Koronakuolleisuuden nopea väheneminen

Koron­akuolleisu­us lisään­tyi ikävästi tam­miku­us­sa kol­man­nen aal­lon rusikoidessa mai­ta. Koron­a­muun­nok­set osoit­tau­tu­i­v­at pait­si tart­tuvam­mik­si ilmeis­es­ti myös tappavammiksi.

Oheises­sa kuvas­sa ovat viikoit­taiset kuollei­den määrät suh­teessa väk­iluku­un, tässä tapauk­ses­sa miljoon­aan asukkaaseen. Suurten ja pien­ten maid­en luvut ovat siis vertailukelpoisia.

Suomen kuolleisu­uskin on kuvas­sa. Piirsin tämän kuva ”korkeak­si”, jot­ta siinä näky­isi, kuin­ka vähäl­lä olemme päässeet ver­rat­tuna nyt vaik­ka Britanniaan.

Kuten kuvas­ta näkyy, nyt on mukavia uutisia. Korona-kuolleisu­us on vähen­tynyt viime aikoina reip­paasti, Bri­tan­ni­as­sa 87 % Tam­miku­un huip­pu­lu­vus­ta, Ruot­sis­sa 85 % ja Suomes­sakin 68 %, vaik­ka tar­tun­tamäärät ovat Suomes­sa kas­va­neet voimakkaasti.

Kuolleisu­u­den vähen­e­miseen ovat tietysti sulku­toimet vaikut­ta­neet, mut­ta suurin syy lie­nee rokot­tamises­sa, eivätkäh kuolleisu­us ja tar­tun­tamäärät voisi muuten kehit­tyä aivan eri taval­la. Vaik­ka vain pieni osa väestöstä on rokotet­tu, roko­tusten suun­taami­nen van­himpi­in ikälu­okki­in toimii. Suomes­sa puo­let koron­aan kuolleista on ollut van­hus­ten hoivakodeis­sa. Hoivako­tien asukkaat rokotet­ti­in ensim­mäis­inä, eikä niis­sä pitäisi enää juuri koron­aan kuolla.

Hyvästä kehi­tyk­ses­tä on kuitenkin poikkeuk­sia, eri­tyis­es­ti Brasil­ia ja valitet­tavasti myös naa­purimme Viro.

100 vastausta artikkeliin “Koronakuolleisuuden nopea väheneminen”

    1. Jalo­nen:
      Koska­han rokote­tut senior­it saa­vat men­nä uimahalliin? 

      Musi­ikki­talon strea­matut live-kon­ser­tit pitäisi nyt ensim­mäisenä ava­ta rokote­tu­ille senior­eille, olisi var­maan hienoa kun ker­rankin ei nuoriso pyörisi jaloissa.

      /vp

      1. spot­tu: Musi­ikki­talon strea­matut live-kon­ser­tit pitäisi nyt ensim­mäisenä ava­ta rokote­tu­ille senior­eille, olisi var­maan hienoa kun ker­rankin ei nuoriso pyörisi jaloissa.

        /vp

        Puhu­mat­takaan museoista, teat­tereista, klubeista, kult­tuu­ri­taloista, eloku­vista, kirkoista, kir­jas­toista jne. Tarvit­taisi­in var­maan jokin kätevä roko­tus­todis­tus. Mie­lenki­in­toista on nähdä, tul­laanko rokote­tu­ille avaa­maan erik­seen näitä vai estääkö jokin yhden­ver­taisu­us­pe­ri­aate­tulk­in­ta tämän ja miten kauan eli miten paljon pitää kansas­ta olla rokotet­tu­ja ennenkuin ovet aukeavat.?

      2. Puhu­mat­takaan museoista, teat­tereista, klubeista, kult­tuu­ri­taloista, eloku­vista, kirkoista, kir­jas­toista jne. Tarvit­taisi­in var­maan jokin kätevä roko­tus­todis­tus. Mie­lenki­in­toista on nähdä, tul­laanko rokote­tu­ille avaa­maan erik­seen näitä vai estääkö jokin yhden­ver­taisu­us­pe­ri­aate­tulk­in­ta tämän ja miten kauan eli miten paljon pitää kansas­ta olla rokotet­tu­ja ennenkuin ovet aukeavat.?

        Joku juristi jo sanoi julk­isu­udessa, että kyl­lä rokote­tu­il­ta pitää olla kiel­let­tyä kaik­ki se, mitä rokot­ta­mat­tomil­takin, kos­ka roko­tuk­sew­sta on oikeus kieltäuy­tyä. En voi sanoa tähän muu­ta kuin, että ihmisen on mah­do­ton oppia ymmärtämään juristia.

      3. Osmo Soin­in­vaara: Joku juristi jo sanoi julk­isu­udessa, että kyl­lä rokote­tu­il­ta pitää olla kiel­let­tyä kaik­ki se, mitä rokot­ta­mat­tomil­takin, kos­ka roko­tuk­sew­sta on oikeus kieltäuy­tyä. En voi sanoa tähän muu­ta kuin, että ihmisen on mah­do­ton oppia ymmärtämään juristia.

        Tuo on minus­ta sikäli järkevää, että muuten tuos­ta voisi tul­la pain­os­tuskeino ottaa rokote. Hyväksy­isin juuri nyt sen, että ne mum­mot voivat men­nä sinne Musi­ikki­taloon, mut­ta käytän­tö saat­taisi jäädä päälle, ja pian meil­lä olisi toisen luokan kansalais­ten pysyvä ryh­mä, jota kohdeltaisi­in huonosti.

        Tämän takia pitäisi yksinker­tais­es­ti harki­ta, voisiko Musi­ikki­talos­sa olla kaik­ki halukkaat sen jäl­keen kun yli 70-vuo­ti­aat ja I riskiryh­mä, ehkä myös II riskiryh­mä, on rokotet­tu. Ne jalois­sa pyörivät nuoret voi saa­da koro­nan, mut­ta entä sitten?

      4. Osmo Soin­in­vaara: Joku juristi jo sanoi julk­isu­udessa, että kyl­lä rokote­tu­il­ta pitää olla kiel­let­tyä kaik­ki se, mitä rokot­ta­mat­tomil­takin, kos­ka roko­tuk­sew­sta on oikeus kieltäuy­tyä. En voi sanoa tähän muu­ta kuin, että ihmisen on mah­do­ton oppia ymmärtämään juristia.

        Tämä on muuten selvästi laadukkain suomenkieli­nen lähde koron­aan liit­tyen, kiitos siitä!

      5. Osmo Soin­in­vaara: Joku juristi jo sanoi julk­isu­udessa, että kyl­lä rokote­tu­il­ta pitää olla kiel­let­tyä kaik­ki se, mitä rokot­ta­mat­tomil­takin, kos­ka roko­tuk­sew­sta on oikeus kieltäuy­tyä. En voi sanoa tähän muu­ta kuin, että ihmisen on mah­do­ton oppia ymmärtämään juristia.

        eI MENE IHAN NÄIN.. Pieni virhe Osmon johtopäätelmässä.. Roko­tuk­set kat­taa 10% kansas­ta se ei riitä alen­ta­maan kuolleisu­ut­ta, ain­oas­taan tehos­tunut hoito pystyy siihen. On jo 5 eri lääket­tä yksi vereno­hen­nus mitä annos­tel­laan jokaisel­la korona “poti­laalle” sään­nön­mukaises­ti. Korona ei ole tap­pa­va tau­ti enää kuten vuosi sit­ten, sil­loinkaan se ei oikeasti tap­panut juuri ketään. Viime vuo­den kuolleisu­us oli 561 epä­suo­rasti. Korona tap­paa vain poli­it­tis­es­ti pan­ni­ik­ki nappulana.

      6. Vic­mot: Roko­tuk­set kat­taa 10% kansas­ta se ei riitä alen­ta­maan kuolleisu­ut­ta, ain­oas­taan tehos­tunut hoito pystyy siihen. 

        Kun rokot­teet on kohden­net­tu nimeno­maan siihen ryh­mään, jos­sa kuolleisu­us on suurin (van­him­mat ikälu­okat ja pitkäaikais­sairaat), niin kyl­lä se riit­tää vaikut­ta­maan kuolleisu­u­teen ihan radikaalisti.

        Mui­hin hait­toi­hin kuten pitkään koronatau­ti­in ja nuorem­pi­en vam­mau­tu­misi­in se toki ei juuri vaiku­ta, kos­ka näitä ikäryh­miä ei vielä rokote­ta, luku­unot­ta­mat­ta yksit­täisiä riskialt­ti­ita henkilöitä (esim. joku pitkäaikaissairaus).

        Hoitokin on paran­tunut pikkuhil­jaa, mut­ta äkilli­nen muu­tos rokot­tamisen alet­tua johtuu rokotteista.

      7. Jokke49: Tarvit­taisi­in var­maan jokin kätevä rokotustodistus.

        Todis­tusten käytän­nön merk­i­tys­tä on yliarvioitu. Ei negati­ivisia korona­todis­tuk­si­akaan ole rajoil­la kysel­ty, mut­ta joutuu kyl­lä hyväksymään doku­mentin jos­sa vaku­ut­taa että sel­l­ainen on. Jos ei ole, ja tästä jää kiin­ni, niin sit­ten ei enää syytetäkään ihan pikkurik­keestä kuten ei yleen­säkään sil­loin jos antaa vira­nomaisille väärää tietoa.

  1. Kuolleisu­udessa teinin ja 75 vuo­ti­aan välil­lä ero on luokkaa 200-ker­tainen joten roko­tuk­set on mielestäni kohden­net­tu oikein.

    Siihen näh­den 69-vuo­ti­aan sijoit­ta­mi­nen samaan laari­in 18-vuo­ti­aan kanssa on aika outoa. Kuolleisu­us alkaa nous­ta selvästi jo 50–59 ikäluokassa.,

    Postinu­mero­jaos­sa on sen miel­letyn epäreilu­u­den lisäk­si ongel­mana että se johtaa toden­näköis­es­ti vieläkin huo­let­tomam­paan käytök­seen ja ensim­mäi­nen rokote­han ei estä tar­tut­ta­mas­ta muita.

    1. Ensim­mäi­nen rokote ei *estä* tar­tut­ta­mas­ta mui­ta, sat­apros­ent­tis­es­ti, mut­ta vähen­tää toki tar­tut­tamisen mah­dol­lisu­ut­ta radikaal­isti (tähän asti asi­aa on kom­men­toitu vah­val­la “absem­ce of evi­dence is evi­dence of absence” ‑tyyp­pisel­lä argu­men­taa­ti­ol­la, mut­ta nyt alkaa olla näyt­töä siitä että tar­tut­ta­mi­nen tosi­aan vähenee.)

  2. Hal­li­tuk­sen esi­tys liikun­nan lopet­tamis­es­ta kuitenkin ete­nee kuin tavara­ju­na ja on esil­lä tiis­taina täy­sis­tun­nos­sa, vaik­ka tiede­tään jo aivan selvästi huonon kun­non ja yli­pain­on merk­i­tys kuolleisuusriskille. 

    Kyl­lä rajoi­tuskeinoista pitäisi olla edes jotain kun­nol­lista näyt­töä, että sil­lä todel­la saavute­taan sitä, mitä halu­taan. Ylen uuti­s­ar­tikke­lin mukaan Oslos­sa on ihan sama tilanne kuin Helsingis­sä, vaik­ka siel­lä on esimerkik­si sisäli­ikun­ta­paikat olleet kiin­ni jo kuukau­sia. Sil­loin sylt­tyte­hdas on muualla.

    1. Pet­teri:
      Hal­li­tuk­sen esi­tys liikun­nan lopet­tamis­es­ta kuitenkin ete­nee kuin tavara­ju­na ja on esil­lä tiis­taina täy­sis­tun­nos­sa, vaik­ka tiede­tään jo aivan selvästi huonon kun­non ja yli­pain­on merk­i­tys kuolleisuusriskille. 

      Kyl­lä rajoi­tuskeinoista pitäisi olla edes jotain kun­nol­lista näyt­töä, että sil­lä todel­la saavute­taan sitä, mitä halu­taan. Ylen uuti­s­ar­tikke­lin mukaan Oslos­sa on ihan sama tilanne kuin Helsingis­sä, vaik­ka siel­lä on esimerkik­si sisäli­ikun­ta­paikat olleet kiin­ni jo kuukau­sia. Sil­loin sylt­tyte­hdas on muualla.

      Toisaal­ta vähit­täiskau­pan erikois­li­ik­keet saa olla auki vapaasti enkä ole huo­man­nut, että niis­sä yleen­sä rajoitet­taisi­in edes henkilömäärää. Päin­vas­toin, Hul­lu­ja päiviä edeltävät eri kam­pan­jat, kuten Mam­mut­ti­markki­nat, Tripla­ma­nia ja muut ete­nee kuin tavarajuna. 

      Onko sille mitään epi­demi­ol­o­gista perustet­ta, mik­si kun­tos­alil­la ei voi olla 10 henkeä sen koos­ta riip­pumat­ta, mut­ta kau­pas­sa voi olla kuin­ka mon­ta tahansa?

      Ruot­sis­sa saa olla julk­i­sis­sa tilois­sa tiet­ty määrä henkilöitä neliömetriä kohti riip­pumat­ta siitä, onko tilas­sa esimerkik­si juok­sumat­to­ja, taulu­ja seinil­lä tai huonekalu­jen malle­ja. Kun kävin Ruot­sis­sa, siel­lä otet­ti­in esimerkik­si Press­byrån-kioskei­hin vain 2 — 6 henkeä sisään kioskin koos­ta riip­puen. Lisäk­si Kansan­ter­veysvi­ras­ton suosi­tus on, että alen­nuskam­pan­joi­ta ei saa jär­jestää. Minus­ta tuo vaikut­taisi kaikkein “tieteel­lisim­mältä” mallilta.

      Poikkeus tähän voisi olla rav­in­to­lat ja yök­er­hot, kos­ka siel­lä ratkai­se­va tek­i­jä ei ole se, kuin­ka täyt­tä tilas­sa on, vaan siel­lä seu­rustel­laan ja haetaan uusia sosi­aal­isia kontakteja.

  3. Viro reagoi liian myöhään — korona lähti ihan lapasesta.
    Brasil­ian johto vähät välit­tää — edelleen.

    Muual­la rokot­teet riskiryh­mille rokkaa!

  4. Kuolemien määrän laskem­i­nen ei tai­da juuri vaikut­taa. Tar­tun­tamäärät kas­va­vat, joten ris­ki saa­da tau­ti kas­vaa myös — ja kukaan­han ei halua tätä tau­tia sairas­taa. Niin­pä poli­ti­ikkaa tehdään tältä poh­jal­ta. Pyritään toteut­ta­maan kansan tah­toa, tässä tapauk­ses­sa tah­toa olla sairas­tu­mat­ta. HUS:n johta­ja Tuomi­nenkin tote­si, että lisä­sairaalaa ei tarvi­ta, mut­ta rajoituk­sia olisi kyl­lä syytä kiristää. HUS:n näkökul­mas­ta asia onkin var­masti juuri näin, helpom­paa­han se on jos ei tarvitse uusia hoitopaikko­ja rak­en­taa. Itse ajat­te­len, että voisi olla parem­pi kokon­aisu­u­den kannal­ta sat­sa­ta rahaa ter­vey­den­huolto­jär­jestelmän vahvis­tamiseen, sen sijaan että mak­se­taan rahaa kor­vauk­se­na eri elinkeinon­har­joit­ta­jille rajoi­tusten myötä. Liikun­nan kieltämi­nen tun­tuu eri­tyisen type­r­ältä. Ja joo, tiedän toki että lenkil­lä käymi­nen ei ole kiellettyä.

