Viikko sitten puoluesihteerit olivat yksimielisiä siitä, ettei kunnallisvaaleja pidä siirtää. Niin olin minäkin ja olen sitä mieltä yhä. THL kuitenkin löi eteen sellaiset rätingit, että puoluesihteerit taipuivat siirtämään. Katsotaanpa vähän noita rätinkejä.
THL:lla ei ymmärtääkseni ollut mitään mallia vaan olivat laskeneet kaavamaisesti, että mitä tapahtuisi, jos tartuntojen määrä kasvaa eksponentiaalisesti. Tehtiin kolme laskelmaa siitä, että tartuntojen määrä kaksinkertaistuu 11,5 päivässä, 16 päivässä tai 25 päivässä. Näin saatiin tartuntojen määräksi vaalipäivän tienoilla jotain väliltä 2 600 – 11 000.
Harmi, ettei oikeusministeriölle kerrottu, että samalla mekaanisella laskentakaavalla tartuntoja olisi kesäkuun 13. päivänä jotain välillä 11 000 – 230 000.
Oikeusministeriössä tuo mekaaninen laskenta otettiin ilmeisesti ennusteesta, mitä se ei mitenkään edes voinut olla. Jos se olisi ennuste, olisi menty olettamaan, etteivät päätetyt sulkutoimet vaikuta tartuntoihin mitään ja ne yli miljoona rokoteannosta, jotka on annettu maaliskuun loppuun mennessä, olisivat tehottomia.
Kun joskus olin assistenttina tilastotieteen laitoksella, kutsuimme viivoitinmiehiksi niitä, jotka ennustivat eksponentiaalisen kasvun jatkuvan ikuisuuteen.
Katsotaanpa Suomen rekisteröityjen tartuntojen määrää syyskuun alusta. En sotke tähän viime kevään lukuja, koska meillä ei ole mitään käsitystä siitä, paljonko tartuntoja oli keväällä.
Kuvassa näkyy kolme kasvuperiodia, syyskuun alusta lokakuun puoliväliin, lokakuun puolivälistä itsenäisyyspäivään ja tammikuun puolivälistä toistaiseksi. Tuo vimeinen kasvuperiodi vaikuttaa näistä kolmesta isoimmalta.
Jos haluaa ymmärtää, mitä epidemialle kuuluu, kuvio kannattaa piirtää logaritmiasteikolla. Epidemiassa on kyse eksponentiaalisesta kasvusta tai vähenemisestä. Kansankielellä eksponentiaalista kasvua kutsutaan joskus korkoa korolle -kasvuksi. Minä lasken mielelläni kaksinkertaistumisaikoja, epidemiologit puhuvat R0-luvusta eli siitä, kuinka monta muuta yksi sairastunut tartuttaa. Sen estimoimiseen eivät tiedot riitä, koska emme pysty jäljittämään tartuntoja. Siksi sen korvikkeena käytetään viiden päivän kasvua. Jos siis R0=1,2 se tarkoittaa, että tartuntojen määrä kasvaa viidessä päivässä 20 %.
[Kuvat päivitetty 16.3.2021]
Logaritmiasteikolla kuva näyttää hieman toisenlaiselta. Nopein kasvuvauhti tartunnoilla oli syyskuun alussa alkaneessa kasvupyrähdyksessä. Kasvu oli myös huomattavan suoraviivaista. Estimoin sille trendin 26.9. tilanteen perusteella. Kaksinkertaistumisaika on 13 päivää. Käyrä seurasi trendiä hyvin lokakuun puoliväliin. Määräyksiä vähän tiukennettiin, mutta ennen kaikkea ihmiset ymmärsivät ryhtyä varovaisemmiksi. Pesivät esimerkiksi taas enemmän käsiään. Kasvu taittui, mutta ei kääntynyt laskuun.
Jos tartunnat olisivat jatkaneet vanhaa trendiä pitkin lainkaan hidastumatta, niitä pitäisi olla nyt puoli miljoonaa päivässä. (Jos olisi laittanut ajanlaskun alussa euron pankkiin ja saanut sille korkoa 5 % vuodessa, omistaisi nyt kolme kuun massaa kultaa. )
Tartuntojen määrä pysyi jokseenkin vakiona yli kuukauden ja pyrähti hyvin nopeaan mutta lyhytaikaiseen kasvuun marraskuun lopulla. Käyttäytyminen muuttui taas ja epidemian kasvu sammui.
Uusin kasvuperiodi alkoi tammikuun puolivälissä. Se on selvästi hitaampi kuin syyskuun kasvuperiodi, vaikka absoluuttisia lukuja katsoen asia näyttäisi olevan päinvastoin. Estimoinnin trendin alkaen 15.1 ja päättyen tähän päivään 7.3. Kaksinkertaistumisaika on noin 40 päivää eli R-luku on noin 1,09. Vähän käyrässä on aaltoilua, mutta hyvin se kuitenkin seuraa trendiä.
Käyrästä näkyy helmikuun 16. päivästä alkanut vähän nopeamman kasvun aika, joka on viime päivinä vähän hellittänyt niin, että nyt ollaan taas trendin tuntumassa. Tämä pyrähdys saattaa johtua helpommin tarttuvista virusmuunnoksista tai hiihtolomista.
Voi olla, että muuntovirus tuottaa jatkossakin nopeamman kasvun. Mutta aivan varmasti tiukentuneet rajoitustoimet vähentävät tartuntoja jonkin verran ja kansalaisten kasvanut vaaran tunne paljon enemmän.
Jossakin vaiheessa kasvaneet rokotusmäärätkin alkavat vaikuttaa. Kun 20 % on rokotettu, R0-luvun pitäisi pienentyä 20 %, eli esimerkiksi luvusta 1,2 lukuun 0.96.
Piirsin kuvaan trendiviivan aina vanhaan vaalipäivään saakka. Se ei nouse lähellekään 11 000 tartuntaa päivässä vaan jää 1 300 tartuntaan päivässä. Olen aivan varma, että todellinen kehitys kääntyy vahvasti trendin alapuolelle rajoitustoimien, kasvaneen varovaisuuden ja rokotusten ansiosta.
Päätös vaalien lykkäämisestä perustui väärään tietoon. Näin sanoi myös ”ennusteen” isä, THL:n Mika Salminen.
Rokotusten vaikutuksessa on ajatusvirhe. Tuo 20% on riskiryhmää. He eivät ole vuoteen käyneet missään eivätkä käy rokotteen saatuaankaan, joten heidän rokottamisensa ei vähennä tartuntoja.
Alussa rokotettin 50 000 hoivakotien asukasta. Nämä eivät juuri tartuta ulkopuolisia, toisiaan kyllä sitäkin tehokkaammin.Maaliskuun lopullla rokotettuja on miljoona. Ne ovat keskuudessamme eläviä. Rokotteet vaikuttaisivat epidemiaan paremmin, jos rokotettaisiin ensin siellä, missä on paljon tartuntoja ja esimerkiksi rekennusmiehet.
”Rokotteet vaikuttaisivat epidemiaan paremmin, jos rokotettaisiin ensin siellä, missä on paljon tartuntoja ja esimerkiksi rekennusmiehet.”
Ne on rakennushenkilöitä. 😀
Miesten rokottamista pitäisi kyllä painottaa selvästi suuremman riski takia. Nythän suurin osa rokotetuista on ollut naisia.
Jatkossa tilanne tulee ehkä tasoittumaan uusien rokotusten suhteen – mutta ei miehiä tietenkään ruveta suosimaan. Eihän THL edes suostu myöntämään, että miehet sairastuvat keskimäärin vakavammin. Veikkailen – julkista tietoahan meillä ei taida tällaisesta sivuseikasta olla – että 55-59-vuotias mies, joutuu teholle yhtä todennäköisesti kuin 60-64-vuotias nainen. Tai jotain ton suuntasta.
Tietysti voi käydä niin, että jonkun mutaation seurauksena tai vaikka hallituksen kyvyttömyyden takia tilanne menee niihin pahaksi, että rokotukset täytyy miettiä mahdollisimman tehokkaiksi suhteessa terveydenhuollon kantokykyyn. Silloin olisi pakko rokottaa helsinkiläisiä 60-vuotiatia miehiä ennen utsjokelaisen sairaanhoitajan kavereita. En tosin jaksa uskoa tällaiseen järkevyyteen, jos ei sitten olla aivan katastrofissa.
Mikähän määrä rokotteista jatkossa menee kavereille yms? Luulisi, että monelle rokottajalle tulee mieleen jakaa ”ylimääräisiä” rokotteita ja rokotusaikoja tutuille, jos sitä ei päättäväisesti estetä. Nythän jotain tollasta on jo tapahtunut.
Salaliittoteoreetikoille tiedoksi, että THL:n joka päivä päivittyvälle koronatilannesivulla on linkki myös Kuopion yliopistollisen keskussairaalan ylläpitämään valtakunnalliseen tehohoidon tilannekuvaan. Se päivittyy säännöllisesti, sisältää nuo sukupuolijakaumat, eikä ole salainen. 3.3. päivätyn raportin mukaan koko pandemian aikana Suomessa tehohoitopotilaista on ollut miehiä 66 %. Osuus ei ole muuttunut pandemian aikana. Sen sijaan ikäjakauma on kokonaisuutena muuttunut vanhempaan suuntaan. Oletettavasti kun potilaita on opittu hoitamaan paremmin, niin nuorempia on onnistuttu pitämään paremmin poissa teholta.
Tehohoitopotilaista 84 % on ollut ylipainoisia. Selvästi yleisimmät muut pitkäaikaissairaudet potilailla ovat diabetes ja keuhkosairaudet.
THL:n koronatilanne:
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tilannekatsaus-koronaviruksesta
Siellä linkattu tehohoidon tilannekuva:
https://www.psshp.fi/documents/7796350/8536307/Tehohoidon+tilannekuva+-+Koordinoivan+toimiston+raportti+2021_03_03.pdf/2d1d8dbe-37ca-4efa-b6d1-daa9c5aae991
Näillä rokotteilla tosin menee israelilaisten ja brittien kokemuksen perusteella ensin sen kaksi viikkoa, ennen kuin vaikutus alkaa yhtään näkyä tilastoissa, ja tehokkuus kasvaa ainakin 1 kk asti. Eli tänään rokotettavilla on kunnollinen suoja vasta huhtikuun alussa, ja huhtikuun alkuun mennessä rokotetuilla arviolta miljoonalla on kaikilla suoja vasta huhtikuun viimeisillä viikoilla.
