Oikeistovallan paluu (3) Lisää rahaa rikkaille

Monil­la Suomes­sa on käsi­tys, että talous voi sitä parem­min, mitä suurem­mat ovat tulo­erot. Empiria ei oikein tue väitet­tä. Suurten tulo­ero­jen maat ovat pääsään­töis­es­ti köy­hiä ja pien­ten tulo­ero­jen maat pääsään­töis­es­ti rikkai­ta. Vuon­na 2017 kan­sain­vä­li­nen val­u­ut­tara­has­to arvioi, että opti­maa­li­nen Gini-ker­roin talouskasvun kannal­ta on noin 0,27, mikä sat­tuu ole­maan se, jol­la tasol­la tulo­erot ovat olleet Suomes­sa pitkään. Tämän hal­li­tuk­sen vaiku­tus­ta tulo­eroi­hin ei tilas­toista vielä näe.

Olen kir­joit­tanut asi­as­ta täl­lä blogilla mon­ta ker­taa, viimek­si tämän vuo­den tam­miku­us­sa. Tähän artikke­li­in pääsee tästä. En ker­taa sitä tässä.

Tavoitel­tu­un tulo­ero­jen kasvu­un pääsee alen­ta­mal­la rikkaiden vero­ja ja köy­hien saamia tulon­si­ir­to­ja. Kos­ka tulon­si­ir­rot rahoite­taan veroil­la, nämä kak­si menevät käsi kädessä.

Vas­toin oman puolueeni kan­taa, minä kan­natan ansio­tu­lo­jen ylimpi­en mar­gin­aaliv­ero­jen alen­tamista. Ne ökyrikkaat, joi­hin tämän kuvitel­laan vaikut­ta­van, nos­ta­vat tulon­sa pääo­mat­u­loina. Tun­te­mani ekon­o­mistit, myös ne vasem­mis­to­laisik­si hauku­tut, ovat val­taos­altaan sitä mieltä, etteivät korkeim­mat mar­gin­aaliv­erot tuo­ta val­ti­olle lisää tulo­ja, kos­ka ne yllyt­tävät vält­tämään niitä. Yleisim­mät keinot vält­tää vero­tus­ta ovat laiskot­telu, muun­t­a­mi­nen pääo­mat­u­loik­si ja muut­to ulkomaille.

Jos tuot­toisen yri­tyk­sen tyhjästä kehit­tänyt halu­aa ostaa pur­jeve­neen jo tässä elämässä, hän voi joko tulout­taa itselleen riit­tävästi rahaa osinkoina tai myy­dä koko yri­tyk­sen ulko­maille. Osin­go­ista menee liki 60 % veroa (yri­tyk­sen net­to­var­al­lisu­us on pari läp­päriä) ja myyn­nistä ulko­maille menee veroa noin 18 % (pääo­mavero + han­k­in­ta­meno-olet­ta­ma. Sik­si lupaavia yri­tyk­siä myy­dään pois Suomes­ta niin paljon.

Sen sijaan yhteisöveron alen­tamista en ymmär­rä lainkaan. Suomes­sa pitäisi tukea uusien yri­tys­ten syn­tyä Suomes­sa, nyt tue­taan takau­tu­vasti van­ho­ja kauan sit­ten tehtyjä investoin­te­ja vaki­in­tuneisi­in yri­tyk­si­in. Hyö­tyjät ovat lähin­nä ulko­maalaisia omis­ta­jia. Nopeutetut pois­tot meni­sivät maali­in paremmin.

Pääo­maköy­hyys on maamme pahimpia ongelmia. Sik­si kan­nat­ta­vat yri­tyk­set myy­dään ulko­maille ja sik­si Suomes­ta on tulos­sa tytäryhtiötalous.

Pääo­mat­u­lo­jen osalta meil­lä ei tarvitse mak­saa pääo­mat­u­losta veroa, jos tuloa ei nos­te­ta yri­tyk­ses­tä ulos. Tämä on sinän­sä hyvä asia, mut­ta jär­jeste­ly vuo­taa kuin seu­la sil­lä, että siirtämäl­lä kir­jat Viroon ja tulout­ta­mal­la rahat itselleen vält­tyy veroista kokonaan.