  5. USAs­sa ja Bri­tan­ni­as­sa roko­tus­määrät ovat huimes­sa kasvus­sa. EUssa kova roko­ta­pu­la, miten tääl­lä asoi­ta hoide­taan. Muun­toviruk­set aiheut­ta­vat uusia tau­tipurskah­duk­sia, rokot­teet lienevät paras keino niitä vas­taan. Onko niin että EU on rokote­tuotan­nos­sakin hän­täpäässä. Mitä porukkaa siel­lä Brys­selis­sä oikein on.

  6. Viime keväänä vähän pelot­ti, kun olti­in tun­tem­at­toman edessä. Nyt on tehty tut­tavu­ut­ta jo vuosi.

    Iltale­hti ker­toi meille tänään, että Suomes­sa koronatar­tun­to­ja on ollut yhteen­sä 66 006. Tau­ti­in liit­tyviä kuolemia on ollut Suomes­sa yhteen­sä 786.

    Tilas­tokeskuk­sen ennakkoti­eto­jen mukaan Suomen väk­iluku oli tam­miku­un lopus­sa 5 537 046. Eli vuo­den aikana 1,2 % suo­ma­lai­sista on sairas­tunut koron­aan. Sairas­tuneista 1,2 % on kuollut.

    Kaik­ista suo­ma­lai­sista on koron­aan vuo­den aikana kuol­lut 0,014 %.

    Miten tämän voi enää nykytiedon val­os­sa määritel­lä yleis­vaar­al­lisek­si tar­tun­tatau­tik­si ja pan­demi­ak­si näil­lä luvuilla?

    1. Daniel Fed­er­ley:
      Viime keväänä vähän pelot­ti, kun olti­in tun­tem­at­toman edessä. Nyt on tehty tut­tavu­ut­ta jo vuosi.

      Miten tämän voi enää nykytiedon val­os­sa määritel­lä yleis­vaar­al­lisek­si tar­tun­tatau­tik­si ja pan­demi­ak­si näil­lä luvuilla?

      Kuolleisu­us tulee korkeam­mak­si jos teho­hoitoa vaa­tivien koron­apoti­laiden määrä kas­vaa niin paljon, että teho­hoidon paikat lop­pu­vat. HUSin erva-alueel­la oli 3.3.2021 koron­apoti­lai­ta 40 % teho­hoitopoti­laista ja täyt­töaste teho-osas­toil­la oli 80 %. Yksi koron­apoti­las on keskimäärin tehol­la noin 11 vrk. Käsit­tääk­seni Suomes­sa teho­hoidon kap­a­siteet­ti on riit­tänyt ainakin kesän jäl­keen, mut­ta jos pääkaupunkiseudun tilanne pahe­nee tästä, joku joutuu val­it­se­maan ketä hoidetaan.

      Toiv­ot­tavasti roko­tuk­set pure­vat teho­hoitoa tarvit­se­vien määrään pian.

      1. TTK: HUSin erva-alueel­la oli 3.3.2021 koron­apoti­lai­ta 40 % teho­hoitopoti­laista ja täyt­töaste teho-osas­toil­la oli 80 %.Yksi koron­apoti­las on keskimäärin tehol­la noin 11 vrk. Käsit­tääk­seni Suomes­sa teho­hoidon kap­a­siteet­ti on riit­tänyt ainakin kesän jäl­keen, mut­ta jos pääkaupunkiseudun tilanne pahe­nee tästä, joku joutuu val­it­se­maan ketä hoidetaan. 

        Tarken­nan ja täy­den­nän hie­man: Teho­hoidon tilan­neku­van* 3.3.2021 mukaan HYKSin eri­ty­is­vas­tu­ualueel­la noin 30 % teho-osas­to­jen kap­a­siteetista oli koron­apoti­laiden käytössä joka on 80 % täyt­töas­teel­la noin 37.5 %. Husin Meilah­den ja Jorvin sairaalois­sa 40 % kap­a­siteetista ja noin puo­let poti­la­s­paikoista oli koron­apoti­laiden käytössä. Täyt­töaste oli hie­man yli 80 % eli tääl­lä PK-seudul­la noin puo­let teho­hoitopoti­laista oli koronapotilaita.

        Toisin sanoen tehoi­dos­sa oli Jorvis­sa ja Meikus­sa reserviä alle puo­let koron­apoti­laiden määrästä.

        * = Link­ki: https://www.psshp.fi/documents/7796350/8536307/Tehohoidon+tilannekuva+-+Koordinoivan+toimiston+raportti+2021_03_03.pdf/2d1d8dbe-37ca-4efa-b6d1-daa9c5aae991

      2. TTK: Tarken­nan ja täy­den­nän hie­man: Teho­hoidon tilan­neku­van* 3.3.2021 mukaan HYKSin eri­ty­is­vas­tu­ualueel­la noin 30 % teho-osas­to­jen kap­a­siteetista oli koron­apoti­laiden käytössä joka on 80 % täyt­töas­teel­la noin 37.5 %. Husin Meilah­den ja Jorvin sairaalois­sa 40 % kap­a­siteetista ja noin puo­let poti­la­s­paikoista oli koron­apoti­laiden käytössä. Täyt­töaste oli hie­man yli 80 % eli tääl­lä PK-seudul­la noin puo­let teho­hoitopoti­laista oli koronapotilaita.

        Toisin sanoen tehoi­dos­sa oli Jorvis­sa ja Meikus­sa reserviä alle puo­let koron­apoti­laiden määrästä.

        * = Link­ki: https://www.psshp.fi/documents/7796350/8536307/Tehohoidon+tilannekuva+-+Koordinoivan+toimiston+raportti+2021_03_03.pdf/2d1d8dbe-37ca-4efa-b6d1-daa9c5aae991

        Jostakin syys­tä tun­tuu ole­van sel­l­ainen käsi­tys että hoita­jat kuto­vat teho-osas­tol­la sukkaa odot­ta­mas­sa poti­lai­ta joi­ta ei tule. Todel­lisu­udessa teho-osas­to­jen toim­inta on muual­ta pois. Ja kevääl­lä THL_n lausun­noista pais­toi läpi aja­tus että teho-osas­to on kuin arvokas kone jota kan­nat­taa ajaa täy­del­lä kap­a­siteetil­la jot­ta saadaan mah­dol­lisim­man paljon immu­ni­teet­tia mah­dol­lisim­man lyhyessä ajas­sa, “flat­ten­ing the curve”. THL:llä ei ole juurikaan lääkäre­itä työssä ja epi­demi­ol­o­giset arvauk­setkaan eivät osuneet kohdalleen kun valmista tietopo­h­jaa ei vielä ollut.

    2. Daniel Fed­er­ley:
      Viime keväänä vähän pelot­ti, kun olti­in tun­tem­at­toman edessä. Nyt on tehty tut­tavu­ut­ta jo vuosi.

      Iltale­hti ker­toi meille tänään, että Suomes­sa koronatar­tun­to­ja on ollut yhteen­sä 66 006. Tau­ti­in liit­tyviä kuolemia on ollut Suomes­sa yhteen­sä 786.

      Tilas­tokeskuk­sen ennakkoti­eto­jen mukaan Suomen väk­iluku oli tam­miku­un lopus­sa 5 537 046. Eli vuo­den aikana 1,2 % suo­ma­lai­sista on sairas­tunut koron­aan. Sairas­tuneista 1,2 % on kuollut.

      Kaik­ista suo­ma­lai­sista on koron­aan vuo­den aikana kuol­lut 0,014 %.

      Miten tämän voi enää nykytiedon val­os­sa määritel­lä yleis­vaar­al­lisek­si tar­tun­tatau­tik­si ja pan­demi­ak­si näil­lä luvuilla?

      Kos­ka tilanne voi aina olla kah­den viikon päästä pahempi.

    3. Daniel Fed­er­ley: Miten tämän voi enää nykytiedon val­os­sa määritel­lä yleis­vaar­al­lisek­si tar­tun­tatau­tik­si ja pan­demi­ak­si näil­lä luvuilla?

      Mon­tako pros­ent­tia suo­ma­lai­sista pitäisi kuol­la vaikka­pa ebo­la-epi­demi­as­sa, jot­ta se olisi sinus­ta tap­panut tarpeek­si ollak­seen yleisvaarallinen?

      Logi­ikkasi on siis ihan nyr­jähtänyt. Eihän tau­tien vaar­al­lisu­ut­ta mita­ta pelkästään sil­lä, kuin­ka pieleen taudin tor­jun­ta menee, vaan myös sil­lä, kuin­ka pahaa jälkeä se tor­jun­nan epäon­nistues­sa voisi aiheuttaa.

      1. Sylt­ty: Mon­tako pros­ent­tia suo­ma­lai­sista pitäisi kuol­la vaikka­pa ebo­la-epi­demi­as­sa, jot­ta se olisi sinus­ta tap­panut tarpeek­si ollak­seen yleisvaarallinen?

        Logi­ikkasi on siis ihan nyr­jähtänyt. Eihän tau­tien vaar­al­lisu­ut­ta mita­ta pelkästään sil­lä, kuin­ka pieleen taudin tor­jun­ta menee, vaan myös sil­lä, kuin­ka pahaa jälkeä se tor­jun­nan epäon­nistues­sa voisi aiheuttaa.

        Kuolleisu­us koron­aan on alle 0,5 %, WHOn yhden arvion mukaan vain 0,14%. Onko yleis­vaar­alli­nen, on se määrit­telya­sia. Ebo­laan kuolleisu­us olen­nais­es­ti suurempi.

      2. Coun­try­boy: Kuolleisu­us koron­aan on alle 0,5 %, WHOn yhden arvion mukaan vain 0,14%. Onko yleis­vaar­alli­nen, on se määrit­telya­sia. Ebo­laan kuolleisu­us olen­nais­es­ti suurempi.

        On aivan turhaa tui­jot­taa koron­akuolleisu­u­lukui­hin. Kuole­man­syy kir­jataan, kuten se kir­jataan. Luotet­tavampi tieto saadaan aika-akselille pro­jisoidus­ta ylikuolleisuudesta. 

        Vielä tärkeäm­pää on ymmärtää, että jos epi­demia pääsee val­loilleen, se ylikuor­mit­taa sekä akuutin hoidon että piden­tää vas­taan­ot­to- ja hoito­jono­ja. Esimerkik­si syöpä­ta­pauk­sien diag­noosi ja hoito­jen aloi­tus viivästyy.

    4. Omi­tu­inen logi­ik­ka joka ei kat­so val­i­tun pol­un seurauksia. 

      Jos yleiavaar­al­lista tau­tia ei olisi tor­jut­tu, niin käytän­nössä kaik­ki suo­ma­laiset oli­si­vat saa­neet tar­tun­nan. Sil­loin tapauk­sia olisi ollut luokkaa viisi miljoon­aa, ja tapauskuolleisu­us olisi nous­sut paljon 1,2 % korkeam­mak­si, kos­ka sairaan­hoitoa ei olisi ollut. Puhut­taisi­in ~100 000 kuolleesta Suomessakin.

      1. Pekka Taipale:
        Omi­tu­inen logi­ik­ka joka ei kat­so val­i­tun pol­un seurauksia. 

        Jos yleiavaar­al­lista tau­tia ei olisi tor­jut­tu, niin käytän­nössä kaik­ki suo­ma­laiset oli­si­vat saa­neet tar­tun­nan. Sil­loin tapauk­sia olisi ollut luokkaa viisi miljoon­aa, ja tapauskuolleisu­us olisi nous­sut paljon 1,2 % korkeam­mak­si, kos­ka sairaan­hoitoa ei olisi ollut. Puhut­taisi­in ~100 000 kuolleesta Suomessakin.

        Nou­dat­ti­han Ruot­si pitkään hyvin vähäis­ten toimen­pitei­den lin­jaa, eikä siel­lä ollut puhet­takaan mis­tään täl­lais­es­ta. Sik­si toisek­si ei mikään hen­gi­tystiein­fek­tio tar­tu koko pop­u­laa­tioon. Koronas­sa kaiken lisäk­si oireet­tomien osu­us tiede­tään melko suureksi.

        Vuosi sit­ten oli tapetil­la ris­teilyalus Dia­mond Princess, jos­ta saati­in paljon tietoa hyväl­lä tarkku­udel­la. Matkus­ta­jia ja miehistön jäseniä oli 3711, ja käytän­nössä kaik­ki tes­tat­ti­in. Kuukau­den jäl­keen tar­tun­nan saanei­ta oli 700. Heistä 18 % oireet­to­mia. Nämä luvut jo sil­loin tehdys­tä tutkimuk­ses­ta, jos­sain voi olla tarken­tunut­ta tietoa.

      2. Timo A.: Nou­dat­ti­han Ruot­si pitkään hyvin vähäis­ten toimen­pitei­den linjaa, 

        No ei kovin pitkään, mut­ta niin pitkään, että Ruotsin epi­demia lähti aivan eri uralle kuin Suomes­sa ja Norjassa.

        Ruotsin vapaut­ta tois­tel­e­vat kulku­tau­tikult­ti­laiset eivät ole kat­soneet, mitä Ruot­sis­sa tosi­asi­as­sa on tapah­tunut: siel­lä on suurim­man osan aikaa ollut *enem­män* rajoit­tei­ta kuin vaikka­pa Suomes­sa. Mut­ta kos­ka ne aloitet­ti­in usei­ta viikko­ja myöhem­min kuin tääl­lä, niitä on joudut­tu pitämään jatku­vasti tiukemmalla.

        Min­un per­heessäni juh­lit­ti­in kahdet häät ja käyti­in Lin­nan­mäel­lä viime kesänä. Ruot­sis­sa oli kesäl­lä kokoon­tu­mis­ra­joituk­set ja Grö­na Lund ja Lise­berg oli­vat kiin­ni koko vuo­den. Tämä sik­si, että Teg­nell nos­tet­ti­in ikoniksi ajatuk­selle, että hidaste­taan vain vähän ja annetaan kaikkien sairas­taa. (Teg­nell itse toki ei tätä päät­tänyt, hän ei joh­da viras­toa eikä hal­li­tus­ta, hän vain oli sopi­va hah­mo tiedo­tusti­laisuuk­si­in ja käsi­var­teen tatuoitavaksi.)

        https://ourworldindata.org/grapher/covid-stringency-index?tab=chart&country=SWE~NOR~FIN

      3. Pekka Taipale:
        Omi­tu­inen logi­ik­ka joka ei kat­so val­i­tun pol­un seurauksia. 

        Jos yleiavaar­al­lista tau­tia ei olisi tor­jut­tu, niin käytän­nössä kaik­ki suo­ma­laiset oli­si­vat saa­neet tar­tun­nan. Sil­loin tapauk­sia olisi ollut luokkaa viisi miljoon­aa, ja tapauskuolleisu­us olisi nous­sut paljon 1,2 % korkeam­mak­si, kos­ka sairaan­hoitoa ei olisi ollut. Puhut­taisi­in ~100 000 kuolleesta Suomessakin.

        Koeta nyt vähän saa­da tolkkua noi­hin lukui­hin. Mis­sä maas­sa kaik­ki kansalaiset ovat sairastuneet?

      4. Jaakko K: Koeta nyt vähän saa­da tolkkua noi­hin lukui­hin. Mis­sä maas­sa kaik­ki kansalaiset ovat sairastuneet?

        Berg­a­mon provinssin 1,11 miljoo­nan väestöstä sairas­tui n. 60% ja mene­htyi 6 200, ts. 0,55% — siis koko väestöstä. Brasil­ian Man­auk­ses­sa sairauskierre alkoi joulun alla uudelleen ja entistä pahempana uuden P.1 vari­antin voimal­la kun väestöstä 3/4 oli covidin jo sairastanut.

