Kategoria: _

Vielä velkajarrusta

Velka­jar­rua on vähän vaikea arvostel­la, kos­ka tulee väk­isin samais­te­tuk­si Vasem­mis­toli­iton ”juh­li­taan ja syödään viimeisetkin siemen­pe­runat ”-lin­jaan. Vaik­ka kan­nat­taa vas­tu­ullista talous­poli­ti­ikkaa, ei kuitenkaan tarvitse kan­nat­taa huonoa suhdannepolitiikkaa.

Nyt on sovit­tu, että julkisen velan suh­teessa BKT:hen on alen­nut­ta­vat 0,75 pros­ent­tiyk­sikköä vuosit­tain. Kuten Mikko Särelä esit­ti, se olisi pitänyt sitoa BKT:n kasvu­vauhti­in. Jos BKT kas­vaa kolme pros­ent­tia vuodessa, velkaa ei tarvitse lyhen­tää lainkaan vaan voidaan ottaa lisää velkaa jopa kak­si pros­ent­tia BKT:sta. Vas­taavasti, jos BKT piene­nee kolme pros­ent­tia, val­tion­talous on pakotet­ta­va yli kolme pros­ent­tia yli­jäämäisek­si. Keynes voi huonos­ti haudassaan.

Sil­loin kun talous kas­vaa rajusti, pitäisi sään­nön pakot­taa suureen yli­jäämään ja paljon esitet­tyä nopeam­paan velan­mak­su­un. Poli­itikoille hyvät ajat ovat vaikeimpia. Oikeis­tolle syn­tyy himo alen­taa vero­ja (näin ne ovat tehneet aika mon­ta ker­taa) ja vasem­mis­tol­la himo lisätä menoja.

Tässä sal­li­taan kuitenkin vuosit­taista sään­nön rikkomista niin, että ali­jäämä saa olla 2,5 pros­ent­tia BKT:sta. Ajatel­laan ilmeis­es­ti, että laskukaudet ovat lyhy­itä, kos­ka vaa­likau­den lop­pu­un men­nessä pitää tas­apain­ot­taa . Jat­ka lukemista “Vielä velkajarrusta”

Älykkyys periytyy X‑kromosomissa

Kesäl­lä silmi­i­ni osui mie­lenki­in­toinen tiedeuu­ti­nen: Siltä osin kuin älykkyys on geneet­tis­es­ti perin­nöl­listä, se periy­tyy X‑kromosomissa. X‑kromosomin poi­ka saa aina äidiltään. Tytär saa sen sekä isältään että äidiltään.

Kun etsin uutista googles­ta, havaitsin, ettei se mikään uuti­nen, vaan tavalli­nen kesäjut­tu. Asia on tiedet­ty pitkään. Min­ulle se kuitenkin oli uutinen.

Niin­pä isän älykkyys periy­tyy vain tyt­tärelle. Lisäk­si siis tytär saa toisen X‑kromosominsa äidiltään. Sen sijaan poi­ka voi per­iä X‑kromosomin äitin­sä isältä.  Siihen on 50 pros­entin todennäköisyys.

Sen ver­ran on vedet­tävä takaisin, että joitakin älykkyy­teen vaikut­tavia geene­jä on ilmeis­es­ti muis­sakin kro­mo­someis­sa. Lisäk­si isä voi vaikut­taa olo­suhteisi­in kotona, joten älykkyys voi periy­tyä isältä olo­suhtei­den kautta.

Tämä tieto antoi uuden tulkin­nan sille, mik­si äidin koulu­tus­ta­so vaikut­taa niin paljon lapsen koulumen­estyk­seen. Olin ennen ajatel­lut, että tämä kor­re­laa­tio on todiste ympäristötek­i­jöi­den vaiku­tuk­ses­ta. Sen mukaan koulute­tut äid­it oli­si­vat tässä suh­teessa äiteinä parem­pia. Nyt kor­re­laa­tio voikin johtua geeneistä.

Kun ylpeilee suku­ju­uril­laan ei kan­na­ta ylpeil­lä vain suvun kan­taisil­lä. Pikem­minkin huomio kan­nat­taa kiin­nit­tää kan­taisien vaimoihin.

