Tekijä: Osmo Soininvaara

Rokote pelasti kaupungit

Kir­joitin Verde-lehteen pääkir­joituk­sen tule­vien pan­demioiden vaiku­tuk­ses­ta kaupunkien tule­vaisu­u­teen. Kevääl­lä näyt­ti vielä pahal­ta, mut­ta sit­ten tehti­in val­lanku­mous rokot­tei­den kehittämisessä.

Ennen rokot­tei­den kek­simistä tar­tun­tatau­dit oli­vat este kaupunkien kasvul­la vesi- ja jäte­huol­lon ohel­la. Voidaan huo­let­ta sanoa, että Ilman rokot­tei­ta ei olisi nykyisen­laisia kaupunkeja

Silti vuosi 2020 merk­it­see kään­neko­htaa kaupunkien kehit­tämisessä, Lop­putu­lok­se­na on, että kaupungeista tulee parem­pia — niistä joista tulee. Muista ei tule mitään.

Kun kaupunkei­hin ei ole pakko muut­taa työn perässä, kaupunkien on houkutelta­va asumisen laadulla.

Lue lisää tästä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

m

 

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 1.12.2020

Lau­takun­nan kol­man­nek­si viimeinen kok­ous ennen vuodenvaihdetta.

Han­nu Oskalan aloite lähili­iken­teen asemien vas­tu­iden selvittämisestä

Vas­tuu asi­as­ta kuu­luu VR:lle, Väylävi­ras­tolle, Senaat­tiki­in­teistölle KYMP-toimi­alal­la ja HKL:lle eli ei siis kenellekään. Lop­putu­lok­se­na paikat ovat remp­sal­laan, liuku­por­taat eivät toi­mi ja asemien ympäristöt joutomaata.

Kätev­in­tä olisi, että Helsin­gin kaupun­ki ottaisi se hal­tu­un­sa, mut­ta mil­lä hin­nal­la, negati­ivisel­la vai posi­ti­ivisel­la? Voisi ajatel­la, että hoito­vas­tu­un siirtämis­es­tä nyt ei pitäisi ainakaan mak­saa, mut­ta val­tio voi olla asi­as­ta toista mieltä. Ties vaik­ka kaupun­ki kek­sisi asemille kan­nat­tavaa liike­toim­intaa ja niiden ympäristön joutomaille rakentamista.

Enson uusi pääkont­tori Kata­janokan laiturille

 

 

 

 

 

Tämä on kyl­lä hieno ja paran­taa Kata­janokkaan melkois­es­ti. Ranta avau­tuu yleisölle ja ilmeis­es­ti raken­nuk­sen alak­er­takin. Ihmette­len vain, mitä museovi­ras­ton sal­li­maa toim­intaa tulee Enson van­haan pääkont­tori­in, siihen Alvar Aal­lon suun­nit­tele­maan sokeripalaan.

Ihan riida­ton­ta tämä ei ole ollut eikä ole vieläkään. Ensin Sata­ma halusi vara­ta raken­nuk­sen ja ran­nan välisen alueen rekkali­iken­teelle. Siitä on nyt luovut­tu, mut­ta seu­raavak­si he halu­a­vat aida­ta ran­nan, jot­ta ris­teilyaluk­set voisi­vat käyt­tää sitä lai­turi­naan. EU-määräys­ten mukaan nimit­täin ran­nan on sil­loin olta­va sul­jet­tu. Aja­tus on aivan tolku­ton. Sata­ma saa var­maankin jotain tulo­ja ris­teilyaluk­sista, mut­ta muu­ta hyö­tyä niistä ei olekaan. Joku saat­taa ostaa jäätelön kaup­pa­torin kioskista. Lentoli­iken­teen hiil­i­jalan­jäl­ki on pien­tä ver­rat­tuna ris­teily­matkus­ta­ji­in. Aivan tolku­ton aja­tus pila­ta koko ranta niiden takia.

Kaupungilla kul­kee huhu, että kokoomus tuk­isi sata­man vaa­timus­ta aida­ta ranta ris­teilyalus­ten käyt­töön. Vaikea uskoa, ovathan sen­tään kun­tavaalit tulossa.

