soin­in­vaara:
    Asumisen hin­taa on vähän vaikea alen­taa, jos hallinto-oikeus kieltää 40 000 suun­nitel­lun asun­non rakentamisen.

    Kieltämät­tä, mut­ta en ihan vapaut­taisi Helsinkiäkään vas­tu­us­ta, kun on tarkasti pidet­ty huol­ta siluetista ja jätet­ty rak­en­ta­mat­ta korkea­ta. Menee vähän tämän kir­joituk­sen aiheesta ohi, mut­ta han­kala nähdä kenel­läkään asun­non­o­mis­ta­jal­la todel­lista tah­toti­laa laskea asumisen hin­taa (mukaan lukien suurim­mat vuokranan­ta­jat joil­la aivan var­masti olisi kyky tähän vaikut­taa). Mukaan lukien kaik­ki päät­täjät ja virkamiehet, jot­ka Helsingis­säkin näitä asioi­ta ovat toteut­ta­mas­sa ja joil­la toden­näköis­es­ti on omistusasunnot.

    Nykyti­lanteessa­han kuitenkin asun­non­o­mis­ta­jat ja vuokraisän­nät voit­ta­vat ja häviäjänä on “yhteis­maa”: mata­la­palkkaiset työn­tek­i­jät joil­la ei niin väliä, veron­mak­sa­jat asum­is­tukien muo­dos­sa joten vaiku­tus yksit­täiseen vuokraisän­tään on hyvin pieni ja kansan­talous, kun ihmiset eivät pääse muut­ta­maan pääkaupukiseudulle töi­den luokse tai työt jää tekemät­tä, kun ei kan­na­ta niitä tehdä.

  35. Jukkis: : niin kauan kuin asumisen hin­ta kor­vataan niin anteliaasti kuin se kor­vataan tuki­ra­hoista ja työssäkäyvän pitää pääsään­töis­es­ti tai kokon­aan kor­va­ta se kokon­aan omas­ta palka­s­ta niin asumiskus­tan­nusten laskul­la saadaan heti työssäkäyvälle enem­män rahaa käteen ilman, että työt­tömän elin­ta­so laskee.

    Mut­ta joutuuko pieni­palkkainen sit­ten mak­samaan sen kokon­aan omas­ta palka­s­ta. Siel­lä toises­sa ketjus­sa, jos­sa ver­tailti­in hypo­teet­tis­ten Pekan (työtön) ja Kallen (1500€/kk työssäkävi­jä) tulo­ja, mielestäni joku las­ki, että Kallekin saa huo­mat­ta­van osan asum­is­menois­taan katet­tua asumistuella. 

    Siitä olen samaa mieltä, että jos tuki sido­taan asumiskus­tan­nuk­si­in, niin tämä tarkoit­taa myös sitä, että sinne se myös val­uu. Tuen­saa­ja ei myöskään ole eri­tyisen kiin­nos­tunut koit­ta­maan paina­maan asum­is­meno­jaan alaspäin, jos tästä syn­tyvä säästö menee läh­es kokon­aan siihen, että hänen tukeaan las­ke­taan. Jos tuki on riip­puma­ton siitä, mihin se käytetään, tämä toden­näköis­es­ti johtaisi asumisen hin­nan lasku­un, kun rahaa käytet­täisi­in yleis­es­ti vähem­män asumiseen ja enem­män muuhun. 

    Tämä siis kysyn­täpuolel­la. Tar­jon­ta­puoles­ta on vaikeampi sanoa mitään. Itse olisin taipu­vainen kallis­tu­maan siihen, että markki­nat kyl­lä tuot­ta­vat asioi­ta, joille on kysyn­tää, kun­han niiden annetaan toimia (riit­tävä kaavoitus, kartel­lit pois).

  36. Tilas­tokeskuk­sen työssäkäyn­ti­ti­las­tos­ta selviää, että Helsingis­sä oli työl­lisiä 267.125 v. 1990 ja 298.893 v. 2016.
    Työl­lis­ten (18–64v) määrä on siis lisään­tynyt 31.768:lla 26 vuodessa. Samas­sa ajas­sa 18–64 v väestö on lisään­tynyt 89234:llä (423949–334715).

    Ero­tus 54466 on siis työikäistä väestöä, joka ei ole töis­sä. Osa on var­maan opiske­li­joi­ta, jot­ka ovat siirtäneet kir­jansa Helsinki­in, mut­ta entä loput? 

    Miten työt­tömäl­lä on varaa asua Helsingis­sä, maan kalleim­mas­sa kaupungissa?