Brittivariantin leviäminen myöskin piiloutui pitkään normi-covid-lukujen taakse – normitartunnat hiljalleen vähenivät rajoitustoimilla, mutta samalla brittivariantti lisääntyi kunnes siitä tuli ainakin HUS-alueella jo dominantti kanta – siksi tuo logaritmiasteikolle piirtämäsi trendikäyrä on melko optimistinen. Helmikuun alusta katsottuna trendi näyttää ikävämmältä, tosin se on melkoisen lyhyt aika päätellä mitään.
Mallinnuksista tai viivoittimista huolimatta aika tiukaksi menee, että 18.4. olisi ollut mikään järkevä vaalipäivä.
Oikea päätös väärin perustein?
Suomi aikoo rokottaa vain omia kansalaisiaan. Suomi ei ole ainakaan toistaiseksi aikeissa edes kesällä rokottaa ulkomaalaisia rakennusmiehiä, joita esim. pk-seudulla on noin 30 000. Rauman telakankin tartuntaketju oli isolta osin ulkomaalaisten työntekijöiden parissa – joita Suomi ei ole aikeissa rokottaa.
Mitä itse asiaan tulee, on mielenkiintoista nähdä, miten asia aiotaan perustella tulevassa hallituksen esityksessä. Yhdeksästä puoluesihteeristä kukaan ei ole epidemioiden tai tilastotieteen asiantuntija – ja yhdeksän puolueen ulkopuolisilta ryhmiltä ei edes kysytty mitään vaalien siirrosta (joissain kunnista aika isokin osa läpi menevistä ehdokkaista voi olla muiltakin listoilta kunnallisvaalien tapauksessa). Mutta virallinen hallituksen esitys vaalien siirtämisestä pitäisi perustella niin, että perustelu menee läpi asiantuntijaltakin. Toki siinä voi koittaa yleisellä tasolla viitata epämääräisesti THL:n näkemykseen, mutta kyllä esityksestä olisi syytä käydä ilmi kunnollinen perustelu siirrolle.
Kyllä täällä minun käsittääkseni aiotaan rokottaa kaikki asukkaat, ei vain kansalaisia.
Turisteja ja keikkamiehiä ei sentään rokoteta; nyt voisi olla aika myös hieman rajoittaa näitä aktiviteetteja – vaatimalla kunnollista karanteenia ja todistusta koronatestistä. Turismin se saattaisi pysäyttää, keikkatyöläisten liikettä hieman hidastaa karanteenipäivien verran. Jo 3 päivää valvottua karanteenia ja sen jälkeen PCR-testi toisi melkoisesti turvaa, eikä aiheuttaisi kovin merkittävää haittaa työmaille.
Jos jostakin rokotejärjestyksessä ollaan yksimielisiä, niin siitä, että riskiryhmät – siis ikääntyneet – ja terveydenhuollon henkilökunta on rokotettava ensimmäisenä. Tämä suojaa terveydenhuoltoa.
Sen jälkeen on erilaisia valintoja, joissa matematiikka ja politiikka ovat osana päätöstä, Halutaanko painottaa leviämisen estämiseen? Kesäkuussa varussotilaiden rokottaminen olisi hyvin perusteltua, koska nuorilla ihmisillä on enemmän kontakteja.
https://www.scientificamerican.com/article/doing-the-touchy-math-on-who-should-get-a-covid-vaccine-first/
Suomen tilannetta helpottaisi, jos osa rokotteista täältä ohjattaisiin Viroon tai muualle missä tilanne on pahempi. Venäjällä muuten on rkotettu 174 miljoonasta kansalaisesta vasta 4 miljoonaa, joten heillä luulisi olevan parantamisen tarvetta omalla rokotteellaankin.
Rokotteita ymmärtääkseni ohjataan sairaanhoitopiireittäin suheessa väestöön, aluksi suhteessa paljonko on ikäihmisiä ja terveydenhuollon työntekijöitä. Silloin toki rokotetaan suhteessa kunnissa, joissa on suhteessa enemmän ikäihmisiä. Kiuruvedellä kolmannes hoivakodin asukkaista kuoli kun virus tuli jostain, hekin ovat jonkun sukulaisia ja tuttuja. Ikäihmisten rokottaminen helpottaa heidän hoitamistaan ja sukulaisia huomattavan paljon.
Yksinkertaiset valinnat ovat vaikeista, koska tartunnat puhkeavat ryppäittäin. Nopeaa leviämiostä voi olla missä tahansa päin maata, rokotukset taas pitäisi päättää paria viikkoa ennakoivasti. Virus ei kysy sairaanhoitopiiriä, varallisuutta, puoluekantaa tai naaman väriä. Siksi Suomessa hajautettu rokottaminen voi olla ihan hyvä lähestymistapa. Ihmiset kun liikkuvat, viimeksi hiitolomaviikoilla pohjoiseen.
Ammattiryhmien osalta jokainen meistä kuuluu tavalla tai toisella tärkeään ryhmään. Perusteluita löytyy laidasta laitaan, loppua ei ole. Rokotusta hidastaa ja mutkistaa, kun aletaan selvittämään, että millainen ajokortti tai työpaikka oikeastaan tulijalla onkaan. Ikä ja sairaudet sentään saadaan nopeasti selville.
Ennustamisen matematiikka on sitten 1970-luvun parantunut, tosin puoluesihteerien matematikkan taidot taitavat olla aika kehnot vaikka käyttöä luulisi löytyvän.
Tässä linkki asialliseen ennusteeseen – ja kaavatkin löytyvät: https://covid19.solanpaa.fi/
Kyllä perusterveet +70v alkavat kyllä käydä ja liikkua. Eli tartunnat voivat jopa vähän lisääntyä. Mutta vakavat tautimuodot kyllä vähenevät ja sehän kait on tarkoituskin.
Alkusyksyllä tartuntojen määrät kasvoivat suhteellisesti nopeasti, koska rajojen jostain syystä annettiin vuotaa, ja merkittävä osa tartunnoista oli tuontitavaraa. Nuo tuontitartunnat sitten saivat Suomen tilanteen heikkenemään. Tällä hetkellä rajat ovat melko hyvin kiinni, ja Suomessa kotimaisia tartuntoja niin paljon, etteivät tuontitartunnat enää juuri heiluta suhteellista tartuntojen kasvua. Vahinko päästettiin tapahtumaan, yhtä kaikki, alkusyksyllä ja kesän hyvä tilanne pilattua.
THL joutuu tuossa outoon valoon jälleen kerran. Heinäkuun lopun lähes nollan jälkeen tartunnat olivat pysyvästi nousevalla eksponentiaalisella käyrällä ja THL tiedotti silti joka päivä tilanteen olevan ”rauhallinen”. Lokakuun ensimmäisellä viikolla oltiin viimein jo pakotettuja ottamaan käyttöön kovempia toimia. Eikö tuossakaan voinut toimia ennakoivasti. Muutoksen vauhti sentään näkyi selkeästi. Ei voi olla järkevää että annetaan tilanteen mennä ”veitsenterälle” ennen kuin mitään voidaan tehdä. Tokihan tartunnat on helpompi pitää vakaana lähellä nollaa kuin se että joulukuussa ne yritettiin pitää tasaisena useamman sadan tasolla. Enkä ymmärrä minkä strategian mukaisesti tuossa edes toimittiin, ellei sitten kyseessä ole edelleen se kevään ”flattening the curve”, a.k.a. ”flattening the sombrero” jonka piti olla jo unohdettu.
Ainoa tapahtumien kulku jonka voisin kuvitella mahdolliseksi on että rajat pidettiin auki poliittisella päätöksellä joka tuli THL:lle ylhäältä annettuna. Siinä tilanteessa ei olisi aivan päätön johtopäätös että maan sisäiset rajoitukset menevät hukkaan kun rajan yli tulee koko ajan uusia tartuttajia. Tuolle asiainkululle vaihtoehtoinen selitys edellyttäisi mielestäni niin massiivista epäpätevyyttä THL:ssä että en usko sen olevan mahdollista.
Hallituksen oman viraston, THL:n käyttäminen ainoana asiantuntijana on muutenkin ollut ongelmallista riippuvuussuhteen vuoksi ja THL joutuu sanomaan asioita jotka hallitus haluaa sanovan (maskit keväällä) ja joutuu jättämään sanomatta asioita joita hallitus ei sen halua sanovan (baarien ja yökerhojen sulkemissovitus äskettäin).
Kasvutrendien tarkastelussa pitäisi myös huomioida testausmäärien kehitys; määrät ja tahti.
Niiden vaikutuksista ko käppyröinnit taipuisivat yhteen jos toiseen. Eikö?
Tähän viime syksyn toimettomuuteen on syynä nähdäkseni ”perusoikeustalibanismi”.
Liikkuminen rajojen yli on perusoikeus, ja jopa minkäänlaiset karanteeni- ja testivaatimukset nähdään perusoikeuksien rajoittamisena. Toisaalta perusoikeuksia ei saa rajoittaa siksi, että on riski tartuntataudeista; mitään rajoituksia ei sallita ennen kuin on näyttöä siitä, että todellista vahinkoa on aiheutunut.
Ja sitten tällaisen tartuntataudin kanssa onkin jo liian myöhäistä.
Niin, kyllähän tätä valtiovallan toimintakyvyttömyyttä ja toisaalta korvikehötkyilyä milloin mihinkin suuntaan on ollut lähinnä surullista katsoa. ”Voimakkain mahdollinen maskisuositus” joo.
Ihmettelen toisaalta myös, missä viipyy laulu- ja tanssikiellon kritiikki ilmaisunvapauden rajoittamisen näkökulmasta.
En usko, että vaaleja siirretään tuollaiseen ala-aste tasoiseen prosenttikasvulaskelmaan perustuen. Valitettavasti uskottavammalta tuntuu se että perussuomalaisten kannatusluvut ovat korkealla, mutta laskutrendissä. Yleinen uskomus on että lisäaika vie persujen kannatusta. Kannatusluvut tulivat julki ja samana päivänä puoluesihteerit päättivät että vaalit siirretään. Tässä pidettiin oikeusvaltioperiaatetta pilkkana.
Onko meillä muuten valtiosäännössä määritelty että puoluesihteerit päättävät vaalien ajankohdan?