Roi­hu­vuoren raken­netun ympäristön täy­den­tämisen suunnitteluperiaatteet

Kaupun­ki pyrkii kohen­ta­maan Itä-Helsin­gin sosi­aal­ista sta­tus­ta täy­den­nys­rak­en­tamisel­la. Lähöistä nimit­täin tulee toimi­vampia ja asuinalueina halu­tumpia tiivistämisen kaut­ta, vaik­ka ei se lau­takun­taan tule­van nim­by-palaut­teen perus­teel­la siltä tunnukaan.

Roi­hu­vuoren osalta negati­ivista palautet­ta on tul­lut suh­teel­lisen vähän, osit­tain sen vuok­si, että tiivistys­su­un­nitel­mat ovat hyvin maltil­lisia ja osit­tain sik­si, että keskilu­okkaistu­mi­nen on Roi­hu­vuores­sa jo muutenkin kovas­sa vauhdis­sa. Joitain arvokkai­ta aluei­ta halu­aisi paikalli­nen koke­musasiantun­ti­jamme Tuo­mas Ranta­nen kuitenkin säi­lyt­tää Tuhki­mon­tien alueella.

Tiedän, että van­han­mallisen talon rak­en­t­a­mi­nen on pahin­ta, mitä maail­mas­sa voi arkkite­hdin mielestä tehdä. Ruskea­suol­la näin on kuitenkin pystyt­ty hyvin ele­gan­tisti tuo­maan ton­tille talo lisää kokon­aisu­ut­ta rikko­mat­ta. Eikö tätä voisi harki­ta Roihuvuoressakin?

Kaupunkiym­päristölau­takun­nan esi­tys tont­tien varaamis­es­ta asun­to­hankkei­ta varten

Vaik­ka kaavavaran­toa on, tont­te­ja ei saa­da luovute­tuk­si aivan niin paljon kun on tavoite, kos­ka niitä ei ole saat­u­raken­nuskelpoisek­si. Ei siis ole ollut tarpeek­si rahaa infrain­vestoin­te­hin. Arggh! Jos KYMP-toimi­ala olisi osakey­htiö, se investoisi hul­lun lail­la asun­to­tont­tei­hin ja rahoit­taisi sen tont­tien myyn­ti- ja vuokraustuloilla.

Itse luovu­tus­pe­ri­aat­teista ei ole ollut muu­ta nuri­naa kuin, että tässä luovute­taan kump­panu­uskaavoitus­ta varten alue Kulosaaren sil­laan eteläpuolelta Kulosaaren päästä. Siihen on tarkoi­tus tehdä täyt­tö­maalle suurehko asuinalue. Kulosaare­laiset pelkäävät, että sinne tulee vuokra-asun­to­ja, ja kalo­jen ystävät, että kalat eivät osaa uida Van­taan­jo­keen, jos reit­tiä kaven­netaan. Vesioikeus aikanaan kumosi 20 vuot­ta sit­ten täyt­tölu­van täl­lä alueel­la, mut­ta sil­loin toisel­la ran­nal­la toi­mi satama.

Mikko Särelä on esit­tänyt, että jalankulkuy­hteys alueelta Kalasa­ta­maan on nyt kelvo­ton. Eipä siel­lä jalankulk­i­joi­ta juuri koskaan näekään. Yksi ratkaisu olisi kevyen liiken­teen sil­ta uudelta alueelta Kalasa­ta­maan, Kulosaaren sil­lan eteläpuolelle.

Maapoli­it­tis­ten lin­jausten 2. osa.

Nämä ovat tärkeitä papere­i­ta. Rapor­toin tästä, kun olen kuul­lut esit­te­lyn. Jää nimit­täin satavar­masti pöydälle.

Kaupun­ki halu­aisi tiivistää lähiöitä, mut­ta paikalli­nen vas­tus­tus on usein kovaa. Nyt lääk­keek­si näytetään otet­ta­van lahjon­ta – arvon­nousus­ta annetaan nyky­isille asukkaille aiem­paa enem­män, mikä on aivan perustelua.

Raken­nuskiel­lon jatkami­nen kantakaupungissa

Kan­takaupun­gin alueil­la halu­taan jatkaa raken­nuskiel­toa, jos­sa kiel­letään ensim­mäisen ker­roksen liike- ja toimis­to­huoneis­to­jen muut­tamien asun­noik­si. Tämä kivi­jalka­kaup­po­jen suo­jelu on sym­pa­at­tista, mut­ta sille ei tietenkään kaavoit­ta­jakaan voi mitään, että kaup­pa siir­tyy net­ti­in ja kaup­patilo­jen tarve pienenee.

