_

Mitä tehdä veikkausvoittorahoille?

Hallitus asetti vuoden lopulla viiden muinaisen ministerin työryhmän pähkäilemään, mitä tehdä veikkausvoittovaroille ja niillä tuetulle toiminnalle, kun rahapelien tuotto on pienentynyt kovasti ja pienentyy toivottavasti jatkossa lisää.

Kokoonnuimme Erkki Liikasen johdolla. Muita mukana olevia olivat Kalevi Kivistö, Liisa Hyssälä, Ulla-Maj Wideroos ja minä. Työryhmä luovutti tänään mietintönsä Annika Saarikolle. Se on luettavissa tästä.

Kirjoitin, että rahapelien tuotto toivottavasti pienenee edelleen. Se on oma mielipiteeni ja perustuu saamaamme selvitykseen, jonka mukaan tuotosta ainakin puolet tulee peliongelmaisilta. Peliongelmaisten tilanteen korjaaminen on hankalaa niin kauan kuin rahat on korvamerkitty hyviin tarkoituksiin. Kirjoitin asiasta tällä blogilla vuonna 2019 Mitä ajattelen veikkauksen monopolista, enkä ole mieltäni muuttanut.

On väitetty, että veikkausmonopolin EU-kelpoisuus menee, jos rahat menevät valtion pohjattomaan kassaan, eivätkä kansalaisjärjestöjen tukemiseen. Saamamme selvityksen (Allan Rosas) mukaan asia ei ole näin. Monopolia voi perustella vain pelihaittojen ja rikollisuuden torjunnalla. Hyviin tarkoituksiin tulevat tuotot ovat monopolin myönteinen sivutuote, ne eivät saa olla monopolin peruste. Tätä taustaa vasten maallikosta tuntuisi turvallisemmalta, että tuotot menevät valtion pohjattomaan kassaan sen sijaan, että kansanterveystyön tai nuorisotoiminnan rahoitus on niistä suoraan riippuvainen.

Meidän tehtävämme ei ollut arvioida Veikkaus oy:n toimintaa – omistajaohjaukseen liittyvät kysymykset oli rajattu meiltä pois. Tässä yhteydessä tuli kuitenkin ilmeiseksi, että pelituotot eivät välttämättä vähenisi, vaikka monopolista siirryttäisiin Ruotsin tavoin lisenssijärjestelmään, mutta haittojen torjunta voisi käydä juristivetoisessa maassamme vielä vaikeammaksi. Ruotsissa ongelmapelaajia yllytetään käyttämään viimeiset roponsa uhkapeleihin Suomeen nähden 30-kertaisella mainosbudjetilla.

Tehtävämme ei ollut myöskään päättää, mitä järjestöjä tuetaan ja mitä ei. Kiitos vain niistä kymmenistä kirjelmistä, jossa järjestöt perustelivat tarpeellisuuttaan. Ne oli lähetetty väärään osoitteeseen.

Korvamerkinnän perusteet

Järjestöt ovat pitäneet siitä, että veikkausvoittorahat on korvamerkitty, koska näin niiden rahoituksen ei tarvitse kilpailla muiden hyvien asioiden kanssa valtion budjetissa. Sosterin edustaja toisti tämän kannan tänään. Tätä argumenttia voi toki käyttää myös päinvastaisen kannan perustelemiseen. Sen mukaan on väärin, että vaikkapa Oopperan rahoitus sivuuttaa korvamerkinnän ansioista lastensuojelun määrärahat. Rationaalisessa maailmassa kaikki menot olisivat samalla viivalla.

Emme kuitenkaan elä rationaalisessa maailmassa. Kuin rahasta tulee pulaa – ja koska ei tulisi – hallinnon omat menot osoittautuvat aina tärkeämmiksi. Kun Helsingiltä loppuivat 1990-luvulla rahat, omia työpaikkoja suojeltiin ja uhrattiin ostopalvelut, vaikka ostopalvelut olivat palvelujen kannalta parempaa rahankäyttöä.

Järjestöavustukset ovat osittain hyvin tuottavaa, koska järjestöt pystyvät organisoimaan pienellä rahalla suuren määrä vapaaehtoistyövoimaa. Tämä ei koske kaikkia järjestöjä. Kansalaisjärjestöt ovat innovatiivisempia ja vikkeläliikkeisempiä kuin julkinen hallinto. Vanha kansalaisyhteiskunta tuottaa moniarvoisen ja moniäänisen yhteiskunnan.