      5. Mat­ti Jan­tunen: Berg­a­mon provinssin 1,11 miljoo­nan väestöstä sairas­tui n. 60% ja mene­htyi 6 200, ts. 0,55% – siis koko väestöstä. Brasil­ian Man­auk­ses­sa sairauskierre alkoi joulun alla uudelleen ja entistä pahempana uuden P.1 vari­antin voimal­la kun väestöstä 3/4 oli covidin jo sairastanut.

        No kai 60 % on sen­tään eri asia kuin 100 %, joka oli Pekka Taipaleen arvio (Suomes­sa 5 miljoon­aa tapausta).

      6. Jaakko K: No kai 60 % on sen­tään eri asia kuin 100 %, joka oli Pekka Taipaleen arvio (Suomes­sa 5 miljoon­aa tapausta). 

        No ei, sanoin “suu­ru­us­lu­okkaa 5 miljoon­aa”, ja 5 miljoon­aa on 90 % Suomen väestöstä.

      7. Pekka Taipale: No ei, sanoin ”suu­ru­us­lu­okkaa 5 miljoon­aa”, ja 5 miljoon­aa on 90 % Suomen väestöstä.

        Jos otamme huomioon, että tiet­tävästi tähän tau­ti­in voi sairas­tua ainakin kahdesti, niin voihan sitä laskeskel­la, että tar­tun­ta­pauk­set voivat vaik­ka ylit­tää väestömäärän, jol­loin päästään yli 100 %. Sil­lä vas­ta pääseekin säväyttämään.

      8. Jaakko K: Koeta nyt vähän saa­da tolkkua noi­hin lukui­hin. Mis­sä maas­sa kaik­ki kansalaiset ovat sairastuneet?

        Mis­sään maas­sa eivät ihan kaik­ki ole sairas­tuneet, kos­ka aina­han osa väestöstä jos­sain vai­heessa tajuaa ryhtyä suo­jau­tu­maan, mut­ta reipas enem­mistö on sairas­tunut use­am­mis­sakin paikois­sa, ja sit­ten on ryhdyt­ty tekemään jotain rajoituk­sia. Jos ei tehtäisi yhtään mitään, epi­demia lev­iäisi käytän­nössä koko väestöön.

      9. Covid on siitä ovela tau­ti, että pitkäl­lä aikavälil­lä se tap­paisi erit­täin paljon ihmisiä, jos tor­jun­ta­toimen­piteitä ei tehtäisi:
        — se tart­tuu jo ennen oire­i­ta. Oireetkin ovat monil­la aluk­si hyvin lieviä (niihin tuskin kiin­nit­tää huomio­ta, jos ei tiedä ole­vansa altistunut) ja osa on kokon­aan oireettomia
        — sairas­ta­mal­la saatu immu­ni­teet­ti kestää suh­teel­lisen lyhyen aikaa, joten sairas­ta­mal­la saat­ua lau­ma­suo­jaa ei pääse ikinä syn­tymään ja taud­ista selvin­neet riskiryh­mäläiset ovat vaaras­sa aina vaan uudestaan
        — se on vaar­alli­nen vain osalle väestöstä, joten osa väestöstä elää nor­maalia elämää siitä huoli­mat­ta että tietävät Covidin lev­iävän. Län­si­maista on nähty, että osa ihmi­sistä muut­taa käytöstään Covidin pelon takia, mut­ta eivät kaik­ki (tai eivät muu­ta tarpeek­si), joten pelkkä ihmis­ten vapaae­htoinen käyt­täy­tymisen muu­tos ei riitä lopet­ta­maan leviämistä
        — se on kuitenkin vaar­alli­nen niin isolle osalle, että vapaasti levitessä uhre­ja tulee paljon. Riskiryh­mi­in kuu­lu­via eivät ole pelkästään van­huk­set, vaan riskiryh­mäläisiä on paljon myös työikäi­sis­sä (dia­beetikot, ast­maatikot, yli­pain­oiset, …). Sel­l­aisi­akin riskiryh­mäläisiä on paljon, jot­ka eivät esim. töi­den­sä vuok­si voi eristäy­tyä itse

      10. – sairas­ta­mal­la saatu immu­ni­teet­ti kestää suh­teel­lisen lyhyen aikaa,

        Mihinkähän tämä tieto perus­tuu? Mon­tako vuot­ta olet sitä seurannut?

      11. Osmo Soin­in­vaara: Mihinkähän tämä tieto perustuu? 

        Man­auk­ses­sa on vedet­ty jo toinen kier­ros läpi.

      12. huolestunut ja samal­la opti­misti: Man­auk­ses­sa on vedet­ty jo toinen kier­ros läpi. 

        Man­auk­ses­sa tosin epäil­lään, että ensim­mäisen kier­roksen kat­tavu­us ei ollutkaan ihan niin suuri kuin ajatelti­in, kos­ka sitä tutkit­ti­in veren­lu­ovut­ta­jista saaduista vas­ta-ainenäyt­teistä, mut­ta veren­lu­ovut­ta­jat eivät ehkä olekaan ihan hyvä läpileikkaus kansasta.

        https://www.bmj.com/content/372/bmj.n394

      13. Osmo Soin­in­vaara: Mihinkähän tämä tieto perus­tuu? Mon­tako vuot­ta olet sitä seurannut?

        Oma käsi­tyk­seni perus­tuu Ital­ian 107 provinssin v. 2020 kuukausit­taisi­in kokonaiskuolleisuus‑, covid-kuolleisu­us- ja ylikuolleisu­usti­las­toi­hin. Niiden mukaan provins­seis­sa, jois­sa infek­toitunei­den osu­us kohosi maalis-huhtiku­us­sa 50…60% tasolle (Cremona…Bergamo), tämä vähen­si tar­tun­to­ja loka-jouluku­us­sa voimakkaasti ver­rat­tuna provins­sei­hin, jois­sa infek­toitunei­den osu­us [arvioitu­na tar­tun­tati­las­to­ja olen­nais­es­ti luotet­tavam­mista ylikuolleisu­usti­las­tos­ta] oli alle 30%. Sikäli kun Ital­ias­sa ei loka-jouluku­us­sa olisi ollut voimas­sa mitään koronara­joituk­sia, 50…60% osu­u­den vaiku­tus olisi oletet­tavasti jäänyt pienemmäksi.
        Entä immu­ni­teetin kesto? Immu­ni­teetin =>lau­ma­suo­jan hiipumista indikoi, että uudet tar­tun­nat ovat nyt tam­mi-maalisku­un aikana lisään­tyneet Berg­amossa huo­mat­tavasti muu­ta Ital­i­aa nopeam­min, ja ylikuolleisu­us on siel­lä saavut­tanut ja ilmeis­es­ti ohit­taa jälleen Ital­lian keskitason
        https://worldaccordingtomatti.blog/2021/03/15/covid-19-herd-immunity-and-harvesting-effect/

    5. V. 2020 tar­tun­tatau­ti­ase­tus määrit­tää yleis­vaar­al­lisik­si tar­tun­tataudeik­si 19 tau­tia, joista usei­ta esi­in­tyy Suomes­sa täl­läkin het­kel­lä. Tästä joukos­ta vain covid-19 on samal­la pan­demia. Muut ovat täl­lä het­kel­lä tukah­dutet­tuna tai hallinnas­sa. Vain yhtä, isorokkoa, voidaan pitää elim­i­noitu­na. Se, että niihin mui­hin kuolee Suomes­sa vuosit­tain vai rajalli­nen määrä ihmisiä johtuu siitä, että ne on saatu pidet­tyä hallinnas­sa. Tämän onnis­tu­mi­nen ei poista ko. tau­tien yleis­vaar­al­lisu­ut­ta tai tee niiden tar­tun­taketju­jen selvit­tämistä, poti­laiden hoita­mista ja tarvit­taes­sa eristämistä mil­lään tavoin tarpeettomaksi.

      1. Mat­ti Jan­tunen:
        V. 2020 tar­tun­tatau­ti­ase­tus määrit­tää yleis­vaar­al­lisik­si tar­tun­tataudeik­si 19 tau­tia, joista usei­ta esi­in­tyy Suomes­sa täl­läkin het­kel­lä. Tästä joukos­ta vain covid-19 on samal­la pan­demia. Muut ovat täl­lä het­kel­lä tukah­dutet­tuna tai hallinnas­sa. Vain yhtä, isorokkoa, voidaan pitää elim­i­noitu­na. Se, että niihin mui­hin kuolee Suomes­sa vuosit­tain vai rajalli­nen määrä ihmisiä johtuu siitä, että ne on saatu pidet­tyä hallinnassa.Tämän onnis­tu­mi­nen ei poista ko. tau­tien yleis­vaar­al­lisu­ut­ta tai tee niiden tar­tun­taketju­jen selvit­tämistä, poti­laiden hoita­mista ja tarvit­taes­sa eristämistä mil­lään tavoin tarpeettomaksi.

        Nopeasti kat­soen yleis­vaar­al­lisek­si tode­tut tau­dit pysyvät kuris­sa rokot­teil­la tai yleisen hygien­i­ata­son riit­tävyy­del­lä. Onko­han mitään pan­demi­aa tukah­dutet­tu rajoit­ta­mal­la ihmis­ten liikkuvuutta?

      2. pH: . Onko­han mitään pan­demi­aa tukah­dutet­tu rajoit­ta­mal­la ihmis­ten liikkuvuutta? 

        Sen jäl­keen kun kulku­tau­ti lev­iää pan­demi­ak­si, rajoit­ta­mal­la liikku­vu­ut­ta rajoite­taan vain esi­in­tymisti­heyt­tä ja klus­tere­i­ta; tukah­dut­tamiseen tarvi­taan rokote. Esimerkik­si polioepi­demioi­ta tukah­dutet­ti­in vuosikym­me­nien ajan karan­teeneil­la jne.

        Vuosien 2002–2004 SARS-epi­demia tukah­dutet­ti­in mm. liikku­vu­us­ra­joituk­sil­la niin että se ei levin­nyt pandemiaksi.

      3. Pekka Taipale: Sen jäl­keen kun kulku­tau­ti lev­iää pan­demi­ak­si, rajoit­ta­mal­la liikku­vu­ut­ta rajoite­taan vain esi­in­tymisti­heyt­tä ja klus­tere­i­ta; tukah­dut­tamiseen tarvi­taan rokote.Esimerkiksi polioepi­demioi­ta tukah­dutet­ti­in vuosikym­me­nien ajan karan­teeneil­la jne.

        Vuosien 2002–2004 SARS-epi­demia tukah­dutet­ti­in mm. liikku­vu­us­ra­joituk­sil­la niin että se ei levin­nyt pandemiaksi.

        Vuo­den kulues­sa on tapah­tunut myös ter­mi­nol­o­gista liuku­mista. ‘Tukah­dut­ta­mi­nen’ on jakau­tunut ‘tukah­dut­tamisek­si, sup­pres­sion’ ja ‘elim­i­noimisek­si, elim­i­na­tion’. Edelli­nen kuvaa enem­mänkin toim­intaa, jälkim­mäi­nen on sidot­tu tulok­seen. Covid-19 elim­i­naa­tio voisi tuskin toteu­tua muu­toin kuin vuosia jatku­van globaalin rokot­tamisen kaut­ta. Alueelli­nen tukah­dut­ta­mi­nen tasolle, jos­sa se ei enää vaiku­ta kansalais­ten elämään enem­pää kuin esim. tuberku­loosi Suomes­sa tänään (n. 200 #/v), on sen­si­jaan real­isti­nen lähi­a­jan tavoite ja var­maankin jokaisen toivo­ma tulos . Tämä on myös se tila, jon­ka mon­et Itä-Aasian maat, Aus­tralia ja Uusi See­lan­ti, sekä ilmeis­es­ti myös Kanadan Atlantin provinssit ovat saavuttaneet.
        SARS näyt­tää uni­ik­il­ta: vaik­ka tapauk­sia havait­ti­in oli vuosi­na 2002–3 joka puolel­la maail­maa, se on aivan ilmeis­es­ti onnis­tut­tu elim­i­noimaan tukah­dut­ta­mal­la. Uusia tapauk­sia ei v. 2003 jäl­keen ole rek­isteröi­ty. Myös MERS on tukah­dutet­tu, mut­ta ei elim­i­noitu. Uusia tapauk­sia ilme­nee eri puo­lil­la maail­maa yhteen­sä pari sataa per vuosi.

      4. Mat­ti Jan­tunen: Vuo­den kulues­sa on tapah­tunut myös ter­mi­nol­o­gista liuku­mista. ’Tukah­dut­ta­mi­nen’ on jakau­tunut ’tukah­dut­tamisek­si, sup­pres­sion’ ja ’elim­i­noimisek­si, elim­i­na­tion’. Edelli­nen kuvaa enem­mänkin toim­intaa, jälkim­mäi­nen on sidot­tu tulokseen.Covid-19 elim­i­naa­tio voisi tuskin toteu­tua muu­toin kuin vuosia jatku­van globaalin rokot­tamisen kautta.Alueellinen tukah­dut­ta­mi­nen tasolle, jos­sa se ei enää vaiku­ta kansalais­ten elämään enem­pää kuin esim. tuberku­loosi Suomes­sa tänään (n. 200 #/v), on sen­si­jaan real­isti­nen lähi­a­jan tavoite ja var­maankin jokaisen toivo­ma tulos .Tämä on myös se tila, jon­ka mon­et Itä-Aasian maat, Aus­tralia ja Uusi See­lan­ti, sekä ilmeis­es­ti myös Kanadan Atlantin provinssit ovat saavuttaneet.
        SARS näyt­tää uni­ik­il­ta: vaik­ka tapauk­sia havait­ti­in oli vuosi­na 2002–3 joka puolel­la maail­maa, se on aivan ilmeis­es­ti onnis­tut­tu elim­i­noimaan tukah­dut­ta­mal­la. Uusia tapauk­sia ei v. 2003 jäl­keen ole rekisteröity.Myös MERS on tukah­dutet­tu, mut­ta ei eliminoitu.Uusia tapauk­sia ilme­nee eri puo­lil­la maail­maa yhteen­sä pari sataa per vuosi.

        SARS:in takia ei tehty mitään ihmeel­lisiä tukah­dut­tamis­toimia — lev­isi lähin­nä sairaalaym­päristössä. SAR­Sia ei sii voi ver­ra­ta Covid-19:sta. Lähin ver­tailuko­h­ta on siis kausi-influ­enssa jon­ka tukah­dut­tamista ei pide­tä mah­dol­lise­na, roko­tuk­sil­la vähen­netään vahinkoa pop­u­laa­tios­sa ja sama reit­ti kai ote­taan Covidin suhteen.

      5. pH: Lähin ver­tailuko­h­ta on siis kausi-influ­enssa jon­ka tukah­dut­tamista ei pide­tä mah­dol­lise­na, roko­tuk­sil­la vähen­netään vahinkoa pop­u­laa­tios­sa ja sama reit­ti kai ote­taan Covidin suhteen.

        Mut­ta kausi-influ­enssa­han tukah­dutet­ti­in viime vuon­na Suomes­ta ihan vahin­gos­sa, vaik­ka sen piti olla mahdotonta.

        Elim­i­noi­da sitä ei voi, se palaa takaisin.

      6. Sylt­ty: Mut­ta kausi-influ­enssa­han tukah­dutet­ti­in viime vuon­na Suomes­ta ihan vahin­gos­sa, vaik­ka sen piti olla mahdotonta.

        Elim­i­noi­da sitä ei voi, se palaa takaisin.

        Ja myös korona käytän­nössä tukah­dutet­ti­in viime keväänä vahin­gos­sa THL:n virhe­laskel­man joh­dos­ta. THL:n laskelmien mukaan rajoi­tus­toimil­la piti saavut­taa tar­tun­taluku 1.6 ja toteu­tu­ma oli selvästi alle yhden.