En minäkään jaksa uskoa, että vuoden kestäneiden harjotusten jälkeen poliitikot olisivat niin pihalla kuin nyt annettiin ymmärtää. Teoria olisi kuitenkin vielä parempi, jos otettaisiin huomioon demareiden toistaiseksi korkea kannatus. Ja ehkä vielä se, että RKP:n kannatus ei paljon heilu. Mutta miksi THL/Salminen olisi lähtenyt tollaseen operaatioon mukaan virkansa vaarantaen?
Ottamatta kantaa siihen, vaikuttiko persukannatus vaalien siirtämistä kosevaan päätökseen, minuakin kyllä kovasti häiritsee, miten helposti vaalien siirtäminen mukamas voidaan tehdä? Oikeusministeri ikään kuin päätti katsottuaan ”rätinkejä” ja keskustelematta oikeastaan kenenkään kanssa?
Jos Suomen raja on ainoa maailmassa, jossa ei voida testata ketään pakolla mukamas perustuslaillisista syistä, niin mitenkäs perustuslaki voi sallia oikeusvaltion kulmakiviin kuuluvien vaalien siirtämisen tällaisella menettelyllä?
Ben Z on ihan oikeassa mitä tulee ”perustuslakifundamentalismismiin”. Perustuslain tulkinta on Suomessa pitkälti politiikkaa, koska meillä ei ole perustuslakituomioistuinta. Perustuslakivaliokunnassa valtaa on liikaa harvalla ja valitulla ”perustuslakiasiantuntijoiden” ryhmällä. Minä en ole heitä äänestänyt.
Koronatilanteessa olisi ihan kiva, että muitakin perusoikeuksia muistettaisiin, kun punnitaan, mitä perustuslaki tilanteessa oikeastaan vaatii ja minkälaiset rajoitukset ovat ”oikeasuhtaisia ja välttämättömiä”. Jos nyt aloitettaisiin vaikkapa oikeudesta työhön, elinkeinonvapauteen ja omaisuuden suojasta. Millainen painoarvo annetaan on pitkälti politiikkaa.
Hyvä viivoitinversio R-luvusta. THL:llä on vähän korkeampia estimaatteja koko Suomeen (1,15–1,35), ja mitä itse olen laskenut monimutkaisemmalla mallilla (twitter @Covid19HUS), HUS-alueen tuplaantumisaika oli perjantain tiedoilla viimeisestä viikosta laskettuna 20 päivää reilulla epävarmuudella (80% 13–40 päivää). R-luku voi vähän nousta kun varianttien osuus ei ole sataa prosenttia vielä, toisaalta laskea kun ihmiset pelästyivät, plus tulee rajoituksia.
Toisaalta olen tätä epidemiaa seuraillessa tullut skeptiseksi ennusteiden ja mallien suhteen. Sosiaaliset verkot ovat reaalielämässä niin heterogeenisia, epidemia ryppäiden ja supertartuntatapausten takia niin fraktaalinen, ja ihmisten käyttäytyminen niin ennustamatonta, että koko touhu menee kuin menee. Miten, sen näkee jälkikäteen.
Mutta tämän takia kommentoin alun perin: rokottaminen ei pienennä R-lukua samassa suhteessa, koska ei rokoteta satunnaisia ihmisiä. Sen sijaan vielä pitkään rokotetaan keskimääräistä varovaisempia ja vähemmän liikkuvia, eli vanhoja tai vakavalle taudille alttiita. Kuolleisuus ja sairaalahoidon tarve taas vähenevät radikaalisti nopeammin kuin rokotettujen määrä kasvaa. Siksi kevään mittaan varmaan siedetään selvästi aikaisempaa laajempaa epidemiaa.
Hyvä kommentti ja pistää miettimään rokotusjärjestyksen valintoja. Alun perin ei ollut tietoa siitä, vähentääkö rokottaminen tartuttavuutta. Tällöin oli luonnollista priorisoida sairauden vakavuuden odotusarvon perusteella.
Nyt, kun ilmeisesti on tietoa siitä, että rokotukset leikkaavat tartuttavuutta merkittävästi, päätös pitäisi arvioida uudelleen. Jos esim. 30-50% rokotteista ohjattaisiin epidemian leviämisen kannalta pahimpiin riskiryhmiin ja 50-70% rokotteista menisi edelleen nykyisen rokotusjärjestyksen mukaan, mitä tapahtuisi? Sairauden kannalta pahimpien riskiryhmien kattava rokottaminen toki viivästyisi muutamilla viikoilla, mutta samalla leviämisen kannalta pahimpien riskiryhmien keskuudessa tartuntaketjuja saataisiin poikki huomattavasti nykyistä enemmän ja viruksen leviäminen kaikkiin kansalaisiin voisi hidastua merkittävästi.
Jälleen erinomaista analyysiä. ”Viivotinmiesten” touhut saivat ansaittua kritiikkiä myös mediassa. Ilta-Sanomissa huomattiin, että vaiheessa testaus- ja analyysikapasiteetti tulee pullonkaulaksi: nykyisen kapasiteetin puitteissa ei tuollaista 11k päivittäistä tartuntamäärää kyettäisi toteamaan. Vertailun vuoksi: Suomessa on tähän mennessä todettu yhteensä hieman yli 60k koronavirustartuntaa.
Lisään vielä yhden muuttujan, joka on jäänyt yllättävän vähälle huomiolle: alueellisuuden.
Vuorovaikutuksessa helposti tarttuvan koronaviruksen leviämisdata osoittaa, että suomalaiset elävät elämäänsä ”kuplissa”. Jopa Helsingin sisällä postinumeroalueiden väliset ilmaantuvuusluvut eroavat hurjasti. Maakunnista tai kaupunkien välisistä eroista puhumattakaan. Hesarissa viime keväänä näytetty R-lukuja simuloiva ”palloanimaatio” on todellisuudessa täynnä kapeikkokohtia, jotka hidastavat viruksen leviämistä.
Tämäkin seikka hillitsee eksponentiaalista kasvua.
Minusta on loukkaavaa olettaa siirtopäätöksen kannalla olleita näin tietämättömiksi näin yksinkertaisesta asiasta. Jos niin olisi, heidän ei kuuluisi olla tehtävissään. Parhaiten päätöksen selittää poliittinen tarve siirtää vaaleja.
Hyvä analyysi. Tartuntojen kasvu näyttää pahalta, aivan kuten se näytti marraskuussakin. Silloin kasvu saatiin taittumaan joulukuussa. Tähän ei edes käytetty järeitä sulkutoimia, ainoastaan joulun läheisyys ja sen motivoima kasvanut varovaisuus riittivät.
Nyt lisähaasteena on brittivariantti, mutta vastaavasti käyttöön tulee huomattavat rajoitustoimet. Tartuntojen mahdollisuudet yksinkertaisesti vähenevät huomisesta lukien. Lisäksi rokotteita annetaan joka viikko yli 100.000 lisää.
Vaalien siirtoon vaikuttanut tilannekuva 2600-11000 päivittäisestä tartunnasta, eli tartuntamäärien kasvaminen moninkertaiseksi nykyisestä vaikuttaa todella erikoiselta. Rajoitustoimien ja rokotesuojan kasvamisen myötä on todennäköisempää, että tartunnat tulevat olemaan alle tuhannen päivätasolla huhtikuussa.
Toivottavasti tämä päätöksentekoprosessi ja päätöksen julkisuuteen annetuksi dokumentoidaan hyvin.
Kyse on yksinkertaisesti siitä, että Keskustapuolueen kannatus on romahtanut niin alas, että kuntavaalien seurauksena hallitus hajoaa. Siis vaaleja ei voida missään tapauksessa käydä.
Ensin siirretään vaaleja vähän, sitten vähän enemmän jne …
Nyt olen antanut kertoa itselleni, että valtio korvaa ”tiskin alta” valituille puolueille ”turhasta” vaalimainonnasta ym aiheutuneita kuluja.
Näinpä. Huolestuttavaa tässä on lähinnä se, että joko asiasta päättäneet eivät ymmärtäneet yksinkertaista mallinnusta ja sen oletuksia tai sitten sen tuloksia on käytetty siirtämään vaalit poliittisesti otollisemmaksi ajateltuun ajankohtaan. Muita selityksiä näin kummalliselle päätökselle siirtää vaalit viime tipassa en osaa keksiä. Kumpikin selitys on erittäin huolestuttava enkä oikein tiedä, kumpi on pahempi vaihtoehto.
Minun arvaukseni on, että meillä on aikavälillä 12.4.–18.4. eli vaaliviikolla keskimäärin 495 todettua tartuntaa päivässä.
THL:n arvaukset ovat niin monta kertaa menneet pieleen tässä kuluneen vuoden aikana, että minusta on aika erikoista, ettei siitä ole tehty mitään johtopäätöksiä. Mutta olemmekin Suomessa. Luottamusmies luottaa ikuisesti, jopa THL:n ”ennusteisiin”.
Mitä tuolla asialle voi tehdä? THL on päällikkövirasto, jossa johto allekirjoittaa esittelystä alempien virkamiesten valmistelemat lausunnot. Jos virastossa on virheitä tekeviä alempia virkamiehiä, tai vaikka hyvinkin erimielistä virkakuntaa, niin mitä sille asialle voi tehdä? Se, että laskee väärin tai antaa huonoja lausuntoja ei ole peruste antaa virkamiehille potkuja. Alkoholin väärinkäytön perusteella virkamiehiä voi laittaa vaihtoon, mutta ei sen pohjalta, että joku ei ole huomioinut laskelmassa vaikkapa rokotusten vaikutuksia. Viraston päällikön voi aina laittaa vaihtoon, mutta tuskin sellainenkaan toimenpide alempien virkamiesten tekemiä ennustelaskelmia parantaisi.
Kertoo karua kieltään oikeusministeriön ja puolueiden edustajien ymmärryksestä, ettei kukaan porukasta tajunnut näin triviaalia asiaa. Ja kertoo myös ettei THL:llä ole kunnon ennusteita, kun laittoivat pöytään yläastetason matikalla tehdyt laskelmat ilman mitään arviota uusien rajoitusten toimivuudesta.
Ei sillä, minusta on hyvä että vaalit tuli siirrettyä. Vaikka vaalipäivänä epidemiatilanne olisi sama kuin nyt, olis se pääkaupunkiseudulla silti huono, eikä näytä siltä että vaaleihin olisi tehty kunnon järjestelyjä niiden hoitamiseksi terveysturvallisesti (esim. niin ettei koskaan tarvitse olla samassa tilassa muiden ihmisten kanssa, vaan vaalivirkailijakin olisi pleksin takana, jossa olisi jonkinlainen luukkusysteemi äänestyslipun saamiseksi virkailijalle leimattavaksi). Se olisi varmasti vaikuttanut äänestysaktiivisuuteenkin. Oletan tilanteen olevan parempi kesäkuussa, jos joku uusi virusmuunnos ei tule sotkemaan. Silloin pitäisi olla rokotettu ainakin n. 2 miljonaa suomalaista.