  37. Jukkis: Nykyti­lanteessa­han kuitenkin asun­non­o­mis­ta­jat ja vuokraisän­nät voit­ta­vat ja häviäjänä on “yhteis­maa”: mata­la­palkkaiset työn­tek­i­jät joil­la ei niin väliä, 

    Aivan. Kalli­ista asun­noista häviäjinä on myös iso joukko omis­tusasu­jia, joille isom­paan asun­toon muut­ta­mi­nen halpenisi, jos asun­not yleis­es­ti halpeni­si­vat. Heitä ei vält­tämät­tä hait­taisi oman asun­non halpen­e­m­i­nen muuten kuin sik­si, että laina on otet­tu sitä kallista asun­toa varten. Kos­ka vain pieni osa asu­jista on siinä tilass­sa, että “koh­ta ostan ensi­a­sun­non” ja taas hyvin suuri joukko siinä tilas­sa, että asun­to on jo ostet­tu, kukaan ei ole halukas siihen, että se oma asun­to halpe­nee suh­teessa pankkilainaan. 

    Luulen, että moni omis­tusasu­ja olisi halukas laske­maan asumisen hin­taa, kun­han se tehdään pitkäl­lä siir­tymäa­jal­la, jol­loin kukaan ei ole se, jolle jää mus­ta pekka käteen, kun juuri tuli ostet­tua asun­to kalli­il­la ja sit­ten hin­nat rom­ah­ti­vat. Jos asum­i­nen halpenisi esim. sitä kaut­ta, että asun­not eivät kallis­tu­isi lainkaan, mut­ta inflaa­tio muuten laukkaisi nor­maalia vauh­tia, omis­tusasu­jat oli­si­vat var­maan ihan tyy­tyväisiä, kos­ka heille asun­to on ennen kaikkea asum­ista varten, ei sijoi­tus, johon on pan­tu kaik­ki irti saata­va omaisu­us sil­lä mielel­lä, että toiv­otaan sen hin­nan mah­dol­lisim­man nopeaa nousua.

    1. Samuli. Monil­la asun­to­lainansa mak­saneil­la omis­tusasu­jil­la on lap­sia, joiden huo­let asun­tomarkki­noil­la ovat myös hei­dän huo­li­aan. Asun­to­jen korkeas­ta hin­nas­ta ei hyödy kuin lapse­ton eläkeläi­nen, joka suun­nit­telee muut­toa Espan­jan aurinkorannikolle.

  38. Osmo Soin­in­vaara:
    Asumisen hin­taa on vähän vaikea alen­taa, jos hallinto-oikeus kieltää 40 000 suun­nitel­lun asun­non rakentamisen.

    Asumisen hin­nan alen­tamis­es­ta on paljon jauhet­tu tääl­läkin. Kun rak­en­tamisen resurssit on yliku­umen­tu­misen takia pääkaupunkiseudul­la varat­tu­ja, niin uud­is­rak­en­tamisel­la ei pysty vaikut­ta­maan ennen kuin tilanne jäähtyy ja paljon.

    Kak­si kon­s­tia tulee mieleen: 1. vuokrasään­te­ly ja 2. saata­va pääkaupunkiseudun vuokra-asun­tokan­ta työssäkäyvien käyt­töön. Kum­mallekin löy­tyy var­masti vastustajia.

    1. Vuokrasään­nöste­ly johtaa tietysti siihen, että vuokra-asun­not myy­dään omis­tusasun­noik­si. Ehdo­tuk­sel­la, että eläkeläiset häädet­täisi­in Helsingistä maakun­ti­in, Viroon tai Mala­galle, saisi var­maan aikaan vilkkaan keskustelun. 

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    Asumisen hin­taa on vähän vaikea alen­taa, jos hallinto-oikeus kieltää 40 000 suun­nitel­lun asun­non rakentamisen.

    Ei hallinto-oikeus kiel­lä, jos asi­at tehdään lain mukaan. Vai eikö maakun­takaa­van määräyk­set koske Helsinkiä? Kaikkia mui­ta kun­tia se koskee.

    1. Tässä maakun­takaa­van vas­tainen on se mie­lenki­in­toinen asia, että maakun­tali­iton mielestä ris­tiri­itaa maakun­takaa­van kanssa ei ollut kuin ehkä Vartiosaaressa.

  40. Osmo Soin­in­vaara:
    Samuli. Monil­la asun­to­lainansa mak­saneil­la omis­tusasu­jil­la on lap­sia, joiden huo­let asun­tomarkki­noil­la ovat myös hei­dän huo­li­aan. Asun­to­jen korkeas­ta hin­nas­ta ei hyödy kuin lapse­ton eläkeläi­nen, joka suun­nit­telee muut­toa Espan­jan aurinkorannikolle.

