Tyhjien asuntojen todellisuus selvitettävä

Hel­sin­gin Sano­mat jul­kai­si taas ker­ran tie­don, jon­ka mukaan Hel­sin­gis­sä on 30 000 tyh­jää asun­toa. Ei pitäi­si käyt­tää har­haan­joh­ta­vaa ter­miä, sil­lä vaik­ka itse teks­tis­tä kävi ilmi, että tyh­jil­tä asun­nois­ta vain osa on tyh­jiä, tie­to 30 000 ”tyh­jäs­tä” asun­nos­ta jää itä­mään ihmis­ten pää­hän. Useim­mat luke­vat vain otsi­kot. Tyh­jäl­lä asun­nol­la tar­koi­te­taan siis asun­toa, jois­sa kukaan ei asu vaki­tui­ses­ti. Hel­sin­ki on Suo­men kun­nis­ta se, jos­sa ”tyh­jiä” asun­to­ja on suh­tees­sa vähiten.

Asun­to on ilman vaki­nais­ta asu­kas­ta kun

  • Se on myy­tä­vä­nä tai remon­toi­ta­va­na ennen uut­ta asu­kas­ta. Jos tämä väli­vai­he kes­tää vaik­ka­pa vain kol­me kuu­kaut­ta, tulee täs­tä her­käs­ti kym­me­nen tuhat­ta tyh­jää asuntoa.
  • Asun­to on tyh­jä­nä put­ki­re­mon­tin takia (oma­ni­kin on juu­ri nyt)
  • Asun­to on kak­ko­sa­sun­to­na. Monel­la maa­kun­tien lii­ke­mie­hel­lä on pie­ni asun­to Hel­sin­gis­sä, kos­ka se tulee hal­vem­mak­si kuin yöpyä yhte­nään hotel­lis­sa. Lähi­pii­ris­tä­ni tun­nen kak­si täl­lais­ta tapausta.
  • Eri­tyi­ses­ti Eiran­ran­nas­sa on pal­jon luk­susa­sun­to­ja, joi­den hal­ti­jat ovat ulko­mail­la asu­via rik­kai­ta. Rik­kail­la suo­ma­lai­sil­la jää­kiek­koi­li­joil­la ja auton­kul­jet­ta­jil­la on myös usein kak­ko­sa­sun­to Helsingissä
  • Monel­la yri­tyk­sel­lä on yri­tyk­sen sisäi­ses­sä hotel­li­käy­tös­sä ole­va asun­to Helsingissä.
  • Asun­nos­sa asuu vaik­ka­pa viro­lai­nen raken­nus­mies, jon­ka vaki­tui­nen osoi­te on Tal­lin­nas­sa. Hel­sin­gis­sä on todel­la pal­jon viro­lai­sia työn­te­ki­jöi­tä, joi­den vaki­tui­nen osoi­te on Tal­lin­nas­sa. (Vero­tus) Vain osa mat­kus­taa päi­vit­täin Tallinnaan.
  • Asu­kas on ”van­hain­ko­dis­sa” eikä suku pane asun­toa vuo­kral­le, kos­ka ei saa tava­roi­ta mah­tu­maan mihin­kään ja kos­ka asun­non vuo­kraa­mi­ses­sa ei ole mitään talou­del­lis­ta jär­keä, kos­ka vuo­kra kon­fis­koi­daan (85 %) hoitomaksuun.
  • Asu­kas on kuol­lut ja peri­kun­nal­la menee asun­non tyh­jen­tä­mi­seen kuu­kausi­kau­pal­la aikaa, kos­ka sii­nä on hommaa.
  • Vaki­tui­nen asu­kas on vuo­den työ­kei­kal­la vaik­ka Brys­se­lis­sä, eikä halua (huo­ne­ka­lut) vuo­kra­ta asun­toa vuo­dek­si. Sil­loin täl­löin tulee kui­ten­kin käy­tyä Suo­mes­sa ja lisäk­si vuo­kraa­mi­seen liit­tyy aina ris­ki, jota ei lyhy­tai­kai­ses­sa vuo­kraa­mi­ses­sa oikein kan­na­ta kantaa.

Kun tämä tie­to tyh­jis­tä asun­nois­ta tup­sah­taa aina sil­loin täl­löin jul­ki­suu­teen, oli­si oikeas­taan hyvä, jos joku sel­vit­täi­si, mik­si asun­to­ja on tyh­jil­lään. Oli­si­han se hyvä, jos oli­si kei­no­ja saa­da oikeas­ti tyh­jil­lään ole­via asun­to­ja vuo­kra­tuik­si. Se, että pit­kä­ai­kais­hoi­don mak­sua­se­tuk­sel­la este­tään lai­tos­hoi­dos­sa ole­vien asun­to­jen vuo­kraa­mi­nen, on tie­tys­ti lain­sää­tä­jän virhe.

Yksi­tyi­set koti­ta­lou­det ovat halut­to­mia vuo­kraa­maan asun­toa lyhyek­si ajak­si, kos­ka pel­kää­vät vuo­kraa­mi­seen liit­ty­viä ris­ke­jä. Vuo­kra­lai­nen ei mak­sa vuo­kraa, panee kai­ken pas­kak­si tai ei suos­tu muut­ta­maan mää­rä­ai­kai­sen sopi­muk­sen umpeu­dut­tua. Oli­vat pelot aiheel­li­sia tai aiheet­to­mia, ne kui­ten­kin muo­dos­ta­vat todel­li­sen esteen. Kau­pun­ki väli­vuo­kraa­ja­na voi­si häl­ven­tää näi­tä estei­tä ja onhan meil­lä ole­mas­sa Vuo­kra­tur­va, joka takaa aina­kin sen vuo­kran maksun.

