Tyhjien asuntojen todellisuus selvitettävä

Helsin­gin Sanomat julka­isi taas ker­ran tiedon, jon­ka mukaan Helsingis­sä on 30 000 tyhjää asun­toa. Ei pitäisi käyt­tää harhaan­jo­htavaa ter­miä, sil­lä vaik­ka itse tek­stistä kävi ilmi, että tyhjiltä asun­noista vain osa on tyhjiä, tieto 30 000 ”tyhjästä” asun­nos­ta jää itämään ihmis­ten päähän. Useim­mat luke­vat vain otsikot. Tyhjäl­lä asun­nol­la tarkoite­taan siis asun­toa, jois­sa kukaan ei asu vak­i­tuis­es­ti. Helsin­ki on Suomen kun­nista se, jos­sa ”tyhjiä” asun­to­ja on suh­teessa vähiten.

Asun­to on ilman vak­i­naista asukas­ta kun

  • Se on myytävänä tai remon­toita­vana ennen uut­ta asukas­ta. Jos tämä väli­vai­he kestää vaikka­pa vain kolme kuukaut­ta, tulee tästä herkästi kymme­nen tuhat­ta tyhjää asuntoa.
  • Asun­to on tyhjänä putkire­mon­tin takia (omanikin on juuri nyt)
  • Asun­to on kakkosasun­tona. Monel­la maakun­tien liikemiehel­lä on pieni asun­to Helsingis­sä, kos­ka se tulee halvem­mak­si kuin yöpyä yht­enään hotel­lis­sa. Lähipi­iristäni tun­nen kak­si täl­laista tapausta.
  • Eri­tyis­es­ti Eiran­ran­nas­sa on paljon luk­susasun­to­ja, joiden halti­jat ovat ulko­mail­la asu­via rikkai­ta. Rikkail­la suo­ma­laisil­la jääkiekkoil­i­joil­la ja autonkul­jet­ta­jil­la on myös usein kakkosasun­to Helsingissä
  • Monel­la yri­tyk­sel­lä on yri­tyk­sen sisäisessä hotel­likäytössä ole­va asun­to Helsingissä.
  • Asun­nos­sa asuu vaikka­pa viro­lainen raken­nus­mies, jon­ka vak­i­tu­inen osoite on Tallinnas­sa. Helsingis­sä on todel­la paljon viro­laisia työn­tek­i­jöitä, joiden vak­i­tu­inen osoite on Tallinnas­sa. (Vero­tus) Vain osa matkus­taa päivit­täin Tallinnaan.
  • Asukas on ”van­hainkodis­sa” eikä suku pane asun­toa vuokralle, kos­ka ei saa tavaroi­ta mah­tu­maan mihinkään ja kos­ka asun­non vuokraamises­sa ei ole mitään taloudel­lista järkeä, kos­ka vuokra kon­fiskoidaan (85 %) hoitomaksuun.
  • Asukas on kuol­lut ja perikun­nal­la menee asun­non tyh­jen­tämiseen kuukausikau­pal­la aikaa, kos­ka siinä on hommaa.
  • Vak­i­tu­inen asukas on vuo­den työkeikalla vaik­ka Brys­selis­sä, eikä halua (huoneka­lut) vuokra­ta asun­toa vuodek­si. Sil­loin täl­löin tulee kuitenkin käy­tyä Suomes­sa ja lisäk­si vuokraamiseen liit­tyy aina ris­ki, jota ei lyhy­taikaises­sa vuokraamises­sa oikein kan­na­ta kantaa.

Kun tämä tieto tyhjistä asun­noista tup­sah­taa aina sil­loin täl­löin julk­isu­u­teen, olisi oikeas­t­aan hyvä, jos joku selvit­täisi, mik­si asun­to­ja on tyhjil­lään. Olisi­han se hyvä, jos olisi keino­ja saa­da oikeasti tyhjil­lään ole­via asun­to­ja vuokra­tuik­si. Se, että pitkäaikaishoidon mak­suase­tuk­sel­la estetään laitoshoi­dos­sa ole­vien asun­to­jen vuokraami­nen, on tietysti lain­säätäjän virhe.

Yksi­tyiset koti­taloudet ovat halut­to­mia vuokraa­maan asun­toa lyhyek­si ajak­si, kos­ka pelkäävät vuokraamiseen liit­tyviä riske­jä. Vuokralainen ei mak­sa vuokraa, panee kaiken paskak­si tai ei suos­tu muut­ta­maan määräaikaisen sopimuk­sen umpeudut­tua. Oli­vat pelot aiheel­lisia tai aiheet­to­mia, ne kuitenkin muo­dosta­vat todel­lisen esteen. Kaupun­ki välivuokraa­jana voisi häl­ven­tää näitä esteitä ja onhan meil­lä ole­mas­sa Vuokratur­va, joka takaa ainakin sen vuokran maksun.

38 vastausta artikkeliin “Tyhjien asuntojen todellisuus selvitettävä”

  1. Asun­to voi olla tyhjänä myös niin, että on yhdis­tet­ty yksiö viereiseen isom­paan asun­toon. Asukkaat ovat kir­joil­la siinä isom­mas­sa, eikä pienem­mässä asu rek­iste­rien mukaan ketään. Van­hois­sa talois­sa täl­laisia yhdis­tämisiä on useita.