        Kun hal­li­tuk­sel­la nyt on tarkoi­tus pitää yllä tar­tun­talukua yksi niin on aivan selvää että se onnis­tuu helpom­min ja vähem­mil­lä rajoituk­sil­la kun ollaan nol­lan tienoil­la. Matemaat­tis­teknisen koulu­tuk­sen saa­neelle tuo on niin ilmi­selvä asia että on välil­lä tuskallista kun näkee miten vaikeaa tuo­ta on ymmärtää korkeis­sakin viroissa. 

        Kun kesäl­lä 13.7 pois­tet­ti­in viimeisetkin rajoituk­set niin siitä noin viikon jäl­keen alkaa ekspo­nen­ti­aa­li­nen nousu ja lokaku­un alus­sa koko kevään tukah­du­tus on ulos­mi­tat­tu. Mie­lenki­in­toista että hal­li­tuk­ses­sakin tuo nähti­in aikaisin, ainakin Kiu­ru sanoi jo 12.8 että hal­li­tuk­sen tah­tona on täl­lä ker­taa olla tois­ta­mat­ta kevään virhet­tä ja pysäyt­tää virus rajalle. Kiu­run pain­oar­vo lie­nee kuitenkin olema­ton kos­ka se jäi pelkäk­si puheek­si, demareis­sa sal­li­taan vain yksi tähti ja Marin pitää omat riv­in­sä ojen­nuk­ses­sa ja mah­dol­liset kil­pail­i­jat puolueen sisäl­lä matalina.

        Päämin­is­ter­il­lä näyt­tää ole­van taipumus mikro­man­ageer­a­ta. Ilmailus­sa tun­netaan käsite task sat­u­ra­tion jos­sa lentäjä ei enää pysty käsit­telemään kaikkea saa­maansa syötet­tä ja tekee asioi­ta ammat­ti­taiton­sa ja jär­jenkin vas­tais­es­ti. Saat­taa olla että päämin­is­terin tem­poil­evas­sa toimin­nas­sa on kyse tästä task sat­u­ra­tion ilmiöstä. Lakia rajat­es­tauk­ses­ta ajet­ti­in hil­jaisen alkusyksyn jäl­keen yhtäkkiä sel­l­aisel­la kiireel­lä että valmis­teli­jat ker­to­vat saa­neen­sa vain pari päivää valmis­telu­aikaa ja sit­ten kun laki palaa bumerang­i­na kor­jat­tavak­si eduskun­nas­ta niin se jää odot­tele­maan ja kiire on kadon­nut. Vaikea tuolle on muu­takaan seli­tys­tä keksiä.

  7. Rokot­tei­den vaiku­tus kuolleisu­u­teen taitaa näkyä jo Suomes­sakin. Mar­rasku­un korona-aal­toa seurasi kuole­man­ta­pausten kasvu muu­ta­man viikon viiveel­lä mut­ta tam­mi-helmiku­us­sa sel­l­aista ei ole ainakaan tois­taisek­si näkynyt vaik­ka tapauk­set ovat lisääntyneet.

    1. Elin­ta­sopako­lainen:
      Rokot­tei­den vaiku­tus kuolleisu­u­teen taitaa näkyä jo Suomes­sakin. Mar­rasku­un korona-aal­toa seurasi kuole­man­ta­pausten kasvu muu­ta­man viikon viiveel­lä mut­ta tam­mi-helmiku­us­sa sel­l­aista ei ole ainakaan tois­taisek­si näkynyt vaik­ka tapauk­set ovat lisääntyneet. 

      Voi toki johtua osaltaan myös siitä, että nyt tar­tun­nat lev­iävät yhä enem­män yhä nuorem­mis­sa ikälu­okissa. Kuolleisu­us pienem­pi suh­teessa tartuntoihin.

  8. Noin mutu­na rahi-menetelmäl­lä ja pienel­lä n:llä, mut­ta kuitenkin use­am­man helsinkiläisen hoitoko­tiosas­ton koke­muk­sel­la epi­demi­an alus­ta alka­en uskallan epäil­lä, että virus on muun­tunut myös kil­tim­mäk­si. Kevään ‑20 osas­toepi­demiois­sa kuoli ehkä 30–50% pcr-posi­ti­ivi­sista vaikeasti sairaista van­huk­sista, mut­ta lokaku­un jäl­keen ani har­va, samal­la (oireen­mukaisel­la) hoidol­la. Toki n:kin pieneni tilas­toi­hin kel­paa­mat­tomak­si. Mutu on kuitenkin “aika vah­va” ja tes­taus oli laa­jaa jo kevääl­lä. Toiv­ot­tavasti Hgin epi­demi­ol­o­gisel­la yksiköl­lä on joskus asi­as­ta julka­istavaa dataa.

    1. mart­ti:
      Noin mutu­na rahi-menetelmäl­lä ja pienel­lä n:llä, mut­ta kuitenkin use­am­man helsinkiläisen hoitoko­tiosas­ton koke­muk­sel­la epi­demi­an alus­ta alka­en uskallan epäil­lä, että virus on muun­tunut myös kil­tim­mäk­si. Kevään ‑20 osas­toepi­demiois­sa kuoli ehkä 30–50% pcr-posi­ti­ivi­sista vaikeasti sairaista van­huk­sista, mut­ta lokaku­un jäl­keen ani har­va, samal­la (oireen­mukaisel­la) hoidol­la. Toki n:kin pieneni tilas­toi­hin kel­paa­mat­tomak­si. Mutu on kuitenkin ”aika vah­va” ja tes­taus oli laa­jaa jo kevääl­lä. Toiv­ot­tavasti Hgin epi­demi­ol­o­gisel­la yksiköl­lä on joskus asi­as­ta julka­istavaa dataa.

      Noin­han viruk­set käsit­tääk­seni yleen­sä toimi­vat, muun­tu­vat helpom­min tart­tuviksi mut­ta samal­la vähem­män vaar­al­lisksi. Olen ihme­tel­lyt sitä, että näi­den tun­net­tu­jen muun­nos­ten ker­ro­taan ole­van jopa vaar­al­lisem­pia kuin “alku­peräi­nen” virus, näin­hän ei siis pitäisi olla.

      Toisaal­ta ihmette­len myös vähän näi­den muun­nos­ten tun­nistamista. Seurasin läheltä erästä tar­tun­taketjua pk-seudul­la. Oli ilmi­selvää, että ketjus­sa ne tar­tun­nat on saatu toisil­taan, kun ko. henkilöt oli­vat niin tiivi­isti tekemi­sis­sä tois­t­en­sa kanssa ja toisaal­ta vähän tekemi­sis­sä ulkop­uolis­ten kanssa. HUS arpoi kuitenkin muun­nos­tu­lok­sia aivan miten sat­tuu, brit­tiläis­es­tä afrikkalaiseen ja jopa “tun­tem­at­tomaan”. Miten luotet­tavaa mah­taa tuo muun­nos­ten tun­nist­a­mi­nen olla?

      1. Daniel Fed­er­ley: Noin­han viruk­set käsit­tääk­seni yleen­sä toimi­vat, muun­tu­vat helpom­min tart­tuviksi mut­ta samal­la vähem­män vaar­al­lisksi. Olen ihme­tel­lyt sitä, että näi­den tun­net­tu­jen muun­nos­ten ker­ro­taan ole­van jopa vaar­al­lisem­pia kuin ”alku­peräi­nen” virus, näin­hän ei siis pitäisi olla.

        Ei ole mitään syytä sille, että viruk­set muun­tu­isi­vat vaarat­tomik­si. Jos kaik­ki ihmiset ovat alti­ita, muun­tau­tu­minne kul­kee pikem­minkin toiseen suun­taan eli vieläkin vaar­al­lisem­paan versioon.

        Tuo­mas Aivelo on kir­joit­tanut asi­as­ta seikkaperäisesti:

        “Ei ole ole­mas­sa mitään luon­non­lakia, että tar­tun­tatau­dit tai loiset kehit­tyvät vähem­män vaar­al­lisik­si ajan mit­taan. Isän­täeliön kuole­ma on vain yksi osa palapeliä, joka määrit­tää sitä, mihin suun­taan tau­d­i­nai­heut­ta­jan evoluu­tio kul­kee. Isän­täeliön kuole­ma ei ole loiselle sinän­sä ole merk­i­tyk­sel­listä – merk­i­tyk­sel­listä on se, että tau­d­i­nai­heut­ta­ja pääsee lisään­tymään ja leviämään.”

        “Teo­reet­ti­nen ole­tus on, että kos­ka suurin osa ihmi­sistä on alt­ti­ina viruk­selle, viruk­ses­ta valikoituu epi­demi­an alku­vai­heessa vir­u­len­tim­mat kan­nat, kos­ka lev­iämi­nen on help­poa. Kun virus jää pysyvästi kiertämään ihmisi­in, luon­non­va­l­in­ta siir­tyy suosi­maan mata­lam­paa vir­u­lenssia. Käytän­nössä tämä tarkoit­taa, että epi­demi­an lev­iämis­vai­heessa virus voi muut­tua jatku­vasti entistä vir­u­len­tim­mak­si, mut­ta kun koron­avirus on siir­tynyt pan­deemis­es­ta vai­heesta endeemiseen vai­heeseeen, eli kausiko­ron­aviruk­sek­si, se alkaa muut­tua vähem­män virulentiksi.”

        https://www.tiede.fi/blogit/kaiken-takana-loinen/mihin-suuntaan-evoluutio-vie-koronavirusta

      2. Sylt­ty: Ei ole mitään syytä sille, että viruk­set muun­tu­isi­vat vaarat­tomik­si. Jos kaik­ki ihmiset ovat alti­ita, muun­tau­tu­minne kul­kee pikem­minkin toiseen suun­taan eli vieläkin vaar­al­lisem­paan versioon.

        Tuo­mas Aivelo on kir­joit­tanut asi­as­ta seikkaperäisesti:

        ”Ei ole ole­mas­sa mitään luon­non­lakia, että tar­tun­tatau­dit tai loiset kehit­tyvät vähem­män vaar­al­lisik­si ajan mit­taan. Isän­täeliön kuole­ma on vain yksi osa palapeliä, joka määrit­tää sitä, mihin suun­taan tau­d­i­nai­heut­ta­jan evoluu­tio kul­kee. Isän­täeliön kuole­ma ei ole loiselle sinän­sä ole merk­i­tyk­sel­listä – merk­i­tyk­sel­listä on se, että tau­d­i­nai­heut­ta­ja pääsee lisään­tymään ja leviämään.”

        Kyseessä on siis palapeli jos­sa on mon­ta osaa, sen Aivelokin toteaa. Yksi pala lie­nee sairastumisen/altistumisen kaut­ta syn­tyvä osittainen/kokonainen immu­ni­teet­ti, joka johtaa siihen, että virus on myöhem­min vähem­män vaar­alli­nen. Viruk­set har­voin tap­pa­vat kaikkia, kos­ka sil­loin isän­nät lop­pu­vat kesken.

  9. Hyvää ana­lyysiä Soin­in­vaar­al­ta. Täl­laista kehi­tys­tä uskalsikin odottaa. 

    Roko­tuskat­tavu­u­den levitessä odotan mie­lenki­in­nol­la keskustelua koronara­joit­teista. Hie­man uno­htunut fak­ta on, että suurin osa sairas­taa koron­aviruk­sen suh­teel­lisen lievänä tai jopa täysin oireettomana. 

    Olen mie­lenki­in­nol­la seu­ran­nut keskustelua “long covid” ‑oirey­htymästä. Iltapäiväle­hdis­sä ahk­erasti siteer­atun tutkimuksen/“tutkimuksen” mukaan koro­nan pitkäaikaisseu­rauk­sista kär­sisi jopa 10% infek­tion saaneista.

    Suomes­sa poti­lai­ta pitäisi olla luul­tavasti enem­män kuin 6000, sil­lä viime keväänä tes­tauska­p­a­siteet­ti oli täysin riit­tämätön tun­nista­maan kaikkia infek­tioi­ta. Mis­sä nämä kaik­ki poti­laat ovat?

    1. Tutk­i­ja Punavuores­ta:
      Hyvää ana­lyysiä Soin­in­vaar­al­ta. Täl­laista kehi­tys­tä uskalsikin odottaa. 

      Olen mie­lenki­in­nol­la seu­ran­nut keskustelua ”long covid” ‑oirey­htymästä. Iltapäiväle­hdis­sä ahk­erasti siteer­atun tutkimuksen/”tutkimuksen” mukaan koro­nan pitkäaikaisseu­rauk­sista kär­sisi jopa 10% infek­tion saaneista.

      Suomes­sa poti­lai­ta pitäisi olla luul­tavasti enem­män kuin 6000, sil­lä viime keväänä tes­tauska­p­a­siteet­ti oli täysin riit­tämätön tun­nista­maan kaikkia infek­tioi­ta. Mis­sä nämä kaik­ki poti­laat ovat?

      Tämä on todel­la hyvä kysymys. Aina välil­lä lehdis­sä pyörii esimerk­ki yksit­täis­es­tä henkilöstä jol­la näitä “long covid” oire­i­ta on, mut­ta kuvit­telisi että tämä olisi mas­si­ivi­nen ongel­ma jos oikeasti noin 10 % saisi vakavia pitkäaikaisoire­i­ta. Euroopan tasol­la pitäisi olla jo yli 2 miljoon­aa kär­si­jää, myös val­tavasti nuoria.

      Pitkäaikaisoirei­den vakavu­us ja kesto on mielestäni ehkä tärkein kysymys nykyisessä tilanteessa kun mietitään rajoituk­sia ja mui­ta tule­via toimia.

      Mik­si ei ole tehty (vai onko?) seu­ran­taa, jos­sa kaikille taudin sairas­taneille lähetetään jonkin­lainen sta­tusky­se­ly vaik­ka 1 kk välein? Tämähän olisi hal­paa ja yksinker­taista kaikkial­la mis­sä on sähköi­nen terveystietojärjestelmä.

      1. tkterot: Tämä on todel­la hyvä kysymys. Aina välil­lä lehdis­sä pyörii esimerk­ki yksit­täis­es­tä henkilöstä jol­la näitä ”long covid” oire­i­ta on, mut­ta kuvit­telisi että tämä olisi mas­si­ivi­nen ongel­ma jos oikeasti noin 10 % saisi vakavia pitkäaikaisoire­i­ta. Euroopan tasol­la pitäisi olla jo yli 2 miljoon­aa kär­si­jää, myös val­tavasti nuoria.

        Pitkäaikaisoirei­den vakavu­us ja kesto on mielestäni ehkä tärkein kysymys nykyisessä tilanteessa kun mietitään rajoituk­sia ja mui­ta tule­via toimia.

        Mik­si ei ole tehty (vai onko?)seurantaa, jos­sa kaikille taudin sairas­taneille lähetetään jonkin­lainen sta­tusky­se­ly vaik­ka 1 kk välein? Tämähän olisi hal­paa ja yksinker­taista kaikkial­la mis­sä on sähköi­nen terveystietojärjestelmä.

        4 600 ihmistä on ollut Ruot­sis­sa sairaus­lo­ma­l­la vähin­tään kolme kuukaut­ta koro­nan takia. 

        https://www.google.com/amp/s/www.thelocal.se/20210304/more-than-4000-people-in-sweden-have-been-signed-off-work-long-term-due-to-covid/%3famp

        Pitkä Covid-19 on siis harv­inainen työikäisissä.