Tätä ei pidä mitenkään romantisoida. Eivät kaikki kansalaisjärjestöt ole mitään pyhimyksiä. Työmme ollessa vielä kesken Allergia-, iho- ja astmaliitto havainnollisti tätä ongelmaa tehokkaasti.

Joillakin aloilla järjestöjä on yksinkertaisesti liikaa, jolloin päällekkäinen hallinto tuottaa tehottomuutta. Rahanjaossa suositaan ehkä liikaa vanhoja järjestöjä silloinkin, kun aika on kulkenut niiden ohi. Onneksi veikkausvoittorahoja ei ollut 1930-luvulla. Meillä olisi muuten vahva järjestökenttä tukemassa tuberkuloosipotilaita. Antibiootit nujersivat tuberkuloosin ja rokote polion. Sen jälkeen kehittynyt lääkehoito on nujertanut muitakin vaikeita sairauksia, mutta ei niiden järjestöjen rahoitusta.

Neljä vaihtoehtoa

Tutkimme neljää vaihtoehtoa

  • Ei tehdä mitään vaan jatketaan kuten ennen ja toivotaan, että köyhä kansa alkaa taas haaskata vähiä rahojaan uhkapeleihin
  • Siirretään veikkausvoittorahat yleiskatteellisiksi heti ja järjestöavustukset valtion normaaleiksi budjettimenoiksi.
  • Siirretään veikkausvoittorahat yleiskatteellisiksi valmistelun jälkeen ja kehitetään siirtymäkauden aikana periaatteet järjestöavustuksille
  • Siirretään yleiskatteellisiksi joitain nyt rahoitetuista menoista (Suomen Akatemia, Kotimaisten kielten keskus jne) ja jatketaan muiden osalta kuten ennen.

Pidimme vaihtoehtoa kolme parhaana ja kehitimme sitä pidemmälle kuin muita.

  1. Toivon vakaasti, ettei vaihtoehto 1 toimisi vaan pystyisimme kitkemän pelihaittoja tehokkaasti.
  2. ei olisi hyvää hallintoa, koska budjettirahoituksen periaatteita ei ehdittäisi kirjata lakiin.
  3. Tämä olisi hyvä
  4. Tämä vaihtoehto sisältäisi kaikkien vaihtoehtojen huonot puolet ja tuottaisi jatkuvaa rajanvetoa siitä, mitä rahoitetaan ja mitä ei.

Pidimme tärkeänä suojella järjestörahoitusta äkillisiltä poliittisilta muutoksilta. Niitä ei voi irrottaa kokonaan demokraattisesta harkinnasta, mutta esitämme parlamentaarista neuvottelukuntaa käsittelemään asiaa. Eduskunnan voimasuhteet ovat kuitenkin vakaampia kuin hallituspohja. Esitimme myös harkittavaksi, voisivatko budjettikehykset olla tästä osin vaalikautta pidempiä, niin kuin eräät puolustusvoimien ja tienpidon määrärahat ovat.

Suostuin tähän työryhmään aikanaan vähän pitkin hampain, koska oletin hankkeen olevan todella työläs. Meillä oli kuitenkin erinomainen sihteeri, Teemu Pekkarinen, joka teki raskaan työn, mutta otti meidän ohjeemme tunnollisesti huomioon. Jotain hyötyä siis korona-pandemiastakin. Hänen piti olla tämä vuosi tutkijavaihdossa Yalen yliopistossa, mutta ei ollutkaan.

= = = =

Kirjoitan tänään tai huomenna toisen kirjauksen, jossa selostan enemmän omia näkemyksiäni.

 

 

 

 

 

 

Tagged ,

27 thoughts on “Mitä tehdä veikkausvoittorahoille?

  1. ”Tätä ei pidä mitenkään romantisoida. Eivät kaikki kansalaisjärjestöt ole mitään pyhimyksiä. Työmme ollessa vielä kesken Allergia, iho ja astmaliitto havainnollisti tätä ongelmaa tehokkaasti.”

    Eivätkö tuollaiset järjestöt keskity lähinnä jäsentensä etujen ajamiseen muun yhteiskunnan kustannuksella? Tuberkuloosia tai poliota ei voitettu eturyhmäpolitikoinnilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. IK:
      Eivätkö tuollaiset järjestöt keskity lähinnä jäsentensä etujen ajamiseen muun yhteiskunnan kustannuksella? Tuberkuloosia tai poliota ei voitettu eturyhmäpolitikoinnilla.

