Koronakuolleisuus lisääntyi ikävästi tammikuussa kolmannen aallon rusikoidessa maita. Koronamuunnokset osoittautuivat paitsi tarttuvammiksi ilmeisesti myös tappavammiksi.
Oheisessa kuvassa ovat viikoittaiset kuolleiden määrät suhteessa väkilukuun, tässä tapauksessa miljoonaan asukkaaseen. Suurten ja pienten maiden luvut ovat siis vertailukelpoisia.
Suomen kuolleisuuskin on kuvassa. Piirsin tämän kuva ”korkeaksi”, jotta siinä näkyisi, kuinka vähällä olemme päässeet verrattuna nyt vaikka Britanniaan.
Kuten kuvasta näkyy, nyt on mukavia uutisia. Korona-kuolleisuus on vähentynyt viime aikoina reippaasti, Britanniassa 87 % Tammikuun huippuluvusta, Ruotsissa 85 % ja Suomessakin 68 %, vaikka tartuntamäärät ovat Suomessa kasvaneet voimakkaasti.
Kuolleisuuden vähenemiseen ovat tietysti sulkutoimet vaikuttaneet, mutta suurin syy lienee rokottamisessa, eivätkäh kuolleisuus ja tartuntamäärät voisi muuten kehittyä aivan eri tavalla. Vaikka vain pieni osa väestöstä on rokotettu, rokotusten suuntaaminen vanhimpiin ikäluokkiin toimii. Suomessa puolet koronaan kuolleista on ollut vanhusten hoivakodeissa. Hoivakotien asukkaat rokotettiin ensimmäisinä, eikä niissä pitäisi enää juuri koronaan kuolla.
Hyvästä kehityksestä on kuitenkin poikkeuksia, erityisesti Brasilia ja valitettavasti myös naapurimme Viro.
Koskahan rokotetut seniorit saavat mennä uimahalliin?
Musiikkitalon streamatut live-konsertit pitäisi nyt ensimmäisenä avata rokotetuille senioreille, olisi varmaan hienoa kun kerrankin ei nuoriso pyörisi jaloissa.
/vp
Puhumattakaan museoista, teattereista, klubeista, kulttuuritaloista, elokuvista, kirkoista, kirjastoista jne. Tarvittaisiin varmaan jokin kätevä rokotustodistus. Mielenkiintoista on nähdä, tullaanko rokotetuille avaamaan erikseen näitä vai estääkö jokin yhdenvertaisuusperiaatetulkinta tämän ja miten kauan eli miten paljon pitää kansasta olla rokotettuja ennenkuin ovet aukeavat.?
Joku juristi jo sanoi julkisuudessa, että kyllä rokotetuilta pitää olla kiellettyä kaikki se, mitä rokottamattomiltakin, koska rokotuksewsta on oikeus kieltäuytyä. En voi sanoa tähän muuta kuin, että ihmisen on mahdoton oppia ymmärtämään juristia.
Tuo on minusta sikäli järkevää, että muuten tuosta voisi tulla painostuskeino ottaa rokote. Hyväksyisin juuri nyt sen, että ne mummot voivat mennä sinne Musiikkitaloon, mutta käytäntö saattaisi jäädä päälle, ja pian meillä olisi toisen luokan kansalaisten pysyvä ryhmä, jota kohdeltaisiin huonosti.
Tämän takia pitäisi yksinkertaisesti harkita, voisiko Musiikkitalossa olla kaikki halukkaat sen jälkeen kun yli 70-vuotiaat ja I riskiryhmä, ehkä myös II riskiryhmä, on rokotettu. Ne jaloissa pyörivät nuoret voi saada koronan, mutta entä sitten?
Tämä on muuten selvästi laadukkain suomenkielinen lähde koronaan liittyen, kiitos siitä!
eI MENE IHAN NÄIN.. Pieni virhe Osmon johtopäätelmässä.. Rokotukset kattaa 10% kansasta se ei riitä alentamaan kuolleisuutta, ainoastaan tehostunut hoito pystyy siihen. On jo 5 eri lääkettä yksi verenohennus mitä annostellaan jokaisella korona ”potilaalle” säännönmukaisesti. Korona ei ole tappava tauti enää kuten vuosi sitten, silloinkaan se ei oikeasti tappanut juuri ketään. Viime vuoden kuolleisuus oli 561 epäsuorasti. Korona tappaa vain poliittisesti panniikki nappulana.
Kun rokotteet on kohdennettu nimenomaan siihen ryhmään, jossa kuolleisuus on suurin (vanhimmat ikäluokat ja pitkäaikaissairaat), niin kyllä se riittää vaikuttamaan kuolleisuuteen ihan radikaalisti.
Muihin haittoihin kuten pitkään koronatautiin ja nuorempien vammautumisiin se toki ei juuri vaikuta, koska näitä ikäryhmiä ei vielä rokoteta, lukuunottamatta yksittäisiä riskialttiita henkilöitä (esim. joku pitkäaikaissairaus).
Hoitokin on parantunut pikkuhiljaa, mutta äkillinen muutos rokottamisen alettua johtuu rokotteista.
Todistusten käytännön merkitystä on yliarvioitu. Ei negatiivisia koronatodistuksiakaan ole rajoilla kyselty, mutta joutuu kyllä hyväksymään dokumentin jossa vakuuttaa että sellainen on. Jos ei ole, ja tästä jää kiinni, niin sitten ei enää syytetäkään ihan pikkurikkeestä kuten ei yleensäkään silloin jos antaa viranomaisille väärää tietoa.
Kuolleisuudessa teinin ja 75 vuotiaan välillä ero on luokkaa 200-kertainen joten rokotukset on mielestäni kohdennettu oikein.
Siihen nähden 69-vuotiaan sijoittaminen samaan laariin 18-vuotiaan kanssa on aika outoa. Kuolleisuus alkaa nousta selvästi jo 50-59 ikäluokassa.,
Postinumerojaossa on sen mielletyn epäreiluuden lisäksi ongelmana että se johtaa todennäköisesti vieläkin huolettomampaan käytökseen ja ensimmäinen rokotehan ei estä tartuttamasta muita.
Ensimmäinen rokote ei *estä* tartuttamasta muita, sataprosenttisesti, mutta vähentää toki tartuttamisen mahdollisuutta radikaalisti (tähän asti asiaa on kommentoitu vahvalla ”absemce of evidence is evidence of absence” -tyyppisellä argumentaatiolla, mutta nyt alkaa olla näyttöä siitä että tartuttaminen tosiaan vähenee.)
Hallituksen esitys liikunnan lopettamisesta kuitenkin etenee kuin tavarajuna ja on esillä tiistaina täysistunnossa, vaikka tiedetään jo aivan selvästi huonon kunnon ja ylipainon merkitys kuolleisuusriskille.
Kyllä rajoituskeinoista pitäisi olla edes jotain kunnollista näyttöä, että sillä todella saavutetaan sitä, mitä halutaan. Ylen uutisartikkelin mukaan Oslossa on ihan sama tilanne kuin Helsingissä, vaikka siellä on esimerkiksi sisäliikuntapaikat olleet kiinni jo kuukausia. Silloin sylttytehdas on muualla.
Toisaalta vähittäiskaupan erikoisliikkeet saa olla auki vapaasti enkä ole huomannut, että niissä yleensä rajoitettaisiin edes henkilömäärää. Päinvastoin, Hulluja päiviä edeltävät eri kampanjat, kuten Mammuttimarkkinat, Triplamania ja muut etenee kuin tavarajuna.
Onko sille mitään epidemiologista perustetta, miksi kuntosalilla ei voi olla 10 henkeä sen koosta riippumatta, mutta kaupassa voi olla kuinka monta tahansa?
Ruotsissa saa olla julkisissa tiloissa tietty määrä henkilöitä neliömetriä kohti riippumatta siitä, onko tilassa esimerkiksi juoksumattoja, tauluja seinillä tai huonekalujen malleja. Kun kävin Ruotsissa, siellä otettiin esimerkiksi Pressbyrån-kioskeihin vain 2 – 6 henkeä sisään kioskin koosta riippuen. Lisäksi Kansanterveysviraston suositus on, että alennuskampanjoita ei saa järjestää. Minusta tuo vaikuttaisi kaikkein ”tieteellisimmältä” mallilta.