Tämä helpo­tus kos­kee vain pääo­mat­u­lo­ja. Sen pitäisi koskea myös ansio­tu­lo­ja. Sik­si olen esit­tänyt pro­gres­si­ivista men­overoa, jos­sa tuloista vähen­netään säästämi­nen (esimerkik­si asun­toon) ja siihen lisätään säätö­jen syömi­nen ja esimerkik­si nyt vero­ton asuntotulo.

Seu­raavas­sa postauk­ses­sa köy­hien köyhdyttämisestä.

 

30 vastausta artikkeliin “Oikeistovallan paluu (3) Lisää rahaa rikkaille”

  1. Oli miten oli, Suo­mi arvoineen ja tasa-arvo- ja hyv­in­voin­ti­mallei­neen on hen­gen­vaaras­sa talousti­lanteemme vuok­si. Pian lot­tovoit­to nuorelle koulute­tullekin suo­ma­laiselle on päästä täältä pois. 

    Viimeiset vuodet olemme olleet sotapelkomme val­las­sa niin syvästi että talousasioiden ajat­telu on tapah­tunut siinä sivus­sa pain­ot­tunut ain­oas­taan Orpon hal­li­tuk­sen raivoisaan vihaamiseen ja syyt­te­lyyn. Ja ennalleen­palaut­ta­ja­hal­li­tuk­sen odot­telu­un. Mut­ta mes­si­as­ta ei tässä ole.
    Vas­ta nyt viimeinen onnek­si puhutaan ja kat­so­taan asioi­ta silmi­in. Saa nähdä kestääkö tämä vaalei­hin saakka. 

    Lindt­manin on kan­net­ta­va ankara vas­tuu puolue­toverin­sa San­na Marinin johta­man hal­li­tuk­sen jäljistä ja kokoomuk­sen on vas­tuu siitä että myös köy­hät pysyvät yhteiskun­nan kyy­dis­sä, he ovat nimit­täin pian noin kol­ma­sosa suomalaisista. 

    Jos tämä ei ole mah­dol­lista, virkamieshal­li­tus pahim­man yli­menon ajak­si, vaik­ka kahdek­si vuodek­si 2027–2028? Pikkukom­pro­mis­sit tuskin riit­tävät seu­raavis­sa hallitusneuvotteluissa.

    Vastaa

  2. Tun­tuu silti että edelleen usko­taan että vau­rau­den määrä on vakio ja nol­la­summapeliä. Tuos­ta harhalu­u­losta luovut­ti­in jo rene­sanssin aikana.

    Vastaa

  3. Pääo­mat­u­loista puhut­taes­sa pitäisi AINA muis­taa, että niistä on jo mak­set­tu yhteistövero (20 %), sil­loinkin kun rahat jäävät fir­maan! Eli suurem­mil­la yli 30ke pääo­mat­u­loil­la verot­ta­ja ottaa yhteisöveron sekä pääo­maveron 34 %, kokon­aisverovaiku­tus on 47,2 %!!

    Myy­dy­istä tuot­teista on toden­näköis­es­ti kerät­ty alku­un myös kuukausit­tain tilitet­ty alv 25,5 %.… En halua edes laskea, paljonko kokon­aisvero alvin kanssa olisi.

    Samaan tarkoi­tushakuis­ten tai pöhkö­jen numeroidenkäyt­täjien (erit. läh­es kaik­ki toimit­ta­jat) menee “verova­paista” osin­go­ista puhu­jat, vähinkin kokon­aisvero­pros­ent­ti noille tuloille on 26 %.

    *

    Vihrei­den sun­nun­tainen avaus ALV-palau­tuk­sista on taas juuri sitä pieni­in asioi­hin keskit­tyvää, pop­ulis­tis­takin, talous­poli­ti­ik­ka. Kehitel­lään hirveän mon­imutkaisia matemaat­tisia malle­ja, jot­ka vaa­ti­vat vielä keskusjo­htoisen uuden jär­jestelmän, jot­ta voidaan siirtää muu­tamia euro­ja taskus­ta toiseen. Eikö Suomen mit­tavas­ta verotyökalu­pak­ista jo riittäisi?