38 vastausta artikkeliin “Tyhjien asuntojen todellisuus selvitettävä”

  1. Asun­to voi olla tyh­jä­nä myös niin, että on yhdis­tet­ty yksiö vie­rei­seen isom­paan asun­toon. Asuk­kaat ovat kir­joil­la sii­nä isom­mas­sa, eikä pie­nem­mäs­sä asu rekis­te­rien mukaan ketään. Van­hois­sa talois­sa täl­lai­sia yhdis­tä­mi­siä on useita.

  2. Tilan­ne ilmei­ses­ti vain pahe­nee. Jos ei ole pak­ko myy­dä, niin vii­saam­pi pitää vaik­ka tyh­jä­nä ja odo­tel­la parem­pia aikoja.

    Asun­to­jen hin­ta­ke­hi­tys ei ole myös­kään tuke­nut myyn­tiä. Jos sopi­vaan aikaan osti, niin tyhjänä/vähällä käy­töl­lä on kan­nat­ta­nut pitää vuo­si­kym­me­niä. Vie­lä on jää­nyt kan­nat­ta­van puolelle.

  3. Osa tuos­ta 30 000 asun­nos­ta saa­tai­siin ehkä muu­hun käyt­töön, kun vuo­kra­so­pi­muk­siin liit­ty­vää lain­sää­dän­töä vähän koh­tuul­lis­tet­tai­siin vuo­kra­nan­ta­jan kan­nal­ta. Vuo­kra­lai­sen tur­va on men­nyt öve­rik­si, mikä jäh­met­tää tur­haan markkinoita.

  4. Mik­si pysy­vään lai­tos­hoi­toon jou­tu­nut van­hus lait­tai­si asun­non vuo­kral­le? Eikö van­huk­sen kan­nat­tai­si vaan myy­dä asun­to ja ottaa vero­va­paa myyn­ti­voit­to itsel­le. Nämä sit­ten vaik­ka sijoi­tus­va­kuu­tuk­seen tai osin­got uudel­leen sijoit­ta­viin indek­si­ra­has­toi­hin, jos halu­aa varat jät­tää peri­kun­nal­le. Täl­löin peri­kun­ta­kaan ei jou­tui­si mis­sään vai­hees­sa mak­sa­maan veroa arvon­nousus­ta, pel­käs­tään perin­tö­ve­ron jos oikein olen ymmärtänyt.

  5. Unoh­tui­ko lis­tal­ta van­ki­las­sa tai kat­kai­su­hoi­dos­sa ole­vat, tahi vuokraisäntää/perintätoimiston isku­ryh­mää paos­sa ole­vat asukkaat?

    Voi tosi­aan olla aika mon­ta hyvää­kin syy­tä sil­le, mik­si Hel­sin­gis­sä ja ehkä muu­al­la­kin on asun­to­ja tyhjillään.

    Oli­si­ko kun­nol­lis­ten vuo­kra-asun­to­jen tar­vit­si­joi­den kan­nal­ta hai­tal­lis­ta se, jos huo­nos­ti käyt­täy­ty­vien (esim. vuo­kran­sa mak­sa­mat­ta jät­tä­vien tai yhtiön yhtei­siä sisä- ja ulko­ti­lo­ja roskaavien/tärvelevien ja mui­ta asuk­kai­ta enem­män tai vähem­män häi­rit­se­vien) vuo­kra­lais­ten irti­sa­no­mi­nen ja hää­tö oli­si nykyis­tä nopeam­paa, tehok­kaam­paa ja yksinkertaisempaa? 

    Kun oman talo­yh­tiöm­me eräs­tä vas­ta­re­mon­toi­tua asun­toa vuo­krat­tiin (vuo­den sisäl­lä täs­tä päi­väs­tä) uudel­leen, ei kysei­seen yksi­öön, var­sin hyväl­lä pai­kal­la Hel­sin­gis­sä, yllät­täen löy­ty­nyt­kään kuin yksi kun­nol­li­nen ehdo­kas. Vain yksi! Kuka­pa oli­si uskonut?

    No, oli tie­tys­ti hyvä, että löy­tyi edes yksi sopi­va ehdo­kas, joka täyt­ti ehdot (mak­su­häi­riöt­tö­myys) ja sii­hen asun­toon saat­toi vuo­kra­so­pi­muk­sen teon jäl­keen muut­taa. “Asun­to­pu­la” hel­pot­tui edes yhdel­lä. Sitä vain jäin ihmet­te­le­mään, mis­sä mah­toi tuol­loin luu­ra­ta se pal­jon puhut­tu kova tun­ku vuo­kra-asun­toi­hin pääkaupunkiseudulla? 

    Tapauk­sen jäl­keen jäi aina­kin minua askar­rut­ta­maan, onko ns. huu­ta­va pula vuo­kra-asun­nois­ta tääl­lä Hel­sin­gis­sä (ja pää­kau­pun­ki­seu­dul­la) edes todel­li­nen? Vuo­kra-asun­to­pu­lan todel­li­set “kas­vot” ja taus­tat oli­si todel­la­kin hyvä selvittää!

    Tuo yksit­täi­nen tapaus yllä ker­too kyl­lä mie­les­tä­ni jota­kin vuo­kra-asun­to­mark­ki­noi­den nykyi­ses­tä ris­kis­tä. Kan­nat­taa­ko asun­toa antaa vuo­kral­le, jos ei sii­tä kor­vik­keek­si muu­ta saa, kuin kor­kein­taan häiriöitä?

    Tar­vi­taan­ko häi­riö­ta­pauk­sia pal­jon­kin lisää Hel­sin­kiin? Kuka sel­lai­sia tän­ne rie­sak­si vie­lä lisää kai­paa? Asun­to­jen omis­ta­jat eivät aina­kaan? Fir­mat­ko, joil­la on asun­to­ja? Vai oli­si­ko haluk­kain hei­tä tän­ne otta­maan kas­vot­to­mam­pi omis­ta­ja, eli kau­pun­ki? Mie­les­tä­ni Hel­sin­ki ei lisä­häi­riöi­tä kaipaa.