      Surkuhupaisaa tässä on, että sekä veikkausvaroja saavat järjestöt että niitä keräävä Veikkaus ovat merkittävässä määrin suojatyöpaikkoja, minkä asiaintilan säilyttäminen on näiden organisaatioiden näkökulmasta vielä tärkeämpää kuin ne hyvät tarkoitukset, jotka esitetään toiminnan tarkoitukseksi. 🙂

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. IK:
      Eivätkö tuollaiset järjestöt keskity lähinnä jäsentensä etujen ajamiseen muun yhteiskunnan kustannuksella? Tuberkuloosia tai poliota ei voitettu eturyhmäpolitikoinnilla.

      Vai ovatko keskittäytyneet ajamaan niiden ihmisten etuja joilla on esimerkiksi tuberkuloosi tai polio? Ja tarvitsevat apua arjessa ja elämässä näiden tautien hoidossa.Tuberkuloosia ja poliota sairastaneet ihmiset eivät ole valinneet sairauksiaan joten heitä on turha syyllistää sairauksista joka on kansanterveydellinen kysymys. Lääk

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. ”Pidimme tärkeänä suojella järjestörahoitusta äkillisiltä poliittisilta muutoksilta. Niitä ei voi irrottaa kokonaan demokraattisesta harkinnasta, mutta esitämme parlamentaarista neuvottelukuntaa käsittelemään asiaa. Eduskunnan voimasuhteet ovat kuitenkin vakaampia kuin hallituspohja.”

    Jotenkin tulee mieleen Yle-veron synnytystuskat. Valtion budjetista tulevaa rahoitusta epäiltiin niin vahvasti, että piti luoda oma korvamerkitty veronsa. Miten voimme uskoa demokratiaan ja hyvinvointivaltioon, mutta sitten kun kyseessä on oman toiminnan rahoitus, luottamusta demokraattiseen ja oikeudenmukaiseen päätökseentekoon ei ole?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Ville:

      Jotenkin tulee mieleen Yle-veron synnytystuskat. Valtion budjetista tulevaa rahoitusta epäiltiin niin vahvasti, että piti luoda oma korvamerkitty veronsa. Miten voimme uskoa demokratiaan ja hyvinvointivaltioon, mutta sitten kun kyseessä on oman toiminnan rahoitus, luottamusta demokraattiseen ja oikeudenmukaiseen päätökseentekoon ei ole?

      Yleisradio Oy on laissa määritelty julkisen sektorin palvelu. Kyseessä ei ole vapaaehtoisesti rahoitetteinen media. Kuinka Yle vero heikentää demokratiaa tai olisi yhtään epäoikeudenmukainen suhteessa muihin julkisen sektorinpalveluihin? Pitäisikö VR:n junaliikenne mukaan lukien rautatie verkosto ja koko kalusto yksityistää ja siirtyä näin ollen myös junaliikenteessä markkinaehtoiseen toimintaan?

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Rahul Somani: Yleisradio Oy onlaissa määritelty julkisen sektorin palvelu. Kyseessä ei olevapaaehtoisesti rahoitetteinenmedia. Kuinka Yle vero heikentää demokratiaa tai olisi yhtään epäoikeudenmukainen suhteessa muihin julkisen sektorinpalveluihin? Pitäisikö VR:n junaliikenne mukaan lukien rautatie verkosto ja koko kalusto yksityistää ja siirtyä näin ollen myös junaliikenteessä markkinaehtoiseen toimintaan?

        Ei VR:ää ja ratojen ylläpitoa varten tarvita omaa korvamerkittyä veroa. Jos ei lasketa ratojen ylläpidon kustannuksia, VR tuottaa valtiolle rahaa: sen olemassaolo ei perustu subventioihin, jos ei de-facto-monopoliasemaa sellaiseksi lasketa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Ville: Ei VR:ää ja ratojen ylläpitoa varten tarvita omaa korvamerkittyä veroa. Jos ei lasketa ratojen ylläpidon kustannuksia, VR tuottaa valtiolle rahaa: sen olemassaolo ei perustu subventioihin, jos ei de-facto-monopoliasemaa sellaiseksi lasketa.