    Vastaa

  2. Tilanne ilmeis­es­ti vain pahe­nee. Jos ei ole pakko myy­dä, niin viisaampi pitää vaik­ka tyhjänä ja odotel­la parem­pia aikoja.

    Asun­to­jen hin­take­hi­tys ei ole myöskään tukenut myyn­tiä. Jos sopi­vaan aikaan osti, niin tyhjänä/vähällä käytöl­lä on kan­nat­tanut pitää vuosikym­meniä. Vielä on jäänyt kan­nat­ta­van puolelle.

    Vastaa

  3. Osa tuos­ta 30 000 asun­nos­ta saataisi­in ehkä muuhun käyt­töön, kun vuokra­sopimuk­si­in liit­tyvää lain­säädän­töä vähän kohtu­ullis­tet­taisi­in vuokranan­ta­jan kannal­ta. Vuokralaisen tur­va on men­nyt överik­si, mikä jäh­mettää turhaan markkinoita.

    Vastaa

  4. Mik­si pysyvään laitoshoitoon joutunut van­hus lait­taisi asun­non vuokralle? Eikö van­huk­sen kan­nat­taisi vaan myy­dä asun­to ja ottaa verova­paa myyn­tivoit­to itselle. Nämä sit­ten vaik­ka sijoi­tus­vaku­u­tuk­seen tai osin­got uudelleen sijoit­tavi­in indek­sir­a­has­toi­hin, jos halu­aa varat jät­tää perikun­nalle. Täl­löin perikun­takaan ei jou­tu­isi mis­sään vai­heessa mak­samaan veroa arvon­nousus­ta, pelkästään per­in­töveron jos oikein olen ymmärtänyt.

    Vastaa

  5. Uno­h­tuiko listal­ta vanki­las­sa tai katkaisuhoi­dos­sa ole­vat, tahi vuokraisäntää/perintätoimiston iskuryh­mää paos­sa ole­vat asukkaat?

    Voi tosi­aan olla aika mon­ta hyvääkin syytä sille, mik­si Helsingis­sä ja ehkä muual­lakin on asun­to­ja tyhjillään.

    Olisiko kun­nol­lis­ten vuokra-asun­to­jen tarvit­si­joiden kannal­ta haitallista se, jos huonos­ti käyt­täy­tyvien (esim. vuokransa mak­samat­ta jät­tävien tai yhtiön yhteisiä sisä- ja ulkotilo­ja roskaavien/tärvelevien ja mui­ta asukkai­ta enem­män tai vähem­män häir­it­se­vien) vuokralais­ten irti­sanomi­nen ja häätö olisi nyky­istä nopeam­paa, tehokkaam­paa ja yksinkertaisempaa? 

    Kun oman taloy­htiömme erästä vastare­mon­toitua asun­toa vuokrat­ti­in (vuo­den sisäl­lä tästä päivästä) uudelleen, ei kyseiseen yksiöön, varsin hyväl­lä paikalla Helsingis­sä, yllät­täen löy­tynytkään kuin yksi kun­nolli­nen ehdokas. Vain yksi! Kuka­pa olisi uskonut?

    No, oli tietysti hyvä, että löy­tyi edes yksi sopi­va ehdokas, joka täyt­ti ehdot (mak­suhäir­iöt­tömyys) ja siihen asun­toon saat­toi vuokra­sopimuk­sen teon jäl­keen muut­taa. “Asun­top­u­la” helpot­tui edes yhdel­lä. Sitä vain jäin ihmettelemään, mis­sä mah­toi tuol­loin luu­ra­ta se paljon puhut­tu kova tunku vuokra-asun­toi­hin pääkaupunkiseudulla? 

    Tapauk­sen jäl­keen jäi ainakin min­ua askar­rut­ta­maan, onko ns. huu­ta­va pula vuokra-asun­noista tääl­lä Helsingis­sä (ja pääkaupunkiseudul­la) edes todel­li­nen? Vuokra-asun­top­u­lan todel­liset “kasvot” ja tau­s­tat olisi todel­lakin hyvä selvittää!

    Tuo yksit­täi­nen tapaus yllä ker­too kyl­lä mielestäni jotakin vuokra-asun­tomarkki­noiden nykyis­es­tä riskistä. Kan­nat­taako asun­toa antaa vuokralle, jos ei siitä korvikkeek­si muu­ta saa, kuin korkein­taan häiriöitä?

    Tarvi­taanko häir­iö­ta­pauk­sia paljonkin lisää Helsinki­in? Kuka sel­l­aisia tänne riesak­si vielä lisää kaipaa? Asun­to­jen omis­ta­jat eivät ainakaan? Fir­matko, joil­la on asun­to­ja? Vai olisiko halukkain heitä tänne otta­maan kasvot­tomampi omis­ta­ja, eli kaupun­ki? Mielestäni Helsin­ki ei lisähäir­iöitä kaipaa.