    Vastaa

    1. Suun­nit­teli­ja: “Eli suurem­mil­la yli 30ke pääo­mat­u­loil­la verot­ta­ja ottaa yhteisöveron sekä pääo­maveron 34 %, kokon­aisverovaiku­tus on 47,2 %!!”

      Eikä ole vaan 43,12%. Muista, että osin­go­ista 15% on verova­paa­ta (lis­tatun yhtiön tapauksessa).

      Vastaa

      1. Näitä luku­ja voi puhua monel­la kul­mal­la alas päin vähätel­läk­seen Suomen hirveää verok­ouraa. Useim­mat yrit­täjät eivät ole yhteyk­sis­sä lis­tat­tui­hin yhtiöi­hin, kuin ehkä omien säästö­jen­sä osalta.

      2. Suun­nit­teli­ja: “Useim­mat yrit­täjät eivät ole yhteyk­sis­sä lis­tat­tui­hin yhtiöihin”

        Lis­taa­mat­toman yhtiön tapauk­ses­sa veroko­htelu on vielä selvästi kevyem­pi; osin­go­ista 75% on verova­paa­ta. Tuos­ta tulee yhteen­sä vero­pros­en­tik­si yhteisöveron kanssa 26,8% (siinä 34%:n pääomatuloveroportaassa).

    2. Sotket nyt yri­tyk­sen ja sen omis­ta­jien vero­tuk­sen. Kai yri­tyk­senkin pitää mak­saa jotain siitä että se saa käyt­töön­sä yhtei­d­kun­nan ifran ja palvelut.

      Ja kuin­ka selität sen että lis­tat­tu­jen yristys­ten omis­ta­jille 85% osin­go­ista on verotettavaa.pääomatuloa, mut­ta lis­taa­mat­tonien tietyin ehdoin vain 25%. Tavalli­nen pien­si­joit­ta­jakin mak­saa 25,5% veron pörssiosakkei­den­sa osin­go­ista, mut­ta lis­taa­mat­tomista jotkut voivat kui­tata 7,5% verol­la 150000€ osin­got vuodes­ta toiseen. 

      Ja mak­se­taan­han sitä ALV:ia myös lis­tat­tu­jen yhtiöi­den tuot­teista ja palveluista. Mut­ta ALV:iahan eivät mak­sa yri­tyk­set eivätkä niiden omis­ta­jat vaan sen mak­sa­vat kulut­ta­jat. Yri­tys vain tilit­tää ALV:n.

      Vastaa

      1. En vaivaudu vään­telemään asioi­ta kir­joit­ta­jan AKK kanssa, joka vaikut­taa kom­ment­tien­sa perus­teel­la kuu­lu­van enem­män innokkaisi­in veroeu­ro­jen käyt­täji­in, kuun niiden mak­saji­in. Kom­men­toin kuitenkin väitteitäsi:
        ‑Moni (pien)yrittäjä pohtii, miten tulout­taa palkkansa. Ansio­tu­lo tai yhtiötulo+osinko ovat yleisimpiä keino­ja. Verot­ta­ja on huole­ht­in­ut, että näi­den vero­ker­tymä on saman­su­un­tainen, usein yli 40%. Sinän­sä ihmette­len esimerkik­si, mik­si mak­san yleveron kah­teen ker­taan, yri­tyk­senä ja yksilönä, mut­ta tämä on tätä…
        ‑Lis­taa­mat­tomien yri­tys­ten pien­estä vero­hyödys­tä löy­tyy inter­netin täy­deltä järke­viä perustelui­ta, niitä on turha tois­taa. On kaikkien, myös fir­moissa työsken­tele­vien etu, että yri­tyk­set ovat vakavaraisia ja joku on ottanut riskin polka­ista ne pystyyn.
        ‑Meil­lä ei ole amerikan­mallia veron laskemises­sa, vaan ALV kuu­luu kulut­ta­jille myytävän tuot­teen hin­taan. Har­voin kulut­ta­jat sitä ajat­tel­e­vat. — Jos ei-alv-velvolli­nen pienyrit­täjä myy tuot­teitaan tai osaamis­taan markki­nahin­taa, ei hän tilitä mitään vero­ja eteen­päin. Eli koen kyl­lä yri­tys­ten mak­sa­van veron, jos ovat velvollisia.