    Jos­sain toki pitää kaik­kien asua, mut­ta jos vuo­kra-asun­nois­ta on Hel­sin­gin asun­to­mark­ki­noil­la pulaa, voi­si tilan­net­ta hel­pot­taa esi­mer­kik­si ris­kin parem­mal­la hal­lin­nal­la, myös asun­non omis­ta­jan osal­ta, esi­mer­kik­si irti­sa­no­mi­sa­jan lyhen­tä­mi­sel­lä (tai edes tas­a­puo­lis­ta­mi­sel­la vuo­kra­lai­sen ja omis­ta­jan osal­ta) sekä suo­ral­la kyt­ken­näl­lä vuo­kraen­nak­koon, ja esi­mer­kik­si rajoi­tuk­sil­la ali­vuo­kra­lais­ten tai “epä­mää­räis­ten ali­vuo­kra­lais­ten” ottamisen/majoittamisen suhteen. 

    Tuo­ton ja sii­hen liit­ty­vän ris­kin välil­lä on syy­tä olla jon­kin­lai­nen tasa­pai­no. Jos ris­ki on suu­ri, vai­kut­ta­nee se osal­taan (suo­raan ja/tai epä­suo­ras­ti) jopa vuo­kra-asun­to­jen hintatasoon.

  6. Hoa­sin solut on vis­siin aika lail­la tyh­jil­lään. Aina­kin yksi tut­ta­va­ni oli Hel­sin­gis­sä opis­ke­le­mas­sa ja mui­ta solus­sa asu­jia ei opin­to­jen­sa aika­na näh­nyt. Hel­sin­ki­läi­set asu­vat van­hem­pien­sa luo­na ja nos­ta­vat tuet?

  7. Lisäk­si on
    — kal­lii­ta uudi­sa­sun­to­ja / ullak­koa­sun­to­ja tms. joi­den myyn­ti kes­tää vuosikausia
    — peri­kun­ta rii­te­lee vuo­si­kausia ja talo on tyh­jä­nä (esim. Arm­fel­tin­tie 13)
    — jul­ki­nen tms. taho ei pidä kii­ret­tä teh­dä mitään tyh­jäl­le talol­le (esim. Neit­syt­pol­ku 1)

  8. Ode kir­joit­ti lai­tos­van­huk­sen tyh­jäs­tä asunnosta:

    asun­non vuo­kraa­mi­ses­sa ei ole mitään talou­del­lis­ta jär­keä, kos­ka vuo­kra kon­fis­koi­daan (85 %) hoitomaksuun.

    Tämä on himp­pa härs­ki näke­mys. Olen iloi­nen veron­mak­sa­ja ja haluan yhteis­kun­nan pitä­vän huol­ta kan­sa­lai­sis­taan, mut­ta sitä en ymmär­rä että mik­si van­huk­sen ei tar­vit­si­si mak­saa hoi­dos­taan sen ver­ran kuin hyvin pys­tyy. Tyh­jäs­tä asun­nos­ta saa­ta­va vuo­kra­tu­lo näyt­tää aina­kin äkkiä vil­kais­ten rahal­ta, joka vain ker­tyy lai­tok­ses­sa asu­van van­huk­sen tilil­le. Ei var­maan ole kovin yleis­tä että van­huk­sel­la tuos­sa vai­hees­sa oli­si lai­naa, jon­ka lyhen­nyk­siä ja kor­ko­ja var­ten tulo­ja tarvittaisiin.

    Ne vuo­kra­nan­ta­jan ris­kit ovat oikeat ja todel­li­set ja suu­ret. Saim­me sen tuta oma­koh­tai­ses­ti sen yhden ker­ran kun vuo­kra­sim­me jäl­ki­kas­vua var­ten oste­tun yksiön ennen hänen sin­ne muut­ta­mis­taan. Onnek­si ei sen jäl­keen ole ollut asun­to­ja vuo­krat­ta­vak­si asti.

  9. Seu­raa­vat­kin syyt voi­vat olla “tyh­jien” asun­to­jen — eli asun­to­jen, jois­sa ketään ei asu kir­joil­la — takana:
    — Auto­va­kuu­tuk­ses­sa voi sääs­tää jopa sata­sia vuo­des­sa, jos siir­tää kir­jan­sa maa­seu­tu­paik­ka­kun­nal­le Hel­sin­gin sijaan. Tosia­sias­sa koti voi edel­leen sijai­ta Helsingissä.
    — Opis­ke­li­jat, joi­den van­hem­mat asu­vat Hel­sin­gis­sä tai lähia­lueil­la. Vuo­kra-asun­to saat­taa vaih­tua tiu­haan: kir­jo­jen siir­tä­mi­ses­sä aina kul­loi­seen­kin asun­toon ei ole kun­non insen­tii­viä. Kun kir­jat ovat van­hem­pien asun­nol­la, tulee (vähäi­nen) viran­omais­pos­ti tal­teen eikä tipah­da vii­meis­tä edel­li­sen käm­pän pos­ti­luuk­kuun. Lisäk­si jot­kin pank­ki- ja vakuu­tus­kon­ser­nit suo­si­vat “per­he­ko­ko­nai­suuk­sia”: kun samas­sa osoit­tees­sa kir­joil­lao­le­va per­he kes­kit­tää asioin­nin samaan pank­kiin, sääs­tää hel­pos­ti pal­ve­lu­mak­su­jen ver­ran kuukaudessa.

  10. Kal­le:
    Vuo­kra­lai­sen tur­va on men­nyt öve­rik­si, mikä jäh­met­tää tur­haan markkinoita.

    Vuo­kra­lai­sen tur­va on ongel­ma myös sik­si että yksi nark­ka­ri voi ter­ro­ri­soi­da koko talo­yh­tiö­tä kös­si­mäl­lä kai­ken ja pii­kit­tä­mäl­lä kel­la­ris­sa. Vaik­ka kave­ri on jää­nyt rysän pääl­tä kiin­ni, ei mitään voi teh­dä kun kukaan ei uskal­la todis­taa. Terv. koke­mus­ta on.