Kadus­ta tulee todel­la tyl­sä ilman näyteikkunoi­ta. Siitä voi käy­dä vaku­ut­ta­mas­sa itseään, vaik­ka Matinkylässä, tuos­sa Espoon suures­sa menete­tyssä mahdollisuudessa.

Tämä asia ei liity toimis­toraken­nusten suo­jelu­un. Peri­aatet­ta, että kaupun­ki pyrkii pitämään kan­takaupun­gin toimis­toista kiin­ni kynsin ham­pain, kan­nat­taisi kyl­lä pohtia. Nyt kun etä­työsken­te­ly on opit­tu, toimis­toti­lan tarve piene­nee kym­meniä pros­ent­te­ja eli sato­ja tuhan­sia neliöme­tre­jä. Jäl­jelle jäävät vain hyvien joukkoli­iken­ney­hteyk­sien päässä ole­vat toimis­tot eikä näitä ole Bule­vardin eteläpuolella.

Tähän var­maankin palataan kun­tavaalien jälkeen.

Seuraan COVID-19-tartuntoja Verdessä

Seu­raan tästä eteen­päin päivit­täin COVID-19-tar­tun­to­ja Verdessä. Uudel­la­maal­la on asukasluku­un suh­teutet­tuna selvästi enem­män tar­tun­to­ja kuin muual­la maas­sa, mut­ta yllät­täen suh­teelli­nen kasvu­vauhti on muual­la maas­sa suurem­paa — eli sairas­tuneet tar­tut­ta­vat toden­näköisem­min. Lue lisää tästä .

Olen yhä vain pessimistinen

Olen julk­istanut täl­lä blogilla pes­simis­miä COVID-19-pan­demi­an suh­teen ker­ta toisen­sa jäl­keen. Kuukau­den ver­ran luulin jo olleeni väärässä, mut­ta nyt huo­maan erehtyneeni.

Kun epi­demia riehui kaikkial­la muual­la Euroopas­sa liki hal­lit­se­mat­tomasti, Suomes­sa tar­tun­talu­vut pysyivät pien­inä. Aloin jo mielessäni etsiä seli­tys­tä suo­ma­lais­ten oudos­ta geeniper­imästä, sil­lä rajoi­tus­toimet tässä maas­sa ovat olleet mui­hin ver­rat­tuna lepsuja.

Olen koko ajan ollut siinä käsi­tyk­sessä, että epi­demi­an rauhoit­tumi­nen kevääl­lä joh­tui vain osit­tain rajoi­tus­toimista – niil­läkin oli suuri vaiku­tus – mut­ta pääasi­as­sa epi­demi­an sam­mu­mi­nen joh­tui keväästä.

Niin käy nimit­täin muillekin koron­aviruk­sille ja ja muille hen­gi­tystiein­fek­tioille. En tiedä mik­si, mut­ta tässä yhtey­dessä on mainit­tu D‑vitamiini, viruk­sen huono ultra­vi­o­let­tisäteilyn sietokyky, oleskelu ulkotilois­sa ja sisäil­man kuiv­u­us lämmityskaudella.

Sik­si ennustin epi­demi­an palaa­van syksyl­lä, niin kuin se palasikin muuhun Euroop­paan, mut­ta Suomeen aika vähäisenä. Kasvu lähti liik­keelle juuri niin rivakasti kuin olin olet­tanut, mut­ta tait­tui mys­tis­es­ti lokaku­un puo­livälis­sä. Syysku­un kasvu taisi olla peräisin opiskelijabileistä.

 

(Kuva pävitet­ty 25.11.. Viimeiset mukana ole­vat havain­not 22.11. ote­tut näyt­teet Pari viimeistä havain­toa päivit­tyy sitä mukaan, kun testi­t­u­lok­set valmis­tu­vat, joten rauhoit­tuval­ta näyt­tävä kasvu voi olla tyotu­u­den vas­tainen. 23–24.11. otet­tu­ja havain­to­ja en ottanut mukaan, kos­ka testeistä vain pieni osu­us on valmis­tunut ja antaisi­vat sik­si virheel­lisen käsi­tyk­sen laskev­as­ta kehityksestä.)

 

Kuvas­sa on rek­isteröi­ty­jen koronatar­tun­to­jen määrä sataatuhat­ta asukas­ta kohden Uudel­la­maal­la ja muual­la maassa.