Kyll THL:llä on varmaan ihan oikeitakin malleja, mutta nyt hallitus halusi sieltä heti paikalla lukemia, jotka piti toimittaa kiireellä, ennen kuin oikeiden mallien tekijöiltä ehdittiin edes kysyä mitään.
Joten joku laskiexcelillä korkoa korolle -kaavan, josta hallitus voi aloittaa tutustumisen aihepiiriin.
Jos poliitikoilla olisi valtaa johonkin, niin tällä olisi väliä. Roskapöntöistä tehtäviä aloitteita voinee tehtailla joku botti ja virkamiehet tekee päätökset ison rahan puolesta, kuten tähänkin asti. Eli vaalit voi perua pysyvästi. Olisi kamalaa jos joku kuolisi sen takia, että saa jossain kirjastossa numeroa lappuun vääntäessä viruksen ja kuolee, koska joku hurmaava pyrkyri halusi valtuustoon ja onnistui saamaan jonkun mummon puolelleen. Ei riitä nauru maailmassa niille väitteille, että tämä peruminen uhkaisi kansanvaltaa eikä se, että vaalit pyörivät ison rahan voimalla ja kaikki leikkii ettei se raha vaikuta mihinkään, kun kaikki ovat siinä mukana.
”Päätös vaalien lykkäämisestä perustui väärään tietoon.”
Päätös perustui ihan oikeaan tietoon. Tieto oli keskustan gallup-kannatus ja kuntavaalien ehdokasmäärä, joka yhdessä uhkaa kaataa hallituksen.
Tämähän se tosiasiallinen syy siirrolle on. Vaalit voisi kyllä järjestää turvallisesti alkuperäisenä ajankohta, jos haluttaisiin. Taannoin meilläpäin järjestettiin kirkkoherran vaali koronasta huolimatta. Kuvioon kuului turvavälit, maskit sekä virkailijat pleksien takana.
Tartuntojen erittäin raju kasvu ON mahdollista. Irlannissa oli 8.12.2020 vahvistettuja tartuntoja 214. Tasan kuukautta myöhemmin tartuntoja oli 8227. Tartunnat siis 38-kertaistuivat kuukaudessa.
Ja sen jälkeen siellä tehtiin rajoitustoimia, ja tartuntojen määrä laski jotakuinkin yhtä nopeasti, ja on nyt alhaisempi kuin Suomessa.
https://ourworldindata.org/coronavirus-data-explorer?zoomToSelection=true&time=2020-12-01..latest&country=IRL~FIN®ion=World&casesMetric=true&interval=smoothed&perCapita=true&smoothing=7&pickerMetric=location&pickerSort=asc
Hallituksen tiedottaminen kuulosti tosiaan siltä, etteivät tienneet puhuvansa teoreettisesta pahimmasta skenaariosta, vaan ajattelivat (tai yrittivät syöttää ajatusta), että kyseessä on ennustus huhtikuulle. Täytyy toivoa, että kyse oli huonosta lääketieteellisestä ja tilastotieteellisestä ymmärryksestä. Huonompi vaihtoehto olisi se, että joku on halunut siirtää vaaleja poliittisista syistä, ja on huijannut toisia hallituksessa ja/tai yleisöä tietoisesti, harhaanjohtavilla luvuilla.
Mika Salmisen kommentit TV:ssä näyttivät vahvistavan sen, että tietoja oli tulkittu täysin väärin.
Jos havaitsen tai saan tietää jotakin olevan tekeillä laillisen esivallan kukistamiseksi tai maan valtiojärjestyksen kumoamiseksi, tahdon sen viipymättä viranomaisille ilmoittaa.
Näin on vannonut noin neljännes suomen kansasta.
Puhdasta politiikkaa tuo on, eikä mikään vahinko. Ja todella oksettavaa sellaista. Kevään 2020 lock downit pohjustettiin Ylen 3/2020 esitetyn Valtioneuvoston ennusteen mukaan. Sen mukaan Suomessa taudin sairastaisi tulevan vuoden aikana 1,2-3 miljoonaa ihmistä. Tähän mennessä sairastaneita on 62 tuhatta ja valtaosa paniikissa. Katsoi korona epidemiaa miltä kantilta hyvänsä niin voi tulla johtopäätökseen, että se on politiikkaa.
Kuka huhtikuussa olisi vapaarhtoisesti vaalitoimitsija ennakkoäänestyksessä ja vaalipäivinä? Suomessa äänestetään henkilökohtaisesti ja henkilöllisyys tarkistetaan? Kuka ehdokas kampanjoisi lähiviikkoina? Kuka menee jonottamaan äänestykseen?
Tämä numerokeskustelu on tätä lakiteknisen keskustelun jatkoa, joka lisää hämmennystä.
Teekkarihengess yksi asia nousee esiin ja kokonaisuutta ei ymmärrerä. Vielä on epäselvää kuka ymmärsi ja mitä. Ehkä puoluesihteerien vahvuus ei ole lukeminen ja ajattelu?
Kunnallisvaalien ajankohta oli ennen syykuu. Onko siirrosta ollut tällaista hulabaloota aiemmin?
Irlannissa rajut sulkutoimet kestivät kaksi kuukautta, kun lähdössä hieman myöhästyttiin. Englannin kokemusten mukaan rajoitusten keston on oltava vähintään viisi viikkoa. Virusmuunnokset lisäävät tarttuvuutta ihan tarpeeksi eksponentiaaliseen kasvuun.
Nuokin käyräyt kuuluvat ihan asialliseen matriaaliin. Se muukin kannattaa lukea.
Jo on kansanedustaja julistanut, että pandemia on lähinnä huijausta ja muuta vastaavaa roskaa. Tätä on uutisoitu ja toistettu. Voi kysyä miksi saada kerrottua selkeästi, että tavalliset ihmiset ovat todellisessa vaarassa.
Sovitaan, että vaalitoimitsijat ja heidän perheensä saavat turvatoimena rokotteet hyvissä ajoin ns. jonon ohi. Vapaaehtoisia tulee enemmän kuin ikinä missään vaaleissa.
Äänestykseen jonottaminen hoidetaan täsmälleen samalla tavalla kuin ruokakaupassa, no problem. Järjestetään vielä äänestyspaikat vaikka telttoihin ulos, jolloin jonottaminen tapahtuu ulkoilmassa.
Vaalityöntekijöiden turvallisuutta voitaisiin hoitaa myös sisätiloissa, tarvitaan vain vähän puusepäntöitä, ei mitään vaativaa.
Kävin kerran terveystarkastuksessa Kiinassa (pakollinen, jotta saa oleskeluluvan). Siellä mm. otettiin verinäytteitä. Tämä hoitui erittäin hygieenisesti siten, että verinäytesali oli kuin entisaikojen pankin konttori: näytteen ottaja istui tiskin takan. Tiskin edessä oli pleksi, ja siinä reikä, josta sai pistettyä käsivarren sisälle. Näytteenottaja hoiteli näytteenoton sujuvasti ja turvallisesti ilman että tarvitsi hengittää samaa ilmaa näytteen antajan kanssa.
Äänestys voitaisiin tehdä suunnilleen samaan tapaan. Pleksin voi ulottaa kattoon saakka tai peittää raon muovilla.
Kaikkia tämänlaisia järjestelyitä olisi voitu tehdä äänestyksen turvaamiseksi. Oikeusministeriössä ei ilmeisesti tehty vuoteen *mitään*.
Vaikea päätyä muuhun kuin siihen tulokseen, että vaaleja piti siirtää vaalitaktisista syistä.
Olen vahvasti sen viisauden kannalla, että aina kun johonkin lopputulokseen voidaan päätyä pahantahtoisuutta tai osaamattomuutta, äärimmäisen paljon todennäköisempää on osaamattomuus.
Tähän päästään kun käytössä on siiloutunut sektorihallinto: oikeusministeriöstä pyydetään THL:ltä arviota epidemian tilasta vaalipäivänä, ja koska THL:n virkamies ei halua ottaa vastuuta tehdään vain ”skenaariot” eksponentiaalisella kasvulla; malli on sisäisesti täydellinen koska siinä ei ole kuin yksi yhtälö, ja eihän THL:n virkamies voi tehdä mitään oletuksia tulevaisuuden käyttäytymis- tai politiikkamuutoksista, koska ne eivät kuulu virkamiehen tehtäväkenttään. Oikeusministeriön virkamies sitten saa THL:n virkamiehen ”skenaarion”, ja vaikka tyhmäkin näkee ettei sillä tee mitään, virkamies ei halua ottaa vastuuta mistään vaan ottaa THL:n skenaarion totuutena ja esittelee sen ministerille. Koska ministeri ei halua ottaa vastuuta mistään, hän hyväksyy virkamiesvalmistellun ”esityksen” totuutena, ja vie sitä eteenpäin.
Samalla kansa hurraa kun tehdään ”kipeitä päätöksiä” ja ”otetaan tilanne vakavasti”.
Vastaavaa pelleilyä on jokainen päätöksentekoporras täynnä niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella, sillä vastuunpakoilu on täysin ymmärrettävä inhimillinen ominaisuus. Aidosti holistinen päätöksenteko on niin harvinaista, että kun sitä joskus jossain esiintyy, siitä kirjoitetaan lehtijuttuja ja kirjoja.
Vaalitaktiikka on tilanteessa korkeintaan sivuvaikutus.
Mutta avainminsterit, jotka kyllä osaavat olla näkyvästi mikromanageeraamassa jokaista nippelipäätöstä ihan sattumalta eivät ole missään tekemisissä juuri tämän päätöksen kanssa joka vetää vertoja 1973 poikkeuslaille jolla Kekkosen virkakautta pidennettiin vuoteen 1978.
Ehkäpä oikeusministeriöstä löytyi tarvittavat hyödylliset idiootit.
Pahantahtoisuus on väärä sana, varmaankin nämä ihmiset ihan aidosti pitävät Perussuomalaisia antikristuksesta seuraavina ja uskovat vakaasti toimivansa suomalaisen demokratian puolesta. Väinö Tanneria tulee ikävä.