        VR:llä on kyllä henkilöjunaliikenteessä Suomessa samanlainen monopoli asema mitä Yleisradiolla oli aiemmin. Yleisradion monopoli purettiin 1994 . Kyllä molempia VR:ää ja Yleisradiota subventioidaan valtion rahoituksella. Oli kyseessä suora budjetti tuki raide verkoston ylläpitämisessä. Tai suora verotuki . Loppujen lopuksi kyseessä on valtion tuki. Missä muodossa se ilmenee on sitten toinen juttu ja onko nykyiselle järjestelylle parempia toimivia vaihtoehtoja niin se on toinen keskustelu muussa yhteydessä. Osmo Soininvaara kertoikin että hän kirjoittaa asiasta vielä lisää

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Ville:
        Ei VR:ää ja ratojen ylläpitoa varten tarvita omaa korvamerkittyä veroa. Jos ei lasketa ratojen ylläpidon kustannuksia, VR tuottaa valtiolle rahaa: sen olemassaolo ei perustu subventioihin, jos ei de-facto-monopoliasemaa sellaiseksi lasketa.

        Ei tuo ihan niin de-facto ole. Ensinnäkin ratainvestoinnit maksetaan nyt sieltä valtion budjetista suoraan. VR ei niitä maksa. Toisekseen, rautatieliikenteelle on säädetty merkittävät lakisääteiset verohelpotukset, kuten dieselverottomuus ja sähköverottomuus. Jopa monet nyt tappiolliset rekkafirmat tekisivät voittoa, jos saisivat vastaavasti dieselinsä halvemmalla. Kyse ainakin dieselverottomuuden osalta on ollut subventiosta, joila VR:n tulosta tuetaan. Sähköverottomuuskaan ei ympäristönäkökulmasta ole ainakaan yksinomaan hyvä asia, koska se ei kannusta VR:ää kehittämään energiatehokkuuttaan ja uusimaan kalustoaan energiatehokkaampaan.

        VR julkaisee vuoden 2020 tulostietonsa kai lähipäivinä. Toistaiseksi viime vuodelta on julkaistu vasta tammi-syyskuun tulos. Se oli tiedotteen mukaan tappiollinen vertailukelpoisen liiketoiminnan osalta (VR Trackin yrityskauppa ei mukana tarkastelussa). Jos tulos oikaistaisiin subventioiden arvo lisäten, tulos olisi ollut selvästi enemmänkin tappiollinen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Ville: Ei VR:ää ja ratojen ylläpitoa varten tarvita omaa korvamerkittyä veroa. Jos ei lasketa ratojen ylläpidon kustannuksia, VR tuottaa valtiolle rahaa: sen olemassaolo ei perustu subventioihin, jos ei de-facto-monopoliasemaa sellaiseksi lasketa.

        Kyllä VR:ssä on eri lippuja joiden hintoja subventioidaan. Yleverosta on vapautettu jos tulot on alle 14 000 euroa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Eikö pelimonopolia voisi korvata pelilisenssijärjestelmällä, jossa rahapeliyhtiöltä peritään sadan prosentin vero voitosta? Tai, jos halutaan järjestelmä, jossa tätä ei voi kiertää erilaisilla yrityslainajärjestelyillä ja johdon palkoilla, esimerkiksi nykyisen Veikkauksen puhdasta voittoprosenttia vastaava vero liikevaihdosta? Eli tehdään rahapelin pidosta niin kannattamatonta, että yksityinenkin firma toimii käytännössä yleishyödyllisenä. EU antaa meille mahdollisuuden määritellä verotuksemme tason itse. Samaa keinoa voisi käyttää myös alkoholin etämyynnissä: sallitaan se, mutta asetetaan toiminnalle niin korkea haittavero, ettei kenenkään kannata etäostaa alkoholia.

    Tätä voisi sitten vahvistaa sillä, että annetaan pankeille velvollisuus periä ulkomaisten rahapeliyhtiöiden tänne suorittamista talletuksista lähdevero, jossa huomioidaan valtiolta saamatta jäänyt tuotto. Sopiva summa on esim. sata prosenttia rahapelivoitoista, mistä voisi saada palautuksen takaisin, kunhan osoittaa, kuinka paljon voiton maksaneen rahapelifirman olisi tullut tilittää Suomen valtiolle samasta liikevaihdosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Erastotenes aleksandrialainen:
      EU antaa meille mahdollisuuden määritellä verotuksemme tason itse. Samaa keinoa voisi käyttää myös alkoholin etämyynnissä: sallitaan se, mutta asetetaan toiminnalle niin korkea haittavero, ettei kenenkään kannata etäostaa alkoholia.