Poikkeus tähän voisi olla ravintolat ja yökerhot, koska siellä ratkaiseva tekijä ei ole se, kuinka täyttä tilassa on, vaan siellä seurustellaan ja haetaan uusia sosiaalisia kontakteja.
Viro reagoi liian myöhään – korona lähti ihan lapasesta.
Brasilian johto vähät välittää – edelleen.
Muualla rokotteet riskiryhmille rokkaa!
Kuolemien määrän laskeminen ei taida juuri vaikuttaa. Tartuntamäärät kasvavat, joten riski saada tauti kasvaa myös – ja kukaanhan ei halua tätä tautia sairastaa. Niinpä politiikkaa tehdään tältä pohjalta. Pyritään toteuttamaan kansan tahtoa, tässä tapauksessa tahtoa olla sairastumatta. HUS:n johtaja Tuominenkin totesi, että lisäsairaalaa ei tarvita, mutta rajoituksia olisi kyllä syytä kiristää. HUS:n näkökulmasta asia onkin varmasti juuri näin, helpompaahan se on jos ei tarvitse uusia hoitopaikkoja rakentaa. Itse ajattelen, että voisi olla parempi kokonaisuuden kannalta satsata rahaa terveydenhuoltojärjestelmän vahvistamiseen, sen sijaan että maksetaan rahaa korvauksena eri elinkeinonharjoittajille rajoitusten myötä. Liikunnan kieltäminen tuntuu erityisen typerältä. Ja joo, tiedän toki että lenkillä käyminen ei ole kiellettyä.
USAssa ja Britanniassa rokotusmäärät ovat huimessa kasvussa. EUssa kova rokotapula, miten täällä asoita hoidetaan. Muuntovirukset aiheuttavat uusia tautipurskahduksia, rokotteet lienevät paras keino niitä vastaan. Onko niin että EU on rokotetuotannossakin häntäpäässä. Mitä porukkaa siellä Brysselissä oikein on.
Viime keväänä vähän pelotti, kun oltiin tuntemattoman edessä. Nyt on tehty tuttavuutta jo vuosi.
Iltalehti kertoi meille tänään, että Suomessa koronatartuntoja on ollut yhteensä 66 006. Tautiin liittyviä kuolemia on ollut Suomessa yhteensä 786.
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli tammikuun lopussa 5 537 046. Eli vuoden aikana 1,2 % suomalaisista on sairastunut koronaan. Sairastuneista 1,2 % on kuollut.
Kaikista suomalaisista on koronaan vuoden aikana kuollut 0,014 %.
Miten tämän voi enää nykytiedon valossa määritellä yleisvaaralliseksi tartuntatautiksi ja pandemiaksi näillä luvuilla?
Kuolleisuus tulee korkeammaksi jos tehohoitoa vaativien koronapotilaiden määrä kasvaa niin paljon, että tehohoidon paikat loppuvat. HUSin erva-alueella oli 3.3.2021 koronapotilaita 40 % tehohoitopotilaista ja täyttöaste teho-osastoilla oli 80 %. Yksi koronapotilas on keskimäärin teholla noin 11 vrk. Käsittääkseni Suomessa tehohoidon kapasiteetti on riittänyt ainakin kesän jälkeen, mutta jos pääkaupunkiseudun tilanne pahenee tästä, joku joutuu valitsemaan ketä hoidetaan.
Toivottavasti rokotukset purevat tehohoitoa tarvitsevien määrään pian.
Tarkennan ja täydennän hieman: Tehohoidon tilannekuvan* 3.3.2021 mukaan HYKSin erityisvastuualueella noin 30 % teho-osastojen kapasiteetista oli koronapotilaiden käytössä joka on 80 % täyttöasteella noin 37.5 %. Husin Meilahden ja Jorvin sairaaloissa 40 % kapasiteetista ja noin puolet potilaspaikoista oli koronapotilaiden käytössä. Täyttöaste oli hieman yli 80 % eli täällä PK-seudulla noin puolet tehohoitopotilaista oli koronapotilaita.
Toisin sanoen tehoidossa oli Jorvissa ja Meikussa reserviä alle puolet koronapotilaiden määrästä.
* = Linkki: https://www.psshp.fi/documents/7796350/8536307/Tehohoidon+tilannekuva+-+Koordinoivan+toimiston+raportti+2021_03_03.pdf/2d1d8dbe-37ca-4efa-b6d1-daa9c5aae991
Jostakin syystä tuntuu olevan sellainen käsitys että hoitajat kutovat teho-osastolla sukkaa odottamassa potilaita joita ei tule. Todellisuudessa teho-osastojen toiminta on muualta pois. Ja keväällä THL_n lausunnoista paistoi läpi ajatus että teho-osasto on kuin arvokas kone jota kannattaa ajaa täydellä kapasiteetilla jotta saadaan mahdollisimman paljon immuniteettia mahdollisimman lyhyessä ajassa, ”flattening the curve”. THL:llä ei ole juurikaan lääkäreitä työssä ja epidemiologiset arvauksetkaan eivät osuneet kohdalleen kun valmista tietopohjaa ei vielä ollut.
Koska tilanne voi aina olla kahden viikon päästä pahempi.
Montako prosenttia suomalaisista pitäisi kuolla vaikkapa ebola-epidemiassa, jotta se olisi sinusta tappanut tarpeeksi ollakseen yleisvaarallinen?
Logiikkasi on siis ihan nyrjähtänyt. Eihän tautien vaarallisuutta mitata pelkästään sillä, kuinka pieleen taudin torjunta menee, vaan myös sillä, kuinka pahaa jälkeä se torjunnan epäonnistuessa voisi aiheuttaa.
Kuolleisuus koronaan on alle 0,5 %, WHOn yhden arvion mukaan vain 0,14%. Onko yleisvaarallinen, on se määrittelyasia. Ebolaan kuolleisuus olennaisesti suurempi.
On aivan turhaa tuijottaa koronakuolleisuulukuihin. Kuolemansyy kirjataan, kuten se kirjataan. Luotettavampi tieto saadaan aika-akselille projisoidusta ylikuolleisuudesta.
Vielä tärkeämpää on ymmärtää, että jos epidemia pääsee valloilleen, se ylikuormittaa sekä akuutin hoidon että pidentää vastaanotto- ja hoitojonoja. Esimerkiksi syöpätapauksien diagnoosi ja hoitojen aloitus viivästyy.
Omituinen logiikka joka ei katso valitun polun seurauksia.
Jos yleiavaarallista tautia ei olisi torjuttu, niin käytännössä kaikki suomalaiset olisivat saaneet tartunnan. Silloin tapauksia olisi ollut luokkaa viisi miljoonaa, ja tapauskuolleisuus olisi noussut paljon 1,2 % korkeammaksi, koska sairaanhoitoa ei olisi ollut. Puhuttaisiin ~100 000 kuolleesta Suomessakin.
Noudattihan Ruotsi pitkään hyvin vähäisten toimenpiteiden linjaa, eikä siellä ollut puhettakaan mistään tällaisesta. Siksi toiseksi ei mikään hengitystieinfektio tartu koko populaatioon. Koronassa kaiken lisäksi oireettomien osuus tiedetään melko suureksi.
Vuosi sitten oli tapetilla risteilyalus Diamond Princess, josta saatiin paljon tietoa hyvällä tarkkuudella. Matkustajia ja miehistön jäseniä oli 3711, ja käytännössä kaikki testattiin. Kuukauden jälkeen tartunnan saaneita oli 700. Heistä 18 % oireettomia. Nämä luvut jo silloin tehdystä tutkimuksesta, jossain voi olla tarkentunutta tietoa.
No ei kovin pitkään, mutta niin pitkään, että Ruotsin epidemia lähti aivan eri uralle kuin Suomessa ja Norjassa.
Ruotsin vapautta toistelevat kulkutautikulttilaiset eivät ole katsoneet, mitä Ruotsissa tosiasiassa on tapahtunut: siellä on suurimman osan aikaa ollut *enemmän* rajoitteita kuin vaikkapa Suomessa. Mutta koska ne aloitettiin useita viikkoja myöhemmin kuin täällä, niitä on jouduttu pitämään jatkuvasti tiukemmalla.