Uskottavin selitys tähän mennessä. CYA (Cover Your A**) on hyvin tehokas Occamin partaveitsi, sitä tehokkaampi mitä näkyvämpi ja kiistanalaisempi kriisi on.
Tuskin tuossa on ollut siitä kyse, ettei olisi oltu valmiita tekemään kunnollista laskelmaa ja ottamaan vastuuta. Vikana näyttäisi lausunnon alun toimenantokuvauksen perusteella olleen se, että lausunto on tilattu niin poikkeuksellisella tavalla. Siitä ei ole ollut olemassa edes normaalia kirjallista tilausta, jossa olisi ollut kirjallinen dokumentaatio siitä, mitä oikeusministeriö halusi ja millä ehdoilla.
Lausunnon alussa lukee, että oikeusministeriön valtiosihteeri eli poliittisin perustein nimitetty apulainen, on tilannut puhelimitse arviolausunnon perjantaina 5.3.2021. Lausunto on tilattu oletettavasti erittäin kiireellisenä, koska 3-sivuinen lausunto liitteineen on toimitettu samana päivänä. Erittäin kiireellistä lausuntoa varten ei kukaan asiantuntija ehdi laskea yhtään mitään uutta oikeiden mallien avulla. Jonkun laskuharjoituksen voi joku ehtiä saamaan aikaan. Puoluesihteerit kokoontuivat 5.3.2021 päättämään vaalien siirrosta. Tuossa THL:ltä lausunto on siis tilattu vasta samana päivänä kun on ollut sovittuna kokous, jossa puoluesihteerit keskustelevat vaalien siirrosta, ja jonka kokouksen kannalta keskeinen perustelu tuo lausunto on ollut.
Mistään skenaarioista tuossa ei ole kyse, vaan kiireellä kyhään kasatusta tekstistä, joka lienee laadittu kovassa aikataulupaineessa.
Ei ole ensimmäistäkään. Eikä kaksi rokotuskertaa ei taida enää onnistua.On toki tietysti puolue, joka ei piittaa jäsentensä eikä eteenkään äänestäjiensä tulemisesta tämän jälkeen enään yhteenkään vaaliin koskaan.
USA:n ohjeistus tuli juuri:
The Centers for Disease Control and Prevention on Monday (8.3.) issued long-awaited advice to Americans fully vaccinated against Covid-19, freeing them to take some liberties that the unvaccinated should not, including gathering indoors in small groups without precautions while still adhering to masking and distancing in public spaces.
THL:n ennusteen ”Liite 1. Laskelma epidemian kiihtymisestä nykyisen Re arvon vallitessa” arvot voi laskea suoraan eksponentiaalisen kasvun mallilla. Tämä python-koodi tuottaa täsmälleen samat numerot.
import numpy as np
t = np.arange(0,50,5)
Re = np.array([[1.15], [1.25], [1.35]])
tartunnat = 750 * Re**(t/5)
print(np.round(tartunnat))
https://thl.fi/documents/10531/634402/lausunto_2021_03_05.pdf/
https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/705387e6-62db-4f3d-a190-555e88dafb1e
näyttää siltä, että päättäjämme (hallitus ja puoluesihteeristö) ovat nuoria ja kokemattomia, jotka panikoituvat helposti. Vaalien äkillinen siirtopäätös on ilmeisesti tehty tällaisessa mielentilassa.
päätöksissä on aina viiveitä, jotka pitää huomioida. Mitä suurempi organisatio sitä suurempi viive. Tämän jokainen, jolla on johtamiskokemusta tietää.
Ei ole kovinkaan luottamusta herättävää, että tehdään rajoituspäätös 1 ja sitten heti perään päätös 2 joka on erilainen ´uuden tiedon´pohjalta. Saatu signaali esim epidemian suunnasta kun ei muutu ennenkuin aikaa on kulunut mittausviive + reaktioaika + vaikuttavuusviive päätöksestä. Tämä lienee koronan tapauksessa suuruusluokkaa kuukausi mittaushetkestä.
Toisin sanoen :
tehkää kunnollisia selkeitä vaikuttavia päätöksiä harvemmin, odottakaa ennen seuraavaa päätöstä ja välttäkää sähläystä.
Vaalien lykkäämistä ei olisi pitänyt tehdä tavalla kahdella kuukaudella hamaan tulevaisuuteen, vaan mieluummin sillä tavalla ehdollisena, että jos koronatilanne on hyvin vaikea vähän ennen vaaleja, niin silloin vaaleja lykätään. Yli kahden kuukauden päähän on vaikea ennustaa mikä koronatilanne tulee silloin olemaan ja nythän voi hyvin olla niin, että sinä uutena vaalipäivänä onkin koronatilanne pahempi kuin mitä tulee olemaan aiemmalla vaalipäivänä.
Muutenkin pitäisi miettiä ja olisi jo pitänyt aikoja sitten miettiä, että miten äänestys voitaisiin järjestää mahdollisimman riskittömästi myös epidemian aikana. Esimerkiksi pleksilasit virkailijoiden ja äänestäjien välille, äänestys ulkotiloissa teltoissa tai muuten hyvin tuuletetussa tilassa, selvästi pidempi ennakkoäänestysaika ja muita vastaavia kikkoja, millä riski voidaan painaa varsin alhaiseksi. Jos uskaltaa käydä ruokakaupassa, niin luulisi, että itse äänestämisen riskitaso on käytännön järjestelyillä painettavissa ruokakauppavierailua alemmalle tasolle.
Juuri näin! Myös sähköisen äänestämisen ja postiäänestyksen mahdollisuuksia pitäisi pohtia.
Vaalien järjestämisessä on niin paljon työtä, että niitä ei noin vain siirrellä lyhyellä varoitusajalla. Nytkin siirto tehtiin niin myöhään, että ehdokasasettelu sulkeutui ja varmaan vahvistetaankin vanhalla lailla.
Sähköistä äänestystä on tutkittu, ja on todettu, että ei ole mahdollista järjestää vaalisalaisuuden vaarantumatta. Joissakin muissa maissa sitä ei pidetä tärkeänä, Suomessa pidetään.
On tautitilanne mikä tahansa, niin jos vaalit pidettäisiin huhtikuussa, se olisi syöttö populistisen oikeiston lapaan. Sairaat ja terveydestään huolestuneet, ja ennen kaikkea hengitystieoireista kärsivät eivät olisi uskaltaneet lähteä äänestämään. Huhtikuussa on katupölyn pitoisuus ilmassa muutenkin korkein. Diesel-mersuissa istuvia ei haitanne.
Eli
Eli vaalit pitäisi pitää vain silloin kun oikeisto ei saa ääniä? 🙂
Sellainen vaaalitulos ei sinänsä haittaisi minua, mutta ajatuksena tuo on aika erikoinen. Tuolla logiikalla pohdittuna olisi parasta varmaankin se, ettei vaaleja pidettäisi enää ollenkaan? 🙂
Nyt on poikkeustilanne, ja sellaisten vallitessa kaikenmaailman populistiaktivistit pyrkivät hyötymään siitä että muut eivät pääse äänestämään. Ratkaisu: Odotetaan että poikkeustilanteesta päästään eroon tai sitten järjestetään äänestysmahdolisuus netissä.
Enpä usko ,että vaalien siirtopäätös olisi tehty vain tuon yhden luvun perusteella.
On paljon muita vaikuttavia tekijöitä.
1. Rokotukset ovat myöhässä ja vaikka lähes miljoona saattaa olla rokotettuna vaaleihin mennessä niin suoja on vasta saadun yhden pistoksen varassa eli sen antama suoja voi olla hyvin vajaa eli alle 50%
Osa riskiryhmistä on huhtikuussa edelleen rokottamatta.
Demokratia on myös vaarassa jos äänestysaktiivisuus jää alhaiseksi tai kampanjointi jää vähäiseksi
2. Suomeenkin iski herkästi tarttuva brittivariantti ja se on ottanut johtoaseman kuukaudessa.
Sulkutila johtuu tästä variantista ja juuri THL arvioi,ettei kolmen viikon sulkutila riitä vaan se jatkuu huhtikuulle.
3.Irlannin esimerkki vaikuttaa,siellä brittivarianttia ei ole saatu kuriin ja niinpä sulkutilaa jatketaan
3 Rokotteet alkavat vaikuttaa vasta kun kattavuusn on noussut ja rokotteet ovat saaneet vasta-ainetasot riittävän korkealle
Olen mukana vaaleissa Pieni ele organisaation puitteissa ja nämä kaikki uhat ovat tulleet esille.ja niinpä ihmisiä ei saa mukaan
2.
Yli miljoona on rokotyettu maaliskun loppuun mennessä. Näille kehittyy noin 85 prosentin suoja parissa viikossa – siis alkuperäiseen vaalipäikvään mennessä.
Tuo on totta. Mutta onko oletettavaa, että kesken monien kesäloman oleviin vaaleihin tulisi paremmin äänestäjiä? Toki ennakkoäänestyskin on mahdollista, mutta vaalipäivänä voi kesäkuussa aika moni olla poissa kotipaikkakunnaltaan. Voiko se olla uhka demokratialle? Perinteisesti vaalit on pyritty ajoittamaan Suomessa muuhun ajankohtaan kuin kesäkauteen – osin juuri siksi, että on tavoiteltu parempaa äänestysprosenttia. Koulujen kesälomat alkavat 5.6.2021. Työntekijöiden kesälomista noin kolmannes pidetään keskimäärin kai kesäkuussa.
Kampanjoiminenkin voi olla kesäkuussa hankalaa, jos äänestäjistä monet ovat kesämökillä tai veneilemässä, eivätkä seuraa kotipaikkakuntansa mainoksia.
Millä perustelet sen, että Irlannissa ei ole saatu tartuntoja kuriin?
Siellä on tultu n. 8000:sta tartunnasta päivässä noin 400:aan tartuntaa päivässä.
Brittivariantin tehosta ei myöskään ole vielä tieteellistä näyttöä.
Lisäksi esim. UK:ssa tilanne on hyvä, ja menee koko ajan parempaan suuntaan, vaikka tämän variantin piti tehdä siellä tuhojaan.
Samoiten on laskettavissa että THL:n tarkoitushakuisesta laskelmasta, että kesäkuun äänestyspäivään mennessä HUS:n alue on saavuttanut joukkosuojan.
Jo pitkää HUS:n aueella päivittäisitä tartunnoista on n. 2/3. Kun lasketaan 11 200 , 2/3 = 7467. 1 000 000 / 7467 = miljoona tartuntaa 134 päiässä.