    Kyl­lä siitä, että hänen asun­ton­sa hin­ta on 200k€ (jol­la hin­nal­la hän sen juuri osti) eikä 100 k€, hyö­tyy myös nuori asun­tove­lalli­nen per­heelli­nen. Jos hänen asun­ton­sa hin­ta putoaisi puoleen, mut­ta asun­to­laina säi­ly­isi siel­lä, mis­sä se on, niin hän ei ikinä pysty­isi muut­ta­maan isom­paan, vaik­ka senkin hin­ta olisi men­nyt puoleen, kos­ka hänen net­to­var­al­lisu­ud­estaan olisi pyyhkiy­tynyt het­kessä 100k€ pois. 

    Juuri tämä tässä on ongel­mana. Tämä nuori asun­tove­lalli­nen olisi tietenkin juuri ennen ostoaan hyö­tynyt siitä, että asun­not oli­si­vat halvem­pia, mut­ta sen jäl­keen, kun nimet on paperis­sa, hänelle on kul­la­nar­voista (kir­jaimel­lis­es­ti) se, etteivät asun­to­jen hin­nat romahda.

  41. Osmo Soin­in­vaara:
    Samuli. Monil­la asun­to­lainansa mak­saneil­la omis­tusasu­jil­la on lap­sia, joiden huo­let asun­tomarkki­noil­la ovat myös hei­dän huo­li­aan. Asun­to­jen korkeas­ta hin­nas­ta ei hyödy kuin lapse­ton eläkeläi­nen, joka suun­nit­telee muut­toa Espan­jan aurinkorannikolle.

    Entä ne kom­men­tit siitä, että nuorten sukupolvien ei kan­na­ta olla huolis­saan mis­tään, kos­ka asun­notkin tulee per­in­tönä van­hem­mil­ta sukupolvil­ta? Vakavis­saan niin voimme speku­loi­da moti­iveil­la niin paljon kuin halu­amme, mut­ta lop­putu­lok­sen perus­teel­la asun­to­jen hin­taa ei paine­ta lasku­un vaan korkein­taan hidaste­taan kasvua, vaik­ka se olisi kansan­taloudelle kuin­ka hyödyl­listä saa­da ne laske­maan. Tuskin siel­lä mikään salaseu­ra kokoon­tuu keskustele­maan siitä, että miten asun­not pide­tään kalli­ina, mut­ta ei siel­lä mikään pala­va kiirekään ole tilan­net­ta kor­ja­ta ainakaan tulosten perusteella.

  42. vk: Kun rak­en­tamisen resurssit on yliku­umen­tu­misen takia pääkaupunkiseudul­la varat­tu­ja, niin uud­is­rak­en­tamisel­la ei pysty vaikut­ta­maan ennen kuin tilanne jäähtyy ja paljon.

    Rak­en­t­a­mi­nen voi olla pul­lonkaula, mut­ta tyyp­il­lis­es­ti ei kovin pitkään. Rakennnuska­p­a­siteet­tia voi aina lisätä, pk-seudulle voidaan tuo­da lisää raken­nus­miehiä ja ‑kalus­toa muual­ta Suomes­ta aina ulko­mai­ta myöten, rak­enusalalle voidaan ottaa enem­män porukkaa ja niin edelleen. 

    Raken­nus­te­ol­lisu­us voi kas­vat­taa tuotan­toa aivan var­masti pitkän aikaa pk-seudul­la ja vieläpä täysin hal­li­tusti. Jos koko suomes­sa kap­a­siteet­ti lisään­tyy vaik­ka 3–5% niin siitähän voi haarukoi­da, mis­sä men­nään vaik­ka viiden vuo­den kulut­tua. PKS kap­a­siteet­ti voi kas­vaa var­masti tasaiseen tahti­in sen 5–10% vuodessa.

    1. Jos raken­nus­li­ik­keet voivat olla var­mo­ja, että rak­en­tamisenko­va vauhti jatkuu pääkaupunkiseudul­la seu­raa­vat kym­mme­nen vuot­ta, kap­a­siteet­tia tulee lisää ja paljon.

  43. Jos Helsingis­sä on kaavoitet­tu (ja vieläpä voimas­sa oikeu­den päätök­sen jäl­keen) maa­ta asun­noille ja asun­to­jen hin­nat yli muiden kasvukeskusten ja nou­se­vat nopeam­min kuin muis­sa kasvukeskuk­sis­sa, mikä pysäyt­täisi rak­en­tamisen? Äkilli­nen ja jyrkkä lama? Mikään muu?