Nyt se on Helsin­gin seudul­la läht­enyt liik­keelle oikein kun­nol­la. Lähti itse asi­as­sa jo mar­rasku­un alus­sa, mut­ta koko maan luvuis­sa tämä ei  näkynyt. Ilmeis­es­ti jo jonkin ajan levin­nyt tar­tun­tarypäs on pal­jas­tunut. Noin nopea ei muu­tos ole voin­ut olla. Koko maan lukua hämä­sivät jotkin paikalliset epi­demi­at esimerkik­si Vaasan opiske­li­joiden paris­sa, joiden alla varsi­nainen epi­demia eteni hitaasti mut­ta var­masti, vaik­ka val­takun­nal­liset kokon­ais­lu­vut oli­vat jopa laskussa.

Tar­tun­nois­sa ovat pääkaupunkiseudul­la yliedustet­tuina vuokrat­alo­val­taiset lähiöt ja niis­sä maa­han­muut­ta­jat. Sitä selitetään ahtaal­la asumisel­la ja kieli­v­aikeuk­sil­la, jol­loin val­is­tus ei ole men­nyt per­ille. Tek­isi mieli huo­maut­taa myös D‑vitamiinista, mut­ta kun en ole lääkäri, niin antaa olla.

Helsingis­sä pan­ti­in kovat rajoi­tus­toimet voimaan kolmek­si viikok­si, joiden ansios­ta epi­demi­an lev­iämisen toiv­otaan pysähtyvän niin, että voidaan taas pala­ta nor­maali­in elämään.

Aika löysiltä nuo toimet minus­ta tun­tu­vat. En ole lainkaan vaku­ut­tunut, että Kansal­listeat­terin ja Musi­ikki­talon sulkem­i­nen riit­tää pysäyt­tämään epi­demi­an lev­iämisen vuokrat­alo­val­taisil­la alueil­la eikä edes se, että toimis­to­työtä tekevät siir­tyvät etätöi­hin. Toki se suo­jelee näi­den toimen­pitei­den kohtei­ta epi­demi­an lev­iämiseltä, mut­ta ei pysäytä sitä siel­lä, mis­sä se nyt leviää.

Sitä en tiedä, mil­laisi­in val­is­tus- ja mui­hin toimi­in on ryhdyt­ty varsi­naisen kohde­joukon suh­teen. Ne voisi­vat tehotakin.

Muusikon ja taiteil­i­jat ovat syys­täkin ihme­telleet, mikä idea on siinä, että kokoon­tua saa, kun­han kokoon­tu­misen aiheena ei ole elävä musi­ik­ki tai taide.

Jos COVID-19-epi­demia nou­dat­taa saman­laista vuo­de­naikavai­htelua kuin muut hen­gi­tystiein­fek­tiot, pahin on vielä edessä.

Minä varaudun siihen, että kult­tuu­ri­ta­pah­tu­mi­in ei pääse ennen kesää. Sit­ten kesä taas tap­paa epi­demi­an ja syksyl­lä merkit­tävä osa väestöstä on rokotet­tu. Tosin on epä­selvää, estääkö rokote levit­tämästä tau­tia vai suo­jaako se vain itse rokotet­tua taudin vakaval­ta muodol­ta. Jo näin on, rokote voi jopa nopeut­taa epi­demi­an leviämistä.

Jyrki Kataisen uusi minä

Kuun­telin Board­man oy:n kaamossem­i­naaris­sa Jyr­ki Kataista, entistä kokoomuk­sen puheen­jo­hta­jaa, päämin­is­ter­iä ja komis­saaria ja nyky­istä Sitran yliasiamiestä.

Hän puhui vah­vasti talouden ekol­o­gisen raken­nemuu­tok­sen puoles­ta ja eri­tyis­es­ti luon­non mon­imuo­toisu­ud­es­ta ja lajien säi­lymis­es­tä. Sitä olisi voin­ut pitää laskel­moitu­na puheen­vuorona, jos hän olisi pitänyt sen Luon­non­suo­jeluli­iton liit­tokok­ouk­ses­sa ter­ve­hdys­puheen­vuorona, mut­ta tässä yhtey­dessä se oli yllät­tävä, siis ilois­es­ti yllät­tävä. Piti oikein tark­istaa, onko tämä sama mies, mut­ta nimi oli sama, naa­ma oli sama ja äänikin oli sama. Kir­joitin tästä Verde-lehdessä. Lue lisää tästä