Joten on selvää, että THL:n laskelma oli täysin tarkoitushakuinen.
Osmo puhuu hieman harhaanjohtavasti kakkoskuvassa: vaikka toinen nousu on huomattavasti loivempi kuin ensimmäinen, on kasvugraafissa olennaista se, mihin kyseinen kasvu sijoittuu log-lin -asteikolla.
Vaikka meillä olisi 14 päivää tartuntojen kasvua kertoimella 2 (lähtien yhdestä tartunnasta) ja sen jälkeen 14 päivää tartuntojen kasvua kertoimella 1,2, on jälkimmäinen paljon vakavampi tilanne, koska ensimmäinen kasvu alkaa 1,2,4,8… ja kokonainen 14 päivän sairastavien määrä on 2 viikon jälkeen 32703. Sen sijaan tuosta 14.päivän 16384 päivittäisestä tartunnasta loivemmin alkava 1,2 kertoimen kasvu alkaa: 16384, 19660, 23592… ja sen seurauksena sairastuneita olisi lopulta 210357 lisää.
Jyrkällä käyrällä pienien määrien kasvu ei automaattisesti ole pahempaa kuin suurempien määrien kasvu loivemmalla käyrällä.
Juurikin näin. Kaksi pointtia lisää:
1.
Pelkkä ilmaantumisluku ei suoraan kerro äänestystapahtuman lisäriskistä juuri mitään. Riskiarvio pitäisi tehdä siis toiminnan kautta. Ja myös mittakaava kannattaisi pitää hanskassa.
Jos nyt kuvitellaan esim. että Helsingissä olisi 3000 piilossa olevaa ja tartuttavaa koronaa (eli Helsingissä esim. 500-1000 / tapausta per päivä), niin se tarkoittaisi sitä että näistä n. 60% on äänestäjiä. Eli 2000 äänestäjää.
Nyt on fiksusti jatkettu ennakkoäänestystä kahdeksi viikoksi ja lisäksi on vaalipäivä. Eli yhteensä 15 päivää. Äänestämässä käy siis n. 133 koronatapausta per päivä.
Helsingissä on 36 ennakkoäänestyspaikkaa ja 165 äänestyspaikkaa. Tuo on siis 3,69 koronapotilasta per päivä per ennakkoäänestyspaikka ja 0,8 per äänestyspaikka. Äänestyspaikat ovat auki klo 9-20 eli 11 tuntia päivässä. (Ennakkoäänestyspaikoissa vähän hajontaa.)
Tällä keskiarvolla saadaan siis arvioksi että ennakkoäänestyspaikalla vierailee 0,33 koronapotilasta per tunti ja äänestyspaikoissa 0,08 koronapotilasta per tunti.
Äänestystoimitus on itsessään nopea ja voidaan toteuttaa suhteellisen riskittömästi. Maskit, sermit, käsidesit, äänestyspiste putsataan, jonottaminen ohjataan äänestyspaikan ulkopuolelle turvaväleillä jne.
Mikä on tuollaisen äänestystapahtuman tuoma lisäriski äänestämiseen ja pandemian kehittymiseen?
2.
Vaikka 20% rokotuskattavuus teoriassa pitäisi laskea R-lukua kuten sanoit, niin ihmisten käyttäytyminen tietysti vaikuttaa ja kun tiedossa on että 80+ -vuotiaat, jotka nyt on rokotettu eivät ole varsinaisesti se eniten sosiaalisia kontakteja omaava ”bilehileiden” porukka, niin tämä rokotekattavuuden kautta tuleva R-luvun alenema alkanee vaikuttaa kunnolla vasta kun päästään rokotuksissa nuorempiin ikäluokkiin.
Hmm. Siis väärin sammutettu.
Laskelma on laskelma. Tietona se ei ole väärä, korkeintaan laskelma on väärin matemaattisena laskutoimituksena. Ja corona-viruskin voi joka tapauksessa kasvaa eksponentiaalisesti.
Motiivipsykologia on hyvin monimutkainen tieteenala, ainakin ko. tieteenharjoittajien mielestä. Eikä kellään ole näkymää lykkäyspäätöksen tehneiden päättäjien pääkopan sisään. Emme voi tietää, miten lopulisessa päätöstilanteessa on arvotettu kaikki muut tiedossa olevat faktat. Ja edellinenkin päätelmälause nojaa käsitykseen ihmisestä rationaalisena päätöksentekijänä, mikä on tietenkin riittämätön näkökulma.
Kun hallitus on viime kevään jälkeen hävittänyt henkisen johtajuutensa ja reagoinut pääsääntöisesti takakenoasennosta, on hämmästyttävää, että kun vihdoin otetaan vähän (mahdollisesti) etukenoa kansallisen terveysturvan vuoksi, se tuottaa yllä nähdyn näkemyksen. Virusepidemia torjutaan parhaiten ennakoimalla.
Vaalien lykkäämisellä on potentiaalisesti tärkeä ja myönteinen toissijainen vaikutus kansalaisten corona-käytökseen. Päätös ohjaa itse kutakin viestin painavuuden vuoksi entistä suurempaan varovaisuuteen kontaktien määrän, keston ja (fyysisen) etäisyyden suhteen. Se on myönteistä.
Uskon, että suomalaisten luottamus ei demokratiaan tästä horju. Tiedostan, että poliittisesti lykkäys avaa perussuomalaisten kannattajissa puheenjohtajan johdolla oven syytöksille taktisesta politikoinnista, mikä on kaikkien kannalta tietenkin huono asia.
Selkeintä olisi ollut siirtää vaalit suoraan syksyyn. Mutta se onkin sitten toinen keskustelu.
Entäs ne perusteet? Jos jo nyt tiedetään, että koronavirukseen kuolee n. 0.2 – 0.4% (Monisa maissa prosentti on paljon pienempi), niin miksi kyseisen viruksen vuoksi laitetaan koko maailma uusiksi?
Yleiskuolleisuuskäppyröistä ei suomen kohdalla koronan vaikutusta edes löytäisi jos sitä yrittäisi etsiä vaikkapa vertaamalla viimeiseen viiteen vuoteen.
Tämän kysymyksen pitäisi kuulua entistä lujemmin nyt, kun rokotteet tulevat entisestään laskemaan kuolleisuutta ja euroopassa on todella paljon hyviä esimerkkejä laskusuunnasta.
Eksponenttifunktion, johon eksponentit on ravistettu siitä kuuluisasta hihasta, nimittäminen ”malliksi” tuntuu hiukan ylenpalttiselta. Mallista voitaisiin puhua kun otettaisiin mukaan tartuntojen kasvua rajoittavat tekijät. Tällä ”mallilla” alkaa jo äänestäjät loppumaan uutena vaalipäivänä.
Huolestuttavaa on että THL suoltaa tuollaisia hätäisiä ennusteita, ja että ministerit eivät ole olleet hereillä matematiikan tunneilla sen vertaa, että ymmärtäisivät eksponentiaalisen kasvun käsitteen, ja siihen varautumisen. Ei voi toisaalta vaatia kovin paljon, kun prosenttilaskukin on aiemmin tuottanut vaikeuksia.
Kun hallitus uskoo tilanteen olevan niin vakava, että vaalejakin pitää siirtää, niin luulisi että viruksen voisi nyt tukahduttaa Uuden-Seelannin ja Australian malliin. Sen olisi voinut tehdä jo viime kesän jälkeen. Olisi tullut aika paljon halvemmaksi ja terveellisemmäksi.
1
The Axe Files with David Axelrod podcastissa nykyinen CNN-kommentaattori David haastatteli äskettäin CNN-ankkuri Fareed Zakaria tämän krjasta Ten Lessons for a Post-Pandemic World.
Fareed totesi tuossa lähetyksessä (kirjasta löytyvän) arvion siitä, että oleellisin seikka, minkä Taiwan on tehnyt eri tavalla kuin muut, on ollut pakkoeristys kaikissa karanteenitilanteissa.
Taiwanissa, jossa asukkaita on noin 22 miljoonaa, on ollut kymmenkunta covid-kuollutta, sanoi Fareed, kun New Yorkin osavaltiossa on noin 19 miljoonaa asukasta ja covid-kuolleita yli 40 000 ihmistä, hän totesi.
Varmaan muitakin asioita on tehty paremmin kuin EU-maissa keskimäärin.
Viruksen tukahduttaminen on kiihkomielinen ajatus. Virus tulee melko varmasti aina uudestaan.
Esim. Australiassa on nyt loppukesä, joten katsotaan miten asiat ovat talvella. Olihan suomessakin kesällä virus miltei kadonnut. Sama tulee tapahtumaan tulevana kesänä.
Joissain tapauksissa tukahduttaminen voi toimia, mutta siihen vaadittavien toimien seuraukset ovat suurempia. Montako kuolemaa tukahduttaminen estää ja montako se aiheuttaa?
Tälläkin hetkellä on köyhien maiden lapsikuolleisuus lisääntynyt rajoitteiden seurauksena.. Lisäksi nälänhätä on lisääntynyt. Myös rikkaiden maiden syöpäseulonnat yms. ovat laskeneet hälyttävästi.
Karoliniska Institutet arvio, että seurannasivaikutuksiin on kuollut jo noin 2 000 000 ihmistä
Eli aina kun puhut tukahduttamisesta, mieti samalla montako kuolemaa yksi koronakuoleman estäminen vaatii.
Lausunto oli annettu 5.3.2021, ja sitä oli pyydetty samana päivänä 5.3.2021. Lausunnon alussa korostettiin sitä, että lausunto oli annettu samana päivänä kuin sitä oli pyydetty. Rivien väleistä voi lukea, että asiantuntijoille ei annettu aikaa tehdä kunnollista lausuntoa, vaan lausunnolla on ollut kova kiire. Asiantuntijalausunnoille on lähtökohtaisesti syytä varata aikaa vähintään vuorokausi, jos haluaa, että asiantuntijat ehtivät yhtään miettiä lausuntojaan, saati jos pitäisi laskea jotain uusia lukuja. Työryhmät työstävät lausuntojaan kuukausia tai jopa vuosia.