  11. Olen­nai­nen asia mikä pitäi­si myös aina sanoa on että Hel­sin­gis­sä on (ulko­muis­tis­ta) 330 000 asun­toa, jot­ta voi suhteuttaa.

  12. Ete­läi­ses­sä Hel­sin­gis­sä on tosi­aan todel­la vähän asun­to­ja täy­sin tyh­jä­nä. Ammat­ti­ni takia kier­rän asun­to-osa­keyh­tiöi­den asun­nois­sa, myös koko­nai­sia talo­ja siten että käyn kai­kis­sa asun­nois­sa. Täy­sin tyh­jiä asun­to­ja on arvio­ni mukaan joka kah­des­kym­me­nes tai vähem­män, osas­sa näis­tä on ken­kien suo­jia etei­ses­sä joka viit­taa asun­non myyn­nis­sä oloon, mones­sa tyh­jäs­sä asun­nos­sa on myös käyn­nis­sä remontointi.

    Yllät­tä­vän pal­jon ete­läi­ses­sä Hel­sin­gis­sä on tosi­aan asun­to­ja jois­sa on huo­ne­ka­lut sisäl­lä, mut­ta näkee että niis­sä ei asu­ta vaki­tui­ses­ti tai asu­tan vain osan aikaa vuo­des­ta. Pal­jon­ko nii­tä ulko­mail­la elä­ke­päi­vi­ään viet­tä­viä on?

  13. Joa­kim: Vuo­kra­lai­sen tur­va on ongel­ma myös sik­si että yksi nark­ka­ri voi ter­ro­ri­soi­da koko talo­yh­tiö­tä kös­si­mäl­lä kai­ken ja pii­kit­tä­mäl­lä kel­la­ris­sa. Vaik­ka kave­ri on jää­nyt rysän pääl­tä kiin­ni, ei mitään voi teh­dä kun kukaan ei uskal­la todis­taa. Terv. koke­mus­ta on. 

    Tämä on ihan tyy­pil­lis­tä uut­ta suo­ma­lais­ta lain­sää­dän­töä, jol­la on peri­aat­tees­sa ollut ihan hyvä tar­koi­tus, mut­ta seu­rauk­set ihan muu­ta. Olen muu­ta­man ystä­vän kaut­ta kuul­lut kai­ken­lai­sia taus­to­ja. Osa on minis­te­riöi­den heik­koa val­mis­te­lua ja osa Edus­kun­nan töräyk­siä. Edus­kun­taan on ehkä vai­keam­pi vai­kut­taa, joten pitäi­si kye­tä paran­ta­maan minis­te­riöi­den val­mis­te­lun laatua.

    Laa­tuun taas pää­see kiin­ni vain palk­kaa­mal­la nykyis­tä parem­pia vir­ka­mie­hiä. Parem­pia vir­ka­mie­hiä taas saa vain parem­mal­la pal­kal­la tai muil­la eduil­la. Tul­laan jäl­leen jul­ki­sen sek­to­rin lii­an pie­neen palk­ka­hai­ta­riin ja työ­eh­toi­hin. Ongel­mat ovat mitä ilmei­sim­min kasau­tu­neet STM:ön ja YM:ön, joi­hin hakeu­du­taan paran­ta­maan maailmaa.

  14. Vali­tet­ta­vas­ti artik­ke­lin otsi­kok­si todel­la­kin nos­tet­tiin tyh­jät asun­not, vaik­ka muka­na ovat myös tila­päi­ses­ti asu­tut, yhteen­sä 28 000 vuon­na 2013. Hel­sin­gis­sä asuu 13000 asu­kas­ta tila­päi­ses­ti, eli jos he asui­si­vat jokai­nen yksin, mel­kein puo­let “tyh­jis­tä” asun­nois­ta selit­tyi­si tällä.
    Mie­les­tä­ni toi­nen mer­kit­tä­vä tyh­jiä asun­to­ja tuot­ta­va ilmiö on muut­ta­mi­nen. Vuo­sit­tain 100000 hel­sin­ki­läis­tä aikuis­ta muut­taa asun­nos­taan. Vaik­ka kaik­ki eivät jätä asun­toa tyh­jäk­si, mm. ero­ti­lan­teis­sa, niin esim. kotoa muut­ta­vien las­ten osuus muut­ta­jis­ta on vain vii­ti­sen pro­sent­tia. Tie­däm­me hyvin, että muut­toon liit­tyy usein kit­kaa ja asun­to voi olla kuu­kausia­kin tyh­jä­nä asun­non­vaih­to­ti­lan­tees­sa. Siten pien­ten asun­to­jen kan­ta­kau­pun­gis­sa asun­to­ja on vuo­den­vaih­teen tilas­tois­sa pal­jon tyhjänä.
    Moni muu­kin tääl­lä jo esi­tet­ty syy, kuten lai­tos­hoi­dos­sa ole­vat van­huk­set, ulko­mail­la oles­ke­lu, ulko­maa­lai­set työ­po­ru­kat ym. kuu­lu­vat pää­kau­pun­ki­seu­dun elämänmenoon.
    Asian tut­kin­ta vaa­ti­si asun­to­kan­nan käy­tön pit­kit­täis­seu­ran­taa, mikä voi­daan toki teh­dä. Se sel­vit­täi­si kuin­ka pal­jon asun­to­ja on pit­kä­ai­kai­ses­ti tyh­jä­nä, mut­ta syyt tähän onkin huo­mat­ta­vas­ti vai­keam­pi tut­kia. Hypo­tee­si­ni kui­ten­kin on, että tähän ilmi­öön pureu­tu­vil­la lain tai mui­den käy­tän­tö­jen muu­tok­sil­la tus­kin kovin suur­ta mää­rää asun­to­ja ilmaan­tui­si asuntomarkkinoille.

  15. Kal­le: Ongel­mat ovat mitä ilmei­sim­min kasau­tu­neet STM:ön ja YM:ön, joi­hin hakeu­du­taan paran­ta­maan maailmaa.