Minun perheessäni juhlittiin kahdet häät ja käytiin Linnanmäellä viime kesänä. Ruotsissa oli kesällä kokoontumisrajoitukset ja Gröna Lund ja Liseberg olivat kiinni koko vuoden. Tämä siksi, että Tegnell nostettiin ikoniksi ajatukselle, että hidastetaan vain vähän ja annetaan kaikkien sairastaa. (Tegnell itse toki ei tätä päättänyt, hän ei johda virastoa eikä hallitusta, hän vain oli sopiva hahmo tiedotustilaisuuksiin ja käsivarteen tatuoitavaksi.)
https://ourworldindata.org/grapher/covid-stringency-index?tab=chart&country=SWE~NOR~FIN
Koeta nyt vähän saada tolkkua noihin lukuihin. Missä maassa kaikki kansalaiset ovat sairastuneet?
Bergamon provinssin 1,11 miljoonan väestöstä sairastui n. 60% ja menehtyi 6 200, ts. 0,55% – siis koko väestöstä. Brasilian Manauksessa sairauskierre alkoi joulun alla uudelleen ja entistä pahempana uuden P.1 variantin voimalla kun väestöstä 3/4 oli covidin jo sairastanut.
No kai 60 % on sentään eri asia kuin 100 %, joka oli Pekka Taipaleen arvio (Suomessa 5 miljoonaa tapausta).
No ei, sanoin ”suuruusluokkaa 5 miljoonaa”, ja 5 miljoonaa on 90 % Suomen väestöstä.
Jos otamme huomioon, että tiettävästi tähän tautiin voi sairastua ainakin kahdesti, niin voihan sitä laskeskella, että tartuntapaukset voivat vaikka ylittää väestömäärän, jolloin päästään yli 100 %. Sillä vasta pääseekin säväyttämään.
Missään maassa eivät ihan kaikki ole sairastuneet, koska ainahan osa väestöstä jossain vaiheessa tajuaa ryhtyä suojautumaan, mutta reipas enemmistö on sairastunut useammissakin paikoissa, ja sitten on ryhdytty tekemään jotain rajoituksia. Jos ei tehtäisi yhtään mitään, epidemia leviäisi käytännössä koko väestöön.
Covid on siitä ovela tauti, että pitkällä aikavälillä se tappaisi erittäin paljon ihmisiä, jos torjuntatoimenpiteitä ei tehtäisi:
– se tarttuu jo ennen oireita. Oireetkin ovat monilla aluksi hyvin lieviä (niihin tuskin kiinnittää huomiota, jos ei tiedä olevansa altistunut) ja osa on kokonaan oireettomia
– sairastamalla saatu immuniteetti kestää suhteellisen lyhyen aikaa, joten sairastamalla saatua laumasuojaa ei pääse ikinä syntymään ja taudista selvinneet riskiryhmäläiset ovat vaarassa aina vaan uudestaan
– se on vaarallinen vain osalle väestöstä, joten osa väestöstä elää normaalia elämää siitä huolimatta että tietävät Covidin leviävän. Länsimaista on nähty, että osa ihmisistä muuttaa käytöstään Covidin pelon takia, mutta eivät kaikki (tai eivät muuta tarpeeksi), joten pelkkä ihmisten vapaaehtoinen käyttäytymisen muutos ei riitä lopettamaan leviämistä
– se on kuitenkin vaarallinen niin isolle osalle, että vapaasti levitessä uhreja tulee paljon. Riskiryhmiin kuuluvia eivät ole pelkästään vanhukset, vaan riskiryhmäläisiä on paljon myös työikäisissä (diabeetikot, astmaatikot, ylipainoiset, …). Sellaisiakin riskiryhmäläisiä on paljon, jotka eivät esim. töidensä vuoksi voi eristäytyä itse
Mihinkähän tämä tieto perustuu? Montako vuotta olet sitä seurannut?
Manauksessa on vedetty jo toinen kierros läpi.
Manauksessa tosin epäillään, että ensimmäisen kierroksen kattavuus ei ollutkaan ihan niin suuri kuin ajateltiin, koska sitä tutkittiin verenluovuttajista saaduista vasta-ainenäytteistä, mutta verenluovuttajat eivät ehkä olekaan ihan hyvä läpileikkaus kansasta.
https://www.bmj.com/content/372/bmj.n394
V. 2020 tartuntatautiasetus määrittää yleisvaarallisiksi tartuntataudeiksi 19 tautia, joista useita esiintyy Suomessa tälläkin hetkellä. Tästä joukosta vain covid-19 on samalla pandemia. Muut ovat tällä hetkellä tukahdutettuna tai hallinnassa. Vain yhtä, isorokkoa, voidaan pitää eliminoituna. Se, että niihin muihin kuolee Suomessa vuosittain vai rajallinen määrä ihmisiä johtuu siitä, että ne on saatu pidettyä hallinnassa. Tämän onnistuminen ei poista ko. tautien yleisvaarallisuutta tai tee niiden tartuntaketjujen selvittämistä, potilaiden hoitamista ja tarvittaessa eristämistä millään tavoin tarpeettomaksi.
Nopeasti katsoen yleisvaaralliseksi todetut taudit pysyvät kurissa rokotteilla tai yleisen hygieniatason riittävyydellä. Onkohan mitään pandemiaa tukahdutettu rajoittamalla ihmisten liikkuvuutta?
Sen jälkeen kun kulkutauti leviää pandemiaksi, rajoittamalla liikkuvuutta rajoitetaan vain esiintymistiheyttä ja klustereita; tukahduttamiseen tarvitaan rokote. Esimerkiksi polioepidemioita tukahdutettiin vuosikymmenien ajan karanteeneilla jne.
Vuosien 2002-2004 SARS-epidemia tukahdutettiin mm. liikkuvuusrajoituksilla niin että se ei levinnyt pandemiaksi.
Vuoden kuluessa on tapahtunut myös terminologista liukumista. ’Tukahduttaminen’ on jakautunut ’tukahduttamiseksi, suppression’ ja ’eliminoimiseksi, elimination’. Edellinen kuvaa enemmänkin toimintaa, jälkimmäinen on sidottu tulokseen. Covid-19 eliminaatio voisi tuskin toteutua muutoin kuin vuosia jatkuvan globaalin rokottamisen kautta. Alueellinen tukahduttaminen tasolle, jossa se ei enää vaikuta kansalaisten elämään enempää kuin esim. tuberkuloosi Suomessa tänään (n. 200 #/v), on sensijaan realistinen lähiajan tavoite ja varmaankin jokaisen toivoma tulos . Tämä on myös se tila, jonka monet Itä-Aasian maat, Australia ja Uusi Seelanti, sekä ilmeisesti myös Kanadan Atlantin provinssit ovat saavuttaneet.
SARS näyttää uniikilta: vaikka tapauksia havaittiin oli vuosina 2002-3 joka puolella maailmaa, se on aivan ilmeisesti onnistuttu eliminoimaan tukahduttamalla. Uusia tapauksia ei v. 2003 jälkeen ole rekisteröity. Myös MERS on tukahdutettu, mutta ei eliminoitu. Uusia tapauksia ilmenee eri puolilla maailmaa yhteensä pari sataa per vuosi.
SARS:in takia ei tehty mitään ihmeellisiä tukahduttamistoimia – levisi lähinnä sairaalaympäristössä. SARSia ei sii voi verrata Covid-19:sta. Lähin vertailukohta on siis kausi-influenssa jonka tukahduttamista ei pidetä mahdollisena, rokotuksilla vähennetään vahinkoa populaatiossa ja sama reitti kai otetaan Covidin suhteen.
Mutta kausi-influenssahan tukahdutettiin viime vuonna Suomesta ihan vahingossa, vaikka sen piti olla mahdotonta.
Eliminoida sitä ei voi, se palaa takaisin.
Ja myös korona käytännössä tukahdutettiin viime keväänä vahingossa THL:n virhelaskelman johdosta. THL:n laskelmien mukaan rajoitustoimilla piti saavuttaa tartuntaluku 1.6 ja toteutuma oli selvästi alle yhden.
Kun hallituksella nyt on tarkoitus pitää yllä tartuntalukua yksi niin on aivan selvää että se onnistuu helpommin ja vähemmillä rajoituksilla kun ollaan nollan tienoilla. Matemaattisteknisen koulutuksen saaneelle tuo on niin ilmiselvä asia että on välillä tuskallista kun näkee miten vaikeaa tuota on ymmärtää korkeissakin viroissa.