Nyt oikeusministeriö kyllä sotki vaalit niin kummallisella tavalla, ettei voi enää ymmärtää. Aivan käsittämätön sotku. Eikö oikeusministeriössä tiedetä, että sen pitää noudattaa voimassa olevaa lakia tiedotuksessaan? Ensin oikeusministeriö ilmoitti sekä netissä, että ehdokasasettelun päivämäärät siirtyvät – ja on ohjeistanut niin myös puhelinpalvelunsa kautta – vaikkei eduskunta ole käsitellyt lakimuutosta, tai saanut edes lakiesitystä ehdokasasettelun päivämäärän muuttamisesta. Nyt oikeusministeriö on palauttanut nettisivuillaan vanhat päivämäärät ehdokasasettelun osalta.
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/uusi-hamminki-kuntavaaleista-nyt-oikeusministerio-viestii-lainvastaisesti/d85f1f02-8175-4d65-8e34-6c351eed10e8
Tuossa on mukavaa ajanvietettä juristeille pohtia nyt, että miten lakimuutos edes tehdään jälkikäteisesti tilanteessa, jossa ehdokasasettelu päättyy 9.3.2021, jos osa ehdokkaista on jo ilmoittaunut, että ei asetu ehdokkaaksi, mikäli vaalit järjestetäänkin kesäkuussa. Asiaa ei voine tehdä ehdokasasettelun täydennyksenä, koska täydennystilanteessa ehdokkuutta ei voi perua, vaan eduskunnan pitänee perua ensin kunnallisvaalit, joiden ehdokasasettelu on jo päättynyt ennen kuin hallituksen esitystä edes annetaan, ja päättää sitten uusien vaalien järjestämisestä. Siihen liittyviä aikatauluja puolestaan säätelee kaiketi kansainväliset sopimukset. Vaalilakia ei saane muuttaa hiukan ennen vaaleja. Viime hallituskaudella suunniteltujen maakuntavaalien osalta virkamiehet sanoivat, että lakien pitäisi olla voimassa puoli vuotta ennen vaaleja, jotta vaalit ovat oikeusvaltioperiaatteen mukaiset.
Voi hyvin olla, että kunnallisvaalifarssissa käy niin, että jos vaaleja lähdetään siirtämään, kunnallisvaalit siirtyvät syksyyn. Sekin on yhä mahdollista, että vaalien siirtoa ei tehdä. Eduskunta ei ole vielä siitä asiasta päättänyt. Eduskunta tekee päätöksensä sen hetkisen parhaan tiedon valossa. Puoluesihteerien viime viikossa käytössä ollut tieto on ollut erilaista kuin mitä eduskunnalla tulee olemaan käytössä.
Hallituksessa on korkeasti koulutettuja ihmisiä joiden älyssä ei ole mitään vikaa. Väärinymmärrys on selityksenä epätodennäköinen.
Sen sijaan hallituksessa osataan kyllä laskea että kun saadaan käyttöön valmiuslain pykälä
106 § Hallintoviranomaisten viestintä poikkeusoloissa
Väestön tiedonsaannin turvaamiseksi ja viranomaisten viestinnän yhteensovittamiseksi poikkeusoloissa valtionhallinnon viestinnän välitön johto kuuluu valtioneuvoston kanslialle. Valtioneuvoston asetuksella voidaan tarvittaessa perustaa Valtion viestintäkeskus.
Valtioneuvoston kanslia ja Valtion viestintäkeskus voivat antaa viestinnän sisältöä koskevia määräyksiä valtionhallinnon viranomaisille.
Edellä 3 §:n 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa poikkeusoloissa valtioneuvoston kanslia ja Valtion viestintäkeskus voivat velvoittaa valtioneuvoston alaisen viranomaisen tai kunnallisen viranomaisen omassa viestinnässään julkaisemaan tietynsisältöisen viestin tai kieltää tietynsisältöisen viestin julkaisemisen.
saadaan ylläpidettyä rally ’round the flag -ilmiötä juuri niin pitkään ettei pelättyä perussuomalaisten kuntajytkyä pääse syntymään. Jos demokratia olisi haluttu huomioida, olisi edes siirretty vaalit kerralla alkusyksyyn, mutta ei. Viime vuonna Ruotsin tartuntahuippu oli muuten kesäkuun puolenvälin paikkeilla.
Suomalaisen demokratian syöksykierre kohti hyvien ihmisten diktatuuria näyttää siirtyvän aivan uusille kierroksille.
Jatkona vielä edelliseen. Veikkaan, että vaalilain muutosesitystä ei saada hallituksen esityksenä ulos vielä tällä viikolla. Tuossa on nyt sen verran syvä juridinen sotku setvittävänä. Asia olisi ollut helppo tehdä vielä toissa viikolla. Mutta kun ehdokasasettelun päivämäärä tulee vastaan 9.3.2021, eikä muutettua lakia ole voimassa ennen sitä, on päädytty Suomessa ennennäkemättömään juridiseen vaalisotkuun. Tällä menolla ehdokasasettelu saatetaan ehtiä vahvistamanakin 18.3.2021 ennen kuin eduskunta on käsitellyt lakimuutosta hallituksen esityksestä, joka ei ole ollut vielä lausunnoilla, ja jota ei edes vielä ole. Tuo asia menee eduskunnassa takuuvarmasti perustuslakivaliokunnan käsittelyyn, ja saattaa vaatia vähän enemmänkin asiantuntijakuulemista ja valiokuntien paneutumista – koska siitä muodostunee ennakkotapaus Suomessa vaalien sääntöjen jälkikäteisten muuttamisten laillisista toteutusperiaatteista, jonka yksityiskohtiin viitataan jatkossakin aina, jos joku haluaa vaaleja juuri ennen vaaleja siirtää tai muuttaa vaalien sääntöjä muilta osin sen jälkeen, kun ehdokasasettelu on jo päättynyt. Suomen voimassa olevassa vaalilainsäädännössä ei ole edes pykälää siitä, saako vaalien sääntöjä muuttaa sen jälkeen, kun ehdokasasettelu on päättynyt.
Hyvä pointti. Ainakaan ehdokasasettelua ei pitäisi alkaa uudestaan avaamaan, jo siitäkin syystä että näyttää tosi pahalta, jos hallituspuolueet yksinkertaisella enemmistöllä päättävät ehdokaslistojen täydentämisistä.
Toisaalta perustuslaki vaatii, että yli 18-vuotiaiden pitää saada äänestää ja olla ehdolla. Kahden kuukauden aikana osa ihmisistä ehtii tulla täysi-ikäiseksi, joten perustuslain nojalla heidän pitää myös pystyä olemaan ehdolla kuntavaaleissa. Mitä jos ehdokaslistojen täydentäminen sallittaisiin vain näiden poikkeusten osalta? Sitten heräisi kysymys ehdokkaiden tasa-arvoisuudesta.
Tämä ei ole juridisesti niin helppo rasti kuin miltä päällepäin näyttää.
On myös ihmisiä, jotka menettävät tulonsa sillä hetkellä, kun heidän ehdokkuutensa on julkinen. Heidät poistettiin ehdokaslistoilta ja lisätään taas toukokuussa. Tämän takia ehdokaslistoja on voitava täydentää toukokuussa.
Nyt näyttää siltä, että hallitus koittaa saada annettua kuitenkin esityksensä vielä tällä viikolla, jolloin saatettaisiin välttää ehdokkaiden vahvistamispäivän 18.3.2021 jälkeen tulossa oleva sotku – jos laki ehtii voimaan ennen 18.3.2021. Mutta kiire tuossa tulee, eikä asiantuntijoita ehditä juuri valiokunnissa kuulla, jos tähdätään siihen, että presidentti vahvistaisi lakimuutokset viimeistään 17.3.2021 niin, ettei ehdokkaita ehditä vahvistaa 18.3.2021. Nimenomaan monikossa, koska on käynyt ilmi, että pelkkä vaalilainsäädännön muutos ei riitä, vaan tarvitaan ilmeisesti myös muutos ainakin kuntalakiinkin.
Me äänestäjät olemme toivoneet vaalien siirtämistä. Niin tehtiin ja se on hyvä. Ihan loistavaa, jos se samalla leikkaisi persujen kannatusta, mutta tuskinpa tekee, kun persut pyörittävät tästä heti salaliittoteorian.
”me äänestäjä”. Siis sinä olet toivonut.
Veikkaan, että tämän toiveen toteuttaminen sataa nimenomaan persujen laariin. Ehkä se on sitten oikein, vaikka en kyllä haluaisi nähdä heidän äänisaaliin kasvavan.
Kuunneltuani lisää tähän hankkeeseen liittyviä selityksiä, ja erityisesti ministeri Henrikssonin haastattelun, pitää ehkä lisätä mahdollisten terveysargumenttien ja poliittisen taktikoinnin (gallupkehitys, ehdokasasettelu) jatkoksi kolmaskin mahdollinen vahva selitysmalli, hallituksen myöhästyminen korona-ajan vaalijärjestelyissä (esim. pidennetty ennakkoäänestysaika). Sitä ei ole helppo sanoa, mistä narusta mikäkin puolue ja ministeri on vedellyt, ja miten ovat tilanteen ymmärtäneet.
Oliko ”väärinymmärrys” tarkoituksellista?
Alkaa usko suomalaiseen demokratiaan järkkyä. Tuntuu siltä, että päättäjät ja asiantuntijat pitäisi vaihtaa, jotta asioita voitaisiin tarkastella objektiivisesit.
Onko suomelle tullut noottia EU:lta siitä, että näytämme huonoa esimerkkiä, kun rajoituksemme ovat olleet kevyempiä kuin isoissa EU-maissa? Olemmeko esimerkki, joka kyseenalasitaa isojen EU-maiden tomia, kun olemme kohtuullisen vähillä rajoituksilla päässeet näin hyvään tilanteeseen?
Yleensä, kun suu aukeaa niin elämä alkaa, mutta nykysuomessa alkaa vain elämöinti.
Päätös vaalien siirtoon perustui kokonaisarvioon vaalien ajan tilanteesta ja terveeseen järkeen. Onneksi järki voitti.
En voi käsittää, ettei riskiryhmien mahdollisuudella osallistua vaaleihin äänestäjinä ole teille kaikkien alojen asiantuntijoille ja jälkiviisastelijoille näköjään mitään merkitystä.
Päätöksen tausta-aineistot ovat kaikkien luettavissa. Jos jaksaisi viitsiä.
Vaalien siirrosta ei ole vielä päätetty. Eduskunta päättää tehdä niin – jos päättää. Eikä tausta-aineistoja ole eduskunnan päätöksen osalta vielä annettu, kun ei ole asiasta olemassa vielä edes lakiesitystä eduskunnalle. Vasta esityksestä näkee, että millä siirtoa virallisesti perustellaan. Puoluesihteerien kokoukset eivät ole perustuslain mukainen päätöspaikka vaalien siirroille, vaan asiasta päättää eduskunta kansanedustajineen.