      EU:n sisämarkkinoilla uhkapelit eivät ole avattu kilpailulle ja monessa EU maissa uhkapelaaminen on kokonaan kielletty tai rajoitettu.

      Alkoholin etämyynnin rajoituksessa on kyseessä on siitä että EU komissio katsoo sen rikkovan sisämarkkinoiden sääntöjä. Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin 1995 Alkon monopoli kyseenalaistettiin jo tuolloin EU:n komission toimesta . Pohjoismaat saivat erityisluvan jatkaa monopolia (mukaan lukien Norja ja Islanti jotka ovat osa sisämarkkinoita ETA:n kautta). Pohjoismaat eivät voineet periä korkeita lisätulleja ulkomaalaisista juomista.

      Etämyynti kiistan loi verkkokauppa joka ei ollut ajankohtainen vielä 1995.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Järjestöt ovat yksi Suomen korruption kulmakivistä. Miettisin vakaasti sitä, että miksi niille ylipäätään maksetaan mitään julkista rahoitusta.

    Siellä istuu hallituksissa ja palkkioduuneissa loputtomasti sopivia yhteyksiä elämänsä aikana keränneitä ihmisiä.

    Kaikki valtion budjettiin ja summalla leikataan tuloveroa pudottamalla.

    Ihmiset lahjoittakoon ydistyksille joiden toiminnan kokevat tarpeelliseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Sepi:
      Järjestöt ovat yksi Suomen korruption kulmakivistä. Miettisin vakaasti sitä, että miksi niille ylipäätään maksetaan mitään julkista rahoitusta.Kaikki valtion budjettiin ja summalla leikataan tuloveroa pudottamalla.Ihmiset lahjoittakoon ydistyksille joiden toiminnan kokevat tarpeelliseksi.

      Jos pidät ainoa vaihtoehtona yksityisten lahjoitusta yhdistystoiminnalle niin olisiko yksityisten lahjoitukset sitten oltava verovapaita? Miten valtionbudjetti olisi tällöinen tasapainossa kun eri veroedut leikkaisivat siitä pois näiden lahjoitusten kautta?

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Rahul Somani: Jos pidät ainoa vaihtoehtona yksityisten lahjoitusta yhdistystoiminnalle niin olisiko yksityisten lahjoitukset sitten oltava verovapaita? Miten valtionbudjetti olisi tällöinen tasapainossa kun eri veroedut leikkaisivat siitä pois näiden lahjoitusten kautta?

        Ehkä paras tapa olisi, että yhdistysten toimintaan suhtaudutaan kuten mihin tahansa ostopalveluun. Kilpailutetaan yhteiskunnan kannalta tarpeelliset palvelut, joita julkinen sektori ei voi tai halua itse tuottaa. Rahoitus kulkisi valtion budjetin kautta ja vuosittain arvioitaisiin minkä verran mihinkin asiaan käytetään rahaa. Mikään ei estäisi yhdistyksiä hankkimasta myös muuta rahoitusta. Lahjoitusten ei kuitenkaan pidä olla verovapaita (paitsi pienten sellaisten, koska ne aiheuttavat enemmän hallinnollisia kuluja kuin tuottavat…)

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Tiedän kuinka suurissa veikkausvoittojen saajaorganisaatioissa törsätään loppuvuodesta rahaa, jotta ensivuonna saataisiin samat rahat.

    Hyvin tehotonta rahan tuhlausta. Mielestäni tulisi jakaa valtion budjetin kautta, jolloin saajatahojen syyni olisi kovempi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. IK: Eivätkö tuollaiset järjestöt keskity lähinnä jäsentensä etujen ajamiseen muun yhteiskunnan kustannuksella? Tuberkuloosia tai poliota ei voitettu eturyhmäpolitikoinnilla

    Kuten esimerkiksi museot, kirjastot, SPR, Pelastakaa lapset ry, kaikki urheiluun ja liikuntaan annetut rahat. Aika raju heitto tuo ”oman edun ajaminen”. Suuren osan noiden järjestöjen työstä tekevät vapaaehtoiset vain organisaattorit ovat palkallisia. Nyt esim. noiden järjestöjen rahoitus tulee siis valtiolta. Jos kaikki raha kerättäisiin lahjoituksilla, voisi se antaa mahdollisuudet painostukselle rahoittajan haluamaan suuntaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Veikkaus, Alko, Digita, Fortumin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti Carunalle…
    Kaikki samaa jatkumoa, jossa luonnollisia monopoleja myydään yksityisille ja samaan aikaan valtio pitää kaikilla tekosyillä itsellään monopoleja liiketoiminta-alueilla, joihin sopisi yksityistäminen.