    Jos­sain toki pitää kaikkien asua, mut­ta jos vuokra-asun­noista on Helsin­gin asun­tomarkki­noil­la pulaa, voisi tilan­net­ta helpot­taa esimerkik­si riskin parem­mal­la hallinnal­la, myös asun­non omis­ta­jan osalta, esimerkik­si irti­sanomisa­jan lyhen­tämisel­lä (tai edes tas­a­puolis­tamisel­la vuokralaisen ja omis­ta­jan osalta) sekä suo­ral­la kytken­näl­lä vuokraen­nakkoon, ja esimerkik­si rajoituk­sil­la alivuokralais­ten tai “epämääräis­ten alivuokralais­ten” ottamisen/majoittamisen suhteen. 

    Tuo­ton ja siihen liit­tyvän riskin välil­lä on syytä olla jonkin­lainen tas­apaino. Jos ris­ki on suuri, vaikut­ta­nee se osaltaan (suo­raan ja/tai epä­suo­rasti) jopa vuokra-asun­to­jen hintatasoon.

    Vastaa

  6. Hoasin solut on vis­si­in aika lail­la tyhjil­lään. Ainakin yksi tut­ta­vani oli Helsingis­sä opiskele­mas­sa ja mui­ta solus­sa asu­jia ei opin­to­jen­sa aikana näh­nyt. Helsinkiläiset asu­vat van­hempi­en­sa luona ja nos­ta­vat tuet?

    Vastaa

  7. Lisäk­si on
    — kalli­ita uud­is­as­un­to­ja / ullakkoa­sun­to­ja tms. joiden myyn­ti kestää vuosikausia
    — perikun­ta riitelee vuosikau­sia ja talo on tyhjänä (esim. Arm­felt­in­tie 13)
    — julki­nen tms. taho ei pidä kiiret­tä tehdä mitään tyhjälle talolle (esim. Neit­syt­polku 1)

    Vastaa

  8. Ode kir­joit­ti laitosvan­huk­sen tyhjästä asunnosta:

    asun­non vuokraamises­sa ei ole mitään taloudel­lista järkeä, kos­ka vuokra kon­fiskoidaan (85 %) hoitomaksuun.

    Tämä on himp­pa härs­ki näke­mys. Olen iloinen veron­mak­sa­ja ja halu­an yhteiskun­nan pitävän huol­ta kansalai­sis­taan, mut­ta sitä en ymmär­rä että mik­si van­huk­sen ei tarvit­sisi mak­saa hoi­dostaan sen ver­ran kuin hyvin pystyy. Tyhjästä asun­nos­ta saata­va vuokrat­u­lo näyt­tää ainakin äkkiä vilka­isten rahal­ta, joka vain ker­tyy laitok­ses­sa asu­van van­huk­sen tilille. Ei var­maan ole kovin yleistä että van­huk­sel­la tuos­sa vai­heessa olisi lainaa, jon­ka lyhen­nyk­siä ja korko­ja varten tulo­ja tarvittaisiin.

    Ne vuokranan­ta­jan riskit ovat oikeat ja todel­liset ja suuret. Saimme sen tuta omako­htais­es­ti sen yhden ker­ran kun vuokrasimme jälkikasvua varten oste­tun yksiön ennen hänen sinne muut­tamis­taan. Onnek­si ei sen jäl­keen ole ollut asun­to­ja vuokrat­tavak­si asti.

    Vastaa

  9. Seu­raa­vatkin syyt voivat olla “tyhjien” asun­to­jen — eli asun­to­jen, jois­sa ketään ei asu kir­joil­la — takana:
    — Auto­vaku­u­tuk­ses­sa voi säästää jopa sata­sia vuodessa, jos siirtää kir­jansa maaseu­tu­paikkakun­nalle Helsin­gin sijaan. Tosi­asi­as­sa koti voi edelleen sijai­ta Helsingissä.
    — Opiske­li­jat, joiden van­hem­mat asu­vat Helsingis­sä tai lähialueil­la. Vuokra-asun­to saat­taa vai­h­tua tiuhaan: kir­jo­jen siirtämisessä aina kul­loiseenkin asun­toon ei ole kun­non insen­ti­iviä. Kun kir­jat ovat van­hempi­en asun­nol­la, tulee (vähäi­nen) vira­nomais­posti tal­teen eikä tipah­da viimeistä edel­lisen käm­pän pos­tiluukku­un. Lisäk­si jotkin pank­ki- ja vaku­u­tuskon­ser­nit suo­si­vat “per­hekokon­aisuuk­sia”: kun samas­sa osoit­teessa kir­joil­laol­e­va per­he keskit­tää asioin­nin samaan pankki­in, säästää hel­posti palvelumak­su­jen ver­ran kuukaudessa.

    Vastaa

  10. Kalle:
    Vuokralaisen tur­va on men­nyt överik­si, mikä jäh­mettää turhaan markkinoita.

    Vuokralaisen tur­va on ongel­ma myös sik­si että yksi narkkari voi ter­ror­isoi­da koko taloy­htiötä kös­simäl­lä kaiken ja piikit­tämäl­lä kel­laris­sa. Vaik­ka kaveri on jäänyt rysän päältä kiin­ni, ei mitään voi tehdä kun kukaan ei uskalla todis­taa. Terv. koke­mus­ta on.

    Vastaa

  11. Olen­nainen asia mikä pitäisi myös aina sanoa on että Helsingis­sä on (ulko­muis­tista) 330 000 asun­toa, jot­ta voi suhteuttaa.