Helsingin pormestarikisa kertoo pitkäaikaisista muutoksista

Kir­joitin Verde-lehteen pääkir­joituk­sen Helsin­gin pormes­tarik­isas­ta. Se on osoi­tus kahdes­ta pitkäaikaises­ta muu­tok­ses­ta. Kaupunkien merk­i­tys on kas­vanut kaikkial­la maail­mas­sa ja yleisen poli­ti­ikkavas­taisu­u­den vuok­si puolueil­la on suuria vaikeuk­sia huokutel­la kyvykkäitä poli­ti­ikan piiri­in kyvykästä väkeä. Lue lisää tästä.

 

 

Amatöörin tulkinta koronakuolemien vähenemisestä

Varoi­tus: tässä postauk­ses­sa on amatöörin speku­laa­tio­ta lääketi­eteel­lisil­lä seikoilla.

Panin kevääl­lä tarkkailu­un kolme aluet­ta, Tukhol­man, Lom­bar­dian ja New Yorkin nähdäk­seni, onko lau­ma­suo­jahy­po­teesis­sa mitään perää. Nuo alueet koki­vat mui­ta pahem­man korona-aal­lon. Olisiko niis­sä toinen aal­to lievempi?

Jos kat­somme tar­tun­to­ja, toinen aal­to on Tukhol­mas­sa ja Lom­bar­dias­sa ihan yhtä paha kuin muual­la ja esimerkik­si Ruot­sis­sa kymme­nen ker­taa pahempi kuin Suomes­sa. New Yorkissa tar­tun­to­ja on vähem­män kuin muual­la Yhdys­val­lois­sa, mut­ta se voi johtua karmeista koke­muk­sista viime keväältä.

Mut­ta koron­akuolemia on vähem­män. Kuolemia suh­teessa tar­tun­toi­hin on kaikkial­la vähem­män, mut­ta kovan epi­demi­an kohtaamil­la alueil­la kuolemien pudo­tus on selvästi suurempi.

(Min­ul­la ei ole käytössä koko maail­maa koske­vaa aineis­toa, jot­ta voisin tutkia tämän kun­nol­la, mut­ta silmämääräis­es­ti se näyt­tää tältä.)

Nyt seu­raa amatöörin hypo­teesi. Hypo­teesi ei siis ole väite vaan mah­dolli­nen seli­tys, jota kan­nat­taisi tutkia.

Min­ua on koko ajan ihme­tyt­tänyt esimerkik­si koron­av­ilkus­sa ole­va peri­aate, että vähäi­nen tar­tun­ta ei ole vaarak­si, vaan pitää saa­da kun­non annos viruk­sia, ennen kuin tau­ti puhkeaa.

Eivät kai viruk­set mitään ole sosi­aal­isia eläim­iä, jot­ka vaati­si­vat kavere­i­ta monis­tu­ak­seen. Seli­tyk­sen täy­tyy siis olla peräisin ihmisen immuu­nipuo­lus­tuk­ses­sa.  Pienet virus­määrät tuho­taan huomaamattomasti.

Ark­i­jär­jel­lä voisi ajatel­la, että pieniä virus­määrä tuot­tavia kohtaamisia on aivan olen­nais­es­ti enem­män kuin niitä, joista saa tuhdin annostuksen.

Entä jos seli­tys kuolemien vähäisyy­teen Tukhol­mas­sa ja New York Cityssä onkin tässä ja kuolemien vähen­e­miseen ylipään­sä. Todel­la moni on saanut vähäisen virus­määrän ja voit­tanut sen oire­i­ta saa­mat­ta ja saa­mat­ta myöskään immu­ni­teet­tia. Se ei siis suo­jaa tar­tunnal­ta eikä estä tar­tut­tamista, mut­ta immuu­ni­jär­jestelmän muistin vuok­si elim­istö on har­jaan­tuneem­pi kuk­ista­maan viruk­sen ennen kuin tau­ti yltää vaaralliseksi.

Täl­lainen mini-infek­tio toimisi siis vähän niin kuin Pfiz­erin rokote, joka ei ehkä suo­jaa tar­tunnal­ta mut­ta suo­jaa vakaval­ta taudilta.

 

Lisääkö kiinteistövero asumiskustannuksia?