”Uusin kasvuperiodi alkoi tammikuun puolivälissä.”
Tällöin ilmeisesti myös testimäärät lähtivät nousuuun. THL ilmoitti, että vuodenvaihteeseen verrattuna testimäärä on kaksinkertaistunut.
Testeihin ei mennä eikä päästetä jos ei ole oireita/väitä olevan oireita.
Ei nyt sentään. Pikemminkin on niin, että vuodenvaihteessa ja vähän aikaa sen jälkeen testattiin vähän, mutta helmikuun loppupuolelta alkaen testausmäärät ovat olleet suunnilleen samalla tasolla kuin koko joulukuun ennen joulunpyhiä.
https://ourworldindata.org/coronavirus-data-explorer?zoomToSelection=true&time=2020-12-01..latest&country=~FIN®ion=World&testsMetric=true&interval=smoothed&perCapita=true&smoothing=7&pickerMetric=location&pickerSort=asc
Varsinaisesti huolestuttava asia on positiivisten testitulosten osuus.
https://ourworldindata.org/coronavirus-data-explorer?zoomToSelection=true&time=2020-12-01..latest&country=~FIN®ion=World&positiveTestRate=true&interval=smoothed&perCapita=true&smoothing=7&pickerMetric=location&pickerSort=asc
Onko nykyinen hallitus missään vaiheessa miettinyt, miltä tämä kaikki näyttää? Jos kaikki eivät sitä vielä näe, niin myöhemmin ehkä näkevät.
Halllituskauden aikana olimme tekemässä seuraavia asiota.
– Suljimme uudenmaan läänin rajat.
– Suljimme ravintolat ja baarit kaikkialla suomessa. Yksi kerta ei riittänyt, ja se oli kivaa, joten suljimme ne vielä toisen kerran.
– Suljille liikuntapaikat ja pyrimme välttämään ulkoilua ihmisten läheisyydessä.
– Suljimme koulut.
– Suosittelimme, etteivät ihmiset matkustasi.
– Pyrimme siiheb, että ihmiset eivät näkisi toisiaan, ja että he naamioituisivat.
– Suljimme valtion rajat.
– Pyrimme vaikuttamaan lehdistöön ja muuhun mediaan siten, että se suoltaisi vain kauhukuvia. (Se oli helppoa, sillä sitä lehdistö itsekin halusi, sillä sellaisilla uutisilla sai klikkejä enemmän kuin koskaan.)
– Saatoimme vaikuttaa siihen, mitä viranomaiset saivat sanoa ja mitä eivät.
– Lopetimme poliittisen keskutelun miltei kokonaan.
– Pyrimme siihen, että läheisiä ei saisi käydä katsomassa sairaalassa.
– Pelottelimme ulkonaliikumiskiellolla, sillä se vaikutti tehokkaalta aseelta, ja siirsi huomion sivuun.
– Kirsikaksi kakun päälle peruutimme vaalit.
Nämä toimet teimme siksi, että suomalaisten yleiskuolleisuudessa ei ollut havaittavissa mitään. Uskomme kuitenkin demokratiaan ja toivomme, että kansalaiset äänestävät oikein!
Mitenkähän olisi ylikuolleisuudelle käynyt, jos mitään ei olisi tehty?
Ylikuolleisuus ei ylipäätänsä ole ainoa tärkeä tilanteen indikaattori. Itse asiassa vielä tärkeämpää on seurata ja ennakoida sairaalassa ja tehohoidossa olevien määrän kehitystä, sillä jos terveydenhoitojärjestelmä romahtaa, seuraukset ovat vakavat. Sydänkohtauksia, aivohalvauksia, akuutteja leukemioita, umpisuolentulehduksia, tapaturmia, kolareita jne tapahtuu edelleen koronasta riippumatta.
Olemme samaa ihmislajia kuin ruotsalaiset ja pohjoisitalialaiset. Kannatti ottaa opiksi heiltä, mitä tapahtuu jos taudin annetaan levitä lähes vapaasti liian pitkään. Siitä voidaan keskustella, olivatko toimet oikeita, Supo ei tule visiitille mustalla Volgalla.
Eihän tuo nätiltä näytä. 2 vuotta sitten tuollaista olisi pidetty melkoisena ihmisoikeusloukkauksena, jollaista ei olisi osattu kuvitella voivan tapahtua länsimaissa. Nyt eletään toisenlaisessa maailmassa. Suljettuna ei ole vain baarit, vaan myös mm. uimahallit ja monet muut sisäliikuntapaikat, joiden aukioloa vielä pari vuotta sitten pidettiin tärkeänä liikunnan positiivisilla kansanterveydellisillä vaikutuksilla. Nyt ylipaino kasvaa.
Koulujen etäliikuntatunnit ovat yksi huvittavimmista asioista, josta vielä pari vuotta sitten olisi saatu monta sketsiä aikaan. Nykyään mm. etäliikuntatunnit ovat todellisuutta. Todennäköisesti aika moni oppilas ei niiden tuntien aikana liiku.
Itseäni huolestuttaa mm. pienten lasten kehitys, jos nämä näkevät aikuisia kodin ulkopuolella lähinnä vain maskit päässä, eli eivät näe näiden ilmeitä. Tutuista pikkulapsista monet eivät ole päässeet leikkimään perheen ulkopuolisten lasten kanssa juurikaan viimeiseen vuoteen, kun on ohjeistettu olemaan vierailematta missään, ja suljettu valtion määräyksillä pienten lasten kerhot, joissa vanhemmat ovat saaneet olla mukana. Lapsivaikutuksista ei ole tuntunut olleen kukaan kiinnostunut ainakaan hallituksen esitys -nimisissä dokumenteissa, joissa rajoituksia on kehitelty.
Minkä takia ihmiset tahtovat väen väkisin mennä huhtikuun räntä- ja virussateessa äänestämään? Minusta kyllä on mukavampi liikkua kesäkuussa vaikka polkupyörällä äänestämään. Edellisellä kerralla vaaleja siirrettiin puoli vuotta ilman mitään jäkevää syytä.
Kesäkuussa satojatuhansia ihmisiä kesälomalla.
Silloin on aikaa perehtyä asiaan. Ja matkan varrelle varmasti sattuu sopiva ennakkoäänestyspaikka. Numero vain kotoa lähtiessä mieleen tai varmistus netistä, niin äänestys onnistuu vaikka Utsjoella.
Ennakkoäänestyspaikka. Niin kuinRoomasta?
Minkä vuoden kesäkuusta oikein puhutaan, jos joku suomalainen aikoo olla Roomassa? En usko edes EU:n sisäisen matkustamisen avautuvan ennen kuin koko väestön rokotuskattavuus alkaa olla laumasuojan edellyttämällä tasolla ja sitä se ei vielä ole kesäkuussa. Lisäksi Italiassa jyllää jo nykyrokotteille immuuni virusmutaatio, joka lupaa vielä huonompaa tulevaisuutta (ja ainoa keino välttää se vielä huonompi tulevaisuus olisi pistää rajoille pakkokaranteeni tai rajat kiinni, jolloin lomamatkailu ulkomaille estyisi siinäkin tilanteessa).
Toki jotkut hardcore-matkaajat ovat matkustelleet läpi pandemian, mutta he matkustelisivat normaalitilanteessakin ympäri vuoden, joten heidän osaltaan mahdollisuus äänestää ei muutu.
Puhutte mielestäni lillukanvarsista, kun iso asia tässä on se, että hallitus näköjään voi eduskunnan yksinkertaisen enemmistön tuella tehdä kuntavaaleille mitä haluaa.
Sekä hyvän- että pahantahtoiset diktatuurit lienevät aina siirtäneet vaaleja hyvin perustein. Siksi olisi demokratian kannalta keskeistä, että vaaleja ei siirrettäisi kuin painavista ja laissa mainituista syistä, jotka eivät olisi kovin helposti subjektiivisesti määriteltävissä. Sotatila tulee esimerkkinä mieleen.
Poliitikko ei olisi poliitikko, jos hän ei tilanteen tullen laskeskelisi plussia ja miinuksia omalta kannaltaan. Esimerkiksi Antton Rönnholm kertoi perusteluinaan, että konsensusta lähdettiin hakemaan, mutta kun sellaista ei ollut saavutettavissa, niin ei sitä konsensusta sitten tarvittukaan.
Uuden aikatauluehdotuksen mukaan ennakkoäänestys alkaa jo toukokuun viimeisellä viikolla, viikkoa ennen koulujen loppumista. Tuskinpa vielä silloin on satojatuhansia suomalaisia lomalla, saati sitten ulkomailla. Varsinainen vaalipäivä mukaan lukien äänestysaikaa on kolme viikkoa, sen luulisi rittävän useimmille.
Nyt taisi käydä niin, että voimassaolevan vaalilain mukaan ehdokasasettelu on päättynyt.
Jos laki ei takautuvasti muutu, niin meidän kaupungissa voit vapaasti ja demokraattisesti valita minkä tahansa perussuomalaisen edustamaan itseäsi. Niillä on täysi lista, joten valtuusto kyllä täyttyy.
Jotenkin tulee mieleen 40- luku…
Ennakkoäänestys alkaa jo toukokuussa ja on viikon pidempi kuin normaalisti.
THL siis esitti, että tartuntojen määrä voisi olla vaalipäivän tienoilla jotain väliltä 2 600 – 11 000. Ihan mahdoton skenaario? Virossa tartunnat alkoivat kasvaa voimakkaasti helmikuun alussa, nyt viisi viikkoa tartuntoja on Suomeen suhteutettuna nyt yli 4 000/päivä, ilmaantuvuusluku oli eilen 1360. Kun tuo on keskiarvo, niin jossain 5 000 asukkaan kunnassa voisi tartuntoja olla 200 ja altistuneita (karanteenissa) 1 000. Ei siinä kunnassa vaaleja ihan normaalisti toimitettaisi, kun noissa pikkukunnissa on virkailijoiden saanti normaalioloissakin hankalaa.
Miksi vaalien siirtäminen on nyt niin kamalaa? Edellisetkin vaalit 2017 olivat siirretyt (syksyltä 2016) ja niitä aiottiin lisäksi siirtää uudemman kerran syksylle 2017. Kaikki puoluesihteerit olivat sen siirron takana. Se tosin peruuntui, kun
maakuntavaaleja ei tullutkaan.