      2. Yri­tys myy markki­nahin­taan. Se markki­nahin­ta sisältää sen, että kil­pail­i­joil­la on taakkanaan ALV, joten kyl­lä der vero menee ainakin osit­tain kulut­ta­jan mak­set­tavak­si. Sen päät5teleminen, kenen mak­set­tavak­si mikin vero menee, ei ole aivan yksinker­taista. Me ajat­telemme, että vuokranan­ta­jan omaisu­us­tulovero ome­nee hänen mak­set­tavak­seen, mut­ta jos vuokrat­u­losta pitäisi mak­saa ALV, se menisi vuokralaisen mak­set­tavak­si. Kuitenkin ALV vuokras­ta määräy­ty­isi jok­seenkin tarkoin samoin kuin ALV vuokrasta.
        Lis­taa­mat­tomien yhtiöi­den huo­jen­net­tu vero oli perustel­tua sil­loin, kun osu­us omaisu­ud­es­ta, nyky­isin 8 %, vas­tasi suun­nilleen käypää korkokan­taa. Sil­loin itselle mak­set­tua osinkoa ja itselle mak­set­tua korkoa olisi verotet­tu samoin. Nyt se ei vas­taa sitä lainkaan. Tässä ajat­te­len samoin kuin VM.
        Se oli myös perustel­tua sil­loin, kun yhtiön omaisu­u­den takana piti olla jotain reaal­ista, mut­ta nyt siihen riit­tää haaveet tule­vista tuo­toista. Tämä por­saan­reikä on kai tarkoi­tus tukkia, ellei lääkärili­it­to pysty kaata­maan aietta.

      3. Soin­in­vaar­alle lis­taa­mat­tomien yri­tys­ten net­to­var­al­lisu­ud­es­ta las­ket­tavas­ta 8%:sta.
        Kun inflaa­tio ja korkokan­ta oli­vat korkeampia eli 1990-luvul­la, pros­ent­ti oli 13,5%.

        Korois­sa on reip­paasti yksinker­tais­taen kak­si osaa: riskitön korko ja riskipreemio.
        Vier­aan pääo­man ehtois­es­ta rahas­ta mak­se­taan melko pien­tä riskipreemio­ta, kun taas oman pääo­man ehtois­es­ta rahas­ta, jon­ka takaisin­mak­su on ehdol­lista, mak­se­taan isom­paa riskipreemio­ta. Sik­si tuon pros­entin net­to­var­al­li­sisu­ud­es­ta on syytä olla korkeampi kuin tavanomaiset lainan korot.

        Lisäk­si yri­tys­ten voitoista mak­set­tavi­in eri­in vaikut­taa yri­tysvero­tuk­sen epäsym­metrisyys: jos teet tulosta, mak­sat veroa; jos teet tap­pi­o­ta, verot­ta­ja ei palau­ta raho­ja. Tämä on osa riskipreemiota.

        Se, onko 8% oikea taso on sit­ten haas­tavampi kysymys. Yksi perustelu juuri tälle luvulle on se, että 8% on pääo­masi­joi­tus­ra­has­to­jen ns. hur­dle-korko. Siis tuot­to jon­ka kat­so­taan ole­van pääo­masi­joi­tus­port­fo­lion tavanomainen tuot­to, varsi­nainen voit­to eli upside on tämän päälle tule­va tuotto.

    3. Ei pääo­mat­u­loista ole vält­tämät­tä mak­set­tu vero­ja; eikä niistäkään vält­tämät­tä paljoa makseta.

      Käytän­nön esimerk­ki: Olin enke­lisi­joit­ta­jana suo­ma­laises­sa yri­tyk­sessä, joka myyti­in puolenkym­men­tä vuot­ta sit­ten ulko­maille. Kaup­pahin­ta oli noin 400 miljoon­aa euroa. Yri­tys ei toim­intansa aikana tehnyt yht­enäkään tilivuon­na voit­toa eikä mak­sanut tuloveroa. Pääomis­ta­ja sai kaup­pahin­nas­ta reilu 300 miljoon­aa ja mak­soi vero­ja muu­ta­man kymme­nen tuhat­ta euroa, kos­ka oli ennen yri­tys­myyn­tiä muut­tanut pois Suomes­ta maa­han, jon­ka vero­tus toimii eri logiikalla.