    Vastaa

  12. Eteläisessä Helsingis­sä on tosi­aan todel­la vähän asun­to­ja täysin tyhjänä. Ammat­ti­ni takia kier­rän asun­to-osakey­htiöi­den asun­nois­sa, myös kokon­aisia talo­ja siten että käyn kaikissa asun­nois­sa. Täysin tyhjiä asun­to­ja on arvioni mukaan joka kahdeskymmenes tai vähem­män, osas­sa näistä on kenkien suo­jia eteisessä joka viit­taa asun­non myyn­nis­sä oloon, mon­es­sa tyhjässä asun­nos­sa on myös käyn­nis­sä remontointi.

    Yllät­tävän paljon eteläisessä Helsingis­sä on tosi­aan asun­to­ja jois­sa on huoneka­lut sisäl­lä, mut­ta näkee että niis­sä ei asu­ta vak­i­tuis­es­ti tai asu­tan vain osan aikaa vuodes­ta. Paljonko niitä ulko­mail­la eläkepäiviään viet­täviä on?

    Vastaa

  13. Joakim: Vuokralaisen tur­va on ongel­ma myös sik­si että yksi narkkari voi ter­ror­isoi­da koko taloy­htiötä kös­simäl­lä kaiken ja piikit­tämäl­lä kel­laris­sa. Vaik­ka kaveri on jäänyt rysän päältä kiin­ni, ei mitään voi tehdä kun kukaan ei uskalla todis­taa. Terv. koke­mus­ta on. 

    Tämä on ihan tyyp­il­listä uut­ta suo­ma­laista lain­säädän­töä, jol­la on peri­aat­teessa ollut ihan hyvä tarkoi­tus, mut­ta seu­rauk­set ihan muu­ta. Olen muu­ta­man ystävän kaut­ta kuul­lut kaiken­laisia taus­to­ja. Osa on min­is­ter­iöi­den heikkoa valmis­telua ja osa Eduskun­nan töräyk­siä. Eduskun­taan on ehkä vaikeampi vaikut­taa, joten pitäisi kyetä paran­ta­maan min­is­ter­iöi­den valmis­telun laatua.

    Laatu­un taas pääsee kiin­ni vain palkkaa­mal­la nyky­istä parem­pia virkamiehiä. Parem­pia virkamiehiä taas saa vain parem­mal­la pal­ka­lla tai muil­la eduil­la. Tul­laan jälleen julkisen sek­torin liian pie­neen palkka­haitari­in ja työe­htoi­hin. Ongel­mat ovat mitä ilmeisim­min kasautuneet STM:ön ja YM:ön, joi­hin hakeudu­taan paran­ta­maan maailmaa.

    Vastaa

  14. Valitet­tavasti artikke­lin otsikok­si todel­lakin nos­tet­ti­in tyhjät asun­not, vaik­ka mukana ovat myös tilapäis­es­ti asu­tut, yhteen­sä 28 000 vuon­na 2013. Helsingis­sä asuu 13000 asukas­ta tilapäis­es­ti, eli jos he asu­isi­vat jokainen yksin, melkein puo­let “tyhjistä” asun­noista selit­ty­isi tällä.
    Mielestäni toinen merkit­tävä tyhjiä asun­to­ja tuot­ta­va ilmiö on muut­ta­mi­nen. Vuosit­tain 100000 helsinkiläistä aikuista muut­taa asun­nos­taan. Vaik­ka kaik­ki eivät jätä asun­toa tyhjäk­si, mm. eroti­lanteis­sa, niin esim. kotoa muut­tavien las­ten osu­us muut­ta­jista on vain viitisen pros­ent­tia. Tiedämme hyvin, että muut­toon liit­tyy usein kitkaa ja asun­to voi olla kuukau­si­akin tyhjänä asun­non­va­i­h­toti­lanteessa. Siten pien­ten asun­to­jen kan­takaupungis­sa asun­to­ja on vuo­den­vai­h­teen tilas­tois­sa paljon tyhjänä.
    Moni muukin tääl­lä jo esitet­ty syy, kuten laitoshoi­dos­sa ole­vat van­huk­set, ulko­mail­la oleskelu, ulko­maalaiset työ­porukat ym. kuu­lu­vat pääkaupunkiseudun elämänmenoon.
    Asian tutk­in­ta vaatisi asun­tokan­nan käytön pitkit­täis­seu­ran­taa, mikä voidaan toki tehdä. Se selvit­täisi kuin­ka paljon asun­to­ja on pitkäaikaises­ti tyhjänä, mut­ta syyt tähän onkin huo­mat­tavasti vaikeampi tutkia. Hypo­teesi­ni kuitenkin on, että tähän ilmiöön pureutuvil­la lain tai muiden käytän­tö­jen muu­tok­sil­la tuskin kovin suur­ta määrää asun­to­ja ilmaan­tu­isi asuntomarkkinoille.

    Vastaa

  15. Kalle: Ongel­mat ovat mitä ilmeisim­min kasautuneet STM:ön ja YM:ön, joi­hin hakeudu­taan paran­ta­maan maailmaa.

    Ja sit­ten hur­jim­mat VM:n toim­i­jat tekevät työn­sä vain ide­olo­giansa pakot­ta­m­i­na? Talous­pa­pis­ton noviisiosastoko?