    Ja sit­ten hur­jim­mat VM:n toi­mi­jat teke­vät työn­sä vain ideo­lo­gian­sa pakot­ta­mi­na? Talous­pa­pis­ton noviisiosastoko?

  16. Kal­le: Tämä on ihan tyy­pil­lis­tä uut­ta suo­ma­lais­ta lain­sää­dän­töä, jol­la on peri­aat­tees­sa ollut ihan hyvä tar­koi­tus, mut­ta seu­rauk­set ihan muu­ta. Olen muu­ta­man ystä­vän kaut­ta kuul­lut kai­ken­lai­sia taus­to­ja. Osa on minis­te­riöi­den heik­koa val­mis­te­lua ja osa Edus­kun­nan töräyk­siä. Edus­kun­taan on ehkä vai­keam­pi vai­kut­taa, joten pitäi­si kye­tä paran­ta­maan minis­te­riöi­den val­mis­te­lun laatua.

    Laa­tuun taas pää­see kiin­ni vain palk­kaa­mal­la nykyis­tä parem­pia vir­ka­mie­hiä. Parem­pia vir­ka­mie­hiä taas saa vain parem­mal­la pal­kal­la tai muil­la eduil­la. Tul­laan jäl­leen jul­ki­sen sek­to­rin lii­an pie­neen palk­ka­hai­ta­riin ja työ­eh­toi­hin. Ongel­mat ovat mitä ilmei­sim­min kasau­tu­neet STM:ön ja YM:ön, joi­hin hakeu­du­taan paran­ta­maan maailmaa. 

    Sel­lais­ta lain­sää­dän­töä, jon­ka mukaan tuo­mio annet­tai­siin ilman sel­vää näyt­töä, ei ole eikä tule.
    Vaik­ka min­kä­lai­sia vir­ka­mie­hiä palkattaisiin.

  17. Joa­kim:
    ‘snip’
    Vaik­ka kave­ri on jää­nyt rysän pääl­tä kiin­ni, ei mitään voi teh­dä kun kukaan ei uskal­la todis­taa. Terv. koke­mus­ta on. 

    Vai­ke­ne­mi­sen laki omer­ta toi­mii siis myös Hel­sin­gis­sä, ei pel­käs­tään Sisiliassa.

  18. Joa­kim: yksi nark­ka­ri voi ter­ro­ri­soi­da koko talo­yh­tiö­tä kös­si­mäl­lä kai­ken ja pii­kit­tä­mäl­lä kel­la­ris­sa. Vaik­ka kave­ri on jää­nyt rysän pääl­tä kiin­ni, ei mitään voi teh­dä kun kukaan ei uskal­la todistaa.

    Asun­to yhtiön hal­lin­taan ja säl­li pihalle.

  19. Ei-tyh­jis­tä” puo­les­taan suu­ri osa on tyh­jiä, jot­ta tuet juok­si­si­vat. Opis­ke­li­jat tai työt­tö­mät asu­vat käy­tän­nös­sä kump­pa­nin luo­na, mut­ta Kela mak­saa 300 % vuo­kras­ta tuki­na, joten asun­toa ei voi vapaut­taa tar­vit­se­val­le. Kai­kel­le mark­ki­na­hin­ta ja tuet riip­pu­mat­to­mik­si elä­män­va­lin­nois­ta, niin asun­to­ja käy­tet­täi­siin vain tar­vit­ta­va määrä.

  20. > Asun­to on ilman vaki­nais­ta asu­kas­ta kun

    Aika hyvä luet­te­lo. Lähes kaik­ki esi­mer­kit kui­ten­kin ker­to­vat asun­non ole­van tyh­jä tuo­tan­nol­li­sis­ta tai talou­del­li­sis­ta syis­tä. Lis­tas­ta puut­tui­vat koko­naan asun­not, jot­ka ovat oikeas­ti tyh­jiä, mut­ta on tilas­toi­hin mer­kit­ty asu­tuik­si. Esimerkiksi:

    Vaki­tui­nen asu­kas asuu puo­li­son­sa luo­na, mut­ta ilmoit­taa asu­van­sa yksin saa­dak­seen sosi­aa­li­tu­kia. – Tosin näis­tä­kin moni vuo­kraa asun­to­aan pimeil­lä mark­ki­noil­la, jol­loin asun­to saat­taa oikeas­ti olla­kin asuttu.

  21. Mut­ta osaa­ko kukaan sanoa syy­tä sii­hen, mik­si San­ta­ha­mi­nas­sa 40% asun­nois­ta on tyh­jil­lään? Var­maan­kin Suo­men­lin­na menee tähän samaan.

    Vää­ris­tää­kö armei­jan kir­jaus­ta­vat joten­kin asiaa?

    Eli onko­han niin, että jos las­ke­taan kaik­ki raken­teel­li­set syyt, asun­to­ja on vain mar­gi­naa­li­ses­ti tyhjillään?

  22. Rai­mo K: Sel­lais­ta lain­sää­dän­töä, jon­ka mukaan tuo­mio annet­tai­siin ilman sel­vää näyt­töä, ei ole eikä tule.
    Vaik­ka min­kä­lai­sia vir­ka­mie­hiä palkattaisiin. 

    Ei täs­sä ollut kyse tuo­mios­ta, vaan vuo­kra­nan­ta­jan mah­do­li­suu­des­ta antaa ken­kää nistille.