    2. Tutk­i­ja Punavuores­ta:

      Olen mie­lenki­in­nol­la seu­ran­nut keskustelua ”long covid” ‑oirey­htymästä. Iltapäiväle­hdis­sä ahk­erasti siteer­atun tutkimuksen/”tutkimuksen” mukaan koro­nan pitkäaikaisseu­rauk­sista kär­sisi jopa 10% infek­tion saaneista.

      Suomes­sa poti­lai­ta pitäisi olla luul­tavasti enem­män kuin 6000, sil­lä viime keväänä tes­tauska­p­a­siteet­ti oli täysin riit­tämätön tun­nista­maan kaikkia infek­tioi­ta. Mis­sä nämä kaik­ki poti­laat ovat?

      Pitkäaikaisvaiku­tuk­si­akin on mon­en tasoisia, ja aika moni on myös epä­var­ma siitä, onko kysymys sairaste­tun koro­nan pitkäaikaisvaiku­tuk­sista vai jostain muus­ta, kun kevääl­lä tes­tat­ti­in vain pahasti oireilevia.
      Sairastin itse flun­ssan maalisku­us­sa. Testeis­sä en tietenkään käynyt, kun ei niihin siihen aikaan lievil­lä oireil­la päässyt. Kun kesäl­lä ostin ensim­mäisen ker­ran man­sikoi­ta, totesin niitä mais­tet­tuani, että ne ovat pilaan­tuneet. Mieheni ei huo­man­nut samo­jen man­sikoiden maus­sa mitään erikoista. Myöhem­min kesäl­lä sit­ten huo­masin, että nyky­isin kaik­ki man­sikat mais­tu­vat oudol­ta. Vaik­ka outo maku on tähän men­nessä vähän heiken­tynyt, niin vieläkin koko asun­nos­sa on ihan karmea lemu, jos mieheni ottaa pakkas­es­ta man­sikka­jäätelöä ja syö sitä. En tiedä, onko tämä mah­dol­lis­es­ti koro­nan jälkiseu­raus vai jotain täysin muuta.
      Mieheni sairasti flun­ssan vähän ennen min­ua. Hänestä man­sikat mais­tu­vat edelleen samal­ta kuin ennenkin, mut­ta pari ker­taa viikos­sa hänelle tulee sel­l­ainen olo kuin hän olisi tulos­sa kipeäk­si. Kun hän sit­ten mit­taa “kuumeen”, on tulos poikkeuk­set­ta 35 pilkku jotain. Itse asi­as­sa vas­ta muu­ta­ma päivä sit­ten tuli mieleeni, että jotkut ovat ker­toneet kärsi­neen­sä koro­nan jälkioireena alilämpöilystä.
      Ei näin lievistä oireista kuin meil­lä kukaan kauheasti rapor­toi emmekä edes tiedä, olem­meko sairas­ta­neet koro­nan vai emme.

      1. Kepa: Pitkäaikaisvaiku­tuk­si­akin on mon­en tasoisia, ja aika moni on myös epä­var­ma siitä, onko kysymys sairaste­tun koro­nan pitkäaikaisvaiku­tuk­sista vai jostain muus­ta, kun kevääl­lä tes­tat­ti­in vain pahasti oireilevia.
        Sairastin itse flun­ssan maalisku­us­sa. Testeis­sä en tietenkään käynyt, kun ei niihin siihen aikaan lievil­lä oireil­la päässyt. Kun kesäl­lä ostin ensim­mäisen ker­ran man­sikoi­ta, totesin niitä mais­tet­tuani, että ne ovat pilaan­tuneet. Mieheni ei huo­man­nut samo­jen man­sikoiden maus­sa mitään erikoista. Myöhem­min kesäl­lä sit­ten huo­masin, että nyky­isin kaik­ki man­sikat mais­tu­vat oudol­ta. Vaik­ka outo maku on tähän men­nessä vähän heiken­tynyt, niin vieläkin koko asun­nos­sa on ihan karmea lemu, jos mieheni ottaa pakkas­es­ta man­sikka­jäätelöä ja syö sitä. En tiedä, onko tämä mah­dol­lis­es­ti koro­nan jälkiseu­raus vai jotain täysin muuta.
        Mieheni sairasti flun­ssan vähän ennen min­ua. Hänestä man­sikat mais­tu­vat edelleen samal­ta kuin ennenkin, mut­ta pari ker­taa viikos­sa hänelle tulee sel­l­ainen olo kuin hän olisi tulos­sa kipeäk­si. Kun hän sit­ten mit­taa ”kuumeen”, on tulos poikkeuk­set­ta 35 pilkku jotain. Itse asi­as­sa vas­ta muu­ta­ma päivä sit­ten tuli mieleeni, että jotkut ovat ker­toneet kärsi­neen­sä koro­nan jälkioireena alilämpöilystä.
        Ei näin lievistä oireista kuin meil­lä kukaan kauheasti rapor­toi emmekä edes tiedä, olem­meko sairas­ta­neet koro­nan vai emme.

        Kuu­lostaa kuitenkin todel­la tutul­ta tuol­laiset vilun­väreet ker­ran viikos­sa ja kuumemit­tarin luke­ma 35,5. Min­ul­la on ollut sitä vuo­den, ja olen aivan var­ma, etten ole sairas­tanut koron­aa. Olen lait­tanut stressin ja itse­tarkkailun piikki­in. En väitä, etteikö koronas­takin voisi täl­laista seu­ra­ta. Nähdäk­seni pitkit­tyneisi­in oireisi­in las­ke­taan esim. kuukausi yskää peti­vai­hdeen jäl­keen. Sehän on vielä ihan nor­maalia minkä tahansa flun­ssan jäl­keen. Sen sijaan on huolestut­tavaa, että omaankin melko sup­peaan tut­tava­pi­iri­in mah­tuu usei­ta peruster­veitä nuorehko­ja ihmisiä, joil­la on kuukau­sia kestäviä vakavia oire­i­ta, kuten lähimuistin katoamista tai hengitysvaikeuksia.

      2. AM: Kuu­lostaa kuitenkin todel­la tutul­ta tuol­laiset vilun­väreet ker­ran viikos­sa ja kuumemit­tarin luke­ma 35,5. Min­ul­la on ollut sitä vuo­den, ja olen aivan var­ma, etten ole sairas­tanut koron­aa. Olen lait­tanut stressin ja itse­tarkkailun piikki­in. En väitä, etteikö koronas­takin voisi täl­laista seu­ra­ta. Nähdäk­seni pitkit­tyneisi­in oireisi­in las­ke­taan esim. kuukausi yskää peti­vai­hdeen jäl­keen. Sehän on vielä ihan nor­maalia minkä tahansa flun­ssan jäl­keen. Sen sijaan on huolestut­tavaa, että omaankin melko sup­peaan tut­tava­pi­iri­in mah­tuu usei­ta peruster­veitä nuorehko­ja ihmisiä, joil­la on kuukau­sia kestäviä vakavia oire­i­ta, kuten lähimuistin katoamista tai hengitysvaikeuksia.

        Luin juuri tutkimuk­sen, mis­sä muis­taak­seni 30% jostain koro­nan sairas­ta­neesta ryh­mästä kär­si PTSD oireista, joi­hin voi kuu­lua aivo­häir­iöitä, rin­takipua, pään­särkyä yms. En yhtään ihmettelisi, että tämä voisi olla osal­la takana pitkit­tyneis­sä oireis­sa, vaik­ka sairaus olisi ollut oireee­ton — posi­ti­ivisen testin jäl­keen osa var­masti kokee epä­var­muut­ta ja kuole­man­pelkoa. Aivan vas­taavia oire­i­ta koin läheisen kuole­man jäl­keen ja välil­lä liikun­takin tun­tui läh­es mah­dot­toma­l­ta, kun tun­tui ettei hap­pi riitä ja rin­taa kiristi, välil­lä oli taas sel­l­ainen aivo­sumu, ettei tien­nyt oikeen mitä oli tekemässä. Sit­ten taas oli parem­pia päiviä ja vieläkin reilu puoli vuot­ta tapah­tu­man jäl­keen tulee vas­taavia oire­i­ta, vaikkakin huo­mat­tavasti harvemmin.

  10. Edelleen maid­en kesken oleel­liset erot kuole­man­syyn tilastoinnissa.
    Suomes­sa Covid-19 kuole­ma, jos keuhkoku­umeen alka­es­sa posi­ti­ivi­nen näyte. Mon­es­sa muus­sa maas­sa “keuhko­tau­ti tai muu tun­net­tu Covid-19 aiheutustyyp­pinen syy” riittää.
    Kokon­aiskuolleisu­us on ain­oa luotet­ta­va mit­taus­luku, hajon­ta huomioita­va myös.

  11. Tuo rokotevälin piden­tämi­nen = toteami­nen, että toinen rokote on turha.

    Eli käytän­nössä nyt 2x rokote­tut eivät joudu altistu­mis­es­ta karan­teeni­in. 1x joutuu. 1x rokote­tut pitää vapaut­taa rajoit­teista, jos tehosteista luovutaan. 

    Nyt ensim­mäistä ker­taa rokotet­tu henkilöstö on erit­täin paljon pois­sa töistä terveenä.

  12. Long covid ‑poti­laista suurin osa on kotona. Ongel­mat liit­tyvät aivoihin ja ilmenevät neu­rol­o­gisi­na. Osal­la covid-poti­laista neu­rologi­nen hait­ta vas­taa aivo­vau­ri­o­ta tai alzheimerin tau­tia. Tämä virus hyökkää eri­tyis­es­ti hypota­la­muk­seen. 4 kk:n jäl­keen mitatut äo:t ovat vaka­van taudin sairas­taneil­la olleet merkit­tävästi alem­mat, kuin aiemmin.

    1. Ilk­ka V:
      Long covid ‑poti­laista suurin osa on kotona. Ongel­mat liit­tyvät aivoihin ja ilmenevät neu­rol­o­gisi­na. Osal­la covid-poti­laista neu­rologi­nen hait­ta vas­taa aivo­vau­ri­o­ta tai alzheimerin tau­tia. Tämä virus hyökkää eri­tyis­es­ti hypota­la­muk­seen. 4 kk:n jäl­keen mitatut äo:t ovat vaka­van taudin sairas­taneil­la olleet merkit­tävästi alem­mat, kuin aiemmin.

      Voisitko lait­taa linkin täl­laisi­in tutkimuk­si­in. Käsit­tääk­seni asi­aa on melko vähän tutkit­tu, varsinkin sen tärkey­teen nähden.

      1. tkterot: Voisitko lait­taa linkin täl­laisi­in tutkimuk­si­in. Käsit­tääk­seni asi­aa on melko vähän tutkit­tu, varsinkin sen tärkey­teen nähden.

        ÄO las­ki 8,5 pistettä:
        https://nypost.com/2020/10/27/covid-19-causes-chronic-cognitive-deficits-equivalent-to-brain-aging-10-years/

        Lista tutkimuk­sia: it quick­ly became clear that this was not your aver­age res­pi­ra­to­ry ill­ness. The dis­ease appears to affect a num­ber of body sys­tems, includ­ing the heart and the brain.
        https://www.apa.org/monitor/2020/11/attacks-brain

        Doc­tors in a large Chica­go med­ical cen­ter found that more than 40% of patients with COVID showed neu­ro­log­ic man­i­fes­ta­tions at the out­set, and more than 30% of those had impaired cognition:
        https://www.health.harvard.edu/blog/the-hidden-long-term-cognitive-effects-of-covid-2020100821133

        Näitä on lisää vaik­ka kuin­ka paljon. Bot­tom line on, että jos nyt olti­in hölmöjä kun päästet­ti­in virus sekä muun­toviruk­set maa­han niiden perus­tus­lail­lisi­in oikeuk­si­in vedoten, niin tule­vaisu­us ón entistäkin synkem­pi, kun päättäjistä(kin) tulee vielä tyhmempiä.

      2. Ilk­ka V:

        ÄO las­ki 8,5 pistettä:
        https://nypost.com/2020/10/27/covid-19-causes-chronic-cognitive-deficits-equivalent-to-brain-aging-10-years/

        Tuo ei ole ver­tais­arvioitu tutkimus. Tuskin tulee men­emään läpi tuos­sa muo­dos­sa mis­sään tieteel­lisessä julka­is­us­sa. Ver­tais­arvioi­jat vaatinevat vähin­tään lieven­tämään johtopäätök­siä — sil­lä tuos­sa näyt­tää olleen sel­l­ainen metodologi­nen ongel­ma, että tutk­i­jat eivät ole saa­neet tuos­sa riip­puma­ton­ta tietoa Covid-tar­tun­nas­ta, huomioi­neet sen enem­pää ajan kulua COVID-sairas­tu­mis­es­ta kuin saa­neet kyse­lyn kohtei­den älykkysstesti­ti­eto­jakaan ver­tailuko­hdak­si ajal­ta ennen Covid-infek­tio­ta. Eli siis: tutkimuk­sen tulos on sen varas­sa, ovatko kyse­lyyn vas­tan­neet ker­toneet tieton­sa oikein. Se on jo netis­sä asiantun­ti­joiden toimes­ta kyseenalais­tet­tu, että ovatko kaik­ki kyselyssä Covid-tar­tun­nan saaneik­si itsen­sä ilmoit­ta­neet oikeasti saa­neet viral­lista posi­ti­ivista testi­t­u­losta, ja ver­tais­ar­voin­nis­sa vaa­dit­ta­neen tuo­maan tutkimuk­sen puut­teet avoimesti esi­in — ja huomioimaan ne johtopäätök­siä tehtäessä. Tutkimuk­sen data on kiin­nos­tavaa, mut­ta johtopäätös ver­tais­arvioidus­sa ver­sios­sa, mikäli menee läpi julka­isu­un, tuskin on se, että olisi osoitet­tu, että Covid aiheut­taa 10 vuo­den aivo­jen van­hen­e­miselle yhtäläiset seu­rauk­set, vaan oletet­tavasti jotain varovaisem­paa — kos­ka kyse­ly­da­ta aineis­tona ei vaiku­ta mah­dol­lis­ta­van syy-seu­raus ‑suhtei­den osalta kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

  13. Ilk­ka V: ÄO las­ki 8,5 pistettä:
    https://nypost.com/2020/10/27/covid-19-causes-chronic-cognitive-deficits-equivalent-to-brain-aging-10-years/

    Lista tutkimuk­sia: it quick­ly became clear that this was not your aver­age res­pi­ra­to­ry ill­ness. The dis­ease appears to affect a num­ber of body sys­tems, includ­ing the heart and the brain.
    https://www.apa.org/monitor/2020/11/attacks-brain

    Doc­tors in a large Chica­go med­ical cen­ter found that more than 40% of patients with COVID showed neu­ro­log­ic man­i­fes­ta­tions at the out­set, and more than 30% of those had impaired cognition:
    https://www.health.harvard.edu/blog/the-hidden-long-term-cognitive-effects-of-covid-2020100821133

    Näitä on lisää vaik­ka kuin­ka paljon. Bot­tom line on, että jos nyt olti­in hölmöjä kun päästet­ti­in virus sekä muun­toviruk­set maa­han niiden perus­tus­lail­lisi­in oikeuk­si­in vedoten, niin tule­vaisu­us ón entistäkin synkem­pi, kun päättäjistä(kin) tulee vielä tyhmempiä.

    Masen­tavia luku­ja, mut­ta mielestäni otat niitä ulos kon­tek­stista. Tuos­sa ensim­mäisessä tapauk­ses­sa, noin 8.5 ÄO lasku tapah­tui vain sairaala­hoitoon joutuneil­la, joista osa oli ollut hen­gi­tyskoneessa. Näitä oli noin 0.2 % kaik­ista osal­lis­tu­jista. Lievän taudin sairas­taneil­la ÄO lasku oli noin 1.5 pis­tet­tä (0.1–0.12 SD).