Kun kesällä 13.7 poistettiin viimeisetkin rajoitukset niin siitä noin viikon jälkeen alkaa eksponentiaalinen nousu ja lokakuun alussa koko kevään tukahdutus on ulosmitattu. Mielenkiintoista että hallituksessakin tuo nähtiin aikaisin, ainakin Kiuru sanoi jo 12.8 että hallituksen tahtona on tällä kertaa olla toistamatta kevään virhettä ja pysäyttää virus rajalle. Kiurun painoarvo lienee kuitenkin olematon koska se jäi pelkäksi puheeksi, demareissa sallitaan vain yksi tähti ja Marin pitää omat rivinsä ojennuksessa ja mahdolliset kilpailijat puolueen sisällä matalina.
Pääministerillä näyttää olevan taipumus mikromanageerata. Ilmailussa tunnetaan käsite task saturation jossa lentäjä ei enää pysty käsittelemään kaikkea saamaansa syötettä ja tekee asioita ammattitaitonsa ja järjenkin vastaisesti. Saattaa olla että pääministerin tempoilevassa toiminnassa on kyse tästä task saturation ilmiöstä. Lakia rajatestauksesta ajettiin hiljaisen alkusyksyn jälkeen yhtäkkiä sellaisella kiireellä että valmistelijat kertovat saaneensa vain pari päivää valmisteluaikaa ja sitten kun laki palaa bumerangina korjattavaksi eduskunnasta niin se jää odottelemaan ja kiire on kadonnut. Vaikea tuolle on muutakaan selitystä keksiä.
Rokotteiden vaikutus kuolleisuuteen taitaa näkyä jo Suomessakin. Marraskuun korona-aaltoa seurasi kuolemantapausten kasvu muutaman viikon viiveellä mutta tammi-helmikuussa sellaista ei ole ainakaan toistaiseksi näkynyt vaikka tapaukset ovat lisääntyneet.
Voi toki johtua osaltaan myös siitä, että nyt tartunnat leviävät yhä enemmän yhä nuoremmissa ikäluokissa. Kuolleisuus pienempi suhteessa tartuntoihin.
Noin mutuna rahi-menetelmällä ja pienellä n:llä, mutta kuitenkin useamman helsinkiläisen hoitokotiosaston kokemuksella epidemian alusta alkaen uskallan epäillä, että virus on muuntunut myös kiltimmäksi. Kevään -20 osastoepidemioissa kuoli ehkä 30-50% pcr-positiivisista vaikeasti sairaista vanhuksista, mutta lokakuun jälkeen ani harva, samalla (oireenmukaisella) hoidolla. Toki n:kin pieneni tilastoihin kelpaamattomaksi. Mutu on kuitenkin ”aika vahva” ja testaus oli laajaa jo keväällä. Toivottavasti Hgin epidemiologisella yksiköllä on joskus asiasta julkaistavaa dataa.
Noinhan virukset käsittääkseni yleensä toimivat, muuntuvat helpommin tarttuviksi mutta samalla vähemmän vaarallisksi. Olen ihmetellyt sitä, että näiden tunnettujen muunnosten kerrotaan olevan jopa vaarallisempia kuin ”alkuperäinen” virus, näinhän ei siis pitäisi olla.
Toisaalta ihmettelen myös vähän näiden muunnosten tunnistamista. Seurasin läheltä erästä tartuntaketjua pk-seudulla. Oli ilmiselvää, että ketjussa ne tartunnat on saatu toisiltaan, kun ko. henkilöt olivat niin tiiviisti tekemisissä toistensa kanssa ja toisaalta vähän tekemisissä ulkopuolisten kanssa. HUS arpoi kuitenkin muunnostuloksia aivan miten sattuu, brittiläisestä afrikkalaiseen ja jopa ”tuntemattomaan”. Miten luotettavaa mahtaa tuo muunnosten tunnistaminen olla?
Ei ole mitään syytä sille, että virukset muuntuisivat vaarattomiksi. Jos kaikki ihmiset ovat altiita, muuntautuminne kulkee pikemminkin toiseen suuntaan eli vieläkin vaarallisempaan versioon.
Tuomas Aivelo on kirjoittanut asiasta seikkaperäisesti:
”Ei ole olemassa mitään luonnonlakia, että tartuntataudit tai loiset kehittyvät vähemmän vaarallisiksi ajan mittaan. Isäntäeliön kuolema on vain yksi osa palapeliä, joka määrittää sitä, mihin suuntaan taudinaiheuttajan evoluutio kulkee. Isäntäeliön kuolema ei ole loiselle sinänsä ole merkityksellistä – merkityksellistä on se, että taudinaiheuttaja pääsee lisääntymään ja leviämään.”
”Teoreettinen oletus on, että koska suurin osa ihmisistä on alttiina virukselle, viruksesta valikoituu epidemian alkuvaiheessa virulentimmat kannat, koska leviäminen on helppoa. Kun virus jää pysyvästi kiertämään ihmisiin, luonnonvalinta siirtyy suosimaan matalampaa virulenssia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että epidemian leviämisvaiheessa virus voi muuttua jatkuvasti entistä virulentimmaksi, mutta kun koronavirus on siirtynyt pandeemisesta vaiheesta endeemiseen vaiheeseeen, eli kausikoronavirukseksi, se alkaa muuttua vähemmän virulentiksi.”
https://www.tiede.fi/blogit/kaiken-takana-loinen/mihin-suuntaan-evoluutio-vie-koronavirusta
Kyseessä on siis palapeli jossa on monta osaa, sen Aivelokin toteaa. Yksi pala lienee sairastumisen/altistumisen kautta syntyvä osittainen/kokonainen immuniteetti, joka johtaa siihen, että virus on myöhemmin vähemmän vaarallinen. Virukset harvoin tappavat kaikkia, koska silloin isännät loppuvat kesken.
Hyvää analyysiä Soininvaaralta. Tällaista kehitystä uskalsikin odottaa.
Rokotuskattavuuden levitessä odotan mielenkiinnolla keskustelua koronarajoitteista. Hieman unohtunut fakta on, että suurin osa sairastaa koronaviruksen suhteellisen lievänä tai jopa täysin oireettomana.
Olen mielenkiinnolla seurannut keskustelua ”long covid” -oireyhtymästä. Iltapäivälehdissä ahkerasti siteeratun tutkimuksen/”tutkimuksen” mukaan koronan pitkäaikaisseurauksista kärsisi jopa 10% infektion saaneista.
Suomessa potilaita pitäisi olla luultavasti enemmän kuin 6000, sillä viime keväänä testauskapasiteetti oli täysin riittämätön tunnistamaan kaikkia infektioita. Missä nämä kaikki potilaat ovat?
Tämä on todella hyvä kysymys. Aina välillä lehdissä pyörii esimerkki yksittäisestä henkilöstä jolla näitä ”long covid” oireita on, mutta kuvittelisi että tämä olisi massiivinen ongelma jos oikeasti noin 10 % saisi vakavia pitkäaikaisoireita. Euroopan tasolla pitäisi olla jo yli 2 miljoonaa kärsijää, myös valtavasti nuoria.
Pitkäaikaisoireiden vakavuus ja kesto on mielestäni ehkä tärkein kysymys nykyisessä tilanteessa kun mietitään rajoituksia ja muita tulevia toimia.
Miksi ei ole tehty (vai onko?) seurantaa, jossa kaikille taudin sairastaneille lähetetään jonkinlainen statuskysely vaikka 1 kk välein? Tämähän olisi halpaa ja yksinkertaista kaikkialla missä on sähköinen terveystietojärjestelmä.
4 600 ihmistä on ollut Ruotsissa sairauslomalla vähintään kolme kuukautta koronan takia.
https://www.google.com/amp/s/www.thelocal.se/20210304/more-than-4000-people-in-sweden-have-been-signed-off-work-long-term-due-to-covid/%3famp
Pitkä Covid-19 on siis harvinainen työikäisissä.
Pitkäaikaisvaikutuksiakin on monen tasoisia, ja aika moni on myös epävarma siitä, onko kysymys sairastetun koronan pitkäaikaisvaikutuksista vai jostain muusta, kun keväällä testattiin vain pahasti oireilevia.