    Erilaisia järjestöjä hyvin läheltä tai sisältä seuranneena voisi todeta että…
    * Järjestöissä euro/tuotokset suhde on erinomainen, koska iso osa työstä tehdään vapaaehtoisvoimin. Järjestöjen tukeminen on siis hyvin kustannustehokasta rahankäyttöä.
    * Vakiintuneet rahoitusmallit (ministeriöiden, Veikkauksen, säätiöiden jne.) tuovat ennustettavuutta ja jatkuvuutta, mutta tekevät järjestöistä myös laiskoja kehittämään toimintaansa ja vaihtoehtoisia tulorahoituksen muotoja.
    * Vakiintuneet rahoitusmallit ovat hyvin vakiintuneita ja estävät siten uusien järjestöjen pääsyn näiden rahoitusten piiriin.
    * Vakiintuneet rahoitusmallit ohjaavat luovaan raportointiin ja toimintakertomuksiin, joiden tehtävä on varmistaa saman rahoituksen jatkuvuus myös niissä tilanteissa, joissa luvut ja tekeminen eivät enää tosiasiassa tue rahoituksen saamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Minä Oy:
      Veikkaus, Alko, Digita, Fortumin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti Carunalle…
      Kaikki samaa jatkumoa, jossa luonnollisia monopoleja myydään yksityisille ja samaan aikaan valtio pitää kaikilla tekosyillä itsellään monopoleja liiketoiminta-alueilla, joihin sopisi yksityistäminen.

      Alko ja Digita eivä ole kyllä luonnollisia monopoleja. Tosin vain sähkönsiirto on tälläinen esimerkki on luonnonmonopoli. Veikkauksen luonne on hiukan erilainen kuin luonnollinen monopoli koska Veikkauksessa kyseessä on uhkapeleaaminen ja monissa maissa uhkapelit ovat joko monopoleja tai lisenssijärjestelmällä luvitettu (esim Ruotsissa ja Yhdysvaltain eri osavaltioissa) tai sitten uhkapelaaminen on kokonaan kielletty liiketoimintana (esim Japanissa) .

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Minä Oy:

      Erilaisia järjestöjä hyvin läheltä tai sisältä seuranneena voisi todeta että…
      * Järjestöissä euro/tuotokset suhde on erinomainen, koska iso osa työstä tehdään vapaaehtoisvoimin. Järjestöjen tukeminen on siis hyvin kustannustehokasta rahankäyttöä.

      Järjestötoimintaa myös läheltä seuranneena toteaisin, että edellä mainittu pitää paikkansa osan järjestöistä kohdalla, osan ei. On järjestöjä, joiden lähes ainoa tehtävä tuntuu olevan palkatun henkilöstön työllistäminen, ja joissa järjestön jäsenkunnan tehtävä on pahimmillaan lähinnä parantaa jäsenlukuina avustusten saamismahdollisuuksia. Ja sitten on järjestöjä, joissa suurin osa työstä tehdään vapaaehtoistoimin. Olen nähnyt järjestöjä, jotka saavat alle 2000 euron vuosibudjetilla säännöllisesti aikaan enemmän kuin toiset yli 100 000 euron vuosibudjetilla. Ensin mainitulla ei ole tyypillisesti esimerkiksi edes toimitilakuluja, eikä palkkoja makseta, vaan kaikki raha käytetään järjestön toiminnan pyörittämiseen vapaaehtoisvoimin, kun taas jälkimmäisessä tapauksessa toimitilakulut ja palkat sekä erilaiset ostopalvelut syövät budjetista lähes kaiken. Lisäksi kirjanpito ja tilintarkastus ostetaan ostopalveluna, mistä jo aiheutuu tyypillisesti tuon kokoisessa järjestössä muutaman tuhannen euron menot vuositasolla – kun taas vapaaehtoisvoimin pyörivät järjestöt tekevät kirjanpidon ja toiminnantarkastuksenkin usein talkootöinä. Esimerkiksi järjestön nettisivun voi saada aikaan vapaaehtoisvoimin niin, että palvelusta maksetaan serveri- ja domainmaksuja 50 euroa vuodessa, tai niin, että nettisivujen hoidosta maksetaan ulkopuoliselle palveluntarjoajalle 50 000 euroa vuodessa – ja lopputulos voi silti olla samaakin tasoa. Aina ei toki ole niin.