Miesten taas ei kan­na­ta vali­ta las­ten­sa äitiä vain ulkonäön pohjalta.

Miksi HOASin kimppakämpissä asuvat eivät saa valita kämppäkavereitaan?

Opiske­li­jat vieras­ta­vat  HOAS:n kimp­pakämp­piä. Kuitenkin yksi­ty­isil­lä vuokra­markki­noil­la opiske­li­joiden kimp­pakäm­pät ovat kovin suosit­tu­ja. Yksiön sijaan vuokrataan yli sadan neliön asun­to ja ote­taan siihen 3–5 opiske­li­jaa. Tulee paljon halvem­mak­si kuin yksiöt.

Mis­tä moinen ero?

Opiske­li­joiden itse muo­dostamis­sa kimp­pakämp­is­sä he voivat vali­ta kämp­pik­sen­sä. Kun joku läh­tee pois, poruk­ka sopii keskenään, kuka tulee tilalle. HOASil­la saat samaan kämp­pään asumaan kenet sat­tuu. Kauhuk­er­to­muk­set elämän­tapo­jen eroista – esimerkik­si nukku­ma-ajoista tai  keit­tiön siivos­ta –   kulke­vat suus­ta suuhun ja saa­vat varo­maan kimppakämppiä.

Asun­tore­formiy­hdis­tyk­sen sem­i­naaris­sa tiis­taina kysyin tästä HOAS:in edus­ta­jal­ta, joka oli ker­tomas­sa opiske­li­joiden asumis­es­ta. Mik­si kimp­pakämp­pään ei saa ote­ta toisen­sa valin­nut­ta porukkaa, kun avi­o­li­itossakin saa puolison­sa. Hän antoi vas­tauk­sen, joka var­maankin oli tot­ta hänen näkökul­mas­taan. Ei ole mah­dol­lista, kos­ka tämä sään­tö ja tuo sään­tö estävät sen ja kaiken kukku­rak­si Kela alkaa etsiä sieltä avoli­itossa ole­via voidak­seen alen­taa näi­den asumistukea.

Vain eduskun­ta voi ava­ta tämän Gor­dion­in sol­mun. Jos lakien nou­dat­ta­mi­nen pakot­taa toim­i­maan tyh­mästi, lake­ja pitää muut­taa.   Onnek­si HOASin uudel­la toim­i­tusjo­hta­jal­la on koke­mus­ta lakien muuttamisesta.

Onko järkevää hajottaa ulkomaalaisyhteisöt?

Esitän tässä ajatuk­sen, jos­ta en ole itsekään var­ma. Esitän asian kuitenkin pohdittavaksi. 

Jos Riik­ka Purra nousisi päämin­is­terik­si ja meitä lähtisi viisi­tuhat­ta suo­ma­laista poli­it­tisi­na pako­laisi­na Nairo­bi­in, miten aset­tuisimme sinne asumaan?  Hajalleen mah­dol­lisim­man kauas toi­sis­tamme, jot­ta inte­groi­tu­isimme paikalliseen kult­tuuri­in eivätkä naa­purimme jou­tu­isi valit­ta­maan lenkki­makkaran hajus­ta? Ei, var­maankin aset­tuisimme asumaan pienenä suo­ma­lais­ten pako­lais­ten yhteisönä lähelle toisi­amme, niin kuin muuten tekevät suo­ma­laiset eläkeläisek­si Espan­jan aurinkorannoilla.

Tätä olen poht­in­ut sen jäl­keen, kun olin eduskun­nan valiokun­ta­matkalla Kanadas­sa. Suomes­sa ulko­maalaiset pyritään asut­ta­maan mah­dol­lisim­man kauas toi­sis­taan seg­re­gaa­tion vält­tämisek­si. Tämä on ainakin val­tu­us­ton viralli­nen tah­to. Käytän­nön työtä tekevät saat­ta­vat toimia toisin. Kanadalaiset sanoi­vat, että he pyrkivät päin­vas­toin suosi­maan Pikku-Ital­ioi­ta ja Chi­na­towne­ja, jot­ta ulko­maalaisy­hteisöt oli­si­vat elin­voimaisia ja nuoret kas­vaisi­vat johonkin kulttuuriin.