    Vastaa

  16. Kalle: Tämä on ihan tyyp­il­listä uut­ta suo­ma­laista lain­säädän­töä, jol­la on peri­aat­teessa ollut ihan hyvä tarkoi­tus, mut­ta seu­rauk­set ihan muu­ta. Olen muu­ta­man ystävän kaut­ta kuul­lut kaiken­laisia taus­to­ja. Osa on min­is­ter­iöi­den heikkoa valmis­telua ja osa Eduskun­nan töräyk­siä. Eduskun­taan on ehkä vaikeampi vaikut­taa, joten pitäisi kyetä paran­ta­maan min­is­ter­iöi­den valmis­telun laatua.

    Laatu­un taas pääsee kiin­ni vain palkkaa­mal­la nyky­istä parem­pia virkamiehiä. Parem­pia virkamiehiä taas saa vain parem­mal­la pal­ka­lla tai muil­la eduil­la. Tul­laan jälleen julkisen sek­torin liian pie­neen palkka­haitari­in ja työe­htoi­hin. Ongel­mat ovat mitä ilmeisim­min kasautuneet STM:ön ja YM:ön, joi­hin hakeudu­taan paran­ta­maan maailmaa. 

    Sel­l­aista lain­säädän­töä, jon­ka mukaan tuomio annet­taisi­in ilman selvää näyt­töä, ei ole eikä tule.
    Vaik­ka minkälaisia virkamiehiä palkattaisiin.

    Vastaa

  17. Joakim:
    ‘snip’
    Vaik­ka kaveri on jäänyt rysän päältä kiin­ni, ei mitään voi tehdä kun kukaan ei uskalla todis­taa. Terv. koke­mus­ta on. 

    Vaiken­e­misen laki omer­ta toimii siis myös Helsingis­sä, ei pelkästään Sisiliassa.

    Vastaa

  18. Joakim: yksi narkkari voi ter­ror­isoi­da koko taloy­htiötä kös­simäl­lä kaiken ja piikit­tämäl­lä kel­laris­sa. Vaik­ka kaveri on jäänyt rysän päältä kiin­ni, ei mitään voi tehdä kun kukaan ei uskalla todistaa.

    Asun­to yhtiön hallintaan ja säl­li pihalle.

    Vastaa

  19. “Ei-tyhjistä” puolestaan suuri osa on tyhjiä, jot­ta tuet juok­si­si­vat. Opiske­li­jat tai työt­tömät asu­vat käytän­nössä kump­panin luona, mut­ta Kela mak­saa 300 % vuokras­ta tuk­i­na, joten asun­toa ei voi vapaut­taa tarvit­se­valle. Kaikelle markki­nahin­ta ja tuet riip­pumat­tomik­si elämän­valin­noista, niin asun­to­ja käytet­täisi­in vain tarvit­ta­va määrä.

    Vastaa

  20. > Asun­to on ilman vak­i­naista asukas­ta kun

    Aika hyvä luet­te­lo. Läh­es kaik­ki esimerk­it kuitenkin ker­to­vat asun­non ole­van tyhjä tuotan­nol­li­sista tai taloudel­li­sista syistä. Lis­tas­ta puut­tui­v­at kokon­aan asun­not, jot­ka ovat oikeasti tyhjiä, mut­ta on tilas­toi­hin merkit­ty asu­tuik­si. Esimerkiksi:

    Vak­i­tu­inen asukas asuu puolison­sa luona, mut­ta ilmoit­taa asu­vansa yksin saadak­seen sosi­aal­i­tukia. – Tosin näistäkin moni vuokraa asun­toaan pimeil­lä markki­noil­la, jol­loin asun­to saat­taa oikeasti ollakin asuttu.

    Vastaa

  21. Mut­ta osaako kukaan sanoa syytä siihen, mik­si San­ta­ham­i­nas­sa 40% asun­noista on tyhjil­lään? Var­maankin Suomen­lin­na menee tähän samaan.

    Vääristääkö armei­jan kir­jaus­ta­vat jotenkin asiaa?

    Eli onko­han niin, että jos las­ke­taan kaik­ki rak­en­teel­liset syyt, asun­to­ja on vain mar­gin­aalis­es­ti tyhjillään?

    Vastaa

  22. Raimo K: Sel­l­aista lain­säädän­töä, jon­ka mukaan tuomio annet­taisi­in ilman selvää näyt­töä, ei ole eikä tule.
    Vaik­ka minkälaisia virkamiehiä palkattaisiin. 

    Ei tässä ollut kyse tuomios­ta, vaan vuokranan­ta­jan mah­dolisu­ud­es­ta antaa kenkää nistille.

    Vastaa

  23. Edelleen korostan, että tästä ilmiöstä on varsin vähän tietoa, ja kun Helsin­gin Sanomat uuti­soi kaupungis­sa ole­van 30 000 tyhjää asun­toa, tämä johtaa luk­i­jan ajatuk­set rankasti harhaan. Pelkästään tuo tilapäi­nen, yli 13 000 asukkaan asum­i­nen on Väestörek­isteri­in kir­jat­tua viral­lista asum­ista ja esim. mon­et ulko­maalaisille opiske­li­joille suun­natut opiske­li­ja-asun­to­talot näkyvät “tyhjinä”. Tämän lisäk­si tulee vielä muu­ta tilapäistä asum­ista kakkosasun­nois­sa. Tyhjät asun­not ovat val­taosin vir­ta, jos­sa asun­not ovat vuorotellen asuinkäytössä ja toisi­naan taas tyhjiä. Jokainen voi tämän asian tode­ta lähiympäristöstään.