      On olemassa paljon tehokkaita järjestöjä. Ja on olemassa paljon järjestöjä, jotka kuluttavat rahaa, mutta joiden toiminta ei paljoakaan muuta maailmassa verrattuna siihen, jos järjestöä ei olisi edes olemassa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Osmo Soininvaara: ”Rahanjaossa suositaan ehkä liikaa vanhoja järjestöjä silloinkin, kun aika on kulkenut niiden ohi. Onneksi veikkausvoittorahoja ei ollut 1930-luvulla. Meillä olisi muuten vahva järjestökenttä tukemassa tuberkuloosipotilaita. Antibiootit nujersivat tuberkuloosin ja rokote polion. Sen jälkeen kehittynyt lääkehoito on nujertanut muitakin vaikeita sairauksia, mutta ei niiden järjestöjen rahoitusta.”

    Tähän ensin pieni historiallinen tarkennus: nykyinen Veikkaus syntyi 2017 kolmen yrityksen fuusiossa, joista kolmesta vanhin oli perustettu 1930-luvulla: Raha-automaattiyhdistys r.y. 1938.

    Mutta toinen tarkennus varhaisemmalta ajalta: tämäkään ei kumoa, vaan pikemminkin tukee väitettäsi. Vuonna 1926 valtioneuvosto antoi kansallisoopperalle ja kansallisteatterille luvan myydä raha-arpoja. Arpajaiset järjesti Oy Finanssilaitos, arpojen myynti alkoi 1.10.1926 ja ensimmäinen arvointa oli 9.11.1926.
    Kansalliskirjasto tarjoaa esim. tämmöisen tiedon asiasta:
    https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1590206?page=3

    Raha-arvat siirtyivät Helsingin Osakepankin tytäryhtiöltä Finanssilaitokselta Veikkaus Oy:lle 1976.

    Nämä kaksi, Suomen kansallisooppera ja Suomen kansallisteatteri, ovat siis saaneet veikkausvoittorahoja, ei tosin koko aikaa tällä nimellä, jo melkein 100 vuotta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Mitä työryhmässä keskusteltiin siitä, että veikkausvoittovaroja on käytetty myös lakisääteisten palvelujen rahoittamiseen. Ymmärtääkseni osa yleisten kirjastojen kehitysrahoista tulee tuosta potista. Oliko huomioita tästä asiasta – ei ole pelkkää järjestörahoitusta vaan instrumenttia on ilmeisesti käytetty myös muuhun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Ylen eilisen jutun mukaan Veikkauksen tuotot tippuivat viime vuonna yli 400 M€. Samaan aikaan digitaalisessa kanavassa ei näy kasvua nimeksikään, joten pelaaminen kokonaisuutena väheni merkittävästi. Koska mitä ilmeisimmin valtaosa tästä tiputuksesta tuli kiinni pidetyistä peliautomaateista, voisi melko uskottavasti arvioida tämän tuoton tiputuksen vähentäneen vähävaraisten, kansaneläkeläisten, työttömyysturvan ja toimeentulotuen varassa olevien säästäneen vähintään 300 M€ kauppojen eteisessä vaanivan moolokin kidasta.

    Kyseessä on niin suuri summa rahaa, että sen luulisi näkyvän säästöinä jossain. Koska valtaosa pelituotoista revitään niiltä, joilla ei ole varaa pelata, laitteiden sulun on täytynyt joko lisätä merkittävästi kymmenien tuhansien ihmisten elintasoa (jos tuet ennallaan), tai vähentää heille maksettavien tukien määrää (jos kulutus ennallaan). Parhaassa tapauksessa molemmat hyvät vaikutukset ovat toteutuneet.

    Tietääkseni Suomessa ei ole tehty tutkimuksia siitä, mikä on pelitoiminnan yhteiskunnallinen kustannus, koska se olisi voinut muuttaa kuvaa ilmaisista hyviin tarkoituksiin jaetuista tuotoista. Australiassa tätä oli tutkittu, ja muistaakseni kustannus oli 1,7-4,5 -kertainen pelitoiminnan tuottoon verrattuna. Nyt olisi erinomainen mahdollisuus tutkia tätä 2020 datalla, koska satojen miljoonien säästön pelitappioissa voisi ajatella jo näkyvän tilastoissa.