    Toises­sa ja kol­man­nes­sa linkissä käsit­tääk­seni käsitel­lään sairaalas­sa ole­via poti­lai­ta, joil­la on juuri sil­lä het­kel­lä Covid. Pitkäaikaisvaiku­tuk­sil­la speku­loidaan. Varsinkin tois­es­ta linkistä lainaa­masi tek­sti kos­kee vain sairaalas­sa ole­via poti­lai­ta joil­la sil­lä het­kel­lä on sairaus.

    En halua vähätel­lä 1.5 pis­teen ÄO laskua tai vaka­van taudin saanei­den ongelmia, mut­ta minus­ta nämä linkit tai varsinkaan ver­tais­arvioidut artikke­lit eivät tois­taisek­si ole löytäneet vakavia pitkäaikaisvaiku­tuk­sia lievän taudin sairas­teneil­ta. Sik­si tätä pitäisi ja var­maan tutk­i­taan lisää. Toiv­ot­tavasti tiede­tään pian enemmän.

    1. Vies­ti­ni kon­tek­sti oli sanatarkasti: “4 kk:n jäl­keen mitatut äo:t ovat VAKAVAN taudin sairas­taneil­la olleet merkit­tävästi alem­mat, kuin aiem­min.” Yrität jälkikä­teen siir­rel­lä maal­i­tolp­pia lievään Covidi­in, vaik­ka OP lähti kuolemista…

      1. Ilk­ka V:
        Vies­ti­ni kon­tek­sti oli sanatarkasti: ”4 kk:n jäl­keen mitatut äo:t ovat VAKAVAN taudin sairas­taneil­la olleet merkit­tävästi alem­mat, kuin aiem­min.” Yrität jälkikä­teen siir­rel­lä maal­i­tolp­pia lievään Covidi­in, vaik­ka OP lähti kuolemista…

        Pahoit­te­len, puhuit tosi­aan vaka­van taudin saaneista. Jäin itse kiin­ni ajatuk­seen että puhutaan kaikkien sairas­tanei­den “long covid” oireista. Näil­lä vaka­van taudin sairas­taneil­la näyt­tää tosi­aan ole­van järkyt­täviä jälkioire­i­ta hyvin pitkään.

  14. VR:n veturinkul­jet­ta­jat peru­vat kaik­ki lähi­ju­nat torstaina ja per­jan­taina. Veturinkul­jet­ta­jien puheen­jo­hta­ja ylpeilee, että päätök­sen­teossa ei sen kum­mem­min ajal­tel­tu koronaa. 

    Jos joku on kuin ihmeen kau­pal­la Osmo Soin­in­vaaran jäljiltä vielä hengis­sä, niin ay-liike tap­paa hänet lopullisesti. 

    Täl­lä taval­la toimii poli­it­ti­nen ajat­telu. Täl­lä taval­la toimi­vat poli­ti­ikkaa toteut­ta­vat oliot.

    1. Jari Lehti­nen:
      VR:n veturinkul­jet­ta­jat peru­vat kaik­ki lähi­ju­nat torstaina ja per­jan­taina. Veturinkul­jet­ta­jien puheen­jo­hta­ja ylpeilee, että päätök­sen­teossa ei sen kum­mem­min ajal­tel­tu koronaa. 

      Jos joku on kuin ihmeen kau­pal­la Osmo Soin­in­vaaran jäljiltä vielä hengis­sä, niin ay-liike tap­paa hänet lopullisesti. 

      Täl­lä taval­la toimii poli­it­ti­nen ajat­telu. Täl­lä taval­la toimi­vat poli­ti­ikkaa toteut­ta­vat oliot.

      Niin, VR ei ajatel­lut koron­aa, kun meni heiken­tämään kul­jet­ta­jien työe­hto­ja niin, että nämä joutu­vat tur­vau­tu­maan lakkoaseeseen. Mut­ta miten saat tässä syn­tipukik­si kuljettajat?

      1. Kul­jet­ta­jien lakko suun­tau­tui täs­mäl­lis­es­ti juna­matkus­ta­ji­in ja vein hei­hin. Jos kohteena olisi ollut työ­nan­ta­ja, olisi annet­tu aikaa matkus­ta­jille ja HSL:llä (ei lako osa­puoli) j’är­jestää työ­matkat toisin. Nyt halut­ti­in aiheut­taa matkus­ta­jille mak­si­maalöi­nen haitta.

      2. Osmo Soin­in­vaara:

        Kul­jet­ta­jien lakko suun­tau­tui täs­mäl­lis­es­ti juna­matkus­ta­ji­in ja vein hei­hin. Jos kohteena olisi ollut työ­nan­ta­ja, olisi annet­tu aikaa matkus­ta­jille ja HSL:llä (ei lako osa­puoli) j’ärjestää työ­matkat toisin. Nyt halut­ti­in aiheut­taa matkus­ta­jille mak­si­maalöi­nen haitta.

        Kyl­lä tuo työ­nan­ta­jaankin osui. Matkus­ta­jali­iken­teen työn­tek­i­jöi­den työe­hto­jen heiken­nyk­si­in liit­tyvää lakkoa lie­nee mil­tei mah­do­ton­ta kohden­taa niin, ettei se hait­taisi matkus­ta­jia, vaan vain työ­nan­ta­jaa, kuten postinkan­ta­jien lakkoa on vaikea kohden­taa niin, ettei se vaikut­taisi postin­jakelu­un, mut­ta kohden­tu­isi silti työnantajaan.

        Jos lakko olisi siir­ret­ty ensi viikkoon, olisi ollut vuorossa pääsiäisvi­ikko. Yleen­sä lakko­ja ei ajoite­ta pyhäpäivi­in, joil­ta työn­tek­i­jät saisi­vat nor­maalia isom­man kor­vauk­sen työn­teosta. Lakko halut­ti­in oletet­tavasti pois alta ennen pääsiäisvi­ikkoa. Lisäk­si jos lakos­ta olisi tiedotet­tu hyvis­sä ajoin, olisi TEM ehkä siirtänyt lakkoa 2 viikol­la val­takun­nanso­vit­teli­jan esi­tyk­ses­tä. Lain mukainen lakon siir­ron esit­te­ly­menet­te­ly vie sen ver­ran aikaa, että lakko­ja on siir­rel­ty yleen­sä vain hyvis­sä ajoin ilmoitet­tu­jen lakko­jen osalta. Lisäk­si lakon etukäteisil­moit­tamis­es­ta olisi seu­ran­nut se, että työ­nan­ta­ja olisi ehtinyt piden­tää muiden junien matkus­ta­javaunu­jen määriä, ja taval­laan voin­ut mur­taa osin lakkoa. Osin VR on näin toimin­utkin, koit­taen mur­taa lakkoa muil­la junil­laan, sil­lä HSL-liput kel­paa­vat VR:n muis­sa junis­sa nyt torstaina ja perjantaina.

        Nyt tehdyin toimin estet­ti­in, ettei esim. radanoh­jaus ehtinyt lait­taa työn­tek­i­jöitään vapaille, vaan siel­lä syn­tyi nor­maalit kulut myös lähi­ju­nali­iken­teestä, vaikkei junia niin kulkenutkaan.

        HSL:n tänään tiedot­ta­man arvion mukaan ainakaan pääkaupunkiseudun aamubus­sit eivät olleet ruuhkau­tu­mas­sa ratali­iken­teen lähi­ju­nalakon takia. Jotain yksit­täisiä ruuhkau­tunei­ta vuoro­ja on saat­tanut silti olla, vaik­ka pääsään­töis­es­ti bus­seis­sa olisi ollut väljää.

        Lakko onnis­tui ainakin huomion saamisessa.

      3. Osmo Soin­in­vaara:
        Kul­jet­ta­jien lakko suun­tau­tui täs­mäl­lis­es­ti juna­matkus­ta­ji­in ja vein hei­hin. Jos kohteena olisi ollut työ­nan­ta­ja, olisi annet­tu aikaa matkus­ta­jille ja HSL:llä (ei lako osa­puoli) j’ärjestää työ­matkat toisin. Nyt halut­ti­in aiheut­taa matkus­ta­jille mak­si­maalöi­nen haitta.

        Julkisen alan yleinen ongel­ma – lakos­sa kär­simään joutu­vat asi­akkaat eikä työ­nan­ta­ja. Opet­ta­jatkaan eivät koskaan mene lakkoon, kos­ka siinä kär­si­sivät lähin­nä oppilaat.

        HSL:llä kuitenkin on jonkin­lainen pyhä peri­aate, että lakon takia ei jär­jestetä mitään extraa, joten siinä mielessä samantekevää.

        Voisiko ajatel­la, että VR:ltäkin voisi odot­taa hiukan pelisilmää tässä? Jospa heiken­nyk­sistä päätet­täisi­in vas­ta, kun ollaan päästy pahim­man koron­akri­isin yli?

      4. Osmo Soin­in­vaara:
        Kul­jet­ta­jien lakko suun­tau­tui täs­mäl­lis­es­ti juna­matkus­ta­ji­in ja vein hei­hin. Jos kohteena olisi ollut työ­nan­ta­ja, olisi annet­tu aikaa matkus­ta­jille ja HSL:llä (ei lako osa­puoli) j’ärjestää työ­matkat toisin. Nyt halut­ti­in aiheut­taa matkus­ta­jille mak­si­maalöi­nen haitta. 

        Ylen tuoreen uutisen mukaan “Pääkaupunkiseudun joukkoli­iken­teessä on väl­tyt­ty suuril­ta ruuhk­il­ta, vaik­ka lähi­ju­nali­ikenne on torstaina ollut koko päivän läh­es täysin pysähdyksissä.”
        https://yle.fi/uutiset/3–11844414

        Eli varoi­tu­sai­ka ilmeis­es­ti riit­ti siihen, että mon­et matkus­ta­jat sai­vat jär­jestet­tyä työ­matkansa ja muut menon­sa toisin. Lakko ei alka­nut ihan heti, vaan vas­ta lakkoil­moi­tus­ta seu­raa­vana päivänä.

      5. Daniel Fed­er­ley: Niin, VR ei ajatel­lut koron­aa, kun meni heiken­tämään kul­jet­ta­jien työe­hto­ja niin, että nämä joutu­vat tur­vau­tu­maan lakkoaseeseen. Mut­ta miten saat tässä syn­tipukik­si kuljettajat?

        Työrauhavelvoite on voimas­sa ja varoi­tu­sai­ka liian lyhyt, ja lakko liian pitkä suh­teessa asi­aan jos­ta neu­votelti­in. Yhden iltapäivän kestävä ulos­marssi olisi riittänyt.

  15. Hieno kir­joi­tus taas Soin­in­vaar­al­ta, selvästi yhdeltä parhaista poli­it­ti­sista keskustelijoista!
    Viimeistään tämä epi­demia-aika sen on sen vahvis­tanut. Tääl­lä ei ylimääräistä pani­ikkia näy, vaan todel­lista keskustelua. Val­tio­jo­hto ja puolueet eivät tähän tun­nu pystyvän. 

    Halu­an kuitenkin tässä viita­ta näi­hin tämän päivän (18.03) vai­h­to-oppi­laiden tar­tun­toi­hin, sil­lä jokin ei täs­mää niissä. 

    Miten on mah­dol­lista, että sekä Vaasas­sa että Turus­sa olisi juuri vai­h­to-oppi­laiden kesku­udessa tul­lut näin paljon sairastumisia?
    Suo­ma­laiset opiske­li­jat juh­li­vat ihan samal­la taval­la, ehkä jopa vielä isom­mis­sa ryhmissä. 

    Kysymyk­siä ja arvailuja:

    - Onko osa tar­tun­nan saaneista opiske­li­joista sairas­tanut koro­nan koti­maas­saan jo ennemmin?
    Ovatko nämä samat opiske­li­jat sit­ten men­neet Suomes­sa testei­hin oireet­tom­i­na? Kaik­ki vai­h­to-oppi­laat var­maankin kehotet­ti­in testeihin.

    - Onko suomen koronat­estit, jot­ka ovat todel­la herkkiä, löytäneet jotain jään­teitä aikaisem­mista tar­tun­noista ja anta­neet niiden perus­teel­la posi­ti­ivisia tulok­sia? Sitähän epäil­lään, että PCR testi, jon­ka syk­limäärä on liian suuri, löytää myös van­han tar­tun­nan jäänteitä. 

    Suomes­sa syk­limäärä on ainakin Mehiläisen testeis­sä ollut paikoin 41 – 42 eli aivan liian korkea. Se löytää var­masti muu­takin kuin oikeat tartunnat.
    Tässä olisi yksi seli­tys sille, mik­si juuri vai­h­to-oppi­laat ovat olleet kah­den suurim­man löy­dös­ryp­pään taustalla. 

    Toinen seli­tys olisi luon­nol­lis­es­ti se, että mikäli tar­tun­nat ovat todel­lisia, niin vai­h­to-oppi­lail­ta puut­tuu jokin taustal­la vaikut­ta­va risti-immu­ni­teet­ti, joka suo­ma­laisil­la on (esimerkik­si jonkin aiem­min liikkuneen viruk­sen ansiosta). 

    Kaikkein helpoin ja joka paikas­sa tois­tet­tu itses­tään­selvyys on tietenkin se, että vai­h­to-oppi­laat eivät vain ole välit­täneet hygien­i­as­ta niin paljon kuin suo­ma­laiset. Tämä vaikut­taa kuitenkin liian yksinker­tais­te­tul­ta seli­tyk­seltä, varsinkin kun näitä vas­taavia tapauk­sia on nyt jo kaksi.

    Tietenkin voidaan myös speku­loi­da sil­lä, kun löy­de­tään yhteinen nimit­täjä esim. “vai­h­to-oppi­laat”, “telak­ka” tai “lähiö”, niin sil­loin saadaan joukkokut­sun avul­la iso poruk­ka testei­hin, jol­loin tar­tun­to­ja löy­tyy paljon. Olisikin mie­lenki­in­toista tietää, mil­lainen tar­tun­tamäärä saataisi­in ver­tailuko­hdak­si, jos otet­taisi­in samankokoinen joukko ihmisiä sat­un­nais­es­ti testeihin.

    1. Ukko Y: Toinen seli­tys olisi luon­nol­lis­es­ti se, että mikäli tar­tun­nat ovat todel­lisia, niin vai­h­to-oppi­lail­ta puut­tuu jokin taustal­la vaikut­ta­va risti-immu­ni­teet­ti, joka suo­ma­laisil­la on (esimerkik­si jonkin aiem­min liikkuneen viruk­sen ansiosta).

      Koko ajan menee mon­imutkaisem­mak­si. Nyt viruk­sen “ekol­o­gisen lokeron” ole­mas­saolosta on saatu näyt­töä:

      In fur­ther stud­ies, math­e­mat­i­cal sim­u­la­tions by the research team showed that this virus-virus inter­ac­tion might have a pop­u­la­tion-wide effect, and that an increas­ing preva­lence of rhi­novirus could reduce the num­ber of new COVID-19 cases.

      Risti-immu­ni­teet­ti voisi siis olla peräti reaaliaikaista.

      Pitkään on tiedet­ty että liian vähäi­nen ja/tai yksipuo­li­nen altistu­mi­nen bak­teereille on pahas­ta, mut­ta että viruk­sillekin? Onko eristäy­tymi­nen tuhoontuomit­tu yri­tys kos­ka vähen­tynyt yleinen virusaltistus avaa tietä aggres­si­ivisim­malle viruk­selle joka juuri täl­lä het­kel­lä näyt­tää ole­van koron­aviruk­sen brit­ti­vari­ant­ti? Pie­nil­lä lap­sil­la päiväkodis­sa nenä vuo­taa koko ajan mut­ta koron­aa on ollut vähän. Rinovirus?