      Sosi­aalidemokraat­ti käyt­täisi tietenkin tätä tapaus­ta perustelu­na sille, että meil­läkin pitäisi olla exit-vero. Mut­ta, mut­ta, jos exit-vero olisi ollut voimas­sa, yri­tys olisi myy­ty eri rak­en­teel­la, ja Suomen val­tion vero­tu­lot pääomis­ta­jal­ta oli­si­vat sil­loinkin jääneet mak­simis­saan satoi­hin tuhansiin.

      Kysyin pääomis­ta­jal­ta, eikö hän pode yhtään huonoa omaatun­toa siitä, että jät­ti Suomen nuole­maan näppe­jään. Hän tote­si, että hän oppi vihaa­maan vero­ja, kun oli johtavas­sa ase­mas­sa suo­ma­laises­sa pörssiyri­tyk­sessä ja mar­gin­aaliv­ero oli yli 50%. Sik­si hän koki vero­jen vält­te­lyn vain oikeudenmukaiseksi.

      Tari­na vahvis­taa toises­sa kom­men­tis­sa tääl­lä esite­tyn näke­myk­sen miljonäärien hyödy­istä Suomen taloidelle. Kaveri on nyt perus­tanut uuden yri­tyk­sen Suomeen, investoin­ut siihen noin kymme­nen miljoon­aa ja työl­listää noin kolmisenkym­men­tä henkeä Helsingissä.

      Vastaa

    4. ALVis­sa olisi fik­sua siir­tyä mah­dol­lisim­man laa­jasti yhteen kan­taan, ja hoitaa hait­tavero­tus valmis­teveroil­la. Se on älyt­tömän kallista yhteiskun­nalle, että joka transak­tios­ta pitää erik­seen kir­ja­ta kir­jan­pitoon, mil­lä ALV-kan­nal­la kau­pat on tehty. Mak­saa mil­jarde­ja euro­ja vuodessa tuot­taa ne kir­jan­pidot. Jokaista matkalaskua myöten pitää klikkail­la oikeat arvon­lisäverokan­nat. Lasku­ja, joi­hin alv-kan­ta pitää kir­ja­ta, on nykyään mil­jardeit­tain. Matkus­ta­jalaivo­jen ALV-vapau­tuk­set voisi lopet­taa kokon­aan. Aiheut­ta­vat hirveästi hallinnol­lista taakkaa ja raportointityötä.

      Vastaa

  4. Mut­ta mitä järkeä on ylläpitää ylimpiä mar­gin­aaliv­ero­ja korkeina suomen lak­isäätei­den eläke­jär­jestelmän, jos­sa ei ole eläke­mak­su-/eläkekat­toa, takia? Ja ver­tail­la sit­ten mar­gin­aaliv­eroast­et­ta vaik­ka Ruot­si­in jos­sa suurista ansio­tu­loista ei mak­se­ta pakol­lisia eläke­vaku­u­tus­mak­su­ja ja Suomes­sa taas mak­se­taan n. 8%.

    Nyt ylimpiä mar­gin­aaliv­ero­ja alen­netaan “Ruotsin tasolle”, niin vert­silukrlpoinrn mar­gin­saliv­erohsn putoaa Suomes­sa n. 44 prosenttiin.

    Ja kun eläkkeille ei ole kat­toa, niin myös eläkkei­den mar­gin­aaliv­erot joudu­taa pitämään korkeina, eli Suomeen on luo­tu eläke­jär­jestelmä joka saa vero­tuk­sen näyt­tämään väk­isin korkeal­ta. Sen lisäk­si se käy raskaaksi
    tuleville sukupolville kos­ka he joutu­vat rahoit­ta­maan noin puo­let mak­sus­sa ole­vista suuris­takin eläkkeistä, joitaei mis­sään nimessä voi pitää enää minään van­hu­u­den perus­sosi­aal­i­tur­vana, varsinkaan vält­tämät­tömänä sellaisena.