  23. Edel­leen koros­tan, että täs­tä ilmiös­tä on var­sin vähän tie­toa, ja kun Hel­sin­gin Sano­mat uuti­soi kau­pun­gis­sa ole­van 30 000 tyh­jää asun­toa, tämä joh­taa luki­jan aja­tuk­set ran­kas­ti har­haan. Pel­käs­tään tuo tila­päi­nen, yli 13 000 asuk­kaan asu­mi­nen on Väes­tö­re­kis­te­riin kir­jat­tua viral­lis­ta asu­mis­ta ja esim. monet ulko­maa­lai­sil­le opis­ke­li­joil­le suun­na­tut opis­ke­li­ja-asun­to­ta­lot näky­vät “tyh­ji­nä”. Tämän lisäk­si tulee vie­lä muu­ta tila­päis­tä asu­mis­ta kak­ko­sa­sun­nois­sa. Tyh­jät asun­not ovat val­tao­sin vir­ta, jos­sa asun­not ovat vuo­ro­tel­len asuin­käy­tös­sä ja toi­si­naan taas tyh­jiä. Jokai­nen voi tämän asian tode­ta lähiympäristöstään.

    Var­mas­ti on myös aidos­ti tyh­jiä asun­to­ja, joi­den omis­ta­jil­la ei ole tar­vet­ta lait­taa nii­tä vuo­kral­le. Näi­den sel­vil­le saa­mi­nen onkin var­si­nais­ta sala­po­lii­si­työ­tä. Ja sen jäl­keen se tär­kein kysy­mys: Mitä sitten?

  24. Anna-Lii­sa: Tämä on himp­pa härs­ki näke­mys. Olen iloi­nen veron­mak­sa­ja ja haluan yhteis­kun­nan pitä­vän huol­ta kan­sa­lai­sis­taan, mut­ta sitä en ymmär­rä että mik­si van­huk­sen ei tar­vit­si­si mak­saa hoi­dos­taan sen ver­ran kuin hyvin pystyy. 

    Ei kai ongel­ma ole moraa­li­nen vaan käy­tän­nöl­li­nen. Mik­si lait­taa asun­toa vuo­kral­le, jos vuo­kraa­mi­sen kus­tan­nuk­set ylit­tä­vät sii­tä saa­ta­vat hyö­dyt? Jos omis­taa asun­non, jos­ta sai­si 1000 euroa vuo­kraa, mut­ta täs­tä jää käteen 150 euroa, joka sekin täy­tyy käy­tän­nös­sä vara­ta vuo­kra­lai­sen teke­mien tuho­jen kor­jaa­mi­seen, niin on pal­jon hel­pom­paa ja usein hal­vem­paa pitää asun­toa tyh­jil­lään kun­nes asu­kas kuo­lee ja tava­rat jae­taan ja asun­to myydään. 

    Iso­äi­ti­ni asui van­hoil­la päi­vil­lään vuo­kral­la, kun­nes muut­ti hil­jat­tain pal­ve­lu­ta­loon. Onnek­si asui vuo­kral­la, kos­ka jos asun­to oli­si ollut oma, ei sitä kukaan oli­si tyhjentänyt.

  25. Osmo Soi­nin­vaa­ral­la on pit­kä lis­ta jär­ke­vis­tä mah­dol­li­sis­ta syis­tä asun­to­jen tyh­jil­lään oloon, mut­ta sekin tulee muis­taa, että monia asun­to­ja pide­tään vain sijoi­tus- tai rahan­pe­su­koh­tei­na, jois­sa arvon­nousu on var­mem­pi kuin muis­sa osak­keis­sa, pank­ki­tal­le­tuk­sis­ta puhu­mat­ta­kaan. Hyö­dyl­lis­tä oli­si todel­la­kin sel­vit­tää miten kysei­set tilas­tot on laa­dit­tu. Luo­tet­ta­vuusar­vioin­nis­sa tulee muis­taa myös se, ettei­vät vas­taa­jat lähes­kään aina halua ker­toa totuutta.
    Syy aiheen kiin­nos­ta­vuu­teen on sii­nä, että kau­pun­gis­sam­me val­lit­see huu­ta­va asun­to­pu­la ja koh­tuu­ton asu­mi­sen hin­noit­te­lu. Ongel­mien rat­kai­se­mi­seen tar­vi­taan AHA-kan­sa­lai­sak­tii­vi­suut­ta, joka ilme­nee nyt osoit­tees­sa http://www.facebook.com/pages/Asumisen-hinta-alas/84437882545

  26. Sel­vi­tys oli­si todel­la­kin syy­tä teh­dä, täs­sä minun valis­tu­nut arvauk­se­ni, miten nuo 30000 tyh­jää asun­toa voi­si­vat jakau­tua (Hel­sin­gis­sä on muu­ten toden­nä­köi­ses­ti Suo­men kun­nis­ta eni­ten vapaa-aja­na­sun­to­ja, mut­ta ne eivät sel­lai­sik­si tilastoidu):

    Suo­mes­sa asu­vien suo­ma­lais­ten vapaa-ajan asun­not 5000
    Ulko­mail­la asu­vien suo­ma­lais­ten asun­not 4000
    Muu­al­la Suo­mes­sa asu­vien ja Hel­sin­gis­sä työs­sä­käy­vien kak­ko­sa­sun­not 5000
    Yri­tys­ten omis­ta­mat tila­päis­ma­joi­tuk­seen käy­tet­tä­vät asun­not 2000
    Ulko­maa­lais­ten vapaa-ajan asun­not 1000
    Tila­päis­vuo­krat­ta­vat asun­not (Airbnb, Fore­nom jne) (viik­ko tai kuu­kausi) 4000
    Myyn­nis­sä tai vuo­krat­ta­va­na lyhytaikaisesti(1–4 kk) tyh­jil­lään 2000
    Myy­tä­vät uudis­koh­teet 1000
    Asu­kas lai­tos­hoi­dos­sa 1500
    Remon­tis­sa, ei asu­kas­ta 1500
    Muut 3000

  27. Rik­kail­la suo­ma­lai­sil­la jää­kiek­koi­li­joil­la ja auton­kul­jet­ta­jil­la on myös usein kak­ko­sa­sun­to Helsingissä”

    No tämä­hän sel­vit­tää kai­ken. Kun mukaan las­ke­taan vie­lä rik­kai­den kan­san­edus­ta­jien kak­ko­sa­sun­not, niin ongel­ma­vyyh­ti on selvitetty.