Toinen asum­ista sivun­nut kysymys val­tu­us­ton kok­ouk­ses­sa oli, nos­taako kiin­teistövero asumisen hintaa.

Talousti­eteen oppikir­jois­sa tämä menee niin, että kun kiin­teistövero nousee, asun­to­jen hin­nat laske­vat. Sille, joka on osta­mas­sa asun­toa, täl­lä ei ole merk­i­tys­tä, kos­ka vaik­ka hän joutuu mak­samaan vuosit­tain kiin­teistöveroa yhtiö­vastik­keessa enem­män, hän saa asun­non vas­taavasti halvemmalla.

Sille, joka omis­taa asun­non sil­lä het­kel­lä, kun kiin­teistövero nousee, se tietysti on huono jut­tu. Hänen vuo­tuiset asum­is­menon­sa nou­se­vat ja hänen omis­ta­mansa asun­non arvo las­kee. San­o­taankin, että kiin­teistöveron mak­sa­ja tästä ikuisu­u­teen on se, joka omisti kiin­teistön, kun vero nousi.

Jos Helsingis­sä toteutet­taisi­in kiin­teistöveron muu­tos, jos­sa tont­tien arvon kor­jat­taisi­in todel­lisik­si ja niistä perit­täisi­in vähän nyky­istä korkeam­paa kiin­teistöveroa, leikat­taisi­in yhteiskun­nalle sitä huo­mat­tavaa arvon­nousua, jota asun­to­jen omis­ta­jat ovat koke­neet. Tämä olisi pitänyt tehdä 25 vuot­ta sit­ten, kun asun­to­jen arvon läh­tivät raketino­maiseen nousu­un – ne ovat kan­takaupungis­sa kolminker­tais­tuneet nimel­lis­es­ti ja kaksinker­tais­tuneet reaalis­es­ti. Nyt kiin­teistöveroa joutu­vat mak­samaan nekin, jot­ka ovat osta­neet asun­non vastikään korkeal­la hinnalla.

Kiin­teistöveroa tulisi nos­taa hitaasti ja ajoit­taa nos­tot ajanko­hti­in, jollin asun­to­jen hin­nat nou­se­vat muutenkin.

Helsin­ki saa kiin­teistöveroa 280 M€. Jos sama raha pitäisi kerätä kun­taveros­ta, mak­saisimme Helsingis­sä 18 pros­entin sijas­ta kun­taveroa 20 %. Vas­taavasti, jos kaksinker­tais­taisimme kiin­teistöveron tuo­ton, voisimme laskea kun­taveron 16 pros­ent­ti­in olet­taen, että kaik­ki muu pysyy ennallaan.

Ikälu­okkin välil­lä tämä menee niin, että kiin­teistöveron nousu hait­taa van­hempia ikälu­okkia ja hyödyt­tää nuorem­pia. Tätä taus­taa vas­ten on ymmär­ret­tävää, että demar­it sitä vas­tus­ta­vat, mut­ta mik­si kokoomuskin? Pro mar­ket vai pro business?

Sosial­is­mia?

Onko kiin­teistövero sit­ten sosial­is­mia, kuten twit­teris­sä moni on sanonut? Jos näin on, Yhdys­val­lat on todel­la sosial­isti­nen maa, kos­ka siel­lä kiin­teistöverot ovat siel­lä paljon Suomea korkeammat.

Län­si­maisen ajat­telun mukaan ihmiselle kuu­luu se hyö­ty, jon­ka hän on itse tuot­tanut. Näin ajatellen asuin­raken­nus­ta raken­nus­ta ei pitäisikään verot­taa, kos­ka sen hyvyys on niiden ansio­ta, jot­ka ovat sen rak­en­ta­neet ja myyn­nin jäl­keen niiden omaisu­ut­ta, jot­ka ovat sen ostaneet.

Se, mitä on raken­nuk­sen ja ton­tin ulkop­uolel­la, sen sijaan ei ole raken­nuk­sen omis­ta­jien ansio­ta. Asun­to Kata­janokalla on huo­mat­tavasti arvokkaampi kuin aivan saman­lainen asun­to olisi Kor­sos­sa. Tämä ero johtuu siitä, mitä on sen raken­nuk­sen ulkop­uolel­la. Sijain­ti­in perus­tu­va arvo on yhteiskun­nan toimien tulosta ja sitä on myös sen viimeaikainen arvonnousu.