    Kuin­ka kauan rak­en­tamisen kus­tan­nuk­set Helsingis­sä pysyvät yli ARA-rajan, eli mil­loin kaupun­ki voi aloit­taa oman vuokra-asun­to­tuotan­ton­sa uudelleen?

    Jos markki­nae­htoinen raken­nut­ta­mi­nen jatkuu kymme­nen vuot­ta voimakkaana ja hiipuu sen jäl­keen vähitellen, kaupun­gin tarve vuokra-asun­noille on kas­vanut kymme­nen vuot­ta eikä ole vähen­emässä joten sil­lä hin­tata­sol­la men­nään vaik­ka toiset kymme­nen vuot­ta ennen kuin on saatu edes odot­ta­maan ker­tyneet talot pystyyn.

    Jos muu­ta­man vuo­den sisään iskee syvä lama, eikö kaupun­gin pitäisi sil­loin panos­taa omaan rak­en­tamiseen kaksin ver­roin kos­ka hin­nat ovat alhaiset kaiken muun kysyn­nän kaikot­tua? Eli edes lama ei pysäyt­täisi rakentamista.

  44. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos raken­nus­li­ik­keet voivat olla var­mo­ja, että rak­en­tamisenko­va vauhti jatkuu pääkaupunkiseudul­la seu­raa­vat kym­mme­nen vuot­ta, kap­a­siteet­tia tulee lisää ja paljon.

    Uskotko näin tosi­aan tapah­tu­van? Huonol­ta nyt näyt­tää, rak­en­tamisen hin­tata­so kovas­sa nousus­sa kap­a­siteetin niukku­ud­es­ta johtuen.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Vuokrasään­nöste­ly johtaa tietysti siihen, että vuokra-asun­not myy­dään omis­tusasun­noik­si. Ehdo­tuk­sel­la, että eläkeläiset häädet­täisi­in Helsingistä maakun­ti­in, Viroon tai Mala­galle, saisi var­maan aikaan vilkkaan keskustelun. 

    Olen eri mieltä vuokrasään­te­lyn seu­rauk­ses­ta. Käsit­tääk­seni esim. Sak­sas­sa vuokrasään­te­lyl­lä on saatu pidet­tyä asun­to­jen hin­nat ja vuokrat hyvin kohtu­ullisi­na, Helsin­gin tasoon ver­rat­tuna nau­ret­ta­van alhaisina.

    En provos­sani niinkään tarkoit­tanut eläkeläis­ten häätämistä vaan enem­mänkin sitä, että vähen­net­täisi­in erit­täin run­sas­ta muiden kus­tan­nuk­sel­la asum­ista maan kalleim­mil­la asuinalueil­la. Asumisen tuet aiheut­ta­vat merkit­tävän osan vuokra-asun­to­jen kysyn­nästä ja tuet nos­ta­vat vuokria ja asun­to­jen hin­to­ja karkot­taen pienem­pit­u­loiset itse mak­sa­vat työssäkäyvät.

  45. Ismo:
    Jos muu­ta­man vuo­den sisään iskee syvä lama, eikö kaupun­gin pitäisi sil­loin panos­taa omaan rak­en­tamiseen kaksin ver­roin kos­ka hin­nat ovat alhaiset kaiken muun kysyn­nän kaikot­tua? Eli edes lama ei pysäyt­täisi rakentamista.

    Rak­en­tamisen hin­ta ei laman aikana tod.näk. olen­nais­es­ti laske, nousu parem­minkin pysähtyy. Raken­nus­li­ik­keet eivät päästä hin­tata­soa laske­maan vaan mielu­um­min vähen­tävät merkit­tävästi tuotan­toa. Tämä onnis­tuu nykyään aiem­paa helpom­min kun työn suorit­ta­va poruk­ka on pääosin ali­u­rakoit­si­joil­la (usein viro­laisil­la) ja pääu­rakoit­si­ja vaan johtaa työtä. 

    Avaimet uud­is­rak­en­tamisen hin­tata­son alen­tamiseen on kaavoit­ta­jal­la ja raken­nus­määräyk­sistä päät­täväl­lä eli kaupungilla. Muu­tok­set ovat ääret­tömän hitai­ta kaupun­gin puolel­la ja poli­it­ti­nen tah­toti­la olematon.