  28. Kal­le: Asun­to­jen hin­ta­ke­hi­tys ei ole myös­kään tuke­nut myyn­tiä. Jos sopi­vaan aikaan osti, niin tyhjänä/vähällä käy­töl­lä on kan­nat­ta­nut pitää vuo­si­kym­me­niä. Vie­lä on jää­nyt kan­nat­ta­van puolelle.

    Näi­tä heit­to­ja oli­si hyvä täs­men­tää välillä.

  29. Kal­le: Kal­le

    Kal­le: Osa tuos­ta 30 000 asun­nos­ta saa­tai­siin ehkä muu­hun käyt­töön, kun vuo­kra­so­pi­muk­siin liit­ty­vää lain­sää­dän­töä vähän koh­tuul­lis­tet­tai­siin vuo­kra­nan­ta­jan kan­nal­ta. Vuo­kra­lai­sen tur­va on men­nyt öve­rik­si, mikä jäh­met­tää tur­haan markkinoita.

    Anteek­si, tätä piti lainata.

  30. Pet­te­ri:
    Sel­vi­tys oli­si todel­la­kin syy­tä teh­dä, täs­sä minun valis­tu­nut arvauk­se­ni, miten nuo 30000 tyh­jää asun­toa voi­si­vat jakautua … 

    Pikai­nen tsek­kaus pal­jas­ti, että rekis­te­rin mukaan tyh­jiä kau­pu­gin vuo­kra-asun­to­ja oli vuo­den­vaih­tees­sa 1700 noin 47000:sta. Eli täs­tä voi­si pää­tel­lä, että tämä vajaa nel­jä pro­sent­tia muo­dos­taa asun­non­vaih­to­jen ja remont­tien takia perus­va­rau­man vuo­kra-asun­to­kan­nas­sa. Jos tätä pro­sent­tia käy­te­tään koko asun­to­kan­taan, saa­daan 12000 tyh­jää asun­toa. Mikä­li tähän lisä­tään väes­tö­re­kis­te­rin Hel­sin­gis­sä tila­päi­ses­ti asu­vat asuk­kaat 13000, sum­mak­si tuli­si jo 25000 asun­toa (tosin varauk­sel­la, että emme tie­dä kuin­ka moni tila­päi­sis­tä asuu samas­sa asun­nos­sa ja onko kau­pun­gin tyh­jis­sä vuo­kra-asun­nois­sa kun­nas­sa tila­päi­ses­ti asu­via asukkaita).

  31. ft maa­il­mal­ta: Hoa­sin solut on vis­siin aika lail­la tyh­jil­lään. Aina­kin yksi tut­ta­va­ni oli Hel­sin­gis­sä opis­ke­le­mas­sa ja mui­ta solus­sa asu­jia ei opin­to­jen­sa aika­na näh­nyt. Hel­sin­ki­läi­set asu­vat van­hem­pien­sa luo­na ja nos­ta­vat tuet? 

    Jos opis­ke­li­ja asuu van­hem­pan­sa luo­na, Kelan tuet jää­vät kyl­lä nos­ta­mat­ta. Asu­mis­li­sään ei ole oikeut­ta ja opin­to­ra­ha mak­se­taan alennettuna.

  32. Make: Asun­to­jen hin­ta­ke­hi­tys ei ole myös­kään tuke­nut myyn­tiä. Jos sopi­vaan aikaan osti, niin tyhjänä/vähällä käy­töl­lä on kan­nat­ta­nut pitää vuo­si­kym­me­niä. Vie­lä on jää­nyt kan­nat­ta­van puolelle.

    Täs­tä näki­sin mie­lel­lä­ni jotain fak­taa. Siis otat kai huo­mioon sen, että asun­nois­ta pitää jat­ku­vas­ti mak­saa hoi­to­vas­ti­ket­ta ja sen pääl­le nii­hin tulee koko ajan koko talo­yh­tiö­tä kos­ke­via kor­jauk­sia, jot­ka mak­sa­vat rahaa. 

    Lisäk­si tie­ten­kään vaih­toeh­to­na ei ole rahan pitä­mi­nen pat­jan alla, vaan johon­kin muu­hun sijoittaminen. 

    Ja lopuk­si asun­to­kaup­paan liit­tyy kus­tan­nuk­sia (asun­non­vä­lit­tä­jä, varain­siir­to­ve­ro), joi­ta ei lii­ty moneen muu­hun sijoittamiseen. 

    Mut­ta näki­sin siis mie­lel­lä­ni sen tut­ki­muk­sen, jos­sa osoi­te­taan asun­to­si­joit­ta­mi­sen ole­van ris­ki­ta­soon­sa näh­den kan­nat­ta­vaa jopa sil­loin, kun asun­nos­sa ei pide­tä vuokralaista.

  33. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: Kun oman talo­yh­tiöm­me eräs­tä vas­ta­re­mon­toi­tua asun­toa vuo­krat­tiin (vuo­den sisäl­lä täs­tä päi­väs­tä) uudel­leen, ei kysei­seen yksi­öön, var­sin hyväl­lä pai­kal­la Hel­sin­gis­sä, yllät­täen löy­ty­nyt­kään kuin yksi kun­nol­li­nen ehdo­kas. Vain yksi! Kuka­pa oli­si uskonut?

    No, riip­puu tie­ten­kin ihan sii­tä, mil­lä hin­nal­la sitä asun­toa vuo­krat­tiin. Pää­tel­len sii­tä, että sii­hen löy­tyi yksi halu­kas, asun­non vuo­kra­ta­so oli valit­tu täs­mäl­leen oikein mark­ki­noi­den suh­teen. Jos haluk­kai­ta oli­si ollut vaik­ka 20, tämä oli­si ker­to­nut sii­tä, että asun­to oli hin­noi­tel­tu sel­väs­ti mark­ki­na­hin­nan alle. 