    Vastaa

  5. Koen ole­vani lib­er­aali oikeis­to­lainen, lähin­nä ehkä Eli­na Lep­omäen lin­jaa. Olen myös enti­nen ns. sinivihreä. En väl­itä auk­tori­teeteista tai uskonnoista.

    Näen että talousoikeis­to Suomes­sa halu­aisi muut­taa lake­ja Ruotsin suun­taan niin että Suo­mi houkut­telisi ja pitäisi pääo­mia. Nyt täältä on viimeiset 20 vuot­ta vir­ran­nut rahaa pois.

    Kun halu­taan yri­tys- tai pääo­mavero­tuk­sen muu­tok­sia ”rikkai­ta suo­si­vak­si” tai per­in­töveron pois­toa, se tarkoit­taa min­ulle oikeis­to­laise­na sitä että Suo­mi alkaa vauras­tu­maan ja tänne alkaa tul­la investoin­te­ja. Sil­lä ei ole mitään tekemistä ”köy­hien kyykyt­tämisen” kanssa.

    Suuret tulo­erot ovat hyvä jut­tu, tulo­ero­jen pitäisi olla kuten Ruot­sis­sa, eli tarvit­semme paljon lisää miljonääre­jä ja mil­jardööre­jä Suomeen.

    Nyt tun­tuu että pääo­mat ja mil­jardöörit halu­taan karkot­taa pois, ja tuon seu­rauk­se­na Suomen köy­hät köy­htyvät entisestään.

    Vastaa

    1. Se on kuitenkin todis­tet­tu ettei tuo Trick­le down teo­ria toi­mi ja että tasaisem­mal­la tulon­jaol­la talous kehit­tyy parem­min. Ja se on help­po ymmärtää kos­ka talouden kasvu vaatii kulu­tus­ta eikä sitä ei syn­ny jos tulot ja var­al­lisu­us keskit­tyvät liiak­si kos­ka sil­loin osal­la ei jää mil­lä kulut­taa. Sen ymmär­si aikanaan jo Hen­ry Fordkin.

      Eivätkä pääo­mat Suomes­ta sen­tään kokon­aan katoa, nytkin sitä on jopa suo­ma­lais­ten pankki­tileil­lä ennä­tys­määrä, noin 120 mil­jar­dia euroa. 

      Toki se, että Suomen vero­tus suosii pääo­man ottamista ulos osinkoina ja mah­dol­lis­taa omaisu­u­den arvon­nousun vero­tuk­sen vält­tämisen ulko­maille muut­ta­mal­la jne. vie pääo­mia yri­tyk­sistä ja Suomes­ta, mut­ta ei se “karko­ta” vaan “houkut­taa”.

      Ja kuin­ka selität sen, että vaik­ka Suomen talous ole juurikaan kas­vanut reilu­un 15 vuo­teen, eivätkä “näkyvät” tulo­erotkaan, niin omaisu­userot ovat kas­va­neet melkeim­pä nopeit­en OECD maista ja ovat jo jopa suurem­mat kuin Bri­tan­ni­as­sa. Olisiko­han syy vero­tuk­ses­sa ja siinä että se suosii jo ennestään varakkai­ta eri­lai­sine por­saan­reiki­neen. Sijoi­tuskuo­ria, hold­ingy­htiöitä, lis­taa­mat­tomien yhtiöitä jne., joiden avul­la “tulot” pysyvät piilos­sa, mut­ta omaisu­us kasvaa.

      Ja kuin­ka sit­ten Ruotsin suuret tulo­erot hyödyt­tävät ruot­salais­ten enem­mistöä, kun siel­lä medi­aa­ni­an­siot eivät ole sen korkeampia kuin Suomes­sakaan, tai kuin­ka suuret omaisu­userot hyödyt­tävät ruot­salais­ten enem­mistöä, kun siel­lä medi­aani­var­al­lisu­us on alem­pi kuin Suomessa?

      Ei ihme jos keski­t­u­loiset eivät sit­ten vauras­tu, kun vero­tuk­sen por­saan­reiät suo­si­vat jo ennestään varakkaita.