    Var­masti on myös aidosti tyhjiä asun­to­ja, joiden omis­ta­jil­la ei ole tarvet­ta lait­taa niitä vuokralle. Näi­den selville saami­nen onkin varsi­naista salapoli­isi­työtä. Ja sen jäl­keen se tärkein kysymys: Mitä sitten?

    Vastaa

  24. Anna-Liisa: Tämä on himp­pa härs­ki näke­mys. Olen iloinen veron­mak­sa­ja ja halu­an yhteiskun­nan pitävän huol­ta kansalai­sis­taan, mut­ta sitä en ymmär­rä että mik­si van­huk­sen ei tarvit­sisi mak­saa hoi­dostaan sen ver­ran kuin hyvin pystyy. 

    Ei kai ongel­ma ole moraa­li­nen vaan käytän­nölli­nen. Mik­si lait­taa asun­toa vuokralle, jos vuokraamisen kus­tan­nuk­set ylit­tävät siitä saata­vat hyödyt? Jos omis­taa asun­non, jos­ta saisi 1000 euroa vuokraa, mut­ta tästä jää käteen 150 euroa, joka sekin täy­tyy käytän­nössä vara­ta vuokralaisen tekemien tuho­jen kor­jaamiseen, niin on paljon helpom­paa ja usein halvem­paa pitää asun­toa tyhjil­lään kunnes asukas kuolee ja tavarat jae­taan ja asun­to myydään. 

    Isoäi­ti­ni asui van­hoil­la päivil­lään vuokral­la, kunnes muut­ti hil­jat­tain palve­lu­taloon. Onnek­si asui vuokral­la, kos­ka jos asun­to olisi ollut oma, ei sitä kukaan olisi tyhjentänyt.

    Vastaa

  25. Osmo Soin­in­vaar­al­la on pitkä lista järke­vistä mah­dol­li­sista syistä asun­to­jen tyhjil­lään oloon, mut­ta sekin tulee muis­taa, että monia asun­to­ja pide­tään vain sijoi­tus- tai rahan­pe­suko­hteina, jois­sa arvon­nousu on varmem­pi kuin muis­sa osakkeis­sa, pankki­tal­letuk­sista puhu­mat­takaan. Hyödyl­listä olisi todel­lakin selvit­tää miten kyseiset tilas­tot on laa­dit­tu. Luotet­tavu­usarvioin­nis­sa tulee muis­taa myös se, etteivät vas­taa­jat läh­eskään aina halua ker­toa totuutta.
    Syy aiheen kiin­nos­tavu­u­teen on siinä, että kaupungis­samme val­lit­see huu­ta­va asun­top­u­la ja kohtu­u­ton asumisen hin­noit­telu. Ongelmien ratkaisemiseen tarvi­taan AHA-kansalaisak­ti­ivi­su­ut­ta, joka ilme­nee nyt osoit­teessa http://www.facebook.com/pages/Asumisen-hinta-alas/84437882545

    Vastaa

  26. Selvi­tys olisi todel­lakin syytä tehdä, tässä min­un val­is­tunut arvauk­seni, miten nuo 30000 tyhjää asun­toa voisi­vat jakau­tua (Helsingis­sä on muuten toden­näköis­es­ti Suomen kun­nista eniten vapaa-ajana­sun­to­ja, mut­ta ne eivät sel­l­aisik­si tilastoidu):

    Suomes­sa asu­vien suo­ma­lais­ten vapaa-ajan asun­not 5000
    Ulko­mail­la asu­vien suo­ma­lais­ten asun­not 4000
    Muual­la Suomes­sa asu­vien ja Helsingis­sä työssäkäyvien kakkosasun­not 5000
    Yri­tys­ten omis­ta­mat tilapäis­ma­joituk­seen käytet­tävät asun­not 2000
    Ulko­maalais­ten vapaa-ajan asun­not 1000
    Tilapäisvuokrat­ta­vat asun­not (Airbnb, Forenom jne) (viikko tai kuukausi) 4000
    Myyn­nis­sä tai vuokrat­ta­vana lyhytaikaisesti(1–4 kk) tyhjil­lään 2000
    Myytävät uud­isko­hteet 1000
    Asukas laitoshoi­dos­sa 1500
    Remon­tis­sa, ei asukas­ta 1500
    Muut 3000

    Vastaa

  27. “Rikkail­la suo­ma­laisil­la jääkiekkoil­i­joil­la ja autonkul­jet­ta­jil­la on myös usein kakkosasun­to Helsingissä”

    No tämähän selvit­tää kaiken. Kun mukaan las­ke­taan vielä rikkaiden kansane­dus­ta­jien kakkosasun­not, niin ongel­mavyy­hti on selvitetty.