Mei­dän poli­ti­ikkamme on vai­h­toe­hdoista huonoin. Yritämme estää samas­ta maas­ta tule­vien aset­tumista samoille alueil­la, mut­ta sen sijaan eri maista tule­vat maa­han­muut­ta­jat aset­tuvat tois­t­en­sa naa­pureik­si maa­han­muut­ta­jalähiöi­hin. Niin­pä täl­laisen lähiön koulus­sa puhutaan kym­meniä kieliä. Oma kult­tuuri ei tässä sekamel­skas­sa säi­ly eikä periy­dy, mut­ta tilalle ei tule muu­takaan kulttuuria.

Kanadan tilanne on tietysti sikäli hyvä, että maas­sa puhutaan englan­tia ja ran­skaa, jot­ka ovat maail­mankieliä kun taas suo­mi ja ruot­si ovat muual­la hyödyt­tömiä. Maa­han­muut­ta­jien suomen kie­len taitoa täl­laiset etniset kylät eivät edis­täisi. Se on selvä argu­ment­ti näitä Pikku-Italoi­ta vas­taan. Jat­ka lukemista “Onko järkevää hajot­taa ulkomaalaisyhteisöt?”

Älyllinen kehitysvammaisuus

Viikon uutisia oli, että alle 35-vuo­ti­aiden työkyvyt­tömyy­seläkkeis­sä ovat lisään­tyneet henkiset syyt ja näistä eri­tyis­es­ti älylli­nen kehitysvammaisuus.

Älyl­lisel­lä kehi­tys­vam­maisu­udel­la tarkoite­taan, että älykkyysosamäärä on alle 70. Tosin määritelmät ovat vähän vai­htele­via. Tämä on kak­si stan­dard­ipoikkea­maa alle keskiar­von (100). Jos älykkyysosamäärä nou­dat­taisi tarkkaan nor­maal­i­jakau­maa, näitä olisi koko joukos­ta noin 2,3 %, mut­ta jakau­man hän­tien osalta nor­maal­isu­u­so­le­tus ei tai­da päteä.

Älylli­nen kehi­tys­vam­maisu­us voi johtua syn­nyn­näi­sistä tek­i­jöistä mut­ta myös ravin­non tai virikkei­den puut­teesta lapsena

Heikko­lah­jaisu­us ei ole lisään­tynyt vaan on ymmärtääk­seni ajan myötä vähen­tynyt, mut­ta työelämä on tul­lut vaa­ti­vam­mak­si. Van­hois­sa maalaisy­hteisöis­sä heikko­lah­jaisia oli selvästi enem­män kuin nyt, mut­ta sil­loin heille löy­tyi työtä. Nykyaikana har­va työ on enää help­poa kuin heinän teko. Jat­ka lukemista “Älylli­nen kehitysvammaisuus”

Mitä ajattelen velkajarrusta?

Vaik­ka suh­taudun kri­it­tis­es­ti hal­li­tuk­sen esit­täään laki­in velka­jar­rus­ta, en  halua tul­la liite­tyk­si niihin vasem­mis­to­laisi­in, joiden mielestä kan­nat­taa elää ilois­sti velka­an­tu­mal­la niin kauan kuin lainaa vielä saa. Julk­ista talout­ta on tas­apain­otet­ta­va voimakkaasti, mut­ta liika on aina liikaa. 

Min­ul­ta on use­ampikin kysynyt, mitä mieltä olen hal­li­tuk­sen esit­tämästä laki­in kir­joitet­tavas­ta velka­jar­rus­ta. Olen vas­tan­nut, että en oikein tunne esi­tys­tä. Olen­han tietysti lukenut siitä lehdis­tä, mut­ta olen olet­tanut, että lehdet selosta­vat asi­aa väärin. Eihän kukaan voi esit­tää mitään noin höh­lää. Kom­men­toin nyt kuitenkin esi­tys­tä sel­l­aise­na, kuin olen siitä lehdis­sä lukenut sil­lä varauk­sel­la, etteivät lehtien tiedot ole oikeista.