      Vastaa

      1. Syynä matal­ien tulo­ero­jen hyödyl­lisyy­teen on ennen kaikkea suurem­pi sosi­aa­li­nen liikku­vu­us ja se, ettei köy­hyys estä opiskelua. Näin saadaan kansankun­nan lah­jakku­us­re­servit parem­min käyttöön.

      2. Juuri se, etteivät tulo-ja var­al­lisu­ud­erot muo­dos­tu esteek­si ihmis­ten mah­dol­lisuuk­sille koulut­tau­tua, opiskel­la ja kehit­tää itseään lahjo­jen­sa mukaan ja estä samal­la myös mah­dol­lisu­ut­ta sosi­aaliseen liikku­vuuten, on tosi­aan tärkeää Suomenkin tule­vaisu­u­den kannalta.

        Ei Suomel­la ole varaa degen­eroitua maak­si jos­sa pieni eli­it­ti omis­taa ja jakaa kas­va­vat omaisuuten­sa ja tulon­sa keskenään. Sehän on erään­lainen nepo­tismin muo­to vaik­ka siitä ei sitä nimeä käytetäkään, vaan ver­ho­taan muuk­si käyt­tämäl­lä perustelu­na vaik­ka val­u­ma­teo­ri­aa tai ylipäätään uus­lib­er­al­is­tista talous­poli­ti­ikkaa jot­ka lisäävät tulo- ja var­al­lisu­usero­ja ja keskit­tävät omaisuuk­sia ja samal­la niiden omis­ta­jille lisää vaiku­tus­val­taa kas­vat­taa omaisuuk­si­aan yhä enem­män muiden osu­u­den pienentyessä.

        Tulo-ja var­al­lisu­usero­jen kasvu vie demokra­tioi­ta kohti yhteiskun­nal­lista degen­eroi­tu­mista ja oli­gark­ista kapitalismia.
        Mm. per­in­tövero­jen pois­to sekä suu­rit­u­lois­t­en js varakkaimpi­en veronalen­nuk­set petaa­vat län­ti­sis­sä demokra­tiois­sa tietä juuri tuolle oli­garkiselle kap­i­tal­is­mille. Venäjäl­lä ja muis­sa vähem­män demokraat­ti­sis­sa mais­sa käytössä ovat sit­ten muutkin kon­stit kuten nykyään jo Trumplandiassakin.

  6. “Osin­go­ista menee liki 60 % veroa ja myyn­nistä ulko­maille menee veroa noin 18 %”
    Miten tämä eroaa esim. Ruot­sista ja Tan­skas­ta? Eikös pääo­mavero ole niis­sä sama kuin Suomes­sa ja osinko­jen vero­tus (lis­taam­a­ton yhtiö) kireäm­pää? Joku eri­tyi­nen syy ulos­myyn­nille kyl­lä on. Entä jos se onkin halu rikas­tua nopeasti?

    Vastaa

    1. Ruotsin vero­jär­jestelmä yri­tysvero­tuk­sen osalta poikkeaa suo­ma­lais­es­ta. Ehkä merkit­tävin ero on pääpe­ri­aate, että osin­got lis­taa­mat­tomista yri­tyk­sistä ovat Ruot­sis­sa verova­pai­ta. Jos osin­got pää­tyvät henkilölle, niil­lä on sit­ten vero. Tämän vuok­si ruot­salais­ten start-uppi­en perus­ta­jat omis­ta­vat start-upin hold­ingy­htiöi­den kautta.

      Vastaa

  7. Joku tuos­sa giniker­roin-opti­mis­sa ei täs­mää. Suomes­sa ker­roin on muka opti­mi talouskasvun kannal­ta, mut­ta Venezuela taitaa olla ain­oa meitä huonom­min kas­vanut viimeisen 20 vuo­den aikana. Jos yhtälö antaa vääriä tulok­sia, yhtälössä taitaa olla virhe.

    Vastaa

  8. Mihin sitä oikeis­to­hal­li­tus­ta tarvi­taan kun Suomen gini-ker­roin oli korkeim­mil­laan ja kasvoi entis­es­tään Marinin hal­li­tuk­sen aikana?