  16. Koron­akuolleisu­us näyt­tää kuitenkin monis­sa Euroopan mais­sa, kuten Englan­nis­sa, men­neen käsi kädessä tar­tun­to­jen vähen­e­misen kanssa. Tar­tun­to­jen vähen­e­misessä rokot­teet ovat vain pieni osatekijä.

  17. Lakon tarkoituk­se­na­han on aiheut­taa hait­taa ja lakko oli nyt strate­gis­es­ti ajoitet­tu korkean ilmaan­tu­vu­u­den ajanko­htaan, jol­loin aiheutetut sat­un­naiset tun­gok­set bus­seis­sa johta­vat lisä­tar­tun­toi­hin ja ihmishenkien menetykseen.

    1. Ilk­ka V:

      Lakon tarkoituk­se­na­han on aiheut­taa hait­taa ja lakko oli nyt strate­gis­es­ti ajoitet­tu korkean ilmaan­tu­vu­u­den ajanko­htaan, jol­loin aiheutetut sat­un­naiset tun­gok­set bus­seis­sa johta­vat lisä­tar­tun­toi­hin ja ihmishenkien menetykseen.

      Luulen, ettei lakon ajoi­tus­ta mietit­ty koro­nan ilmaan­tu­vu­us­luku­jen poh­jal­ta hait­taa mak­si­moi­da koit­taen. Lakko ajoitet­ti­in alka­vak­si seu­raa­vana työpäivänä siitä, kun työ­nan­ta­ja oli ilmoit­tanut työe­htoi­hin tule­vista heiken­nyk­sistä. Se on nor­maali käytän­tö eri aloil­la lakon alun ajoituk­si­in. Toinen vai­h­toe­hto olisi ollut aloit­taa lakko heti kun heiken­nyk­sistä ilmoitet­ti­in. Lakon aloi­tus lehti­ti­eto­jen mukaan päätet­ti­in siirtää seu­raavaan päivään sen sijaan, että lakko olisi aloitet­tu jo kesken saman päivän kun heiken­nyk­sistä ilmoitet­ti­in. Kol­mas vai­h­toe­hto olisi ollut jät­tää lakkoilemat­ta kokon­aan, tai siirtää lakko kauas eteen­päin, jol­loin lakkoa olisi saatet­tu koit­taa mur­taa jo valmis­tautuen vai­h­toe­htoisil­la kul­je­tus­ketjuil­la, mikä olisi syönyt lakon tehoa ja näkyvyyt­tä. Tuskin tuos­sa on sen enem­pää ilmaan­tu­vu­us­luku­ja tarkastel­tu. Virossa ilmaan­tu­vu­us luvut ovat noin kym­menker­taiset, ja on mah­dol­lista, että jos lakkoa olisi siir­ret­ty vaik­ka par­il­la viikol­la, olisi saat­tanut Suomes­sakin olla jo korkeam­matkin ilmaantuvuusluvut.

      Viimeisen vuo­den ajan­han esim. joukkomie­lenosoituk­set ovat olleet lopetet­tuina, kos­ka on jatku­vasti odotet­tu sitä parem­paa het­keä, jol­loin vira­nomaiset sal­li­si­vat kokoon­tua mie­lenosoituk­sia pitämään, mut­ta sel­l­aista ei ole tul­lut. Jos olisi jäänyt odot­ta­maan lakkoilulle ter­vey­del­lis­es­ti eri­tyisen sopi­vaa het­keä, sel­l­aista ei vält­tämät­tä olisi tul­lut enää koko keväänä. Vielä 2 vuot­ta sit­ten mie­lenosoi­tu­soikeut­ta pidet­ti­in demokra­tioiden yht­enä aivan luovut­ta­mat­tomana asiana, mut­ta viimeisen vuo­den ajan mie­lenosoituk­sia on jär­jestet­ty kuin Pohjois-Kore­as­sa, eli niitä ei ole saanut järjestää.

      Itse en ole suurimpia lakko­jen ystäviä, mut­ta ymmär­rän sen, että jos joidenkin päivit­täistä työaikaa piden­netään ilman palkan nousua muut­ta­mal­la lounasa­jan työaikaan huomioimisen peri­aat­tei­ta, se har­mit­taa näitä ihmisiä, sekä sen, että nämä eivät vält­tämät­tä muki­noit­ta työ­nan­ta­jan ilmoit­ta­maa palkaton­ta työa­jan piden­nys­tä hyväksy.

      1. lakkoa olisi saatet­tu koit­taa mur­taa jo valmis­tautuen vai­h­toe­htoisil­la kuljetusketjuilla,

        Halu­at siis sanoa, ettei lakko ollut suun­nat­tu VR:äää vaan joukkoli­iken­teen käyt­täjiä vastaan.

      2. Osmo Soin­in­vaara:

        Halu­at siis sanoa, ettei lakko ollut suun­nat­tu VR:äää vaan joukkoli­iken­teen käyt­täjiä vastaan.

        Lakko oli suun­nat­tu kul­jet­tamiseen liit­tyvää työtä vas­taan, ja se oli protesti työ­nan­ta­jalle. Sel­l­aista työtä vas­taan suun­nat­tua lakkoa pystyy mur­ta­maan niin VR:n muil­la junil­la (lisäämäl­lä vaunu­ja ja/tai vuoro­ja), bus­seil­la ja tak­seil­la. Jos ja kun työnä on ollut nimeno­maan ihmis­ten kul­jet­ta­mi­nen, niin kyl­lä, kaik­ki sel­l­aiset lakot vaikut­ta­vat hait­taavasti joukkoli­iken­teen käyt­täji­in — vaikkei lakkoa varsi­nais­es­ti olisi suun­nat­tu joukkoli­iken­teen käyt­täjiä vas­taan, vaan he oli­si­vat sivukär­si­jöitä varsi­nais­ten lakon osa­puolten välisessä riidassa.

      3. Tämä lakon “mur­t­a­mi­nen” bus­seil­la on mah­dol­lista vain HSL:lle. Kyl­lä tarkoituk­se­na oli aiheut­taa mah­dol­lisim­man paljon hait­taa syyt­tömille sivullisille. Yleen­sä lakos­ta pitää ilmoit­taa kak­si viikkoa etukäteen.

  18. Nim­im. nii on oike­as­sa. Kyseessä ei ollut strate­gi­nen ajoi­tus. Pikem­minkin lakko­lais­ten täy­delli­nen välin­pitämät­tömyys aiheutet­tui­hin sairas­tu­misi­in ja kuolemiin.

  19. Der Spiegel kysyy parin päivän takaises­sa (mak­sullises­sa) artikke­lis­saan, mik­si koron­akaaos­ta ei saa­da kuri­in. Tun­tuu kuin men­täisi­in vain kohus­ta ja rajoituk­ses­ta toiseen. Jut­tu on otsikoitu suun­nilleen “Sak­san uusi avuttomuus”.

    Tämän tapainen keskustelu Suomes­ta minus­ta ainakin lehdis­tössä puut­tuu. Viruk­sen käyt­täy­tymi­nen nou­dat­taa sen­tään entu­ud­estaan tun­net­tu­ja lainalaisuuk­sia. Minus­ta on poli­it­tisen jär­jestelmän heikkout­ta, että johdon­mukaisu­ut­ta on vaikea löytää siitä sekavas­ta toimen­pitei­den sar­jas­ta, jol­la on men­ty. Kyse tun­tuu aina ole­van reak­tios­ta het­kel­liseen tarpeeseen.

    Soti­laalli­nen organ­isaa­tio tai liikeyri­tys hoitaisi täl­laisen paljon vir­tavi­ivaisem­min ja katse koko ajan tulevassa.

    Käsit­tääk­seni suun­nitel­mat epi­demi­an var­alle oli tehty sel­l­aisik­si kuin Ruotsin esimerk­ki osoit­taa. Tähän viit­taa­vat myös San­na Marinin alku­vai­heen kom­men­tit, jot­ka oli­vat var­maan THL:n lin­jan mukaisia. Anders Teg­nell on toden­nut, että muut maat tuli­vat hul­luik­si eivätkä tehneetkään niin kuin oli suunniteltu.

    1. Timo A.:
      Der Spiegel kysyy parin päivän takaises­sa (mak­sullises­sa) artikke­lis­saan, mik­si koron­akaaos­ta ei saa­da kuri­in. Tun­tuu kuin men­täisi­in vain kohus­ta ja rajoituk­ses­ta toiseen. Jut­tu on otsikoitu suun­nilleen ”Sak­san uusi avuttomuus”.

      Tämä on todel­la tärkeä point­ti. Myös Suo­mi tun­tuu vaelta­van koro­nan läpi kuin päätön kana ilman sen kum­mem­paa strate­giaa ja uskoen, että rokot­teet pelas­ta­vat mei­dät pian. Mihinkään sel­l­aisi­in rajoi­tus­toimen­piteisi­in ei edes valmis­taudu­ta, joil­la voitaisi­in estää rokote­suo­jan kiertävien muun­nos­ten lev­iämistä. Puhutaan kuin­ka rajoituk­set tuhoa­vat talouden miet­timät­tä kuin­ka suur­ta tuhoa tuleekaan, jos joudumme elämään tässä saman­laises­sa tilanteessa vuosia. 

      Tun­nus­tan ettei ole help­poa kek­siä mikä strate­gian pitäisi olla. Tämänkin blo­gin kom­menteis­sa sitä yritet­ti­in syksyl­lä miet­tiä. Asia ratke­si viimeistään kuitenkin 8.11.2020, kun Tomas Pueyo julk­isti reikäju­us­tostrate­giansa kaikkien vapaasti nähtäville.

      Tästä tulee kallis oppitun­ti strate­gisen ajat­telun puut­teesta melkein koko län­si­maiselle maailmalle.

      1. Jos uhkaku­vas­ta Suomen tasol­la lähde­tään liik­keelle, niin Paul Lill­rank on toden­nut uhkien infla­toituneen. Ensin puhut­ti­in tuhan­sista kuolemista, sit­ten teho­hoitopaikko­jen riit­tämät­tömyy­destä, sit­ten hoitopaikoista yleen­sä. Nämä kun jäivät suutareik­si, alet­ti­in kat­soa päivit­täisiä tar­tun­taluku­ja, sit­ten altistumisia.

        Tar­tun­tamääril­lä ei nähdäk­seni ole juuri merk­i­tys­tä, jos sairaan­hoito mitoite­taan nyky­istä edes vähän reilum­mak­si ja jous­tavam­mak­si. Kap­a­siteetin kas­vat­tamiseen on koro­nan aikana ollut nyt jo vuosi aikaa. Min­ul­ta on jäänyt huo­maa­mat­ta, onko jotain tehty. Pelkästään Husin bud­jet­ti on sitä luokkaa, että sen johtamises­sa täy­tyy olla jotain pielessä, jos kymmenet teho­hoitopoti­laat muo­dosta­vat jonkin sortin kri­it­tisen määrän. Mil­jardil­la saisi jo aika mon­ta hoita­jaa ja hengityskonetta.

        Altistu­miset nyt ovat ihan uusi keksin­tö ja palvel­e­vat lähin­nä sen­saa­tion­nälkää. Olen edelleen sitä mieltä, että jos korona olisi nimet­ty hiukan äkäisem­mäk­si kausi-influ­enssak­si, emme olisi siitä tässä keskustele­mas­sa. Tiedän kyl­lä, että yksit­täisiä kri­ise­jä on maail­mal­la paikallis­es­ti esi­in­tynyt. Mut­ta min­ulle on kovasti epä­selvää, kuin­ka epä­taval­lisia sel­l­aiset ovat kausi-influ­enssan kohdalla.

        Tun­tuu kuitenkin jär­jet­tömältä elää Suomes­sa koko ajan sen pahim­man ske­naar­i­on var­jos­sa, kun jo nyt lie­nee selvää, että Pohjois-Ital­ian tilanne ei tois­tu tääl­lä minkään vai­h­toe­hdon mukaan. Naa­puri­mais­samme on pär­jät­ty moninker­tais­ten ilmaan­tu­vu­us­luku­jen kanssa ilman mainit­tavia rajoituk­sia. Olemme jo vie­neet lap­sil­ta ja nuorisol­ta yhden nor­maalin vuo­den ja aiheut­ta­neet suh­teet­toman isot seu­ran­nais­vaiku­tuk­set. Aina tun­tuu ole­van uusi vari­ant­ti tulos­sa eikä mil­lään ole mitään tehoa sitä vastaan.

      2. Timo A.: kun jo nyt lie­nee selvää, että Pohjois-Ital­ian tilanne ei tois­tu tääl­lä minkään vai­h­toe­hdon mukaan. Naa­puri­mais­samme on pär­jät­ty moninker­tais­ten ilmaan­tu­vu­us­luku­jen kanssa ilman mainit­tavia rajoituksia.

        Entäpä Eesti?

      3. Tapio: Entäpä Eesti?

        Kuolleisu­us erit­täin kaukana Pohjois-Ital­ian pahim­mista ajoista ja tar­tun­to­jen määrän piti kas­vaa kym­menker­taisek­si Suomeen ver­rat­tuna ennen kuin otti­vat sen luokan rajoituk­set käyt­töön mis­tä Suomes­sa nyt puhutaan.

      4. Timo A.:
        Kap­a­siteetin kas­vat­tamiseen on koro­nan aikana ollut nyt jo vuosi aikaa. ——- Mil­jardil­la saisi jo aika mon­ta hoita­jaa ja hengityskonetta. 

        Mut­ta paljonko on sairaan­hoita­ja-koulu­tuk­sen saanei­ta reservis­sä rekry­toitaviksi? Käsit­tääk­seni sairaan­hoita­jien työt­tömyysaste ennen koron­aa oli san­gen alhainen. Uusien koulut­ta­mi­nen taas kestää 3,5 vuot­ta, joten koulu­tu­s­paikko­jen lisäämi­nenkään ei auta ihan heti.

        Hen­gi­tyskoneit­ten kanssa taisi puolestaan olla maail­man­laa­juinen kysyn­täpi­ik­ki vuosi sit­ten, mut­ta oletet­tavasti valmis­ta­jat ovat myös vas­tauk­se­na lisän­neet tuotantoaan.

      5. Ris­to Koivunen: Mut­ta paljonko on sairaan­hoita­ja-koulu­tuk­sen saanei­ta reservis­sä rekry­toitaviksi? Käsit­tääk­seni sairaan­hoita­jien työt­tömyysaste ennen koron­aa oli san­gen alhainen. Uusien koulut­ta­mi­nen taas kestää 3,5 vuot­ta, joten koulu­tu­s­paikko­jen lisäämi­nenkään ei auta ihan heti.

        Hen­gi­tyskoneit­ten kanssa taisi puolestaan olla maail­man­laa­juinen kysyn­täpi­ik­ki vuosi sit­ten, mut­ta oletet­tavasti valmis­ta­jat ovat myös vas­tauk­se­na lisän­neet tuotantoaan.

        Viime keväänä tyt­täreni ham­paiden oikomishoito katke­si muu­ta­mak­si kuukaudek­si koro­nan takia. En kuitenkaan usko, että ham­maslääkäre­itä ja ‑hoita­jia olisi tarvit­tu koro­nan vas­taiseen tais­telu­un. Joku vain panikoi.

        Olin luul­lut, että ter­vey­den­hoito­jär­jestelmämme on suun­nilleen tärkein­tä, mitä meil­lä on. Ja sit­ten se lamaan­tuikin paradok­saalis­es­ti ter­vey­suhan vuoksi.

        Ope­tus on kuitenkin se, että kun kiireetön hoito ei olekaan niin kovin tärkeää, reservin muo­dosta­vat siitä huole­hti­vat sairaan­hoita­jat, jot­ka koulute­taan teholle päte­viksi kri­isin mukaan sopeutetus­sa aikataulus­sa, joka tapauk­ses­sa alle vuodessa.