Täl­lä ker­taa huo­maan ole­vani samaa mieltä Raimo Ilask­iv­en kanssa, joka huo­maut­ti HS:n yleisönosas­tossa, että esi­tys estäisi järkevän suhdannepolitiikan.

Suh­dan­nevai­hte­lut ovat markki­na­t­alouden virhe, jota vas­taan val­tio­val­lan on toimit­ta­va. Keino­ja on kak­si: rahapoli­ti­ik­ka ja finanssipoli­ti­ik­ka. Omaa rahapoli­ti­ikkaa ei Suomel­la euroaikana enää ole. Jäl­jelle jää vain finanssipoli­ti­ik­ka. Hyv­inä aikoina on kerät­tävä markki­noil­ta rahaa veroina enem­män kuin sinne kyl­vetään sitä  ja huonoina aikoina pitää tehdä toisin päin.

Suh­dan­nepoli­ti­ik­ka ei ole tämän hal­li­tuk­sen vahvuuk­sia — onhan se omil­la toimil­laan syven­tänyt lamaa ja viivästyt­tänyt talouden nousua. Tämä on mak­sanut kansan­taloudelle mil­jarde­ja. Jat­ka lukemista “Mitä ajat­te­len velkajarrusta?”

Maahanmuuttajien pysyvyys

Suomen syn­tyvyys on pien­estä nousus­ta huoli­mat­ta mata­la, että tietää tule­vaisu­udessa suuria vaikeuk­sia työikäiselle väestölle, jon­ka pitäisi mak­saa ikään­tyneille eläkkeitä ja jär­jestää näi­den hoiva­palve­lut. Suomen tule­vaisu­ut­ta heiken­tää edelleen se, ettei nuorten suo­ma­lais­ten kan­na­ta ottaa tätä taakkaa kan­net­tavak­seen, vaan muut­taa pois maas­ta. Tyh­jenevä Suo­mi tarvit­see kipeästi siir­to­laisu­ut­ta, siis sitä, että tänne tul­laan töi­hin ja vero­ja mak­samaan. Asi­aa han­kaloit­taa se, että moni muukin maa tarvit­see siir­to­laisu­ut­ta. Siir­to­laisia ei ote­ta vaan saadaan.

Net­tomaa­han­muu­tos pitäisi olla vähin­tään 30 000 hen­gen tasol­la. Kos­ka Suomes­ta muute­taan myös pois, brut­tomaa­han­muu­ton on olta­va selvästi tuo­ta korkeampi – sitä korkeampi mitä use­ampi muut­taa pois.

Herkim­min pois muut­ta­vat ulko­maalais­taus­taiset. Huono jut­tu. Ensin investoimme hei­dän kotout­tamiseen­sa ja sit­ten he lähtevät, kun kotout­ta­mi­nen alkaa olla lop­pusuo­ral­la. Vaik­ka tilalle saataisi­in uusia, hei­dän kotout­tamisen­sa on aloitet­ta­va alus­ta. Jat­ka lukemista “Maa­han­muut­ta­jien pysyvyys”

Hyvinvointivaltion perääntymissuunnitelma 7/x: osaamisen ylläpitäminen

Nyt opin­noista valmis­tu­vien pitäisi olla työelämässä 2070-luvul­la saak­ka. Emme tiedä paljonkaan siitä, mil­lainen maail­ma on vuon­na 2070, mut­ta siitä voimme olla var­mo­ja, että nyt saatu koulu­tus on sil­loin vanhentunutta.

Oppimi­nen ei kuu­lu enää vain lap­su­u­teen ja nuoru­u­teen, vaan sitä tarvi­taan myös aikuisiäl­lä. Tarvi­taan siis aikuiskoulutusta.

Aikuisk­oulu­tus­tu­keen liit­tyy paljon epäko­htia ja suo­ranaista rahan haaskaus­ta. Hal­li­tuk­sen pyrkimys lakkaut­taa kaik­ki, mikä ei toi­mi opti­maalis­es­ti, on silti höh­lä. Voihan huonos­ti toimi­vaa työkalua myös kor­ja­ta tai jos se ei ole kor­jat­tavis­sa, luo­da tilalle uuden.