Sairastin itse flunssan maaliskuussa. Testeissä en tietenkään käynyt, kun ei niihin siihen aikaan lievillä oireilla päässyt. Kun kesällä ostin ensimmäisen kerran mansikoita, totesin niitä maistettuani, että ne ovat pilaantuneet. Mieheni ei huomannut samojen mansikoiden maussa mitään erikoista. Myöhemmin kesällä sitten huomasin, että nykyisin kaikki mansikat maistuvat oudolta. Vaikka outo maku on tähän mennessä vähän heikentynyt, niin vieläkin koko asunnossa on ihan karmea lemu, jos mieheni ottaa pakkasesta mansikkajäätelöä ja syö sitä. En tiedä, onko tämä mahdollisesti koronan jälkiseuraus vai jotain täysin muuta.
Mieheni sairasti flunssan vähän ennen minua. Hänestä mansikat maistuvat edelleen samalta kuin ennenkin, mutta pari kertaa viikossa hänelle tulee sellainen olo kuin hän olisi tulossa kipeäksi. Kun hän sitten mittaa ”kuumeen”, on tulos poikkeuksetta 35 pilkku jotain. Itse asiassa vasta muutama päivä sitten tuli mieleeni, että jotkut ovat kertoneet kärsineensä koronan jälkioireena alilämpöilystä.
Ei näin lievistä oireista kuin meillä kukaan kauheasti raportoi emmekä edes tiedä, olemmeko sairastaneet koronan vai emme.
Kuulostaa kuitenkin todella tutulta tuollaiset vilunväreet kerran viikossa ja kuumemittarin lukema 35,5. Minulla on ollut sitä vuoden, ja olen aivan varma, etten ole sairastanut koronaa. Olen laittanut stressin ja itsetarkkailun piikkiin. En väitä, etteikö koronastakin voisi tällaista seurata. Nähdäkseni pitkittyneisiin oireisiin lasketaan esim. kuukausi yskää petivaihdeen jälkeen. Sehän on vielä ihan normaalia minkä tahansa flunssan jälkeen. Sen sijaan on huolestuttavaa, että omaankin melko suppeaan tuttavapiiriin mahtuu useita perusterveitä nuorehkoja ihmisiä, joilla on kuukausia kestäviä vakavia oireita, kuten lähimuistin katoamista tai hengitysvaikeuksia.
Luin juuri tutkimuksen, missä muistaakseni 30% jostain koronan sairastaneesta ryhmästä kärsi PTSD oireista, joihin voi kuulua aivohäiriöitä, rintakipua, päänsärkyä yms. En yhtään ihmettelisi, että tämä voisi olla osalla takana pitkittyneissä oireissa, vaikka sairaus olisi ollut oireeeton – positiivisen testin jälkeen osa varmasti kokee epävarmuutta ja kuolemanpelkoa. Aivan vastaavia oireita koin läheisen kuoleman jälkeen ja välillä liikuntakin tuntui lähes mahdottomalta, kun tuntui ettei happi riitä ja rintaa kiristi, välillä oli taas sellainen aivosumu, ettei tiennyt oikeen mitä oli tekemässä. Sitten taas oli parempia päiviä ja vieläkin reilu puoli vuotta tapahtuman jälkeen tulee vastaavia oireita, vaikkakin huomattavasti harvemmin.
Edelleen maiden kesken oleelliset erot kuolemansyyn tilastoinnissa.
Suomessa Covid-19 kuolema, jos keuhkokuumeen alkaessa positiivinen näyte. Monessa muussa maassa ”keuhkotauti tai muu tunnettu Covid-19 aiheutustyyppinen syy” riittää.
Kokonaiskuolleisuus on ainoa luotettava mittausluku, hajonta huomioitava myös.
Tuo rokotevälin pidentäminen = toteaminen, että toinen rokote on turha.
Eli käytännössä nyt 2x rokotetut eivät joudu altistumisesta karanteeniin. 1x joutuu. 1x rokotetut pitää vapauttaa rajoitteista, jos tehosteista luovutaan.
Nyt ensimmäistä kertaa rokotettu henkilöstö on erittäin paljon poissa töistä terveenä.
Long covid -potilaista suurin osa on kotona. Ongelmat liittyvät aivoihin ja ilmenevät neurologisina. Osalla covid-potilaista neurologinen haitta vastaa aivovauriota tai alzheimerin tautia. Tämä virus hyökkää erityisesti hypotalamukseen. 4 kk:n jälkeen mitatut äo:t ovat vakavan taudin sairastaneilla olleet merkittävästi alemmat, kuin aiemmin.
Voisitko laittaa linkin tällaisiin tutkimuksiin. Käsittääkseni asiaa on melko vähän tutkittu, varsinkin sen tärkeyteen nähden.
ÄO laski 8,5 pistettä:
https://nypost.com/2020/10/27/covid-19-causes-chronic-cognitive-deficits-equivalent-to-brain-aging-10-years/
Lista tutkimuksia: it quickly became clear that this was not your average respiratory illness. The disease appears to affect a number of body systems, including the heart and the brain.
https://www.apa.org/monitor/2020/11/attacks-brain
Doctors in a large Chicago medical center found that more than 40% of patients with COVID showed neurologic manifestations at the outset, and more than 30% of those had impaired cognition:
https://www.health.harvard.edu/blog/the-hidden-long-term-cognitive-effects-of-covid-2020100821133
Näitä on lisää vaikka kuinka paljon. Bottom line on, että jos nyt oltiin hölmöjä kun päästettiin virus sekä muuntovirukset maahan niiden perustuslaillisiin oikeuksiin vedoten, niin tulevaisuus ón entistäkin synkempi, kun päättäjistä(kin) tulee vielä tyhmempiä.
Tuo ei ole vertaisarvioitu tutkimus. Tuskin tulee menemään läpi tuossa muodossa missään tieteellisessä julkaisussa. Vertaisarvioijat vaatinevat vähintään lieventämään johtopäätöksiä – sillä tuossa näyttää olleen sellainen metodologinen ongelma, että tutkijat eivät ole saaneet tuossa riippumatonta tietoa Covid-tartunnasta, huomioineet sen enempää ajan kulua COVID-sairastumisesta kuin saaneet kyselyn kohteiden älykkysstestitietojakaan vertailukohdaksi ajalta ennen Covid-infektiota. Eli siis: tutkimuksen tulos on sen varassa, ovatko kyselyyn vastanneet kertoneet tietonsa oikein. Se on jo netissä asiantuntijoiden toimesta kyseenalaistettu, että ovatko kaikki kyselyssä Covid-tartunnan saaneiksi itsensä ilmoittaneet oikeasti saaneet virallista positiivista testitulosta, ja vertaisarvoinnissa vaadittaneen tuomaan tutkimuksen puutteet avoimesti esiin – ja huomioimaan ne johtopäätöksiä tehtäessä. Tutkimuksen data on kiinnostavaa, mutta johtopäätös vertaisarvioidussa versiossa, mikäli menee läpi julkaisuun, tuskin on se, että olisi osoitettu, että Covid aiheuttaa 10 vuoden aivojen vanhenemiselle yhtäläiset seuraukset, vaan oletettavasti jotain varovaisempaa – koska kyselydata aineistona ei vaikuta mahdollistavan syy-seuraus -suhteiden osalta kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
Masentavia lukuja, mutta mielestäni otat niitä ulos kontekstista. Tuossa ensimmäisessä tapauksessa, noin 8.5 ÄO lasku tapahtui vain sairaalahoitoon joutuneilla, joista osa oli ollut hengityskoneessa. Näitä oli noin 0.2 % kaikista osallistujista. Lievän taudin sairastaneilla ÄO lasku oli noin 1.5 pistettä (0.1-0.12 SD).
Toisessa ja kolmannessa linkissä käsittääkseni käsitellään sairaalassa olevia potilaita, joilla on juuri sillä hetkellä Covid. Pitkäaikaisvaikutuksilla spekuloidaan. Varsinkin toisesta linkistä lainaamasi teksti koskee vain sairaalassa olevia potilaita joilla sillä hetkellä on sairaus.
En halua vähätellä 1.5 pisteen ÄO laskua tai vakavan taudin saaneiden ongelmia, mutta minusta nämä linkit tai varsinkaan vertaisarvioidut artikkelit eivät toistaiseksi ole löytäneet vakavia pitkäaikaisvaikutuksia lievän taudin sairasteneilta. Siksi tätä pitäisi ja varmaan tutkitaan lisää. Toivottavasti tiedetään pian enemmän.