    Vastaa

  28. Kalle: Asun­to­jen hin­take­hi­tys ei ole myöskään tukenut myyn­tiä. Jos sopi­vaan aikaan osti, niin tyhjänä/vähällä käytöl­lä on kan­nat­tanut pitää vuosikym­meniä. Vielä on jäänyt kan­nat­ta­van puolelle.

    Näitä heit­to­ja olisi hyvä täs­men­tää välillä.

    Vastaa

  29. Kalle: Kalle

    Kalle: Osa tuos­ta 30 000 asun­nos­ta saataisi­in ehkä muuhun käyt­töön, kun vuokra­sopimuk­si­in liit­tyvää lain­säädän­töä vähän kohtu­ullis­tet­taisi­in vuokranan­ta­jan kannal­ta. Vuokralaisen tur­va on men­nyt överik­si, mikä jäh­mettää turhaan markkinoita.

    Anteek­si, tätä piti lainata.

    Vastaa

  30. Pet­teri:
    Selvi­tys olisi todel­lakin syytä tehdä, tässä min­un val­is­tunut arvauk­seni, miten nuo 30000 tyhjää asun­toa voisi­vat jakautua … 

    Pikainen tsekkaus pal­jasti, että rek­isterin mukaan tyhjiä kaupu­g­in vuokra-asun­to­ja oli vuo­den­vai­h­teessa 1700 noin 47000:sta. Eli tästä voisi päätel­lä, että tämä vajaa neljä pros­ent­tia muo­dostaa asun­non­va­i­h­to­jen ja remont­tien takia perus­va­rau­man vuokra-asun­tokan­nas­sa. Jos tätä pros­ent­tia käytetään koko asun­tokan­taan, saadaan 12000 tyhjää asun­toa. Mikäli tähän lisätään väestörek­isterin Helsingis­sä tilapäis­es­ti asu­vat asukkaat 13000, sum­mak­si tulisi jo 25000 asun­toa (tosin varauk­sel­la, että emme tiedä kuin­ka moni tilapäi­sistä asuu samas­sa asun­nos­sa ja onko kaupun­gin tyhjis­sä vuokra-asun­nois­sa kun­nas­sa tilapäis­es­ti asu­via asukkaita).

    Vastaa

  31. ft maail­mal­ta: Hoasin solut on vis­si­in aika lail­la tyhjil­lään. Ainakin yksi tut­ta­vani oli Helsingis­sä opiskele­mas­sa ja mui­ta solus­sa asu­jia ei opin­to­jen­sa aikana näh­nyt. Helsinkiläiset asu­vat van­hempi­en­sa luona ja nos­ta­vat tuet? 

    Jos opiske­li­ja asuu van­hempansa luona, Kelan tuet jäävät kyl­lä nos­ta­mat­ta. Asum­is­lisään ei ole oikeut­ta ja opin­tora­ha mak­se­taan alennettuna.

    Vastaa

  32. Make: Asun­to­jen hin­take­hi­tys ei ole myöskään tukenut myyn­tiä. Jos sopi­vaan aikaan osti, niin tyhjänä/vähällä käytöl­lä on kan­nat­tanut pitää vuosikym­meniä. Vielä on jäänyt kan­nat­ta­van puolelle.

    Tästä näk­isin mielel­läni jotain fak­taa. Siis otat kai huomioon sen, että asun­noista pitää jatku­vasti mak­saa hoito­vastiket­ta ja sen päälle niihin tulee koko ajan koko taloy­htiötä koske­via kor­jauk­sia, jot­ka mak­sa­vat rahaa. 

    Lisäk­si tietenkään vai­h­toe­htona ei ole rahan pitämi­nen pat­jan alla, vaan johonkin muuhun sijoittaminen. 

    Ja lopuk­si asun­tokaup­paan liit­tyy kus­tan­nuk­sia (asun­non­välit­täjä, varain­si­ir­tovero), joi­ta ei liity mon­een muuhun sijoittamiseen. 

    Mut­ta näk­isin siis mielel­läni sen tutkimuk­sen, jos­sa osoite­taan asun­tosi­joit­tamisen ole­van riski­ta­soon­sa näh­den kan­nat­tavaa jopa sil­loin, kun asun­nos­sa ei pide­tä vuokralaista.

    Vastaa

  33. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Kun oman taloy­htiömme erästä vastare­mon­toitua asun­toa vuokrat­ti­in (vuo­den sisäl­lä tästä päivästä) uudelleen, ei kyseiseen yksiöön, varsin hyväl­lä paikalla Helsingis­sä, yllät­täen löy­tynytkään kuin yksi kun­nolli­nen ehdokas. Vain yksi! Kuka­pa olisi uskonut?

    No, riip­puu tietenkin ihan siitä, mil­lä hin­nal­la sitä asun­toa vuokrat­ti­in. Päätellen siitä, että siihen löy­tyi yksi halukas, asun­non vuokrata­so oli valit­tu täs­mälleen oikein markki­noiden suh­teen. Jos halukkai­ta olisi ollut vaik­ka 20, tämä olisi ker­tonut siitä, että asun­to oli hin­noitel­tu selvästi markki­nahin­nan alle. 