    Vastaa

      3. Soin­in­vaar­alle.
        Data Euro­sta­tille tulee Tilas­tokeskuk­selta. Mut­ta tekevät varsi­naisen lasken­nan itse ja ilmeis­es­ti hie­man eri malleil­la, kos­ka tulok­setkin poikkea­vat hie­man Tilas­tokeskuk­sen tuloksista.

        https://ec.europa.eu/eurostat/cache/metadata/en/ilc_sieusilc.htm#shortsource_typeDisseminated

        Ilmeis­es­ti Tilas­tokeskuk­sel­la ginin lasken­taa ei ole pri­or­isoitu kovin kiireel­lisek­si. Näemme jälleen ker­ran, että pieni kil­pailu tekee terää.

  9. Sat­u­itko kat­so­maan Björn Wahlroosin haas­tat­telun? Wahlroosin mukaan Ruotsin vero­su­un­nit­telijoil­ta lop­pui työt, kun demar­i­hal­li­tus poisti per­in­tö- ja lahjaveron. 

    Mon­imutkaises­ta vero­lain­sään­nöstä hyö­tyvät eniten eri­laiset vero­su­un­nit­teli­jat. Wahlroos sanoi keskustelleen­sa suo­ma­lais­ten poli­itikko­jen kanssa. Jotkut ymmärtävät tilanteen.

    Vastaa

    1. Sat­u­itko kat­so­maan Björn Wahlroosin haas­tat­telun? Wahlroosin mukaan Ruotsin vero­su­un­nit­telijoil­ta lop­pui työt, kun demar­i­hal­li­tus poisti per­in­tö- ja lahjaveron. 

      Ruotsin enti­nen per­in­tövero taisi olla sel­l­ainen että sopi­vasti kikkaile­mal­la sen pystyi vält­tämään kokonaan.

      Vastaa

  10. Aika auk­tori­teet­tiuskoista tämä giniker­toimeen hirt­täy­tymi­nen. Muuten olisiko sin­ul­la viitet­tä tuo­hon tutkimuk­seen joka osoit­taa Suomen giniker­toimen juuri opti­maalisek­si? Eikö sin­un “aka­teem­i­nen taus­tasi” herätä minkään­laisia kysymyk­siä miten juuri kaikkein huonom­min kas­vavas­sa ja pär­jäävässä taloudessa on optimilukemat?

    Yhdys­val­tain osaval­tioista giniker­toimes­sa top 7/10 on demokraat­tisia sin­isiä osaval­tioi­ta (New Your, Con­necti­cut, Mass­a­chu­setts…) jot­ka sin­un tari­noiden mukaan elät­tävät köy­hiä ja taka­pa­juisia punaisia repub­likaan­iosaval­tioi­ta (jois­sa siis pienem­pi giniker­roin). Miten tämä on mahdollista?

    Suomea alhaisem­pia ginikero­timia ei juuri län­si­maista löy­dy, oletko var­ma että köy­hät mum­mot aje­taan han­keen jos se nousisi vaikka­pa Sveitsin tai Lux­em­bour­gin tasolle ?

    Eli täyt­tä hölyn­pö­lyä vedo­ta johonkin giniker­toimeen, se ei selitä yhtään mitään mut­ta on tietysti kiva poli­itikolle joka yrit­tää perustel­la himoaan verot­taa tolkut­tomasti “aka­teemis­es­ti”.

    Muuten, kukaan ei väitä että “että talous voi sitä parem­min, mitä suurem­mat ovat tulo­erot”, päi­vas­taisia väit­teitä sen sijaan pisaa kovasti auk­toreet­tiuskois­t­en jo äid­in­mai­d­os­sa hyv­in­voin­ti­val­tio­pro­pa­gan­dan omak­suneis­sa vassareissa.

    Vastaa

    1. Aje­taan lumi­hankeen kos­ka Suo­mi ei pysty nykyisel­lä elinkeino­rak­en­teel­laan ja maanti­eteel­lisel­lä sijain­nil­laan nos­ta­maan bkt:tä edes lähelle Sveitsin tasoa.

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.