      6. Timo A.: Viime keväänä tyt­täreni ham­paiden oikomishoito katke­si muu­ta­mak­si kuukaudek­si koro­nan takia. En kuitenkaan usko, että ham­maslääkäre­itä ja ‑hoita­jia olisi tarvit­tu koro­nan vas­taiseen tais­telu­un. Joku vain panikoi. 

        Pani­ikkia on var­maankin ollut ilmas­sa. Ter­veyskeskuk­set ja sairaalat ovat olleet pitkään mil­tei tyhjiä, kos­ka ihmiset eivät koro­nan takia uskalla hakeu­tua hoi­dat­ta­maan mui­ta vaivoja/sairauksia. Ja kiireet­tömiä hoito­ja var­maankin on lykät­ty, ettei henkilökun­ta altistuisi.
        Koulu­tuk­sen tarve hoitote­htävi­in on liioitel­tua. Kri­isi­ti­lanteessa opas­tus leikkausavus­ta­jak­si tai teho­hoidon hoita­jak­si tapah­tuu hyvin pienessä ajas­sa, ei todel­lakaan tarvi­ta vuot­ta tai enempää.

      7. Timo A.:
        Jos uhkaku­vas­ta Suomen tasol­la lähde­tään liik­keelle, niin Paul Lill­rank on toden­nut uhkien infla­toituneen. Ensin puhut­ti­in tuhan­sista kuolemista, sit­ten teho­hoitopaikko­jen riit­tämät­tömyy­destä, sit­ten hoitopaikoista yleen­sä. Nämä kun jäivät suutareik­si, alet­ti­in kat­soa päivit­täisiä tar­tun­taluku­ja, sit­ten altistumisia.”

        Tar­tun­taluku­jen kohdal­la olisi myös ollut oleel­lista ker­toa alus­ta asti, mis­sä päin kaupunkia tar­tun­to­ja on. Iso­jen kaupunkien kohdal­la eri asuinaluei­den väliset erot ovat merkittävät.
        Lisäk­si medi­an olisi pitänyt puhua rohkeam­min koro­nan riskitek­i­jöistä. Työikäisil­lä yksi merkit­tävim­mistä riskitek­i­jöistä vakavalle koronataudille oli lihavu­us tai yli­paino (BMI yli 25). Vakavaa koron­aa voi tor­jua myös kehot­ta­mal­la ihmisiä laihduttamaan.
        https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007846677.html

        “Läh­es puo­let (48%) Suomes­sa koro­nan takia teho­hoitoon joutuneista on niitä, joiden pain­oin­dek­si on vähin­tään 30. Koko väestöstä vähin­tään merkit­tävästi lihavia on noin 25 prosenttia.

        Kaik­ista Suomes­sa koro­nan takia teho­hoitoon joutuneista poti­laista yli­pain­ois­ia on peräti 84 pros­ent­tia. Vain 16 pros­ent­tia teho­hoitopoti­laista on siis nor­maali- tai alipainoisia.”

        “Tar­tun­tamääril­lä ei nähdäk­seni ole juuri merk­i­tys­tä, jos sairaan­hoito mitoite­taan nyky­istä edes vähän reilum­mak­si ja jous­tavam­mak­si. Kap­a­siteetin kas­vat­tamiseen on koro­nan aikana ollut nyt jo vuosi aikaa.”

        Samaa olen miet­tinyt. Jos HUS:n kokoisen sairaan­hoitopi­irin paikat ovat täyn­nä parinkymme­nen teho­hoitopoti­laan takia, niin Suomen ter­vey­den­hoito on täysin alim­i­toitet­tu. Mitä jos tapah­tu­isi vaik­ka suuron­net­to­muus, kuten lento-onnet­to­muus, jos­sa voi tul­la vaik­ka 200 poti­las­ta kerralla?

        “Tun­tuu kuitenkin jär­jet­tömältä elää Suomes­sa koko ajan sen pahim­man ske­naar­i­on var­jos­sa, kun jo nyt lie­nee selvää, että Pohjois-Ital­ian tilanne ei tois­tu tääl­lä minkään vai­h­toe­hdon mukaan. Naa­puri­mais­samme on pär­jät­ty moninker­tais­ten ilmaan­tu­vu­us­luku­jen kanssa ilman mainit­tavia rajoituk­sia. Olemme jo vie­neet lap­sil­ta ja nuorisol­ta yhden nor­maalin vuo­den ja aiheut­ta­neet suh­teet­toman isot seu­ran­nais­vaiku­tuk­set. Aina tun­tuu ole­van uusi vari­ant­ti tulos­sa eikä mil­lään ole mitään tehoa sitä vastaan.”

        Suomelle olisi riit­tänyt rajoituk­sek­si kun­nolli­nen tehokas rajavalvon­ta testei­neen viime syksys­tä läh­tien. Tämän lisäk­si kiel­to jär­jestää suuria yksi­ty­isiä ja yleisö­ta­pah­tu­mia sisäl­lä, sekä paris­sa maakun­nas­sa parin työ­maan sulkem­i­nen, jois­sa elet­ti­in kuin pel­los­sa. Nämä oli­si­vat riit­täneet jo pitkälle. Tämän lisäk­si vai­h­to-oppi­lai­ta ei olisi pitänyt ottaa koron­avuon­na. Mitä järkeä on lähteä vai­h­toon, kun kaik­ki paikat ovat kiinni?

      8. Timo A.: Paul Lill­rank on toden­nut uhkien inflatoituneen. 

        Lill­rank veivaa samaa veiviän­sä. Alun­perin viruk­sen piti vas­ta­ta flun­ssaa. Vaik­ka viimeistään nyt pitäisi olla selvää, ettei koron­avirusepi­demia vas­taa mil­lään tasol­la pahaa influ­enssaa ja päälle pukkaa 50% nopeam­min lev­iävää ja 40…60% tap­pavam­paa muun­nos­ta, sama veivi vaan jatkuu.

      9. huolestunut ja samal­la opti­misti: Tämä on todel­la tärkeä point­ti. Myös Suo­mi tun­tuu vaelta­van koro­nan läpi kuin päätön kana ilman sen kum­mem­paa strate­giaa ja uskoen, että rokot­teet pelas­ta­vat mei­dät pian. Mihinkään sel­l­aisi­in rajoi­tus­toimen­piteisi­in ei edes valmis­taudu­ta, joil­la voitaisi­in estää rokote­suo­jan kiertävien muun­nos­ten lev­iämistä. Puhutaan kuin­ka rajoituk­set tuhoa­vat talouden miet­timät­tä kuin­ka suur­ta tuhoa tuleekaan, jos joudumme elämään tässä saman­laises­sa tilanteessa vuosia. 

        Tun­nus­tan ettei ole help­poa kek­siä mikä strate­gian pitäisi olla. Tämänkin blo­gin kom­menteis­sa sitä yritet­ti­in syksyl­lä miet­tiä. Asia ratke­si viimeistään kuitenkin 8.11.2020, kun Tomas Pueyo julk­isti reikäju­us­tostrate­giansa kaikkien vapaasti nähtäville.

        Tästä tulee kallis oppitun­ti strate­gisen ajat­telun puut­teesta melkein koko län­si­maiselle maailmalle.

        Tässä Tomas Puyeron strate­gias­sa on yksi iso reikä — Japani. Japani ei tehnyt juuri mitään rajoi­tus­toimia ja maan väestöti­hey­del­lä ja demografi­al­la olisi kuolleisu­us pitänyt olla aivan jotain muu­ta, kuin alle 9000 henkeä. https://time.com/5842139/japan-beat-coronavirus-testing-lockdowns/

        Eikä kyse ole siitä, etteikö Japanis­sa olisi tar­tun­to­ja. Teste­jähän siel­lä on tehty käsit­tääk­seni vähän.
        https://www.news-medical.net/news/20200924/Tokyo-citizens-may-have-developed-COVID-19-herd-immunity-say-researchers.aspx

        Aasi­as­sa ja ocean­ian alueessa on jotain muu­takin eroa, kuin coro­na­toimet, jokin risti-immu­ni­teet­ti, yms?? Selviää aikanaan ehkä.

      10. pH: Aasi­as­sa ja ocean­ian alueessa on jotain muu­takin eroa, kuin coro­na­toimet, jokin risti-immu­ni­teet­ti, yms?? Selviää aikanaan ehkä.

        Puhevoimakku­us ja ään­tei­den rakenne voivat olla iso tek­i­jä aerosolien muo­dos­tu­mises­sa. Minus­ta japani­laiset kuu­losta­vat siltä kuin puhuisi­vat suun etu­osas­ta, ja muutenkin siivosti, kun taas ara­bi­as­sa vaikut­taisi ole­van paljon kurkkuään­teitä mur­teesta riip­pumat­ta, ja ilmaisukin on ..öö.. inten­si­ivisem­pää. Soma­linkielestä ei oikein havaintoa.

  20. Onko­han perää siinä että venäläis­ten van­hanaikainen rokote, heiken­net­ty kokon­ainen virus, olisi vas­tus­tuskykyisem­pi koron­a­muun­nok­sia vas­taan. Asi­aa tarkem­min tun­tem­at­ta siinä tun­tu­isi ole­van järkeä kos­ka mukana ovat viruk­sen kaik­ki osat.

  21. Kuten aiem­min arvelinkin, koron­akuolleisu­u­den alen­e­m­i­nen ei tässä oikein auta. Hal­li­tus esit­tää entistäkin kovem­pia rajoituk­sia, kos­ka ne ovat kuulem­ma aivan vält­tämät­tömiä. Nyt on palat­tu per­in­teiseen uhkaku­vaan ter­vey­den­huolto­jär­jestelmän ylikuor­mit­tumis­es­ta. Täl­lä het­kel­lä hesarin sivuil­la ole­van kuvan perus­teel­la sairaala­hoi­dos­sa ole­via ei ole enem­pää kuin vuo­den­vai­h­teessa tai kevääl­lä 2020. Teho­hoi­dos­sa ole­via on vähem­mänkin. Graafi kuvaa toki maan tilan­net­ta ja alueel­lisia ero­ja on. Tästä huoli­mat­ta, kysyn taas ker­ran: jos ter­vey­den­huol­lon kan­tokyky on uhat­tuna, mik­si sitä ei yritetä (tai ole yritet­ty) vahvis­taa? Jos nyt ollaan ääri­ra­joil­la, olisi sitä pitänyt ymmärtää vahvis­taa, kos­ka taso on suun­nilleen sama kuin vuosi sit­ten. Rahas­ta ei voi olla kiin­ni, sitä on syy­det­ty tämän kri­isin hoitoon muutenkin val­tavia määriä. Kaikkien näi­den Uuden­maan rajo­jen sulkemis­ten, THL:n laskuhar­joi­tusten ym. näytelmien jäl­keen min­un on todel­la vaikea luot­taa siihen väit­teeseen, että tässä ei ole nyt muu­ta vai­h­toe­htoa, “Viron tie” uhkaa. Mik­si se ei voisi olla Ruotsin tie? Kyl­lä siel­lä ter­vey­den­huolto tiukil­la on ollut ja ihmisiä on kuol­lut, mut­ta ei siel­lä ole tietääk­seni ter­vey­den­huolto tai yhteiskun­ta rom­ah­tanut. Ihmisiä sairas­tuu edelleen, kyl­lä, mut­ta tämän kol­man­nen aal­lon kasvu­vauhti on tois­taisek­si ollut silmin­näh­den hitaampi kuin aiem­pi­en. No, koko point­ti lie­nee siinä että sitä saat mitä mit­taat. Fokus on tar­tun­talu­vuis­sa. Ne on saata­va alem­mas, muus­ta viis.

    1. Jaakko K: Kaikkien näi­den Uuden­maan rajo­jen sulkemis­ten, THL:n laskuhar­joi­tusten ym. näytelmien jäl­keen min­un on todel­la vaikea luot­taa siihen väit­teeseen, että tässä ei ole nyt muu­ta vai­h­toe­htoa, ”Viron tie” uhkaa.

      Ajat­tele posi­ti­ivis­es­ti: Suo­mi on niitä har­vo­ja mai­ta Euroopas­sa, jos­sa epi­demi­ati­lanne on niin help­po että asi­as­ta voidaan rak­en­taa poli­it­ti­nen näytelmä, eikä kon­sen­sus­ta tarvi­ta. Jokin tun­tem­aton tek­i­jä hidas­taa epi­demi­an eten­e­mistä enem­män kuin keskimäärin muual­la. Vaik­ka näytelmä on sinän­sä arvo­ton, on siinä hupaisa perisuo­ma­lainen puolen­sa: tilanne ei voi jatkua näin hyvänä pitkään, huk­ka perii, perika­to on aivan nurkan takana, ja huonos­ti tässä lop­ul­ta käy. Pes­simisti ei pety.

    2. Jaakko K:
      Kuten aiem­min arvelinkin, koron­akuolleisu­u­den alen­e­m­i­nen ei tässä oikein auta. Hal­li­tus esit­tää entistäkin kovem­pia rajoituk­sia, kos­ka ne ovat kuulem­ma aivan vält­tämät­tömiä. Nyt on palat­tu per­in­teiseen uhkaku­vaan ter­vey­den­huolto­jär­jestelmän ylikuor­mit­tumis­es­ta. Täl­lä het­kel­lä hesarin sivuil­la ole­van kuvan perus­teel­la sairaala­hoi­dos­sa ole­via ei ole enem­pää kuin vuo­den­vai­h­teessa tai kevääl­lä 2020. Teho­hoi­dos­sa ole­via on vähem­mänkin. Graafi kuvaa toki maan tilan­net­ta ja alueel­lisia ero­ja on. Tästä huoli­mat­ta, kysyn taas ker­ran: jos ter­vey­den­huol­lon kan­tokyky on uhat­tuna, mik­si sitä ei yritetä (tai ole yritet­ty) vahvis­taa? Jos nyt ollaan ääri­ra­joil­la, olisi sitä pitänyt ymmärtää vahvis­taa, kos­ka taso on suun­nilleen sama kuin vuosi sit­ten. Rahas­ta ei voi olla kiin­ni, sitä on syy­det­ty tämän kri­isin hoitoon muutenkin val­tavia määriä. Kaikkien näi­den Uuden­maan rajo­jen sulkemis­ten, THL:n laskuhar­joi­tusten ym. näytelmien jäl­keen min­un on todel­la vaikea luot­taa siihen väit­teeseen, että tässä ei ole nyt muu­ta vai­h­toe­htoa, ”Viron tie” uhkaa. Mik­si se ei voisi olla Ruotsin tie? Kyl­lä siel­lä ter­vey­den­huolto tiukil­la on ollut ja ihmisiä on kuol­lut, mut­ta ei siel­lä ole tietääk­seni ter­vey­den­huolto tai yhteiskun­ta rom­ah­tanut. Ihmisiä sairas­tuu edelleen, kyl­lä, mut­ta tämän kol­man­nen aal­lon kasvu­vauhti on tois­taisek­si ollut silmin­näh­den hitaampi kuin aiem­pi­en. No, koko point­ti lie­nee siinä että sitä saat mitä mit­taat. Fokus on tar­tun­talu­vuis­sa. Ne on saata­va alem­mas, muus­ta viis.

      Tun­tuu aivan usko­mat­toma­l­ta jos teho­hoidon kan­tokyky on sama kuin vuosi sit­ten. Osaako joku sanoa, eikö oikeasti sairaan­hoita­jas­ta pysty koulut­ta­maan vuodessa teho-osas­ton hoita­jaa? Mik­si se on mahdotonta?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.