Viestini konteksti oli sanatarkasti: ”4 kk:n jälkeen mitatut äo:t ovat VAKAVAN taudin sairastaneilla olleet merkittävästi alemmat, kuin aiemmin.” Yrität jälkikäteen siirrellä maalitolppia lievään Covidiin, vaikka OP lähti kuolemista…
Pahoittelen, puhuit tosiaan vakavan taudin saaneista. Jäin itse kiinni ajatukseen että puhutaan kaikkien sairastaneiden ”long covid” oireista. Näillä vakavan taudin sairastaneilla näyttää tosiaan olevan järkyttäviä jälkioireita hyvin pitkään.
VR:n veturinkuljettajat peruvat kaikki lähijunat torstaina ja perjantaina. Veturinkuljettajien puheenjohtaja ylpeilee, että päätöksenteossa ei sen kummemmin ajalteltu koronaa.
Jos joku on kuin ihmeen kaupalla Osmo Soininvaaran jäljiltä vielä hengissä, niin ay-liike tappaa hänet lopullisesti.
Tällä tavalla toimii poliittinen ajattelu. Tällä tavalla toimivat politiikkaa toteuttavat oliot.
Niin, VR ei ajatellut koronaa, kun meni heikentämään kuljettajien työehtoja niin, että nämä joutuvat turvautumaan lakkoaseeseen. Mutta miten saat tässä syntipukiksi kuljettajat?
Kuljettajien lakko suuntautui täsmällisesti junamatkustajiin ja vein heihin. Jos kohteena olisi ollut työnantaja, olisi annettu aikaa matkustajille ja HSL:llä (ei lako osapuoli) j’ärjestää työmatkat toisin. Nyt haluttiin aiheuttaa matkustajille maksimaalöinen haitta.
Kyllä tuo työnantajaankin osui. Matkustajaliikenteen työntekijöiden työehtojen heikennyksiin liittyvää lakkoa lienee miltei mahdotonta kohdentaa niin, ettei se haittaisi matkustajia, vaan vain työnantajaa, kuten postinkantajien lakkoa on vaikea kohdentaa niin, ettei se vaikuttaisi postinjakeluun, mutta kohdentuisi silti työnantajaan.
Jos lakko olisi siirretty ensi viikkoon, olisi ollut vuorossa pääsiäisviikko. Yleensä lakkoja ei ajoiteta pyhäpäiviin, joilta työntekijät saisivat normaalia isomman korvauksen työnteosta. Lakko haluttiin oletettavasti pois alta ennen pääsiäisviikkoa. Lisäksi jos lakosta olisi tiedotettu hyvissä ajoin, olisi TEM ehkä siirtänyt lakkoa 2 viikolla valtakunnansovittelijan esityksestä. Lain mukainen lakon siirron esittelymenettely vie sen verran aikaa, että lakkoja on siirrelty yleensä vain hyvissä ajoin ilmoitettujen lakkojen osalta. Lisäksi lakon etukäteisilmoittamisesta olisi seurannut se, että työnantaja olisi ehtinyt pidentää muiden junien matkustajavaunujen määriä, ja tavallaan voinut murtaa osin lakkoa. Osin VR on näin toiminutkin, koittaen murtaa lakkoa muilla junillaan, sillä HSL-liput kelpaavat VR:n muissa junissa nyt torstaina ja perjantaina.
Nyt tehdyin toimin estettiin, ettei esim. radanohjaus ehtinyt laittaa työntekijöitään vapaille, vaan siellä syntyi normaalit kulut myös lähijunaliikenteestä, vaikkei junia niin kulkenutkaan.
HSL:n tänään tiedottaman arvion mukaan ainakaan pääkaupunkiseudun aamubussit eivät olleet ruuhkautumassa rataliikenteen lähijunalakon takia. Jotain yksittäisiä ruuhkautuneita vuoroja on saattanut silti olla, vaikka pääsääntöisesti busseissa olisi ollut väljää.
Lakko onnistui ainakin huomion saamisessa.
Julkisen alan yleinen ongelma – lakossa kärsimään joutuvat asiakkaat eikä työnantaja. Opettajatkaan eivät koskaan mene lakkoon, koska siinä kärsisivät lähinnä oppilaat.
HSL:llä kuitenkin on jonkinlainen pyhä periaate, että lakon takia ei järjestetä mitään extraa, joten siinä mielessä samantekevää.
Voisiko ajatella, että VR:ltäkin voisi odottaa hiukan pelisilmää tässä? Jospa heikennyksistä päätettäisiin vasta, kun ollaan päästy pahimman koronakriisin yli?
Ylen tuoreen uutisen mukaan ”Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä on vältytty suurilta ruuhkilta, vaikka lähijunaliikenne on torstaina ollut koko päivän lähes täysin pysähdyksissä.”
https://yle.fi/uutiset/3-11844414
Eli varoitusaika ilmeisesti riitti siihen, että monet matkustajat saivat järjestettyä työmatkansa ja muut menonsa toisin. Lakko ei alkanut ihan heti, vaan vasta lakkoilmoitusta seuraavana päivänä.
Työrauhavelvoite on voimassa ja varoitusaika liian lyhyt, ja lakko liian pitkä suhteessa asiaan josta neuvoteltiin. Yhden iltapäivän kestävä ulosmarssi olisi riittänyt.
Hieno kirjoitus taas Soininvaaralta, selvästi yhdeltä parhaista poliittisista keskustelijoista!
Viimeistään tämä epidemia-aika sen on sen vahvistanut. Täällä ei ylimääräistä paniikkia näy, vaan todellista keskustelua. Valtiojohto ja puolueet eivät tähän tunnu pystyvän.
Haluan kuitenkin tässä viitata näihin tämän päivän (18.03) vaihto-oppilaiden tartuntoihin, sillä jokin ei täsmää niissä.
Miten on mahdollista, että sekä Vaasassa että Turussa olisi juuri vaihto-oppilaiden keskuudessa tullut näin paljon sairastumisia?
Suomalaiset opiskelijat juhlivat ihan samalla tavalla, ehkä jopa vielä isommissa ryhmissä.
Kysymyksiä ja arvailuja:
– Onko osa tartunnan saaneista opiskelijoista sairastanut koronan kotimaassaan jo ennemmin?
Ovatko nämä samat opiskelijat sitten menneet Suomessa testeihin oireettomina? Kaikki vaihto-oppilaat varmaankin kehotettiin testeihin.
– Onko suomen koronatestit, jotka ovat todella herkkiä, löytäneet jotain jäänteitä aikaisemmista tartunnoista ja antaneet niiden perusteella positiivisia tuloksia? Sitähän epäillään, että PCR testi, jonka syklimäärä on liian suuri, löytää myös vanhan tartunnan jäänteitä.
Suomessa syklimäärä on ainakin Mehiläisen testeissä ollut paikoin 41 – 42 eli aivan liian korkea. Se löytää varmasti muutakin kuin oikeat tartunnat.
Tässä olisi yksi selitys sille, miksi juuri vaihto-oppilaat ovat olleet kahden suurimman löydösryppään taustalla.
Toinen selitys olisi luonnollisesti se, että mikäli tartunnat ovat todellisia, niin vaihto-oppilailta puuttuu jokin taustalla vaikuttava risti-immuniteetti, joka suomalaisilla on (esimerkiksi jonkin aiemmin liikkuneen viruksen ansiosta).
Kaikkein helpoin ja joka paikassa toistettu itsestäänselvyys on tietenkin se, että vaihto-oppilaat eivät vain ole välittäneet hygieniasta niin paljon kuin suomalaiset. Tämä vaikuttaa kuitenkin liian yksinkertaistetulta selitykseltä, varsinkin kun näitä vastaavia tapauksia on nyt jo kaksi.
Tietenkin voidaan myös spekuloida sillä, kun löydetään yhteinen nimittäjä esim. ”vaihto-oppilaat”, ”telakka” tai ”lähiö”, niin silloin saadaan joukkokutsun avulla iso porukka testeihin, jolloin tartuntoja löytyy paljon. Olisikin mielenkiintoista tietää, millainen tartuntamäärä saataisiin vertailukohdaksi, jos otettaisiin samankokoinen joukko ihmisiä satunnaisesti testeihin.
Koko ajan menee monimutkaisemmaksi. Nyt viruksen ”ekologisen lokeron” olemassaolosta on saatu näyttöä:
In further studies, mathematical simulations by the research team showed that this virus-virus interaction might have a population-wide effect, and that an increasing prevalence of rhinovirus could reduce the number of new COVID-19 cases.
Risti-immuniteetti voisi siis olla peräti reaaliaikaista.