    Näyt­tää siltä, että asun­to­jen ja vuokrien hin­tata­so saataisi­in merkit­täväm­min alas vain 90-luvun alun kaltaisel­la lamal­la ja korkeal­la korko­ta­sol­la. Voi vielä toteu­tu­akin kun kaikki­nen velka­an­tu­mi­nen on maail­mas­sa järkyt­täväl­lä tasol­la. Elämme täysin velka­ve­toises­sa maail­mas­sa ja laskun mak­sun aika koit­taa vielä.

  46. vk:

    Näyt­tää siltä, että asun­to­jen ja vuokrien hin­tata­so saataisi­in merkit­täväm­min alas vain 90-luvun alun kaltaisel­la lamal­la ja korkeal­la korko­ta­sol­la. Voi vielä toteu­tu­akin kun kaikki­nen velka­an­tu­mi­nen on maail­mas­sa järkyt­täväl­lä tasol­la. Elämme täysin velka­ve­toises­sa maail­mas­sa ja laskun mak­sun aika koit­taa vielä.

    Meikäläisen arvio vas­taa sin­un arvio­tasi ja se tuleekin sit­ten ole­maan kylmää kyytiä juuri ensi­a­sun­non han­kkineille, kun asun­non arvo tulee ryt­inäl­lä alas samal­la, kun lainan korot nou­se­vat hur­jaa vauh­tia. Mei­dän pitäisi vakavis­saan harki­ta Suomes­sa jenkeis­sä ainakin jois­sain osaval­tiois­sa käytössä ole­vaa “avaimet postikuores­sa” ‑sään­töä, jos­sa asun­non pankille anta­mal­la kuit­taa samal­la sen koko lainan riip­pumat­ta asun­non sen het­kises­tä hinnasta.

    Sil­lä väl­tet­täisi­in mon­ta kym­meniä vuosia kestävää velka­vankeut­ta ja ulosot­toa seu­raa­van ker­ran, kun asun­tomarkki­noil­la läh­tee rytisemään. Muus­sa tapauk­ses­sa sul­jemme ison nipun nuo­ria työikäisiä ulos pait­si asun­tomarkki­noil­ta niin myös toden­näköis­es­ti työelämästä koko elämän­sä ajak­si, sil­lä har­va viit­sii tehdä töitä tilanteessa, jos­sa lei­jo­nanosa ansioista menee ulosot­toon ennen kuin velat saa anteek­si. Bonuk­se­na saataisi­in myös pankit ole­maan vähän tarkem­pia siinä, että keille ne lainan myön­tää, minkä kokoise­na ja mis­sä päin Suomea.

  47. vk: Elämme täysin velka­ve­toises­sa maail­mas­sa ja laskun mak­sun aika koit­taa vielä.

    Oikeas­t­aan raha on aina velkaa, joten velka­ve­toisia on oltu niin kauan, kuin vai­h­don välineitä on käytet­ty. Vir­tu­aalisen omaisu­u­den suu­ru­us voi kas­vaa ääret­tömi­in tai rom­ah­taa nol­laan, mut­ta reaalielämään se ei vaiku­ta yhtään mitään.

  48. vk: Elämme täysin velka­ve­toises­sa maail­mas­sa ja laskun mak­sun aika koit­taa vielä.

    Sivu­main­in­tana: län­si­mainen kap­i­tal­isti­nen (yksi­tyiseen pääo­maan poh­jaa­va) vapaa markki­na­t­alous nojau­tuu velka­an ihan perus­pi­lareil­taan. Jos län­si­mais­sa julki­nen ja yksi­tyi­nen lainakan­ta kutis­tu­isi merkit­tävästi (lain­o­ja mak­set­taisi­in pois, uusia ei otet­taisi), jär­jestelmä ei kykenisi toim­i­maan. En osaa arva­ta miten romahtaisi.

  49. Sylt­ty: Onpa yllät­tävää, että keskel­lä kov­in­ta nousukaut­ta nimeno­maan ansiosi­don­naista saavien määrät vähenevät nopeit­en: uusia työt­tömyys­jak­so­ja ei ala entiseen malli­in, entisetkin työt­tömät pää­sevät töi­hin ja ne jot­ka eivät pääse, niiltä lop­puu ansiopäiväraha.

    Hupi­jut­tu­ja, työl­lisiä on vähem­män kuin esim 2012 Vuon­na 2012 keskimäärin 2,432 miljoon­aa , vuon­na 2017 n 2,403 miljoonaa.

    Vuo­teen 2015 ero on suurin, sil­loin työl­lisiä oli n 2,368 miljoon­aa eli n 35000 vähem­män kuin 2017

    Eivät työt­tömät ole kulkeu­tuneet työl­lisek­si vaan aivan muualle.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.