Kenen pitäisi mak­saa osaamisen päivit­tämi­nen?, asianomaisen itse, hänen työ­nan­ta­jansa vai val­tion? Jat­ka lukemista “Hyv­in­voin­ti­val­tion perään­tymis­su­un­nitel­ma 7/x: osaamisen ylläpitäminen”

Hyvinvointivaltion peräytymissuunnitelma (6/x) Siirtolaiset

Maa­han­muu­tos­ta käytävässä keskustelus­sa menevät ”pako­laiset” (human­itäärisin perustein maa­han otet­ta­vat) ja siir­to­laiset (työ ja opiskelu­pe­rusteinen maa­han­muut­to) sekaisin. Näitä sekoit­ta­vat sekä maa­han­muu­ton vas­tus­ta­jat että maa­han­muu­ton kan­nat­ta­jat. Nämä ryh­mät tulisi kuitenkin pitää tiukasti eril­lään, kos­ka niitä koske­vat aivan eri säännöt.

Hyv­in­voin­ti­val­tio­ta ei voisi ylläpitää, jos maa­han saisi kuka tahansa muut­taa ja pää­sisi välit­tömästi sosi­aal­i­tur­van piiri­in. En tiedä, kan­nat­taako sel­l­aista edes kukaan, mut­ta sanon tämän kuitenkin var­muu­den vuok­si keskustelun sel­ven­tämisek­si. Vaik­ka EU-maid­en välil­lä on peri­aat­teessa vapaa liikku­vu­us, se tarkoit­taa, että maa­han saa tul­la hake­maan työtä, mut­ta työt­tömyys­tur­van saa sinä vai­heessa koti­maas­taan. Uuden koti­maan maan sosi­aal­i­tur­van piiri­in pääsee vas­ta oltuaan töis­sä. Olen yrit­tänyt selvit­tää, kuin­ka kauan pitää olla töis­sä, mut­ta selkeätä vas­taus­ta en ole tähän saanut. Se taitaa olla tapaoikeutta.

Pako­laisek­si pääsem­i­nen on ihmis­ar­vokysymys, siir­to­laisek­si pääsem­i­nen ei ole. Jokaisel­la siir­to­laisia vas­taan­ot­taval­la maal­la on oikeus päät­tää kri­teereistä, joil­la siir­to­laisik­si pääsee.

Siirtolaisten pisteytys

Jat­ka lukemista “Hyv­in­voin­ti­val­tion peräy­tymis­su­un­nitel­ma (6/x) Siirtolaiset”

Miksi rahat eivät vieläkään riitä?

Markki­na­t­alous on luonut meille vau­rau­den, jota ei osat­tu sata vuot­ta sit­ten edes kuvitel­la. Ei osan­nut edes lor­di Keynes. Hän osasi ennus­taa tuotan­non tehokku­u­den, mut­ta ei uusia tarpei­ta. Hän luuli, että mei­dän aikanamme kaiken tarvit­ta­van tuot­tamiseen riit­tää 15 tun­tia työtä viikossa.

Uskoin 1990-luvun alus­sa, että taloudelli­nen kasvu pois­taisi köy­hyy­den Suomes­ta. Sen jäl­keen palkko­jen ostovoima – myös alimpi­en palkko­jen – on kas­vanut 50 pros­ent­tia. Pieni­palkkaiset ovat nyt yhtä varakkai­ta kuin keski­t­u­loiset oli­vat 1980-luvun lop­ul­la, mut­ta taloudelli­nen ahdinko ei ole kadonnut.

Rahat eivät riitä monel­la isopalkkaisemmallakaan.

Miten tämän voi selittää?

Joku sanoo, ettei hin­tain­dek­si mit­taa oikein köy­hien kulu­tusko­ria. Tämä selit­tää vain pienen osan, jos mitään. Onhan ruo­ka hal­ven­tunut EU-jäsenyy­den myötä merkit­tävästi suh­teessa mui­hin hin­toi­hin. Jat­ka lukemista “Mik­si rahat eivät vieläkään riitä?”