Pitkään on tiedetty että liian vähäinen ja/tai yksipuolinen altistuminen bakteereille on pahasta, mutta että viruksillekin? Onko eristäytyminen tuhoontuomittu yritys koska vähentynyt yleinen virusaltistus avaa tietä aggressiivisimmalle virukselle joka juuri tällä hetkellä näyttää olevan koronaviruksen brittivariantti? Pienillä lapsilla päiväkodissa nenä vuotaa koko ajan mutta koronaa on ollut vähän. Rinovirus?
Koronakuolleisuus näyttää kuitenkin monissa Euroopan maissa, kuten Englannissa, menneen käsi kädessä tartuntojen vähenemisen kanssa. Tartuntojen vähenemisessä rokotteet ovat vain pieni osatekijä.
Lakon tarkoituksenahan on aiheuttaa haittaa ja lakko oli nyt strategisesti ajoitettu korkean ilmaantuvuuden ajankohtaan, jolloin aiheutetut satunnaiset tungokset busseissa johtavat lisätartuntoihin ja ihmishenkien menetykseen.
Luulen, ettei lakon ajoitusta mietitty koronan ilmaantuvuuslukujen pohjalta haittaa maksimoida koittaen. Lakko ajoitettiin alkavaksi seuraavana työpäivänä siitä, kun työnantaja oli ilmoittanut työehtoihin tulevista heikennyksistä. Se on normaali käytäntö eri aloilla lakon alun ajoituksiin. Toinen vaihtoehto olisi ollut aloittaa lakko heti kun heikennyksistä ilmoitettiin. Lakon aloitus lehtitietojen mukaan päätettiin siirtää seuraavaan päivään sen sijaan, että lakko olisi aloitettu jo kesken saman päivän kun heikennyksistä ilmoitettiin. Kolmas vaihtoehto olisi ollut jättää lakkoilematta kokonaan, tai siirtää lakko kauas eteenpäin, jolloin lakkoa olisi saatettu koittaa murtaa jo valmistautuen vaihtoehtoisilla kuljetusketjuilla, mikä olisi syönyt lakon tehoa ja näkyvyyttä. Tuskin tuossa on sen enempää ilmaantuvuuslukuja tarkasteltu. Virossa ilmaantuvuus luvut ovat noin kymmenkertaiset, ja on mahdollista, että jos lakkoa olisi siirretty vaikka parilla viikolla, olisi saattanut Suomessakin olla jo korkeammatkin ilmaantuvuusluvut.
Viimeisen vuoden ajanhan esim. joukkomielenosoitukset ovat olleet lopetettuina, koska on jatkuvasti odotettu sitä parempaa hetkeä, jolloin viranomaiset sallisivat kokoontua mielenosoituksia pitämään, mutta sellaista ei ole tullut. Jos olisi jäänyt odottamaan lakkoilulle terveydellisesti erityisen sopivaa hetkeä, sellaista ei välttämättä olisi tullut enää koko keväänä. Vielä 2 vuotta sitten mielenosoitusoikeutta pidettiin demokratioiden yhtenä aivan luovuttamattomana asiana, mutta viimeisen vuoden ajan mielenosoituksia on järjestetty kuin Pohjois-Koreassa, eli niitä ei ole saanut järjestää.
Itse en ole suurimpia lakkojen ystäviä, mutta ymmärrän sen, että jos joidenkin päivittäistä työaikaa pidennetään ilman palkan nousua muuttamalla lounasajan työaikaan huomioimisen periaatteita, se harmittaa näitä ihmisiä, sekä sen, että nämä eivät välttämättä mukinoitta työnantajan ilmoittamaa palkatonta työajan pidennystä hyväksy.
Haluat siis sanoa, ettei lakko ollut suunnattu VR:äää vaan joukkoliikenteen käyttäjiä vastaan.
Lakko oli suunnattu kuljettamiseen liittyvää työtä vastaan, ja se oli protesti työnantajalle. Sellaista työtä vastaan suunnattua lakkoa pystyy murtamaan niin VR:n muilla junilla (lisäämällä vaunuja ja/tai vuoroja), busseilla ja takseilla. Jos ja kun työnä on ollut nimenomaan ihmisten kuljettaminen, niin kyllä, kaikki sellaiset lakot vaikuttavat haittaavasti joukkoliikenteen käyttäjiin – vaikkei lakkoa varsinaisesti olisi suunnattu joukkoliikenteen käyttäjiä vastaan, vaan he olisivat sivukärsijöitä varsinaisten lakon osapuolten välisessä riidassa.
Tämä lakon ”murtaminen” busseilla on mahdollista vain HSL:lle. Kyllä tarkoituksena oli aiheuttaa mahdollisimman paljon haittaa syyttömille sivullisille. Yleensä lakosta pitää ilmoittaa kaksi viikkoa etukäteen.
V 2021 sankari: https://www.youtube.com/watch?v=JvCnDE8BC_c
Parasta pitkään aikaan
Nimim. nii on oikeassa. Kyseessä ei ollut strateginen ajoitus. Pikemminkin lakkolaisten täydellinen välinpitämättömyys aiheutettuihin sairastumisiin ja kuolemiin.
Der Spiegel kysyy parin päivän takaisessa (maksullisessa) artikkelissaan, miksi koronakaaosta ei saada kuriin. Tuntuu kuin mentäisiin vain kohusta ja rajoituksesta toiseen. Juttu on otsikoitu suunnilleen ”Saksan uusi avuttomuus”.
Tämän tapainen keskustelu Suomesta minusta ainakin lehdistössä puuttuu. Viruksen käyttäytyminen noudattaa sentään entuudestaan tunnettuja lainalaisuuksia. Minusta on poliittisen järjestelmän heikkoutta, että johdonmukaisuutta on vaikea löytää siitä sekavasta toimenpiteiden sarjasta, jolla on menty. Kyse tuntuu aina olevan reaktiosta hetkelliseen tarpeeseen.
Sotilaallinen organisaatio tai liikeyritys hoitaisi tällaisen paljon virtaviivaisemmin ja katse koko ajan tulevassa.
Käsittääkseni suunnitelmat epidemian varalle oli tehty sellaisiksi kuin Ruotsin esimerkki osoittaa. Tähän viittaavat myös Sanna Marinin alkuvaiheen kommentit, jotka olivat varmaan THL:n linjan mukaisia. Anders Tegnell on todennut, että muut maat tulivat hulluiksi eivätkä tehneetkään niin kuin oli suunniteltu.
Tämä on todella tärkeä pointti. Myös Suomi tuntuu vaeltavan koronan läpi kuin päätön kana ilman sen kummempaa strategiaa ja uskoen, että rokotteet pelastavat meidät pian. Mihinkään sellaisiin rajoitustoimenpiteisiin ei edes valmistauduta, joilla voitaisiin estää rokotesuojan kiertävien muunnosten leviämistä. Puhutaan kuinka rajoitukset tuhoavat talouden miettimättä kuinka suurta tuhoa tuleekaan, jos joudumme elämään tässä samanlaisessa tilanteessa vuosia.
Tunnustan ettei ole helppoa keksiä mikä strategian pitäisi olla. Tämänkin blogin kommenteissa sitä yritettiin syksyllä miettiä. Asia ratkesi viimeistään kuitenkin 8.11.2020, kun Tomas Pueyo julkisti reikäjuustostrategiansa kaikkien vapaasti nähtäville.
Tästä tulee kallis oppitunti strategisen ajattelun puutteesta melkein koko länsimaiselle maailmalle.
Jos uhkakuvasta Suomen tasolla lähdetään liikkeelle, niin Paul Lillrank on todennut uhkien inflatoituneen. Ensin puhuttiin tuhansista kuolemista, sitten tehohoitopaikkojen riittämättömyydestä, sitten hoitopaikoista yleensä. Nämä kun jäivät suutareiksi, alettiin katsoa päivittäisiä tartuntalukuja, sitten altistumisia.
Tartuntamäärillä ei nähdäkseni ole juuri merkitystä, jos sairaanhoito mitoitetaan nykyistä edes vähän reilummaksi ja joustavammaksi. Kapasiteetin kasvattamiseen on koronan aikana ollut nyt jo vuosi aikaa. Minulta on jäänyt huomaamatta, onko jotain tehty. Pelkästään Husin budjetti on sitä luokkaa, että sen johtamisessa täytyy olla jotain pielessä, jos kymmenet tehohoitopotilaat muodostavat jonkin sortin kriittisen määrän. Miljardilla saisi jo aika monta hoitajaa ja hengityskonetta.