Län­si­mais­sa yleis­es­ti ajatel­laan, ettei ansioton arvon­nousu kuu­lu sen sat­un­naiselle saa­jalle. Venäjäl­lä taas ajatel­laan vähän toisin. Suomessa?

Kiin­teistövero on ekon­o­mistien mielestä hyvä vero

Ton­tin kiin­teistöveroa ekon­o­mistit laidas­ta laitaan pitävät hyvänä verona. Sil­lä ei ole mitään negati­ivisia kan­nustin­vaiku­tuk­sia, kos­ka tont­tia ei voi siirtää veroparati­isi­in. Tulovero sen sijaan häir­it­see kaupunkien kukois­tus­ta. Kaupungeis­sa oste­taan ja myy­dään palvelu­ja, ja sille korkea veroki­ila on myrkkyä. Sik­si olisi hyvä laskea kun­taveroa ja nos­taa kiinteistöveroa.

Raken­nuk­seen kohdis­tu­va kiin­teistövero toimii toisin. Jos vero vas­taa raken­nuk­sen todel­lista arvoa ja on siis sitä korkeampi mitä parem­man talon on rak­en­tanut, se kan­nus­taa rak­en­ta­maan huonon ja hal­van talon. Sik­si olisi hyvä, että olisi erik­seen kiin­teistövero ton­tille ja erik­seen raken­nuk­selle, jot­ta voisi nos­taa toista ja laskea toista. Asuin­raken­nusten osalta näin onkin, mut­ta liik­er­aken­nusten kiin­teistövero on sidot­tu tont­ti­maan kiinteistöveroon.

Mikä kos­kee kiin­teistöveroa, kos­kee myös ton­tin vuokria. Vasem­mis­toli­iton Paa­vo Arhin­mä­ki oli val­tu­us­tossa aivan oike­as­sa siinä, että kokoomus­laiset puhu­vat ris­ti­in, kun sanovat, ettei vuokrien nousu tee asumis­es­ta kalli­im­paa, mut­ta kiin­teistöveron nousu tekee.

Luokkati­etoiset köy­hälistön etu­joukot arvokkaissa Käpylän puu­talois­sa valit­ta­vat, että vuokrien nousu merk­it­see alueen luisum­ista rikkaiden asuinalueek­si. Vasem­mis­toli­it­to tietysti tukee heitä. Ei se sitä merk­itse. Kun vuokra nousee, asun­to­jen myyn­ti­hin­nat laske­vat niin, että asun­toa Käpylästä voi tavoitel­la sel­l­ainenkin, joka ei huip­puhin­taa pysty tiski­in latomaan.

Jos ei usko, että vuokran koro­tus las­kee myyn­ti­hin­to­ja, kan­nat­taa tutus­tua tilanteeseen Lehti­saa­res­sa, jos­sa Van­taan seu­rakun­tay­htymä härskin raukka­mais­es­ti nos­ti ton­tin­vuokria reilusti yli markki­navuokran. Asun­to­jen myyn­ti­hin­nat enem­män kuin puolittuivat.

Vero­tu­lo­jen tasaus

Kun tont­ti­maa käy kas­vavis­sa kaupungeis­sa arvokkaam­mak­si ja tuot­taa kas­vavia kiin­teistövero­tu­lo­ja kaupungeille, Suomen Keskus­ta on iskenyt haukan kat­seen­sa tähänkin. Niitäkin raho­ja pitäisi jakaa hei­dän kannatusalueilleen.

Jotain logi­ikkaa on siinä, että kun­nat, joiden asukkail­la on korkeat tulot, tilit­tävät osan vero­tu­lois­taan muualle maa­han. Korkeat kiin­teistövero­tu­lot johtu­vat siitä, että asum­i­nen on kallista. Aika vaikea on perustel­la sitä, että korkeista asum­is­menoista pitäisi mak­saa hyvi­tys­tä niille, joiden asum­i­nen on hal­paa. Päin­vas­taisen voisi perustel­la helpommin.

Nyt kiin­teistövero osal­lis­tuu vero­tu­lo­jen tasauk­seen 50 pros­entin pain­oar­vol­la. Tätä ei voi perustel­la oikein mitenkään. Jostain syys­tä tasauk­sen ulkop­uolelle jätet­ti­in vesivoimas­ta perit­tävät kiin­teistöverot, kos­ka se on kuulem­ma aivan eri asia.