    Uskon, että pelitoiminnan kustannukset ovat sen tuottoja suuremmat jo euroina, pelien aiheuttamasta inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan. Mutta uskon lisäksi olisi mukava nähdä tutkittua tietoa aiheesta. Ehkä aika olisi siihen kypsä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. OJ: Ylen eilisen jutun mukaan Veikkauksen tuotot tippuivat viime vuonna yli 400 M€. Samaan aikaan digitaalisessa kanavassa ei näy kasvua nimeksikään, joten pelaaminen kokonaisuutena väheni merkittävästi. Koska mitä ilmeisimmin valtaosa tästä tiputuksesta tuli kiinni pidetyistä peliautomaateista, voisi melko uskottavasti arvioida tämän tuoton tiputuksen vähentäneen vähävaraisten, kansaneläkeläisten, työttömyysturvan ja toimeentulotuen varassa olevien säästäneen vähintään 300 M€ kauppojen eteisessä vaanivan moolokin kidasta.

      Kyseessä on niin suuri summa rahaa, että sen luulisi näkyvän säästöinä jossain. Koska valtaosa pelituotoista revitään niiltä, joilla ei ole varaa pelata, laitteiden sulun on täytynyt joko lisätä merkittävästi kymmenien tuhansien ihmisten elintasoa (jos tuet ennallaan), tai vähentää heille maksettavien tukien määrää (jos kulutus ennallaan). Parhaassa tapauksessa molemmat hyvät vaikutukset ovat toteutuneet.

      Noin on, ellei sitten ole käynyt niin, että pelaamista on siirtynyt nettiin – muualle kuin Veikkaukselle. Veikkauksen markkinaosuus nettipeleistä on ilmeisesti vuosi vuodelta kutistunut. Virallisesti voimassa on monopoli, mutta netissä valtioiden rajoilla ei ole samalla tavoin merkitystä kuin fyysisten pelikoneiden tapauksessa.

      Perustoimeentulotuen normaalimenot ovat viimeisen puolen vuoden aikana alentuneet (jos ei huomioida valtion maksamaa erityiskorotusta koronaan liittyen, vaan vain normaalin perustoimeentulotukilain mukaista osaa perustoimeentulotuesta) – mutta on vaikea sanoa, mistä se johtuu. Esimerkiksi yrittäjille suunnatut erityistuet ovat tiputtaneet yrittäjiä toimeentulotuen piiristä ja silläkin on ollut toimeentulotukimenoja alentava vaikutus, että Kela muutti toimeentulotukimenojen tulkintaa kesken vuoden rahoitusvastikkeiden osalta, jotka se oli aiemmin huomioinut toimeentulotuessa menoiksi, mutta joita se ei huomioi enää menoiksi lainanlyhennysten osalta. Se laintulkinnallinen muutos ilmeisesti on romahduttanut toimeentulotuen myöntämisen kesken vuoden 2020 osakeasunnoissa asuville. Voi olla, että rahapelaaminenkin voisi olla yksi selityksistä sille, että toimeentulotuen myöntäminen euromääräisesti näkyy vähentyneen vuoden 2020 edetessä – vaikka samaan aikaan mm. asumistuen ja työttömyysetuuksien saajien määrät ovat varsin reilusti kasvaneet.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Olen iloinen. Raportti oli melko hyvä. Pelkäsin, että tässä(kin) raportissa vain päädytään kehumaan korruptioon ja julkisten varojen tuhlailuun kannustavaa järjestelyä. Vielä olisi syytä tutkia miksi tämänkin asian korjaaminen kesti kymmeniä vuosia. Samanhenkinen taisto oli parikymmentävuotta sitten kun hankkiuduimme eroon pörssiyhtiöiden laajoista ja paljolti poliitikoista koostuvista hallintoneuvostoista.
    Ehdotan suurta korruption vastaista ohjelmaa 2023 eduskuntavaalien pääteemaksi. Monessa maassa korruption vastainen taistelu nostetaan näkyväksi korkeimman prioriteetin toiminnaksi.
    Käytännöntason seuraaviksi hankkeiksi ehdotan osuuskauppojen edustajistoihin ja sosiaaliturvarahastojen hallintoon liittyvien korruptioalttiiden kuvioiden poistamisen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.