    En siis oikein ymmär­rä, mitä tämän esi­mer­kin sinus­ta piti osoit­taa asun­to­mark­ki­nois­ta. Aina­kaan ilman, että ker­rot, mikä oli vuo­kra­hin­ta, jut­tusi perus­teel­la on mah­do­ton­ta sanoa mitään sen suh­teen, onko Hel­sin­gis­sä vuo­kra-asun­to­pu­la vai ei.

  34. Minun käsit­tääk­se­ni 30 000 mää­rä lie­nee vie­lä­pä ALIMITOITETTU. Se sisäl­tää vain ne asun­not, jot­ka eivät ole vaki­tui­ses­ti asut­tu­ja väes­tö­re­kis­te­ri­kes­kuk­sen tie­to­jen mukaan. Monet sel­lai­set­kin asun­not ovat tyh­jä­nä, jois­sa asun­to on kir­jat­tu vaki­tui­ses­ti asu­tuk­si. Eivät kaik­ki asu siel­lä, mis­sä ovat kir­joil­la. Pait­si, että jo pel­käs­tä kesä­mök­kei­lys­tä, ulko­maan- ja koti­maan­mat­kois­ta aiheu­tuu pal­jon tyh­jä­käyn­tiä asun­toi­hin, sitä aiheu­tuu myös sii­tä, että oikeas­ti muu­te­taan johon­kin muualle. 

    Yksi osa tosia­sias­sa tyh­jiä asun­to­ja ovat myös opis­ke­li­ja-asu­mi­seen liit­ty­vät yksi­tyis­koh­dat. Enkä tar­koi­ta vain kesä­ai­kaa, jol­loin monet opis­ke­li­ja-asun­not ovat tosia­sias­sa tyh­jil­lään ja asuk­kaat kesä­töis­sä muu­al­la Suo­mes­sa. Opin­to­tu­ki­jär­jes­tel­mä myös esi­mer­kik­si kan­nus­taa koto­na asu­via opis­ke­li­joi­ta vuo­kraa­maan tyh­jän asun­non, jot­ta saa parem­mat opin­to­tuet (tuki solua­sun­nos­sa asu­val­le on yli 500 euroa kuus­sa, ja koto­na asu­va 17–19 ‑vuo­tias saa opin­to­tu­kea nykyi­sin kai 62,06 euroa kuus­sa. Noin 450 euron ero­tuk­sel­la mak­saa kevyes­ti solua­sun­non kulut. Jos solua­sun­to mak­saa esim. 250 euroa kuus­sa, vuo­kraa­mal­la tyh­jän solua­sun­non koto­na asu­va opis­ke­li­ja tie­naa 140 euroa kuus­sa. Tuo mene­tel­mä on ollut käy­tös­sä jo vuo­si­kym­me­niä, mut­ta yhä edel­leen koto­na asu­vien opin­to­tu­ki on ole­mat­to­mal­la tasol­la, mikä kan­nus­taa tyh­jien opis­ke­li­ja-asun­to­jen vuo­kraa­mi­seen ja osal­taan aiheut­taa aivan tur­haa asuntopulaa.

  35. Vil­le K: Jos opis­ke­li­ja asuu van­hem­pan­sa luo­na, Kelan tuet jää­vät kyl­lä nos­ta­mat­ta. Asu­mis­li­sään ei ole oikeut­ta ja opin­to­ra­ha mak­se­taan alennettuna.

    Kuka todel­li­sen asu­mis­pai­kan tarkistaa?

  36. OS:“Yksityiset koti­ta­lou­det ovat halut­to­mia vuo­kraa­maan asun­toa lyhyek­si ajak­si, kos­ka pel­kää­vät vuo­kraa­mi­seen liit­ty­viä riskejä.

    Kau­pun­ki väli­vuo­kraa­ja­na voi­si häl­ven­tää näi­tä esteitä…”

    Nime­no­maan tämä vai­kut­tai­si, sil­lä vaa­ra, että vuo­kra­lai­nen tur­me­lee asun­toa ja/tai sen kodin­ko­nei­ta, on todellinen. 

    Har­ras­te­li­ja” vuo­kra­nan­ta­ja, esim ulko­maan­ko­men­nuk­sel­la ole­va tai kak­ko­sa­sun­to­aan vuo­kraa­va, halu­aa pitää asun­non itsel­leen kel­paa­vas­sa kun­nos­sa. Luon­nol­li­nen kulu­mi­nen toki hyväksytään.

  37. Tapio: Kuka todel­li­sen asu­mis­pai­kan tarkistaa?

    Ok, tai­sin ymmär­tää vää­rin. Tar­koi­tet­tiin siis sitä että, opis­ke­li­ja asuu nimel­li­ses­ti solua­sun­nos­sa, vaik­ka oikeas­ti enem­män tai vähem­män van­hem­pan­sa luo­na. Jos opin­to­tu­ki­ha­ke­muk­sen ja väes­tö­re­kis­te­rin tie­to­jen välil­lä ei ole ris­ti­rii­taa, ei tätä tai­de­ta sen kum­mem­min tutkia.

  38. Vali­tet­ta­vas­ti tuo Hesa­rin toi­mit­ta­jan vää­rin ymmär­tä­mään tilas­toon tukeu­tu­va artik­ke­li “30 000 tyh­jää asun­toa” hyp­pää nyt vas­taan joka nur­kan takaa. Vii­mek­si 14.7. vies­tin­täy­rit­tä­jä Jou­ko Mart­ti­la varoit­taa asun­to­si­joit­ta­mi­ses­ta myös Hel­sin­gis­sä, jos­sa on jo 30 000 asun­toa “tyh­jil­lään”. Hesa­ris­sa hänen varoi­tus­taan perus­tel­tiin “30 000 myy­mät­tö­mäl­lä asun­nol­la”. Eli nyt alkaa kon­kre­ti­soi­tua ne uhat, joi­ta pelät­tiin, kun datan avaa­mi­ses­ta kaik­kien käyt­töön keskusteltiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.