    En siis oikein ymmär­rä, mitä tämän esimerkin sinus­ta piti osoit­taa asun­tomarkki­noista. Ainakaan ilman, että ker­rot, mikä oli vuokrahin­ta, jut­tusi perus­teel­la on mah­do­ton­ta sanoa mitään sen suh­teen, onko Helsingis­sä vuokra-asun­top­u­la vai ei.

    Vastaa

  34. Min­un käsit­tääk­seni 30 000 määrä lie­nee vieläpä ALIMITOITETTU. Se sisältää vain ne asun­not, jot­ka eivät ole vak­i­tuis­es­ti asut­tu­ja väestörek­isterikeskuk­sen tieto­jen mukaan. Mon­et sel­l­aisetkin asun­not ovat tyhjänä, jois­sa asun­to on kir­jat­tu vak­i­tuis­es­ti asu­tuk­si. Eivät kaik­ki asu siel­lä, mis­sä ovat kir­joil­la. Pait­si, että jo pelkästä kesämökkeilystä, ulko­maan- ja koti­maan­matkoista aiheutuu paljon tyhjäkäyn­tiä asun­toi­hin, sitä aiheutuu myös siitä, että oikeasti muute­taan johonkin muualle. 

    Yksi osa tosi­asi­as­sa tyhjiä asun­to­ja ovat myös opiske­li­ja-asumiseen liit­tyvät yksi­tyisko­h­dat. Enkä tarkoi­ta vain kesäaikaa, jol­loin mon­et opiske­li­ja-asun­not ovat tosi­asi­as­sa tyhjil­lään ja asukkaat kesätöis­sä muual­la Suomes­sa. Opin­to­tuk­i­jär­jestelmä myös esimerkik­si kan­nus­taa kotona asu­via opiske­li­joi­ta vuokraa­maan tyhjän asun­non, jot­ta saa parem­mat opin­totuet (tuki solu­a­sun­nos­sa asu­valle on yli 500 euroa kuus­sa, ja kotona asu­va 17–19 ‑vuo­tias saa opin­to­tukea nyky­isin kai 62,06 euroa kuus­sa. Noin 450 euron ero­tuk­sel­la mak­saa kevyesti solu­a­sun­non kulut. Jos solu­a­sun­to mak­saa esim. 250 euroa kuus­sa, vuokraa­mal­la tyhjän solu­a­sun­non kotona asu­va opiske­li­ja tien­aa 140 euroa kuus­sa. Tuo menetelmä on ollut käytössä jo vuosikym­meniä, mut­ta yhä edelleen kotona asu­vien opin­to­tu­ki on olemat­toma­l­la tasol­la, mikä kan­nus­taa tyhjien opiske­li­ja-asun­to­jen vuokraamiseen ja osaltaan aiheut­taa aivan turhaa asuntopulaa.

    Vastaa

  35. Ville K: Jos opiske­li­ja asuu van­hempansa luona, Kelan tuet jäävät kyl­lä nos­ta­mat­ta. Asum­is­lisään ei ole oikeut­ta ja opin­tora­ha mak­se­taan alennettuna.

    Kuka todel­lisen asum­i­s­paikan tarkistaa?

    Vastaa

  36. OS:“Yksityiset koti­taloudet ovat halut­to­mia vuokraa­maan asun­toa lyhyek­si ajak­si, kos­ka pelkäävät vuokraamiseen liit­tyviä riskejä.
    …
    Kaupun­ki välivuokraa­jana voisi häl­ven­tää näitä esteitä…”

    Nimeno­maan tämä vaikut­taisi, sil­lä vaara, että vuokralainen turmelee asun­toa ja/tai sen kodinkonei­ta, on todellinen. 

    “Har­rasteli­ja” vuokranan­ta­ja, esim ulko­maankomen­nuk­sel­la ole­va tai kakkosasun­toaan vuokraa­va, halu­aa pitää asun­non itselleen kel­paavas­sa kun­nos­sa. Luon­nolli­nen kulu­mi­nen toki hyväksytään.

    Vastaa

  37. Tapio: Kuka todel­lisen asum­i­s­paikan tarkistaa?

    Ok, taisin ymmärtää väärin. Tarkoitet­ti­in siis sitä että, opiske­li­ja asuu nimel­lis­es­ti solu­a­sun­nos­sa, vaik­ka oikeasti enem­män tai vähem­män van­hempansa luona. Jos opin­to­tuk­i­hake­muk­sen ja väestörek­isterin tieto­jen välil­lä ei ole ris­tiri­itaa, ei tätä taide­ta sen kum­mem­min tutkia.

    Vastaa

  38. Valitet­tavasti tuo Hesarin toimit­ta­jan väärin ymmärtämään tilas­toon tukeu­tu­va artikke­li “30 000 tyhjää asun­toa” hyp­pää nyt vas­taan joka nurkan takaa. Viimek­si 14.7. viestin­täyrit­täjä Jouko Mart­ti­la varoit­taa asun­tosi­joit­tamis­es­ta myös Helsingis­sä, jos­sa on jo 30 000 asun­toa “tyhjil­lään”. Hesaris­sa hänen varoi­tus­taan perustelti­in “30 000 myymät­tömäl­lä asun­nol­la”. Eli nyt alkaa konkreti­soitua ne uhat, joi­ta pelät­ti­in, kun datan avaamis­es­ta kaikkien käyt­töön keskusteltiin.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.