Altistumiset nyt ovat ihan uusi keksintö ja palvelevat lähinnä sensaationnälkää. Olen edelleen sitä mieltä, että jos korona olisi nimetty hiukan äkäisemmäksi kausi-influenssaksi, emme olisi siitä tässä keskustelemassa. Tiedän kyllä, että yksittäisiä kriisejä on maailmalla paikallisesti esiintynyt. Mutta minulle on kovasti epäselvää, kuinka epätavallisia sellaiset ovat kausi-influenssan kohdalla.
Tuntuu kuitenkin järjettömältä elää Suomessa koko ajan sen pahimman skenaarion varjossa, kun jo nyt lienee selvää, että Pohjois-Italian tilanne ei toistu täällä minkään vaihtoehdon mukaan. Naapurimaissamme on pärjätty moninkertaisten ilmaantuvuuslukujen kanssa ilman mainittavia rajoituksia. Olemme jo vieneet lapsilta ja nuorisolta yhden normaalin vuoden ja aiheuttaneet suhteettoman isot seurannaisvaikutukset. Aina tuntuu olevan uusi variantti tulossa eikä millään ole mitään tehoa sitä vastaan.
Entäpä Eesti?
Kuolleisuus erittäin kaukana Pohjois-Italian pahimmista ajoista ja tartuntojen määrän piti kasvaa kymmenkertaiseksi Suomeen verrattuna ennen kuin ottivat sen luokan rajoitukset käyttöön mistä Suomessa nyt puhutaan.
Mutta paljonko on sairaanhoitaja-koulutuksen saaneita reservissä rekrytoitaviksi? Käsittääkseni sairaanhoitajien työttömyysaste ennen koronaa oli sangen alhainen. Uusien kouluttaminen taas kestää 3,5 vuotta, joten koulutuspaikkojen lisääminenkään ei auta ihan heti.
Hengityskoneitten kanssa taisi puolestaan olla maailmanlaajuinen kysyntäpiikki vuosi sitten, mutta oletettavasti valmistajat ovat myös vastauksena lisänneet tuotantoaan.
Viime keväänä tyttäreni hampaiden oikomishoito katkesi muutamaksi kuukaudeksi koronan takia. En kuitenkaan usko, että hammaslääkäreitä ja -hoitajia olisi tarvittu koronan vastaiseen taisteluun. Joku vain panikoi.
Olin luullut, että terveydenhoitojärjestelmämme on suunnilleen tärkeintä, mitä meillä on. Ja sitten se lamaantuikin paradoksaalisesti terveysuhan vuoksi.
Opetus on kuitenkin se, että kun kiireetön hoito ei olekaan niin kovin tärkeää, reservin muodostavat siitä huolehtivat sairaanhoitajat, jotka koulutetaan teholle päteviksi kriisin mukaan sopeutetussa aikataulussa, joka tapauksessa alle vuodessa.
Paniikkia on varmaankin ollut ilmassa. Terveyskeskukset ja sairaalat ovat olleet pitkään miltei tyhjiä, koska ihmiset eivät koronan takia uskalla hakeutua hoidattamaan muita vaivoja/sairauksia. Ja kiireettömiä hoitoja varmaankin on lykätty, ettei henkilökunta altistuisi.
Koulutuksen tarve hoitotehtäviin on liioiteltua. Kriisitilanteessa opastus leikkausavustajaksi tai tehohoidon hoitajaksi tapahtuu hyvin pienessä ajassa, ei todellakaan tarvita vuotta tai enempää.
Lillrank veivaa samaa veiviänsä. Alunperin viruksen piti vastata flunssaa. Vaikka viimeistään nyt pitäisi olla selvää, ettei koronavirusepidemia vastaa millään tasolla pahaa influenssaa ja päälle pukkaa 50% nopeammin leviävää ja 40…60% tappavampaa muunnosta, sama veivi vaan jatkuu.
Tässä Tomas Puyeron strategiassa on yksi iso reikä – Japani. Japani ei tehnyt juuri mitään rajoitustoimia ja maan väestötiheydellä ja demografialla olisi kuolleisuus pitänyt olla aivan jotain muuta, kuin alle 9000 henkeä. https://time.com/5842139/japan-beat-coronavirus-testing-lockdowns/
Eikä kyse ole siitä, etteikö Japanissa olisi tartuntoja. Testejähän siellä on tehty käsittääkseni vähän.
https://www.news-medical.net/news/20200924/Tokyo-citizens-may-have-developed-COVID-19-herd-immunity-say-researchers.aspx
Aasiassa ja oceanian alueessa on jotain muutakin eroa, kuin coronatoimet, jokin risti-immuniteetti, yms?? Selviää aikanaan ehkä.
Puhevoimakkuus ja äänteiden rakenne voivat olla iso tekijä aerosolien muodostumisessa. Minusta japanilaiset kuulostavat siltä kuin puhuisivat suun etuosasta, ja muutenkin siivosti, kun taas arabiassa vaikuttaisi olevan paljon kurkkuäänteitä murteesta riippumatta, ja ilmaisukin on ..öö.. intensiivisempää. Somalinkielestä ei oikein havaintoa.
Onkohan perää siinä että venäläisten vanhanaikainen rokote, heikennetty kokonainen virus, olisi vastustuskykyisempi koronamuunnoksia vastaan. Asiaa tarkemmin tuntematta siinä tuntuisi olevan järkeä koska mukana ovat viruksen kaikki osat.
Kuten aiemmin arvelinkin, koronakuolleisuuden aleneminen ei tässä oikein auta. Hallitus esittää entistäkin kovempia rajoituksia, koska ne ovat kuulemma aivan välttämättömiä. Nyt on palattu perinteiseen uhkakuvaan terveydenhuoltojärjestelmän ylikuormittumisesta. Tällä hetkellä hesarin sivuilla olevan kuvan perusteella sairaalahoidossa olevia ei ole enempää kuin vuodenvaihteessa tai keväällä 2020. Tehohoidossa olevia on vähemmänkin. Graafi kuvaa toki maan tilannetta ja alueellisia eroja on. Tästä huolimatta, kysyn taas kerran: jos terveydenhuollon kantokyky on uhattuna, miksi sitä ei yritetä (tai ole yritetty) vahvistaa? Jos nyt ollaan äärirajoilla, olisi sitä pitänyt ymmärtää vahvistaa, koska taso on suunnilleen sama kuin vuosi sitten. Rahasta ei voi olla kiinni, sitä on syydetty tämän kriisin hoitoon muutenkin valtavia määriä. Kaikkien näiden Uudenmaan rajojen sulkemisten, THL:n laskuharjoitusten ym. näytelmien jälkeen minun on todella vaikea luottaa siihen väitteeseen, että tässä ei ole nyt muuta vaihtoehtoa, ”Viron tie” uhkaa. Miksi se ei voisi olla Ruotsin tie? Kyllä siellä terveydenhuolto tiukilla on ollut ja ihmisiä on kuollut, mutta ei siellä ole tietääkseni terveydenhuolto tai yhteiskunta romahtanut. Ihmisiä sairastuu edelleen, kyllä, mutta tämän kolmannen aallon kasvuvauhti on toistaiseksi ollut silminnähden hitaampi kuin aiempien. No, koko pointti lienee siinä että sitä saat mitä mittaat. Fokus on tartuntaluvuissa. Ne on saatava alemmas, muusta viis.
Ajattele positiivisesti: Suomi on niitä harvoja maita Euroopassa, jossa epidemiatilanne on niin helppo että asiasta voidaan rakentaa poliittinen näytelmä, eikä konsensusta tarvita. Jokin tuntematon tekijä hidastaa epidemian etenemistä enemmän kuin keskimäärin muualla. Vaikka näytelmä on sinänsä arvoton, on siinä hupaisa perisuomalainen puolensa: tilanne ei voi jatkua näin hyvänä pitkään, hukka perii, perikato on aivan nurkan takana, ja huonosti tässä lopulta käy. Pessimisti ei pety.
Tuntuu aivan uskomattomalta jos tehohoidon kantokyky on sama kuin vuosi sitten. Osaako joku sanoa, eikö oikeasti sairaanhoitajasta pysty kouluttamaan vuodessa teho-osaston hoitajaa? Miksi se on mahdotonta?